YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 6 min 51 s sitten

Suomesta löytyi lohikaloihin tarttuvaa virusta

2017, Joulukuu 2 - 19:06

Suomesta on löydetty ensi kertaa kirjolohista tarttuvaa IHN-virusta, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Virusta löytyi Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta. IHN-virus aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia. IHN-tauti on helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu tauti, jonka aiheuttaa rhabdovirus. Se voi tarttua lohikalojen lisäksi muihinkin kalalajeihin, esimerkiksi haukiin ja ankeriaisiin. Ihmisiin tai esimerkiksi koiriin tai kissoihin IHN-tauti ei tartu. Evira on perustanut taudin löytöpaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen. Taudin esiintymisellä Suomessa voi olla vaikutuksia elävien kalojen ja niistä saatavien tuotteiden vientiin. IHN-tautia esiintyy Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Siikalatva pohtii ministeriöiden ärähdystä maanantaina – iltapäivystys jatkuu edelleen Oulussa

2017, Joulukuu 2 - 17:48

Siikalatvan kunta suhtautuu vakavasti sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön ärähdykseen siitä, että Siikalatva oli päättänyt perustaa Ouluun terveysaseman yksityisen Mehiläisen Oulun-pisteen yhteyteen. Ministeriöiden mukaan nykylainsäädäntö ei salli terveysaseman perustamista toisen kunnan alueelle. – Kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa maanantai-iltana. Päätämme silloin, jatkammeko entisellään vai luovutaanko hankkeesta, sanoo Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma. Piilma muistuttaa, että siikalatvalaisten käytössä on jo tämän vuoden alusta ollut Mehiläisen toimipiste Oulussa, mutta vain lääkärin iltapäivystyksenä. – Iltapäivystys jatkuu siellä edelleen, ja haimme siihen laajennusta myös päiväkäyttööön, jolloin se olisi saanut julkisen terveysaseman statuksen. Piilma kertoo. Ilmeisesti kuitenkin juuri laajennus päiväkäyttöön oli liikaa ministeriöille. 10 vuoden sopimus Mehiläisen Oulun toimipiste on osa Siikalatvan ja terveysyritys Mehiläisen välistä sopimusta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksesta. Sen lisäksi Mehiläisen vastuulla on Siikalatvassa muun muassa kaksi terveyskeskusta ja muita sote-palveluita. Kymmenvuotinen sopimus tuli voimaan tämän vuoden alusta, ja sen arvo on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. – Kokemukset ovat voittopuolisesti positiivisia. Säästöä kertyy tältä vuodelta 1,7 miljonaa euroa, Piilma kertoo. Siikalatvan kunta perustettiin 2009 alussa lakkautettujen Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien tilalle. Kunnassa asuu noin 5 500 asukasta, ja sieltä on matkaa Ouluun vajaat sata kilometriä. Pitkästä etäisyydestä huolimatta siikalatvalaiset asioivat paljon Oulussa. Lue lisää: Ministeriöt: Siikalatvan ja Mehiläisen yhteinen terveyskeskus on lainvastainen Mehiläisessä yllätyttiin ministeriöiden Siikalatva-tulkinnasta: Vastaavaa tapahtuu jo muualla

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläisessä yllätyttiin ministeriöiden Siikalatva-tulkinnasta: Vastaavaa tapahtuu jo muualla

2017, Joulukuu 2 - 16:25

Lääkärikeskus Mehiläisessä hämmästellään ministeriöiden tulkintaa, jonka mukaan Siikalatvan suunnitteleman terveyskeskuksen perustaminen Ouluun olisi laitonta. Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo, että kannanottoa tutkitaan rauhassa. – Olemme mahdollisimman pian yhteydessä sekä ministeriöön että Oulun kaupunkiin. Tulkinta tuli meille yllätyksenä. Järvenpään mukaan Siikalatva oli tiedustellut asiasta Kuntaliiton lakimieheltä, joka ei ollut nähnyt estettä toiminnalle toisen kunnan alueella. Lakimies oli myös todennut, että tätä tapahtuu jo nyt "melko paljon". Järvenpää ottaa esimerkiksi Helsingin Sydänsairaalan. Sen pääomistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Tampereen yliopistollinen sairaala: kyse ei siis ole yksityisestä sairaalasta, ja hoitoon pääsee lähetteellä julkisen palvelun hinnoilla. – Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole aikaisemmin nähnyt estettä sille, että kunta tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita terveydenhuoltolain valinnanvapauden puitteissa toisen kunnan alueella, toteaa Mehiläisen Järvenpää. Järvenpään mukaan ainut ero Helsingin Sydänsairaalan ja Siikalatvan Oulu-suunnitelmien välillä on se, että jälkimmäisessä on kyse perusterveydenhuollosta. – Toimijoiden kannalta on tärkeää, että on selkeä ymmärrys siitä, miten nykyisen lain puitteissa toimitaan. Pelisääntöjen on oltava samat kaikille. Lue lisää: Sote-neuvottelut Mehiläisen kanssa alkoivat –Tornion kaupunginjohtaja: Yhteisyritys säilyttää terveyskeskukset

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Aiotteko pitää isyyslomaa?" – Kansa tenttasi presidenttiä suorassa lähetyksessä

2017, Joulukuu 2 - 14:12

Presidentti Sauli Niinistö on vastannut kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä Tasavallan presidentin kyselytunnilla Yle Radiossa 1:ssä. Kansalaiset olivat kiinnostuneita myös presidentin henkilökohtaisesta elämästä. Niinistöltä kysyttiin, aikooko hän pitää isyyslomaa, kun hän ja rouva Jenni Haukio saavat perheenlisäystä. – Nyt tilanne on sellainen, että minulla ei ole harmainta aavistusta, mitä ensi vuonna alkuvuodesta asti teen. Saattaa tulla pysyvä isyysloma tai eläke. Jos minut valitaan uudelleen, kategorinen irtautuminen moneksi viikoksi tai kuukaudeksi voi olla vaikeaa. Siitä tulee ehkä vähän semmoinen pätkäisyysloma, hän pohti. Kysyjä halusi tietää, voiko Niinistö pitää lomaa edes muutaman päivän. – Julistamatta nyt mitään päivää minkäänlaiseksi ainahan sitä voi töitään ja tapaamisiaan ryhmittää niin, että saa jäämään välejä. Silloin eletään tietysti normaalia perhe-elämää, johon automaattisesti kuuluu lapsenhoito, Niinistö vastasi. Niinistöltä udeltiin, miten lapsi tulee vaikuttamaan hänen maailmankuvaansa. – Nyt mennään aika syvälle. Minullahan on kaksi poikaa, jotka nyt ovat jo hyvin varttuneita. Tämä on varmasti tietyllä tavalla toisenlainen kokemus, koska tässä iässä isänä ehkä malttaa mielensä vähän paremmin ja saattaa olla hidasliikkeisempi. Siinä on aina se etu, että ehtii miettiä matkalla. "Puheet puolustusliitosta vähintään ennenaikaisia" Ensimmäinen kysymys koski puolustuspolitiikkaa, josta on väännetty myös presidentinvaalien tenteissä. Niinistön mukaan mikään turvallisuusuhka nykymaailmassa ei ole täysin ennakoitavissa. – Mutta sanoisin, että jos puhutaan sodan uhasta, sellaista ei Suomessa ole näkyvissä. Turvallisuusuhat saattavat olla aivan erilaisia kuin on perinteisesti ajateltu. – Otan nyt tässä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sen muuttoliikepaineen, jonka sen pahimmillaan arvioidaan aiheuttavan. Siinä on aikamoinen haaste. Kuulija halusi tietää, miten suomalaiset voivat hyötyä pohjoismaisesta yhteistyötä. Niinistön mukaan sotaharjoitukset ovat taitojen kehittämistä ja suomalaiset saavat oppia toimimisesta esimerkiksi uusissa olosuhteissa. – Ruotsin kanssa kyllä käydään keskusteluja. Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että puheet esimerkiksi puolustusliitosta ovat olleet vähintään ennenaikaisia ja Ruotsihan on torjunutkin sellaiset puheet. Niinistön mielestä kuitenkin esimerkiksi tiedonjakelun ja tilannekuvan suhteen yhteistyöstä voi olla hyötyä. Niinistö muistutti myös EU-ulottuvuudesta. – Siellähän nyt pitkästä aikaa on vahvasti esillä yhteinen turvallisuuspolitiikka. Ainakin minä olen ollut kovin tyytyväinen, että päästäisiin eteenpäin. Sekään ei tarkoita puolustusliittoa, mutta kuitenkin tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä. Niinistöltä tivattiin myös, toteutuvatko Suomessa perustuslaki ja ihmisoikeudet, kun oleskeluluvista päätetään. – Meillä tietysti perustuslainmukaisuuden tarkastelu tapahtuu siinä vaiheessa, kun lakeja säädetään. Minulla on aikamoinen luottamus myös Suomen oikeuslaitokseen. Tietysti meidän täytyy muistaa se, että joskus joku aina erehtyy tai annetussa ratkaisussa ei ole ollut käytettävissä kaikkia tietoja olosuhteista. Mitä on tehty syrjäytymisen estämiseksi? Niinistöltä kysyttiin myös nuorten syrjäytymisestä, sillä hän asetti virkakautensa alussa työryhmän pohtimaan ongelmaa. Kysyjä halusi tietää, mitä edistystä ryhmä on saanut aikaan. – Jos kohta onkin niin, että julkisen sektorin toiminta tässä suhteessa on aivan ensiarvoisen tärkeää ja kaiken selkäranka, niin siitä huolimatta halusin keskusteluttaa sitä, voiko jokainen meistä tehdä jotakin. Niinistön mielestä voi. – Minulle tulee usein mieleen nuoruudesta puolituntemattomankin ihmisen, erityisesti aikuisen mutta myös ikäisteni, kommentteja toiminnastani. Joko myönteisiä tai opastavia tai kielteisiäkin. Muistan ne siksi, että ne ovat vaikuttaneet. Tätä minä oikeastaan ajoin tässä takaa: me kaikki voimme hämmästyttävällä tavalla vaikuttaa nuoriin, Niinistö perusteli virkakaudellaan vaalimaansa teemaa. Presidentti myös varoitti jättämästä nuoria yksin. – Se vaatii tietysti kanssaihmisiltä hiukan taitoakin, jos alkaa näyttää siltä, että joku ei tunne, että hän on täysin hyväksytty. Sellaista oppia me varmaan kaikki kaipaisimme, varmasti tiettyä havaintoherkkyyttäkin. Aiheet kansallisesta identiteetistä turvallisuuteen Lähetyksessä keskusteltiin muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kansallisesta identiteetistä kansainvälisessä maailmassa sekä oppimisesta. Lähetys tehtiin Oulusta, jossa Niinistö on päättämässä maakuntamatkojen sarjaa. Toimitus valitsi kuuntelijoiden lähettämistä kysymyksistä ne, jotka pääsivät lähetykseen. Kysyjä sai itse esittää kysymyksensä puhelimessa. Presidentille oli etukäteen kerrottu ohjelmaan tulevien kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutui keskustelun mukaan. Kansalaisia kiinnosti lopussa myös, mikä merkitys musiikilla on Niinistön elämässä. – Kuulun siihen ryhmään, joilla ei ole sävelkorvaa ollenkaan, mutta kuuntelen mielelläni, Niinistö sanoi. – Esimerkiksi Helsinki-Pori välille, johon saattaa mennä kolmisen tuntia, Jenni varaa aina musiikkia mukaan. Jutellaan ja kuunnellaan musiikkia. Ne ovat mukavia hetkiä, Niinistö intoutui tunnelmoimaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ministeriöt: Siikalatvan ja Mehiläisen yhteinen terveyskeskus on lainvastainen

2017, Joulukuu 2 - 13:49

Lääkärikeskus Mehiläisen ja Siikalatvan kunnan aikomus perustaa julkinen terveyskeskus Ouluun ei käy ministeriöiden mukaan päinsä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön tiedotteessa sanotaan, että nykylainsäädäntö ei salli terveysaseman perustamista toisen kunnan alueelle. Siikalatvan kunta on päättänyt perustaa Ouluun terveysaseman yksityisen Oulun Mehiläisen yhteyteen. Suunnitelmista erityisen tekee se, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen lääkäriasema ja kunta ovat perustamassa terveysasemaa toisen kunnan maantieteelliselle alueelle. Ministeriöt katsovat, että tapauksessa on useita seikkoja, jotka eivät ole voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. – Kunta ei voi perustaa julkisen terveydenhuollon järjestämistä varten terveysasemaa tai sen sivupistettä oman alueensa ulkopuolelle, ellei kyse ole yhteistoimintasopimukseen perustuvasta tehtävän hoitamisesta kuntien yhteistoimintana (Siikalatvan kunta ja Oulun kaupunki) tai toiminnasta, johon on asukkaiden tarpeen perusteella erityinen peruste, todetaan ministeriöiden tiedotteessa. Vielä eilen perjantaina valtiovarainministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi sanoi Yle uutisten haastattelussa, että selvitystyö Siikalatvan ja Mehiläisen aikeista on kesken. Ministeriöiden mukaan Siikalatvan kunta ja Mehiläinen perustelevat sopimustaan sillä, että järjestelyllä helpotetaan Oulussa töissä käyvien Siikalatvan asukkaiden tilannetta. Lisäksi oululaiset voisivat käyttää terveysasemaa. Siikalatvan kunta laskuttaisi palveluista Oulua. – Siikalatvan kunnan päätöksestä ei käy ilmi, kuinka monella Siikalatvan asukkaalla olisi tarve käyttää Oulussa sijaitsevia palveluja. Näin ollen on kyseenalaista, voidaanko toimintaa perustella millään asukkaiden etuun liittyvällä syyllä. Myös kuntalaki estää järjestelyn Järjestelyn katsotaan olevan ristiriidassa myös kuntalain kanssa. Toiseen kuntaan ei voi perustaa terveyskeskusta kunnan yleisen toimialan perusteella. Kunnilla on laaja itsehallinto päättää tehtävistään, mutta yleistä toimialaa rajoittavat tietyt vakiintuneet periaatteet. Kunta ei voi päättää ottaa tehtävää hoidettavakseen silloin, kun tehtävä on annettu jonkin toisen kunnan tehtäväksi. Oulussa terveydenhuollon vastuu on ensisijassa Oulun kaupungilla. Siikalatvan kunnan toiminta on siihen nähden päällekkäistä. Kunnalla täytyisi lisäksi olla asukkaiden palvelutarpeen perusteella erityisiä ja painavia syitä, että se voisi lähteä laajentamaan palvelutarjontaa toisessa kunnassa. Vaikka ministeriöt katsovat Siikalatvan ja Mehiläisen suunnitelman nykylainsäädännön vastaiseksi, valtiolla ei ole käytännössä mahdollisuutta hakea päätökseen muutosta. – Oulun kaupunki voi riitauttaa aikanaan Siikalatvan laskun yllä mainituilla perusteilla ja asia käsitellään hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimissa. Oulun kaupunki ilmoitti eilen ennen ministeröiden ulostuloa, että Oulu ei hyväksy Siikalatvan ja Mehiläisen aikomuksia. Oulu aikoo riitauttaa asian, eikä se myöskään aio maksaa kustannuksia, jotka syntyvät oululaisten käyttämistä Mehiläisen palveluista. Ministeriöt sanovat ryhtyvänsä arvioimaan terveydenhuoltolain muuttamista siten, että toiminta toisen kunnan alueella kiellettäisiin nimenomaisesti. Juttua muokattu 4.12.2017 klo 13.30: Kuntalain kirjoitusasu korjattu. Alunperin jutussa luki kuntalaislaki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulu vie Siikalatvan ja Mehiläisen yhteisen terveyskeskuksen oikeuteen – ennakkotapaukseen halutaan oikeuden ratkaisu

2017, Joulukuu 1 - 15:04

Oulun kaupunki ei hyväksy Siikalatvan ja lääkärikeskus Mehiläisen aikomusta perustaa Ouluun Siikalatvan kunnan terveysaseman etäpiste. Oulu aikoo riitauttaa asian, eikä se myöskään aio maksaa kustannuksia, jotka syntyvät oululaisten käyttämistä Mehiläisen palveluista. Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto sanoo, että kyseessä on ennakkotapaus, jolle halutaan oikeuden päätös. Hänen mukaansa lakia on tarvittaessa muutettava. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen lääkäriasema ja kunta ovat perustamassa terveysasemaa toisen kunnan maantieteelliselle alueelle. Ylitalo-Katajiston mukaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön että valtiovarainministeriön näkemys on, ettei Mehiläisen ja Siikalatvan etäpiste Oulussa pohjaudu voimassa oleviin lakeihin. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi sanoo ministeriön selvittävän parhaillaan, voivatko Siikalatvan kunta ja Mehiläinen perustaa terveysaseman Ouluun. Hänen mukaansa asiaa voi lähestyä sekä terveydenhuolto- että kuntalain kautta. – Tulkintamme mukaan tämä ei ole soveliasta. Toisen kunnan alueella toimiminen on perinteisesti pohjautunut yhteisymmärrykseen, Pitkäniemi sanoo. Pitkäniemi kuitenkin toteaa, ettei terveysaseman perustamista Ouluun voida näillä näkymin estää. Mehiläinen on ilmoittanut Ouluun perustettavan etäpisteen tavoittelevan asiakkaiksi myös oululaisia. Siikalatva ja Mehiläinen eivät ole olleet suunnitelmistaan yhteydessä Oulun kaupunkiin. Oulun kaupunki ottaa asian tiimoilta yhteyttä niihin asukkaisiin, jotka ovat jo ilmoittaneet terveysaseman vaihdosta. Klo 15.46 lisätty valtiovarainministeriön ylijohtajan kommentit.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin lentokentillä otetaan käyttöön lähtöselvitysautomaatteja

2017, Joulukuu 1 - 13:58

Lentokenttäyhtiö Finavia sanoo parantavansa Kittilän ja Rovaniemen lentoasemien toimintaa talven aikana ottamalla käyttöön lähtöselvitysautomaatteja ja nopeuttamalla lippujen tarkastusta turvatarkastuslinjastossa. Lisäksi Rovaniemellä lähtöaulaan on tulossa matkatavaran jättämiseen tarkoitettuja "bag drop"-automaatteja. – Parhaillaan pohdimme sellaisiakin ratkaisuja, joilla parannamme pysyvämmin Lapin lentoasemien kykyä vastata lentoliikenteen kasvuun. Kerromme kehityssuunnitelmista tarkemmin talven aikana, sanoo johtaja Joni Sundelin Finavian tiedotteessa. Lapin lentoasemiksi Finavia laskee Rovaniemen, Kittilän, Ivalon, Kuusamon, Kemi-Tornion ja Enontekiön.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pyhäinhäväistys vai hauskaa huumoria? Nuoret "vandalisoivat" klassikkoteoksia ja tulivat samalla oppineeksi taidehistoriaa

2017, Joulukuu 1 - 09:50
Mistä on kyse?
  • Kuvataiteen opettaja päätti opettaa taidehistoriaa uudella tavalla.
  • Myllytullin yläkoululaiset tekivät taidemeemejä.
  • Idea oli peräisin Taidevandalismi-ryhmästä.
  • Ryhmän perustaja kertoo saaneensa pelkästään hyvää palautetta.
  • Ateneumin museonjohtaja suhtautuu taidevandalismiin kannustavasti.
Oululaisen Myllytullin yläkoulun opettaja Johanna Ollila selasi Suomen kuvataideopettajien Facebook-ryhmää. Siellä silmiin pisti kollegan kertomus oppilaiden kanssa toteutetusta projektista, jossa he monistivat kuvia taidekirjoista ja tekivät niistä paperisia versioita meemeistä. Meemit ovat netti-ilmiöitä, jotka saavuttavat suuren suosioin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Alkuperäinen idea oli peräisin Ines Lukkasen perustamasta, taidetta ja meemejä humoristisesti yhdistelevästä, Facebookin Taidevandalismi-ryhmästä. Lukkasen mukaan taidevandalismin pariin on ajautunut paljon taideopiskelijoita, -opettajia ja museohenkilöstöä. – Minulle linkitellään jatkuvasti juttuja, jotka ovat saaneet innoituksensa ryhmästämme. Palaute on ollut pelkästään hyvää, Lukkanen kertoo. Museojohtaja mielissään, kun taide tuodaan nykyhetkeen Myllytullin 8–9-luokkien kuvataiteen oppilaat pääsivät taidevandalismin innoittamina toteuttamaan omaa teini-ikäisen ajatusmaailmaansa digitaalisesti Suomi 100 -hengessä. – Annoin oppilaille kultakauden ajanjakson (1880–1910) ja he lähtivät fiilispohjaisesti etsimään Ateneumin kuvista teosta, josta saisi tehtyä meemin, Johanna Ollila kertoo. Opettaja ja oppilaat olivat henkisesti samalla puolella. Johanna Ollila Museonjohtaja Susanna Pettersson Ateneumista kertoo, että hyvä taideteos kestää eri tulkintoja. Ateneumin suhtautuminen taidevandalismiin onkin hänen mukaansa kannustavaa. Taide ei hänen mukaansa kärsi, vaikka se tuodaan nykyhetkeen. – Siinä ei ole mitään pelättävää. Elämme visuaalista aikaa ja nuoret näkevät virroissaan satoja kuvia päivittäin. Olen onnellinen siitä, jos kuvat saavat nuoret pysähtymään ja ajattelemaan, Pettersson myhäilee. Johanna Ollilla sanoo yllättyneensä siitä, kuinka hyvin meemitehtävä lopulta toimi. Oppilaat käsittelivät meemeissään sarkastisesti muun muassa koulun sääntöjä. – Saimme hyviä nauruja meemitehtävän kanssa. Opettaja ja oppilaat olivat henkisesti samalla puolella, Ollila kertoo. Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Yehia Eweis. Helene Schjerfbeck: Haavoittunut soturi hangella (1880). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Yehia Eweis. Hugo Simberg: Hartaus (1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.Kansallisgalleria. Magnus Enckell: Konsertti (1898). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.Kansallisgalleria / Jukka Romu. Robert Wilhelm Ekman: Ilmatar (1860). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Albert Edelfelt: Kristus ja Mataleena (1890). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka (1877). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Hjalmar Linderin lahjoituskokoelma. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla (1884). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Ahlström. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Korjaus: 1.12.2017 klo 9.13, kuvataiteen opettaja, kuvataide. Aiemmin jutussa termit kuvaamataidon opettaja ja kuvaamataito.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Susi kuoli jäätyään auton alle Siikajoella

2017, Joulukuu 1 - 08:55

Susi kuoli liikenneonnettomuudessa Valtatie 8:lla Siikajoen Revonlahdella perjantaiaamuna noin kello 5.40. Onnettomuuspaikka oli Revonlahden eteläpuolella riista-aidan päässä. Oulun poliisin tiedotteen mukaan susi oli tullut yllättäen auton eteen pimeässä. Susi kuoli saman tien törmäyksen seurauksena. Henkilöauton keulaan tuli vaurioita. Poliisi kertoo, että alustavasti tarkasteltuna kyseessä lienee nuori eläin. Susi lähetetään Eviraan tutkittavaksi, koska kyseessä on rauhoitettu eläin. Samassa kohdassa kuoli susi noin kuukausi aikaisemminkin jäätyään auton töytäisemäksi. Klo 18:41 vaihdettu pääkuvaksi arkistokuva sudesta. Aikaisemmin pääkuvana oli virheellisesti kuva kojootista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

880 miljoonaa euroa ja 335 raidekilometriä – 11 vuoden ratatyö Seinäjoen ja Oulun välillä on valmis

2017, Marraskuu 30 - 15:49

Seinäjoki–Oulu-radan perusparannus- ja kehittämistyö on päättymässä. 11 vuoden aikana on perusparannettu 335 kilometriä raidetta, rakennettu 105 kilometriä uutta kaksoisraideosuutta ja poistettu 105 tasoristeystä, listataan ratahankkeen juhlajulkaisussa. Tänään torstaina rataurakan päättymistä juhlistettiin juhlajunalla Seinäjoelta Ouluun. Yle on seurannut ratahanketta koko sen 11 vuotisen historian ajan. Tsaarinaikaisia ratarakenteita Liikenneviraston mukaan rautatien rakentaminen Pohjanmaalle oli ensimmäistä kertaa esillä 1863-64. Päätös radan rakentamisesta tehtiin 1882 ja Seinäjoen ja Kokkolan väli valmistui 1885. Kokkola–Oulu–Toppila-välin rataosuus valmistui seuraavana vuonna 1886. – Puolileikillään voisi todeta, että rakenne siis sisälsi joiltain osin kirjaimellisesti tsaarinaikaisia rakenteita, toteaa Seinäjoki–Oulu-ratahanketta alusta asti luotsannut projektijohtaja Tommi Rosenvall hankkeen juhlajulkaisussa. Ratahankkeeseen sisältynyt perusparannustyö tuli siis tarpeeseen, sillä radan rakenteista oltiin oltu huolissaan jo pidempään. Tommi Rosenvallin mukaan perusparannus oli tehtävä, jotta junaliikenne etelän ja pohjoiden välillä saatiin ylipäätään turvattua. Rataprojektin aikana käytiinkin läpi kaikki vanhat raiderakenteet korjaten se, mitä piti. – Suurin ongelma oli ehkä sepelitukikerros, joka oli loppuunkulunut melkein koko Seinäjoki–Oulu-väliltä, Rosenvall sanoo. Rosenvallin mukaan huonokuntoiset rakenteet aiheuttivat routimista, joka näkyi asiakkaille viivästyksinä junaliikenteessä. Yksi Pohjanmaan radan pahimmin routivista väleistä oli juuri rataosuus Kokkolasta Ouluun. – Routaongelmat ovat nyt ohi, Rosenvall toteaa. Radan perusparannuksen päätoimenpiteitä olivat sepelitukikerroksen uusimisen lisäksi myös radan routaeristäminen, kuivatuksen parantaminen ja toimenpiteet sähkö- ja turvalaitejärjestelmille. Juhlajuna saapuu Härmän asemalle. Tarmo Niemi / Yle Raha ei riittänyt kokonaan kaksiraiteiseksi Seinäjoki-Oulu-ratahankkeella on pitkä historia. Sen suunnittelutyötä tehtiin Tommi Rosenvallin mukaan vaiheittain jopa toistakymmentä vuotta. 2006 valmistui hankkeen yleissuunnitelma, jota 2007 lähdettiin jalostamaan rakennussuunnitteluksi. Varsinainen rakennustyö alkoi 2007. Alussa haaveiltiin koko Seinäjoki–Oulu-välin muuttamisesta kaksiraiteiseksi. Muun muassa VTT:n selvityksessä radan kehittäminen täydeksi kaksoisraiteeksi katsottiin nykyisen radan parantamista kannattavammaksi. Rahat eivät kuitenkaan riittäneet. – Kustannusarvio pomppasi niin korkeaksi, että viesti oli se, että pienemmällä summalla pitää tulla toimeen ja asioita pitää priorisoida. Kokonaisuudesta on nyt poimittu ne osuudet, jotka eniten palvelevat liikennettä kaksiraiteisina, Rosenvall sanoo. Kaksiraiteisiksi rakentuivat rataosuudet Seinäjoen seudulla ja Kokkola–Ylivieska-väli. Kokkola–Ylivieska -kaksoisraidehanke yhdistettiin mukaan Seinäjoki–Oulu-ratahankkeeseen 2012. Tommi Rosenvallin mukaan kahden erillisen hankkeen yhdistäminen oli hyvä ratkaisu: yhteisen hankeorganisaation myötä toteutusta pystyttiin tehostamaan, riskejä ja rakentamisen aiheuttamia haittoja minimoimaan. Melkein miljardi euroa 11-vuotisen hankkeen bujetti on jättimäinen 880 miljoonaa euroa. Hankkeen ensimmäisinä vuosina rahoituksesta neuvoteltiin – ja väännettiin – vuosittain. Yle on uutisoinut lukuisista budjettiväännöistä, joissa ratatöille haettiin ja myönnettiin muutaman kymmenen miljoonan rahoitus kerrallaan. Välillä pelättiin jopa ratatöiden keskeytyvän ja välillä apuun rahoittajana tuli VR. – Alkuvuodet olivat rahoituksellisesti vaikeita. Rahaa myönnettiin pienissä osakokonaisuuksissa ja se ei mahdollistanut töiden optimaalista suunnittelua. Onneksi hyvissä ajoin saatiin varmistettua loppurahoitus ja sen myötä tulevien vuosien töiden optimoinnin suunnittelu parani, Tommi Rosenvall kertoo. Rahaa myönnettiin pienissä osakokonaisuuksissa ja se ei mahdollistanut töiden optimaalista suunnittelua. Tommi Rosenvall Rosenvallin mukaan hankkeen pituus ja pidemmäksi ajaksi myönnetty rahoitus mahdollistivat sen, että syntyi myös kustannussäästöjä. – Isoja kokonaisuuksia on pyritty optimoimaan ja hyvällä työryhmällä on saatu aikaan hyvä kokonaisuus. Pystyimme tekemään oikeita töitä oikeaan aikaan, eikä ainoastaan niitä töitä, joihin rahoitus riitti, Rosenvall sanoo. Syntyneet kystannussäästöt mahdollistivat hänen mukaansa muun muassa sen, että tasoristeykset saatiin poistettua ja junien kulkunopeudet nostettua koko Seinäjoki–Oulu-osuudella, myös Ylivieska–Oulu-välillä, mikä ei alkuperäiseen budjettiin kuulunut. Häjyt ottivat juhlajunan vastaan Härmän asemalla.Tarmo Niemi / Yle Turvallisuus tärkeimpänä Ratahankkeen edetessä on korostettu sen vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen. Tasoristeykset ovat tunnetusti onnettomuusriskejä liikenteessä. Esimerkiksi vuonna 2009 Yle uutisoi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tapahtuneen juhannukseen mennessä viisi tasoristeysonnettomuutta. Koko maassa onnettomuuksien määrä oli tuolloin 17. – Tasoristeys on aina vaaran paikka. Niiden poistaminen jo yksin on parantanut seudun asukkaiden ja junankäyttäjien turvallisuutta merkittävästi, Tommi Rosenvall toteaa. 11 vuoden aikana Seinäjoen ja Oulun väliltä poistettiin 105 tasoristeystä. Ne korvattiin yli- ja alikulkusilloilla sekä erilaisilla tiejärjestelyillä. Myös suoja-aitoja on rakennettu ja turvalaite- sekä sähköratajärjestelmämuutoksia on tehty koko osuudella. Kokkola–Ylivieska-välille on rakennettu kokonaan uusi turvalaitejärjestelmä. Tasoristeysten poistaminen liittyy rataosuuden maksiminopeuden nostamiseen 140 kilometristä 200 kilometriin tunnissa. – Jos ajetaan yli 140 kilometriä tunnissa, ei saa olla tasoristeyksiä, Rosenvall muistuttaa. Rosenvall ei halua arvioida, miten paljon maksiminopeuden nostaminen vaikuttaa käytännössä asiakkaiden matka-aikaan, koska lopullinen matkanopeus riippuu operaattorista. Se on kuitenkin tosiasia, että parhaimmillaan henkilöjunat pääsevät nyt kulkemaan Helsingistä Ouluun suurinta sallittua nopeutta koko matkan. 8,5 miljoonaa työtuntia ja osaajapula Liikennevirasto on laskenut, että 11 vuoden aikana Seinäjoen ja Oulun välillä on tehty 8,5 miljoonaa työtuntia. Koko hanke 2007-2017 vastaa 5300 henkilötyövuotta. Rataurakat työllistivät myös yrityksiä. Ratarakentamisen kiivaimmat vuodet olivat 2013, 2014 ja 2015, joiden aikaan koettiin myös osaajapulaa. – Kiivaimpina vuosina tietyissä ammattiryhmissä oli pulaa. Spesiaalihenkilöitä rautatierakentamiseen esimerkiksi turvalaitetöissä tai kiskohitsaamiseen ei määräänsä enempää löydy. Kyllä siellä äärirajoilla mentiin, Tommi Rosenvall sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että myös muualla Suomessa oli ratatöitä käynnissä ja tarvetta osaajille. Parhaimmillaan töissä on ollut jopa 2000 henkilöä yhtä aikaa. Kiivaimpina vuosina tietyissä ammattiryhmissä oli pulaa. Spesiaalihenkilöitä rautatierakentamiseen esimerkiksi turvalaitetöissä tai kiskohitsaamiseen ei määräänsä enempää löydy. Tommi Rosenvall Vaikka projektijohtajan mukaan kulloinkin tehtävistä töistä on pyritty tiedottamaan muun muassa alueen asukkaille, on palautetta silti välillä tullut. Radan perusparannustyöt ovat vuosien mittaan aiheuttaneet muutoksia junaliikenteeseen, aikatauluja on muokattu, junia korvattu bussilla ja välillä on ollut jopa liikennekatkoksia, jolloin koko radan liikenne on pysäytetty. – On ollut eri mittaisia työrakoja, jolloin henkilöjunat on korvattu bussilla ja tavaraliikenne ollut seis, Rosenvall sanoo. Katkoksien pituus on vaihdellut kuudesta tunnista pariin vuorokauteen. Keskustelua herättivät aikanaan myös esimerkiksi Kokkola–Ylivieska-kaksoisraiteen alle jäävät maa-alueet ja niiden lunastaminen. Hankkeen myötä Seinäjoen ja Oulun välille on avattu kaksi uutta henkilöliikenteen asemaa. Härmän asema avattiin 11 vuoden ja Kempeleen asema 26 vuoden tauon jälkeen. Myös muiden radanvarren asemien esteettömyyttä on pyritty parantamaan. Haastavat kohteet 335 kilometrin matkalle mahtuu monenlaista maisemaa ja monia kohteita. Maasto-olosuhteet ovat olleet haastavia ja esimerkiksi Kokkola-Ylivieska -osuudella oli 80 kappaletta siltoja. Hankkeen juhlajulkaisussa nostetaan rakennuskohteista esiin Pyhäjoen ylittävä ratasilta Oulaisissa Ylivieska-Oulu -rataosuudella. Toinen vaativa kohde oli Kalajoen ratasilta Ylivieskassa. Kalajoen ylittäneet kaksi ratasiltaa purettiin ja korvattiin yhdellä sillalla. Kokkolan ja Ylivieskan välillä kaksoisraideosuudella on kaksi isoa siltaosuutta: Vetelinjoen ratasilta ja Kannuksen silta. Seinäjoen ja Lapuan välisellä kaksoisraideosuudella haastavuus syntyi mm. tasoristeysten poistamisesta ja haastavien pohjaolosuhteiden vaatimista rakennustöistä. – Varsinkin Seinäjoen pää oli hyvin pehmeällä alueella. Sinne on paalulaattaa rakennettu pitkiä pätkiä, Tommi Rosenvall sanoo. Projektijohtaja Tommi Rosenvall ja kansanedustaja Harry Wallin (sd.) Ylen toimittaja Päivi Rautasen haastattelussa.Tarmo Niemi / Yle Juhlajuna Seinäjoelta Ouluun Rataprojektin päättymistä juhlistettiin tänään torstaina Seinäjoelta Ouluun matkaavalla juhlajunalla. Kutsuvieraita kuljettava juna pysähtyi muun muassa Härmän ja Kempeleen asemilla. Projektinjohtaja Tommi Rosenvallille hankkeen valmistuminen tarkoittaa uusia haasteita. 11 vuodeksi venynyt pesti on kuitenkin ikimuistoinen. Sen päätteeksi lähtevät kiitokset työtovereille ja yhteistyökumppaneille. – On ollut mielenkiintoista, eikä kahta samanlaista päivää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulaskankaan synnytykset saavat jatkua, kunnes korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian

2017, Marraskuu 30 - 15:32

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt välipäätöksen, jolla Oulaskankaan synnytyssairaalan toiminta voi jatkua niin kauan kuin asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi syyskuussa päätöksen, jonka mukaan synnytystoiminta lopetetaan 30.6.2018 mennessä. Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Oulaskankaan sairaalassa ei ole riittäviä resursseja ja osaamista hoitaa sellaisia vastasyntyneitä, jotka tarvitsevat terveydentilansa takia välitöntä hoitoa tai tehostettua valvontaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntayhtymä haki muutosta KHO:lta hallinto-oikeuden päätökseen. Sairaanhoitopiiri pyysi päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes KHO on ratkaissut asian. KHO päätti torstaina, että hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syyttäjä: Amfetamiinia levitettiin maatilalta eri puolille Suomea, elintarvikekauppa oli pelkkä kulissi

2017, Marraskuu 30 - 13:05
Mistä on kyse?
  • Useaa eri kansalaisuutta olevien henkilöiden epäillään tuoneen ja levittäneen huumausaineita Oulun alueelle.
  • Poliisi sai esitutkinnassa takavarikkoon 29 kiloa amfetamiinia.
  • Laajan rikosjutun niin sanotussa amfetamiinikokonaisuudessa on syytettyinä 11 henkilöä.
Oulun käräjäoikeus jatkoi torstaina poikkeuksellisen suuren huumausainerikosjutun käsittelyä Oulun vankilan tiloissa. Syyttäjä on nostanut syytteet seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta tai avunannosta siihen, kahdesta huumausainerikoksesta ja yhdestä törkeästä rahanpesusta yhteensä 11 vastaajaa vastaan. Heistä kahdeksan on edelleen vangittuina. Syyttäjä vaatii viidelle henkilölle 10 vuoden vankeusrangaistusta, kolmelle seitsemää ja kahdelle neljää vuotta ehdotonta vankeutta. Yhdelle vastaajalle syyttäjä vaatii 80 päiväsakkoa. Oikeudenkäynti liittyy Pohjois-Suomen luultavasti kaikkien aikojen suurimpaan huumetakavarikkoon, jossa takavarikoitiin noin 30 kiloa amfetamiinia, 8 kiloa hasista ja kilo marihuanaa. Huumekätköjä maatilalla Syyttäjän mukaan viisi henkilöä on tuonut maahan amfetamiinia noin 35 kiloa. Yksi miehistä oli alkuvuodesta 2017 vuokrannut maatilan Oulun keskustaan rekisteröidyn elintarvikekaupan nimissä. Syyttäjän mukaan kaupalla ei ole ollut kuitenkaan laillista liiketoimintaa. Maatila on syyttäjän mukaan hankittu huumausaineliiketoimintaa varten ja yritystä on käytetty kulissina rikollisen toiminnan rahaliikenteelle. Poliisi takavarikoi esitukinnan aikana amfetamiinia muun muassa navetan vintiltä ja halkovajasta maanalaisesta kätköstä. Amfetamiinin levittämisestä syytetään myös kolmea miestä, joista kaksi syyttäjän mukaan kuljetti huumausainetta Kajaaniin. Osa huumausaineesta vietiin Ouluun ja osa Jyväskylään. Rikokset ovat syyttäjän haastehakemuksen mukaan tapahtuneet vuosina 2015 - 2017. Vastaajat ovat esitutkinnassa pääosin kiistäneet syytteissä kuvatut teot. Käräjäoikeuden arvion mukaan amfetamiinikokonaisuuden käsittely päättyy 15. päivä joulukuuta. Lankomiesten organisaatio?     Yksi törkeästä huumausainerikoksesta syytetyistä on syytteessä myös törkeästä rahanpesusta. Mies matkusti vuoden 2016 joulukuussa Ruotsista Tornioon, josta edelleen taksilla Kemiin ja junalla Ouluun. Hän sai Oulussa vaimonsa veljeltä 26 000 euroa käteisenä. Syyttäjän mukaan kyse oli huumausainerikoksella saadusta rikoshyödystä. Syyttäjän mukaan miehen vaimon veli, joka myös on syytettynä törkeästä huumausainerikoksesta, on osallistunut Oulun alueella huumausainekauppaan. Syyttäjän mukaan jo vuosina 2015 ja 2016 huumausainekauppaa harjoittanutta organisaatiota ja sen laajuutta ei ole pystytty esitutkinnassa selvittämään. Syyttäjän mukaan toisen miehen käteisvaroja ei myöskään pystytä selittämään elintarvikekaupan liiketoiminnalla. Yhdeksän vangittua ja istunto vankilassa Laaja juttukokonaisuus käsitellään kolmessa osassa. Oulun käräjäoikeus aloitti juttuvyyhden käsittelyn maanantaina 27.11. niin sanotulla kannabiskokonaisuudella. Siinä syytteessä on neljä henkilöä, joista kahta syytetään törkeästä huumausainerikoksesta. He ovat kiistäneet rikoksen. Syyttäjä vaatii pääsyytetylle yli kolmen vuoden vankeutta. Syyttäjän mukaan huumekaupan kulissina on toiminut Oulun keskustassa sijainnut elintarvikekauppa. Laajaa huumausainerikojuttua käsitelään Oulun vankilan liikuntasalissa.Paulus Markkula / Yle Useaa eri kansalaisuutta olevien henkilöiden epäillään tuoneen ja levittäneen huumausaineita Oulun alueelle. Huumeiden arvo katukaupassa olisi ollut noin 1,6 miljoonaa euroa. Juttukokonaisuuteen liittyvää talousrikososaa käsitellään 18.-19. päivä joulukuuta. Rikoksesta epäillyt ovat syyttäjän ilmoituksen mukaan esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Juttukokonaisuudessa on kaikkiaan yhdeksän vangittua vastaajaa. Vangittujen vastaajien lukumäärä on niin suuri, ettei Oulun oikeustalolla ole heille tällä hetkellä riittävästi säilytystiloja. Myös vankien kuljettaminen vaatisi tässä tapauksessa mittavia järjestelyjä. Näistä syistä asian pääkäsittely toimitetaan poikkeuksellisesti Oulun vankilan tiloissa. Käräjäoikeus on varannut jutulle aikaa pitkälle joulukuuhun.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isyysvapaalle voi tulla yllättävä hintalappu, jos lapsi on yksityisessä päivähoidossa

2017, Marraskuu 30 - 06:59
Mistä on kyse?
  • Isyysvapaasta saattaa koitua perheelle yllättävä maksuvelvollisuus yksityisessä päivähoidossa, koska kunta ei maksa yksityisen päivähoidon perimää varausmaksua.
  • Kunnallisessa päiväkodissa hoitopaikka säilyy aina maksutta isyysloman ajan.
  • Osa kunnista jatkaa palvelusetelin maksamista myös isyysloman ajalta.
Isyysvapaa voi tulla yllätyksenä kalliiksi, jos perhe haluaa säilyttää lapsen päivähoitopaikan ja lapsi on yksityisessä päivähoidossa. Esimerkiksi Oulu ei maksa isyysvapaan ajalta palveluseteliä, joka korvaisi varausmaksun, jollaista osa yksityisistä päivähoitopaikoista perii. Sen suuruus voi olla esimerkiksi puolet normaalista päivähoitomaksusta, ja maksu pitää isyysloman ajalta maksaa kokonaan itse. Ongelma tuli vastaan esimerkiksi oululaisperheelle, joka otti yhteyttä Yle Oulun toimitukseen. Perhe kertoi kauhistuneensa, kun isyysvapaan pitäminen tuli ajankohtaiseksi. Perhe perui isyysvapaasuunnitelmat liian kalliina. Päivähoitoyrittäjän tulot katkolla Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen muistuttaa, että ilman kunnalta saatavaa maksua tai perheeltä laskutettavaa varausmaksua päivähoitoyrittäjä jää vaille tuloja isyysvapaan ajalta. – Useimmat kunnat eivät varmaankaan maksa (palveluseteliä). Siinähän maksettaisiin tyhjästä päivähoitopaikasta yksityiselle samalla, kun lasten päivähoitopaikoista yleisesti on pulaa, Jarkko Lahtinen muotoilee. Meillä Tampereella kannustetaan isiä viettämään aikaa lapsen kanssa. Elli Rasimus Useimmat kunnat näyttävät jättäneen asian perheiden ja yksityisen palveluntuottajan välillä sovittavaksi. Oulussakin jotkut palveluntuottajat suostuvat tulojensa pienentymiseen isyysvapaan vuoksi. Esimerkiksi Suomen suurin yksityinen päiväkotiyritys Touhula Varhaiskasvatus Oy ei Oulussa laskuta perheeltä isyysvapaan aikana tyhjäksi jäävästä hoitopaikasta. Kunnallisessa päivähoidossa varausmaksua ei saa periä. Kunta voi myös tukea isyyslomia Isyysvapaasäädösten mukaan kunta ei ole velvollinen korvaamaan yksityisen hoitopaikan säilyttämisestä perittäviä maksuja. Kunnat voivat kuitenkin halutessaan jatkaa kulujen korvaamista myös isyysvapaan aikana. Esimerkiksi Turku, Raisio ja Lieto jatkavat yksityisen päivähoidon palvelusetelien maksamista isyysvapaalla. Tällainen loukku tai ansa on todella valitettava. Satu Haapanen Myös Tampere ja seitsemän ympäryskuntaa maksavat palveluntuottajalle päivähoidon palvelusetelin isyysloman ajalta, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus Tampereen kaupungilta. – Tämä on selvästi ilmaistu seudullisessa sääntökirjassa. Meillä Tampereella kannustetaan isiä viettämään aikaa lapsen kanssa, Elli Rasimus korostaa. Oulussa on suhteellisen runsaasti yksityisiä varhaiskasvatuspaikkoja. Yksityisten osuus on lähes 40 prosenttia, kun koko Suomessa osuus on noin 15 prosenttia. Palvelusetelipäivähoidon markkinoiden myös odotetaan kasvavan koko maassa. Oulu aikoo keskustella ongelmasta Oulun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen mukaan isyysvapaan aikaisiin päivähoitomaksuihin liittyvä ongelma on tiedostettu Oulussa, mutta päätöksiä palvelusetelin jatkumisesta isyysvapaan ajalta ei ole tehty. Vanhempien pitäisi Rissasen mukaan ottaa kyseinen maksuvelvollisuus huomioon yksityistä hoitopaikkaa vastaanottaessaan. – Ratkaisu pohjautuu isyysvapaasäädöksiin, Ulla Rissanen alleviivaa. Satu Haapasen mukaan Oulu ei ole korvannut yksityisen hoidon tuottajalle lapsen poissaoloja.Paulus Markkula / Yle Oulun kaupungin tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä ensi vuodellekaan määrärahoja yksityisille korvattavista isyysvapaajaksoista. Toisin kuin monet suuret kaupungit, Oulu on säästösyistä myös rajoittanut varhaiskasvatuksen niin sanottua subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin, kun toinen vanhemmista on esimerkiksi työtön. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen (vihr.), lupaa, että asiasta aloitetaan keskustelu ja yksityisen päivähoidon sopimuskäytäntöjen yhdenvertaisuus kartoitetaan. – Tällainen loukku tai ansa on todella valitettava, perheet ja lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tähän mennessä Oulu ei ole korvannut yksityisen hoidon tuottajalle näitä lapsen poissaoloja. Voin luvata, että keskustelemme asiasta, Satu Haapanen sanoo. Isyysvapaalla hyvä tarkoitus THL:n syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan isyysvapaiden pidentäminen edistäisi sukupuolten tasa-arvoa. Viidennes isistä ei pidä päivääkään isyyslomaa. Isyysvapaita voi nykyisin pitää kahdessa jaksossa, osin äitiysloman aikana ja osin äitiys- tai vanhempainrahakauden jälkeen. Ratkaisu pohjautuu isyysvapaasäädöksiin. Ulla Rissanen Lapsi voi olla päivähoidossa ennen isyysvapaan käyttämistä. Isyysloman aikana lapsi ei kuitenkaan voi käydä päivähoidossa, mutta perheen muut lapset voivat olla päivähoidossa tavanomaiseen tapaan.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pikkukunnan ja Mehiläisen "keksintö" mahdollistaa yksityisten lääkäripalvelujen käytön verovaroin koko maassa

2017, Marraskuu 29 - 16:35
Mistä on kyse?
  • Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Siikalatvan kunta ja yksityinen lääkäriasema Mehiläinen ovat kehittäneet erikoisen palvelumallin.
  • Mallissa kunta perustaa terveysasemansa naapurikaupunki Ouluun, jonka keskustassa sijaitsee Mehiläisen lääkärikeskus.
  • Järjestely on yllättänyt Oulun kaupungin ja sen pelätään aiheuttavan kustannuksia kaupungille, jos oululaiset valitsevat Siikalatvan terveysasemakseen.
  • Valtiovarainministeriö selvittää nyt, onko malli lainmukainen.
Oulun lääkärikeskus Mehiläiseen avataan joulukuussa Siikalatvan kunnan terveysasema. Etäpisteenä toimiva asema on julkinen terveyskeskus, sillä sen perustaja on Siikalatvan kunta. Asian nosti esille Helsingin Sanomat. Valtiovarainministeriö selvittää, onko Siikalatvan kunnan ja Mehiläisen Ouluun suunnittelema julkinen terveysasema lainmukainen. Mehiläisen terveysasemista ja ulkoistuksista vastaava johtaja Lasse Männistö kertoo sähköpostitse, että Mehiläisen tavoitteena on saada terveyspisteen asiakkaaksi myös oululaisia. Kyse on pilotista, jolla varaudutaan mahdollisesti laajenevaan valinnanvapauteen. – Näemme uudessa toimipisteessä kasvun mahdollisuuden, jos oululaiset haluavat saada julkista perusterveydenhuoltoa ilman jonona ja julkisen palvelun asiakasmaksun hinnalla, Männistö kirjoittaa. Kyseessä on ensimmäinen julkinen terveysasema, joka toimii toisen kunnan maantieteellisellä alueella ja sijaitsee yksityisen lääkäriaseman tiloissa. Ministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston hallitusneuvos Alli Valli-Lintu kertoo, että selvitystyö terveysaseman laillisuudesta tehdään mahdollisimman pikaisesti. Ministeriöstä ei haluta kommentoida asiaa vielä enempää. Siikalatvan ja Mehiläisen malli voi levitä koko maahan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo, että käytäntö tulee laajenemaan, mikäli lakiin ei saada nopeasti muutosta. Esimerkiksi Lumijoki on päättänyt ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa ensi vuoden alusta lähtien Terveystalolle. Näin myös se pystyisi halutessaan perustamaan etäpisteen Ouluun. Leskisen mukaan etäpisteiden perustaminen on nyt käytännössä mahdollista minne tahansa. Hän kertoo, että perustaminen vaatii ulkoistamissopimuksen kunnan kanssa, mutta se käytännössä löytyy jo kaikilta isoilta yksityisiltä lääkärikeskuksilta. – Kunnan, jonka palveluita järjestetään, ei tarvitse sijaita Pohjois-Pohjanmaalla, vaan se voi olla mikä tahansa kunta, joka avaa sivupisteensä Ouluun tai minne tahansa muualle Suomessa. Meidän täytyy enemmän skarpata omien palveluiden tuottajana, mutta se on ollut säästöjen vuoksi vaikeaa. Kirsti Ylitalo-Katajisto Mehiläisen Oulussa sijaitseva etäpiste on myös muiden kuin Siikalatvan kunnan asukkaiden käytettävissä. Nykyisen valinnanvapauslain perusteella esimerkiksi oululainen voi valita Mehiläiseen sijoittuvan toimipisteen omaksi terveysasemakseen. Valinta on tehtävä vuodeksi kerrallaan. Oulun asemalta tarjotaan lääkäri- ja hoitajapalveluiden lisäksi myös muun muassa neuvolapalvelut, suun terveydenhuolto ja mahdollisuuksien mukaan myös hyvin lyhyt vuodeosastohoito. Pitkät vuodeosastojaksot hoidetaan ostopalveluin Oulussa ja lähialueella. Siikalatvan etäpiste tulee toimimaan Oulun Mehiläisen sisälle rakennettavalla Oma Lääkärisi -asemalla. Terveysasemalle rekrytoidaan uutta henkilökuntaa. Männistö kertoo, että mikäli asiakkaiden määrä kasvaa voimakkaasti, henkilöstön määrää pystytään lisäämään nopeasti. Oulussa pelätään maksujen karkaavan Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kertoo Ouluun perustettavan terveysaseman tulleen täytenä yllätyksenä. Myös Terveystalo voi perustaa etäpisteen Ouluun, kun se ottaa järjestettäväkseen Lumijoen sote-palvelut.Toni Pitkänen / Yle – Keskustelua palvelujen siirtymisestä yksityiselle puolelle on käyty erikoissairaanhoidon osalta, mutta nyt tämä näyttää leviävän myös perusterveydenhuollon puolelle. Oulussa ei ole vielä ehditty miettiä, mitä Mehiläisen ja Siikalatvan perustama terveyskeskus käytännössä tarkoittaisi. Myöskään sitä ei voida vielä arvioida, kuinka moni oululainen vaihtaa terveysasemansa Siikalatvan etäpisteeseen Mehiläiseen. Ylitalo-Katajisto on asiasta kuitenkin huolissaan. Lääkärit kulkeva pääosin Oulusta, joten heitä voi olla helpompi saada, jos osan työpäivistä voi tehdä Oulun toimipisteessä. Pauli Piilman – Lasku yksityiseltä puolelta voi olla mitä tahansa, ja kaupungin on se maksettava. Tällä voi olla isoja taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2014 voimaan tulleen valinnanvapauslain myötä liki 700 oululaista on vaihtanut terveysasemaansa muihin kuntiin. Näistä valtaosa on jakkukyläläisiä, jotka ovat siirtyneet Iin terveysasemalle. Myös Kempeleen ja Muhoksen terveysasemat ovat saaneet asiakkaita Oulusta. Ylitalo-Katajisto toivoo valinnanvapauteen uusia pelisääntöjä, sillä myös muut yksityiset lääkäriasemat voivat seurata Mehiläisen esimerkkiä. Toisaalta se laittaa kaupungin kehittämään myös omia palvelujaan houkuttelevimmiksi, etteivät asiakkaat vaihtaisi terveysasemaansa. – Meidän täytyy enemmän skarpata omien palveluiden tuottajana, mutta se on ollut säästöjen vuoksi vaikeaa. Siikalatvalla ollaan tyytyväisiä Mehiläiseen Mehiläinen on vastannut Siikalatvan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista tämän vuoden alusta lähtien. Kunnan asukkaat ovat voineet jo tähän asti käyttää Oulussa sijaitsevan lääkärikeskuksen päivystysvastaanottoa Oysin yhteispäivystyksen sijaan Satu Kaarnakangas / AOP Siikalatvan kunnanjohtajan Pauli Piilman mukaan asukkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä nimenomaan Oulusta saataviin palveluihin ja siihen, ettei heidän tarvitse jonottaa ruuhkaisessa yhteispäivystyksessä. Nyt avattava vastaanotto mahdollistaa Oulun Mehiläisen palveluiden käyttämisen myös päiväsaikaan. – Esimerkiksi Rantsilan ja Mankilan suunnan asukkaille Oulu on luontaisempi asiointisuunta kuin Pulkkila, Piilma sanoo. Piilma ei kuitenkaan usko, että Oulun palveluille syntyisi kunnasta suurta kysyntää. Hän arvioi asiakasmäärien pysyvän päivittäin korkeintaan joissakin kymmenissä. Piilman mukaan uusi palvelu ei vaadi kunnalta rahallista panostusta, mutta varmistaa heille paremmat mahdollisuudet saada lääkäreitä myös Siikalatvan alueelle. Oulusta on Siikalatvan keskustaan Pulkkilaan tunnin ajomatka. – Lääkärit kulkeva pääosin Oulusta, joten heitä voi olla helpompi saada, jos osan työpäivistä voi tehdä Oulun toimipisteessä, Piilma sanoo. Siikalatvalla Mehiläiseen ollaan oltu tyytyväisiä. Sote-palvelujen ulkoistus tuo kunnalle vuosittain 1,6 miljoonan euron säästön. Lue lisää: Lapissa tehtiin historiaa: Kokonainen keskussairaala ulkoistetaan
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Seurasimme veden matkaa vessanpöntöstä vesistöön – näin vesi muuttuu kirkkaaksi jälleen

2017, Marraskuu 29 - 13:15
Mistä on kyse?
  • Jätevedenpuhdistamolla viemärivesi puhdistetaan ensin mekaanisesti ja sen jälkeen kemiallisesti ja biologisesti.
  • Puhdistusprosessissa vedestä poistetaan ravinteet, mutta veteen jää edelleen esimerkiksi lääkejäämiä.
  • Poistettevia orgaanisia jätteitä voidaan käyttää esimerkiksi viherrakentamisessa ravinteina.
  • Puhdistamot etsivät prosessissa syntyville jätteille uusia käyttötapoja.
Parin sadan tuhannen ihmisen tuottama vessapapereiden ja muun roskan höystämä saasteliemi pestään jätevedenpuhdistamossa kirkkaaksi vedeksi noin vuorokaudessa. Pohjois-Suomen suurimmalta jätevedenpuhdistamolta Perämereen laskettava vesi on jopa kirkkaampaa kuin oululaisten juomavedeksi käyttämän Oulujoen vesi. Oulun Taskilanrannassa puhdistettavaa vettä ei silti sellaisenaan kannata juoda, muistuttaa Oulun veden käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen. – Siinä on edelleen bakteereja ja jäämiä esimerkiksi lääkeaineista ja hormoneista, joita ei puhdistamon prosesseilla pystytä poistamaan. Puhdistusprosessia ja viemäriverkostojen jätevesipumppaamoiden toimintaa seurataan valvomosta.Paulus Markkula / Yle Jos jätevedenpuhdistamon vedestä haluttaisiin tehdä juomakelpoista, se vaatisi vielä paljon lisää työtä. – Vaikka toki tästäkin olisi mahdollista tehdä ihan juomavettä, Lahtinen sanoo. Hän viittaa esimerkkinä Keski-Eurooppaan, jossa jokien alajuoksuilla olevien kaupunkien juomavedet puhdistetaan käytännössä yläjuoksuilla jo kertaalleen käytetystä vedestä. Neljän kunnan jätevedet Taskilan jätevedenpuhdistamo sijoittuu kooltaan suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden kärkiviisikkoon. Sen läpi virtaa noin 200 000 ihmisen tuottamat jätökset. Taskilanrantaan tulee päivän aikana likaista jätevettä Oulun lisäksi myös Muhokselta ja Utajärveltä. Äskettäin sinne ruvettiin johtamaan myös Iin jätevedet. Vuodessa laitokselle johdetaan vessoista, lavuaareista ja katuojista noin 17 miljoonaa kuutiota jätevettä puhdistettavaksi. Jätevedenpuhdistamoiden ympäristövaatimuksia on viime vuosina kiristetty. Niiden takia niin Taskilassa kuin muissakin Suomen jätevedenpuhdistamoissa on prosesseja jouduttu trimmaamaan. Laajentuneen alueen tarpeisiin ja typen poiston parantamiseksi Oulun Taskilanrantaan on rakenteilla uusi puhdistuslinja.Paulus Markkula / Yle Taskilassakin rakennetaan uutta puhdistamolinjaa. Sen hinta on noin 12 miljoonaa euroa. Laajennus parantaa laitoksen mahdollisuuksia puhdistaa laajentuneen toimialueen jätevesiä. Samalla jätevesien typenpoisto paranee. Ympäristöehtojen typenpoiston vaatimuksia ei vanhoilla linjoilla pystytä täyttämään. Liete on myös raaka-aine Samalla kun likavesi puhdistuu, sen sisältämät kiinteät ainekset jäävät puhdistamoiden sihteihin ja saostusaltaisiin. Suurin osa epäpuhtauksista kootaan saostusaltaiden pohjilta lietteenä. Sille on kuitenkin kehitettävä käyttöä, sillä orgaanista jätettä ei nykymääräysten mukaan voi varastoida kaatopaikoillekaan. Energiaa jätevedestä voidaan irrottaa esimerkiksi mädättämällä, jolloin siitä saadaan polttokelpoista metaania. – Jätevedenpuhdistamoista puhutaankin tämmöisinä tietyntyyppisinä voimalaitoksina eli täältä koetetaan löytää erilaisia jakeita, joita voitaisiin hyödyntää tavalla tai toisella ja ottaa hyötykäyttöön, kertoo käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen. Biologisessa puhdistuksessa käytetään mikrobeja, joista osa toimii hapettomissa oloissa, mutta osa vaatii happea. Sitä syötetään jäteveden sekaan ilmastusaltaissa.Risto Degerman / Yle Kiinteät roskat kootaan kontteihin ja kuljetetaan lämpövoimalaan poltettavaksi. Viemäreissä virtaavasta jätevedestä kerätään myös lisälämpöä puhdistamon omiin tarpeisiin. Lietteen lannoitekäyttö vastatuulessa Noin kaksi kolmasosaa Suomen puhdistamoiden lietteestä toimitetaan joko mädätettäväksi ja edelleen biokaasuksi tai se kompostoidaan viherrakentamiseen kelpaavaksi mullaksi. Noin kolmasosa lietteestä menee maatalouteen peltojen maanparannusaineeksi. Toki tästäkin olisi mahdollista tehdä ihan juomavettä. Jarmo Lahtinen Viime vuosina jatkojalostetun lietteen levittäminen pelloille on lisääntynyt, koska se vähentää erillisen lannoituksen tarvetta. Liete sisältää muun muassa kasvatuksessa tarpeellista fosforia ja typpeä. Puhdistamolietteen käyttö on kuitenkin vastatuulessa, koska se voi sisältää ravinteiden lisäksi myös haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Monet viljanostajat ovat kieltäytyneet hankkimasta lietteellä kasvatettua viljaa. Kasvisten ja juuresten kasvatuksessa sitä ei ole saanut käyttää. Ongelman koko vaihtelee eri puolilla maata Lietteen maatalouskäytön väheneminen on puhdistamoille suuri kysymysmerkki. Vaihtoehtoisia käyttömuotoja sille ei oikein ole. Kokonaiskuvaa koko maan tilanteesta ei kuitenkaan ole. – Todennäköisesti ongelma on eri puolilla maata vähän erilainen, kertoo Suomen vesilaitosyhdistysten vesiasioiden päällikkö Saijariina Toivikko. Vaikka osa puhdistamoista toimittaakin lietteensä pääosin peltolevitykseen, osalle voi kompostointi mullaksi olla tärkein jatkojalostuksen muoto ja osalle taas vaikkapa mädätys ja biokaasun tuotanto. Mekaanisessa puhdistuksessa jätevettä suodatetaan ensin välppien eli roskaseulojen avulla. Sen jälkeen vesi johdetaan saostusaltaisiin, joissa vesien muu sakka painuu lietteeksi altaan pohjalle.Risto Degerman / Yle Yksi mahdollisuus lietteen lisäkäytölle voisi olla esimerkiksi sen käyttäminen metsien kasvatuksessa. – Nykyisin puhdistamolietteestä valmistettujen kierrätyspohjaisten lannoitteiden käyttö ei kuitenkaan ole sallittua, Toivikko kertoo. Hän muistuttaa, että se olisi kuitenkin vain yksi käyttötapa. Muitakin uusia keinoja mietitään kuumeisesti. Tavoitteena fosforin ja typen erottaminen Lietteen ravintoaineet voitaisiin teknisesti erottaa muusta sakasta, mutta se on vielä kallista. Ympäristöministeriö yrittää vauhdittaa jätevesissä olevan fosforin kierrätystä, koska sillä voitaisiin vähentää maaperästä louhittavan fosforin tarvetta. Tämän kaivannaisfosforin ennakoidaan loppuvan synkimpien ennusteiden mukaan jo vuosikymmenien kuluessa. Esimerkiksi Aalto-yliopisto kertoo, että se on kehittämässä uusia menetelmiä fosforin ja typen erottamiseksi hyötykäyttöön. Tällaista tummaa mönjää viemärivesi on, kun se saapuu puhdistamolle...Paulus Markkula / Yle ... ja tällaisena se laitokselta luontoon lähtee.Paulus Markkula / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Lopetetaan pelleily" – Oulu luopuu kiireellä päiväkotilasten kellokorttijärjestelmän käytöstä

2017, Marraskuu 28 - 17:07
Mistä on kyse?
  • Oulussa luovutaan päiväkotien hoitoaikaan perustuvasta laskutuksesta.
  • Syksyllä käyttöönotettu järjestelmä on ollut keskeneräinen ja huonosti toimiva.
  • Uuden järjestelmän kilpailutus alkaa ensi keväänä.
  • Toistaiseksi lasten hoitoajoista pidetään kirjaa perinteisin menetelmin.
Lasten päivähoidon kellokorttijärjestelmästä luovutaan Oulun kaupungissa pikavauhtia. Hoitoaikaperusteisesta laskutuksesta luovutaan vuodenvaihteessa ja järjestelmä otetaan pois käytöstä jo aiemmin, joulukuun alussa. Pääsyynä luopumiseen on Tiedon toimittaman järjestelmän toimimattomuus, kertoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. – Järjestelmä ei ole toiminut missään vaiheessa siten kuin on tavoiteltu. Todettiin, että tässä vaiheessa on syytä viheltää peli poikki ja alkaa valmistautua uuteen kilpailutukseen. Kaupungissa yritettiin saada keskeneräinen järjestelmä toimintaan pikavauhtia. – Se oli käyttöönottoprojekti ja tiedettiin, että se on keskeneräinen. Tavoite oli, että se olisi käytössä lokakuun lopussa. Arvostan tosi paljon, että päätös tehtiin ja pelleily lopetetaan. Eija Salmi Penttilän mukaan järjestelmän toimittanut Tieto oli luvannut, että osa järjestelmästä saataisiin toimimaan ensi keväänä ja loput sitten myöhemmin. Päiväkodeissa ollaan tyytyväisiä päätökseen Mäntylä-Snellmanin päiväkodinjohtaja Eija Salmi on päätöksestä huojentunut. – Arvostan tosi paljon, että päätös tehtiin ja pelleily lopetetaan, ihan näin suomeksi sanoen. Kun se ei kerran toimi, niin ei se toimi. Turhaan me kiusaamme toinen toisiamme. Salmi ihmettelee, miten vaikeaa on löytää sopivaa järjestelmää seuraamaan lasten päiväkodissa viettämää aikaa. – On se merkillistä, että tämmöinen tuntiperusteisuus on ihan valtakunnan tasolla päätetty ja siihen ei valtakunnasta löydy sellaista ihan suitsait käyttöönotettavaa järjestelmää. Vaikea ja toimimaton Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan järjestelmää on moitittu vaikeaksi, toimimattomaksi ja järjestelmään ei ole voinut syöttää aikoja, jolloin lapsi on hoidossa. Me joudutaan itse asiassa palaamaan tämmöiseen kynä-paperi-järjestelmään, joka ei tietenkään ole tätä päivää. Mika Penttilä Kaupunki ei kuitenkaan ole maksanut Tiedolle vielä järjestelmästä mitään. – Eikä tietysti maksetakaan, Penttilä sanoo. Kustannukset ovat syntyneet hänen mukaansa lähinnä kilpailutukseen ja käyttöönottoon käytetystä työpanoksesta. Järjestelmän toimittaneen Tieto Educationin vt. johtaja Jani Manninen kommentoi asiaa Ylelle sähköpostitse. – Olemme luonnollisesti erittäin pahoillamme siitä, että emme tältä osin pystyneet vastaamaan asiakkaamme odotuksiin. Olemme sopineet asioista hyvässä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa ja yhteistyömme muilta osin jatkuu sovitusti. Paluu kyniin ja paperiin Kun hoitoaikojen seurantajärjestelmä ajetaan pikavauhtia alas, otetaan päiväkodeissa käyttöön tammikuun alusta perinteiset menetelmät, Penttilä sanoo. – Me joudutaan itse asiassa palaamaan tämmöiseen kynä-paperi-järjestelmään, joka ei tietenkään ole tätä päivää. Hoitoaikaperusteisen laskutuksen käyttöönotto Oulussa siirtyy nyt siihen ajankohtaan, että järjestelmä toimii kunnolla. Uuden kilpailutuksen on määrä alkaa ensi keväänä. Penttilällä on kilpailutettavalle järjestelmälle selkeä toive. – Sen pitäisi toimia.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Fennovoima siirtää pääkonttorinsa Helsingistä Pyhäjoelle

2017, Marraskuu 28 - 14:47

Ydinvoimayhtiö Fennovoima siirtää kaikki henkilöstönsä ja toimintansa Helsingin Salmisaaresta Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle. – Siirtyminen tapahtuu pikkuhiljaa, mutta suurin muuttoaalto on vuosina 2019–2020, kertoo Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola. Helsingissä työskentelee tällä hetkellä yli 300 fennovoimalaista. Kaikkiaan työntekijöitä yrityksellä on noin 350, joista Pyhäjoella on Haikolan mukaan reilut 30. Kun kaikki toiminta on siirtynyt pohjoiseen, niin Pyhäjoella on silloin noin 450 työntekijää. Pääkonttorille uusi rakennus Heli Haikola kertoo, että Salmisaaressa toiminnot lakkaavat hiljalleen, ja Pyhäjoeln Hanhikivenniemelle tulee uusi hallintorakennus, joka sijoittuu ydinvoimalaitoksen viereen. – Uusi pääkonttori on noin 20 000 neliötä. Sen rakentaminen alkaa ensi vuoden kesällä, ja sen pitäisi valmistua vuonna 2020. Haikola kertoo, että ydinvoimalaitoksen kotipaikka on Pyhäjoki, mutta tällä hetkellä henkilökuntaa on Helsingissä. – Projektin edetessä siirrytään Pyhäjoelle, Haikola sanoo. Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Piileekö pikkukunnan teollisuusalueella satojen miljoonien salaisuus? Porosta saatava luulääke hakee kaupallista läpimurtoa

2017, Marraskuu 27 - 13:30
Mistä on kyse?
  • BBS eli Bioactive bone substitutes -yhtiö hakee myyntilupaa luuimplantilleen, jonka valmistukseen käytetään poronluuta.
  • Luuvalmisteen kehittely alkoi yli 20 vuotta sitten Oulun yliopistossa.
  • Ruiskutettava luunkorvike valmistetaan Reisjärvellä. Yhtiön pääkonttori ja laboratorio sijaitsevat Oulussa.
  • Yhtiö arvioi, että luuvalmisteen tuotanto voisi alkaa noin vuoden kuluttua.
  • Kaupallinen tuotanto toisi noin 20 uutta työpaikkaa Reisjärvelle.
Vanha meijeri on nykyisin moderni lääketehdas. Lapista Reisjärvelle rahdatut poronluut murskataan jauheeksi, josta saadaan parin viikon kemiallisen prosessin jälkeen arvokasta proteiiniuutetta. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Menetelmän kehittely on alkanut jo viime vuosituhannella. Seuraavaksi Bioactive Bone Substitutes -yhtiö (BBS) hakee kansainvälistä myyntilupaa luuimplantille, joka on tehty etenkin vaikeiden luutumisongelmien ja murtumien hoitoon. Lääkevirasto arvioi hyödyt ja haitat Lääkevalmisteelle tärkeät kliiniset kokeet tehtiin Suomessa ja Puolassa. Tutkimuksissa varmistettiin luukorvikkeen toimivuus nilkan nivelrikon jäykistämisleikkauksissa. – Viranomaisvaatimukset on nyt täytetty. Toivomme, että saisimme myyntiluvan Eurooppaan ensi vuonna, jolloin voisimme myös aloittaa tuotannon, BBS-yhtiön toimitusjohtaja Pekka Jalovaara arvioi. BBS-yhtiön tuotantojohtaja Hanna Tölli ja toimitusjohtaja Pekka Jalovaara ovat valmiita aloittamaan luuimplantin tuotannon Reisjärven tehtaalla.Paulus Markkula / Yle Aikataulu on tiukka, mutta mahdollinen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta kerrotaan, että eurooppalaisen keskitetyn myyntiluvan käsittely kestää yleensä noin vuoden. Usein Euroopan lääkevirasto hyväksyy myyntilupahakemukset jossain muodossaan, mutta itsestään selvää se ei ole, kertoo Fimean ylilääkäri Outi Mäki-Ikola, joka edustaa Suomea Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomiteassa. – Jos katsomme, että lääkevalmisteen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, niin lupa evätään. Usein myös lääkkeen käyttökohteita rajataan hakijan alun perin suunnittelemasta laajuudesta. Luusiirteen saamiseksi ei tarvita ylimääräistä leikkausta. Pekka Jalovaara Eläinperäiset ja muutkin biologiset lääkkeet käyvät läpi normaalin prosessin, mutta sen lisäksi ne arvioidaan erillisessä asiantuntijaryhmässä. – Biologisten lääkkeiden -ryhmän tärkein tehtävä on varmistaa valmisteen laatu ja puhtaus ja sitä kautta turvallisuus ihmiselle, kertoo Outi Mäki-Ikola. Ihmisluuta on vaikea korvata keinotekoisesti Keinotekoisia luunkorvikkeita on kehitetty aktiivisesti parinkymmenen vuoden ajan. Alan suomalainen asiantuntija, Turun yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Hannu Aro arvioi, että synteettisen proteiinin kehitystyöhön on käytetty maailmanlaajuisesti jopa miljardeja euroja. – Keinotekoiset kasvutekijät tuottavat luuta, mutta tulokset ovat olleet pettymys. Esimerkiksi lääkejätti Pfizer sulki lopulta projektinsa, Aro kertoo Aron mukaan keinotekoisia luunkorvikkeita käytetään leikkauksissa, mutta niiden osuus on vielä varsin vähäinen, koska ihmisperäisen luusiirteen teho on optimaalinen verrattuna synteettisiin vaihtoehtoihin. Ihmisluuta voidaan korvata synteettisillä eli keinotekoisilla kasvutekijöillä tai luonnonmukaisilla proteiineilla.Paulus Markkula / Yle Samoilla linjoilla on myös tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen, jonka mukaan ihmisluun luutumispotentiaali on ylivertainen keinotekoisiin siirteisiin verrattuna. Oululaisyhtiö aikoo haastaa keinotekoiset luunkorvikkeet ja ihmisperäiset siirteet poronluusta erotetulla luuproteiinilla. Alan kehitystä pitkään seurannut ja itsekin tutkimustyössä tiiviisti mukana oleva professori Hannu Aro pitää ideaa hyvänä, mutta hän luottaa ennemmin keinotekoisiin ja ihmisperäisiin kasvutekijöihin. – Mielestäni synteettiset proteiinit ovat tulevaisuutta, samoin kuin luuytimestä saatavat kantasolut. Luuimplantti nopeuttaa leikkauksia Oululaiskeksinnössä noin 30 kilosta poronluuta saadaan joitain kymmeniä millilitroja vaikuttavaa proteiiniuutetta. Se pakataan steriiliin ruiskuun, jota kirurgin on helppo käyttää leikkauksen aikana. BBS Oy:n tuotantojohtaja Hanna Tölli laittaa jauhettua poronluuta pari viikkoa kestävään kemialliseen valmistusprosessiin.Paulus Markkula / Yle Helppokäyttöisyyden ja hyvien luutumisominaisuuksien lisäksi tuotteella on muitakin etuja. – Luusiirteen saamiseksi ei tarvita ylimääräistä leikkausta, vaan tuotteemme mahdollistaa luunkorvikkeen käytön suoraan hoidettavaan kohtaan, toimitusjohtaja Pekka Jalovaara kertoo. Esimerkiksi nivelten jäykistämisleikkauksissa luusiirre otetaan yleensä potilaan omasta suoliluusta. Siirre saadaan varsinaisen hoito-operaation aikana eli erillistä leikkauskäyntiä ei tarvita. Siirteiden lisäksi leikkauksissa voidaan käyttää niin sanottua pankkiluuta, jota saadaan ja pakastetaan muista operaatioista kerättävästä reisiluusta. Miljardimarkkinoista halutaan iso osa Reisjärvelle Oululaisyhtiö arvioi, että luusiirteiden ja luun korvikkeiden maailmanmarkkinat ovat noin kolmen miljardin euron laajuiset. Väestön ikääntymisen ja elintason nousun ennakoidaan kasvattavan markkinoita tulevaisuudessa. Reisjärvellä pystytään aluksi tekemään vuosittain noin 25 000 luuimplanttia, joiden arvo on kymmeniä miljoonia euroja. – Markkinoilla olevien tuotteiden yksikköhinta vaihtelee noin 500 eurosta yli 3 000 euroon. Meidän tuotteemme hinta asettuu tuohon haarukkaan, toimitusjohtaja Pekka Jalovaara raottaa Artebone-luuimplantin arvoa. Toimitusjohtaja Pekka Jalovaara on kehittänyt poronluuhun perustuvaa luunkorviketta jo 20 vuoden ajan.Paulus Markkula / Yle Sadoilla euroilla ainutlaatuinen luuvalmiste ei kuitenkaan leikkaussaleihin liikahda. Jos luuimplantin yksikköhinta olisi vaikka 2000 euroa, niin vuosituotannon arvo nousisi jo heti alussa noin 50 miljoonaan euroon. Tähän ei kuitenkaan Reisjärvellä aiota tyytyä. – Meillä on jo laajenemissuunnitelmat olemassa. Tuotanto voidaan moninkertaistaa näissä tiloissa suhteellisen yksinkertaisesti, Jalovaara toteaa. Silloin vuosituotannon arvo voitaisiin laskea jo sadoissa miljoonissa euroissa. Miksi juuri Reisjärvi? Joku voisi sanoa, miksi ei juuri Reisjärvellä. Moni kuitenkin miettii, miten kansainvälisille miljardimarkkinoille tähtäävä biolääketieteen yhtiö on päätynyt 3 000 asukkaan Reisjärvelle. Yksi syy on yhtiön perustajien kotiseuturakkaus. BBS:n toinen perustaja Tuomo Halonen oli kotoisin Reisjärveltä. Nyt jo edesmennyt Halonen tunnetaan myös pörssiyhtiö Elecsteristä, joka on tällä hetkellä Reisjärven suurin yksityinen työllistäjä. Toimitusjohtaja Pekka Jalovaara puolestaan on kotoisin Reisjärven naapurikunnasta Sievistä. Kunta odottaa työpaikkoja BBS Oy työllistää tällä hetkellä 13 henkilöä, mutta jos tuotanto alkaa, niin yhtiö tarvitsee parikymmentä työntekijää lisää. Samalla yritys nousisi Reisjärven suurimpien työllistäjien joukkoon. Kunnassa biolääketieteen yrityksen taivalta on seurattu kiinnostuneina. Kunnanjohtaja Raija Potila toivoo, että vuosien valmistelu toisi kuntaan kaivattuja työpaikkoja. – Ne olisivat oiva lisä meidän yrityssektorillemme. Olemmekin jo odotelleet tuloksia tehtaalta. Reisjärven kunnanjohtaja Raija Potila odottaa hyvillä mielin mahdollisia uusia työpaikkoja kuntaan.Paulus Markkula / Yle Kuntalaisten keskuudessa uudet työpaikat ja hieman mystinen yritys toivotetaan tervetulleeksi. – He ovat siellä tehneet työtään kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun tässä vaiheessa ollaan, niin hyvää työtä siellä on tehty, arvioi reisjärveläinen Pentti Aho. Anja Toivonen puolestaan toivoo yhtiön tuovan vireyttä kuntaan. – Työpaikat ja uudet tulijat ovat tervetulleita, kun eihän täällä ole kohta muita kuin eläkeläisiä, Toivonen naurahtaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Dopingaineita olisi riittänyt noin 3 000 kuukauden väärinkäyttöön – laaja rikosvyyhti tuli ilmi Pohjois-Suomessa

2017, Marraskuu 27 - 09:25

Tulli ja Oulun poliisi ovat paljastaneet pitkään jatkuneen ja laajan dopingaineiden, nuuskan ja huumausaineeksi luokiteltujen lääkevalmisteiden maahantuonnin ja levityksen. Tapausta on tutkittu Tullissa ja Oulun poliisissa törkeänä dopingrikoksena, törkeänä huumausainerikoksena, törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena. Tapauksen esitutkinnan aikana on ollut vangittuna kaksi henkilöä. Tapaus siirtyy syyteharkintaan Lapin syyttäjänvirastoon lähiaikoina. Dopingaineita, nuuskaa ja huumausaineiksi luokiteltuja lääkevalmisteita on myyty TOR-verkossa Silkkitie-kauppapaikalla ja toimitettu ostajille postilähetyksinä pääasiassa Oulusta ja Torniosta eri puolille Suomea. Käteistä ja virtuaalivaluuttaa Tapauksen esitutkinnan yhteydessä Tulli ja Oulun poliisi takavarikoivat huomattavia määriä erilaisia dopingaineita ja huumausaineeksi luokiteltuja lääkevalmisteita kahden epäillyn henkilön asunnoista ja postiliikenteestä. Toiselta epäillyltä takavarikoitiin lisäksi käteistä rahaa 14 000 euroa ja bitcoin-virtuaalivaluuttaa yli 40 000 euron arvosta. Tulli ja Oulun poliisi selvittivät tapauksen esitutkinnassa TOR-verkossa käytyä laitonta doping-, nuuska ja huumelääkekauppaa noin vuoden ajalta. Esitutkinnassa selvisi, että epäillyt henkilöt olivat myyneet TOR-verkon kautta yli 16 000 millilitraa nestemäisiä dopingaineita ampulleissa, yli 50 000 dopingainetablettia ja yli 7 700 huumausaineeksi luokiteltuja lääkeainetablettia. Esitutkinnan aikana selvisi myös, että epäillyt henkilöt olivat doping- ja huumelääkeaineiden lisäksi myyneet laittomasti Ruotsista salakuljetettua nuuskaa yli 70 kiloa. Esitutkinnan perusteella selvitettiin epäiltyinä olevien henkilöiden saaneen toteutuneista doping-, nuuska- ja huumelääkemyynneistä rikoshyötyä yhteensä yli 200 000 euron arvosta. Takavarikoidut ja esitutkinnassa selvitetyt dopingaineet olisivat riittäneet noin 3 000 kuukauden väärinkäyttöä vastaavaksi ajaksi. Lue myös: Tulli paljasti useita huumausaineiden salakuljetuksia länsirajalla – "lyhyessä ajassa monta tapausta" Huumeiden järjestelmällinen levitys paljastui Pohjois-Suomessa MOT: Huume-Suomen uusi aika - 11.9.2017 MOT: Nuuskan julkea salakauppa - 6.3.2017

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Papukaijoista ja metsoista voi tulla suomalaisia kaupunkilintuja

2017, Marraskuu 26 - 15:02
Mistä on kyse?
  • Helppo ravinto, petojen pienempi määrä ja rakennusten antama suoja vetävät lintuja kaupunkeihin.
  • Kaupunkiasuminen näyttäisi parantavan lintujen lisääntymisedellytyksiä.
  • Myös erämaiset linnut kuten korppi ja tervapääsky ovat kotiutuneet kaupunkeihin.
  • Jopa trooppiset lajit kuten papukaijat ovat lähestymässä Suomen kaupunkeja.
  • Yksipuolinen roskaruoka saattaa viedä kaupunkilaisvarikselta jopa lentokyvyn.
Helppo ravinto, petojen pienempi määrä ja rakennusten antama suoja vetävät lintuja kaupunkeihin. – Linnuilla ei ole ideologiaa. Ei metso sinänsä asutusta karta. Lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta ei usko, että on mitään lintulajia, joka ei voisi asettua kaupunkiin. – Jos linnulle vain annetaan siihen edellytykset eli ruokaa, suojaa, pesäpaikkoja ja pariutumiskumppaneita, Vuorisalo kertoo. Roskaruoka ei ole hyväksi linnuillekaan. Filosofinen kysymys on tietysti se, onko roskia penkova naakka luontoa vai ei.Pauliina Tolvanen / Yle Ihmiselle lintujen kaupungistuminen on iso juttu. – Lintujen muutto kaupunkiin on ihmiselle megaluokan asia, Vuorisalo kommentoi. Tällä hän tarkoittaa sitä, että koska yli puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, enemmistölle ihmiskunnasta päivittäin nähtävät linnut ovat kaupunkilintuja. Mitä useampi ja eksoottisempi laji kaupungeissa asuu, sitä laajempi kontaktipinta lintumaailmaan ihmiskunnalla on. Linnuilla ei ole ideologiaa. Ei metso sinänsä asutusta karta. Timo Vuorisalo Kaupunkiin ovat jo nyt löytäneet tiensä jopa pohjoisten erämaametsien linnut. Jatkossa myös tropiikin linnustoa odotellaan liittyväksi suomalaiseen kaupunkilinnustoon. Muuttaako metsokin kaupunkiin? Oulun yliopiston tutkijatohtori Veli-Matti Pakasen mukaan hyvä esimerkki urbanisaatiosta on tervapääskyn tulo kaupunkeihin. Tervapääsky on ollut perinteisesti tikan koloissa pesivä erämaan lintu. – Nykyään se on myös kaupunkilintu, joka on oppinut pesimään runsaslukuisena kerrostalojen ja muiden rakennusten koloissa. Erämaassa se pesii nykyään paljon harvalukuisempana. Metsostakin voisi tulla kaupunkilaji, mutta se dellyttää suuria metsäisiä puistoalueita kaupungin sisällä.AOP Kanahaukkoja tavataan useissa suomalaisissa kaupungeissa. Oulussa pesii myös korppi, joka on perinteisesti metsien lintu. – Osa lajeista, kuten korppi, tulee paljon hitaammin kaupunkeihin. Korpille on kaupungissa ravintoa, mutta laji vaatinee kuitenkin vähän hiljaisemman kolkan pesintäänsä. Pakanen ei usko, että puhdasta vanhaa metsää tarvitsevista linnuista, kuten metsoista tai kuukkeleista, tulee koskaan kaupunkilintuja. Ihmiset ruokkivat lintuja siemenillä, luonnosta ne voivat löytää lähinnä hyönteisiä ja joitain kasvien siemeniä. Veli-Matti Pakanen Sen sijaan Vuorisalo ei pidä näidenkään lintujen kaupungistumista mahdottomana, jos vain saadaan New Yorkin keskuspuiston tyyppisiä metsäalueita kaupunkiin. Toisenkin eksoottisen Yhdysvaltoihin liittyvän esimerkin Vuorisalo löytää aavistuksen New Yorkia pohjoisempaa. – Meillä saattaa kohta olla myös papukaijoja suomalaisessa kaupunkiluonnossa. Chicagossa on ankarampi talvi kuin Turussa, mutta olen itse nähnyt siellä kauluskaijaparvia keskellä talvea. Yönsä papukaijat viettävät jossain lämpimässä hormissa tai vastaavassa paikassa. – Euroopassa kauluskaijat ovat tulossa pohjoista kohti Puolan tasalla, Vuorisalo kertoo. Kaupungissa ei olla luonnon armoilla Kaupunkiasuminen näyttää parantavan lintujen lisääntymisedellytyksiä. Kaupunkilinnut aloittavat pesintänsä maalaisserkkujaan aiemmin, ja osalla lajeista pesintämenestys kaupungissa on parempi kuin luonnon armoilla. Kaupungissa saatetaan tuottaa myös useampia pesueita kuin maalla. Kaupungissa on aina valoa.Vilma Hannén / Yle Oulun yliopiston tutkijatohtori Veli-Matti Pakanen arvelee paremman pesinnän johtuvan siitä, että kaupungissa voi olla vähemmän petoja ja enemmän valoa ja ravintoa kuin maaseudulla. – Kaupungissa on esimerkiksi talitiaiselle hyvin ruokaa ja paljon turvallisia pesimäpaikkoja. Kaupungissa on myös enemmän valoa ja lämpöä kuin maaseudulla. Oma iso merkityksensä on sillä, että ihmisten asenteet lintuja kohtaan ovat muuttuneet. Nykyään vahinkolintuja ei vainota kaupungeissa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Varikset saattavat kärsiä roskaruuasta Ruokakin on kaupungissa erilaista. Osa kaupunkilinnuista on mieltynyt roskaruokaan kuten osa ihmisistäkin. Toiset taas tykkäävät ihmisten kaupunkioloissa tarjoamasta siemenravinnosta, joka on selvästi ravinteikkaampaa kuin talvisessa luonnossa saatavilla oleva. Tutkijatohtori Veli-Matti Pakanen Oulun yliopistosta on tutkinut Suomen oloissa ihmisen ruokinnasta täysin riippuvainen talitiaisen selviytymistä talven yli Oulun Hietasaaressa.Timo Nykyri / Yle Molemmilla ruokavalioilla on seurauksensa. Siemeniä syövät voivat hyvin, ja roskaruualla höyhenpuku rähjääntyy. Ihmisten tähteillä elävät linnut saattavat kärsiä karotenoidien eli kasvien viherhiukkasissa esiintyvien luonnollisten pigmenttien puutteesta. Ääritapauksissa ahkera pikaruokailu saattaa viedä karotenoidien puutteen takia jopa linnun lentokyvyn, kertoo Tiede-lehti. – Tästä ilmiöstä on tietoa nimenomaan varisten osalta, kertoo lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta. Kaupungissa on esimerkiksi talitiaiselle hyvin ruokaa ja paljon turvallisia pesimäpaikkoja. Veli-Matti Pakanen Nopeimmin kaupungistuvat lajit, jotka ovat joustavia ravinnon ja elinympäristön suhteen, samoin kuin sellaiset lajit, joiden elinympäristö muistuttaa kaupunkiympäristöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kesykyyhky, varpunen, lokit, tiirat ja meriharakat ja varislinnut. Kaupungissa asuminen vaikuttaa lintuihin samalla tavalla kuin ihmisiin. Keinotekoinen ympäristö on monella tapaa erilainen kuin talvinen metsäluonto. Kaupungissa lintu voi irrottautua auringonvalon rytmistä. Ruokailu ja liverrys voi ajoittua keinovalon aikakaudella paljon pidemmälle aikavälille kuin kaamoksen kourissa olevassa luonnossa. Talitiainen on täysin ihmisen armoilla Pakanen on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston tuella myös tutkimusta kaupunkilaistalitiaisten säilyvyydestä talven aikana Oulun Hietasaaressa. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen verrokkitalviksi valikoitui poikkeuksellisen lämmin talvi (2008–2009) ja poikkeuksellisen kylmä talvi (2009–2010), jolloin oli pitkiä reilun 30 asteen pakkasjaksoja. Tutkimuksessa selvitettiin yksilöiden selviytymistä viidellä ruokailupaikalla yli talven. Talitiainen on talvisin täysin riippuvainen ihmisistä Suomessa.Seppo Rytkönen Pakasen mukaan talitiainen ei pärjää luonnossa Suomen oloissa. Laji elää meillä talvet ihmisen varassa. – Ihmiset ruokkivat lintuja siemenillä, luonnosta ne voivat löytää lähinnä hyönteisiä ja joitain kasvien siemeniä. Kaupunkisuunnittelulla lintuihin voi vaikuttaa Hyönteissyöjien menestymisen kannalta on olennaista, minkälaisia viheralueita kaupungeissa on. Kaupunkisuunnittelulla kaupunkilinnustoon voi vaikuttaa paljonkin. – Jos hallittu hoitamattomuus kaupunkien viheralueilla sallitaan, hyönteissyöjilläkään ei ole ongelmaa selvitä kaupungissa, sanoo Vuorisalo. Kirkkaan vihreä Kalle-papukaija viihtyy keväisessä auringossa Rovaniemellä.Tulevaisuudessa papukaijat voivat olla Suomessakin luonnonvaraisia kaupunkilintuja.YLE/Raimo Torikka Kaupungin melusaaste vaikuttaa myös lintujen äänenkäyttöön. Tunnetuin esimerkki lienee talitiaisen titityyn muuttuminen kaupunkipaikoissa tityyksi, jotta se kuuluisi paremmin. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, kuinka kaupunkilaislintujen on pidettävä kovempaa ääntä kuin maaseudulla. Keinovalo taas mahdollistaa laulamisen sellaiseenkin aikaan kun luonnonvaloa ei ole. Vuorisalon mukaan kaupungistumisen vaikutuksia linnunlauluun on tutkittu yllättävän vähän. Satama voitti luonnonrannan Veli-Matti Pakanen on tutkinut muun muassa pikkutiiran pesintää Oulun Oritkarin satamassa ja Kalajoen hiekkarantojen luonnonympäristössä. – Pesien säilyvyyserolla havaittiin olevan selvä merkitys. Satamassa pesintä näytti onnistuvan selvästi paremmin kuin luonnossa, sanoo Pakanen. Pikkutiira menestyy paremmin satamassa kuin luonnonrannalla.Veli-Matti Pakanen Satamassa pesien säilyvyys oli luonnonolosuhteita parempi, samoin kuin pesintätulos. – Yleisöltä suljetussa Oritkarin satamassa häirintää on vähemmän, ja petojakin siellä saattaa olla vähemmän. Satamassa pikkutiirojen suojana on myös iso kolonia muita tiiroja, lokkeja ja kahlaajia. Euroopassa kauluskaijat ovat tulossa pohjoista kohti Puolan tasalla. Timo Vuorisalo Kaupungin monille linnuille luontoa otollisempien olosuhteiden puolesta puhuu sekin, kaupungin maantieteellinen sijainti ei vaikuta lajimäärään kun kaupungistumisaste otetaan huomioon. Luonnossa lintujen lajimäärä ja tiheys laskevat pohjoista kohti. Tämän arvioidaan johtuvat pohjoisten elinympäristöjen epävakaudesta ja alhaisesta tuottavuudesta. Kaupunkilintujen osalta näin ei ole. Turun ja Lapin yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan kaupunkien lajimäärä ei laske pohjoista kohti. Pakkanen hyydyttää liikkeen ja tappaa Kylmänä talvena talitiaiset liikkuivat selvästi vähemmän lämpötilan laskiessa. – Nuoret yksilöt liikkuivat enemmän kuin aikuiset. Koska kylmällä säällä on tärkeää säästää energiaa, liikkuminen kovilla pakkasilla on vähäistä. Mitä kylmempää oli, sitä vähemmän liikuttiin, tutkija Veli-Matti Pakanen kertoo. Lämpimän talven aikana lintujen selviytyminen pysyi tasaisen vakaana, kun pakkastalvena se vaihteli voimakkaasti. – Pakkasjaksojen aikana talitiaisia kuoli enemmän, vaikka ruokaa oli riittävästi saatavilla. Pakkanen lisäsi kuolleisuutta selvästi, Pakanen kommentoi. Lintuyksilö voi muuttaa käyttäytymistään ympäristöön, kun se muuttaa asumaan kaupunkiin. Geneettinen sopeutuminen kaupunkiin Pidemmällä aikavälillä voi syntyä kaupungistumisen edellyttämiä geneettisiä muutoksia, mutta se edellyttää voimakasta luonnonvalintaa. Toisin sanoen sitä, että jokin ominaisuus jättäisi nimenomaan tietyn tyyppiset yksilöt henkiin ja jatkamaan sukua. Korppi pesii jo kaupungeissaJarno Kuusinen / AOP Vuorisalon mukaan geneettinen muutos on ollut meneillään jo jonkin aikaa. – Ihmisen muovaamaan ympäristöön sopeutuvat linnut ja lintulajit ovat tulevaisuuden menestyjiä, Vuorisalo sanoo. Ihmisen muovaamaan ympäristöön sopeutuvat linnut ja lintulajit ovat tulevaisuuden menestyjiä. Timo Vuorisalo Kaupunkilintututkimus on toistaiseksi keskittynyt Pohjois-Amerikkaan, Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Kehittyvissä maissa kaupunkilintuja on tutkittu hyvin vähän. Yleinen trendi on kuitenkin se, että kaupunkilinnusto rikastuu kaikkialla. Kaupungistumisen voittokulun voivat Vuorisalon mielestä pysäyttää vain zoonoosit eli eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit. Ne voisivat muuttaa asenneilmastoa radikaalisti.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia