YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 12 min 57 s sitten

AC Oulun ja OPS:n välisen ottelun vedonlyöntikäyttäytyminen tutkitaan – toistaiseksi ei poikkeavia havaintoja

2017, Heinäkuu 20 - 14:39

Ulkomailla otteluita on toisinaan keskeytetty pommiuhkausten takia, ja uhkausten tekijöiksi on epäilty vedonlyöntivilppeihin pyrkiviä tahoja. Oulun Raatin stadionille pommiuhkaus soitettiin poliisin mukaan ulkomaisesta liittymästä ja uhkaus kerrottiin englanniksi.

Ottelua oli pelattu 84 minuuttia ja tilanne oli 0–0.

– Olemme olleet yhteyksissä UEFA:an, viranomaisiin ja Suomen urheilun eettiseen keskukseen SUEK:iin ja asia tutkitaan. Tämä on normaali prosessi, kun ottelussa tapahtuu jotain erikoista. Selvitetään se, onko vedonlyöntikäyttäytymisessä ollut erikoisia piirteitä, Palloliiton viestintäpäällikkö Sami Terävä kertoo STT:lle.

Ylelle Suomen eettinen keskus SUEK ry:n tutkintapäällikkö Jouko Ikonen kertoo, ettei Veikkaus ole havainnut kyseisessä vedonlyöntikohteessa toistaiseksi mitään poikkeavaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi: Oulun pommiuhkailijan henkilöllisyys voi jäädä selvittämättä

2017, Heinäkuu 20 - 14:19

Oulussa jalkapallo-ottelun AC Oulu – OPS ennen aikonaan päättänyt pommiuhkaus voi jäädä selvittämättä, sanoo Oulun poliisi rikoskomisario Jussi Hyrkäs.

Hyrkäksen mukaan soittajan teletunnistetiedot ovat selvillä. Puhelut, kaksi kappaletta, tulivat ulkomaalaisesta numerosta ja puhekieli oli englanti. Vaikka puhelinnumero tiedetään, ei se välttämättä riitä soittajan selvittämiseen.

Koska räjähdettä ei löytynyt, rikosnimike on perätön vaarailmoitus. Rikosnimike perätön vaarailmoitus ei mahdollista kaikkia telepakkokeinoja mitä voisimme käyttää selvittääksemme soittajan henkilöllisyys, kertoo Hyrkäs.

Tapaus ei riitä päästämään poliisia käsiksi laajoihin teletunnistetietoihin.

– Poliisilla on muitakin keinoja tutkia asiaa, mutta se, että emme pääse käsiksi laajoihin teletunnistetietoihin, on yksi asia, joka hidastaa tapauksen selvittämistä, Hyrkäs sanoo.

Tuomio perättömästä vaarailmoituksesta on enimmillään vuosi vankeutta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun Raatin tilat tarkistettu – pommia ei löytynyt

2017, Heinäkuu 20 - 09:35

Poliisi on saanut tarkistettua Oulun Raatin stadionin eilisen räjähdeuhkan jäljiltä. Alueelta ei löytynyt mitään räjähteisiin viitaavaa.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jussi Hyrkäs Oulun poliisista kertoo, että uhkauksessa oli nimenomaan kyse pommiuhkasta.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että ilmoitus oli perätön, Hyrkäs kertoo.

Raatin stadionin toimitsijalle soitettiin ulkomaisesta liittymästä kaksi kertaa ja uhattiin englanninkielellä, että mikäli ihmiset eivät poistu jalkapallostadionilta, siellä räjähtää pommi.

– Emme pysty vielä tässä vaiheessa ottamaan kantaa, mistä tässä on kyse. Arvailujen varassa joudutaan menemään, Hyrkäs kertoo.

Uhkauksen vuoksi Ykkösen paikalliskamppailu AC Oulun ja OPS:n välillä keskeytettiin keskiviikkoiltana 19.7. ottelun 83. minuutilla ja stadion tyhjennettiin. Tilanteen seurauksena myös koko Raatin saari evakuoitiin ja suljettiin liikenteeltä.

Poliisi jatkaa asian rikostutkintaa perättömänä vaarailmoituksena. Ketään ei ole otettu kiinni tapauksen vuoksi eikä uhkaajan henkilöllisyys ole selvillä.

Samankaltaisuutta Rovaniemen tapaukseen

Oulun Raatin stadionin pommiuhka ei ole ainoa laatuaan tänä vuonna. Huhtikuussa Rovaniemen Keskuskenttällä pelattu RoPS-VPS-ottelu jouduttiin evakuoimaan vastaavan uhan vuoksi.

Rikoskomisario Jussi Hyrkäs ei halua tässä vaiheessa kantaa, liittyvätkö tapaukset toisiinsa.

– Samankaltaisuuksia on kuitenkin paljon, hän toteaa.

Lue lisää:

Oulun derby keskeytettiin loppuhetkillä - Raatin stadion ja saari tyhjäksi pommiuhkauksen takia

RoPS-valmentaja joutui toisen kerran pommiuhkaan - "Mitään pakokauhua ei ollut"

Klo 10:27 lisätty tutkinnanjohtajan kommentteja ja lisätietoja asiasta.

Klo 12:06 lisätty tiedot uhkausoittojen yksityiskohdista sekä rikosutkintanimikkeestä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaupunkitorit ovat hävinneet viihtyisyydessä kauppakeskuksille – "On vaan annettu olla"

2017, Heinäkuu 19 - 09:51
Mistä on kyse?
  • Kaupunkitoreja kehitetään kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara mukaan liian vähän.
  • Hänen mukaansa ränsistyneet torit saadaan uuten kukoistukseen, kunhan kaupungeista löytyy halua torien kehittämiseen.
  • Kuusamossa ongelmaa on ryhdytty korjaamaan suunnitelmin, joissa korostetaan torin merkitystä paikallisille ihmisille.

Kuusamon kaupungin pienellä torilla on heinäkuisena maanantaina poikkeuksellista vilinää. Ei ole maitotilipäivä, vaan kesälomakausi. Mökkiläiset ovat tankkaamassa varastojaan ja piipahtavat torilla jäätelöllä, osa mansikkaostoksilla.

– Näyttää tämä tori- ja varsinkin kauppaelämä Kuusamossakin hiipuvan. Liekö tulevaisuutta tällä torilla, pohtii Kuusamossa jo vuosikymmeniä kesäisin lomaillut Ilmi Vanttaja.

Erityisesti talvisin näkymä Kuusamon keskustassa on karu. Tori on tyhjä sekä kauppiaista että ihmisistä. Torin grillillä sentään piipahtaa asiakkaita.

Kauppakeskuksista kasvaa viihdekeskuksia

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara vahvistaa Ilmi Vanttajan havainnot. Torit muuttuvat kaupan rakenteen muuttumisen myötä.

Kuusamossa vuosittain lomaileva Ilmi Vanttaja harmittelee Kuusamon keskustan hiljenemistä.Ensio Karjalainen / Yle

– Ruoan ja herkkujen myynti on siirtynyt tai siirtymässä toisenlaisille toimijoille. Kauppakeskuksista löytyy yhä enemmän elämyskokemuksellista toimintaa. Sieltähän löytyy muun muassa terasseja ja monenlaista muuta viihteellistä tarjontaa, Vaattovaara toteaa.

– Kauppakeskukset imevät kaupunkikeskuksista väkeä, Vaattovaara sanoo.

Kuusamossa väkeä kaupungin ydinkeskustasta on vetänyt valtatie 5:n varteen rakennetut marketit ja eritystavarakaupat. Erityisesti Kuusamoon tai muualle Pohjois-Suomeen matkaavat turistit pysähtyvät valtatien varteen harvan poiketessa kaupungin keskustorin tuntumassa.

Rakentaminen on ollut laiskaa

Mari Vaattovaaran mukaan torit ovat lähimenneisyydessä jääneet vähälle huomiolle kaupunkisuunnittelussa.

– Kaupunkien keskustat ovat siirtyneet viimeisten vuosikymmenten aikana toiseen paikkaan. Torit ovat jääneet sivuun. Torien ympäristöt ovat aika usein paikkoja, joissa esimerkiksi pyörii autoja joka reunoilla.

– Viihtyisiä, mukavia ympäristöjä ei ole kovin ahkerasti viime aikoina rakennettu, Vaattovaara sanoo.

Kuusamossa maisema ehostetaan

Elämää Kuusamon torin maisemaan halutaan puhaltaa uusien rakennussuunnitelmien voimin. Nykyinen torialue, Neljäntien risteys sekä vanha Yhdyspankin talon ympäristö saavat uuden ilmeen käynnissä olevan tie- ja rakennussuunnitelman toteutuessa muutaman vuoden kuluttua.

– Haluamme tehdä torialueesta viihtyisän paikan erityisesti paikallisille ihmisille. Siitä tulee olohuone ja kenties tulevaisuudessa tapahtumatori. Kuusamon uusi tori- ja keskusta-alue voisi olla kokonaisuudessaan esimerkiksi fesivaalialuetta kesäisin, pohtii Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen.

Mankisen mukaan Kuusamossa on korostunut keskustelu matkailijavirroista, jotka pysähtyvät vain valtatien

Yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen sanoo, että kaupungin keskustasta pitää rakentaa viihtyisä, jotta matkailijatkin siellä piipahtaisivat.Ensio Karjalainen / Yle

varteen marketeille.

– Ei me väkisin saada matkailijoita ohjattua kaupungin keskustaan. Keskustasta pitää rakentaa niin viihtyisä, että sinne tullaan, Mankinen sanoo.

Toreissa on potentiaalia

Mari Vaattovaaran mielestä perinteisissä toreissa on edelleen potentiaalia kaupungin viihtyisyyden, imagon ja ilmeen kehittämiseksi.

– Tuntuu siltä, että monella torilla viimeiset suuret toimenpiteet on tehty 1980-luvulla. Sieltä on pitkä aika tähän päivään. Sen jälkeen torien on vaan annettu olla, Vaattovaara harmittelee.

Vaattovaara arvelee, että henkitoreissaan pyristelevät perinteiset kaupunkitorit voitaisiin vielä elvyttää viihtyisiksi, mikäli kaupungeissa riittää halua rakentaa toreja.

– Maailmalta Suomeen rantautuneilla kauppakeskuksilla ja niiden tarjoamilla toiminnoilla on rajansa, Vaattovaara toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jätevesipäästöjen vaikutukset kestävät koko kesän: voivat rehevöittää, lisätä sinilevää ja aiheuttaa vatsatautiriskin

2017, Heinäkuu 18 - 17:03

Poikkeukselliset päästöt aiheuttavat lähivesiin ainakin rehevöitymistä ja sinilevien lisääntymistä, arvioi WWF Suomen suojelujohtaja, biologi Jari Luukkonen.

– Riippuen bakteerimääristä myös terveysvaikutuksia saattaa jätevesistä seurata. Isoin riski on kolibakteerista, joka aiheuttaa vatsatauteja, Luukkonen muistuttaa.

Oulussa ensimmäisten vesinäytteiden tulokset ovat huojentavia, ja läheisten uimarantojen käyttörajoitukset on purettu. Alkuviikon lisänäytteistä saadaan tuloksia lähipäivinä.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari muistuttaa, että jätevesiin sekoittuneet hulevedet ovat myös likaisia ja roskaisia.

– Itse en ainakaan pariin viikkoon välittäisi uida Taskilan päästön vaikutusalueella, vaikka laimeneehan jätevedet aikanaan, Saari sanoo.

Saimaan päästö huolestuttavampi

3 000 kuution jätevesipäästö Saimaaseen on Luukkosen mukaan huolestuttavampi tapaus kuin 10 000 kuution pääsy Oulujoen suistoon ja Perämereen, sillä meressä jätevedet laimenevat suurempaan määrään vettä kuin järvessä, Luukkonen arvioi.

– Lappeenrannan ja Etelä-Saimaan ohella jätevedet rehevöittävät osaltaan Vuoksen alajuoksua, Laatokkaa ja edelleen Suomenlahtea.

Poikkeuksellinen jätevesipäästö

Oulun Taskilan puhdistamon päästö on poikkeuksellisen suuri. Viime vuosina Taskilaan on kytketty puhdistettavaksi useiden lähitaajamien jätevedet, kuten Muhos, Utajärvi, Haukipudas ja Ii.

Taskilan puhdistamoa laajennetaan ja parannetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä 17 miljoonalla eurolla.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Timo Yrjänä ei muista yhtä suurta ainakaan lähivuosilta.

Yrjänä kiinnittää huomiota mediatietoihin, joiden mukaan jäteveteen sekoittui sade- ja muita hulevesiä. Hän katsoo, että hulevesien joutuminen jätevedenpuhdistamolle nimenomaan aiheuttaa ylivuotoriskejä keväisin ja rankkojen sateiden jälkeen.

– Vesihuoltolaki edellyttäisi hulevesien erottelua jätevesistä. Hulevedet pitäisi myös puhdistaa, sillä ne sisältävät pihoilla ja ojissa sotkeentunutta vettä, Yrjänä patistaa.

Oulun Vesi parantaa verkostoa vastaisen varalle

Oulun Vesi liikelaitoksen johtaja Jouni Lähdemäki korostaa, että Taskilassa käsiteltyihin vesimääriin nähden jätevesivuotoja on tapahtunut suhteellisen vähän.

– Nyt tapahtunut vuoto oli poikkeuksellinen häiriö ja inhimillinen erehdys laitoksella, Lähdemäki toteaa.

Hän lupaa kehittää hulevesien erottelua Oulun jätevesistä lähivuosina.

– Valtakunnallisestikin hule- ja vuotovedet ovat haaste. Ylivuotoja ja ohituksia laitoksille saattaa tulla, kuten meillekin.

Oulun Vesi liikelaitoksessa verkostojen saneeraus on painopisteenä lähivuodet, jolloin tulvavesipiikit saadaan entistä pienemmiksi, Lähdemäki lupaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Elyn näkemys Viinivaara-hankkeesta: voi vaarantaa merkittävästi paikallisen luonnon

2017, Heinäkuu 18 - 15:55
Mistä on kyse?
  • Oulussa pitkään vireillä ollutta Viinivaara-hanketta on puitu Oulussa ja lähikunnissa jo vuosia.
  • Pohjavesihankkeella olisi tarkoitus turvata Oulun kaupungin raakaveden hankinta tilanteessa, jossa varsinaista raakavesilähdettä, Oulujokea, ei voisi käyttää.
  • Nyt Varsinais-Suomen ely on antanut lausuntonsa aiheesta.
  • Sen mukaan hanke voi vaarantaa Viinivaaran luonnon merkittävällä tavalla.

Viinivaaran pohjavedenottohankkeelle ei voida myöntää lupaa ilman valtioneuvoston käsittelyä, katsoo Varsinais-Suomen ely-keskus.

Elyn tuoreen lausunnon mukaan syynä tähän on se, että hanke saattaisi heikentää merkittävästi niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Elyn mielestä saman käsittelyn yhteydessä tulisi myös asianmukaisesti arvioida, onko hankkeen toteutukselle olemassa pakottavaa syytä ja eikö sille löydy vaihtoehtoista ratkaisua.

Oulussa pitkään vireillä ollutta Viinivaara-hanketta on puitu Oulussa ja lähikunnissa jo vuosia.

Yli 20 miljoonaa euroa maksavalla pohjavesihankkeella olisi tarkoitus turvata Oulun kaupungin raakaveden hankinta tilanteessa, jossa varsinaista raakavesilähdettä, Oulujokea, ei mahdollisessa vaaratilanteessa voisi käyttää.

Luontoväki innoissaan lausunnosta

Pohjavesihanketta vastustavassa Kiiminkijoki ry:ssä ollaan ilahtuneita luontoarvojen huomioimisesta Varsinais-Suomen ely-keskuksen lausunnossa.

Hallituksen jäsen Eeva-Maria Parkkinen arvioi, että hankkeen toteuttaminen on nyt vaikeuksissa.

Olen tyytyväinen, että nyt faktat on oikeasti otettu huomioon ja turha investointi toivon mukaan vältetään. Eeva-Maria Parkkinen

– Meille on ollut selvää, että tätä hanketta ei voida toteuttaa. Jos hanke etenee valtioneuvostoon, niin silloin tarvitaan myös EU:lta lausunto. Se on kyllä mahdotonta saada, Parkkinen arvioi.

– Olen tyytyväinen, että nyt faktat on oikeasti otettu huomioon ja turha investointi toivon mukaan vältetään.

Oulun Vesi odottaa rauhallisesti lupakäsittelyn jatkumista

Johtaja Jouni Lähdemäki Oulun Vedestä toteaa, että hankkeen tulevaisuudesta ei olla huolissaan.

Oulun Vesi -liikelaitos ei aio tässä vaiheessa tehdä Viinivaaran pohjavesihankkeeseen liittyviä lisäselvityksiä. Lähdemäki korostaa, että mahdollisia uusia selvityspyyntöjä harkitsee seuraavaksi lupaviranomaisena Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Tänä päivänä rima asetetaan yhä korkeammale näissä luontoon liittyvissä selvityksissä. Jouni Lähdemäki

Lähdemäki pitää elyn lausuntoa odotusten mukaisena.

– Luonnonsuojeluyksikkö, tällä kertaa Varsinais-Suomen elystä, on tehnyt luonnonsuojelulain mukaisen arvioinnin, jossa tarkastellaan luontoon liittyviä tekijöitä. Tämä on oleellinen osa lupaprosessia.

– Näyttää vain siltä, että tänä päivänä rima asetetaan yhä korkeammalle näissä luontoon liittyvissä selvityksissä, Lähdemäki lisää.

Viinivaarahankkeen odotetaan etenevän aluehallintoviraston kuulutusvaiheeseen loppukesästä. Lupapäätös saataneen ensi vuoden puolella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaverukset miettivät Hailuodon lautalla, millaisen bisneksen he loisivat saarelle – "Puhe kääntyi pian oluisiin ja tässä ollaan"

2017, Heinäkuu 18 - 11:05

Upea ja iso kuparipannu kiiltelee uutuuttaan vanhan makasiinin sisuksissa. Hailuodon Panimo ei ole lähtenyt leuka rinnassa liikkeelle, vaan rakennuksiin, laitteisiin ja toimintaan on laitettu rahaa noin 750 000 euroa.

– Velkaa on satoja tuhansia, mutta ei se huoleta. Kun tuote ja prosessi on kunnossa, niin markkinoita kyllä riittää, toteaa Hailuodon Panimon toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen.

Pohdimme lautalla, että mitä muuta saarella voisi tehdä. Kimmo Kaukonen

Reilu kolmikymppinen, aikaisemmin graafikkona toiminut Kaukonen on hypännyt pienpanimobisnekseen yhdessä Saksasta Hailuotoon muuttaneen musiikkimies Jürgen Hendlmeierin kanssa.

Hailuodon Panimon takaa löytyy myös kaksi muuta perustajaosakasta ja satojen piensijoittajien joukko, joka uskoo saarelaisoluen maihinnousuun.

Talvinen lauttamatka maistuu maltaalta

Toisensa tunteneet miehet alkoivat kehitellä panimoa kolmisen vuotta sitten yhden talvisen lauttamatkan päätteeksi.

– Aloimme pohtia lautalla, mitä voisimme tehdä saarella. Hunajakuvioita meillä oli ollut jo aiemmin, ja puhe kääntyi pian oluisiin ja tässä ollaan.

Hailuodon vesi sopii saksalaisille lager-oluille täydellisesti. Jürgen Hendlmeier

Parissa vuodessa Hailuodon keskustan tuntumaan on rakennettu moderni pienpanimo.

Laitteet ja osaamista on hankittu Saksasta, panimon oluenpanijan Jürgen Hendlmeierin kotimaasta. Saksa maistuu myös tuotteissa, jotka ovat saksalaistyylisiä luomuoluita.

Hailuodon pohjavesi hellii saksalaisoluita

Jürgen Hendlmeier on haltioitunut Hailuodon pohjavedestä.

– Se sopii saksalaisille lager-oluille ja muutoinkin oluen valmistukseen täydellisesti, panimon tuotannosta vastaava Hendlmeier toteaa.

Hänen mukaansa Saksassa oltaisiin kateellisia tällaisesta vedestä.

Päätimme investoida heti riittävän isoihin ja laadukkaisiin laitteisiin. Kimmo Kaukonen

Musiikkimaailmassa muun muassa tuottajana ja äänimiehenä työuraa tehnyt Hendlmeier on opetellut oluen panemisen vanhemmalla iällä, mutta Etelä-Saksan ja Baijerin alueen olutkulttuuri tulivat tutuiksi jo nuorena.

– Olut kuuluu olennaisena osana baijerilaiseen elämään ja kulttuuriin.

Panimomakasiinia kehitetään jatkossa

Hailuodon panimon vuosituotanto on noin 150 000 litraa. Sillä nousee Suomessa keskikokoisten pienpanimoiden luokkaan.

Velkaa on satoja tuhansia. Kimmo Kaukonen

– Olimme yhteyksissä muihin panimoihin ja kaikilla tuntui olevan iso tarve lisätä kapasiteettia. Silloin päätimme investoida heti alkuun riittävän isoihin ja laadukkaisiin laitteisiin, kertoo panimon toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen.

Panimomakasiiniin on suunnitteilla baari. Myös ulosmyynti suoraan panimolta kelpaisi, jos Suomen laki sen joskus vain sallii.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

10 miljoonasta litrasta jätevettä ei ollutkaan vaaraa uimareille – laatutestit vain olivat kesken

2017, Heinäkuu 17 - 14:59

Ympäristöviranomaiset totesivat sunnuntaina 16.7. Oulun Nallikarin ja Pateniemen uimarantojen olleen läheisen jätevesipuhdistamon vuodosta huolimatta huolimatta uimakelpoiset. Alueille valui sadeveden laimentamaa viemärijätevettä viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä jopa 10 miljoonan litran verran.

Oulun seudun ympäristötoimi epäili Taskilan jätevesipuhdistamolta valuneen viemärijäteveden heikentäneen uimavesien laatua niin paljon, että se suositteli uimisen välttämistä alueilla kuluvan kuun 14. päivä perjantaista lähtien.

Tulosten saanti kestää

Varma tieto uimavesien laadusta saatiin kahden vuorokauden kuluttua epäilyn heräämisestä. Uintia suosituilla rannoilla ei näin ollen suositeltu koko viikonloppuna.

Vesien laadun selvittämisen hitaus johtuu Oulun kaupungin ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikön Irmeli Röning-Jokisen mukaan käytössä olevasta tutkimusmenetelmästä.

– Meillä ei valitettavasti ole käytössä pikamenetelmää ainakaan EU-rannoille. Ensimmäiset bakteeriviljelmät kasvatimme lauantaille, toiset olivat valmiina luettaviksi vasta sunnuntaina. Annoimme tiedon uimavesien laadusta heti, kun tulokset olivat valmiina.

EU-rannaksi katsotaan uimaranta, jossa käy yhtenä päivänä kesässä yli sata uimaria.

Uimavedet syyniin

Irmeli Röning-Jokinen kertoo, että viikolla 29 uimavesien laaduista on luvassa tietoa laajemminkin.

– Kaikki Oulun seudun yleiset uimarannat testataan. Tulokset ovat valmiit loppuviikosta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mimmin rapsuttelu rauhoittaa – koirien käytöstä hyviä kokemuksia pelkopotilaiden hammashoidossa

2017, Heinäkuu 17 - 10:47
Mistä on kyse?
  • Puolet hammaslääkärissä kävijöistä pelkää käyntiä jonkun verran ja kymmenen prosenttia erittäin paljon.
  • Paljon pelkäävät välttelevät hammashoitoa, se aiheuttaa ongelmia jo yleisterveydessä.
  • Idea koira-avusteisesta hammashoitotutkimuksesta syntyi hammaslääketieteen opiskelijan Juuso Kelan ajatuksesta.
  • Tutkimuksen vastuullisena johtaja toimii professori, EHL Vuokko Anttonen Oulun yliopistosta. Mukana tutkimuksessa ovat EHL Taina Kankaala Oulun kaupungin puolelta ja tutkija, EHL Leena Niskanen Oulun yliopistosta.

Oulun kaupungin suun terveydenhoidon yksikön ovi avautuu ja sisään tepastelee Mimmi-koira omistajansa kanssa. Mimmi on tullut Muhokselta vastaanottaman pian paikalle saapuvaa hammaslääkäripotilasta. Kyseessä on pelkopotilas, jolle hammaslääkäriin tulo on todellinen tuskien taival.

Pian Mimmin jälkeen paikalle saapuu äiti yhdessä teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Mimmi aistii pelon ja nuuhkaisee varovasti tytön kättä. Koiran läsnäolo vastaanottotilanteessa rauhoittaa pelottavaa tilannetta.

Mimmi ottaa potilaan vastaan jo vastaanottohuoneessa.Yle Koira madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon

Oulun Dentopoliksessa on käynnistynyt tutkimus koira-avusteisen hammashoidon vaikutuksesta pelon lievitykseen. Koiran läsnäoloa hoitotilanteessa hammaslääkäripelkoisen potilaan auttamiseksi ei ole aiemmin tutkittu Suomessa, eikä tiettävästi muuallakaan maailmassa. Pilottitutkimus on Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyöhanke.

Koiran silittäminen laskee ihmisen sykettä ja stressitasoa. Teija Viljamaa

Pilottihankkeen tavoitteena on saada potilas tulemaan hoitoon hyvällä mielellä, kun karvainen kaveri on vastaanottamassa asiakasta.

– Kun koira on rauhallinen ja tilanteeseen testattu, sen läsnäolo rentouttaa. Koiran silittäminen laskee ihmisen sykettä ja stressitasoa, kertoo projektissa mukana oleva koirakouluttaja Teija Viljamaa.

Toimenpiteen aikana potilas pääsee silittelemään koiraa, joka liikkuu valvotusti hoitohuoneessa ohjaajansa kanssa.

Välillä voi ottaa rennosti.Juha Hintsala / Yle

Koirat on testattu etukäteen, hauvat ovat joko niin sanottuja kaverikoiria tai Kasvatus- ja kuntoutus ry:n soveltuvuuskokeen suorittaneita koiria. Ne ovat toimineet aiemmin vanhainkodeissa, kehitysvammaisten palvelukodeissa ja päiväkodeissa.

– Hammashoitohuoneessa koiran näkökulmasta haasteena ovat muun muassa ultraäänet sekä poran ja muiden hoitolaitteiden äänet. Koira kuulee ultraäänet ja muut äänet eri tavalla kuin me ihmiset, sanoo koirien soveltuvuuden tutkinut Viljamaa.

Muhoksen Mimmin läsnäolo rauhoittaa

Pohjanpystykorva Mimmi on yksi tutkimuksessa mukana olevista koirista. Muhoksen Mimmi vaikuttaa rauhalliselta, ehkä vähän nöyrältäkin. Mutta Mimmi on monipuolinen terapiakoira, se on jo kolmatta kertaa auttamassa hammaslääkäripelosta kärsiviä potilaita.

Mimmin omistajan mukaan jokainen kerta on ollut selvästi erilainen, mutta joka kerralla Mimmi on ottanut työnsä rauhallisesti. Kun sitä ei ole tarvittu, se on levähtänyt ja ottanut välillä jopa pikku päikkärit, kertoo toimintaterapeutti, psykoterapeutti Kati Väisänen.

Minua jännitti varmaan Mimmiä enemmän. Kati Väisänen

Hammaslääkäripelkoisen potilaan hoitotilanne oli haastava Mimmille, mutta myös sen emännälle.

– Minua jännitti varmaan Mimmiä enemmän, kun huomasin miten potilas jännitti hoitoa, Väisänen kertoo.

Mimmi tekee tuttavuutta hammaspotilaan kanssa.Juha Hintsala / Yle

Hoitohuoneen ovi on jätetty auki, ja koiralla on oikeus poistua hoitotilasta, jos se kokee äänet ja ihmisen pelon liian haastavaksi.

– Koiran hyvinvointi on erittäin tärkeä asia, koiraa ei voi eettisesti käyttää sellaisessa työssä, jossa koira kärsii ihmisen kustannuksella, koirakouluttaja Teija Viljamaa muistuttaa.

Uusi kokeilu pelonhoidossa

Professori, erikoishammaslääkäri Vuokko Anttonen ja erikoishammaslääkäri Taina Kankaala ovat hoitaneet vuodesta 2000 lähtien Oulun kaupungin hammashoidon pelkopotilaita.

Tavoitteena on, että hoitojakson jälkeen potilas pystyy palaamaan normaaliin hammashoitoon. Seitsemän kymmenestä pelkoyksikössä hoidetusta pystyy palaamaan normaaliin hammashoitoon.

Yksi pelkopotilaista saatiin hoidettua niin, että hän rapsutteli ja hoivaili koiraa koko hoidon ajan. Taina Kankaala.

Nyt koirilla tehtävä tutkimus on yksi lisäkokeilu pelon rutiinihoitoon. Normaali pelonhoito ja yleisanestesia ovat menetelminä edelleen käytössä. Koira-avusteisessa hammashoidossa hyvä hygienia on hoitotilanteessa otettu huomioon.

– Tutkimukseen testatut koirat ovat poikkeuksellisen yhteistyökykyisiä ja ne kokevat haastavan tilanteen tärkeänä tehtävänä. Koira on mukana hoitotilanteessa, mutta ei tule potilaan syliin. Jalkopäässä makoilevaa koiraa voi rapsutella huoletta, sanoo Taina Kankaala.

Koirien käytöstä hyviä kokemuksia

Kokemukset koira-avusteisesta hoidosta ovat olleet pelkästään myönteisiä, sillä seuraavat hoitoajat on varattu jo syksyksi.

– Potilaat ovat tykänneet meidän koirista todella paljon. Kun jo odotushuoneessa vastassa on karvainen kaveri, niin jo se helpottaa pelottavaa tilannetta. Täällä käyvät koirat ovat työhön tottuneita kaverikoiria, rauhallisia, oikein mukavasti käyttäytyviä rapsuteltavia ja sosiaalisia koiria, Kankaala kertoo.

Vaativa toimenpide on ohi, kaikki hyvin.Juha Hintsala / Yle

Viikon kestäneen pilottitutkimuksen aikana potilaita on hoidettu usean koiran avustamana. Koiran läsnäolosta ei ole haittaa, vaikka karvaturri köllöttelee hoitohuoneen lattialla.

– Päinvastoin, tuntuu kuin koko toimenpide sujuisi joutuisammin ja mukavammin, kun potilaalla on jotakin muuta ajateltavaa kuin hammaslääkäri ja meneillään oleva toimenpide. Yksi pelkopotilaista saatiin hoidettua niin, että hän rapsutteli ja hoivaili koiraa koko hoidon ajan, sanoo Taina Kankaala.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Järvi, sauna ja sana – Seurakuntien rippikoululeirit pitävät pintansa

2017, Heinäkuu 16 - 10:46

Rippikoulu ja rippikoululeirit pitävät pintansa, sitkeästi ja vankkumattomasti. Näin siitäkin huolimatta, että kirkon jäsenmäärä laskee ja lapsiakin kastetaan entistä harvemmin.

Kyse on lähes ihmeestä. Vuonna 2016 rippikoulun kävi Tilastokeskuksen mukaan lähes 86 prosenttia 15-vuotiaista. Joissakin seurakunnissa päästään jopa yli 100 prosentin.

Kovat luvut selittyvät muun muassa sillä, että rippikoulu saatetaan käydä eri seurakuntien leireillä.

Samaan aikaan kirkon jäsenmäärä on pudonnut jo lähelle 70:ää prosenttia eivätkä edes päiväkerhot vedä enää entistä määrää lapsia.

Lähestulkoon kaikkeen muuhun seurakuntatoimintaan osallistuu ihmisiä yhä laiskemmin. Messuissa, sanajumalanpalveluksissa, pyhäkouluissa, kuoroissa ja partioissa käy prosentuaalinen kato, miinusta miinuksien perään.

Rippikoulun kävijämäärissä oli kuitenkin jopa "hämmästyttävä muutos" ja kasvua oli lähes 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Miten kauan tilanne voi jatkua näin hyvänä?

– En usko nopeaan muutokseen tai nuorisokulttuurin murentumiseen, sanoo vs. johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiain yksiköstä.

– Mutta on selvää, että jos mennään pidempiä jaksoja eteenpäin, on haasteellista ajatella, että rippikoulu tavoittaisi yli 80 prosenttia nuorista, jos lapsista kastetaan puolet.

Yhdessäolon liima pitää

Kirkko itse selittää rippikoulun kovaa suosiota muun muassa sillä, että se on Suomessa osa nuorisokulttuuria, jolla on hyvä maine.

– Rippikoulu tuntuu vastaavan nuorison tarpeisiin ja kysymyksiin. Se on tyyliltään ja otteeltaan sellainen, että nuoret kokevat sen omakseen – siis riittävän rennoksi, elämänläheiseksi ja sosiaalisesti tärkeäksi, Kokkonen sanoo.

Suurimmaksi osaksi rippikoulun suosio tuntuu perustuvan muuhun kuin kristinuskon sanomaan. 15-vuotiaita leireille vetää etenkin yhdessäolon liima.

Nuoren seurakunnan veisukirja tulee rippileirillä tutuksi.Anne Elhaimer / Yle

Tämä on tullut myös esiin kyselytutkimuksissa, joita on tehty parin vuoden ajan. Vuosi sitten vastausten keskiarvo oli 8,9, tänä vuonna hieman huonompi. Huippupistemäärät tulivat juuri yhdessäolosta:

– Rippikoulussa on hyvä olla, turvallista ja hauskaa, listaa tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki Kirkkohallituksesta.

Suuri osa nuorista tulee leirille, koska he haluavat uusia ystäviä ja haluavat viiettää leirielämää yhdessä.

– Tämä sosiaalinen odotusarvo tuntuu täyttyvän, ja viesti menee eteenpäin toisille nuorille, Jarmo Kokkonen vakuuttaa.

Oulu ja Lapua kärjessä

Oulun ja Lapuan hiippakunnissa rippikoulun asema on Suomen vahvinta: Riparin käy keskimäärin yli 90 prosenttia 15-vuotiaista. Kaupungeissa rippikoulun kannatus on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin maaseudulla.

Siksi esimerkiksi Seinäjoen kaupungin lähes 97 prosentin kävijämäärä on poikkeuksellisen vahvaa, samoin Oulun lähes 92 prosenttia. Vertailun vuoksi Helsingin seurakuntayhtymän riparin kävi vain noin 65 prosenttia ja Turussa ja Tampereella jäätiin molemmissa alle 80 prosentin.

Lippu nousee salkoon Ahonniemen rippikoululeirillä Peräseinäjoella.Anne Elhaimer / Yle

Rippikoulun vetovoimaisuus ja hyväksi kokeminen ei ole kuitenkaan Jarmo Kokkosen mukaan pelkästään seurakuntien itsensä tai hyvien isosten ansiota.

– Se on kyllä myös nuorten itsensä ansiota. Nuoret tekevät rippikoulusta itsensä näköisen, hän kiittelee.

Nuoret muuttuneet vähän

Seinäjoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Sami Nortunen on ollut tähän asti mukana noin 60 rippileirillä. Mukaan on mahtunut etupäässä musiikkileirejä, mutta myös laskettelua Rukalla ja veneilyä Ahvenanmaalla. Ihan tavallinen rippileiri on kuitenkin suosituin, ja myös halvin.

Tänä kesänä Nortunen on leireillyt useampaankin kertaan Peräseinäjoen Ahonniemessä, perinteisellä rippileirillä järvimaisemassa. Leriikeskus sijaitsee kauana kaupungin melskeestä, mikä ei ole kuitenkaan yllyttänyt leiriläisiä koiruuksiin tai houkutellut alueelle ylimääräisiä vierailijoita.

– Rippikoulu on aika paljon siistiytynyt, kun on siirrytty 90-luvulta 2000-luvulle. – Mopon ääni kuuluu jo kolme kilometriä ennen kuin se ehtii tuohon tienpäähän, Nortunen vinoilee.

Hänen mielestään leireille tuleva nuoret eivät ole sinänsä aikojen kuluessa suuresti muuttuneet. Ääripäät ovat kuitenkin vahvistuneet:

– Enää nuoret eivät välttämättä ole olleet kotoa pois niin monta kertaa ennen riparia. Joillekin tämä saattaa olla eka kerta, kun on viikon pois kotoa. Sitten on taas nuoria, jotka harrastavat paljon ja ovat olleet kotoa pois tosi paljon.

Nykyisin nuoret ovat kuitenkin tietoisempia asioista kuin ennen. Kaiken näkee Youtubesta ja netistä.

– Ennen kaikki oli toisten kertomusten varassa, mitä siellä tehdään ja mitä siellä tapahtuu, Nortunen vertaa.

Rippileirille tullaan kuitenkin yhä hyvillä mielin, ei haastamaan eikä ränkkäämään vastaan.

– Asenne on se, että tämä on ainutkertainen kokemus ja sinne saa lähteä yhdessä kavereiden kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Armi Kuuselalle itseoikeutetusti tähti Walk of Fameen Muhokselle

2017, Heinäkuu 15 - 14:00

Muhoksen kunta on saanut oman Walk of Fame -muistomerkin. Mallia on otettu Hollywoodista, tosin puitteet ovat muhoslaiset. Torin esiintymislavan juurella on esillä nyt 10 tähteä.

Samalla Muhoksen tori julistettiin virallisesti Armin aukioksi.

Miss Universum vuodelta 1952 Armi Kuusela on tunnetuin muistomerkin saaja. Kuusela lähetti tervehdyksen tapahtumaan.

Oman Walk of Fame -tähden saivat seuravat tahot:

Kristoffer Toppelius, Sakari Topeliuksen Koivu ja tähti -sadun keskushenkilö. Muhoksella on Koivu ja tähti -kulttuurikeskus, Piilopirtin polku ja Toppeliuksen muistokivi. Kaikki juontaa juurensa 1700-luvulle Isonvihan aikaan.

Pehr Gullsten, tunnettiin myös nimillä Pehr Jacobsson Kuckoin ja Pekka Jaakonpoika Kukkonen. Kalevainen runonlaulaja ja lukkari Oulujokilaaksossa, joka syntyi Muhoksella 1770 ja kuoli Rovaniemellä 1825.

Paikallinen kirkonmies Carl Jacob Frosterus. Rovasti, Muhoksen seurakunnan pitkäaikaisin ja merkittävin kirkkoherra (1778–1854). Hänen yli 30-vuotinen toimikautensa sijoittui vuosiin 1821–1854.

J. P. Valkola, Valtiopäivämies Suomen säätyvaltiopäivillä. Valkoila oli aikansa valistuneimpia muhoslaisia talonpoikia. Hänen uransa huippukohtana pidetään valintaa valtiopäiväedustajaksi vuosille 1877–1878, varsinkin kun talonpoikien oli erittäin vaikea päästä edustamaan säätyään.

Yrjö Kesti puolestaan oli itsenäisen Suomen ensimmäinen muhoslainen kansanedustaja 1930-luvun alkuvuosina. Hän syntyi Oulussa vuonna 1885, mutta teki elämäntyönsä Muhoksella.

Mestaripainija Kalle Anttila syntyi Muhoksella 1887 ja kuoli Helsingissä 1975. Hän voitti kaksi olympiakultaa: vapaapainissa 1920 Antwerpenissa ja kreikkalais-roomalaisessa painissa 1924 Pariisissa.

Hilda Musta, Muhoksen Mimmi on Reino Helismaan vuonna 1951 kirjoittaman laulun hahmo, joka esiintyi myös Helismaan käsikirjoittamassa elokuvassa Muhoksen Mimmi, vuodelta 1952. Hilda Maria Mustaa (1912–1993) on pidetty vahvimmin Helismaan Mimmin esikuvana.

Armi Kuusela on kautta aikojen kuuluisin muhoslainen Suomessa ja maailmalla. Miss Universum vuodelta 1952. Kuuselan valinta Kaliforniassa Miss Universumiksi 1952 villitsi kansan ja nostatti muhoslaisten ohella kaikkien muidenkin suomalaisten itsetunnon korkealle.

Taitelija Terttu Jurvakainen taidemaalari, runoilija ja opettaja. Edelleen paikkakunnalla vaikuttava Jurvakainen perusti vuonna 1979 Muhokselle oman gallerian ja jäi päätoimiseksi taiteilijaksi.

Sentenced-yhtye lopetti menestyksekkään uransa v. 2005.Pekka Loukkola / Yle

Sentenced, metallimuusikin kuuluisuus, nyt jo uransa päättänyt yhtye. 1980-luvulla Suomeen saapuneen death metal -musiikin varhaisina edustajina heidät tunnisti kylän raitilla pitkistä tukista. Yhtye esiintyi ja sai suosiota aina Ameriikkaa myöten.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisin moduuliputkat lopultakin käyttöön

2017, Heinäkuu 15 - 09:01

Pitkään jatkuneet ongelmat poliisin puuttuvien putkatilojen kanssa ovat helpottamassa Oulussa. Senaattikiinteistöt on nyt virallisesti luovuttanut poliisin käyttöön Haukiputaan poliisiaseman pihalle rakennetut ensimmäiset moduulisäilöönottotilat.

Väliaikaisiin moduulitilohin päädyttiin, koska Oulun pääpoliisiasema Raksilassa on remontissa sisäilmaongelmien takia. Moduuleissa on asiakaspaikkoja 24. Lisäksi pidätettyjä voi olla 7.

Moduuliisäilöönottotiloissa on useita sellejä. Paulus Markkula / Yle

Haukiputaan väliaikaiset moduuliputkat pitivät olla osin käytössä alkuperäisen aikataulun mukaan jo 1.5.2017. Tiloja ehdittiinkin jo käyttää, mutta ne jouduttiin sulkemaan. Alkuperäiset tekniset vaatimukset muuttuivat, joten rakentamisaikataulu venyi. Ilmastoinnin ja lämmityksen ohella korjausta ovat vaatineet muun muassa kameravalvonta. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on hyväksynyt tehdyt korjaustyöt.

Oulusta on koko kesän ajan kuljetettu pääasiassa juopuneita henkilöitä poliisin pahnoille muun muassa Raaheen ja Ylivieskaan. Tämä on vienyt poliisin aikaa ja tuonut lisäkustannuksia.

Senaattikiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Marita Rovamo ja ylikomisario Arto Autio väliaikaisten säilöönottotilojen portailla.Paulus Markkula / Yle Tulevat todella tarpeeseen

Ylikomisario Arto Autio on helpottunut kun Haukiputaan väliaikaiseksi suunnitellut säilöönottotilat saatiin käyttöön.

– Tilanne on ollut katastrofaalinen. Automme ja henkilöstömme ovat olleet tien päällä koko kesän ajan, kun asiakkaita on viety muille paikkakunnille, kertoo Autio.

– Onhan tämä ollut myös koettelemus säilöönotetuille, kun aamulla herätessä on hieraistu silmää ja huomattu, että ollaan ihan väärässä kaupungissa, jatkaa Autio.

Moduulitilat ovat Haukiputaalla väliaikaisesti, mutta kuitenkin useamman vuoden ajan.

Korjaus: Muutettu asiakaspaikkojen lukumäärää klo 13.07

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Linja-autohalli paloi käyttökelvottomaksi Raahessa

2017, Heinäkuu 15 - 01:19

Linja-autohalli palaa Raahessa. Pelastuslaitos sammuttaa paloa parhaillaan. Palo on hallinnassa, pelastuslaitos kertoo tiedotteessaan.

Pelastuslaitoksen mukaan tiedossa ei ole henkilövahinkoja. Aineelliset vahingot tulevat sen sijaan olemaan merkittävät. Halli tuhoutui palossa käyttökelvottomaksi ja yksi linja-auto paloi. Hallin pihalla olleista linja-autoista yksi vahingoittui.

Linja-autohallissa oli sisällä useita linja-autoja. Alkuvaiheessa pelastuslaitos siirsi linja-autoja pois palavasta rakennuksesta. Myös pihalla olleita busseja siirrettiin kauemmas.

Poliisi eristi alueen palon alkuvaiheessa. Palosta on aiheutunut voimakkaasti savua, mutta siitä ei ole ollut vaaraa lähialueen asukkaille.

Pelastuslaitos arvioi, että jälkisammutus kestää useita tunteja.

Paloa on sammuttamassa yhteensä kuusi sammutusautoa, kolme säiliöautoa, kaksi puomitikasautoa sekä raivausauto.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta hieman puolenyön jälkeen.

Muokattu kello 03.03: pelastuslaitoksen päivitetyt tiedot

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kahdelle oululaiselle uimarannalle valahti 10 miljoonaa litraa viemärijätevettä

2017, Heinäkuu 14 - 16:42

Oulun Nallikarin ja Pateniemen uimarantojen vedenlaatu saattaa olla heikentynyt, sillä Taskilan jätevesipuhdistamolta on päässyt valumaan alueille sadeveden laimentamaa viemärijätevettä.

Jätevettä ehti valua viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä ohi puhdistamon yli viiden tunnin ajan yhteensä noin 10 000 kuutiometriä eli 10 miljoonaa litraa.

Oulun seudun ympäristötoimesta neuvotaan uimareita käymään ainakin suihkussa uinnin jälkeen. Uimaveden laadusta saattaa olla haittaa uimareiden terveydelle.

Jätevesionnettomuus sattui Oulun Veden käyttöpäällikkö Jarmo Lahtisen mukaan automaation toimintahäiriön sekä inhimillisen erehdyksen vuoksi.

– Jätevesipuhdistamolla ei ollut onnettomuuden sattuessa henkilökuntaa, vaan toimintaa valvottiin etätyönä, Lahtinen toteaa.

Uimavesinäytteitä otetaan alueella seuraavan kerran maanantaina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oululainen opettajaperhe karistaa kotimaan tomut jaloista ja painelee töihin Espanjaan – "Onhan se aika mahtavaa"

2017, Heinäkuu 14 - 09:25
Mistä on kyse?
  • Aurinkorannikkolla asuu pysyvästi jo kymmeniä tuhansia suomalaisia perheineen.
  • Näin ollen tarve suomalaisille kouluille on suurta.
  • Oululaiset Kati ja Sami Lassila rientävätkin harjoittamaan opettajan ammattiaan Fuengirolaan.
  • He perustavat alueelle oman koulun.

Lassilan perhe on heittäytymässä elämänsä seikkailuun.

Katin, Samin ja heidän 6-vuotiaan tyttärensä omakotitalo on laitettu myyntiin ja tavarat ovat kasautumassa muuttolaatikoihin. Suomi ja työpaikat jäävät taakse, kun perhe suuntaa kohti Fuengirolaan. Sinne he perustavat oman koulun.

– Tämä on iso muutos, ja käytännön asioita pitää tehdä paljon. Onhan se kuitenkin aika mahtavaa. Siellä on niin valoisaakin läpi vuoden. Ja lapsen kanssa ehtii harrastamaan, Kati Lassila sanoo tyytyväisenä.

Fuengirola on Lassiloille jo tuttu paikka; he ovat esimerkiksi ehtineet työskennellä siellä täyteen buukatussa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa.

Sami Lassila kertoo, että perhe vietti Fuengirolassa viime talvena aikaa ja huomasi silloin, että Fuengirolassa tarvittaisiin lisää koulupaikkoja.

– Suomalaista väestöä ja yrityksiä tulee koko ajan lisää. Alueella asuu pysyvästi jo parikymmentätuhatta suomalaista.

Enkelisijoittajalta taloudellista tukea

Omaan kouluunsa yrittäjäpariskunta on saanut taloudellista selkärankaa oululaiselta enkelisijoittajalta Veikko Lesoselta.

– Koulun toiminta käynnistyy lainarahoituksen turvin. Tilanne muuttuu, kun saamme talon myytyä, Sami Lassila selventää.

Uuden yksityiskoulun toimitilojen remontti Fuengirolassa on parhaillaan loppusuoralla. Kotikoulu sijaitsee kävelymatkan päässä Aurinkorannikon koulusta ja sata metriä lähimmästä rannasta.

Lassiloiden mukaan heidän koulunsa on suunnattu lyhyempiä opetusjaksoja varten kuin Aurinkorannikon koulu.

Pariskunna Fuengirolan Kotikoulu-Academia Finlandesa edellyttää, että sen oppilaalla säilyy opintopaikka omassa lähikoulussaan Suomessa.

Lassilat eivät saa toimintaansa Suomesta valtionapua, toisin kuin suuri Aurinkorannikon suomenkielinen koulu.

Opetusta neljä tuntia päivässä

Fuengirolassa jo kolmatta lukuvuotta aloitteleva yrittäjä-opettaja Karita Leinonen Pirkanmaalta kertoo myös tarjoavansa opetusta 1–10 -luokkalaisilleen rennoissa ja kodinomaisissa puitteissa. Koulupäivät kestävät nelisen tuntia, aamukymmenestä iltapäiväkahteen.

Tällaista yrittäjyyttä voi suositella elämänkokemuksena. Vaikka ei purjevenettä tienaisikaan. Karita Leinonen

– Lounaseväät syödään puoliltapäivin aina rannalla. Samalla uidaan tai liikutaan hieman, Leinonen kuvailee.

Asiakaspiirissä on esimerkiksi työkomennuksella, vuorotteluvapaalla tai lomalla olevia suomalaisperheitä.

Vinkkejä Espanjaan aikoville

Osa seuravista tiedoista on saatu kokemusasiantuntijoilta:

Suomen ulkoministeriön mukaan Espanja on tällä hetkellä turvallinen maa, mutta taskuvarkaita, liikennettä ja mielenosoituksia on syytä varoa.

Espanjan viranomaisten viisiportainen valmiustasojärjestelmä on parin viime vuoden ajan ollut tasolla neljä.

Espanjaan matkustaa vuosittain noin 610 000 suomalaista, joista puolet Kanariansaarille. Aurinkorannikolla asuu lähes 30 000 suomalaista.

Palkan ja eläkkeiden verotusjärjestelyt Suomen ja Espanjan välillä ovat muutosvaiheessa. Jokaisen kannattaa selvittää ne viranomaisten kanssa tarkoin ennen pitempiaikaista oleskeluaan Espanjassa.

Aurinkorannikolla asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat kasvussa etenkin turistikohteissa. Vuokrat ovat edelleen pääsääntöisesti alhaisempia kuin suuremmissa suomalaisissa kaupungeissa.

Elinkustannukset ovat pääsääntöisesti Suomea selvästi matalammat. Poikkeuksena muun muassa sähkön ja nettioperaattorien hinnat.

Eurooppalaisen sairasvakuutuskortin (kela) hankkimista matkalle suositellaan. Akuutit sairaanhoitopalvelut suomalainen saa kortin avulla paikallisten asukkaiden ehdoilla. Silti vakuutusturvaa kannattaa hankkia lisää muiden sairastapausten ja mahdollisen kuolemantapauksen varalta.

– Oppilaita kannustaa se, että perjantait ovat vapaita, jos ei saa laiskanläksyjä. Perheet ovat toivoneet perjantait vapaiksi voidakseen viettää lasten kanssa pidempiä viikonloppuja.

Ensimmäinen vuosi miinukselle, nyt näyttää paremmalta

Karita Leinonen sai idean Aurinkorannikon opetus- ja valmennusyritykseensä Facebookista. Siellä Fuengirolan suomalaisyhteisö toivoi lisää opettajia paikkakunnalle, kun suomenkielisessä koulussa on täyttä.

Leinonen itse suoritti aikanaan opetusharjoittelunsa juuri Fuengirolassa parikymmentä vuotta toimineessa Aurinkorannikon suomenkielisessä koulussa, joten päätös yrityselämään hyppäämisestä oli helppo tehdä.

– Ensimmäinen vuosi meni miinukselle, toinen plus miinus nollaan. Nyt kolmannen vuoden syksyksi alkaa olla jo täyttä. En tiedä mahtuuko juuri Fuengirolaan vielä lisää suomenkielistä opetusta, mutta kyllä tällaista yrittäjyyttä voi muutoin elämänkokemuksena suositella. Vaikka ei sitä purjevenettä tienaisikaan.

Nuoria muuttaa Fuengirolan alueelle yhä enemmän

Suomalaisia muutti Espanjaan Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna reilut 700. Tilastojen valossa muuttajien määrä Suomesta Espanjaan on ollut hienoisessa kasvussa koko 2010-luvun. Viisi vuotta sitten Espanjaan lähti suomalaisia Tilastokeskuksen mukaan 563.

– Erityisesti nuoria on muuttanut Fuengirolan alueelle viime vuosina huomattavan paljon. He tulevat tänne töihin muun muassa telemarkkinointialalle, sanoo Fuengirolan suomalaisen kaupungilehden Fuengirola.fi päätoimittaja Antti Pekkarinen.

Pekkarinen arvelee, että ulkoministeriön virallinen arvio suomalaisten määrästä Fuengirolan rannikkoalueella ei pidä enää paikkaansa.

– Ministeriö on arvioinut jo vuosia, että tällä rannikkoalueella asuu noin 25 000 suomalaista. Mielestäni luku 30 000 on lähempänä totuutta.

Lisäys juttuun 14.7. klo 14.25: Teksti väliotsikon "Nuoria muuttaa Fuengirolan alueelle yhä enemmän" jälkeen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talkootöitä suosivien urheiluseurojen pitää olla tarkkana verottajan kanssa – "Tärkeintä on ymmärtää mitä tehdään"

2017, Heinäkuu 13 - 12:19

Monessa urheiluseurassa kesä on kiireistä aikaa talkootöissä. Talkoilla pidetään kioskia jalkapalloturnauksen yhteydessä tai siivotaan festivaalialuetta tapahtuman jälkeen.

Talkootöiden verottamisen saa apua verottajalta, mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry kouluttaa seurojen toimihenkilöitä, jotta verottajan kanssa ei tulisi ongelmia.

Kehittämispäällikkö Juha Haajanen kiertää neuvomassa urheiluseuroja verokysymyksissä.

Joukkueen varainhankinta onkin seuran varainhankintaa yhdistyslain ja verottajan silmissä. Juha Haajanen

– Tärkeintä on ymmärtää mitä tehdään. Jos myydään sukkia tai siivotaan, sen on oltava yksittäinen suorite. Kun se tapahtuu silloin tällöin, siinä ei ole elinkeinotoiminnan luonnetta, Haajanen sanoo.

Se, mitä talkootöinä voidaan tehdä, on varsin hyvin tiedossa. Toki pieniä ongelmiakin on. Esimerkiksi yksittäisissä joukkueissa ei aina ymmärretä, että rahaa kerätään koko seuralle, ei joukkueelle itselleen.

Moni käyttää urheiluseurojen talkoilla ylläpitämiä kioskipalveluja.Pekka Loukkola / Yle

– Joukkueen varainhankinta on seuran varainhankintaa yhdistyslain ja verottajan silmissä. Isossa kuvassa talkootyön periaatteet kuitenkin tiedetään, Juha Haajanen sanoo.

Talkoilla kasaan isojakin summia

Oulun Kärpät 46 ry:n D1-junioreiden vuosibudjetti on noin 80 000 euroa. Pelaajia joukkueessa on 36.

Harrastamisen maksavat suurimmilta osin junioreiden vanhemmat. Peliasujen mainosmyynnillä katetaan noin 10 prosenttia budjetista.

Talkootöillä yritetään kuitenkin saada kasaan niin paljon kuin mahdollista. Joukkueenjohtaja Petri Kallunki kiitteleekin vanhempia, jotka jaksavat talkoilla.

– Ei talkoisiin tunkua ole, mutta onneksi on innokkaita perheitä, jotka jaksavat ja mahdollistavat junioreiden harrastuksen. Tavoitteena olisi, että talkootöillä saataisiin kasaan puolet vuosibudjetista, mutta neljäsosaankin saisi olla tyytyväinen, Kallunki laskee.

Onneksi on innokkaita perheitä, jotka jaksavat ja mahdollistavat junioreiden harrastuksen. Petri Kallunki

Kesällä ei pelata juniorikiekkoa, joten vanhemmat auttavat esimerkiksi pihojen siivouksessa.

– Esimerkiksi Qstock-festivaali on Oulun Kärpät ry:lle iso juttu. Siellä tehdään talkoilla siivoustyötä niin paljon kuin voidaan.

Tukea joukkueenjohtaja saa mahdollisissa veroasioissa seurasta.

– Kärpissä on osaavia ihmisiä, joille voi soittaa pulmatilanteissa.

Verottaja seuraa yhdistyksiä

Verohallinnon johtava veroasiantuntija Lauri Savanderin mukaan urheiluseurojen tietotaito talkootöiden verotuksesta on varsin hyvällä tolalla.

Yhdistykset ja seurat toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Verohallinto on ohjeistanut ja jakanut tietoa toimijoille laajasti.

– Silläkin on ollut merkitystä, että säätiöiden ja yhdistysten veroasiat käsitellään Savo-Karjalan yritysverotoimistossa. Kun asiat käsitellään yhdessä paikassa, kohdellaan verovelvolliset samalla tavoin, Savander kertoo.

Verohallinto kouluttaa vuosittain seurojen ja yhdistysten työntekijöitä. Keväällä 2017 ilmestyi Verohallinnon yhdistysten ennakkoperinnän ohjeistus, josta löytyy ohjeet talkootyön tekijän verotukseen.

Yhdistyksen talkootyötulon verotuksesta on ohjeistettu Verohallinnon verotusohjeessa yleishyödyllisille yhteisöille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Miestä ammuttiin Oulussa – Poliisi ottanut kiinni kolme miestä

2017, Heinäkuu 13 - 03:31

Oulun Rajahaudassa ammuttiin myöhään keskiviikkona miestä, tiedottaa poliisi. Poliisin mukaan uhrin vammoista ei tällä hetkellä ole tarkempaa tietoa. Mies on viety sairaalaan.

Poliisi on ottanut tapahtumien seurauksena kiinni yhteensä kolme miestä. Oulun poliisin mukaan kiinniotot ovat tapahtuneet rauhallisesti.

Tapauksen tutkinta on alkuvaiheessa, mutta poliisilla on tiedotteen mukaan alustava käsitys tapahtumien kulusta. Asiaa tutkitaan tapon yrityksenä.

Ampuminen tapahtui poliisin mukaan noin kello yhdentoista aikoihin keskiviikkoiltana. Poliisioperaation osallistui useita alueen poliisipartioita.

Lähteet: STT

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isä piteli poikaansa Osmoa ja kysyi, oliko halaus riittävän hyvä – kolmen viikon päästä hän teki itsemurhan

2017, Heinäkuu 12 - 19:40
Mistä on kyse?
  • Oululaisen Osmo Hyövältin isä teki itsemurhan puolitoistavuotta sitten.
  • Yksinäisyys, krooniset sairaudet ja kivut ovat usein syynä ikäihmisten itsemurhiin.
  • Vanhempi sukupolvi kokee usein hankalaksi puhua ongelmistaan. He jäävät helposti masennuksensa kanssa yksin.

Osmo Hyövälti oli juuri palannut joululomaltaan Ilmajoelta takaisin Ouluun kun hän sai puhelun, joka muutti kaiken.

Puhelimen päässä oli hänen tätinsä. Täti kertoi, että Hyövältin isä oli kuollut. Tehnyt itsemurhan.

Isä oli 60-vuotias.

Itsemurha tuli pojalle täytenä yllätyksenä. Sen hän tiesi, että isä oli juuri eronnut parisuhteestaan. Ja sen, että hänen lapsuudessaan perheellä oli monenlaisia ongelmia, mutta kaikesta oli kuitenkin selvitty.

– Isän oli vaikeaa puhua ongelmistaan kenenkään kanssa. Luulen, että sama tilanne on monilla muillakin vanhemman sukupolven ihmisistä, Hyövälti miettii nyt.

Viimeinen joulu ja halaus

Osmo Hyövältin isä kuoli 12. päivä tammikuuta.

He viettivät joulua yhdessä, mutta mies ei huomannut isässään mitään sellaista, mikä olisi viitannut itsetuhoisiin ajatuksiin.

Jälkeenpäin hän on miettinyt joulun tapahtumia uudessa valossa. Yhdessä nautittua jouluateriaa, vaihdettuja lahjoja ja sitä viimeistä halausta erotessa.

– Isä kysyi, että oliko se nyt riittävän hyvä, se halaus.

On vähän sellaista meininkiä, että tässä on sodat ja kaikki selvitty, niin täytyy kestää itsekseen. Outi Ruishalme

Hyövälti oli myös sopinut isänsä kanssa tapaamisen joulun jälkeen. Isä kuitenkin perui tapaamisen.

– Myöhemmin kuulin, että isä oli sanonut joillekin, että me olisimme tavanneet. Isä ei loppuaikoinaan tavannut enää ketään. Ehkä hän ei pystynyt minuakaan näkemään.

Kipu ja sairaudet varjostavat mieltä

Itsemurhista joka viides on yli 65-vuotiaan tekemä.

Masennus on yleisin syy siihen, että ihminen päätyy itsemurhaan. Masennuksen taustalla olevat syyt ovat taas moninaisia.

Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme kertoo, että ikäihmisillä masennusta aiheuttavat erityisesti krooniset sairaudet ja kivut, joihin ei saa apua.

– Jos on kroonisia kipuja, on usein myös vaikeuksia saada nukuttua. Univajeen ei tarvitse vaivata pitkäänkään, kun asiat alkavat tuntua siltä, että mikään ei onnistu, kaikki on hankalaa ja raskasta.

Jos läheisestä on huoli, voi häneltä Ruishalmeen mukaan kysyä suoraan, että onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia. AP Graphics Bank

Ruishalmeen mukaan iäkkäillä ihmisillä on usein vaikea pyytää apua henkiseen pahaan oloonsa, kuten Osmo Hyövältin isänkin tapauksessa arvellaan käyneen.

– On vähän sellaista meininkiä, että tässä on sodat ja kaikki selvitty, niin täytyy kestää itsekseen.

Vaikeat asiat alkoivat kasaantua

Hyövältin isä ei jättänyt viestiä, joka olisi selittänyt tekoa. Jonkin aikaa hän halusi saada vastauksia, kunnes ymmärsi, että yhtä syytä ei varmastikaan ole.

– Ehkä joitakin vastauksia voi saada, mutta ei sinne ihmisen ajatuksiin kuitenkaan pääse, että mitä ne ovat viimeisissä vaiheissa olleet. Sen kanssa pitää vain elää.

Usein ihmisille voi olla vaikea ottaa siinä lyhyessä tapaamisessa esille masennusta tai muuta mielenterveyden ongelmaa. Outi Ruishalme

Hyövältin perheellä oli Osmon lapsuudessa maatila. Aika ajoin tilallisen elämä oli stressaavaa, ja perheen vanhemmilla oli ongelmia.

Sitten tuli eteen tapaus, joka pisti heidät kaikki todella koville.

– Meidän kotimme tuhoutui tulipalossa, ja vanhemmat erosivat jonkin ajan päästä sen jälkeen. Äiti sairastui psyykkisesti, ja isovelikin sairastui joitakin vuosia myöhemmin. Vaikeita asioita kasaantui 3-4 vuoden aikana todella paljon, Hyövälti muistelee.

Ikäihminen ei ole taakka

Suomessa noin 800 ihmisen elämä päättyy joka vuosi oman käden kautta.

Määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta Suomen itsemurhatilastot ovat edelleen synkkiä verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Mielenterveystyön asiantuntijat haluaisivat, että tilanteeseen yritettäisiin puuttua esimerkiksi ottamalla Suomessa käyttöön oma itsemurhien ehkäisyohjelma. Tällä hetkellä sellaista ei ole.

Muitakin ongelmia itsemurhien ehkäisemisessä on.

Outi Ruishalme sanoo, että esimerkiksi terveyskeskusten hoitotyöntekijät ovat liian kiireisiä, eivätkä aina ehdi paneutua asiohiin kunnolla. Terveyskeskus on kuitenkin se paikka, minne ihminen yleensä hakeutuu ensimmäisenä, oli ongelma sitten fyysisellä tai psyykkisellä puolella.

– Terveyskeskuslääkärin pitäisi pystyä näkemään noin 15 minuutissa mistä on kyse. Ihmisen on kuitenkin hyvin vaikea ottaa esille masennusta tai muuta mielenterveysongelmaa lyhyessä tapaamisessa. Silloin on helpompi puhua vain fyysisistä vaivoista.

Outi Ruishalmeen mukaan erityisesti vanhemmalla ikäluokalla on iso kynnys pyytää apua henkisiin ongelmiin. Kuvituskuva.Wasim Khuzam / Yle

Ruishalmeen mielestä tilannetta ei yhtään helpota, että yhteiskunnassa ikäihmisistä puhutaan hyvin vahvasti taakkana. Esille on nostettu esimerkiksi se, miten paljon he käyttävät terveyskeskuspalveluja.

– Olisi tärkeää, että tarjolla olisi hyviä palveluita ja ihmisiä autettaisiin tehokkain keinoin. Esimerkiksi juuri masennusta voidaan toimivasti hoitaa psykoterapian ja lääkityksen avulla.

Ihminen ei saa jäädä yksin

Osmo Hyövältin isä Antti oli poikansa mukaan hyvin itsenäinen. Hän halusi esimerkiksi aina päättää asioistaan itse.

Vanhemmiten isä muuttui Hyövältin mukaan rauhallisemmaksi. Vaikeista asioista puhuminen oli hänelle kuitenkin aina yhtä hankalaa.

Hyövältin mielestä olisi tärkeää, että juuri sukupolvien väliset erot otettaisiin itsemurhien ehkäisytyössä nykyistä paremmin huomioon. Etenkin se, että monille ikäihmisille omista ongelmista puhuminen voi tuntua äärettömän hankalalta. Silloin ihminen voi jäädä vaikeuksineen aivan yksin.

–Jos mietitään esimerkiksi isän ikäisiä ja vanhempia, niin heille voisi olla esimerkiksi räätälöityjä keskusteluryhmiä.

Emma Hinkula / Yle

Hyövälti on itse käynyt isänsä kuoleman jälkeen vertaistukiryhmissä ja kokenut ne hyödyllisiksi.

– On mukava puhua sellaisen ihmisen kanssa, joka ymmärtää asiaa, vaikka kenekään kokemukset eivät tietenkään ole ihan samanlaisia. On kuitenkin eri asia puhua asiasta sellaiselle, jonka kanssa on edes jonkinlainen yhteinen kokemus, hän miettii.

Itsemurha on Suomessa edelleen jonkinasteinen tabu. Hyövältin mukaan näin ei pitäisi olla. Siksi hän on päättänyt itse puhua omista kokemuksistaan avoimesti ja julkisesti.

– Asioista tulee vain vaikeampia, jos niitä piilotellaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanha käsitys itsemurhaa hautovista ei päde – uhkailijakin saattaa toteuttaa tekonsa

2017, Heinäkuu 12 - 13:59

Puheet siitä, että itsemurhasta ääneen puhuva ei ole aikeidensa kanssa tosissaan, eivät pidä paikkansa.

Suomen mielenterveysseuran johtaja Outi Ruishalme sanoo, että tämä uskomus on vanhentunut ja yksinkertaisesti väärä. Ruishalmeen mukaan itsemurhasta puhuva pitääkin aina ottaa vakavasti, ja asiaan pitää myös puuttua ripeästi.

– Kun itsemurhaa suunnittelevan kanssa pääsee keskustelemaan asiasta, on mahdollisuus, että hän löytää muita ratkaisuja ongelmiinsa, hän huomauttaa.

Mielenterveysseuran johtaja kertoo, että useimmiten ihminen yrittää ennen itsemurhaa tai itsemurhayritystä hakea apua – tavalla tai toisella.

– Hän voi ottaa asian puheeksi. Ei välttämättä läheisen kanssa, mutta jonkun kanssa.

Merkit näkee usein liian myöhään

Itsemurhaa hautovan oireet ovat pysyneet vuosien saatossa yhtäläisinä.

Outi Ruishalme sanoo, että aivan läheltä katsottuna itsemurhan suunnittelemisen merkkejä on kuitenkin vaikea nähdä.

– Usein itsemurhan tehneen läheiset sanovat, että se tapahtui yllättäen. Jälkeenpäin merkit kuitenkin huomaa, Outi Ruishalme sanoo.

Suomen mielenterveysseuran internet-sivustoilla kerrotaan miten itsemurhaa hautovaan pitää suhtautua. Sieltä löytyy myös laajasti neuvoja aiheesta.

Lue lisää: Suomessa ei ole edelleenkään itsemurhien ehkäisyohjelmaa, toisin kuin monissa muissa Pohjoismaissa – "Tuntuu erikoiselta"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomessa ei ole edelleenkään itsemurhien ehkäisyohjelmaa, toisin kuin monissa muissa Pohjoismaissa – "Tuntuu erikoiselta"

2017, Heinäkuu 12 - 09:36
Mistä on kyse?
  • Suomessa tehdään eniten itsemurhia verrattuna muihin Pohjoismaihin.
  • Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa.
  • Suomen Mielenterveysseura on ajanut itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen viiden vuoden ajan.
  • Itsemurhan yrityksiä tapahtuu Suomessa vuosittain noin 10 000–20 000.

Suomen Mielenterveysseura on ajanut itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen jo viiden vuoden ajan.

Siinä linjattaisiin keinot siihen, miten itsemurhia saataisiin Suomessa kitkettyä. Niitä ovat esimerkiksi itsemurhaa yrittäneiden tukeminen, läheisten auttaminen ja ammattilaisten kouluttaminen.

WHO suosittelee itsemurhien ehkäisyohjelmaa kaikille jäsenmailleen.

Ohjelma ei kuitenkaan ole mennyt läpi eduskunnassa, vaikka sellainen on käytössä melkein kaikissa länsimaissa. Mielenterveysseuran kriisikeskustoiminnan johtajaa tämä kummaksuttaa.

– Tuntuu erikoiselta, että sitä ei ole hyväksytty. Meille on esimerkiksi sanottu, että tämä hallitus ei halua mitään uusia ohjelmia. Ihan sama miksi sitä kutsutaan, strategia tai ohjelma, mutta ei kuulemma voida strategiaakaan hyväksyä, Outi Ruishalme ihmettelee.

Itsemurhatilastot synkkiä

Outi Ruishalme pitäisi erittäin tärkeänä, että itsemurhien ehkäisemiseen panostettaisiin. Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen kehittämän Findikaattorin tilaston mukaan Suomessa kuolee itsemurhien seurauksena vuosittain noin 800 ihmistä. Se on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ohjelmaa käytetään.

Ruishalme arvelee, että voi olla monia syitä sille, miksi poliitikot eivät ole Suomessa lämmenneet asialle.

– Asiahan on vaikea ja synkkä. Ehkä valtiovalta ei halua profiloitua sen kanssa.

Mielenterveysseuran kriisikeskustoiminnan johtaja Outi Ruishalme.Katriina Laine / Yle

Suomessa on ollut Ruishalmeen mukaan käytössä itsemurhien ehkäisyyn liittyvä projekti 80-luvun puolella, joka oli toiminnassa yhteensä kymmenen vuotta. Projekti oli kansanterveyslaitoksen hallinnoima.

Siihen liittyi muun muassa tutkimusta ja koulutuksia. Projekti menestyi hyvin ja oli arvostettu kansainvälisesti. Sen suosituksia ei olla kuitenkaan seurattu tai käytetty enää vuoden 1995 jälkeen.

Skotlanti tarttui ongelmaan hyvin tuloksin

Suomen Mielenterveysseura on käynyt katsomassa paikan päällä Skotlannissa, miten itsemurhien ehkäisyohjelmaa on sovellettu käytännössä. Maan asukasmäärä on suunnilleen sama kuin Suomessa.

Skotlannissa toimii esimerkiksi yksikkö, joka tutkii kaikki maassa tapahtuneet itsemurhat ja mahdollisuuksien mukaan myös itsemurhien yritykset.

Outi Ruishalme kertoo, että tämän työn myötä Skotlannin itsemurhatilanne tarkentui todella paljon. Sen avulla maassa pystyttiin esimerkiksi reagoimaan asioihin, jotka näyttivät vaikuttavan itsemurhien tekemiseen.

Ehkäisyohjelman käyttöönoton jälkeen itsemurhien määrä on vähentynyt Skotlannissa 19 prosenttia.

Suomen mielenterveysseuran laatima itsemurhien ehkäisyohjelma on sisällöltään osittain samanlainen kuin Skotlannin vastaava.

– Ohjelmaan kuuluvat esimerkiksi sekä hoitohenkilökunnan että poliisien kouluttaminen. Siinä käydään läpi sekin, miten itsemurha-aikeet osataan tunnistaa ja ottaa puheeksi sellaisen ihmisen kanssa, jolla on riski päätyä siihen, Ruishalme selventää.

Rahapula vaivaa

Kukkaron nyörit ovat kuitenkin tiukalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Larivaara kertoo, että mielenterveysseuran ajamaan itsemurhien ehkäisyohjelmaan ei ole STM:ssä erillistä taloudellista tai henkilöresurssia

Tällä hetkellä hallituksella on meneillään kärkihanke, jonka tarkoituksena on Larivaaran mukaan edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta.

Meillä on tällä hetkellä tilanteita, joissa itsemurhat tilastoidaan onnettomuudeksi. Meri Larivaara

Samassa yhteydessä tehdään työtä myös itsemurhien ehkäisemiseen.

– Niin paljon rahaa kärkihankkeelle ei kuitenkaan ole, että se riittäisi erilliseen itsemurhien ehkäisyohjelmaan, Meri Larivaara sanoo.

Hänen mukaansa STM yrittääkin mieluummin laatia laajempia linjauksia kuin erillisiä ohjelmia.

– Pyrimme siihen, ettei meillä olisi esimerkiksi eri ohjelmia syrjäytymisen ja itsemurhien ehkäisemiseen, vaan ne koottaisiin kokonaisuudeksi. Kunnissa on monesti tuska siitä, että meillä on yhtä aikaa menossa 35 ohjelmaa, joita heidän pitäisi toteuttaa.

Itsemurhia tilastoidaan onnettomuuksiksi

Mielenterveysseuran mukaan ampuma-aseiden ja myrkyllisten aineiden saatavuuden rajoittaminen on monissa maissa vähentänyt itsemurhakuolemia. Seura haluaisikin, että lainsäädännöllä rajoitettaisiin itsemurhavälineiden saatavuutta.

STM ei kuitenkaan lähde ajamaan aseiden saatavuuden vähentämistä omissa linjauksissaan, koska se on Meri Larivaaran mukaan "poliittisesti kuuma aihe".

– Me emme pysty myöskään kovin vahvasti edistämään terveyspalvelujen parantamista osana laajempia hyvinvoinnin edistämisen linjauksia. Kärkihankkeen osana vahvistetaan perusterveydenhuollon lääkäreiden ja terveydenhoitajien osaamista itsemurhien ehkäisyssä.

Asiahan on vaikea ja synkkä. Ehkä valtiovalta ei halua profiloitua sen kanssa. Outi Ruishalme

Itsemurhien tutkiminen sen sijaan on asia, joka voitaisiin Larivaaran mielestä lisätä myös heidän suunnitelmiinsa. Itsemurhien ehkäisy voisi helpottua, mikäli niihin johtaneet syyt ja tekotavat olisi laajemmin tiedossa.

– Meillä on esimerkiksi tällä hetkellä tilanteita, joissa itsemurhat tilastoidaan väärin onnettomuudeksi, hän huomauttaa.

Tällaisia ovat muun muassa tarkoituksella tehdyt lääkkeiden yliannostukset tai kolarit.

Mielenterveysseura aikoo Outi Ruishalmeen mukaan edelleen yrittää saada Suomeen omaa itsemurhien ehkäisyohjelmaa, vaikka sille ei ole toistaiseksi lämmetty.

– Meidän mielestämme sen pitäisi nimenomaan olla tällainen kokonaisvaltainen ohjelma. Sellaisen toimivuudesta on kuitenkin näyttöä. Ja onhan siitä olemassa myös maailmanterveysjärjestö WHO:n suositus.

Lisätty klo 13:58 tietoa suomessa 80–90-luvuilla toimineesta itsemurhien ehkäisyyn liittyneestä projektista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia