YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 12 min 3 s sitten

Poliisi tutkii epäiltyä tappoa Kajaanissa

2017, Syyskuu 2 - 11:43

Oulun poliisi tutkii epäiltyä tappoa Kajaanissa. Poliisin mukaan epäilty henkirikos tapahtui myöhään perjantaina yksityisasunnossa.

Poliisi kertoo tiedotteessa, että epäillystä teosta on otettu kiinni vuonna 1985 ja 1990 syntyneet henkilöt.

Poliisin mukaan uhri on paikkakuntalainen vuonna 1988 syntynyt mies.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolttasaamelaiset saivat vanhat äänitallenteet takaisin – "Nappasin nauhalta muutamia sanoja, jotka luulin kadonneiksi"

2017, Syyskuu 2 - 10:00
Kolttasaamelainen muistipankki -hanke
  • Pilottihanke arkistoissa olevien kolttasaamelaisten musiikki-, kieli ja kulttuuriaineistojen hallinnasta ja kulttuurirevitalisaatiosta
  • Toteutetaan yhteistyössä kolttasaamelaisten ja paikallisten koulutus- ja kulttuuri-instituutioiden kanssa
  • Projektissa palautetaan kulttuuritietoa kolttasaamelaisille ja autetaan kolttasaamelaisia elvyttämään, vahvistamaan ja kehittämään kulttuuriperintöä, erityisesti musiikkia
  • Projekti tuottaa tieteellistä tutkimusta revitalisaatioprosessista ja arkistojen hyödyntämisestä sekä paikallistason toimintaa ja auttaa paikallisia kulttuuri- ja elinkeinotoimijoita vahvistamalla kolttasaamelaisen kulttuurin asemaa
  • Rahoituskausi vuosille 2016-2018
  • Hankkeen vetäjänä toimii Oulun Yliopiston tutkijatohtori Marko Jouste

Sevettijärvellä olisi voinut kuulla nuppineulan tipahtavan maahan, kun kyläläiset keskittyivät kuuntelemaan yli sata vuotta vanhaa äänitettä, jossa kolttasaamelainen Huotari Feodoroff kertoo tarinaa.

Vuonna 1913 fonografilla äänitetty tarina kolmesta veljeksestä nostatti kylmiä väreitä.

Tässä arvoituksellisessa tarinassa Huotari Feodoroff kertoo pehmeällä koltansaamen kielellä, kuinka karkumatkalla oleva mies suojelee asiakirjoja. Osa tarinan äänitteistä on kuitenkin kokonaan kadonnut ja osa fonografilla äänitetyistä lieriöistä tuhoutunut, eikä Huotarin tarinaa kuulla kokonaisuudessaan.

Tällaista materiaalia Oulun yliopistossa toimiva Kolttasaamelainen muistipankki on muun muassa käsitellyt ja analysoinnut hankkeessaan. Ja nyt nämä kallisarvoiset arkistomateriaalit ovat ensimmäistä kertaa palanneet Sevettijärvelle kolttasaamelaisten keskuuteen.

Kolttasaamelaiselle Helmi Haatajalle oli erityislaatuista kuulla kallisarvoista äänitettä menneisyydestä.

– Oli niin hienoa kuulla tämä tarina. Nappasin muutamia sanoja, jotka luulin kadonneiksi. Nyt aion ottaa itselleni tämän nauhan ja alan kotona tutkimaan enemmän sitä, kertoo Helmi Haataja.

Helmi Haataja opiskelee ja tutkii koltansaamen kieltä itsenäisesti. Vanhat arkistonauhat ovat hänelle aarteita, joista oppia uhanalaista koltansaamen kieltä. Sara Wesslin / Yle

Feodoroffin kertomassa tarinassa on monia koltansaamenkielisiä sanoja, joita ei tunneta nykykielessä.

“Me etsimme materiaaleja ja annamme niitä takaisin”

Viime sunnuntain tilaisuudessa oli jokaisella sevettijärveläisellä mahdollisuus saada vanhoja arkistonauhoja käyttöönsä. Kolttasaamelainen muistipankki toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa, yli 640 kilometrin päässä kolttasaamelaisten kotiseutualueelta Sevettijärveltä.

Helmi Haataja on erityisesti kiinnostunut oman sukunsa leuddeista, eli kolttasaamelaisten omasta musiikkiperinteestä.

– Pyysin tuon Huotarin tarinan itselleni. Ja lisäksi myös Huotarin leuddeja ja muita tarinoita. Pyysin myös Maaren Gauriloffin tarinoita, hän oli sellainen puhelias ihminen ja sukua myös minulle isäni puolelta, kertoo Haataja.

Ihmiset haluavat erityisesti kuulla, miten oma mummo puhui koltansaamea ollessaan nuori. Äänitteistä oppii koltansaamen kieltä ja kulttuuria Markus Juutinen

Kolttasaamelaisen muistipankissa työskentelevä tohtorikoulutettava Markus Juutinen lataa Helmille materiaaleja talteen. Kolttasaamelaisen muistipankin lähtökohtana on, että materiaali olisi käytettävissä kaikille kulttuurista kiinnostuneille ja kolttasaamelaisille itselleen.

– Jos joku haluaa kuulla näitä nauhoja, ei tarvitse kuin ottaa yhteyttä meihin. Voimme hakea eri äänitteitä esimerkiksi kolttasaamelaisten leuddien ja ihmisten nimien mukaan. Tarkoituksena on, että etsimme arkistosta materiaaleja ja annamme niitä takaisin, kertoo Juutinen.

Arkistoissa paljon materiaalia kolttasaamelaisista

Giellagas-instituutin hallinnoimasssa arkistossa on esimerkiksi paljon materiaalia Anastasia (Naska) Moshnikoffista. Naska-muori leuddasi ja tarinoi paljon koltta-alueella kulkeneille kielentutkijoille.

Kielentutkijat T.I. Itkonen ja Mikko Korhonen kulkivat useiden vuosien ajan kolttasaamelaisten luona haastattelemassa ja äänittämässä kolttasaamelaisten lauluperinteitä. He halusivat erityisesti tallentaa koltansaamen kieltä ja kuulla kolttasaamelaisten elämästä, josta kerrottiin muun muassa tarinoiden muodossa.

- Mitäpä vielä laitetaan?, kysyy Markus Juutinen Helmi Haatajalta. Nykytekniikan ansiosta Oulussa sijaitsevat arkistonauhat on helposti siirrettävissä myös Sevettijärven asukkaiden käyttöön.Sara Wesslin / Yle

Itkosen ja Korhosen keräämät materiaalit ovat tätä nykyä myös kolttasaamelaisia varten ja saatavilla omaan käyttöön.

– Ihmiset haluavat tietää omasta suvustaan tai kuulla äänitteitä, joissa omat isovanhemmat puhuvat. Ihmiset haluavat erityisesti kuulla, miten oma mummo puhui koltansaamea ollessaan nuori. Äänitteistä oppii koltansaamen kieltä ja kulttuuria, kertoo Juutinen.

Haataja opiskelee ja tutkii koltansaamea itsenäisesti. Vanhat arkistonauhat ovat hänelle aarteita, joista voi oppia uhanalaista koltansaamen kieltä. Vanhoista arkistonauhoista kuulee, kuinka koltansaamen kieli on soinut omien sukulaisten puhumana.

– Minulla on enemmän aikaa kuunnella näitä kotonani, ja keskittyä itse koltansaamen kieleen ja miten sukulaiseni ovat puhuneet ja käyttäneet sanoja. Kirjoitan ja opiskelen äidinkieltäni itsekseni, kun en ole päässyt sitä opiskelemaan. Nyt aion seuraavaksi pyrkiä opintoihin, suunnittelee Haataja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pudasjärven kotkat valloittivat maailman – ei lentäen, mutta netin välityksellä ne liitelivät miljooniin koteihin

2017, Syyskuu 2 - 07:49

Petoviha sai Pasi Jäntin vihaiseksi. Pudasjärvellä tuhottiin kotkien pesiä, lintuja jopa ammuttiin pesilleen 1990-luvulla ja kuluvan vuosituhannen alussa.

– Se oli ihmisten tietämättömyyttä ja petovihaa. Häiriköinti pesillä harmitti, kun kyseessä on uljas ja ylväs lintu, luontokuvaaja ja eläintenhoitaja Pasi Jäntti sanoo.

Jäntti päätti puuttua asiaan. Kuvanveistoa harrastanut luonnonystävä väsäsi ensin maakotkaveistoksen, jonka myyntituloilla tuettiin maakotkan suojelua. Samassa välähti ajatus kameran asentamisesta kotkan pesälle. Hän hankki vuonna 2004 prototyyppisen kameran, jota hän pääsi kokeilemaan gsm-verkossa.

Live-kamera tähtäilee eläinhäkkiä kohden Kuusamon suurpetokeskuksessa.Ensio Karjalainen / Yle

Loppu onkin melkoista menestystarinaa. Jäntin asentamien luontokameroiden elävää kuvaa on katsellut netissä tähän mennessä miehen oman arvion mukaan 5–6 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa.

– Pudasjärvelle kotkan pesälle asentamani nettilivekamera oli maailman ensimmäinen lajissaan. Jo ensimmäisten viikkojen aikana kamerakuvaa seurasi kymmeniä tuhansia ihmisiä viikoittain.

Kotkasivusto piti sulkea suosion takia

Kotkasivusto toimi aluksi Pudasjärven kunnan nettisivustojen kautta. Myös silloinen Oulun Puhelin oli mukana kuvan välityksessä. Kunnan sivustot kaatuivat livekameran suosion vuoksi. Myös Oulun Puhelimella oli vaikeuksia tekniikkansa kanssa, kun kotkakameraa seurattiin sankoin joukoin.

– Jouduimme Ylen maakuntaradion kautta kuuluttamaan ihmisille, että sulkekaa hetkeksi netistä kotkasivusto, että kunta saa sivustonsa ylös.

Palaute elävistä videokuvista kotkanpesällä oli ja on edelleen Jäntin mukaan pääsääntöisesti myönteistä. Alkuvuosina sitä tuli valtavasti.

Pasi Jäntti korjaa salaman rikkomaa live-kameraa Kuusamon suurpetokeskuksessa.Ensio Karjalainen / Yle

– Neljä miestä oli päivittäin vastaamassa sähköposteihin. Kyselyjä tuli jopa Amerikan mantereen intiaaneilta, joille kotka on tärkeä lintu.

Erityisesti naiset ovat olleet aktiivisia live-kuvien seuraajia. Kun Jäntti asensi kameransa vuonna 2006 Kuusamon suurpetokeskuksen karhunpesään, missä karhu sai poikaset, naiset innostuivat.

– Naiset ovat äidinvaistollaan ottaneet pesinnät omikseen. Kun Niisku-karhuemo sai ensimmäiset pennut, monelle se oli hyvin henkilökohtainen tapahtuma. Eräskin nainen kertoi tunteneensa tulleen jälleen mummuksi seuratessaan pentujen syntymistä.

Kamera kuvaa myös raadollisimmat hetket

Eläinten kuvaaminen ei ole ollut pelkästään onnistumisten taltioimista. Surullisinta katsottavaa Pasi Jäntin mukaan oli, kun maakotkan poikanen kuoli nälkään pesäänsä. Asiantuntijoilta tuli tuolloin pyyntö, että kävi pesinnässä miten vaan, pesintään ei saa puuttua. Oli se ikävää katseltavaa. Tämä on välillä tämmöistä, on ilon päiviä ja välillä hieman surullisempia, Jäntti huokaa.

– Eräänä syksynä kotkan poikaset meinasivat paleltua pesään lumen alle. Pelastimme ne ja palautimme myöhemmin pesään. Ne kasvoivat ja jäivät henkiin.

Pasi Jäntin live-kamerat kuvaavat myös ilveksiä Kuusamossa.Ensio Karjalainen / Yle Paineet lähteä luontoon hellittävät

Suositut luonnon live-kamerat suojelevat luontoa. BirlLife Suomen tiedottaja ja Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved näkee luontoon asennettuissa live-kameroissa luonnonsuojelun kannalta lähinnä myönteisiä vaikutuksia.

– Ihmiset seuraavat live-kameroiden kuvia hyvin laajasti ja hyvin mielellään. Kohteesta riippuen kotiseuranta vie paineita siltä, että ihmisten pitäisi itse päästä seuraamaan luontokappaleen elämää esimerkiksi pesän lähellä, Södersved toteaa.

Live voi tuoda lieveilmiöitä

Jan Södersved muistuttaa live-kamerakuvausta suunnittelevia, että luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen ja uhanalaisten eläinten häirinnän.

– Jos live-kamerailmiö yleistyy liiaksi, siihen voi siinä tapauksessa muodostua kielteisiäkin lieveilmiöitä. Kameroita on melko vähän vielä, joten ilmiöllä ei ole toistaiseksi haittaa luonnossa.

Luontokuvaaja ja live-kameraharrastuksen pioneeri Pasi Jäntti muistuttaa myös, ettei kameroita voi asentaa luontoon vapaasti. Niille pitää hakea lupa ely-keskukselta,josta saa myös neuvoja, miten kameroita voi käyttää. Jäntti sanoo, että harrastuksen voi hyvin aloittaa kotipihalla, missä erityisiä lupia kuvaamiseen ei tarvita.

– Jos kameran vie kauas erämaahan, ongelmaksi voi muodostua sähkön hankkiminen kameraan, joka kuvaa kohteessa pitkään. Itse käytän useita akkuja ja myös aurinkopaneeli on kätevä sähkön lähde.

Kotkakamera herättää myönteisiä tunteita ihmisissä, sanoa Pasi Jäntti.Pasi Jäntti

Jäntti pitää live-kameraharrastusta halpana, sillä hänen mukaansa 500 eurolla pääsee hyvin alkuun.

– Live-kameroita on käytetty vuosien saatossa muun muassa yliopistotason tutkimuksissa. Mutta tiedon välittäminen eläinten elämästä on tässä tehtävässä olennaisin asia. Näinkin ihmiset oppivat kunnioittamaan luontoa.

Karhut kamerakuvassa talvellakin

Jäntti muistelee vuosia, jolloin tuon tuostakin sai kuulla ihmisten tahallaan aiheuttamista pesätuhoista. Viime vuosina sellaisia uutisia ei ole useinkaan kuulunut. Hän arvelee kuvaustoiminnalla olleen merkitystä.

– Ehkä ne, jotka pesillä ovat käyneet häiriköimässä, ovat viisastuneet seuratessaan kotkien elämää live-kameran avulla.

Pasi Jäntin live-kamera kuvaa parhaillaan karhujen ja ilvesten elämää Kuusamon suurpetokeskuksessa.Ensio Karjalainen / Yle

Pasi Jäntti korjaa parhaillaan toista Kuusamon suurpetokeskukseen asentamaansa karhuja kuvaavaa kameraa, jota salama vaurioitti kesällä.

– Kamera kuvaa taas karhun talviunta ensi talvena.

Ilvekset puolestaan eivät kuvaamisesta paljoa pidä.

– Ne ovat käyneet huitaisemassa kameraa tassullaan ja vähän järsineetkin sen suojauksia. Pitänee siirtää se suojaisempaan paikkaan, Jäntti pohtii.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaupungissa pitää varautua asukkaiden kaikkiin tarpeisiin: Roskiksia pitää olla kunnolla ja niihin pitää mahtua pitsalaatikko

2017, Elokuu 31 - 21:05

Roska kourassa kaupungin keskustassa ja roskista ei tunnu löytyvän mailta halmeilta. Kaupunkien keskusta-alueella etsinnän kuitenkin pitäisi tuottaa pian tulosta.

Roskiksia nimittäin riittää. Esimerkiksi Oulun kokoisessa, parinsadantuhannen asukkaan kaupungissa roska-astioita on yli 2 000 kappaletta – yksi jokaista sataa asukasta kohden. Ne pyritään sijoittelemaan niin, että matkaa roska-astialle tulee enimmillään puoli kilometriä, kertoo kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen.

Osa epäsiisteydestä on kuitenkin elämisen merkkejä. Mirja Larinkari

Suurten tapahtumien aikaan sekään ei ole tarpeeksi. Joskus kaupunkialueella pitää myös sietää roskaa, toteaa maisema-arkkitehti Mirja Larinkari.

– Osa epäsiisteydestä on kuitenkin elämisen merkkejä. Jos kaupungissa on ollut iso tapahtuma, niin jättäähän se jälkensä. Siitä selvitään sitten siivoamalla.

Laatu parantaa siisteyttä

Roskikset ovat yksi, olennainen osa kaupunkisiisteyttä, mutta suuret linjat siisteyden suhteen syntyvät jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi laadukkaiden materiaalien käyttö parantaa paitsi alueen viihtyvyyttä myös sen siisteyttä.

Huolella rakennettua ja viihtyisää aluetta ei roskata niin helposti. Viihtyisäksi koetuilla alueilla syntyy helpommin myös niin sanottua luonnollista valvontaa eli asukkaat pitävät itse huolta omasta elinympäristöstään ja sen viihtyisyydestä. Tympeä ympäristö koetaan usein myös turvattomaksi.

Oulun keskustassa olleet kasvilavat antavat syyskesällä jo satoa. Lavat ovat saaneet olla rauhassa ilkivallalta ja niiden äärelle on tultu jopa piknikille.Hanna Juopperi / Yle

– Pyritään suunnittelemaan yhtenäistä ympäristöä, joka näyttää siltä, että asiat ovat oikeilla paikoilla. Sitä pitää olla myös helppo ylläpitää ja pitää puhtaana. Silloin myös käyttäjät kokevat sen miellyttävänä ja pitävät alueen omalta osaltaan siistinä, maisema-arkkitehti Mirjam Larinkari sanoo.

Esimerkiksi Oulun keskusta-alueella olleet viljelylaatikot ovat saaneet olla kesällä rauhassa ilkivallalta ja niiden äärelle on tultu jopa piknikretkelle.

Mahtuuko aura, sopivatko lumet?

Suunnittelussa pitää huomioida myös ylläpidon vaatimukset. Alueella pitää pystyä liikkumaan esimerkiksi työkoneilla.

Aidantolppien hiiltäminen on luonnonmukainen tapa hidastaa puun lahoamista. Hanna Juopperi / Yle

Pohjoisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää talviaikaiseen kunnossapitoon. Se voi joskus jäädä suunnittelussa liian pienelle huomiolle, toteaa Oulun kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen.

– Joskus joudutaan puuttumaan talvikunnossapitoon liittyviin asioihin ja että on lumelle tilaa ja niin edelleen.

Kauneus on katsojan silmässä

Se mikä on kaunista ja mikä ei, on myös henkilökohtainen näkemys. Kun suunnittelussa suositaan nykyisin yhä enemmän luonnonmukaisia ratkaisuja, myös kaupunkilaisten tulee tottua siihen, että kaikki ei aina ole viimeisen päälle hoidetun näköistä.

Esimerkiksi viheralueilla suositaan nykyisin luonnollisia ja villinkin näköisiä rakenteita ja istutuksia, esimerkiksi niittyjä. Niistä tulee usein palautetta, Oulun kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen kertoo.

– Ne jakavat mielipiteitä. Toiset pitävät villimmästä maisemasta, mutta toisten mielestä yhteisillä alueilla pitäisi olla timmisti leikattuja nurmialueita, Pulkkinen toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yksi ihminen kateissa Oulun edustan merialueella – kaksi henkilöä pelastui lähisaareen

2017, Elokuu 31 - 08:05

Meripelastuskeskus sai tiedon onnettomuudesta torstaiaamuna noin kello kuusi.

Kolmen hengen seurue oli ollut liikkeellä soutuveneellä Oulun kaupungin edustalla muutama sadan metrin päässä rannasta. Vene kaatui toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

Soutuvene ajelehti läheisen Hevossaaren rantaan, jolloin kaksi veneessä ollutta pääsi pelastautumaan. Meripelastuskeskuksen mukaan veneessä ei ollut airoja, kun henkilöt pelastuivat saareen. Pelastautuneet olivat kylmissään, sillä he olivat olleet merellä muutaman tunnin.

Kolmas veneessä ollut henkilö lähti Meripelastuskeskuksen mukaan toiseen suuntaan. Hän on yhä kateissa.

Meripelastuskeskuksen mukaan kadonneen etsinnät ovat parhaillaan käynnissä. Etsintöihin osallistuu Merivartioston Virpiniemen veneyksikön lisäksi kaksi vapaaehtoista venekuntaa ja poliisi.

Soutuveneen kaatumissyytä ei tiedetä

Oulun poliisilaitoksen rikoskomisario Jussi Hyrkäs kertoi torstaina puolen päivän aikaan, että onnettomuusveneessä oli kolme aikuista miestä. Yksi heistä on edelleen kadoksissa. Poliisi ja Rajavartiosto jatkavat kadonneen etsintää onnettomuuspaikan lähistöllä.

– Onnettomuuden tutkinta jatkuu asianomaisten kuulemisella. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, mikä oli miesten venematkan tarkoitus, ei myöskään veneen kaatumisen syy, Hyrkäs sanoi.

Poliisilla ei myöskään ollut vielä tiedossa, oliko miehillä yllään pelastusliivit.

Oulun seudulla joutui keskiviikkoiltana kolme ihmistä veden varaan Haukiputaalla, kun purjevene kaatui. Pelastuneilla oli yllään pelastusliivit.

Lisäys: juttua täydennetty 31.8.2017 klo 12:08 poliisin kommentilla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sukkakoulussa riisutaan jalkineet kuin kotona – kirjastossa myös aikuiset kulkevat kengittä

2017, Elokuu 31 - 05:05

"Hiukkavaaratalo on kengätön talo. Riisuthan kenkäsi tai käytä suojatossuja."

Oululaisen Hiukkavaaran koulun rehtori Anne Moilanen osoittaa ovella kohti koria, jonka sisällä on suojatossuja. Ne eivät kuitenkaan ole ohutmuovisia, vaan jämerämpää materiaalia.

Hiukkavaara on hyvä esimerkki tulevaisuuden koulusta, jossa uuden opetussuunnitelman suositukset ovat jo päivittäisessä käytössä. Modernin monitoimitalon rakentamisessa on keskitytty toiminnallisuuteen ja kestävyyteen.

Oulun Hiukkavaaratalon koulun pelisäännöt tulevat selväksi jo ennen sisään astumista.Paulus Markkula / Yle

Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapanisen mukaan kengättömät koulut ovat yleistymässä. Hänen mukaansa yksi kengättömyyteen johtanut syy on halu parantaa koulun äänimaailmaa. "Sukkakouluissa" on hiljaisempaa, ja akustiikan hallinta on helpompaa. Lattiapinnoissa voidaan käyttää kovien materiaalien sijasta tekstiilimattoja, jotka osaltaan parantavat koulun akustiikkaa.

Rakennusvaiheessa kengättömyys otetaan yliarkkitehdin mukaan huomioon siten, että jalkineiden riisumiselle on sisäänkäyntien yhteydessä varattu riittävästi tilaa. Lisäksi on löydyttävä penkkejä ja säilytyslokeroita kengille.

Kaikki kulkevat ilman kenkiä

Ilman kenkiä kulkeminen ei ole vain koululaisille laadittu sääntö, sillä Hiukkavaarasssa myös yleisen kirjaston käyttäjät joutuvat ottamaan jalkineet jaloistaan.

– Kengättömyyteen on useita eri syitä. Ensinnäkin se lisää viihtyvyyttä täällä. Meillä käy paljon pieniä päiväkoti-ikäisiä lapsia, jopa lattialla konttaavia vauvoja. Viihtyvyyden ja hygienian takia on hyvä, että meillä on kengätön koulu, Moilanen kertoo.

Hiukkavaarassa on rakentamisen yhteydessä kiinnitetty huomiota myös taloudelliseen puoleen, sillä kengättömyys vaikuttaa myös siivouskustannuksiin..

Paulus Markkula / Yle

– Säästämme samalla uusia materiaaleja, jotta saamme pidempään säilytettyä uudentuntuisen koulun, Moilanen sanoo.

Koulusta tuli kodinomainen

Rehtorin mukaan kengättömyys on lapsille luonnollista. Hänen korviinsa ei ole kantautunut kriittistä palautetta.

– Normaalistikin luokkaan mennessä kengät otetaan pois. Meillä kengättömyys koskee kuitenkin kaikkia tiloja. Lapset ovat suhtautuneet tähän todella hyvin.

Kenkien riisuminen kotona on kuin portti julkisesta yksityiseen. Rehtori näkee, että tämä voi vaikuttaa myönteisesti oppilaisiin.

– Vararehtorimme sanoi hyvin, että kengättömyys on korvien välin juttu. Kengät riisumalla miellämme koulun kodinomaisemmaksi ja viihtyisämmäksi tilaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolme ihmistä joutui veden varaan purjeveneen kaaduttua – meripelastajien ripeys ja pelastusliivit takasivat tarinalle onnellisen lopun

2017, Elokuu 30 - 20:15

Kolme ihmistä joutui veden varaan keskiviikkoiltana hieman ennen kello seitsemää Haukiputaalla Kiviniemen sataman edustalla.

Henkilöt olivat liikkeellä purjeveneellä, joka ilmeisesti navakan tuulen seurauksena kaatui.

– Alueella on tuullut puuskissa jopa 14 m/s. Näin ollen pieni purjevene on mitä todennäköisimmin kaatunut tuulen seurauksena. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan, Turun meripelastuskeskuksen meripelastusjohtaja Petri Kippola kertoo.

Ensimmäisenä yksikkönä kohteeseen saapui Kiviniemen meripelastusyhdistyksen pelastusvene, joka evakuoi veden varaan joutuneet rantaan ensihoidon tarkistettavaksi.

– Pelastetut olivat olosuhteisiin nähden hyvävointisia, Kippola kertoo.

Pelastettavilla oli päällään pelastusliivit. Meriveden lämpötila oli tapahtumahetkellä noin 10 astetta.

Tehtävään hälytettiin myös Virpiniemen merivartioaseman partio, useita pelastuslaitoksen ja ensihoidon yksiköitä sekä FinnHEMS-lääkärihelikopteri.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pystyikö "ystävällinen" saksalainen polttamaan Kuusamon kirkon? – Sotahistoriaa halutaan edelleen tulkita monella tavalla

2017, Elokuu 30 - 19:32
Mistä on kyse?
  • Kuusamon kirkon poltto toisessa maailmansodassa puhuttaa edelleen.
  • Virallisen historiankirjoituksen mukaan kirkon polttivat perääntyvät saksalaiset, mutta käsitystä haastetaan tuon tuosta.
  • Kuusamon tapahtumiin perehtynyt historioitsija uskoo, ettei osa ihmisistä ymmärrä, miten ystävällisiksi mielletyt saksalaiset voisivat tehdä moisen teon.

Suomalaista sotahistoriaa ei olla kirjoitettu vielä valmiiksi. Yksi jatkuvasti uusia teorioita ruokkivista teemoista on Kuusamon ja Rovaniemen polttaminen.

Tapahtumista liikkuu toinen toistaan villimpiä versioita. Kaikkien hyväksymää versiota tapahtumista tuskin koskaan löydetään.

– Ken kertoo, kuka poltti esimerkiksi toisen maailmansodan loppuvaiheessa Kuusamon kirkon, tulee hänestä sotahistorian sankari, naurahtaa oululainen tietokirjailija Mika Kulju.

Kulju peräänkuuluttaa tapahtumia todistaneita edelleen kertomaan näkemyksiään.

– Nyt alkaa olla viimeiset hetket, Kulju muistuttaa.

"Varmaa" tietoa tipahtelee sieltä täältä

Virallisen historiankirjoituksen mukaan Kuusamon kirkon polttivat saksalaiset perääntyessään Kiestingin suunnalta Kuusamoon vuonna 1944.

Edelleen liikkuu silti huhuja, että kirkon polttivat saksalaisten perässä Kuusamoon tulleet venäläissotilaat.

Mika Kulju kertoo saaneensa aiheeseen liittyvän puhelun vuosia sitten.

Ken kertoo, kuka poltti esimerkiksi toisen maailmansodan loppuvaiheessa Kuusamon kirkon, tulee hänestä sotahistorian sankari. Mika Kulju

– Varmana tietona soittaja esitti, että neuvostoarmeijan jäljiltä Kuusamossa sijanneista korsuista löytyi sodan päätyttyä poltetun kirkon materiaalia. Se voisi todistaa, että venäläiset tuhosivat kirkon, Kulju toteaa.

Kuusamon paikallishistoriaa vuosikymmenet tutkinut kotiseutuneuvos ja historioitsija Seppo Ervasti tyrmää oletuksen, että venäläiset olisivat polttaneet Kuusamon kirkon.

– Eihän siinä ole mitään järkeä. Kirkkohan oli paras suoja niissä olosuhteissa. Ja miksi saksalaiset olisivat jättäneet perääntyessään kirkon venäläisille suojaksi, Ervasti kysyy.

Poltetun maan taktiikka todistaa paljon

Seppo Ervasti muistuttaa, että erityisesti Kuusamossa saksalaiset noudattivat niin sanottua poltetun maan taktiikkaa toisin kuin esimerkiksi Kemijärvellä ja Rovaniemellä.

– Tiedettiin, että venäläiset tulevat Kuusamoon saakka, jonka vuoksi rakennukset poltettiin, jotta vihollinen ei voinut käyttää niitä hyödykseen. Kemijärvelle ja Rovaniemelle saakka venäläisten ei odotettu tulevan, Ervasti sanoo.

Miksi saksalaiset olisivat jättäneet perääntyessään kirkon venäläisille suojaksi? Seppo Ervasti

Kuusamossa pitkään majailleet ja Kuusamon korkeudella Kiestingissä taistelleet saksalaissotilaat ehtivät luoda kiinteitä siteitä paikallisiin ihmisiin. Sen vuoksi Ervastin mielestä osa ihmisistä ei voi ymmärtää, että miksi "ystävälliset" saksalaiset polttivat Kuusamon kirkon ja lähes koko kirkonkylän.

– Olen tavannut Kuusamossa sota-aikana palvelleen adjutantin, joka kertoi, että heille annettiin tehtäväksi polttaa kirkko ja kirkonkylä. Polttotyön teki erillinen kommandojoukko, jolla ei ollut mitään tunnesiteitä paikallisiin asukkaisiin, Ervasti muistuttaa.

Rovaniemen palosta myös monta mielipidettä

Mika Kuljun mukaan takavuosina muun muassa eräässä saksalaisessa julkaisussa väitettiin suomalaisten sytyttäneen Rovaniemen tuhoisat tulipalot syksyllä 1944.

– Kun luennoin Rovaniemen palosta 70 vuotta palon jälkeen kauppalan tuhon muistojuhlassa, kolme ihmistä kertoi julkisesti tuossa tilaisuudessa kolme erilaista "tositarinaa" palon syttymisestä. He eivät olleet aikalaisia, vaan olivat saaneet tietonsa joko sukulaisilta tai vanhemmiltaan, Kulju sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Naisen ruumis löytyi koskesta Kuusamossa

2017, Elokuu 30 - 14:53

Naisen ruumis on löytynyt koskesta Kuusamossa. Ruumis löytyi maanantaina pohjoiskuusamolaisesta Käylänkoskesta, joka on osa Kitkajokea.

Komisario Risto Määttä Kuusamon poliisista sanoo, että asian tutkinta on alkuvaiheessa, minkä vuoksi poliisi ei kerro asiasta enempää.

Käylänkoski sijaitsee Käylän kylän kupeessa noin 40 kilometriä Kuusamosta pohjoiseen. Koskipaikka on muun muassa suosittu koskenlaskureitistön lähtöpiste.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Koillissanomat.

Korjaus klo 18:42. Ruumiin löytöajankohta korjattu keskiviikosta saman viikon maanantaihin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Elokuu päättyy sateisissa tunnelmissa, paikoin luvassa kovia sademääriä

2017, Elokuu 30 - 10:56

Elokuu päättyy sateisissa tunnelmissa suuressa osassa maata. Tänään keskiviikkona runsaita sateita liikkuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla.

Keskiviikkona aamuyhdeksältä Pudasjärvellä oli mitattu 28,8 ja Taivalkoskella 24,4 millimetrin sademäärät edellisen 12 tunnin ajalta. Sateiden jälkipuolella kehittyy sadekuuroja, joihin voi liittyä voimakkaita tuulenpuuskia sekä paikoin ukkosta.

Yle

Ylen meteorologi Joonas Koskela arvioi, että paikoin sadetta voi kaikkiaan tulla jopa 50 millimetriä, sillä alueella liikkui monia nauhamaisia sateita. Sademäärissä on odotettavissa isoja paikallisia vaihteluita.

Ilmatieteen laitos on antanut sadevaroituksen Taivalkoskelle, Pudasjärvelle ja Kuusamoon, sillä sadetta voi tulla yli 50 mm vuorokaudessa.

Pohjois-Suomessa on tänään laajalti aurinkoista, illalla sää poutaantuu ja selkenee myös lännestä alkaen. Etelässä pilvisyys on vaihtelevaa ja paikoin tulee sadekuuroja. Lämpötilat ovat 16-20 asteessa.

Torstaina vettä voi tulla 10–30 millimetriä eteläisessä ja keskisessä Suomessa kohti itää liikkuvasta sadealueesta. Lounais-Suomeen tulee illalla vielä uusia sateita. Sateessa lämpötilat jäävät 15 asteen paikkeille tai alle, auringon paistessa lämpötila voi kohota pariinkymmeneen asteeseen.

Lauantaista alkaen sää poutaantuu, ja poutainen jakso voi kestää useamman päivän.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Työntekijät ovat erittäin väsyneitä" – Oulaskankaalla synnytysosaston kohtaloa jännittävät sekä henkilökunta että synnyttäjät

2017, Elokuu 30 - 07:28
Synnytykset isoihin sairaaloihinVille Honkonen / Yle
  • Nykysten säädösten mukaan vauvoja saisi synnyttää vain sairaaloissa, joissa vuosittain syntyy vähintään tuhat lasta.
  • Alle tuhannen synnytyksen jäävissä Kajaanissa, Mikkelissä ja Kemissä synnytysosastot toimivat sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvalla. Myös Oulaskankaalle on haettu erityislupaa, koska senkin synnytysten määrä on nyt putoamassa kriittisen tuhannen lapsen alapuolelle.
  • Synnytysten määrän lisäksi edellytetään myös, että sairaalassa on riittävästi erityistilanteisiin koulutettua henkilökuntaa, sekä muun muassa tekniset valmiudet antaa tarvittaessa perustasoa vaativampaa hoitoa.

Ylilääkäri Antti Hakalan mielestä Oulaskankaan synnytysosastolla on jouduttu elämään kuin löyhässä hirressä jo kuukausikaupalla, vaikka sairaalassa on yritetty korjata kaikki Valviran esittämät epäkohdat.

Henkilökuntaa on koulutettu vaativiin tilanteisiin Oulun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla ja synnytysosaston yhteyteen avattiin kevättalvella tehostetun hoidon yksikkö Vaavila.

Oulaskankaan sairaala on edelleen niin sanottu matalan riskin synnytyssairaala eli tapaukset, joissa epäillään synnytykseen liittyviä komplikaatioita, ohjataan edelleen Ouluun. Sairaalasta kerrotaan, että uuden osaston ansiosta siirrot Ouluun ovat vähentyneet.

– Mutta edelleen se löysä hirsi on siellä, kun ei tiedä, riittääkö se, ylilääkäri Antti Hakala kuitenkin pohtii.

– Työntekijät ovat erittäin väsyneitä. Tuntuu, että pitäisi laittaa joku levy pyörimään. Voisi vain painaa play-nappia, kun joka päivä ja joka ikiselle potilaalle vauvasta vaariin ja vauvasta mummuun saa jatkuvasti selittää tilannetta ja myös siviilissä ihan koko ajan, sanoo kätilö Merja Rautio.

Lomaltapaluun jälkeen tervetulotoivotuksissa sanottiin, että nyt tullaan viettämään pitkiä hautajaisia.

– Kyllä se raastaa henkilökuntaa, Merja Rautio kertoo.

Lakkautus hallinto-oikeuden päätettävänä

Synnytyksiä on Suomessa keskitetty viime vuosien aikana yhä enemmän isoihin yliopistollisiin sairaaloihin.

Tällä hetkellä kovimman lakkautusuhan kohteena on juuri Oulaskankaan synnytysosasto. Valviran mielestä Oulaskangas ei täytä nykyisiä vaatimuksia.

Valvira ennättikin jo viime vuoden kesällä määrätä Oulaskankaan synnytysosaston sulkemaan ovensa maaliskuun alusta lukien. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen, ja niinpä sairaalan synnytysten jatkumisesta ei ole varmaa tietoa.

Tietoa Oulaisten kohtalosta odotetaan tänä syksynä, aikaisintaan syyskuussa.

Oulaisiin tuttujen suositusten perusteella

Kalajokisille Henna ja Mika Kokolle synnytyssairaalan valinnassa oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa, Kokkola ja Oulainen. Oulaisiin päädyttiin tuttujen suosittelujen pohjalta.

Kalajoella asuvien Henna ja Mika Kokon esikoistytär syntyi Oulaskankaan synnytysosastolla.Ville Honkonen / Yle

– Mekin pelättiin silloin aivan odotusajan alussa, että keretäänkö Oulaisiin synnyttämään, mutta onneksi silloin selvisi aika pian, että tänne saatiin jatkoaikaa. Hirveästi sitä toivoo, että täällä ei tämä toiminta loppuisi, sanoo Kalajoelta Oulaisiin viikonvaihteessa kiiruhtanut Henna Kokko.

– Täällä tuntee olonsa kotoiseksi, eikä ole yhtään semmoinen olo, että tullaan tänne, hoidetaan hommat ja lähetään pois. On tunne, että on koko ajan tervetullut olo ja huolehditaan, Mika Kokko sanoo.

– Tullaan varmasti uudestaan, jos ei nyt käy niin huonosti, että täältä loppusi toiminta, nuori äiti sanoo.

Esikoistytär sai mielen herkäksi

Vaikka synnytyssairaalan tulevaisuus huolettaa, nyt päällimmäisenä on kuitenkin onni uudesta perheenjäsenestä.

– Välillä meinaa tulla kyyneleet silmiin, mutta se on varmaan nämä naisten hormonit, Henna Kokko kertoo.

Tunteet nousivat kyllä isälläkin pintaan.

– En muista milloin olisin ilosta itkenyt, mutta lauantaina itketti, kun uusi elämä alkoi. Tosi onnellinen olen, sanoo Mika Kokko.

Hän itsekin on syntynyt Oulaskankaalla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lohia nostetaan miljoonien eurojen hissillä voimalaitoksen ohi – tutkija epäilee, onko siitä merkittävää hyötyä

2017, Elokuu 29 - 12:47
Mistä on kyse?
  • Oulujoessa sijaitsevalla Montan vesivoimalaitoksella kokeillaan uutta hissimenetelmää, jolla pyritään auttamaan kutuvaelluksella olevia lohia nousemaan ylävirtaan.
  • Suomen ensimmäinen nykyaikainen kalojen ylisiirtolaite maksoi 2,65 miljoonaa euroa. Fortumin osuus on 80 prosenttia, valtion kärkihankerahoitusta on 10 prosenttia ja alueen kunnilta on saatu 10 prosenttia.
  • Voimalaitoksen omistavan Fortumin ympäristöpäällikkö kehuu menetelmää hyväksi, sillä kalaan ei tarvitse koskea käsin tai lippohaavilla.
  • Luonnonvarakeskuksen professori kuitenkin epäilee, onko menetelmästä Oulujoen luonnonlohikannan pelastajaksi.

Valtavalla lohihissillä tehty ensimmäinen nosto Oulujoessa sijaitsevalla Montan vesivoimalaitoksella elokuun lopulla tuottaa saaliiksi vain yhden luonnonlohen.

Kyseinen lohiyksilö on selvinnyt elämässään jo pitkälle, kun se on noussut mereltä Oulun Merikosken kalatietä pitkin Muhokselle saakka.

Yksinäisen lohen lisääntymisvietti vetää sitä ylävirtaan. Sen sadat sisarukset ovat menehtyneet aikaisemmin matkalla alas voimalaitosten turbiineihin tai petokalojen suihin meressä. Lohenpoikasten hävikki on suurta.

Uudesta hissistä lohi jatkaa tankkiauton kyydissä monien muiden voimalaitosten ohi Utos- tai Kutujokeen, jossa se pääsee vapaaksi, kotiutumaan ja etsimään puolisoa.

Hissi parantaa lohen hyvinvoinia

Fortumin ympäristöpäällikkö Marja Savolaisen mukaan uusi hissimenetelmä on hyvä, sillä kalaan ei kosketa käsin tai lippohaavilla.

– Montan korkeudella lohet ovat varmasti nousuvaelluksella ja pääsevät lohihissin ansiosta hyvävoimaisina ylöspäin, Marja Savolainen selvittää.

Marja Savolaisen takana näkyvä lohen kiinniottolaitteen kita lasketaan jokeen yhdessä altaiden kanssa. Arto Veräjänkorva / Yle

Lohihissi Montan voimalaitoksella on vaikuttava laitos. Betonia, ruostumatonta terästä ja väkivahvoja pumppuja on hankittu kiinniotto- ja ylisiirtolaitteeseen 2,6 miljoonalla eurolla. Fortumin osuus loppusummasta on 80 prosenttia, lopun rahoittavat valtio ja lähikunnat.

Panostus on valtava, sillä Merikosken kalatien yläpuolelle nousee vuosittain vain 300–1000 lohiyksilöä. Lohen kilohintaa ei hankkeessa lasketa.

– Jos ei yritetä, ei luonnonlohi elvy koskaan. Jos kuitenkin luonnonlohen palauttaminen epäonnistuisi, kalahissiä voidaan käyttää myös kalastettavien kalojen ylisiirtoon, Marja Savolainen sanoo.

Luonnonlohi vaikeaa palauttaa Oulujokeen

Tutkijaprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta suhtautuu Oulujoen luonnonlohen palauttamiseen epäillen. Ongelmia riittää, vaikka konevoimalla ylisiirto Montan kohdalla nyt koheneekin.

Lohi houkutellaan hissin kitaan tehokkaiden pumppujen avulla.Timo Nykyri / Yle

– Oulujoki on niin raskaasti rakennettu. Ylempänä kutupaikkojakin on enää vähän. Lisäksi poikasten hävikki on suurta. Pitäisi parantaa kalojen selviytymistä myös alavirtaan päin, voimalaitosten läpi.

Jos ei yritetä, eli luonnonlohi elvy koskaan. Marja Savolainen

Erkinaron mielestä esimerkiksi Iijoessa luonnonlohen palauttamiselle olisi jo selvästi paremmat mahdollisuudet. Voimalaitoksia on vain alajuoksulla, ja mahdollisuudet esimerkiksi kalaportaiden rakentamiselle ovat aivan toista luokkaa, Jaakko Erkinaro painottaa.

– Itse harkitsisin varojen suuntaamista suosiolla kalastettavien lohien istutuksiin ja rantalaitureihin, millä lisättäisiin kalastusmatkailua, Erkinaro vinkkaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hiipuvalle louhokselle keksittiin jatkoa taiteen maailmasta – parin vuoden päästä veistoksia voi ihailla siellä sukeltaen

2017, Elokuu 28 - 19:30
Mistä on kyse?
  • Kempeleessä sijaitseva Linnakankaan louhosalue muuntuu hiljalleen veistotaiteen galleriaksi.
  • Neljän hengen taiteilijaryhmä on muokannut louhoksen pohjalle muun muassa kivestä ja betonista teoksia.
  • Kempeleen kunta käyttää louhosalueen projektiin kymmeniätuhansia euroja juhlistaakseen 150-vuotisjuhlavuottaan.

Sakari Matinlauri, intialainen Latika Katt, tanskalainen Alfio Bonanno ja norjalainen Knut Wold ovat työstäneet kolmen viikon ajan pohjoispohjalaisen kaivoksen pohjalla teoksia, joista osaa voi tulevaisuudessa ihailla sukellusreissulla. Materiaalina teoksissa käytetään alueelta löydettyä kiveä, betonia ja soraa.

Kempeleessä sijaitseva Destian avolouhos lakkaa toimimasta vuoden vaihteessa 2017, ja se saa tulevien vuosien aikana uuden käyttötarkoituksen. Louhokselta on louhittu kiveä ja soraa teiden rakennusaineeksi.

Avolouhos saa aivan toisenlaisen muodon, kun se täytyy vedestä ja taiteesta. Vesi nousee noin 10 metriä parin tulevan vuoden aikana.

– Jos sukellellaan, niin on kiva, että on jotain mitä voi käydä katselemassa, kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anni Toppari sanoo.

Norjalainen Knut Wold on tehnyt taidetta kaivosalueilla parinkymmenen vuoden ajan.Timo Nykyri / Yle

Joukon tunnetuin taiteilija, norjalainen kuvanveistäjä Wold tunnetaan suurista arkkitehtonisista kivi- ja puuveistoksistaan. Wold on työskennellyt parinkymmenen vuoden ajan taideteosten parissa kaivoksilla eri puolilla maailmaan. Linnakallion teos syntyi tavanomaisesta poiketen.

– Vasara ja taltta koneineen jäivät pois. Nyt enemminkin aseteltiin eri kokoiset kivet ja betonimuotit paikoilleen valmiiseen muotoon. Tapa teki tästä Linnakankaan teoksesta mielenkiintoisen muihin projekteihin verrattuna, kertoo norjalainen kuvanveistäjä Knut Wold.

Kolmen viikon rypistys

Taiteilijoiden houkutteleminen harvinaislaatuiseen kohteeseen kävi helposti. Näyttelykuraattori Antti Ylönen kiittelee innostuneita taiteilijoita, jotka lähtivät mukaan Art Linnakallioon vaikkakin vain lyhyeksi aikaa.

Linnakankaan louhosalue täyttyy vedestä tulevien vuosien aikana.Timo Nykyri / Yle

– Luotan täysin taitelijoiden omaan arvostelukykyyn siinä, millaisia teoksia syntyy. Kivi on tietenkin olennainen materiaali.

Taiteilijoista Sakari Matinlauri tekee teräksestä kelluvan teoksen, joka pultataan kettingeillä louhoksen pohjaan kiinni.

– Ontot teräselementit nousevat ylöspäin sitä mukaa, kun vesi nousee avolouhoksessa tulevien vuosien aikana, kertoo Ylönen.

Kulttuuripanostus juhlavuoteen

Kempeleen kunta käyttää Linnakankaan louhosalueeseen 30 000 euroa. Itse alueesta on muodostumassa tulevien vuosien aikana seikkailu- ja vapaa-ajankeskus, joka sisältää uimarannan, konserttilavan ja golfkentän hotelleineen.

Alfio Bonannon teos Linnakankaan louhoksessa jää veden alle. Timo Nykyri / Yle

Kempeleen kunnan 150-vuotisjuhlavuoden satsaus taiteeseen keskittyy massiivisen avokaivoksen pohjalle.

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anni Toppari kiittelee kunnan panostusta taiteeseen.

– Onhan se mukava, että on jotakin mitä käydä katsomassa. Ei näillä korkeuksilla voi ihastella trooppisia kaloja, mutta meilläpä on taidepuisto veden alla, naurahtaa Toppari.

– Teoksiin tulee myös valaistus, eli kun pohjavesi on kirkasta, niin niitä pystyy sitten katselemaan pinnalta. Harvinaista herkkua, päättää Toppari.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjoisen yrittäjä älähti: Järkyttävä tieto – Syrjäseutujen kuljetustuki taas uhattuna

2017, Elokuu 28 - 17:21

Alueellinen kuljetustuki uhkaa jälleen loppua. Noin viiden miljoonan euron vuotuinen tuki ei ole mukana valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa. Nykyinen asetus kuljetustuesta on voimassa kuluvan vuoden loppuun asti.

Valtiovarainministeriössä tuen lakkauttamista perustellaan säästöillä. Budjettineuvos Taina Eckstein muistuttaa, että alueellisen kuljetustuen päättymisestä vuoteen 2017 linjattiin keväällä 2014 julkisen talouden suunnitelmassa.

– Lopettamispäätös oli osa isompaa säästöpakettia, jonka suuruus oli miljardi euroa vuoden 2015 tasossa ja nousi 1,4 miljardiin vuonna 2018. Ei ole tähän mennessä nähty aiheelliseksi perua tätä säästöpäätöstä.

Kuljetustukea on myönnetty pk-yrityksille helpottamaan pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kilpailuhaittaa. Alue ei kata vain Pohjois-Suomea, vaan ulottuu yli puolen Suomen. (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.)

Aluepolitiikastahan tuo kertoo. Juha Alapuranen

Yrityksissä tuen lakkauttamisaikeita pidetään käsittämättöminä. Kuljetustuki oli aikanaan ainoa EU-liittymissopimuksessa hyväksytty suora yritystuki.

Yrityksissä kummastellaankin sitä, että EU:ssakin tuen tarpeellisuus ymmärretään, mutta Suomi aina vain sinnikkäästi pohtii, onko yrityksen syrjäinen sijainti oikeasti kilpailuhaitta ja voitaisiinko kuljetustuki lakkauttaa.

Ruotsissa tuki kymmenkertainen

Ylitorniolla sekä Raahessa, Kuhmossa ja myös Ruotsissa toimivan betoniyritys YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen ei ymmärrä perusteita tuen lakkauttamiselle.

– Kyllä se on järkyttävä tieto. Kuljetustuki on hyvin tärkeä pohjoisen ja syrjäseutujen yrityksille, ja valtiovallalta osoitus siitä, halutaanko pitää koko Suomi asuttuna. Ei hyvältä kuulosta, Alapuranen sanoo,

Ruotsissa tukipotti on nyt lähes kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Vuonna 2012 Suomi leikkasi tukea 60 prosentilla ja viime vuosina tukeen on käytetty viisi miljoonaa euroa vuodessa. Ruotsissa potti on yli 40 miljoonaa.

– Harmittaa kovasti, kun ruotsalaiset yritykset lähtevät toimittamaan esimerkiksi Tromssaan samanlaista tuotetta kuin meillä, ne saavat 400 kilometrin matkalle 40 prosentin tuen ja meidän tuki on kymmenen prosenttia samalle matkalle. Aluepolitiikastahan tuo kertoo, Alapuranen vertaa.

Se totta kai heikentää ihan radikaalisti meidän mahdollisuuksia pohjoismaisilla markkinoilla. Katri Kulmuni Budjettivääntöä luvassa?

Pohjoisessa, kuten muuallakin Suomessa odotetaan nyt mielenkiinnolla elokuun loppua, kun hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään.

Myös odotukset kansanedustajia kohtaan ovat korkealla, kun budjetti etenee eduskuntaan.

– Jos Suomi lakkauttaa kuljetustuen, se totta kai heikentää ihan radikaalisti meidän mahdollisuuksia pohjoismaisilla markkinoilla, mikä kuitenkin on meidän kotimarkkina. Itse uskon kyllä, että kuljetustuki tulee jatkumaan, sanoo keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni.

Lapin yrittäjäyhdistys esittää, että Suomen hallitus asettaa työryhmän tekemään kansainvälisen vertailun tuen vaikutuksista.

Vertailu tulisi tehdä kilpailijamaiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan, Suomen kuljetustukea vastaavista tukimuodoista ja niiden alueellisista ja dynaamisista vaikutuksista, toteaa yhdistys tiedotteessaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hallitseva maailmanmestari säilytti ilmakitaransoiton MM-tittelin

2017, Elokuu 26 - 00:26

Yhdysvaltalainen Matt ”Airistotle” Burns kruunattiin toista kertaa peräkkäin Ilmakitaransoiton maailmanmestariksi perjantaina Oulun Kuusisaaressa.

Jaetulle toiselle sijalle sijoittui Patrick "Ehrwolf" Culek Saksasta ja Alexander "The Jinja Assassin" Roberts Australiasta.

Kolmanneksi tuli kisojen ensikertalainen Show-Show Japanista.

Ilmakitaransoiton finaalissa oli mukana viisitoista kilpailijaa ympäri maailmaa. Neljä heistä kantaa kansallisen mestarin titteliä.

Voittaja palkittiin uniikilla Flying Finn -kitaralla, joka on tamperelaisen Matti Nevalaisen käsialaa.

Finaalin juonsi koomikko ja ilmakitaraguru Dan ”Björn Türoque” Crane parivaljakkonsa Jani Kortin kanssa.

Suosituimmat ilmakitaristuit ovat ammatimaisia esiintyjiä. Tyylinäytteitä voit katsella alla olevista kuvista.

Steve "Fran Chopin" Ruggiero (USA) esiintyi ilmakitaran soiton maailmanmestaruuskisoissa Oulussa 25. elokuuta. Eeva Riihelä / Lehtikuva Han Su "Devil's Adam" Yong (KOR) esiintyi ilmakitaran soiton maailmanmestaruuskisoissa Oulussa 25. elokuuta. Eeva Riihelä / Lehtikuva Alexander "Jinja Assassin" Roberts (AUS) esiintyi ilmakitaran soiton maailmanmestaruuskisoissa Oulussa 25. elokuuta. Eeva Riihelä / Lehtikuva

lmakitaransoiton MM-kisat järjestettiin Oulussa 22. kerran. Tapahtuma on osa Oulun juhlaviikkoja.

Ilmakitaransoiton MM-kisojen tarkoitus on edistää maailmanrauhaa, järjestävät kertovat nettisivuillaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lemmikin kanssa leivoskahville tai lounaalle – allergialiitto ei tyrmää koirien vientiä kahviloihin

2017, Elokuu 25 - 09:25

Mäyräkoira Pepe ja pohjanpystykorva Viima tutkivat toisiaan innokkaina kahvilan pöytien välissä. Emäntä Nina Lepistö tarjoilee asiakkailleen aamulla leivottuja paakkelseja tottuneesti Pepe-koira jaloissaan.

Pepe on tuttu näky kahvilassa. Viimalle vierailu on ensimmäinen.

– Eivät nämä eläinasiakkaat haittaa minua lainkaan. Olen enemmän kissaihminen, mutta koirat ovat kahvilassa ok, sanoo aamukahville piipahtanut Chris White.

Hanna-Reetta Ruokamo on myös tyytyväinen koirapalveluun, mikä on hänen mielestään mainiota.

Keittiöön ei pääse kukaan asiakas  

Koirista tuli kahvila- ja ravintola-asiakkaita Suomessa virallisesti reilut viisi vuotta sitten. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella ne saivat tulla isäntänsä mukana ravintolan asiakastiloihin, mutta keittiöihin niillä ei ole pääsyä, kuten ei ole muillakaan asiakkailla.

Olen enemmän kissaihminen, mutta koirat ovat kahvilassa ok. Chris White

Allergia- ja astmaliitosta muistutettiin jo asetuksen tultua voimaan, että suomalaisista noin 15 prosentilla on eläinallergia.

– Koiraravintoloita on melko vähän Suomessa. Palautetta suuntaan tai toiseen esimerkiksi koira-allergiasta kärsiviltä on kuulunut hyvin vähän. Ihmiset, jotka oireilevat koirista, välttävät tietenkin tällaisia kahviloita ja ravintoloita, sanoo Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikko.

Toikko muistuttaa, että suurimmalla osalla koiralle allergisista oireet ovat lieviä.

– Jos allergia on vakava, eläinallergeenit eivät lähde ravintolatiloista pesemälläkään, Toikko toteaa.

Koira kahvilassa työkaverina

Kuusamolaisen Nina Mimosa -kahvilan emännälle Nina Lepistölle koirien päästäminen omalle työpaikalle oli luontainen valinta.

– Itselläni on tämä Pepe-koira, joka tarvitsi aamuisin hoitajaa. Päätin ottaa sen mukaan. Nyt Pepe on täällä kaikki aamut kaverina, Lepistö kertoo.

Nina Lepistö toivottaa tervetulleiksi kahvilaan Viima-koiran ja sen emännän Leena Jäntin.Ensio Karjalainen / Yle

Ravintoloitsijoilla on valta päättää ottavatko he koiria asiakastiloihinsa.

– Mahdollisuus otettiin myönteisesti vastaan. Yrittäjälle on aina hyvä asia, kun palvelua voidaan laajentaa, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalveluiden MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lapin mukaan MaRa:ssa ei ole tilastoitu koirat sallivien ravintoloiden tai kahviloiden määrää.

– Kielteistä palautetta asiasta ei ole kuulunut meille saakka, Lappi sanoo.

Nina Lepistö vahvistaa Lapin toteamuksen.

– Nurinaa ei ole kuulunut, päinvastoin. Asiakkaat yleensä yllättyvät myönteisesti, että koiran voi tuoda kahvilaan.

Jos allergia on vakava, eläinallergeenit eivät lähde ravintolatiloista pesemälläkään. Kaisa Toikko

Nina Lepistö peräänkuuluttaa kahvilan pitäjiltä kohteliaisuutta.

– Jos asiakkaita on kahvilassa paljon, kysyn tietenkin heiltä allergioista ja että voiko koiran tuoda sisälle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Itsepuolustuskurssit täyttyvät naisista Turussa – muualla Suomessa rauhallisempaa

2017, Elokuu 25 - 05:30

Turun viikon takainen puukkoisku on heijastunut osallistujaryntäyksenä itsepuolustuskursseille Turussa. Muualla Suomessa syksyn itsepuolustukurssit ovat täyttyneet huomattavasti rauhallisemmin.

– Avasin ilmottautumisen itsepuolustusseminaariin maanantaina, ja se on täyttynyt ennätysvauhtia. Muutamassa päivässä jo päälle 30 on ilmoittautunut. 90 prosenttia ilmoittautuneista on naisia, kertoo turvallisuusasiantuntija Antti Nurmi Defendo Turusta.

Samaa kertoo Jani Suvanto Espoon ja Turun Krav Maga -yhdistyksistä.

– Itsepuolustuksen peruskurssille on Turussa ilmoittautunut tuplamäärä normaaliin verrattuna, ja hyvin todennäköisesti Turun tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen. Sen sijaan Espoossa ilmoittautumisia on tullut normaaliin tahtiin, Suvanto sanoo.

"Ei omalla takapihalla"

Itsepuolustuskurssit ovat täyttyneet normaalitahtiin myös Kotkassa, Tampereella ja Oulussa, osin myös Helsingissä.

– Suomessa ajatellaan edelleen siten, että se oli Turussa, ei meillä. Kun paha ei ole tapahtunut omalla takapihalla, niin se ei voi tapahtua itselle. Näin varmaan turkulaisetkin ajattelivat viime perjantaihin saakka, Suvanto sanoo.

Helsingissä toimivan Suomen Turvavalmennuksen yrittäjä ja pääkouluttaja Mikko Jantunen kertoo, etteivät Turun tapahtumat ole heilläkään suuremmin heijastuneet ilmoittautumisiin.

Jantusen mukaan tilanne oli aivan toinen pari vuotta sitten, kun Helsingissä tapahtuneet raiskaukset kuohuttivat mieliä. Uutisointien jälkeen itsepuolustuskurssit täyttyivät pääkaupungissa pikavauhtia.

Itsepuolustuskouluttaja Tapio Erholtz turva-alan yritys HMAC:stä Helsingistä sanoo, että tällä viikolla kyselyjen määrä on ollut poikkeuksellisen suuri itsepuolustuskursseille.

– Ei ole kuitenkaan ryntäystä kursseille. Miehet ja naiset ovat tiedustelleet niistä tasapuolisesti.

Kursseilta valmiuksia äkkitilanteisiin

Itsepuolustuskurssien järjestäjät eivät lupaa, että lyhyen alkeiskurssin jälkeen yllätyshyökkääjää vastaan puolustautuminen onnistuisi varmuudella. Sen sijaan kursseilla saadaan eväitä ja valmiuksia äkkitilanteisiin.

– Siellä opitaan pikemmin ennakointia ja käyttäytymistapaa. Kurssilla olleet eivät ainakaan ensimmäisenä lähde kuvaamaan tilannetta, vaan lähtevät karkuun, ryhtyvät auttamaan, tai soittavat apua, Antti Nurmi kertoo.

Nurmen mukaan itsepuolustuskurssien sukupuolijakauma on muuttunut jyrkästi reilun kymmenen vuoden takaisesta. Vielä silloin koulutukset täyttyivät miehistä, nyt naisista.

– Hyvä on, että ihmiset heräävät. Suomessa on eletty pumpulissa, Nurmi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaleva osti paikallislehdet Raahen Seudun, Raahelaisen ja Pyhäjokiseudun Alma Medialta

2017, Elokuu 24 - 20:34

Alma Median kustantamat paikallislehdet Pohjois-Pohjanmaalla siirtyvät Kalevan tytäryhtiön Kaleva365 Oy:n omistukseen lokakuun 2017 alusta. Kaupassa omistajaa vaihtavat Raahessa ilmestyvät Raahen Seutu ja Raahelainen sekä Oulaisissa ilmestyvä Pyhäjokiseutu.

Alma Median tiedotteen mukaan osapuolet eivät julkista kauppahintaa. Kaupalla ei ole Alma Media -konsernille tulosvaikutusta.

Raahen Seutu on 3-päiväinen tilattava paikallislehti, Raahelainen 1-päiväinen kaupunkilehti ja Pyhäjokiseutu puolestaan 1-päiväinen tilattava paikallislehti. Lehtien yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2016 oli 2,6 miljoonaa euroa.

Lehtien työntekijät siirtyvät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Myytävien lehtien henkilöstövahvuus on 19 henkilöä.

Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen kommentoi kauppaa Kalevan uutisessa liiketoiminnallisesti järkeväksi, ja sen avulla saadaan laajempaa sisältöä lukijoille varsinkin Raahen alueelta.

Lehdet ostava Kaleva365 Oy on Kalevan omistama medialiiketoimintaa tuottava tytäryhtiö. Alma Media Kustannus Oy kustantaa Alma Media -konsernin maakunta-, paikallis- ja kaupunkilehtiä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Sähkön hinnan ei pitäisi nousta" – Korpelan Voima ottaa 20 miljoonan lainan korvauksen maksuun Kokkolalle

2017, Elokuu 24 - 17:45

Kokkolalle maksettava korvaussumma tekee loven energiayhtiön talouteen. Tällä hetkellä yhtiö on täysin velaton.

– Velka pystyttäneen 20 vuodessa hoitamaan ilman että se näkyy merkittävästi asiakkaiden sähkön hinnassa. Ei ainakaan mitään sellaista korotusta ole tulossa, joka poikkeaisi kilpailijoiden toimenpiteistä, arvioi toimitusjohtaja Tuula Loikkainen.

Kokkolan ja energiayhtiö Korpelan Voiman välinen, vuosia kestänyt korvauskiista ratkesi kesäkuussa, kun välimiesoikeus määräsi Korpelan Voiman korvaamaan kaupungille 24 miljoonaa euroa.

Summa on hyvitys siitä, ettei Kokkola päässyt energiayhtymän jäseneksi, vaikka yhtiön jäsenkunnat Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan.

Viisi miljoonaa löytyy energiayhtiön kassavaroista. Ensimmäinen miljoona on Kokkolan kaupungille jo lähtenyt. Loput 20 miljoonaa hoidetaan pankkilainana. Kokkola ei ole vielä päättänyt, mihin rahat käytetään.

Nyt energiayhtiö selvittää myös kolmen vesivoimalaitoksen myyntiä. Ne sijaitsevat Nivalassa, Ylivieskassa ja Kaustisella.

– Jos oikeanlainen ostaja löytyy, niin niistä ollaan valmiita luopumaan. Myynti nopeuttaisi lainan takaisinmaksua, toimitusjohtaja Loikkanen kertoo.

Kokkolan kaupunki olisi ollut valmis sopimaan asian muulla tavalla kuin rahalla. Se oli kiinnostunut esimerkiksi Korpelan Voiman jakeluverkon osasta sekä kuntayhtymän jäsenyydestä.

– Nämä eivät olleet meille sopivia vaihtoehtoja, kommentoi Tuula Loikkanen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Verhot ovat nykykoulun luokkien seinät – "Voihan se joskus vähän kakofoniaakin olla"

2017, Elokuu 24 - 16:26

Opetuskulttuurin muutos jyrää vanhoja suomalaisia kouluperinteitä. Opettajakeskeisestä opetuksesta on pyritty eroon jo pitkään. Nyt halutaan romuttaa ajatuksena myös perinteiset koululuokat.

Vuonna 2016 valmistunut Talvikankaan koulu Oulussa edustaa avointa oppimisympäristöä, jossa perinteisiä seinillä eroteltuja luokkatiloja on vain muutama. Osittain tiloja voi rajata myös siirrettävillä, kiinteillä seinillä.

Oulun Talvikankaan koulussa on vain muutama perinteinen luokkatila.Paulus Markkula / Yle

Suurin osa opetuksesta tapahtuu joko avoimissa yhteistiloissa, oppitorilla tai verhoilla rajatuissa oppimistiloissa, kotipesissä. Kotipesän tärkein tehtävä on olla aamun yhteisenä kokoontumispisteenä ja päivän lopetuspisteenä. Muuna aikana oppilaat seuraavat opettajaa eri tiloihin tai hakeutuvat itsenäiseen työhön itse valitsemiinsa paikkoihin.

Verhot syrjään ja yhteistä opetusta

Ulkopuolisen silmiin uudenlainen koulutila vaikuttaa haasteelliselta. Miten esimerkiksi pelkillä verhoilla toisistaan erotetuissa tiloissa voidaan opettaa asioita häiritsemättä vieressä olevia toista oppiainetta opiskelevia?

Ratkaisu on suunnittelu ja ennakointi, sanoo Talvikankaan koulun rehtori Markku Veteläinen, joka on ollut itsekin pitkään mukana koulun suunnittelussa jo ennen sen valmistumista.

Opetustunnit mietitään niin, että lähekkäin olevat ryhmät työskentelevät mahdollisimman samantyylisesti ja jopa niin, että tilanjakajina olevat verhot voidaan tarpeen mukaan vetää kokonaan syrjään. Silloin opettajat voivat opettaa omia oppilasryhmiään yhdessä.

Avoimet tilat vaativat korjauksia

Yli 800 oppilaan Kastellin yhtenäiskoulu valmistui Ouluun nelisen vuotta sitten. Opinahjossa on lapsia päiväkoti-ikäisistä lukiolalisiin. Tilojen kaikuisuutta ja akustiikka on jouduttu miettimään ja korjaamaan.

Kun verhot vedetään syrjään, niin oppilasryhmiä voidaan opettaa yhtä aikaa.Paulus Markkula / Yle

– Lähinnä isoissa avoimissa tiloissa, kuten ruokasalissa ja liikuntasaleissa on jouduttu tekemään joitakin korjausliikkeitä, kertoo Kastellin yhtenäiskoulun rehtori Timo Salmi.

Liikuntasaleissa tilojen jakajana toimivat verhot eivät ole estäneet äänien kulkeutumista ja toisaalta salien rakenne on aiheuttanut kaikua ja meluhaittoja niin paljon, että annetut raja-arvot ovat ylittyneet.

Tilannetta on pyritty korjaamaan akustointilevyillä.

– Raja-arvoihin ei ole heti päästy ja niinpä sitten lisättiin tänne seinille verhoilua siten, että se imee ääntä. Seuraavat mittaukset nyt syksyn aikana kertovat sitten päästäänkö raja-arvoihin vai pitääkö muutoksia tehdä lisää.

Avoin tila innostaa ja on haasteellinen 

– Avoin oppimisympäristö ei tarkoita tietenkään pelkästään rakennusta. Viime kädessä se ilmentää myös avointa mieltä niin meiltä opettajilta kuin oppilailtakin, että osaamme avoimesti jakaa ryhmiä ja tehdä yhdessä töitä. Rakennus tulee sitten tässä avuksi, Markku Veteläinen kertoo.

– Pitää ajatella niin päin, että työ ensin ja sitten rakennus. En kuitenkaan ole ihan varma, että olemmeko me aina kartalla tässä tilanteessa, sanoo Markku Veteläinen.

Oppimista uudenlainen koulutila kuitenkin vaatii. Kun opettajilta kysyy mielipidettä, vastaus on, että innostusta riittää, mutta toki myös haasteita.

Vaikka oppilaat eivät metelöisikään, jo voimakasäänisen opettajan puhe kantautuu verhojen läpi toiseen ryhmään.

– Kyllähän se semmoista kakofoniaa voi joskus olla, naurahtaa yksi opettaja puolileikillään.

Kovaäänisen opettajan puhe voi kuulua helposti toiseen tilaan.Paulus Markkula / Yle

Rehtori myöntää, että uuden oppiminen on tarpeen. Se on osa prosessia, jota parhaillaan käydään.

– Joskushan me kestämme hieman enemmän ääntä, toisinaan taas tarvitaan tosi hiljaista tilaa. Silloin asiat suunnitellaan niin, että on mahdollisuus mennä vaikka neljän seinän sisään.

Koulupäivä ja tauot rytmitettävä

Uudenlaisen koulurakennuksen perusta on vahvassa ennakkosuunnittelussa. Ilman opetuksen ja rakentamisen asiantuntijoiden yhteistyötä se ei onnistu. Oulussakin uusia kouluja on pyritty pohtimaan tarkkaan jo suunnittelun ensiaskeleista lähtien. Silti kaikkeen ei ole pystytty ennakolta varautumaan.

Talvikankaalla on jo ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa huomattu, että myös opettajien ajattelua on pitänyt muuttaa. Pohdintaa vaatii esimerkiksi, millaisia ryhmiä kannattaa sijoittaa toistensa kanssa rinnakkain, jotta opetus toimii. Myös perinteisen oppitunteihin perustuvan aikataulutuksen miettiminen vaatii aikaa.

Kastellin yhtenäiskoulussa mietittiin myös lasten ja nuorten virikkeitä, kertoo rehtori Timo Salmi.Paulus Markkula / Yle

Oulun Kastellin yhteinäiskoulun suunnitteluun uudet avoimet oppimisympäristön vaatimukset ehtivät jo vaikuttaa. Toisin kuin Talvikankaalla Kastellissa ryhmien opetustilat on vielä erotettu luokiksi, ja avoimet aulan opiskelutilat ovat erikseen. Työpäivän järjestelyjä jouduttiin pohtimaan myös uusiksi.

– Alkuun tärkeintä oli miettiä koulupäivän rytmitystä ja kestoa, taukojen pituutta ja vapaan toiminnan aikoja päivän keskellä sekä sitä, miten lapsille ja nuorille tarjotaan erilaisia virikkeitä, kertoo rehtori Timo Salmi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia