YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 13 min 12 s sitten

Luonnonsuojelijalta kritiikkiä Mikkelin asuntomessuille: "Luulisi löytyvän kunttaa lähempääkin"

2017, Elokuu 6 - 17:40

Parin tunnin lenkki Mikkelin asuntomessualueella saa mietteliääksi.

– Vähän kaksijakoiset ajatukset tästä jää. Tässä on paljon hyvääkin, mutta sitten on myös sellaista, mitä olisin itse tehnyt toisella tavalla, miettii Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen.

Messualueella on käytetty paljon kunttaa eli varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa. Kunttaa tuodaan eteläiseen Suomeen paljolti Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Luostarinen ihmettelee miksi maanpohjaa pitää tuoda Etelä-Savoon satojen kilometrien päästä.

– Luulisi kunttaa löytyvän lähempääkin. Kuljetus on ekologiselta kannalta vähän huono juttu.

Kunttaa oli messualueella kesäkuussa vielä rullalla.Susanna Pekkarinen / Yle

Kunttaa väitetään löytyvän parhaiten nimenomaan Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, koska lämpötilat ja sademäärät ovat maaperälle siellä sopivat. Sademäärien ja kasvuolosuhteiden sanotaan kasvattavan pohjoisemman Suomen kuntan hyvin tiiviiksi. Kunttaa todetaan muodostuvan parhaiten nimenomaan alueilla, joissa vuosittainen sademäärä ylittää haihdunnan, kuten Kuusamossa ja Kainuussa.

Luostarinen ei selityksiä usko.

– Minulla on ihan päinvastainen käsitys. Kun pohjoiseen päin mennään, maaperä käy vaan karummaksi noin keskimäärin. Tietysti paikallisesti sielläkin voi olla monenlaista maaperää.

Mustikkaa näkyi

Kaikkinensa Luostarinen pitää kuntasta asuntomessualueella. Hänen mielestään kuntta sopii nurmikkoa paremmin Mikkelin Kirkonvarkauden alueen maisemaan, jossa on luontaisesti metsää, kalliota ja vettä. Kuntta on helppohoitoisempi kuin nurmikko.

– Olihan siellä jopa mustikoitakin joissain varvuissa, joten ilmeisesti siirto on onnistunut ihan hyvin. Se jonkin verran rajoittaa, jos joku esimerkiksi haluaa paljon kukkia, niin kunttaa on ehkä raivattava.

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen tarkasteli erityisesti puuston käyttöä messualueella.Teemu Saintula / Yle

Kunttaa nostetaan avohakkuualueilta. Luostarinen onkin tyytyväinen siihen, että maa siirretään jonnekin hyötykäyttöön.

Yle kysyi yleistä mielipidettä kuntasta myös Luonto-Liitosta.

– Lähtökohtaisesti se on varmasti hyvä juttu nurmikkoon verrattuna, koska se ylläpitää paremmin monimuotoisuutta. Niitty tai metsä olisi kuitenkin vielä parempi. Parasta olisi tietysti kokonaan jättää rakentamatta, toteaa Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Liito-orava olisi tarvinnut toisen metsäkaistaleen

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarista hämmentää myös puiden hakkaaminen.

– Alueen keskeltä on lähes kaikki puut kaadettu pois. Se on vähän kolkon näköinen paikka.

Timo Luostarinen kävi katsomossa, sopivatko messualueelta löytyvät puut liito-oravalle. Jos Manu-koira olisi nähnyt liito-oravan, olisi orava todennäköisesti lähtenyt liitelemään paikalta.Teemu Saintula / Yle

Luostarisen mukaan näköhaitan lisäksi ratkaisu haittaa liito-oravaa, jota alueella esiintyy.

– Liito-oravalle se aiheuttaa sen, että alueen keskelle ei ole oikeastaan yhteyttä mistään muualta kuin rannan kautta, ja sekin on pikkaisen katkonainen. Toinen metsäkaistale olisi hyvä siihen. Se yhdistäisi sen messualueen ulkopuoliseen alueeseen, joka näyttää oikein hyvältä liito-oravan kannalta.

Luostarinen huomauttaa, että alueelle on jätetty onneksi metsääkin sekä ihmiselle että liito-oravalle.

– Tässä on näitä metsiköitä, jotka on jätetty ihan koskemattomiksi mukavasti pystyyn ihan talojen lähellekin. Täällä on hyvin haapaa liito-oravalle.

Viitasammakon lisäksi ruokokerttunen

Toinen alueella huomionotettava eläin on viitasammakko. Luostarisen mukaan se on huomioitu hyvin.

– Viitasammakko elää tuossa rantaluhdalla. Muuta elinympäristöä sillä ei täällä olekaan. Näihin alueisiin ei ole koskettu millään tavalla. Paikoilla, joilla viitasammakko voisi hyvinkin esiintyä, on pakkokin jättää rauhaan.

Timo Luostarista viehätti messualueen ranta, joka on jätetty koskemattomaksi.Teemu Saintula / Yle

Luostarinen pohtii, että moni voi pitää käsittelemätöntä rantaa vähän rumana. Sen ansiosta alueelle saattaa kuitenkin tulla jatkossa runsaasti esimerkiksi lintuja.

– Veikkaisin tänne ruokokerttusta. Härkälintuja tuossa äsken uikin. Muutakin linnustoa on esimerkiksi keväällä varmasti paljon paremmin.

Puuta vielä lisää

Luostarinen ilahtuu, että messualueen rakentamisessa on käytetty myös puuta. Luostarinen käyttäisi puuta rakentamisessa vielä huomattavasti enemmän.

– Puutalo saattaa seistä vuosisatoja hiili sitoutuneena.

Puuta tarvittaisiin myös metsissä hiilinieluina. Luostarinen kuitenkin rakentaisi puusta monenlaista myös sisätiloihin, koska pitkäikäisiä puutarvikkeita hän pitää järkevinä. Muovin käyttöä pitäisi Luostarisen mielestä enimmäkseen välttää.

Timo Luostarisen mielestä puita olisi voinut jättää maastoon enemmän muun muassa liito-oravaa varten.Teemu Saintula / Yle

Luostarinen suosisi pihoilla kotimaisia kasveja. Hän kuitenkin muistuttaa, että moni koristekasvi on ilmeisen pakko tuoda ulkomailta.

Alueella on muun muassa nuotiopaikka sekä muutakin tilaa liikkumiseen. Lapsille on tilavia leikkialueita.

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarisen mielestä alueella on hyvin mahdollisuuksia muun muassa koirien ulkoiluttamiselle. Australiankelpie Manu on samaa mieltä. Kaksikko päätti Mikkelin messualueen kierroksensa alueelta löytyvälle nuotiopaikalle.Teemu Saintula / Yle

Luostarisen kanssa tutustumisretken teki syksyllä kolme vuotta täyttävä australiankelpie Manu. Luostarinen huomaa koiran viihtyneen yhtä hyvin kuin ihmisten.

– Lenkkeilymahdollisuuksia on lähellä, ja siten on helppo lähteä. Tänne muuttaa varmasti sellaisia ihmisiä, joilla on eläimiä.

Sijainti on hyvä

Messualueen sijainti on Luostarisen mielestä hyvä. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Luostarisen mukaan tuon matkan voi monesti kävellä tai mennä polkupyörällä.

– Lisäksi luulisin, että täältäkin joku bussivuoro päivässä pyörähtää.

Luostarinen silti epäilee, että monella alueelle muuttavalla on auto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Halaukset yllättivät rautatieasemalla – "Joka päivä pitää saada vähintään neljä"

2017, Elokuu 4 - 16:56
Mistä on kyse?
  • Positiivisista kouvolalaisista kasvoi hetkessä someilmiö.
  • Facebookissa perustettu ryhmä on kiittänyt täytekakuin ja kukkakimpuin hyvästä asiakaspalvelusta sekä jakanut halauksia ja kahvia kaupungin keskustassa.
  • Ryhmä aikoo myös muun muassa ulkoiluttaa ikäihmisiä sekä järjestää musiikkiesityksiä palvelutaloissa.
  • Oman paikkakunnan positiisia asioita esiin nostavia Facebook -ryhmiä on useita eri puolilla Suomea.

Vettä tulee taivaalta kuin huonosta suihkusta. Kouvolan keskustan maisema on harmaa katutasosta taivaan pilviverhoon saakka.

Parikymmentä Positiiviset ihmiset Kouvolassa -ryhmän jäsentä on valinnut hyvän hetken halausten ja kahvin jakamiseen ohikulkijoille.

Jotain piristystä kuluvalle kesälle tyypillinen elokuun aamu kaipaakin.

Facebookissa perustettu ryhmä on vain muutaman päivän ikäinen ja sillä on meneillään jo kolmas käytännön tempaus. Aiemmin samalla viikolla on jo ehditty jakaa täytekakut ja kukkakimput kiitokseksi hyvästä palvelusta paikallisen jäteaseman ja Matkahuollon henkilökunnalle.

Positiivisten asioiden esiin nostamiselle on ryhmän perustajien mielestä selvä tarve.

– Kouvolalaiset ovat kyllästyneet negatiivisuuteen ja kotikaupunkinsa parjaamiseen, sanoo Juha Huhtala, toinen ryhmän perustajista.

Vähän päälle yhdeksän vuotias berninpaimenkoira Rasmus oli myös halattavana - märkänä tosin.Vesa Grekula / Yle Someilmiö joka ihmetyttää ryhmän sisällä ja ulkopuolella

Positiiviset ihmiset Kouvolassa, eli PIK, on hetkessä muodostunut sosiaalisen median ilmiöksi. Ryhmä sai viikossa kuusi ja puoli tuhatta jäsentä.

Kaikkia positiivisuuden leviäminen ei ole varauksetta miellyttänyt. Jäsenten suuri määrä on herättänyt ihmetystä. Esimerkiksi Kouvolan Sanomien keskustelupalstalla on kummasteltu kuinka jotkut ovat tietämättään tulleet liitetyksi ryhmään.

Juha Huhtala selittää tapahtunutta Facebookin ominaisuuksilla.

– Jokainen käyttäjä voi määritellä omat asetuksensa. Ryhmään voi liittyä itse tai joku toinen voi siihen kutsua. Omista asetuksista voi säätää sen, hyväksyykö kutsun erikseen vai tarkoittaako kutsu automaattista ryhmään liittymistä.

Myös Juha Huhtalaa itseään on hämmästyttänyt positiivisten lyhyessä ajassa saama suuri suosio. Ryhmän omilla sivuilla Huhtala kertoo odottaneensa jäseniksi muutamaa sataa henkeä.

Kouvolalaiset ovat kyllästyneet kotikaupunkinsa parjaamiseen. Juha Huhtala

Nyt positiivisuuden henkeä kannattaa Facebookissa vajaat kahdeksan prosenttia Kouvolan väkiluvusta. Kaupungin, jonka yhteyteen on vuosien varrella liitetty muun muassa kutsumanimet tai määritelmät Kouvostoliitto, Suomen suurin ratapiha, Suomen Tsernobyl sekä betonihelvetti.

Positiivisuus noussut esille eri puolilla Suomea

Positiivisuutta nostavia sosiaalisen median, erityisesti Facebookin, ryhmiä on eri puolilla Suomea.

Oman paikkakunnan yleisen positiivisuuden lisäksi ryhmissä liputetaan hyvän asiakaspalvelun ja myönteisen asiakaspalautteen puolesta.

Ajatuksena voi esimerkiksi olla, että asiakas kertoisi huonosta kokemuksesta suoraan palvelun tarjoajalle, hyvästä kokemuksesta muille.

Esimerkiksi Kotkassa toimiva Positiivisen palautteen vallankumous -ryhmä on saanut runsaat tuhat henkilöä jäsenikseen. Suomalaisen palautekulttuurin muuttamiseen tähtäävä sosiaalisen median liike sai alkunsa Oulusta. Viime vuoden helmikuussa perustetulla Oulun ryhmällä on hurja määrä kannattajia, yli 19 000.

Ryhmän puuhamies Juha Ahola kertoo, että vastaanotto on ollut hyvä. Sekä yrittäjät että kuluttajat ovat ottaneen palautekulttuurin muuttamisen omakseen.

– Tärkein sääntö on, että negatiivisia kommentteja ei kirjoiteta. Päivitykset ovat kehuja ihmisille ja yrityksille. Tarkoituksena on saavuttaa positiivisuuden kierre.

Facebook-ryhmän ulkopuolista toimintaa Kouvolan tapaan Oulun ryhmällä ei ainakaan vielä ole.

Halaukset ja kahvi yllättivät myönteisesti

Palataanpa vielä Kouvolan keskustaan halauksilla maustettujen kahvimukillisten äärelle.

Vaikka osa ohikulkijoista kiiruhtaakin ohi, useat jäävät juttelemaan ja halailemaan kahvimuki kädessään.

Halaustapahtuman kahvitarjoilu hoidettiin kekseliäästi.Vesa Grekula / Yle

Kouvolasta kotoisin oleva Leena Martin on ensimmäistä kertaa Kouvolassa sitten 1950-luvun. Vierailu vanhaan kotikaupunkiin alkoi miellyttävällä yllätyksellä.

– Mä kerään muutenkin halauksia. Joka päivä vähintään neljä halausta pitää saada, jotta terveys säilyy, nykyisin Riihimäellä asuva Martin kertoo.

Riihimäeltä Kouvolaan junalla saapui myös Reijo Koivu. Monen muun aamun ohikulkijan tavoin hänkin on menossa seuraamaan alokkaiden valatilaisuutta. Nuorin poika on armeijassa Vekaranjärvellä.

Miltäs tuntui aloittaa aamu Kouvolassa halauksilla ja kahvilla?

– Tää on hyvä alku päivälle. Muuten ei tule pahemmin halailtua, mutta tästä jäi hyvä fiilis.

Kun ajattelet vähän positiivisemmin niin oletkin pikkuhiljaa vähän iloisempi.  Riina Ryöpäs

Ja juuri hyvää fiilistä kotikaupunkiinsa haluaa myös Positiiviset ihmiset Kouvolassa -ryhmän toinen perustajista, Riina Ryöpäs. Hänen mielestään positiivisuus lähtee pienistä asioista, mutta vaatii työtä.

– Ei aina valitettais ihan turhasta. Valittaminen vaikuttaa loppupäivänkin mielialaan ja vähän kaikkeen. Kun ajattelet vähän positiivisemmin, niin oletkin pikkuhiljaa vähän iloisempi. Minusta ainakin on kivempi olla iloinen kuin yrmy, naurahtaa Ryöpäs.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sinilevästä vihreä järvi kirkastui yhtäkkiä, eikä kukaan tiedä syytä – Tarkastaja: Varsinainen mysteeri

2017, Elokuu 4 - 16:23
Mistä on kyse?
  • Oulun Pyykösjärvi on jälleen osoittanut ailahtelevuutensa.
  • Järvellä on ollut kesän mittaan runsaasti sinilevää, mutta nyt kukinnot katosivat yhtäkkiä.
  • Sinilevien katoaminen on kaupungin ympäristötarkastajan mukaan outoa, sillä ainakin sääolosuhteet ovat otolliset kukintojen esiintymiseen.
  • Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija arvoi, että sinilevien ravinneolosuhteiden muutos voi selittää äkillisen vähenemisen.

Oulun Pyykösjärvessä on ollut tänä kesänä erittäin runsaasti sinilevää, mutta nyt levät ovat nopeasti kadonneet.

Suomen ympäristökeskuksen uusimman leväkatsauksen perusteella järvessä on sinilevää enää vain hieman. Myös torstaina 3.8. tehtyjen havaintojen perusteella järven sinileväkukinto on hävinnyt lähes kokonaan, ja vedessä on Oulun kaupungin ympäristönsuojelun mukaan turvallista uida.

Oulun kaupungin ympäristötoimen ympäristötarkastaja Hannu Salmen mielestä tuore sinilevän katoamistapaus on outo, sillä sääolosuhteet ovat suotuisat sinileväkukinnoille.

– Sama lämmin sää on jatkunut, myrskytuulia eikä rankkasateitakaan ole ollut. Silti lämpimän kauden kesken levä katoaa. En osaa sanoa, mikä on syynä.

Sinilevien katoamisesta uutisoi ensimmäisenä Oulu-lehti.

Sinilevien ilmestyminen keskikesällä oli myös pieni yllätys, koska alkukesä oli viileähkö.

Altis kukinnoille

Suomen ympäristökeskuksen mukaan näin voi Pyykösjärven kaltaisissa vesistöissä käydä, jos sinilevän ravinne- ja kasvuolosuhteet muuttuvat nopeasti.

– Aika tyypillinen tilanne on kyseessä. Sinilevän biomassa kasvaa kesän mittaan ja saavuttaa huippunsa, kunnes ravinne- tai kasvuolosuhteiden muuttuessa se nopeasti katoaa, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Marko Järvinen toteaa.

Järvinen toteaa Pyykösjärven olevan monella tapaa altis sinilevien esiintymiselle. Järveen on hänen mukaansa kohdistunut ravinnekuormitusta ympäröivältä valuma-alueelta ja sen matala profiili edesauttaa rehevöitymistä.

Varsinaista yksittäistä kuormittajaa ei järven lähistöllä ole Hannu Salmi

– Matalassa järvessä helposti pintaan nousevat ravinteet omalta osaltaan ylläpitävät sinileväkukintoa.

Oulun kaupungin ympäristötoimen ympäristötarkastaja Hannu Salmi sanoo, että järven ravinnekuormitus on peräisin normaalista kaupunkimaankäytöstä ja vähäisistä hulevesistä.

– Varsinaista yksittäistä kuormittajaa ei järven lähistöllä ole, hän toteaa.

Oikukas järvi

Hannu Salmi pitää Pyykösjärveä varsinaisena mysteerinä. Ailahtelevana tunnettua järveä on tutkittu usein, mutta sen nopeat muutokset ovat Salmen mukaan edelleen arvoitus.

– Vuonna 2005 järven happamoituskatastrofin aikaan valtakunnasta haalittiin asiantuntijoita selvittämään syitä tilanteeseen, mutta yksiselitteistä vastausta ei löytynyt.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yksinkertaiset konstit auttoivat Oysissa: Hoitajia siirrettiin kiirepaikkoihin ja pyykinpesun hoitavat nyt muut

2017, Elokuu 4 - 14:55

Keskustelu keskussairaaloiden hoitajapulasta leimahti viimeksi liekkeihin Kuopiossa, missä hoitajat kertoivat julkisuudessa teho-osaston pyörineen pitkään vajaamiehityksellä. Se on aiheuttanut lukuisia ongelmatilanteita. Samaa on havaittu myös muissa keskussairaaloissa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri teetti pari vuotta sitten laajan selvityksen, jossa arvioitiin hoitajien työmääriä eri osastoilla ja heidän tekemiään töitä. Selvitys paljasti kouriintuntuvasti sen, kuinka työkuormitus vaihteli osastoittain. Lisäksi hoitajien työkuvaan kuului tehtäviä, joihin ei hoitajapätevyyttä tarvita. Niitä on nyt siirretty muiden hoidettavaksi.

Pyykkisouvista takaisin hoitotyöhön   

Työnkuvien läpikäyminen paljasti johdolle karusti sen, että hoitajilla teetettiin töitä, jotka sopivat paremmin muille työntekijöille. Niinpä esimerkiksi pyykkien lajittelun hoitaa nykyisin alusta loppuun saakka sairaalan pesula. Sihteereille on siirretty ajanvaraustyötä. Lisäksi asiakkaiden käytössä on ilmoittautumisautomaatteja.

Hoitajien työn selvitys tehtiin koko sairaanhoitopiirin alueella yhteistyössä hoitajien kanssa. Lähtökohtana oli kuitenkin alusta alkaen, ettei uutta henkilökuntaa sen perusteella palkata.

Oulussa mietittiin, mille osastoille hoitajat kannattaisi sijoittaa.Tiina Karjalainen / Yle

Vaikka vuosien mittaan voimavaroja olikin siirrelty sairaalan eri osien välillä, niin selvityksen tulos yllätti silti sairaalan johdon.

– Meilläkin oli käynyt niin, että joissakin yksiköissä resursseja oli selvästi liian vähän ja toisissa taas oli sitten vähän väljä mitoitus. Kyllä meilläkin tarvitaan toimenpiteitä, että saadaan mitoitusta korjattua, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen.

Lisähenkilökuntaa hiljaisemmilta osastoilta

Selvityksen jälkeen osastojen välisiä henkilömääriä on jo muutettu. Esimerkiksi kiireiselle lasten osastolle saatiin lisää resursseja vähemmän kiireisiltä osastoilta. Lyhytaikaisia sijaisuuksia varten sairaala on palkannut hoitajia vakituiseen työsuhteeseen, mutta heidän työtehtävänsä vaihtelevat sen mukaan, missä tarvitaan hoitajia.

– Varahenkilöstöä on jo ollut vuodeosastoilla, mutta nyt toimintaa laajennetaan tämän ja ensi vuoden aikana, kertoo Pirjo Kejonen

Varahenkilöstön palkkaaminen on näkynyt myös työpisteissä, kertoo Tehyn medisiinisen alueen luottamusmies Kristiina Riekki.

– Lyhytaikaisiin poissaoloihin on pystytty nopeammin ja paremmin järjestämään apua paikalle, hän kertoo.

Lisää henkilökuntaa ei palkattu, mutta työnkuvia mietittiin uusiksi.Yle

Kristiina Riekin mukaan yhteistyö työnantajan kanssa on sujunut hyvin, vaikka välillä kädenvääntöä on toki ollutkin.

– Kyllä meilläkin haasteita oli, myöntää hallintoylihoitaja Pirjo Kejonenkin.

– Ei voi sanoa, että se ihan kivuttomasti meni. Näin jälkikäteen ajateltuna kuitenkin aika positiivinen ja hyvä prosessi käytiin läpi, Pirjo Kejonen sanoo.

Johto sitoutui alusta lähtien  

Oulussa hoitotyön sisältöjen selvittely tehtiin sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä ja siihen on myös alusta lähtien sitouduttu. Työhyvinvoinnin asiantuntijan mielestä tämä onkin tärkeää, jos halutaan pysyviä tuloksia.

Yhteispäivystys Oulun murheenkryyni

Oulun yliopistollisessa sairaalassa suurimmat ongelmat ovat olleet yhteispäivystyksen toiminnassa.

Elokuun aikana päivystyksessä aloittaa 14 uutta sairaanhoitajaa.

Yhteispäivystyksen remontoitujen ja laajennettujen tilojen pitäisi olla käytössä tammikuun loppuun mennessä.

Oulun yliopiston tuotantotalouden työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimusryhmän vetäjän Arto Reimanin mukaan suurin haaste vastaavanlaisissa kehittämistoimissa onkin yleensä juuri se, että organisaation johto ulkoistaa työhyvinvointiprojektit eikä siksi itse sitoudu niihin.

Reimanin mukaan vastaavanlaisia työhyvinvoinnin kehittämishankkeissa ei sinänsä ole suurta eroa eri organisaatioiden välillä.

– Yleensähän työhyvinvoinnissa on keskeisintä se, miten ihmiset pystyvät toimimaan. Siksi tärkeintä on kiinnittää huomiota heidän tarpeisiinsa ja heidän työoloihinsa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Onko ydinvoimayhtiön lasten- ja nuortenleirissä ongelmaa? Ei välttämättä, vastaavat juristi ja kasvatustieteilijä

2017, Elokuu 4 - 12:21

Ydinvoimayhtiö Rosatomin Kalajoella järjestämässä kesäleirissä ei ole mitään pahaa. Näin sanovat Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Kristiina Kumpulainen ja markkinointijuridiikkaan perehtynyt asianajaja Markku Varhela.

Lapset ovat Rosatomin leirillä 7-16-vuotiaita, pääosa on teini-ikäisiä.

Molemmat painottavat sitä, että vanhempien vastuulla on päättää, minkälaisille leireille heidän lapsensa menevät. Eri ideologioita kannattavia leirejä on ollut aina. Joka kesä suuri määrä lapsista käy rippileirin ja eri puolueet järjestävät omia kesäleirejään.

Eri ideologioita kannattavia leirejä on ollut aina seurakuntien rippileireistä puolueiden järjestämiin. (Arkistokuva)Minna Aula / Yle

Kasvatustieteiden professori Kristiina Kumpulaisen mielestä lasten on hyvä oppia jo nuorena tulkitsemaan sitä, mikä on mainontaa tai PR-toimintaa. Kumpulainen ajatteleekin, että tämän tyyppiset leirit ovat oiva tilaisuus tukea sitä taitoa.

– Esimerkiksi, jos Rosatom-leirillä käsitellään ydinenergiaan liittyviä asioita, niin olisi yhteiskunnallisesti vastuullista, että energia-asioita tarkasteltaisiin monesta eri näkökulmasta.

Asianajaja Markku Varhela sanoo, että tämän tyyppisen leirin järjestämisessä ei ole minkäänlaista juridista ongelmaa.

– Jos leiriä markkinoidaan, tulee sen tietenkin olla asianmukaista ja se ei saa olla harhaanjohtavaa. Lasten kanssa tulee olla tarkkana.

PR-toimintaan ei Varhelan mukaan itsessään ole mitään erillistä lainsäädäntöä.

Jos leiriä markkinoidaan, tulee sen tietenkin olla asianmukaista ja se ei saa olla harhaanjohtavaa. Markku Varhela

Kumpulainen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lasten monilukutaidon kehittämisessä, oli kyseessä sitten ideologinen kesäleiri tai tavallinen tv-mainos.

– Lapsia ei missään nimessä kannata sulkea täysin pois mainonnalta. Parempi lähtökohta on se, että aikuiset käsittelevät ja pohtivat lasten kanssa näitä asioita, jotta pienetkin lapset ymmärtävät, että meidän yhteiskunnassamme on paljon mainontaa.

Pienestä pitäen kriittistä ajattelua

Markkinointi ja mainonta ovat läsnä meidän jokapäiväisessä elämäsämme ja myös lapset altistuvat sille. Lastenohjelmien ja elokuvien oheistuotteet tekevät kauppansa ja tubettajien esittelemät tavarat ovat monen ostoslistalla.

Lapsille mainostamisen eettisyydestä voidaan olla montaa mieltä. Kumpulainen ajattelee, että hyväksyttävyys riippuu paljolti mainonnan tyylistä.

– Jos se on jotain osta osta -meininkiä tai aivopesua esimerkiksi ydinvoimaa kohtaan, niin se on epäeettistä. Lasten ikä pitää ottaa huomioon myös markkinoinnissa. Siinä vastuu on aikuisilla, oli kyseessä yrityksen edustaja tai vanhempi.

Pienille lapsille opetetaan myös monilukutaitoa.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Myös uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan vahvasti monilukutaidon opettamista osana varhaiskasvatusta ja peruskouluja.

– Jo päiväkodeissa lapset tutustuvat siihen, mikä on mainos. Lapsien annetaan esimerkiksi itse pohtia, miltä mainos näyttäisi, jos vaihdettaisiin jossain mainoksessa jokin hahmo eri kulttuuritaustan edustajaksi.

Kumpulainen sanoo, että jo pienille lapsille voidaan esittää heidän tasonsa mukaisesti tutkimustietoa asioista, joista tiedetään. Lapselle on hyvä tuoda esiin uusia näkökulmia keskustelemalla ja perustelemalla asioita.

– Ja tuoda myös vastakkaisia näkökulmia ja tulokulmia esiin vaikka mainoksista. Ylipäätään opettaa lasta ajattelemaan kriittisesti ja analyyttisesti.

Lue myös:

Venäläinen leiriperinne ei ottanut tuulta purjeisiin – Rosatom-kesäleirille 75 osallistujaa

Lasten Rosatom-leiri herättää kummastusta – Tutkija: "Istuu hyvin yhtiön toimintaan"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Terveysbisneksessä aloittava kuntapoliitikko ei näe loikkaamisessaan ongelmaa – "Kaikki se tieto, mitä minulla on, on käytettävissä kenellä tahansa"

2017, Elokuu 3 - 19:00
Mistä on kyse?
  • Keskeisessä asemassa olevan kuntapoliitiko Riikka Moilasen (kesk.) loikkaaminen terveysalan yrityksen johtoon on herättänyt Oulussa epäilyt siitä, siirtyykö mukana myös tietoa, joka tuo kilpailuetua yritykselle.
  • Samassa yhteydessä on jälleen väläytelty mahdollisuutta erityiselle karenssiajalle, jolla luottamustoimen ja uuden tehtävän väliin saataisiin ajallista rakoa.
  • Karenssikysymys on nostettu pöydälle viime vuosina tiuhaan usean henkilön siirryttyä politiikasta bisnekseen.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilasen (kesk.) yhtäkkinen siirtyminen yksityisen terveysalan yrityksen johtoon on herättänyt vilkasta keskustelua loikkaamisen oikeutuksesta.

Yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori sanoi Ylelle pitävänsä tämänkaltaisia siirtymisiä ongelmallisena muun muassa siksi, että se voi mahdollistaa julkisella puolella kertyneen sisäpiiritiedon ja yhteyksien hyväksikäytön.

Tuorin mukaan Suomessa olisi syytä keskustella huolellisesti niin sanotuista karenssiajoista, eli siitä, miten nopeasti esimerkiksi politiikan johtopaikalta pitäisi saada siirtyä yksityiseen yritykseen töihin.

Valtion virkamies on mahdollista määrätä karenssiin, jos hänellä on pääsy arkaluontoisiin tietoihin, joista voi olla hyötyä uudessa tehtävässä. Vastaavaa kirjausta ei kuitenkaan ole kunnallisia viranhaltijoita koskevassa laissa.

Oulussa kaupunginhallituksen puheenjohtajan siirtymisen on muun muassa epäilty tuovan kilpailuetua Pihlajalinna Oy:lle, joka perustaa lääkärikeskuksen ja sairaalaan Oulun keskustaan.

Moilanen sanoo, ettei hänen siirtymiselleen ole juridisia esteitä ja kyse on omasta henkilökohtaisesta uravalinnasta.

Onhan esimerkiksi arkkitehtejä, jotka tietävät paljonkin kaupungin tulevaisuuden suunnitelmista. Riikka Moilanen

– Julkinen sektorihan perustuu demokratiaan ja avoimuuteen, ja kaikki se tieto mitä minulla on, on käytettävissä kenellä tahansa kuntalaisella, oululaisella, suomalaisella.

– Minun mielestäni syntynyt keskustelu on aivan aiheellinen, mutta tässä minun uudessa työtehtävässäni tällaisia juridisia esteitä ei ole, hän sanoo.

Myös Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtaja Aarne Aktan ymmärtää huolet. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei poliittinen tausta vaikuttanut henkilövalintaan.

– Totta kai Riikka käyttää sitä kokemusta ja suhdeverkostoa, joka hänelle on kertynyt. Emme kuitenkaan palkanneet häntä sen vuoksi, että hän on poliitikko. Eritoten persoona ja yrittäjäkokemus vaikuttivat valintaan, mutta ei poliittisesta taustasta haittaakaan ole.

Kysymystä pohdittava laajemmin

Päättäjien karenssikysymykset ovat viime vuosina olleet tapetilla tiuhaan. Keväällä 2016 nousi kohu, kun Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) siirtyi Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.

Valtion virkamies on mahdollista määrätä karenssiin, jos hänellä on pääsy arkaluontoisiin tietoihin. Kunnallisia viranhaltijoita koskevaan lakiin karensseja ei ole kuitenkaan kirjattu.Elisa Kinnunen / Yle

Myös RKP:n riveissä tapahtui muutos, kun Suomen puolustusministerinäkin toiminut Carl Haglund siirtyi kansanedustustyöstä bioenergia-alalla toimivaan Kaidi Finlandiin.

Riikka Moilasen mukaan keskustelu karenssien ulottamisesta luottamushenkilöihin on aiheellinen.

– Jos asia katsotaan tarpeelliseksi yhteiskunnassa, on lainsäätäjien asia sorvata se lakiin.

Moilanen kuitenkin ihmettelee, miksi kysymystä pohditaan vain sosiaali- ja terveysalaan liittyen.

Jos asia katsotaan tarpeelliseksi yhteiskunnassa, on lainsäätäjien asia sorvata se lakiin. Riikka Moilanen

– Syyttävää sormea ei kannata osoittaa pelkästään sote-alan yrityksiä kohtaan. Onhan esimerkiksi arkkitehtejä, jotka tietävät paljonkin kaupungin tulevaisuuden suunnitelmista. Eli katsottaisiin asia laajemmin yhteiskunnassa eikä vain tietyllä sektorilla.

Oulun kaupunginhallitukselle saadaan valittua uusi puheenjohtaja todennäköisesti muutaman viikon sisällä.

Uudeksi Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi on vahvasti ehdolla keskustan Kyösti Oikarinen, joka työskentelee Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina ja on toiminut pitkään kunnallispolitiikassa. Riikka Moilanen jatkaa edelleen kaupunginvaltuutettuna.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Livemusiikkia kotisohvalla? Kotikonsertti on yhteisöllinen kulttuuriteko, johon ei anella lupia – "Ainoa vaatimus, että piano on vireessä"

2017, Elokuu 3 - 06:15

Haapavedellä haluttiin keväällä alentaa kynnystä klassisen musiikin konserttiin. Pianisti Elina Jääskelän ja viulisti Janne Jääskelän kodissa Humalojalla järjestettiin kotikonsertti.

Tilaisuuden taustalla oli Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella toimiva Jokilaaksojen kamarimusiikkiyhdistys, joka ennakkolippumaksuilla kattoi muun muassa muualta tulleiden muusikoiden matkakustannuksia.

– Tarkoitus on, että tavalliset kansalaiset voivat pyytää muusikkoja koteihinsa ilman kuluja. Ainoa vaatimus on, että kodin piano on vireessä, Janne Jääskelä kertoo.

Klassisen musiikin konsertteihin ei Jääskelän mukaan tule yleensä kovin paljon yleisöä, mutta kotioloissa säveltaide tulee helposti lähelle.

– Ihmiset tulevat mielellään kutsuttuina. Tilaisuuteen tulee myös intiimi ja kodikas tunnelma, Janne Jääskelä sanoo.

Tavalliset kansalaiset voivat pyytää muusikkoja koteihinsa ilman kuluja. Janne Jääskelä

Ensimmäinen konsertti sai niin myönteisen vastanoton, että syksyllä on jo kaksi kotikonserttia Haapajärvellä ja Haapavedellä.

– Kamarimusiikki on täällä vielä aika tuntematonta. Musiikkiopistossa on onneksi paljon opiskelijoita. Heille kotikonsertti on myös pedagoginen tilaisuus, jossa he kuulevat ja näkevät opettajien esiintyvän.

Kolehtikin kattaa kuluja

Oulun kaupunki on esimerkiksi laatinut nettisivuilleen tapahtumajärjestäjän oppaan, jossa annetaan tietoja muun muassa tilaisuuksien turvallisuudesta ja luvista.

Tuottaja Janne Halunen korostaa, että tuolloin kyse on kuitenkin jo isommasta ja laajemmasta tapahtumasta, jonne tulee myös ulkopuolista yleisöä.

Kotikonsertti on Halusen mukaan hiukan erilainen tilaisuus. Lippuja saa myös myydä, mutta huomioon on otettava esimerkiksi verotukselliset asiat.

– Jonkinlaista epävirallista, vapaaehtoista kolehtia voidaan kerätä vaikkapa tarjoilukustannusten kattamiseksi.

Erilaisten lupien hakeminen olisi ylimitoitettua, koska kyseessä on yleensä suljettu eli kutsutilaisuus. Jarkko Halunen

Halunen luonnehtii, että erilaisilla kotona järjestettävillä tapahtumilla luodaan yhteisöllistä kulttuuria.

– Erilaisten lupien hakeminen olisi ylimitoitettua, koska kyseessä on yleensä suljettu eli kutsutilaisuus.

Kotitilaisuuksiin ei siten pääsääntöisesti tarvitse hakea kaupungilta lupia.

– Jos kyseessä on vaikka häät, jossa soittaa bändi, niin on hyvä tiedottaa asiasta naapureille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mätänevätkö mustikat jo metsään? Selvitimme, milloin marjametsään kannattaa lähteä

2017, Elokuu 3 - 05:36
Mistä on kyse?
  • Mustikka on poimittavissa Etelä- ja Keski-Suomessa juuri nyt, ja Oulun korkeudella viikonloppuna - Lapissa noin viikkoa myöhemmin
  • Puolukkametsään päästään etelässä syyskuussa, pohjoisempana muutamaa viikkoa myöhemmin
  • Vadelmat alkavat olla keruukypsiä Etelä-Suomessa tällä viikolla, pohjoisempana elokuun puolessa välissä
  • Lakka on kypsää Rovaniemen korkeudelle asti, eteläisessä Suomessa sesonki on jo melkein ohi

Marjat kypsyvät tänä kesänä muutamaa viikkoa tavanomaista myöhemmin. Sadot ovat keskinkertaisia ja hieman keskimääräistä parempia, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

– Monilla paikoilla mustikan ja suomuuraimen satokausi on jo alkanut. Puolukkaa odotellaan syyskuulle, mutta sitä poimitaan hyvin vielä lokakuussa.

Tälle vuodelle on tyypillistä, että sadot ovat eriaikaisia, sanoo Peltola. Käytännössä ei siis välttämättä kypsy isoa pääsatoa, vaan sato kypsyy asteittain. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lakan ja mustikan keräämissesonki on hieman tavanomaista pidempi.

Koostimme mustikan, puolukan, vadelman ja lakan kypsymisajat Suomessa.

Mustikka on jo valmis poimittavaksi Julia Sieppi / Yle

Etelä- ja Keski-Suomessa mustikka on poimittavissa juuri nyt, ja Oulun korkeudella viikonloppuna. Lapissa mustikka on keruukypsää noin puolentoista viikon päästä, arvioi Luken Peltola.

Mustikka

Milloin mustikkaan: juuri nyt. Mustikka on kypsää Etelä- ja Keski-Suomessa, Oulun korkeudella viikonloppuna ja Lapissa reilun viikon päästä.

Sesonki: muutamasta viikosta kuukauteen

Sato: keskinkertainen

– Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän on myös raakaa mustikkaa joukossa.

Sadosta odotetaan keskinkertaista, mutta tilanne vaihtelee alueellisestikin paljon. Sesonki kestää muutamasta viikosta kuukauteen.

– Mustikalla on tänä vuonna eriaikaisuutta, eli ensin poimitaan ne lämpimien paikkojen mustikat ja sitten viileämpien, peitteisempien alueiden mustikat.

– Mustikka kasvaa selvästi kosteammille alueilla kuin esimerkiksi puolukka: harvahkossa puustossa ja varttuneessa metsässä. Hakkuuaukeiden reunametsät ovat yleensä aika hyviä siinä mielessä.

Puolukkaan päästään syyskuussa Heli Mansikka / Yle

Puolukka on muiden marjojen tapaan muutaman viikon tavanomaisesta myöhässä. Puolukkametsään päästään etelässä syyskuussa. Kypsyminen riippuu kuitenkin säistä. Lämpimien säiden myötä puolukkaan päästäisiin kenties syyskuun alussa.

Puolukka

Milloin puolukkaan: Etelä-Suomessa syyskuussa, pohjoisemmassa muutamaa viikkoa myöhemmin

Sesonki: lokakuulle asti, jopa pari-kolme kuukautta. Mehumarjaa jopa lumen tuloon asti

Sato: keskimääräistä hieman parempi

Pohjois-Suomessa ja Lapissa poimintakausi alkaa paria viikkoa myöhemmin, eli näillä näkymin syyskuun lopun tietämillä.

– Sadosta saattaa tulla keskimääräistä parempi, sillä kukkia oli enemmän kuin pitkäaikaisen keskiarvon mukaan. Mustikallakin pölytys onnistui kohtuullisen hyvin. Voisi ajatella, että se onnistui puolukallakin vähintään kohtuullisesti ja silloin runsaasta kukinnasta tulisi keskimääräistä jonkin verran runsaampi sato.

Puolukkaa kuitenkin poimitaan pitkälle lokakuuhun asti. Mehupuolukkaa voidaan kerätä melkein lumen tuloon asti, sanoo Peltola.

– Puolukka on kuivempien metsien marja. Se sietää kuivuutta ja auringonvaloa paljon paremmin kuin mustikka. Se kasvaa siis harvapuustoisilla, kuivahkoilla kankailla.

Vadelma kypsyy juuri paraikaa Elina Kaakinen / Yle

Luonnonvarakeskus ei seuraa vadelman kypsymistä ja satoa, joten vatun tietoja on vaikeampi koota kuin muiden marjojen. Jotain voidaan kuitenkin päätellä esimerkiksi kasvatetun vadelman kypsymisestä ja sadosta.

Vadelma

Milloin vadelmaan: etelässä vadelma alkaa olla parhaillaan poimintakypsää, pohjoisemmassa elokuun puolessa välissä

Sesonki: 2–3 viikkoa

Sato: keskinkertainen

Etelässä voi pikku hiljaa lähteä vattumetsään, pohjoisempana vadelma alkaa olla kypsää elokuun puolessa välissä.

– Vadelma alkaa kypsyä tällä viikolla, Lounais-Suomessa poimittiin ensimmäisiä viime viikolla. Lämpimien paikkojen kypsyminen alkaa näin, ja Sisä-Suomessa, missä on ollut viileämpää, menee lähemmäs kuun puoltaväliä ilmasta riippuen, sanoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton viljelyneuvoja Tuija Tanska.

Tanskan mukaan Oulun eteläpuolella oli joitakin hellepäiviä, jotka jouduttivat sadon valmistumista Oulun ja Kainuun alueella, missä vadelmaa päästään keräämään samoihin aikoihin kuin Keski-Suomessa.

Sadosta odotetaan keskivertoa. Jos sateet eivät tuhoa kasvustoja, kerätään vadelmaa vielä syyskuun puolella.

– Riippuu sästä. Paras ilma olisi poutaa, eikä kauhean kasteisia öitä, jotta ei tulisi homeongelmaa kasvustoihin. Poutapäiviä ja pientä tuulta.

Vattua kannattaa etsiä alueilta, joilla on ollut hakkuu muutamia vuosia sitten.

Etelässä lakka melkein mennyttä, pohjoisessa sesonki käynnissä parhaillaan Kimmo Hiltunen / Yle

Lakkaa, eli hillaa eli suomuurainta seurataan vain Pohjois-Suomessa ja Lapissa, sillä hillaa ei ojitusten takia juuri Etelä- ja Keski-Suomessa kasva.

Lakka eli hilla eli suomuurain

Milloin lakkaan: lakka on poimintakypsää Rovaniemen korkeudelle asti, Ylä-Lapissa marja on vielä raakaa

Sesonki: 1–2 viikkoa

Sato: keskinkertainen

Lakka on kypsää eteläisessä Suomessa, ja sesonki onkin jo melkein ohi. Poimintakypsää lakka on Rovaniemelle saakka, Ylä-Lapissa marja on vielä raakaa.

– Tämän vuoden erikoisuutena on, että aika pienilläkin aloilla on hyvin eriaikaista marjaa. Samalla jängällä voi olla kypsiä marjoja ja raakoja marjoja. Jos aikoo jonkin jängän tyhjentää, niin on käytävä useampaan kertaan, sanoo Luken Peltola.

Kun lakka on kypsynyt, se on poimittava viikon sisällä. Eriaikaisuuden takia sesonki on kuitenkin parin viikon luokkaa.

– Kukinta oli runsasta tai erittäin runsasta, mutta kukinnan aikaiset lämpötilat olivat vähän sellaiset, että se ei pölyttynyt ihan niin hyvin kuin olisi toivonut. Tulossa on keskinkertainen sato.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Psykiatrian lähetteet lisääntyneet rajusti ympäri Suomea – asiantuntijat eivät löydä ilmiölle selitystä

2017, Elokuu 2 - 15:37

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n alueella aikuisten psykiatrisen hoidon lähetteiden määrä on kasvanut yli 20 prosenttia ja nuortenpsykiatrian jopa yli 30 prosenttia vuoden sisällä. Määriä on verrattu molempien vuosien neljän ensimmäisen kuukauden ajalta.

Ilmiö on saanut lääkärit ymmälleen. Hyksin akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjan johtaja Pekka Jylhä kuvailee, että asiasta on keskusteltu ammattipiireissä valtakunnallisestikin.

Hyksin akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjajohtaja Pekka Jylhä on ymmällään siitä, miksi lähetteiden määrä on vuodessa harpannut taivaisiin.Ilkka Loikkanen/Yle

– Lähetteiden määrä on kasvanut monin paikoin aivan samassa suhteessa kuin meillä, joissain paikoissa jopa vielä enemmän. Tähän ei ole yksiselitteistä syytä.

Joitain mahdollisia selityksiä kehityskululle kuitenkin löytyy.

– Terveyskeskuksiin on ehkä hakeutunut enemmän potilaita, joita on aiemmin hoidettu esimerkiksi työterveyshuollossa. Ihmiset myös tunnistavat psykiatriset oireensa paremmin kuin ennen ja hakeutuvat hoitoon niiden takia.

Miksi lähetteiden määrä on kasvanut?

Psykiatristen lähetteiden määrä on paikoin noussut rajusti yhdessä vuodessa. Asiantuntijoilla ei ole ilmiöön yksiselitteistä syytä. Tässä vaihtoehtoisia selitysmalleja:

  • Suomalaiset uskaltautuvat puhua entistä helpommin psyykkisistä ongelmistaan terveyskeskuksissa, joista he saaavat lähetteen psykiatriseen hoitoon.
  • Suomalaiset osaavat tunnistaa psyykkiset oireet entistä helpommin.
  • Terveyskeskuslääkärien kyky tehdä psyykkisiä diagnooseja on parantunut.
  • Potilaita, jotka ennen ovat kuuluneet työterveyshuollon piiriin, on siirtynyt julkisen sairaanhoidon pariin.
  • Omalääkärijärjestelmää on purettu.
  • Koulukuraattoreiden ja -avustajien määrän karsiminen johtaa siihen, että nuorilla ei ole psykologista ensiapua lähistöllä.

Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä vahvistaa, että myös Varsinais-Suomen yliopistollisen sairaanhoitopiirin alueella trendinä on psykiatristen lähetteiden määrän kasvu, mikä ilmenee selvästi sekä lasten- ja nuortenpsykiatriassa että aikuisten psykiatriassa viime vuodesta lähtien. Kärkkäinen toimii luottamustehtävissä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hänkään ei osaa sanoa, mistä tämä vuoden sisällä tapahtunut hyppäys lähetteiden määrissä johtuu.

– Pitkän ajan trendinä voisi olla ymmärrettävää, että ihmiset hakeutuvat entistä enemmän psykiatriseen hoitoon. Yleisellä asennemuutoksella psykiatrisia häiriöitä kohtaan on merkitystä.

Sairaanhoitopiirien tilanteiden vertailu on myös vaikeaa, koska toisissa sairaanhoitopiireissä potilaita hoidetaan sekä sairaalahoidossa että avohoidossa, kun taas toisissa avohoito on pääasiassa kuntien harteilla.

– Valtakunnallisesti jopa 40 prosenttia psykiatrisesta avosairaanhoidosta toteutetaan kunnissa. Eli sairaanhoitopiirien tilastoista ei paljastu koko maan tilanne.

Potilaat hoitoon entistä sairaampina

Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuullaan psykiatrinen sairaalahoito ja jossain määrin nuorisopsykiatrian avohoitoa. Kunnat hoitavat muut avohoidon potilaat. Mutta myös Pirkanmaalta tulee vahvistus samalle lähetteiden määrän kasvulle ainakin nuorisopsykiatrian osalta. Avohoidon lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 30 prosenttia.

– Ne, jotka eivät pärjää koulussa, rupeavat oirehtimaan. Kuraattoreiden määrästä on säästetty, ja kun tehdään säästöjä, ongelmat pakkautuvat, sanoo Taysin psykiatrian toimialuejohtaja, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen.

Hanna-Mari Alanen on nähnyt, että hoitoon hakeutuvat potilaat ovat sairaampia kuin ennen.

– Heidät olisi pitänyt lähettää hoitoon jo hyvin paljon aikaisemmin. Siksi hoidoista tulee pitkiä ja haastavia.

Myös Oulusta kuuluu samaa viestiä kuin muualta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella psykiatristen lähetteiden määrä on lisääntynyt 14 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Sen jälkeen kasvutahti on vielä kiihtynyt: viime vuoden ensimmäisestä vuosipuoliskosta tämän vuoden vastaavaan aikaan nousua on ollut 19 prosenttia. Luvuissa ovat mukana niin aikuisten-, nuorten- kuin lastenpsykiatriakin.

Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät halua mainita mitään yksiselitteistä syytä siihen, miksi psykiatrian lähetteitä kirjoitetaan nyt niin paljon.Yle

Vs. osastonylilääkäri Juha Karvonen Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolta toteaa muiden asiantuntijoiden tavoin, että kaikki selitykset ovat pelkkiä hypoteeseja.

– Onko meillä perusterveydenhuollossa tapahtunut jotakin? Onko sieltä työntöä? Esimerkiksi omalääkärisysteemin purulla voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Luultavasti selitys on useiden muuttujien summa.

Juha Karvonen toteaa, että Oulussa nuorisopsykiatrian akuuttivastaanotto-osasto on ollut jo vuoden jatkuvasti ylikäytössä. Sama kokemus on monilla muilla paikkakunnilla. Myös aikuispsykiatrian vastaanotto on ollut täynnä, joskin Pohjois-Pohjanmaalla tätä voi selittää Visalan sairaalan lakkauttaminen.

"Jollain aikavälillä lisättävä resursseja"

Lähetteiden määrän raju kasvu vaikuttaa suoraan sairaaloiden toimintaan. HUS:n Pekka Jylhä kertoo, että resursseja ei ole tullut lisää psykiatriseen hoitoon, mikä on johtanut tehostustarpeisiin.

– Olemme muun muassa ostaneet ostopalveluina psykoterapiapalveluja. Sitten pyrimme tietysti kehittelemään uusia hoitomenetelmiä, esimerkiksi erilaisia ryhmähoitoja. Myös muita uusia hoitomenetelmiä kokeillaan. Mutta jollain aikavälillä meidän on saatava lisää resursseja.

Tarkoittaako lähetteiden määrän suuri kasvu sitten, että suomalaisten psykiatrisen hoidon tarve olisi lisääntynyt?

– Ei ehkä niinkään tarve. Masennuksen määrä on noussut hieman, mutta nousu on aika pientä, Pekka Jylhä kertoo.

Juttua tarkennettu 2.8.2017 kello 17:06: Varsinais-Suomessa lähetteiden määrän kasvu koskee myös aikuisten psykiatriaa, ei vain lasten- ja nuortenpsykiatriaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolme vai kolmesataa euroa? Testaa, osaatko hinnoitella kirpputorituotteet kuin ammattilainen

2017, Elokuu 2 - 15:00

Kun kierrätystavarataloon lahjoitetaan myytäväksi antiikkia, ei hintaa lätkäistä summittaisesti.

Arvokkaampien tuotteiden arviointiin on tehty tarkat ohjeistukset. Lisäksi hinnan määritykseen käytetään apuna nettisivustoja ja joskus myös ulkopuolista asiantuntijaa, kertoo SPR:n Oulun Kontti-kierrätystavaratalon Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty.

Oikean hinnan löytäminen voi olla tärkeää lahjoituksen tekijälle, Ryytty pohtii.

– Haluamme arvostaa myös lahjoittajia, jotka tuovat meille kalliimpia tuotteita.

Kierrätystavaratalossa halutaan välttää myös tilanne, jossa ammattimaiset jobbarit kävisivät hakemassa tuotteita myyntiin itselleen.

Miten sinä hinnoittelisit seuraavat tuotteet? Esimerkit ovat elokuun alusta SPR:n Kontti-myymälästä Oulusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Arktiset Aromit -yhdistys: Hillaa ei ole syytä poimia raakana

2017, Elokuu 2 - 13:06

Hilla on kypsynyt nyt poimittavaksi Keski-Suomen ja läntisen Pohjois-Suomen alueilla, kertoo Arktiset Aromit -yhdistys.

Kesän viileyden vuoksi lakka kukki useita viikkoja tavallista myöhempään. Siksi myös sato on kypsymässä kolmisen viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Hilla kypsyy asteittain, joten luonnosta löytyy niin kypsiä hilloja kuin raakileitakin.

Yhdistyksen tietoon on tullut tapaus, jossa raakana poimittua hillaa on pyritty kypsyttämään luonnossa muovien päällä. Tällainen marja ei ole elintarvikkeeksi kelpaavaa ja jos tällaisia kätköjä löytää luonnosta, on niistä syytä tehdä ilmoitus lähimmälle elintarvikevalvontaviranomaiselle, yhdistys vetoaa tiedotteessa.

– Mekin olemme pyrkineet sitä estämään, että ne eivät päädy sieltä elintarvikekäyttöön. Sinne pääsevät linnut tekemään jätöksiä ja eläimet muutenkin liikkuvat vapaasti siellä luonnossa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio kertoi Ylen Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa.

– Eikä se raa'an hillan kypsyttäminen onnistu.

Jos näkee ulkomaisten poimijoiden auton, kannattaa rekisterinumero ottaa ylös, yhdistys vetoaa tiedotteessa. Tällöin viranomaiset ja yritykset voivat keskenään selvittää, minkä yrityksen kutsumina raakoja marjoja poimivat marjastajat ovat tulleet maahan.

Puustoa kasvavilla korpisoilla hillaa riittää poimittavaksi syyskuun alkuun saakka. Sadosta tulee keskimääräistä parempi, joten kypsää ja hyvälaatuista marjaa riittää toreille ja kauppoihin runsaasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Finanssiryhmä OP:n tulos laski, mittava investointiohjelma käynnissä

2017, Elokuu 2 - 09:44

Finanssiryhmä OP:n tulos ennen veroja pieneni 288 miljoonaan huhti–kesäkuussa, kun tulos vuotta aiemmin oli 331 miljoonaa. Tulos pieneni 13 prosenttia.

Tulosta pienensi kertaluonteisten erien määrän supistuminen yli 50 miljoonalla eurolla, OP kertoo.

OP:n pankkitoiminnan tulos puolestaan kasvoi toisella vuosineljänneksellä. Pankkitoiminnan tulos ennen veroja oli 164 miljoonaa, kun se vuotta aiemmin oli 138 miljoonaa.

Koko tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli 583 miljoonaa euroa, vuosi sitten 614 miljoonaa. OP:n mukaan ryhmän kertaluonteisista eristä oikaistu tulos oli edellisvuoden tasolla.

Osuuspankkien omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi alkuvuonna lähes 40 000:lla 1,8 miljoonaan ja OP Ryhmän pankki- ja vakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä 22 000:lla 1,8 miljoonaan.

Mittavat investoinnit käynnissä

Finanssiryhmällä on käynnissä mittava 400 miljoonan euron investointiohjelma tänä vuonna. OP:n mukaan pankkitoiminnan, vahinkovakuutuksen ja varallisuudenhoidon osuus on yli 90 prosenttia investoinneista.

– Strategiamme mukaisesti olemme ottaneet rohkeita ensiaskeleita myös kokonaan uusissa liiketoiminnoissa. Toukokuussa avasimme kolmannen Pohjola Sairaalan Ouluun, ja kevään aikana julkaisimme useita uusia liikkumisen palveluita, kommentoi OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen tulostiedotteessa.

Karhisen mukaan finanssialan historiallisen laaja-alainen ja nopeasti etenevä murros edellyttävät myös OP Ryhmältä merkittävää uudistumista. Hän viittaa murroksella asiakaskäyttäytymisen muutokseen ja kilpailijakentän uusiutumiseen.

Lue myös

OP:n Karhinen kuittaa huolet lyhennysvapaiden kasvusta termikikkailuksi

Finanssiryhmä OP ryhtyy tarjoamaan yhteiskäyttöautoja

Finanssiryhmä OP jatkoi vakaan tuloksen takomista

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi kuluttajalle ja luonnolle – Elektroniikan korjaus maksaa usein saman kuin uusi

2017, Elokuu 2 - 06:15

Kun kauppoihin tulee myyntiin uusi älypuhelinmalli tai jos vanha televisio alkaa tuntumaan liian pieneltä, ryntää moni ihminen ostoksille. Siitäkin huolimatta, että vanha on täysin käyttökelpoinen.

Uusien trendien perässä kulkemisen lisäksi uusia koneita ostetaan tietysti silloin, kun vanha menee rikki. Usein laite voi olla korjattavissa, mutta uuden hankkiminen saattaa tuntua paremmalta vaihtoehdolta.

Anne-Maria Vesa sanoo, että kuluttajien tulisi tehdä enemmän harkittuja ostopäätöksiä. Elisa Kinnunen / Yle

Oulun jätehuollon tiedottaja Anne-Maria Vesa ymmärtää kuluttajan ajattelutapaa. Huoltaminen on useimmiten miltei samanhintaista kuin uuden hankkiminen.

– Sen lisäksi osa laitteista on rakennettu niin, että niitä ei voi purkaa osiin ja korjata itse.

Tällainen kuluttaminen käy pitkässä juoksussa niin itse kuluttajan kuin luontoäidinkin kukkarolle.

WWF:n tiedotteen mukaan suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 3. huhtikuuta. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kuluttivat reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.

– Kertakäyttökulttuuri vaikuttaa siihen, että me käytämme yhä enemmän raaka-aineita ja kulutamme yhä enemmän energiaa ja meidän hiilijalanjälkemme kasvaa.

Vesa painottaakin sitä, että kulutustottumuksia tulisi miettiä tarkemmin.

– Ihmisten tulisi tehdä harkittuja ostopäätöksiä ja tutustua tuotteisiin kunnolla. Eri vaihtoehtoihin, materiaaleihin ja tuotteen ominaisuuksiin olisi hyvä perehtyä vaikkapa myyjän avulla.

Suomalaiset kuluttivat kolmessa kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat.Elisa Kinnunen / Yle

Usein ihmiset ostavat myös sellaisia työkaluja, joita käytetään vain muutaman kerran vuodessa, kuten esimerkiksi sähköporakone. Vesan mielestä olisikin järkevää ostaa sellaiset laitteet esimerkiksi yhdessä ystävän tai sukulaisen kanssa.

– Meidän pitäisi muistaa, että kaikki kaupasta ostettu tavara on jonakin päivänä jätettä. Ja kuluttajat ovat myös välillisesti vastuussa tuotteiden valmistuksesta. Valmistuksesta tulevista jätteistä, logistiikasta. Kaikki kuluttaa maapalloa jollakin tavalla.

Kierrätysmahdollisuuksia paljon

Vialliset sähkölaitteet voi viedä useaan eri paikkaan. Suurimmissa päivittäistavarakaupoissa löytyy keräyspisteitä, ja kaupungin jätteiden lajittelupisteelle voi viedä niin pienelektroniikkaa kuin suuria kodinkoneitakin.

Kummatkin vaihtoehdot ovat kuluttajille ilmaisia, koska elektroniikkatuotteiden myyntihinnassa on otettu huomioon kierrätysmaksu.

– Mitä tulee tällaiseen sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, niin Oulun jätehuolto otti viime vuonna vastaan kaikissa toimipisteissään 1 665 tonnia jätettä, Vesa kertoo.

Elektroniikkaromun vieminen kierrätykseen on kuluttajille ilmaista. Elisa Kinnunen / Yle

Ehjälle tavaralle on luonnollisesti vielä enemmän kierrätysmahdollisuuksia. Suomen Punaisen Ristin kierrätystavaratalo Kontin Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty kertoo, että lahjoitusmäärät ovat kasvaneet viime vuosien aikana ja etenkin tekstiilejä lahjoitetaan erittäin paljon.

– Meille tulee paljon jopa hintalapullisia tuotteita, jotka on ostettu vaikka alennusmyynneistä ja jotka eivät oleetkaan mieluisia. Onneksi ne tuodaankin meille, niin tuotteelle jää enemmän käyttöikää.

Noin 30 prosenttia lahjoituksista on Ryytyn mukaan sellaista tavaraa, jota Kontti ei voi laittaa myyntiin, vaan se menee suoraan kierrätykseen tai jätteeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi rikkinäiset tai huonokuntoiset tuotteet.

Meille tulee paljon jopa hintalapullisia tuotteita, jotka on ostettu vaikka alennusmyynneistä ja jotka eivät oleetkaan mieluisia. Vuokko Ryytty

Ryytyn mielestä osa lahjoittajista saattaa ajatella, että huonokuntoisen tavaran lahjoittaminen on helpoin vaihtoehto päästä eroon itselle tarpeettomista rojuista.

– Se on omantunnonkysymys, miten sen jätteen kanssa toimitaan.

– Toivoisin ihmisiltä sellaista ajattelun muutosta, jotta ne oikeat tuotteet päätyisivät oikeaan paikkaan kierrätyksessä. Ja että jätetavara menisi ihan jonnekin muualle kuin meille lahjoituksena.

Tuottajat vastuuseen

Monien kuluttajien päänvaivana on myös tuotteiden kestämättömyys. Tämänhetkiseen kertakäyttökulttuuriin kuuluu vahvasti liukuhihnatuotanto, jossa tavaroita tehdään huonolaatuisista raaka-aineista.

Oulussa muun muassa Ruskon kierrätyspisteelle voi viedä elektroniikkajätettä. Elisa Kinnunen / Yle

Anne-Maria Vesa sanoo, että laadukkaista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden ostamisen lisäksi tulisi kuluttajien vaatia tuottajilta enemmän.

– Jos me kuluttajat vaatisimme kestävistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, jotka kestävät kulutusta, niin tuottajapuolella voisi tapahtua muutosta.

Jos tuote rikkoutuu takuuajan puitteissa tai nopeammin, kuin sen kohtuullinen käyttöikä edellyttää, suosittelee Vesa palauttamaan sen ja vaatimaan hyvitystä.

Bulkkituotanto luo ihan hirveästi tekstiilijätettä. Sanna Savolainen

Etenkin elektroniikkalaitteiden käyttöikää pienentää myös se, että niitä on usein mahdotonta kuluttajan korjata tai vaihtaa osia itse. Esimerkiksi useat älypuhelimet on rakennettu niin, että akun vaihto ilman ammattilaista on mahdotonta.

Nykytuotteet on usein rakennettu niin, että rikkinäisten osien vaihtamien itse on mahdotonta. Elisa Kinnunen / Yle

Elektroniikka ja kodinkonekorjaajien joukko on koko ajan pienempi. Tarvetta palveluille taatusti olisi, mutta Oulun kestävän kehityksen keskuksen työnohjaaja Sanna Savolaisen mielestä palvelut koetaan usein kalliiksi.

– Työn hinta on pakko pitää korkealla, jotta jäisi itselleenkin jotain käteen. Ja on hankalaa ryhtyä esimerkiksi osa-aikaiseksi yrittäjäksi, kun reunaehdot ovat niin haastavia, ettei monikaan jaksa perehtyä siihen liittyvään byrokratiaan.

Puoli vuotta vanha ei kelpaa

Tekstiilijäte huolestuttaa kuitenkin Savolaista eniten. Hän kertoo, että kestävän kehityksen keskus on muun muassa pitänyt erilaisia tempauspäiviä, joissa he ovat lahjoittaneet vaatteita eteenpäin. Mutta edes ilmaiseksi ei kaikkia vaatteita saa hänen mukaansa menemään.

– Muoti tulee ja muoti menee, ja jos on vaikka puoli vuotta vanha vaate, niin ei se kelpaa. Tällainen bulkkituotanto luo ihan hirveästi tekstiilijätettä.

Kestävyys ja ajattomuus ovat Savolaisen mielestä asioita, joihin jokaisen tulisi kiinnittää huomiota kulutustottumuksissaan.

– Ei pitäisi kulkea vain muodin perässä. Se on myös tärkeää, että viedään itselle käyttämättömäksi jääneet tavarat ja vaatteet eteenpäin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuhannet etsivät kattoa päänsä päälle – tällainen on opiskelija-asuntotilanne eri puolilla Suomea

2017, Elokuu 2 - 05:45
Mistä on kyse?
  • Opiskelijat hakevat juuri nyt kiivaasti vuokra-asuntoja
  • Asuntotilanteet vaihtelevat eri opiskelijakaupungeissa
  • Kovinta kilpailua opiskelija-asunnoista käydään muun muassa Helsingissä ja Turussa
  • Suurin osa opiskelijoista hakee ensisijaisesta vuokrayksiötä

Opiskelijat hakevat juuri nyt kiivaasti vuokra-asuntoja. Kilpailu vapailla markkinoilla on kovaa, kun myös monet työntekijät etsivät asuntoa syksyksi.

Elokuun alussa voimaan astuneet opiskelijoiden tukijärjestelmän muutokset näkyvät vuokra-asuntomarkkinoilla. Muutosten myötä opintotukea leikataan, mutta opiskelija voi ottaa aiempaa enemmän lainaa.

Asuntotilanteet vaihtelevat eri opiskelijakaupungeissa. Esimerkiksi Turussa vuokra-asunnoista joutuu kilpailemaan. Turun ylioppilaskyläsäätiöön tulee opiskelija-asuntohakemuksia viime vuotta enemmän, noin 3 500. Hakijoista joka kolmas saa asunnon heti.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Petra Peltonen painottaa, että vuokra-asunnon saaminen helpottuu, mikäli opiskelija on valmis joustamaan omista vaatimuksistaan.

– Eniten on niitä hakijoita, jotka toivovat edullista ja hyväkuntoista asuntoa hyvällä sijainnilla. Elo–syyskuu on kiireisintä aikaa vuokra-asuntomarkkinoilla. Jonot purkaantuvat, jos asuntoa on mahdollisuus vähän odotella.

Edit Lindblad / Yle Vapaana enää lähinnä soluasuntoja

Helsingissä opiskelija-asuntoihin on vielä enemmän tunkua kuin Turussa. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä riittää asuntoja vain joka neljännelle hakijalle.

Säätiö oli vastaanottanut heinäkuun puoliväliin mennessä yli 9 000 hakemusta, kun asuntoja vapautuu noin 2 500. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttavat hakijat ovat etusijalla.

Nämä asiat opiskelijoiden tuissa muuttuvat:

1. Opintoraha laskee nykyisestä 336,76 eurosta 250,28 euroon.

2. Opintolainan valtiontakaus nousee nykyisestä 400 eurosta 650 euroon kuussa.

3. Opintotuen asumislisän sijaan opiskelijat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Aiemmin asumislisää sai enintään 201 euroa. Yleistä asumistukea voi saada jopa 400 euroa.

4. Maksuhäiriö ei enää välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista.

Jyväskylässäkään opiskelija-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Soluja on saatavilla yksiöitä paremmin. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä kerrotaan, että etusijalla ovat uudet opiskelijat, joille pyritään turvaamaan asuinpaikka uudelta paikkakunnalta.

Säätiö tarjoaa elo–syyskuussa vapautuvat paikat juuri uusille opiskelijoille. Jyväskylässä on järjestetty myös väliaikaismajoitusta heille, jotka jäävät ilman opiskelija-asuntoja.

Oulun seudulla opiskelija-asuntoa jonottaa reilut 500 hakijaa. Pelkästään yksiöitä odottaa arviolta sata opiskelijaa. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön mukaan suma purkaantuu viimeistään elo-syyskuun vaihteessa.

Säätiö vastaanotti jo touko-kesäkuussa yli 2 800 asuntohakemusta. Hakemusten määrä on kasvanut kymmenellä prosentilla vuodesta 2016.

Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö kertoo, että 300 uutta opiskelijaa on jäämässä ilman asuntoa. Tilanne on samankaltainen kuin viime vuosina. Ilman asuntoa jäävillä on mahdollisuus odottaa vapautuvia asuntoja tilapäismajoituksessa lokakuun loppuun asti.

Janne Ahjopalo / Yle

Myös Lahdessa opiskelija-asuntojen vuokramarkkinat käyvät kuumina. Lahden Taloilla on vapaana enää soluasuntoja. Syyskuun alussa vapautuvat asunnot selviävät vasta elokuun alussa.

Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiöllä on niin ikään vapaana enää solupaikkoja ja kaksioita. Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä yksiöitä odottaa kymmenien opiskelijoiden jono. Forssassa on solujen lisäksi vapaana vielä yksiöitä ja perheasuntoja.

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Tuki korvaa opiskelijoiden nykyään saaman asumislisän.

Opiskelijoiden asumislisää sai enimmillään 201 euroa.

Yleisen asumistuen myötä rahaa vuokraan voi saada enimmillään 400 euroa, aina kuitenkin korkeintaan 80 prosenttia vuokran määrästä.

Tukeen vaikuttavat muun muassa ruokakunnan koko ja tulot sekä asuinpaikka.

Joensuussa jokaiselle hakijalle ei riitä omaa kotia heti syyskuun aikana, vaikka Joensuun Elli Oy:llä on tänä syksynä vapaana 40 asuntoa enemmän kuin vuosi sitten.

Joensuun Elli saa kesän aikana noin 1 700 asuntohakemusta. Yhtiöllä on 1 900 opiskelija-asuntoa, joissa asuu noin 3 400 ihmistä. Vuoden 2017 aikana Ellille valmistuu noin 400 uutta asuntoa, sillä Savonlinnan opettajankoulutus siirtyy Joensuuhun vuonna 2018.

Tampereellapuolestaan opiskelija-asuntotarjonta on viime vuosina lisääntynyt. Silti kaupungissa on jonoa jopa soluasuntoihin.

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö arvelee jonojen purkautuvan parin kuukauden sisällä. Säätiöllä on vapaana perheasuntoja, joita voivat hakea perheellisten lisäksi esimerkiksi kaveriporukat, säätiö vinkkaa.

Yksiön saaminen vaatii onnea ja kärsivällisyyttä

Suurin osa opiskelijoista hakee ensisijaisesti yksiötä. Esimerkiksi Mikkelin opiskelija-asuntosäätiöstä voi saada itselleen yksiön, mikäli on valmis joustamaan asunnon sijainnin suhteen.

Kaupungin opiskelija-asuntotilannetta on helpottanut se, että tänä syksynä Mikkeliin on tulossa ulkomaalaisia opiskelijoita vain 40, kun viime vuonna heitä oli 200.

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö luonnehtii asuntotilannettaan hyväksi. Soluja ja perheasuntoja on edelleen saatavilla, mutta myös yksiöitä saattaa vapautua joka kuukausi. Säätiöllä on asuntoja 3 000 asukkaalle.

Yle

Seinäjoen tilanne kohenee, kun elokuun lopussa valmistuva opiskelija-asuntokohde tuo kaupunkiin 85 uutta yksiötä lähelle Seinäjoen ammattikorkeakoulun keskuspaikkaa Framia. Sevas Oy kuitenkin kertoo, että vapaana on enää soluasuntoja, eikä jokaiselle hakijalle ole vielä löytynyt kotia. Yhtiöllä on yli 660 opiskelija-asuntoa, joihin mahtuu noin tuhat asukasta.

Kokkolassa on aiemmin kärsitty asuntopulasta, mutta uusien asuntojen myötä jokainen elokuussa asuinpaikan tarvitseva on sellaisen myös saanut.

Raumalla opiskelija-asuntojen saatavuus helpottuu, kun täysremontissa ollut opiskelija-asuntola valmistuu. Kiinteistöosakeyhtiö Pläkkluatissa on lähes sata opiskelija-asuntoa, ja se valmistuu kuukauden kuluttua. Tarkemmin Porin ja Rauman tilanteesta täällä.

Kuopiossa uusi hakija joutuu jonottamaan yksiötä noin vuoden verran. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy lupaa, että kaikki hakijat saadaan kuitenkin asutettua syyskuun puoliväliin mennessä. Yhtiöllä on noin 4 000 asuinpaikkaa, joista lähes puolet on soluasuntoja. Ensi vuonna yhtiölle valmistuu yli 250 uutta yksiötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Marjastajat lähtivät tavoittelemaan harvinaisen hyvää hillasatoa – kymmenet eksyivät

2017, Elokuu 1 - 15:34

Hillastusajan alkaminen on johtanut useisiin etsintätehtäviin Oulun poliisilaitoksen alueella.

Pelkästään viime perjantain ja tämän maanantain välisenä aikana poliisille on tullut jopa neljätoista tehtävää, joissa hillastaja oli eksynyt maastoon.

Kaikki eksyneet kuitenkin löydettiin ja heidät saatiin pois maastossa hyvässä kunnossa.

– Suurin osa eksyneistä oli yksinään, osassa tapauksista oltiin eksytty 2–3 hengen porukassa. Vanhin eksynyt oli 89-vuotias, loput olivat reilun 70 vuoden ikäisiä, komisario Juha Niemelä kertoo.

Niemelän mukaan eksymistapauksia on ollut tavanomaista enemmän. Poikkeuksellinen on ollut myös hillavuosikin, Niemelä toteaa.

– Hyvä hillavuosi motivoi tavoittelemaan omaa osuutta suuresta marjasaaliista.

Osa eksyneistä opastettiin tien varteen soittamalla poliisiauton hälytyssireeniä, jolloin he osasivat suunnata oikeaan paikkaan. Osa hillastajista taas oli päätynyt niin kauas metsään, ettei hälytyssireenin ääni enää kuulunut, ja silloin apuun otettiin tarkkanenäinen poliisikoira.

Teknologia apuna etsinnöissä

Niin sanottu neljän k:n muistisääntö on poliisin mukaan hyvä muistaa ennen hillamaastoon lähtöä: Mukaan tulee ottaa kännykkä, kartta, kaveri ja kompassi.

Etsintöjä helpottaa myös hätäkeskuksen 112 Suomi-mobiilisovellus, Niemelä muistuttaa.

– Normaali hätäpaikannus antaa harva-alueella hyvin summittaisen suunnan. 112 Suomi-mobiilisovelluksella saisi eksyneen paikan 10–20 metrin tarkkuudella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oppi kaiken tietävältä isältä pellon laidalla – nuori yrittäjä uskoo, että pottu pitää pintansa tulevaisuudessakin

2017, Elokuu 1 - 06:00
Mistä on kyse?
  • Yrittäjyys perunanviljelyn parissa on siirtynyt kalajokisessa Mäkelän perheessä isältä pojalle.
  • Luottamus alan näkymiin sekä uudet tavat tehdä yhteistyötä ovat valaneet yrittämisen intoa jatkajaan.
  • Maatilojen sukupolvenvaihdoksiin perehtyneen tutkijan mukaan tilojen siirrot kiinnostavat julkisuudessa, mutta verotuskäytännöt ovat kankeat.

Nuori perunayrittäjä Kimmo Mäkelä seuraa tarkkaan sääpalvelua ja pilvien liikkeitä ikkunasta. Hän nostaa varhaisperunaa aina, kun sää poutaantuu.

Sato on pari viikkoa aikataulusta myöhässä. Menossa on kolmas peräkkäinen kesä, jolloin sääolot Kalajoella ovat poikkeukselliset. Tämä kevät oli kolea, ja routa suli hitaasti. Silti Kimmo Mäkelä puhkuu uskoa ja luottamusta perunan tulevaisuuteen.

Hän on vaiheittain ottamassa vastuulleen isänsä perunatilan.

– Kyllähän se vaatii tietynlaista kutsumusta tälle alalle, että pystyy ja jaksaa toimia päivästä toiseen, Mäkelä sanoo.

Mäkelöiden sukupolvenvaihdos tapahtuu vaiheittain ja harkituin askelin. Perunasta käytännössä kaiken tietävä isä, Juha Mäkelä kertoo poikansa innostuneen toiminnan jatkamisesta hyvin luontevasti.

– Ei häntä oikeastaan ole tarvinnut varsinaisesti kasvattaa jatkajaksi. Kunhan vain vähän näyttää oppia, miten töitä tehdään pellolla ja pakkaamossa. Pikkupojasta jo näki, että hän on kiinnostunut tästä ammatista, Juha Mäkelä kertoo.

Yhteistyötä muiden tilojen kanssa

Mäkelöiden omista pelloista vain kolmasosa on kulloinkin perunalla, loput ovat viljelykierrossa, nurmella ja viljalla. Muun sadon kanssa tehdään yhteistyötä alueen muiden maataloustuottajien kanssa, Kimmo Mäkelä kertoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Minna Väre innostuu ratkaisusta. Hän tutkii parhaillaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia Suomessa.

Kätevää on juuri tehdä yhteistyötä viljelykierron merkeissä. Minna Väre

– Kätevää on juuri tehdä yhteistyötä viljelykierron merkeissä. Jollakin karjatilalliselle voi olla myös tarvetta lannanluovutusyhteistyöhön, saada mahdollisuus lannan levittämiseen suuremmalla pinta-alalle, sellainen on viljelijöille arvokasta.

Väre muistuttaa, että viljelijät ovat tehneet naapuriyhteistyötä aina, mutta nykyisin verkostoituminen luo yhä uusia yhteistyömuotoja. Etäisyys ei nykyisin enää rajoita yhteistyökumppanin löytymistä niin kuin ennen, Väre huomauttaa.

Sukupolvenvaihdoksen kalleus jarruttaa investointeja

Minna Väre seuraa julkista keskustelua tyytyväisenä myös siksi, että sukupolvenvaihdokset näyttäisivät taas kiinnostavan aiempaa enemmän.

Suomen lainsäädäntö kaipaisi hänen mielestään kuitenkin remonttia. Sukupolvenvaihdos saattaa tulla nuorelle yrittäjälle niin kalliiksi, että tilan kehittämismahdollisuudet jäävät pieniksi.

Kyllä vauhti alalla vain kiihtyy, näköjään. Juha Mäkelä

Lisäksi tilan investoinnit ovat saattaneet jäädä vuosikausiksi vähemmälle huomiolle, kun tilan myynti ja jatkajan etsiminen on tullut ajankohtaiseksi.

– Tilan myynnin kannalta on tietysti samantekevää, myydäänkö se vieraalle vai omalle lapselle. Mutta sukupolvenvaihdoksessa haetaan aina edullisinta vaihtoehtoa. Ainahan voi lahjoittaa tai periä, mutta silloin Suomen verottaja saattaa iskeä rankalla kädellä, Väre painottaa.

Erikoistutkija kuitenkin varoittelee liian edullisista myyntiehdoista, jotka saattavat aiheuttaa lahjaveroja perilliselle.

Lukumäärä pienenee, tilakoot kasvavat

Kalajoki on Suomen tärkeimpiä ruoka- ja teollisuusperunan tuotantoalueita. Mäkelän Perunatalo Oy:n tiloissakin puhdistetaan ja pakataan noin 4,5 miljoonaa kiloa perunaa vuosittain. Omaa perunaa tästä on noin 1,5 miljoonaa kiloa.

Varhaisperuna viedään pellolta pesuun ja kylmäsäilytykseen, josta peruna pakataan tilaajien tarpeisiin.Timo Nykyri / Yle

Maatilojen lukumäärä vähenee Suomessa tasaisesti. Toimintaa jatkavat hakevat tulosta kasvattamalla tilakokoa, mikä vaatii lisäinvestointeja. Myös sukupolvenvaihdokset käyvät siten yhä kalliimmiksi.

Kimmo Mäkelän nykyisin luotsaama yritys on toiminut vuodesta 1992 lähtien, mutta perunanviljelystä Mäkelän perheellä on jo 30 vuoden kokemus. Mäkelän Perunatalo Oy on Kalajoen vuoden maaseutuyritys, ja se on palkittu vuoden 2000 ruokaperunan laatutuottajana.

Muutama vuosi sitten yritykseen valmistui uusi pakkaamo. Perunan alhaisen hintatason vuoksi tämäkin yritys on saanut tottua tiukkoihin katteisiin. Yhtiön liikevaihto oli rekisteritietojen mukaan vuonna 2016 noin 1,5 miljoonaa euroa.

Myös Mäkelät ovat tehostaneet tuotantoaan. Useamman yrittäjän omistuksessa olevassa pakkaamossa peruna pestään ja siirretään liukuhihnoilla lajiteltuina kylmävaraston siiloihin, joista peruna otetaan pakkauslinjalle tilausten mukaan.

– Kyllä vauhti alalla vain kiihtyy, näköjään, Juha Mäkelä huokaisee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Venäläinen leiriperinne ei ottanut tuulta purjeisiin – Rosatom-kesäleirille 75 osallistujaa

2017, Heinäkuu 31 - 17:43
Mistä on kyse?
  • Rosatomin kesäleirit ovat yhtiön työntekijöiden perheille suunnattuja.
  • Venäläisen leiriperinteen mukaisesti yritys tarjoaa perheiden lapsille ja nuorille ajanvietettä kesäloman ratoksi.
  • Nyt vastaava leiri on Suomessa Kalajoella, Pyhäjoella sijaitsevan Rosatomin ydinvoimatyömaan naapurikunnassa.
  • Leirille odotettiin sataa lasta ja nuorta, mutta osallistujamäärä jäi 75:een.

Suomalaisten kiinnostus kansainväliselle leirille jäi lopulta vähäiseksi. 14 hengen suomalaisryhmän pääosan muodostavat suomalais-venäläiset nuoret. Useimpien perheillä on myös kytkös leirin järjestävään ydinvoimayhtiö Rosatomiin.

– Venäjällä tällaisia leirejä järjestetään hyvin paljon ja siellä on luonnollista, että lapset pääsevät pitkän kolmen kuukauden mittaisen kesälomansa aikana kesäleireille, kertoo RAOS Voiman Oy:n maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenev.

Suomalaisia oli kuitenkin vaikea houkutella leirille. Suurin osa leirille saapuneista oli entuudestaan tuttuja venäläisen kulttuurin ja kielen kanssa.

Suomalaisryhmän koko 75 hengen leirikoulussa on 14, mutta suomen lisäksi ryhmässä puhutaan vilkkaasti myös venäjää.

Syy on yksinkertainen: suurin osa ryhmän jäsenistä puhuu joko äidinkielenään tai toisena kielenä venäjää.

Monella osallistujalla on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus, toinen vanhemmista on venäjänkielinen tai töissä Rosatomilla.

Julkisen kohun keskellä

Viime viikolla alkanut leiri aiheutti jo ennakkoon julkista kohua, kun epäiltiin, että venäläisyhtiö pyrkii levittämään leirin avulla omaa ydinvoimamyönteistä sanomaansa. Kritiikkiä on kuulunut muun muassa Fennovoiman ydinvoimahankkeen vastustajien suusta.

Rosatomin leirikoulun luova johtaja Roman Seliukovin ja Rosatomia Suomessa edustavan RAOS Voiman Oy:n maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenevkin tästä ei kuitenkaan ole kyse.

Venäjällä tällaisia leirejä järjestetään hyvin paljon. Alina Haapalainen-Kamenev

Kumpikin korostaa, että leiri on nimenomaan yhdessäoloa ja tärkeintä siinä on oppia tuntemaan toisia ja oppia tulemaan toimeen toisista maista kotoisin olevien ihmisten kanssa.

Kalajoen leirillä ei opiskellakaan ydinvoimaa, fysiikkaa eikä taloutta.

– Sehän olisi lasten mielestä suorastaan tylsää, toteaa Alina Haapalainen-Kamenev.

Hänen mukaansa leirin järjestäminen Suomessa tuntui luonnolliselta, koska Rosatomilla on täällä toimintaa.

Leiri osa Rosatom Schoolia

Yksi leiriläisistä on 16-vuotias raahelainen Anna Maksimov. Hän sai leiristä tiedon isältään ja tuli paikalle tutustumaan kansainvälisyyteen.

Hän toivoo saavansa leirin aikana itselleen uusia ystäviä myös muista maista.

– Lisäksi odotan, että täällä oppii myös puhumaan vähän muitakin kieliä. Leirillä on osallistujia Suomen lisäksi Venäjältä, Unkarista, Bulgariasta, Tšekistä ja Slovakiasta.

Ydinvoima-asioista ei leirillä ole Maksimovin mukaan puhuttu. Se toki on kerrottu, että leiri on osa Rosatom Schoolia.

Kalajoen leirin jatkot vielä auki

Leirikoulun järjestelyistä vastaa Rosatom School, joka on käytännössä Venäjän valtion omistaman ydinvoimayhtiön Rosatomin projekti. Siihen osallistuu kouluja ja päiväkoteja kaikilta niiltä paikkakunnilta, joissa Rosatomilla on Venäjällä toimintaa.

Projektissa on mukana opettajia ja henkilökuntaa, jotka toimivat leireillä ohjaajina. Venäjän ulkopuolella järjestettävien leirien yhteydessä he tutustuvat myös kohdemaansa koulutusjärjestelmiin, kertoo Roman Seliukov.

Venäjällä leirikouluun pääsy voi olla vaikkapa tietokilpailupalkintona. Koska Suomessa tunkua leirille ei ollut, miettivät järjestäjät vielä sitä, jääkö tämän kesän leiri lajissaan ainoaksi vai järjestetäänkö leiri myös ensi kesänä, kertoo Seliukov.

Lue lisää:

Lasten Rosatom-leiri herättää kummastusta – Tutkija: "Istuu hyvin yhtiön toimintaan"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aurinko helli festariyleisöä – Katso kuvagalleria Qstockista

2017, Heinäkuu 31 - 14:03
Loppuunmyydyssä Qstockissa juhli viikonloppuna 32 000 ihmistä. Edes toisen päivän pieni vesisade ei juhlia haitannut. Katso kuvat perjantailta ja lauantailta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kalajoella autoon törmännyt nuori moottoripyöräilijä menehtyi

2017, Heinäkuu 31 - 13:03

Kalajoella liikenneonnettomuudessa viime torstaina loukkaantunut moottoripyöräilijä on menehtynyt, kertoo Oulun poliisista tutkinnanjohtaja Ilkka Piispanen.

17-vuotias mies ajoi kevytmoottoripyörällä henkilöauton kylkeen, kun hän yritti todennäköisesti ohittaa U-käännöksen tehnyttä autoa. Onnettomuus tapahtui Hiekkasärkillä Jukupolulla.

Nuori mies loukkaantui onnettomuudessa vakavasti, ja hänet vietiin sairaalahoitoon. Autossa olleet henkilöt eivät loukkaantuneet törmäyksessä.

Poliisi epäilee sekä moottoripyöräilijää että autoilijaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi autonkuljettajaa epäillään kuolemantuottamuksesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia