YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 17 min 48 s sitten

Itäisen poronhoitoalueen kiintiön karhut on nyt kaadettu

2017, Lokakuu 26 - 10:56

Lapissa on kaadettu tämän syksyn kiintiömetsästyksen viimeinen karhu itäisellä poronhoitoalueella.

Viime viikolla kaadettiin karhut Posion Anetjärvellä, Sallan Naruskalla ja viime lauantaina Savukosken Tulppiossa. Savukosken karhu oli viimeinen itäisen poronhoitoalueen tämän syksyn kiintiöstä.

Yhteensä poronhoitoalueen kiintiömetsästyksessä saa kaataa 85 karhua, joista 60 itäisellä ja 25 läntisellä poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen kiintiömetsästys alkoi 20. elokuuta, ja se päättyy lokakuun lopussa.

Läntisellä alueella on kiintiötä jäljellä yhä 19 karhua. Metsästys on edellisinä vuosina edennyt samoin tavoin: Yleensä itäisellä alueella kaikki kiintiökarhut saadaan kaadettua ja läntisellä niitä jää kaatamatta.

Itäisen alueen karhuista suurin osa kaatui Kainuussa ja Kuusamossa. Suomussalmella kaatui 60 karhusta 24 ja Kuusamossa 15.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Harva valittaa yksityisen parkkifirman virhemaksusta, koska oikeudenkäyntikulut pelottavat

2017, Lokakuu 26 - 07:12
Mistä on kyse?
  • Laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on jäissä oikeusministeriössä.
  • Laille olisi rikosoikeuden professorin mukaan tarvetta muun muassa siksi, että yksityisestä pysäköinnistä valittaminenkin käy eri tavoin, kuin kunnallisessa parkkimaksuissa.
  • Vaikka valmista lakia ei ole, muistuttaa Suomen Pysäköintialan liiton puheenjohtaja eettisistä säännöistä, joita firmat noudattavat.

Lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on yritetty saada aikaan jo vuosia sitten. Oikeusministeriöstä kerrotaan, että lakia ei ole tulossa ainakaan lähiaikoina, vaan se on edelleen jäissä ministeriössä.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeudenprofessorin Matti Tolvasen mukaan laille olisi tarvetta.

– Nyt on epäselvää, kuka milläkin alueella saa valvoa.

Tolvasen mukaan merkittävässä osassa riitajutuissa epäselvyyttä on ollut myös kieltomerkinnöissä.

– Muutamia juttuja on mennyt oikeuteen asti, ja asiakas on hävinnyt ainakin ne jutut, joissa voitu osoittaa hänen itsensä parkkeeranneen ajoneuvon.

Valittaminen voi tulla kalliiksi

Yksityisten pysäköintifirmojen toimintaan liittyviä riitoja käsitellään kuluttajariitalautakunnan lisäksi myös käräjäoikeudessa, joka on hävinneelle osapuolelle kallis. Kulut voivat Tolvasen mukaan nousta useisiin tuhansiin euroihin.

Lauttasaareen ja Munkkiniemeen tulee myös lippuautomaattikylttejä omilla tunnuksillaan.Kalle Niskala / Yle

– Valitustien pitäisi olla sama kuin kunnallisissa parkkimaksuissa eli hallinto-oikeus, jossa käsittelymaksu on 250 euroa, Tolvanen kertoo.

Yksityisiä pysäköintialan yrityksia edustavan Suomen Pysäköintialan liiton mukaan vain viidestä seitsemään prosenttia maksun saaneista reklamoi. Yritykset vievät vain harvoin maksamattomia pysäköinninvalvontamaksuja käräjäoikeuteen, kertoo liiton puheenjohtaja ja Q-parkin toimitusjohtaja Juha Sirelius.

– Käräjille päätyvät alueen pysäköintisäännöistä piittaamattomat toistuvasti väärin pysäköivät, jotka jättävät pysäköinninvalvontamaksunsa maksamatta jatkuvasti.

Kuluttajariitalautakunnassa yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevia ratkaisupyyntöjä tuli viime vuonna 135 kappaletta eli 26 vähemmän kuin vuonna 2015. Tänä vuonna niitä on tullut 99.

Alalla eettiset säännöt

Juha Sireliuksen mukaan ala on kehittynyt parempaan suuntaan.

Mikko Kuusisalo / Yle

Sireliuksen mukaan alan yritykset ovat laatineet eettiset säännöt, joiden mukaan ne toimivat. Sääntöjen mukaan esimerkiksi provisiopalkkausta ei saa enää käyttää, sillä siitä saatujen kokemusten mukaan se aiheutti ylilyöntejä, kun jopa ambulansseja sakotettiin.

– Taloyhtiöille ei myöskään makseta siitä, että niiden alueita valvotaan, Sirelius sanoo.

Yksityinen saanut jo jalansijaa

Juha Sireliuksen mukaan yksityinen pysäköinnin valvonta on vakiinnuttanut asemansa, vaikka lakia siitä ei ole saatu aikaiseksi.

Yritysten määrä on asettunut noin kymmeneen, joista valtakunnallisia toimijoita on kolme. Vielä vuosikymmenen alussa yrityksiä oli jopa 50–100. Tuolloin korkein oikeus linjasi, että yksityisillä yrityksillä on oikeus harjoittaa pysäköinninvalvontaa ja määrätä valvontamaksuja.

– Silloin moni kuvitteli alan olevan helppo tapa tehdä rahaa, mutta näin ei ollutkaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Minna Rytisalolle merkittävä kirjallisuuspalkinto sota-ajan romaanistaan – "Lukijaa ei päästetä liian helpolla"

2017, Lokakuu 25 - 11:00
Mistä on kyse?
  • Kirjailija Minna Rytisalo on voittanut ensimmäistä kertaa jaettavan Botnia-kirjallisuuspalkinnon esikoisromaanillaan Lempi.
  • Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.
  • Botnialla tuodaan näkyvyyttä pohjois-pohjanmaalaiselle kirjallisuudelle, järjestäjät kertovat.

Botnia-kirjallisuuspalkinnon voittajaksi on valittu sodankyläläislähtöinen kirjailija Minna Rytisalo Lempi-esikoisromaanillaan.

Kuusamossa äidinkielenopettajana työskentelevän Rytisalon teos ilmestyi viime vuonna. Romaanissa eletään jatkosodan loppuaikoja, Lapin sodan evakkotaivalta ja heti sodanjälkeistä aikaa.

Voittajan valinneen raadin mukaan Rytisalo kirjoittaa herkän hienovireisesti ja vimmaisen väkevästi. Raati myös kiittää romaanin henkilöhahmojen olevan aitoja.

Lähdin tekemään sellaista kirjaa, jonka haluaisin lukea. Minna Rytisalo

– Lähdin tekemään sellaista kirjaa, jonka haluaisin lukea, ja jossa jännite säilyy loppuun asti. Onnistuin siinä mielestäni hyvin. Nyt tuntuu tosi upealta.

Rytisalo kertoo tietoisesti tavoitelleensa rakennetta, jossa kirjan viimeisen sivun sulkemisen jälkeen syntyy halu palata alkuun. Ison kiitoksen hän antaa kustannustoimittaja Hanna Pudakselle, jonka kanssa teosta viilattiin viimeiseen asti.

– Karsimme joitain vihjeitä, jotka veivät loppuratkaisua kohti. Näin lukijaa ei päästetä liian helpolla.

Näkyvyyttä pohjoiselle kirjallisuudelle

Botnia-kirjallisuuspalkinto on uutukainen kotimaisen kirjallisuuden saralla. Palkinnon ideoinnissa mukana olleen Oulun kirjailijaseura ry:n puheenjohtaja Antti Leikaksen mukaan esimerkkinä on toiminut Kuopion kaupungin vuosittain jakama Savonia-kirjallisuuspalkinto.

Ensimmäisen Botnian voittajaehdokkaiksi valitut
  • Essi Kummu: Hyvästi pojat (Tammi)
  • Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY)
  • Miki Liukkonen: O (WSOY)
  • Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus)
  • Kauko Röyhkä: Lapinpoika (Like)
  • Miika Siironen: Mustan lipun alla (Atena)
  • Pauli Tapio: Varpuset ja aika (Poesia)
  • Katariina Vuori & Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä (Like)

– Botnia-palkinnolla halutaan tuoda näkyvyyttä Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoille.

Minna Rytisalo pitää tavoitetta tärkeänä.

– Näkyvyys ja kirjallisuuden puolesta puhuminen on tärkeää. On myös tärkeä huomata, kuinka kaikki ei kirjallisuudessakaan tapahdu pääkaupunkiseudulla.

Rytisalo kertoo ilahtuneensa etenkin siitä, kuinka monella kovan luokan kirjailijalla on kytkös Pohjois-Pohjanmaalle. Kilpailun ehdot täyttäviä teoksia oli yli 60.

– Lähdin tekemään sellaista kirjaa, jonka haluaisin lukea, ja jossa jännite säilyy loppuun asti, Minna Rytisalo kertoo esikoisromaanistaan Lempi.Marek Sabogal.

Ehdolle hyväksyttiin mitä tahansa kirjallisuuden lajia edustava teos ilman kielirajausta sillä ehdolla, että tekijä asuu tai on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta.

Botnia-palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Antti Leikas kertoo, että palkintosumma on tulevina vuosina tarkoitus kasvattaa 15 000 euroon. Jos tavoitteessa onnistutaan, olisi Botnia-palkinto maan toiseksi suurin heti Finlandia-palkinnon jälkeen, joka on 30 000 euroa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin turismilla menee hyvin, mutta sillä on yllättävä kääntöpuoli: kausityöntekijöille ei riitä asuntoja

2017, Lokakuu 25 - 09:15
Mistä on kyse?
  • Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa työskentelee vuosittain tuhansia kausityöntekijöitä muun muassa ravintoloissa.
  • Tulevana talvena kausityöntekijöitä tarvitaan keskimääräistä enemmän, koska matkailuvirta Lappiin on voimakkaassa kasvussa.
  • Hiihtokeskuksilla on vaikeuksia löytää asuntoja suurelle joukolle kausityöntekijöitä.

Neljättä talvea Rukalla kausityöntekijänä aloittava kokki Olli Huikari muistelee lämmöllä ensimmäistä sesonkityötään hiihtokeskuksessa. Espoolainen asui kolmen huoneen kimppakämpässä viiden työkaverinsa kanssa ja yöpyi olohuoneessa.

– Hyvin tulimme toimeen ahtaissakin tiloissa, Olli Huikari naurahtaa.

Tulevaksi talveksi Huikari löysi itse asunnon Rukalta. Edelliset kolme vuotta sen hankki työnantaja.

– Sosiaalisen median kautta asunto löytyi, Olli Huikari toteaa.

Kymmenet kärkkyvät asuntoa

Rinnekeskusten asunnonvälitys käy tällä hetkellä kuumana sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Levin hiihtokeskukseen kausitöihin lähtevät hakevat kiivaasti asuntoja Facebookiin Levin asunnonhakua varten perustetulla sivustolla.

Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovin mukaan kausityöntekijöiden asuntopula alkaa olla kaikkialla Lapin matkailukeskuksissa iso ongelma.Perttu Ruokangas / Yle

– Asuntopula alkoi näkyä jo viime talvena matkailun kasvaessa voimakkaasti. Matkailijamäärien lisääntyessä tarvitsemme yhä enemmän kausityöntekijöitä ja asuntoja heille, kertoo Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi.

Hänen mukaansa kausityöntekijöiden asuntopula alkaa olla kaikkialla Lapin matkailukeskuksissa iso ongelma. Tällä hetkellä asunnotta on vielä vähintäänkin kymmenet Leville kausitöihin tulevista. Yritysten ympärivuotisesti vuokraamat tai omistamat asunnot eivät tahdo enää riittää, Kristiina Kukkohovi harmittelee.

On iso urakka hankkia asunnot työntekijöille. Tana Kotivuori

Levin matkailualueelle palkataan Kukkohovin arvion mukaan reilut 2 000 kausityöntekijää alkavan talvimatkailukauden aikana.

– Kaikille on kuitenkin asunto löydettävä, Kristiina Kukkohovi huokaa.

Kämpät ovat kiven alla

Rukalla Restamaxin ravintolapäällikkönä työskentelevä Tana Kotivuori sanoo, että tähän aikaan vuodesta Rukalta on lähes mahdotonta löytää asuntoja kausityöntekijöille.

– On iso urakka hankkia asunnot työntekijöille. Aloitamme hakemisen yleensä jo kesällä. Työnantajana olemme vuokranneet kaupungilta useita rivitaloasuntoja kausityöntekijöidelle. Lisäksi vuokraamme Rukan muita majoituksia koko kaudeksi, Tana Kotivuori kertoo.

Rukalle siirtyy talvikaudeksi sadoittain kausityöntekijöitä.Ensio Karjalainen / Yle

Kotivuori ketoo, että majoituksen hankkiminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Hänen mukaansa asuntokeskustelu on tällä hetkellä vilkasta sosiaalisessa mediassa.

Restamaxilla on Rukalla kuusi ravintolaa, joissa työskentelee vakituisesti reilut 20 työntekijää. Talvimatkailukauden ajaksi työntekijämäärä kasvaa kausityöntekijöiden myötä yli 80:een.

– Olemme vuokranneet marraskuusta lähtien vappuun saakka neljä erillistä loma-asuntoa työntekijöillemme, Tana Kotivuori sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Reetta Rädyn kolumni: Sää ei ole pukeutumiskysymys – eikä kaamosaika ole pahin Lapissa vaan Helsingissä

2017, Lokakuu 25 - 07:15
Ikkunan kolumni

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Pelkään pimeää. En sitä pimeää, joka tulee öisin, vaan sitä, jonka aika lähestyy. Pimeää, jonka sisällä kävelen aamuisin töihin ja iltaisin töistä pois. En ole tottunut Helsingin talveen eli ylipitkään syksyyn, vaikka olen asunut täällä yli 20 vuotta.

Tiedän: moni ajattelee, että on pikkumaista välittää siitä, millainen valo ulkona on.Toivoisin itsekin, että nauttisin vaihtuvista vuodenajoista ja ajattelisin kuten kaverini, joka kutsuu talvea ”sisäkaudeksi”.

Kaipaan valoa, kevyitä vaatteita, torikahveja ja pehmeiden iltojen vaivattomuutta.

Mutta nautinnon sijaan alkava pimeä vuodenaika uuvuttaa. En halua kietoutua tai kääriytyä viltteihin. Voin paremmin ulkona kuin sisällä. Selaan sääsovelluksesta muiden kaupunkien sääennusteita, sillä omani arvaan. Tänäänkin kannattaisi olla Barcelonassa, ei käymässä, vaan elämässä lämpimämmän maan elämää.

Kaipaan valoa, kevyitä vaatteita, torikahveja ja pehmeiden iltojen vaivattomuutta.

Yksittäisen päivän säätä voi pitää pukeutumiskysymyksenä, mutta kuukausien kostea viima yhdistettynä auringon katoamiseen ei ole pukeutumiskysymys.

Asia on lämpökerrastoa isompi: se miten vietämme vapaa-aikaamme, syömme, nukumme, rakennamme talomme, puemme lapsemme ja käytämme julkista tilaa perustuu suurelta osin vuodenaikaan, jota kohti nyt livumme.

Tekisimme erilaisia asioita, jos emme eläisi joka vuosi näin pitkää aikaa pimeässä ja kylmässä. Kai me olisimme erilaisia ihmisiäkin. (Ja ei, ei kiitos tähän väliin vitsailua siitä, että ilmastonmuutos auttaa tilanteeseen. Ei auta. Se tuhoaa meidät ja se on oma syymme.)

Sääuutisointi on hyvin suosittua ja vähän hassua. Talvisin kirjoitetaan uutisena, että sataa lunta. Kesällä tiedotetaan, että on hellettä tai ei ole. Aina on joko lämpimämpää tai viileämpää kuin aiempina vuosina.

Yksi vakiouutinen saadaan marraskuun lopulla. Siinä kerrotaan, että aurinko nousee Utsjoella seuraavan kerran tammikuun puolessavälissä. Tsiisus! Melkein kahden kuukauden mittainen pimeä, sosiaalisessa mediassa päivitellään.

Pimeyttä suurempi voima olivat tähdet ja hiljaisuus.

Minäkin panen uutisen merkille joka vuosi. Olen kotoisin Kuusamosta, napapiirin eteläpuolelta. Kotiseudullani aurinko nousee kaamosaikaankin, ja jaksaa taivaanrannassa pari tuntia päivässä.

Mutta nyt tulee tärkeä tieto, joka uutisista puuttuu: pohjoisen Suomen pimeä ei ole samanlaista kuin eteläisen Suomen pimeä.

Miten niin?

Elin pohjoisessa parikymmentä vuotta. Muistan valkoisen pimeän, joka muuttui iltapäivällä siniseksi pimeäksi. Yön pimeässäkin loisti lumi. Jos käveli aamuyöllä kylältä kotiin ja pysähtyi katsomaan taivaalle, pimeyttä suurempi voima olivat tähdet ja hiljaisuus.

Lumi muuttaa pimeyden. Siitä tulee – jos ei valoisaa, niin ainakin valkoista.

Pohjoisen pimeä on lempeämpää kuin miltä se kuulostaa.

Nykyään kuulun niihin, jotka toimivat kuten firmat, jotka tarjoavat työntekijöilleen aurinkokuurin keskellä kaamosta (Yle 23. 10.). Olen yrittäjä ja kannan työni mukanani pois pimeästä aina kun voin.

Etsin lämpöäkin enemmän valoa. Tunnen konkreettisesti, kuinka valo virtaa sisääni nostaessani katseen kohti aurinkoa. Tästä Ylen uutisesta opin, että käytän siis ”kaamosjoustoa”.

Koska olen itse itseni työnantaja, jatkan kaamosjoustoja. Kun lapset kasvavat, alan muuttolinnuksi: talveksi valoon.

Mietin silti, voisinko tottua Helsingin vuodenaikoihin ja pysäyttää pimeän tunkeutumisen sisääni. Ihailen ihmisen sopeutuvuutta, enkä pidä siitä, kuinka paljon sade, kylmyys ja pimeys vaikuttavat minuun.

Teimme pari vuotta sitten valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa kotiseututeosta Kuusamossa, josta Meerikin on kotoisin. Teoksen nimi on Kahdeksan vuodenaikaa.

Pimeys ei tunnu miltään. Luonnollinen juttu.

Kysyimme kuusamolaisilta muun ohessa pimeydestä. Miltä kaamos tuntuu? Miten sitä kestää?

Vastaukset olivat ihmeellisiä.

Anne Murto äimisteli: "Pimeä? Mikä pimeä? Revontulet, tähdenlennot, saunasta hankeen!" Täysikuu on kuulemma kuin lamppu taivaalla.

Kitkan rannalla asuva Olavi Jäkäläniemi sanoi näin: "Pimeys ei tunnu miltään. Luonnollinen juttu."

Käylän kylän Ebba Ahonen: "Ei se pimeä ole sen ihmeempi ku muukaan. Pitää vaan pitempään polttaa tulia."

Ja Marju Visakova, joka asuu Kuolion kylässä miehensä ja lastensa kanssa: “Se kuuluu minun elämään se pimeys. Minä nautin siitä. Ohtalamppu päähän ja menoks!”

Ohtalamppu päähän ja menoks?

Entä jos ottaisi etelänkin pimeän vastaan antamalla sille periksi: nukahtaisi aikaisin, vähentäisi kierroksia, olisi vähän karhu. Kääntäisi töiden osalta syksyn vuoden kiireisimmästä ajasta leppoisimmaksi.

Sopeutuisi ympäristöönsä kuin siestan aikaan varjossa lepäävä espanjalainen. Tavoitteena olisi olla kuin Kuusamon Vasaraperän kylän Olavi:

Pimeys ei tunnu miltään. Luonnollinen juttu.

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja, yrittäjä ja kahden tytön äiti. Kasvoi Kuusamossa, asuu Kalliossa, opettelee arabiaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanha kerrostalo nurin ja uutta tilalle? Helpommin sanottu kuin tehty, ainakin nykyisen lainsäädännön mukaan

2017, Lokakuu 24 - 19:00
Mistä on kyse?
  • Kun asunto-osakeyhtiössä pohditaan täydennysrakentamista, kannattaa osakkaan olla mukana päätöksenteossa alusta alkaen.
  • Kokouksissa mukana olo ja kysymysten esittäminen ovat keinoja, joilla osakas pysyy kartalla hankkeiden etenemisestä.
  • Erityisen pohdinnan paikka on muun muassa se, hakeeko asunto-osakeyhtiö vai ulkopuolinen rakennuttaja tarvittavaa kaavamuutosta.
  • Myös rakennuttajan valitsemista tulee puntaroida tarkoin.

Kokoustelua, kysymysten esittämistä, riskien tiedostamista – näitä kolmea on Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnösen mukaan syytä tehdä, mikäli haluaa osakkaana vaikuttaa asunto-osakeyhtiössä päätettävissä täydennysrakentamishankkeissa.

Kun myydään pala tonttia

Jos asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan palan myymistä sen omistamalta tontilta täydennysrakentamista puuhaavalle rakennusliikkeelle, on osakkaan varauduttava pitkään prosessiin ja useampaan kokoukseen.

Rakentamista koskevaan päätöksentekoon kannattaa osallistua ensimetreiltä lähtien. Päätökseen riittää yksinkertainen enemmistöpäätös, jos alueella ei ole osakashallintaisia tiloja, kuten esimerkiksi asuinhuoneistoja.

– Osallistu heti alussa yhtiökokouksiin, esitä paljon kysymyksiä, pohdi vaihtoehtoja rakentamiseen, Kristel Pynnönen neuvoo.

Tähän (purkava lisärakentaminen) päätöksenteon haastavuuteen lainsäätäjä haluaa nyt puuttua. Kristel Pynnönen

Keskeisimpiä pohdittavia asioita on, kuka hakee vastaavassa tapauksessa vaadittua asemakaavamuutosta kaupungilta: onko se taloyhtiö ennen tonttipalan myymistä vai rakennusliike myymisen jälkeen?

– Muutoksesta syntyy kustannuksia sitä hakevalle, Pynnönen muistuttaa.

Muutoksen hakeminen ei ole myöskään riskitöntä. Taloyhtiön hakiessa muutosta ei sillä aina ole täyttä varmuutta sen läpimenosta tai tonttipalan ostajan löytymisestä.

– Jos tonttipala taas myydään ennen kaavamuutoksen lopputulosta, on sillä varmasti vaikutusta palan hintaan, Pynnönen lisää.

Myydäänkö rakennusoikeutta, toimitaanko rakennuttajana?

Kun tehdään lisärakentamista, esimerkiksi toteuttamalla asuntoja olemassa oleviin ullakkotiloihin, voi taloyhtiö myydä rakennusoikeuden rakennuttajalle tai itse rakennuttaa.

Lisä- ja täydennysrakentamisen muodot

Lisä- ja täydennysrakentamista on karkeasti neljää erilaista:

  • taloyhtiön tontista myydään määräala rakennusliikkeelle.
  • taloyhtiössä toteutetaan lisätilojen rakentamien suunnatulla osakeannilla.
  • asunto-osakeyhtiö rakennuttaa itse lisätilat.
  • taloyhtiössä toteutetaan niin sanottu purkava lisärakentaminen, jossa puretaan vanhoja rakennuksia ja samalla rakennetaan uutta tilalle.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa rakennusoikeus myydään ulkopuoliselle, ja se toteutetaan niin sanottuna suunnattuna osakeantina 2/3 määräenemmistöpäätöksellä.

Jälkimmäiselle vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus. Pynnönen olisi tämän vaihtoehdon kanssa tarkkana.

– Suositukseni on, ettei tähän lähdettäisi mukaan kovin helposti. Jos rakentamisessa tapahtuu virheitä, kantavat osakkaat vastuun.

Purkava lisärakentaminen on haasteellista

Yksi järeimmistä täydennysrakentamisen konsteista on purkava lisärakentaminen.

Tässä rakentamisen muodossa vanhaa osakashallintaista tilaa pistetään sileäksi, ja tilalle rakennetaan kokonaan uutta. Purkavaan lisärakentamiseen päädytään yleensä silloin, kun asunto-osakeyhtiö toteaa vanhan rakennuksen remointoimisen muodostuvan lähes yhtä kalliiksi tai jopa kalliimmaksi, kuin uuden rakentamisen.

Purkava lisärakentamisen nuijiminen läpi kokouksessa on kuitenkin vaikeaa, Kristel Pynnönen muistuttaa. Se nimittäin vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen.

– Tähän päätöksenteon haastavuuteen lainsäätäjä haluaa nyt puuttua. Sen keventämiseen on jo asetettu työryhmä.

Pynnönen viittaa oikeusministeri Antti Häkkäsen asettamaan työryhmään, joka valmistelee ehdotusta asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta purkavan lisärakentamisen helpottamiseksi.

Työryhmä valmistelee ehdotusta, jossa asunto-osakeyhtiö voisi päättää purkavasta lisärakentamisesta määräenemmistöpäätöksellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhan talon nikkaroijaa rajoittaa vain mielikuvitus ja se myös usein näkyy – "Lopputulos voi olla ihan mitä vaan"

2017, Lokakuu 24 - 13:02
Mistä on kyse?
  • Pasi Siipola on kunnostanut 1820-luvulla rakennetun Kärjän talon.
  • Parhaillaan remontin kohteena on yhtä vanha Langin alakartano, joka sijaitsee Raahen Pekkatorilla.
  • Siipola neuvoo, että ensin kannattaa perehtyä talon historiaan ja siihen, mitä siinä on aiemmin tehty.

Kun Pasi Siipola aloitti maallikkona 200 vuotta vanhan suojelukohteen kunnostuksen, hän jäi heti koukkuun rakennuksen mielenkiintoiseen historiaan ja vaikuttavaan käsityötaitoon.

– Huomasin, kuinka hienoa käsityötä on aikanaan tehty. Kun katsoo kaikkia niitä hienoja yksityiskohtia, väkisinkin miettii, olemmeko nykyään laiskoja, kun teemme hyvillä välineillä mahdollisimman pelkistettyä jälkeä.

Siipola remontoi yhdessä vaimonsa Piia Vähäsalon kanssa Kalajoella 1820-luvulla rakennetun Kärjän talon. Kaksikymmentä vuotta kylmillään ollutta suojeltua taloa kunnostettiin kymmenen vuotta, ja se on nyt asuinkäytössä.

Pasi Siipola käyttää korjaustyössä mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennustarvikkeita ja menetelmiä.Paulus Markkula / Yle

Tällä haavaa työn alla on yhtä vanhan suojelukohteen kunnostustyöt Raahen parhaalla paikalla, Langin alakartano on yksi historiallisen Pekkatorin keskeisistä rakennuksista.

– En ole rakennusalan ammattilainen, mutta kun tekee itse, oppii koko ajan uutta. Apua olen saanut perinnerakentamisen ammattilaisilta ja museovirasto on ollut mukana hankkeessa monien muiden toimijoiden ohella, Pasi Siipola kertoo.

200-vuotiaan on pakko olla hyvä

Langin alakartanon rakennuksen toinen siipi on vielä remontoimatta, mutta sen korjaustyöt käynnistyvät rakennuslupamuutosten valmistuttua. Rakennus on suojeltu ulkoasunsa osalta.

– Meidän filosofiamme on, että jos rakennus on kestänyt 200 vuotta, niin rakennustavan on täytynyt olla hyvä. Siksi talo kannattaa korjata mahdollisimman samanlaisella rakennusperiaatteella. Silloin se voi kestää toiset kaksisataa vuotta. Jos korjaisimme sen uudella tekniikalla ja jättäisimme sen päällisin puolin entisen näköiseksi, niin kestäisikö se seuraavaa kahtasataa vuotta, Pasi Siipola pohtii.

Langin alakartanon remontoimaton osa Raahessa.Juha Hintsala / Yle

Itse oppinut nikkari Pasi Siipola kannustaa tutustumaan talon historiaan, ennen kuin aloittaa vanhan rakennuksen kunnostustyöt.

– Ensin kannattaa perehtyä talon historiaan ja siihen, mitä siinä on tehty. Joskus on hyvä antaa vain ajan kulua, ja miettiä asioita uudelleen kypsyttelyn jälkeen.

Vanhan sisään ei uutta taloa

Rakennussuojelun keskeisiä toimijoita ovat museotoimi, ympäristöhallinto, kunnat ja maakuntaliitot. Suojelukohteiden kunnostajat ovat törmänneet ongelmiin eri toimijoiden kanssa varsinkin, kun vanhaan taloon on haluttu tehdä isoja muutoksia modernin rakennustekniikan avulla.

Joskus on hyvä antaa vain ajan kulua, ja miettiä asioita uudelleen. Pasi Siipola

Eri toimijoilla voi olla hieman erilainen näkemys asioista. Pasi Siipola kertoo, että yhteistyö esimerkiksi Museoviraston kanssa on toiminut hyvin, koska mitään radikaaleja muutostöitä ei ole tehty.

– Museovirastolta on saatu avustuksia muun muassa katon ja vanhojen ikkunoiden kunnostamiseen. Haluamme säilyttää rakennuksen sellaisessa kuosissa kuin se on rakennettu, vanhan talon sisälle ei rakenneta uutta taloa.

Suojeltu 200-vuotias talovanhus sai uuden elämän ja toimii nyt kahvilana.Juha Hintsala / Yle

Pasi Siipolan mukaan kaikki työ ollut vaivan arvoista.

– Kyllä meidän mielestämme se on kannattanut, ja myös raahelaiset ovat tykänneet, kun ovat käyneet täällä meidän remontoidussa kahvilassamme.

Yllätyksiä voi olla luvassa

Suojeltu rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa. Lisäksi korjaukset ja muutokset on tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta. Muutoksia tehtäessä on yleensä pyydettävä lausunto joko maakuntamuseolta tai Museovirastolta.

– Hankkeen pitää olla toimiva kokonaisuus. Museoviranomaisen näkökulmasta kestävyys on olennainen asia. Alkuperäisyys ja aitous eivät voi säilyä, jos kestävyyskriteeri ei toteudu, sanoo Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka.

Näkymä Langin saneeratun talon sisäpihalle.Juha Hintsala / Yle

Tikka toteaa, että olemassa olevan rakennuskannan ylläpito on paljon haastavampaa kuin uuden rakentaminen, jossa on selkeä polku eteenpäin.

Jo pelkän lähtötilanteen selvittäminen rakennuksesta, jota on jo useampaan kertaan korjattu ja muutettu, on hyvin vaikeaa. Melkein aina matkan varrella paljastuu asioita, jotka ovat jääneet pimentoon.

– Kun korjausneuvontakohteesta tulee meille ensimmäinen yhteydenotto, niin aika usein kerrotaan, että nyt on kaikki purkutyöt tehty ja mitähän pitäisi tehdä seuraavaksi. Toivon, että meihin otettaisiin yhteyttä ennen kuin paikkoja aletaan purkamaan.

Suunnitteluun kannattaa satsata

Iso osa korjauskohteista on yksityisiä hankkeita. Jos tekijältä löytyy omaa osaamista ja ymmärrystä, niin usein päästään hyvään lopputulokseen.

Jos toteutus on täysin ostopalveluiden varassa, se on huomattavasti haastavampaa. Mitä enemmän muutoksia tehdään, sitä haastavampaa on saada kokonaisuus toimivaksi.

– Uutta materiaalia käytetään yleensä enemmän silloin, kun työ on kallista. Silloin mennään enemmän korvausrakentamisen kuin korjausrakentamisen puolelle. Houkutus uudistaa tarpeettomasti pintoja ja rakenteita kasvaa.

Vanhan rakennuksen materiaalit sopivat hyvin uusiokäyttöön.Juha Hintsala / Yle

Raimo Tikka työskentelee Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksessa. Hän kertoo, että korjausrakentamisen nimikkeen alle mahtuu kaikenlaisia tilanteita, kahta samanlaista työpäivää ei ole. Uudisrakentamisella on tiukat rajat, mutta omatoimikorjaajien osalta vain mielikuvitus on rajana.

– Erityisesti suunnitteluun pitäisi panostaa enemmän. Kirjo, mitä tässä työssä pääsee näkemään, on aikamoinen villi länsi. Lopputulos voi olla ihan mitä vaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syyslomista paljon porua – mikä on oikea pituus ja milloin lomat pidetään?

2017, Lokakuu 24 - 11:04
Mistä on kyse?
  • Syyslomien viettämisessä on Suomen kunnissa monenlaisia käytäntöjä.
  • Kainuussa eri viikoille jakautuneet lomat tarkoittavat, että vanhemmat käyvät esimerkiksi töissä Kajaanissa, samalla kun lapset lomailevat Sotkamossa.
  • Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuomisen mukaan lomakeskustelun keskiössä pitäisi olla oppiminen ja asiat, jotka vievät oppimisen edellytyksiä eteenpäin.

Suomen syyslomat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka tilkkutäkkimäinen koululaisen ja opiskelijan lomakalenteri voi olla. Yleensä syyslomat jakautuvat viikoille 42 ja 43. Näiden lisäksi on myös poikkeuksia.

– Lisäksi löytyy kuntia ja kaupunkeja, jotka järjestävät parin, kolmen päivän lomia miten sattuu. On myös kuntia, jotka viettävät vaikkapa juhlavuotta, jonka kunniaksi järjestetään iso tapahtuma. Siihen pitäisi kaikilla olla mahdollisuus osallistua, sanoo Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen.

Tähän ajankohtaan on hyvä saada tauko, koska kukaan ei voi levätä koulujen pitkien kesälomien suhteen pankkiin. Anssi Tuominen

Tuominen korostaa, että lomakeskustelun keskiössä pitäisi olla oppiminen ja asiat, jotka vievät oppimisen edellytyksiä eteenpäin.

– Eikä esimerkiksi se, kuinka matkailupalveluita voidaan edistää.

Tuomisen mukaan jatkossa on syytä miettiä kuinka kesää hyödynnetään.

– Digitaalisaation edetessä koen, että lomat ovat jäänne agraariyhteiskunnasta, pitkän kesälomankin osalta. Tuolloin oltiin tilanteessa, jossa lapset tarvittiin maataloustöihin. Nyt taitaa olla niin, että yksi prosentti koululaisista on tekemisissä maataloustöiden kanssa ja silti vietämme edelleen sen aikakauden lomakäytänteitä, Tuominen summaa.

Sotkamo ja Kuhmo viettävät syyslomaa eri aikaa kuin muu Kainuu

Lisäksi on olemassa myös maakuntia, joiden sisällä voi olla kuntia, jotka viettävät syyslomiaan eri viikkoina, kuten Kainuussa Sotkamo ja Kuhmo.

– Näen asian erittäin huonona, että lomat pidetään samassa maakunnassa eri aikaan. Kuulumme samaan työssäkäyntialueeseen. Huoltajien ja lasten osalta voi tulla pahoja ongelmia sen vuoksi, etteivät lomat ole samaan aikaan, sanoo Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen.

Matleena Ylikoski / Yle

Kainuussa eri viikoille jakautuneet lomat tarkoittavat, että vanhemmat käyvät esimerkiksi töissä Kajaanissa ja samalla lapset lomailevat Sotkamossa.

– Tämä on valitettava tilanne ja kaikkien Kainuun kuntien kanssa on sovittu, että jatkossa kunnat viettäisivät syyslomaa viikolla 42, Tuominen sanoo.

Kyseessä ei ole pelkästään käynnissä olevan syysloman ajankohta, sillä Kainuussa koulujen työ- ja loma-ajat on päätetty kevääseen 2020 asti. Jokaisen kunnan toivotaan noudattavan suosituksen mukaista esitystä.

– Eri oppilaiden välisen yhteistyön kannalta on erittäin tärkeää, että rytmi lomien ja töiden suhteen on sama, ettei lauantaisin olisi koulua, sillä ne ovat kuljetusten osalta hankalia.

Kuntien välinen sopimus on "näennäisdemokratiaa"

Viime kädessä jokainen kunta on itsenäinen koulutuksen järjestäjä. Jos kunnassa on tapauskohtaisia muutoksia, kunta saa näistä päättää itsenäisesti. Tuolloin kunnan ei tarvitse huomioida naapurikuntien päätöksiä.

– Minusta se on näennäisdemokratiaa, Tuominen sanoo.

– On käyty myös keskustelua, että syyslomaa ei tarvittaisi, sen sijaan olisi mukava, jos olisi pitkä kesäloma. Itse olen korostanut sitä, että niin oppilaiden kuin henkilöstönkin kannalta syksy on raskas. Tähän ajankohtaan on hyvä saada tauko, koska kukaan ei voi levätä koulujen pitkien kesälomien aikana pankkiin, Tuominen kertoo.

Vaimo on eri aikaan lomalla ja muu perhe puolestaan toisena ajankohtana. Antti Harju

Tapauskohtainen muutos tarkoittaa esimerkiksi Sotkamoa, sillä kunnalla on kytkös Ouluun, jossa vietetään syyslomaa viikkoa myöhemmin kuin Kainuussa.

– Sotkamossa on menossa IB-lukion alasajo. Merkittävä osa tuosta opetuksesta tulee Oulusta ja Oulussa loma on viikolla 43, Anssi Tuominen sanoo.

Harjujen perheessä vietetään syyslomaa kahdessa osassa

Sotkamon lukion rehtorin Mauri Reinikan mielestä perhe on loma-asioiden keskiössä. Hän pitää tärkeänä, että loma saataisiin pidettyä yhdessä.

– Aikataulut kulkevat nyt yksissä Oulun kanssa, koska näiden 25 opiskelijan opetuksesta puolet tulee Oulusta.

Reinikka tietää perheitä, joissa on loma eri aikaan.

– Se on harmillinen juttu, mutta matkailuyrittäjien puolelta olen kuullut, että hajaantuminen on heille parempi asia, etteivät paikat täyty, jos kaikki tulisivat samalla viikolla heidän kohteisiinsa.

Kaikissa Suomen kunnissa syysloma ei kestä kokonaista viikkoa.Esko Jämsä / AOP

Sotkamossa uskotaan, että he pääsevät yhtenäistämään syysloman Kajaanin kanssa viikolle 42.

– Mutta vielä tulevanakin syksynä olemme syyslomissa samassa aikataulussa Oulun kanssa.

Kahtia jakautunut loma tarkoittaa sotkamolaisessa Harjun perheessä kahdenlaisia lomasuunnitelmia, joten tilanne koetaan huonoksi.

– Vaimoni on luokanopettajana Kajaanissa ja meillä on koti ja kolme kouluikäistä lasta Sotkamossa. Vaimo on eri aikaan lomalla ja muu perhe puolestaan toisena ajankohtana, Antti Harju sanoo.

Perhe ei voi siis suunnitella yhteistä lomareissua syyslomalle.

– Mielestäni tämän pitäisi olla yhdenmukainen, koska kyllä Kajaani ja Sotkamo ovat luontevimmin yhteydessä kuin Sotkamo ja Oulu.

Aluehallintovirasto luopui suositusten antamisesta

Kajaanin sivistyslautakunta päätti 17.10.2016 kolmen seuraavan lukuvuoden työajoista.

– Tarkoitus on ollut järjestää syyslomat eri kunnissa samalle viikolle. Kaikilla se ei ole kuitenkaan onnistunut, kertoo Kajaanin kaupungin perusopetus- ja nuorisopalveluista tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.

Kainuussa koulujen työ- ja loma-ajat on päätetty kevääseen 2020 asti.Raisa Krogerus

Aiemmin Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta on tullut linjaus asiasta.

– Nykyisin se ei ota asiaan kantaa, vaan kukin opetuksen järjestäjä päättää ajankohdasta itse, Rissanen jatkaa.

2000-luvun alussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnista esitettiin silloiselle Oulun lääninhallituksen sivistysosastolle toive, voisiko lääninhallitus antaa alueensa koulutuksen järjestäjille suosituksen yhteisistä työ- ja loma-ajoista.

Alueen eri koulut ja oppilaitokset tekevät monenlaista yhteistyötä.

– Erääksi yhteistyön laajentamisen ja syventämisen esteeksi koettiin koulujen ja oppilaitosten keskenään erilaiset työ- ja loma-ajat.

Aiemmin Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta on tullut linjaus asiasta. Nykyisin se ei ota asiaan kantaa, vaan kukin opetuksen järjestäjä päättää ajankohdasta itse. Päivi Rissanen

Eroavista työ- ja loma-ajoista on haittaa myös sellaisille perheille, joiden lapset käyvät koulua eri kuntien kouluissa tai oppilaitoksissa.

– Erilaiset työ- ja loma-ajat hankaloittavat perheiden jokapäiväistä elämää sekä yhteisten lomien suunnittelua ja toteuttamista, sanoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen johtaja Veijo Kosola.

Aluehallintovirasto luopui suosituksen antamisesta, koska niiden toteutumista seurattaessa havaittiin, että suosituksilla ei saavutettu yhtenäisyyttä. Jokainen koulutuksen järjestäjä viime kädessä päättää omista työ- ja loma-ajoistaan.

Oulu, Sotkamo ja Kuhmo muodostavat syyslomaliiton

Kaikissa Suomen kunnissa syysloma ei ole kokonaista viikkoa kestävä, vaan esimerkiksi pidennetty viikonloppu.

– Kun syysloma on keskellä syyslukukautta, koululaiset jaksavat parhaiten ja matkailuyritykset hyötyisivät eri aikaan olevista lomaviikoista, sanoo Kajaanin kaupungin perusopetus- ja nuorisopalveluista tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.

Oulu, Sotkamo ja Kuhmo ovat tässä asiassa naimisissa keskenään ainakin vielä tämän, sekä vuoden 2018 ja 2019 lukuvuoden. Eila Vilén

Myös Kuhmossa ollaan samaan aikaan lomalla kuin Sotkamossa ja Oulussa.

– Kuhmolla ja Sotkamolla täytyy olla yhteneväinen loma, koska Kuhmon musiikkiopisto järjestää opetusta myös Sotkamossa ja Sotkamon kansalaisopisto järjestää opetusta Kuhmossa, sanoo Kuhmon kaupungin sivistystoimenjohtaja Eila Vilén.

– Oulu, Sotkamo ja Kuhmo ovat tässä asiassa naimisissa keskenään ainakin vielä tämän, sekä vuoden 2018 ja 2019 lukuvuoden.

Vilénin mukaan nykyisen lukuvuoden loma-ajat pystytään toteuttamaan hyvin.

– Koululaiset, opiskelijat ja henkilöstö pystyvät irrottautumaan arjesta ja virkistäytymään milloin lyhyemmillä ja milloin pidemmillä vapailla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Arktinen neuvosto istuttaa valtiot saman pöydän ääreen Ouluun – "Ympäristöhaasteethan eivät pysähdy millään rajalla"

2017, Lokakuu 24 - 09:00
Mistä on kyse?
  • Oulussa järjestettävä Arktisen neuvoston kokous kiinnostaa laajalti.
  • Jopa Intian ja Etelä-Korean edustajat saapuvat keskustelemaan arktisen alueen tulevaisuudesta.
  • Kansainvälisen politiikan kiistoista huolimatta neuvosto on toiminut onnistuneesti, asiantuntija kertoo.
  • Suomen puheenjohtajakaudella 2017–2019 neuvostossa keskitytään ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen.

Oulussa järjestettävään kokoukseen odotetaan noin 160 osallistujaa. Mukana on edustajia kaikista kahdeksasta neuvoston jäsenmaista sekä kuudesta alueen alkuperäiskansajärjestöstä.

Ouluun on tulossa tarkkailijajäseniä myös kymmenistä tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä.

– Yhteensä tarkkailijoita on 39 maasta tai järjestöstä, kertoo kokouksen tiedottaja Martti Ruokolainen.

– Kaukaisimmat tulijat saapuvat Ouluun Intiasta ja Etelä-Koreasta. Myös Kiinasta odotetaan osallistujia, Ruokolainen sanoo.

Ulkoministeriön johtavan arktisen asiantuntijan Rene Södermanin mukaan tarkkailijamaiden ja -järjestöjen motiivit osallistua arktiseen yhteistyöhön vaihtelevat suuresti. Osalla pontimena saattaa olla tieteellinen tai kaupallinen kiinnostus aluetta kohtaan.

– Osalla on myös historiallisia juuria arktisille alueille, joissa ne ovat saattaneet harjoittaa tutkimustyötä jo ennen neuvoston perustamista, Söderman kertoo.

Kansainvälisen politiikan pyörteissä

Neuvosto keskittyy arktisen alueen elämään ja kehittämiseen, mutta aivan kokonaan se ei ole onnistunut pysyttäytymään irti kansainvälisen politiikan pyörteistä.

Arktinen neuvosto
  • Vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto on valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteinen keskustelufoorumi.
  • Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada.
  • Neuvoston toiminta perustuu asiantuntijatyöryhmien kokouksiin, joita muutaman kerran vuodessa kokoontuvat virkamieskokoukset ohjaavat.
  • Neuvosto ei tee jäseniä sitovia päätöksiä, mutta neuvoston yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella jäsenvaltiot voivat kuitenkin tehdä myös niitä sitovia päätöksiä.

Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin hallinnon halu irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta näkyi Yhdysvaltain puheenjohtajakauden lopussa, vaikka USA lopulta kuitenkin asettui tukemaan neuvoston toimintaa.

Rene Södermanin mukaan kansainvälisten kriisien vaikutukset ovat jääneet pieniksi.

– Itä-Ukrainan tilanne, Krimin laiton valtaaminen, Syyria ja Pohjois-Korea ovat asioita, joilla voi olla globaaleja vaikutuksia, mutta siitä huolimatta ne eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet arktiseen yhteistyöhön.

Södermanin mukaan neuvoston vahvuus onkin siinä, että siellä on pystytty ylläpitämään keskustelua silloinkin, kun kansainvälinen tilanne on muualla maailmassa kiristynyt. Huolenaiheet ympäristö- ja ilmastoasioissa yhdistävät.

– Ympäristöhaasteethan eivät pysähdy millään rajalla.

Neuvoston yhteistyön ansioiksi lasketaan tähän mennessä kolmen valtioiden välisen sopimuksen syntyminen. Kahdessa ensimmäisessä on sovittu öljyntorjunnasta sekä meri- ja lentopelastuksesta.

– Viimeisimpänä hyväksyttiin viime toukokuussa sopimus tieteellisen yhteistyön edistämisestä arktisella alueella, Söderman kertoo.

Suomen painotukset korostuvat

Suomi aloitti neuvoston puheenjohtajana toukokuussa, jolloin puheenjohtajuus siirtyi suomalaisten vastuulle Yhdysvalloilta.

Suomen puheenjohtajakauden pääteemana on ilmastonmuutos sekä siihen liittyen kestävä kehitys.

– Oulun kokouksessa painottuvat Suomen puheenjohtajakauden keskeiset teemat eli saastumisen ehkäiseminen ja koulutusasiat, kertoo Rene Söderman.

Koulutusta halutaan painottaa muun muassa sen takia, että monilla pohjoisilla alueilla koulut sijaitsevat pitkien taipaleiden takana. Suomalaiset haluaisivat muun muassa helpottaa tilannetta kehittämällä opetuksessa hyödynnettävää uutta tekniikkaa.

Kokouksia eri puolilla Suomea

Suomen puheenjohtajakausi päättyy Rovaniemellä pidettävään ministerikokoukseen. Puheenjohtajakaudella toimintaa johtavia virkamieskokouksia järjestetään muutaman kerran vuodessa.

Suomessa järjestetään myös pienempiä työryhmäkokouksia. Esimerkiksi Inarissa pohdittiin pari viikkoa sitten kestävän kehityksen tavoitteita.

Neuvoston toimintaan liittyvien virallisten kokousten lisäksi Suomessa järjestetään myös arktisen alueen muita teemakokouksia. Esimerkiksi ensi vuoden syksyllä Oulussa järjestettävässä U-Arctic -kokouksessa kokoontuvat arktisen alueen yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat.

Yhteensä puheenjohtajakauteen liittyviä Arktisen alueen kokouksia järjestetään Suomessa parikymmentä. Oulussa järjestettävä virkamieskokous alkaa tiistaina jäsenmaiden suurlähettiläiden tapaamisella ja varsinainen kokous pidetään keskiviikkona ja torstaina.

KORJAUS: 24.10.207 klo13.15

Muutettu Suomen ministerikokouksen pitopaikka Helsingistä Rovaniemeksi. Samalla muuutettu väliotsikko "Kokouksia, Oulussa, Helsingissä ja Inarissa" muotoon "Kokouksia eri puolilla Suomea".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Homeongelmiin puututaan uudella asetuksella: ensi vuonna joku on aina vastuussa, että betoni on kuivaa ja elementit sateelta suojassa

2017, Lokakuu 24 - 05:33
Mistä on kyse?
  • Kosteuden hallitseminen otetaan aikaisempaa tiukemmin huomioon jo talon rakennusvaiheessa.
  • Kosteudenhallinta vaihtelee kuitenkin paljon työmaittan, rakennuslaboratorion lehtori toteaa.
  • Kosteutta pyritään nyt pistämään kuriin uudella asetuksella, joka muun muassa toisi kosteudenhallinnasta vastaavat henkilöt isoille työmaille.
  • Asetusta ollaan ottamassa tervetulleena vastaan, mutta sen tulkitsemiseen kaivataan myös ohjeita.

Viime vuosien aikana rakentamisen aikaiseen kosteudenhallintaan on kiinnitetty paljon huomiota, mikä näkyy myös siinä, että yhä useampi talo suojataan sääpeitteellä töiden ajaksi.

– Se on ilahduttava muutos ja on hyvä, että nykyisin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota myös siihen, miten rakennusmateriaaleja säilytetään työmailla, Katja Outinen sanoo.

– Varmaan julkinen kohu on lisännyt painetta, mutta myös rakennusvalvonnat ovat kiinnittäneet asioihin nykyisin enemmän huomiota, hän sanoo.

Rakennusliike Consti Julkisivujen aluepäällikkö Pauli Riikola Oulusta kertoo, että asiakkaiden tietoisuus sääriskeistä on viime vuosina parantunut.

Sääsuojauksista sovitaan jo tarjousvaiheessa. Sääsuojan rakentaminen on toki kustannustekijä, joka myös työn tilaajan on hyväksyttävä. Esimerkiksi vanhan talon julkisivuremontissa sääsuojien käyttö tuo reilun kymmenen prosentin lisäkulut.

– Toisaalta sitten vältytään myös niiltä mahdollisilta jatkossa tulevilta ongelmilta, mikä on molempien osapuolien kannalta hyvä asia, Pauli Riikola sanoo. Hänen mukaansa asiakkaat ja hankkeissa mukana olevat konsultit ovat yleensä nykyisin jo ymmärtäneetkin asian hyvin.

Edelleen parantamisen varaa

Oulun ammattikorkeakoulun rakennuslaboratorion lehtori Hannu Kääriäisen mukaan käytännöt rakennustyömailla vaihtelevat edelleen paljon.

Kustannuksista saatetaan vieläkin nipistää jättämällä sääsuojaukset ja kosteudenhallinta minimiin, vaikka kuntien rakennusvalvojatkin ovat kiinnittäneet asioihin huomiota.

Rakennusten kosteudenhallinta edellyttää jo nykyisin rakenteiden suojaamista kosteudelta. Esimerkiksi sateessa kastuneita eristeitä ei pitäisi käyttää.Risto Degerman / Yle

Rakennusten kuivaketju ei ole kiinni pelkästään työmaiden suojauksesta, muistuttaa Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Seppälä. Rakennusten pitäminen kuivina vaatii huolellisuutta koko prosessin ajan.

Kosteusasioihin ei vieläkään aina paneuduta ja ketju tehdaskuivista rakennusmateriaaleista kuivaksi taloksi pääsee katkeilemaan.

– Rakentamiselle on asetettu aivan liian tiukkoja aikatauluja, suunnitteluun ei ole satsattu eikä rakennusta ole käyttöön oton jälkeen säädetty kunnolla tai rakennusta ei huolleta tai käytetä oikein, sanoo Pekka Seppälä.

Hän muistuttaa, että myös työn teettäjällä on suuri vastuu.

– Jolla on se lompakko niin, sillä se vastuu on. Ei pitäisi huonoa tilata, Seppälä sanoo.

Osa talojen home- ja sisäilmaongelmista liittyy myös vääriin materiaalivalintoihin, rakenneratkaisuihin tai suoranaisiin virheisiin.

Kosteus kuriin uudella asetuksella

Vaikka Suomen rakennusmääräyksissä on kiinnitetty kosteusongelmiin huomiota jo 1970–luvulta lähtien, on keskustelu vanhojen talojen kosteus- ja homeongelmista viime vuosina lisääntynyt. Erityisesti kosteusongelmiin ruvettiin puuttumaan 1990-luvulla.

Sadesuoja vähentää rakentamisaikaisia kosteusongelmia. Kääntöpuoli on sitten se, että työtä on tehtävä hiukan ahtaammissa oloissa ja esimerkiksi kesähelteellä teltan lämpötila voi nousta kymmeniä asteita.Risto Degerman / Yle

Nyt tavoitteena on lisätä vaatimusten painoarvoa, nostamalla kosteudenhallintaa koskevat määräykset ympäristöministeriön asetukseen. Näin myös laiminlyönteihin pystytään puuttumaan aiempaa tiukemmin.

Asetusluonnoksessa myös esitetään, että rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen kosteudenhallintasuunnitelmassa olisi nimettävä työmaan kosteudenhallinnasta vastaava henkilö.

– Uusi asetus antaa rakennusvalvonnalle entistä paremmat eväät puuttua ongelmiin, kertoo yli-insinööri Katja Outinen ympäristöministeriöstä.

Kosteudenhallinnan määräyksiä on noudatettava uusien talojen lisäksi myös korjausrakentamisessa, talojen laajennustyömailla sekä silloin, kun rakennusten käyttötarkoituksia muutetaan.

Säädöksistä vielä matkaa käytäntöön

Viime vuosina rakennusvalvonnat ovat kehittäneet yhteistyötä rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa. Yhteistyön tuloksena myös kosteusasioihin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Esimerkiksi kosteusongelmia vastaan Oulussa kehitetty Kuivaketju 10 -toimintamalli on laajentunut valtakunnalliseksi.

Rakennusaikaisen kosteudenhallinnan paranemista on viime vuosina auttanut myös tilaajien, rakentajien ja rakennusvalvonnan yhteistyön lisääntyminen.Paulus Markkula / Yle

Hannu Kääriäisen mukaan suuri haaste on silti edelleen se, miten asiat saadaan muuttumaan käytännön tasolla. Pelkkä asetus vaatii edelleen tuekseen selkeät ohjeet ja määräykset.

Myös Oulun rakennusvalvontaa johtava Pekka Seppälä kaipaa selkeitä tulkintaohjeita. Vaikka määräysten nostaminen lainsäädäntöön antaakin tukea valvonnalle, asetuksessa asiat käsitellään aina yleisemmällä tasolla kuin laajemmissa ja yksityiskohtaisemmissa rakentamisohjeissa.

Ympäristöministeriössä uusia ohjeita valmistellaan ja ne saadaan yli-insinööri Katja Outisen mukaan valmiiksi syksyyn 2018 mennessä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tähtäimessä asuntokaupat? Tutustu ensin alueen kaavasuunnitelmiin, jotta vältyt ikäviltä yllätyksiltä

2017, Lokakuu 23 - 15:03
Mistä on kyse?
  • Oulujoen rantaan rakennettava kevyen liikenteen väylä on aiheuttanut ärsytystä alueen asukkaissa. Pyörätie on ollut asemakaavassa 80-luvulta lähtien.
  • Asemakaavojen tarkistus ennen talon ostoa on tärkeää, jotta asunnon ostaja välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

Asunnon ostajan muistilista on lähes yhtä pitkä kuin maitokauppaan mentäessä. Asuntoa hankkivan on syytä tarkistaa sen rakenteet, mutta lisäksi katse on suunnattava laajemmalle alueelle eli ympäristöön.

Asuntokauppaan erikoistuneen helsinkiläisen asianajaja Petri Keskitalon mukaan asunnot ostajat eivät aina ymmärrä kysyä alueen kaavoista.

Kaavoitukseen liittyvistä asioista kiistellään oikeudessa asianajaja Petri Keskitalon mukaan säännöllisesti, mutta riitojen määrät ovat vähäiset.Ismo Pekkarinen / AOP

Lainsäädännössämme kiinteistökauppaa säätelee maakaari (Finlex), jossa myyjälle on asetettu selonotto- ja tiedonantovelvollisuus esimerkiksi voimassaolevasta kaavasta, selittää Petri Keskitalo.

– Asuntokauppalaissa vastaavaa säännöstä ei ole. Yksityishenkilöiden välisessä kaupanteossa kaava-asiat ja esimerkiksi rakentamista koskevat rajoitukset jäävät usein selvittämättä.

Asemakaavassa on saattanut olla esimerkiksi 80-luvulta saakka autotie. Jos ostaja ei tarkista asuinalueen kaavoja, voi se toteutusvaiheessa tulla ikävänä yllätyksenä.

– Kiinteistön kaupassa myyjällä on kuitenkin velvollisuus kertoa myös sellaisista seikoista, jotka ovat tai pitäisi olla hänen tiedossaan, kuten esimerkiksi naapuritontille tuleva uusi talo.

Asuntokaupan kiemuroissa välittäjän apu on suuri

Osakehuoneistoja koskevan asuntokauppalain säädöksissä (Finlex) painotetaan Keskitalon mukaan asunnon myyjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuutta, mutta mitään selkeitä sääntöjä ei olla vedetty lainsäädännössä.

Välittäjäpuolella se on taas hyvin selkeää, kun välitysliike toimii myyjän puolesta.

– Kaavatilanteesta kertominen ostajalle on välittäjän tehtävä.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen on ihan poikkeuksellista ja hyvin harvinaista. Tapio Siikaluoma

Keskitalo sanoo, että ihmiset tekevät paljon sellaista asuntokauppaa, jonka kaikkia ulottuvuuksia he eivät itse ymmärrä.

Asunnon oston yhteydessä on hyvä selvittää kaavojen lisäksi muun muassa lainhuutotodistus, kiinteistörekisteri ja rasitustodistus sekä rakennuslupa-asiakirjat ja lohkomis- tai tonttikartta.

– Jo niiden lukeminen ja ymmärtäminen saattaa tuottaa maallikolle vaikeuksia. Välittäjän tieto on hankkia kaikki nämä asiakirjat ja selittää asiakkaalle niiden merkitys.

Aina voi valittaa

Kaikista kaavoituspäätöksistä voi valittaa, kertoo Oulun kaupungin suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma. Valituksia ei hänen mukaansa kuitenkaan tehdä kovin usein.

– Etenkin normaaleihin peruskorjauksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Jatkossa ranta rikastuttaa kaikkien elämää. Liisa Niemi

Aina asukkaat eivät kuitenkaan kaavoitussuunnitelmia purematta niele. Yksi esimerkki tästä on Oulujoen rantaan rakennettava kevyen liikenteen väylä, josta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

– Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen on ihan poikkeuksellista ja hyvin harvinaista.

Tulevan pyörätien läheisyydessä olevien talojen tontit jatkuvat käytännössä jokirantaan asti. Rannassa oli muutamia asukkaiden tekemiä rakennelmia, kuten esimerkiksi saunoja ja laitureita.

– Ne on rakennettu yksityishenkilöiden omistamille pienille maaplänteille, jotka kaupunki on nyt ostanut. Rantarakennelmat joudutaan purkamaan, Siikaluoma kertoo.

Muun muassa nämä rakennelmat puretaan uuden pyörätien tieltä. Timo Nykyri / Yle

Kyseessä jo aiemmin rakennetun kevyen liikenteen väylän jatkaminen Oulujoen eteläpuolella Poikkimaantien siltaan saakka. Nykyinen pyörätie kulkee Ranta-Kastellin alueella Erkkolansillalta Emännänrantaan asti.

Rakennettavan pyörätien väittömässä läheisyydessä asuvat ihmiset eivät suostuneet kommentoimaan asiaa Ylelle.

Hieman kauempana rannasta asuva asukas Liisa Niemi odottaa innolla uuden pyörätien rakentamista.

– On sitä jo 30 vuotta odotettu. Minusta tuntuu, että rannan asukkaat ovat vähän omineet ranta-aluetta, joka kuuluu kaupungille. Jatkossa ranta rikastuttaa kaikkien elämää.

Mitään ei voida rakentaa salaa   

Oulun kaupungin asemakaava-arkkitehti Anne Olsbo kertoo, että asemakaavoista kysellään melko vähän siihen nähden miten paljon asuntokauppaa tehdään. Olsbo epäilee sen osittain johtuvan siitä, että hänen vastuullaan on hieman vanhempia asuinalueita.

– Muutaman kerran kuukaudessa tulee kyselyitä, että onko jotain uutta suunnitteilla ostettavan asunnon lähistölle.

Esimerkiksi kun metrokaava kaavoitettiin Tapiolan alueella Helsingissä, niin se nosti kiinteistöjen arvoja. Petri Keskitalo

Sellaisiakaan tilanteita ei Olsbon mukaan kuitenkaan ole pahemmin ollut, että asemakaavat olisivat aiheuttaneet asukkaille yllätyksiä. Mitään ei hänen mukaansa voida rakentaa ilman, että alueen asukkaat olisivat siitä tietoisia.

– Kun kaava esimerkiksi laitetaan vireille, lähetetään siitä kirje kaikille osallisille. Myöhemmässä vaiheessa tiedotetaan lehti-ilmoituksin ja kaupungin nettisivuilla.

Kaavoituksilla vaikutusta asuinalueen arvoon

Kaavoituksilla on vaikutusta myös asuntokauppaan. Asuinalueen arvo voi nousta tai laskea sen mukaan, mitä alueelle ollaan suunnittelemassa.

– Esimerkiksi metron kaavoitus Tapiolan alueella Espoossa, nosti kiinteistöjen arvoja. Mutta jos rakennetaan kerrostalo, joka peittää joidenkin talojen merinäköalan, niin se vaikuttaa niihin mahdollisesti arvoa alentavasti, Petri Keskitalo kertoo.

Esimerkiksi uusi metrolinja voi nostaa asuinalueen arvoa. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kaavoitussuunnitelmat ja päätökset ovat kaikille julkisia, joten valveutunut asunnon ostaja voi tehdä hyvät voitot asuntokaupoilla kaavoja tarkastelemalla.

– Tuo metrolinja oli varsin puhuttu asia. Tapiolassa hyvässä vaiheessa liikkeellä olevat asunnon ostajat ovat varmaan tehneet ihan hyvän tilin arvonnousulla, jos he joskus realisoivat kiinteistönsä.

Juttua korjattu 23.10.2017 klo: 17.15 Aikaseimmin jutussa kerrottin, että Tapiola on Helsingissä. Tapiola on Espoon kaupunginosa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laiskottelua paheksutaan, mutta joutenolo voi tehostaa työntekoa

2017, Lokakuu 22 - 10:15
Mistä on kyse?
  • Laiskotteluun liitetään usein kielteisiä mielikuvia.
  • Se on kuitenkin tärkeää esimerkiksi töistä palautumisessa.
  • Laiskottelu on sosiologian professorin Vesa Puurosen mukaan tärkeää etenkin luovassa työssä.
  • Myös niin sanotun flow-tilan, jossa työnteko tuntuu sujuvan leikiten, jälkeen on tärkeää pitää huolta palautumisesta.

Useimmiten joutenoloa pidetään haitallisena ja turhana, koska se mielletään tuottavan työnteon vastakohdaksi. Ahkeria ihmisiä myös arvostetaan laiskoja enemmän.

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puurosen mukaan laiskottelijoita pidetään helposti myös vapaamatkustajina, jotka hyötyvät ahkerien ihmisten työstä. Hänen mukaansa laiskotteluun on aikojen kuluessa iskostunut sivumerkitys.

– Se tarkoittaa, että heittäydytään selälleen makaamaan eikä tehdä mitään. Syljeskellään vain kattoon eikä välitetä asioista sen kummemmin, Puuronen pohdiskelee.

"Laiskottelu"-sanan ikävän kaiun tunnistaa myös oululainen Minsdetin psykologi Jonna Ammunet, joka toimii myös elämäntapojen ja työelämän valmentajana.

– Laiskottelu on sanana monesti tympeä ja syyllistävä. Itse kuitenkin ajattelen, etteivät ihmiset ole ainakaan lähtökohtaisesti laiskoja.

Laiskottelullakin on tarkoitus

Jonna Ammunet muistuttaa, että ihminen toimii useimmiten tavoitteiden pohjalta.

– Yleensä aina löytyy jokin syy tai motiivi niin ihmisten tekemiselle kuin myös asioiden tekemättä jättämisellekin, hän sanoo.

Laiskottelulla on huono kaiku. Joskus pikkunokoset voivat kuitenkin selkiyttää ajatuksia ja työtehokin saattaa parantua.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Laiskottelu voikin olla paitsi rentoutumista, myös esimerkiksi jonkin toisen epämieluisaksi koetun asian tai tekemisen välttelyä. Silloinkin ihmisellä on tavoite. Hänhän itse asiassa pyrkii tekemään jotakin muuta kuin sitä, mitä pitäisi tehdä.

Jonna Ammunet kuitenkin muistuttaa, että myös tekemättä oleminen voi olla hyvinvoinnin kannalta tärkeää, koska ihminen tarvitsee myös palautumista.

Luova työ tökkii ilman laiskottelua

Vaikka joskus laiskottelulla saadaan enemmän aikaan kuin jatkuvalla kiireellä, ei laiskottelua yleensä katsota hyvällä silmällä. Toki laiskottelu voi ollakin yhteiskunnan kannalta huono asia, koska se usein vaikuttaa tuottavuuteen.

Lomalla löhöily ja joutenolo on yleensä hyväksyttävämpää kuin arkioloissa.Kalevi Rytkölä / Yle

Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Lomalaisen lekottelua ei tuomita samaan tapaan kuin vaikkapa kotona tai työpaikalla eteen tulevien tehtävien välttelyä.

Vesa Puuronen muistuttaa myös, että jouten olemisen toinen puoli on se, että luovuus ja erilaisten ongelmien ratkaiseminen voivat hyvinkin vaatia laiskottelun kaltaista aikaa.

– Silloin pääsee irti ulkoisista vaatimuksista ja voi keskittyä ajattelemaan, Puuronen sanoo. Se taas voi myös parantaa tuottavuutta.

Ei pelkästään sellainen työ, jossa pitää pyyhkiä hikeä ja kyyneleitä, vaadi palautumista. Jonna Ammunet.

Vesa Puurosen mukaan laiskottelun hyvät puolet tulevat näkyviin varsinkin luovissa töissä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi kirjailijoilla ja taiteilijoilla on elämässään välillä jaksoja, jolloin ei synny oikein mitään.

– Silloin vain ollaan ja pällistellään ja seurustellaan. Ehkä jotkut nauttivat alkoholijuomiakin siinä kohtalaisen runsaita määriä. Kun he sitten ovat aikansa laiskotelleet, päähän taas pälkähtää jotakin. Sitä ei ilman laiskottelua syntyisi.

– Kuinkahan paljon meillä olisi jäänyt kirjoja kirjoittamatta, tauluja maalamatta tai musiikkiteoksia säveltämättä ilman laiskottelua? Puuronen miettii.

Luovuuden hurmakin aiheuttaa stressiä

Varsinkin luovassa työssä tavoitellaan usein niin sanottua flowta eli tilaa, jossa tekeminen tuntuu sujuvan kuin leikiten, ajantaju katoaa ja työn haasteet ratkeavat kuin itsestään. Sanotaan, että flown aikana työ on helppoa, sujuvaa ja siitä nauttii.

Flowtila saa aikaan tunteen, että ajan taju katoaa, asiat sujuvat ja haasteisiin pystyy vastaamaan. Se kuluttaa kuitenkin henkisiä voimavaroja, jonka takia vastapainoksi tarvitaan myös rentoutumista.Jyrki Lyytikkä / Yle

Flowta tutkinut Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on muistuttanut, että trendikkyydestään huolimatta usein flow on ymmärretty väärin, kun sitä on käytetty iskulauseenomaisena hokemana. Flown tunnetta edeltää kuitenkin usein pitkä työ, jonka aikana ihminen saattaa kokea myös ahdistuneisuutta.

Psykologi Jonna Ammunet muistuttaa, että silloinkin kun ihminen työskentelee flowssa, hän stressaantuu. Flown aikana ihminen kuluttaa runsaasti henkisiä voimavaroja. Siksi sekin vaatii vastapainoksi lepoa ja rentoutumista.

– Tutkimusten perusteella tiedetään, että flow on tila, joka käyttää todella paljon meidän kognitiivisia voimavarojamme ja sen jälkeen on tärkeää saada palautua.

– Ei pelkästään sellainen työ, jossa pitää pyyhkiä hikeä ja kyyneleitä, vaadi palautumista. Myös luova työ ja flow-tilassa tehty työ vaativat samalla tavalla palautumisen, Jonna Ammunet sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulussa haudattiin väärä vainaja – inhimillinen erehdys tapahtui hautaustoimistossa

2017, Lokakuu 20 - 23:45

Oulussa siunattiin hautaan väärä vainaja lokakuussa, kertoo Oulun seurakunnat. Hautaustoimistolta oli tullut haudattavaksi väärä vainaja, ei vain väärä arkku, eivätkä seurakunnan työntekijät ole voineet huomata virhettä.

Erehdys tapahtui kun hautaustoimiston työntekijä meni hakemaan vainajaa ruumishuoneelta, jossa arkkuun siirrettiin vahingossa väärä vainaja.

Oulun seurakuntien mukaan kyseessä on inhimillinen erehdys. Oulun seurakunnat kertoo verkkosivuillaan, että tapahtunut virhe huomattiin tällä viikolla. Haudattu vainaja on nyt nostettu ylös ja hänet siunataan myöhemmin uudelleen.

Toinen vainajista on jo siunattu hautaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Synnyttäjät eivät tiedä tarpeeksi rentoutumisen tärkeydestä – auttaa hallitsemaan kipua ja synnytyksen kulkua

2017, Lokakuu 20 - 13:53
Mistä on kyse?
  • Rentoutuminen synnytyksessä parantaa hormonitoimintaa ja rentoutuneessa kehossa supistukset tehoavat paremmin.
  • Rentoutuminen on myös tärkeää äidin ja vauvan turvallisuuden kannalta.
  • Synnytykseen voi valmistautua esimerkiksi opettelemalla etukäteen erilaisia rentoutumismenetelmiä.

Oululainen Jenni Kesti sai ensimmäisen lapsensa neljä kuukautta sitten. Synnytys oli rankka ja pitkä, peräti yli 20 tuntia. Kesti synnytti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Rentoutuminen oli hänelle jaksamiskeino.

– Rentoutuminen oli tärkeää, jotta kehoni sai happea. En vienyt kroppaani ihan lukkoon.

Syntyvän vauvan hyvinvointi oli luonnollisesti myös vaakakupissa.

– Kätilöiden mukaan oli todella tärkeää, että vauva sai happea siinä vaiheessa, kun se jumiutui hieman synnytyksen loppuvaiheessa. Jos voimani olisivat loppuneet, se olisi voinut olla melko dramaattistakin.

Tuisku Koskelan (vas.) Sylinhyvä yritys tarjoaa muun muassa synnytysvalmennusta. Jenni Kesti (oik.) koki rentoutumisen olevan synnytyksessä suuri apu. Marko Siekkinen / Yle

Rentoutumisen tärkeydestä synnytyksessä ei Kestin mukaan juurikaan puhuttu esimerkiksi neuvolan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Eniten tietoa sai lääkkeellisen kivunlievityksen keinoista.

– Oikeastaan sivulauseessa mainittiin, että tokihan on aina tärkeää rentoutua ja muun muassa tällaisia tekniikoita on olemassa.

Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin kun äiti on rentoutunut. Tuisku Koskela

Tietoa rentoutumisesta löytyi kuitenkin kirjoista, netistä sekä yksityisiltä synnytysvalmentajilta.

– Olen myös harrastanut ja opettanut Tai Chitä, joten kropan ja mielen rentoutumiskeinot ovat aina kiinnostaneet minua.

Kuka tahansa voi oppia rentoutumaan

Oululaisen synnytysvalmentajayrittäjä Tuisku Koskelan mukaan rentoutumisen opettelu on hyödyllistä jokaiselle odottavalle äidille pelkästään jo synnytyksen normaalin kulun kannalta.

– Synnytys on hormonien säätelemää ja ohjaamaa toimintaa kehossa. Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin, kun äiti on rentoutunut.

Hierominen on yksi keino, jolla synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö voi auttaa äitiä rentoutumaan.Marko Siekkinen / Yle

Kuka tahansa voi Koskelan mukaan oppia rentoutumaan. Keinoja on monia.

– Pelkästään hengityksen kautta pystyy tekemään tosi paljon. Fyysisiä rentoutuskeinoja ovat esimerkiksi oman kehon jännitystilojen tunnistaminen ja niiden vapauttaminen vaikka hieronnan avulla.

Naistenklinikan kätilö Johanna Honkasen mukaan tehokkaita tapoja ovat muun muassa leuan rentouttaminen ja matalien vokaalien harjoittaminen niin, että ääni resonoi alas lantioon.

– Leuka on rentona ja matalaa ääntä pitämällä, koko alapää rentoutuu.

Synnytykseen valmistautuminen tärkeää

Miten helppoa rentoutuminen voi sitten olla, jos kivut ovat kovat ja tilanne on muutenkin jännittävä? Honkanen ajattelee, että mitä paremmin synnyttäjä on valmistautunut, sitä helpompaa myös rentoutuminen on.

– Toki sekin vaikuttaa, ettei ympärillä ole meteliä eikä kukaan ryntäile sisään. Tuttuja asioita, esimerkiksi musiikkia kannattaa ottaa sairaalaan mukaan. Lisäksi on tärkeää saada tukea puolisolta tai tukihenkilöltä ja kätilöltä.

Rentoutuminen synnytyksessä parantaa äidin ja vauvan turvallisuutta.Heikki Haapalainen / Yle

Synnytyslääkäri Tytti Raudaskosken mukaan rentoutuminen auttaa naista hallitsemaan kipua ja sen avulla hän pystyy vaikuttamaan synnytyksen edistymiseen.

– Jos äiti on kireänä kuin viulunkieli, niin se muun muassa hidastaa avautumisvaihetta.

Liika jännittäminen voi Raudaskosken mukaan myös johtaa äidin hyperventiloimiseen, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti sikiön hapettumiseen. Sikiön heikko happeutuminen puolestaan heijastuu sikiön sydänäänikäyrään.

Raudaskoski haluaa korostaa, että rentoutuminen on keino, jolla äiti voi itse auttaa itseään synnytystilanteessa.

– Se tuo hallinnan tunnetta. Tällöin äiti ei ole vain objekti, jolle tapahtuu asioita, vaan hän myötävaikuttaa synnytyksen edistymiseen.

Uudelleensynnyttäjätkin kaipaavat synnytysvalmennusta     

Synnytystä ei voi Honkasen mukaan etukäteen suunnitella, mutta siihen voi valmistautua.

– Synnytys on maraton, sitä voi verrata 75 kilometrin juoksuun. Siihen urheilusuoritukseen tulisi valmistautua venyttelemällä ja tankkaamalla nesteitä.

Synnytykseen valmistautumiseen ei Honkasen mukaan saa välttämättä tarpeeksi hyvin tukea kunnalliselta puolelta säästötoimenpiteiden vuoksi. Aikaisemmin odottaville äideille järjestettiin esimerkiksi sairaalaan tutustumisia, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla ne ovat Honkasen mukaan loppuneet.

Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Tuisku Koskela

Myös Tuisku Koskela on sitä mieltä, että kunnallinen synnytysvalmennus on melko suppea ja sitä tarjotaan vain ensisynnyttäjille, vaikka tarvetta olisi myös uudelleensynnyttäjille.

– Minun asiakkaistani ainakin puolet ovat uudelleensynnyttäjiä. Heilläkin on paljon tarvetta saada tietoa ja konkreettisia valmiuksia synnytykseen.

Synnytyspelot kannattaa käsitellä

Synnytysvalmennus on Koskelan mielestä niin kuin synnyttäjän työkalupakki. Sieltä valitaan keinot, jotka itselle parhaiten sopii synnytyksen avuksi.

Valmistautuminen jollain tapaa synnytykseen tuo äidille varmuutta. Henrietta Hassinen / Yle

Tärkeintä Koskelan mielestä synnytykseen valmistautumisen lisäksi on, ettei yritä sulkea tulevaa synnytystä pois mielestään.

– Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Vaan se on sen merkki, että nyt olisi aika käsitellä sitä.

Pahimmassa tapauksessa pelkojen käsittelemättä jättäminen voi Koskelan mukaan haitata kiintymyssuhteen syntymistä kohdussa kasvavaan vauvaan, kun ei pysty suuntaamaan ajatuksia vanhemmuuteen ja vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Myös Tytti Raudaskoski on samaa mieltä.

Ihmiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Johanna Honkanen

Etukäteen esimerkiksi synnytykseen liittyvistä kivuista huolehtivat saattavatkin olla Honkasen mukaan niitä, jotka kestävät kipuja paremmin.

– Naiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Kaikki kulminoituu rentoutumiseen. Kun äiti on rento, hormonitoiminta vahvistuu ja synnytys kulkee paremmin. Tällöin synnytyskokemus on hyvä ja äiti saa positiivisen kokemuksen. Sitä kautta äitiyskin vahvistuu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sahan työntekijä kuoli Kalajoella – poliisi tutkii työtapaturmaa

2017, Lokakuu 20 - 11:40

Kalajokisella sahalla tapahtui varhain perjantaina aamulla kuolemaan johtanut työtapaturma. Paikkakuntalainen sahan kunnossapitotöissä ollut mies kuoli tapaturmassa.

Poliisi tutkii yhdessä aluehalllintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa tapahtumaa ja siihen johtaneita syitä.

Juttua tutkiva poliisi kommentoi tapausta Ylelle perjantaina iltapäivällä vain sähköpostin välityksellä toteamalla "Tällä hetkellä emme tiedota asiasta enempää."

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lasten jatkuvia korvatulehduksia yritetään nitistää – apu voi löytyä hyvisbakteereista

2017, Lokakuu 20 - 05:55
Mistä on kyse?
  • Oulussa tutkitaan, voiko salivarius-bakteerin avulla estää lasten korvatulehduksia.
  • Salivarius bakteeria on käytetty aiemmin lähinnä suun ja hampaiden hoidossa.
  • Tutkimus on käynnistynyt esiselvityksellä, jossa selvitetään muun muassa sitä, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on.

Oulun yliopiston äskettäin alkaneessa tutkimuksessa päiväkoti-ikäisille lapsille syötetään valmistetta, joka sisältää salivarius-bakteereja sisältäviä valmisteita.

Aiemmin samaa bakteerikantaa on käytetty lähinnä suun ja hampaiden terveydenhoidossa.

– Haluamme nyt selvittää, pystytäänkö näillä valmisteilla muuttamaan nielun alueen bakteeristoa, kertoo tutkimusta johtava dosentti Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Esitutkimus pohjustaa vuoden-parin kuluttua käynnistyvää laajempaa vaikutustutkimusta,

Vasta laajemman tutkimuksen perusteella nähdään, helpottaako hyvien bakteerien istuttaminen lasten nenänielun alueelle riskiä sairastua korvatulehdukseen.

Luonnollinen bakteerikanta

Salivarius-bakteeri kuuluu suun ja nielun omaan bakteerikantaan ja se on samantyyppinen kuin jo syntymässä ihmisen suuhun ilmestyvät ensimmäiset bakteerit. Osalla ihmisistä bakteeri säilyy myös myöhemmällä iällä.

– Tarkkaan ei tiedetä, kuinka monella se on, mutta tämä kanta on nimenomaan semmoinen, joka voi auttaa valtaamaan tilaa streptokokeilta ja muilta "pahisbakteereilta", kertoo tutkimuslääkäri Suvi Sarlin.

Salivarius ei ole antibiootti, vaan sen avulla pyritään estämään tulehdusta aiheuttavien bakteerien pesiytymistä nenänielun alueelle.

Tutkimuksessa selvitetään, millainen bakteerikanta lasten nenänielun alueella on. Paulus Markkula / Yle Tulehdus nousee nielusta korvaan

Välikorvan tulehdus on yksi yleisimmistä lastentaudeista. Se voi ilmaantua esimerkiksi influenssan jälkitautina, mutta sen ennaltaehkäisyyn ei ole selkeitä keinoja.

Tutkimuslääkäri Suvi Sarlin Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että nykyisen käsityksen mukaan välikorvan tulehduksen aiheuttaa nenänielussa syntyvä häiriö. Tulehdus nousee sen jälkeen nielusta välikorvaan johtavaa korvatorvea myöten. Korvatorven tehtävänä on ilmastoida välikorvaa.

Korvatulehdus on myös kivulias ja se voi toistua usein, mikä aiheuttaa myös runsaasti sairauspoissaoloja pienten lasten vanhemmille

Korvatulehdus on yksi pienten lasten yleisimmistä taudeista. Sille ei ole selkeää ennaltaehkäisykeinoa. Ongelmaan on yritetty löytää ratkaisua muun muassa pneumokokkirokotteilla.Paulus Markkula / Yle Liuoksena tai tablettina

Käytössä on kaksi erilaista suun kautta nautittavaa valmistetta, joiden käyttökokemuksia vertaillaan toisiinsa. Toisessa salivarius-bakteerit liuotetaan jauheena juomaan ja toisessa ne nautitaan tabletteina päivittäin illalla ennen nukkumaan menoa.

Tänä syksynä käynnistyneessä pohjatutkimuksessa selvitetään ensi vaiheessa sitä, miten pienille päiväkoti-ikäisille lapsille ylipäänsä pystytään säännöllisesti antamaan valmistetta.

– Saamme kuitenkin jo tässä vaiheessakin myös paljon tietoa siitä, millaisia bakteereja viruksia lasten nenänielussa on ja myös tietoa siitä, millainen on antibioottiresistenssitilanne, Suvi Sarlin kertoo.

Antibioottiresistenssi tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka hyvin bakteerit voivat vastustaa antibioottien vaikutuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Asunnon myynti tai osto mielessä? Ole tarkkana, kun turvaudut tilastoihin – ne voivat johtaa täysin harhaan

2017, Lokakuu 19 - 15:30
Mistä on kyse?
  • Asuntokaupoista kerätään useita erilaisia tilastoja, ja ne ovat tärkeitä työkaluja kiinteistönvälittäjälle.
  • Tilastot saattavat kuitenkin antaa erilaisen kuvan asuntojen hintakehityksestä.
  • Taustat ja muuttujat pitää tuntea, jotta tilaston tarkastelu ei johda virhetulkintoihin.
  • Samaa tilasto voidaan usein tulkita tahattomasti kuin tahallisestikin eri tavoin.

Kokemattomalle ostajalle, myyjälle tai välittäjälle tilastot ovat tarpeellinen tuki, mutta joskus voi mennä pieleen ja pahasti.

– Sain myytäväksi omakotitalon, josta toinen välittäjä oli hyvinkin vähäisellä kokemuksellaan antanut 139 000 euron hinta-arvion. Lopulta talo myytiin 174 000 eurolla, kertoo oululaisen Kotigallerian toimitusjohtaja Esa Heikkilä.

Nyt jo yli 20 vuotta alalla ollut Heikkilä laskeskeli tuolloin, että alkuperäinen hinnoittelu oli perustunut täysin alueen keskimääräisiin myyntihintoihin kahden edellisen vuoden ajalta.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten pelkkiä tilastoja katsomalla ei kannata liikaa päätellä todellista hintaa tai hintakehitystä.

Yhden kuukauden hintavertailua ei kannata liikaa korostaa. Jussi Mannerberg

Myytyjen asuntojen hintaseuranta avautui Suomessa kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen yksityishenkilötkin ovat voineet seurata toteutuneita myyntihintoja.

Asuntojen hintatiedot -nettisivustolle kerätään kuitenkin vain osa Suomessa tehtävistä kiinteistökaupoista. Välittäjillä sen sijaan on käytössään alan oma ja huomattavasti laajempi myyntitilasto, joka on heille tärkeä työkalu asuntokauppoja tehtäessä.

Mikä on kerrostaloasunnon hinta Oulussa?

Loppukesästä Oulussa ihmeteltiin vanhijen kerrostaloasuntojen hintakehitystä. Tilastokeskuksen mukaan hinnat olivat laskeneet, kiinteistönvälittäjien mukaan nousseet.

Oululaisen Kotigallerian toimitusjohtaja Esa Heikkilällä on yli 20 vuoden kokemus alalta.Timo Nykyri / Yle

Tilastokeskuksen tiedot näyttivät heinäkuussa Oulussa yli seitsemän prosentin laskua, mikä oli eniten suurista kaupungeista. Kiinteistönvälittäjät puolestaan kertoivat hyvin sujuneesta myyntijaksosta.

– Yhden kuukauden hintavertailua, etenkään kesällä, ei kannata liikaa korostaa. Yleinen hintataso on noussut Oulussa selvästi viime vuodesta, arvioi Suomen kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Tärkeintä tilastosta on ymmärtää, että mistä on kysymys. Juha Karvanen

Lisäksi tiedot oli koottu eri lähtökohdista. Tilastokeskuksen indeksivertailu seuraa samanlaisten asuntojen hintakehitystä, kun kiinteistönvälittäjät seuraavat toteutuneita myyntihintoja eri vuosina.

Jos myydyt asunnot ovat yleisesti ottaen isompia, uudempia ja kalliimpia kuin edellisvuonna, niin se näkyy välittäjien tilastoissa kasvuna, vaikka yksittäinen ja samanlainen asunto olisikin jouduttu myymään halvemmalla kuin edellisvuonna.

Asuntokaupan tilastot
  • Asuntokaupoista kerätään useita erilaisia tilastoja.
  • Asuntojen hintatiedot -sivusto avattiin vuonna 2007.
  • Sivustolle kerätään viiden välitysyhtiön myyntitietoja.
  • Kiinteistönvälittäjät käyttävät alan omaa tietokantaa työnsä tukena.

Yksi iso hintoihin ja tilastoihinkin vaikuttava tekijä on asunnon sijainti eli missä päin kaupunkia asuntoja myydään tilastoitavana ajanjaksona. Myös taloyhtiöissä tehdyt ja tulevat remontit sekä isot yksittäiset sijoittajakaupat voivat vääristää hintatilastoja.

Erilaisen viestin antavat tilastot voivat hämätä asunnon ostoa tai myyntiä miettiviä ihmisiä.

Isoja remonttikustannuksia saa harvoin takaisin myyntihinnassa

Tilastoihin liittyvistä ongelmista huolimatta, ne ovat tärkeä työkalu yli 20 vuotta asuntoja myyneelle Esa Heikkilälle.

– Tilastoja pitää osata tulkita. Ne ovat hyvä renki mutta huono isäntä, kokenut välittäjä naurahtaa.

Myynti- ja hintatilastojen tutkiminen ja arvioiminen on välittäjille jokapäiväistä työtä.Timo Nykyri / Yle

Joitain vuosia sitten Heikkilä ihmetteli tilastotietoja kohonneista hinnoista yhdessä Oulun kaupunginosassa, kun hänellä oli tilanteesta täysin päinvastainen tuntuma.

Asioiden selvittely paljastikin, että alueen taloyhtiöissä oli tehty peruskorjauksia, joiden jälkeen asuntojen myyntihinnat olivat luonnollisesti nousseet. Todellisuudessa remontoidut asunnot olisi pitänyt myydä vieläkin kalliimmalla, jotta myyntihinta olisi vastannut asunnon muuttunutta arvoa.

– Kymmenen prosentin hinnannousu olikin todellisuudessa kymmenen prosentin lasku, Heikkilä laskee.

Samanlaiset tilanteet ovat Heikkilälle tuttuja myös hänen jokapäiväisessä työssään.

– Keskustayksiöissä remontin kustannukset on helpompi saada myyntihintaan, mutta muutoin se voi olla vaikeaa. Tätä asuntojen myyjät eivät aina välttämättä oivalla.

Voiko tilasto valehdella?

Voi. Näin toteaa Jyväskylän yliopiston tilastotieteen professori Juha Karvanen, jonka vastaus hieman yllättää. Karvasen mukaan tilaston harhaanjohtavuus voi johtua useistakin tekijöistä.

– Tilastoinnin lähtökohdat ovat voineet olleet virheellisiä, tai tilastoinnissa on tapahtunut jokin muu virhe. Myös tilastojen epäonnistunut tulkinta ja analysointi voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin, professori Karvanen toteaa.

Tilastot ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Esa Heikkilä

Samaa tilastoa voidaan tulkita eri tavoin, joko harkitusti tai tahattomasti.

– Tärkeintä on ymmärtää, että mistä on kysymys. Esimerkiksi median tulisi tuntea tilastojen taustat ja muuttujat riittävän hyvin, jotta virheellisiä tulkintoja ei syntyisi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaupunki muutti aikeitaan: nuorten ilmaismatkoja ei lopetetakaan häiriköinnin takia

2017, Lokakuu 19 - 11:28

Oululaiset alle 17-vuotiaat saavat sittenkin huristella maksuttomasti paikallisliikenteen linja-autoilla syyslomaviikon 23.10.–27.10 ajan.

Joukkoliikennejaosto päätti kokouksessaan ylimääräisenä asiana toteuttaa koulujen syyslomalla lasten maksuttoman matkustuskampanjan.

Aikaisemmin kaupunki oli luopumassa syyslomaviikon alle 17-vuotiaiden ilmaisista bussikyydeistä. Tärkeimpänä perusteluna pidettiin nuorten häiriköintiä ilmaismatkoilla. Nuoret olivat muun muassa painelleet turhaat stop-nappia, melunneet, tuoneet polkupyöriä kyytiin ja ajaneet vain muutaman pysäkin päähän, kaupungilta kerrottiin aiemmin Ylelle.

Oulussa on parhaillaan meneillään joukkoliikenteessä kaksi erillistä kampanjaa, joilla houkutellaan asiakkaita joukkoliikenteen pariin. Näiden kampanjoiden ajateltiin korvaavan syyslomaviikon ilmaiset matkat. Joukkoliikennejaosto on päättänyt kampanjoista syksyn aikana.

Joukkoliikennejaoston kokousta johti liikennejaoston varapuheenjohtaja, vihreiden Aino-Kaisa Manninen. Hänen aloitteestaan syyslomaviikon maksuttomat matkat käsiteltiin kokouksessa ylimääräisenä asiana.

– Ilmeni, että oli poliittista halua yli puoluerajojen jatkaa syyslomaviikon maksuttomia matkoja. Sellaista viestiä oli tullut myös koululaisten vanhemmilta, joten siksi asia nostettiin esille, kertoo Manninen.

Joukkoliikennejaoston kannan käänsi Mannisen mukaan myös aiempi Oulun kaupunginvaltuuston päätös. Kaupunki päätti talousarviossaan vuodelle 2017, että Oulun joukkoliikenne osallistuu Suomi 100 -juhlavuoteen tarjoamalla maksuttomat linja-automatkat alle 17-vuotiaille koulujen talvi- ja syyslomaviikoilla.

Valmistelija edelleen eri mieltä

Joukkoliikennejaoksen valmisteleva virkamies, kaupungin joukkoliikennepäällikkö Edwin 't Lam jätti asiaan eriävän mielipiteen.

– Syitä eriävään mielipiteeseen on useita. Ensinnäkin ilmaismatkakampanjassa on mielestäni puute. Joukkoliikennetarjonta ei ole Oulussa syyslomaviikolla yhtä kattavaa kuin normaaliviikolla. Haukiputaalla tietyllä alueilla, Yli-Iissä ja Oulunsalon Salonpäässä ajetaan supistetun vuoroin.

Ilmainen kampanja maksaa kaupungille noin 15 000 euroa, kertoo Edwin 't Lam.

– Ja vielä: Meillä on myös keskipäivän arvolipun matkustamisen hinnanalennuskampanja päällä, jolla houkutellaan asiakkaita kulkemaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kampanja kestää neljä viikkoa, joista yksi on syyslomaviikko. Hinnanalennuskampanjasta ei saada näin täysimääräistä tietoa syyslomaviikon ilmaismatkojen takia, kertoo joukkoliikennepäällikkö Edwin 't Lam.

Pyörien kuljettaminen muuttuu kielletyksi

Ilmaismatkat ovat voimassa arkisin klo 7–21, kun aiemmin matkat olivat maksuttomia yöhön saakka.

Lisäksi polkupyörien kuljettaminen on linja-autoissa kielletty kampanjan ilmaismatkalaisilta.

Otsikkoa korjattu 12.01: Virallista päätöstä ilmaismatkojen lopettamisesta ei ollut tehty, kyse oli vasta aikeista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Raahen kahdesta taposta epäillyn epäillään levittäneen HIV:tä

2017, Lokakuu 19 - 10:43

Miehen epäillään levittäneen tarkoituksella sukupuolitautia. Kyseessä on kahdesta Raahessa tapahtuneesta henkirikoksesta epäilty Tuomas Kangasniemi (entinen Viirelä).

Esitutkinnassa on selvinnyt, että Kangasniemi on harrastanut suojaamatonta seksiä eikä hän ole kertonyt seksikumppanilleen sairastavansa HIV:tä. Oulun poliisilaitos tutkii asiaa törkeänä pahoinpitelynä. Poliisi kuitenkin epäilee, että seksikumppaneita saattaa olla enemmän kuin yksi.

Tapaus ilmeni, kun poliisi tutki kahta syyskuussa 2017 Raahessa tapahtunutta henkirikosta. Kangasniemi on epäiltynä ja vangittuna kyseisistä rikoksista. Sanomalehti Kaleva kertoi, että toinen uhreista on Kangasniemen 65-vuotias äiti, toinen vuonna 1992 syntynyt nainen. Poliisi vahvistaa tiedon Ylelle.

Oulun poliisi pyytää vuosina 2016–2017 Kangasniemen kanssa sukupuoliyhteydessä olleita ottamaan yhteyttä poliisiin.

Mahdollisen HIV-tartunnan saaneiden ilmoittautuminen ja testaaminen on poliisin mukaan tärkeää, sillä he saattavat olla hengenvaarassa. Yle julkaisee miehen nimen ja kuvan, jotta miehen seksikumppanit tunnistavat hänet.

Korjattu klo 10.54: Henkirikokset ovat tapahtuneet Raahessa, mutta tiedossa ei ole, missä kaikkialla mahdollisia seksikumppaneita on ollut. Alkuperäisestä tekstistä sai käsityksen, että Kangasniemen epäiltäisiin levittäneen sukupuolitautia Raahessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isot terveysfirmat pommittavat kuntia ostaakseen terveyskeskukset – "Miettisin asiaa monta kertaa"

2017, Lokakuu 19 - 08:05
Mistä on kyse?
  • Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyihin liittyvä epävarmuus hämmentää kiinteistömarkkinoita.
  • Isot terveysalan firmat haluavat ostaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä.
  • Limingassa selvitellään, myydäänkö kunnan terveyskeskus.
  • Kuntaliitosta varoitellaan, ettei kuntien kannattaisi välttämättä luopua kiinteistöistään.

– Kaikkien kädet nousivat ylös, Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava muistelee tilannetta.

Kun kuntajohtajat olivat hiljattain koolla, heille oli esitetty kysymys, johon vastaukset olivat harvinaisen yksimielisiä. Lähes jokainen kuntajohtaja on saanut yhteydenottoja, joissa kysellään kunnan kiinnostusta ulkoistaa terveyspalvelut ja myydä kiinteistöjä yksityisille.

Alatossavan mukaan useampi yhtiö on ollut häneenkin yhteydessä ja sote-firmat ovat olleet erityisen kiinnostuneita ostamaan kunnan asumispalveluyksiköitä.

Isot terveysalan firmat haluavat ostaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä.Kalevi Rytkölä / Yle

Sinänsä Alatossava ei ihmettele firmojen innokkuutta.

– Tässä laitetaan kahdeksan miljardin markkinat uusiksi.

Ilmiö tunnetaan myös Kuntaliitossa.

Kuntaliiton johtaja lakimies Sami Uotinen kertoo, että yksityiset palveluntuottajat ovat kiinnostuneita kunnan omistamista sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöistä ja ovat halunneet ostaa niitä. Joissakin tapauksissa jopa niin, että ovat sitten luvanneet purkaa aikaisemman kiinteistön ja rakentaa tilalle uuden.

– Kunnat pelkäävät, että heidän käsiinsä jää peruspalvelujen kiinteistöjä, joilla ei ole järkevää käyttöä jatkossa. Toisaaalta kunnat haluavat varmistaa, että siellä sijaitsee kiinteistöjä, jotka ovat hyvässä kunnossa ja joissa tulevaisuudessakin tuotetaan sote-palveluja, Uotinen pohtii.

Liminka haluaa selvät pelisäännöt

Limingan kunnassa selvitellään kannattaisiko kunnan myydä terveyskeskus. Rakennus on vasta muutaman vuoden vanha.

– Kyllähän tässä on näkyvissä epävarmuus kiinteistönomistuksen suhteen. Maakunta tarjoaa tämän hetken tiedon mukaan 3+1 vuoden vuokrasopimuksen.

Kunnalle jäisi velat ja kallis kiinteistö siirtyisi maakunnan käyttöön.

– Me katsomme, että kunnan perustehtävä ei ole vuokraustoiminta ja haemme siksi uusia ratkaisuja, perustelee Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.

Limingassa pohditaan kannattaisiko kunnan myydä terveyskeskus. Pekka Loukkola / Yle

Kunnanjohtajan mukaan kaikki maassamme toimivat isot terveyspalveluja tuottavat yhtiöt ovat olleet aktiivisia ja yhteydenottoja on tullut. Tarjoukset ovat monentyyppisiä koskien esimerkiksi terveyskeskuksia ja hoivakoteja. Skaala on laaja.

– Tehostettu palveluasuminen on sellainen, mikä kiinnostaa ostajia. Sitten on perusterveydenhuolto ja esimerkiksi kotipalveluasiat, Rajala luettelee.

Harvoissa kunnissa on esimerkiksi monia terveyskeskuskiinteistöjä. Laura Räty

Millainen hintalappu terveyskeskukselle pitäisi laittaa? Kiinteistöjen arvoon Rajalalla ei ole suoraa antaa vastausta, vaan hän nostaa esiin sote-uudistuksen ja sen, ettei kiinteistöjen osalta ole tehty pelisääntöjä selväksi.

– Tämä on se asia, miksi monet kunnat Suomessa pohtivat tätä samaa asiaa. Valtiohan ei ole sitoutunut ottamaan näitä kiinteistöjä itselleen, vaan vuokralle. Nyt on epäselvää, millä periaatteella näitä kiinteistöjä arvostetaan. Tämä on tietysti neuvottelukysymys, millainen hinta kiinteistöille muodostuu.

Asiaan pitäisi ottaa aikalisä

Kuntaliitosta kuitenkin toppuutellaan liiallista innokkuutta luopua kunnan omista terveyspalvelujen kiinteistöistä.

– Kannattaisi odottaa, millainen valinnanvapauslaki on tulossa ja miettiä suhteessa siihen tätä jatkoa, Sami Uotinen toteaa.

Tehostettu palveluasuminen kiinnostaa ostajia.Marko Siekkinen / Yle

Helsingin kaupungin entinen apulaiskaupunginjohtaja, nykyinen Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty ei varauksetta kannata kuntia luopumaan omista kiinteistöistään.

– Jos olisin vielä kuntajohtaja, niin miettisin asiaa monta kertaa.

Tässä laitetaan kahdeksan miljardin markkinat uusiksi. Ari Alatossava

Räty pohtii, että tilanteessa, jossa tulevaisuus tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, kunnan näkökulmasta voisi olla järkevää pitää kiinteistöt omissa käsissään.

– Näin jatkossakin voisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluita ja palvelutuotantoa kunnassa on ja kuka niitä tuottaa.

– Harvoissa kunnissa on esimerkiksi monia terveyskeskuskiinteistöjä. Pienissä kunnissahan yksittäiset kiinteistöt on strategisesti sitäkin merkittävämpiä, Räty kertoo.

Lue lisää:

Yksityisten terveysfirmojen sote-tuska: "Ei tiedetä siitä tulevaisuudesta oikein mitään"

"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia