YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 17 min 11 s sitten

Oulun piispan mielestä Arto Seppäsen kirjeen käsitteleminen julkisella foorumilla ei ole tarpeen

2017, Lokakuu 3 - 15:25

Utsjoen entinen kirkkoherra Arto Seppänen on lähettänyt sunnuntaina 1.10. avoimen kirjeen Oulun piispa Samuel Salmelle, jossa hän kirjoittaa rikostutkinnan vahingoittaneen häntä ja hänen perheensä mainetta sekä katkaissut ihmisten välisiä suhteita Utsjoen seurakunnassa.

Kirjeessä Seppänen kertoo odottavansa, että tuomiokapituli piispa Salmen johdolla pyytää Seppäseltä ja Utsjoen seurakunnalta julkisesti anteeksi vireille panemaansa virkarikostutkintaa.

Yle Sápmi on kysynyt piispa Salmelta kommenttia Seppäsen pyyntöön puhelimitse ja sähköpostilla. Salmi on vastannut maanantaina sähköpostilla, että ei ole saanut mitään tietoa Seppäsen mahdollisesta kirjeestä eikä tuomiokapituliinkaan ollut Salmen tarkistukseni mukaan tullut mitään maanantaina Seppäsen kirjeeseen liittyen.

Salmi jatkaa sähköpostissaan, että Arto Seppäsen kirjeen taustalla on varsin paljon yksityiskohtia, joiden käsitteleminen julkisella foorumilla ei ole Salmen mielestä tarpeen.

Oulun piispa Samuel SalmiAnneli Lappalainen / Yle Rikostutkinta Seppäsen toimista on keskeytetty

Toissa viikolla syyttäjä päätti keskeyttää esitutkinnan sen jälkeen kun poliisi oli sitä esittänyt. Tutkintaa johtaneen Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Kirsi Huhtamäen mukaan esitutkinnassa ei tullut esiin tarpeeksi näyttöä siitä, että Seppänen olisi syyllistynyt virkarikokseen.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli alkoi keväällä tutkia nyt jo eläkkeelle jääneen Utsjoen kirkkoherran Arto Seppäsen toimia liittyen Karigasniemen kappelin rakennushankkeeseen. Erityistilintarkastuksessa oli paljastunut merkittäviä puutteita hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa.

Muokattu 3.10.2017 klo 15:40: korjattu otsikkoa. Alkuperäinen otsikko: Utsjoen entinen kirkkoherra vaatii Oulun piispalta julkista anteeksipyyntöä kirjeellä – piispa ei ole saanut tietoa kirjeestä. Korjattu myös alaotsikkoa vastaamaan otsikkoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pastori vihki homoparin – sai kirjallisen varoituksen

2017, Lokakuu 3 - 14:50

Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács on saanut varoituksen vihittyään samaa sukupuolta olevan parin kirkollisin menoin.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli Kovácsin elokuun alussa toimittamaa vihkimistä ja päätyi äänestyksen jälkeen antamaan varoituksen äänin 5–2. Tuomiokapituli katsoi, että pastori toimi vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Päätöksen perusteluissa todettiin, että kirkon nykyisten säännösten ja avioliittokäsityksen mukaan samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen ei ole mahdollista.

Tuomiokapituli toteaa tiedotteessaan, että sen toimivaltaan ei kuulu kirkon avioliittokäsityksen määrittäminen, vaan se kuuluu kirkolliskokoukselle. Tuomiokapitulin tehtävänä on kuitenkin valvoa oman papistonsa tehtävien hoitoa.

– Avioliittolain muutos on synnyttänyt erilaisia tulkintoja, joiden kanssa kirkossa ja pohjoisessa hiippakunnassa nyt eletään. Toivon, että keskustelua eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä käydään toinen toistamme kunnioittaen. On siedettävä erilaisten katsantojen synnyttämää kipua ja elettävä sen kanssa, sanoo piispa Samuel Salmi.

Kaksi äänestykseen osallistunutta jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. He katsoivat, että papin toiminta ei ole ollut nykyisen ohjeistuksen mukaista, mutta vallitsevassa tilanteessa sen ei tulisi aiheuttaa toimenpiteitä.

Eriävässä mielipiteessä vedottiin myös kirkolliskokouksessa etenevään kirkon avioliittokäsityksen laajentamista koskevaan aloitteeseen sekä erilaisia ratkaisumalleja pohtivaan selvitykseen.

"Seurakuntalaisia palvellaan ja rakkaus on tärkeintä"

Pastori Árpád Kovács kertoo, ettei hän varsinaisesti yllättynyt varoituksesta.

– Tuomiokapitulit kuvittelevat, että heillä on jonkinnäköinen valta, mutta se aika on ohi. Näitä asioita pitäisi ratkoa hallinto-oikeudessa. En itse koe tämän varoituksen saamista mitenkään erityisen loukkaavana, mutta tämä loukkaa niitä ihmisiä, jotka näitä palveluja pyytävät, Kovács muotoilee.

Pastori sanoo, ettei hänen saamansa kirjallinen varoitus muuta hänen mielipiteitään tai toimintatapojaan jatkossa. Kovács aikoo tulevaisuudessakin vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, jos sellaista häneltä pyydetään.

– Muutoksen aika on nyt, ja sellaisten ihmisten, jotka eivät pysy mukana tässä muutoksessa, pitäisi minun mielestäni vetää johtopäätöksiä ja siirtyä sivuun. Seurakuntalaisia palvellaan ja rakkaus on tärkeintä, Árpád Kovács päättää.

Árpád Kovács ei ole ainoa pappi, jonka toimiin tuomiokapituli on puuttunut. Pappi Kai Sadinmaa sai vakavan moitteen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta vihittyään homopareja.

Sadinmaa vaatii vakavan moitteen perumista, sillä hän on noudattanut lakia.

Lue lisää:

Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisikoira puri naista Simossa – uhrille vakavat vammat

2017, Lokakuu 3 - 13:48

Perjantaina Simossa tapahtuneesta kadonneen etsinnästä on ilmennyt uutta tietoa. Kadonneen löytänyt poliisikoira puri naista ja aiheutti hänelle vakavat vammat.

Hieman yli 60-vuotias nainen oli lähtenyt sienestämään perjantaina iltapäivällä, mutta ei ollut palannut pimeään mennessä.

Poliisista kerrotaan, että illalla tehdyissä etsinnöissä poliisikoira löysi maassa maanneen kadonneen henkilön ja ilmaisi löytönsä haukkumalla pimeässä metsässä. Koulutuksesta poiketen koira puri löytynyttä naista.

Poliisin mukaan etsinnälle lähtiessä koiralla oli kuonokoppa, mutta jostain syystä se irtosi kadonneen löytymisen yhteydessä. Nainen sai vammoja kasvoihin ja käsivarteen ja häntä hoidetaan tällä hetkellä Oulussa.

Koiran työskentely erityistarkkailuun

Lapin poliisin mukaan kyseisen koiran reaktio löytötilanteessa tuli yllätyksenä. Koiran käyttäytymistä seurataan nyt tiiviisti ja se pidetään toistaiseksi työtehtävissä kytkettynä.

– Poliisikoirahan on koulutettu voimankäyttöön, mutta nyt se jostain syystä reagoi väärin tässä tilanteessa. Syytä voi vain arvuutella. Se voi olla korkea energiataso tai jokin seikka niissä olosuhteissa. Koira on ollut meillä nuoresta lähtien ja siitä on tähän mennessä ollut ainoastaan hyviä kokemuksia, kertoo komisario Eero Vänskä.

Eksyneen naisen kehonlämpö oli löydettäessä alentunut ja Vänskän mukaan hän olisi ollut vaarassa menehtyä ellei häntä olisi löydetty.

Juttua täydennetty poliisilta saatujen lisätietojen mukaan 3.10.2017 kello 16:26.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hospitalisti tulkkaa potilaalle lääkärin lausuntoja – "Lähinnä kiinnostaisi, mitä sisäelimiä minulta leikattiin"

2017, Lokakuu 3 - 08:05
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopistollisessa sairaalassa on meneillään Suomen ensimmäinen hospitalisti-pilotti.
  • OYS:n mallissa hospitalisti tutkii, hoitaa ja suunnittelee potilaan jatkohoitoa sekä konsultoi erikoisalan lääkäreitä.
  • Yhdysvalloissa hospitalisteja on jo noin 50 000, joskin siellä sairaanhoitojärjestelmä on erilainen.
  • Hospitalisti-nimikkeelle pohditaan suomenkielistä vastinetta parhaillaan Duodecimin sanastolautakunnassa.
  • Oulun yliopiston hospitalistien koulutusohjelmassa hyödynnetään pilotin kokemuksia. Lääketieteellisen tiedekunnan lisäkoulutusohjelma alkaa myöhemmin tänä vuonna.

Hannu Pääkkö toipuu vaativasta leikkauksesta Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian osastolla. Sänkypotilas kiittelee tulevan hospitalisti-lääkärin vierailua sairasvuoteen äärellä.

– Kävihän se kirurgi tässä heti leikkauksen jälkeen, mutta olin vielä niin tokkurassa, että en oikein muista mitä hän sanoi. Lähinnä kiinnostaisi, mitä sisäelimiä minulta leikattiin, mies pohtii.

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja hospitalisti-koulutettava Kirsi Laitakarilla on aikaa vastailla Hannu Pääkön kysymyksiin, sillä se kuuluu hänen päätehtäviinsä.

– Hospitalisti tavallaan tulkkaa potilaalle ja omaisille, mitä hoidossa on tapahtunut, mitä tällä hetkellä on meneillään ja mikä on jatkosuunnitelma, Laitakari tiivistää.

Voinnin tiedustelujen ohella Laitakari tunnustelee, siirtyisikö toipilas OYS:sta suoraan kotihoitoon vai mieluummin pariksi vuorokaudeksi terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Myönteinen aloitus

Kirsi Laitakari kokee, että hospitalistin rooli on tullut tarpeeseen.

– Pilotin myötä hospitalistin työnkuva ja tehtävä on selkeytynyt. Tämän tyyppistä työtä eivät muut ole tehneet.

Laitakarin mukaan myös potilaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä uuteen hospitalistin työnkuvaan.

Hospitalisti tutkii, hoitaa ja suunnittelee potilaan jatkohoitoa, kertoo Kirsi Laitakari.Timo Nykyri / Yle

– Hospitalistille tulee tiettyjä potilaita gastrokirurgisella osastolta. Hän tutkii, hoitaa ja suunnittelee potilaan jatkohoitoa sekä konsultoi erikoisalan lääkäreitä. Kirurgien päätehtävä on leikata, vaikka hekin kiertävät osastoilla. He ovat kiinni myös poliklinikkatoiminnassa.

OYS:n pilotista saatavia kokemuksia hyödynnetään Oulun yliopiston hospitalistin lisäkoulutusohjelmassa, joka alkaa lääketieteellisessä tiedekunnassa tänä syksynä.

Nopeampia ja turvallisempia kotiutuksia

Pilotoitava malli on uutta Suomessa. Sen esikuva löytyy Yhdysvalloista, jossa sairaaloissa toimii nykyisin arviolta jo kymmeniätuhansia hospitalisteja.

OYS:n pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja Heikki Wiik on vakuuttunut uuden erikoisammattilaisen tarpeesta osana tulevaisuuden sairaala -visiota. Yliopistostollisessa sairaalassa voisi lopulta toimia jopa kymmenkunta hospitalistia.

Hospitalistilla on aikaa potilaalle ja omaisille, sanoo pilottikoulutettava Kirsi Laitakari.Timo Nykyri / Yle

Hospitalistien koulutusta käynnistävän Wiikin mukaan tarve kasvaa lääketieteen kehittymisen myötä. Yliopistosairaaloissa erikoistutaan yhä monisairaampiin potilaisiin ja isompiin operaatioihin, samalla kun muun muassa kehittyvä päiväkirurgia palvelee tehokkaasti muita potilasryhmiä.

Heikki Wiikin mukaan hospitalistien avulla vältetään sairaaloissa turhaa tekemistä, lyhennetään osastohoitoa ja ennaltaehkäistään komplikaatioita. Näin pärjätään myös suhteessa pienemmällä määrällä kirurgeja.

– Kirurgit erikoistuvat yhä kapeammille erikoisaloille. Heiltä vaaditaan pysymistä oman alansa viimeisimmän tutkimuksen mukana.

Ei oikein muista, mitä kirurgi sanoi. Hannu Pääkkö

.

Wiik kertoo, että osastoilla tarvitaan uudentyyppisiä lääkäreitä, jotka pitävät kaikki langat käsissään ja pystyvät koordinoimaan lääkitystä ja monimutkaisia hoitokokonaisuuksia myös operaation jälkeen.

– Käytännössä hospitalisti parantaa potilaan hoitoa toimimalla yhteistyökumppanina kirurgeille ja hoitohenkilökunnalle. Toimenkuvaan sisältyy moniammatillisen tiimin johtaminen, Wiik kertoo.

Osa lääkäreistä kriittisenä

Lääkärikunnassa on havaittavissa myös selvää kriittisyyttä hospitalisteja kohtaan. Alan sisäisillä keskustelupalstoilla epäillään mallin soveltumista Suomen olosuhteisiin, sillä Yhdysvaltojen sairaanhoitojärjestelmä poikkeaa paljon suomalaisesta.

Lisäksi koetaan, että kaikilla lääkäreillä on erikoistumisesta huolimatta riittävät taidot kokonaisuuksien hallintaan ja kyky puhua potilaille ymmärrettävää kieltä.

Kirurgit erikoistuvat yhä kapeammille erikoisaloille. Heikki Wiik

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve punnitsee pyynnöstä lääkärikunnan tunnelmia viimeisellä työviikollaan ennen eläkkeelle siirtymistään.

– Suuri enemmistö ei ole osallistunut keskusteluun hospitalisteista. Kun asiaa on uutisoitu myönteisessä hengessä, on puolustajia löytynyt. Toinen puoli ihmetelee, tarvitsevatko kirurgit todella avukseen tällaisia suomentajia.

Hospitalistin nimike häiritsee toiminnanjohtajaa.

– Vähän ihmetellen odotan tarkempaa selvitystyötä, mikä ongelma tällä ratkaistaan Suomessa. Toivon, että toimelle löytyy työn sisältöä paremmin kuvaava nimike.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kiire painaa ja parkkipaikka on hakusessa! Testaa, saatko selvää näistä pysäköintimerkeistä

2017, Lokakuu 3 - 07:28

Testi on koostettu yhteistyössä Autokoululiiton kanssa. Esimerkkikuvat ovat kerätty eri puolilta Oulun keskustaa.

Selviätkö rapsuitta vai löydätkö parkkisakon vinkkarisi alta?

Klo 08:10 korjattu 2. kysymyksen selitystekstin kohta "ei koske taloyhtiön asukkaiden tonteille ajoa" muotoon, "ei koske tonteille ajoa".

Klo 09:23 täsmennetty viimeistä kysymystä.

Klo 11:11 korjattu 2. kysymyksen vastausvaihtoehto ensimmäisestä vaihtoehdosta toiseksi ja täsmennetty selitystekstiä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Takana kostea ilta ja edessä ajomatka? Ajokuntoa ei tarvitse enää arvuutella, sen voi mitata syljestä

2017, Lokakuu 2 - 08:15
Mistä on kyse?
  • Goodwiller Oy kehitti yhteistyössä VTT:n kanssa tavalliselle ihmiselle soveltuvan alkometrin, joka mittaa promillemäärän syljestä.
  • Testiliuska kertoo käyttäjälleen onko hänen verensä alkoholipitoisuus yli tai alle 0,2 promillea.
  • Indikaatiorajan asettaminen 0,2 promilleen pohjautuu kuluttajakyselyihin, joissa vastaajien enemmistö näki raja-arvon soveltuvana ja kannustavana vastuulliseen käyttäytymiseen.
  • Poliisista muistutetaan, että kaikki laitteet eivät ole luotettavia.
  • Lisäksi vaikkei olisi alkoholia veressä, väsymystila ja krapula ovat yhtä huonoja tilanteita lähteä ajamaan autolla.

Mökkireissulla on juhlittu aamun pikkutunneille saakka ja aamulla puhallututtaa. Kello kiihdyttää lähelle puoltapäivää, ja vuokramökin avaimet pitäisi luovuttaa. Seuraavaksi arvotaan kuski, joka on lähimpänä ajokuntoa. Tähän monelle tuttuun tilanteeseen on nyt ratkaisu, joka kertoo, onko rattiin oikeasti asiaa.

Oululaisen Goodwiller Oy:n toimitusjohtaja Petri Särkelä lähti muutama vuosi sitten kehittämään yhdessä muiden firman perustajajäsenten kanssa ratkaisua ongelmaan, joka koski tavalliselle ihmiselle soveltuvaa luotettavaa alkometria.

– Tekemiemme kuluttajatutkimusten mukaan jopa kaksi kolmasosaa aikuisista suomalaisista on ollut tilanteissa, joissa syljestä promillemäärän mittaavalla Promilless-testillä olisi ollut käyttöä, Särkelä sanoo.

Yritys teki kehitys- ja pilottivaiheessa tiivistä yhteistyötä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa, jolloin tiimi pystyi hyödyntämään VTT:n vahvaa osaamista uusista painetun älyn teknologioista.

Särkelän mukaan tuotteen myynti aloitettiin vähittäiskaupoissa vuoden 2017 alkupuolella.

Kuljettaja saa ajokuntonsa tuloksen kertakäyttöisestä promilletestiliuskasta

Goodwiller Oy:n mukaan Promilless-tuote on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja patentoitu innovaatio.

– Testi toimii niin, että liuskassa on kaksi aluetta, jotka värjäytyvät syljestä olevasta alkoholista. Toinen värjäytyy silloin, kun testi on onnistuneesti suoritettu ja toinen, jos syljessä on alkoholia, sanoo VTT:n projektipäällikkö Marika Kurkinen.

Petri Särkelä / Goodwiller Oy

Testiliuska kertoo käyttäjälleen, onko hänen verensä alkoholipitoisuus yli tai alle 0,2 promillea. Goodwiller Oy selittää indikaatiorajan asettamisen 0,2 promilleen pohjautuvan kuluttajakyselyihin, joissa vastaajien enemmistö näki raja-arvon soveltuvana ja kannustavan vastuulliseen käyttäytymiseen.

Suomessa rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea. Ruotsissa ja Norjassa lainsäädännön raja-arvo on 0,2 promillea, jolloin liuska soveltuu sellaisenaan naapurimaidemme kuljettajien käyttöön.

– Luotettavuuden varmistamiseksi tuote on käynyt läpi pitkän tutkimusprosessin. Ulkopuolisen tutkimuslaboratorion suorittamassa testiohjelmassa promilletestin antamia tuloksia on verrattu laboratoriossa tehtyjen veritestien tuloksiin, kerrotaan Goodwiller Oy:n tiedotteessa.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen toteaa, että ylipäätään kotona käytettävistä mittauslaitteista osa on luotettavia ja osa ei ole.

– Esimerkiksi sellainen laite, jonka pystyy kalibroimaan säännöllisesti, on todennäköisesti kohtuullisen tarkka. Mutta siinäkin pitää kalibrointi osata tehdä oikein tai käyttää laitetta alan liikkeessä. Lisäksi puhallustilanteessa voi kotikäyttäjä tehdä virheen, esimerkiksi ei puhalla riittävän pitkään.

Syljestä veren alkoholipitoisuuden mittaava laite ei ole Ihalaiselle entuudestaan tuttu.

Ihalainen muistuttaa, että promillen mittaaminen on vain yksi tekijä siinä, voiko kostean illan tai yön jälkeen mennä ratin taakse.

– Vaikkei olisi alkoholia veressä, väsymystila ja krapula ovat yhtä huonoja tilanteita lähteä ajamaan autolla. Mittarit ovat siinä mielessä toissijaisia, se oma olotila määrittää sen, voiko ajaa vai ei.

Kotimittauksien massatuotantoa Suomessa

VTT:llä työskentelevä kajaanilaislähtöinen tutkija Marika Kurkinen on ollut mukana myös muiden tavalliselle kuluttajalle suunnattujen kotikäyttöisten mittareiden kehittämistyössä. Kurkisen mukaan sylki on näytepohjana yhtä luotettava kuin veri.

– Ennen näytteenottoa pitää vain muistaa odottaa 15 minuuttia ruuan tai juoman nauttimisesta, Kurkinen toteaa.

On olemassa epäkohtia ja me koemme, että niitä voidaan parantaa kehittämillämme teknologioilla. Marika Kurkinen

Kurkisen työryhmässä keskitytään biosensorityöskentelyyn, mutta vahvasti myös massavalmistukseen. Tutkijan mukaan tuotteita voidaan tarvittaessa toteuttaa edullisesti ja isolla volyymilla.

– Viime aikoina meiltä on tullut tulehdusmittari. Se on kotikäyttöön suunniteltu laite, jolla tulehdus voidaan mitata kotona.

Monesti tilanteissa on lähtökohtana, että asiakkaalla – esimerkiksi yrityksellä, joka kehittää tuotteita – on jokin ongelma tuotteensa suhteen. Sellaisen ratkaiseminen on Kurkiselle mieleistä tekemistä.

– Yleensä aiheet löytyvät yhteiskunnasta: on olemassa epäkohtia ja me koemme, että niitä voidaan parantaa kehittämillämme teknologioilla.

Kurkisen mukaan kotimittaukseen liittyviä keksintöjä tulee lisää.

– Tuotteita voidaan valmistaa massatuotannolla ja vieläpä niin, että niiden valmistus pystyisi jäämään Suomeen, uskoo Marika Kurkinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Venäjällä käynnistellään Pyhäjoen ydinvoimalaa vastaavaa laitosta – näin se eroaa suomalaisserkustaan

2017, Lokakuu 2 - 06:20

Rosatomin Pyhäjoen Hanhikivelle toimittamasta ydinvoimalasta voi saada jo ensituntumaa Pietarin lähellä Sosnovyi Borissa.

Leningradin ydinvoimalan uuden laitoksen VVER-1200 ykkösreaktori on hyvin paljon samanlainen kuin Hanhikivi 1 valmistuessaan. Uuden painevesireaktoriyksikön on määrä korvata vanhin Sosnovyi Borissa sijaitsevista Tšernobyl-tyyppisistä grafiittihidasteisista RBMK-reaktoreista. Se on sitä aivan olennaisesti turvallisempi.

Vanhan ydinvoimalan ykkösreaktorilla on käyttölupa ensi vuoden joulukuuhun saakka, mutta suunnitelmana on sulkea se, kun uuden voimalan ykkösreaktori on määrä ottaa käyttöön ensi vuoden toukokuussa.

Fukushima toi ydinvoimaloihin uusia vaatimuksia. Uudessa laitoksessa on esimerkiksi sydänsieppari ja passiivinen lämmönpoistojärjestelmä, jonka ansiosta reaktorin aktiivinen osa voidaan jäähdyttää luonnollisen ilmanvaihdon avulla.

Ulkoinen suojarakennus estää lentokoneen putoamisen aiheuttaman onnettomuuden. Dimitri Krupsky

Jos reaktorin sydän onnettomuuden seurauksena sulaa, se menee hallitusti sitä tarkoitusta varten rakennettuun sydänsieppariin, eikä hallitsemattomasti maan sisään.

Modernit suojaukset

Leningrad 2 ja sitä vähän aikaisemmin käyttöön otettu Novovoronetshin uusin yksikkö ovat ensimmäiset venäläiset voimalat, joissa on suojarakennus. Molemmat laitokset ovat uusinta venäläistä käytössä olevaa ydinteknologiaa.

Oppia on otettu lännestä ja sekä Tšernobylin että Fukushiman onnettomuuksien kokemuksilla lienee myös ollut vaikutuksensa.

Reaktorin ympärillä on pari metriä teräsbetonia.

– Ulkoinen suojarakennus estää lentokoneen putoamisen aiheuttaman onnettomuuden. Sisäinen suojarakennus kestää 0,45 megapascalin paineen, sanoo Leningradin laitoksen reaktoripiiristä vastaava reaktorimestari Dimitri Krupsky.

Sosnovyi Borin LAES 2 ja Novovoronetsin uusin yksikkö ovat ensimmäiset venäläiset ydinvoimalat joissa on suojarakennus. Reaktorihalliin mennään ilmalukon kautta.Timo Sipola / Yle

Stukin ydinvoimalaitosten valvonnan rakennusteknillisestä puolesta vastaava toimistopäällikkö Pekka Välikangas kertoo paineenkestävyyden olevan samaa luokkaa kuin Suomen vaatimus reaktorin sisäisen suojakuoren kestävyydelle.

Suomessa vain käytetään bar-asteikkoa. Tuo 0,45 megapascalia on sama kuin 4,5 baria. Polkupyörän renkaassa se ei ole paljon mutta valtavan kokoisen reaktorin suojakuoren kohdalla se sitä on.

Suojarakennuksen täytyy kestää vakavankin ydinonnettomuuden tuottama paine. Janne Nevalainen

Vakavassa onnettomuudessa voi tapahtua esimerkiksi höyryräjähdyksiä ja vetyräjähdyksiä joiden aiheuttaman paineen reaktorin sisäpuolisen suojakuoren tulee kestää.

Ulkoisen suojarakennuksen tehtävä on ehkäistä ulkoisten tekijöiden kuten esimerkiksi laajarunkoisen lentokoneen törmäyksen aiheuttama vaurio. Pyhäjoen laitoksessa nimenomaan ulkoinen suojakuori on metrin paksumpi kuin referenssilaitoksessa.

Venäjän kokemuksia hyödynnetään Pyhäjoella

Helmikuussa käyttöön otetun Novovoronežin ydinvoimalan ja testivaiheessa olevan Sosnovyi Borin ydinvoimalan rakentamiskokemuksia myös hyödynnetään Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalan suunnittelussa ja rakentamisessa.

Referenssilaitoksen turbiiniyksikön varajohtaja Andrei Grafin mukaan vikoja ja puutteita on korjattu ja korjataan laitos laitokselta.

Leningrad kakkosen käyttöpäällikkö Matvei Ganchev kertoo, että viimeisenkin uusista VVER-reaktoreista pitäisi olla käytössä Sosnovyi Borissa vuonna 2028.Timo Sipola / Yle Venäjän ydinreaktorityypit RBMK ja VVER
  • Pääosa venäläisistä ydinreaktoreista on joko vesijäähdytteisiä grafiittihidasteisia kanavatyyppisiä RBMK-reaktoreita ( Reaktor Bolšoi Moštšnosti Kanalnyi ) tai vesijäähdytteisiä, vesihidasteisia VVER-painevesireaktoreita ( Vodo-vodjanoi energetitšeski reaktor ).
  • RBMK-reaktori kehitettiin 1950-luvun alussa Neuvostoliitossa. Tšernobylin turmareaktori oli tätä tyyppiä.
  • VVER-reaktori kehitettiin vuosien 1956 ja 1970 välillä.
  • Fortumin omistaman Loviisan voimalaitoksen kummatkin yksiköt ovat VVER-440 -tyyppiä.
  • Ensimmäinen uuden polven VVER-1200-reaktori otettiin kaupalliseen käyttöön helmikuussa 2017 Venäjän Novovoronežissa ja seuraavana on tarkoitus ottaa käyttöön samanlainen Pyhäjoen referenssilaitos LAES 2 Sosnovyi Borissa. Hanhikiven ydinvoimala on siis tätä tyyppiä.

Leningrad kakkosen käyttöpäällikkö Matvei Ganchev pitää uuden voimalatyypin suurimpana etuna monipuolista sekä aktiivisiin että passiivisiin järjestelmiin perustuvaa lämmönsiirtoa. Hänen mukaansa Leningradin voimalan autonomista toiminta-aikaa on kyetty jatkamaan alun perin ilmoitetusta 48 tunnista Suomessa edellytetylle 72 tunnin tasolle.

Tämä on siis se tuntimäärä, joka Pyhäjoen voimalan vaatimuksissa joka tapauksessa olisi saavutettava.

Rakennustyöntekijöitä Sosnovyi Borin uudella laitoksella.Timo Sipola / Yle

Stuk on esittänyt Fennovoimalle että Sosnovyi Borin uuden laitoksen käyttöönotosta otettaisiin mahdollisimman kokemusta ja oppia Suomen laitosta varten. Molempien edustajilla onkin ollut mahdollisuus seurata referenssilaitoksen käyttökokeita.

Ulkoisen uhan suoja parempi Suomessa

Vaikka referenssilaitoksen rektorihalliin mennään ilmalukon kautta kuten lännessäkin, sen sisäisen sisäisen ja ulkoisen suojakuoren yhteensä kahden metrin vahvuus ei Pyhäjoella vielä riitä.

– Meidän ulkoinen suojarakennuksemme on metrin paksumpi ja kestää vielä paremmin ulkoisia vaikutuksia, sanoo Fennovoiman Pyhäjoen voimalan reaktorisaarekkeesta vastaava johtaja Ivo Kouklik.

Suojarakennuksemme on metrin paksumpi ja kestää vielä paremmin ulkoisia vaikutuksia. Ivo Kouklik

Fennovoimassa arvioidaan että suojakuoren on oltava sen verran paksumpi, jotta se kestää laajarunkokoneen törmäyksen.

Stukilla ei tällaista suoranaista paksuusvaatimusta ole, mutta esimerkiksi Olkiluoto kolmosen sisäinen suojarakennus on vahvuudeltaan kahden metrin luokkaa ja sisäinen noin metrin. Nimenomaan sen laajarunkolentokoneen törmäystä kestämään rakennettava ulkoinen kuori on noin metrin paksumpi kuin Venäjän uusimmissa ydinvoimaloissa.

– Suojarakennuksen täytyy kestää vakavankin ydinonnettomuuden tuottama paine. Paksuus on sinänsä toissijainen asia, mutta sen täytyy täyttää Suomen sekä julkiset että ei-julkiset vaatimukset, sanoo Säteilyturvakeskuksen projektipäällikkö Janne Nevalainen.

Sosnovyi Borissa sijaitsevan Pyhäjoen ydinvoimalan referenssilaitoksen rakentaminen on kolmisen vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Se on määrä ottaa kaupalliseen käyttöön toukokuussa 2018.Timo Sipola / Yle

Suojarakennuksen kestävyyteen vaikuttaa paksuuden ohella moni muukin asia, kuten betonin lujuusluokka ja rakennuksen geometrian vaikutus. Ratkaisevaa on, että riittävä kestävyys pitää pystyä analyyseillä osoittamaan.

Muitakin eroja on paljon

Yksi Pyhäjoen ja venäläisen laitoksen selvin ero ovat useista ydinvoimaloista tutuksi tulleet jäähdytystornit – tai oikeastaan niiden puute.

Leningradin uuden ydinvoimalaitoksen reaktoriyksikön kuumatestaus

Leningradin uuden ydinvoimalan ykkösreaktorilla tehtiin loppusyksystä laitteiston kuumatestaus.

Kuukauden kestäneissä kokeissa tehtiin 78 erilaista testiä, joissa kuumaa vettä ja höyryä juoksutettiin piirien läpi erilaisia työtiloja vastaavissa olosuhteissa.

Ensimmäinen yksikkö on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018, toinen yksikkö vuonna 2019.

Yhteensä ydinvoimalaan rakennettavat neljä uutta yksikköä tulevat korvaamaan Sosnovyi Borissa käytössä olevat, vanhentuvat RBMK-reaktoreilla toimivat yksiköt.

Fennovoiman ja Suomen säteilyturvakeskuksen asiantuntijoita oli seuraamassa testejä.

Sosnovyi Borissa ne hallitsevat maisemaa, mutta Pyhäjoelle niitä ei rakenneta. Hanhikivellä jäähdytykseen käytetään Itämeren vettä kuten muissakin Suomen ydinvoimaloissa.

Venäjällä uusi lainsäädäntö kieltää käyttämästä merivettä ydinvoimalan jäähdytykseen.

Referenssilaitoksessa kolminkertaiset identtiset sähkökaapelit kulkevat vesitiiviissä putkistoissa. Suomessa nelinkertaiset identtiset turvallisuusosajärjestelmät on tarkoitus rakentaa aidosti toisistaan riippumattomiksi.Timo Sipola / Yle

Pienempiä eroja on paljonkin. Pyhäjoen turbiinin ja automaation toimittavat esimerkiksi aivan eri yhtiöt kuin Sosnovyi Borissa. Sähköjohtojen erotteluratkaisut ovat Suomessa Venäjää tiukemmat.

Ylipäätään laatuajattelussa eli esimerkiksi suunnittelun jäljittämisessä ja dokumentoinnissa Pyhäjoen laitoksen osalta tarvitaan tiettyä länsimaistamista.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että Sosnovyi Borin referenssilaitos toimii nimenomaan Pyhäjoen laitoksen teknisen perussuunnittelun ja suunnitteluratkaisujen pohjana. Se on malli, josta ryhdytään jalostamaan Hanhikiven laitosyksikköä Suomen lainsäädäntöä ja vaatimuksia vastaavaksi.

Tietyt laite- ja komponenttiratkaisut pohjautuvat Suomessa länsimaissa hyväksyttyihin ratkaisuihin. Tämä koskee esimerkiksi sähkölaitteita.

Referenssilaitoksella turbiini on venäläinen. Pyhäjoelle sen toimittaa ranskalainen Alstomin teknologian nykyään omistava GE Steam Power Systems.

LAES 2:n ykkösreaktorin valvomo on täysin digitalisoitu. Sekä Sosnovyi Borissa sijaitsevan LAES 2- että Pyhäjoelle rakennettavan Hanhikivi 1 -ydinvoimaloiden perusratkaisut ovat samoja. Timo Sipola / Yle

Instrumentaatio ja automaatiojärjestelmät hoidetaan laitoksilla eri tavalla. Referenssilaitoksella ne ovat osin venäläisiä, osin ranskalaisia. Pyhäjoella tästä alueesta vastaavat brittiläinen Rolls-Royce ja ranskalainen Schneider Electric.

Korjaus 2.10. klo 9.42: Tšernobylin ydinvoimalassa käytettiin RBMK-reaktoria.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Facebookin puskaradio-ryhmät voivat olla yrittäjän tuho tai pelastus

2017, Lokakuu 1 - 19:02
Facebookin puskaradio-ryhmät
  • Puskaradio-ryhmillä tarkoitetaan kuntalaisten omia keskusteluryhmiä Facebookissa
  • Seurasimme neljän puskaradion kirjoittelua 22.-24.9.
  • Seurattavat ryhmät olivat:
    Oulun puskaradio (noin 65 000 jäsentä)
    Porin puskaradio (noin 10 000 jäsentä)
    Salon Seudun puskaradio (noin 20 000 jäsentä)
    Puskaradio Savonlinna (noin 10 000 jäsentä)
  • Näissä neljässä ryhmässä aloitettiin kolmen päivän aikana yhteensä 301 keskustelua
  • Näistä 164 oli joko myynti- tai tapahtumailmoituksia, palveluiden löytämiseen tähtääviä viestejä tai palvelujen arvostelu -viestejä

Facebookin puskaradio-ryhmillä voi olla suuri merkitys etenkin pienille yrityksille. Puskaradio-ryhmissä käydään runsaasti keskustelua palveluista.

Yle seurasi kolmen päivän ajan neljän eri kaupungin puskaradio-ryhmää.

Iso osa ryhmissä käytävästä keskustelusta liittyi jollain tavalla kaupankäyntiin tai palveluihin. Puskaradioissa on paljon myynti- ja tapahtumailmoituksia, mutta niissä myös etsitään palveluntarjoajia.

Sosiaalista mediaa tutkinut dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta tietää, että Facebookin puskaradiot ovat nykyaikainen ja hyvä tapa saada tietoa pienistä yrityksistä.

– Pienyrittäjistä on vaikea muuten saada tietoa. Vertaiskokemukset ovat tärkeitä ja niihin luotetaan. Ihmisistä on luontevaa ajatella, että muiden avulla löytää vaikka hyvän ja kohtuuhintaisen remonttifirman, Matikainen sanoo.

Mainonta on helppoa, mutta voi se ärsyttääkin

Salolaisella Jussi Suomelalla on kokemusta Facebookin puskaradioista markkinointikanavana. Nykyään Talonmies Suomela -yritystä pyörittävä mies työskenteli vielä muutama viikko sitten öljypoltinhuoltoja tekevässä yrityksessä. Hän laittoi aina välillä mainoksen Salon Seudun Puskaradio -ryhmään.

– Kyllä niistä oli hyötyä, ja ilmoitusten perusteella tuli aina muutamia puheluita. Se on helppo ja ilmainen tapa mainostaa, Suomela sanoo.

Ryhmät ovat mahtavia mainospaikkoja, kun siellä saavutetaan enemmän silmäpareja kuin laittamalla ilmoitus lehteen. Janne Matikainen

Sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen muistuttaa, että mainoksia laittaessaan kannattaa olla varovainen.

– Ryhmät ovat yrityksille mahtavia mainospaikkoja, sillä siellä saavutetaan enemmän silmäpareja kuin laittamalla ilmoitus lehteen. Mainokset voivat kuitenkin ärsyttää ihmisiä, Matikainen sanoo.

Osassa ryhmistä mainostaminen on myös kielletty.

Janne Matikaisen mukaan sosiaalisen median kanavat, mukaan lukien Facebookin puskaradio-ryhmät, ovat tärkeitä yrityksen maineen kannalta. Matikainen kertoo, että vaikka monet pienyrittäjät eivät sitä ajattele, somekeskustelut voivat vaikuttaa suoraan yrityksen bisnekseen.

Luong Thai Lin / EPA

Puskaradioissa kysellään paljon suosituksia palveluista tai palveluntarjoajista.

Jussi Suomela kertoo, että hänen ystävänsä käyvät monesti vinkkaamassa sopiviin kyselyihin hänen palveluistaan. Itsekin hän on joskus tullut kertoneeksi itsestään, jos kysely on osunut silmiin.

Tutkija Janne Matikaisen mukaan tällä voi saada asiakkaita, mutta siinä on riskinsäkin.

– Jos ilmoittaa itse keskustelussa, että ota yhteyttä, olen hyvä, niin uskovatko ihmiset, Matikainen pohtii.

Itseään saa puolustaa, tosin muutkin voivat sen tehdä

Facebookin keskusteluissa yrityksen mustamaalaaminen on helppoa. Palaute voi tulla asiastakin, mutta keskustelut alkavat helposti rönsyillä suuntaan jos toiseenkin. Janne Matikaisen mukaan yrityksen täytyy nähdä sosiaalinen media yhtenä asiakaspalautteen kanavana.

Itseään voi lähteä myös puolustamaan, jos kokee siihen tarvetta. Matikaisen mukaan siinäkin on kuitenkin syytä olla varovainen.

– Itsensä puolustaminen ei ole noloa, jos on hyvät perusteet. Liiallinen puolustelu kuitenkin haiskahtaa siltä, että valittamisen aihetta on oikeasti. Silloin se voi kääntyä yritystä vastaan, Matikainen sanoo.

Keskustelut voivat lähteä myös ennakoitua positiivisempaan suuntaan. Esimerkiksi Salon Seudun Puskaradioon kirjoitettiin keväällä negatiivinen palaute Poltinhuolto Ahosesta. Palautteen kommentointi oli kuitenkin täysin päinvastaista.

Yksi negatiivinen viesti sai vastaansa kymmeniä yritystä kehuvia palautteita. Lopulta negatiivinen kommentti taisi kääntyä enemmän yrityksen voitoksi.

Sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen muistuttaakin, että kun tekee asiat hyvin, ei somekeskustelusta tarvitse yleensä olla huolissaan. Silloin palaute on positiivista.

Tutkijan mielestä yrittäjien olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen yritys on mukana sosiaalisessa mediassa. Niistä keskustellaan, haluaa sitä tai ei.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nokialla kukaan ei kuunnellut Johannes Väänästä – nyt Tinderkin käyttää ideaa, jota hän yritti kaupata matkapuhelinjätille

2017, Lokakuu 1 - 13:57

Nokialle kävi kuten kävi, mutta Apple porskuttaa yhä. Yhtiön iPhonessa on kosolti ominaisuuksia, jotka muistuttavat oululaisyhtiön 15 vuotta sitten kehittämän MyDevice-puhelimen ominaisuuksia.

Johannes Väänänen kuulostaa huvittuneelta muistellessaan aikoja, jolloin hän yritti vakuuttaa matkapuhelinjättejä yrityksensä kehittämän puhelimen erinomaisuudesta ja haki sille massatuotantomahdollisuuksia.

Tallinnassa nykyään asuva Johannes Väänänen on yksi syyskuun lopulla ensi-iltaan tulleen Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina –elokuvan hahmoista. Siinä hän kertoo, että Nokialla olisi jo 15 vuotta sitten ollut jotakin hyvin iPhonen kaltaista käsissään Suomessa. Sitä ei vain koskaan haluttu ottaa laajempaan käyttöön.

Jää nähtäväksi, pääseekö Väänänen vielä 15 vuoden jälkeen näkemään, että MyOrigon patentin sisältämä teknologia tulee Applen laitteisiin. Pini Hellstedt / FSC Illume Oy

Väänänen työskenteli 2000-luvun alkupuolella teknologiajohtajana oululaisessa MyOrigossa, joka kehitti MyDevice-puhelinta Oulussa. Mukaansa hän oli saanut muitakin CCC:llä aikaisemmin työskennelleitä "nörttejä". Tällä pienellä joukolla kehitettiin kokonaan uudenlaista puhelinta.

MyOrigo päätyi konkurssiin vuonna syksyllä 2004, mutta sen kehittämä teknologia elää ja voi hyvin edelleen.

Kosketusnäyttöpuhelin alkoi hahmottua

Sormikäyttöiseen kosketusnäyttöön perustuvan puhelimen MyDevicen suunnittelu alkoi MyOrigolla vuonna 2000.Kosketusnäyttö oli Väänäsen mukaan seurausta siitä, että haluttiin tehdä mahdollisimman hyvin netin selaamiseen sopiva puhelin.

– Näytön pitää olla mahdollisimman iso, eikä etupaneeliin sopinut nappuloita. Tästä seurasi oivallus, että ruudun pitää olla herkkä sormikosketukselle. Sen aikaisia alkeellisia kosketusnäyttöjä tökittiin muovikynällä, mutta minä halusin puhtaasti sormella käytettävän näytön, ja niinpä rakensimme voima-antureita käyttävän teknologian.

Seurasi oivallus, että ruudun pitää olla herkkä kosketukselle. Johannes Väänänen

MyOrigonin oivalluksen myötä syntyi pyyhkäisytekniikka, joka mahdollisti luopumisen perinteisestä puumaisesta valikkorakenteesta. Pyyhkäisyn ovat sittemmin sisäistäneet taaperotkin, jotka ihmettelevät, miksi tv-ruudulla ei tapahdu mitään, vaikka sitä pyyhkäisee.

Ehkä tunnetuin pyyhkäisyyn perustuva mobiilisovellus on amerikkalainen deittipalvelu Tinder, jolla on yli 50 miljoonaa käyttäjää.

Kirja inspiroi pyyhkäisyyn

Pyyhkäisykäyttöliittymän inspiraationa oli perinteinen kirja. Vaikka sivua kääntää sormella pyyhkäisemällä, ovat kaikki materiaalit aina omalla paikallaan. Siitä syntyi swipe. Kirjametaforan kautta laitteen käyttöliittymän nimeksi tuli MyBook.

– Meidän puhelimemme oli ensimmäinen, jossa esiteltiin swaippaus, mikä on ehkä tärkein määrittelevä tekijä nykyaikaisessa kosketusnäyttökäyttöliittymässä, Johannes Väänänen sanoo.

Yksi maailman vanhimmista käyttöliittymistä, kirja, oli Väänäsen mielessä, kun hän kehitteli uutta älypuhelimen käyttöliittymää.Mari Pekkanen / Yle

Väänäsen mukaan hän ajatteli käyttäjäystävällisyyttä jo ennen Applea.

– Minä olen aina ajatellut, että kone on orja ja sen pitää tehdä asioita niin, että se on luonnollista ja luontevaa ihmiselle.

Nokialla tuohon aikaan johtotehtävissä työskennellyt, nykyinen Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula vahvistaa tuotteen edistyksellisyyden.

– On fakta, että MyOrigo oli konseptuaalisesti hyvin edistyksellinen. Kun sain MyDevicen ensimmäisen kerran käteeni, siinä oli vielä paljon keskeneräisiä asioita, jotka häiritsivät käyttöä, mutta keksinnöllisyys oli todella hyvä, Ala-Mursula sanoo.

Uusien ominaisuuksien runsas käyttöönotto oli Ala-Mursulan mielestä syy siihen, miksi yritys ei saanut tuotetta valmiiksi ja ajautui selvitystilaan.

Nokialla MyDevice ei jaksanut kiinnostaa...

MyDevicen vastaanotto oli aluksi voittopuolisen viileä.

Oululaisfirma esitteli tuotteensa luonnollisesti Nokialle, joka oli tuossa vaiheessa maailman ykkönen ja alan merkittävin innovaattori. Matkapuhelinjätti ei kuitenkaan innostunut laitteesta; Nokialla kerrotaan olleen samantapaisia toimintoja vireillä, eikä MyOrigon innovaatiota koettu taloudellisesti mielekkääksi.

Yle

– 15 vuotta sitten kaikki isot mobiiliteknologiafirmat olivat vähän insinöörilähtöisiä. Ihmislähtöinen ajattelutapa herätti kysymyksiä: miksi tehtäisiin noin, kun on aina tehty näin, sanoo Johannes Väänänen.

Juha Ala-Mursula muistaa sen, että Nokialla oli 2000-luvun alussa joitakin samansuuntaisia kehitysprojekteja teon alla, mutta ei niin pitkälle vietynä ja hyvin ajateltuna kuin MyOrigolla. Nokia osti joitakin MyDevice-puhelimia ja Ala-Mursulalla itselläänkin oli laite käytössä joitakin viikkoja.

– Käyttömukavuus oli vajavainen, koska tuote oli vielä raakile, mutta se oli mielenkiintoinen. Firma olisi tarvinnut vielä ainakin vuoden aikaa, että laatu olisi tullut kuntoon, Ala-Mursula sanoo.

Tuote oli vielä raakile, mutta mielenkiintoinen. Juha Ala-Mursula

Nokialla silloin vastuullisissa asemissa työskennelleiden keskuudesta löytyy toki toisenlaisiakin mielipiteitä. Nimettömänä todetaan, että vastaavia, yhtä hyviä keksintöjä tuli siihen aikaan tarjolle sadoittain.

Luultavasti Nokian kohdalla ratkaisevaksi tuli teknologian kalleus. Startupin kehitystiimin osaamista ei kiistä kukaan.

...mutta Applella itse Jobskin kävi kuuntelemassa

Loppukeväällä 2002 Väänänen ja MyOrigon tiimi vierailivat Applen pääkonttorilla. Applella ei ollut vielä tuolloin mallistossaan puhelinta, vaan fokus oli muualla.

– Heitä kiinnosti meidän teknologiamme, mutta eivät he sanoneet suoraan, että ovat tekemässä itse puhelinta. He kertoivat, että ovat tutkimassa kosketusnäyttöteknologiaa seuraavan sukupolven mediasoitinta eli iPodia varten, Johannes Väänänen muistaa.

Itseellään Steve Jobsillakin riitti varttitunti aikaa MyDevicea esitelleelle Väänäselle.John G. Mabanglo / EPA

Audienssi Applella kesti kolme varttia ja myös toimitusjohtaja Steve Jobs osallistui palaveriin vartin ajan. Väänänen uskoo itse, että siemen tulevaisuuden älypuhelimen käyttöliittymästä kosketusnäyttöineen ja swaippeineen tuli kylvetyksi juuri silloin yhtiöön, joka haki uusia näköaloja.

Hän väittää, että viisi vuotta myöhemmin Apple toi markkinoille MyDevicesta parannetun version.

Historia on toistamassa itseään

Muuttuiko maailma oikeasti käyttäjäystävällisempään suuntaan Nokian romahduksen jälkeen?

– Kun iPhone kymmenen vuotta sitten tuli markkinoille, Nokian ja muiden mobiilijättien kännykät olivat valtavan vaikeakäyttöisiä. Kun iPhonen löi lapsen käteen, hän oppi käyttämään sen suhteellisen harvalukuisia toimintoja vartissa, Väänänen sanoo.

Vajaassa kymmenessä vuodessa on hänen mukaansa kuitenkin tapahtunut paljon huomaamatonta, mutta historiaa toistavaa kehitystä.

– Kun Samsungin viimeisin huippumalli annetaan kuusikymppisten käteen, moni ei pysty käyttämään sitä. Se on samalla tavalla valtavan kompleksinen käyttää kuin vanhan ajan Nokiatkin olivat ennen iPhonea.

iPhone on menestystarina. Helppokäyttöisyyteen panostanut puhelin peittosi monimutkaisiin ja vaikeasti avautuviin järjestelmiin perustuneet teknisesti edistyneemmät älypuhelimet.Susanna Bates / EPA

Väänäsen mielestä kosketusnäyttöpuhelimissa ei ole tapahtunut mitään kehitystä sitten ensimmäisen iPhonen. On vain lisätty megapixeleitä, muistia, suurempaa näyttöä, vähän parempaa kameraa, lisää ominaisuuksia ja valikoita.

Nokian matkapuhelinten kehityksestä Program Managerin ominaisuudessa 2000-luvun alussa vastannut Pekka Väyrynen on samaa mieltä Väänäsen kanssa siitä, että nykyiset puhelimet alkavat olla yhtä hankalia käyttää kuin Symbian aikoinaan.

– Yhdysvalloissa on tehty tutkimus reilu vuosi sitten, jonka mukaan 40 prosenttia älypuhelimen käyttäjistä käyttää päivittäin äänikomentoja puhelimensa ohjaamiseen. Onko puheohjaus uusi vallankumouksen tekevä käyttöliittymä? Ei varmasti yksinään, mutta se on eräs ihmiselle hyvin luontainen tapa ohjata ja kommunikoida.

Miksi tehtäisiin noin, kun on aina tehty näin? Johannes Väänänen

Etenkin Amazon on ollut pioneerina kehittämässä Alexa-palveluaan, jonka lanseeraus Euroopassa on ehtinyt vasta Saksaan ja Britanniaan. Yhdysvalloissa Alexa on ollutkin saatavilla jo parin vuoden ajan.

– Alexa ei ole pelkästään äänellä ohjattava hakukone, vaan siihen voi liittää toimintoja, joiden tehtävänä on ohjata vaikkapa kodin valoja. Luonnollisesti myös Google sekä Apple ovat leikissä mukana. Apple kuitenkin, kummallista kyllä, on jälkijunassa, koska Sirillä tehty älykaiutin on vasta tulossa.

Toistuuko iPhone-ilmiö peilausteknologialla?

Johannes Väänäsen arvion mukaan seuraava luonnollinen vaihe on se, että matkapuhelinmarkkinoille tulee jotain täysin uudenlaista – niin kuin iPhone oli aikoinaan.

Mies pohtii, ottaako Apple lähitulevaisuudessa iPhonessaan käyttöön oululaisyrityksen patentin. Kyse on Virtual Mirror -toiminnosta, virtuaalisesta peilauksesta. Se on sitä, että laitetta taskupeilin tapaan kallistelemalla ja liikuttamalla pystyy selaamaan suurtakin verkkosivua hyvin pieneltä ruudulta siten, ettei ruutuun tarvitse koskea sormella ollenkaan.

On ihan mahdollista, että MyOrigon patentti tulee käyttöön Applessa. Juha Ala-Mursula

Idea peilaukseen syntyi siitä, ettei näyttöä tarvitsisi sotkea rasvaisilla sormilla. Web-sivua voidaan selailla ja zoomailla laitteen pienillä liikkeillä, ja lisäbonuksena laitetta pystyy käyttämään yhdellä kädellä.

– Nykyään on lähes välttämätöntä käyttää kännykkää kahdella kädellä. Tässä tullaan taas luontevuuteen: kuvan hiissailu sormea käyttäen eri puolille ruutua vai taskupeilin käyttö? Sama juttu pätee myös ikänäön mukana tulevaan tarpeeseen tuoda tarkasteltava kohde lähemmäs, jotta sen näkee, Väänänen sanoo.

Väänänen kirjoittanut myös englanninkielisen kirjan nykyaikaisen älypuhelimen kehityksestä ja siitä miten pieni eurooppalainen startup-yritys esitteli iPhonen ja Androidin kaikki avainelementit jo vuosia ennen niiden julkaisua. The Smart Device -kirja lupaa kertovansa miten Iphonen toiminnot todella keksittiin.Pini Hellstedt / FSC Illume Oy

Johannes Väänäsen mielestä ilmassa on merkkejä siitä, että tämäkin ominaisuus voisi olla tulossa Applen laitteisiin, sillä Apple osti jonkin aikaa sitten MyOrigon patentin, joka koskee nimenomaan peilausmenetelmää.

– MyOrigon kymmenien patenttien portfolio meni konkurssin jälkeen yhdysvaltalaiselle sijoittajalle. Peilausmenetelmän patentin hankkimisessa puhutaan varmasti suurista summista. Sittemmin se on tosiaan päätynyt Applen omistukseen.

Innovaatio on hänen mukaansa niin hyvin patentoitu, että mitään sen suuntaista ei olisi pystytty tekemään ilman patenttia.

– Apple ei ole koskaan julkisesti myöntänyt, että MyDevice olisi kiinnostanut heitä, mutta tämänkin patentin Apple on ostanut. Se kertoo siitä, että MyOrigon keksinnöt ovat edelleen arvokkaita ja ajankohtaisia.

Väänänen on kirjoittanut myös englanninkielisen kirjan The Smart Device. Se käsittelee nykyaikaisen älypuhelimen kehitystä ja sitä, miten pieni eurooppalainen startup-yritys esitteli iPhonen ja Androidin kaikki avainelementit jo vuosia ennen niiden julkaisua. Kirjassa luvataan kertoa, miten iPhonen toiminnot todella keksittiin.

"Apple varmasti hankkii kaikki mahdolliset patentit"

Startup-yritysten kanssa tiiviisti tekemisissä oleva Business Oulun Juha Ala-Mursula arvioi, että matkaviestinnän kehitys tulee jatkumaan, ja nykyinen käyttöliittymä korvautuu uusilla menetelmillä seuraavien viiden vuoden aikana.

– Apple varmasti hankkii kaikki mahdolliset patentit, joita yritys voisi joskus käyttää omissa tuotteissaan. On siis ihan mahdollista, että MyOrigon patentti tulee käyttöön Applessa.

Pyyhkäisytoiminto eli swaippaus on monissa Tinderin kaltaisissa kontaktipalveluissa aivan keskeinen toiminto.Esko Jämsä / AOP

Pekka Väyrynen arvioi, ettei olisi mitenkään kummallista, jos Apple olisi ottanut MyOrigon idean, kopioinut ja jatkojalostanut sitä.

– Isot yritykset voivat helposti tehdä näin pienen yrityksen kustannuksella, Väyrynen lausahtaa.

Nokialla oli Väyrysen mukaan oma kosketusnäyttökehitys meneillään 2000-luvun alussa, jonka tuloksena valmistui Nokia 7700.

– Se on hyvä kysymys, miksei tätä kyseistä Symbian-käyttöjärjestelmän haaraa jatkettu.

Nokialla oli varmasti siihen aikaan alan parhaat resurssit, mutta kehitettävää oli paljon. Pekka Väyrynen

– Nokialla oli varmasti siihen aikaan alan parhaat resurssit, mutta kehitettävää oli paljon. Pitää muistaa, että noihin aikoihin kehitys meni nopeasti eteenpäin monella rintamalla, kuten esimerkiksi matkapuhelinteknologian, kameroiden ja näyttöjen osalta, Pekka Väyrynen sanoo.

Mitä seuraavaksi?

Kännykkämaailman uuden murroksen merkit ovat selvät. Nähtäväksi jää, pääseekö Johannes Väänänen kokemaan, että MyOrigon patentin sisältämä teknologia tulee Applen laitteisiin.

Silloin hekotukselle ei varmaan tule loppua, Johannes Väänänen arvelee.

– Se varmaan julkaistaan juuri samanlaisella hypellä kuin kosketusnäyttökin: Apple tuo ensimmäistä kertaa maailmassa teille liikeohjatun webbiselauksen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kemihaarassa eksyneen pariskunnan mies on löydetty kuolleena – naisen etsintöjä jatketaan

2017, Syyskuu 30 - 20:47

Savukosken Kemihaaran erämaahan eksyneen pariskunnan mies on löydetty kuolleena, tiedottaa Lapin poliisilaitos. Miehen löysivät vapaaehtoiset etsijät eilen perjantai-iltapäivänä.

Edelleen kateissa olevan naisen etsintöjä on jatkettu lauantaipäivän ajan poliisin ja noin 20 vapaaehtoisen etsijän voimin. Etsintöjä jatketaan poliisin mukaan tulevina päivinä.

1940-luvulla syntyneestä pariskunnasta tehtiin viimeinen havainto elossa pari viikkoa sitten retkeilyreitillä Keskirovien kohdalla. Sieltä pariskunta oli lähtenyt kävelemään kohti Kemihaaraa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Erin, Brymma ja Tulippa ovat Euroopan pohjoisimmat visentit – uhanalainen jättiläinen löysi turvapaikan itärajalta

2017, Syyskuu 29 - 18:30
Mistä on kyse?
  • Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs, se painaa yli tuhat kiloa.
  • Eläin uhkasi kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta eläintarhojen avulla laji saatii elvytettyä.
  • Kuusamo on Euroopan pohjoisin paikka, missä visenttejä kasvatetaan.

Visenttilehmä Julia pinkaisee ketterästi kuljetusautosta Kylmälän kylän aidatulle pellolle Itä-Kuusamossa. Hetken epäröityään Juliaa seuraavat Brymma ja Tulippa. Ruotsalaissonni Erin kirmaisee ulos viimeisenä.

Ruotsin Avestasta Kuusamoon kuljetetut Euroopan biisonit eli visentit ovat nyt toistaiseksi ainoat yksilöt, jotka jatkavat uhanalaista lajiaan näin pohjoisessa. Eläimet kärrättiin Kuusamoon osana eurooppalaista suojeluohjelmaa.

– Teemme Kuusamossa todennäköisesti visenttien parissa muun muassa kylmätutkimusta. Mahdollisesti eläimiä siirretään tulevina vuosina Kuusamosta myös Keski-Eurooppaan, sanoo tuore visenttipuiston isäntä, pehtooriksi itseään kutsuva Heino Ervasti.

Ruotsalaisvisentti Julia ihmetteli ihailijoitaan Kuusamossa.Ensio Karjalainen / Yle

Viime vuosisadan alussa lähes sukupuuttoon metsästetty Euroopan biisoni elvytettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, eläinyksilöitä oli jäljellä enää muutamia kymmeniä.

Ruotsissa visenttejä on kasvatettu muun muassa Avestassa 1920-luvulta lähtien. Keski-Euroopassa, erityisesti Puolassa, visenttejä elää villinä luonnossa jo tuhansia. Kuusamossa syntyviä visenttejä voi käyskennellä tulevaisuudessa Puolassa tai jopa Karpaateilla.

Kasvattaja löytyi nopeasti

Kuusamon ystävyyskunta Avesta tarjosi visenttejä Kuusamoon puolenkymmentä vuotta sitten. Avestassa eläimiä on puistossa nelisenkymmentä.

– Sinne niitä ei mahdu enää enempää, sanoo visenttien siirtoprojektia vetävä avestalainen Börje Forslund.

– Kuusamossa visentit tulevat menestymään erittäin hyvin. Täältä löytyy hyvin vihreää ravintoa eläimille, Forslund vakuuttaa.

Kuusamosta visenttipuiston yrittäjä löytyi sattumalta ja nopeasti.

Kolmisen vuotta sitten Heino Ervasti työskenteli vielä Kuusamon kaupungin palveluksessa ja ohitti eräänä työpäivänään kaupungintalolla sivistystoimenjohtajan huoneen. Johtaja vinkkasi Ervastin huoneeseen ja kyseli, josko tämä tietäisi jonkun, joka olisi kiinnostunut kasvattamaan visenttejä.

– Harkitsin puolitoista sekuntia ja vastasin, että tässä on se kiinnostunut, Ervasti nauraa.

Viiden päivän ikäinen visentti emonsa kanssa Luoteis-Puolassa. Marcin Bielecki / EPA

Nautakarjaa aikoinaan Itä-Kuusamon Kylmälän kylässä kasvattanut Ervasti arvelee, että visenttikarja kasvaa nykyisestä neljästä hyvinkin nopeasti.

– Voi olla, että ensi kesänä niitä on jo tuplamäärä.

Heino Ervasti kertoo, että Kuusamon visenttipuisto avataan virallisesti ensi kesäkuussa.

– Syksyn ajan opettelemme toimimaan niiden kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monitoimikeittiöt ovat yhä suurempia – miljoonasäästöt syntyvät vuosien varrella

2017, Syyskuu 29 - 12:05
Mistä on kyse?
  • Monitoimikeittiö Lööki aloittaa Oulussa lokakuun alussa.
  • 11 miljoonaa euroa maksava monitoimikeittiö korvaa useita laitoskeittiöitä
  • Vuoden 2018 kesällä se ruokkii jopa 28 000 oululaista
  • Asiakkaita ovat Oulun Serviisin koulut ja päiväkodit sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Oulun Ruskossa sijaitsevassa monitoimikeittiö Löökissä tuoksuu kinkkukiusaus, jota Oulun Tuotantokeittiö Oy:n toimitusjohtaja Toni Kalliorinne maistelee yhdessä työntekijöiden kanssa.

Uudet tuotantotilat hohtavat puhtauttaan. Keittiössä valmistaudutaan tulevaan ja aloitellaan pienimuotoisesti tuotantoa.

Toni Kalliorinne kertoo, että toiminta pyörii täydellä teholla vuoden 2018 kesäkuussa. Asiakkaina ovat silloin Oulun Serviisi eli Oulun koululaisia ja päiväkotilapsia sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Ruokailijoita on tuolloin noin 25 500, ja kesällä 2018 keittiö valmistaa jopa 28 000 annosta.

Isoja yksiköitä tulossa muuallekin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Tuula Koimäen mukaan maassamme on yli 10 000 annosta päivässä tekeviä keskuskeittiöitä tällä hetkellä alle kymmenen. Oulun Lööki on kokoluokaltaan todella suuri.

– Maamme suurin monitoimikeittiö valmistaa noin 50 000 annosta vuorokaudessa tällä hetkellä.

Monitoimikeittiössä tehdään ateriakomponentteja. Ne voivat olla kastikkeita, keittoja tai paistoksia.Pekka Loukkola / Yle

Evirasta ei kerrota, mikä keittiö on maamme suurin tai missä se sijaitsee. Isoja yksiköitä on tulossa lisää.

– Suuntaus näyttäisi olevan kohti isompia keskusyksiköitä, joista sitten toimitetaan tarjoilukeittiöihin ruokaa joko kuumana, jäähdytettynä tai kylmävalmistusta varten, kertoo ylitarkastaja Tuula Koimäki Evirasta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella isoja keskuskeittiöitä on muun muassa Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa.

– Ja tiedän, että Porvooseen ollaan rakentamassa paraikaa isoa keskuskeittiötä, jatkaa Koimäki.

Säästöjä syntyy

Keskittämällä ateriatuotantoa Oulussa Ruskoon tavoitellaan tietenkin säästöjä. Laitoskeittiöiden määrä laskee Oulussa aluksi 27:stä 20:een ja vähenee myöhemmin edelleen yhdeksään.

Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisellin mukaan Löökin vaikutus tuo säästöjä miljoonia vuosittain.

– Vuoteen 2020 mennessä uuden tuotantomallin kustannukset ovat arviolta 8–9 miljoonaa vähemmän kuin nykyisessä 27 laitoskeittiössä.

Painopiste siirtyy ruoan valmistuksesta tarjolle laittamiseen. Jukka Weisell

Henkilöstön määrä vähenee, ja osalla henkilöstössä työnkuva muuttuu.

– Oulun Tuotantokeittiö Oy:n noin 30 työntekijää siirtyivät pääosin kaupungilta ja sairaanhoitopiiriltä. Ruoan valmistus isossa yksikössä tehostuu merkittävästi ja heijastuu Oulun Serviisin henkilöstön tehtäviin.

– Painopiste siirtyy ruoan valmistuksesta tarjolle laittamiseen. Vaikutukset näkyvät määräaikaisen työvoiman ja vuokratyövoiman tarpeen vähenemisessä ja eläköitymisen hyödyntämisenä mahdollisimman täysimääräisesti, kertoo Weisell.

Ei kokonaisia aterioita vaan ateriakomponentteja

Monitoimikeittiö Lööki ei valmista ateriakokonaisuuksia, vaan osia aterioihin. Se voi olla pääruoka tai kastike, keitto tai paistos. Tyypillinen lämmin ruoka voi olla lihakeitto, makaronilaatikko tai kinkkukiusaus. Juomat, leivät ja esimerkiksi salaatit toimitetaan muualta päiväkoteihin tai kouluihin.

Pyrimme hyödyntämään paikallista tuotantoa ja lähituottajien tuotteita mahdollisimman paljon. Toni Kalliorinne

Löökin tuotantopäällikkö Anne Pisilän mukaan keittiössä tehdään Sydänmerkki-kriteerien mukaisia aterioita.

Toni Kalliorinne kertoo, että ruokaa valmistetaan usealla eri tavalla. Ruoka voi olla lämmintä, mutta myös kypsennä ja jäähdytä -menetelmällä valmistettua.

– Lisäksi on kylmävalmistusta ja vielä erikseen erillinen keittiö erityisruokavalioita varten. Niiden määrä on kasvanut koko ajan, Kalliorinne kertoo.

Tuhansia kiloja raaka-aineita         

Kun laitos pyörii kesällä 2018 täysillä, raaka-ainetta käsitellään useita tuhansia kiloja päivittäin. Lähiruokien osuus on noin 30–40 prosenttia tuotannosta.

– Pyrimme hyödyntämään paikallista tuotantoa ja lähituottajien tuotteita mahdollisimman paljon, Kalliorinne sanoo.

Monitoimikeittiö Lööki tekee ruokia yhdessä työvuorossa. Työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Monitoimikeittiön hinta on noin 11 miljoonaa euroa.

Monitoimikeittiö Lööki sijaitsee Oulun Ruskossa.Pekka Loukkola / Yle

Köökin ruuista 70 prosenttia menee Oulun Serviisille ja 30 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille.

– Uskoisin, että tämä on maamme suurimmasta päästä olevia laitoksia tämäntyyppisessä valmistuksessa, kertoo Toni Kalliorinne.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luonnonkauniit Oulujärven saaret kiistan keskellä – Metsähallitus hamuaa puuta, luontoväki pelkää hakkuiden laajenevan

2017, Syyskuu 29 - 06:20
Mistä on kyse?
  • Kuoston ja Kaarresalon saaret Oulujärvessä ovat nousseet Metsähallituksen ja eri luonnonsuojeluyhteisöjen välisen väännön keskiöön.
  • Metsähallitus halajaa saarilta puuta ja aloittaa hakkuut todennäköisesti parin viikon kuluttua.
  • Hakkuut eivät vaaranna saarien luonnon monimuotoisuutta, Metsähallituksesta vakuutetaan.
  • Paikalliset luontoharrastajat kuitenkin pelkäävät hakkuiden laajenevan.

Kiistan taustalla on kysymys siitä, mikä merkitys saarilla on tulevaisuudessa luontokohteina.

Vaalaan kuuluvat Kuoston ja Kaarresalon saaret ovat Natura 2000 -verkostossa.

Lisäksi ne ovat osa jääkauden jäänteenä syntynyttä Rokuan Geopark-aluetta, Suomen ainoaa matkailualuetta, joka on saanut UNESCO:n Geopark-tunnustuksen ainutlaatuisen geologisen perintönsä vuoksi. Tämä alue ulottuu Utajärven, Muhoksen ja Vaalan läpi Oulujärven saarille.

Luonnonsuojelujärjestöjen mukaan hakkuut ovat ristiriidassa saaren alkuperäisen suojelupäätöksen kanssa. Sen mukaan saarilla saa tehdä vain pienimuotoisia ja maisemaan sopeutettuja hakkuita.

Saaret eivät ole varsinaisia suojelualueita, vaan niissä suojelu perustuu ulkoilulakiin, joka mahdollistaa metsänhoitotoimet.

Osa luonnonsuojelijoista pelkää kuitenkin, että hakkuiden ulottaminen retkeilyalueille murentaa vähitellen muiden suojelualueiden pitävyyttä. Samalla retkeilyalueista tehtäisiin nykyistä selkeämmin talousmetsiä, joissa suojelun merkitys vähenisi.

Tärkeä luonto- ja retkeilykohde

Vaalalainen luontoharrastaja Tiina Koski-Tulppo on koonnut yhdessä parin muun paikallisen henkilön kanssa hakkuita vastustavan adressin. Koski-Tulppo sanoo, että saaret ovat tärkeä paikallinen luontokohde paitsi alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille, myös muille retkeilijöille.

Oulujärven retkeilyalueRisto Degerman / Yle

Oulujärven retkeilyalue sijaitsee Oulujärven länsiosassa. Siihen kuuluu saaria sekä mantereen puolella olevia rantakaistaleita.

Retkeilyalueen suojelu perustuu ulkoilulakiin. Sen hoidosta ja kunnosspidosta vastaa Metsähallitus.

Hän muistuttaa myös saarten merkityksestä Oulujärven saarilla pesiville kotkille ja kalasääksille.

Metsähallituksen mukaan kyse on alueelle sovitetusta metsänhoidosta, jossa saariin jätetään eri-ikäistä ja kokoista puustoa. Monimuotoisuutta pyritään turvaamaan myös niin, että saariin syntyisi lahoavia puita.

– Metsäalueet säilyvät peitteisenä, vakuuttaa Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen.

Tolonen kertoo, että hakkuuvoimakkuus voi vaihdella eri osissa saaria, mutta aukkohakkuita ei saarissa tehdä.

Metsähallituksen mukaan hakkuiden avulla metsien rakennetta muutetaan karsimalla puustosta eri-ikäisiä puita. Niillä halutaan estää puupeltomainen metsä. Samalla metsästä tehdään enemmän luonnonmetsän näköinen.

Merkittävä määrä puuta

Vaikka Metsähallituksen mukaan hakkuissa saariin jätetään myös järeitä vanhoja puita, odotuksissa on, että kokoon saadaan puuta merkittävä määrä. Arvion mukaan puuta saataisiin parin sadan hehtaarin kokonaisalalta noin 10 000 kuutiometriä. Osa siitä on myös järeää tukkipuuta.

Saarten rantavyöhykkeitä ei karsita. Saarten sisäosissa puusto harvenee, kun siitä hakkuusuunnitelman mukaan kaadetaan eri ikäisiä puita.Risto Degerman / Yle

Hakkuut tehdään saariin kuljetettavalla monitoimikoneella. Se on aiheuttanut paikallisissa huolta siitä, tuleeko hakkuista kuitenkin luvattua rajumpia.

– Meillä on huoli siitä, että hakkuut laajenevat, vaikka meille annetaan tuntuma, että ne olisivat vain pienaukkohakkuita ja erilaisia rakenteistamishakkuita, sanoo Tiina Koski-Tulppo.

Valitukset siirtävät hakkuita

Hakkuiden aloittaminen on siirtynyt niistä tehtyjen valitusten takia.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan hakkuiden aloittamiselle ei kuitenkaan ole estettä, koska ne eivät merkittävästi vaikuta Natura-alueen valintaperusteina olleisiin luontotyyppeihin.

Retkeilyalue on veneilijöiden ja melojien suosima ulkoilukohde, jossa on opasteita ja päiväretkeilyyn sopivia taukopaikkoja.Risto Degerman / Yle

Metsähallituksen aluejohtajan Arto Tolosen mukaan Kuostonsaaren ja Kaarresalon hakkuut aloitetaan todennäköisesti parin–kolmen viikon kuluttua.

Ennen monitoimikoneen proomukuljetusta saareen Metsähallitus haluaa varmistaa myös hallinto-oikeudelta, voidaanko hakkuut aloittaa, vaikka niistä on valitettu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Miljardeja hyökkäyksiä sekunnissa" – kyberhyökkäykset ovat uhka, jota Oulun yliopistossa aletaan torjua yhdessä amerikkalaisten kanssa

2017, Syyskuu 28 - 16:25
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopiston yhteyteen perustetaan USA:n ja Suomen yhteinen kyberturvallisuuden tutkimuskeskus.
  • Keskuksessa tehdään tutkimustyötä sen eteen, miten esimerkiksi vakavia kyberhyökkäyksiä saataisiin kitkettyä.
  • Yhteistyön amerikkalaisten kanssa odotetaan avaavan myös suomalaisille yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia.

Oulussa on tällä viikolla ilakoitu tiedosta, että kaupunkiin saadaan USA:n ja Suomen yhteinen kyberturvallisuuden tutkimuskeskus.

Oulun yliopiston yhteyteen perustettavassa keskuksessa tullaan jatkossa tekemään laajalla rintamalla työtä sen eteen, että maailmalla kiivaasti yleistyneitä kyberhyökkäyksiä saataisiin kitkettyä.

Yliopiston informaatioteknologian dosentin Tapio Frantin mukaan tutkimustyölle on todellinen tarve. Hän sanoo, että kyberhyökkäykset ovat yksi maailman nopeimmin kasvavista järjestäytyneen rikollisuuden ja jopa valtiollisen toiminnan haaroista.

– Tuoreiden arvioiden mukaan verkossa tapahtuu jopa miljardeja hyökkäyksiä ja hyökkäykseen tähtääviä toimenpiteitä sekunnissa. Ne aiheuttavat satojen miljardien eurojen taloudelliset menetykset vuodessa, Frantti arvioi.

Pelkästään esimerkiksi yrityksiin kohdistuviin kyberhyökkäyksiin Oulun keskuksessa ei keskitytä. Siellä on tarkoitus tutkia myös sitä, miten yksittäisten ihmisten henkilökohtaista verkkoturvallisuutta voitaisiin kehittää muun muassa verkkomaksamisen ja kotiautomaation osalta.

Oulun kyberturvallisuuskeskus tulee olemaan osa amerikkalaista Serc-keskusta, joka on tutkinut USA:ssa ohjelmistojen ja järjestelmien turvallisuutta jo pitkään.

Simuloituja hyökkäyksiä, verkkoliikenteen seuraamista

Kyberturvallisuuskeskuksen odotetaan avaavan suomalaisille teknologiayrityksille myös uusia bisnesmahdollisuuksia, sillä firmat pääsevät tekemään yhteistyötä yhdysvaltalaisten yliopistojen huippuosaajien kanssa.

Esimerkiksi yksi, uutta teknologiaa parhaillaan kehittelevä suomalainen tietoliikenneyritys, pääsee kehittämään osaamistaan konkreettisella tavalla.

– Yritys käy yhdysvaltalaisen yrityksen kanssa läpi kehitteillä olevan teknologian riskit. Simuloimme yhdessä toiminnot muun muassa hyökkäämällä kehitettävän tekniikan tietoturvan kimppuun. Näin opimme yhä paremmin erottamaan tietoturvahyökkäykset esimerkiksi tavallisesta verkkoliikenteestä, dosentti Tapio Frantti avaa.

Olemme päässeet osaksi merkittävää verkostoa. Tapio Frantti

Yhdysvalloissa kyberturvallisuuden tutkimuskeskuksen toiminnassa ovat mukana Georgetownin, Ball Staten ja Virginian yliopistot. Suomessa alkaneeseen yhteistyöhön osallistuvat Oulun yliopiston lisäksi Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto.

– Olemme päässeet osaksi merkittävää verkostoa, jota kannattaa nyt hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön avulla voimme viedä suomalaista elinkeinoelämää maailmalle ja asemoida oman osaamisemme kybertuvallisuuden alalla, Frantti kertoo.

Taistelua maailmanlaajuista ongelmaa vastaan

Oulun yliopiston tekniikan tohtori Juha Röning kertoo, että suomalaisten ja amerikkalaisten tiivistyvä yhteistyö kyberturvallisuudessa tarkoittaa käytännössä myös sitä, että tutkijat puolin ja toisin pääsevät käsiksi toistensa aineistoihin.

– Tutkimus verkostoituu vahvasti tämän alkavan yhteistyön myötä, hän toteaa.

Juha Röning pitää sitä tärkeänä ja sanoo, että taistelu tietoturvan puolesta on maailmanlaajuista.

– Siinä mielessä nyt alkanut kansainvälinen yhteistyö on hyvä juttu.

Kyberturvallisuuden tutkimuskeskus tulee olemaan avoin kaikille suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Toimintaa rahoittavat Tekes, yliopistot ja yritykset.

Keskukseen tulee kuusi uutta työpaikkaa. Alkuvaiheessa työtä on tarjolla erityisesti tutkijoille.

Lue lisää:

Kyberturvallisuus Suomen valtti maailmalla - esillä myös EU:n huippukokouksessa Tallinnassa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kyberturvallisuus Suomen valtti maailmalla - esillä myös EU:n huippukokouksessa Tallinnassa

2017, Syyskuu 28 - 14:04

Suomen kyberturvallisuustutkimus on maailman huippua. Se on huomattu maailmalla Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja myöten.

EU:n puheenjohtajamaa Viro järjestää Tallinnassa tänä viikonloppuna huippukokouksen, johon osallistuvat EU-maiden johtajat. Kokouksen puitteissa järjestetään kyberturvallisuustapahtuma Tallinn Digital Summit, jonka pääpuhuja on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

Kyseessä on merkittävä huomionosoitus senkin vuoksi, että Limnélliä saapuvat ennakkotietojen mukaan kuuntelemaan Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja monet muut EU:n huippupoliitikot.

Limnéll haluaa säästää tärkeimmät viestinsä perjantaiseen puheeseensa, mutta kertoo, että aikoo nostaa esille muun muassa eri keinoja yhdistävään hybridivaikuttamiseen liittyvät uhkat. Tällaisia voivat olla tietomurrot, tietovuodot sekä psykologinen vaikuttaminen erilaisten sosiaalisten medioiden kautta, ja niillä voidaan haluta vaikuttaa esimerkiksi vaaleihin.

Limnéll aikoo myös korostaa Euroopan maiden yhteistyötä.

– Tarvitaan koordinoidumpaa yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen välillä, se on ihan välttämättömyys.

Limnéllin mukaan yhteistyötä on jo jonkin verran lähinnä turvallisuuden ja teknologian kehityksen osalta, mutta sitä on syytä tehostaa. Tarvitaan esimerkiksi poikkitieteellistä lähestymistapaa, hän sanoo.

Limnélli on tyytyväinen siitä, että kyberturvallisuus on nykyisin hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Se on kuitenkin hyvin laaja ilmiö, hän korostaa.

Siihen liittyvät myös muun muassa yksityisen ihmisen käyttäytyminen, kansalaistaidot, globaalit normit ja eurooppalaisten arvojen edistäminen koko kybermaailmassa. Kyse on myös luottamuksesta teknologiaan ja digitaalisiin palveluihin.

Limnéll uskoo, että Tallinnan kokous antaa hyviä eväitä konkreettisten toimien läpiviemiseen.

Ouluun tutkimuskeskus Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyönä

Suomalaisten osaaminen on tehnyt ilmeisesti vaikutuksen myös presidentti Donald Trumpiin, joka kehui Suomen kyberturvallisuusosaamista, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa elokuun lopussa.

Pian Trumpin kehujen jälkeen kerrottiin, että Ouluun perustetaan kyberturvallisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen takana on sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia voimia.

Uusi Cyber Security and Software Engineering Research Site toimii osana yhdysvaltalaista Serc-keskusta, jonka taustavoimina on 13 yliopistoa ja yli 20 teollista ja julkishallinnollista partneria. Tutkimusyksikkö on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille.

Oulun tutkimuskeskuksen kiinnostuksen kohteina ovat julkishallintoa ja yrityksiä koskevat uhat, mutta myös yksityisiä kansalaisia liikuttavat asiat, kuten nettikiusaaminen ja verkkomaksamisen ongelmat.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell.Martti Kainulainen / Lehtikuva Kokonaisturvallisuus Suomen vientivaltti

Limnéllin mukaan suomalaisen osaamisen lisäksi maailmalla arvostetaan meillä sotien jälkeen kehitettyä kokonaisturvallisuuden mallia.

Kun Suomessa puhutaan kyberturvallisuudesta ja hybridivaikuttamisesta, ovat yhteistyössä mukana eri viranomaiset, yrityselämä, tutkimusmaailma ja kansalaisjärjestöt.

– Ne tekevät aktiivista varautumisen yhteistyötä ja ylläpitävät toistensa tilannekuvaa.

Suomalainen malli kiinnostaa maailmassa, jossa varaudutaan yhä monimuotoisempiin uhkatekijöihin, ovat ne sitten kybermaailman tai fyysisen maailman puolelta, Limnéll sanoo.

Maailmalla on myös havaittu suomalaisten ottavan turvallisuusasiat edelleen vakavasti. Samalla Limnéll korostaa, ettei mikään maa kykene hoitamaan kyberturvallisuuttaan yksin.

– Painotan tässä eurooppalaista yhteistyötä.

Yritettiinkö vaaleihin vaikuttaa?

Mahdollisesta kybervaikuttamisesta on puhuttu erityisesti vaalien yhteydessä. Yhdysvalloissa presidentinvaalien jälkeen alkanut keskustelu ei osoita vieläkään laantumisen merkkejä. Viimeksi venäläistrollien arveltiin villinneen nettikeskusteluja amerikkalaisen jalkapallon pelaajien ja Trumpin välisessä sanasodassa.

Venäläisten trollien on epäilty yrittäneen vaikuttaa myös Ranskassa ja Saksassa käytyjen vaalien tuloksiin.

Viimeksi Saksassa käydyissä vaaleissa laitaoikeisto menestyi hyvin, mutta oliko kyse kybervaikuttamisesta vai oliko vaalitulos seurausta Saksassa käydystä keskustelusta?

– Saksassa oli etukäteen varsin suurta huolestuneisuutta. Pelättiin, että joku maa yrittää vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Nyt kun vaalit ovat ohi, ei ainakaan minun korviini ole kantautunut mitään merkittävää. Ainoastaan joitain sosiaalisen median kautta bottikoneilla tehtyjä yrityksiä.

Botit ovat haittaohjelmia, jotka toimivat valtaamissaan tietokoneissa isäntänsä käskyjen mukaan.

Vaalivaikuttamisyritykset eivät ole kuitenkaan yksiselitteisen selkeitä tapauksia. Limnéllin mukaan siksi tarvitaan eurooppalaista tutkimusta.

– Jos varaudumme kyberturvallisuudessa vain uhkiin, jotka on jo nähty ja koettu, ilman, että osaamme varautua tuleviin vaikuttamiskeinoihin, olemme aina askeleen jäljessä.

Jarno Limnéllin kolumni: Kyberturvallisuus on entistä laajempi käsite

Vuoden 2005 terrori-isku opetti viranomaisyhteistyön merkityksen Lontoon poliisille – Suomessa niukkuus on pakottanut yhteistyöhön

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tutkija: Sodan kokeneet avautuvat vihdoin yliluonnolliseksi koetuista enteistä – Äidin unessa rintamalla oleva poika tuli hyvästelemään

2017, Syyskuu 28 - 10:16

Sota-aika herkisti suomalaiset laajasti kokemaan, näkemään ja tuntemaan erilaisia enteitä, aavistuksia ja enneunia, jotka sitten myöhemmin näyttivät toteutuneen. Sodan kokeneet vaikenivat tunnekokemuksistaan vuosikymmeniä, mutta nyt ovat kielenkannat avautuneet. Kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi Oulun yliopistosta on kerännyt lähes 80 yliluonnollista tarinaa valmisteilla olevaan väitöskirjaansa joka puolelta maata ja määrä kasvaa koko ajan.

Myllyniemen mukaan sota-ajan yliluonnolliseksi koetut tapahtumat ovat todella yleisiä ihmisten mielissä.

– Nämä ovat kokijoilleen tosikokemuksia. Sotien jälkeen niistä ei paljon puhuttu, koska ne ovat niin arkoja muistoja muutenkin, mutta nyt on sitten alettu puhumaan.

Myllyniemen mukaan kertomukset liittyvät kaikista syvimpiin ja herkimpiin tunnemuistoihin, joita ihmiset ovat säilyttäneet perheissä ja yksityisinä muistoina.

– Sota on ollut äärimmäisen herkkää aikaa. Siihen on liittynyt paljon huolta ja hätää, toivoa, tuskaa ja kaipausta, kaikkia inhimillisiä tunteita. Ihmiset ovat etsineet enteistä, aavistuksista ja näyistä selityksiä ja merkityksiä synkimpiin hetkiin ja ne ovat myös auttaneet valmistautumaan pahimpaan.

Mehiläinen merkkasi luodin kohdan

Myllyniemen mukaan ihmiset ovat selvästi yleisimmin kertoneet hänelle tarinoita erilaisista enteistä ja aavistuksista sota-ajalta.

– Esimerkiksi rintamalle menevän sotilaan enneuni. Hän näki unen, jossa mehiläinen pisti häntä sydämen kohdalle. Ja juuri siihen kohtaan vihollisen luoti sitten osui. Se on merkitty kantakorttiin.

– Ja äidin näky: rintamalla oleva poika tulee yöllä sängyn viereen sotilasasussa ja äiti tietää, nyt poika on kuollut rintamalla ja hän tuli hyvästelemään.

Sodankyläläinen nainen kertoi Myllyniemelle tarinan isästään, jonka henki pelastui isän mukaan talitintin ansiosta jatkosodan aikaan.

– Taistelutilanteessa talitiainen oli isän mukaan varoittanut häntä ja hän osasi siirtyä toiseen paikkaan. Juuri siihen kohtaan tulikin sitten täysosuma. Sen jälkeen isä piti talitiaista pyhänä lintuna, Myllyniemi kertaa tarinaa.

Sodan aikaan esiintyi myös joukkokokemuksia. Yksi tunnetuimmista on Kannaksen enkelinä tunnettu tarina vetäytymistaistelujen ajalta kesällä 1944.

– Sadat suomalaiset sotilaat näkivät taivaalla enkelin ja näkijästä riippuen enkeli joko suojasi siivillään tai käänsi selkänsä.

Moni puhkesi itkuun

Myllyniemen mukaan tarinoita kertoneet vanhat ihmiset ovat todella arvostaneet, että heidän kokemuksensa kerätään viimein talteen.

– Nyt on todella viimeiset ajat siihen, koska aikaisemmin tunnemuistoista on oltu vaitonaisia.

Myllyniemi kertoo, että yliluonnolliset kokemukset ovat voineet vaikuttaa ratkaisevan suuresti kertojansa elämään. Monesti sodassa tapahtunut kokemus on voinut olla ainut yliluonnollinen kokemus koko kertojan elämän aikana.

– Moni vanha ihminen on sanonut minulle, että ei hän paljon sodasta puhu eikä muista, mutta tämmöisen yliluonnollisen tarinan on kertonut. Monesti kertoja on myös puhjennut itkuun tarinaa kertoessaan.

Myllyniemen väitöskirja valmistuu usean vuoden kuluttua.

Korjaus 28. syyskuuta kello 16.40: Jutun alkuun lisätty tieto, että kyse on tekeillä olevasta tutkimuksesta, ei valmiista väitöskirjasta. Otsikossa sana "väitös" korvattu sanalla "tutkija".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun kaupunginkirjastolla järjestetään tilaisuus, jossa aiotaan ottaa yhteys kuolleisiin eläimiin – kirjastoasiakkaat hämmästelevät

2017, Syyskuu 28 - 07:05

Oulun kaupunginkirjaston tiloissa järjestetään lokakuussa eläinmeedioilta.

Tapahtuman järjestää Animals Talk -yritys, jonka eläinmeedio aikoo luennoida yleisölle siitä, miten eläimien kanssa kommunikoidaan. Tämän jälkeen meedio on luvannut tulkita ihmisille kuolleiden tai elävien eläinten viestejä satunnaisesti.

Eläinmeedioillan järjestäminen kirjaston kaltaisessa tilassa on kirvoittanut kielteistä palautetta. Kirjastonjohtaja Jouni Pääkkölä kertoo, että hänelle on tullut asiasta sähköpostiviestejä.

Tähän maahan mahtuu monenlaista toimijaa. Jouni Pääkkölä

Pääkkölä kuitenkin muistuttaa, että kaupunginkirjaston tiloja voidaan vuokrata eri toimijoille, jos kyse ei ole laittomasta toiminnasta. Kirjastossa olevien vuokratilojen vuokrauksesta vastaa taho, joka hoitaa talon toimistopalvelut.

– Hyvin harvoin kysymme, minkälainen taho tilat on vuokrannut. Tähän maahan mahtuu monenlaista toimijaa, Jouni Pääkkölä muistuttaa.

Kirjastonjohtaja aikoo kuitenkin tarkistaa tulevan eläinmeediotapahtuman sisällön.

Oulun lisäksi maksullisia eläinmeedioiltoja järjestetään lokakuussa myös Kouvolassa, Vaasassa ja Helsingissä. Tapahtumista peritään paikkakunnasta riippuen noin 20–30 euron maksu.

"Tällaista harrastetaan ihmismielen harmailla alueilla"

Eläinmeedioilloista on käyty kiivasta keskustelua muun muassa kriittistä ajattelua edistämään pyrkivän Skepsis-yhdistyksen Facebook-sivuilla.

Yhdistyksen oululainen edustaja Jouko Salo tyrmää eläinmeediotoiminnan ja sanoo, että hänen mielestään kyse on ihmisten hyväksikäytöstä. Erityisen huolestunut hän on juuri siitä, että tapahtumassa markkinoidaan mahdollisuutta kommunikoida jopa kuolleiden eläinten kanssa.

– Aika kunnianhimoista toimintaa, jos kuolleiden eläinten kanssa aiotaan viestiä. Tällaista harrastetaan ihmismielen harmailla alueilla, Salo muotoilee.

Kyse on taloudellisesta toiminnasta. Jouko Salo

Animals Talkin yrittäjä Maiccu Kostiainen kertoo, että yritys on pitänyt eläinmeedioiltoja Suomessa ennenkin. Hän sanoo itse toimineensa eläinmeediona vuosituhannen alusta lähtien.

– Ihmiset ovat äärimmäisen kiinnostuneita siitä, mitä viestejä heidän eläimillään on heille välitettävänä, Kostiainen kertoo.

Maiccu Kostiaisen mukaan eläinmeedioilloista on tullut hänelle vain harvoin äärimmäisen kielteistä palautetta. Hän sanoo ottavansa kritiikin kyllä vastaan ja toteaa, että jokaisella on vapaus olla sitä mieltä mitä haluaa.

Jouko Salo pitää eläinmeedioiltoja vastuuttomina. Hän muistuttaa myös, että ihmiset maksavat kurssille pääsystä.

– Kyse on taloudellisesta toiminnasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies käytti samaa joulukuusta yli 40 vuotta, kun ei jaksanut vaihtaa uutta – "Vain laiska voi pysyä terveenä"

2017, Syyskuu 27 - 18:50

Oulun Pateniemessä asuva Esa Granroth, tai pelkkä E, kuten hän itseään laiskuuttaan kutsuu, ottaa vieraat vastaa tervehtimällä omalla tavallaan. Hänen kättelynsäkin on laiska: E:n ja tulijoiden kädet eivät kosketa, ainostaan sormenpäät hipaisevat kevyesti toisiaan.

– Erittäin suurella kunnioituksella E pyytää teitä palatsiin, Granroth sanoo ja kutsuu sisään taloonsa.

Esa Granroth on valittu Suomen laiskimmaksi mieheksi useamman kerran. Hän kantaa titteliä suurella ylpeydellä. Kunniakirjat, joita hänelle on myönnetty laiskuuden ansiosta, komeilevat miehen asunnon seinällä. Suomen paras laiskottelija Esa Granroth oli vuonna 1995, ja City-lehti palkitsi E:n vuonna 1999.

Oululaismiehen laiskuudesta kertoo oivasti esimerkiksi se, että hänellä oli sama joulukuusi yli 40 vuotta.

Ei ole enää – tai oikeastaan on. Laiskuuttaan hän ei ole vain saanut siirrettyä kuusta piharakennuksesta sisään nykyiseen palatsiinsa.

Tie laiskuuteen vie sydämen kautta

69-vuotias muusikko E kertoo laiskotelleensa käytännössä läpi koko elämänsä. Sittemmin hän on omien sanojensa mukaan jäänyt eläkkeelle laiskottelustakin. Nyt päivät kuluvat laiskottelun syvintä olemusta pohtien. Hän ajattelee, että kun oivaltaa mitä laiskottelu oikeasti on, ymmärtää elämää.

Vain laiska voi E:n mukaan pysyä terveenä.Paulus Markkula / Oulu

Esimerkiksi hän ottaa naulojen vasaroinnin. Ensin kannattaa lyödä yksi naula ja jättää viereiset odottamaan. Sitten voi pysähtyä nauttimaan tekemästään, vähän hehkutella ja antaa ajatuksen levätä.

– Sitten, kun jossakin vaiheessa on sopiva fiilis, voi naulata ne loput neljä naulaa. Päivän työ on näin tehty.

E jatkaa tarinaa vielä niin, että sen jälkeen voi laiskotella loppupäivän. Oikeastaan, kun asiaa kunnolla miettii, sekään ei ole vielä varsinaista laiskottelua.

– Alitajuntasi ei ota vastaan laiskottelua, vaan siihen pitää päästä. Tie sinne vie sydämen kautta.

Vääränlainen laiskottelu ei Esa Granrothin mukaan tuo energiaa, vaan se muuttuu sairaudeksi. Hän sanoo, että siitä tulee vain stressi, ja jos se jatkuu kauan, menettää elämänhallinnan. E:n mukaan tämä kaikki on hyvin tarkkaa homma.

– Vain laiska voi pysyä terveenä.

Kolikon kaksi puolta

Esa Granroth on tehnyt vuosien saatossa laiskottelusta ihan oman taiteenlajinsa. Hän ei kuitenkaan kertomansa mukaan laiskottele siksi, että hänellä olisi fyysisesti erityisen väsynyt tai vetämätön olo. Kolikon toisena puolena, eli laiskuuden vastakohtana, on energia, ja sitä löytyy tarvittaessa hänestäkin.

– Sehän olisi tyhmyyttä, jos minä en pystyisi tekemään mitään. Se ei rakentaisi viisaammaksi.

Suomen laiskin mies pohtii maailmanmenoa laiskanlinnassaan.Paulus Markkula / Yle

Suomen laiskimmaksi tituleeratun miehen koti on yhtä persoonallinen kuin mies itse. Asunnosta löytyy pehmotiikereitä, kristallilamppuja ja punaisia satiinilakanoita.

Muusikon seiniä komistavat valokuvat, joissa mies poseeraa tunnettujen artistien kuten Dannyn, Vesa-Matti Loirin, Kari Tapion ja Arja Korisevan kanssa. Kari Tapio oli E:n hyvä ystävä.

Granroth pitää hyvänä sitä, että hän on muusikko ja omaa hyvän rytmitajun. Tällä tavalla hänen levysoittimensakin saa ottaa levon kannalta.

– Minun ei tarvitse laittaa levysoittimeen pyörimään Beatlesin Help-kappaletta, kun se soi päässäni jo valmiiksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi sai kirjeitse vihjeen mahdollisesta puukkohyökkäyksestä Kajaanissa – "Näin vakavia vihjeitä tulee perin harvoin"

2017, Syyskuu 27 - 16:09
Mistä on kyse?
  • Maanantaina iltapäivällä poliisi näyttäytyi näkyvästi Kajaanin keskustassa. Silminnäkijöiden mukaan paikalla oli ainakin aseistettuja poliiseja, koiria ja autoja.
  • Poliisin mukaan tehovalvonta johtui poliisin saamasta vihjeesta, jossa kerrotiin mahdollisesta puukkohyökkäyksestä Kajaanissa. Yle kysyi maanantaina tehostetun partioinnin syytä kahteen otteeseen tuloksetta.
  • Poliisin mukaan kirjeitse tullut vihje oli epämääräinen. Poliisilla ei ole tietoa nimettömän vihjeen alkuperästä.

Keskusrikospoliisi sai viime viikolla kirjeitse vihjeen, jossa kerrottiin mahdollisesta puukkohyökkäyksestä Kajaanissa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

– Vihje oli varsin epämääräinen sisällöllisesti. Asiaan nähden ulkopuolinen henkilö antoi tietoja poliisille kuulemastaan mahdollisesta suunnitelmasta. Siltä pohjalta hän antoi vihjeen. Sen mukaan vihjeenantaja oli vetänyt johtopäätöksen kuulemistaan keskusteluista, että mahdollinen tekopaikka voi olla Kajaani. Siltä pohjalta varauduimme tilanteeseen, Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo Ylelle.

Nimettömän vihjeen alkuperästä ei poliisilla ole tietoa.

Karnarannan mukaan poliisi suhtautui kyseiseen vihjeeseen erityisen tosissaan yleismaailmallisen tilanteen ja Turun tapahtumien takia.

– Tämän tapaiset uhkaukset, olkoon kuinka epämääräisiä, otetaan tänä päivänä erityisen vakavasti.

Poliisi ei kertonut partioinnin syytä maanantaina

Tässä tapauksessa poliisi lisäsi näkyvyyttä mahdollisella uhka-alueella ja pyrki täten voimannäytöllään estämään mahdollisen teon. Vihjeessä oli annettu ymmärtää vakavista väkivallanteoista, jotka kohdistuvat suureen joukkoon ihmisiä.

Oulun poliisilaitokselle tulee esimerkiksi pommiuhkauksia useita vuodessa, mutta tapauksen kaltaisiin vihjeisiin ei Karnarannan mukaan törmää usein.

– Näin vakavia vihjeitä tulee perin harvoin, Karnaranta sanoo.

Poliisi näyttäytyi näkyvästi Kajaanin keskustassa maanantaina iltapäivällä. Silminnäkijöiden mukaan paikalla oli ainakin aseistettuja poliiseja, koiria ja autoja. Karnarannan mukaan tapauksessa oli lisätty poliisin näkyvää toimintaa mahdollisella uhka-alueella ja otettu esiin esimerkiksi tukiaseistusta.

Yle tiedusteli poliisilta tehostetun partioinnin syytä jo maanantaina kaksi kertaa. Silloin poliisi vastasi, että kyse ei ole vaaratilanteesta, vaan poliisi on muusta syystä näkyvämmin esillä.

Karnaranta ei osaa sanoa, miksi syytä poliisin toimiin ei kerrottu maanantaina. Yleisellä tasolla hän arvioi, että joskus poliisi jättää tietoa kertomatta esimerkiksi turvallisuuden takia.

– Joskus voi olla tilanne sellainen, että ei voida kertoa asioita esimerkiksi siksi, että pelätään tiedon leviämisen vaarantavan vaikkapa jonkin rikosasian selvittämistä tai poliisin työturvallisuutta, sanoo Karnaranta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oikeuden päätös on viemässä synnytykset pienestä sairaalasta – kätilö haluaisi vieläkin taistella, vaikka takana on vuosien vääntö

2017, Syyskuu 26 - 12:50

Oulaisissa sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta on ehditty vääntää kättä jo useamman vuoden ajan. Tilanne on ollut työntekijöille varsin uuvuttava. Maanantaina Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta tullut päätös, jonka mukaan sairaalan synnytykset pitää lopettaa ensi kesäkuun loppuun mennessä, nostattaa kätilöiden tunteita pintaan.

– Päätös ei tunnu reilulta. Siinä ei myöskään minusta huomioida sitä, että meidän alueellamme perhekoot ovat suuria. Meille tulevat useat uudelleensynnyttäjät, joiden synnytykset etenevät yleensä nopeasti. Heillä on pitkä matka Ouluun tai Kokkolaan, jos Oulaisissa ei voi enää jatkossa synnyttää, kätilö Marjo Kontinaho tiivistää tuntojaan.

Oulaskankaalla on jännitetty synnytystoiminnan kohtaloa jo pitkään.AOP

Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Oulaskankaan sairaalassa ei ole riittäviä resursseja ja osaamista hoitaa sellaisia vastasyntyneitä, jotka tarvitsevat terveydentilansa takia välitöntä hoitoa tai tehostettua valvontaa.

Kontinahon mukaan oikeuden linjaus on herättänyt sairaalassa henkilökunnan keskuudessa ihmetystä. Kontinahon mielestä oikeus ei esimerkiksi huomioinut riittävästi sitä, miten Oulaskankaan synnytysosaston toimintaa on sittemmin kehitetty.

Emme aloita vielä surutyötä. Marjo Kontinaho

Oulaisissa työskenteleville kätilöille on muun muassa annettu lisäkoulutusta Oulun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden ja lasten teho-osastolla. Lisäksi synnytysosaston yhteyteen avattiin kevättalvella tehostetun hoidon yksikkö Vaavila. Hallinto-oikeuden mukaan tehdyt toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta potilasturvallisuus voitaisiin taata.

Hallinto-oikeudelta tulleen päätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran aiempi määräys vuodelta 2016, jonka mukaan Oulaskankaan synnytystoiminta pitää lakkauttaa. Virasto on pitänyt juuri vastasyntyneiden tehostetun valvonnan puuttumista sairaalan osalta keskeisenä puutteena.

Valittamista harkitaan vakavasti

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus käsitteli asiaa, koska Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus teki Valviran aiemmasta päätöksestä oikeudelle valituksen ja vaati päätöksen kumoamista.

Sairaanhoitopiirin hallitus on halunnut säilyttää synnytykset Oulaskankaalla ja se onkin ollut Valviran kanssa törmäyskurssilla tilanteen takia.

PPSHP:n hallituksen puheenjohtajan Antti Huttu-Hiltusen mukaan Oulaskankaan sairaalalla suuri merkitys maakunnan eteläiselle alueelle, ja synnytystoiminnan lakkauttamisella olisi laajakantoiset seuraukset. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen voi vielä hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Huttu-Hiltunen arvioi, että tämä mahdollisuus luultavammin käytetään.

– Kyllä tämä vakavan harkinnan paikka on, hän sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan synnytykset loppuisivat ensi kesänä.Yle / Erno Serkosalmi

Huttu-Hiltusen mukaan Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnalle on edelleen tarvetta myös muun muassa siksi, että Oulun yliopistollisen sairaalan synnytykseen tarkoitetut tilat ovat "huonossa hapessa". Alueen synnyttäjistä ainakin osa synnyttäisi jatkossa nimenomaan Oulussa.

Oulaskankaan sairaalan kätilö Marjo Kontinaho näkee, että tilanteessa on vielä toivonkajoa, varsinkin jos hallinto-oikeuden päätöksestä päätetään valittaa.

– Viimeinenkin kortti katsotaan. Emme aloita vielä surutyötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia