YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 17 min 24 s sitten

Influenssavirus tekee tuloaan – kenen kannattaa ottaa rokotus?

2017, Syyskuu 26 - 11:58

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu lähes kolmekymmentä influenssatartuntatapausta viime viikolla. Valtaosa tartunnoista havaittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin alueella.

Kenelle rokotus?

THL suosittelee influenssarokotusta näille ryhmille:

  • Sosiaali-, terveyden- ja lääkehuollon henkilöstö
  • Raskaana olevat naiset
  • 65 vuotta täyttäneet
  • 6-35 kuukauden ikäiset lapset
  • Sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
  • Vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri
  • Varusmiespalvelukseen tai vapaaehtooiseen palvelukseen astuvat

– HUSin alueella oli ryvästymä, jossa oli muutamia influenssatapauksia, mutta juuri nyt virus näyttää laantuvan. Tämmöisiä tartuntaryväksiä esiintyy joka syksy. Se ei ole mikään poikkeus, mutta toki meidän pitää seurata tilannetta, kertoo THL:n mikrobiologian erityisasiantuntija Niina Ikonen.

Suomessa todetut tapaukset ovat influenssa A(H3N2)-viruksen aiheuttamia. Se on sama virus, joka on kiertänyt eteläisellä pallonpuoliskolla kesän ja syksyn aikana. Australiassa virus on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon tartuntoja.

Usein Suomeen rantautuneet kesän ja syksyn yksittäiset influenssatapaukset ovat matkailijoiden mukanaan tuomia.

– Ei ole viitteitä siitä, että viruksessa olisi tapahtunut mitään suuria muutoksia verrattuna rokotevirukseen, vaikka influenssaviruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan pikkuisen, Ikonen sanoo.

Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

Vaikka viime viikolla iskenyt influenssavirus on laantumassa, on selvää, että tapaukset lisääntyvät syksyn myötä. Suomessa influenssavirusten esiintymistä ja muuntumista seurataan erityisen tiiviisti lokakuun alusta aina loppukevääseen asti.

THL suosittelee influenssarokotusta muun muassa 65 vuotta täyttäneille, 6-35 kuukauden ikäisille pikkulapsille ja raskaana oleville naisille.

Läheskään kaikki näihin ryhmiin kuuluvista ei kuitenkaan ota rokotusta.

THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä alle puolet on rokotettu ja raskaana olevista noin viidennes tai kolmannes kunnasta riippuen.

– Tutkimusten mukaan monet ajattelevat, että influenssa ei ole niin vakava tauti, että he tarvitsisivat rokotetta. Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. Pienten lasten kohdalla yksi syy on myös se, että rokotusaikoja ei välttämättä ole ollut niin, että kiireiset perheet olisivat päässeet hakemaan lapsellensa rokotuksen, Nohynek kertoo.

Entä ovatko ihmisten huolet rokotusten haittavaikutuksista aiheellisia?

– Influenssarokotuksia on valmistettu 70-luvulta lähtien. Ne rokotteet, jotka nyt ovat rokoteohjelmassa, ovat turvallisia. Toki kaikkiin rokotteisiin liittyy kuitenkin haittavaikutusten riski, mutta vakava haitta, kuten voimakas allerginen reaktio, on todella harvinainen. Se voi tulla yhdelle miljoonasta, Nohynek sanoo.

Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

THL suosittelee raskaana oleville rokotusta siksi, että naisen immuniteetti heikkenee raskauden edetessä.

– Odottavalle äidille influenssa on vakavampi tauti kuin saman ikäiselle, ei raskaana olevalle naiselle. On näyttöä, että influenssaan sairastuessa raskaana oleva joutuu herkemmin sairaalaan. Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa, Nohynek sanoo.

Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla on alkanut odottaville äideille suunnattu tutkimus, jossa arvioidaan, miten kahden käytössä olevan influenssarokotteen vasta-aineet siirtyvät äidistä lapseen.

– Maailman terveysjärjestön mukaan raskaana olevat naiset ovat influenssarokotusten tärkein kohderyhmä. Syksyn ykkösasiana tulisikin olla odottavien äitien rokottaminen, sanoo professori Timo Vesikari Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta.

Tampereen lisäksi tutkimusta tehdään Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Turussa, Porissa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulussa.

– Sikiö saa äidiltä vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa ensimmäisinä elinkuukausina, Nohynek sanoo.

THL on hankkinut 1,7 miljoonaa annosta influenssarokoteannosta kansallisen rokotusohjelman tarpeisiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin lentojen jatko yhä vaakalaudalla

2017, Syyskuu 26 - 11:31
Mistä on kyse?
  • Nextjet-lentoyhtiön lentolupa on umpeutumassa marraskuun puolivälin jälkeen.
  • Yhtiö ei ole vielä toimittanut hakemusta jatkoluvasta.
  • Luvan jatkosta päättää Ruotsin ilmailuviranomainen.

Suomessakin toimiva ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet ei ole vielä toimittanut Ruotsin ilmailuviranomaiselle hakemusta jatkoluvasta.

Ruotsin ilmailuviranomainen perui Nextjetin lentoluvan talousongelmien takia loppukesällä. Tällä hetkellä yrityksellä on väliaikainen lupa, joka on voimassa vain marraskuun puoliväliin saakka.

Rahaa osakeannilla

Nextjet kertoi toimiluvan perumisen jälkeen vahvistavansa talouttaan nykyisille omistajilleen suunnatulla osakeannilla. Ilmailuviranomainen ei kuitenkaan ole saanut tietoja, miten pääomitus on käytännössä vaikuttanut yhtiön toimintaan.

– Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Kun se tulee, arvioimme, täyttääkö yhtiön taloustilanne toimilupaehtojen vaatimukset, yksikön päällikkö Simon Posluk Ruotsin liikennevirastosta sanoo.

Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Yksikön päällikkö Simon Posluk Isot tappiot

Nextjet teki viime vuonna 18 miljoonan kruunun, eli 1,9 miljoonan euron tappiot. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi elokuun alussa, että Nextjetin tilintarkastaja piti tilannetta niin vakavana, että epäilee yrityksen kykyä jatkaa liiketoimintaansa.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu-Luulaja-Tromssa -yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Porin kaupunki maksaa Nextjetille markkinointitukea sen lentojen ylläpitämiseksi. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoi äskettäin olevansa vakuuttunut, että Nextjetin lennot jatkuvat yhtiön vaikeuksista huolimatta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Retkeilijäpariskunnan etsinnät jatkuvat Savukoskella Itä-Lapissa

2017, Syyskuu 26 - 10:40

Savukoskella jatketaan kadoksissa olevan retkeilijäpariskunnan etsintöjä. Poliisi kertoo, että etsinnöissä ei maanantaina voitu käyttää helikopteria sääolojen vuoksi.

Myös tiistaina Rajavartiolaitoksen kopteri on valmiudessa, ja sitä käytetään etsinnöissä mahdollisuuksien mukaan. Kadonneita etsii kaksi poliisin koirapartiota. Tiistaina myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsijöitä tulee avuksi.

Iäkkään, 1940-luvulla syntyneen oululaispariskunnan katoamisesta ilmoitettiin sunnuntaina. Heistä on tehty havainto viimeksi puolitoista viikkoa sitten retkeilyreitillä Keskirovien kohdalla. Sieltä pariskunta oli lähtenyt kävelemään kohti Kemihaaraa. Keskirovilta on Kemihaaraan noin 8 kilometrin matka.

Kämpiltä ei saatu tietoa

Etsinnät aloitettiin heti katoamisilmoituksen antamisen jälkeen sunnuntaina ja poliisi kävi jokaisella alueen kämpällä saamatta niistä lisätietoa. Myös alueella tavattuja retkeilijöitä jututettiin, mutta uutta tietoa ei saatu kadonneista. Poliisi kertoo, että pariskunnan omaisilla ei ole ollut pariin viikkoon tietoa retkeilijöiden olinpaikasta.

– He eivät ole olleet tietoisia pariskunnan liikkeistä parin viikon ajalta, eli olemme aika vähäisten tietojen varassa, Lapin poliisin viestintäpäällikkö Henna Kelloniemi kertoi maanantaina.

Pariskunnan käytössä ollut matkailuauto on pysäköitynä Kemihaarassa pysäköintialueella.

Kadonneet ovat Reino Määttä, jonka vaatetuksena on sininen takki, mustat tai harmaat housut, mustat saappaat ja lakki, sekä Hilkka Oikarinen, jonka vaatetuksena on valkoinen hupullinen takki ja punaiset saappaat.

Vettä ja marjoja luonnossa

Itä-Lapissa lämpötilat ovat pysytelleet viime viikon aikana plussan puolella, ja kadonneilla on mahdollisuudet selvitä erämaassa.

– Metsässähän on marjoja ja vettä saatavilla. Jos ovat kokeneita eränkävijöitä ja tottuneita retkeilemään niin kyllähän siellä pärjää. Mutta jos ovat pahasti eksyksissä niin hätäännyshän siellä saattaa tulla, Kelloniemi sanoo.

Poliisi pyytää havaintoja kadonneista puhelinnumeroon 0295416866.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kotihoito käy Oulussa vanhuksen luona useammin kuin muissa isoissa kaupungeissa – ja sitä pidetään ulkoistusten ansiona

2017, Syyskuu 26 - 08:00
Mistä on kyse?
  • Kotihoidon merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
  • Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat voimakkaimmin suurissa kaupungeissa.
  • Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole täysin pystytty vastaamaan kasvaneeseen asiakasmäärään.
  • Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista vain Oulu on pystynyt lisäämään kotihoidon asiakaskohtaisia käyntejä.
  • Oulussa noin puolet kaupungin kotihoidosta on ulkoistettu.

– Huomenta Eeva, helähtää lähihoitaja Anne Helanderin aamuinen tervehdys Oulun Pateniemessä.

Kello on 8.30 ja alkamassa on puolen tunnin hoitokäynti Eeva Holapan luona.

Hoitaja Helanderilla on takanaan jo kaksi kotikäyntiä ja edessä vielä kuusi asiakasta. Nyt huomio on kuitenkin 88-vuotiaassa Eeva Holapassa, jonka luona kotihoitaja käy aamun illoin.

– Aluksi rasvaamme jalat ja sitten lähdemme aamupalalle, Helander huikkaa lattianrajasta rasvatuubi kädessään.

Helander on yksi Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut -yrityksen vajaasta 20 hoitajasta.

Yhden naisen yrityksestä useiden työllistäjäksi

Hoitaja Helanderin työnantaja, Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut elää Oulun kaupungin kotihoidon ulkoistuksista.

– 98 prosenttia toiminnastamme perustuu kaupungin palveluseteleille, kertoo toimitusjohtaja Leena Luukkonen.

Toimitusjohtaja Leena Luukkonen on kasvattanut yhden naisen yrityksensä merkittäväksi työllistäjäksi.Timo Nykyri / Yle

Hän perusti yrityksen kahdeksan vuotta sitten, jolloin toiminta alkoi yhdestä asiakkaasta. Nyt työntekijöitä on 20 ja asiakkaita noin 130. Muutama asia yhdistää alkua ja nykytilannetta.

– Jo tuolloin kaupunki käytti kotihoidossaan palveluseteleitä, ja ensimmäisen asiakkaani luona käymme edelleen, Luukkonen naurahtaa.

Oulu on ulkoistusten ykkönen

Luukkonen on päässyt seuraamaan Oulun kotihoidon muutosta paalupaikalta. Kaupungilla on noin 4000 kotihoidon asiakasta, joiden palveluista lähes puolet on jo ulkoistettu.

Oulun ulkoistusaste on selvästi korkein Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Tampereella, Turussa, Espoossa ulkoistusten osuus vaihtelee vajaasta 15 prosentista yli 20 prosenttiin. Helsingissä ja Vantaalla yrityksiä käytetään kotihoidossa vielä vähemmän.

Näistä kaupungeista vain Oulu on pystynyt lisäämään asiakaskohtaisia kotihoitokäyntejä. Näin todetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) aiemmin syksyllä julkaistussa tutkimuksessa.

Ulkoistuksessa samalla rahalla saadaan enemmän palveluja. Anna Haverinen

Leena Luukkosen lisäksi kymmenet muutkin yrittäjät tarjoavat palvelujaan Oulun kaupungille ja vanhuksille. Kysyntää riittää jatkossakin, sillä kaupunki ei aio enää lisätä omaa kotihoitohenkilöstöään.

– Lähtökohtana on asiakkaan tarve. Sen jälkeen katsotaan, kuka siihen vastaa eli onko se kunta vai joku muu, kertoo kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen.

Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat kunnalle edullisempia kuin oman lisähenkilöstön palkkaaminen.

– Samalla rahalla saadaan enemmän palveluja, Haverinen toteaa.

Aamukahvi ja puhe piristävät arkea

Jalat on rasvattu ja kahvi on tippumassa. Eeva Holappa naurahtaa, että hänen puurokiintiönsä on vuosien varrella täyttynyt, joten kinkkusämpylä maistuu kahvin kanssa paremmin.

Hoitaja Anne Helander on saanut sämpylän tehtyä, minkä jälkeen on aamukahvin ja -lääkkeiden aika, mutta hoitajan seura on vähintäänkin yhtä tärkeää.

– Minäkin olen vähän sellainen puhemylly. On tärkeää, että saa puhua, toteaa viime vuodet yksin asunut Eeva Holappa. Perhettä ja sukua asuu onneksi ihan lähettyvillä, niin turinatuokiot eivät ole vain hoitajien varassa.

Laitoshoidosta kotihoitoon siirtyminen korostuu tulevaisuudessa. Sari Kehusmaa

Holapan luona käy useampia hoitajia, jotka vaihtuvat työvuorojen mukaan. Vakituista hoitajaa Holappa ei juuri kaipaa.

– Tietenkin se olisi parempi, mutta sehän ei ole mahdollista, niin aivan hyvä näin, Holappa toteaa.

Asiakasmäärä ylös, hoitajamäärä alas

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus ennakoi vaikeita aikoja etenkin Etelä-Suomen suurten kaupunkien kotihoitoon. Kotihoidossa on nähtävissä monin paikoin outo yhtälö: asiakasmäärät kasvavat, mutta hoitohenkilöstö vähenee.

Hoitohenkilökunnan riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota. Sari Kehusmaa

THL:n mukaan räikein tilanne on Uudellamaalla, jossa hoitohenkilöstöä on vähennetty, vaikka kotihoidon asiakkaita on yhä enemmän.

– Asiakasmäärän kasvu on ollut Uudellamaalla voimakkainta, minkä takia hoitohenkilökunnan riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa.

THL:n tiedot perustuvat vuosina 2014 ja 2016 tehtyyn kunta- ja yrityskyselyyn sekä yhden satunnaisen viikon kotihoitoseurantaan kyseisinä vuosina.

Kuudesta suurimmasta kaupungista vain Oulu on pystynyt lisäämään asiakaskohtaisia kotihoitokäyntejä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Myös Lahdessa tutkitaan kotihoitoa ja etenkin ulkoistusten vaikutuksia siihen.

– Tutkimus on loppusuoralla, mutta jo nyt voin todeta, että säästöjä syntyy, ja palvelutasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, kertoo tutkimusta vetävä tuotantotalouden professori Tuomo Uotila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Alun siirtymävaiheessa asiakkaiden tyytyväisyydessä tapahtui notkahdus, mutta se palautui entiselleen, professori Uotila jatkaa.

Tutkimustieto tulee tarpeeseen, sillä palvelujen ulkoistaminen herättää usein huolta asiakkaissa, omaisissa ja kuntalaisissa. Toisaalta myös kunnallisen kotihoidon laatu ja hoitajien kiire on kerännyt kritiikkiä viime vuosina.

"Toisinaan on kiire ja toisinaan ei"

Ulkoistusten yhteydessä on tärkeää varmistaa toimiva tiedonkulku kaupungin ja yritysten välillä.

Ongelmia saattaa ilmetä etenkin, jos asiakkaan luona käy eri työnantajien hoitajia. Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut -yrityksessä tilanne on tiedostettu.

– Työntekijämme pääsevät kaupungin koulutuksiin, ja lisäksi meillä on sama Effica-hoitotietojärjestelmä kuin kaupungilla.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan Oulussa Efficaa käytä.

Kotihoidosta puhuttaessa nousee usein esille myös kiire. Eeva Holappa ja Anne Helander ovat samoilla linjoilla tilanteesta.

– Tilanteet vaihtelevat, mutta koskaan ei ole tarvinnut kesken tehtävien lähteä asiakkaan luota pois, Helander toteaa.

– Toisinaan on kiire ja toisinaan ei, Holappa täydentää.

Anne Helanderin tekemä aamupala on valmis. Hänellä on hetki aikaa istahtaa juttelemaan Eeva Holapan kanssa.Timo Nykyri / Yle

Oululaisyrityksessä kiireestä on puhuttu työntekijöiden kanssa, kertoo toimitusjohtaja Leena Luukkonen.

– Vaikka kiire painaisikin päälle, niin työt tehdään rauhallisesti eikä hoppua saa näyttää asiakkaalle.

Kahvit on juotu, sämpylä syöty ja lääkkeet otettu. Hoitaja Anne Helander kaataa vielä ennen lähtöään loput kahvit termospulloon, joka meinaa mennä aluksi mennä liian tiukkaan kiinni.

– Hei, hei Eeva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhä useampi hakee hoitoa lähisairaalansa ulkopuolelta – esimerkiksi robottileikkauksen perässä matkustetaan satoja kilometrejä

2017, Syyskuu 26 - 05:45

Tamperelaisella tekonivelsairaala Coxalla on vuosien kokemus muualta tulleista potilaista.

– Tänä vuonna jo noin neljännes potilaista tulee muualta kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, kertoo Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.

Tampereella tehdään vuosittain yli 3500 tekonivelleikkausta, eli lähes 1000 potilasta tulee Pirkanmaan ulkopuolelta.

Kajaanissa tai Tampereella tapahtuva hoito on potilaalle yhtä kallista. Timo Keistinen

Tampereen yliopistollinen sairaala oli edelläkävijä myös eturauhassyövän robottileikkauksissa kymmenen vuotta sitten. Siitä alkaen sadat suomalaismiehet ovat lähteneet Tampereelle leikattavaksi.

– Meiltäkin lähti tuolloin kymmeniä potilaita Tampereelle robottileikkaukseen, vaikka potilaan hoitaminen muualla ei ollut hallinnollisesti yhtä helppoa kuin nykyään, muistelee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtaja Aino-Liisa Oukka.

– Oulussakin perinteinen leikkaus olisi hoitunut, mutta osa potilaista halusi uudenlaiseen leikkaukseen, mihin sairaanhoitopiirinä suostuimme, Oukka jatkaa.

Robottitekniikka vähentää avoleikkauksia, lisäksi potilaan erektio ja virtsanpidätyskyky säilyvät jopa yli 90-prosentisesti.

Leikkausrobotteja käytetään muun muassa eturauhasleikkauksissa.Markus Sjöberg / Yle Tampere ja Helsinki houkuttelevat eniten potilaita

Valinnanvapaus on korostunut viime aikojen sote-valmistelussa, mutta julkisella puolella potilaalla on ollut jo parin vuoden ajan mahdollisuus hakeutua kiireettömään erikoissairaanhoitoon mihin sairaalaan hän haluaa.

Sairaaloiden väliset vaihtelut perustuvat lähinnä lääkäreiden erikoisosaamiseen ja resurssointiin, eli rahaa suunnataan eri puolella Suomea erilaisiin hoitomuotoihin.

Oulussakin leikkaus olisi hoitunut, mutta osa potilaista halusi robottileikkaukseen Tampereelle. Aino-Liisa Oukka

Pirkanmaan ja Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiireissä potilaiden liikkeitä seurataan tarkasti.

Elokuun lopun tilastojen mukaan Pirkanmaalle on hakeutunut hoitoon lähes 4200 potilasta, mikä on jo reilusti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Uudellamaalla potilasmäärä on hieman pienempi, mutta sielläkin on tammi-elokuussa hoidettu noin 3500 valinnanvapauden perusteella muualta tullutta potilasta.

Uudellamaalla vuotuinen kasvu on ollut 25 prosentin luokkaa ja Pirkanmaalla vielä enemmän. Muuallakin Suomessa potilaat liikkuvat hoidon perässä, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin Helsingissä ja Tampereella.

Lähisairaala silti edelleen suosituin vaihtoehto

Hoidon perässä ollaan valmiita matkustamaan, mutta kotisairaala on luonnollisesti suosituin vaihtoehto, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Mielestäni taustalla on suomalaisen sairaanhoidon hyvä taso eri puolilla maata, arvio lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tänä vuonna jo noin neljännes potilaista tulee muualta kuin Pirkanmaalta. Teemu Moilanen

Kauempana hoitaminen tulee hieman kalliimmaksi potilaalle, mutta vain matkakustannusten verran.

– Kela maksaa matkakorvauksen lähimpään yliopistosairaalaan, mutta muutoin Kajaanissa tai Tampereella tapahtuva hoito on potilaalle yhtä kallista, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Potilas joutuu maksamaan hoitopäivähinnan, joka on sama julkisissa sairaaloissa eri puolilla Suomea. Kunnalle koituva operaatiomaksu voi olla kalliimpi paikasta riippuen.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on pitkä kokemus muualta tulleiden potilaiden hoidosta.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Laki ei ohjaa hoitopäätöksiä

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiukasti lailla säänneltyjä, niin varsinaisesti hoidosta päättävät potilas, lääkäri ja sairaala.

– Terveydenhuoltolaki edellyttää yhtenäisten ja käypien hoitomuotojen käyttöä, mutta muutoin käytännön hoitovalintoihin lainsäädännössä ei puututa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Jokainen yksittäinen hoitopäätös on lääkärin ja potilaan yhteinen päätös. Jorma Komulainen

Käypä hoito -suosituksista vastaavat Suomessa lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset. Ne ovat yli 20 vuoden ajan laatineet näyttöön perustuvia hoitosuosituksia suomalaisten lääkäreiden tueksi.

– Lähtökohtana on tieteellinen tutkimus ja sen tuoma osoitus hoitomuotojen hyödyistä ja haitoista, kertoo Duodecimin käypä hoito -julkaisujen päätoimittaja Jorma Komulainen.

– Samalla on syytä kuitenkin korostaa, että jokainen yksittäinen hoitopäätös on lääkärin ja potilaan yhteinen päätös.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulaskankaan synnytystoiminta lakkaa ensi kesänä

2017, Syyskuu 25 - 14:29

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut maanantaina päätöksensä Oulaisten Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta. Oikeuden päätöksen mukaan synnytystoiminta lopetetaan 30.6.2018 mennessä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi vuonna 2016 Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkautettavaksi vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Valvira on ollut lakkauttamassa synnytystoimintaa, koska viraston mukaan Oulaskankaan vastasyntyneiden hoito ei täytä potilasturvallisuuden ja lainsäädännön vaatimuksia.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuitenkin valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatii sen kumoamista. Sairaanhoitopiiri totesi valituksessaan hallinto-oikeuteen, että Valviran päätös perustuu muun muassa puutteelliseen ja virheelliseen selvitykseen ja että Valvira tukeutuu päätöksessään vahvasti yhden asiantuntijan lausuntoon.

Hallinto-oikeus oli pyytänyt kesällä lausuntoja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jo parikymppisten sydän rasvoittuu – syynä länsimaiset elintavat

2017, Syyskuu 25 - 11:45
Mistä on kyse?
  • Elintavat ovat yleisin syy sydänperäisiin sairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin.
  • Länsimaiset elämäntavat ovat vaikuttaneet jopa niin, että sydämen rasvoittumista on havaittu 25-vuotiailla.
  • Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on kuitenkin olemassa hyvä lääke - liikunta.
  • Lisäksi hoitomenetelmien parantuminen on vähentänyt kuolemantapauksia etenkin sepelvaltimotaudin kohdalla.

Äkillisesti sydänkohtaukseen kuolleiden ruumiinavaustutkimuksissa on todettu, että myös niissä on usein taustalla sepelvaltimoiden rasvoittumista, vaikka uhrit eivät sitä itse ole havainneet.

– Lähes kaikilla nelikymppisillä on jo jonkin verran plakkia ja kalkkeutumia sydämessä. Länsimaissa sitä alkaa kertyä sydämeen jo 25 vuoden iässä, mutta se ei yleensä aiheuta varsinaisia ahtautumia eikä oireita etukäteen, sanoo Oulun yliopiston professori, kardiologi Heikki Huikuri.

Sepelvaltimotauti on pääasiassa miesten sairaus. Kaikkein isoimmassa vaarassa ovat tupakoitsijat, joilla on hoitamaton verenpainetauti ja joiden kolesteroliarvot ovat korkealla, vaikka heillä ei erityisiä oireita olisikaan.

Vaikka etukäteismerkkejä ei tuntuisikaan, saattaa lievästikin ahtautunut sepelvaltimo lisätä sydänkuoleman riskiä, jos esimerkiksi sydämestä revennyt sisäkalvo jää kiinni supistuneeseen valtimoon. Muita sydänperäisiä äkkikuolemia voivat aiheuttaa myös sydäntulehdus sekä sydämeen kertynyt fibroosi.

Elintavoilla suuri merkitys

Varsinainen sepelvaltimotauti voi kehittyä geeniperimän takia. Riskiä lisäävät myös muut sairaudet, kuten diabetes. Sydänasiantuntijoiden mukaan selvästi yleisin syy sepelvaltimoiden ja verisuonien rasvoittumiseen ja kalkkeutumiseen löytyy elintavoista.

Heikki Huikuri muistuttaa, että useimmiten paras keino vaikuttaa sydänkuolemien ehkäisyyn on nimenomaan omien elintapojen remontti.

– Tupakointi, ylipaino, korkeat veren kolestroliarvot ja hoitamaton verenpainetauti ovat tavallisimmat sydänkohtauksen riskitekijät, Huikuri sanoo.

Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on etenkin viime vuosikymmeninä tullut osaksi länsimaista elintapaa. Heli Kuusipalo

Myös pitkään kliinistä hoitotyötä sydänsairaiden kanssa tehnyt kollega Raimo Kettunen on samoilla linjoilla.

– Kyllä näyttää hyvin vahvasti siltä, että sepelvaltimotauti on elintapasairaus.

Kettunen muistuttaa myös viime aikojen tutkimuksista, joissa tärkeänä pidetään lisäksi riittävää liikuntaa. Liikunta vaikuttaa lihaskunnon ja mielialan lisäksi myös sydän- ja verenkiertoelinten kuntoon. Se voi auttaa esimerkiksi jännitystilanteissa, joissa stressihormonin erittyminen lisää sydänkohtauksen riskiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan liikkumisen määrä on viime vuosien aikaan vähentynyt.

– Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on etenkin viime vuosikymmeninä tullut osaksi länsimaista elintapaa.

Sydämen rasvoittumista havaittu jo pitkään

Nuorella iällä äkilliseen sydänkuolemaan menehtyneiden sydämen kuntoa on tutkittu Suomessa erityisesti Oulun yliopistossa, jonka tutkijat ovat koonneet koko maan ruumiinavauspöytäkirjoista laajan aineiston.

Sydämen rasvoittumisesta jo nuorella iällä tai varhaisaikuisuudessa on saatu viitteitä 1950-luvulla. Raimo Kettunen kertoo tutkimuksesta, joka nosti asian esiin Yhdysvalloissa.

– Tutkijat suorastaan järkyttyivät, kun Korean sodassa kaatuneille amerikkalaissotilaille tehdyt ruumiinavaukset paljastivat monen alle 40-vuotiaankin sydämestä rasvoittumisen merkkejä.

Sepelvaltimotaudin ennuste parantanut

Sepelvaltimotaudin hoito on viime vuosina edennyt huimin askelin. Taudin osuus kuolemantapauksista on vähentynyt eikä hoitoa saavien sepelvaltimotautipotilaiden kuoleman riski enää ole erityisen synkkä.

– Jos sepelvaltimo tukkeutuu oireettomalla henkilöllä, noin kolmannes saa samantien sydänpysähdyksen, mutta kaksi kolmannesta pääsee sairaalaan. Sen jälkeen heillä on hyvä ennuste. Käytännössä hoitoa saavien sepelvaltimopotilaiden kuolleisuusennuste ei poikkea terveiden ennusteesta, Heikki Huikuri kertoo.

Jos sepelvaltimo tukkeutuu oireettomalla henkilöllä, noin kolmannes saa samantien sydänpysähdyksen. Heikki Huikuri

Suomessa sepelvaltimotauteihin menehtyneiden määrä on laskenut tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Syynä ovat hoitotapojen kehitys ja elintapojen muutokset.

Suomessa kiinnitettiin elintapojen ja kansanterveyden välisiin suhteisiin erityistä huomiota laajassa Pohjois-Karjala-projektissa.

1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle kestäneessä kansanterveyskampanjassa tavoitteena oli vähentää sydänkuolemia juuri elintapojen muuttamisella eli suolan, tupakan ja kovien rasvojen välttämisellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso, miten 10 Suomen suurinta kaupunkia hoitavat koulujen sisäilmaongelmia: "Kun pääsimme väistötiloihin, en ole ollut niin paljon kipeänä"

2017, Syyskuu 25 - 06:00

– Minulla oli "Aarniksella" vähän nuhaa ja rupesi yskittämään, mutta sen jälkeen, kun pääsimme väistötiloihin, niin minä en ole ollut niin paljon kipeänä, sanoo Aarnivalkean koulun eli Aarniksen nelosluokkalainen Peppi Hallavo Espoosta.

Espoolaiskoulu joutui sisäilmaongelmien takia "hätäväistöön" ensin toiselle puolelle kaupunkia. Nyt väistötilat ovat löytyneet varsin läheltä omaa koulua, Pohjois-Tapiolan koulun päärakennuksesta ja koulun pihalle rakennetusta väliaikaisesta koulutilasta. Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri kertoo kuitenkin, että tietoa omaan kouluun paluusta ei ole eikä edes siitäkään, saako koulu jäädä nykyisiin väistötiloihin.

Nelosluokkalaiset Aaro Virkkunen ja Peppi Hallavo ovat tyytyväisiä väliaikaisiin koulutiloihinsa. Hallavon nuhat loppuivat väistötiloissa.Kari Ahotupa / Yle

Opetuksen järjestäminen väistötiloissa vaatii Stina Tonterin mukaan hyvin monien eri asioiden huomioimista:

– Pohdimme sitä, että koko koulun toiminta tulee mahdollistua uusissa tiloissa. Joten pohdimme, minkä kokoisia tilat ovat ja miten ne soveltuvat eri-ikäisille. Myös sitä, miten oppilaat saavuttavat kyseiset tilat. Ja miten heidän vapaa-ajan harrastuksensa mahdollistuvat kouluajan jälkeen ja koulumatkat ylipäätään.

Espoon kaikista koululaisista tällä hetkellä 11 prosenttia käy koulua väistötiloissa pääasiassa koulun korjaustöiden ja osittain tilanpuutteen vuoksi. Päälukuna tämä tarkoittaa 3 485 oppilasta.

Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri on junaillut koululleen jo kaksi väistöä. Ensi vuonna saattaa taas olla edessä muutto.Kari Ahotupa / Yle

Rakennusten sisäilmaongelman suuruutta on vaikeaa havainnollistaa. Arkkitehti, emeritusprofessori ja Talotohtorina tunnettu Panu Kaila kuvailee, että sisäilmaongelmista aiheutuviin haittoihin sairauspoissaoloina ja hoitokustannuksina käytetään enemmän rahaa kuin rakennusten lämmittämiseen.

– Ilmeisesti nämä ongelmat tulevat vielä lisääntymään. Niistä ei ole päästy eroon. Tilanne on selvästi huonontunut tällä vuosikymmenellä.

Suuruusluokkaa kuvastaa myös se, että kun Ylen verkkosivuilla tekee haun sanalla "sisäilma", löytyy pelkästään kuluneen kesän ajalta toista sataa sisäilmaongelmiin liittyvää uutista ympäri maata.

Tavoitteet samat, toimintatavoissa eroja

Nyt Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat päättäneet yhdistää voimansa ja ryhtyä yhdessä taistelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmia vastaan. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat ovat kokouksessaan päättäneet käynnistää yhteistyön valmistelut.

– Koska ongelmat ovat selvästi kansallisia, pitäisi hakea ratkaisuja ongelmiin yhdessä suurten kaupunkien kanssa. Saisimme parhaat tutkijat ja kehittäjät miettimään, miten löydämme toimivat ratkaisut sisäilmaongelmiin. Kun suurissa kasvukaupungeissa koko ajan investoidaan uusiin kouluihin ja peruskorjauksiin, suurten kaupunkien pitäisi toimia edelläkävijöinä ja löytää kansallisia ratkaisuja, joita kaikki Suomen kaupungit ja kunnat voisivat käyttää.

Espoo on asettanut uudessa kaupunkistrategiassaan nollavision koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmille. Kuluvan valtuustokauden lopulla vajaan neljän vuoden päästä yhdenkään oppilaan ei saisi enää kärsiä huonosta sisäilmasta koulussa.

Aarnivalkean koulu on suljettuna ja verhottu umpeen muun muassa ilkivallan estämiseksi.Kari Ahotupa / Yle

Yle on kerännyt vertailun vuoksi tiedot kymmenen Suomen suurimman kaupungin panostuksista koulujen sisäilman parantamiseen.

Tavoitetaso on kaikkialla kutakuinkin sama: turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Kaupungin ovat myös yleisesti laatineet toimintamallin tai -ohjeet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi, ilmoittamiseksi ja parantamiseksi.

Sen sijaan eri kaupunkien taloudellisissa panostuksissa ilmenee suuria eroja. Jotkut kaupungit myös ilmoittavat, ettei suoria panostuksia sisäilmaongelmiin voida eritellä.

Niistä kaupungeista, jotka ilmoittivat vuosittaisen suoran panostuksensa akuutteihin sisäilmakorjauksiin kouluissa, Espoo nousee liigan kärkeen. Espoo investoi äkillisiin korjauksiin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä luku on 12 miljoonaa euroa, Tampereella 5 miljoonaa sekä Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa noin miljoonan euron verran.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä uskoo, että Suomen kasvukaupungit yhdessä pystyvät luomaan mallin, jolla julkisten tilojen sisäilmaongelmat selätetään.Kari Ahotupa / Yle

Sisäilmaongelmien nujertamisessa paljon akuutteja korjauksia suuremmat kustannukset syntyvät kuitenkin peruskorjauksista ja uudisrakentamisesta. Kaikilla kaupungeilla vaikuttaa olevan periaatteena, että on parempi estää ongelmien syntyminen kiinteistöjen järkevällä käytöllä, systemaattisella kunnossapidolla, peruskorjauksilla ja varsinkin kasvukaupungeissa investoimalla uusiin, terveisiin kouluihin.

Myös kaupunkien sisätilaongelmien tasossa on eroja, mikä näkyy niihin käytettyjen varojen määrässä. Esimerkiksi Jyväskylä ilmoittaa, että tällä hetkellä yksikään kaupungin tiloissa opiskeleva tai työskentelevä ei ole väistössä sisäilmaongelmien takia. Espoo puolestaan ilmoittaa, että sisäilmaongelmia löytyy noin 15 prosentista kaupungin kouluista. Se on kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan hieman "alakanttiin" suomalaisten kaupunkien joukossa.

Suuriakaan rahoja panostamalla kaupungit eivät voi olla varmoja siitä, että sisäilmakorjaukset onnistuvat. Emeritusprofessori Panu Kaila varoittelee, että kiinteistöjen korjauksissa tehdään yhä samoja virheitä, jotka alunperin ovat olleet syynä rakennuksen "sairastumiseen".

– Rakentamisessa pitäisi palata siihen tekniikkaan, joka oli käytössä 50-luvulla.

Aarnivalkean koulun oppilaat ottivat omasta koulustaan mukaan väistökouluun lemmikkinsä Kalle-kilpikonnan.Kari Ahotupa / Yle

Näin kaupungit vastasivat:

Helsinki käyttää seuraavan viiden vuoden aikana kaikkiaan 530 miljoonaa euroa koulujen peruskorjauksiin ja korvaavien uudiskoulujen rakentamiseen. Hankkeet on priorisoitu sisäilmaongelmien perusteella.

Helsingin rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén laskee, että Helsingillä menee noin 12 miljoonaa euroa vuodessa koulujen äkillisiin sisäilmakorjauksiin tai ongelmien ennaltaehkäiseviin korjauksiin.

Helsinki haluaa panostaa aktiiviseen sisäilmahankkeiden viestintään ja kytkeä tiiviimmin mukaan terveydenhuollon asiantuntijat. Helsinki osallistuu myös eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotta käytössä olisi alan viimeisin tieto parhaista korjauskäytännöistä.

Espoo on vastikään hyväksynyt uuden kaupunkistrategiansa, jonka sisäilmatavoite on korkealla: Neljän vuoden päästä Espoon koululaiset työskentelevät vain terveissä tiloissa.

Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että Espoo aikoo investoida kouluihin varojaan kaikkiaan 700 miljoonan euron edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän laskee, että vuosittain noin 50 miljoonaa euroa käytetään eri tavoilla koulujen sisäilman parantamiseen. Noin 15 miljoonaa euroa kuluu äkillisiin koulujen sisäilmakorjauksiin.

Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen uskoo, että sisätilaongelmat voidaan nujertaa.Espoon kaupunki

Espoon korkea investointitaso koulujen sisäilmaan johtuu Lehtisen mukaan siitä, että ongelman kanssa on jo vuosia Espoossa "kovasti taisteltu" ja että nyt määrärahoja on haluttu suunnata juuri sisäilman laatuun. Lehtinen pitää Espoon koulujen sisäilmaongelmien nollavisiota kovana tavoitteena, mutta mahdollisena saavuttaa.

Tampere on laatinut yhteisen toimintatavan sisäilmaongelmien varalta. Toimintaohjeista on luotu myös tilojen käyttäjille oma selkokielinen oppaansa.

Tampereen koulujen perusparannus- ja uudisrakennusohjelma yltää seuraavalle vuodelle ja siitä kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Pitkän aikavälin suunnitelma on valmistelussa.

Koulujen kuntoa kartoitetaan säännöllisillä kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla. Viestintäsuunnittelija Anna Valtonen Tampereen Tilakeskuksesta kertoo, että ensi vuoden budjetissa Tampere investoi kouluihin kaikkiaan 23 miljoonaa euroa. Tästä suoraan sisäilmainvestointeja on noin 5 miljoonaa euroa.

Tampereella pyrkimyksenä on, että korjausten aikana oppilaat siirretään väistötiloihin tai että korjaukset tehdään kesätauon aikana.

Väistötiloissa on rehtori Stina Tonterin mukaan pohdittava myös, miten koululaiset pystyvät harrastamaan vapaa-ajallaan.Kari Ahotupa / Yle

Vantaa ilmoittaa sisäilmaongelmien poistamiseen varatuksi vuosittaiseksi määrärahaksi 2,3 miljoonaa euroa. Vantaa tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius sanoo kuitenkin, että korjauksiin ja tutkimuksiin käytetty summa on todellisuudessa kuitenkin huomattavasti suurempi.

Vantaan valtuustoryhmät ovat keväällä sopineet, että kaupunkiin laaditaan sisäilmaongelmien hoitamiseksi erillinen toimenpideohjelma, johon kuuluu muun muassa asiantuntijoiden lisääminen, laadunvalvonnan resurssien nosto, sisäilmakorjausten laajentaminen ja digitaalisten järjestelmien hankinta kiinteistöjen kuntoseurantaan.

Vantaalaisena erikoisuutena voitaneen pitää myös sitä, että kaupunki on nimennyt poliitikoista koostuvan sisäilma-asioiden neuvottelukunnan, jossa ovat edustettuina kaikki valtuustoryhmät Vantaan Sinistä valtuustoryhmää lukuun ottamatta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja edistää Vantaan sisäilma-asiaa yli puoluerajojen.

Vantaalla on myös mitattu asiakastyytyväisyyttä aiheen ympärillä. Viimeisin mittaus tehtiin viime vuonna. Sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignellin mukaan 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä Vantaan toimenpiteisiin korjauskohteissa. Lähes kaikki vastaajat arvioivat sisäilmaolosuhteiden parantuneen.

Myös Oululla on yhteinen toimintamalli sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn.

Talousluvuista Oulu ilmoittaa, että kaupungilla on yli sata miljoonaa euroa rakennusten korjausvelkaa ja 200 miljoonan euron perusparannustarve, mitkä vaikuttavat myös sisäilmaongelmiin.

Tällä haavaa perusparannuskohteisiin käytetään Oulussa vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Suoraan sisäilmakorjauksiin kuluu 1–1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo, että Oulu pyrkii kiinteistöjen ennakoivalla kunnossapidolla tilanteeseen, jossa korjausvelkaa ei pääse syntymään.

Turun kaupungin tilajohtaja Tuomas Koskiniemi kertoo, että sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Turku peruskorjaa kouluja koko ajan ja korvaa vanhoja kouluja uusilla. Tällä hetkellä meneillään olevien hankkeiden yhteissumma on 80 miljoonaa euroa.

Turun tarkat tilainvestointisuunnitelmat yltävät muutaman vuoden päähän samalla kun myös tulevia tarpeita ennakoidaan.

Turku ei halua ilmoittaa, kuinka suuri osuus investoinneista kohdistuu sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, koska "peruskorjauksen yhteydessä aina myös mahdolliset sisäilmaan liittyvät puutteet tulevat korjatuiksi". Kaupungin kouluinvestointien taso vuosittain on noin 30 miljoonaa euroa, ja taso pyritään pitämään "riittävän" korkealla, jotta myös sisäilmaongelmiin voidaan vastata.

Kaupunkien sisäilmakorjausten ja -investointien rahallinen mittaaminen on yhteismitallisesti hyvin vaikeaa.Kari Ahotupa / Yle

Jyväskylässä on ollut käytössään jo toistakymmentä vuotta ns. "sisäilmamenettelytapaohjeet" kiinteistöjen käyttäjille. Jyväskylän kiinteistöpäällikkö Petteri Kontro kertoo, että kaupungissa on myös oma, moniammatillinen sisäilmastoryhmänsä.

Jyväskylän investointiohjelma on laadittu viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sen vuositaso on 25 miljoonaa euroa. Vuosikorjauksiin käytetään Jyväskylässä ensi vuonna 3,4 miljoonaa euroa. Jyväskylä laskee kaikki nämä toimenpiteet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyksi.

Petteri Kontro lisääkin, että Jyväskylä on onnistunut tavoitteessaan terveellisistä ja turvallisista tiloista. Mistään kiinteistöstä ei ole tällä haavaa ketään väistössä sisäilmaongelmien takia. Joissakin kiinteistöissä oleskelevat saavat kuitenkin ärsytysoireita.

Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta suhteuttaa, että suunnitelmat elävät jatkuvasti, kun esimerkiksi juuri sisäilmaongelmista saadaan lisää tietoa. Tällä hetkellä Arolan mukaan korjauskohteita on paljon, koska asiaa on myös tutkittu paljon. Sisäilmatutkimuksia tehdään myös sellaisissa kohteissa, joissa ei ole ilmennyt mitään ongelmia.

Lahti suunnittelee investointinsa viiden vuoden tähtäimellä. Kaikkiaan Lahti käyttää vuositasolla 50–70 miljoonaa euroa vuosittain korjauksiin ja uudisrakentamiseen.

Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola arvioi, että pelkästään sisäilmanongelmien korjaustoimista koituu Lahdelle noin miljoonan euron kulut.

Väistötilojen vuokrauskulut nousevat myös miljooniin euroihin vuosittain. Kaupunki harkitsee, voidaanko joitain rakennushankkeita lykätä tai karsia kokonaan pois.

Espoon Aarnivalkean koulun väistötilana toimii Pohjois-Tapiolan koulun pihalle rakennettu väliaikainen koulurakennus. Osa oppilaista työskentelee väistössä koulun päärakennuksessa.Kari Ahotupa / Yle

Kuopion, kuten muidenkin kaupunkien, tavoitteena on korjata koulut ennen kuin niissä ilmenee sisäilmaongelmia.

Kuopion Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Heikki Kekäläinen kertoo, että akuutteihin sisäilmaongelmien korjauksiin kuluu Kuopiossa noin miljoona euroa vuodessa. Tähän lukuun sisältyvät muutkin kaupungin kiinteistöt kuin koulut.

Korjausvelkaa on Kuopiossa ehtinyt kertyä 60 miljoonaa euroa, mikä Kekäläisen mukaan "näkyy väistämättä rakennusten sisäilmaolosuhteissa".

Kuopion toimintamallissa sisäilmaongelmaepäilyjen herätessä esimies tekee sisäilmailmoituksen. Usein puutteet saadaan korjattua kiinteistöhuollon toimenpiteillä. Toisinaan taas oireiden aiheuttajaksi osoittautuu kiinteistön rakenteissa tai materiaaleissa oleva vaurio, joka vaatii korjausta.

Sisäilma-asioiden selvittäminen ja poistaminen on Porin sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Jouni Lehtisen mukaan vaativaa ja erityisosaamista edellyttävää. Sen vuoksi Pori on panostanut merkittävästi henkilökunnan kouluttamiseen. Porin kaupungissa on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää, jotka on koulutettu erityisiksi rakennusterveysasiantuntijoiksi.

Porissa on aloitettu tekemään julkisten rakennusten kattavia kuntoarvioita ja korjaussuunnitelmia.

Porin kaupungin tilajohtamisen yksikön esimies Marko Levola kertoo, että kaupungin investointibudjetissa seuraaville kolmelle vuodelle on varattu runsaat viisi miljoonaa euroa vuosittaisiin kouluhankkeisiin. Hankkeet ovat pääasiassa peruskorjauksia, joilla rakennukset on tarkoitus päivittää vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Aarnivalkean suljetun koulun kohtalo on vielä auki. Museovirasto antaa syksyllä lausuntonsa rakennuksen suojelutarpeista.Kari Ahotupa / Yle

Takaisin Pohjois-Tapiolan koululle, jossa Aarnivalkean väistössä olevat nelosluokkalaiset kertovat pitävänsä nykyisistä väistötiloistaan. Omalle koululle ne eivät kuitenkaan vedä vertoja.

– Täällä on kiva olla, mutta Aarnivalkean koulussa olemme olleet jo kolme vuotta ja omaa koulua kohtaan on syntynyt sellaista tunnearvo, sanoo nelosluokkalainen Siiri Tapionlinna.

Lue lisää aiheesta:

Koulu, joka päätti vihdoin ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan

Äänekosken lukion sisäilmaongelmat ratkaistiin 10 miljoonalla eurolla

Sadat vanhemmat syyttävät kuntia sisäilmasta sairastuneiden lasten syrjinnästä ja lain rikkomisesta: "Lapsi laitettiin yksin varastoon"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Joulupukki täältä tullaan! Kemissä koko omaisuutensa rosvolle menettänyt maailmanmatkaaja kohtasi liudan hyväntekijöitä

2017, Syyskuu 23 - 12:29

Vuoden ajan Kiinan ja Venäjän läpi pyöräilleen taiwanilaisen maailmanmatkaajan matka tyssäsi viikko sitten Kemiin. 30-vuotias Reo Jui-Ti Wang oli kääntänyt pyöräilleen hetkiseksi selän. Muutaman minuutin päästä hän huomasi, että pyörä ja koko hänen omaisuutensa oli varastettu keskellä kirkasta päivää.

Passiton, rahaton ja pyörätön mies oli hetken toivoton, mutta sai pian kohdata ihmisten hyväntahtoisuuden. Ikävä tapahtuma laukaisi nimittäin pitkän sarjan hyviä tekoja. Sosiaalisessa mediassa poliisin jakama päivitys sai osakseen paljon huomiota ja ihmisillä heräsi halu auttaa miestä jatkamaan pyörämatkaansa.

Poliisi löysi pyörän Kemistä mutta ei tavaroita. Mies matkasi Helsinkiin anomaan uutta passia. Matkalle häntä auttoivat hyväntekijät, koska mies oli edelleen rahaton.

Jos on puolen maapallon läpi ajanut polkupyörällä ja tulee Kemiin ja se täällä putsataan. Vesa Kaski

Asiat alkoivat järjestyä myös varusteiden osalta, sillä lukuisat yksityiset henkilöt ja muutama oululainen yritys päättivät lahjoittaa pyöräilijälle uudet varusteet. Lahjoituksia on kerännyt itsekin pyöräilyä harrastava oululainen yrittäjä Vesa Kaski.

– Tarina kolahti. Jos on puolen maapallon läpi ajanut polkupyörällä ja tulee Kemiin ja se täällä putsataan, niin jotenkin se tuntuu vähintään kohtuuttomalta, Kaski sanoo.

Lahjoituksia on saatu kasaan alushousuista ja urheilukerrastoista lähtien. Pyörän huoltotarvikkeet, sadeasu ja vedenpitävät pyörälaukut ovat lahjoitusten joukossa. Kaski sanoo, että eräskin yksityishenkilö halusi lahjoittaa itsekutomansa villasukat.

Rakkaus sai seikkailijan liikkeelle

Taiwanilainen on otettu ihmisten auttamishalusta. Sohvasurffauksesta miehen kanssa tutuksi tullut oululainen Katja Poikselkä sanoo, että Suomeen maailmanmatkaajaa houkutti nimenomaan joulupukki. Kemissä tapahtuneen takaiskun jälkeen mies jopa yritti hetken liftata kohti Rovaniemeä, koska oli päässyt jo niin lähelle.

Valkopartaisen joulupukin sijaan löytyi liuta suomalaisia auttajia.

– Joulupukkeja alkoi jo löytyä. Hän nauroi minulle kun kuuli, miten ihmiset haluavat häntä auttaa, Poikselkä kuvailee.

Matka maailman ympäri on opettanut Wangille paljon ihmisten auttamishalusta. Omien sanojensa mukaan köyhästä perheestä kotoisin olevaa nuortamiestä pyörämatkalle innoitti hänen menehtynyt tyttöystävänsä. Tämä oli ehdottanut että miehen pitäisi matkustaa. Tyttö kuoli auto-onnettomuudessa kolme vuotta sitten ja ajatus matkustamisesta alkoi itää Wangin mielessä.

Nyt Wang toteuttaa unelmaansa ja aikoo matkustaa kymmenen vuotta. Kotimaahan palattuaan Wang aikoo käydä luennoimassa siitä, kuinka köyhäkin voi matkustaa. Miehen budjetti reissulla on pieni ja hän sanoo huomanneensa että elämä kantaa ja ihmiset auttavat.

Ensi viikolla Wangin matka jatkuu kohti odotettua joulupukkia. Hän hakee Kemistä pyöränsä. Mies toivoo, että ihmiset tulevat tervehtimään ja kannustamaan häntä matkallaan. Suomi on jättänyt nuorukaiseen lähtemättömän vaikutuksen, niin hyvässä kuin pahassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Uhkaava palo saatiin hallintaan tehdasalueella Raahessa

2017, Syyskuu 22 - 19:00

Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla syttyi alkuillasta uhkaava tulipalo Rautaruukin eli nykyisen SSAB:n tehdasalueella. Tulipalossa oli ainekset vakavaan paloon, mutta tehdaspalokunta ja pelastuslaitos saivat tulen nopeasti hallintaan ja rajattua, kertoi päivystävä palomestari STT:lle.

Pelastuslaitos sai hälytyksen Rautaruukintiellä syttyneestä palosta kello 17.48. Palokunta jatkoi sammutustöitä vielä iltaseitsemältä, mutta vaaraa tulen leviämisestä ei enää ollut.

Tuli sai alustavien tietojen mukaan alkunsa, kun sulaa rautaa pääsi valumaan sähkökaapeleiden päälle.

Juttua päivitetty klo 19.10: Tulipalo saatu hallintaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun merialueelta löytynyt vainaja on soutuveneonnettomuudessa kadonnut mies

2017, Syyskuu 22 - 16:05

Viime viikonloppuna Oulun edustan merialueelta löytynyt vainaja on Hevossaaren edustalla soutuveneonnottomuudessa kadonnut mies. Poliisi vahvisti asian.

Asiaa tutkitaan kuolemansyyn selvittämisenä eikä asiassa epäillä rikosta.

Kolmen hengen seurue oli ollut liikkeellä soutuveneellä Oulun kaupungin edustalla muutaman sadan metrin päässä rannasta. Vene kaatui, ja kaksi veneessä ollutta pääsi pelastautumaan.

Kolmas veneessä ollut henkilö katosi. Hänen etsintöjään jatkettiin vielä viime viikonloppunakin.

Viikonloppuna löytynyt ruumis havaittiin sattumalta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luulitko olevasi mestarimetsästäjä? Testaa, kuinka hyvin hallitset metsästyssäännöt

2017, Syyskuu 22 - 14:49

Metsästäjien määrä laskee Suomessa hiljalleen. Silti Suomessa metsästystä harrastaa aktiivisesti noin 200 000 ihmistä. Metsästäjän on tunnettava olennaiset asiat aseista ja riistasta. Tässä muutama kysymys metsästyksestä.

Tietojen lähde: Finlex.fi / riista.fi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jouni Kokkoniemi selätti syövän kolme kertaa – trubaduuri jakaa elämäniloa laulamalla päivä- ja palvelukodeissa

2017, Syyskuu 22 - 14:19
Mistä on kyse?
  • Trubaduuri Jouni Kokkoniemi on esiintynyt sadassa paikassa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.
  • Hän on parantunut kolmesta syövästä.
  • Kokkoniemi halua ajaa positiivista elämännäkemystään muun muassa hurtin huumorin avulla.

Työkyvyttömyyseläkeläinen Jouni Kokkoniemi asettelee mikrofonia oikealle korkeudelle esiintymistä varten. Alkamassa on sadas esiintymistilaisuus Oulun Aleksinkulmassa. Tupa pullistelee väkeä, osa hänelle hyvinkin tuttuja.

Trubaduuri Jouni Kokkoniemi on kiertänyt eri palvelutaloissa ja päiväkodeissa esiintymässä kitaransa kanssa. Suomi 100 -juhlavuoden tempaus oli looginen jatko esiintymisille ja melkoinen haaste.

– Olen itse järjestänyt ja sopinut kaikki tilaisuudet. Onhan tämä kova urakka, mutta kuitenkin sen arvoista. Kukapa muu kävisi laitoksissa, kouluissa tai hoitokodeissa esiintymässä, Kokkoniemi sanoo.

Kirurgin veitsi on tullut tutuksi

Jouni Kokkoniemeltä on vuosien varrella syövän takia leikattu aivolisäke, mahalaukku ja perna. Lisäksi hänen elämäänsä rajoittaa osteoporoosi. Ensimmäisen kertaa syöpä todettiin vuonna 1984, jolloin häneltä poistettiin aivolisäke.

– Leikkaus tehtiin menemällä silmän kautta sisään aivoihin. Aivojen alta poistettiin aivolisäke ja sen jälkeen alkoi sädehoito.

Kukapa muu kävisi laitoksissa, kouluissa tai hoitokodeissa esiintymässä. Jouni Kokkoniemi

Aivolisäke on noin herneen kokoinen hormoneja tuottava rauhanen. Aivolisäke tuottaa useita hormoneja, joista monet säätelevät muiden elimistön hormonirauhasten toimintaa. Kokkoniemi on elävä esimerkki siitä, että ilman aivolisäkettäkin voi pärjätä.

Työkyvyttömyyseläkeelle Kokkoniemi jäi vuonna 1990.

Elämänilon ja huumorin kautta

Sairaudet eivät ole lannistaneet entistä konekauppiasta. Kokkoniemestä huokuu huumori. Esimerkkinä käy suhtautuminen hetkeen, kun häneltä oli poistettu aivolisäke.

– Lääkäri totesi leikkauksen jälkeen, että Jouni, sinua ei saada koskaan säädettyä ihan kohdalleen, Kokkoniemi kertoo.

Kun Kokkoniemi palasi ensimmäistä kertaa vuonna 1984 Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta syöpädiagnoosin jälkeen kotiin ja istui sohvalle, niin hän ajatteli, että siinäkö hänen elämänsä oli.

Trubaduuri Jouni Kokkoniemi hauskuuttaa kuulijoita Oulun Aleksinkulmassa.Paulus Markkula / Yle

Leikkauksen jälkeen hän risti kätensä ja toivoi, että saisi elää vielä jonkin aikaa. Sen jälkeen hän tarttui kitaraan ja lähti kiertämään esiintymässä. Samalla reissulla trubaduuri on edelleen.

Jouni Kokkoniemi parani syöpäsairauksista 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen elämä on kantanut. Nyt hänelle voimaa ja positiivisuutta antavat myös toiset ihmiset, minkä vuoksi hän haluaa jakaa iloa eteenpäin.

Ajatukset pois sairaudesta musiikin avulla

Jouni Kokkoniemi aloitti kitaransoiton jo nuorukaisena. Harrastus jäi, mutta hän löysi laulamisen ja soittamisen uudelleen, kun syöpäsairaudet ilmenivät. Musiikki antaa hänelle erittäin paljon.

– Jos minulla on huono päivä, keljuttaa totaalisesti ja sohva meinaa imeä, niin menen omaan huoneeseeni ja otan kitaran käteen ja alan laulamaan, Kokkoniemi kertoo.

Lääkäri totesi leikkauksen jälkeen, että Jouni, sinua ei saada koskaan säädettyä ihan kohdalleen. Jouni Kokkoniemi

Hän kertoo laulavansa yksikseen ja antavansa positiivista palautetta.

– Kun itse kehuu itseään, niin se ei ole huhupuhetta eikä tule kautta rantojen, Kokkoniemi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Raahen kahdesta henkirikoksesta epäillään samaa tekijää

2017, Syyskuu 22 - 13:31

Raahessa on viikon sisällä paljastunut kaksi henkirikosta, joissa uhreina on ollut kaksi naista.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus vangitsi perjantaina vuonna 1975 syntyneen raahelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä kahdesta taposta. Uhrit olivat hänelle entuudestaan tuttuja.

Nuori nainen löydettiin kuolleena lauantaina 16. syyskuuta kaupungin keskustasta. Noin 65-vuotias kuollut nainen löydettiin Raahen Piehingistä tiistaina 19. syyskuuta.

Poliisi jatkaa edelleen tiiviisti henkirikosten tutkintaa. Tutkinnassa selville saatujen seikkojen perusteella poliisi esitti keskiviikkona kiinni otettua miestä vangittavaksi Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus vangitsi miehen perjantaina.

Poliisin perjantaisen tiedotteen mukaan tapauksen tutkinta on edelleen pahasti kesken ja poliisi ei tutkinnallisista seikoista johtuen tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.

Poliisin mukaan tapaukset ovat puhuttaneet ja huolettaneet Raahen seudulla. Poliisi korostaa, että yleinen turvallisuus ei ole vaarantunut.

Lue lisää:

Onko Raahen surmatöillä mahdollisesti yhteyttä? – Poliisin mukaan yleinen turvallisuus ei ole vaarassa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Elinsiirtopotilaille ei ollut lääkitystä, antibiootteja kuskattiin kunnasta toiseen ja lääkkeet lämpenivät pilalle – "Olen pöyristynyt, miten tämä on voinut tapahtua"

2017, Syyskuu 22 - 13:12
Mistä on kyse?
  • Lääketukkuyhtiö Oriolalla on ollut poikkeuksellisia vaikeuksia lääketoimituksissaan tässä kuussa.
  • Esimerkiksi elinsiirtopotilaiden lääkkeitä ei ole ollut heti saatavilla ja antibiootteja on jouduttu metsästämään eri puolilta maata.
  • Oriolan mukaan tilanteen korjaamiseksi on tehty taukoamatta töitä, mutta lääketoimituksissa on yhä ongelmia.
  • Lääkealaa valvova Fimea aikoo käydä lääketukkuyhtiön kanssa tapahtumat tarkasti läpi tulevina viikkoina.

Ihmiset eri puolilla Suomea ovat kokeneet tässä kuussa sydämentykytyksiä, kun lääketukkuyhtiö Oriola ajautui suuriin vaikeuksiin lääketoimituksissaan syyskuun alkupuolella. Ongelmat alkoivat yhtiön toiminnanohjausjärjestelmän vaihdoksen myötä.

Apteekkariliitosta esimerkiksi kerrotaan, että kahdelta munuaisensiirrossa olleelta potilaalta olisi jäänyt tilanteen takia elintärkeä hyljinnänestolääkitys saamatta, elleivät apteekit olisi onnistuneet hankkimaan lääkkeitä poikkeusjärjestelyin. Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä kyseinen lääkitys on edellytys sille, että munuaisensiirto onnistuu.

Yhdessä tapauksessa taas jouduttiin tilanteeseen, jossa sairaalasta kotiutettu potilas tarvitsi akuutisti harvinaista antibioottilääkettä. Sitä ei saatu Oriolan kautta, mutta lääke pystyttiin lopulta kuljettamaan sairastuneelle satojen kilometrien matkan päähän toiselta paikkakunnalta.

Toimitusvaikeuksia on apteekkien mukaan ollut myös muun muassa skitsofrenian hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä, minkä seurauksena skitsofreenikoille annettavia pistoslääkkeitä on jouduttu lykkäämään eteenpäin.

Fimean tarkastajat tulevat käymään tarkasti läpi koko tapahtumaketjun Oriolan kanssa lähiviikkoina. Eija Pelkonen

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vakuuttaa, että kaikkiin tällaisiin tapauksiin suhtaudutaan vakavasti. Lääkealan toimijoiden valvonnan johtaja Eija Pelkonen myöntää, että potilasturvallisuus on vaarassa käytännössä aina, jos ihmisen lääkehoito keskeytyy tai alkaa takkuilla.

– Fimean tarkastajat tulevat käymään tarkasti läpi koko tapahtumaketjun Oriolan kanssa lähiviikkoina. Vielä tällä hetkellä meillä on kuitenkin sellainen käsitys, että suurin osa ongelmatilanteista on pystytty hoitamaan niin, etteivät ihmiset olisi jääneet kokonaan lääkkeittä, Pelkonen kertoo.

Myös Oriolan hätätoimituksissa on ollut vaikeuksia, ja esimerkiksi kylmäsäilytettäviä lääkkeitä on päässyt lämpenemään.Oriola-KD

Oriola Oyj:n toimitusjohtajalla Eero Hautaniemellä ei ole tarkempaa tietoa yksittäisistä potilastapauksista.

– Tiedän, että on ollut tilanteita, joissa lääkkeet eivät ole menneet perille, ja ne ovat kaikki todella valitettavia. Olemme tehneet koko ajan töitä tilanteen ratkaisemiseksi, mutta lääketoimituksissa on yhä jonkin verran puutteita ja viivästyksiä, Hautaniemi sanoo.

"Kaikenlaisiin erikoisjärjestelyihin tässä on taivuttu"

Oriolalla on ollut ongelmia myös lääketoimitusvaikeuksia paikkaamaan tarkoitetuissa hätätoimituksissa, vahvistetaan Fimeasta. Eija Pelkosen tiedossa on, että kaikki hätätoimitukset eivät ole päätyneet apteekkeihin silloin kun on luvattu, ja esimerkiksi kylmässä säilytettäviä lääkkeitä on päässyt joissakin tapauksissa lämpenemään käyttökelvottomiksi.

Tilanne on ollut Oriolalle haastava, sillä hätätoimituksia on ollut nyt hyvin paljon. Eero Hautaniemi

Eero Hautaniemi Oriolalta myöntää, että joissakin hätätoimituksissa on ollut ongelmia, kun niitä on kuljetettu Espoosta eri paikkakunnille.

– Hätätoimituksia on jouduttu toimittamaan poikkeuksellisina aikoina, ja on saattanut syntyä tilanteita, joissa vastaanottajaa ei ole saatu kiinni. Niissä tapauksissa lääkkeet ovat palautuneet meille. Tilanne on ollut Oriolalle haastava, sillä hätätoimituksia on ollut nyt hyvin paljon.

Lääketoimituksissa on ollut pulmia koko maassa, mutta Apteekkariliiton apteekeilta keräämien tietojen mukaan pahin tilanne on ollut Uudellamaalla, missä tarve lääkkeille on asukasmäärästä johtuen suurta. Liitosta kerrotaan, että erityisen hankalaa on ollut myös Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Fimeankin mukaan nämä alueet ovat nousseet toistuvasti esille, kun toimitusongelmia on kartoitettu.

Apteekkarien keskuudessa koko sotku on nostattanut hikeä pintaan.

Apteekkarit ovat olleet Oriolan vaikeuksien takia pinteessä, sanoo Mikko Kananen Pohjolan apteekkariyhdistyksestä. (Arkistokuva)Arto Veräjänkorva / Yle

– Minä olen ihan pöyristynyt siitä, miten tämä kaikki on voinut tapahtua. Olemme joutuneet miettimään, tuleeko meille lääkkeitä, ja jos tulee, niin mitä ja milloin. Kaikenlaisiin erikoisjärjestelyihin tässä on taivuttu, että lääkkeet saataisiin potilaille, Kajaanissa apteekkia pitävä Mikko Kananen puuskahtaa.

Kananen toimii myös Lappia, Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta edustavan Pohjolan apteekkariyhdistyksen varapuheenjohtajana.

Kanasen mukaan tilanteen palautumista normaaliksi odotetaan apteekeissa kovasti, mutta toistaiseksi ongelmien kanssa kamppaillaan edelleen. Hän kertoo, että esimerkiksi vielä tällä viikolla on ollut päiviä, ettei osaan Pohjolan apteekkariyhdistyksen apteekeista ei ole tullut yhtään lääketoimitusta Oriolalta.

Riittävätkö apteekkien varastot, vai tarvitaanko lakimuutos?

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan kaikki paukut ovat nyt siinä, että Oriolan lääketoimitukset saadaan täysin ajan tasalle koko maassa. Sen jälkeen tässä, Suomen mittakaavassa hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa, alkaa jälkipyykin pesu.

Lääkealan toimijoiden valvonnan johtaja Eija Pelkonen sanoo, että on syytä miettiä perin pohjin, miten tällaiseen voitaisiin varautua paremmin.

Mitä tapahtuisi, jos siellä kävisi vaikka joku iso onnettomuus? Mikko Kananen

Hän väläyttää yhtenä keinona myös esimerkiksi sitä, pitäisikö apteekit velvoittaa lailla pitämään nykyistä suurempia lääkevarastoja poikkeustilanteiden varalle.

– Tällä hetkellä laissa sanotaan, että apteekkien on pidettävä varastoa, joka vastaa sen alueen lääkehuoltotarpeita, jolla apteekki toimii. Apteekkarit itse puhuvat noin 2–4 viikon varastosta. Olemme nyt huomanneet, että joka apteekissa tällaista varastoa ei ole. Pitäisikö tästä tehdä ihan oma velvoitteensa? Eija Pelkonen pohtii.

Fimean mukaan on syytä miettiä yleisen varautumisen näkökulmasta myös sitä, mitä riskejä on siinä, että esimerkiksi Oriolan koko toiminta on keskitetty Espooseen.

Fimean Eija Pelkonen sanoo, että myös apteekkien omien varastojen riittävyyttä on nyt syytä tarkastella.Yle

Pohjolan apteekkariyhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Kananen pitää apteekkien näkökulmasta katsottuna ainakin pienenä riskinä sitä, että lääketukkuri pyörittää koko toimintaansa yhdestä paikasta käsin.

– Mitä tapahtuisi, jos siellä kävisi vaikka joku iso onnettomuus? Sitten olisimme ihmeissämme, että mistä ne lääkkeet otetaan. Aiemmin Oriolalla oli maakunnallisia jakelukeskuksia, yksi muun muassa Oulussa. Silloin lääkejakelu oli tietyllä tapaa maakuntiin päin turvatumpaa.

Oriola Oyj:n toimitusjohtaja Eero Hautaniemi ei halua kommentoida tällaisia asioita tässä vaiheessa.

– Ainakin tähän asti, ennen tätä toiminnanohjausjärjestelmän vaihdosta, olemme pystyneet toimimaan ihan hyvin Espoosta käsin. Näitä asioita selvitetään sitten, kun saamme lääketoimitukset kulkemaan täysin normaalisti. Tällä hetkellä en pysty vielä sanomaan, milloin siihen päästään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Äiti tuomittiin 12-vuotiaan lapsensa pahoinpitelystä – väitti olleensa kaupassa, käräjäoikeus piti törkeänä pahoinpitelynä

2017, Syyskuu 22 - 12:37

Oulun käräjäoikeus on tuominnut 33-vuotiaalle oululaisnaiselle 1 vuoden ja kolme kuukautta ehdollista vankeutta 12-vuotiaan poikansa törkeästä pahoinpitelystä. Törkeä pahoinpitely tapahtui joulukuussa vuonna 2014.

Lisäksi äiti tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia pojalle 3 500 euroa. Käräjäoikeus katsoi, että äidin tekoon sisältyi lapsen nöyryyttämistä eli riisumista ja käsien sitomista. Lisäksi äiti velvoitettiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja lähes 1 900 euroa.

Käräjäoikeuden mukaan äiti on tehnyt 12-vuotiaalle lapselleen ruumiillista väkivaltaa. Lapselle on aiheutunut kipua sekä muun muassa mustelmia ja ruhjeita eri puolelle kehoa. Käräjäoikeus katsoi, että teko on ollut erityisen julma ja sitä on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Äiti kiisti syytteen törkeästä pahoinpitelystä ja korvausvaatimukset. Hän väitti olleensa tekohetkellä kaupassa.

Syyttäjä vaati äidille rangaistusta myös kolmesta pahoinpitelystä, jotka syyttäjän mukaan kohdistuivat 12-vuotiaaseen poikaan ja häntä pari vuotta nuorempaan tyttäreen. Käräjäoikeus hylkäsi pahoinpitelysyytteet.

Oulun käräjäoikeus antoi tuomion perjantaina.

Juttua muutettu 22.9 kello 13.08: Jutusta on poistettu kuvausta tapahtumien kulusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tervetuloa seurakunnan leirille – luvassa ruskaa pakkasella

2017, Syyskuu 21 - 15:10

Rippikoulun käyneitä houkutellaan syysleirille Pudasjärven Syötteelle persoonallisella ilmoituksella: Ruskaa pakkasella III syyslomaleiri, tervetuloa!

Oululaisten Tuiran ja Oulujoen seurakuntien leiri-ilmoitus internetissä sai nuorison liikkeelle. Neljäkymmentä lokakuun leiripaikkaa myytiin loppuun vuorokaudessa.

Persoonallinen ilmoitus on herättänyt vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Seurakuntien saamasta palautteesta osa on ollut vahvan kielteistä. Seurakunnan ei haluta viljelevän kaksimielisyyksiä.

– Ilmoitusta pidetään huonona tai vanhana huumorina, leiriä vetävä nuorisotyönohjaaja Jouni Heikinheimo Oulujoen seurakunnasta sanoo.

Kyllä huumoria pitää viljellä. Se kuuluu kaikkien ihmisten elämään. Jouni Heikinheimo

Suurin osa palautteesta Heikinheimon mukaan on ollut kuitenkin myönteistä. Leirille ilmoittautuneet eivät ole juurikaan noteeranneet ilmoituksen sananmuunnosmahdollisuutta.

Heikinheimo hämmästelee noussutta kohua, sillä leiri järjestetään tänä syksynä jo kolmatta kertaa samalla nimellä.

– Kyllä huumoria pitää viljellä. Se kuuluu kaikkien ihmisten elämään, Heikinheimo muistuttaa.

Huumori vie viestin perille

Oulun seurakuntayhtymän ilmoitus on huomioitu myös Kirkon keskushallinnossa. Rangaistuksia tai moitteita siitä ei ole luvassa, naurahtaa Kirkon keskushallinnon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski.

– Tässä tapauksessa luulen, että nuoret ymmärtävät huumorin. Se on hyvä keino saada viesti perille. Arvelenpa, että tämä ilmoitus uppoaa kohderyhmäänsä, Lohikoski sanoo.

Ilmoituksessa muistutetaan Syötteen leirin ohjelmasta, joka koostuu muun muassa yhdessäolosta, tutustumisista toisiin nuoriin, ulkoilusta, askartelusta sekä taikametsän pakkasruskasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Onko Raahen surmatöillä mahdollisesti yhteyttä? – Poliisin mukaan yleinen turvallisuus ei ole vaarassa

2017, Syyskuu 21 - 15:02

Poliisi jatkaa Raahessa tapahtuneiden kahden henkirikoksen tutkintaa tiiviisti. Poliisi selvittää myös mahdollisuutta, onko rikosten välillä jokin yhteys, Oulun poliisilaitoksen torstain tiedotteessa kerrotaan.

Poliisi on ottanut yhden henkilön kiinni rikoksesta epäiltynä, mutta läpimurtoa asian tutkinnassa ei ole saatu.

– Tässä vaiheessa ei vahvisteta, kummasta teosta on kyse. Myöskään epäillyn tekijän sukupuoleen ei oteta kantaa, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula Oulun poliisilaitokselta sanoo.

Raahen Piehingissä olevasta yksityisasunnosta löytyi tiistai-iltana 19. syyskuuta kuollut noin 65-vuotias naishenkilö, jossa oli ulkoisen väkivallan merkkejä. Poliisi tutkii asiaa tappona. Uhrin löysivät omaiset Piehingissä sijaitsevasta yksityisasunnosta.

Edellisenä viikonloppuna, lauantaina 16.9. iltapäivällä löydettiin kuollut nuori nainen kaupungin keskustassa tyhjältä tontilta. Poliisi tutkii tapausta tappona. Uhrin löysi sivullinen koiran ulkoiluttaja.

Poliisi on tehnyt molemmissa tapauksissa sekä taktista että teknistä tutkintaa. Myös rikospaikkatutkintaa on jatkettu Raahen keskustassa ja Piehingissä.

Poliisin tiedotteen mukaan sosiaalisessa mediassa kiertävä kuva miehestä ei ole poliisin julkaisema. Kuvan levittämiseen kansalaisilla ei ole mitään tarvetta.

– Sitä ei pidä levittää, Lauri Nikula sanoo.

Järkyttävistä tapahtumista huolimatta yleinen turvallisuus ei ole poliisin arvion mukaan vaarantunut Raahen seudulla, sanotaan poliisin tiedotteessa.

Klo 15:48 korjattu leipätekstin linkki toimivaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Julkisen sanan neuvostolta langettava päätös Ylelle Instagram-tilin käytöstä

2017, Syyskuu 21 - 14:42

Yle Oulun paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä 20.5.-2.7.2017 välisenä aikana. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä hastagilla #yleinstavieras.

Ylen vastaava päätoimittajan (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti oli uudenlainen kokeilu, jolla pyrittiin löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Vieraat liittyivät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja olivat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä.

Julkisen sanan neuvoston mukaan se, että vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras, ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta. Vieraille annettiin ohjeistus, mutta JSN:n mukaan Yle Oulu ei varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

Päätös kokonaisuudessaan: JSN:n langettava päätös Ylelle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

JSN:n langettava päätös Ylelle

2017, Syyskuu 21 - 14:00

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Kantelu 28.6.2017

Kantelu kohdistuu Yle Oulun Instagram-vieras-konseptiin. Yle Oulun Instagram-tilillä vieraili 20.5.-2.7.2017 viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä ja ryhmiä hastagilla #yleinstavieras. Vierailijat saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä.

Kantelija pitää journalistisesti virheenä Yle-Oulun menettelyä luovuttaa Instagram-tilinsä ulkopuoliselle toimijalle. Tämä loukkaa kantelijan mielestä hyvää journalistista tapaa, koska journalistin ohjeissa kielletään luovuttamasta toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle. Asia on kantelijan mielestä myös internet- julkaisujen kannalta periaatteellisesti tärkeä, joten hän toivon JSN:n kannanottoa Yle-Oulun menettelyyn, eli onko toiminta ollut hyväksyttävää vai onko asiassa toimittu hyvän journalistisen tavan vastaisesti.

Kantelija nostaa esille seuraavan 26.5. ilmestyneen jutun, jossa kerrotaan Instagram-tilillä vierailevasta pelikehittäjästä: ”Yle Oulun Instagram sukeltaa pelimaailman sykkeeseen – vieraana Fingersoftin Pasi Jokinen”. Kantelijan mukaan Yle on ainakin tässä tapauksessa lisäksi luovuttanut päätösvallan kaupalliselle toimijalle ilman toimituksellista kontrollia.

Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden 2 ja 16 näkökulmasta.

Päätoimittajan vastaus 18.8.2017

Päätoimittaja (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti on uudenlainen kokeilu, jolla on pyritty löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Yle noudattaa myös Instagramissa samoja eettisiä ohjeita kuin muissa välineissään - Journalistin ohjeet mukaan luettuina.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras-konseptia on kokeiltu 20.5.-2.7.2017. Vieraina ovat olleet esimerkiksi muusikko, kuvataiteilija, 15-vuotias yrittäjä sekä pelialan toimitusjohtaja. Vieraat liittyvät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja ovat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä, joita Yle Oulu on käsitellyt muissa sisällöissään. Kantelijan linkittämässä Yle Oulun jutussakin konseptia kuvataan näin: “tavoitteena on tarjota kiinnostavia näkökulmia Suomeen ihmisten itsensä kuvaamana.”

Päätoimittajan mukaan kokeilussa pyrkimyksenä on ollut tuoda mielenkiintoisten henkilöiden kautta esiin erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia etukäteen harkituista, journalistisesti kiinnostavista näkökulmista. Konsepti on tarjonnut yleisölle mahdollisuuden päästä näkemään asioita ikään kuin sisäpiiriläisen silmin. Instagram-vieraat ovat kuvanneet esimerkiksi juhlia, matkoja, ruokaa ja mökkeilyä. Näin henkilökohtaista materiaalia on hankala saada muuten kuin henkilöiden itsensä kuvaamana.

Päätoimittajan mukaan toimitus on valinnut vieraat itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Suurin osa vieraista on liittynyt Yle Oulun muissa välineissä olleisiin sisältöihin. Idea on, että Yle Oulu voi pyytää esimerkiksi kiinnostavassa henkilökuvassa esiteltyä haastateltavaa Instagram-vieraaksi.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras -konseptiin kuuluu, että Yle Oulu on julkaissut jutun, jossa kerrotaan viikonlopun Instagram-vieraasta samalla kaavalla. Tämän jälkeen vieraalle on annettu väliaikaiset tunnukset Yle Oulun Instagram-tilille. Vieras on ennalta tarkkaan sovitun suunnitelman mukaisesti lähettänyt tilille materiaalia, jota Yle Oulun toimitus on tiiviisti valvonut, seurannut ja tarkkaillut.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeistanut vieraitaan siinä, millaisia kuvia heidän pitää tuottaa. Yle on toimittanut tämän ohjeistuksen JSN:lle liitteenä.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on etukäteen suunnitellut tarkkaan, miten journalistinen päätösvalta pidetään toimituksessa.

Päätoimittajan mukaan toimitus on jo etukäteen valinnut vieraan ottamille kuville journalistisesti kiinnostavan, ei-mainosmaisen aiheen. Kuvien sisältö ja ehdot on käyty läpi vieraiden kanssa etukäteen. Esimerkiksi kantelijan linkittämästä verkkojutusta selviää, että Yle Oulu on antanut senkertaiselle Instagram-vieraalle tehtäväksi muun muassa pelialan juhlien kuvaamisen. Vieraan ottamat kuvat käsittelevätkin näitä ennalta sovittuja teemoja, tässä tapauksessa siis muun muassa pelialan juhlia.

Päätoimittajan mukaan toimitus on läpi viikonlopun valvonut kuvien julkaisemista, mikä on tehty vieraille selväksi. Käytännössä valvominen on tarkoittanut sitä, että Yle Oulun verkkospesialisti on seurannut, mitä vieras julkaisee. Tarvittaessa kuvat olisi nopeasti poistettu. Tämä on Instagramissa mahdollista ja kuuluu sosiaalisen median luonteeseen. Yle Oulu on säilyttänyt journalistisen päätösvallan päättää, mitä kuvia sen tilillä on.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on avoimesti kertonut yleisölleen kokeilusta merkitsemällä siihen liittyvät kuvat Instagramissa hashtagilla #yleninstavieras. Lisäksi konseptista on kerrottu joka kerta erikseen Instagram-vieraan esittelevässä verkkojutuissa.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu olisi kuitenkin voinut tehdä yleisölle paremmin selville, miten journalistisen päätösvallan säilyttämisestä on huolehdittu. Ylen verkkojutun ilmaisulla “annetaan ajankohtaisen henkilön tai ryhmän käyttöön” ei ole tarkoitettu, että tili olisi Yle Oulun ulkopuolisten päätösvallassa, sillä näin ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieraiden tuottamia kuvia tai Instagram-vieraista kirjoitettuja juttuja ei voi pitää JO 16:n vastaisina. Kuvissa tai jutuissa ei ole mainosmaisia elementtejä tai mainosmaista sävyä, eikä niissä esitellä minkään yrityksen toimintaa tai tuotteita. Ne keskittyvät vieraana olevaan henkilöön.

Päätoimittajan mukaan koko Instagram-vieras -konseptin näkökulma on voimakkaasti henkilölähtöinen, vaikka osa vieraista on ainakin osin tunnettu edustamiensa yritysten kautta. Yritysmaailmassa mukana olevien henkilöiden elämän ja arjen esitteleminen on kuitenkin journalistisesti perusteltua. Yle Oulun Instagram-vieras -konseptissa ei millään tavalla esitellä tai markkinoida yrityksiä, joita vieraat edustavat, saati niiden tuotteita.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media on vahvistanut reaaliaikaisuuden vaatimusta. Kun teknologia ja julkaisualustat kehittyvät, tiedotusvälineiden on tärkeää kokeilla ja yrittää löytää uudenlaisia toimintaympäristöjä sekä uudenlaisia tekemisen tapoja. Yle Oulu on tässä tapauksessa toiminut näin.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on tehnyt sisältöä koskevat ratkaisut journalistisin perustein luovuttamatta lopullista päätösvaltaa sisällöstä toimituksen ulkopuolelle. Kokeilussa ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidetty selvänä eikä kokeilu ole sisältänyt piilomainontaa.

Näin Yle Oulu ei ole toiminnassaan rikkonut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Yle Oulun Instagram-tili annettiin toimituksen ulkopuolisen henkilön tai ryhmän käyttöön viikonlopuksi kerrallaan 20.5.-2.7.2017. Vierailijat olivat muun muassa oululaisia yrittäjiä, taiteilijoita ja muusikoita.

He saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä. Vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras. Pelkkä hashtag-merkintä ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta.

Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Yle Oulu ei tässä tapauksessa varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvoston muistuttaa, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median tileillä julkaistut sisällöt ovat normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Neuvosto korostaa, että toimitusten on muistettava tämä silloinkin, kun ne kokeilevat uusia toimintatapoja.

Tässä tapauksessa kukaan Instagram-vieraista ei julkaissut mainosmaista aineistoa, joten piilomainonnan kriteerit eivät täyttyneet.

Luovuttaessaan Instagram-tilinsä käyttäjätunnukset edellä kuvatulla tavalla vierailijoille toimitus kuitenkin luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia