POHJOIS-POHJALAISEN OSAKUNNAN SÄÄNNÖT

Tällä sivulla ovat PPO:n säännöt. Ehdotus on hyväksytty juuri tässä muodossa yleiskokouksissa 16.11.2009 ja 7.12.2009. Yliopiston rehtori on vahvistanut säännöt 24.3.2010, ja ne astuivat voimaan 10.4.2010.

I Luku
OSAKUNNAN TARKOITUS JA ALUE

Osakunnan nimi on Pohjois-Pohjalainen Osakunta, ja siitä käytetään lyhennettä PPO.

Pohjois-Pohjalainen Osakunta on Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuuteen perustettu yliopistolain 47§:ssä tarkoitettu opiskelijajärjestö. Osakunnan tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Osakunta pitää yhteyksiä sen toiminnan kannalta tärkeisiin järjestöihin ja yhteisöihin, harjoittaa ja tukee julkaisu- ja tutkimustoimintaa, järjestää tilaisuuksia, pitää yllä mielenkiintoa maakuntaa sekä sen kulttuuria kohtaan ja muutoinkin pyrkii ajamaan kanta-alueensa ja sen asukkaiden etua.

Osakunnan kanta-alueena ovat Oulun ja Lapin läänit.

II Luku
OSAKUNNAN JÄSENET

Osakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston kirjoissa oleva opiskelija, jolla on maakunnallisia tai sukulaissiteitä kanta-alueelle tai joka muuten osoittaa kiinnostusta osakunnan kanta-aluetta kohtaan eikä kuulu mihinkään muuhun osakuntaan.

Osakunnan ulkojäseneksi voidaan hyväksyä muuta korkeakoulututkintoa suorittava ylioppilastutkinnon suorittanut opiskelija, joka muutoin täyttää 5 §:n ehdot.

Osakunta kantaa varsinaisilta ja ulkojäseniltään asetuksen mukaisesti jäsenmaksua. Osakuntaan ilmoittautuneen varsinaisen jäsenen on kirjoittauduttava matrikkeliin ja ulkojäsenen vastaavaan ulkojäsenille tarkoitettuun kirjaan.

Osakunnan varsinaiset ja ulkojäsenet hyväksyy Osakunnan hallitus.

Osakunnalla on oikeus yleiskokouksen päätöksellä erottaa määräajaksi tai toistaiseksi varsinainen tai ulkojäsen, joka on käyttäytymisellään ja toiminnallaan huomattavasti vaikeuttanut osakunnan toimintaa tai jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joita hänellä osakunnalle sen jäsenenä on. Erottamisasia raukeaa, ellei sitä kannata vähintään 5/6 annetuista äänistä.

10§

Osakunnan seniorijäseneksi katsotaan jokainen entinen osakunnan varsinainen tai ulkojäsen, paitsi sellainen, joka on 9 §:n mukaisesti erotettu, muutoin itse eronnut osakunnan jäsenyydestä tai liittynyt johonkin toiseen osakuntaan.

Seniorijäsenten keskuudessa toimii omien sääntöjensä mukaisesti Pohjoispohjalaiset seniorit -niminen yhdistys..

11§

Osakunnan kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä osakunnan seniorijäsen tai muu osakunnan toiminnan ja tavoitteiden tukemisesta kiinnostunut henkilö tai yhteisö. Kannatusjäsenet hyväksyy osakunnan hallitus.

Osakunta perii kannatusjäseniltään vuosittaisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää yleiskokous.

12§

Kunniajäsenekseen osakunta voi kutsua osakunnan pyrintöjä huomattavalla tavalla edistäneen entisen jäsenensä tai muun kansalaisena erityisesti ansioituneen, kanta-alueen hyväksi toimineen henkilön.

Ehdotus kunniajäseneksi kutsumisesta tehdään yleiskokouksessa vähintään 50 jäsenen tai kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittamalla kirjelmällä. Kirjelmä pannaan keskustelun jälkeen pöydälle seuraavaan kokoukseen. Ellei ehdotusta siinä kokouksessa kannata suljetuin lipuin toimitetussa äänestyksessä vähintään 2/3 äänestäneistä, katsotaan ehdotus rauenneeksi, eikä siitä mainita kokouksen pöytäkirjassa.

III Luku
INSPEHTORI JA KURAATTORI

13§

Inspehtorin tehtävänä on valvoa ja tukea osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä osakunnan ja yliopiston välillä. Osakunta valitsee inspehtorikseen yliopiston professorin. Vaali toimitetaan yleiskokouksessa suljetuin lipuin. Ellei kukaan ehdokkaista saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, ja valituksi tulee se, jolla siinä on ollut suurin kannatus.

Vaalin tulos on ilmoitettava yliopiston rehtorille.

Jos inspehtori on pitkähkön ajan estyneenä hoitamasta tointaan, valitaan samalla tavalla virkaa toimittava inspehtori esteen kestoajaksi, jonka yleiskokous on inspehtorin esityksestä vahvistanut.

14§

Osakunnan toimintaa johtaa ja inspehtorin apuna valvoo kuraattori.

Kuraattorikseen osakunta valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan loppututkinnon suorittaneen tai osakunnan toimintaan hyvin perehtyneen entisen tai nykyisen jäsenensä. Kuraattorin vaali käsitellään virkaanastumista edeltävän marraskuun aikana. Kuraattorin virkakausi alkaa valintaa seuraavan vuosijuhlan jälkeisenä päivänä. Kuraattorin vaalista noudatetaan soveltuvin osin, mitä inspehtorin vaalista on määrätty.

Kuraattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa osakunnan tapahtumissa. Jos kuraattori on pitkähkön ajan estyneenä hoitamasta tointaan, valitaan virkaa toimittava kuraattori määräajaksi. Kuraattorin erotessa kesken toimikauttaan valitaan virkaa toimittava kuraattori seuraavan kalenterivuoden alkuun saakka, jolloin toimintansa aloittaa tämän pykälän 2. momentin mukaisesti valittu kuraattori. Ellei kuraattorin vaalia voida suorittaa ennen virkakauden alkua, jatkaa entinen kuraattori toimintaansa, kunnes uusi on valittu.

IV Luku
OSAKUNNAN YLEISKOKOUS

15§

Korkein päätäntävalta Osakunnassa kuuluu Osakunnan yleiskokoukselle.

16§

Osakunnan yleiskokous on päätösvaltainen, kun vähintään 15 äänivaltaista jäsentä on paikalla. Kiireellisissä tapauksissa voi kokous puheenjohtajan harkinnan mukaan tehdä päätöksiä vajaalukuisenakin, kunhan paikalla on vähintään 7 äänivaltaista jäsentä, ellei kaksi äänivaltaista läsnä olevaa jäsentä sitä vastusta. Tällaisessa kokouksessa ei kuitenkaan voida päättää asiasta, joka koskee osakunnan lakkauttamista, yhdistämistä, jakamista, nimenmuutosta, kanta-alueen muuttamista, kiinteän omaisuuden myymistä, ostamista tai kiinnittämistä, sääntöjen muuttamista tai inspehtorin tai kuraattorin vaalia tai jäsenen erottamista.

17§

Osakunnan yleiskokouksen kutsuu koolle kuraattori tai hallituksen puheenjohtaja katsoessaan sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 10 osakunnan jäsentä sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kuraattorin on kutsuttava kokous koolle kahden viikon kuluessa vaatimuksesta tiedon saatuaan.

Yleiskokous on kutsuttava koolle käsittelemään ainakin seuraavia asioita:


tammikuussa
kuluvan vuoden talousarviota
kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa
kunniamerkkien myöntämistä
ansiomerkkien myöntämistä
harrastusmerkkien myöntämistä
ohjesääntöjen vahvistamista
maalis/huhtikuussa
edellisen vuoden toimintakertomuksen hyväksymistä
edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamista
vastuuvapauden myöntämistä
marraskuussa
hallituksen vaalia
sihteerin vaalia
taloudenhoitajien vaalia
tilintarkastajien vaalia
toiminnanhoitajan vaalia

Yleiskokous päättää osakunnan edustajat osakunnan ulkopuolella ja sen kanssa yhteistyössä toimiviin pysyviin elimiin, joihin osakunnalla on edustusoikeus. Yleiskokous valitsee edustajansa sellaisina aikoina, kuin edustuksen saava elin tai yhteisö edellyttää.

Vaalikokouksissaan osakunta voi asettaa pysyviä valio- ja toimikuntia. Samalla on päätettävä, mikä on toimikunnan tarkoitus, milloin toimikunnan jäsenet valitaan ja määriteltävä jäsenen toimikausi.

18§

Yleiskokouksista on ilmoitettava vähintään kahta vuorokautta ennen kokousta osakunnan ilmoitustaululla sekä yleiskokouksen vuosittain tammikuussa päättämällä virallisella ilmoituskanavalla. Kokousilmoituksessa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat ja ainakin 16 §:ssä ja 17 §:ssä sekä 27 §:n 1. momentissa mainitut asiat. Kokouksen esityslista tulee toimittaa inspehtorille ja kuraattorille ennen kokousta, elleivät he vapauta koollekutsujaa velvollisuudesta. Kokous voi ottaa käsiteltäväkseen myös muita kuin koollekutsujan esittämässä esityslistassa olevia asioita.

19§

Yleiskokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla osakunnan entisillä ja nykyisillä jäsenillä. Äänioikeus on yleiskokouksessa vain paikalla olevilla Helsingin yliopistoon läsnä oleviksi kirjoittautuneilla varsinaisilla jäsenillä. Vastuuvapaudesta päätettäessä eivät vastuuvelvolliset saa osallistua päätöksentekoon.

20§

Yleiskokouksissa puhetta johtaa inspehtori tai hänen estyneenä ollessaan kuraattori. Jos he molemmat ovat estyneitä, avaa kokouksen akateemisesti vanhin läsnä oleva jäsen, jolloin kokous aloitetaan puheenjohtajan vaalilla.

21§

Äänestyksissä ja vaaleissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei säännöissä ole toisin määrätty. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni tai erikseen pantu lippu, paitsi vaaleissa arpa. Vaalit toimitetaan aina suljetulla lippuäänestyksellä.

Äänestys toimitetaan puheenjohtajan soveliaaksi katsomalla tavalla. Suljettua lippuäänestystä on kuitenkin käytettävä, jos vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä niin vaatii.

Jos vaaleissa valittavia on enemmän kuin yksi, on käytettävä suhteellista vaalitapaa, jos vähintään kaksi äänivaltaista jäsentä sitä vaatii. Osakunnan hallitus valitaan kuitenkin aina näiden sääntöjen 26 §:n 3. momentin määräämällä tavalla.

Suhteellisessa vaalissa jokainen kirjoittaa äänestyslippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on valittavia. Vertausluvut määräytyvät siten, että vaalilipussa ensimmäisenä oleva nimi saa niin monta vertauspistettä kuin on valittavia, toinen yhtä vähemmän jne.

22§

Päätöksen tekeminen ensimmäistä kertaa käsiteltävänä olevasta asiasta siirretään seuraavaan kokoukseen, jos vähintään viidesosa läsnä olevista äänivaltaisista jäsenistä sitä vaatii. Tällöin uusi kokous on kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa, ellei siirtoesitystä tehtäessä ole asetettu pitempää määräaikaa.

Uudistetusta pöydällepanosta päättää yleiskokous.

23§

Yleiskokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään päätökset ja tehdyt vastaehdotukset sekä mahdolliset äänestystulokset. Yleiskokous valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka suorittavat tehtävänsä yhdessä puheenjohtajan kanssa. Tarkastettu pöytäkirja asetetaan vähintään 10 päivän ajaksi nähtäväksi yleiskokouksen vuosittain tammikuussa määräämälle paikalle 10 päivän kuluessa kokouksesta.

24§

Osakunnan jäsen, joka ei ole yhtynyt osakunnan päätökseen, saa ilmoittaa pöytäkirjaan suullisen tai kirjallisen vastalauseensa. Kirjallisesta vastalauseesta on ilmoitettava kokouksessa, ja se on toimitettava pöytäkirjaan liitettäväksi viimeistään sitä tarkastettaessa. Siinä saa toistaa vain sen, mitä asian käsittelyn yhteydessä on kokouksessa esittänyt.

25§

Osakunnan yleiskokouksen hallintoasiaa koskevasta päätöksestä haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen, siten kuin yliopistolain 86 §:ssä säädetään.

Osakunnan yleiskokouksen muuta kuin hallintoasiaa koskevasta päätöksestä haetaan muutosta valittamalla inspehtorikollegiolle siten kuin yliopiston johtosäännön 88 §:ssä määrätään.

V Luku
OSAKUNNAN HALLITUS

26§

Osakunnan hallituksen tehtävänä on osakunnan käytännön toiminnan johtaminen ja yleiskokouksen hyväksymien ohjeiden ja päätösten toimeenpaneminen. Hallituksen toimivaltaan kuuluvat asiat, joita säännöissä tai ohjesäännöissä tai niiden perusteella ei ole määrätty muiden elinten toimivaltaan kuuluviksi.

Yleiskokous voi ennen asian esille tuloa pidättää jonkin asian itselleen. Hallitus ei voi ottaa päätettäväkseen asiaa, joka on yleiskokouksessa vireillä. Hallituksen toimivaltaan kuuluva asia on alistettava yleiskokouksen päätettäväksi, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii asian ollessa hallituksen kokouksessa esillä. Puheenjohtajan on ilmoitettava vaatimuksesta viipymättä kuraattorille, jonka on kutsuttava yleiskokous käsittelemään asiaa kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Hallitukseen valitaan marraskuussa pidettävässä yleiskokouksessa kalenterivuoden kestäväksi toimikaudeksi puheenjohtaja ja hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Puheenjohtaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja, yhteiskunnallisen valiokunnan puheenjohtaja sekä puheenjohtajat yhdestä neljään muulle valiokunnalle, joiden toimialat on ennen tätä määrätty, valitaan enemmistövaaliperiaatteella erikseen, ja loput hallituksen jäsenet valitaan käyttämällä suhteellista vaalitapaa 21 §:n 4. momentin määräämällä tavalla.

27§

Kymmenen osakunnan jäsentä voi esittää osakunnan hallitukselle kirjallisen välikysymyksen. Välikysymys on toimitettava kirjallisena myös kuraattorille, joka kutsuu yleiskokouksen koolle kahden viikon kuluessa. Hallitus esittää yleiskokouksessa vastineen välikysymykseen. Keskustelun jälkeen osakunnan hallituksen luottamuksesta on äänestettävä.

Mikäli osakunnan hallitus ei nauti osakunnan luottamusta, voidaan samassa kokouksessa valita uusi hallitus jäljellä olevaksi toimikaudeksi noudattaen, mitä 26 §:n 3. momentissa on määrätty. Jos uutta hallitusta ei epäluottamuslauseen jälkeen muodosteta, on uusi yleiskokous kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa edellisestä, ja hallituksen toimikausi jatkuu, kunnes uusi hallitus on näin saatu muodostetuksi.

Hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikauttaan valitsee yleiskokous hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan eronpyyntö katsotaan koko hallituksen eronpyynnöksi, ja kuraattorin on kutsuttava koolle yleiskokous valitsemaan uutta hallitusta jäljellä olevaksi toimikaudeksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hallituksen eronpyyntö on hänelle jätetty.

28§

Hallituksessa käsiteltävänä oleva asia on siirrettävä seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä niin vaatii. Uudistetusta pöydällepanosta päätetään yksinkertaisella enemmistöllä.

29§

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja.

Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallitukseen kuuluvista on läsnä, puheenjohtaja mukaan lukien. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee olla läsnä olevien joukossa. Lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus on asianomaisilla, ellei kokous toisin päätä.

Hallituksen kokoukset ovat avoimia, ellei hallitus erityistapauksessa toisin päätä.

Hallituksen jäsenen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen on hänen ilmoitettava siitä ennen kokousta puheenjohtajalle tai sihteerille.

30§

Hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään päätökset ja tehdyt vastaehdotukset sekä mahdolliset äänestystulokset. Pöytäkirjaan merkitään myös läsnä olleiden hallituksen jäsenten ja muiden asianomaisten nimet.

Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa, paitsi toimikauden viimeisen kokouksen pöytäkirja, jonka tarkastavat yhdessä puheenjohtajan kanssa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri.

Hallituksen päätökset on asetettava nähtäväksi kaikille osakuntalaisille vuosittain yleiskokouksen tammikuussa päättämällä tavalla.

31§

Hallitus asettaa järjestäytymiskokouksessaan talousvaliokunnan, yhteiskunnallisen valiokunnan ja yleiskokouksen määräämät valiokunnat sekä harkinnan mukaan ylimääräisiä valiokuntia. Valiokunnissa on hallitukseen kuuluvan puheenjohtajan lisäksi ainakin yksi jäsen.

Ylimääräisten valiokuntien toimialat määrätään asettamispäätöksessä.

32§

Talousvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen käsittelyä varten taloudelliset asiat ja toimia taloudenhoitajan apuna. Valiokunnan sihteerinä on taloudenhoitaja.

33§

Yhteiskunnallisen valiokunnan tehtävänä on osakunnan kanta-alueeseen kohdistuvan sekä yhteiskunnallisiin asioihin liittyvän toiminnan suunnittelu ja toimeenpano sekä kiinnostuksen ja keskustelun herättäminen. Yhteiskunnallisen valiokunnan tulee myös valmistella hallituksen käsittelyä varten ne asiat, jotka eivät kuulu muille valiokunnille. Yhteiskunnallinen valiokunta ylläpitää suhdetta toisiin osakuntiin ja HYY:n alaisiin toimijoihin.

34§

Asioiden valmistelua tai toimeenpanoa varten hallitus voi asettaa toimikuntia, joiden toimiaika jatkuu enintään hallituksen toimikauden loppuun.

VI Luku
OSAKUNNAN VIRKAILIJAT

35§

Osakunnan virkailijoita ovat sihteeri, taloudenhoitaja, toiminnanhoitaja ja ne virkailijat, joiden virkojen perustamisesta ja tehtäväkentästä sekä mahdollisesta tehtävien jakamisesta useamman henkilön kesken yleiskokous on päättänyt hyväksymällä niitä koskevat ohjesäännöt.

36§

Sihteerin tehtävänä on pitää pöytäkirjaa yleiskokouksissa ja hallituksen kokouksissa sekä huolehtia kirjeenvaihdosta yhteistyössä toiminnanhoitajan kanssa.

37§

Taloudenhoitajan tehtävänä on huolehtia osakunnan rahavaroista ja muusta omaisuudesta sekä kirjanpidosta.

38§

Toiminnanhoitajan tehtävänä on juoksevien asioiden hoitaminen, lukuun ottamatta talousasioita, kirjeenvaihto yhteistyössä sihteerin kanssa sekä toimiston yleisestä siisteydestä huolehtiminen.

VII Luku
OSAKUNNAN TALOUS

39§

Osakunnan taloutta hoidetaan kalenterivuodeksi vahvistetun talousarvion mukaan. Tarvittaessa yleiskokous voi hyväksyä lisätalousarvioita.

Talousarvion toteutumisesta vastaa hallitus.

40§

Osakunnan tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilejä tarkastamaan osakunta valitsee vuosittain kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet.

Tilinpäätös on laadittava seuraavan vuoden tammi-helmikuun kuluessa ja tilintarkastajien lausunto on esitettävä osakunnalle maalis-huhtikuun kuluessa. Saatuaan tämän lausunnon yleiskokous päättää vastuuvapauden myöntämisestä taloudenhoitajalle, hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

VIII Luku
JUHLAT, TUNNUSMERKIT JA HUOMIONOSOITUKSET

41§

Osakunnan vuosipäivä on helmikuun viides päivä, jona päivänä vuonna 1804 Johan Ludvig Runeberg syntyi ja jona päivänä vuonna 1834 Johan Wilhelm Snellman valittiin Pohjalaisen Osakunnan vt. kuraattoriksi. Vuosijuhlaansa Osakunta viettää vuosipäivänään tai sitä lähellä olevana päivänä.

42§

Osakunnan lippu on vuodelta 1686 periytyvä silloisen Pohjanmaan rykmentin lippu, jossa on sinisellä kentällä kuusi valkoista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat ja jotka on asetettu 2+2+2. Niitä ympäröi kaksi punertavalla tupsupäisellä nauhalla sidottua luonnonväristä laakerinoksaa. Lipun leveys on kahdeksan mittayksikköä ja korkeus seitsemän mittayksikköä.

Lipun käytöstä päättää osakunnan hallitus. Kuitenkin osakunnan kuraattori voi kiireellisissä tapauksissa suostua lipun käyttöön myös ilman hallituksen päätöstä.

43§

Osakuntanauhan värit ovat valkea-sininen-valkea. Osakuntanauhan myöntämisestä muille kuin osakunnan jäsenille päättää kuraattori tai hallitus.

44§

Osakunnan kunniamerkin voi yleiskokous myöntää erityisen suurista ansioista osakunnan tavoitteiden edistämisessä.

45§

Osakunnan ansiomerkin voi yleiskokous myöntää pitkäaikaisesta toiminnasta osakunnan hyväksi tai ansiokkaasta toiminnasta osakunnan tavoitteiden edistämiseksi.

46§

Osakunnan harrastusmerkin voi yleiskokous myöntää varsinaiselle tai ulkojäsenelleen tunnustuksena osakunnan toimintaa kohtaan tunnetusta harrastuksesta ja siinä osoitetusta aktiivisuudesta.

IX Luku
ERINÄISIÄ SÄÄDÖKSIÄ

47§

Osakunnan nimen kirjoittaa kuraattori tai hallituksen puheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa aina kaksi yhdessä. Kirjeenvaihdossa nimen kirjoittaa sihteeri ja taloudenhoitoon liittyvissä juoksevissa asioissa taloudenhoitaja yksin. Hallitus voi valtuuttaa osakunnan virkailijan tai muun jäsenen kirjoittamaan osakunnan nimen tehtävien joustavan hoidon vuoksi tarpeellisissa erikoistapauksissa.

48§

Kuraattori voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen osakunnan hallituksen ja toimielimen päätöksestä, jos hän katsoo päätöksen olevan lain tai osakunnan sääntöjen vastainen tai muutoin osakunnan toiminnalle haitallinen. Oikaisuvaatimus osakunnan hallituksen päätöksestä tehdään osakunnan hallitukselle ja oikaisuvaatimus toimielimen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa kokouksesta. Jos kuraattori on tyytymätön oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, voi hän saattaa asian yleiskokouksen ratkaistavaksi.

Kuraattorilla on oikeus kieltää yleiskokouksen valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano. Kuraattori voi määrätä, että osakunnan hallituksen tai toimielimen päätöstä, josta kuraattorilla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus, ei saa panna täytäntöön. Kuraattori voi myös määrätä, että hallituksen ja toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä ei saa panna täytäntöön.

49§

Tarkempia säännöksiä näiden sääntöjen soveltamisesta voidaan antaa yleiskokouksen hyväksymillä ohjesäännöillä. Ohjesäännöissä määrätään ainakin taloudenhoidosta, virkailijoiden ja valiokuntien toiminnasta, lipusta ja muista osakunnan tunnuksista.

50§

Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa, jossa muutosta on kannatettava vähintään 2/3 annetuista äänistä. Kuitenkin jos ensimmäisessä kokouksessa 5/6 katsoo muutoksen kiireelliseksi painavista syistä ja muutosehdotus saa taakseen 2/3 annetuista äänistä, voidaan muutoksesta päättää jo ensimmäisessä kokouksessa.

51§

Päätös osakunnan lakkauttamisesta, yhdistämisestä, jakamisesta, nimenmuutoksesta tai kanta-alueen muuttamisesta tehdään kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin olevassa yleiskokouksessa. Tullakseen voimaan päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Jos osakunnan toiminta lakkautetaan, siirtyy sen omaisuus lakkauttamispäätöksen yhteydessä päätetylle säätiölle tai rekisteröidylle yhdistykselle, jonka on käytettävä omaisuus näiden sääntöjen 2 §:ssä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen.

52§

Nämä säännöt astuvat voimaan heti, kun rehtori on ne vahvistanut. Virkailijoiden toimikausi jatkuu kuitenkin, kunnes ensimmäinen näiden sääntöjen mukainen virkailijavalinta on suoritettu.