YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 5 min 39 s sitten

Vaaratiedote Pohjois-Pohjanmaa

2017, Marraskuu 10 - 23:18

Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatva, Rantsila centrum 10.11.2017 kl. 21:25.00. Hälsofarlig rök i luften. Branden i en industrianläggning . Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teollisuushallissa raju tulipalo Siikalatvan Rantsilassa – sammutustyöt jatkuivat läpi yön

2017, Marraskuu 10 - 21:33

Kylmänen Food Oy:n teollisuushalli paloi Siikalatvan Rantsilassa Pohjois-Pohjanmaalla. Päivystävä palomestari Jouni Pummila kertoi yöllä, että paloa on sammuttamassa noin 60 henkinen pelastuskomppania. Paikalla oli tuolloin seitsemän sammutusyksikköä ja viisi säiliöautoa sekä erikoiskalustoa. – Pitkä yö on tulossa. Paloa sammutettiin rakennuksen ulkopuolelta, koska palon voimakkuuden vuoksi sammuttaminen rakennuksen sisältä oli mahdotonta. Pummilan mukaan palavassa rakennuksessa on ammoniakkisäiliö, ja vaarana oli, että säiliö repeää. – En osaa sanoa, mikä on koviten aiheuttanut paloa. Ammoniakki ei kuitenkaan ole se suurin syy. Tämä palo ei ole ammoniakista johtuvaa eikä tulipalon suurin voima ole siitä syntynyt. Pummila kertoi, että lähellä olevat rakennukset eivät missään vaiheessa ole olleet vaarassa. Alueelle annettiin illalla vaaratiedote palosta leviävän savun vuoksi. Vaaratiedote saatiin kuitenkin purettua puolen yön aikaan. Palon syttyessä rakennuksen sisällä oli viisi työntekijää. Pummila kertoi, että osa työntekijöistä lähti palon sattuessa heti ulos. Yksi työntekijä pääsi muita myöhemmin poistumaan rakennuksesta, mutta omin voimin. – Hänet on kuljetettu keskussairaalaan tarkastettavaksi. Vakavia loukkaantumisia ei palosta ole aiheutunut. Tulipalo oli rakennuksen osastossa, joka on noin 6 000 neliön kokoinen. Sammuttamista vaikeutti Pummilan mukaan se, että palo eteni hallin yläpohjan rakenteissa. Kuvaaja Paulus Markkula kävi kuvaamassa yöllä tilannetta. Hän ei nähnyt tilannetta juurikaan, mutta yöllä kahden aikaan paikalla oli palomiehiä. – Savua oli ainakin silloin erittäin paljon. Sen mitä näin, rakennusta oli palanut paljon. Rakennusta ei enää hirveästi ollut. Aineellisista vahingoista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta niiden odotetaan olevan mittavia. Myöskään palon syttymissyy ei ole tiedossa. Kylmäsen tärkeimmät tuoteryhmät ovat kokolihatuotteet, säilykkeet, einekset ja tuore liha._** Yle Uutisgrafiikka Oletko paikalla, lähetä kuva yle.uutiset@yle.fi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viikonlopun säässä toivomisen varaa – sadetta, tuulta ja huono ajokeli pohjoiseen

2017, Marraskuu 10 - 21:15

Viikonlopun sää ei ole kaksinen. Luvassa on sadetta ja tuulta, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. – Lauantaina aamulla sateet yleistyvät etelästä alkaen. Sadealue liikkuu päivän aikana pohjoiseen. Sade tulee etelässä ja lännessä vetenä. Sadetta voi tulla paikoin 10 millimetriä. Pohjoista kohden sateet muuttuvat lumeksi. – Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa sateet tulevat lumena. Maan pohjoisosaan on annettu sunnuntaille ennakkovaroitus huonosta ajokelistä. Sateisen ja pilvisen sään lisäksi viikonloppu on melko tuulinen. Lapissa on päivälläkin pakkasta, etelässä on ylimmillään viisi astetta lämmintä ja lämpötila pysyy yölläkin plussan puolella. Ensi viikolla sateet kuivahtavat, mutta maan keskiosassa saadaan vielä alkuviikosta räntä- ja lumisateita. Alkuviikosta lämpötila voi käydä yöllä pakkasen puolella etelässäkin. Yle Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmen lapsen yksinhuoltaja löysi tanssitaidottomien ryhmästä liikunnan ilon – "Ei tarvitse miettiä, miltä näyttää tai mitä tekee"

2017, Marraskuu 10 - 14:20
Mistä on kyse?
  • Monelle aikuiselle liikunnan aloittamisen kynnys on korkea.
  • Liikuntaan vaadittavia taitoja, kuten tasapainoa ja liikenopeuden säätöä, voi kehittää aikuisenakin.
  • Liikuntaharrastus kannattaa aloittaa riittävän helposta lajista.
  • Alkeiskurssit rohkaisevat aikuisiakin kokeilemaan uusia lajeja.
Kun tuposlaiselta Anna-Kaisa Minkkiseltä kysytään, kokeeko hän olevansa liikunnallisesti lahjakas, on vastaus naurunremakan säestämä. – En todellakaan! Siitä huolimatta kolmen lapsen yksinhuoltajaäidin tärkein henkireikä on jokakeskiviikkoinen tanssitunti. Tanssiryhmän harjoitukset ovat joka kerta hieman erilaiset. Tämänkertaisella tunnilla tanssitiin muun muassa toisten nimiä ja haaveita. Emma Hinkula / Yle Tanssiryhmä Haarahyppy kutsuu itseään tanssitaidottomien ryhmäksi. Se olikin yksi syy, joka houkutti Minkkisen tunnille ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. – Olen aina tykännyt tanssia, mutta olen aika iso ihminen, joten olen hirveästi ujostellut ja arastellut lähteä mihinkään ryhmään. Monilta tulee usein tosi pitkä lista omista vioista ja ongelmista. Katri Aaltio Ujoudesta ja arkuudesta ei näy enää merkkiäkään, kun Minkkinen tanssahtelee ympäri salia muiden mukana. Hän kokeekin saaneensa ryhmästä liikunnan lisäksi rohkeutta ja itsevarmuutta. – Uskallan paremmin sanoa mielipiteeni ja olla oma itseni. Joudun työni puolestani esiintymään ja kohtaamaan ihmisiä, ja tämä ryhmä on antanut varmuutta siihenkin. Aiemmat epäonnistumiset vaikuttavat Monille liikunnan aloittamisen kynnys on korkea sen vuoksi, etteivät he koe olevansa yhtä hyviä kuin muut. Terveystieteiden tohtori Marjo Rinne sanoo, että esimerkiksi epäonnistumiset koulun liikuntatunneilla saattavat vaikuttaa siihen, ettei aikuisiälläkään halua kokeilla liikkumista. Toinen yleinen syy liikkumattomuudelle Rinteen mukaan on, että liikunta aloitetaan liian vaikeasta lajista. – Hyvä esimerkki on vaikkapa musiikkiliikuntatunti. Jos tuntuu, ettei pysy rytmissä tai se on liian nopeatempoinen, jättää ihminen helposti tulematta seuraavalla kerralla. Rinteen mielestä uudesta lajista olisi yleensä hyvä saada positiivinen kokemus heti alussa, jolloin into liikuntaan ei katoaisi. Katri Aaltion vetämälle tanssitunnille on kuka tahansa tervetullut osaamistasosta, iästä tai sukupuolesta riippumatta.Emma Hinkula / Yle Haarahyppy-tanssiryhmä on oululaisen Katri Aaltion perustama. Aiemmin ylipainoinen ja selkävaivoista kärsinyt Aaltio kertoo, että ryhmä sai alkunsa hänen omasta tarpeestaan. – Halusin silloinkin tanssia, mutta koin, että en pärjännyt sellaisissa ryhmissä, missä opettaja näytti edessä tehtävät liikesarjat. Useat ryhmään ilmoittautujat kokevat Aaltion mukaan samankaltaisia tunteita kuin hän itse ennen ryhmän perustamista. Hän kertoo, että esimerkiksi kömpelyys tai ylipaino voivat vaikuttaa siihen, ettei uskalla lähteä liikkumaan ryhmässä. – Monilta tulee usein tosi pitkä lista omista vioista ja ongelmista. Ryhmiin voisi tietenkin mennä sellaisena kuin on ja tehdä omalla tavallaan. Vaatii kuitenkin loppujen lopuksi aika paljon uskallusta olla esimerkiksi aina se ryhmän vanhin tai ainoa ylipainoinen. Liikunnan taitoja voi harjoitella Mitä taitoja liikkuminen ylipäätään vaatii? Marjo Rinne kertoo, että peruselementtejä on muutama: tasapaino, hahmotuskyky ympäristöstä, liikenopeuden säätö, liikkeen rytmitys ja koordinaatio ja etäisyyksien ja painon arviointikyky. – Jos joutuu esimerkiksi nostamaan, lyömään tai työntämään jotain esinettä, niin siinä tarvitaan jonkin verran tietoa, paljonko esine painaa. Näitä kaikkia taitoja pystyy Rinteen mukaan myös opettelemaan, ellei ole joitakin toimintakykyä rajoittavia asioita. Täällä ei ikinä tarvitse miettiä, miltä näyttää tai mitä tekee. Anna-Kaisa Minkkinen Rinne kertoo, että taitojen treenaaminen on kuitenkin usean asian summa. Se vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Jos siis lopputulos on hieno, sujuva liikesuoritus, koostuu se eri osa-alueiden harjoittamisesta. – Kaikki harjoitus kannattaa aloittaa hitaasti. Hiljalleen nopeutetaan sitä mukaa, kun oppii. Liikkeiden opettelu lähtee Rinteen mukaan usein kestävyydestä, lihaskunnosta ja nivelten liikeradoista. – Niiden lämmittelyllä ja harjoittelulla voidaan avittaa liikkumista. Yhteisöllisyyttä ja tukea Aaltion vetämässä tanssiryhmässä tunnit ovat joka kerta erilaisia. Perinteisten liikesarjojen opettelemisen sijaan tanssitaan esimerkiksi omista haaveista tai toisten nimistä. Tämänkertaisella tunnilla tanssi saa inspiraation arjen tapahtumista. Eräs nainen kertoo omasta päivästään vauvan kanssa kotona. Ja tunteesta, kun yrittää tehdä asioita eikä vauva millään nukahda. – Kaikkihan me tiedämme, että vauvan kanssa on aina ihanaa olla kahdestaan kotona, nainen naurahtaa. Ryhmäliikunnasta voi saada liikkumisen ilon lisäksi vertaistukea ja yhteisöllisyyden tunnetta. Emma Hinkula / Yle Muut naiset naurahtavat ymmärtäväisesti ja alkavat tanssimaan. Liikkeet tuovat hyvin esiin naisen kuvaileman päivän kulun. Osa hytkytteli sylissään näkymätöntä vauvaa ja osa tanssi kiihtyneesti, mikä kuvasti hyvin äidin kokemaa turhautumista, kun vauva ei vaan nukahda. Täytyy myös muistaa, että heti ei tarvitse olla huippuhyvä, nopea tai ketterä Marjo Rinne Liikunnan ilon lisäksi ryhmästä saa ymmärrystä arjen pikku vastoinkäymisiin tai hienoihin hetkiin. Anna-Kaisa Minkkisen mielestä ryhmän yksi parhaista puolista onkin sen yhteisöllisyys. – Odotan aina, että pääsen tunneille. Täällä ei ikinä tarvitse miettiä, miltä näyttää tai mitä tekee. Jokainen tukee toistaan. Aikuisenakin voi kehittyä Ihmisillä on Rinteen mukaan aiemmin ollut harhaluulo, ettei aikuisiällä voi oppia tai kehittyä liikunnallisesti. Etenkin, jos puhutaan motorisista taidoista. Rinne kertoo, että asenteet ovat kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana muuttuneet. – Yksi suuri syy muutokselle on erilaiset alkeiskurssit. Jos ihminen ei esimerkiksi ole elämänsä aikana koskaan harrastanut tanssia, voi sitä mennä aikuisenakin alkeiskursseille harjoittelemaan. En enää mieti, mitä muut ajattelevat, vaan teen niin kuin itse haluan. Anna-Kaisa Minkkinen Erilaisten alkeiskurssien ja tutustumiskäyntien runsaus antaa Rinteen mielestä monille myös alkukipinän ja mahdollisen onnistumisen tunteen, mikä innostaa jatkamaan harrastamista. Rinne kertoo, että alkeiskurssit myös rohkaisevat ihmisiä kokeilemaan uusia lajeja. – Täytyy myös muistaa, että heti ei tarvitse olla huippuhyvä, nopea tai ketterä. Taito kehittyy hiljalleen ja asteittain. Joskus se, mitä haluaa oppia, ottaa aikaa. Joskus huomaakin, että hei, minä osaankin tehdä tämän ihan niin kuin olin odottanutkin. Alkeiskurssit ja matalankynnyksen ryhmät antavat rohkeutta liikkujille.Emma Hinkula / Yle Anna-Kaisa Minkkinen toivoisi, että matalan kynnyksen liikuntaryhmiä olisi enemmänkin. Hän on itse saanut liikuntaharrastuksesta niin paljon positiivista omaan elämäänsä. – En enää mieti, mitä muut ajattelevat, vaan teen niin kuin itse haluan.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laivat rahtasivat 50-luvulla puuta Afrikkaan asti – nyt sahan ikoninen savupiippu moukaroidaan ja sen mukana murenee suuri tarina

2017, Marraskuu 9 - 12:54
Mistä on kyse?
  • Oulun pohjoispuolella sijaitsevalla Martinniemen kylällä on takanaan työntäyteinen menneisyys – siellä sijaitsi 50-luvulla yksi maamme suurimmista sahoista.
  • Kylän loisteliaasta menneisyydestä muistuttaa korkea tehtaan piippu, joka nyt kuitenkin puretaan.
  • Kyläläiset vastustavat piipun purkua, mutta useita vastaavia purkutöitä tehnyt kiinteistöpäällikkö muistuttaa vanhan piipun olevan turvallisuusuhka.
Martinniemen saha sijaitsee nyky-Oulun pohjoispuolella Haukiputaalla. Suursaha-alueen ajoista muistuttava vanha voimalaitos ja sen 72-metrinen piippu katoavat pian maisemasta. Jo 90 vuoden ajan paikallaan ollut maamerkki on hallinnut kylän elämää tavalla tai toisella. 1900-luvun puolivälissä Martinniemi kilpaili Kotkan kanssa Suomen suurimman sahapaikkakunnan tittelistä. Taisipa se olla välillä vähän suurempikin, kylällä työskennellyt Pentti Pussinen muistelee. Laitakarin voimalan vanha 72 metrinen savupiippu moukaroidaan maan tasalle ennen joulua.Jouni Soikkeli / Yle Kyläpolliiseja oli jopa kaksi. He vahtasivat etupäässä sitä, etteivät ihmiset tuo laivoista viinaa maihin. Myös järjestyshäiriöihin puututtiin, sillä vireällä teollisuuspaikkakunnalla oli paljon työntekijöitä ja merimiehiä monesta valtakunnasta. Tanssipaikat olivat täynnä viikonloppuisin, toisinaan viikollakin. – Kylällä oli oma putka, jonne vietiin pahimmat rähjääjät. Kyllä täällä oli täyttä elämää kuin jossain villissä lännessä Klondikessa, muistelee Pussinen. Martinniemen höyrysaha perustettiin vuonna 1905. Vuosikymmenten vaikeuksien jälkeen sahan toiminta käynnistyi toden teolla vasta sotien jälkeen. Puutavaran kysyntä oli kovaa, ja Martinniemestä laivattiin muun muassa parruja Egyptiin ja puutavaraa ympäri maailmaa. Martinnemessä sijainnut maineikas vuokratalo "Yöjuna" paloi 1960-luvun lopulla. Yläkerran ikkunassa paloi valo kulkijoita kutsuen.Pentti Utriasen arkisto Laivojen viikonkin kestäneet lastausajat takasivat kyläraitille kansainvälisen kuhinan, joka korostui etenkin iltaisin. – Alusten merimiehet vaeltelivat täällä kylillä ja sen vuoksi täällä oli paljon kauppoja, ravintoloita ja jopa kaksi elokuvateatteria, Pussinen sanoo. Piippu on päässyt kirjoihinkin Pimeänä marraskuisena päivänä Martinniemen sahan rauniot ja horisontista pilkistävä voimalan piippu muistuttavat alueen menneestä loistosta. Kylä oli aikanaan Oulun seudun vauraimpia. Se oli myös maamme teollistuneimpia paikkakuntia. Kirjailija Joni Skiftesvik on syntynyt tuon piipun juurella. Hän on lähtenyt maailmalle Martinniemen Kurtinhaudalta. – Toinen jalka on ollut aina kylällä, hän toteaa. Puutavaraa odottavia laivoja Martinniemen sahan edustalla.Pentti Utriaisen arkisto Skiftesvikillä on kylällä työhuone, jossa hän kirjoittaa. Joskus piippu eksyy kirjan sivuillekin, kuten esimerkiksi romaanissa "Salli Koistisen talvisota". – Siinä Martinniemestä Neuvostoliittoon pula-aikana loikannut, sahalla työskennellyt neito palaa talvisodan aikana kotikylälleen desanttina ja alkaa tehdä tihutöitä, Skiftesvik kertoo. Piippu on melkein inhimillinen olento. Joni Skiftesvik Satamassa kävi 200 laivaa kesässä hakemassa tehtaiden tuotteita. Sahalla oli töissä noin kuusisataa ihmistä ja satamassa pari sataa lisää. Skiftesvik oli itsekin lautatarhalla ja tukkiosastolla töissä ainakin viitenä kesänä. – Jos otetaan myös metsäpuoli huomioon, niin Martinniemen tehtaat työllistivät kaiken kaikkiaan noin 1 200 ihmistä, hän muistuttaa. Piipun kohtalosta väännetty kättä pitkään Jupakka piipun ympärillä on kestänyt jo 14 vuotta. Martinniemen kyläyhdistys ja Haukipudas-seura ovat hakeneet Laitakarin voimala-alueen suojelua. Laitakarin voimalan piippu katoaa maisemasta vielä ennen joulua.Juha Hintsala / Yle Ely-keskus lupasi suojella piipun, mutta ei rakennuksia. Ympäristöministeriö ei hyväksynyt suojelupäätöstä, koska rakennukset omistava UPM Kymmene oli valittanut päätöksestä kustannussyihin vedoten. Päätös jäi voimaan, ja Oulun kaupungin rakennuslautakunta antoi lopulta elokuussa 2017 purkuluvan voimalaitokselle ja sen piipulle. Martinniemen kyläyhdistyksen sihteeri Liisa Takalon mielestä piippu on kylän symboli, maamerkki kaikille liikkujille. – Kyläläisille se merkitsee, että tämä on erilainen kuin muut kylät, hän kiteyttää. Piippu on kuin inhimillinen olento Laitakarin voimala-alueella olevien rakennusten purku aloitettiin lokakuussa haitta-aineiden poistolla. Nyt maanpäällisistä osista on purettu 70 prosenttia. Alueen purkutöistä vastaa Purkupiha oy. Kaiken pitää olla purettuna viimeistään 29.12.2017. Juha Hintsala / Yle Nyt jännitetään enää, milloin on piipun vuoro. – Olen pikkuhiljaa ruvennut ajattelemaan, että piippu on melkein inhimillinen olento, Joni Skiftesvik pohtii. Hänen mukaansa piipun nokka pilkistää yllättävistäkin paikoista, kun liikkuu kylällä. – Se on melkein kuin Stasi. Se tarkkailee koko ajan, että mitäs kyläläiset tekevät ja mitä kylällä tapahtuu. Ei ihme, että kyläläiset ovat ottaneet piipun omakseen. He kantavat huolta siitä, miten pärjätään ilman piippua, kun se on vartioinut ja ollut yhdenlaisena kaverina yhdeksänkymmenen vuoden ajan. Uhkarohkeita kiipeilijöitä Alueen omistavan UPM Kymmenen kiinteistöpäällikkö Veli Tuominen kertoo, että yritys on joutunut käyttämään apunaan viranomaisia saadakseen liian uteliaat ja uhkarohkeat liikkujat pysymään poissa voimala-alueelta. Martinniemen saha loistonsa aikana
  • Martinniemen suurin yksittäinen työllistäjä oli Martinniemen saha, joka työllisti enimmillään 1300 henkeä.
  • Kylässä oli parhaimmillaan 15 kauppaa, useita ravintoloita, lääkäriasemia, apteekki, taksiasema sekä kaksi elokuvateatteria.
  • Puutavaran sahauksen lisäksi tehtailla valmistettiin puutaloja.
  • Saha lopetettiin marraskuussa 1988.
  • Voimalaitoksen 72 metriä korkea savupiippu puretaan joulukuussa 2017.
Tuomisen mukaan vartijat ovat poistaneet toistakymmentä henkeä piipun kyljestä ja piipustakin on otettu talteen muutamia. Paikka yritetään pitää turvallisena. Se on aidattu ja vartioitu. – Siitäkin huolimatta mopojengi on tullut alueelle. Vaikka piipusta on poistettu portaita, niin siitä sen nokkaan on kiipeilty. Siellä on otettu selfieitä ja videoita. Santaholman sahalaitoksen korkea tiilipiippu toimii edelleen näkyvänä maa- ja merimerkkinä Haukiputaalla. Se on kuitenkin jo rapautunut.Veli Tuominen / UPM Kymmene Tuomisen mukaan itse voimalarakennus on home- ja asbestipitoinen sisältä, joten se oli muuttunut vaaralliseksi. Myös piippu on hänen mukaansa vaarallinen, sillä pitkään käyttämättä jääneenä kosteus on päässyt sen rakenteisiin. – Kun sitä lakataan lämmittämästä, niin on väistämätöntä, että se rapautuu, Tuominen lisää. Ihmisten työlle muistomerkki Monet myrskyt kestänyt piippu kaadetaan lopulta tonnien painoisella kuulalla. Sen jälkeen siistitään paikat, tehdään täytöt ja tasataan pinta. Veli Tuominen on ollut työnsä vuoksi mukana monissa rakennusten ja piippujen purkutöissä. Vanhan piipun historian katoamista hän kommentoi toisesta näkökulmasta. – Kun kerää puolikkaita tiilen palasia myrskyn jälkeen aina 50 metrin etäisyydeltä piipusta ja kun tietää, että lapset käyttävät sitä leikkipaikkanaan, niin kyllä siinä mieleen tulee ihan joku muu kuin sen säilyttäminen. Mahdollisimman äkkiä pois. Martinniemen sahan puutavaraa odottamassa lastausta, ylhäällä vasemalla Laitakarin voimalan piippu.Puolustusvoimat / Pentti Utriainen Joni Skiftesvik pitää tärkeänä, että ihmisten työlle olisi olemassa joku muistomerkki ja heidät muistettaisiin sen myötä. Samalla Perämeren sahateollisuusperinne pysyisi myös ihmisten mielessä, sillä esimerkiksi Haukiputaalla oli aikanaan viisi sahaa. – Minusta tämä piippu olisi oikein hyvä muistomerkki tästä sahateollisuusajasta. Mutta valitettavasti sen päivät ovat sitten vähissä. Näyttää siltä, että kyläläiset saavat ikävän joululahjan. Mutta jos nyt yksi piippu viedään, niin kylä kuitenkin säilyy. Näyttää siltä, että kyläläiset saavat ikävän joululahjan. Joni Skiftesvik Martinniemeläiset ovat aina olleet yritteliästä ja sitkeää porukkaa. Nyt asukkaita on lähes 3 000, ja yhteishenki on hyvä. Kyläyhdistys on aktiivinen, yhteisiin tilaisuuksiin osallistuu sadoittain ihmisiä. – Jos tästä joudutaan nyt luopumaan, niin meillä on kuitenkin yksi muistomerkki Ukkolan rannassa. Saimme lahjoituksena sataman ruoppauksen yhteydessä pelastetun ison purjelaivan ankkurin. Se on meille toivon ankkuri, viemme sinne kynttilöitä aina ennen joulua, kertoo kyläyhdistyksen Liisa Takalo.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuulivoimaverosta kuntien kassaan lähes 15 miljoonaa euroa ensi vuonna – "Se on merkittävä lisätulo"

2017, Marraskuu 9 - 12:45
Mistä on kyse?
  • Tuulivoimaloita on verotettu tähän mennessä yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan eli kunnasta riippuen se on ollut 0,80-1,55 prosenttia.
  • Ensi vuoden alusta verotus kiristyy jopa yli kaksinkertaiseksi: kunnat saavat määritellä voimalaitosten kiinteistöveroprosentin itse (0,8-3,10).
  • Suomessa oli viime vuoden lopussa 550 tuulivoimalaa, tänä vuonna valmistuu parisataa myllyä lisää.
  • Kalajoella on tuulimyllyjä eniten Suomessa, yhteensä 64.
  • Kalajoki kerää voimalaitosverolla ensi vuonna lähes 2 miljoonaa euroa, mikäli valtuusto hyväksyy hallituksen esityksen maksimiprosentista.
Ensi vuonna voimaan astuva kiinteistöverolain muutos helpottaa monen kunnan taloutta sadoilla tuhansilla tai jopa miljoonilla euroilla. Etenkin rannikon kunnat ja lappilaiskunnista esimerkiksi Simo, Tervola, Kemi ja Tornio sekä pohjoispohjalainen Ii ovat saamassa sievoisen lisäpotin tuulivoimaloista. Tuulivoimaloita on verotettu tähän mennessä yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, mutta ensi vuonna verotus kiristyy reippaasti, yli kaksinkertaistuu. – Kunnat saavat itse määrittää veroprosentin. Jos kunta päättää verottaa tuulimyllyä maksimiprosentilla eli 3,10, silloin verotus jopa kolminkertaistuu, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Kalajoella on eniten tuulivoimaloita koko maassa: tällä hetkellä yhteensä 64 tuulimyllyä. Lisää on suunnitteilla nelisenkymmentä. Kalajoen kaupunginvaltuuston pitää vielä hyväksyä voimalaitosveroksi esitetty maksimiprosentti eli 3,1. Tuulivoimasta saatavilla tuloilla Kalajoki valmistautuu kunnan kassaa kuihduttavaan aluehallintouudistukseen sekä noin 20 miljoonaa maksavan uuden koulun rakentamiseen. – Voimaloiden pystyttäminen on tuonut työpaikkoja rakennusvaiheessa ja piristänyt taloutta. Alueen rakennuskustannuksilla yksi tuulivoimala tuottaa noin 30 000 euroa tuulivoimaveroa. Se on meille merkittävä lisätulo, myöntää Kalajoen talousjohtaja Pirjo Männistö. Vaikka tuulivoimalan verotusarvo laskee myllyn vanhetessa, ei tulo kuitenkaan ehdy kokonaan. Voimalan minimiarvoksi jää 40 prosenttia alkuperäisestä rakentamisarvosta. Tukiuudistus hillitsee lisärakentamista Suomen tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa reilut 550 tuulivoimalaa. – Tänä vuonna valmistuu parisataa myllyä lisää, mutta sitten tahti hiipuu, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Lisärakentamista hillitseekin tuulivoimaloiden tukiuudistus, jossa myllyille maksettava tukisumma laskee selvästi. Uudessa tukijärjestelmässä uusiutuvan sähkön tuotantomuodot kilpailevat keskenään. – Vasta ensi syksynä tuulivoimaloille voi hakea uutta valtion tukea. Siksi uusien tuulivoimahankkeiden rakentaminen on toistaiseksi jäissä, kertoo Mikkonen. Myös kiinteistöveron korotukset tuntuvat tuulivoimayhtiöiden kukkarossa ja nostavat tuotantokustannuksia.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin lentokentille odotetaan "supertalvea"– Kittilään yli 200 tilauslentoa joulukuussa

2017, Marraskuu 8 - 13:18

Lapin kentille on tällä tietoa laskeutumassa 563 tilauslentoa joulukuussa. Lisäksi Kuusamoon odotetaan 25:ä tilauslentoa. Lapin kentistä vilkkain on Kittilän kenttä, jonne lentää joulukuussa 204 tilauslentoa. Rovaniemelle laskeutuu 192 ja Ivaloon 103 charter-koneellista turisteja. Jouluchartereiden varauksia pohjoisen kentille on kaikkiaan 588 koneellista, kun viime vuonna varaustilanne näytti tässä vaiheessa 538:a lentoa. Kasvua on siis 50:n lentokoneellisen verran. – Koskaan aiemmin listoillamme ei ole ollut näin paljon varauksia tässä vaiheessa vuotta eli ennätykset pistetään taas uusiksi, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta. Suurin osa tilauslennoista tulee Sundelinin mukaan Britanniasta. Alkutalvesta Lappiin avataan myös uusia kansainvälisiä lentoreittejä. Finnair alkaa lentää joulukuun puolivälissä Lontoosta, Pariisista ja Zürichistä Kittilään. Reittilennot Lontoon ja Ivalon välillä alkavat 14. joulukuuta. Lisäksi saksalainen lentoyhtiö Lufthansa alkaa lentää Frankfurtista Kuusamoon jouluaatonaattona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Seksuaalirikosten raju kasvu kummastuttaa Oulussa – poliisi arvelee, että rikoksista uskalletaan ilmoittaa entistä herkemmin

2017, Marraskuu 8 - 12:55
Mistä on kyse?
  • Rikosten kokonaismäärä laskee Oulun alueella, mutta silti löytyy parannettavaa – erilaiset seksuaalirikokset ovat nimittäin kasvussa.
  • Esimerkiksi lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ilmoitettiin lähes puolet enemmän kuin viime vuonna.
  • Ilmoitusten kasvun taustalta ei löydy yhtä selkeää syytä.
  • Oman osansa kasvuun on tuonut kuitenkin madaltunut ilmoittamiskynnys, poliisista arvioidaan.
Rikosten kokonaismäärä on Oulun poliisilaitoksen tilastojen mukaan laskenut tammi-syyskuussa selvästi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Tilastoista nousee kuitenkin esiin huolestuttava piirre: Kaikkien seksuaalirikosten määrä on lisääntynyt. Erilaisia seksuaalirikoksia tuli Oulun poliisin tietoon lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna. Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan rikosten määrään vaikuttaa ilmoituskynnyksen alentuminen ja julkinen keskustelu. Samaa mieltä on myös väkivaltarikostutkinnan rikoskomisario Jussi Hyrkäs. Hänen mukaansa ilmoituskynnystä on madaltanut muun muassa media. – Seksuaalirikoksista puhutaan yhä enemmän mediassa. Aiheena se ei enää ole niin tabu, kuten ennen, Hyrkäs pohtii. Esimerkiksi parisuhteessa tapahtuneista raiskauksista uskalletaan kertoa aiempaa enemmän jollekin tuttavalle tai jopa suoraan poliisille, sanoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista. Rikoskomisario Jussi Hyrkäksen mukaan seksuaalirikoksista puhutaan aikaisempaa enemmän julkisuudessa.Marko Siekkinen / Yle Tietystä rikoksesta ilmoittamisen noustessa ilmiöksi on sen taustalla Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan usein juuri joukkotiedotusvälineet. Esimerkiksi hän nostaa taannoisen Me too -kampanjan, jossa seksuaalinen häirintä ja sen laajuus nostettiin maailmanlaajuisesti otsikoihin. – Nähtäväksi jää, vaikuttaako kampanja tulevaisuudessa ilmoitusten määriin, Heikkinen toteaa. Piilorikollisuus esiin ilmoituksilla Tilastoja katsoessa tarkemmin ilmenee synkkä tieto: lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin peräti 100, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä ilmoitettiin 68 kappaletta. Poliisin arvion mukaan kasvun taustalla saattaa olla madaltunut ilmoittamiskynnys. Poliisiylitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan ilmoitusten määrän kasvun myönteisenä puolena on piilorikollisuuden mahdollinen julkitulo.Yle Poliisi on varovainen arvioidessaan muita syitä ilmoitusmäärien lisääntymisen taustalla. Varmuus ilmiön laajuudesta saadaan vain perinpohjaisen rikostutkinnan avulla. Seksuaalirikokset Oulun seudulla
  • Raiskausrikoksia Oulun poliisin tietoon tuli tammi-syyskuussa 11 kappaletta enemmän.
  • Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 100 kappaletta, joka on 32 kappaletta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
  • Ahdisteluista on tehty nyt 24 rikosilmoitusta, kun vuosi sitten niitä oli 31.
  • Ulkomaalaisten suhteellinen osuus seksuaalisen ahdistelun epäiltynä oli viime vuonna 50 prosenttia ja tänä vuonna 14 prosenttia.
– Välillä yhdelle tekijälle paljastuu isompi määrä hyväksikäyttötapauksia, toisaalta lapsi on saattanut joutua netissä usean henkilön hyväksikäyttämäksi, rikoskomisario Jussi Hyrkäs selventää. Vaikka ilmoitusten määrän kasvu ilmenee kielteisenä kehityksenä, on siinä poliisiylitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan tutkinnan kulmasta katsoen hyvääkin. – On tärkeää, että saadaan ilmi niin sanottua piilorikollisuutta. Näin saadaan todellinen kuva rikostyypin laajuudesta. Lapset etusijalla Poliisista vakuutetaan, että seksuaalirikosten kasvaneista ilmoittamismääristä huolimatta niitä pystytään tutkimaan riittävin resurssein. Poliisiylitarkastaja Pekka Heikkinen myöntää, että asioita pistetään tärkeysjärjestykseen. Hälytystehtäviin ja vakaviin rikoksiin tartutaan ensimmäisenä. – Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat aina siellä kärkipäässä, Heikkinen vakuuttaa. Klo 15.59 Juttua korjattu: Faktalaatikossa oli virheellinen tieto, jonka mukaan lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin tänä vuonna tammi-syyskuussa 32 kappaletta. Todellisuudessa kasvua vuoden takaiseen on 32 kappaletta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Murtomies yritti rynniä sisään, kun perhe oli kotona – "Milloin pystymme taas nukkumaan täällä?"

2017, Marraskuu 8 - 08:02
Mistä on kyse?
  • Pohjoispohjalaisperheen kotiin yritettiin murtautua, kun vanhemmat ja lapset olivat kotona.
  • Murtoa yrittänyt rikkoi ikkunoita ja tavaroita särkyi, mutta kukaan ei loukkaantunut.
  • Kriisipsykologin mukaan tällaiseen traumaan kannattaa hakea apua mahdollisimman pian, jotta toipuminen voi alkaa.
  • Asuntomurtojen määrä on tuplaantunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, viime vuosina määrät ovat kuitenkin olleet vähentymään päin.
Räsähdys. Se on korvia huumaava. Sirpaleet kilahtelevat lattialle, kun omakotitalon pesuhuoneen kolmikerroksinen ikkuna isketään rikki. Perheen äiti Susanna on ollut lukemassa kirjaa viereisen takkahuoneen sohvalla. Hän ampaisee pystyyn sekunnin sadasosassa. Nainen pinkoo kohti lastenhuonetta. Siellä nukkuu kaksi hänen pientä tytärtään. – Joku tulee, joku tulee, Susanna huutaa miehelleen, joka on talon toisella puolella omissa puuhissaan. Sydän takoo niin, että se tuntuu puskevan suoraan rintakehästä ulos. Kun Susanna saa lapsensa kanssaan vessaan lukkojen taakse, hän ottaa puhelimen käteen ja näppäilee tärisevillä sormilla 112. – Apua, meille murtaudutaan. Näin kävi eräälle pohjoispohjalaisperheelle tänä vuonna, ihan tavallisena arki-iltana. Emme kerro tässä jutussa Susannan toiveesta perheen sukunimeä tai tarkkaa asuinpaikkakuntaa, koska murrosta epäilty on vapautettu tutkinnan ajaksi. "Kuin asunto olisi raiskattu" Suomessa tapahtui viime vuoden aikana poliisin tilastojen mukaan yhteensä 2 413 asuntomurtoa tai murron yritystä asuttuihin asuntoihin. Poliisihallituksesta kerrotaan, että asuntomurtojen määrä on jopa kaksinkertaistunut verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen. Tunkeutujan kengänjälki jäi terassin vaaleaan sohvaan.Paulus Markkula / Yle Poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan yksi selittävä tekijä tähän on se, että ulkomaalaiset rikollisjengit ovat alkaneet liikkua Suomessa. – Rajat ylittävällä rikollisuudella on suuri vaikutus tähän tilanteeseen. Vapaa liikkuvuus on EU:ssa yksi keskeinen periaate. Se helpottaa suomalaisten liikkumista, mutta samalla mahdollistaa myös rikollisten kulkemista, Aho selventää. Ahon mukaan karkeasti arvioiden puolet murroista ovat ulkomaalaisten ja puolet suomalaisten tekemiä. Vaikka asuntomurtojen määrä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, parina viime vuonna murrot ja niiden yritykset ovat olleet vähenemään päin. Syitä tähän voi poliisitarkastajan mukaan olla useita. Esimerkiksi moni aktiivisesti murtorikoksia tekevä saattaa parhaillaan olla suorittamassa vankeusrangaistusta. Olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutuja olisi päässyt sisälle asti. Susanna Tyypillisimmin murrot tapahtuvat päiväsaikaan, kun asunnonomistajat ovat poistuneet töihin. Jyrki Aho pitää varsin harvinaisena sitä, että asuntoon yritetään murtautua silloin, kun talon asukkaat ovat itse paikalla, kuten Susannan perheen tapauksessa kävi. Sitäkin kuitenkin sattuu. Kuusi vinkkiä poliisilta – näin pidät murtautujat loitolla
  • Murtautujat eivät pidä valosta. Valaise siis kotisi ympäristö takapihaa myöten hyvin.
  • Älä jätä asuntosi vara-avainta kukkaruukun tai kynnysmaton alle vaan piilota se paremmin.
  • Kotioven lukon kunto kannattaa tarkistaa säännöllisin väliaikoin. Huono lukko on syytä vaihtaa uuteen.
  • Kannattaa myös harkita valvonta- ja hälytysjärjestelmien käyttöönottoa.
  • Pyydä naapureita pitämään silmällä kotiasi, jos lähdet pidemmäksi aikaa asunnoltasi pois.
  • Älä säilytä kotona esimerkiksi koruja vessan laatikoissa tai muissa tyypillisissä paikoissa. Rikolliset etsivät niitä ensiksi sieltä.
Lähde: Poliisitarkastaja Jyrki Aho Aho kertoo, että näissä tapauksissa murtautuja on usein ollut sekavassa tilassa. – Sitäkin on tapahtunut, että asunnon ovet ovat jääneet lukitsematta, ja talossa on käyty yöaikaan, kun perhe on ollut nukkumassa. Jopa asukkaiden koira on voitu siirtää murron ajaksi kaikessa hiljaisuudessa toiseen huoneeseen. Pitkään poliisityötä tehneenä Aho on nähnyt, kuinka rankkaa on, kun ihmisen turvapaikkaan, omaan kotiin murtaudutaan. – Joku on kuvaillut, että se tuntuu kuin oma asunto olisi raiskattu. Osa ihmisistä on joutunut murron jälkeen myymään kotinsa pois päästäkseen traumasta yli. Arkirutiinit menivät uusiksi Pohjoispohjalaisperheen tapauksessa murto jäi lopulta vain yritykseksi. Perheen isä sai häädettyä sekavasti käyttäytyneen tunkeutujan tiehensä, ja poliisit nappasivat tuntomerkkeihin sopivan paikkakuntalaisen miehen nopeasti tapahtuneen jälkeen. Talon ulkopuolelta löydetyt jäljet täsmäsivät miehen käyttämiin kenkiin. Tunnelma kotona on yhä jännittynyt ja kireä. Susanna Painajainen ei kuitenkaan loppunut siihen. Susannan mieleen palaa toistuvasti esimerkiksi se silmitön meteli, joka hänen ja lasten korviin kantautui, kun murtautuja ja hänen miehensä ottivat huutaen yhteen. – Olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutuja olisi päässyt sisälle asti. Nyt kukaan ei onneksi loukkaantunut, vaan tilanteesta selvittiin rikkoutuneilla ikkunoilla, ovilla ja huonekaluilla. Perheen maksettavaksi rytäkästä lankeaa kotivakuutuksen noin 600 euron omavastuuosuus. Tapahtuma on saanut perheen lapset säikyiksi.Paulus Markkula / Yle Erityisen kova paikka murtoyritys on ollut lapsille, jotka säikkyvät nyt kotona kaikkia ääniä ja haluavat jatkuvasti olla mahdollisimman lähellä vanhempiaan. Unet ovat olleet koko perheellä vähissä, ja turvaa on haettu nukkumalla porukalla samassa sängyssä. Aiemmin itsestäänselvät arkirutiinit eivät enää sujukaan helposti. – Esimerkiksi ennen viettämämme pitkät saunahetket ovat kutistuneet hyvin lyhyiksi. Yritämme tietenkin palata normaaliin arkeen, mutta tunnelma kotona on luonnollisesti yhä jännittynyt ja kireä, Susanna suree. Hyvin ikävältä tuntui yksi myrskyinen yö, jolloin tuuli vinkui nurkissa ja sade hakkasi ikkunoita. Silloin pihalla pomppineiden jänisten töminäkin sai Susannan hengityksen kiihtymään. Välttelyllä ei pääse pitkälle Pelko on traumaattisen kokemuksen jälkeen inhimillinen, normaali tunne. Kriisipsykologi Soili Poijula kertoo, että ongelmat juuri nukkumisen ja rauhoittumisen kanssa ovat trauman kohdatessa tavanomaisia. Omia tunteita on vaikea hallita, kun synkät mielikuvat valtaavat ajatukset. Pelon tunne leviää. Kohtasiko kriisi? Täältä voit hakea apuaLähde: Kriisipsykologi Soili Poijula Susannan perhe on ollut tapahtuneen jälkeen sinnikkäästi kodissaan, vaikka varsinkin lapsista on tuntunut, että sinne ei huvittaisi mennä. Poijula pitää tätä toimintatapaa oikeana. – Välttely on huono selviytymiskeino. Parasta on altistaa itsensä sille, mikä on muuttunut pelottavaksi mutta ei oikeasti ole vaarallinen, hän sanoo. Pelon lisäksi Susannan sisällä on herännyt valtava vihan tunne. Viha siitä, kuinka joku kokee oikeudekseen aiheuttaa muille vahinkoa. Ja erityisesti siitä, että lapset joutuvat pelkäämään. Vyyhdin selvittämiseen perhe on saanut apua esimerkiksi koulukuraattorilta, joka on tavannut tyttäriä. Kotona asiasta on puhuttu paljon. Susanna on myös huomannut, että toinen lapsista on purkanut tuntemuksiaan kirjoittamalla niitä ylös. Murtoyrityksestä selvittiin rikkoutuneilla ikkunoilla, ovilla ja huonekaluilla.Paulus Markkula / Yle Psyykkisellä ensiavulla kohti toipumista Kriisipsykologi Soili Poijula kertoo, että perheenjäsenten oireilun tulisi tällaisessa tapauksessa vähentyä merkittävästi viimeistään kuukauden kuluttua tapahtuneesta. Mikäli niin ei käy, hän suosittelee hakemaan apua traumakeskeisestä kognitiivisesta psykoterapiasta. Poijulan mukaan tehokasta trauman kriisihoitoa ja traumapsykoterapiaa on nykyisin mahdollista saada, jos sitä osaa vaatia. Psykologi pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että kriisin kohdanneet saisivat asiantuntevaa psyykkistä ensiapua. Tällöin traumaattisen tapahtuman vaikutus ei pääsisi alkujaankaan syvenemään liikaa. Lapsiperheissä tämä on hyvin olennaista: aikuisen pitää päästä itse rauhoittumaan, ennen kuin hän pystyy auttamaan jälkikasvuaan. Tämä koti on meille yhä rakas, mutta miten nopeasti pystymme taas nukkumaan täällä levollisesti? Susanna Soili Poijula heittää palloa myös suoraan esimerkiksi poliiseille ja pelastustoimelle. – Ensilinjan auttajien kuuluu käyttäytyä rauhallisesti, kuunnella rikoksen uhreja ja ohjata heidät hakemaan jatkoapua oikeista paikoista. Susannan mukaan heidän tapauksessaan poliisit eivät huomanneet kertoa, mistä apua saa, mutta tuttavapiiristä löytyi onneksi alan osaamista. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho tunnistaa psyykkisen ensiavun tärkeyden ja sanoo myös, että sitä painotetaan poliisien koulutuksessakin paljon. Susanna suree, että kodin tunnelma on muuttunut murtoyrityksen jälkeen kireäksi.Paulus Markku/ Yle Susannan perheen arki on keikahtanut murtoyrityksen takia päälaelleen, ja nyt pitää opetella elämään uudelleen. – Tämä koti on meille yhä rakas, mutta milloin pystymme taas nukkumaan täällä levollisesti? Sitä en kyllä tiedä. Lue lisää: Tuhannen murron mies Kake: ”Naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset, sisään pääsee aina” Poliisi varoittaa: tyhjäksi jäänyt koti kannattaa pitää asutun näköisenä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ydinjätteille paikkaa hamuava Fennovoima lykkää reilusti tutkimuksiaan Pyhäjoen luonnossa

2017, Marraskuu 7 - 14:45

Mahdollisille ydinjätteilleen loppusijoituspaikkaa etsivä Fennovoima on päättänyt lykätä reilusti maastotutkimusten aloittamista Pyhäjoen Sydännevalla. Ydinvoimayhtiö aikoi aloittaa jo keväällä tutkimukset Sydännevalla siitä, voisiko paikka soveltua ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi. Nyt tutkimuksia aletaan Fennovoiman mukaan tehdä vasta aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Yhtiön oli tarkoitus selvittää muun muassa Sydännevan kasvillisuus sekä luontotyyppi tarkasti. Lisäksi alueella aiottiin tehdä alustavia geologisia tutkimuksia. Ydinvoimayhtiö perustelee aikataulujen muuttamista sillä, että ydinjäteasialla ei ole kiire: käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikan valinta tulee ajankohtaiseksi vasta 2040-luvulla. Ydinjätesuunnitelmat herättäneet kiivasta keskustelua Fennovoiman aluetiedottaja Heidi Laikari kertoo, että ennen Pyhäjoen maastotutkimusten aloittamista ydinvoimayhtiö haluaa hyödyntää perusteellisesti Posivan kokemuksia ja tietoa ydinjätteiden loppusijoituksesta ja loppusijoituspaikan valinnasta. – Posivahan on selvittänyt loppusijoitusta vuosikymmeniä, Laikari huomauttaa. Saman aikaan Fennovoiman omia maastotutkimuksia valmistellaan ja selvitetään myös loppusijoitusteknologiaan liittyviä asioita. Fennovoima ilmoitti kesällä 2016 aikovansa tutkia Pyhäjokea sekä myös Eurajokea ydinjätteidensä loppusijoituksen varalta. Asia herätti Pyhäjoen lähikunnissa ristiriitaisia ajatuksia. Myös Pyhäjoen kunnanjohtaja tyrmäsi tuoreeltaan Fennovoiman ydinjätesuunnitelmat, ja Eurajoellakin on kummasteltu asiaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Muhoksen perhekotisurman murhatuomioon ei muutosta – KKO hylkäsi valituslupahakemuksen

2017, Marraskuu 7 - 10:44

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt valituslupahakemuksen Muhoksen perhekotisurmaa koskevassa jutussa. Valituslupaa haki perhekodissa asukkaana ollut nuori mies, jonka Rovaniemen hovioikeus tuomitsi viime maaliskuussa nuorena henkilönä tehdystä murhasta sekä eräistä muista rikoksista 12 vuoden vankeusrangaistukseen. Hovioikeuden tuomio jäi näin pysyväksi. Oulun käräjäoikeus katsoi kesäkuussa 2016 nuorukaisen syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyyn tappoon ja tuomitsi hänet rikoksista yhteiseen 8 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeuteen tuomiosta valittivat syyttäjä ja uhrin kaksi omaista. Toinen jutun kahdesta vastaajasta tuomittiin murhasta jo käräjäoikeudessa. Henkirikos tapahtui Muhoksen perhekodissa heinäkuussa 2015.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Energiapuun kauppa vetää surkeasti – metsänomistaja saa puusta rahaa tuskin korjuukulujen katteeksi

2017, Marraskuu 7 - 10:30
Mistä on kyse?
  • Metsistä energiapuuksi korjattava hakkuutähde ei tahdo mennä kaupaksi
  • Valtio tukee energiapuun korjuuta niin sanotulla Kemera-tuella, mutta kaupaksi menee yleensä vain polttolaitosten läheisyydestä korjattava puuaines
  • Energiapuuta syntyy myös sahojen ja puuteollisuuden sivutuotteena
Oululaisen Aino Suutarin perikunnalta lunastamat vanhat suvun metsät sijaitsevat Haukiputaalla Onkamon kylällä. Palstat ovat tyypillisiä suomalaisia metsäsarkoja: pitkiä ja kapeita maakaistaleita, joissa maan laatu vaihtelee hyvistä kangaspohjista kitukasvuisiin suoalueisiin. Osa metsistä on hakkuukelpoista, mutta osa on vuosien saatossa päässyt hoidon puutteessa ryvettymään niin pahasti, ettei niissä pääse edes jalkapatikalla kulkemaan. Ainoa keino on nyt risupuun karsinta, jonka avulla jäljelle jääville puille saadaan kasvutilaa ja valoa. Suutari on vasta aloittelemassa uraansa kaupunkilaismetsänomistajana. Pitkään perikunnan omistuksessa olleissa metsissä ei juuri metsäkoneita nähty. Aino Suutari arvelee, että kuluu useampi vuosi ennen kuin metsästä saa tiliä.Paulus Markkula / Yle – Kun metsiä ei ole pariin kymmeneen vuoteen hoidettu, niin pakkohan se oli jostakin aloittaa, Aino Suutari sanoo. Puupohjaiset biopolttoaineetTimo Nykyri / YleSuurin osa Suomen bioenergiasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.Metsänhoidossa energiakäyttöön sopivaa puuta syntyy esimerkiksi kaadetun puun oksista ja latvuksista sekä kannoista.Teollisuuden puuperäisiä polttoaineita ovat sivutuotteena syntyvä hake, puun kuoret sekä kutterin- ja sahanpuru, joista voidaan valmistaa myös esimerkiksi brikettejä ja pelletteja.Puupohjaisia biopolttoaineita ovat myös puuöljyt ja esimerkiksi sellunkeitossa syntyvä mustalipeä. Metsää hoidetaan nyt Oulun metsänhoitoyhdistyksen neuvojen mukaan. Metsätiliä hakkuilla ei kuitenkaan pääse tekemään, sillä karsitut puut kelpaavat lähinnä energiapuuksi. Sen hinta taas on todella alhaalla. – Nyt se vain menee siinä sivussa. Kyllä siinä varmasti menee vielä ainakin 10–20 vuotta, ennen kuin metsästä tiliä saa, Suutari toteaa. Puuhakkeella on kilpailijoita Energiapuun markkinahintaa painavat alas niin viime vuosien leudot talvet kuin muun energian halpa hintakin. Esimerkiksi lämmön tuotannossa puuhake kilpailee kivihiilen, öljyn ja sähkön kanssa. Metsiin on viime vuosina kertynyt jo aiemmin myymättä jääneitä varastoja, ja myös puuteollisuudesta syntyvä energiahake pitävät hintaa alhaalla. Energiapuuksi käytetään metsien hakkuutähteitä, kuten oksia ja latvuksia. Myös karsintahakkuissa kertyy pienirunkoista puuta, joka ei sovellu puunjalostusteollisuudelle.Timo Nykyri / Yle Oulun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Mikko Harjun mukaan energiapuun kauppa on viime vuosina vain taantunut. – Oikeastaan en puhuisikaan mistään puukaupasta silloin, kun puhutaan energiapuusta, hän sanoo. Kun puuta päästään korjaamaan isojen käyttäjien lähialueelta, puu tekee jotenkuten kauppansa, mutta silloinkaan ei metsänomistaja pääse isoa tiliä tekemään. Metsänomistajalle jää käteen vain muutama satanen hehtaarilta. Vaikka kotimaisista biopolttoaineista puhutaan paljon juhlapuheissa, haketettava energiapuu tahtoo jäädä metsiin heikon kysynnän takia. Timo Nykyri / Yle Valtio tukee energiapuun keräämistä kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Käytännössä tämä Kemera-tuki ja puusta saatava myyntihinta eivät useimmiten kata edes korjuusta aiheutuvia kuluja, jos puuta joudutaan kuljettamaan hiukankin pitempi matkoja. Metsän harvennus vaatii tarkkuutta     Aino Suutarin metsäpalstalla metsänhoitoyhdistyksen palkkaaman urakoitsijan monitoimikone karsii ryteikköistä metsää risu risulta ja ainoa puuaines, joka metsästä irtoaa, on halpa energiapuu. – Tässä tilanteessa on tärkeää, että karsinta tehdään oikein. Kaikkein pahinta olisi nyt se, että pilattaisiin koko metsä huonolla karsinnalla. Silloin tuottoa ei olisi odotettavissa edes vuosikymmenten jälkeen, sanoo Mikko Harju, joka perehdyttää Aino Suutaria metsänhoidon saloihin. Metsien harvennus vaatii tarkkuutta, jotta harvennetulle puustolle jää kunnolliset kasvumahdollisuudet.Risto Degerman / Yle Harjun mukaan energiapuun hakkaaminen on käytännössä nimenomaan metsänhoitotyötä. Silloinkin on kuitenkin tarkkaan mietittävä, jättääkö puun metsään vai rupeaako sitä myymään. Puukaupassa tukki menee kaupaksi Energiapuun myyntitilanne vaihtelee maan eri osissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla hinnan arvioidaan olevan muuta maata korkeampi. Metsälehden haastatteluissa syyksi on arvioitu sitä, että maakunnassa monet kotieläintilat ovat siirtyneet biopolttoaineiden käyttäjiksi. Paras kysyntä puukaupassa on sahatavaralla ja siksi myös tukkipuusta on kysyntää (MTK). Sellu- ja paperiteollisuuden käyttämä kuitupuu tekee sekin kauppansa, mutta Mikko Harjun mukaan Pohjois-Suomessa kuitupuutakin jää metsiin.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulujärven retkeilysaarten kiistellyt hakkuut toistaiseksi jäissä – tutkijat löysivät ikimetsästä erittäin uhanalaisen käävän

2017, Marraskuu 7 - 06:32
Mistä on kyse?
  • Metsähallitus suunnittelee hakkuita Oulujärven Kaarresalon ja Kuostonsaarelle.
  • Saarten suojelu perustuu ulkoilulakiin, joka sallii metsänhoidon.
  • Hakkuut olisivat Kuostonsaarella 162 hehtaaria ja Kaarresalossa 45 hehtaaria.
  • Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt saaren metsäluontoa.
  • Metsähallitus perehtyy tuloksiin ja odottaa päätöstä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta Luonnonsuojeluliiton valituksesta.
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä vietti kolme päivää Oulujärvellä varsin arktisissa tunnelmissa. Talvi saapui Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhdistäville Kainuun merelle ja sen saarille nopeasti. Lumi satoi maahan ja maa jäätyi, mutta tutkijat ehtivät kartoittaa Kaarresalon ja Kuostonsaaren luontoa omasta mielestään riittävästi. Tutkija Panu Halme esitti lokakuussa Metsähallitukselle mahdollisuutta tutkia saarten luontoa tarkemmin. Nyt selvitys on valmis. Halmeen mukaan ryhmä sai kattavasti selville, mitä luonnolle on tapahtunut vuosikymmenten aikana. – Kaarresalo ja Kuosto ovat hyvin erilaisia metsiltään, se tuli heti selväksi, kertoo Halme. Pienemmässä saaressa Kaarresalossa on tehty poimintahakkuita 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Saari on lähes luonnontilainen. Saaren puusto on suurilta osin 120-150-vuotiasta, paikoin jopa yli 150 vuotta vanhaa. – Siellä on muun muassa eläviä puita, jotka ovat kokeneet metsäpalon yli 100 vuotta sitten. – Sieltä löytyi myös erittäin uhanalaista hiilikääpää, kertoo tutkija ja dosentti Panu Halme. Panu Halmeen johtama Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä selvitti Kuostonsaaren ja Kaarresalon metsäluontoa. Hänen mielestään saarten luonnon erilaisuus pitäisi huomioida hakkuita suunniteltaessa.Timo Nykyri / Yle. Metsähallituksen suunnitelma koskee hakkuita Kuostonsaarella 162 hehtaarin ja Kaarressalossa 45 hehtaarin osalta. Saarista suurempi Kuosto on ollut hakkuukohteena viimeksi vuonna 2005. Hakkuita on tehty aiemminkin ja suurin osa suunnitelluista hakkuuleimikoista onkin juuri Kuostonsaarella. Osan saaresta omistavat yksityiset maanomistajat, heistä osalla on halu hakkuisiin. Kuostossakin on vanhan metsän lajistoa, mutta metsä on voimakkaammin ihmisen käsittelemää. Tulokset piakkoin Metsähallitukselle    Jyväskylän yliopiston tutkijat jättävät raportin Metsähallitukselle tutkimustuloksista lähiaikoina. Tutkija Panu Halmeen suositus on, että saarten erilaisuus tulisi ottaa huomioon mahdollisten hakkuiden suunnittelussa. – Kaarresalossa on kyse enemmän puhtaasta luonnonsuojelullisesta kysymyksestä. Kysymys kuuluukin, onko järkevää hakata luonnontilaista metsää. Paljonko lajistoa katoaa mahdollisten hakkuiden seurauksena? Halme kysyy. Kuostonsaarelta aukeaa näkymä Oulujärven selälle.Timo Nykyri / Yle Kuostonsaaren osalta periaatteellinen kysymys Halmeen mukaan kuuluu, mitä Natura-alueella saa ja ei saa tehdä. Saarilta on löytynyt hiilikäävän ohella hoikkaorakasta ja piilo-orakasta sekä mäntyraspikkaa. Lisäksi kummaltakin saarelta löytyi paljon vanhan metsän indikaattoreita kuten aarnikääpää ja mahdollinen, vielä laboratoriossa selvitettävänä oleva haprakynsisammalhavainto. Metsähallitus kuuntelee tutkijoiden havainnot Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula odottaa tutkijaryhmän tuloksia ennen kuin mahdolliset hakkuut aloitetaan. – Perehdymme kaikessa rauhassa siihen, mitä uutta tutkijoiden tulokset kertovat. Mikäli vertailussa löytyy uutta tietoa, pohdimme jatkotoimia. Olemme avoimin mielin hakkuiden suhteen, kertoo Kumpula. Osa luonnonsuojelijoista pelkää, että hakkuiden ulottaminen retkeilyalueille murentaa vähitellen muiden suojelualueiden pitävyyttä.Risto Degerman / Yle Metsähallituksesta ei haluta kertoa mahdollista hakkuuaikataulua. – Voi olla, että järjestämme yhteisen tilaisuuden, jossa puramme Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tutkimustulokset, kertoo toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Hakkuista päätetään myöhemmin senkin takia, että Metsähallitus haluaa päätöksen ely-keskuksen aiemmasta päätöksestä tehdystä valituksesta hallinto-oikeudelle. Mikäli vertailussa löytyy uutta tietoa, pohdimme jatkotoimia. Jussi Kumpula Suomen luonnonsuojeluliitto ilmoitti syyskuussa valittavansa Oulujärven hakkuista Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Juttu on kesken. Taloudelliset arvot jyräävät? Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Jussi Kumpula myöntää suoraan, että hakkuiden takana ovat taloudelliset syyt. Vanhoissa metsissä on isoja tukkipuita. – Hyväkuntoisella tukkipuilla on parempi hinta kuin kuitupuulla. Vaikka leimikot ovat saarissa ja tarvitaan joko proomukuljetuksia tai jääteitä, on se kuitenkin taloudellisesti kannattavaa. Ympäristöjärjestö Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen ihmettelee Metsähallituksen matematiikkaa ja kiirettä. Missä on Metsähallituksen oma kattava selvitys luontoarvoista? Matti Liimatainen – Vaikea uskoa taloudellista kannattavuutta. Hakkuiden kulujen täytyy olla kovempia kuin mantereella tai tavanomaisissa kohteissa, laskeskelee Liimatainen. Kaarresalon aarniometsä on säilynyt luonnontilaisena 50 vuotta.Risto Degerman / Yle Liimatainen pitää hakkuusuunnitelmia Oulujärven saarilla periaatteellisina kysymyksenä. Greenpeace selvitti saarten metsät jo aiemmin. – Näköjään puun täytyy liikkua ja hakkaamisen olla mahdollista. – Saarilla on nyt käyty kaksi kertaa raapaisemassa pintaa. Missä on Metsähallituksen oma kattava selvitys luontoarvoista? Liimatainen kysyy. Meloja ihmettelee hakkuusuunnitelmien laajuutta Oulujärven Melojat Ry:n puheenjohtaja Sinikka Rantalankila on vieraillut saarilla useita kertoja. Seuran jäsenille retkeilymahdollisuudet ovat tuoneet lisäarvoa harastukseen. Oulujärven Melojat ry:n puheejohtaja Sinikka Rantalankila ihmettelee Metsähallituksen hakkuusuunnitelmia Oulujärvellä.Timo Nykyri / Yle Rantalankila ihmettelee hakkuusuunnitelmia ja vetoaa luonnon puolesta. – Onhan saarilla satavuotista puuta, siis sellaista tukkipuuta, joka kiinnostaa. Mielestäni suurempi merkitys on virkistyskäytöllä kuin metsätaloudella. Jos hakataan, saadaan taas odottaa 100 vuotta, että puut kasvavat. Luontoarvot pitäisi ajatella laajemmin. Metsähallitus on esitellyt suunnitelmia paikallisille aiemmin. Oulunjärven Melojat antoi suunnitelmiin muun muassa taukopaikkojen varustuksiin liittyviä kommentteja. – Metsätaloudelliset vaikutukset jäivät esittelytilaisuudessa vähemmälle. Itse ajattelin, että metsänhoidollisilla töillä tarkoitettiin mies ja moottorisaha -periaatetta, ei isoa monitoimikonetta kaatamaan laajoja alueita, sanoo Rantalankila. Korjattu klo 8.37 Kaarressalon poimintahakkuiden ajankohta 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yliopistot harmittelevat kovia tilavuokria – tyhjää tilaa riittää, koska kenelläkään ei ole varaa käyttää sitä

2017, Marraskuu 6 - 20:55
Mistä on kyse?
  • Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) vuokrat puhuttavat korkeakoulujen oppilaita ja hallitusta.
  • Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä tyhjää tilaa, vaikka tilalle olisi tarvetta.
  • Yliopisto-opiskelijoiden mukaan tilojen vuokrat ovat kuitenkin niin korkeita, että tiedekunnilla ei ole mahdollista niitä vuokrata.
  • Opiskelijoiden mukaan tiedekuntien on vaikea kehittää omaa toimintaansa, jos lähes kaikki rahoitus menee palkka- ja tilakustannuksiin.
  • SYK:n toimitusjohtaja Mauno Sieväsen mukaan ilman riskien hajautusta moni yliopisto olisi todella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.
Käytävän edessä on kaksi isoa, punaista koria, joista alkaa ei kenenkään tila. Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä eli hehtaarin verran tyhjää tilaa, vaikka sen käytölle olisi tarvetta. Yliopisto-opiskelijoiden mukaan tilojen vuokrat ovat kuitenkin niin korkeita, että kaikilla tiedekunnilla ei ole mahdollista niitä vuokrata. Samaan aikaan opiskelu- ja opetustilat käyvät yhä ahtaimmiksi. – Tilat maksavat yksinkertaisesti liikaa, toteaa Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviainen. Kaksi koria toimii merkkinä siitä, ettei niiden takana oleva tila ole käytössä.Valtteri Johansson Samoilla linjoilla jatkaa myös Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hän uskoo, että esimerkiksi Linnanmaan kiinteistöjen peruskorjaaminen on ollut kallista, mikä on vaikuttanut vuokrahintoihin. – Uskoisin, että maksamamme tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat, Niinimäki pohtii. Kysyimme kahdeksan yliopiston talousjohtajan mielipidettä Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK:n) perimistä vuokrista. Kuusi yliopistoa vastasi Ylen kyselyyn. Vuokrien kohtuullisuudesta oltiin montaa mieltä. Suomen yliopistokiinteistöt
  • SYK Oy omistaa, rakennuttaa ja kehittää korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.
  • SYK Oy perustettiin osana 2010 voimaan tullutta uutta yliopistolakia.
  • Aiemmin valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan: Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle.
  • SYK Oy omistaa 310 kiinteistöä, mukaan lukien Oulun Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukset.
Vaasan yliopiston talousjohtaja Marko Ylimäen mukaan vuokrakustannukset ovat henkilöstön jälkeen suurin yksittäinen kustannuserä. – Kokonaisuutena vuokrataso on toimintaan nähden liian korkea, Ylimäki sanoo. – Peruskorjattujen tilojen vuokrat ovat liian suuria, toteaa puolestaan Lappeenrannan yliopiston talousjohtaja Minna Sutela. Suomen yliopistokiinteistöjen vuokria on kritisoitu useiden vuosien ajan (HS). Esimerkiksi Oulussa vuokrat puhuttavat jälleen, kun kehitteillä on Oulun yliopiston ja OAMK:n yhteinen Linnanmaan innovaatiokampus. Vuokrista monia mielipiteitä Kalle Parviaisen mukaan tiedekuntien on vaikea kehittää omaa toimintaansa, jos lähes kaikki rahoitus menee palkka- ja tilakustannuksiin. – Tiedekuntien uusien tilojen oli tarkoitus vähentää tilakustannuksia merkittävästi. Luonnollisesti upouudet, remontoidut tilat ovat sitten niin hyviä, että niistä pitääkin periä entistä korkeampaa vuokraa, Parviainen kertoo. Tilavuokrat ovat nousseet jälleen keskusteluun, kun kehitteillä on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen Linnanmaan innovaatiokampus.Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto Samalla linjalla jatkaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kampuskehittämisestä vastaava hallituksen jäsen Miina-Anniina Heiskanen. – Karkeiden arvioiden mukaan Linnanmaan kampuksen joidenkin tilojen vuokra on samalla tasolla kuin Oulun ydinkeskustan kalleimmat liiketilat. Tämä on aiheuttanut sen, että vuokrapolitiikalla on turhan suuri vaikutus yliopiston tilapäätöksiin, Heiskanen sanoo. Oulun yliopiston Linnanmaan kampus sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Kaikkia tiloja ei voida käyttää. Valtteri Johansson Suomen yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Mauno Sievänen on kuitenkin eri mieltä vuokrien suuruudesta. Sieväsen mukaan Suomen yliopistokiinteistöjen ja yliopiston ohjausvälineenä käyttämä sisäinen vuokra sekoitetaan keskenään. – Vuokramme eivät ole korkeita. Kokonaisvuokramme on tilastollisesti hyvin vertailukelpoinen ja keskivuokramme on noin 12 euroa neliöltä, Sievänen kertoo. Sievänen sanoo, että yksi SYK:n tehtävä on myös kiinteistö- ja tilariskin hallinta ja hajautus. Hänen mukaansa ilman riskien hajautusta moni yliopisto olisi todella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa esimerkiksi, jos tiloihin tulee ongelmia tai yliopisto haluaa päästä niistä eroon. – Tätä asiaa on vain osattava katsoa tarpeeksi kaukaa ja useasta näkökulmasta. Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä tyhjää tilaa.Ville Pohjonen / Oulun yliopisto Kaikkien yliopistojen talousjohtajat eivät koe SYK:n vuokria liian korkeiksi. – Suomen yliopistokiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin. Tässä kontekstissa neliövuokrat ovat kohtuullisia alueen markkinahintoihin nähden, kommentoi Oulun yliopiston talousjohtaja Pirjo Kytösalmi. – Tampereen yliopistolla on myös muita vuokranantajia ja katsomme, että SYK:n perimät vuokrat ovat verrannollisia vastaavan kaltaisten tilojen vuokriin, kertoo Tampereen yliopiston talousjohtaja Päivi Mäntysaari. "Kaikki pienentävät tilojaan" Saman huolen Kalle Parviaisen ja Miina-Anniina Heiskasen kanssa jakavat myös Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat Valtteri Johansson ja Irina Garnets. – Yliopistossa jokainen tiedekunta joutuu maksamaan omista tiloistaan. Nyt on käynyt niin, että kaikki pienentävät omia tilojaan, koska ei ole varaa maksaa kaikista tarpeellisista tiloista, Johansson kertoo. Esimerkiksi arkkitehtien tilojen vierestä alkaa käytävä, jonka varrella on paljon tyhjää tilaa. – Käytävän eteen on laitettu penkki pitkittäin merkiksi siitä, ettei sinne saa mennä. Käytävät ovat tyhjiä ja niiden varrella on luokkatiloja, sekä vessoja, joiden oviin on laitettu lappuja ei käytössä -lappuja, Irina Garnets kertoo. – Tilojen käyttöä yritetään tehostaa, mutta se on mennyt ihan absurdiksi, Garnets jatkaa. Oulun yliopistossa on harkittu, että ruokalat voitaisiin ottaa opiskelukäyttöön lounasajan ulkopuolella.Paulus Markkula/ Yle Mauno Sieväsen mukaan Linnanmaan kampuksen tyhjille tiloille pohditaan erilaisia käyttötarkoituksia. – Etsimme tiloihin tieto- ja tutkimusintensiivisiä yrityksiä sekä uusia kampuskonsepteja elävöittämään kampusta. Kun arkkitehtuurin tiedekunta siirrettiin keskustasta noin vuosi sitten Linnanmaalle, oli tiedekunnalla suuri huoli vuokrasta (Oulun ylioppilaslehti). – Huhuttiin, että vuokrataso kasvoi reilusti. Se raha on pois esimerkiksi opetuksesta. Mihinkään ei kannata sijoittaa, koska se maksaa liikaa. Kalle Parviainen SYK:n toimitusjohtaja Mauno Sieväsen mukaan keskustan rakennukset olivat monelta osin peruskorjauksen tarpeessa. – Lähtökohtana on turvalliset ja terveelliset tilat. Nämä yliopisto pystyi tarjoamaan kampukselta kokonaistaloudellisemmin, Sievänen selventää. Nyt arkkitehdeille rakennetaan uusia työtiloja Linnanmaalle. Piirtoheittimiä ja putkitelevisioita Arkkitehtiopiskelijat eivät ole ainoita, joita uudet tilaratkaisut ja sitä kautta vuokrat vaikuttavat. Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan nykyisiin tiloihin vuonna 2019. Humanistien on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Nykyiset tiedekunnan tilat on 15 000 neliömetriä, ja uudet on 9 000 neliötä. – Nykyisissä vanhoissa tiloissa tämä on näkynyt niin, että mitään ei kannata uusia tai mihinkään ei kannata sijoittaa, koska se maksaa liikaa, Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviainen kertoo. Osa Oulun yliopiston vessoista on pois käytöstä.Valtteri Johansson Oulun yliopiston professori Paula Rossin mukaan luento- ja seminaarisalien määrä vähenee remontin myötä. Rossi suhtautuu kuitenkin uusiin tiloihin positiivisin mielin. – Joudumme toki muuttamaan pienempiin tiloihin, mutta vuokrat pienenevät samalla, hän kertoo. Lähtökohtana on turvalliset ja terveelliset tilat. Mauno Sievänen Parviaisen kuuden vuoden opiskelun aikana esimerkiksi luentosalien digitaalisiin järjestelmiin ei ole juurikaan koskettu. – Itse asiassa meillä on useissa luokissa vielä piirtoheittimiä, putkitelkkareita ja VHS-nauhureita. Onneksi niitä ei juurikaan käytetä enää, Parviainen sanoo. Humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviaisen mukaan kuitenkin positiivisiakin asioita on. – Emme esimerkiksi joudu muuton takia väistötiloihin, toisin kuin vuosi sitten Linnanmaalle muuttaneet arkkitehtiopiskelijat, joiden uudet tilat ovat valmiit nyt vuodenvaihteessa – eli sopivasti vuoden liian myöhään. Juttua on korjattu 8.11. kello 11.21: Humanistisen uudet tilat ovat 9 000 neliötä, ei 9 000 tuhatta neliötä. Lue lisää: Suomen Yliopistokiinteistöjä syytetään korkeista vuokrista – "Kyseessä on erityiskohde"
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeudet haluavat lisätä riitojen sovittelua ilman oikeudenkäyntiä – sovittelu vakiintuu yllättävän hitaasti

2017, Marraskuu 6 - 17:54

Käräjäoikeuksissa on halua lisätä sovittelua rikos- ja riita-asioissa. Keski-Suomessa sovittelua käytettiin viime vuonna vain parikymmentä kertaa. Esimerkiksi palkka- tai remonttiriitojen sovittelu tulisi usein halvemmaksi ja nopeammaksi kuin varsinainen oikeudenkäynti. – Sovittelu on ihmisläheinen menettely ja se ei kestä vuosikausia toisin kuin oikeudenkäynnit ja siitä seuraa selkeää kulusäästöä osapuolille, kertoo käräjätuomari Topi Kilpeläinen Keski-Suomen Käräjäoikeudesta. Ihmisellä on luontainen tarve ruveta riitelemään. Topi Kilpeläinen Kilpeläisen mukaan tietoisuus sovittelumahdollisuudesta ei ole vielä läpäissyt koko yhteiskuntaa. Lisäksi ihmisillä on taipumus siirtää riidan ratkaisuvastuu ulkopuolisille. – Konfliktiin joutuessaan ihmisellä on luontainen tarve ruveta riitelemään ja antaa tuomarin ratkaista asia ennemmin kuin ottaa itse vastuuta asiasta. Nopea riidanratkaisu on kaikkien etu Keski-Suomen käräjäoikeus on edistänyt sovittelun yleistymistä kaksivuotisella projektilla. Sovittelumenettely sopii sellaisiin riita-asioihin, joissa ei ole mukana yhteiskunnan intressiä, vaan asia on sovittavissa osapuolten kesken. Sovittelu on osapuolten lisäksi edullinen myös yhteiskunnalle. – Yksi meidän tuomareista toimii sovittelijana. Osapuolten kanssa käydään asiaa läpi, ja katsotaan voidaanko löytää lopputulos, johon kaikki voisivat tyytyä. Jos sovintoon päästään niin tuomari voi vahvistaa sovinnon sillä istumalla. Se on tavallaan oikeuden tuomio. Näin riita saadaan pois ja elämä voi jatkua. Se on kaikkien etu, kertoo laamanni Tapani Koppinen. Lapin yliopistossa viime keväänä hyväksytyssä pro gradu –tutkielmassaan Sanna Koskela kirjoittaa, että tuomioistuinsovittelusta ei voida puhua kansallisesti vakiintuneena menettelynä. Koskelan gradun aiheena on juuri riita-asioiden tuomioistuinsovittelu. Sovittelulla voidaan välttää kalliit oikeudenkäynnit.Petri Aaltonen / Yle Oulussa sovitellaan eniten Koskelan mukaan vuonna 2014 Oulussa soviteltiin 103 laajaa riita-asiaa, mikä vastaa selvästi yli puolta koko maan riita-asioiden sovitteluista. Lopuille 26 tuomioistuimille jää vain neljä sovittelua per tuomioistuin. –Tällä tahdilla on vaikea nähdä, että oikeudenhoidon ammattilaiskunnan sovittelukokemus olisi huomattava, kommentoi Sanna Koskela. Minkä takia sovittelun vakiinnuttaminen alueellisesti on haastavaa? Sanna Koskela Keski-Suomen käräjäoikeudessa laajoja riita-asioita soviteltiin vuonna 2015 yhteensä 16 kertaa. Vuonna 2016 tavoiteltiin 40 laajan riita-asian sovittelua, mutta vain puolet tästä toteutui. – Onkin aiheellista perehtyä siihen, minkä takia sovittelun vakiinnuttaminen alueellisesti on haastavaa jopa käräjäoikeuden tahtotilasta ja konkreettisista toimista huolimatta, kirjoittaa Koskela. Istunnot eivät kiinnosta yleisöä Keski-Suomen käräjäoikeuden avoimien ovien päivässä maanantaina jaettiin vierailijoille tietoa rikosten ja riita-asioiden sovittelusta. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetyn päivän ohjelmassa oli lisäksi rikosprosessin ja oikeudenkäynnin esittelyä. Aika vähän väkeä istunnoissa käy. Tapani Koppinen Laamanni Tapani Koppisen mukaan tarkoitus on tehdä oikeuslaitosta entistä tutummaksi. – On tärkeää, että väki tunnistaa tuomioistuimet osaksi yhteiskuntaa. Avoimuus on meille tärkeää ja oikeudenkäynnin istunnot ovat lähtökohtaisesti kaikkien seurattavissa. Ellei sitten joissakin tapauksissa laki määrää asian käsittelemistä ilman yleisöä. Mutta aika vähän väkeä istunnoissa käy.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

2017, Marraskuu 6 - 13:55

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta. Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S. Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä: – Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula. Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa. Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa. Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Anssi Lassila / OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE Kooda (yllä). Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Aspelin, Stian Vestly Holte, Simon Schumacher Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin. Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Pauli Terho Trias (yllä) lunastettiin myös. Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi. Aaro Artto, Arkkitehtityö-huone Artto Palo Rossi Tikka Oy Myös Ristit (yllä) lunastettiin. Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Schulman Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan. Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja. Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin. Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi. – Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä. Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan. Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko. Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana. Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020. Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa. Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi. Antti Pylväs / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Omar Jawadin haave Sipilän ökytalosta vaihtui vuosien odotteluun homeisessa kimppakämpässä – "Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen"

2017, Marraskuu 5 - 14:56
Mistä on kyse?
  • Omar Jawad kavereineen pakeni Isisin vainoa Suomeen 2015.
  • Jawadin ensimmäinen majoituspaikka oli Vallinkorvan hätämajoitusyksikkö Oulussa.
  • Nyt mies asuu neljän kaverinsa kanssa pienessä kosteusongelmaisessa kimppakolmiossa.
  • Turvapaikanhakijoiden kimppa-asuminen ei ole Suomessa kovin yleistä.
  • Kolmannes Suomessa turvapaikkapäätöstä odottavista on valinnut yksityismajoituksen vastanottokeskuksen sijaan.
Viisi miestä ja vajaat viisikymmentä neliötä. Kaksi sänkyä huonetta kohden, paitsi keittiössä niitä on vain yksi. Tavaraa ei ole paljon. Pyörä eteisessä. Patjat, verhot, muutamia astioita. Kattila on jäänyt hiukan kumolleen hellalle. Avattu lääkepakkaus keittiön pöydällä. Kaikki huoneiston asukkaat syövät allergialääkettä talon kosteusongelmien vuoksi. Homeen hajun haistaa selvästi. Omar Jawad ja muut kimppakämpän asukkaat syövät allergialääkettä huonon sisäilman vuoksi.Wasim Khuzam / Yle Irakilaisen Omar Jawadin, 32, katse on kirkas, mutta ilme kertoo turhautumisesta. Alkamassa on kolmas epätietoisuuden talvi pohjoisessa. Kello on seisahtunut seinälle, mutta oikeasti aika kuluu. Turvapaikkapäätöksen saaminen kestää odottavan mielestä ikuisuuksia. Sipilän kutsu houkutteli Jawad ei saapunut Suomeen sattumalta. Hän pakeni perheineen Isisin hirmuvaltaa Irakin Tikritistä Turkkiin vuonna 2015. Saman vuoden syyskuussa hän katseli Turkissa Irakin televisiota. Tv-lähetyksessä Suomen pääministeri Juha Sipilä kertoi avaavansa Kempeleen talonsa ovet turvapaikanhakijoille. Jawadin sydämessä sykähti. Suomen pääministerin tarjouksesta kerrottiin muun muassa arabiankielisessä maailmassa erittäin merkittävän Al-Jazeeran verkkosivuilla. – Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Me tulimme tänne juuri siksi. Suunnaksi otettiin Suomi ja Oulu. Kimppakämppään pakon edessä Jawad muutti elokuun alussa kimppakämppään neljän maanmiehensä kanssa, koska muuten edessä olisi ollut muutto muualle Suomeen. Hän aloitti oleskelunsa Suomessa Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskuksessa. Jawad ehti olla kämppäkavereineen yhden lukukauden kouluasuntolassa Tuirassa ja oli palaamassa Vallinkorvaan, kun sai tiedon, että keskus lakkautetaan. Se on ollut tyhjä jo elokuun alkupuolelta saakka. Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Omar Jawad Tutuksi käyneestä kaupungista ei haluttu lähteä. Miehet vuokrasivat viidestään pienen 50 neliön asunnon kaupungilta. Kaikilla oli tarkoitus jatkaa suomen kielen opintoja kaupungissa. – Me tunnemme Oulun ja meillä on täällä ystäviä, tiivistää Jawad. Samanlaisen ratkaisun teki noin 50 Vallinkorvan asukasta. Loput 150 on sijoitettu eri puolille Suomea. Tuhannet yksityismajoituksessa Aina kun vastaanottokeskus suljetaan, osa asukkaista muuttaa yksityismajoitukseen. Suomessa itse majoituksensa järjestää noin 4 000 turvapaikkaa Suomesta hakevaa henkilöä. Se on noin kolmannes kaikista turvapaikkapäätöstä odottavista. Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Olli Snellman Yksityismajoituksessa asutaan erityisesti isommissa kaupungeissa ystävien, sukulaisten ja puolisoiden luona. Yksityismajoitukseen siirrytään usein siinä vaiheessa, kun pitäisi muuttaa isommassa kaupungissa sijaitsevasta keskuksesta jonnekin muualla maassa sijaitsevaan keskukseen. Yksityismajoitukseen siirtyminen on myös väylä muuttaa takaisin isompiin kaupunkeihin. Yksityismajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat ovat aina jonkin vastaanottokeskuksen kirjoissa ja kansissa. – Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Saattaa olla esimerkiksi niin, että ilmoitettu osoite ei olekaan se, missä varsinaisesti asutaan, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman. Turvapaikanhakijoiden kimpassa asuminen ei ole Snellmanin mukaan kovin yleistä. Poliisin näkökulmasta he ovat samalla viivalla vastaanottokeskuksissa asuvien kanssa, eikä heidän löytämisensä tarvittaessa ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan turvapaikanhakijoiden. – Se, kuinka helposti palautettava on tavoitettavissa, ei lähtökohtaisesti riipu siitä, asuuko hän vastaanottokeskuksessa vai yksityismajoituksessa. Jos kielteisen päätöksen saanut piileksii tai välttelee palautusta, hänet voidaan ottaa säilöön maasta poistamisen turvaamiseksi, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Irakilaisten kimppakämpässä asutaan tiiviisti.Wasim Khuzam / Yle Poutasen mukaan eri asia ovat ne, jotka on poistettu vastaanottopalvelujen piiristä. Vastaanottopalvelujen piiristä poistetaan palautuspäätöksen saaneet, joita poliisi ei jostain syystä pysty palauttamaan ja jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti. – Heitä on runsaat 700. Heidän olinpaikkaansa me emme tiedä, ja he oleskelevat laittomasti maassa. Toki osa heistä on voinut lähteä maasta. Kymmenisen tuhatta kielteistä päätöstä Ylitarkastaja Jaakko Reinikainen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalvelut -tulosalueelta kertoo, että vuoden 2015 kesä-marraskuussa Suomeen saapuneista irakilaisista turvapaikanhakijoista kielteisen päätöksen hakemukseensa on saanut runsaat 10 500 henkilöä. Suurin osa tapauksista on vielä vireillä hallinto-oikeudessa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on palautettu tai palannut viranomaisten tietojen mukaan vuosina 2015-2017 lokakuun puoleen väliin mennessä yhteensä 11 185. Tämän lisäksi noin 5 700 turvapaikanhakijaa on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista 2016-2017. Vallinkorvan hätämajoitustila oli Omar Jawadin ensimmäinen asuinpaikka Oulussa. Sittemin siitä tuli vastaanottoyksikkö ja kesällä 2017 se suljettiin.Wasim Khuzam / Yle – Heistä noin 3 200 on tavattu muualla Euroopassa. Suomeen on palautettu heistä vain hieman alle 700. Loput hakevat uutta turvapaikkaa jossakin muualla Euroopassa, valtaosa Saksassa. On kunkin maan oma asia palauttaa Suomessa prosessissa kadonneet tänne, sanoo Poutanen. Sillä maalla, missä he ovat hakeneet turvapaikkaa, on oikeus palauttaa heidät takaisin Suomeen ns. Dublin-asetuksen perusteella. On kunkin maan omasta aktiivisuudesta kiinni, käyttävätkö ne tätä oikeutta vai eivät. Voi olla, että suurin osa heistä ei koskaan palaudu Suomeen, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Muiden vastaanottokeskuksista kadonneiden olinpaikkaa ei tiedetä, mutta Poutanen itse uskoo, että valtaosa heistä on poistunut Suomesta. Suomeen tulo kaduttaa Nyt Jawad katuu Suomeen tuloaan, koska hän sai kesällä kielteisen turvapaikkapäätöksen. Mies on valittanut päätöksestä. Jawad ajattelee, että monessa muussa Euroopan maassa hän olisi saanut paremman kohtelun. Kaikki kimppakämpän asukkaat ovat tehneet valituksen saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ja odottavat päätöstä asiassa. – Käsittääkseni 90 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista irakilaisista on saanut kielteisen päätöksen. Mutta me emme voi enää muuttaa mieltä ja hakea turvapaikkaa jostain toisesta Schengen-maasta, koska meidän sormenjälkemme ovat jo täällä Suomessa, missä prosessi on kesken, sanoo Jawad. Syksyllä 2015 Vallinkorvan hätämajoitusyksikössä oli tiivis tunnelma.Wasim Khuzam / Yle Kimppakämpän asukkaat ajattelevat tässä asiassa siis toisin kuin tuhannet suomalaisesta turvanpaikanhakuprosessista kadonneet ja muualle Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneet maanmiehensä. Jawad kertoo tietävänsä, että monet hänet maanmiehistään tulivat Suomeen pitämään hauskaa. Moni lähti omin päin takaisin kotiin ja osa muualle Eurooppaan kokeilemaan onneaan. Hän kertoo oman asemansa olevan hyvin erilainen. – Minun tilanteeni Irakissa oli oikeasti paha. Lähdin karkuun Isisiä, ja minulla on myös henkilökohtainen ongelma Irakissa. Isäni 2007 murhannut Al-Qaidaan kuuluva mies uhkaa myös minun henkeäni siellä. En voi palata sinne. Jawad kertoo perheensä olevan nykyään pakolaisina Turkissa. Kimppakämppään mielummin kuin vastaanottokeskukseen Vastaanottorahan varassa elävälle muunlainen yksityisasuminen kuin kimppakämppä ei olisi edes mahdollista. Ruokapalveluja tarjoavaan vastaanottokeskukseen ei halua, koska itse kokkaaminen on turvapaikanhakijan kannalta paljon edullisempaa. Vastaanottorahasta jää muuhunkin.Wasim Khuzam / Yle Jawadin kavereineen vuokraaman asunnon vuokra on 650 euroa. Jokainen asukas maksaa 130 euroa kuukaudessa. Yli 18-vuotiaan vastaanottoraha on 263,78 euroa, eli muihin menoihin jää 133,78 euroa. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin 91,52 euroa, minkä saisi, jos joutuisi sellaiseen vastaanottokeskukseen, missä ruoka kuuluu pakettiin. Turvapaikanhakuprosessi voi kestää vuosia
  • Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos päätös kumotaan, hakemus käsitellään virastossa uudelleen. Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos saa valitusluvan.
  • Hallinto-oikeuden hylkäävästä päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Normaalitapauksessa kielteinen päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, ellei KHO anna asiassa täytäntöönpanokieltoa.
  • Viranomainen voi ottaa turvapaikanhakijan matkustusasiakirjan haltuunsa ns. turvaamistoimena tai siinä tapauksessa, että sen katsotaan olevan väärennetty tai väärä.
  • Matkustusasiakirjan puuttuminen voi johtua myös siitä, että hakija on jättänyt asiakirjan kotimaahansa, hukannut sen matkalla tai hänellä ei ole sellaista koskaan ollutkaan.
– Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa. Oulussa vain yksi vuokranvälittäjä antaa asuntoja paperittomille, joten isompi valittaminen ei houkuttele. – Meidän matkustusasiakirjamme ovat viranomaisten hallussa, ja kun nimemme eivät ole suomalaisia, viesteihin ei yleensä edes vastata. Vallinkorvan entinen metsäoppilaitos toimi kahden vuoden ajan turvapaikanhakijoiden kotina.Wasim Khuzam / Yle Miehillä on myös se käsitys, että turvapaikanhakijoiden vuokrat ovat korkeampia kuin kantasuomalaisilla. Mutta sen kanssa on sama juttu. Ei auta valittaa. Hallinnollisesti kimppakämpän väki on Heikinharjun vastaanottokeskuksen kirjoilla. Sieltä käydään hakemassa vastaanottoraha kahdesti kuussa, ja sieltä hoituvat erilaiset turvapaikanhakijoille kuuluvat palvelut, kuten terveyspalvelut. Suomeen tulleissa irakilaisissa on paljon koulutettua ja kielitaitoista väkeä Omar Jawad on lähtöisin Tikritistä, pääkaupungin Bagdadin pohjoispuolelta. Niin ovat kämppäkaveritkin Ramadista lähtöisin olevaa Saifia lukuun ottamatta. Jawad kertoo olevansa koulutukseltaan biologi. Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa. Omar Jawad – Mohammad on sähköinsinööri. Myös Huthaifa ja Saif ovat käyneet yliopistoa. Parikymppinen Hadi ei sitä vielä ole tehnyt, sanoo Jawad. Kaikilla on unelma elämästä ja perheen perustamisesta Suomessa. – Uskon että minun koulutuksellani voisin hyvin löytää töitä vaikka laboratoriohommista. Tekemistä on vähän Kimppakämppä on sosiaalinen asumismuoto, mutta tekemistä ei ole paljon. Ulkona käydään liikkumassa ja sisällä syödään, luetaan kirjoja, seurataan uutisia netistä ja sosiaalisesta mediasta sekä nukutaan. Miehet koettavat olla tarkkoja kerrostalon säännöistä, ettei naapureilla olisi valittamisen aihetta. Tekemistä ei ole paljon, mutta sitäkin enemmän on aikaa ajatella.Wasim Khuzam / Yle Kenelläkään heistä ei ole töitä. Hyvin harvoilla oululaisilla turvapaikanhakijoilla ylipäätään on työtä. Se tekee päivistä pitkiä. Oulussa tiettävästi vajaa neljäkymmentä yksityismajoituksessa olevaa turvapaikanhakijaa on onnistunut työllistymään. Useimmat heistä ovat saaneet töitä rakennusalalta, ravintola- ja kaupan alalta tai auton fiksaus- ja maalaustehtävistä. Marjojen poimintaa ovat muutamat päätöstään odottelevat myös kokeilleet. Mutta se on raskasta hommaa, eikä marjametsään meno ole tuttu asia Irakissa kasvaneelle. Samanikäisiä kantasuomalaisiakaan miehiä ei tahdo marjastamaan saada. Isis ja Suomi ovat ääripäitä Jawad perheineen lähti Tikritistä, kun Isis tuli sinne heinäkuussa 2014. He menivät ensin Kurdistaniin ja sieltä Turkkiin. Siellä syntyi ajatus lähteä nimenomaan Suomeen. Sen kauemmaksi Isisin hirmuhallintoa ei juuri voi päästä. – Meillä ei ole ollut Irakissa rauhaa 37 vuoteen. Isis on vain yksi vitsaus monien joukossa. Irakin ja Iranin välisessä sodassa 1980-luvulla kuoli miljoona irakilaista. Sitten tuli ongelmia Yhdysvaltain kanssa. Ja sitten Isis. Ja nyt kun Isis alkaa hävitä, uusia militanttiryhmiä tulee tilalle, sanoo Jawad. Suomessa viettämänsä ajan kuluessa Omarille on tullut tutuksi myös suurimmalle osalle maailman asukkaista sadulta tuntuva suomalainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, koulujärjestelmä ja luonto. Se, että yhteiskunta on maailman mittakaavassa sosiaalisesti oikeudenmukainen ja että ihmisten suurella enemmistöllä asiat ovat kohtuullisen hyvin. Sellaisessa maassa hänkin haluaisi elää. Korjattu faktalaatikkoa 6.11. kello 16.12: Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen seuraava valitusaste on korkein hallinto-oikeus, jolta pitää hakea valituslupaa. Alkuperäisestä jutusta saattoi saada käsityksen, että ennen hallinto-oikeutta olisi vielä yksi valitusaste.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Essi, 21, käy hedelmöityshoidoissa: "Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma"

2017, Marraskuu 4 - 19:00
Mistä on kyse?
  • Lapsettomuudesta voi kärsiä myös parikymppisenä.
  • Hedelmöityshoidoilla valtaosa alle 30-vuotiaista tulee raskaaksi.
  • Oma hedelmällisyytensä olisi hyvä selvityttää ajoissa, mikäli aikoo lykätä lapsen hankitaa yli 35 ikävuoden.
  • Yli 40-vuotiaiden hedelmöityshoitoja tehdään vain yksityisklinikoilla.
Pian 22-vuotias Essi on yrittänyt saada lasta kolmen vuoden ajan. Lapsettomuuden mahdollisuus ei ollut käynyt hänellä mielessäkään, ennen kuin se sattui omalle kohdalle. – Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma. Tämän vuoden alussa Essi ja hänen kihlattunsa Aleksi pääsivät lapsettomuushoitoihin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Essi keräsi vuoden rohkeutta ennen kuin uskalsi hakeutua asian vuoksi lääkäriin. Nuori nainen pelkäsi, ettei häneen suhtauduttaisi vakavasti ikänsä vuoksi. Myös mielikuva lapsettomuushoitojen kalleudesta hirvitti opiskelijapariskuntaa. – Luulimme, että sitä varten pitäisi säästää vuosia, Essi sanoo. Vaikka Essi ja Aleksi käyvät hoidoissa julkisella puolella, ja hinnat ovat pieniä yksityisklinikoihin verrattuna, tuntuvat hoidot pariskunnan kukkarossa. – Tänä vuonna joudumme tinkimään joululahjoista, Essi sanoo. Haaveena tulla nuorena äidiksi Essi on aina halunnut tulla nuorena äidiksi. Ajatuksena oli kuitenkin saada ensin opiskelut loppuun ja hankkia työpaikka. Asioiden tärkeysjärjestys muuttui, kun Essi alkoi epäillä, ettei raskaaksi tuleminen olisi hänelle kovin helppoa. Hän oli kärsinyt nuoresta saakka epäsäännöllisistä ja kivuliaista kuukautisista, joiden vuoksi hän hakeutui 19-vuotiaana lääkäriin. Mitään ongelmaa ei tuolloin löydetty, mutta mahdollinen lapsettomuus jäi itämään Essin mieleen. Essille kodin lähellä oleva leikkipuisto on tullut tutuksi sukulaisten lasten kanssa.Timo Nykyri / Yle 15-vuotiaana Sodankylän elokuvafestivaaleilta löytyneen poikaystävän kanssa oli pidetty yhtä jo pitkään, joten ajatus perheenlisäyksestä sai molempien hyväksynnän. Ensin kului vuosi, sitten toinen, eikä lasta kuulunut. Terveyskeskuksen vastaanotolla Essi kuuli ensimmäistä kertaa ääneen sanottuna sanan, jota hän pelkäsi: lapsettomuus. Se oli Essin ja Aleksin saama diagnoosi. Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma. Essi Helmikuussa pariskunta pääsi tutkimuksiin. Syy lapsettomuuteen löytyi. Se oli Essin munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS. Sairaalasta annettiin tuolloin uskoa, ettei tilanne ollut paha. Essi oli kuitenkin kuullut vertaisryhmistä saman diagnoosin saaneilta, ettei raskaaksi tultukaan niin helposti, mitä aluksi oli kuviteltu. Lapsettomuushoitoihin yhä iäkkäämpinä Lapsettomuuteen hakee Suomessa apua noin 3 000 paria vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hedelmöityshoitoja tehdään vuodessa noin 14 000. Määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan. Jopa 80 prosenttia hedelmöityshoidoissa käyneistä tulee raskaaksi tavalla tai toisella. Onnistumisprosentti on sitä parempi, mitä nuorempi pariskunta on kyseessä, kertoo lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen Mehiläinen Felicitasin Oulun klinikalta. Lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen on huolissaan, sillä ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo 29 vuoteen.Paulus Markkula / Yle Yksityisille lapsettomuusklinikoille hakeudutaan yleensä silloin, kun hoidot julkisella puolella eivät ole tuottaneet tulosta tai äidiksi haluavalla naisella on ikää yli 40 vuotta. Oulussa Mehiläinen Felicitasin eli entisen Väestöliiton lapsettomuusklinikan asiakkaista 25–30 prosenttia on yli neljäkymmentävuotiaita. Monella perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun mahdollisuus tulla raskaaksi on jo pienentynyt. 50-vuotiaan naisen raskauteen liittyy paljon riskejä. Riita Koivunen Lapsettomuuslääkärien toiveena on, ettei lapsien hankintaa lykättäisi. Jos näin tehdään, oma hedelmällisyytensä olisi hyvä tarkastuttaa ajoissa, sanoo lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen, Mehiläinen Felicitasista. – Kolmenkymmenen kieppeillä asiasta olisi hyvä keskustella joko oman gynekologin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Voi ottaa selvää, onko itsellä kaikki perusasiat kunnossa, että voi tulla raskaaksi. Äidiksi viisikymppisenä? Aika ajoin etenkin ulkomailta kantautuu uutisia viisikymppisten naisten raskauksista. Lääkärien mukaan tämä luo väärää mielikuvaa siitä, että lapsen saaminen kaikille minkä ikäisenä tahansa on mahdollista. Mikroskoopilla näkee, kuinka paljon miehellä on siittiöitä ja kuinka ne liikkuvat.Paulus Markkula / Yle Hedelmöityshoidoille ei ole Suomen laissa yläikärajaa, mutta yli 45-vuotiaille hoitoja ei tehdä kuin poikkeustapauksissa. – Yli neljäkymmentävuotiaan ja lähelle viisikymmentävuotiaan naisen raskauteen liittyy paljon riskejä ja asioita, joita pitää todella tarkkaan harkita ennen kun voidaan lähteä avustamaan heitä, Koivunen sanoo. Ikä ja paino monesti esteenä Essi kiittelee itseään siitä, että uskalsi ryhtyä yrittämään lapsenhankintaa nuorena. Ikä ja aika ovat lapsettomuushoidoissa heidän puolellaan. – Jos olisin tässä tilanteessa seitsemän vuoden päästä, olisin syyttänyt itseäni, miksi en tehnyt asian eteen mitään nuorempana. Laboratorionhoitaja Irma Sunqvist tutkii mikroskoopilla munasolua. Paulus Markkula / Yle Koivusen mukaan alle kolmikymppisistä raskaaksi saadaan lähes kaikki, nelikymppisten tilanne on huomattavasti heikompi. – Ensimmäinen naisen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on ikä ja toinen on paino, Koivunen sanoo. Epäonnistumisia on pakko kestää Essiin kolmen vuoden lapsettomuus on ehtinyt jättää jälkensä. Lyhytjänteisen ihmisen on ollut pakko opetella kärsivällisyyttä, sillä lapsettomuushoidoissa asiat tapahtuvat hitaasti. Myös epäonnistumisia on täytynyt opetella sietämään. Essi alkoi epäillä raskaaksi tulon mahdollisuutta jo 19-vuotiaana. Timo Nykyri / Yle Essi arvelee, että jos ja kun hänen raskaustestinsä joskus näyttää plussaa, ei hän osaisi sitä heti uskoa. Eikä raskaudesta välttämättä uskalla iloita, sillä monirakkulaoireyhtymä altistaa keskenmenoille. – Tässä on mennyt jo useampi vuosi, ettei osaa edes kuvitella, että kaikki menisi hyvin. En uskaltaisi luottaa, ennen kun vauva olisi sylissä, ja sitten alkaisivat uudet huolet. Epävarmuus onnistumisesta rankkaa       Essillä ja Aleksilla on lapsettomuushoitojen ensimmäinen vaihe takana, mutta se ei tuottanut tulosta. Essi arvelee, että he joutuvat käymään läpi myös koeputkihedelmöityksen. – Tähän saakka hoidot ovat olleet rankkoja henkisesti, mutta koeputkihedelmöitys on rankka myös fyysisesti, Essi sanoo. En uskaltaisi luottaa, ennen kun vauva olisi sylissä. Essi Essi ja Aleksi uskovat hoitojen julkisella puolella tuottavan lopulta tulosta, sillä heille on kerrottu onnistumisprosentin olevan hyvä. Välillä Essin mielen valtaa kuitenkin epätoivo, ja sen vuoksi perheessä on käyty keskustelua myös yksityiselle puolelle hoitoihin hakeutumisesta ja myös mahdollisuudesta adoptoida lapsi. – Olen valmis kääntämään kaikki kivet, jotta saan lapsen, Essi sanoo.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viesti ilman hymiöitä on luonnollista tulkita loukkaukseksi – mutta tutkijoilla on kehitteillä ratkaisu tähänkin

2017, Marraskuu 3 - 08:45
Mistä on kyse?
  • Pelkkää tekstiä sisältävä viesti on altis vääriymmärtämiselle.
  • Esimerkiksi pikaviestisovellusten viestit saattavat jättää vastaanottajansa hämmennyksen valtaan, koska ne sisältävät niukasti tietoa välittäjän tunteista.
  • Suosituilla emojilla pyritään kertomaan aikaisempaa enemmän tunteista, mutta aivotutkijan mukaan niissäkin on puutteensa.
  • Tulevaisuudessa tunnetila voi chattaillessa välittyä esimerkiksi tunnehihan kautta.
Kännykkä värähtää taskussani. Avaan pikaviestisovelluksen ja totean syntymäpäivää viettävän ystävän vastanneen onnitteluuni : "Kiitos". Oudon lyhyt ja koruton viesti hyvän ystäväni lähettämäksi. Onko hän jostain syystä vihainen minulle? Jo Platon varoitti Alun tilanne voi olla tuttu usealle meistä, jotka käytämme nykyaikaisia pikaviestisovelluksia arjessamme. Lyhyet, vain sanalliseen muotoon puetut viestit jättävät jälkeensä usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kun viestin lähettäjän tunnetilaa joutuu arpomaan niukan tiedon pohjalta, nousevat vastaanottajan mieleen usein kielteiset ajatukset, aivotutkija Katri Saarikivi toteaa. Reaktio on inhimillinen. – Meidät on viritetty niin, että havainnoimme toisiamme ja ympäristöämme. Jostain syystä kielteiset signaalit saavat enemmän huomionarvoa. Myös ihmisten väliselle kanssakäymiselle luontainen sanaton viestintä uupuu tekstipohjaisesta viestistä kokonaan. – Jo filosofi Platon varoitti kirjoitetun tekstin olevan perin onnetonta – se jää heitteille eikä se pysty puolustamaan itseään, kertoo informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen. Hymiöt kertovat tunteen kaipuusta Ainoastaan tekstiä sisältävät lyhyet viestit eivät kuitenkaan enää ole niin suosittuja kuin ennen. Esimerkiksi tekstiviestien määrä on laskenut Suomessa. Osaksi siitä syystä, että videon ja äänen liittäminen on vaivattomampaa pikaviestisovelluksilla. WhatsAppin kaltaiset, netin yli toimivat pikaviestisovellukset ilmentävät hyvin myös nykyaikaista chat-kulttuuria, johon kuuluvat oleellisena osana hymiöt, gif-animaatiot ja emojit. – Ne kertovat tarpeestamme kiertää netin tunnevajetta, Katri Saarikivi pohtii. Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta? Katri Saarikivi Vastaanottajan tunteiden tulkkaus vaikkapa hymiön tai viestiin liitetyn äänen perusteella on Saarikiven mukaan tärkeää. Se mahdollistaa empatian synnyn, joka vuorostaan johtaa ihmisten väliseen ymmärrykseen. Hymiöllä koristeltu viesti ei kuitenkaan ole sama asia kuin kasvokkain sanottu lause. Todelliset tunteet lipsahtavat usein tahtomattakin äänenväriin ja kasvojen ilmeisiin. Hymiön käyttö on vuorostaan tietoinen valinta. – Voit valita viestiin iloa merkkaavan emojin, vaikka et oikeasti olisi iloinen, Saarikivi muistuttaa. Tulevaisuudessa tunnehiha käteen? Hymiö- ja kuvasymboleiden esiinmarssin jälkeen Katri Saarikivi ennakoi seuraavan askeleen harppaavan pidemmälle tunnetiedon välittämisen maailmaan. – Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta, aivan kuten se välittyisi puhuessa kasvotusten? Vinkit parempaan pikaviestittelyynMikä sitten neuvoksi, kun seuraavan kerran saa hämmennystä herättävän viestin?Erkki Karvonen antaa vastaanottajalle vinkin, joka pätee laajemminkin erilaisia tekstejä tulkitessa.– Selvitä, missä asiayhteydessä viesti esitetään, ja mitä viestin lähettäjästä entuudestaan tiedetään.Lähettäjä vuorostaan voi aina tilaisuuden tullen sanoittaa tunteitaan ja selventää viestin sävyä viestikenttään.– Tyyliin, "tämä oli sitten vitsi" tai jollain muulla tavoin, Katri Saarikivi neuvoo. Teknologia vastaavalle toiminnalle on Saarikiven mukaan jo olemassa. Konenäköalgoritmit, joita on kehitetty pitkään muun muassa Oulun yliopistossa, saattavat Saarikiven mukaan tulla osaksi pikaviestimistä. Konenäkö on osa myös Saarikiven tutkimusryhmän kehittämää tekniikkaa, jossa tunnetieto välittyy verkon yli. Niin kutsuttu tunnehiha kertoo sen pukeneelle, mitä tunnetta viestin välittäjä kokee. Prototyyppivaiheessa oleva tunnehiha toimii seuraavasti: Pikaviestisovelluksella viestiessä tietokoneen kamerat ovat päällä. Niiden kautta konenäkö poimii tunnetietoja viestijöiden kasvoista ja välittää ne heidän pukemiinsa hihoihin. Erilaiset tunteet välittyvät erilaisina hihan välittäminä kosketuksina. – Ehkä jonain päivänä se toimisi vaikkapa Facebookin Messengerissä, Saarikivi visioi.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tutkimus: Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin muissa Pohjoismaissa – jos tehdään, turvaudutaan lähes aina lääkkeisiin

2017, Marraskuu 2 - 20:00
Mistä on kyse?
  • Pian päivittyvät tilastot kertovat, että etenkin nuorten raskaudenkeskeyttäjien osuus jatkaa laskuaan Suomessa.
  • Alueellisesti abortteja tehdään eniten Pohjoisessa Suomessa.
  • Pohjoismaihin verrattuna keskeytyksiä tehdään maassamme vähiten.
  • Suomessa lääkinnällinen keskeytys on yleistä – nyt sen turvallisuudesta seuraavan synnytyksen kannalta on uutta näyttöä.
Aina vain vähemmän. Tällainen kuva piirtyy, kun tarkastellaan niin tilastojen valossa suomalaisessa terveydenhuollossa suoritettuja raskaudenkeskeytyksiä. Väitettä tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuorein ennakkotieto, jonka mukaan erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Väestöön suhteutettuna niiden määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi.THL THL:n erikoissuunnittelija Anna Heinon mukaan muutoksen taustalla on useita syitä. – Kunnissa on panostettu keskeytysten vähentämiseen, terveystieto on ollut kouluissa pakollinen 2000-luvun alusta lähtien, netistä saa tietoa lisääntymisterveydestä ja ehkäisyasioista, Heino luettelee. Ennakkotiedot täydentyvät marraskuun aikana. Tutkimus: Ensimmäisestä kerrasta ei vaaraa          THL:n tilastojen mukaan vuonna 2015 jopa 96 prosenttia keskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti. Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen vaikutuksesta seuraavaan synnytykseen on nyt saatu uutta tutkimusnäyttöä. Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallisuudessaan verrattavissa kirurgisesti suoritettuun keskeytykseen. Tutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä, kuten ennenaikaisuutta, vastasyntyneen matalaa syntymäpainoa tai pienikokoisuutta ja istukkaongelmia. – Nyt voimme tyynnytellä huolestunutta, kerran keskeyttänyttä synnyttäjää, aiheesta väittelevä lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö kertoo. Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän. Männistön mukaan tutkittavaa aineistoa on ollut aikaisemmin vaikea saada, sillä lääkkeellinen menetelmä sallittiin Suomessa vasta vuonna 2000. Tästä johtuen vasta nyt on kertynyt tarpeeksi tapauksia, joissa lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen on synnytetty. – Tanskassa on tehty samankaltainen tutkimus, joka tukee väitöskirjatutkimuksen tuloksia, Männistö kertoo. Raskaudenkeskeytys, olipa se lääkkein tai kirurgisesti suoritettu, ei kuitenkaan ole riskitön. Lääkkeet eivät välttämättä estä raskauden etenemistä ja kirurginen kohtuontelon imukaavinta voi aiheuttaa verenvuotoa. – Yleisesti ottaen raskaudenkeskeytys on turvallinen toimenpide Suomessa, Anna Heino kertoo. Alueellisista eroista Pohjoismaihin Ennakkotiedosta ilmenee myös raskaudenkeskeytysten alueelliset erot. Ne ovat Anna Heinon mukaan tavanneet olla suuria. Keskeytyksiä tehtiin vuonna 2016 eniten Ahvenanmaalla, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Raskaudenkeskeytysten alueelliset erot vuonna 2016Eniten keskeytyksiä tehtiin:
  • Ahvenanmaalla (12,8/1 000).
  • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella (9,2/1 000).
  • Lapin sairaanhoitopiirin alueella alueella (9,3/1 000).
Vähiten keskeytyksiä tehtiin:
  • Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (4,4/1 000).
  • Sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä (5,9/1 000).
Pienimmät keskeytysluvut olivat Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien alueella. – Vaikka Ahvenanmaa tilastollisesti keikkuu usein kärjessä, tehdään siellä lukumääräisesti keskeytyksiä todella vähän. Heinon mukaan ei tiedetä tarkkaan, miksi Lapissa keskeytyksiä tehdään niin paljon. Alueellisia eroja puidessa nousee mieleen kysymys, kuinka paljon Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vähiten ainakin vuonna 2015, ilmenee THL:n tilastosta. Pohjoismaista eniten abortteja tehdään Ruotsissa.THL – Yksi selittävä tekijä on lainsäädäntö, joka on verrattain tiukka Suomessa, Heino muistuttaa. Suomessa aborteista säädetään omassa laissa, joka on laki raskauden keskeyttämisestä. Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikon täyttymistä, jos nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta. Kahden lääkärin lausunto vuorostaan tarvitaan, kun keskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon täyttymistä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, kun raskaaksi tuloon liittyy rikos tai jos äidin tai isän sairaus vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta. – Yleisimmin käytetty peruste keskeytykselle ovat sosiaaliset syyt, joita tulkitaan Suomessa laajasti, Heino kertoo.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia