YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 7 min 41 s sitten

Suomalaisbändi haluaa maailman suurimmaksi – musiikkivaikuttaja: "Menestyjien apinointi on kuolemaantuomittua"

2017, Marraskuu 19 - 14:44
Mistä on kyse?
  • Oululainen Blind Channel pyrkii saamaan musiikistaan työn itselleen.
  • Kansainväliseen menestykseen tähtääviltä artistilta vaaditaan kovaa työtä ja omaleimaisuutta.
  • Tällä hetkellä Suomesta viedään ulkomaille eniten tuottajia ja laulun tekijöitä.
  • Globalisaatio helpottaa artistien menestymistä. Suomessa musiikin vientitulot ovat viime vuosina kasvaneet.
Yleisö mylvii, perhoset pyörii vatsassa ja tuntuu, että tulee oksennus. Tämä kaikki helpottaa kuitenkin välittömästi ensimmäisen biisin ensimmäisten iskujen jälkeen. Loppukeikka onkin täyttä hurmosta. Satapäinen yleisö juhlii mukana laulaen meidän tekemiämme biisejä. - Ote on oululaisen Blind Channel -yhtyeen keikkapäiväkirjasta viime kesältä. Blind Channelin jäsenet ovat 20–24-vuotiaita.Aleksi Kelloniemi Blind Channelin miehet eivät sorru turhaan vaatimattomuuteen: he haluavat olla maailman isoin rockbändi. Bändi on tehnyt töitä sen eteen neljä vuotta ja hiljalleen tulosta on alkanut tulla. Tuottajamme sanoi, että meidän musiikkimme on vähän niin kuin kokoomusrockia. Joonas Porko Yhtye on keikkaillut kotimaan rajojen ulkopuolella ja ollut esimerkiksi soittamassa Tuska Open Air -festivalin jatkoklubilla.Mutta mitä nousu todelliseen maailmanmaineeseen vaatii? Menestyminen vaatii ainutlaatuisuutta Sony Music Finlandin toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki on ollut yli 20 vuotta musiikkialalla. Sinä aikana hän on nähnyt monenlaisia menestystarinoita. Vaikka jokaisen bändin tarina on erilainen, yhdistää menestyneitä artisteja hänen mukaansa muutama ominaisuus. – Uniikkius ja omaleimaisuus ovat ykkösasioita. Menestyjien apinointi on totaalisen kuolemaantuomittu juttu. Blind Channelin uniikkius löytyy genrestä. Omien sanojensa mukaan he ovat luoneet uuden genren, violent popin. – Se on modernia rokkia, aika kansainvälistä kamaa. Siellä on pop-elementtejä rock-pohjalla, johon on saatettu sekoittaa räppiä ja konemusiikkia, bändin kitaristi Joonas Porko kertoo. – Tuottajamme sanoi, että meidän musiikkimme on vähän niin kuin kokoomusrockia. Yhtye on esiintynyt niin satapäisille yleisöille kuin parille katsojallekin. Bändin mukaan keikan laatu tulee olla samanlainen yleisön määrästä riippumatta.Carolin Büttner Oman genren luominen on antanut bändille vapauden tehdä periaatteessa minkälaista musiikkia vaan. Genren sisään menisi bändin toisen laulajan Niko Moilasen mukaan peruspopmusiikkia tai vaikka raskasta death metallia. – Voimme vain todeta, että tämä on meidän itse keksimämme väkivaltapop ja tämä kuuluu tähän. Musiikkibisneksessä kaikki etenee nopeasti. Esimerkiksi popmusiikissa se, mikä on nyt kuuminta hottia, on muutaman kuukauden päästä muuttunut joksikin toiseksi, Wemppa Koivumäki muistuttaa. – Jos nyt lähtisi kopioimaan sitä, mikä on tällä hetkellä toimivaa, niin siinä vaiheessa kun oma tuotos on valmis, on auttamattomasti myöhässä. Blind Channel
  • Blind Channel -yhtye on perustettu vuonna 2013
  • Yhtyeeseen kuuluu viisi jäsentä: Joonas Porko (kitara, taustalaulu), Niko Moilanen (laulu, sanoitus) Joel Hokka (kitara, laulu), Olli Matela (basso) ja Tommi Lalli (rummut).
  • Blind Channel on luonut omien sanojensa mukaan uuden genren, violent popin.
  • Yhtye on keikkailut Suomen lisäksi Baltian maissa, Saksassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.
  • Bändi on myös päässyt muutaman isomman yhtyeen, kuten kuten kanadalaisen Simple Planin lämppäriksi.
Pelkkä ainutlaatuisuus ei tietenkään avaa portteja menestykseen. Ennen kaikkea se vaatii Koivumäen mielestä kovaa ja pitkäjänteistä työtä. – Ja siitä työstä on tärkeää myös tykätä ja siihen tulee olla valmis. Etenkin bändeillä työhön kuuluu vahvasti kiertäminen keikoilla. Yksi tärkeimmistä asioista kansainvälisen menestymisen kannalta on Koivumäen mukaan hyvä tiimi. Perinteinen kombinaatio on levy-yhtiö, tuottaja, manageri ja kustantaja. Ilman kunnollista tiimiä on menestyminen kansainvälisillä markkinoilla vaikeampaa. Hyvän tiimin löytäminenkään ei kuitenkaan ole aina helppoa. – Yleensä se lähtee siitä, että löydät yhden ihmisen, esimerkiksi managerin, jonka avulla saa haettua muut tiimin jäsenet. Rokkarin arki on kiireistä Välimatka Oulusta Helsinkiin on pitkä, reilu 600 kilometriä, ja tällä apinalaumalla sinne ajaa noin 8 tuntia ja 30 minuuttia. Kuulostaa raskaalta, mutta tähän on totuttu ja Oulu-Helsinki väli on tullut tutuksi heittämättä ainakin kolmekymmentä kertaa. – Blind Channelin keikkapäiväkirja Teemme joka päivä erilaisia ulkomusiikillisia juttuja, kuten keikkakoreografioiden treenaamista peilisalissa. Joonas Porko Kiireisten rokkareiden elämässä on omat kiemuransa. Joonas Porko miettii, etteivät kaikki parisuhteet kestäisi sitä, että toinen on koko ajan joko keikkamatkoilla tai bänditreeneissä. Hänen omaan parisuhteeseensa se ei kuitenkaan ole vaikuttanut. – Sitä etsii itselleen tyttökaverin, joka ymmärtää, että pitää olla paljon poissa, bändikaveri Niko Moilanen säestää. Priorisointi on Moilasen mukaan myös tärkeää. Hän opiskelee neljättä vuotta yliopistossa ja kutsuu itseään korvaustehtävien kingiksi. – Kun uusi kurssi alkaa, kävelen ensimmäisenä proffan luokse ja sanon, että joudun olemaan nämä kaksi viikkoa tuosta pois ja tuolta nuo kolme viikkoa, saisinko jotain korvaustehtäviä. Mutta kyllä opiskelut ovat kuitenkin rullanneet. Kansainväliseen menestymiseen tarvitaan usein taustajoukkoja, kuten levy-yhtiö, tuottaja ja keikkamyyjä.Nea Ahtiainen Blind Channelin orastavan menestyksen takana on itseensä uskominen, menestymisen nälkä ja kova työ. – Teemme joka päivä erilaisia ulkomusiikillisia juttuja, kuten keikkakoreografioiden treenaamista peilisalissa. Olemme ylipäätään selvittäneet, miten tekemistä voi jokaisella osa-alueella parantaa. Ja totta kai tehty hyviä biisejä, Porko luettelee. Moilanen kertoo, että he pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon asioita itse eivätkä pelkästään nojaa levy-yhtiöihin tai keikkamyyjiin. – Me haluamme tehdä tätä työksemme. Ja se vaatii paljon, että tästä saa työn itselleen. Tarinoita tarvitaan Tällä hetkellä musiikkibisneksessä on pinnalla Wemppa Koivumäen mukaan enemmän sooloartisteja kuin bändejä. Koivumäki kertoo, että se on ennen kaikkea musiikkilajiin liittyvä asia. – Rock on mennyt genrenä globaalisti sekä paikallisesti jonkin verran alaspäin. Kuunnelluimpien kappaleiden listoilla on tällä hetkellä enimmäkseen poppia, hip hoppia ja urbaania musiikkia. Tietysti poikkeuksiakin on. Koivumäki nostaa esimerkiksi Haloo Helsingin, jolla menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan. Myös vanhemmat bändit kuten esimerkiksi The Rasmus, Apocalyptica ja Nightwish keikkailevat Koivumäen mukaan edelleen aktiivisesti. Koivumäki kertoo, että 15 vuotta sitten Suomen musiikkivienti oli vahvasti bändipainoitteista. Useat silloin perustetut bändit, kuten Apocalyptica keikkailevat edelleen aktiivisesti.Ricky Swift / AOP Jos taitoa, uniikkiutta ja tahtoa työskennellä löytyy, on menestys mahdollinen. Oli kyseessä sitten yhtye tai sooloartisti. Koivumäki sanoo, että jokaisella menestyvällä artistilla tai bändillä on taustallaan myös jokin tarina. – Tarina voi myös tulla vahvasti jonkin kappaleen kautta, mutta kyllä se sinne tarvitaan. Lahjakkuus Suomessa on kasvanut ihan hirveästi. Wemppa Koivumäki Koivumäki painottaa, että tarinan pitää olla aito. Hänen mukaansa tärkeää esimerkiksi somessa artistin on tärkeää esiintyä itsenään. – Jos artistin somekanavissa on paljon jonkun muun tekemää sisältöä, niin useimmiten kuulijat ja fanit ymmärtävät sen, että tämä ei ole artistia itseään. Eli siellä on aika vaikeaa olla feikki, pitää olla hyvin pitkälti oma itsensä. Globalisaatio helpottaa menestymistä Tässä vaiheessa iltaa on vuorossa koko homman raskain osuus: kuusi tuntia pelkkää odottelua. Se tunne, kun jännität ja odottelet tekemättömänä monta tuntia putkeen, saa voimaan huonosti sekä fyysisesti että henkisesti. Jännityksen tunne on yksi hirveimpiä tunteita mitä tiedän. - Blind Channelin keikkapäiväkirja Sosiaalinen media, Youtube ja erilaiset suoratoistopalvelut ovat muuttaneet musiikkibisnestä. Artistit ja bändit eivät välttämättä enää tarvitse levy-yhtiötä välikädeksi kappaleiden julkaisuun, vaan he voivat itse ladata ne suoraan Youtubeen. Samalla kuulijakunta on periaatteessa maailmanlaajuinen. Suomalaisten tekemiä kappaleita voi kuunnella vaikka Etelä-Koreassa, jos sellainen sattuu vastaan tulemaan. Koivumäki kertoo, että joka perjantai musiikin suoratoistopalveluissa julkaistaan keskimäärin 18 000 uutta kappaletta.AOP Globaalius antaa Wemppa Koivumäen mukaan paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se luo haasteita. – Keskimäärin joka ikinen perjantai erilaisiin digitaalisiin palveluihin ilmestyy noin 18 000 uutta kappaletta. Voi siis vain kuvitella, että minkälaisesta määrästä musiikkia puhutaan. Se, miten helmet sieltä löytyvät, vaatii entistä enemmän erilaisia markkinointi-innovaatioita. Onhan se vaan parasta mitä voi tehdä. Joonas Porko Globaaliuden vuoksi bändien menestyminen kansainvälisesti on Koivumäen mielestä nykyään huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. – Siihen vaikuttaa myös se, että lahjakkuus Suomessa on kasvanut ihan hirveästi. Meillä on myös huomattavasti parempi itsetunto tänä päivänä. Viimeisten 15 vuoden aikana vientitulot musiikin saralla ovat olleet tasaisesti kasvussa. Viime vuonna Suomen musiikkiviennin arvo oli 45 miljoonaa euroa (Music Finland). Se, mitä ulkomaille viedään, on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Artistien ja bändien sijaan Suomesta muihin maihin viedään Koivumäen mukaan eniten tuottajia ja lauluntekijöitä. – Yksi isoimpia suomalaisia tuottajia on esimerkiksi Nico Stadi, jolla on studio Los Angelesissa. Hänellä oli edellisellä Justin bieberin albumilla kaksi kappaletta. Muita Koivumäen mainitsemia menestyneitä tuottajia ja lauluntekijöitä ovat muun muassa MGI, joka on ollut Akonin ja 50 centin levyillä sekä Teemu Brunila, joka on tehnyt esimerkiksi Englannin markkinoille materiaalia. Näyttämisen halu toimii innostajana Blind Channelilla on taustallaan tiimi, heillä on kova tahto tehdä töitä sekä uniikkiutta. Vaikka yhtye on jo kerännyt menestystä jonkin verran, on iso läpimurto ja maailman isoimman rock-yhtyeen titteli vielä odottelussa. Bändillä on kuitenkin riittää kärsivällisyyttä, vaikka unelma ei heti toteutuisikaan. Kuuluisuus ei ole tärkeintä, vaan palo tekemiseen kumpuaa intohimosta musiikkiin. – Onhan se vaan parasta mitä voi tehdä. Soittaa isoja keikkoja ja sitä musiikkia mitä itse rakastaa ihmisille, jotka myös rakastavat sitä. Ehkä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan mulle se juttu, Porko kertoo. Joonas Porkon mukaan resepti menestykseen on yksinkertainen: täytyy soittaa paremmin, tehdä parempia biisejä ja vetää parempia keikkoja.Carolin Büttner Keikka-elämä on samaan aikaan ahdistavaa ja stressaava, mutta paras palkinto on onnistunut keikka. Se tunne ja hurmos, mikä esiintymisen jälkeen vallitsee takahuoneessa, on suorastaan käsinkosketeltavaa. Vaikka vaatteet ovat litimärät ja nestehukka valtaa kehon, fiilis on kaikin puolin iloinen sekä kiitollinen. Koko ryhmä on rehellisesti onnellinen ja se yhteinen onnistumisen, sekä yhtenäisyyden tunne on jotain aivan uskomatonta. – Blind Channelin keikkapäiväkirja Yhtyeellä on myös suuri näyttämisen halu, joka näkyy Moilasen mukaan etenkin heidän kappaleissaan. – Meillä on ollut kauhea uho alusta asti. Edelleen jatkamme sillä linjalla, nyt se pitää vain lunastaa jotenkin. Blind Channelin vahvuus on sen jäsenissä. He toimivat yhtenä rintamana ja kaikilla on sama määränpää. – Seisomme saman jutun takana ja puskemme ihan täysillä tätä juttua eteenpäin, Moilanen sanoo. Korjaus 20.11.2017 klo 10.05: Joonas Porko on bändin kitaristi, ei laulaja, kuten jutussa aluksi kerrottiin.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"

2017, Marraskuu 17 - 20:21

Koko Suomen katse kääntyi tällä viikolla Perämeren pohjukkaan. Suurten teollisuuslaitosten ja Lapin kahden sataman kunnat tekivät jotain, mikä suututti valtakunnan tasolla poliitikkoja, ministeri Saarikkoa ja pääministeriä myöten. Alueen kuntien valtuutetut äänestivät maanataina sote-yhteisyrityksen perustamisen puolesta. Yhteisyritysmallissa Meri-Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio perustavat yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä. Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä. Neuvottelut sairaaloiden työnjaosta eivät ole edenneet. Viimeinenkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta Tervola antoi suostumuksensa yhteisyrityksen peustamiselle torstaina. Sairaanhoitopiirin kuudesta jäsenkunnasta Ylitornio antoi suostumuksensa maanantaina. Meri-Lapin päätöksestä on puhuttu Meri-Lapin tautina ja kapinana. Pääministeri Juha Sipilä kuvaili, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet laissa olevaa porsaanreikää. Paikalliset sote-valmistelijat eivät odottaneet päätöksestä näin isoa ryöpytystä. Maakunnassa sote-valmisteluita on tehty jo pitkään ja myös Länsi-Pohjassa jo useita vuosia. – Ei tämä minusta ole mikään kapina. Jos pystyy kiihkottomasti keskustelemaan siitä, mikä tämä malli on ja miten sitä voisi soveltaa muuallakin, niin päästäisiin eteenpäin koko Lapissa. On tullut palautetta ja myös kannustusta eri puolilta Suomea tästä tilanteessa, missä olemme, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag. Sonntag sanoo, että päätös ei ole ollut helppo. Päättäjänä hän on halunnut ajatella alueen ihmisiä, ei niinkään hallintoa tai valtaa. Hän myös ihmettelee sitä, että keskustelu on kääntynyt ihmisten sijasta rahaan. – Ihmisten työpaikat ja palvelut ja se, ettei meidän alueen elinvoimaa horjuteta, on ykkösasia, Sonntag sanoo. Mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään. Tommi Lepojärvi Lapin maakunnan tilanne ei ole ollut helppo tähänkään asti. Meri-Lapin kuntapäättäjien maanantainen päätös perustaa sote-yhteisyritys 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa sai aikaan melkoisesti reaktioita. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoi aiemmin Ylelle, että Meri-Lapin päätös on vahva tahdonilmaus Meri-Lapilta eriytymisestä. Yllättyneisyyden määrä ihmetyttää Suunnitelma on kuitenkin ollut tiedossa maakunnan sote-valmistelussa jo hyvän tovin. Asiaa on Länsi-Pohjan soten ohjausryhmän toimesta esitelty aktiivisesti ja se on huomioitu yhtenä vaihtoehtona. Lapin liiton Sote-Savotan entinen projektinjohtaja ja Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi tuo esille Facebook päivityksessään kansanedustajien välinpitämättömyyttä tilaisuuksissa, missä Lapin tilanteesta on avattu keskustelua. – Muut asiantuntijat olivat erittäin kiinnostuneita vaihtamaan ajatuksia, mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään, Lepojärvi kirjoittaa. Lepojärvi ihmettelee yllättyneisyyden määrää yhteisyrityspäätöksessä. Sote-kentässä on hänen mukaansa Länsi-Pohjan kehittämän mallin kaltaisia sopimuksia nähty ennenkin. Kantaa ovat ottaneet kansanedustajat ja esittäneet huolensa, että osa veronmaksajien verorahoista menee sijoittajille. Meri-Lapin yhteisyrityksen kotipaikaksi on merkitty Kemi ja se verotetaan Suomeen. Länsi-Pohjan keskussairaalaa ollaan siirtämässä Mehiläisen ja kuntien perustamalle yhteisyritykselle.Minna Aula / Yle Maakunnan rahat valuisivat Ouluun ilman Kemin sairaalaa Maakunnan rajoille tulee uusi merkitys maakunnan soten myötä. Naapurimaakunnista tulee kilpailijoita ja tämä näkyy varmasti varsinkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Oulu on Meri-Lapista katsoen yhtä lähellä tai kaukana kuin Rovaniemi, reilun sadan kilometrin päässä Kemi-Tornion alueelta. Sote-valmistelujen konsulttiyritys KPMG Oy:n laskemissa on arvioitu, että Länsi-Pohjan tulppausvaikutus Oulun suuntaan on suuri. Eli asiakkaat menisivät palveluiden puutteesta Ouluun huomattavasti todennäköisemmin kuin Rovaniemelle. – Vaikutus on isompi kuin säästöt yhteen sairaalaan keskittämisestä Lapissa, sanoo Länsi-Pohjan sote-projektin johtaja Seija Parviainen. Lepojärven mukaan yhteisyrityksestä voi olla maakunnalle taloudellista hyötyä. – Ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksessä Kemissä olevan sairaalan tulppausvaikutuksen Oulun suuntaan on laskettu olevan 2–2,5 kertaa suuremmat kuin kaiken keskeisimmän erikoissairaanhoidon keskittämisen Rovaniemelle. Kemin sairaalan tulppausvaikutus on Lapin syrjäisten ja vähäväkisten seutujen etu, vaikka toisin väitetään. Maakunta ampuu omaan jalkaansa, kun ei tätä tosiasiaa halua tunnustaa, Lepojärvi kirjoittaa. Minna Aula / Yle Lappi ei mahtunut sote-muottiin Ylen politiikan toimittaja nostaa analyysissään esille Lapin maakunnan sisäisen eripuran. Esimerkiksi perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko yritti avata keskustelua Lappiin viime hetkillä, ennen valtuustojen päätöksiä. Se ei kuitenkaan onnistunut. Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Kaikista pienin. Länsi-Pohjan sote-neuvottelijat moittivat Rovaniemen roolittomuutta viimeisimmissä keskusteluissa. On tulkittu, että neuvotteluhalua Länsi-Pohjan kanssa ei ole ollut, vaan keskittäminen Rovaniemelle on koettu itsestäänselväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi. – Lapin sairaanhoitopiiri on vahvoilla. Sille on suotu se asema, että se on laajan päivystyksen yksikkö ja heidän ei tavallaan tarvitse tehdä mitään työnjaon edistämiseksi. Eivätkä he ole tehneetkään enää pitkiin aikoihin. He ovat ykskantaan ilmoittaneet, että mitään päällekkäisiä toimintoja ei saisi olla Kemissä, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja kemiläinen Ritva Sonntag. Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista. Ritva Sonntag Sonntag harmittelee sitä, että tilanne nähdään vastakkainasetteluna Lapissa. – Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista, Sonntag jatkaa. Sote-yhteisyrityksen osakkaaksi siirtyy aikanaan maakunta. Paljon on puhuttu Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi solmittavan sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen sanktiosta, joka on varsin suuri. Sanktiolla halutaan estää sopimuksen purkaminen ja varmistaa palveluiden pysyminen Länsi-Pohjassa. Parviainen näkee sote-yhteisyrityksessä paljon mahdollisuuksia. Uhkakuvien sijaan voisi miettiä, miten palvelua voisi hyödyntää muuallakin. – Uskomme vahvasti tämän toimintakonseptin mahdollisuuksiin. Voisimme olla alueella pilottina ja kehittää mallia, siitä voisi olla oppimista muillekin, Parviainen toteaa. Perjantaina sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa tehtiin perjantaina hankintapäätös. Kokous kesti useita tunteja. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeuden mukaan veljeskaksikko järjesteli iranilaisperhettä laittomasti maahan – hylkäsi silti kaikki syytteet

2017, Marraskuu 17 - 18:30
Mistä on kyse?
  • Etelä-Karjalan käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet jutussa, jossa kolmen miehen epäiltiin yrittää tuoda iranilaisperhe laittomasti Suomeen
  • Oikeuden mukaan tarkoituksena on ollut järjestää perhe laittomasti Suomeen
  • Rikosta ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan ehtinyt tapahtua, sillä rajanylityksen tosiasiallista aloittamista ei voitu todistaa
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet jutussa, jossa kahta veljestä ja kolmatta miestä epäiltiin törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Oikeuden tuomio on mielenkiintoinen, sillä se katsoi veljesten tarkoituksena olleen tuoda nelihenkinen perhe laittomasti Venäjältä Suomeen. Silti kaikki syytteet hylättiin. Tapaus juontaa juurensa viime vuodenvaihteeseen, jolloin veljeskaksikko matkusti ensin Suomesta Viipuriin. Kertomansa mukaan veljekset olivat matkalla tapaamaan sisarensa Iranista kotoisin olevaa nelihenkistä perhettä. Viipurista ryhmä matkasi yhdessä Pietariin. Tämän jälkeen ensimmäinen veljeksistä palasi Suomeen ja matkusti Kuusamon seudulle. Toinen veljeksistä puolestaan matkusti samaan aikaan perheen kanssa henkilöautolla Pietarista Kostamuksen alueelle rajan toiselle puolelle. Suomessa ensimmäinen veljes ja kolmas mies olivat rajan läheisyydessä odottamassa perhettä. Venäjän puolella rajaviranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet toisen veljeksen johtamaa seuruetta rajavyöhykkeelle vievälle tielle. Todisteita oli rutkasti, mutta ei riittävästi Käräjäoikeudella oli rutkasti todistusaineistoa siitä, että kyseessä on ollut tarkoitus järjestää perhe laittomasti maahan. Toisella veljeksellä oli puhelimessa muun muassa runsaasti kuvakaappauksia rajaseudun kartoista. Lisäksi seurueet olivat vaihtaneet viestejä olinpaikoistaan. Käräjäoikeuden mukaan ei myöskään ole uskottavaa, että veljekset olisivat sattumalta päätyneet samaan aikaan vastakkain eri puolille rajaa. Oikeuden ratkaistavaksi tuli se, oliko kyse rangaistavasta laittoman maahantulon yrityksestä vai laittoman maahantulon valmistelusta, jota ei ole säädetty rangaistavaksi. Käräjäoikeus päätyi jälkimmäisen kannalle, muun muassa siksi, että perhe ei koskaan ollut päässyt edes lähelle rajaa. Käräjäoikeuden mukaan todistusaineistoa ei ollut riittävästi siitä, että laittoman maahantulon yritys olisi tosiasiallisesti alkanut. Syyttäjä vetosi jutussa aiempaan tapaukseen, joissa tuomioon riitti se, että henkilö oli astunut Moskovassa junaan, jonka määränpää oli Helsinki. Tuomio tuli, vaikka henkilö ei ollut päässyt lähelle rajaa. Käräjäoikeuden mukaan tapauksia ei kuitenkaan voi verrata keskenään. Syynä on se, että junan määränpää on ennalta määrätty. Henkilöautolla liikkunut perhe puolestaan olisi itse voinut vaikuttaa määränpäähänsä. Suomen rajaviranomaiset epäilivät, että tapaus liittyisi järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Käräjäoikeuden asiakirjoista tällainen yhteys ei käy ilmi. Tuomio ei vielä ole lainvoimainen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuorten päihdeongelmat huolettavat Jyväskylässä – "Vanhempainilloissa kysytään, voiko lasta päästää keskustaan illaksi"

2017, Marraskuu 17 - 17:40

Nuorten päihteidenkäyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat tulleet entistä näkyvämmiksi Jyväskylässä, selviää nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille teetetystä kyselystä. Sen mukaan nuorten suhtautuminen kannabikseen on lieventynyt, lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö on lisääntynyt, ja huumeiden hankkiminen on aiempaa helpompaa. Ongelmia on eniten yli 15-vuotiailla, mutta myös sitä nuoremmilla. Myös nuorten palvelut koetaan ammattilaisten joukossa pirstaleisiksi ja niihin pääsy hankalaksi. Kyselyyn osallistui yli 160 nuorten kanssa työskentelevää vastaajaa. Kovia huumausaineita on käytössä jopa alle 15-vuotiailla. Jouko Meriläinen Vaikka suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, osalla ongelmat ovat ammattilaisten mukaan yhä vakavampia. Nuorisotyöntekijöiden huolena kyselyssä oli muun muassa se, että aikuisten ongelmakäyttäjien avoin päihteiden käyttö keskustassa välittyy myös nuorille. – Vanhempainilloissa kysytään siitä, voiko lasta päästää Jyväskylän keskustaan illaksi. Itse en tällä hetkellä sitä ehkä suosittelisi, sanoo Aseman Lapset ry:n hankesuunnittelija Milla Kakko. Milla Kakko tapaa Jyväskylän kaduilla päivittäin erilaisia ihmisiä. Hän haluaisi yhä useamman päihde- ja nuorisotyön ammattilaisen jalkautuvan keskustaan.Tenho Tornberg / Yle Myös ankkuripoliisina nuorten parissa työskentelevälle vanhemmalle konstaapelille Jouko Meriläiselle huolet ovat tuttuja. – Poliisillekin on tullut ilmi se, että koviakin huumausaineita on käytössä jopa alle 15-vuotiailla nuorilla, Meriläinen sanoo. – Niissä käyttäjäryhmä on sillä tavalla erilainen, että kyse on nuorista, joilla on omaa rahaa käytössä. Silloin ongelma ei heti näy vaikkapa näpistelynä. Kriisikokous pohti ratkaisuja Nuorisotyön ammattilaiset kokoontuivat perjantaina Jyväskylässä kriisipalaveriksi luonnehdittuun tapaamiseen pohtimaan ratkaisuja tilanteeseen. – Allekirjoitan sen, että tällainen kriisikokous on paikallaan. Omaa asiakasryhmääni ovat 18–29-vuotiaat. Heidän kohdallaan puhutaan päihteistä, kannabiksesta ja "tutkareista", tutkimuskemikaaleista – eri aineista, joita yhdistellään ja kokeillaan, sanoo Jyväskylän kaupungin nuorten aikuisten palvelukeskus J-Napissa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Kimmo Jouhki. Erilaiset huumekokeilut näkyvät nuorisotyön ammattilaisten arjessa. Kuvituskuva.Eveliina Matikainen / Yle Isona ongelmana ammattilaiset näkevät nuorten palveluissa niiden pirstaleisuuden. – Huoli on aika samanlaista eri paikoissa. Henkilöstöllä ei riitä resurssia käsitellä kaikkien asioita, eikä ole tietoa siitä, mihin palveluihin nuoria pitäisi ohjata, Milla Kakko summaa. – Aika pitkään on jo nähty, että eri palvelut eivät toimi. Meillä on nuoria, jotka tippuvat systeemistä ulos ja sitten heidät tavataan kadulla. Ongelmia pitäisi hoitaa rinnakkain, ei erikseen. Kimmo Jouhki Samoilla linjoilla on myös Jouhki. – Pitää olla yksi paikka, jossa nuori ovesta tullessaan saa palvelut, eikä häntä lähdetä pompottelemaan. Meillä pitäisi olla yksikkö, jossa hoidetaan 13–29-vuotiaat. Silloin meistä saisi lastensuojelukin apua, Jouhki sanoo. Yhden luukun palveluja kaivataan Yhtäältä ongelmia aiheuttaa palveluiden kokoamisessa myös lakiviidakko. – Meillä on sosiaalihuoltolaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, Jouhki listaa. – 60–70-prosenttia näistä nuorista on sekä päihde- että mielenterveysongelmaisia. Jo Käypä hoito suosituskin sanoo, että näitä ongelmia pitäisi hoitaa rinnakkain, ei erikseen. Esimerkiksi Oulussa hyviä kokemuksia on saatu Byströmin talon mallista (Oulun kaupunki), jonne nuorten palveluita on koottu yhden katon alle. Samansuuntaista voitaisiin pohtia Jyväskylässäkin, arvioi palvelupäällikkö Katariina Soanjärvi Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista. – Nuorten maailmassa on tapahtunut paljon puhuttavia asioita. Ruohonjuuritason toimijat huomaavat nämä haasteet. Silti pitää muistaa, että suurimmalla osalla nuorista menee erittäin hyvin, Soanjärvi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sää kylmenee alkuviikosta – etelässäkin pakkasta

2017, Marraskuu 17 - 15:59

Viikonloppua vietetään osassa maassa sateisessa säässä. Ensi viikon alussa sää kylmenee. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan perjantaina on satanut viitisen senttiä lunta Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan alueella. Länsirannikolla puolestaan tuuli on yltänyt lähelle myrskylukemia. Sateet heikkenevät yön aikana, kun matalapaine liikkuu itään. Hellisen mukaan uusia sateita saadaan lauantaina lisää, kun sadealue saapuu maan eteläosaan. Lämpötilat ovat etelässä lauantaina muutaman asteen plussan puolella ja pohjoisessa on puolestaan pakkasta. – Etelän lisäksi Oulu-Rovaniemi-akselilla tulee lumisateita, mutta muualla maassa on poutaista ja jopa aurinkoista. Sää on oikeastaan aika kaksijakoinen, sanoo Hellinen. Sateet voimistuvat sunnuntaina, ja etelässäkin on syytä varautua räntäsateisiin. – Sunnuntaina etelässä ja keskiosassa maata tulee ajoittaista sadetta. Lämpötilat ovat sunnuntaina eteläosassa nollan asteen tuntumassa ja pohjoisessa on pakkasta 10 asteen molemmin puolin. Eteläänkin pakkasta Ensi viikon alussa säässä tapahtuu muutos kylmempään suuntaan. Lämpötila on etelässäkin pakkasen puolella. Hellisen mukaan kylmempää säätä on luvassa ainakin keskiviikkoon asti. – Etelässä lämpötila sahaa nollan asteen molemmin puolin maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona on 1–2 astetta pakkasta ja Lapissa 10–15. Pohjoisessa lämpötiloissa muutosta ei juuri ole. Hellisen mukaan sää todennäköisesti lauhtuu uudestaan keskiviikon jälkeen, mutta kuinka paljon, sitä ei voi vielä varmaksi sanoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Varikset häiriköivät hautausmaalla, kaatavat kukat ja syövät kynttilätkin

2017, Marraskuu 17 - 14:12
Mistä on kyse?
  • Varis osaa nokkia hautakynttilän rikki päästäkseen kiinni kynttilään.
  • Variksen syövät melkeinpä mitä vain, myös kynttilöiden steariinia.
  • Varis on viisas ja oppiva lintu.
Oulussa Intiön hautausmaalla palaneet hautakynttilät makaavat sikin sokin haudan edustalla. Kynttilöiden kaatajia eivät ole ohikulkijat, vaan hautausmaan vakioasukkaat varikset. Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuotisjärvi tuntee hyvin hautausmaan siivekkäiden asukkien tavat. Linnut käyvät syömässä steariinia. – Vuosikausia ne ovat tätä tehneet. Kun kynttilä ei enää pala, ne saapuvat paikalle. Taitaapa kynttilän steariini olla variksen suurta herkkua, sanoo Vuontisjärvi. Varikset nokkivat hautakynttilöitä Oulun hautausmaalla. Pekka Loukkola / Yle Vuontisjärven mukaan omaiset ovat olleet yhteydessä hautausmaan henkilökuntaan, kun he ovat ajatelleet, että kyseessä olisi ilkivalta. Toki ilkivaltaakin on, mutta monesti syyllinen löytyy eläinkunnasta. – Kun on menty haudalle katsomaan tihutöitä, niin on löytynyt variksen, jäniksen tai rusakon jälkiä, kertoo Vuontisjärvi. Steariini sulaa variksen vatsassa Hautakynttilöitä syövät varikset ovat tuttu asia myös biologian professori Esa Hohtolalle, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Hän kävelee usein hautausmaan ohi koiranulkoilutusreissuillaan. Samalla tulee seurattua lintujen käyttäytymistä. Eräänä kesänä kesätyöntekijämme joutui variksen silmätikuksi. Tuomo Vuotisjärvi Hohtola kertoo, että kynttilän sisältämä steariini on eläinperäistä rasvaa. Se sulaa variksen elimistössä – hitaasti, mutta sulaa kuitenkin. Steariinin rasva on kovaa rasvaa, ja variksella menee aikaa sulatella steariini pisaranmuotoon, jotta rasva etenisi linnun suolistossa. – Varis on kaikkiruokainen. Kaikki eläinperäinen käy, raadoista linnunpoikasiin ja -muniin, nakkikopin roskapapereiden jätöksistä aina kaatopaikan jätteisiin asti, kertoo Hohtola. Älykäs kiusantekijä Varis on viisaan linnun maineessa. – Kaupunkivaris osaa paljon asioita, kuten nokkia muovikynttilät auki tai kesäisin kaataa leikkokukat ja juoda vettä kukka-astiasta, Hohtola kertoo. Varis kaivaa steariini esille nokkimalla kynttilän muovisuojan rikki.Pekka Loukkola / Yle Oulun hautausmaalla asustavaan varisyhdyskuntaan kuuluu kymmeniä lintuja. Osa pesii hautausmaalla, osa liikkuu kaupungin alueella. Varis on erittäin reviiritietoinen, joten osansa ovat saaneet myös hautausmaan työntekijät varisten pesimisaikaan. – Eräänä kesänä kesätyöntekijämme joutui variksen silmätikuksi. Se terrorisoi kesätyöntekijäämme koko pesintäajan. Mutta vain yhtä ja samaa työntekijää, kertoo Vuontisjärvi. Varis on älykäs ja oppiva olento. Esa Hohtola Pesivää lintua ei saa häiritä. – Sitten työskennellään luonnon tasapainon kanssa, variksia varoen, naurahtaa Vuontisjärvi. Viisas pääsee vähemmällä ponnisteluilla Varisten käyttäytymisessä näkyy myös selvästi se, miten varis pärjää kaupungissa ja miten se on oppinut uusia tapoja säilyä hengissä. Variksen ruokavalioon käy melkeinpä mikä vaan syötäväksi tarjolla oleva aines. Varis on nokkela eläin, jolle maistuu kaikki eläinperäinen, raadoista kaatopaikan jätteisiin asti.Jyki Lyytikkä / Yle Lintu osaa kaivaa nokallaan ruoan helposti syötäväksi. Varikset kaatavat haudoille asetetut hautakynttilät, nokkivat muoviin reiän ja hakkaavat nokallaan steariinia. – Varis on älykäs ja oppiva olento. Se tietää, mistä ruokaa saa ja miten ruoan hankkiminen onnistuu helpoimmin, kertoo Hohtola. Kaupunkivaris osaa paljon asioita. Esa Hohtola Biologin professori Esa Hohtola on myös joutunut variksen ahdistelemaksi variksenpoikasten läheisyydessä. Yleensä ihmistä varova varis muuttuu suojelevaksi pesimisaikaan. – Koiranulkoilulenkillä alkoi päähäni pudota kuivia oksia. Asialla oli poikasiaan suojeleva varis. Sain vielä rääkyvät raakkumiset kaupan päälle, kertoo Hohtola.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsästysseura ei hyväksynyt Riistakeskuksen arviota, tilasi helikopterin todistaakseen hirvien suuren määrän alueellaan

2017, Marraskuu 16 - 12:58
Mistä on kyse?
  • Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura on valittanut hirvilupiensa määrästä.
  • Seuralle on myönnetty viime vuosina selvästi vähemmän lupia kuin mitä se on hakenut.
  • Suurempia lupamääriä haluttaisiin hirvien aiheuttamien metsävahinkojen takia.
  • Riistakeskus muistuttaa, että lupapäätökset perustuvat pitkän aikavälin seurantaan.
  • Hirvikannat ovat vaihdelleet rajusti vuosikymmenten saatossa.
Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran metsästysmajan pihalla odotellaan jo hirvenpyyntikauden päättymistä. Takana on kaksi jahtiviikonloppua, ja liki kaikki luvat on jo ammuttu täyteen. Metsästysseurassa ollaankin jo vuosia oltu todella tyytymättömiä heille myönnettyjen lupien määriin. Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästyseuran anotut ja myönnetyt hirviluvat vuosina 2009-2017.Yle Uutisgrafiikka Seura on tehnyt valituksen Suomen riistakeskuksen seuralle myöntämistö hirviluvista vuosilta 2014–2016. Nyt seurassa halutaan katsoa valitusprosessi loppuun asti. Paraikaa odotellaan päätöstä, saako seura valittaa hirvilupapäätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran hirvilupien hakuVuonna 2014 Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura haki 10 lupaa, mutta sai 4. Seura valitti päätöksestä riistanhoitoyhdistykselle, Riistakeskukselle ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Valitus hylättiin.Vuonna 2015 seura haki 16 lupaa ja sai 4. Seura valitti Riistakeskukselle. Valitus hylättiin.Seuraavana vuonna lupia tuli 7, kun seura haki 20:tä lupaa. Asiasta valitettiin Riistakeskukselle ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus hylättiin, mutta toive oikeusprosessista säilyy.Tälle vuodelle seura haki hirvilupia 29, mutta sai 20. Valitusta ei tällä kertaa tehty, koska vuoden 2016 valitus on vielä kesken. Valituslupa olisi hirvilupien osalta maamme ensimmäinen. Hirvien määrästä iso näkemysero Valitusten teko liittyy metsästysseuran ja Riistakeskuksen väliseen näkemyseroon hirvien alueellisesta määrästä. Metsästysseuraa ajaa valituksiin metsänomistajien taimikoiden kokemat hirvituhot. Hirviä on alueella paljon, vakuuttaa seuran puheenjohtaja Reijo Kehus. – Meidän alueemme hirvitihentymä on suuri. Tarvitsemme lupia huomattavasti enemmän kuin Riistakeskus on myöntänyt. Maanomistajat ovat hermostuneet hirvivahinkoihin, kertoo Kehus. Teuvo Karen on lopen kyllästynyt hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin.Pekka Loukkola / Yle Metsänomistaja Teuvo Karenilla on hirvenmetsästysalueella taimistoa 13 hehtaaria. Hirvet ovat taimikoissa jatkuva riesa. – Hirvi syö mäntyä ja kuusta. Pahimmillaan taimet kuolevat. Jäljen se jättää taimikkoon nappaamalla vaikkapa kuusenlatvan. Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät. Harri Hepo-oja Metsänomistajan laskelmien mukaan alueella on kolminkertainen määrä hirviä Luonnonvarakeskuksen arvioihin verrattuna. Karen on kutsunut kaksi kertaa hirvivahinkojen tarkastajan mailleen. Näkemyserot vahinkojen määrästä ovat tuntuvat. – Hirvivahinkoasiassa metsänomistaja jää maksumieheksi. Arvio vastaan laskenta Metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Kehus kertoo seuran kustantaneen helikopterivalvontalennon hirvien laskemiseksi, jotta niiden määrä ei jäisi pelkkien arvioiden varaan. – Helikopterilennolla laskettiin hirvitilanne. Sen mukaan saatiin tulos, että hirviä on 12,9 tuhannella hehtaarilla, kun Luonnonvarakeskuksen eli Luken arvio on 2,3. Antti Pylväs / Yle Kuivaniemen rannikko Perämerellä on hirvien perinteistä talvilaidun- ja vasomisaluetta. Metsästäjät ovat panneet merkille, että hirvien vaeltaminen alueelta toiselle on vähentynyt. – Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan. Siihen vaikuttavat leudot talvet. Kun ruokaa riittää, niin tännehän ne jäävät, kertoo Reijo Kehus. Hirvikantoja seurataan vuosi vuodelta Suomen riistakeskuksen riistapäällikön viransijainen Harri Hepo-oja tuntee Kuivaniemen tilanteen. Valitukset ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. – Aina silloin tällöin hirvilupien määrästä tulee valituksia. Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät, Hepo-oja kertoo. Hirvikantoja seurataan usean vuoden suunnitelmalla ja vuosittaisilla laskennoilla. Hirvilupien määrä vaihtelee vuosittain.Mika Moksu / Yle Hepo-oja muistuttaa, että yksittäisen seuran alueella hirvilaskennan tulos ja Luken arviot voivat vaihdella paljonkin. Riistakeskuksessa painotetaan hirvitalousalueen kokonaistilannetta. Hirvitalousalueet kattavat koko maan niin, että kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin hirven kesä- ja talvilaitumet. – Jos seuran metsästysalue on koko hirvitalousalueella pieni, niin hetkellisesti hirvien määriin voidaan saada suuria eroja. Kuukauden päästä tilanne voi olla vastakkainen. Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan. Reijo Kehus Hirvikannat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa todella paljon. Vuonna 2004 Riistakeskuksen Oulun alueella myönnettiin luvat yli 20 000 hirven ampumiseen. Kannan ollessa pienimmillään 1990-luvulla lupia myönnettiin alle 2 000. Kuivaniemellä uskotaan siihen, että korkein hallinto-oikeus antaa luvan valittaa hirvilupapäätöksestä. Seura hävisi juttunsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mutta se ei vähennä Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran halua jatkaa oikeusprosessia. – Haluamme katsoa tämän asian loppuun asti, sanoo seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Paavo Turusen elämä oli päättyä hirvimetsällä – silti hän palaa sinne pyörätuolilla yhä uudelleen

2017, Marraskuu 16 - 11:07
Mistä on kyse?
  • Paavo Turunen neliraajahalvaantui hirvimetsällä viisi vuotta sitten.
  • Hän putosi alas niskoilleen hirvitornista, jonka pohjalauta petti alta.
  • Turunen osallistuu vuosittain hirvijahtiin pyörätuolilla avustajansa kanssa.
  • Jahtiin osallistuminen onnistuu hoivakodin ja metsästysseuran yhteistyöllä.
Tyrnäväläinen Paavo Turunen istuu sängyllään oululaisessa hoivakodissa. Hänen eteensä on levitetty kuvia metsästysreissulta. Takana on yksi vuoden kohokohdista. Turunen on päässyt jälleen lempiharrastuksensa pariin hirvimetsälle ja muistelee asiaa selvästi mielissään lähihoitaja Pauliina Saarelan tulkkaamana. Lähihoitaja Pauliina Saarela tulkkaa Paavon puhetta sujuvasti kolmen vuoden kokemuksella.Paulus Markkula / Yle Turunen ei pysty puhumaan, mutta hän kommunikoi kirjainkaavion avulla. Sanat muodostuvat hitaasti, kirjain kerrallaan, kun hoitaja tulkitsee Turusen silmien liikkeitä. Tämä on tapa, jolla mies saa äänensä kuuluviin. – Elämä päättyi ja pysäytti, mutta tähän on vain sopeuduttava, että en enää pysty puhumaan enkä liikkumaan. Mutta onneksi muisti ja järki ovat tallella, Turunen sanelee. On mukavaa, kun on saanut osallistua hirvipeijaisiin. Paavo Turunen Turusen elämä oli päättyä lähes päivälleen viisi vuotta sitten. Kokenut metsämies oli Tyrnävällä hirvimetsällä passissa hirvitornissa. Turunen oli istuutumassa reppujakkaralleen, kun hirvitornin pohja petti ja hän putosi maahan niskoilleen. Turusen niskanikama murtui ja hän sai massiivisen aivoinfarktin. Miehestä tuli neliraajahalvaantunut ja puhekyvytön 67-vuotiaana. Tila on niin sanottu locked-in-syndrooma, LIS. Siinä ihmisen ajattelu, järki ja tunteet ovat ennallaan, mutta vartalo on halvaantunut eikä puhuminen tai nieleminen onnistu. Locked-in-oireyhtymä
  • Laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila.
  • Raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet.
  • Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet.
  • Ajattelu, muisti ja tunteet ovat entisellään.
  • Taustalla usein aivoverenkierron häiriö tai traumat, tuumorit ja virusperäiset sairaudet.
Lähde: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1998 Hirvijahdissa pyörätuolilla Pauliina Saarela työntää Turusen pyörätuolia lumisella tiellä varmoin ottein. Turunen ja Saarela ovat Oulujoen eräseuran Sanginsuun hirviporukan jahdissa jo tuttu näky. Kaksikko on käynyt vierailemassa hirvenmetsästyksessä kolmena vuotena peräkkäin. – Metsälle jäi kova kaipuu ja olen erittäin tyytyväinen, että olen päässyt jo kolmena vuotena hirvijahtiin Oulussa, Turunen sanelee. Lähes koko päivän kestävälle metsäreissulle täytyy pukeutua lämpimästi, sillä Turunen ei pysty liikkumaan.Ville Honkonen / Yle Turunen ja Saarela viettävät jahdissa lähes koko päivän. Tuttu taksimies kuljettaa kaksikkoa aina sinne, missä tapahtuu. He pystyvät seuraamaan koirien ja miesten liikkeitä tabletilta. Vaikka saalista ei tullut, se ei harmita. Tärkeintä on päästä nauttimaan luonnosta ja tunnelmasta. Hirvikaverit pitävät yhtä Turuselle metsästyksellä on ollut tärkeä merkitys koko hänen elämänsä ajan. Mies sai ensimmäisen metsästyskoiransa 15-vuotiaana ja on kuulunut hirviporukoihin 50 vuotta. Luonto oli mukana vahvasti myös työelämässä, sillä hän työskenteli Kainuun rajavartiostossa vartiopäällikkönä ja kouluttajana. Eläkkeelle jäämisen jälkeen metsästys on ollut miehelle kaikki kaikessa. Tähän on vain sopeuduttava, että en enää pysty puhumaan enkä liikkumaan. Paavo Turunen Jahtikuulumisia vaihdetaan myös silloin, kun Turusen metsästyskaverit vierailevat hänen luonaan noin kerran kuukaudessa. Seurakaverit myös löysivät hänet tajuttomana tornin juurelta ja hälyttivät apua. Turunen itse ei muista tapauksesta mitään. Halvaantumiseen johtava metsästysonnettomuus harvinainen Vakavaan loukkaantumiseen johtavat metsästysonnettomuudet ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Aseenkäyttöön liittyviä onnettomuuksia tapahtuu vuosittain parikymmentä. Turunen pystyy seuraamaan metsästyksen kulkua tabletilta.Ville Honkonen / Yle Muita onnettomuuksia, kuten loukkaantumiseen johtavia putoamisia ei tilastoida, kertoo Suomen metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Hän muistaa viiden vuoden aikana tapahtuneen yhden halvaantumiseen johtaneen onnettomuuden. Myöskään hirvitornien kunto ei Simeniuksen mukaan ole suuri tai laaja ongelma. Niistä huolehtiminen kuuluu yleiseen turvallisuuteen. Metsästäjäliitosta on muistutettu seuroja käymään tornien kunto läpi vuosittain. – Tornit lahoavat pikkuhiljaa eivätkä kestä. Silloin ne pitää joko korjata tai ottaa pois käytöstä, Simenius sanoo. Peijaisista voi nauttia, vaikkei pysty syömään Paavo Turusen hirvenmetsästyskausi päättyy tänä vuonna joulukuun puolella edessä oleviin hirvipeijaisiin, joihin hän on jälleen lähdössä mielellään. Niissäkin tärkeintä on osallistuminen ja tunnelma, sillä vammautumisen vuoksi Turunen ei pysty enää syömään. Turusen omahoitaja Pauliina Saarela sen sijaan kertoo saaneensa peijaisista tuliaisina hirvenlihaa. – On mukavaa, kun on saanut osallistua hirvipeijaisiin, Turunen sanelee. Paavo Turunen on päässyt Oulujoen eräseuran hirvijahtiin yhdessa hoitajansa Pauliina Saarelan kanssa.Ville Honkonen / Yle Hirvenmetsästys ei loppunut Turusen perheessä Paavon loukkaantumiseen. Perheen tytär on jatkanut isänsä harrastusta ja isä jakaakin tyttärelleen aktiivisesti neuvoja ja kokemuksiaan. Asia on Turuselle selvästi tärkeä, sillä hän liikuttuu siitä puhuttaessa. Oman näköistä elämää myös hoitokodissa Caritas Niemelän vastaava ohjaaja Sinikka Sirviö kertoo, että asukkaille pyritään järjestämään mieluisaa ohjelmaa, jotta he pystyisivät elämään oman näköistään elämää myös hoivakodissa. Turuselle hoivakodissa olo on tuonut myös uusia harrastuksia, kuten kulttuurin. Asioita käydään jahtipäivien jälkeen paljonkin läpi. Sinikka Sirviö Turusen osallistuminen hirvenmetsästykseen on saatu järjestettyä hoivakodin ja metsästysseuran yhteistyöllä. Metsästysreissun vaikutukset näkyvät Sirviön mukaan pitkään. – Aluksihan se herkistää hirveän paljon ja asioita käydään jahtipäivien jälkeen paljonkin läpi ja katsotaan kuvia. Seuraava vaihe on, että aletaan odottaa seuraavaa syksyä, että josko se jahti jahtipäivä sieltä selkeytyisi ja päästäisiin jälleen mukaan.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Virtuaalilasit päähän ja piippuhyllylle? 5G saattaa mullistaa sen, miten katsomme urheilua

2017, Marraskuu 15 - 08:10
Mistä on kyse?
  • 5G jopa tuhatkertaistaa mobiilidatan nopeudet paikallisesti.
  • Lätkäkatsomot ovat ensimmäisten joukossa 5G:n käyttöönotossa.
  • 5G:ssä katsoja ohjaa itse haluamiaaan hidastuksia ja näytön lisäpalveluja.
  • Itsenäisesti toimivat 5G-sensorit on puristettu vain paidannapin kokoon.
  • Oulu on 5G:n kehityksen eturintamassa.
Hidastukset omasta kännykästä, pelaajan tilastot 3D-laseista... Mitä kaikkea lisää 5G-teknologia voisi tuoda ihan tavallisen penkkiurheilijan katsomokokemukseen? Vastauksia saatetaan saada jo ensi kaudella kotimaisista jääkiekkokaukaloista. Katsomokokemuksen syventämistä ideoidaan jo vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Jatkoaika.com-verkkolehden keskustelupalstalla penkkiurheilijoiden kommentteja on kertynyt jo satoja. Niissä toivotaan esimerkiksi mahdollisuutta omaehtoiseen maalinedustilanteiden kelailuun ja tuomareiden ja pelaajien huuteluiden kuuntelemiseen. Liigaseuroja kiinnostaa Esimerkiksi SM-liigaseura Oulun Kärpät odottaa mielenkiinnolla, mitä uutta yhteistyö teleoperaattori Telian kanssa tuo katsomoihin. Uudet lisäpalvelut saattavat tuottaa kassavirtaa muun muassa sponsoreiden ja mainosmyynnin kautta, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen ennustaa. – Vain hallissa näkyvät lisäpalvelut ovat kiinnostava mahdollisuus. Voimme tuoda niitä esimerkiksi kausikorttilaisten älypuhelimiin, hidastuksia ja sellaista. Tietysti yhteyksien pitää olla nopeita, että kaikki saadaan katsojille viiveettömästi. 5G tarjoaa runsaasti reaaliaikaista dataa. Olli-Pekka Takanen Yksi fanien toiveista on ollut pelaajakohtainen ottelun seuraaminen, joka edellyttäisi kameroita pelaajien kypäriin. – En tiedä miten Kärppien edustusjoukkue suhtautuisi henkilökohtaisiin kypäräkameroihin, mutta kasvavalle juniorisukupolvelle se on aikanaan varmasti ihan luontevaa, Virkkunen arvioi. Suuret suunnitelmat Telia aikoo tuoda ensi syksynä alkavalla kuusivuotisella sopimuskaudella SM-liigajoukkueiden kotihalleihin muun muassa 3D-kameroita, joita katsojat voivat käyttää oman mielensä mukaisesti. Ensimmäisiä testejä teleoperaattori teki jo viime kesän pilotissa, jolloin koehenkilöt seurasivat jalkapallo-ottelua virtuaalilasit päässään, kertoo Telian jääkiekkotoimintoja johtaja Olli-Pekka Takanen. Puhutaan hetkellisesti jopa kymmenistä gigabiteistä sekunnissa. Matti Latva-aho – 5G tarjoaa runsaasti reaaliaikaista dataa isoille joukoille ilman viiveitä. Katsoja voi nähdä maalit ja tilanteet hidastettuna omasta kännykästä tai suunnata kameran kohti pelaajaa ja saada ruudulle hänen tilastojaan, Olli-Pekka Takanen selvittää. 5G:tä testataan jo Korean talviolympialaisissa Oulun yliopiston CWC-tutkimuskeskus aikoo esitellä 5G-osaamistaan testaamalla vuoden 2018 talviolympialaisissa lähes viiveettömiä 5G-hotspotteja kisakylässä ja kisabusseissa. Korean Pyeongchangissa luodaan nopea, kaksisuuntainen datayhteys Ouluun. Yhteyden avulla voidaan muun muassa katsella tapahtumia ohjaamalla itse reaaliaikaista 3D-kameraa. Kolmiulotteisen kartan avulla pääsee selailemaan kisa-alueen suorituspaikkoihin tallennettuja multimediaklippejä ja tulostietoja. 5G sensorit on puristettu ja napin kokoon, ja ne lähettävät informaatiota vuosikausia sisältämällään virtalähteellä, akatemiaprofessori Matti Latva-aho kertoo.Paulus Markkula / Yle Akatemiaprofessori Matti Latva-aho Oulun yliopiston CWC-tutkimuskeskuksesta uskoo, että 5G lyö markkinoilla läpi ensisijaisesti ylivoimaisen nopeiden mobiiliyhteyksien ansiota. Nykyisin älypuhelimen omistajille tarjotaan yleisesti 100 Mbit/s -nopeuksia, mutta 5G tuhatkertaistaa nopeudet. – Puhutaan hetkellisesti jopa kymmenistä gigabiteistä sekunnissa, Latva-aho sanoo. Oulu 5G-kehityksen eturivissä 5G kehittyy parhaillaan teknologiapainotteisesti, ja alalle kehitetään maailmanlaajuisia standardeja. Oulun CWC-tutkimuskeskuksen avoimessa testiverkossa pystytään kuitenkin jo testaamaan ensimmäisiä 5G-sovelluksia yhteistyössä yritysten kanssa. – Mobiililaajakaistan ohella kehitämme pieniä, paidannapin kokoisia sensoreita joiden avulla voimme seurata tai optimoida lähes millaista toimintaa tahansa. Latva-ahon mukaan suurimmat 5G:n mahdollisuudet kehittyvät kuitenkin urheilun ja kuluttajamarkkinoiden ulkopuolella teollisuudessa, esineiden kytkeytymisessä internetiin, tulevaisuuden sairaalassa sekä itsestään liikkuvissa ajoneuvoissa. Oulussa tapahtuu näiden kaikkien osa-alueiden kehitystyötä. – Kaupunkiympäristöjen älykkyyden lisääminen vaatisi uutta kehityspääomaa operaattorivetoisen kehitystyön rinnalle. Tämä puolestaan liittyy viestintäpolitiikkaan, jakaako viestintäministeriö paikallisia 5G-taajuuslisenssejä myös muille kuin perinteisille teleoperaattoreille, Matti Latva-aho avaa. Kolmisenkymmentä Oulun kaupunginvaltuutettua on kuluvalla viikolla allekirjoittanut valtuustoaloitteen, jolla Oulun avoin wlan-verkko PanOulu päivitetään 5G:hen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jopa satavuotias voi kasvattaa lihasmassaa lihaskuntoharjoittelulla – tässä kolme hyvää liikettä kuntosalille

2017, Marraskuu 14 - 19:56
Mistä on kyse?
  • Kuntosali sopii kaiken ikäisille, harjoittelun tavoitteet vain muuttuvat iän mukaan.
  • Keski-iän jälkeen lihasvoimaharjoittelun tulee tähdätä arjen askareissa pärjäämiseen.
  • Etenkin alatalja-, jalkaprässi- ja selänojennuslaitteet ovat hyödyllisiä, kun tavoitteena on lihaskunnon kokonaisvaltainen kohottaminen.
  • Varttuneemmat harjoittelijat osaavat kuntosaliohjaajan mukaan suhtautua kuntosaliin nuoria rennommin – tästä voisivat hänen mukaansa ottaa kaikenikäiset opiksi.
Alataljalaitteen painot nousevat rivakasti ja palautuvat alkuasentoon rauhalliseen tahtiin. Oululainen Raija Autio, 61, harjoittaa hartialihaksiaan. Liike on osa Aution säännöllistä, senioriryhmässä tapahtuvaa kuntosaliohjelmaa. – Kun neulon paljon tai räplään kännykkää, menee asento kumaraan. Tämä liike saa minut ojentumaan. Aikaisemmin kuntosaliharjoittelua inhonnut oululainen Mairit Toropainen, 69, vuorostaan ponnistaa tottuneesti jalkaprässissä. – Tämä on minun lempparini! Tässä voi haastaa itsensä, pistää pikkuhiljaa kovemmat painot! Yhdessä harjoitteleminen sitouttaa Senioriryhmiä vetävän Fit Edenin kuntosaliohjaaja Sakari Kiljanderin mukaan Aution ja Toropaisen rehkimisessä kiteytyy seniorin kuntosaliharjoittelun tärkeä tarkoitus. Kun ikää karttuu, on harjoittelun tähdättävä arjessa pärjäämiseen. Tällaisia pieniä, mutta vanhenemisen myötä haastaviksi käyviä askareita voivat olla esimerkiksi tuolilta nouseminen tai kauppakassien kantaminen. Kiljanderin mukaan paras tapa pitää arjen lihasvoima hyvänä on keskittyä yksittäisen kohdan sijasta lihasryhmää kokonaisvaltaisesti harjoittaviin liikkeisiin. Tutkimusten mukaan sellaista tilannetta, jossa kuntosali ei sopisi iäkkäälle, ei ole olemassa. Maarit Piirtola Jalkaprässissä jalan lihaksisto kehittyy ja ylösnousu sängystä helpottuu. Selänojentajassa keskivartalolihakset voimistuvat ja arjen nostoliikkeet käyvät sujuvammin, Kiljander neuvoo. Vaikka nykyaikaiset kuntosalilaitteet on tehty turvallisiksi, ei niihin nuoremman saati seniorinkaan kannata hypätä ilman valmistautumista. Kiljander antaa kolme vinkkiä, joilla kuntosalikipinän saa kytemään: lähde liikkeelle maltilla, hanki ammattitaitoista opastusta ja ota ystävä tai puoliso mukaan salille sitouttamaan säännölliseen harjoitteluun. – Ei minulla tutkittua tietoa ole yhdessä harjoittelemisen hyödystä, mutta aivan varmasti se on hauskempaa kahdestaan tai ryhmässä. Ei otsa rypyssä Kuntosalirehkiminen miellettään usein rankaksi, nuoruuden voimaa korostavaksi liikkumisen muodoksi. Onko siis olemassa yläikärajaa, jolloin saliharjoittelu kannattaa jättää nuorille? – Tutkimusten mukaan sellaista tilannetta, jossa kuntosali ei sopisi iäkkäälle, ei ole olemassa, Helsingin yliopiston kansanterveystieteiden tutkija, fysioterapeutti Maarit Piirtola toteaa. Marko Siekkinen / Yle Piirtola kertoo, että maksimipainoharjoittelukaan ei ole iäkkäältä poissuljettu. Kahdeksankymppisten tiedetään nostaneen isompia painoja kuin heikompikuntoiset keski-ikäiset, ja jopa satavuotian lihasmassa voi kasvaa. – Ainoastaan sellainen harjoittelu, josta ei jää hyvä olo, on iäkkään hyvä jättää tekemättä, Piirtola neuvoo. Piirtola kuitenkin painottaa Kiljanderin tapaan kehon väistämättömän ikääntymisen huomioon ottamista harjoittelussa. Tulevaa tuolilta ylösnousua ja kauppakassien kanssa pärjäämistä on hänen mukaansa hyvä miettiä viimeistään jo keski-ikäisenä. – Ikäkriisissä painiva voi ajatella, että vielä tämäkin, mutta tällöin asiaan pitää jo puuttua. Painotan kuitenkin, että elinikäinen liikkuminen on avain kaikkeen. Vaikka lihaskunnon kohottamisella on selkeä tavoite, ei sen pidä olla ryppyotsaista. Tämän opetuksen kuntosaliohjaaja Sakari Kiljander on oppinut ohjatessaan senioreiden ryhmiä. – He suhtautuvat treeniin sosiaalisena tapahtumana ja huomattavasti kiitollisemmin kuin monesti me nuoremmat. Tästä voisivat ihan kaikki ottaa esimerkkiä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Serbipalloilijoiden ja Oulun Palloseuran työsuhdekiistassa sovinto – seura maksaa korvauksia lähes 12 000 euroa

2017, Marraskuu 14 - 14:22

Oulun Palloseura – jalkapallo ry purki kahden serbialaispelaajan sopimuksen vuoden 2015 syksyllä. Pelaajat nostivat jalkapalloseuraa vasteen kanteen Oulun käräjäoikeudessa. Seura kiisti tuolloin pelaajien vaatimukset. Seura ja pelaajat pääsivät asiassa sovintoon, ja Oulun käräjäoikeus vahvisti sovintosopimuksen marraskuussa. Ivica Milutinović vaati seuralta maksamattomista palkoista ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhteensä yli 11 600 euron korvauksia. Sovintosopimuksen mukaan seura maksaa hänelle 6 300 euroa. Vladimir Nikitović vaati noin 9 500 euron korvauksia. Sovintosopimuksen mukaan hän saa yhteensä 5 400 euroa. Jutun oikeudenkäyntikulut olivat noin 10 500 euroa, jotka käräjäoikeus velvoitti valtion maksettavaksi. Sopimuksen mukaan seuran on maksettava korvaukset pelaajille 15. joulukuuta mennessä. Mikäli he eivät saa korvauksia tuolloin, niin seuran on maksettava heidän alkuperäisten vaatimustensa mukaiset summat. Seura purki pelaajien sopimukset syksyllä 2015. Perusteisiin kirjattiin muun muassa pelaamisesta kieltäytyminen. Pelaajien mukaan he olivat sairauslomalla, managerin mukaan pelaajat eivät pelanneet tai harjoitelleet. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päiväkotilasten levottomuuteen halutaan stoppi – ryhmäkoot pienemmiksi, koulutustakin tehostetaan

2017, Marraskuu 14 - 08:30
Mistä on kyse?
  • Päiväkotien lasten kasvanut levottomuus on herättänyt huolta päiväkotien työntekijöiden keskuudessa.
  • Alan ammattilaisten mukaan ryhmäkoot eivät saa kasvaa liian suuriksi.
  • Lastenhoitoalalle suuntaavien koulutusta halutaan tehostaa. Hyvällä koulutustaustalla halutaan varmistaa muun muassa työntekijän osaaminen tilanteissa, missä lasten levottomuus kasvaa.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan mukaan päiväkotien toimintaa käännetään sosiaalityöstä pedagogisempaan suuntaan.
Päiväkodit ovat paikoin alkaneet huutaa apuun psykiatrisen hoidon ammattilaisia lasten joskus rajujenkin oireiluiden vuoksi. Näin on tehty hiljattain muun muassa Nurmijärvellä, missä kunta etsii psykiatrista sairaanhoitajaa päiväkodin esiopetusryhmään haastavien lasten hoitoavuksi. Levottoman päiväkotilapsen rauhoittaminen vaatii osaamista, mutta sitä ei löydy aina tarpeeksi, sanoo lastentarhanopettaja ja Lastentarhanopettajaliitossa varhaiskasvatuksen viestintäsihteerinä työskentelevä Jaana Lahdenperä-Laine. – Vain koulutetun lastentarhanopettajan taidot riittävät tilanteessa, jossa lasta alkaa ärsyttää tai lapsi alkaa riehua. Ei riitä, että sanotaan vaan, että noin ei saa käyttäytyä. Täytyy tarjota vaihtoehtoinen malli toimia. Alan koulutusta lisätään Seesteisempiä aikoja päiväkoteihin haetaan kouluttamalla alalle lähivuosina lisää ammattilaisia. Viime keväänä valmistuneen opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan mukaan päiväkotien toimintaa käännetään sosiaalityöstä pedagogisempaan suuntaan. Levottoman päiväkotilapsen rauhoittaminen vaatii osaamista.Päivi Köngäs / Yle Yliopistollisen lastentarhaopettajakoulutusta lisätään nyt niin, että koulutuksen aloituspaikkoja nostetaan tuhannella. – Se riittää joksikin aikaa pyrkimyksenä, että jokaiseen ryhmään saadaan yliopistokoulutuksen saanut lastentarhanopettaja, Lahdenperä-Laine sanoo. Olennaista on mielestäni, että kaikenlaista osaamista löytyy. Eija Salmi Lahdenperä-Laine liputtaa lisääntyvän koulutuksen puolesta. Hänen mielestään päiväkotitoiminta on mielletty Suomessa viime vuosiin saakka pitkälti sosiaali- ja työvoimapoliittiseksi toiminnaksi. – Jokaisessa päiväkotiryhmässä pitäisi olla koulutettu lastentarhanopettaja. Lahdenperä-Laineen arvion koulutuksen merkityksestä alleviivaa kuusamolaisen Rukan päiväkodin johtaja Marika Puustinen. – Pedagogiikalla on todella suuri merkitys. Jos työntekijällä ei ole pedagogista taitoa, ei hän pysty välttämättä ennakoimaan esimerkiksi sitä, mihin ryhmään tai millaiseen toimintaan kukin lapsi olisi sopiva. Pienemmät ryhmät rauhoittaisivat Yksi lääke levottomuuteen saattaa olla hyvinkin yksinkertainen: ryhmät pilkotaan tarvittaessa pienemmiksi, sanoo kuusamolaisen Rukan päiväkodin johtaja Marika Puustinen. Puustinen liputtaa myös hyvän koulutuksen puolesta. – Mitä paremmat päiväkodin työntekijän opetus- ja kasvatustaidot ovat, sitä paremmin työntekijä osaa puuttua rauhoittavasti tilanteeseen, Puustinen sanoo. Suomen Lastenhoitoalan liitossa pidetään ryhmäkokojen vaihtelua yhtenä merkittävimpänä tekijänä lasten oireilussa.Päivi Köngäs / Yle Suomen Lastenhoitoalan liitossa pidetään ryhmäkokojen vaihtelua yhtenä merkittävimpänä tekijänä lasten oireilussa. – Kaikista tärkein asia on, että sopimuksia, ryhmäkokokattoja ja suhdelukuja noudatetaan työpaikoilla, sanoo liiton toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari. Myös alati vaihtuvat kasvot päiväkodin maisemassa saavat lapset oireilemaan. – Jatkuvasti muuttuva ryhmä tekee lapset levottomiksi, sanoo myös oululaisen Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi. Ryhmäkokojen kanssa kikkaillaan Eila Seppälä-Vessarin mukaan päiväkodeissa usein kikkaillaan henkilökunnan ja ryhmäkokojen kanssa. – Uupumista lisää se, että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin oma ammattietiikka edellyttäisi. – Ei hirveästi auta, jos omassa ryhmässä on henkilökuntaa poissa, mutta naapuriryhmässä on vähemmän lapsia. Ja sitten todetaan, että suhdeluvut koko talossa on kunnossa, Seppälä-Vessari puuskahtaa. Ryhmien pilkkominen ei onnistu, jos henkilökuntaa on vähän. Marika Puustinen Eila Seppälä-Vessari perustelee näkemystään muun muassa tuoreella kuntakierroksella. – Olemme kiertäneet kuluneen syksyn aikana 13 eri paikkakunnalla ja saaneet viestiä suoraan työntekijöiltä runsaasti. Erot kunnissa ovat todella suuria esimerkiksi tavassa palkata sijaisia päiväkoteihin. Tai millaiset ovat henkilökunnan mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen. – Henkilöstö on paikoin aika uupunutta, kun on paljon tilanteita, joissa joutuu vastaamaan isosta lapsiryhmästä liian pienellä henkilöstöllä, Seppälä-Vessari sanoo. Osaajia tarvitaan eri aloilta Oululaisen Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi pitää oululaisten päiväkotien työntekijöiden koulutustaustaa verrattain hyvänä, ei kuitenkaan täydellisenä. – Pääsääntöisesti yli 3-vuotiaiden ryhmissä Oulussa on kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Usein yliopistosta valmistunut ja sosionomitaustainen lastentarhanopettaja työskentelevät työparina. Yliopistotaustaisia lastentarhanopettajia ei ole Oulussakaan tarpeeksi. Pedagogista osaamista tarvitaan lisää päiväkoteihin. Päiväkotiryhmässä pitää olla koulutettu lastentarhanopettaja. Jaana Lahdenperä-Laine – Olennaista on mielestäni, että kaikenlaista osaamista löytyy päiväkodista. Tarvitaan pedagogista osaamista, tarvitaan sosiaalipoliittiselta puolelta asioita katselevia lastentarhanopettajia ja tarvitaan lastenhoitajia, Salmi luettelee. Eija Salmi näkee, että keskustelu alan koulutustaustasta on osin karannut käsistä. Päiväkodeissa suuret lapsiryhmät ovat herättäneet huolta päiväkotien työntekijöissä.Ensio Karjalainen / Yle – Kun tätä arkea pyörittää niin huomaa, että kaikilla on tehtävänsä, Salmi naurahtaa. Jaana Lahdenperä-Laineen laskelmien mukaan lastenhoitoalan henkilöstöstä noin 20 prosenttia on lastentarhanopettajia. – Nythän koulutusta on erilaista niin, että lastentarhanopettajalla ei ole välttämättä pedagogista koulutustaustaa. Uudistuvan koulutuksen myötä tavoitteena on saada pedagogisen taustan saaneiden opettajien määrää nousemaan. Pedagogisella koulutustaustalla Lahdenperä-Laine viittaa opettajakoulutukseen. Sosionomitaustaisten lastentarhanopettajan opintoihin kuuluu vähintään 60 opintopistettä muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja. – Alan koulutusta ei ole seurattu samalla tavalla, kuin muiden opettajien koulutusta vuosien varrella. Toivottavasti tähän tulee nyt muutos, Lahdenperä-Laine sanoo. Oulu lisäsi työntekijöitä Oulussa päiväkodit heräsivät viime keväänä lasten lisääntyneisiin, hallitsemattomiin tunteenpurkauksiin. Asiaan tartuttiin kaupungilla palkkaamalla alalle lisää työntekijöitä. Kaupunki on varannut keväällä ilmenneiden tapausten vuoksi 1,5 miljoonaa euroa lisärahaa kohdennettuna juuri vallitsevaan tilanteeseen. Oulun 10 000 päiväkotilasta hoitaa nyt nelisenkymmentä ihmistä enemmän, kuin viime keväänä. – Tilannetta seurataan rauhallisella mielellä puolin ja toisin, sanoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. – Painimme edelleen samojen ongelmien kanssa, kuin keväällä. Tahtotila on nyt kuitenkin se, että muutos parempaan tapahtuu, toteaa Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi. Täsmennetty juttua 15.11. kello 14.25: Juttuun on täsmennetty, että Jaana Lahdenperä-Laine viittaa pedagogisella koulutustaustalla opettajankoulutukseen. Sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajillakin opintoihin kuuluu pakollisina muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja. Juttua korjattu 16.11. klo 10.00: Korjattu lause ”Se uuvuttaa työntekijöitä ja rapauttaa Seppälä-Vessarin mukaan työntekijöiden työmoraalia. Ja heikko työmoraali heijastuu lapsiin” muotoon: ”Uupumista lisää se, että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin oma ammattietiikka edellyttäisi.” Täsmennys 16.11. klo 12.10: Juttuun on täsmennetty, että sosionomitaustaisten lastentarhanopettajan opintoihin kuuluu vähintään 60 opintopistettä muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja.__ Aiemmin jutussa luki, että opintoihin kuuluisi 60 opintopistettä sosiaalipedagogisia opintoja.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies ryösti Oulussa kaupan käsiaseella uhaten

2017, Marraskuu 13 - 23:48

Käsiaseella henkilökuntaa uhannut mies sai ruokakaupasta saaliikseen pienehkön summan rahaa Oulun Kaakkurissa maanantaina alkuillasta. Rahat saatuaan mies juoksi saaliineen läheisen metsän suuntaan. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Poliisin mukaan ryöstäjä oli noin 170-senttinen ja normaalivartaloinen. Hänellä oli yllään tummanharmaa takki ja ruskeat tai keltaiset housut sekä musta lippalakki. Kasvonsa mies oli peittänyt huivilla. Poliisi pyytää mahdollisia vihjeitä ja havaintoja poliisin vihjepuhelimeen numeroon 029  541  6194.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jaakko Haukipuro rakensi hautansa omalle pihalleen: hirsiseinät, 60 linnunpönttöä ja arkkuna vene

2017, Marraskuu 13 - 09:12
Mistä on kyse?
  • Jaakko Haukipuro rakensi itselleen hautapaikan kotitiluksilleen Haapavedelle.
  • Yksityisen haudan voi perustaa esimerkiksi kesämökkitontille, kun sille hakee luvan.
  • Suomalaisten kuolemankulttuuri on muuttumassa, ja esimerkiksi hautajaiset ovat aiempaa useammin vainajan näköiset, arvioi historiantutkija.
  • Yksityinen hautapaikka määrittää maankäyttöä pitkään, sillä hautapaikka on rauhoitettu vähintään 25 vuoden ajaksi.
Ohi pyöräilevä nainen pysäyttää matkantekonsa kohdallamme. Hän kysyy, olemmeko katsomassa Jaakon kylmää kotia. Sitäpä juuri. Ohikulkijatkin tuntuvat tietävän, mihin käyttöön Kärsämäentien varteen noussut rakennus on tulossa. Suomessa ei ole kovinkaan tavallista varata itselle hautapaikkaa hautausmaan ulkopuolelta ja etenkään rakentaa sen ylle rakennusta. Jaakko Haukipuron rakennuttama viimeinen leposija ottaa mallia karjalaisista matalista hirsirakennuksista eli grobuista, joita aikanaan rakennettiin haudoille. – Minä olen ajatellut, että eihän sitä iäisyyttä viitsi taivasalla olla, vaikka tietystihän kaikki on katoavaista. Muistomerkki voi olla esimerkiksi luonnonkivessä oleva metallilaatta. Johanna Rantala Jaakko Haukipuron "robu", kuten hän itse sitä kutsuu, on selvästi esikuvaansa grobua isompi ja korkeampi. Siitä tuli sellainen vähän vahingossa, hän sanoo. – Tämä on turhan komeakin. Siihen kyllä riittäisi kaksi hirsikertaa ja katto, mutta eihän sitä ruveta purkamaan. Jaakko Haukipuro tasoittelee maata rakennuttamansa grobun sisällä. Hänen ruumiinsa on tarkoitus laskea näihin multiin, kun aika koittaa.Hanna Juopperi / Yle Kun hautaustoimilaki uudistui vuosituhannen alkupuolella, Jaakko Haukipuro pani töpinäksi ja haki itselleen luvan yksityisen hautapaikan perustamiseen omalle kotitilalleen. Hän ei omien sanojensa mukaan halua kuulua siihen porukkaan, jonka viimeinen leposija on yleisellä hautausmaalla. Yksityiselle hautapaikalle tarkat luvat Yksityisen hautapaikan perustaminen
  • Luvat yksityiselle hautapaikalle myönnetään keskitetysti Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
  • Paikan tulee olla hautaustarkoitukseen sopiva ja haudan perustamiselle pitää ollan maanomistajan lupa.
  • Hautapaikka merkitään kiinteistörekisteriin ja se on rauhoitettu 25 vuotta, aluetta ei voi ottaa tänä aikana muuhun käyttöön.
  • Haudan tulevasta hoidosta on annettava selvitys.
  • Mikäli hautapaikan läheisyydessä on naapureita, myös heidän mielipidettään kysytään.
  • Jos kyseessä on arkkuhautaus, kunnan terveysviranomainen ottaa kantaa paikan soveltuvuuteen.
  • Vainajan ruumista tai tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla.
Suomessa yksityisten hautapaikkojen lupamenettelystä vastaa nykyisin Itä-Suomen aluehallintovirasto. Hakemuksia yksityisen hautapaikan perustamiseksi on tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä tullut kaikkiaan kuusi kappaletta. Määrä on pieni, mutta se on kuitenkin enemmän kuin aiempina vuosina, kertoo ylitarkastaja Johanna Rantala. – Yleensä yksityinen hautapaikka on henkilön oma toivomus. Se on perusteluna lähes jokaisessa hakemuksessa. Henkilö kokee paikan sellaiseksi, johon haluaa tulla haudatuksi. Yksityistä hautapaikkaa ei perusteta minne vain, sillä lupaviranomainen vaatii hautapaikasta tarkat selvitykset. Luvan tarvitsee, jos haudalle halutaan pienikään muistomerkki, oli kyseessä sitten tuhkauurna tai arkkuhautaus, jonka lupamenettely on tiukempi. Kun luvan saa, on hautapaikka rauhoitettu vähintään 25 vuoden ajaksi. Jaakko Haukipuron tulevan haudan päällä on grobu.Julia Jumisko / Yle – Muistomerkki voi olla esimerkiksi luonnonkivessä oleva metallilaatta. Se on silloin tunnistettavissa haudaksi, ja siihen vaaditaan lupa, Rantala kertoo. Tuonelan virran yli jos pääsisi tällä veneellä, niin eikö se siellä ole se lintukoto. Jaakko Haukipuro Tuhkan sirottelu luontoon on maanomistajan luvalla mahdollista, mutta muistomerkkiä paikalle ei saa ilman lupaa laittaa. Myös tuhkan jakaminen useampaan kohteeseen on lain mukaan kiellettyä. Sitä, kuinka usein toimitaan toisin ja kuinka paljon on esimerkiksi luvattomia hautapaikkoja, on Rantalan mukaan mahdotonta tietää. Oljet, villasukat ja vällyt Lähes seitsemänkymppisen Jaakko Haukipuron hautapaikalla kaikki on suunniteltu valmiiksi. Mies on kärsinyt sydänvaivoista ja kuolema on hänen omien sanojensa mukaan kolkutellut. Grobun alla on parin metriä syvä kaivanto, jonne arkku lasketaan, kun aika koittaa. Arkkuna toimii vanha vene, jossa Haukipuro haluaa tulla haudatuksi. – Sinne pitää panna rukiin oljet alle, villasukat jalkaan ja vällyt päälle, ettei palele. Sitten lankuista kansi, ettei rutistu. Jaakko Haukipuro on valinnut arkukseen vanhan soutuveneen. Sillä hän pohtii ylittävänsä Tuonelan virran. Hanna Juopperi / Yle Kuoppaa tasoitellessa ehtii miettiä kaikenlaista. – Vettähän tänne ei tule, vaikka vene tulee. Tuonelan virran yli jos pääsisi tällä veneellä, niin eikö se siellä ole se lintukoto, vai miksi ne sitä sanoo, Haukipuro pohtii lapio kädessään kuopan pohjalla. Kuolemankulttuuri on muuttumassa Perinteinen kirkkomaa ei ole ainoa vaihtoehto viimeiseksi leposijaksi. Vaihtoehtoja tunnetaan vain huonosti, pohtii suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran varapuheenjohtaja, historiantutkija Ilona Pajari. Esimerkiksi seurakuntien on pitänyt vuodesta 2007 lähtien tarjota hautausmailta paikka myös uskonnottomille. Kyllä se antaa myös ymmärtää, että ei halua sitä maa-aluetta myytäväksi. Ilona Pajari Suomalainen kuolemankulttuuri on Pajarin mukaan kuitenkin hitaasti muuttumassa ja hautaaminen sen mukana. Pajari arvioi, että kirkkokeskeisyydestä ollaan siirtymässä monipuolisempaan ja yksilöllisempään kulttuuriin. – Hautajaiset ovat aiempaa useammin vainajan näköiset. Niissä korostetaan enemmänkin ihmisen maallista elämää ja kunnioitetaan hänen identiteettiään. Tontin myynti voi tyssätä hautapaikkaan Kiinnostus yksityisiä hautapaikkoja kohtaan voi jatkossa kasvaa kirkosta eroamisten ja tuhkausten yleistymisen myötä. Räjähdysmäiseen kasvuun Ilona Pajari ei kuitenkaan usko. Yksi syy on hautapaikan pitkä rauhoitusaika. – Se sitoo perikuntaa ja voi olla myös tietynlainen taakka. Aina se ei ole ongelma, mutta en ehkä itse tekisi lapsilleni sellaista. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Johanna Rantala muistuttaa, että hautapaikka säilyy rauhoitettuna myös 25 vuoden jälkeen. Tuon ajan kuluttua voidaan hakea hautapaikan lakkauttamista. Itsestään hautapaikka ei siis rekistereistä katoa. – Yksityisen haudan lakkauttaminen on poikkeus. Lähtökohta on, että hauta on pysyvä. Tämä tulisi huomioida yksityisen haudan paikkaa harkittaessa, Rantala sanoo. Jaakko Haukipuron haudalle tule muistokiveksi kookas luonnonkivi. Julia Jumisko / Yle Etenkin arkkuhautauksen osalta 25 vuotta on varsin lyhyt aika. Jos maa-alue haluttaisiin ottaa sen jälkeen muuhun käyttöön, vainaja pitäisi sieltä ehkä siirtää uuteen hautapaikkaan. Se taas edellyttää uutta lupaprosessia, Rantala korostaa. Hautapaikan varaaminen omille tiluksille voi olla myös viesti jälkeläisille, tutkija Ilona Pajari sanoo. – Kyllä se antaa myös ymmärtää, että ei halua sitä maa-aluetta myytäväksi. Tällainenkin motivaatio voi jollakulla olla. Pajari pohtii, että kyse voi olla myös kuoleman hallinnoimisesta. Ihminen ei ehkä päätä minä hetkenä tai minne hän kuolee, mutta ainakin sen, mihin hänet haudataan. Muista kuolevasi Jaakko Haukipuron viimeinen leposija kylpee syyspäivän auringossa. Omalla hautapaikalla puuhailu saa miehen mietteliääksi. Hän tapailee latinankielistä sanontaa "Memento mori" eli muista kuolevasi. – Kyllähän se ihmiselle tekisi hyvää muistaa, että hän kuolee. Mutta kun se ei tahdo muistaa ja luulee, että elää aina ja tekee mitä vain. Grobun räystäissä jatkuu elämä. Jaakko Haukipuro on tehnyt räystäisiin kerrostalon, kaikkiaan 60 linnunpönttöä.Hanna Juopperi / Yle Jaakko Haukipuron viimeisen leposijan räystäsrakennelma kuitenkin takaa sen, että elämä jatkuu sen suojissa. Räystääseen on tehty kymmenittäin linnunpönttöjä. – Siinä on kerrostalo. Ylellä oli se kampanja, miljoona linnunpönttöä, ja minäkin tein 60 pönttöä robun päätyihin. Linnut saa laulaa ja minä kuuntelen maan alla. Kyllähän se kuuluu muutaman metrin mullan läpikin, Haukipuro arvelee.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päiväkoti Riiviö vai Kullanmurut? Yksityinen päivähoito tulee vauhdilla kolmen miljardin markkinoille

2017, Marraskuu 13 - 06:30
Kolme suurinta yksityistä päiväkotiketjua
  • Yksityistä varhaiskasvatusmarkkinaa jakaa kolme suurta ketjua: Touhula Varhaiskasvatus, Norlandia (ent. Tenava) Päiväkodit ja Pilke Päiväkodit.
  • Kaikkien yhtiöiden tulos oli vuonna 2016 voitollinen, ja jokaisen liikevaihto kasvaa reippaasti lähivuosina.
  • Touhula on suurin 149 päiväkodilla.
  • Pilkkeellä on 71 ja Norlandialla 46 päiväkotia. Pilke pyörittää myös koulujen iltapäiväkerhoja useassa kaupungissa.
  • Pohjoismainen sijoitusyhtiö EQT osti Touhulan enemmistön vuonna 2016. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 66 milj. euroa, nousee tänä vuonna 90 milj. euroon.
  • Pilke päiväkodit omistaa suomalainen Palvelurahasto I ja yksityishenkilöt. Liikevaihto oli vuonna 2016 22 milj. euroa, vuonna 2017 arviolta jo 32,5 milj. euroa.
  • Norjalaisen Norlandia Care Groupin Suomen päiväkotien liikevaihto oli viime vuonna 12,5 milj. euroa.
  • Lisäksi on lukuisia pieniä muutaman päiväkodin paikallisia yrityksiä. Myös järjestöt ja yhdistykset ylläpitävät yksityisiä päiväkoteja.
Suurimmilla päiväkotiketjuilla pyyhkii nyt taloudellisesti lujaa. Yhtiöt avaavat kilvan uusia päiväkoteja tai ostavat pienempiä yksityisiä hoitopaikkoja. Alalla tullaan näkemään varmasti lisää yhdistymisiä tulevaisuudessa, koska Suomessa on paljon pieniä yksityisiä päiväkoteja. Suurin yksityinen ketju, oululaislähtöinen Touhula on laajentunut voimakkaasti viime vuodet. Tällä hetkellä Touhulalla on noin 150 päiväkotia. Tämä on saman verran kuin suuressa kaupungissa. – Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu noin 70 prosenttia lapsista. Ruotsissa taas yli 80 ja Norjassa yli 90 prosenttia. Täällä on vielä kasvupotentiaalia, kun sen piirissä olevien lasten määrä kasvaa. Meidän kasvu tulisi juuri tätä kautta, toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo. Touhulan toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.Marko Siekkinen / Yle Päivähoidolla on ansaittu Suomessa myös ensimmäiset miljoonat. Viime vuoden verotiedot paljastavat Touhulan omistajien ansainneen miljoonien pääomatulot, kun sijoitusyhtiö EQT osti yrityksen. Myös Vekara Päiväkotien yrittäjä sai miljoonapotin, kun hän myi yrityksensä Touhulalle. Pääomasijoittajat eivät tee hyväntekeväisyyttä, joten hekin uskovat yksityisen päivähoidon tuottomahdollisuuksiin. Kaikki eivät katso kehitystä hyvin mielin. Esimerkiksi Lastentarhanopettajaliitto pelkää, että Suomeen syntyy kahden kerroksen päivähoitoa: kunta hoitaa kalliimmaksi tulevat erityistukea ja vuorohoitoa tarvitsevat lapset, ja yksityiset taas keräävät varakkaammat asiakkaat ja helpommat lapset. Myös Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijan Jarkko Lahtisen mielestä on olemassa riski, että yksityinen haluaa valita maksukykyisemmät asiakkaat, vaikka he olisivat kunnallekin tärkeitä. Touhulan Holmqvist torjuu kritiikin sanoen kunnan määrittelevän ostosopimuksissa ja palvelusetelin sääntökirjassa ketä yritys hoitaa ja milloin. – Erityislapsia meillä on jo monessa kunnassa, mutta ei vuorohoitoa. Uskon, että yritykset lähtisivät mielellään tähän, mutta useimmat kunnat rajaavat ne nykyään pois, hän sanoo. THL:n mukaan yksityisessä päivähoidossa oli viime vuonna 14,2 prosenttia lapsista, noin 35 000 lasta. Kaikkiaan varhaiskasvatuksessa oli 68 prosenttia 1–6-vuotiaista, hieman alle 244 000 lasta. Yksityistä hoitoa on ollut pitkään, mutta uusi asia on palvelusetelillä toteutetun hoidon lisääntyminen. Kelan yksityisen hoidon tuen osuus vähenee koko ajan ja palvelusetelin kasvaa. Yrityksiä kiinnostaa miljardien markkinat Päivähoitoa pyöritetään pääosin julkisin varoin. Kyse on isoista rahoista. Kunnat käyttävät varhaiskasvatukseen kolmisen miljardia euroa vuosittain. Yksityisen päivähoidon osuus on kasvanut vaivihkaa, mutta kehityksestä ei ole käyty periaatteellista keskustelua. Soten valinnanvapaudesta ja sen vaikutuksesta julkisiin palveluihin on sen sijaan väännetty armottomasti. Mitä hyviä ja huonoja puolia yksityisen hoidon osuuden kasvussa on? Mitä muutos merkitsee pitkällä aikavälillä kunnan palveluille? Mitä yrityksiä julkisilla varoilla tuetaan ja minne niiden voitot päätyvät? Kuntaliitto kaipaa tämänkaltaista julkista keskustelua. – Nyt kunnat miettivät itsekseen, miten he niitä palveluita järjestävät ja mitä ne keinot ovat. Tästä tarvittaisiin laajempikin keskustelu, Jarkko Lahtinen toteaa. Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.Katriina Laine / Yle Pääsyy yksityisen puolen kasvuun on palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa vuonna 2009. Palvelusetelillä hoidetaan nyt enemmän lapsia kuin Kelan yksityisen hoidon tuella, mikä on kunnalle se toinen vaihtoehto hankkia yksityistä päivähoitoa. Hoitotukea käytettäessä kunta perii asiakasmaksut ja maksaa yritykselle sopimuksen mukaisen korvauksen. Ostopalvelujen hankinta pitää tietysti kilpailuttaa eli byrokratia on kunnalle raskaampaa kuin palvelusetelin tarjoaminen. Kunta pystyy määrittelemään palvelusetelin arvon ja asiakkaalle jäävän omavastuuosan. Seteliin liittyvät ehdot myös mahdollistavat tiukemman taloudellisen ja muun ohjauksen. Julkisuudessa on korostettu vanhempien vaihtoehtojen lisääntymistä, mikä on tietysti hyvä asia. Tulosidonnainen palveluseteli on tuonut yksityiset palvelut myös vähempivaraisten ulottuville eli mahdollistanut niin kutsutun nollamaksuluokan. Joka tapauksessa eri tavoin ostettava tai hankittava yksityinen hoito tulee kalliimmaksi kuin kunnan itsensä järjestämä. Kunnan on usein maksettava tuen päälle kuntalisää. Samuel, Ellen, Nanna ja Tuuli lounaalla Touhulan Hiiruraisenkujan päiväkodissa Oulussa.Marko Siekkinen / Yle Päivähoidon kasvaneeseen tarpeeseen on vastattava tavalla tai toisella. THL:n tilastoista ilmenee, että varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on kivunnut vuosi vuodelta ylöspäin, vaikka Suomi onkin vielä jäljessä muita Pohjoismaita. Yhteistyö yritysten kanssa houkuttaa heikossa taloustilanteessa olevia kuntia, mutta myös niitä kuntia joilla menee taloudellisesti hyvin. Uuden päiväkodin pystytys on kunnalle aina vuosien projekti. Yksityiset ovat ketterämpiä. Yritys voi rakentaa päiväkodin käyttövalmiiksi jopa puolessa vuodessa päätöksestä. Näin kunnan ei tarvitse investoida seiniin tai palkata henkilökuntaa. Jokainen kunta tekee poliittisen päätöksen siitä, miten se haluaa tukea elinkeinotoimintaa – Rakentaako se itse päiväkotinsa, tuottaako palvelut yksityisen omistamassa rakennuksessa vai ostaako palvelun ulkoa eri tavoin. Oulussa yksityisen osuus jo "kipurajalla" Miten suureksi yksityisen päivähoidon osuus voi sitten nousta, jos kehitys jatkuu nykyisellään? Oulussa se on ylivoimaisesti maan suurin, lähes 40 prosenttia. Taustalla on kaupungin polittinen linjaus ja pidempiaikainen strategia. Turussakin osuus on hieman yli 30 prosenttia. Vaihtelu eri kaupunkien ja kuntien välillä on valtavaa. Noin 50 kunnassa ei ole tarjolla yksityistä hoitoa ollenkaan. – Laissa ei ole määritelty rajoja. Monet kunnat pyrkivät kuitenkin rajaamaan yksityisen hoidon osuuden parinkymmenen prosentin molemmin puolin, Jarkko Lahtinen kertoo. Touhulan omistajiin kuuluva Jari Mäki-Runsas visioi Talouselämän ja Turun Sanomien haastatteluissa, että yksityinen voisi tulevaisuudessa hoitaa varhaiskasvatuksesta puolet ja kunnallinen puolet. Lahtinen ei pidä näin suurta osuutta realistisena, koska tämä vaatisi jo lain muutoksen. Hän muistuttaa, että kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatus eikä sitä voi ulkoistaa yksityiselle. – Ketään ei voi pakottaa käyttämään palveluseteliä tai yksityisen hoidon tuen asiakkaaksi. Jos vanhemmat eivät halua mennä yksityiseen, niin kunnan on se palvelu järjestettävä, Lahtinen painottaa. Hänen mielestään Oulussa mennään jo kipurajalla. Kunnan on pystyttävä järjestämään hoitopaikka nopeasti esimerkiksi silloin, kun yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin tai sen toiminnassa tulee esiin muita ongelmia, jonka takia lapset pitää siirtää pikaisesti pois. Myös hallituksen asiakasmaksuihin tekemät muutokset voivat johtaa siihen, että vanhemmat haluavat siirtää lapsensa kunnalliseen hoitoon. Rekrytoinnit saivat linjat kuumiksi Uudessakaupungissa kaupunginjohdon puhelin alkoi soida, kun Valmet Automotiven tehdas ilmoitti jättirekrytoinneista. Kun paikkakunnalle muuttaa paljon uutta väkeä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin myös päivähoitoa. – Monenlaisia yhteydenottoja tuli kevään tienoilla, kun näitä Mersu-uutisia alkoi kuulua, ja vähän aiemminkin, varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Häkkinen muistelee. Touhula ehti ensin apajille. Uusi päiväkoti avasi ovensa elokuussa ja samalla Uudessakaupungissa otettiin käyttöön myös varhaiskasvatuksen palveluseteli. Kahden muun yksityisen toimijan kanssa kaupunki käy parhaillaan neuvotteluja. Palveluseteli onkin kunnalle hyvä väline tilanteissa, joissa päivähoidon tarve kasvaa äkillisesti tai kunnan on muista syistä lisättävä palveluvalikoimaansa. Häkkinen kertoo, etteivät kaupungin päättäjät ole tehneet poliittista linjausta yksityisen hoidon osuudesta, mutta sellainen voisi olla tarpeen. Uudenkaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Häkkinen elokuussa avatun Touhulan pihalla.Kimmo Gustafsson/ Yle Touhulan Virpi Holmqvist korostaa, että toiminnan laajentaminen tehdään aina yhteistyössä kunnan kanssa. On jo pakkokin, koska kunnat valvovat yksityisten toimintaa ja pitelevät käsissään kukkaroa. Kasvukeskukset ja muuttovoittoiset kunnat kiinnostavat toki enemmän, koska siellä on lapsia. – Harkinta tehdään aina kuntakohtaisesti. Jossain pienessä kunnassa esimerkiksi kiinteistöt voivat olla huonossa kunnossa, ja he haluavat, että joku muu investoi uusiin rakennuksiin. Kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja koskevat samat lait ja säännöt muun muassa henkilöstön mitoituksesta. Viime vuonna Touhula teki 66 miljoonan liikevaihdolla noin kolmen miljoonan euron tuloksen. Kuntapuolella tuskastellaan varhaiskasvatuksen määrärahojen riittämättömyyden kanssa. Miten yksityisellä puolella toiminta tuottaa voittoa? Holmqvist kertoo salaisuuden olevan tehokas rakentamiskonsepti. Touhula toimii rakennuttajana ja jää kiinteistösijoitusyhtiön omistamaan rakennukseen vuokralle. Myös koko tuo hallinnollisia säästöjä. – Olemme rakentaneet nyt 90 päiväkotia. Se on hyvin testattu prosessi, joka tuo meille monella tavalla kustannustehokkuutta. Voimme myös laittaa rahaa toiminnan kehittämiseen sitä enemmän, mitä leveämmät hartiat meillä on, hän perustelee. Elena, Nanna ja Sonja hiekkakakkujen parissa Touhulan Hiirulaisenkujan päiväkodissa.Marko Siekkinen / Yle Asiakasmaksuista voittoja ei pysty keräämään. Koska kunnalllinen varhaiskasvatus on Suomessa arvostettua ja laadukkaaksi todettua, yksityinen hoito ei voi olla paljon kunnallista kalliimpaa. Yleensä hintaero on lasta kohden kuukaudessa joitakin kymmeniä euroja. Holmqvist sanoo yrityksen tavoitteena olevan, että päivähoidon hinta on sama kuin kunnan puolella. Nykyään yksityiset päiväkodit ja osa kunnallisistakin erikoistuu esimerkiksi liikuntaa, tieteeseen, luontoon tai taiteeseen. Millä keinoin kilpailussa pärjää? Holmqvist nostaa vanhempien ensisijaiseksi päiväkodin valintaperusteeksi sijainnin, toiseksi osaavan henkilökunnan. Vasta tämän jälkeen painaa erikoistuminen. Lue myös: Tyhjenevätkö yksityiset päiväkodit Espoossa? Kaupunki varautuu julkisen päivähoidon uusiin hintoihin
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Siikalatva: Vaaratilanne ohi

2017, Marraskuu 11 - 17:04

Vaaratilanne ohi. Tulipalon aiheuttama savu ei enää aiheuta vaaraa. Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatva 11.11.2017 kl. 15.30. Faran över. Röken från branden orsakar inte längre fara. Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osa Siikalatvan palaneesta teollisuushallista roihahti uudelleen – myrkyllistä savua ilmassa

2017, Marraskuu 11 - 09:59

Osa teollisuushallista on syttynyt uudelleen palamaan Siikalatvalla Pohjois-Pohjanmaalla. Palosta muodostuu Rantsilan alueelle myrkyllistä savua, minkä vuoksi pelastuslaitos on antanut uuden vaaratiedotteen. Alueella asuvia pyydetään pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto sekä odottamaan tietoa vaaratilanteen päättymisestä. Noin 6 000 neliötä suuri teollisuushalli syttyi tuleen eilen illalla seitsemän aikaan. Aamulla käynnissä oli jälkisammutus- ja raivaustyöt, mutta aamukahdeksan aikaan osa hallista syttyi uudelleen palamaan, päivystävä palomestari kertoi. Pelastuslaitoksen mukaan palo on aiheuttanut huomattavia vahinkoja teollisuuhalliin. Palon syttymissyystä ei vielä ole tietoa. Paloa oli enimmillään sammuttamassa yli 60 pelastuslaitoksen sammuttajaa. Yle Uutisgrafiikka

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Siikalatva

2017, Marraskuu 11 - 09:43

Siikalatva 11.11.2017 kello 08:15. Terveydelle vaarallista savua ilmassa. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatva 11.11.2017 kl. 08:15. Hälsofarlig rök i luften. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaara ohi Pohjois-Pohjanmaa

2017, Marraskuu 11 - 01:37

Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatva 11.11.2017 kl. 00.00. Faran över. Röken från branden orsakar inte längre fara. Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Siikalatva

2017, Marraskuu 11 - 00:38

Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatva 10.11.2017 kl. 22:45. Hälsofarlig rök i luften. Faran är också att ammoniaktanken ska bryta till följd av eld. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia