YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 6 min 17 s sitten

Maanjäristyksen pelästyttämä Pia Viitala: "Joka puolella kuului hirveä jytinä ja luulin, että talo rymähtää"

2017, Joulukuu 8 - 11:22

Oululainen Pia Viitala oli juuri muuttanut perheensä kanssa uuteen kotitaloon, kun kaupungin eteläpuolella Lumijoella sattunut maanjäristys yllätti hänet pahanpäiväisesti. Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin. – Purin juuri viimeisiä muuttolaatikoita ja olin sitten menossa nukkumaan, kun joka puolelta kuului hirveä jytinä. Astiat helisivät ja lamput heiluivat. – Joka puolella kuului hirveä jytinä ja luulin, että talo rymähtää. Pia kertoo pelänneensä, että vastarakennettu omakotitalo romahtaa. – Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tässä ollutkaan hyvin tehty näitä perustuksia, Pia nauroi perjantaiaamuna. Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tässä ollutkaan hyvin tehty näitä perustuksia. Pia Viitala Talo pysyi kuitenkin kasassa. Viitala meni tämän jälkeen katsomaan ikkunasta ulos, näkyisikö jyrinän aiheuttajaa, esimerkiksi talon ohitse kulkenutta isoa rekkaa. Vakuutusehdot alkoivat mietityttää Mitään renkaan jälkiä ei kuitenkaan näkynyt. – Yöllä ryminän syy jäi epäselväksi. Aamulla Piia Viitala kuuli, että kyseessä oli ollut maanjäristys. Pelottiko? – Ei, olin lähinnä ihmeissäni. Järistys kesti kuitenkin useamman sekunnin. Maanjäristys ei käynyt mielessäkään. Pia Viitala luuli jytinää ensin ison rekan aiheuttamaksi. Pia Viitala aikoo perjantaina ensi töikseen tarkistaa, mitä hänen ottamansa vakuutus sanoo luonnonkatastrofeista. Lue lisää öisestä järistyksestä: Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti" Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen" Elävä arkisto: Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen"

2017, Joulukuu 8 - 09:30

Seismologian instituutin mukaan Limingan ja Lumijoen alueella torstain ja perjantain välisenä yönä sattuneen maanjäristyksen voimakkuus oli 3.0. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen ensitietojen perusteella voimakkuus olisi ollut 3.5. Joka tapauksessa vastaavia järistyksiä ei satu Suomessa läheskään joka vuosi: edellinen kolmosella alkava järistys oli syyskuussa 2000, tuolloin Kuusamossa. – En käyttäisi sanaa poikkeuksellinen, mutta harvinaisia nämä ovat ehdottomasti, kuvailee seismologi Jari Kortström. Korströmin mukaan Perämeri on seismologisesti aktiivista aluetta, joskin isot järistykset painottuvat tyypillisesti merelle ja Ruotsin puolelle. Suomessa toinen aktiivinen alue sijaitsee Kuusamon seudulla. Vaikka tilastoista piirtyy kuva todennäköisyyksistä, on mahdotonta sanoa etukäteen, missä ja milloin järistyksiä sattuu. Sen pystyy toteamaan melko varmasti, ettei Suomessa ole odotettavissa vakavaa tuhoa aiheuttavaa järistystä. – Viimeöistä suuremmat ovat mahdollisia. Jos magnitudi on neljän luokkaa, voi jo tapahtua lieviä vaurioita rakennuksille, sanoo Kortström. Seismologian instituutti rekisteröi Suomessa vuosittain tyypillisesti muutamia kymmeniä maanjäristyksiä. Havainnoista voi ilmoittaa verkosta löytyvällä lomakkeella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Lähi-idässä pelätään "raivon päivää", maa järisi Oulun seudulla, Yle selvitti elokuvien rahavirtoja

2017, Joulukuu 8 - 07:20
Palestiinalaisalueilla varaudutaan levottomuuksiin

Palestiinalaisten odotetaan jatkavan tänään mielensoituksia, joiden syynä on presidentti Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Palestiinalaisjärjestö Hamas on julistanut perjantain ”raivon päiväksi” ja kutsuu ihmisiä uuteen kansannousuun. Mielenosoittajien ja Israelin turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 31 palestiinalaista Länsirannalla ja Gazassa. Myöhään torstaina Israelin hävittäjät ja panssarivaunut iskivät kahteen kohteeseen Gazassa. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu tänään hätäkokoukseen keskustelemaan Trumpin päätöksestä. Maanjäristys säikäytti Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoelta itään tapahtui yöllä maanjäristys. Se vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin puoli yhden aikaan. Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5, ja sen keskus sijaitsi noin 10 kilometrin syvyydessä. Pelastuslaitokselle tuli järistyksestä useita soittoja, mutta ei varsinaisia pelastustehtäviä. Yle Uutisgrafiikka "Päätieverkkoa ja muita teitä ei voi laittaa vastakkain" Nelostie on kuin Suomen selkäranka, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreesta selvityksestä. EK paneutui tieliikenneväylien merkitykseen. Perinteinen kaupunki–maaseutu-asettelu ei päde tieverkon suhteen, painottaa professori Jorma Mäntynen: Alempaa tieverkkoa ja päätieverkkoa ei voi laittaa vastakkain. Miikka Miinala / Yle Kenelle elokuvien julkinen raha valuu? Kotimainen elokuva rahoitetaan elokuvasäätiön tuella, mutta kuka korjaa potin? Yle Uutiset selvitti, ketkä elokuvaohjaajat ja -tuottajat ovat menestyneet julkisen rahan saajina kymmenen viime vuoden aikana. Mukaan on laskettu myös Yleisradion rahoitus. Yle ostaa elokuvien esitysoikeuksia. Ismo Pekkarinen / AOP Viikonloppu on tuulinen ja sateinen Sää on vuodenaikaan nähden lauhaa, kertoo Ylen meteorologi Elina Lopperi. Viikonloppuna sataa päivittäin, pohjoisessa lunta ja etelässä vettä. Lämpötila vaihtelee etelän muutamasta plusasteesta Lapin kymmeneen pakkasasteeseen. Lue lisää Ylen sääsivuilta. Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti"

2017, Joulukuu 8 - 02:36

Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoella on tapahtunut maanjäristys. Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5 ja sen keskus sijaitsi Liminganlahden rannan tuntumassa eli viisi kilometriä itään Lumijoelta, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Maanjäristyksen keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä. Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin. Alueen asukkaat ovat kertoneet kokemuksiaan yöllisestä maan vavahtelusta Twitterissä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tuli tapahtuneen jälkeen useita soittoja asukkailta, mutta tehtäviä pelastuslaitokselle ei järistyksestä ainakaan toistaiseksi ole koitunut. – Maa järisi selkeästi pari kertaa muutaman sekunnin välein, kertoo päivystävvä palomestari Marko Hottinen. Pelastuslaitos sijaitsee Oulun keskustassa eli noin 20 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta. – Olin työpisteeni ääressä ja tunsin, kuinka jalkojeni alla lattia tärähti voimakkaammin. Katso tietoja Lumijoen maanjäristyksestä USGS:n sivuilta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläinen vetäytyy toistaiseksi suunnitelmasta, jolla oululaisille tarjottaisiin lääkärikeskuksen palveluita julkisten palvelujen hinnalla

2017, Joulukuu 7 - 10:47

Lääkärikeskus Mehiläinen vaikuttaa toistaiseksi vetäytyvän suunnitelmasta, joilla se olisi tarjonnut Siikalatvan julkisia terveyspalveluita Oulussa sijaitsevassa lääkärikeskuksessaan. – Emme ole nyt laajentamassa aukioloaikoja, kommentoi toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää Ylelle sähköpostitse. Yle kysyi tarkentavana kysymyksenä, miksi näin on. – Kuten jo totesimme aikaisemmin, kuulemme nyt eri tahoja tässä asiassa ja harkitsemme asiaa rauhassa, Järvenpää vastasi. Järvenpää kertoi maanantaina Ylelle, että Mehiläinen on laajentamassa Oulun lääkärikeskuksen käyttömahdollisuutta niille, jotka käyttävät Siikalatvan julkisia terveyspalveluita. Tällöin vielä suunnitelma kuulosti melko varmalta, sillä Järvenpää muotoili asian "laajennamme vastaanottoaikoja nykyisestä paremman palvelun mahdollistamiseksi". Jo tähänkin asti Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjät asiakkaat ovat saaneet käyttää Oulussa palveluita iltaisin ja viikonloppuisin, kun Siikalatvalla ei ole palveluita enää auki. Siikalatvan kunta on ulkoistanut terveyspalvelunsa Mehiläiselle. Valinnanvapauden takia oululaiset olisivat kuitenkin voineet käyttää Siikalatvan terveyspalveluita myös Oulussa, jos he olisivat rekisteröityneet niiden käyttäjiksi. Lasku olisi mennyt Oululle. Oulu ärähti Tiistaina Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri totesivat, että Mehiläisen suunnitelma ei eroa Mehiläisen aiemmasta ideasta perustaa Siikalatvan terveysaseman etäpiste Ouluun. Tätä suunnitelmaa sekä valtiovarain- että sosiaali- ja terveysministeriö pitivät lainvastaisena. Oulu totesi, että se ei aio maksaa Mehiläiselle, jos oululaiset käyttävät Mehiläisen palveluita julkisina terveyspalveluina. Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kuvasi Mehiläisen toimintaa "härskiksi". Mehiläisestä kerrottiin, että etäpistesuunnitelmien julkistamisen jälkeen yli sata oululaista olisi halunnut siirtää julkisen terveydenhoitonsa Mehiläiselle, mutta Oulun kaupungille ilmoituksia oli tehty vain kolme.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Fennovoiman ydinvoimalaan laitetaan kiinni 500 miljoonaa euroa jo ennen lopullista rakentamislupaa

2017, Joulukuu 7 - 08:21
Mistä on kyse?
  • Fennovoima arvioi, että ensi vuoden jälkeen ydinvoimahankkeeseen on sidottu rahaa jo noin 500 miljoonaa euroa.
  • Osa kansanedustajista arvioi, että isot investoinnit ja rakennustyöt lisäävät painetta hyväksyä rakentamislupa.
  • Valtioneuvoston rakentamislupapäätöstä odotetaan vuonna 2019.
  • STUK valmistelee tarkastuskäyntejä Hanhikiven laitosalueelle.
  • Rakentamistahti kiihtyy Pyhäjoella ensi vuonna.
Fennovoima arvioi, että ydinvoimahankkeen kustannukset nousevat puoleen miljardiin euroon jo ennen ratkaisevaa rakentamislupakäsittelyä. Lopullista lupaa laitokselle odotetaan vuonna 2019. Mutta entä jos rakentamislupaa ei tulekaan? Moni on kysymystä mielessään miettinyt, mutta Fennovoimassa ei jossitella. – En ole miettinyt asiaa, tuumaa yhtiön rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen. Mutta, entä jos? – En lähde jossittelemaan, tulemme saamaan rakentamisluvan, Sipiläinen toteaa hymyillen. Rosatomin voimalahanke keskeytettiin Bulgariassa Aivan ainutkertainen tapahtuma hankkeen kaatuminen ei kuitenkaan olisi. Tästä on kokemusta venäläisjätti Rosatomilla (Reuters). Aika tarkalleen vuosi sitten Rosatom ilmoitti saaneensa yli 600 miljoonan euron korvauksen Bulgarian valtion vuonna 2012 keskeyttämästä laitoshankkeesta. Yhtiö oli ehtinyt jo rakentaa reaktorilaitteistoa, josta Bulgaria joutui maksamaan tuntuvan korvauksen venäläisyhtiölle. Mitä syvemmälle siellä kuoppaa kaivetaan ja louhitaan sitä kiinnostuneempia olemme. Tapani Virolainen Ydinvoimahankkeiden aikatauluksissa ja lupakäytännöissä on isoja maakohtaisia eroja, mutta usein valmistelevat rakennustyöt sallitaan ennen varsinaista laitoslupaa. Fennovoima – Töitä tehdään yleisten rakennus- ja ympäristölupien turvin, mutta ydinturvallisuusviranomainen tulee hankkeeseen mukaan eri vaiheissa, kertoo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosaston apulaisjohtaja Tapani Virolainen. Esimerkiksi Sveitsillä oli tiukka lupakäytäntö jo ennen Fukushiman vuoden 2011 ydinonnettomuutta. Sveitsi linjasi, että valmistelevia töitä ei saa aloittaa ennen lopullista lupaa. Japanin onnettomuuden jälkeen Sveitsi päätti, että uutta ydinvoimaa ei enää rakenneta ja vanhastakin luovutaan vaiheittain. STUK tiukentaa valmistelevien töiden valvontaa Pyhäjoella Ydinturvaviranomainen STUK on seurannut tiiviisti töiden etenemistä Pyhäjoella, mutta varsinaisten valvontakäyntien vuoro on vasta ensi vuonna. – Mitä syvemmälle siellä kuoppaa kaivetaan ja louhitaan, sitä kiinnostuneempia olemme, kertoo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontayksikön apulaisjohtaja Tapani Virolainen. Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen luottaa, että yhtiö saa rakentamisluvan Hanhikiven ydinvoimalalleen.Risto Ukkonen / Yle Ensi vuoden iso urakka Hanhikiven laitosalueella on ydinvoimalan laitospaikan pohjatyöt, jotka etenevät lopulliseen perustamissyvyyteen. Säteilyturvakeskuksen Virolaisen mukaan he ovat tässä vaiheessa eniten kiinnostuneita juuri kallioperästä, ja sen soveltuvuudesta valitulle perustamistavalle. Kansanedustajat luottavat lupakäsittelyyn Hanhikiven ydinvoimalahanke on viivästynyt useita vuosia aivan alkuperäisestä aikataulustaan. Vuoden 2009 periaatepäätöshakemuksessa rakentamislupa oli alustavasti ajoitettu vuoteen 2013. Nyt lupaa odotetaan vuonna 2019. Lopullisen päätöksen rakentamisluvasta tekee valtioneuvosto Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvion pohjalta. En lähde jossittelemaan, tulemme saamaan rakentamisluvan. Jouni Sipiläinen Ydinvoimala-alueen vankka ennakkorakentaminen on herättänyt kysymyksiä siitä, miten 500 miljoonan euron investoinnit tulevat vaikuttamaan lopulliseen lupakäsittelyyn. Kysyimme asiaa Oulun vaalipiirin 18 kansanedustajalta, joista 7 vastasi kyselyyn. Kahden kansanedustajan mukaan isot investoinnit ja rakennustyöt lisäävät painetta hyväksyä rakentamislupa. Viiden vastaajan mukaan sillä ei ole mitään vaikutusta lopulliseen lupakäsittelyyn. Rakentamistahti kiihtyy Pyhäjoella ensi vuonna Ydinvoimalan laitosaluetta on Pyhäjoella rakennettu jo yli kahden vuoden ajan. Hanhikivellä käy päivittäin töissä jo noin 200 ihmistä. Isot urakat jatkuvat ensi vuonna, kun voimalan maatyöt jatkuvat ja ydinvoimayhtiöiden toimisto- ja työtilojen rakentaminen alkaa. Hanhikiven merialueella on tehty tänä vuonna isoja ruoppaustöitä.Risto Ukkonen / Yle Fennovoiman lisäksi laitosalueelle omia kohteitaan rakennuttavat venäläiset laitostoimittaja Rosatom ja pääurakoitsija Titan-2. Iso osa nyt rakennettavasta rakennuskannasta puretaan tai poistetaan myöhemmin. Esimerkiksi Titan-2 rakennuttaa sosiaalitilat yli 2500 ihmiselle, 600 henkilön työmaaruokalan sekä kaksi teräsrakenteista työmaatoimistoa noin 400 henkilölle. Järeästä työtavasta huolimatta rakennukset on tarkoitus purkaa, kun työt on saatu valmiiksi. Myös tuhannen rakennusmiehen majoitustilat rakennetaan alueelle siten, että ne voidaan myöhemmin poistaa alueelta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso varusmiesten onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle – Finlandia-hymni kaikuu komeasti Oulangan kallioilla

2017, Joulukuu 7 - 00:18

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta juhlistaa satavuotiasta Suomea omalla musiikkivideolla. Finlandia-hymni kaikuu varusmiesten laulamana Oulangan kansallispuiston kallioilla, koskilla ja rannoilla. Musiikkivideo on kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle ja sen monimuotoiselle luonnolle. Se on kuvattu viime kesänä ja siinä laulavat Jani Kaitosalmi, Riku Miettunen, Otso Koiso-Kanttila ja Reko Kälkäjä. Video on kerännyt etenkin Facebookissa nopeasti näkyvyyttä. Musiikkivideon ovat tuottaneet media-alaan erikoistuneet varusmiehet yhdessä muutaman siviilihenkilön kanssa. Kaikki kvartetin laulajat ovat Ylioppilaskunnan laulajien jäseniä. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta on lähes sadan hengen joukko asevelvollisuuttaan suorittavia miehiä ja naisia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

100-vuotias Edvin Ilola valmistautuu Linnan juhliin, mutta ehti silti haastaa kuvaajan juoksukisaan – "Perässä pysyit paremmin, mutta rinnalla et!"

2017, Joulukuu 5 - 20:46
Mistä on kyse?
  • Edvin Ilola on yksi kolmesta Linnan juhliin kutsutusta vähintään satavuotiaasta sotaveteraanista.
  • Ilola taisteli Talvisodassa, Jatkosodassa ja Lapin sodassa.
  • Tyttären mukaan isän pitkän iän salaisuus piilee stressittömässä elämässä.
  • 100-vuotias Ilola käy lenkillä päivittäin.
Jalat käyvät ja maisemat vaihtuvat, kun Edvin Ilola, 100, käy kipaisemassa lähikaupasta maitoa. Punaista totta kai. Rollaattori saa kyytiä lumessa, kun Ilola pistää juoksuksi. – Et ole tainnut montaa tämmöistä ukkoa tavata! Totta, en ole. Eikä varmasti ole moni muukaan. Ilolan kädenpuristus on tiukka. Sotaveteraanin virne antaa osviittaa siitä, että mukana saattaa olla hieman ylimääräistä. Edvin Ilola liikkuu edelleen aktiivisesti päivittäin.Timo Nykyri / Yle Kahdeksan vuotta sitten Edvinin elämä koki kolauksen, kun Hilja-vaimo kuoli. Elämän jatkaminen yksin oli uutta, kun kukaan ei enää jaellut vieressä käskyjä. – Äiti oli hyvin dominoiva. Isä ei saanut kertoa sotajuttuja meidän pojille tai laulaa. Isällä kesti kauan ymmärtää, että äidin kuoleman jälkeen hänellä oli vihdoin vapaus tehdä omia juttuja, tytär Marjaleena Mustikkaniemi kertoo. Edvin toimi vielä 95-vuotiaanakin kehitysvammaisen poikansa Maurin omaishoitajana. Tuoreen lesken ei tarvinnut olla yksin, ja Mauri olikin hänen kiinnekohtansa arkeen. Pian Edvin jäi taas yksin, kun lapset alkoivat huolestua isän kunnosta ja Mauri muutti palvelukotiin. Edvin väitti viimeiseen saakka pystyvänsä huolehtimaan Downin syndroomaa sairastavasta pojastaan. En tiedä mitä Linnan juhlista odottaa. Edvin Ilola Ilolan tytär Marjaleena muutti Hiljan kuoleman jälkeen takaisin Reisjärvelle. Kylällä olivat ystävät, tutut ja totta kai myös rakas isä, josta oli nyt helpompi huolehtia. Ilola asuu edelleen yksin rivitaloasunnossaan ja hoitaa itse useat juoksevat asiat, kuten pankissa käynnit. – Isä herää viiden aikaan aamulla ja keittää kahvit. Sen jälkeen hän lähtee aina muutaman kilometrin lenkille. – Kotipalvelu tuo isälle ruoan. Hänellä on kyllä mikro, mutta paistinpannullahan tuo ruoan aina uudelleen lämmittää, tytär kertoo. Edvin Ilolan mielestä ihmiset ovat tyytymättömiä, vaikka eivät tiedä huonoista ajoista.Timo Nykyri / Yle Linnan juhlat on paljon nähneelle Ilolalle kuitenkin jotain uutta, sillä hän ei ole tottunut paistattelemaan valokeilassa. Kolmen sodan veteraani lähtee "isolle kirkolle” juhlistamaan ikätoveriaan, satavuotista Suomea. Samaa Suomea, jota hän oli ensin turvaamassa ja sen jälkeen uudelleen rakentamassa. – En tiedä mitä Linnan juhlista odottaa, kun tuo kaikki on niin uutta. Aion kuitenkin kysyä, että onko meitä aseveljiä vielä jäljellä. Sen tiedän, että montaa meitä ei enää ole, Ilola sanoo. Minulla ei ole mitään hätää, ei ole vilua eikä nälkää. Edvin Ilola Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa varten on hankittu sitä "vähän parempaa Seppälää" eli etiketin mukainen kravatti. Tummassa puvussa komeilee pitkä rivi kunniamerkkejä. Ilola ei ole niistä moksiskaan, ylpeily ei kuulu miehen luonteeseen. – Eikö näytäkin hullulta nuo merkit? Nuo sain siitä hyvästä, kun juoksin luoteja pakoon. Ihan hyvin pärjäsin ilman noitakin. Vangin laulu Edvin Ilolan mielenmaisemaa voisi luonnehtia tyypilliseksi suomalaiseksi. Mies on nöyrä ja vaatimaton eikä tee itsestään suurta numeroa. – Älä minua teitittele! Eihän Jumalaakaan teititellä, Ilola tokaisee. Edvin Ilola ei pröystäile kunniamerkeistään. Häntä ne lähinnä huvittavat.Timo Nykyri / Yle Töitä, töitä, töitä. Niitä hän on tehnyt monen ihmisen edestä, koska jokainen penni oli aikoinaan tärkeä. Töistä ei paljon maksettu, mutta niillä oli mentävä. Ilola kertoo vaikeista ajoista ja siitä, kuinka ihmiset joutuivat pula-aikana kerjäämään. – Se oli ahdasta aikaa. Kiertokouluun kävelin pakkasella kolme kilometriä ilman kenkiä. Välillä oli pakko kiven päälle istahtaa hieromaan jalkoihin vähän lämpöä, Ilola muistelee. Satavuotias on kokenut paljon ja onkin vähään tyytyväinen. – Minä olen oikein tyytyväinen tässä nyt. Minulla ei ole mitään hätää, ei ole vilua eikä nälkää. Isä ei ole huomisesta huolehtinut. Marjaleena Mustikkaniemi Olohuoneen vitriinin päällä on paljon kuvia, vanhoja ja uusia. Television takana on taulu, jossa poseeraa Mannerheim. Yhdellä pöydällä on tuohitöitä, joiden teon Edvin aloitti jo rintamalla. Yhtäkkiä, täysin puskista, Ilola pistää lauluksi. Satavuotias tulkitsee bravuurinsa, jonka tytär Marjaleena on ristinyt "Vangin lauluksi". Tätä kappaletta ei Radio Suomen soittolistalta löydy, mutta laulusta välittyy vahva tunne, että se merkitsee miehelle paljon. Maailman paras isä Ilolan kertoessa tarinaansa muistot menevät väkisin sotajuttuihin. Hän muistaa hyvin pienetkin yksityiskohdat rintamalta. Vähän väliä Ilolan tarttuva nauru keskeyttää kuitenkin syvälliset sotamuistelot. – Olen usein sanonut isälle, että onhan hän tehnyt paljon muutakin, kuin sotinut. Silti puhe menee aina niihin, tytär vieressä tokaisee. Edvin Ilola kävi kiertokoulua ennen sotia. Siellä hän oppi lukemaan ja laskemaan.Timo Nykyri / Yle Tyttären mukaan isän pitkän iän salaisuus saattaa piillä siinä, että hän ei ole asioista juurikaan stressannut. – Isä ei ole huomisesta huolehtinut. Muistan, kun olin lapsena kipeänä ja äiti huolehti minusta, kun isä veteli jo sängyssä sikeitä. – Hän on kuitenkin maailman paras isä. Sain ainoana tyttärenä isältä aikanaan erityiskohtelua. Vuodet näkyvät isän ja tyttären välillä. He istuvat vierekkäin ja katsovat lempeästi toisiaan silmiin. Hymy muuttuu pian nauruksi kun kysyn, aikooko Ilola tanssittaa tytärtään Linnan juhlissa. – Voisihan sitä vanha mies käydä pyörähtämässä, jos tarve sitä vaatii, Ilola naurahtaa. – Isä on kuulemma ollut nuorempana hyvä tanssija, tytär säestää vierestä. Perässä pysyit, mutta rinnalla et niinkään! Edvin Ilola Ehdotan pientä happihyppelyä. Hyvä, että ehdin edes kissaa sanoa, kun Ilola on jo ulko-oven suulla pukemassa valmiina lähtemään ulos. Joudumme toppuuttelemaan miestä, sillä kuvaaja ei ehtinyt mukaan. Ilola on jo avaamassa taitettavaa rollaattoriansa, sillä moottoritie on kuuma. Hän lähtee kuin hauki rannasta ja kiihdyttää liikkeelle. Kuvaaja jää reippaasti jälkeen. – Perässä pysyit paremmin, mutta rinnalla et niinkään! Edvin Ilolan Linnan juhlat -kutsusta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläisen uusi suunnitelma on käytännössä sama kuin vanha, uskovat sekä Oulu että sairaanhoitopiiri - "Härskiä"

2017, Joulukuu 5 - 18:25
Mistä on kyse?
  • Mehiläinen suunnittelee alkavansa tarjota Oulussa lääkärikeskuksen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita.
  • Valinnanvapauden takia kuka tahansa voi rekisteröityä Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjäksi.
  • Jo aiemmin Mehiläinen Oulussa on vastannut Siikalatvan päivystyksestä virka-ajan ulkopuolella.
  • Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö torppasivat jo Mehiläisen aiemman suunnitelman, joka oli perustaa Siikalatvan terveysaseman etäpiste Ouluun.
  • Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mukaan uusi suunnitelma ei poikkea edellisestä.
  • Mehiläinen pitää suunnitelmaansa lainmukaisena.
Mehiläisen uusi suunnitelma tarjota julkisia terveyspalveluja Oulussa ei vaikuta poikkeavan käytännössä vanhasta lainkaan, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen. Kyse on siis edelleen siitä, että Mehiläinen aikoo tarjota lääkärikeskuksen palveluita Oulussa siten, että maksajaksi joutuisi vastentahtoisesti Oulun kaupunki. Näin siis siitä huolimatta, että ministeriöt torppasivat jo Mehiläisen edellisen suunnitelman, jossa Ouluun olisi perustettu Siikalatvan terveysaseman etäpiste. Uudessa suunnitelmassa Mehiläinen ei enää perusta erillistä etäpistettä, vaan tarjoaa jo olemassa olevan lääkärikeskuksen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat Siikalatvan julkisten terveyspalvelujen piirissä. – Samasta asiasta on kyse, ainoastaan siikalatvalaisten rooli on toinen, sanoo Korpelainen. Yritys pyrkii maksimoimaan potilaiden määrän ja laskutuksen. Juha Korpelainen Myöskään Oulun kaupunki ei pidä suunnitelmia ratkaisevasti erilaisina. – Eli sinänsä eilisen Oulun kannanoton jälkeen ei ole muuttunut mitään, vaan Siikalatvan kunta olisi edelleen järjestämässä palveluita Oulussa, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kommentoi. Oulu pysyy linjassaan, jonka mukaan se ei aio maksaa Siikalatvan yksityisiä terveyspalveluita, joita tarjotaan Oulussa. Oulu joutuisi maksumieheksi Mehiläisen palveluille, koska oululaiset voisivat valita käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita. Siikalatva taas on ulkoistanut palvelunsa Mehiläiselle. Se harkitsee jatkossa tarjoavansa ainakin yleislääkärin palveluja Siikalatvan kunnan ulkopuolella Oulun Mehiläisessä myös päiväaikaan. Aiemminkin Siikalatvan päivystys on ollut Oulussa Mehiläisessä. Suunnitelmista ei tarkkaa tietoa Juha Korpelaisen mukaan Mehiläinen ei ole avannut tarkkaan sitä, millaisia palveluita se aikoo Oulussa tarjota lääkärikeskuksesta niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita. – Meillä on hyvin vähän tietoa, miten tämä muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta. Mehiläinen itse ei ole antanut juurikaan tietoa ulos. Yle kysyi Mehiläiseltä, millaisia terveyspalveluita se mahdollisesti alkaa tarjota Oulussa Siikalatvan julkisina terveyspalveluina. Mehiläinen ei täsmentänyt asiaa. Sen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää on kuitenkin aiemmin korostanut Ylelle, että kyseessä on eri asia kuin aiemmin suunniteltu terveyskeskus, jossa olisi muun muassa hammashoito ja vuodeosastopalveluita. Lainmukaisuudesta eri näkemyksiä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen luonnehtii Mehiläisen toimintaa sanalla "härski". – Yritys pyrkii maksimoimaan potilaiden määrän ja laskutuksen. Hyvin herkästi tämä johtaa turhiin hoitoihin, turhaan diagnostiikkaan ja kustannusten kasvuun. Mehiläinen siis yrittää nyhtää irti Oulusta kaikki irti lähtevät rahat? – Aivan ehdottomasti. Samasta asiasta on kyse. Juha Korpelainen Korpelaisen mukaan vastaava toiminta yleistyy ehdottomasti, elleivät ministeriöt pysty puuttumaan siihen. Muutkin terveyspalveluyritykset alkaisivat siis tarjota isoissa kaupungeissa yksityisiä terveyspalveluita virallisesti pikkukuntien nimissä - isojen kaupunkien laskuun. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ei ota kantaa, onko Mehiläisen uusi suunnitelma lainmukainen vai ei. – Odotan, että Mehiläinen antaa perusteluja, koska tässähän ei ole varmasti sellaisia aikaisempia oikeuskäytäntöjä tai tulkintoja vielä olemassakaan. Tämä on uusi ja erikoinen tilanne. – Pitää selvittää, onko juuri niin, että tätä kautta voidaan laajentaa tällä hetkellä palveluja, Mattila jatkaa. Korpelainen tulkitsee, että suunnitelma tuskin on lainmukainen, koska se ei ole ratkaisevasti erilainen verrattuna jo torpattuun etäpistesuunnitelmaan. Mehiläinen itse pitää suunnitelmaa ehdottomasti lainmukaisena. Vaihtajien määrä epäselvä Mehiläisen ja Oulun kaupungin versiot vaihtelevat siitä, kuinka moni on hakeutunut Siikalatvan terveyspalvelujen piiriin kuultuaan mahdollisuudesta Mehiläisen palveluihin julkisten palvelujen hinnalla. Oulun kaupungin mukaan kolme ihmistä on ilmoittanut Oululle, että he vaihtavat terveyspalvelunsa Siikalatvan järjestettäviksi. Mehiläisen mukaan Siikalatvaan sen sijaan on ilmoittautunut sata oululaista. Terveysaseman vaihtamisesta pitää tehdä ilmoitus sekä uudelle että vanhalle hoitopaikalle. Odotan, että Mehiläinen antaa perusteluja. Pirkko Mattila Mehiläisen toimitusjohtaja muistuttaa sähköpostissaan, että mitään päätöksiä palveluiden laajentamisesta ei ole vielä tehty. Vielä eilen toimitusjohtaja kirjoitti: "Emme tule siis avaavaan Siikalatvan kunnan terveysasemaa Ouluun 7.12, mutta laajennamme kuitenkin vastaanottoaikoja nykyisestä paremman palvelun mahdollistamiseksi." Tällä hän myöhemmin tarkensi tarkoittavansa sitä, että asiakkaiden toivomus on ollut, että Oulun Mehiläisessä voisi asioida myös päiväsaikaan.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maitokeskustelu somessa on tutkijan mukaan pienen porukan älämölöä – "Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan"

2017, Joulukuu 5 - 14:31
Mistä on kyse?
  • Maidon rasvapitoisuus jakaa mielipiteitä.
  • Tutkittu tieto maitorasvoista suosittelee rasvattomuutta.
  • Tutkimustieto ei professorin mukaan kuitenkaan välttämättä aina kelpaa ravintosuosituksia vastustaville.
  • Kuusamolaisen maitotilallisen mukaan tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää maitoa.
Maito on suomalaisten mielijuoma – tai kiistelyn aihe. Maidon ravintoarvot on tieteellisesti todettu, mutta kiista maidon ympärillä syntyy aina, kun tulee uusia kulutussuosituksia. Sosiaalinen media on paikka, missä aallot lyövät kovimmin. Suurista maidonjalostajista Valio on varovainen kommentoimaan maidon ympärillä käytävää keskustelua. Kun Valiolta pyydetään haastattelua, pyydetään kääntymään Maito ja Terveys ry:n puoleen. Yhdistys on vuonna 1958 perustettu kansanterveysjärjestö, maidon ja maitotuotteiden tutkitun ravitsemustiedon puolestapuhuja ja viestinnällinen etujärjestö. Arlan Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoo puolestaan, että Arla ei halua olla valistajan roolissa ravinnon tai maidon suhteen, vaan jättää kuluttajalle valinnanvapauden kulutuksessaan. Kiskolan mukaan valtion ravitsemusneuvottelukunta luo raamit, joita maidonjalostajat sitten noudattavat. Huoli maidon juomisesta Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija ja yhdistyksen viestintäpäällikkö Katariina Lallukka huokaa, kun kysytään, miksi maito puhuttaa. Maidon ympärillä pyörii mitä kiihkeämpiä terveysväitteitä. – Maito ja oikeastaan ruoka kokonaisuudessaan puhuttavat ihmisiä, mikä tietenkin on ymmärrettävää. Olemme huolissamme maidon juomisen vähenemistä ihan terveyssyistä, Lallukka kertoo. Rasvattomasta maidosta saa mm. kalsiumia.AOP Maitotuotteiden kulutus on laskenut 1950-luvun huippuvuosista (390,1 litraa/henkilö, v. 1956) kolmasosaan (122 litraa/henkilö, v. 2016). – Kun julkisuuden henkilö kertoo lopettaneensa maidonjuonnin, niin siitä kirjoitetaan ja jaetaan netissä. Jostakin kuitenkin maidosta saatavat ravintoaineet pitäisi saada, muistuttaa Lallukka. Lallukan mukaan ruokavaliot mietityttävät ja niitä peilataan oman terveyden kautta. – Ei pelkästään maito, mutta myös juusto, jugurtti ja piimä ovat osa perinteistä suomalaista ruokavaliota. Näistä maitotuotteista on saatu kalsiumia ja nykyään tuotteisiin lisätään D-vitamiinia, muistuttaa Lallukka. Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia. Ulla Käkilehto Valion ravitsemus- ja elintarvikelainsäädäntöasiantuntija Teija Penttilä muistuttaa, että Valio perustaa viestintänsä maidon terveellisyydestä virallisiin ravitsemussuosituksiin. Kouluissa ja päiväkodeissa ravitsemussuositukset painottavat rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita, eikä pelkästään maidossa. Syynä on lasten lisääntynyt ylipaino. – Taustalla on todella vankka tutkittu tieto, johon on käyty todella tarkkaan läpi tutkimusnäyttö. Suomalaiset ravitsemussuositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin, kertoo Penttilä. Tutkittu tieto ei tunnu kelpaavan Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholm on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Hän on saanut kokea maidon ympärillä kuohuvan rasvakeskustelun ammattinsa kautta. – Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan. Älyttömin juttu jonka olen kuullut, on se, että rasvaton maito ei ole maitoa ollenkaan, vaan vettä ja sinistä väriainetta, puuskahtaa Fogelholm. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää suorasanaisesti väitteet rasvattomien maitotuotteiden haitallisuudesta.Jani Saikko / Yle Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kokee maidon ympärillä käytävän keskustelun mustavalkoisena. Ääripäät korostuvat, koska halutaan vastustaa kaikkea sitä mitä ravintosuosituksissa esitetään. – Tämä on pienen piirin äänekästä vastustusta ravitsemussuosituksia vastaan ja some on siihen oiva väline, jatkaa Fogelholm. Tutkittua tietoa saa Fogelholmin mukaan yliopistoissa tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista. Yliopistotutkijoilla ei ole intressiä puoltaa tai kieltää maitotuotteita, vaan tukeutua tieteellisiin tutkimuksiin. Pelkästään maitovalmisteiden rasvapitoisuuksien tutkiminen ei kuitenkaan riitä, vaan rasvakeskustelussa tulisi ottaa huomioon kaikki ruokavaliossa nautittu ravinto rasvoineen. Maitorasva on kovaa rasvaa Fogelholmin mukaan rasvan laadulla ruokavaliossa on merkitystä. Rasvat voidaan jakaa kahteen tyyppiin. On tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa ja tyydyttymätöntä eli pehmeää rasvaa. – Jos ruokavaliossa kovat rasvat kuten maitorasva vaihdetaan pehmeään rasvaan, on se terveyden kannalta edullista. Maidon rasvapitoisuus määritellään meijereissä.Jarmo Nuotio / Yle Ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon kaikki ruokavalion rasva, ei pelkästään maitorasvan osuus. Osa maitotuotteiden vastustajista on sitä mieltä, että jalostetut rasvattomat tuotteet ovat haitallisia. Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta. Mikael Fogelholm – Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta, kertoo Fogelholm. Professori Fogelhom muistuttaa, että meijereissä raakamaidosta poistetaan kaikki maitorasva tuotannon aluksi. Sen jälkeen aloitetaan jalostus, jonka jälkeen lisätään maitorasvaa tuotteeseen sen mukaan, halutaanko rasvatonta, ykkös-, kevyt- vai kulutusmaitoa. – Tässä näkökulmassa itse asiassa kulutusmaito, "punainen" maito on se jalostetuin tuote, naurahtaa Fogelholm. Maidontuottaja pyrkii parhaimpaan tulokseen Vastikään Sotkamossa koululaisille päätettiin tarjota kevytmaitoa rasvattoman ohella, ja soppa oli valmis. Vuoden 2017 alusta maidon EU:n koulujakelutuki myönnettiin vain rasvattomalle maidolle, ei kevytmaidolle. Sotkamossa haluttiin tarjolle myös kevytmaitoa, koska koululaisten vanhemmilta oli tullut viestiä oppilaiden nälästä. Kuusamossa Vuotungissa maitotilayrittäjä Ulla Käkilehto on seurannut maidon ympärillä käytävää rasvakeskustelua kummissaan. – Koululaisille on tarjolla vain rasvaton maito tai vesi. Jos rasvaton maito ei maistu, niin kalsiumit jäävät saamatta. Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia, pohdiskelee Ulla Käkilehto. Jari ja Ulla Käkilehdon maitotilalla on 26 lypsävää.Ensio Karjalainen / Yle Olipa lopputuote mikä tahansa, maidontuottajan kannalta tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää ja turvallista tuotetta. – Raakamaito, jota me tuotamme menee juustolaan. Ei sinnekään kelpaa mikä tahansa raakamaito. Itsekin saan raakamaidosta paremman hinnan, kun maidon bakteerit ja solut pysyvät alhaisella tasolla, Käkilehto toteaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Siikalatva ei ole mukana Mehiläisen uusissa suunnitelmissa – "Nyt pitää laittaa jäitä hattuun"

2017, Joulukuu 5 - 12:50

Siikalatvan kunta haluaa irtisanoutua lääkärikeskus Mehiläisen uusista jatkokehitelmistä, joilla yhtiö sittenkin tarjoaisi Siikalatvan kunnan ulkoistamia terveyspalveluja myös Oulussa. Maanantai-iltana Siikalatvan kunnanhallitus peruutti aiemman päätöksensä, jossa oli tarkoitus avata Mehiläiselle ulkoistetun kunnan terveyskeskuksen palvelupiste Ouluun. Päätöksen taustalla oli kohu, joka syntyi kun sekä Oulu että sosiaali-ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö tuomitsivat hankkeen. Siikalatvan kunta ei ole nyt missään jatkoaihioissa aktiivinen toimija. Pauli Piilma Kun suunnitelma Siikalatvan julkisesta terveyspalvelupisteestä Oulussa kariutui, Mehiläinen ilmoitti tarjoavansa sen palveluita julkisena terveydenhoitona myös Oulussa niille, jotka ovat rekisteröityneet käyttämään Siikalatvan terveyspalveluita. Tämä suunnitelma yllätti myös siikalatvalaiset. Kunnanjohtaja Pauli Piilma toppuutteleekin Mehiläistä ja kertoo, että Siikalatva ei ole mukana näissä suunnitelmissa. – Siikalatvan kunta ei ole nyt missään jatkoaihioissa aktiivinen toimija, Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma sanoo. Ei tarkoitus avata sote -pakettia Piilma korostaa, että kunnalla ei missään tapauksessa ole ollut tarkoitus lähteä aukomaan uusia uria terveydenhoidon järjestelyihin. Hänen mukaansa alkuperäinen tarkoitus Oulun suunnitelmien avullakin oli ainoastaan turvata kunnan pohjoisosissa asuville kuntalaisille hyvät terveyspalvelut. Siikalatvan ja yksityisen palveluntuottajan välisessä sopimuksessa lähdettiin Piilman mukaan siitä, että palveluja tuotetaan nimenomaan kunnan omille asukkaille. Hänen mukaansa siikalatvalaisille olikin yllätys, mille raiteille koko asia sitten ohjattiin. Piilma korostaa, ettei Siikalatva ole ollut hakemassa minkäänlaista ennakkotapausta tulevaa sosiaali- ja terveysuudistusta varten. – Ei meillä ole halua eikä edes varaa hakea mitään ennakkoratkaisuja tämmöisessä asiassa. Haluamme vain turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvät terveyspalvelut, Pauli Piilma sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

”He olivat todella nuoria” – Kenraalimajuri ideoi kunniavartion, joka tuo sankarivainajien ikäiset tuhansille haudoille

2017, Joulukuu 5 - 11:45

Kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi organisoi Tampereen Kalevankankaan sankarihaudalle 100-vuotisjuhlan kunniavartiota itsenäisyyspäiväksi. Kysymys ei ole ihan pikkujutusta: jokaiselle haudalle saapuu sankarivainajan ikätoveri kunnioittamaan sodassa kuolleen muistoa. – Todella kiitettävästi nuoriso on lähtenyt liikkeelle. Meillä on tarve 749 vartijalle Kalevankankaalla. Minulle tuli päälle 900 ilmoittautunutta. Eli yli 150:lle olen joutunut lähettämään vastauksen, että valitettavasti paikat menivät jo. Yksi vartioitavista haudoista on talvisodassa 35-vuotiaana kaatuneen Paavo Matias Koivusen viimeinen leposija. Koivunen kuoli Yläkylässä 17.12.1939. – Hänen tyttärenpojanpoikansa otti minuun yhteyttä, että onko mahdollista päästä isoisoisän haudalle kunniavartioon, koska mummu olisi tästä erittäin tyytyväinen. Tämä toteutuu. Kalevankankaalla lähes jokaisen vainajan vartijaksi tuleva on juuri hänen kuolinhetkensä ikätoveri. Mielestäni on tätä päivää antaa naisille mahdollisuus kunnioittaa veteraaneja. Naiset ovat niin voimakkaasti mukana Suomen puolustuksessa. Kalervo Sipi Tampereelta liikkeelle lähtenyt ajatus on levinnyt valtakunnalliseksi ilmiöksi. Itsenäisyyden juhlapäivää vietetään uudella tavalla noin 30 paikkakunnalla. Tiedot hautausmaista ja kellonajoista löytyy mm. Suomi 100 -sivustolta. Kalervo Sipi oli nähnyt valokuvan Lempäälästä, jossa toteutettiin vastaava seremonia noin kymmenen vuotta sitten. Ajatus jäi muhimaan, ja nyt juhlavuoden kunniaksi idea toteutetaan. – Tunteet nousevat varmaan pintaan, kun tajuamme kuinka nuoria he olivat. Sodassa kaatuneista alle 30-vuotiaita oli 60 prosenttia ja siitä joukosta 19–24-vuotiaita oli 40 prosenttia. – Se voi olla yllätys, jos käsitys sotamiehistä on perustunut Edwin Laineen 1950-luvulla ohjaamaan Tuntematon sotilas -elokuvaan. Naisiakin mukana Kunniavartioiden toteutustapa vaihtelee eri paikkakunnilla. Tampereen Kalevankankaalle tuleva, talvisodassa kuolleita kunnioittava, pukeutuu lumipukuun ja jatkosodan haudoille tuleva maastopukuun. Erikoisuutena on lisäksi neljä talvisodan tuntematonta kaatunutta, heidän kohdilleen saapuu henkilöt lumipuvussa huppu päässä. Kunniavartioon osallistuminen kiinnosti myös naisia, joita Kalervo Sipi harkinnan jälkeen hyväksyi mukaan. – Kalevankankaan sankarihautoihin ei ole haudattu yhtään naista, eli siinä mielessä olisi kaikkien pitänyt olla miehiä, mutta mielestäni on tätä päivää antaa naisille mahdollisuus kunnioittaa veteraaneja. Naiset ovat niin voimakkaasti mukana Suomen puolustuksessa, Kalervo Sipi perustelee. Suomalaiset ovat isänmaallisia Kalervo Sipi tiesi jo koulupoikana haluavansa sotilasuralle. – Kodin perintöä innostus maanpuolustukseen varmaankin on, vaikka ei meillä suvussa ammattisotilaita ollut. Ukkini, eli taata oli vapaussodassa mukana Tampereen taisteluissa. Isäni kävi kaikki sodat, eli oli yli viisi vuotta eri tehtävissä kaikissa kolmessa sodassa. Hän oli erittäin aktiivinen reservin upseeri. Kalervo Sipi kouluttautui ilmatorjuntaan. Ilmatorjuntauran jälkeen Sipi ylennettiin prikaatinkenraaliksi, kun hän siirtyi Tampereelle materiaalilaitoksen johtoon. Hän jäi reserviin Puolustuslaitoksen huoltopäällikön tehtävistä vuonna 2006. – Nykyisin kalenterissani ovat tärkeällä sijalla kaksi asiaa: Vapaussodan perinneliitto ja toinen on Pajarin poikien perinneyhdistys, jonka puheenjohtajana toimin. Suomessa voi Sipin mielestä olla iloinen maanpuolustushengestä. Tunteet nousevat varmaan pintaan, kun tajuamme kuinka nuoria he olivat. Kalervo Sipi – Se on kansainvälisestikin vertaillen hyvissä kantimissa. Taustana ovat meidän käymämme sodat. Talvisota oli yhdistävä voima ja jatkosodassakaan emme menettäneet itsenäisyyttämme. Suomalaiset ovat perusluonteeltaan isänmaallisia. Kalevankankaalla itsenäisyyspäivänä kello 12 järjestettävään kunniavartioon kenraalimajuri pukeutuu paraatipukuun. Kalervo Sipi menee tekemään kunniaa pirkka-hämäläisten kenraalin, Aaro Pajarin muistomerkille. Ikä ei täsmää, mutta sotilasarvo on sama. Illalla Sipi osallistuu presidentin vastaanotolle. – Tänä vuonna itsenäisyyspäivä saa huikean kruunun. Tasavallan presidentti tutustui keväällä Pajarin poikien näyttelyyn museokeskus Vapriikissa. Yhtäkkiä Pajarin poikien perinneyhdistyksen puheenjohtajalle tipahti postiluukusta kutsu linnan juhliin. Lue myös: 38-vuotias Pekka kunnioittaa samanikäisenä sodassa menehtyneen pappansa muistoa – "Se jää ikuisesti mieleen" Korjattu 8.12. kello 9.58 Paavo Matias Koivusen ikä ja hautaa vartioineen henkilön sukulaisuussuhde vainajaan. Koivunen menehtyi 35-, ei 25-vuotiaana.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katja Oittinen Yle Kajaanin ja Yle Oulun päälliköksi

2017, Joulukuu 5 - 11:28

Vastaava tuottaja Katja Oittinen, 45, on työskennellyt lähes 17 vuotta Kajaanin toimituksessa eri tehtävissä. Hän on toiminut koko syksyn ajan sekä Kajaanin että Oulun toimituksen vastaavana tuottajana. Sitä ennen hän on ollut Yle Kajaanin vastaava tuottaja keväästä 2015 lähtien. Aluepäällikkö vastaa toimitustensa henkilöstöstä, taloudesta, strategian toteuttamisesta sekä journalismin ja toiminnan kehittämisestä. Ylen Oulun ja Kajaanin toimitukset vastaavat alueensa uutis- ja ajankohtaistoiminnasta radioon, verkkoon ja televisioon. Toimitukset tuottavat alueellisia tv-uutisia ja Suomen kuunnelluimman radiokanavan Yle Radio Suomen lähetyksiä alueellaan arkipäivisin. Yle Pohjois-Suomen edellinen päällikkö Aki Karjalainen siirtyi Yle Jyväskylän päälliköksi marraskuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oman kunnan terveyspalvelut eivät käy Ahti Hyvölälle – mieluummin tutun lääkärin pakeille, vaikka bensaa palaakin

2017, Joulukuu 5 - 08:00
Mistä on kyse?
  • Kärsämäki ulkoisti terveyskeskuspalvelut Attendolle vuonna 2015. Sen jälkeen 46 kuntalaista siirsi palvelunsa naapurikuntiin.
  • Siirron syynä oli muun muassa tutun lääkärin siirtyminen toiseen terveyskeskukseen.
  • Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
  • Keskimäärin 2–4 prosenttia suomalaista on vaihtanut terveysasemaa.
Potilaan ja lääkärin suhde voi kestää jopa vuosikymmeniä, ja usein tuttu hoitohenkilökunta tuo turvaa ja luottamusta potilaille. Kun Kärsämäen sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut ulkoistettiin Attendolle, siirtyi 20 vuotta kunnassa toiminut lääkäri naapurikuntaan Haapajärvelle. Jotkut kuntalaisista siirsivät terveyspalvelunsa lääkärinsä mukana. Ahti Hyvölä vaihtoi terveyskeskusasiakkuutensa Haapajärvelle heti Kärsämäen ulkoistamispäätöksen jälkeen. Sirkka Hyvölä kävi aluksi Attendolla, mutta vaihtoi myös tutun lääkärin perässä Haapajärvelle koska ei kokenut saavansa toivomaansa palvelua. Timo Nykyri / Yle Kärsämäkinen Ahti Hyvölä on yksi heistä. Vaikka lääkärimatkoihin menee nykyään yhteensä 100 kilometriä, ei se Hyvölän mukaan haittaa, kun saa hyvää palvelua. – Minulla on tuttu ja turvallinen lääkäri, mies toteaa. Myös Ahti Hyvölän vaimo, Sirkka Hyvölä, vaihtoi palvelunsa Haapajärvelle. Hän oli ensin Attendon asiakkaana, mutta ei ollut omien sanojensa mukaan tyytyväinen palveluun. Tutun lääkärin merkitys on Sirkan mukaan yksinkertainen. – Eiköhän se ole se luottamus. Se on niin kuin kotiin pääsisi, kun on hyvä lääkäri ja hänelle voi kaikki vaivansa valittaa. Palveluita vaihtavat nuoret Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikkö Timo Sinervo kertoo, että viime vuoden kyselytutkimuksen mukaan väestöön suhteutettuna 2–4 prosenttia on vaihtanut terveysasemaa. – Palveluiden vaihtajissa on eniten nuoria ja miehiä. Sen lisäksi pitkäaikaissairaat ja palveluita paljon käyttävät siirsivät terveyspalveluitaan enemmän kuin ne, jotka käyttävät palveluita vähän. Minusta alkaa hiljalleen tuntua, että olemme saavuttamassa kuntalaisten luottamuksen. Sanna Mäki-Runsas Vaikka vastustus terveyskeskuspalveluiden ulkoistamiseen oli Kärsämäellä melko suuri, ei se koko maan keskiarvoon suhteutettuna ole paljoa. Kärsämäellä 1,8 prosenttia kuntalaisista siirtyi toiseen terveyskeskukseen. Vastustus kovaa alusta asti Terveyskeskuspalveluiden ulkoistus tehtiin reilu kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen 46 kärsämäkistä on vaihtanut jonkin toisen terveyskeskuksen asiakkaiksi, useimmat heti päätöksen jälkeen. Jo suunnitteluvaiheessa hanketta vastustettiin. Äänestystulos valtuustossa oli selkeä, 17 puolesta ja 4 vastaan. Mutta nimiä kerättiin adressiin 800 kappaletta. Attendon vastuulääkäri Sanna Mäki-Runsas ymmärtää, että ulkoistukset aiheuttavat usein etenkin alussa epäluuloja ja luottamuksen syntyminen vie aikaa. Pikku hiljaa luottamus on kuitenkin alkanut syntymään. – Se on vaatinut työtä. Minusta alkaa hiljalleen tuntua, että olemme saavuttamassa kuntalaisten luottamuksen. Sen huomaa esimerkiksi siinä, että saamme parempaa palautetta asiakastyytyväisyyden muodossa ja ihmiset puhuvat kunnassa meistä eri tavoin kuin aikaisemmin. Sirkka Lautamäki kertoo olevansa tyytyväinen Attendon palveluihin Kärsämäellä. Samaa sanoo myös hänen omaishoitajanaan toimiva miehensä Risto Lautamäki.Timo Nykyri / Yle Kärsämäeltä kotoisin oleva Sirkka Lautamäki kertoo olleensa aluksi uusia terveyskeskuspalveluja kohtaan epäluuloinen, mutta mielipiteet ovat parin vuoden aikana muuttuneet. Myös palvelut ovat hänen mielestään parantuneet. – Esimerkiksi kotihoidon hoitajat keskustelevat keskenään enemmän, joten asiat tulevat hoidettua. Ettei se mene niin, että hoitaja sanoo, että minäpä hoidan ja ei hoida kuitenkaan, Lautamäki sanoo. Attendon terveyskeskuspalvelut, eivät Mäki-Runsaan mukaan juurikaan eroa kunnallisesta hoidosta. Heillä on kuitenkin jonkin verran valtuuksia tehdä asioita toisin. – Me voimme ostaa esimerkiksi erikoishoidonpalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta tietyissä tilanteissa. Eli kun kunnallisella puolella erikoissairaanhoitoa tarvitsevalle laitetaan lähete esimerkiksi Oulun keskussairaalaan, voi Attendo ostaa palvelun yksityiseltä. – Tällä tavoin voimme lyhentää potilaan jonotusaikaa. Pikkukunnat eivät houkuta lääkäreitä Niin kuin Kärsämäenkin tapauksessa on huomattu, on potilaille tärkeää tuntea oma lääkärinsä. Mäki-Runsas on työskennellyt Kärsämäellä nyt parin vuoden ajan. Se ei kuitenkaan vielä yllä hänen edeltäjänsä työvuosiin. – Se on ihan selvää, että kun oppii tuntemaan potilaat ja potilaat oppivat tuntemaan lääkärin, niin hoito helpottuu. Onneksi meillä on täällä hoitajia, jotka ovat olleet pitkään ja he tuntevat meidän kuntalaisemme. Sanna Mäki-Runsas on työskennellyt kaksi vuotta Kärsämäen terveyskeskuksessa. Hän kertoo ilmapiirin muuttuneen Attendolle suopeammaksi ajan kuluessa.Timo Nykyri / Yle Pikkukunnat eivät houkuttele lääkäreitä, ainakaan jäämään. Tähän Kärsämäelle toivotaan helpotusta, kun Attendo on saamassa opetusterveyskeskuksen statuksen. Se tarkoittaa sitä, että lääkäri voi erikoistua myös Attendolla Kärsämäellä työskennellessään. – Jatkossa meillä on helpompi saada tänne nuori, pysyvä lääkäri. Kokeneemmat kollegat ovat yleensä jo asettuneet johonkin paikkaan eivätkä enää mielellään perheineen muuta, varsinkaan jos toiselle puoliskolle ei ole töitä. Mäki-Runsas uskoo, että mahdollisuus houkuttelee nuoria lääkäreitä kuntaan työskentelemään.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläinen vetäytyy etäpistesuunnitelmasta – keksi sen sijaan uuden

2017, Joulukuu 4 - 19:20
Mistä on kyse?
  • Mehiläinen aikoo luopua suunnitelmasta perustaa Ouluun Siikalatvan terveysaseman etäpiste.
  • Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että valtiovarainministeriö pitivät etäpistesuunnitelmaa lainvastaisena.
  • Sen sijaan Mehiläinen alkaa joka tapauksessa tarjota Oulussa terveyspalveluita kenelle tahansa, joka on valinnut hankkivansa terveyspalvelut Siikalatvan kunnalta, jonka kanssa Mehiläisellä on ulkoistamissopimus.
  • Oulu ei hyväksynyt etäpistesuunnitelmaa mutta ei myöskään uutta suunnitelmaa, koska se joutuisi maksamaan kuntalaistensa asioinnin.
  • Sairaanhoitopiirin johtajan mukaan uuden suunnitelman laillisuus pitää käydä läpi.
  • Mehiläisen mukaan uusi suunnitelma poikkeaa aiemmasta eikä palvelujen kattavuus ole sama kuin alkuperäisessä suunnitelmassa.
Mehiläinen aikoo luopua suunnitelmasta perustaa Ouluun Siikalatvan terveysaseman etäpiste. Yhtiö aikoo kuitenkin jatkaa suunnitelmia tarjota Mehiläisen palveluita Oulussa julkisina terveyspalveluina, Ylelle kerrotaan. Alkuperäinen suunnitelma oli perustaa Ouluun Siikalatvan terveysaseman etäpiste. Ministeriöt kuitenkin torppasivat suunnitelman lainvastaisena, ja Oulun kaupunki totesi, että se ei aio maksaa kuntalaistensa asiointia Mehiläisessä. Mehiläinen ei kuitenkaan anna periksi. Nyt Mehiläinen aikoo alkaa tarjota Oulussa Mehiläisen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita. – Asiakkaiden toivomus on ollut, että Oulun Mehiläisessä voisi asioida jatkossa myös päiväsaikaan. Emme näe tälle estettä, kertoo Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sähköpostissa. Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjäksi rekisteröitynyt voi siis hyödyntää Mehiläisen palveluita Oulussa myös päiväaikaan julkisina terveyspalveluina. – No miksipä ei voisi? Sehän on yksityisen yrityksen asia päättää palveluidensa aukioloajoista, tietysti asiakkaidemme kanssa tehtyjen sopimusten rajoissa, Järvenpää kommentoi sähköpostitse. Käytännössä tämä tarkoittaa siis edelleen sitä, että oululaiset voivat rekisteröityä Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjiksi ja asioida Mehiläisessä Oulussa. – Kyllä, jos valitsee sellaisen terveysaseman, joka on ulkoistettu Mehiläiselle. Terveysasemasta tosin riippuu, missä toimipisteissä palveluita voi käyttää, koska sopimukset kuntien kanssa eroavat toisistaan. Esimerkiksi Rantsilan terveysaseman osalta siis ainakin osa palveluista tuotetaan Oulun Mehiläisessä myös jatkossa, Järvenpää kommentoi. Aiemmin Oulun keskustan Mehiläisessä on ollut muun muassa ilta- ja viikonloppupäivystys. Edelleenkään Oulu ei suostu maksamaan laskuja Siikalatvan terveysasemalle listautuneista, jos asiointi on Oulun kaupungin alueella. Kirsti Ylitalo-Katajisto Uusi suunnitelma poikeaa Järvenpään mukaan huomattavasti etäpisteen perustamisesta. – Terveyskeskukseen kuuluvat muun muassa sairaanhoitajien vastaanotto, hammashoito ja vuodeosastopalvelut. Oulun Mehiläisessä on jo nyt tarjottu ilta- ja viikonloppuvastaanottoa yleislääkäreille. Mahdollisuutta käydä myös päiväaikaan lääkärillä on toivottu. Palveluiden kattavuus on siis erittäin rajattu. Järvenpää ei antanut Ylelle puhelinhaastattelua. Juridisesti, sekä palveluiden sisällön ja kattavuuden osalta, se ei ole kuitenkaan ollenkaan sama asia kuin julkinen terveysasema toisen kunnan alueella. Janne-Olli Järvenpää Mehiläinen vastaa Siikalatvan kunnan terveyspalveluista. Palveluita voivat kuitenkin käyttää myös muut kuin siikalatvalaiset, jos he rekisteröityvät Siikalatvan terveyspalvelujen asiakkaiksi. Käytännössä siis esimerkiksi oululainen voi hankkia palvelunsa Siikalatvan kunnalta ja saada ne käytännössä Oulusta. Maksajana palveluille on kuitenkin asukkaan kotikunta. Oululle suunnitelma B tuli yllätyksenä Oulun kaupungin edustajat ehtivät jo kertoa olevansa tyytyväisiä Mehiläisen päätökseen, kun etäpistesuunnitelma peruttiin. Tieto siitä, että Mehiläinen aikoo kuitenkin tarjota julkisia terveyspalveluita joka tapauksessa Oulussa myös päivisin, tuli yllätyksenä, kertoo hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto. – Tämä on mielenkiintoinen tieto. Hän sanoo, että Oulu pysyy kannassaan. Se ei siis aio maksaa Mehiläisen palveluista julkisena terveydenhoitona ja aikoo riitauttaa menettelyn. – Edelleenkään Oulu ei suostu maksamaan laskuja Siikalatvan terveysasemalle listautuneista, jos asiointi on Oulun kaupungin alueella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että Mehiläisen uudenkin suunnitelman laillisuus on syytä käydä läpi. – Tässä tilanteessa on syytä arvioida rauhassa, mikä on lakipohja asiassa ja vetää johtopäätökset sen jälkeen, Leskinen kommentoi. Mehiläisessä uutta menettelyä pidetään ehdottomasti lainmukaisena. – Ei meillä ole laissa esteitä yksityisille yrityksille tarjota palveluita useissa toimipisteissä tai päättää omista aukioloajoista. Juridisesti, sekä palveluiden sisällön ja kattavuuden osalta, se ei ole kuitenkaan ollenkaan sama asia kuin julkinen terveysasema toisen kunnan alueella, toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kirjoittaa sähköpostissaan. – Lääkäriin kuitenkin pääsee, kun tarve on päiväsaikaan, ja päivystys toimii iltaisin ja viikonloppuisin. Terveyskeskukseen kuuluu kuitenkin paljon muitakin palveluita, ja näitä ei välttämättä saa muualta kuin Siikalatvan kunnan alueella olevista toimipisteistä. Järvenpään mukaan lopullista päätöstä päivävastaanotosta ei ole tehty, ja Mehiläinen aikoo kuulla ministeriötä ja Oulun kaupunkia pian. Sata oululaista halusi etäpisteelle Etäpisteen oli määrä avautua jo 7. joulukuuta. Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilman mukaan päätös etäsuunnitelmien perumisesta tehtiin sopuisasti yhdessä Mehiläisen kanssa. Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että valtiovarainministeriö pitivät suunnitelmaa lainvastaisena. Ministeriöiden mukaan niillä ei kuitenkaan olisi ollut mahdollisuutta estää etäpisteen avautumista, vaan Oulu olisi voinut myöhemmin riitauttaa Mehiläisen palveluista saamansa laskun ja asia olisi käsitelty hallintotuomioistuimessa. Mehiläisen mukaan päätös etäpistesuunnitelmasta vetäytymisestä syntyi ministeriöiden ja Oulun kaupungin reaktioiden takia. Keskustelimme asiasta yhdessä Mehiläisen kanssa hyvässä hengessä. Pauli Piilma Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää toteaa, että yli sata oululaista oli ehtinyt valita hankkivansa terveyspalvelunsa Siikalatvan kunnalta. – Uskoisin, että he voivat halutessaan valita nyt Siikalatvan Oulun terveysaseman sijaan haluamansa terveyskeskuksen Oulusta, Siikalatvan terveyskeskus-sairaalan osalta Rantsilan tai Pulkkilan terveysaseman, tai muun haluamansa terveysaseman, Järvenpää sanoo sähköpostitse. Järvenpää lisäksi toteaa tiedotteessa, että vapaus valita terveyspalvelut ei nyt näytä toteutuvat laissa säädetyllä tavalla. – Ihmisillä pitäisi olla oikeus päästä hyvään hoitoon nopeasti ja halutessaan vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu ei toimi. Mehiläinen on aiemmin todennut yllättyneensä ministeriön tulkinnasta, koska sen hankkimien selvitysten perusteella järjestelmän olisi pitänyt olla lainmukainen. "Paisunut julkisuus ei ole kenenkään etu" Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma kertoo, että etäpisteen avaaminen perutaan kokonaan. – Keskustelimme asiasta yhdessä Mehiläisen kanssa hyvässä hengessä ja totesimme, että asia on paisunut huomattavan suureksi ja paisunut julkisuus ei ole kenenkään etu. Meidän tarkoituksemme on vain oman kunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen eikä sote-uudistuksen vaikeaksi tekeminen, Piilma kommentoi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen arvioi aiemmin Ylelle, että moni muukin lääkärikeskus voisi pyrkiä saamaan yksityisiä terveysasemia kaupunkeihin kaikkialla maassa. Siikalatvan kunta on ulkoistanut terveyspalvelunsa Mehiläiselle. Vastaavia ulkoistamissopimuksia on myös Mehiläisen kilpailijoilla. Korjattu 4.12. kello 20.20: Jutussa luki alun perin, että ulkoistamissuunnitelmia on myös Mehiläisen kilpailijoilla. Jutussa tarkoitettiin kuitenkin ulkoistamissopimuksia. Lue lisää: Ministeriöt: Siikalatvan ja Mehiläisen yhteinen terveyskeskus on lainvastainen Mehiläisessä yllätyttiin ministeriöiden Siikalatva-tulkinnasta: Vastaavaa tapahtuu jo muualla Oulu vie Siikalatvan ja Mehiläisen yhteisen terveyskeskuksen oikeuteen – ennakkotapaukseen halutaan oikeuden ratkaisu Pikkukunnan ja Mehiläisen "keksintö" mahdollistaa yksityisten lääkäripalvelujen käytön verovaroin koko maassa
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Analyysi: Ydinvoimayhtiöllä ei ole aikomustakaan tuottaa voittoa, siispä yhteisöverojakaan on turha odotella

2017, Joulukuu 4 - 08:27

Ydinvoimayhtiö Fennovoiman pääkonttorin muutto Helsingistä Pyhäjoelle kuulostaa isolta uutiselta, mutta taloudellisesti tarkasteltuna yhtiön kotipaikan vaihdoksella Helsingistä Pyhäjoelle ei ole merkitystä. Fennovoima ei tule virallisesti ja verotuksellisesti koskaan tuottamaan voittoa, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että ydinvoimayhtiö ei myöskään maksa yhteisöveroa kotikuntaansa. Mistä tässä oikein on kyse? Mankala-malli pirstaloi verotuksen Pyhäjoen ja Olkiluodon ydinvoimahankkeet perustuvat niin sanotulle Mankala-mallille. Siinä yhtiö tuottaa energiaa osakkailleen omakustannushintaan, eli Mankala-yhtiö ei tuota koskaan voittoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhtiö ei maksa osinkoa osakkailleen. Näin siis virallisesti. Epävirallisesti yhtiön osakkaat voivat hyötyä edullisesta energiasta, jos ne saavat sitä alle markkinahintaan ja myyvät eteenpäin kalliimmalla. Verottajan on vaikea puuttua tähän suoraan, koska voitto pirstaloituu useille eri osakkaille, eikä heidän omistamaansa yhtiöön, joka tekee virallisesti nollatulosta tai tappiota. Osakasyhtiöt puolestaan maksavat mahdollisen yhteisöveron kotikuntaansa eikä laitospaikkakunnalle. 60-luvun peruja Mankala-periaate on energia-alan erikoisuus, joka vakiintui 1960-luvulla isojen energiahankkeiden toteuttamiseksi. Ydinvoimayhtiöiden lisäksi periaatetta käytetään myös tuuli- ja vesivoimatuotannossa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut mallin kahdella päätöksellään vuosina 1963 ja 1968. Oikeudessa käsiteltiin juurikin verotuksen hajaantumista voimalaitoskunnista osakaskuntiin. Hintakikkailumahdollisuuden takia Mankala-yhtiöitä on kritisoitu peitellystä osingonjaosta osakkailleen. Näin tekivät myös vihreiden europarlamentaarikot Satu Hassi ja Heidi Hautala vuonna 2010, jolloin he jättivät Mankala-mallista kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle. Se ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Näiden päätösten myötä mallin luulisi houkuttelevan muidenkin alojen yrityksiä, mutta näin ei ole käynyt. Yhtiön ja osakkeenomistajien välillä liikkuvan hyödykkeen mahdolliseen alihinnoitteluun liittyy verotuksellisia riskejä. Fennovoiman yhteisöverolupaus Pyhäjoelle Ydinvoimayhtiöt Fennovoima ja TVO eivät liikoja korosta Mankala-malliin verovaikutuksia. Miljardiyhtiöt eivät siis maksa yhteisöveroa kuntiin, joissa ne toimivat. Fennovoiman kohdalla voisi jopa kysyä, että olisiko yhtiön pitänyt avata yhteisöveromallia tarkemmin vuoden 2009 periaate- ja vuoden 2014 täydennyshakemuksessaan. Lainaus vuoden 2014 täydennyshakemuksesta: Pyhäjoen kunnan verotulot kasvavat kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisöverojen vuoksi. Kummassakaan hakemuksessa ei suoraan mainita, että yhtiö itse ei tule maksamaan yhteisöveroa. Se toki on pääteltävissä siitä, että yhtiö ei tee voittoa. Käytännössä yhtiön yhteisöverolupaus viittaa välillisiin kulutus- ja verovaikutuksiin, joita muut yritykset mahdollisesti tuottavat Pyhäjoelle. Näin voi päätellä hakemuksissa olevasta kaaviosta, joka kuvaa hankkeen talous- ja työllisyysvaikutuksia. Fennovoiman mukaan Mankala-periaate, ja sen tuomat verohyödyt on selostettu kattavasti eri hakemuksissa. Laajin selvitys yhteisöveroista annetaan vuoden 2008 ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kiinteistö- ja kunnallisverot kilahtavat kunnan kassaan Yhteisöverojen puute tuskin harmittaa Pyhäjoen kuntaa, jolle on luvassa miljoonien veropotti joka vuosi, jos Fennovoima saa rakentamisluvan Hanhikiven ydinvoimalalleen. Ydinvoimalasta saatavien vuotuisten kiinteistöverojen määräksi on arvioitu Pyhäjoella 3-5 miljoonaa euroa. Lisäksi seudulle muuttavat sadat fennovoimalaiset tuovat kaivattuja veroeuroja seudun kuntiin. Muuttamalla Pyhäjoelle Fennovoima osoittaa sitoutumistaan Pohjois-Suomen pieneen kuntaan, mutta yhtiön kotipaikan muutoksella on lähinnä vain imagomerkitys.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Savon radan sähkövauriot korjattu

2017, Joulukuu 3 - 19:13

Savon radan sähköratavaurio on saatu korjattua Mikkelissä ja häiriö rautatieliikenteessä on ohi, kertoo Liikennevirasto. Viraston mukaan ensimmäiset junat pääsevät matkaan ennen iltaseitsemää. Kouvolan ja Kajaanin välillä kulkeva S 69 -juna lähtee Mikkelistä kello 18.53 ja Oulusta Helsinkiin kulkeva IC 70 -juna 18.54. Sähköratavaurio havaittiin lauantaiaamuna, ja se haittasi junaliikennettä toista vuorokautta. Henkilöjunia korvattiin tuolloin linja-autoilla Mäntyharjun ja Pieksämäen välillä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Merja Liuska tutustui tuhatvuotiseen perinteeseen ja valoi rekihevoselle vaskisen aisakellon

2017, Joulukuu 3 - 14:22
Mistä on kyse?
  • Suomessa toimii puolisenkymmentä kellovalimoa.
  • Valamalla voidaan valmistaa kellojen lisäksi myös monia muita metallitöitä koneiden osista kynttelikköihin ja hautaristeihin
  • Valamisessa käytettävä muotti valmistetaan yleensä hienosta erikoishiekasta, johon muotoillaan valettava esine mallin avulla.
Merja Liuska istui isänpäivälounaalla tuhansien kellojen ympäröimänä Pyhäsalmen Vaskikellossa. Silloin hän sanoi ääneen haaveensa: olisipa hienoa päästä itse valamaan vaskinen kello rekihevosen aisaan. Aika oli ajatukselle otollinen. Vaskikelloa vaimonsa Kaisa Rönkön kanssa pitävän Lassi Rönkön kalenterissa oli seuraavalle viikolla merkitty kellojen valamispäivä. – Onhan se hienoa, kun on sitten omatekoinen kello. Niitä ei ole monella, Merja Liuska kertoo. Merja Liuska opiskelemassa, miten kellontekemisessa tarvittava hiekkamuotti tehdään.Risto Degerman / Yle Oli aika käydä tuumasta toimeen. Kellon valanta alkaa muotin teolla. Ensimmäiseksi Lassi Rönkkö perehdyttääkin valimoksi muutetussa vanhassa makasiinissa uutta kellontekijää vuosituhantisen valutekniikan salaisuuksiin. Rönkkö asettaa Liuskan kellon muottia varten tarvittavat tarvikkeet ja tilpehöörit paikallaan työpöydälle. Oppitunti alkaa muotin kokoamisella. Tuttua puuhaa miehelle, joka on valanut kelloja ja muitakin metalliesineitä jo neljännesvuosisadan ajan sivutöinään kahvilan pidon ohessa. Vähän niin kuin tavallista vaativampi hiekkakakku. Valumuotti tehdään erikoishiekasta metallisen kehyksen sisään.Risto Degerman / Yle Rönkkö on nostanut työpöydälle metallisen lieriön, jonka sisään varsinainen valumalli rakennetaan hiekasta. Lieriön keskelle tulee kellomalli, josta valettava kello saa muotonsa. Mallia käytetään vain valumuotin tekoon ja se poistetaan myöhemmin. Malli peitetään kostealla hiekalla, joka tampataan tiiviiksi paketiksi kehykseen. Valamisessa käytettävä senkka eli valuastia pitää kuumentää niin tuliseksi, että metalli muuttuu juoksevaksi.Risto Degerman / Yle Rönkön ja Liuskan takana makasiinin perällä puhisee kaasuliekki, joka kuumentaa valamiseen käytettävää senkkaa eli valuastiaa. Vaikka senkan keraaminen sisus hehkuu jo punaisena, ei sen lämpötila ole vielä kivunnut pronssin sulattamiseen vaadittuihin lukemiin. Pari kertaa uusiksi Kun muotin toinen puolikas on valmis, tehdään vielä toinen muotti. Se määrittelee kellon sisäpinnan muodot. Lopuksi puolikkaat yhdistetään ja niiden väliin jää valettavan kellon muotoa jäljittelevä tyhjä tila. Loppusilauksessa painetaan vielä ohuella puikolla reunoille pieniä reikiä, joista ilma pääsee pois sulavan metallin alta. Keskellä tulee vielä suppilon muotoinen reikä, josta sula pronssiseos valutetaan hiekkamuotin sisään. Kun muotin molemmat puolet ovat valmiina, ne yhdistetään varovasti ja tarkasti lopulliseksi muotiksi.Risto Degerman / Yle Vaikka muotin valmistus on periaatteessa, vähän niin kuin hiekkakakun tekoa, käytännössä se on yksi valamisen kriittisistä vaiheista. Tarkkaa puuhaa, joka vaatii oikeanlaista tekniikkaa. Liuskallakin muotin teko meni pari kertaa uusiksi. – En osannut taputella sitä hiekkaa tarpeeksi tiukkaan. Sinne tuli joku pikku kolo, ja se hajosi sitten koko muotti. Välineiden ja oikeanlaisen ja oikealla tavalla kostutetun valuhiekan lisäksi kellonvalaminen vaatiikin myös sopivaa näppituntumaa, Lassi Rönkkö muistuttaa. Vähän pitää välillä aina fundeeratakin.Risto Degerman / Yle – Mutta kyllä tämä jännää hommaa on, Merja Liuska sanoo tyytyväisenä, kun kolmas kerta toden sanoi ja muotti pysyi kasassa. Vanhaa käsityöperinnettä Suomessa toimii puolenkymmentä kellovalimoa. Pyhäjärven Vaskikello on niistä yksi. Se sijaitsee Pyhäsalmella suunnilleen Oulun ja Jyväskylän puolessa välissä, Haapajärven ja Iisalmen välisen tien risteyksessä. Lassi Rönkkö perusti valimon sen jälkeen, kun hän oli ottanut vaimonsa kanssa hoidettavakseen kahvila-ravintola Vaskikellon vanhemmiltaan. Ensimmäisiä kokeiluja valamisesta hän teki jo poikasena, kun tarvittiin sukelluspainoja. Sen jälkeen hän on opiskellut alaa omatoimisesti. Pronssista valettuja kelloja on perinteisesti käytetty kertomaan esimerkiksi ruoka-ajoista, töitten alkamisesta ja päättymisesta tai vaikkapa kouluissa välituntien merkkinä.Risto Degerman / Yle Ajatus omasta kellovalimosta syntyi, kun mieleen tuli, että voisihan sitä kelloistaan tunnetussa kahvilaravintolassa myydä myös oikeasti paikan päällä tehtyjä kellojakin. Rönkön vanhemmat olivat jo siihen mennessä ehtineet koota pääosan Vaskikellossa nykyisin esillä olevasta tuhansien kellojen kokoelmasta. Kokoelma onkin Suomessa ainutlaatuinen. Siihen kuuluu tavallisten kellojen lisäksi myös erikoisuuksia, kuten vanha Meissenin posliinista valmistettu soiva kellopeli, toisen maailmansodan aikainen Lontoon palovahtien käsikello, vanhoja laivakelloja ja muun muassa kahdeksantonninen Suomen suurin kello. Tienvarressa komeilee kullattu alumiinikello. Se on teetetty Vaskikelloa varten Unkarissa. Taloudellisesti kellojen valaminen ei juuri leiville lyö, sillä halpojen ulkomailla tehtyjen kellojen kanssa käsityönä tehdyt suomalaiskellot eivät hinnallaan pysty kilpailemaan. Kysymys onkin Lassi Rönkön mukaan enemmänkin käsityöperinteen ylläpitämisestä ja vanhojen työtapojen vaalimisesta kuin bisneksestä. – Välillä käsityöperinne näytti jo hiipuvan, mutta onneksi nykyään käsityön arvostus on noussut. Uskon kyllä, että Suomessa tehdään vielä tulevaisuudessakin aitoja kelloja, Lassi Rönkkö sanoo. Tuhansien kellojen syntysija Vanhassa hirsimakasiinissa on valettu tuhansia kelloja. – Mutta pieniähän ne pääasiassa ovat olleet. Suurin osa on tuommoisia neljä senttiä halkaisijaltaan, Lassi Rönkkö sanoo vaatimattomasti eikä 25 vuoden kokemuksen jälkeenkään suostu kutsumaan itseään mestariksi. Valettu kello siistitään hiomalla pinta puhtaaksi. Viimeistelyyn kuuluu myös koristeraitojen sorvaaminen.Risto Degerman / Yle Pienten kilikellojen lisäksi omasta valimosta on lähtenyt maailmalle myös jokunen sata isompaa, halkaisijaltaan parikymmensenttistä kelloa. Niitä valetaan pääasiassa tilauksesta esimerkiksi laiva- tai pihakelloiksi. Kahvallisia käsikelloja ja pieniä halkaisijaltaan muutaman sentin kokoisia "karhun karkotuskelloja" myydään pääasiassa omassa myymälässä, josta niitä ostetaan lähinnä matkamuistoiksi ja lahjoiksi. Tällaisten kellojen sanotaan olleen tärkeitä Alaskassa, jossa metsässä liikkujat ovat pikkukellojen kilinällä varoitelleet karhuja tulemasta lähelle. Kelloja talvisodan ja Euroviisujen muistoksi Yksi upeimmista Rönkön tilaustöistä on Talvisodan muistoksi Raatteentielle vuonna 2003 valmistunut suomussalmelaisen Erkki Pullisen suunnittelema kelloteos. Siinä olevat 105 kelloa soivat tuulessa talvisodan jokaisen päivän muistoksi. Yksi Vaskikellon erikoisuuksista on käsikello, jota Joulupukki käytti Suomen Euroviisuissa ilmoitellessaan esiintymisvuoroista.Risto Degerman / Yle Toinen Rönkölle itselleen mieleen painunut työ on kahvallinen käsikello, jota joulupukki käytti Suomen isännöimissä Euroviisuissa. – Tein sen tilauksesta, mutta laitoin sitten perään viestin, että haluankin sen takaisin, kun kisat ovat ohi. – Kumma kyllä ottivat pyynnön tosissaan ja kello palasi tänne takaisin, Rönkkö naurahtaa. Nykyisin kelloa säilytetään puisessa laatikossa ja visusti tallessa osana Vaskikellon kokoelmaa. Sula pronssi on yli tuhat asteista Tarinoinnin aikana valusenkan hehku on hissukseen saanut uusia sävyjä. Se kertoo lämpötilan nousseen lähelle sulatuslämpöä. Pian päästään varsinaiseen valamiseen. Kuparin ja tinan seoksena syntyvä pronssi vaatii sulaakseen vähintään 1200 asteen lämpötilan.Paulus Markkula / Yle Merja Liuska pukee suojatamineet päälleen samalla, kun Rönkkö alkaa varovasti pudotella valuastiaan vasken teossa tarvittavia metalleja, kuparia ja tinaa. Perinteen mukaan sekaan voisi heittää vielä hitusen hopeaakin, sillä vanhan sanonnan mukaan "jos pikkuisen hopeaa tuonette, kas se vasta heläjävän äänen antaisi". Mutta soi se kello ilman hopeaakin. Lassi Rönkkö on jo parin päivän ajan tehnyt valmiiksi muotteja puolensadan kellon tarpeisiin sekä erilliset muotit kellonkieliä varten. Muotit odottelevat sulaa metallimassaa sisuksiinsa valupaikan lattialla. Varsinainen valaminen on valuprosessissa vain muutaman minuutin työ. Hyvä lopputulos vaatii sulavasti juoksevaa metallia.Risto Degerman / Yle – Vähän tässä rupeaa jo jännittämään, Merja Liuska sanoo, kun Rönkkö neuvoo, miten kaatovarsien päässä olevan senkan 1200-asteinen sula metallimassa kaadetaan muoteissa oleviin reikiin. Varoa pitää ja hissukseen toimia. Eniten aikaa kuluu valmisteluissa ja jäähdyttelyssä Itse valaminen ei kestä pitkään. Juokseva metalli valutetaan muotteihin parissa minuutissa. Sen jälkeen kestää kuitenkin muutamia tunteja, kun massa jäähtyy ja päästään näkemään, millaisen aisakellon Merja Liuskan rekihevonen saa. Kun aika on kypsä, alkaa muottien purku. Isojen kellojen muotit ovat vielä sen verran kuumia, että niiden purkaminen saa jäädä myöhemmäksi. Pikkukellojen muoteissa massaa on kuitenkin sen verran vähemmän, että niitä päästään purkamaan jo parin tunnin odottelun jälkeen. Vuosien varrella kellopajassa on syntynyt myös muunlaisia valettuja esineitä, autojen osista pienoispatsaisiin, nimikilpiin ja hautaristeihin.Risto Degerman / Yle – Vähän kuumia nämä vieläkin ovat, mutta katsotaanpa, Rönkkö sanoo. Hän nostaa ensimmäiseksi Merja Liuskan aisakellon muotin pöydälle. Kehysten sisältä paljastuu kuuma hiekkakakku. Lassi Rönkkö naputtelee sen varovasti pois. Katseet seuraavat työtä tarkkana, mutta kun kakun keskeltä paljastuu rosoinen, mutta täysin ehjä aisakello, ilmeet kirkastuvat. – Voi vitsi! Vähänkö on hieno, Liuska ihastelee itse tehtyä kelloaan. – Vau! – Tämä pitää vielä harjata ja hioa, mutta kyllä sieltä ihan oikea kello tuli, Rönkkö kehuu. Kun kello on viimeistelty, saanut kylkeensä pari sorvattua raitaa ja sisälleen kielen, kokeillaan sointia. Dinngggggg, soi uunilämmin kello, ja valajat hymyilevät tyytyväisinä. Merja Liuska ja Lassi Rönkkö ja uunituore aisakello.Risto Degerman / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tappouhkaus ja kutsuja uskonnollisiin hoitokokouksiin – Kari Tykkyläinen on 36 miljoonan YouTube-klikkauksen mies, jonka humoristinen videotaide on herättänyt myös raivoa

2017, Joulukuu 3 - 11:08
Mistä on kyse?
  • Kuvanveistäjä ja videotaiteilija Kari Tykkyläisen taiteilijanura on kestänyt vuosikymmeniä.
  • Suosioon hän on noussut etenkin YouTube-videoillaan, joilla esiintyvät usein vähäpukeiset naiset.
  • Pudasjärveläisen Tykkyläisen vuositulot taiteilijana ovat jääneet koko uran ajan melko pieniksi.
  • Tänä vuonna miehelle myönnettiin valtion ylimääräinen taitelijaeläke.
Kun Kari Tykkyläinen oli 16-vuotias, häntä ahdisti. Ahdisti niin paljon, että hän piti omat tekemisensä piilossa muilta. Etenkin lukiokavereilta. Ajattelisivat kuitenkin, että kuka se tuo Tykkyläinen luulee olevansa. Mutta kun hän oli yksin, hän antoi mennä. Hän maalasi. Maalasi. Ja maalasi. Pieniä surrealistisia teoksia, jotka piirtyivät paperinpalasille öljyväreillä. Ehkä niissä näkyisi hitunen nuoren miehen ihailemaa Salvador Dalia. Tai oululaista taidemaalari Martti Mäkeä, joka on tehnyt taidetta muun muassa geometrisistä muodoista. Kun silloinen kuvaamataidon opettaja sai lopulta teokset käsiinsä, hän alkoi piiskata oppilastaan kohti taidealan koulutusta. Hetken emmittyään Tykkyläinen haki Kankaanpään kuuluisaan taidekouluun, pääsi sisään ja jäi sille tielle. Nyt, 64-vuotiaana kuvanveistäjänä ja YouTube-taiteilijana, Tykkyläinen ei tunne enää ahdistusta, häpeää tai katumusta. Mies seisoo takki levällään talonsa kuistilla Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä eikä välitä, vaikka jäätävä tuuli huiskii ympärillä julmasti. Hän on perillä. Kotona. – Täällä minä olen kuningas. Ja mulla on ikioma kuningatar. Tykkyläiset asuvat Pudasjärven Yli-Siurualla vuonna 1908 rakennetussa talossa.Paulus Markkula / Yle "Taide alkaa siitä, mistä alkavat kysymykset" Hirsitalon pirtissä Marja-Leena Tykkyläinen pinoaa pullaa lautaselle. Jaloissa kiehnäävät kissat, joita on tässä talossa seitsemän. – Joskus oli neljätoistakin. Kerran yritettiin viedä yhtä leikkuulle, mutta se murtautui matkalla häkistä ja pakeni. Meidän kotona eläimet ovat yhtä outoja kuin ihmisetkin, hän juttelee tuttavallisesti ja asettelee suodatinpussia kahvinkeittimeen. Kari nojailee keittiön pöytään ja silmäilee vaimoaan viipyillen. Hän muistaa vieläkin sen hetken, kun näki Marja-Leenan ensi kertaa Parkanon juna-asemalla aamuviideltä vuonna 1976. Sydän löi liekkiä, ja vaikka nuori nainen yritti hätistellä innokasta kosijaa tiehensä, Karia ei pidätellyt mikään. – Mikä punainen tukka, mitkä pisamat. Me jäätiin yöjunasta yhdessä pois, juotiin kaikki Marja-Leenan säästöt ja muutettiin yhteen. Ensimmäinen poika syntyi vuoden päästä, Tykkyläinen tunnelmoi. Täällä minä olen kuningas. Ja mulla on ikioma kuningatar. Kari Tykkyläinen Tänä päivänä takana on 41 vuotta kestänyt yhteiselo, neljä lasta ja liuta lapsenlapsia. Ja Karin mielestä vaimoa on yhä ihana katsella. Pitkää liittoa lienee pitänyt kasassa sekin, että Marja-Leena on aina ymmärtänyt miehensä työn omalaatuista luonnetta. Hän on tehnyt itsekin uraa taidemaalarina ja tekstiilitaiteilijana. Tässä perheessä sanomista ei ole tullut edes siitä, että Kari Tykkyläisen erityisenä intohimona on tehdä videotaidetta seksikkäisiin vaatteisiin pukeutuneiden naisten kanssa. Videoilla on esiintynyt yli 50 naista, esimerkiksi pudasjärveläisiä kotirouvia. Mies käy selventämään, että kyse ei ole pornosta tai naisten esineellistämisestä, vaan eroottisuuden ylistämisestä ja aistikkaasta leikistä. Näistä lähtökohdista syntyi esimerkiksi video, jossa Tykkyläinen tanssii naisten uimapuku päällä kahden rouvan kanssa suolla. – Taide alkaa sitä, mistä alkavat kysymykset, mies sanoo. Kaikki alkoi turhautumisesta ja vanhasta sanomalehdestä Kun videopalvelu YouTube avattiin reilut 12 vuotta sitten, kuvanveistäjäksi kouluttautunut Kari Tykkyläinen opetti pikkulapsille maalaamista kansalaisopistolla. Videotaiteilijaksi hän lipsahti vähän sattumalta. Eräänä talvi-iltana vuonna 2007 Tykkyläinen palasi kotiin kaupunginvaltuuston kokouksesta ja oli taas pahalla päällä. Mies istui Pudasjärven valtuustossa kolmatta kautta perussuomalaisten riveissä, ja kunnallispolitiikan koukerot tuppasivat usein rasittamaan. Taiteilija lysähti keittiön pöydän ääreen, otti sanomalehden ja alkoi läiskyttää sillä itseään vimmatusti päähän. – Miehet antavat aina periksi. Minä en anna koskaan periksi, hän manasi. Vaimo otti kameran käteen ja kuvasi. Karin tuttava näki videon myöhemmin ja hekotti: "Pistä tuo sinne Juutuuppiin." Niin syntyi "Lannistumaton", 12 sekunnin video suomalaisen miehen sisusta. Netissä klippi lähti elämään nopeasti omaa elämäänsä. Tykkyläinen puhuu liki 1 400 000 katsojakertaa YouTubessa keränneestä esikoisvideostaan hellään ja hiukan egoistiseen sävyyn. – Se tuonut monille ihmisille lohtua. Pikkupojat ja aikuiset miehet ovat lähettäneet mulle videoita, joissa hekin hakkaavat itseään lehdellä päähän. Sanovat, että mekään emme anna ikinä periksi. Se imartelee. Ja sekin, ettei mies jäänyt yhden videon ihmeeksi. Kymmenessä vuodessa itsensä Tykylevitsiksi ristinyt taiteilija on ladannut nettiin yli 3200 videoklippiä, joilla hän kekkuloi naisten kanssa, soittaa rumpuja, laulaa, kokkaa vaimolleen makkaraperunoita ja niin edelleen. Nähtiinpä mies muutama vuosi sitten Volkswagenin kansainvälisessä automainoksessakin. (HS) Yhteensä Kari Tykkyläisen videoilla on jo reilut 36 miljoonaa katsojakertaa ja taiteilijan tuotannolla videopalvelussa liki 18 000 tilaajaa. Suomalaiselle marginaalitaiteilijalle luvut ovat varsin komeita ja fanikunta vankka. Lihavaksi palkkapussiksi suosio ei kuitenkaan ole pitkän uran aikana muuttunut. Nyt edessä ovat jo eläkepäivät. Ylimääräinen taiteilijaeläke tuli hyvään saumaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat taiteilijaa, joille maksetaan ylimääräistä taiteilijaeläkettä tunnustuksena ansiokkaasta työurasta. Eläkkeet myöntää nykyään Taiteen edistämiskeskus Taike, ja raha niihin tulee valtion kassasta. Taiteilijaeläkkeen hakijamäärät ovat lisääntyneet sitä mukaa kun suuret ikäluokat ovat eläköityneet, ja tänä vuonna eläkettä haki jo yli 500 taiteilijaa. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke
  • Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää taiteilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa.
  • Eläke myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana.
  • Ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä myönnetään vuodessa enintään 51 taiteilijalle.
  • Täysi eläke on 1336,60 euroa ja osaeläke 668,30 euroa kuukaudessa.
  • Valtion taiteilijaeläkkeitä on maksettu 1800-luvulta lähtien.
  • J.L. Runeberg oli yksi ensimmäisistä eläkkeen saajista.
Yksi heistä oli Kari Tykkyläinen. – Hain eläkettä kahtena vuonna, ja tänä vuonna se sitten myönnettiin mulle. Olinhan mää pudota penkiltä, kun päätös tuli. Oon hirveän hyvilläni, sillä onhan tämä ollut rahallisesti melkoista raapimista. Tykkyläinen laskee, etteivät hänen vuositulonsa ole koskaan ylittäneet 10 000 euroa. Veistoksia hän on myynyt uransa aikana kolme, ja videotaiteesta on tullut enimmillään muutama satanen kuukaudessa. YouTubelta Tykkyläinen saa videoistaan sentin per klikkaus, jos on antanut luvan näyttää mainoksia niiden yhteydessä. – Yhdessä vaiheessa tämä Juutuuppi tosin poisti mainokset kaikista videoistani, joissa näytettiin naisten sääriä. Mää en tästä niin hätkähtänyt, vaan laitoin vain kiusallani sääriä esille entistä enemmän. Olinhan mää pudota penkiltä, kun päätös tuli. Kari Tykkyläinen Sitten Kari Tykkyläinen vakavoituu hetkeksi. Hän hieraisee partaista naamaansa ja jos oikein tarkkaan katsoo, näyttää vähän liikuttuvan. – Marja-Leena on joutunut elättämään mua pitkään. Nyt minä sain tämän eläkkeen, ja voin vaihteeksi elättää häntä. Tällä hetkellä uusia taiteilijaeläkkeitä myönnetään vuosittain enintään 51 taiteilijalle. Taiteen edistämiskeskus on jo pitkään ollut sitä mieltä, että taiteilijaeläkkeiden määrä pitäisi suuren tarpeen takia kaksinkertaistaa. Taiken taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen painottaa, että taiteilijaeläkettä ei anneta kenellekään rahatilanteen takia, mutta monelle taiteilijalle eläke on silti rahallisesti tärkeä. Taikesta kerrotaan, että tuoretta tutkimustietoa taiteilijoiden taloustilanteesta ei ole, mutta yleisesti arvioiden se ei ole erityisen hyvä. Iso merkitys taiteilijaeläkkeellä on etenkin vapaille taiteenharjoittajille, jotka eivät ole tehneet työtään varsinaisissa työsuhteissa, eivätkä ole siten saaneet eläkettäkään suuremmin kerrytettyä. Kari Tykkyläinen kuuluu juuri tähän joukkoon. Tappouhkaus sai hikikarpalot otsalle Tykylevits hörppää kahviaan ja vilkaisee ulos kotinsa ikkunasta. Siitä avautuu näkymä pihamaalle, jonka jokaisen kuopan hän on oppinut tuntemaan vuosien saatossa tuntemaan. Marja-Leena vielä paremmin, sillä pariskunta asuu hänen lapsuudenkodissaan. On asunut jo 38 vuotta. Kari ja Marja-Leena ovat paitsi aviopuolisoita, myös toistensa parhaat ystävät.Kari Tykkyläisen kotialbumi Kari Tykkyläisellä on Pudasjärveen kahtiajakoinen suhde. Toisaalta paikka on "hemmetin ahdistava", toisaalta "kuin puhdas pöytä." – Taiteilijana täällä voi innovoida kaikenlaista, koska Pudasjärvellä mikään ei ole valmista. On vain soita, ja ihmiset ovat ihan samanlaisia kuin suotkin, yhtä tylsiä. Mutta niitä voi innostaa, kun antaa vähän virikkeitä, hän veistelee. Vakavasti puhuen Tykkyläistä ja hänen taidettaan ei ole aina jaksettu pikkukaupungissa ymmärtää. On vain soita, ja ihmiset ovat ihan samanlaisia kuin suotkin, yhtä tylsiä. Kari Tykkyläinen Eroottiset videot ovat herättäneet paheksuntaa, ja moni on myös ollut huolissaan siitä, millaisen kuvan taiteilija antaa suomalaisista ulkomaalaisille. Tykylevitsin videotuotantoa katsotaan muun muassa Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa sekä Yhdysvalloissa, jonne hän myi vastikään neljän videonsa lisenssit. Ne pyörivät nyt amerikkalaisten televisioissa. – Siellä ne nauravat, että on se mahoton tuo suomalainen läski ukko. Toivottavasti mahdollisimman moni ulkomaalainen katsoo näitä videoita. Ehkä lopulta suomalaiset lakkaavat kyselemästä, miksi meistä annetaan tämmöinen kuva, hän sanoo, kurtistaa silmälasiensa takaa kulmiaan ja kuulostaa hetken närkästyneeltä. Kari Tykkyläisen mukaan hänelle on tullut taiteensa takia myös kutsuja uskonnollisiin hoitokokouksiin. – Mulle luvattiin, että saisin niissä syntini anteeksi. En minä mitään anteeksiantoa tarvitse. Minähän ammennan taidetta niistä synneistä. Toisaalta arvostelun kanssa oppii elämään, ja kannustavaa palautetta on aina tullut enemmän kuin kritiikkiä. Tykkyläinen ei jaksa enää loukkaantua suuremmin siitäkään, kun jotkut äimistelevät, miten ihmeessä hän on saanut yli tonnin eläkkeen, kun moni "oikeaa työtä tehnyt" jää ilman. Tykkyläinen rakastaa naisia, kukkamekkoja ja nailonsukkia.Paulus Markkula / Yle Oli kuitenkin yksi yhteydenotto, joka sai miehen kurkun kuristamaan. Se koski videoita, joita taiteilija oli tehnyt maahanmuuttajien kanssa. – Mulle soitettiin ilmeisesti Etelä-Suomesta ja sanottiin, että sut tapetaan, jos laitat nettiin vielä yhdenkin filmin maahanmuuttajista. Silloin säikähin oikein kunnolla. Mutta enhän minä mitään lopettanut. Ja ihan hyvin tässä menee. Politiikka lähtee, taide jää Aurinko on noussut Yli-Siurualla kello 8.31, ja kun päivä taittuu hädin tuskin iltapäivään, valo alkaa taas karata pois. Kari Tykkyläinen käyskentelee ulkona hiljakseen ja katselee taideteoksiaan, joita piha pursuaa. On jättimäisiä puuveistoksia, metallisia eläimiä, mallinukkejen jalkoja ja kaiken keskellä muovinen, Tykkyläisen omaa naamaa muistuttava irtopää. – Kerran täällä kävi julkisivulautakunta katsomassa, että tää piha pitäs siivota tyhjäksi näistä rumiluksista. Minä oon sanonut, että kun kuolen, tämän kaiken voi polttaa ja upottaa johonkin järveen, mies heittää, muttei taida tarkoittaa sitä. Minä en halua kuolla politiikkaan, vaan kotona, terveenä taiteilijana. Kari Tykkyläinen Oikeasti hän katsoo töitään nykyään jopa vähän uusin silmin. Taloudellisen selkänojan lisäksi taiteilijaeläke toi tunteen, että hänen uransa on tunnustettu, sitä arvostetaan. Viime aikoina Tykkyläinen on miettinyt paljon myös politiikkaa. Hän on ollut mukana Pudasjärven kunnallispolitiikassa yli 20 vuotta, ensin perussuomalaisissa ja tällä kaudella vihreissä. On alkanut tuntua, että nyt riittää. – Lopetan sen touhun tähän kauteen. Minä en halua kuolla politiikkaan, vaan kotona, terveenä taiteilijana. Ja kun Tykkyläinen malttaa hetkeksi laskea kamerat alas, on aikaa olla vaimon kanssa. Ajella Harley Davidsonilla, kierrellä yhdessä kirpputoreja, kuunnella radiosta Bluesministeriä sohvalla lötkötellen. Ja oikein hyvänä päivänä syödä Hailuodon savuahventa. Taiteilija Kari Tykkyläinen oli Radio Suomen Sunnuntaivieraana 3.12.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Saari keskellä Oulua kylpee Suomen juhlavuoden väreissä: katso, kuinka valot värjäävät saaren lumotuksi metsäksi

2017, Joulukuu 2 - 21:05
Mistä on kyse?
  • Suomen itsenäisyyden juhlavuotta juhlistava valotaideteos valaisee Oulun Kuusisaaren puistoalueen.
  • Saaressa nähdään rauhallinen yhdistelmä valoa, musiikkia ja tanssia.
  • Teos on ainutlaatuinen muiden teemaa juhlistavien teosten joukossa, sillä katsojat pääsevät kävelemään teoksen keskellä.
Pianomusiikkia, tanssia ja valotaidetta. Nämä taiteenlajit nivoutuvat yhteen 2.–3. joulukuuta Oulussa, kun Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistava Luminous 100 -valotaidekokonaisuuden osa avataan kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevalle Kuusisaaren puistoalueella. Taideteos koostuu pianotaiteilija Janne Mertasen ja tanssija Saija Jäntin vuorottelevista esityksistä ja saaren rannat sekä keskelle avautuvan nurmiaukean kirkastavasta valotaiteesta. Rauhallista liikettä klassikon tahtiin Soitettavaksi kappaleeksi valikoitui suomalaisen säveltaiteen klassikko, Jean Sibeliuksen "Kuusi". Pianotaiteilija Janne Mertasen mukaan kappale on ikonisessa asemassa säveltäjäsuuruuden pianotuotannossa. – Se on usealle suomalaiselle tuttu, läheinen kappale, jota moni pianonsoittoon perehtynyt on soittanut. Kappale on myös tanssija-koreografi Saija Jäntille mieleinen. Sen säveliä kuunnellessa tanssistakin tulee luonnostaan rauhallista. Muiden kaupunkien tulisi ottaa Oulusta mallia, kuinka tapahtumapuisto toteutetaan. Kari Kola – Maalailevia liikkeitä, jotka ottavat huomioon valon ja äänimaiseman, Jäntti kuvailee. Sekä Jäntti että Mertanen ovat otettuja tilaisuudesta esiintyä juhlavuotta kunnioittavassa tapahtumassa. Erityiskiitoksen he lähettävät valotaidekokonaisuuden suunnittelevalle valotaiteilija Kari Kolalle. – Ihana luottamuksen osoitus Karilta, Jäntti lisää. Poikkeuksellisen hyvin toteutettu puisto Kola on vuorostaan kiitollinen itse tilasta, Kuusisaaren vastikään kunnostetusta puistoalueesta. Hänen mukaansa se on ainutlaatuinen viiteen muuhun Luminous 100 -valotaideteosalueeseen verrattuna siinä mielessä, että se tarjoaa katsojille parhaat mahdollisuudet konkreettisesti kävellä teoksen keskellä. Kokenut valotaiteilija kertoo myös, että puiston infrastruktuuri on poikkeuksellisen hyvin toteutettu. – Tavallisesti vastaavan kokoisessa puistossa on sähköpisteitä neljä, Kuusisaaressa niitä on useita kymmeniä. Muiden kaupunkien tulisi ottaa Oulusta mallia, kuinka tapahtumapuisto toteutetaan. Joko näit nämä aiemmat Suomen juhlavuoden valotaideteokset? Olavinlinna hehkuu videolla ainutlaatuisesti valaistuna – Seuraavaksi valot värjäävät 168 metriä korkean Näsinneulan Valo värjää Tampereen maamerkit hehkuviksi: Katso miten Näsinneula muuttui "ufoksi"
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia