YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 11 min 51 s sitten

Junaliikenne Oulusta pohjoiseen käynnistyy, pudonnut veturi saatu nostettua kiskoille

2017, Syyskuu 10 - 18:21

Oulussa varhain sunnuntaina kiskoita suistunut veturi on saatu nostettua takaisin kiskoille ja henkilöjunaliikenne Oulun pohjoispuolella käynnistyy, tiedotti Liikenneviraston rataliikennekeskus sunnuntaina ennen iltakuutta. Kiskoilta suistunut veturi esti junaliikenteen Oulusta pohjoiseen.

Veturin suistumisessa vaurioitui yksi ratapihan vaihteista ja vika rajoittaa vielä Oulun henkilöratapihan raidekapasiteettia.

Illan ja yön henkilöjunille aiheutuu vielä myöhästymisiä, mutta rataliikennekeskuksen mukaan kaikki junat on tarkoitus ajaa. Moni Ouluun kulkevista junista on myöhästellyt sunnuntaina.

Osa yöpikajunista etelän suuntaan lähtee poikkeuksellisesti Oulusta junarunkojen jäätyä sinne tapahtuman vuoksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Veturi suistui raiteilta – junat Oulun ja Kemin välillä korvataan busseilla

2017, Syyskuu 10 - 06:22

Sähköveturi suistui kiskoilta Oulun aseman pohjoispuolella varhain sunnuntaiaamuna. Rataliikennekeskuksen mukaan veturi estää junaliikenteen Oulusta pohjoiseen.

Pohjoiseen yöjunilla matkaavat kuljetetaan Oulusta määräasemilleen linja-autoilla. Sunnuntain junaliikenne Oulun ja Kemin välillä korvataan linja-autoilla. Rataliikennekeskuksen mukaan suistuneen veturin nostotyöt saadaan päätökseen iltakuuteen mennessä.

Junaliikenne Oulusta etelään ajetaan normaalisti, mutta myöhästymiset ovat mahdollisia.

Veturin suistui kiskoilta aamulla noin kello 5.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rankat sateet voivat saada joet ja järvet tulvimaan – Kainuu voi saada kuukauden sateet yhtenä päivänä

2017, Syyskuu 8 - 20:02

Viikonloppuna koko maahan levittäytyvä matalapaine voi saada joet ja järvet tulvimaan, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

– Lauantai on monin paikoin sateinen etenkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Sunnuntaina sateita tulee lähes koko maassa, ja kaikkein eniten maan keskivaiheilla.

– Runsas vedentulo tarkoittaa sitä, että alkuviikolla voi paikoin esiintyä tulvia maan keskivaiheen alavilla mailla.

Hellinen kertoo, että Kainuussa voi sataa vettä pelkästään sunnuntaina jopa 60 millimetriä, mikä on enemmän kuin koko syyskuun keskimääräinen sademäärä.

– Kun ensi viikkokaan ei näytä mitenkään poutaiselta, Kainuussa syyskuun puoleen väliin mennessä saattaa tulla kaksinkertainen määrä vettä kuin koko syyskuussa keskimäärin, Hellinen sanoo.

Ilmatieteen laitos on antanut runsaista sateista ennakkovaroituksen sunnuntaille ja maanantaille. Varoitus koskee Kainuun maakuntaa, Pohjois-Pohjanmaan kuntia, Pudasjärveä, Taivalkoskea ja Kuusamoa.

Myös tulvatilannetta seuraava Tulvakeskus varoittaa mahdollisesti voimakkaasta vedenpintojen noususta erityisesti Kainuussa ja Pohjanmaalla.

Maanantaina sadetilanne näyttää helpottavan koko maassa, koska sateet väistyvät silloin Venäjälle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Professori toteaa aurinkomyrskystä: "Aurinko heräsi pitkästä aikaa ja ilmoitti: Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja"

2017, Syyskuu 8 - 15:55

Aurinko on viettänyt hiljaiseloa viimeiset 15 vuotta.

Erityisen hiljaista on ollut viimeiset pari vuotta, joiden aikana Auringon pinnalle on muodostunut hyvin vähän suuria auringonpilkkuja.

Perjantain vastaisena yönä alkoi kuitenkin tapahtua. Suomen ylle iskeytyi keskimääräistä voimakkaampi aurinkomyrsky.

– Purkauksellaan Aurinko ilmeisesti ilmoitti, että "huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja", Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Kalevi Mursula veistelee.

Auringon piti olla lepotilassa

Mursulan mukaan aurinkomyrsky oli kooltaan varsin suuri, mutta ei täysin poikkeuksellinen. Poikkeuksellisen myrskystä tekee sen ajankohta.

Auringon aktiivisuutta tutkitaan noin kymmenen vuoden sykleissä. Nykyinen kausi (sykli) käynnistyi hiljaisesta vaiheesta vuonna 2008. Aurinko oli tässä jaksossa aktiivisimmillaan vuonna 2014.

Nyt siis pitäisi olla menossa hiljenevä kausi, jonka hiljaisimman vaiheen pitäisi osua laskelmien mukaan vuoden 2020 tienoille.

– Poikkeuksellisen rauhallinen Aurinko on ollut viimeisen vuoden. Ja kun nyt myrsky yllätti, yllätti se myös meidät tutkijat, Mursula toteaa.

Mursulan mukaan Auringon tämän viikon yllätyksestä on vaikea lähteä ennustamaan tulevia aurinkomyrskyjä, tai mitään suurempaa.

Aurinkosyklejä on laskettu jo 1700-luvulta lähtien. Nyt on käynnissä 24. sykli.

Auringonpilkusta voi ennustaa

Parhaillaan Unkarissa aurinkotutkijoiden kokoukseen osallistuva Mursula sanoo, ettei aurinkomyrskyä ole helppo ennustaa.

Nasan SDO-observatorion kuva voimakkaasta aurinkomyrskystä 12. heinäkuuta 2012. Kuva on otettu aallonpituudella, joka saa auringon näyttämään vihertävältä.Nasa

– Nyt pintaan muodostui hyvin suuri auringonpilkku, joka tarkoittaa sitä, että siinä kohtaa on myös erittäin voimakkaita magneettikenttiä. Magneettikenttiin liittyy yleensä purkauksen mahdollisuus, Mursula kertoo.

Aurinkomyrskyjä aiheuttaa Auringon uloimman kaasukehän koronan massapurkaukset.

– Ne taas aiheuttavat häiriöitä Maan magneettikentässä. Näistä häiriöistä syntyvät revontulet, Mursula kertoo.

Gps-toiminnot voivat häiriintyä

Häiriöitä voimakas aurinkomyrsky voi aiheuttaa esimerkiksi satelliittien kautta toimivissa gps-laitteissa.

– Kännyköihin eivät nämä myrskyt yllä. Kännykät toimivat sen verran lähellä maan pintaa, Mursula sanoo.

Mursulan mukaan esimerkisi sähkönjakeluun erittäinkään voimakas aurinkomyrsky ei Suomessa vaikuta.

– Meidän verkkomme on rakennettu sikäli hyväksi ja kestäväksi, etteivät nämä ilmiöt niiden toimintaan vaikuta.

Revontulia luvassa runsaasti

Mursula ennustaa, että Suomessa nähdään lähiaikoina revontulia Helsinkiä myöten.

– Auringosta on edelleen lähdössä massapurkauksia, jotka voivat aiheuttaa enemmänkin revontulia. Taivaalle kannattaa tuijotella, Mursula sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maria Perätalo menetti lapsensa ja nyt hän ompelee enkelipukuja kuolleille vauvoille – "Että he saisivat jotain kaunista päällensä"

2017, Syyskuu 8 - 12:04

Maria Perätalo, 41, tietää, miltä tuntuu haudata oma vauva. Perheen esikoinen Ruusu-tyttö kuoli kesken synnytyksen kymmenen vuotta sitten. Täysikokoisen vauvan yllättävä menetys oli shokki, josta toipuminen vei pitkään.

Ruusu sai arkkuun ylleen vaatteet, jotka oli tarkoitettu puettavaksi, kun äiti ja tyttö pääsevät synnytyksen jälkeen kotiin. Ruusua oli odottamassa valkoinen potkupuku ja Maria itse kutomat töppöset, tumput ja pipo.

Maria tietää, että kaikki eivät ehdi hankkia vauvanvaatteita valmiiksi. Monesti vauvojen kuolemaan liittyvät tilanteet tulevat eteen niin äkisti, etteivät vanhemmat ole osanneet varautua siihen millään tavalla.

– Ennenaikaisesti syntyvät vauvat ovat myös hyvin pieniä ja hauraita, eikä sopivan kokoisia vaatteita ole tarjolla, Maria kertoo.

Hääpuvun hihasta syntyi pieni enkelimekko.Elisa Kinnunen / Yle

Maria haluaa olla omalta osaltaan helpottamassa vauvansa äkillisesti menettäneiden vanhempien tuskaa. Hän tekee harrastuksenaan enkelipukuja eli arkkuvaatteita vauvoille, jotka eivät pääse kotiin sairaalasta. Maria haluaa tehdä vaatteista mahdollisimman kauniita, sillä niiden pukeminen voi olla vanhemmille ainutkertainen kokemus.

– Enkelivauvan saa pukea vain yhden kerran. Haluan, että hän saa jotain kaunista päällensä, hän sanoo.

Hääpuvuista tulee arkkuvaatteita

Marialla on kädessään isot sakset, kun hän ottaa päättäväisesti kiinni kermanvaaleasta hääpuvusta, jonka leveässä helmassa on kangasta metrikaupalla.

– Tämä on vähän brutaalia. Hääpukujen leikkaaminen vaatii sakset ja siviilirohkeutta, hän naurahtaa.

Jokainen Marian tekemä enkelipuku on yksilöllinen.Elisa Kinnunen / Yle

Aluksi hienojen asujen saksiminen hirvitti, mutta nyt hän keskittyy puvun rakenteisiin ja siihen, mihin materiaali taipuu. Parhaillaan työstettävänä olevasta puvusta tulee 10–20 pientä enkelipukua. Hääpuku on tullut Oulun Haukiputaalla asuvalle Perätalolle postitse Kouvolasta ja sen mukana oli kirje.

Hei

Tässä tämä puku, josta sovimme Facebookissa. Toivottavasti joku pieni enkeli saa siitä kauniin puvun viimeiselle matkalleen. (Sydän) Teet ihanaa työtä.

Pellavaa, pitsiä, silkkiä ja satiinia

Marian taitavissa käsissä syntyy kastemekkoja muistuttavia pukuja pienenpienistä aina täysikokoiselle vauvalle sopivaan. Niiden materiaalina on silkkiä, pellavaa, satiinia ja pitsiä, kaikki hääpuvuista leikattuja. Osa puvuista on pelkistettyjä, toiset runsaampia.

– Vanhemmilla on erilaisia makuja, joten pukujakin on moneen lähtöön, Maria kertoo.

Perätalo aloitti makaaberiksi kutsumansa harrastuksen vuosi sitten. Hän oli huomannut lehdessä jutun, jossa kerrottiin, kuinka Amerikassa tehtiin hääpuvuista enkelipukuja kuolleille vauvoille.

Maria päätti tehdä saman myös Suomessa. Hän otti yhteyttä Washingtonissa enkelipukuja tekevään Michelle Matthewsiin, sai häneltä kaavat, perusti Facebook-sivut Enkelipukuja ja muita ompeluksia. Sen jälkeen hän alkoi ommella pukuja lahjoituksena saamistaan hääpuvuista. Niitä hääpukuja on jonossa toista sataa, joten materiaalista ei ole puutetta.

Poikien ja tyttöjen puvut koristellaan eri tavalla.Elisa Kinnunen / Yle

Marian innoittamana enkelipukuja ompelee jo pitkälti toistakymmentä naista eri puolilla Suomea.

Maria muistelee, että aluksi enkelipukuja tuntui olevan vaikea saada sairaaloihin, sillä kaikkialla niiden antamista kuolleen vauvan vanhemmille ei pidetty sopivana. Alkukankeuden jälkeen vaaleat vaatteet ovat löytäneet tiensä useisiin synnytyssairaaloihin. Viimeisimpänä pukuja on alkanut vastaanottaa myös Oulun yliopistollinen sairaala. Ompelijat tekevät pukuja myös tilaustyönä.

Ompelu on myös surutyötä

Ompeleminen on Marialle henkireikä hektisen opettajantyön rinnalla. Ommellessa saa omaa aikaa ja ajatukset pois arjesta. Kuolleita vauvoja Maria ei ompelukoneen äärellä mieti, sillä silloin sormet olisivat vaarassa.

Enkelipukujen ompelu ei myöskään itketä, vaikka pukujen taustalla on surullisia tapahtumia. Vuoden aikana Maria laskee tehneensä 50–60 vauvojen arkkuvaatetta.

Maria myöntää enkelipukujen ompelun olevan kuitenkin eräänlaista surutyötä. Ruusun kuoleman jälkeen hän sai kaksi poikaa, Kunton ja Sisun, jotka eivät ole kiinnostuneita pitsihepeneistä. Nukenvaatteiden ja prinsessamekkojen sijaan Maria luo kaunista ompelemalla enkelipukuja.

Lahjoitetuista hääpuvuista otetaan talteen kaikki materiaali.Elisa Kinnunen / Yle

Maria tekee käsitöitään kotonaan keittiön pöydän ääressä, jolloin koko perhe näkee äidin puuhat. Kuolleille vauvoille vaatteiden ompelu ei aiheuta perheessä enää mitään reaktioita. Puolisokin on antanut harrastukselle hiljaisen hyväksyntänsä, ja välillä hänen kauttaan Maria välitetään materiaaleja ompeluksia varten.

– Jokin aika sitten Kunto sanoi, että on sääli laittaa arkkuun hieno mekko, kun eihän sitä kukaan siellä näe. Vastasin hänelle, että kyllähän vanhemmat sen näkevät ja on tärkeää, että vauva on nätisti puettu.

Toisenkin lapsen menetys oli lähellä  

Kuolemasta puhuminen on Perätaloilla arkipäivää. Isosisko Ruusun kuolemasta on kerrottu perheen pojille avoimesti, samoin vauvojen, lasten ja vanhempien kuolemasta on käyty keskustelua lasten kanssa.

Maria ei ota elämää itsestään selvyytenä, sillä hän oli lähellä menettää myös toisen lapsensa. Kunto joutui olemaan syntymänsä jälkeen kuukauden tehohoidossa OYS:ssa.

Perheen esikoinen Ruusu-tytär säilyy muistoissa.Elisa Kinnunen / Yle

Kun poika pääsi vihdoin kotiin, Maria intoutui ompelemaan osastolle kiitospeittoja. Pienille keskosille tarkoitettuja tilkkupeittoja kertyi yhtä monta kuin päiviä, jotka Kunto joutui viettämään osastolla hoidossa eli kolmekymmentä.

Raskaista kokemuksista huolimatta Maria halusi vielä yhden lapsen. Sisun kohdalla kaikki sujui hyvin.

– Tällä taustalla ja näillä kokemuksilla ajattelin, että pitää tehdä vielä särkymävaraa, Maria sanoo pilke silmäkulmassa.

Maria sai apua vertaistuesta

Maria Perätalo selvisi vauvansa menetyksestä vertaistuen avulla. Hän kiittelee, kuinka vertaistukiyhdistys KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry tarjosi nopeasti apua, kun hän otti yhteyttä. Julkisella sektorilla keskusteluavun saamiseen olisi mennyt viikkoja. Sairaalassa apua olisi ollut tarjolla heti synnytyksen jälkeen, mutta se oli ollut liian aikaista.

Lahjoitetun hääpuvun mukana tuli kirje, jossa kiitellään Mariaa tämän tekemästä työstä.Elisa Kinnunen / Yle

Ruusun kuoleman jälkeen Maria on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä lapsensa menettäneiden kanssa. Marian mukaan halu auttaa ja kohdata lapsensa menettäneitä on hänellä sisäsyntyistä. Enkelipukujen ompelusta hän saa itselleen hyvän mielen.

– Nyt tekee mieli auttaa käytännön läheisesti ja käsillä tekemällä, Maria sanoo ja ompelee samalla minikokoista pitsipukua, jonka materiaali on kermanvaalean hääpuvun hihasta.

Lue myös:

Vauvakuolemat on saatu Suomessa pohjalukemiin, mutta kaikkia ei voida estää – "Aina selitystä ei vain löydy"

Enkelipukuja häämekoista (Forum24)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuolleina syntyneiden määrä saatu pohjalukemiin Suomessa, mutta kaikkia ei voida estää – "Aina selitystä ei vain löydy"

2017, Syyskuu 8 - 05:55

Kuolleena syntyneiden lasten määrä on vähentynyt Suomessa vuosikymmeniä. Nyt kehitys on kuitenkin tasaantunut: THL:n tilastojen mukaan kuolleena syntyneiden määrä ei ole enää vähentynyt 2010-luvulla.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo, että nykyisistä luvuista on enää vaikea päästä paljoa alemmas. Syynä parantuneeseen tilanteeseen on raskaudenaikaisen seurannan kehittyminen.

Nykyisin asioista tiedetään paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Mika Gissler

– Infektiot on saatu kuriin, ja nykyisin asioista tiedetään paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Kuolemaan johtaneita syitä etsitään esimerkiksi geeneistä.

Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto on samoilla linjoilla Gisslerin kanssa. Terveysteknologia on tuottanut laitteita ja tutkimustyö tietoa, joita on otettu käyttöön kätilön työssä.

Vauvan kuolemansyy jää usein selviämättä

Suomessa syntyy kuolleena vuosittain noin 170 lasta. Tämä on kolme kuollutta lasta tuhatta synnytystä kohti. Vielä 1980-luvun loppupuolella luku oli viisi kuollutta lasta tuhatta synnytystä kohti ja 2000-luvun alkupuolella neljä.

Kuolleena syntyneiden vauvojen määrä on vähentynyt merkittävästi muun muassa raskaudenaikaisen seurannan takia.Katja Halinen / Yle

Yleisin sikiön kuolinsyy on hapenpuute. Siihen menehtyy noin joka kolmas kuolleena syntynyt vauva. Toiseksi yleisin syy on epämuodostumat.

Yli kolmasosaa kuolleena syntyneiden lasten kuolinsyistä ei pystytä määrittelemään. Gisslerin mukaan näistä ainoastaan hapenpuutetta voidaan ennaltaehkäistä, eikä sekään ole helppoa.

– Kuolleina syntyneille vauvoille pyritään aina tekemään ruumiinavaus, mutta aina selitystä kuolemalle ei vain löydy.

Ruumiinavausta ei tehdä, mikäli vanhemmat eivät sitä halua. Yleensä he kuitenkin haluavat, Gissler sanoo.

Mika Gisslerin mukaan kuolleena syntyneiden määrä saadaan pidettyä pienenä riskiryhmien tarkalla seurannalla, raskaudenaikaisten sairauksien hoidolla ja ennaltaehkäisemällä ennenaikaisia synnytyksiä. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi naiset, jotka ovat jo aikaisemmin synnyttäneet kuolleen lapsen tai kokeneet myöhäisen keskenmenon.

Kertaalleen kuolleen vauvan synnyttäneellä on riski päätyä tilanteeseen uudelleen

Gisslerin mukaan kertaalleen kuolleen lapsen synnyttäneillä on kohonnut riski päätyä samaan tilanteeseen toistamiseen. Hän kertoo, että esimerkiksi vuoden 2010-2016 syntymärekisterin mukaan yhden kerran kuolleen lapsen synnyttäneillä on noin seitsemänkertainen riski päätyä kuolleen lapsen syntymään toistamiseen, kun verrataan sellaisiin naisiin, joilla vastaavaa menetystä ei ole ollut.

– Riski saattaa aiheestakin huolestuttaa lapsen menetyksen kokeneita perheitä, Gissler sanoo.

Kuolleen vauvan syntymä on pysäyttävä hetki. Siinä ollaan elämän ja kuoleman äärellä. Leena Lehto

Käytännössä luvut ovat kuitenkin pieniä. Vuosina 2010-2016 kerran kuolleena syntyneen lapsen saaneista alle kaksi prosenttia päätyi samaan tilanteeseen uudelleen. Siis 98 prosenttia lapsista syntyi elävänä.

Gisslerin mukaan lääkärit, hoitohenkilökunta ja tutkijat ovat kiinnostuneita selvittämään kohonneen riskin taustatekijöitä ja syitä. Taustalla voi olla esimerkiksi äidin geneettinen sairaus.

– Raskaana olevan naisen kannalta on tärkeä ymmärtää, että hänen kohdalla riski on vähäinen, vaikka riskisuhde on kohonnut.

Kuolleena syntynyt vauva voi jäädä vanhempiensa ainokaiseksi

Kuolleen vauvan syntymä on harvinaista myös kätilöille. Leena Lehto sanoo, että voi olla kätilöitä, jotka eivät koko uransa aikana kohtaa kuolleen vauvan syntymää. Yliopistollisissa sairaaloissa tilanne on eri, sillä niihin on keskitetty riskiraskauksia.

Selvästi suurin osa kuolleen vauvan saaneista äideistä synnyttää seuraavalla kerralla terveen lapsen.Toni Pitkänen / Yle

Lehdon mukaan kuolleen vauvan syntymä on aina kamala tilanne myös kätilöille. Kätilö voi tuntea syyllisyyttä tapahtumasta ja miettiä, olisiko tilanteessa voinut toimia toisin, Lehto sanoo.

– Kuolleen vauvan syntymä on pysäyttävä hetki. Siinä ollaan elämän ja kuoleman äärellä.

Mika Gissler harmittelee, että vauvan kuolemaan päätynyt raskaus voi jäädä viimeiseksi, sillä kaikki eivät uskalla hankkiutua uudelleen raskaaksi menetyksen pelossa.

– Aikaisemmin oli normaalia, että joka perheessä oli joko kuolleena syntynyt vauva tai lapsi kuoli pienenä. Nykyisin tilanne on vanhemmille vaikea, kun se omalle kohdalle sattuu.

Korjaus otsikkoon 8.9. klo 17.10: "Vauvakuolemat" muutettu muotoon "Kuolleina syntyneet".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viikonloppuna sateista, pilvistä ja tuulista – "Kyllä tämä ihan syksyltä näyttää"

2017, Syyskuu 7 - 19:32

Syksy saapuu Suomeen vääjäämättä viikonloppuna, jolloin sää näyttää sateiselta, pilviseltä ja tuuliselta.

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan vielä huomenna perjantaina sadealue on hajanainen, mutta lauantaina ja sunnuntaina vyöryy voimakas matalapaine sateineen koko maahan.

– Kyllä tämä ihan syksyltä näyttää. Joka paikassa tulee enemmän tai vähemmän vettä. Viikonloppu on todella pilvinen, toteaa Kotakorpi vilkaistuaan tulevien päivien sääkarttoja.

Kotakorpi sanoo, että sateilta tuskin vältytään ensi viikollakaan.

– Alkuviikosta Suomea lähestyy lännestä päin aika laaja matalapaine, joka voi tuoda melko lailla sadetta ja tuulta etenkin keskiviikolle ja torstaille.

Ainostaan pohjoisin Lappi saattaa säästyä sateilta viikonloppuna. Enimmät sateet tulevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Siellä sateet uhkaavat jäädä paikoilleen useammaksikin päiväksi, kertoo Kotakorpi.

Sateista ja tuulista huolimatta tulevien päivien sää on varsin lämmin.

– Sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina Etelä-Suomessa lämpötilat voivat kohota jopa kahteenkymmeneen asteeseen.

Sääkartta perjantaille 8. syyskuuta. Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tällaiselle hoivapalvelulle olisi nyt kysyntää: sijaishoitaja hetkeksi omaishoitajan kotiin

2017, Syyskuu 7 - 07:50

Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka huolehtivat omaisestaan lähes yötä päivää, omaishoitajan statuksella tai ilman. Virallisille omaishoitajille kaupunki ja kunnat järjestävät vapaapäiviä, mutta myös muut läheisiään hoitavat kaipaisivat välillä lepoa.

Heidän voi kuitenkin olla vaikea löytää ketään kotiin tuuraamaan esimerkiksi kauppa- tai harrastusreissun ajaksi.

– Näihin palveluihin ei löydy tänä päivänä tarpeeksi vaihtoehtoja, sanoo omaishoidon kehittämisestä vastaava muutosagentti Rita Oinas.

Yhä enemmän kaivataan myös ilta– ja viikonloppuhoitoaikoja. Minnamaria Salminen

Sekä viralliset omaishoitajat että läheisestään muuten huolehtivat kaipaisivat ensisijaisesti apua kotiin.

– Nyt se ei ole mahdollista ympärivuorokautisesti. Yhä enemmän kaivataan myös ilta- ja viikonloppuhoitoaikoja, jotka mahdollistaisivat omaishoitajille vapaata, kertoo Oulun seudun omaishoitajien toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen.

Omaishoitaja
  • Suomessa omaisia ja tuttavia auttavia henkilöitä on noin 1,25 miljoonaa.
  • Pääasiallisia auttajia 350 000, joista sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavia 60 00.
  • Omaishoidon tukea saavia oli 44 107 vuonna 2015 (sotkanet.fi )
  • Omaishoitajalla takoitetaan hoidettavan omaista tai hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen.

Hoidettaville toivotaan myös päivähoitopaikkaa, minne heidät vietäisiin lyhytaikaisesti tarpeen vaatiessa.

– Jos omaishoitaja sairastuu, niin apua pitäisi saada kotiin tai niin, että hoidettavan voisi nopeasti viedä jonnekin hoitoon, Salminen sanoo.

Kotiin kaivataan apua ja tukea

Osa omaishoitajistakaan ei käytä heille kuuluvia lakisääteisiä vapaita. Tilannetta rajoittaa muun muassa se, että hoidettava ei halua lähteä kodistaan outoon ympäristöön.

– Yksikkö, minne hoidettava viedään, ei tunnu välttämättä mielekkäältä ja turvalliselta. Se voi sekoittaa päivärytmiä ja arkea, toteaa Oinas.

Hänen työnään on kehittää ikäihmisten palveluita ja omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hänen käsityksensä on, että yksityistä kotihoitoa ja kotihoitoyrityksiä tarvitaan entistä enemmän.

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Jyrki Lyytikkä / Yle

– Saan jatkuvasti viestiä kentältä, että kotiin annettava palvelumuoto voisi olla hyvä ratkaisu. Yritys tai henkilö, joka voisi kiertää kodeissa vanhuksia hoivaamassa, olisi kokeilemisen arvoinen mahdollisuus.

Uusien markkinoiden avauduttua moni voisi myös työllistää itsensä tällaisella palvelulla.

– Osapäiväisestä hoitovapaasta on hyviä kokemuksia. Varsinkin, kun palvelusuhde on jatkuva, se on molemmille osapuolille mieluisaa ja mukavaa. Omaisesta huolehtiva voi silloin turvalisin mielin olla pois kotoa omilla asioillaan, sanoo Oinas.

Perhehoito on uusi keino

Nykyisin ikäihminen tipahtaa liian helposti suoraan kotoa tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Polun varrella on liian vähän vaihtoehtoja.

– Kotipalvelut ovat aina ensisijaisia. Kun palveluntarve alkaa olla ympärivuorokautista, päädytään usein ratkaisuun, jossa joudutaan muuttaman pois kotoa, Rita Oinas toteaa.

Kun palveluntarve alkaa olla ympärivuorokautista, päädytään usein ratkaisuun, jossa joudutaan muuttaman pois kotoa. Rita Oinas

Perhehoito on yksi melko uusi keino omaishoitajien tukemiseen. Perhehoitaja voi tulla hoidettavan kotiin tai perhehoitaja voi hoitaa useampaa vanhusta omassa kodissaan.

– Haluamme kehittää ja vahvistaa valtakunnallisesti erityisesti perhehoitoa, Oinas sanoo.

Esimerkiksi Oulun kaupunki on kouluttanut perhehoitajia, jotka tarjoavat lyhytaikaista hoitoa lakisääteisten vapaiden ajaksi.

– Oulussa on monia mahdollisuuksia hoitoon, mutta pienemmillä paikkakunnilla vaihtoehdot voivat olla vähäisiä, toteaa Minnamaria Salminen.

Myös vapaaehtoiset tekevät työtä omaishoitajien taakan helpottamiseksi. Heille riittäisi nykyistäkin enemmän työtä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellista koko maassa: Monta Oulun poliisia joutunut vakavan väkivallan kohteeksi kesällä – "Tilanne kentällä on nyt arvaamaton"

2017, Syyskuu 6 - 14:06

Oulun poliisi on joutunut kuluneen kesän aikana vakavan väkivallan kohteeksi aikaisempaa useammin. Peräti viisi poliisimiestä on joutunut vakavan väkivallan kohteeksi.

Kaikkein vakavimmissa tilanteissa poliisia on yritetty estää hoitamasta virkatehtävää käyttämällä niin voimakasta väkivaltaa, että tapahtuneesta on kirjattu rikosilmoitus rikosnimikkeellä murhan yritys.

Vuoden 2017 aikana muualla maassa ei ole kirjattu tapahtuneeksi yhtään poliisiin kohdistunutta murhan yritystä.

Tapausten kasaantumisen parin kuukauden ajalle on poikkeuksellista. Arto Karnaranta

Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo, että kesäkuussa mies yritti ampua kiinniottoa suorittanutta poliisipartiota haulikolla. Ladattuun haulikkoon tuli syöttöhäiriö, jonka ansiosta vakavilta seurauksilta vältyttiin.

Elokuun alkupuolella mies löi kiinniottotilanteessa kahta poliisimiestä useita kertoja veitsellä pään alueelle. Elokuun loppupuolella mies yritti kovalla ylinopeudella kuljettamallaan ajoneuvolla törmätä takaa-ajotilanteessa hänen pysäyttämisekseen piikkimattoa ajoradalle asentaneeseen poliisimieheen.

Kaikki tapaukset ovat tapahtuneet Oulussa. Tapaukset ovat tutkinnassa Lapin poliisilaitoksessa, joka vastaa niiden tiedottamisesta.

Oulun poliisi on ollut virkatehtäviä hoitaessaan usein vakavan väkivallan kohteenta. (Arkistokuva: Oulu, tammikuu 2015)Risto Degerman / Yle

– Tapausten kasaantumisen parin kuukauden ajalle on poikkeuksellista. Toivon todella, että kyse on enemmänkin sattumasta kuin siitä, että tämänkaltainen voimakas väkivaltainen käyttäytyminen poliisia kohtaan olisi lisääntymässä.

Varautumista ja varustautumista

Vuonna 2016 tällaisia tapauksia ei ollut Oulun poliisilaitoksen alueella yhtään. Vuonna 2015 tapauksia oli yksi. Tammikuussa poliisia lyötiin kiinniottotilanteessa kirveellä päähän. Vakavammalta vammalta selvittiin poliisimiehen päässä olleen suojakypärän ansiosta. Vuoden 2015 tapausta lukuun ottamatta rikoksesta epäillyt ovat suomalaisia miehiä.

Arto Karnaranta kertoo, että tapaukset ovat vaikuttaneet poliisin työhön, sillä työturvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja varauduttava aiempaa tarkemmin tilanteisiin, joissa voi olla jonkinlaista väkivallan tai lievemmän väkivallan uhkaa.

– Tilanteet pyritään hoitamaan suuremmalla resurssilla kuin yhdellä partiolla. Huomioimme kaikki mahdollisuudet aina vain tarkemmin. Pääasiassa tilanteet ovat olleet yllätyksellisiä. Niihin ei ole aina voinut varautua.

Olosuhteet kentällä ovat muuttuneet. Arto Karnaranta

Karnaranta on ollut poliisina 36 vuotta, mistä ajasta nuorena poliisina kentällä useita vuosia. Joskus tuolloin oli vakavia tilanteita, mutta harvoin.

Kenttäpartioita ryhdytään varustamaan myös konepistooleilla.

– Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana olosuhteet kentällä ovat muuttuneet. Poliisi joutuu varustautumaan, varautumaan ja myös kouluttautumaan aiempaa enemmän.

Aina ei voi ennakoida

– Tilanne kentällä on nyt arvaamaton. Aina ei voi ennakoida kaikkea, ja lisäksi hälytystehtäviä on huomattavasti aiempaa enemmän, Arto Karnaranta sanoo.

Suhtautuminen poliisiin on Karnarannan mukaan myös muuttunut.

– Osalla ihmisiä arvostus ja kunnioitus poliisia kohtaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaajana on muuttunut. Osa on valmis käyttämään vaikka asetta estääkseen poliisin virkatoimet. Osalla tämä kynnys on mataloitunut, mutta vain harvalla.

Tällaisiin tekoihin liittyvät pääsääntöisesti aina alkoholi, muut päihteet ja huumeet tai mielenterveysongelmat taikka kaikki yhdessä, Karnaranta sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuusamossa ammuttiin alle vuoden ikäinen pentukarhu

2017, Syyskuu 6 - 10:55

Kuusamossa on ammuttu pentukarhu. Asiaa tutkiva Kainuun rajavartiosto epäilee tapausta törkeäksi metsästysrikokseksi.

Karhun kaato tapahtui luvallisen karhunmetsästyksen yhteydessä.

– Alustavan tutkinnan ja asiantuntijalausunnon mukaan ammuttu karhu on alle vuoden ikäinen. Alle vuoden ikäisen karhun metsästäminen on kielletty, muistuttaa tutkinnanjohtaja Heikki Koponen Kainuun rajavartiostosta.

Koposen mukaan epäilys rikoksesta on vahva.

Tapauksen tutkinta jatkuu karhun iän lopullisella varmistamisella.

– Tutkimme myös metsästystapahtumaa ja kaatoon liittyviä asioita, Koponen kertoo.

Koposen mukaan metsästystapahtumassa oli mukana paikkakuntalaisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä.

Karhunpentu kaadettiin 2. syyskuuta Pohjois-Kuusamossa. Pentu oli naaras.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hailuodon silta voi haitata harvinaisia sammakkoja, lintuja ja kasveja – "Nämä eivät valitettavasti ole kovin söpöjä lajeja"

2017, Syyskuu 5 - 18:10

Kiinteää tieyhteyttä Hailuodon ja mantereen väliin ei tarvita. Näin ajattelee moni pengertien mahdollisista luontohaitoista huolestunut.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saaren mukaan parasta olisi, jos sillan rakentamisen sijaan Hailuodon lauttayhteydet pistettäisiin kuntoon.

– Lisää lauttayhteyksiä, niin, että rannalla ei joutuisi odottelemaan, Esko Saari suosittelee.

Moni näkee punaista aina, kun Hailuodon silta mainitaan.

Yli kuusi kilometriä pitkä penger käytännössä katkaisee Hailuodon Huikun ja Oulunsalon Riutunkarin välin ja estää veden ja jään luonnolliset liikkeet alueella.

Esko Saari on huolissaan Hailuodon pengertien vaikutuksista luontoon ja kansallismaisemaan.Paulus Markkula / Yle

– Mistä edes löytyy tarvittavat miljoona kuutiota ensiluokkaista kivimursketta tien pohjaksi? Saari kysyy.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin mukaan kyseinen pengertie olisi vaarallinen ainakin myrskyisillä ja liukkailla keleillä. Piiri korostaa, että kaavaselostuksenkin mukaan kovilla tuulilla vesi voi huuhdella 3,5 metrin korkuisen penkereen tien pintaa, ja irtojäät voivat kasautua jopa tielle asti.

Harvinaisia lajeja uhattuna

Siltayhteyttä vastustetaan etenkin uhanalaisten luontoarvojen vuoksi. Alueen monilla Natura-alueilla esiintyy uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvi-, sammakko- ja lintulajeja kuten etelänsuosirri, viitasammakko, ruijanesikko ja rönsysorsimo.

Lajeja ei oikeastaan ole muualla kuin tässä Perämeren ympäristössä. Esko Saari

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari selostaa, että alueella yhä jatkuva maankohoaminen ja siihen liittyvä jääeroosio pitävät hengissä muun muassa erityistä kasvilajien joukkoa, jonka historia ulottuu ajalle, jolloin Jäämeri ja tuleva Itämeri olivat vain kapean maakannaksen erottamia.

– Tämä kasvijoukko joutuu vaaraan, jos pengertie rakennetaan. Lajeja ei oikeastaan ole muualla kuin tässä Perämeren ympäristössä.

Saaren mukaan näiden harvinaisten lajien puolustaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin vaikkapa sympaattisen pandan.

– Nämä eivät valitettavasti ole kovin söpöjä lajeja. Mutta ne ovat arvokkaita, luonnon omia taideteoksia, Saari painottaa.

Siltasuunnitelmista tehdyt valitukset ovat hallinto- ja korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävinä, ja uusia valituksia saattaa yhä tulla.

Hallitus kuitenkin on jo myöntänyt budjetista rahoituksen Hailuodon ja Oulunsalon väliselle yhteydelle eli pengertielle ja kahdelle sillalle.

Lue myös:

Hailuotoon on puuhattu siltaa vuosikymmenten ajan – eikä sen toteutuminen varmistu vielä vuosiin

Hailuodon sillan ympäristövaikutukset pelättyä pienempiä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Byggmax sulkee neljä liikettään

2017, Syyskuu 5 - 17:44

Ruotsalainen rakennustarvikeketju Byggmax lakkauttaa liikkeensä Jyväskylässä, Oulussa, Pirkkalassa ja Seinäjoella. Suljettavista liikkeistä irtisanotaan 11 työntekijää. Yhtiö jatkaa vielä yt-neuvotteluja Kangasalan myymälän osalta.

Suljettavat myymälät lakkautetaan lokakuun ja marraskuun lopulla. Byggmaxilla on nyt Suomessa 13 myymälää ja 68 vakituista työntekijää.

Ketju pyrkii laajentamaan verkostoaan Suomessa ja kertoo avaaansa ensi vuonna uuden myymälän Riihimäelle.

– Tavoitteenamme on edelleen 20-25 myymälän verkosto Suomessa. Voidaksemme jatkossa laajentaa liiketoimintaamme Suomessa, kannattavuutta pitää parantaa, sanoi Byggmaxin maajohtaja Aleksi Virkkunen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Veljekset ovat myyneet kahvia hailuotolaisille ja matkailijoille jo vuosikymmeniä: "Sen nyt näkee sitten, tuleeko se tie ollenkaan"

2017, Syyskuu 5 - 13:42
Lauttamatkan päässä mantereestaRisto Degerman / Yle

Luodon ja mantereen välinen lauttayhteys otettiin käyttöön heinäkuussa 1968. Se korvasi silloin mantereen ja saaren välillä liikennöineen Hailuoto- laivan. Päätöksen mukaan kysymys oli väliaikaisesta ratkaisusta.

Suunnitelmien mukaan Hailuotoon tuleva pengertien ja siltojen yhdistelmä korvaisi nykyisen lauttaliikenteen vuonna 2021.

Tiehanketta on perusteltu muun muassa sillä, että nykyiset lautat alkavat olla siinä kunnossa, että niihin pitäisi tehdä isoja investointeja tai ne pitäisi korvata kokonaan uusilla aluksilla.

Hailuodon lauttalinjan molemmissa päissä on pieni merituulten pieksämä kahviorakennus. Niistä asiakkaat voivat ostaa matkamuistoja, kioskituotteita ja munkkikahveja. Kahviloita pyörittää Huikun grillikioski ja kahvio, jonka yrittäjänä on Jouko Ervasti. Hänen kaverinaan yrityksessä on velipoika Kauko Ervasti.

Jouko työskentelee pääasiassa Hailuodon Huikussa olevassa kahvilassa ja Kauko Oulunsalon päässä Riutunkarin lauttarannassa.

Lauttakahvilan eksotiikkaa

Lauttarannan kahviloiden asiakkaat ovat pääasiassa matkailijoita ja lauttavuoroaan odottelevia matkustajia. Hailuodon saaren eksotiikkaan onkin monen turistin mielessä liittynyt seitsemän kilometrin merimatka keltaisen lautan kyydissä.

Saareen liikennöi nykyisin kaksi lauttaa. Arkisin käytössä on yleensä yksi lautta, joka kulkee tunnin välein. Viikonloppuisin ja matkailusesongin aikana matkalaisia kuljettaa myös päälautta Merisiltaa hiukan pienempi Meriluoto.

Merimatka Perämeren aaltojen yli on ollut Hailuodossa käyville eksoottinen lisä. Pengertien ja siltojen jälkeen näkymät säilyvät, mutta merimatkaa ei enää ole.Risto Degerman / Yle

Eksotiikan ja Hailuodon vetovoiman katoamiseen Ervastin veljekset eivät usko, vaikka kiinteän tien jälkeen tämä asiakaskunta ainakin rantakahviloista väistämättä hupenee.

– Kehitys menee aina eteenpäin, ja siksi täytyy suhtautua sillan tuloon toiveikkaasti, Jouko Ervasti sanoo.

Hän myöntää kuitenkin, että pienelle yrittäjälle haastetta riittää, kun tavoitteena on saada ihmiset pysähtymään palveluiden ääreen.

Vaikka Hailuodossa välillä onkin riittänyt matkailijoita, ei saaressa Jouko Ervastin mielestä ole vielä oikeita ruuhkia nähtykään. Silta saattaa muuttaa tilanteen.Timo Nykyri / Yle

Ennusteiden mukaan kiinteän tieyhteyden saaminen saareen lisää kulkijoiden määrää, mikä taas avaa uusia mahdollisuuksia.

Kahvilanpidon ohessa myös matkamuistoja valmistava Kauko Ervasti muistuttaa, että turisteja riittää myös saaren sisäosissa, ja heille voidaan matkamuistoja myydä myös siellä.

Täytyy suhtautua sillan tuloon toiveikkaasti. Jouko Ervasti

Pitkän linjan Hailuodon matkailuyrittäjinä Jouko ja Kauko Ervasti ovat seuranneet lauttaliikennettä menneiden vuosien ja vuosikymmenten ajan. Jo ennen omaa yritystoimintaa he seurasivat liikennettä äitinsä kahvilanpidon ohessa.

Tuulet ja tuiskut tuivertavat

– Sen nyt näkee sitten, tuleeko se tie edes ollenkaan ja millaisena, pohtii Kauko Ervasti.

Yrittäjäveljeksiä askarruttaa tiehankkeessa muun muassa se, miten aavan meren poikki rakennettava kilometrien mittainen tie saadaan pidettyä auki talviolosuhteissa ja myrskyissä.

Hailuodon lautarannan kahviloissa on vilskettä varsinkin lomakaudella, mutta myös metsästyskaudella poikkeajia riittää.Risto Degerman / Yle

– Ei siitä ainakaan pyöräilijät silloin kulje, Kauko Ervasti sanoo.

Hän muistutta, että Vaasan edustalla oleva Raippaluodon siltakin joudutaan ajoittain sulkemaan sääolojen takia.

– Toinen asia askarruttava asia on, kun sattuu kaunis helteinen kesäpäivä, niin mihin Marjaniemessä pannaan autot. Sinne menee 700–1000 autoa kerralla noin tunnin aikana, Kauko Ervasti ihmettelee.

Hänen mukaansa hailuotolaisilta vaaditaankin nyt tiepäätöksen jälkeen suuria ponnistuksia, jotta saaren palvelut saadaan pelaamaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hailuotoon on puuhattu siltaa vuosikymmenten ajan – eikä sen toteutuminen varmistu vielä vuosiin

2017, Syyskuu 5 - 07:55

Hailuotolaisista suurin osa on siltayhteyden kannalla, arvioi kunnanvaltuuston puheenjohtaja, yrittäjä Iiris Poukkanen. Hänen mukaansa tunnelmat luodolla ovat optimistiset ja odottavat.

– Jotkut ovat jopa hieman innostuneet, sen voi aistia ainakin somesta. Sanoisin, että tällä hetkellä reilusti yli puolet on ehdottomasti kiinteän yhteyden kannalla, Iiris Poukkanen arvioi.

Luotolaisten yhteyksiä mantereelle häiritsee paraikaa päälautan Merisillan tekninen vika. Ajossa on vain pienempi, lähinnä varalauttana palveleva Meriluoto. Samaan aikaan turistisesonki jatkuu ja täyttää lauttavuoroja.

– Esimerkiksi sunnuntai-iltana syntyi suuri ruuhka Hailuodon päähän, Poukkanen kertoo.

Lähes ikuisuushanke

Hailuodon siltayhteyttä on viritelty aina 60-luvulta asti, kun lauttaliikenne luodon ja mantereen välillä alkoi. 80-luvulla yritys tyrehtyi ympäristöministeriön vastustukseen.

Reilusti yli puolet on ehdottomasti kiinteän yhteyden kannalla. Iiris Poukkanen

Hanke nytkähti viime vaiheessa liikkeelle 2000-luvun alussa, kun kunnat, tiepiiri ja maakuntaliitto aloittivat yhteisen selvitystyön kiinteän yhteyden mahdollisuuksista. Myös tällä kertaa ympäristövaikutusten arviointi on ollut haastavaa, ja täydentäviä selvityksiä on laadittu useaan otteeseen.

– En uskalla ääneen sanoa tässä vaiheessa, että toteutuu. Mutta sanon näin, että nyt toivotaan. Näin pitkällä tämä ei ole ollut koskaan, Iiris Poukkanen huokaisee.

Hankkeen katsotaan maksavan itsensä takaisin parissakymmenessä vuodessa, sillä vaihtoehtona olisi uusien lauttojen rakennuttaminen. Lisäksi lauttojen operoinnin vuosikustannus olisi kuutisen miljoonaa euroa.

Siltatie on leveämpi kuin maantie saaren halki

Suunnitelman mukaan Hailuodon ja mantereen väliin rakennetaan 9 metriä leveä pengertie, jossa ajoteille varataan 6,5 metriä. Luodon halki johtavan maantien leveys on 5,7 metriä. Pengertien molempiin päihin nousee vajaan kilometrin mittainen silta.

Huikun sillan alikulkukorkeus on 15 metriä ja sen alla on vettä noin seitsemän metriä. Riutunkarin puoleisen sillan vapaa alikulkukorkeus viisi metriä, ja sen alla vettä on kuutisen metriä.

Valitukset pitää käydä asianmukaisesti läpi. Hanketta ei pystytä aloittamaan ennen sitä. Risto Leppänen

Keskivedenkorkeudetta 3,5 metriä ylemmäs nouseva pengertie rakennetaan nykyisen lauttaväylän pohjoispuolelle. Alueella on vettä monin paikoin vain alle metrin. Maa-ainesta pengertie nielee noin miljoona kuutiota.

Elinkaarihankkeena siltatie rahoitetaan jälkikäteen lauttapalvelusta säästyvillä rahoilla. Sen rakentamiskustannukset ovat arviolta 60 miljoonaa euroa.

Ely-keskus katsoo tehdyt valitukset loppuun

Rakennustyöt kiinteän yhteyden aikaansaamiseksi alkavat aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus aikoo katsoa loppuun keskeneräiset ja mahdolliset uudet valitukset.

Parhaillaan valituksia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa osayleiskaavan osalta ja hallinto-oikeudessa maantielain tarkoittaman yleissuunnitelman osalta, kertoo yksikön päällikkö Risto Leppänen.

– Nämä valitukset pitää käydä asianmukaisesti läpi. Hanketta ei pystytä aloittamaan ennen sitä, Leppänen sanoo.

Aikaisintaan vuonna 2019 voitaisiin kuokat iskeä maahan. Risto Leppänen

Jatkossa valituksia voi syntyä tiesuunnitelmasta ja vesilupaan liittyvistä suunnitelmista, joita nyt valmistellaan. Valitusten taustalla ovat olleet luontoarvot.

– Veikkaisin, että aikaisintaan vuonna 2019 voitaisiin kuokat iskeä maahan. Se edellyttää, että näistä jatkosuunnitelmista ei valiteta. Muutoin olisiko se vuosi 2020 vai 2021, sen aika näyttää, Risto Leppänen lisää.

Hanke järjestää lähikuukausina useita yleisötilaisuuksia ja avaa suunnitelmia esitteleviä sivuja muun muassa sosiaaliseen mediaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suosittu jäniksenpyyntikohde Hailuoto rajoitti metsästystä – jäniksiä ei ole erityisen vähän, niitä vain oli aiemmin erityisen paljon

2017, Syyskuu 4 - 17:29

Ollaan syksyn ensimmäisinä jäniksenpyyntipäivinä tulilla Hailuodon Hanhisessa, saaren vehmaammalla laidalla, missä todennäköisyys vemmelsäären kohtaamiseen on suuri. Metsästä kuuluu koiran iloinen haukku, mutta kenelläkään ei ole mihinkään kiire.

Jäniksenpyynti on useimmiten hyvin sosiaalista toimintaa. Varsinaisen metsästyksen tärkein oheistoiminto on keskustelu. Sitä tälläkin passipaikalla on koko aamu harrastettu.

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoman kiteyttää metsästyksen tärkeimmän asian.

– Hyvä nuotio, Viitaluoma vastaa kuin apteekin hyllyltä.

Hyvä nuotio on jahtireissulla tärkeä asia.Timo Sipola / Yle

Tulilla istuvat Viitaluoman ja Vuotikan lisäksi Viitaluoman poika Veikko ja Arto Eberhardt. Lähimaastoissa touhuavat suomenajokoirat Mara ja Maikki sekä dreeveri Venda.

Jutustelu polveilee menneissä ja nykyisessä. Puhutaan jäniksenpyynnistä, hirvenpyynnin järjestelyistä, saaren tapahtumista ja ulkomaan metsästysreissuista. Kuka on käynyt Virossa, kuka Brasiliassa, kuka Ruotsissa. Hailuodon metsästysseuran jäsenistä eniten ulkomaan kokemusta taitaa olla Pekka Vuotikalla, joka on kiertänyt Afrikkaa, Kanadaa ja monia muitakin alueita moneen kertaan.

Välillä jäniksiä oli todella paljon  

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoman mukaan jäniskanta on Hailuodossa nyt normaalilla tasolla. Hulluimpina vuosina, kun jäniksiä oli todella paljon myös vieraspaikkakuntalaiset ajokoiraharrastajat oppivat käymään meren takana jänöjahdissa. Huippu koettiin vuonna 2009.

– Kun menit metsään ja yskäisit, niin jänis oli jo liikkeellä, Hannu Viitaluoma sanoo.

Hannu Viitaluoma kertoo, että rusakot ovat löytäneet tiensä Hailuotoon. Timo Sipola / Yle

Metsäjäniskanta on Hailuodossakin laskenut ei niinkään metsästyksen, vaan luontaisen poistuman kautta. Seura teki päätöksen rajoittaa vieraslupien myyntiä. Esimerkiksi manterelaiset saavat edelleenkin käydä ajattamassa koiria jäniksen jäljillä, mutta ampuminen pitää jättää väliin.

Voimassa on tsaarinaikainen pyyntiaika

Viitaluoma ei näe mitään syytä rauhoittaa jänistä enempää. Kanta kestää hänen mukaansa seuran jäsenten normaalin pyynnin hyvin.

Jäniskannat tämän vuoden talvilaskennan mukaan alamaissa

Metsäjäniksen koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten ja samoin pienempi kuin 2010-luvulla keskimäärin.

Pohjois- ja Itä-Suomessa jälkitiheydet alenivat laajalla alueella, kun taas lievää runsastumista todettiin etelässä.

Suomen eri osien jänisrunsauden erot vaikuttavat pienentyneen kolmioseurantojen jakson aikana.

Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessa jäniskannat ovat hyvät.

Koko Pohjois-Suomen alueella jäniskannat ovat selvästi viimeisen viiden vuoden keskiarvon alapuolella.

Jänis onkin melkoinen kummajainen Suomen riistaeläinten joukossa. Omia lajeja on pitänyt vuosikymmenten saatossa rauhoittaa enemmän tai vähemmän, mutta jäniksen pyyntiaika on edelleen sama kuin Venäjän vallan aikaan eli kuusi kuukautta syyskuun alusta helmikuun loppuun.

Venäjän tsaarin Aleksanteri II:n (1855–1881) antamalla asetuksella jäniksen metsästysaikaa rajoitettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1865. Tuolloin pyyntikausi oli elokuun 10. päivästä maaliskuun 15. päivään. Pieni tiukennus tuli uudella tsaarin asetuksella 1898, ja siitä lähtien pyyntiaika on ollut sama.

– Viisas tsaari, Viitaluoma naurahtaa.

Rusakot ovat löytäneet Hailuotoon

Rusakot eli peltojänikset ovat varsinkin eteläisemmässä Suomessa vieneet elintilaa metsäjäniksiltä. Ne ovat selvästi kookkaampia, mutta heikommin sopeutuneet talvisiin oloihin. Ilmaston lämpeneminen on niitä kuitenkin suosinut.

Koirat kuuluvat metsäjien jahtiseurueeseen.Timo Sipola / Yle

Hailuotoonkin ovat rusakot tiensä löytäneet. Ne ovat Viitaluoman mukaan pieni riesakin, koska ne käyvät syömässä omenapuita ja viihtyvät karjatilallisten rehuaumoissa. Pelloilta ja rehuaumojen tiimoilta niitä napsitaan, mutta metsissä ei rusakoita juuri näe.

– Koiralla metsästävän kannalta rusakko on vähän turha elukka, Viitaluoma sanoo

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kansalaisopistojen kurssit täyttyvät kiinnostuneista – opistojen rahoituksessa alueellista eroa

2017, Syyskuu 4 - 05:30

Ihmiset rynnistävät syksyn tullen kansalaisopistojen järjestämille kursseille. Suomen suurimmissa kaupungeissa on tarjolla satoja, jopa tuhansia kursseja aiheesta toiseen. Kansalaisopistot ovat paljolti riippuvaisia opiskelijoiden maksamista kurssimaksuista.

Kansalaisopistojen rahoitusjärjestelmää uudistettiin vuosina 2014-2015. Kansalaisopistojen valtionosuus on nyt noin 80 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 rahaa oli käytettävissä noin 92 miljoonaa euroa. Kansalaisopistojen rahoitusta leikattiin koulutusleikkauksien yhteydessä.

Valtionosuus voi suurimmillaan olla 57 prosenttia koko budjetista, loppu 43 prosenttia pitää kattaa pääosin kurssimaksuilla tai kuntien tuella. Kansalaisopistot voivat tehdä myös tilauskoulutusta rahoituksen lisäämiseksi. Lisäksi kansalaisopistot voivat järjestää omakustannekursseja, joissa ei ole käytetty valtionosuuksia ja siten kurssien hinnat ovat korkeammat.

– Ylläpitäjän pitää saada katettua oppilaitoksen kulut tällä 43 prosentilla, kertoo opetusneuvos Kirsi Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Raha lasketaan valtionosuuksissa järjestettyjen opetustuntien mukaan.

Laki sanoo, että kurssimaksujen pitää olla kohtuulliset

Kansalaisopistojen toiminta on yhä enemmän riippuvainen myös kurssimaksuista.

Laki vapaasta sivistystyöstä sanoo, että kurssimaksujen pitää olla opiskelijalle kohtuullisia. Samalla kansalaisopiston pitää lain mukaan vastata paikalliseen ja alueelliseen sivistystarpeeseen. Kansalaisopistoissa on nostettu kurssien opiskelijamääriä säästöjen saamiseksi.

– Meillä voi olla 20-40 euron kurssimaksuja, joita ihmiset eivät pysty maksamaan. Myös kurssimaksut ovat erilaisia. Sanoisin, että kaikki kurssimaksut eivät enää ole kaikkialla kohtuullisia. Tästä asiasta tulee kohtalaisen paljon palautetta toimistolle. Kohtuullinen kurssimaksu on eri asia eri puolilla Suomea, sanoo toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen Liitosta.

Kuntien osuudet vapaaseen sivistystyöhön vuonna 2015. Yle Uutisgrafiikka

– Kaksi vuotta oli jonkinasteinen buumi, että kansalaisopistojen maksamattomia kurssimaksuja meni paljon perintään, kertoo Nuottanen.

Kuntien osuudet vaihtelevat muutamasta eurosta lähes pariin sataan euroon

Kansalaisopistossa annettujen tuntien osuus on leikkausten myötä ollut laskussa. Vuonna 2016 opetustunteja opistoissa oli noin 2,1 miljoonaa.

Myös kunnat käyttävät vapaaseen sivistystyöhön vaihtelevia summia rahaa. Esimerkiksi Helsinki käytti rahaa 25 euroa asukasta kohden, kun taas Asikkalassa rahaa vapaaseen sivistystyöhön sai 8 euroa asukasta kohden.

Jyväskylä käytti vapaaseen sivistystyöhön rahaa 22 euroa ja Tampere 14 euroa asukasta kohden. Kuusamo käytti rahaa 2 euroa asukasta kohden. Pohjois-Pohjanmaalla Haapavedellä rahaa käytetään 139 euroa. Luvut perustuvat vuoden 2015 tilastoihin. Luvuissa on mukana myös kansalaisopistojen taiteen perusopetukseen käyttämä raha.

Kuntien ja kaupunkien käyttämään rahaan löytyy monta syytä. Kuntien taloustilanteet vaihtelevat ja se näkyy myös vapaaseen sivistystyöhön käytetyssä rahassa.

– En tiedä, eriarvoistaako järjestelmä. Kunnissa on erilainen mahdollisuus satsata rahaa vapaaseen sivistystyöhön. On myös niin, että vapaan sivistystyön merkitys nähdään eri tavalla kunnissa. En olisi kuitenkaan olisi huolissani, että joku kunta laittaa vapaaseen sivistystyöhön enemmän rahaa kuin toinen. Tärkeää on se, että ne opetustunnit, jotka valtio on myöntänyt, tulevat tehdyiksi. Näin ainakin valtion rahoittaman koulutuksen määrä säilyy jatkossakin, kertoo opetusneuvos Kirsi Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Nyt kun valtio on vähentänyt tunteja, myös kunnat ovat lähteneet tähän samaan mukaan eli ovat mahdollisesti lähteneet pienentämään tuntimääriä. Ylläpitäjän osuus rahoituksessa ei ole kuitenkaan korvamerkittyä ja se näkyy. Kyse on sivistystahdosta, kertoo toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitosta.

– Jostainhan raha pitää löytyä tilalle, jos se jostain otetaan pois, Nuottanen jatkaa.

Opiskelijoista ei ole pulaa

Opetusneuvos Kirsi Lähteen mukaan leikkaukset ovat vähentäneet järjestettävien tuntien määrää. Kunnat joutuvat miettimään, mikä milloinkin on tärkeää. Lähteen mukaan uuden rahoitusjärjestelmän tulisi lisätä alueellista tasa-arvoa.

Kansalaisopistoja on Suomessa tällä hetkellä yli 180 ympäri Suomen. Nuottasen mukaan useita tuhansia kursseille haluavia jää opetusryhmien ulkopuolelle vuosittain. Kysyntää on.

– Kurssilaisista ja opiskelijoista ei ole pulaa. Joillakin pienemmillä paikkakunnilla voi olla tilanteita, että kurssilaisia ei ole riittävästi. kertoo Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitosta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Palvelukodin asukkaat evakkoon tulipalon tieltä Kempeleessä

2017, Syyskuu 4 - 00:28

Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleessä 22 palvelukodin asukasta on evakuoitu pienen tulipalon vuoksi.

Pelastuslaitos sai hälytyksen Linnankartanon palvelukotiin Linnavoudintielle sunnuntai-iltana kello 21.25.

Pelastuslaitoksen mukaan rakennuksen välipohjassa oli syttynyt palamaan valaisin, mistä aiheutui runsaasti savua. Tulipalo saatiin rajattua pienelle alueelle, mutta välipohjaa on jouduttu purkamaan sammutustöiden aikana. Palon tarkempi syttymissyy on vielä epäselvä.

Päivystävä palomestari Arssi Heiskanen kertoo, että kaikki palvelukodin asukkaat ovat kunnossa. Heidät on sijoitettu tilapäismajoitukseen.

– Ketään ei kuljetettu jatkohoitoon, Heiskanen sanoo.

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asukkaat pääsevät takaisin koteihinsa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulussa syttyi illalla raju palo kahdeksankerroksisessa talossa

2017, Syyskuu 3 - 19:46

Oulussa Tuiran kaupunginosassa Valtatiellä syttyi illalla tulipalo kahdeksankerroksisen kerrostalon yksiössä. Asunnon ikkuna rikkoutui palon seurauksena.

Päivystävän palomestarin Arssi Heiskasen mukaan naapuri oli auttanut palavassa asunnossa olleen henkilön turvaan tuupertuneena asunnon ovelta. Myös muita talossa asuvia oli porraskäytävässä auttamassa. Palopaikalta on toimitettu kaksi lievästi loukkaantuneena jatkohoitopaikkaan.

– Savua on päässyt leviämään neljännen kerroksen palavasta asunnosta porraskäytävään ja jonkin verran myös muihin asuntoihin, Heiskanen kertoi palopaikalta.

– Asukkaita kehotettiin suojautumaan asuntoihinsa savutuuletuksen ajaksi. Savuhaittoja pyrittiin torjumaan alipaineistamalla rappukäytävä, hän sanoi.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta kello 18.32 ja paikalle lähetettiin toistakymmentä pelastuslaitoksen yksikköä.

Palon syttymissyy ei ole selvillä, tutkinta aloitetaan myöhemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jetset-elämän jättänyt jalkapallolegenda valmentaa suomalaista alasarjaseuraa, saunoo ja nauttii joka hetkestä

2017, Syyskuu 3 - 08:32

Athens, Georgia, elokuu 1996. Nigerian maajoukkue on pinteessä: Argentiina johtaa jalkapallon olympiafinaalia 2-1 ja peliaikaa on jäljellä noin 15 minuuttia.

Celestine Babayero heittää sivurajaheiton Argentiinan maalille, josta härkämäinen nigerialaishyökkääjä pelinumerolla 14 painaa tasoitusmaalin Argentiinan maalivahdin taakse. Muutaman minuutin kuluttua Emanuel Amunike tekee Nigerian 3-2 voittomaalin.

Koko Nigeria juhlii sankareitaan ja yksi juhlituimmista hahmoista on tasoitusmaalin iskenyt, numerolla 14 pelannut, Daniel Amokachi.

Tänä kesänä Amokachi on päässyt treenaamaan myös Herculesin intialaisen yhteistyöseuran Chennai FC:n pelaajia.Wasim Khuzam / Yle

Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, elokuu 2017. Heinäpään kentällä tuulee navakasti. Kuuntelen kuinka Amokachi läksyttää hieman myöhässä harjoituksiin tulleen intialaisen jalkapalloryhmän pomoa.

– Kello yhdeksän on kello yhdeksän. Jalkapallossa taimaus on kaikki kaikessa.

Meneillään ovat jalkapallon Kakkosessa pelaavan JS Herculesin treenit. Amokachi vetää pienen ryhmän keskellä sen treeniä tiukasti. Hän ei selvästikään pidä pelailusta.

Härkä pilttuuseen

Jalkapalloa seuraava maailma muistaa Daniel Amokachin, The Bullin, voimakkaasta pelityylistä ja aavistuksen omapäisistä, härkämäisistä, otteista.

Mies takoi Evertonin riveissä Tottenhamin verkkoon kaksi maalia, kun seura raivasi tiensä FA Cupin finaaliin 1995. Ennen maaleja vaihdossa ollut Amokachi vaihtoi käytännössä itse itsensä kentälle valmentajan toiveiden vastaisesti. Everton voitti finaalissa Manchester Unitedin ja juhli arvostettua cup-mestaruutta.

Amokachin polvivaivojen täyttämä peliura päättyi käytännössä jo vuosituhannen alkupuolella. Valmentajan ura alkoi kymmenisen vuotta sitten Nigerian liigan Nasarawa Unitedissa.

– Jalkapallo on kaunis peli, minun elämäni. En voi elää ilman sitä. Kun lopetin pelaamisen, aloin tehdä muuta jalkapalloon liittyvää, kuten valmentamista ja tv-kommentaattorin hommia. Se pitää minut liikkeessä.

Daniel Amokachin mukaan Nigerian jalkapallopotentiaali on maailman kolmanneksi suurin Brasilian ja Argentinaan jälkeen. Korruption ja kynnysrahojen takia parhaat pelaajat eivät kuitenkaan pääse esille.Timo Sipola / Yle

Mies on päässyt keräämään valmennuskokemusta muun muassa Nigerian maajoukkuetta valmentaneelta Stephen Keshilta, joka kuoli viime vuonna.

– Hän oli suuri mies ja vaikutti paljon jalkapalloon Nigeriassa. Hän on yksi ensimmäisistä nigerialaisista ammattilaisista joka pelasi Euroopassa ja aukoi ovia muille. Ihmisenä, isänä aviomiehenä ja valmentajana hän oli esimerkillisen hyvä.

Tähtäimessa maajoukkueen päävalmentajan pesti

Amokachin suuri unelma on päästä jonakin päivänä Keshin jalanjäljissä Nigerian maajoukkueen Super Eaglesin päävalmentajaksi. Häntä kiinnostaa myös entisen seurajoukkueensa Evertonin valmentajan pesti.

Tunnettu ja arvostettu nigerialainen urheilutoimittaja, Daily Independent Newspapers -lehden varapäätoimittaja, Nnamdi Okosieme arvioi, että Amokachi on enemmän kuin pätevä valmentamaan entistä joukkuettaan Evertonia.

Jalkapallo on paitsi kaunis peli, minun elämäni. David Amokachi

– Myös Nigerian maajoukkueen Super Eaglesien päävalmentajan tehtävään Amokachi pystyy oikein hyvin, kunhan olosuhteet ovat oikeat. Pitkään aikaan ne eivät ole sellaiset olleet. Nigerian maajoukkueen valmentaminen on äärimmäisen haastava tehtävä jopa kaikkein kokeneimmille ja parhaimmille valmentajille.

Sää ei ole Suomessa ystävällinen Daniel Amokachin ura pähkinänkuoressa

Amokachi aloitti jalkapallon Kadunan kaduilla Pohjois-Nigeriassa. Viiden vuoden ikäisenä hän pelasi joukkueessa nimeltä Eleven Planners.

Ensimmäisen liigamatsin Ranchers Beessä hän pelasi viisitoistavuotiaana.

Samana vuonna Nigerian maajoukkueeen hollantilainen valmentaja Clemece Westerhof oli seuraamaassa kun Ranchers Bees voitti norsunluurannikkolaisen Asec Mimosasin 3 – 1. Amokachi teki ottelussa kaksi maalia ja Westerhof kertoi nuorelle Amokachille pelin jälkeen, että haluaisi tämän maajoukkueeseen.

Lahjakas pelaaja myytiin belgialaiseen Bruggeen 1990. Hän pärjäsi erinomaisesti sekä siellä että vuoden 1994 MM-kisoissa ja englantilainen liigajoukkue Everton osti Amokachin 3,5 miljoonalla eurolla 1994.

Vuoden 1996 olympilaisissa Atlantassa Nigerian joukkue voitti kultaa. Amokachi teki turnauksessa kaksi maalia, joista toisen finaaliottelussa Argentiinaa vastaan.

Vuonna 1996 hänet myytiin turkkilaiselle Besiktasille 2 miljoonalla eurolla.

Vuonna 1998 polvet alkoivat pettää ja ura oli käytännössä loukkaantumisten takia ohi 1999.

Hän on ollut kahteen otteeseen Nigerian maajoukkueen apuvalmentajana ja ennen Suomeen tuloaan hän valmensi Nigerian liigan Ifeanyi Ubahia. Oululaisen JS Herculesin valmennus- ja johtotehtävissä Amokachi on ollut vuoden 2016 alusta saakka.

Mutta nyt jalkapallolegenda häärää oululaisen alasarjaseuran urheilujohtajana.

– Mitään ei tapahtunut, minusta vain tuli vanha. Parikymppisenä sitä haluaa ajaa nopeilla autoilla. Mutta kun on 44-vuotias, on vaimo ja kolme lasta, niin se ei enää ole tärkeää. Sen vain jättää nuoremmille.

Hän sai mahdollisuuden valmentaa Euroopassa ja tarttui siihen. Afrikkalainen jalkapallovalmentaja on Euroopassa melkein yhtä harvinainen näky kuin suomalainen jalkapallovalmentaja muualla Euroopassa kuin Suomessa.

– Tulin tänne ammattimaisen jalkapallomaailman huipulta, mutta tärkeintä on, että nautin tästä ja viihdyn täällä.

Miestä viehättää Oulussa ihmisten vaatimattomuus ja kaupungin rauhallisuus.

Miljoonia aikanaan jalkapallosta netonnut Amokachi on sijoittanut ansaitsemansa rahat eri tavoin, eikä ole mikään tyhjätasku edelleenkään.

Kotejakin on nykyisellään Oulun Pyykösjärven rivitaloasunnon lisäksi ainakin synnyinkaupunki Kadunassa ja Nigerian pääkaupungissa Abujassa, jossa asuminen on kallista ihan millä tahansa mittapuulla.

Perhe viihtyy Oulussa

Amokachi kehuu ja ihailee vaimoaan, tunisialaissyntyistä Nadia Amokachia, jonka kanssa hänellä on kolme lasta. Nadia muutti Ouluun Amokachien Kadunan kodista tänä vuonna.

– Vaimoni on supermalli ja kauneinta mitä minulle on koskaan tapahtunut.

He kohtasivat ensimmäisen kerran Pariisissa mallinäytöksessä. Seuraavan kerran he tapasivat Tunisiassa 1994. Daniel meni hotellin baariin hakemaan vesipulloa, ja Nadia oli siellä. Amokachin joukkue voitti Afrikan cupin ja Amokachi Nadian.

Mies kertoo, että asettumista Ouluun on helpottanut se, että myös vaimo viihtyy kaupungissa hyvin.

Välillä koko Amokachien perhekin on ollut koolla Oulussa. Tytär Raya asuu vanhempiensa kanssa Oulussa koko ajan. Aikuiset kaksospojat Nazim ja Kalim käyvät Oulussa aina välillä. Amokachin perhe

– Jos lupa-asiat saadaan kuntoon, jäämme tänne pidemmäksi aikaa. Uskon, että minulla paljon annettavaa Suomen jalkapallolle. Asuntokin on sisustettu sillä mielellä, että täällä ollaan nyt pidempään.

– Tärkeintä on olla ympäristössä, mikä tuntuu kodilta. Jos perheesi viihtyy, sinäkin viihdyt. Perhe on maailman tärkein asia, sanoo Amokachi.

Hänen viime kauden Besiktasissa Istanbulissa pelanneet kaksospoikansa ovat hekin viettäneet aikaa muun perheen kanssa Oulussa.

Supertähden tavallinen arki

Amokachin elämä Oulussa on täysin erilaista kuin missään aiemmissa asuinpaikoissa. Sitä on käynyt moni kansainvälinen tv-ryhmä Oulussa ihmettelemässä.

– Tulin supertähden elämäntyylistä, ja nyt elän vaatimatonta arkista elämää Oulussa, kuten kaikki muutkin täällä. Voin kävellä vapaasti kadulla, eikä kukaan tunnista minua. Olen vapaa.

– Afrikassa, Englannissa, Belgiassa tai Turkissa ihmiset vetävät minua koko ajan hihasta johonkin suuntaan.

Mies kaipaa kuitenkin pohjoisessa Oulussa hiukan kotimaataan.

Sauna on Amokachille päivittäistä rutiinia.Wasim Khuzam / Yle

– No, tietysti vanhoja kavereita, joiden kanssa on jalkapallon ympärillä pyörinyt. Toisaalta teknologia auttaa tässä paljon. Voin nähdä kavereita ja jutella heidän kanssaan nykyvempaimien välityksellä.

Kuntosali ja sauna ovat pyhiä asioita

Entinen huippu-urheilija ei ole hylännyt liikunnallista elämäntapaansa. Oululainen liikuntakeskus on nigerialaisen jalkapallokuuluisuuden toinen koti Suomessa. Miehen näkee vetävän siellä rankan näköisen ja pitkän treenin viitenä päivänä viikossa.

Amokachi treenaa tosissaan mutta hymy on silti usein herkässä.Wasim Khuzam / Yle

– Treeniajat ovat Danielille täysin pyhiä. Niiden kohdalle ei koskaan saa sopia mitään muita menoja, sanoo hänen kanssaan työskentelevä Top Spotin jalkapalloagentti ja kykyjenetsijä Marko Saranlinna.

Voin kävellä tunteja stressaantumatta ja se on elämänlaatua. David Amokachi

Amokachi kertoo käyvänsä saunassa lähes joka päivä jopa Nigeriassa tai missä tahansa hän milloinkin on. Treenin jälkeen hän menee liikuntakeskuksessa aina saunaan.

– Sauna tekee erittäin hyvää meidän afrikkalaisten iholle. Hikoilu pehmentää sitä. Sauna saa ihmisen näyttämään raikkaammalta. Suomi on tietysti paras saunapaikka maailmassa.

Miljonääri koluaa kirpputoreja

Amokachi on innostunut löytöjen tekemisestä oululaisilla kirppareilla. Hänen mukaansa joskus niistä löytyy aarteitakin.

Vaimoni rakastaa tätä kirpputorijuttua. David Amokachi

– Se on meidän tapamme tappaa aikaa päiväsaikaan. Vaimoni rakastaa tätä kirpputorijuttua. Hän on tottunut ylelliseen elämään, missä tällaisia asioita ei tunneta.

Kirpputorit eivät kiinnostaneet miestä vielä siihen aikaan, kun hänellä aktiiviaikanaan oli muun muassa oma suihkukone. Vuonna 2016 julkisuuden henkilöihin keskittynyt Constative.com-sivusto arvioi Amokachin arvoksi viisi miljoonaa dollaria.

Kannustava valmentaja

Herculesin treenit jatkuvat Oulun Heinäpään viimassa. Amokachi jatkaa monikansallisen ryhmän koulutusta. Treenataan sekä pallon käsittelyä, syöttämistä, syötön vastaanottamista että pallottomana pelaamista. Koko ajan hän vaatii intesinteettiä. Lepuuttamaan ei saa ruveta.

Amokachi on yksi Nigerian kaikkein tärkeimpiä jalkapallohahmoja ja häntä arvostetaan edelleen suuresti kotimaassaan, tiivistää Amokachin merkityksen maalleen nigerialainen urheilutoimittaja ja Daily Independent Newspapers -lehden varapäätoimittaja Nnamdi Okosieme.Wasim Khuzam / Yle

Amokachi on ollut Herculesin urheilujohtaja talvesta saakka. Hän keskittyy pelaajiin ja antaa ennen kaikkea yksilövalmennusta monille pelaajille, jotka haluavat kehittyä.

Monelle Hercules-pelaajalle tuli harjoitteluun melkoinen hyppäys, kun Amokachi tarttui joukkueen ohjaksiin. Joukkue arvostaa Amokachia valmentajana kovasti. Amokachin tulo toi pelaajille motivaatiota ja näyttämisen halua.

– Amokachi on kannustava ihminen ja juttelee paljon pelaajien kanssa. Hän on tottunut menemään positiivisen kautta ja on sataprosenttisesti läsnä, kertoo Amokachin valmennettavana viime vuoden alusta saakka ollut Herculesin laitahyökkääjä Sami Karjalainen.

Pelaamiseen pitää olla nälkä

Amokachi näkee Suomi-futiksen isoimpina ongelmina sulkeutuneisuuden, puhumattomuuden ja itsetunnon puutteen.

– Jotta Litmasia saataisiin lisää, Suomen pitäisi avautua ulospäin. Muut Pohjoismaat ovat niin tehneet. Suomi tarvitsee kansainvälisiä valmentajia, paljon enemmän kansainvälisiä pelaajia ja olennaisesti enemmän sponsorirahaa. Jalkapallo on bisnestä. Myös pelaajien pitäisi pystyä näkemään se sellaisena.

– Suomalaiset rakentavat muurin itsensä ja ympäristön väliin. Olen huomannut tämän pelaajistani.

Daniel Amokachi on tänä kesänä keskittynyt enemmän yksilövalmennukseen Oulussa.Wasim Khuzam / Yle

Puheliaita länsiafrikkalaisia suorastaan ahdistaa, kun suomalaiset eivät paljoa puhu.

– Elämässä ja jalkapallossa on kuitenkin kyse kommunikaatiosta. Puhumalla kommunikaatio joukkuetovereiden kanssa on helpompaa. Kentän ulkopuolella näen tätä vielä enemmän, koska suomalaiset haluavat vain olla omissa oloissaan.

Olympiavoittajalle ei ole Suomessa kysyntää

Marko Saranlinna pohtii, että voisi kuvitella tämän tason huippuosaajalla olevan enemmänkin kysyntää Suomessa.

– Mies on raivannut tiensä köyhistä oloista maailman huipulle. Hänellä olisi paljon annettavaa kaikille jalkapallon parissa työskenteleville erityisesti huipulle tähtäävän pelaajan kohtaamissa henkisen puolen asioissa, sanoo Saranlinna.

Eurooppalaisia kykyjenetsijöitä seuraamassa näytösottelua Lagosissa Nigeriassa. Etualalla oululainen Marko Saranlinna, hänen vieressään kemiläinen Jukka Kuusisto ja hollantilainen Theo de Jong.Timo Sipola / Yle

Silti Amokachia ei ole Suomessa kysytty oikeastaan mihinkään muualle kuin jalkapalloseura Herculesin omiin yhteistyökuvioihin ja yhteistyöhön jalkapalloalan yrityksen Top Spotin kanssa. Top Spot aikoo muun muassa käyttää Amokachia kykyjenetsinnässä, ja lisäksi Top Spot valmistelee myös tosi-tv-sarjaa, jossa Amokachi olisi pääosassa.

Kävi Amokachin valmentajauran kuinka tahansa, kokemuksesta ja määrätietoisuudesta uramahdollisuudet eivät tule jäämään kiinni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pienestä pennusta poliisikoiraksi – tässä ovat poliisin uudet vahvistukset Nalli, Jussi ja Into

2017, Syyskuu 3 - 06:30

Poliisin riveihin tassutteli tänä kesänä muutama uusi tuleva virkamies. Nämä vahvistukset ovat nelijalkaisia, karvaisia ja aika pikkuisia vielä. Isona ne pelastavat ihmisiä, etsivät laittomia aineita ja nappaavat konnia poliisi-ihmisensä rinnalla.

Poliisille koira on suuri apu, ja ennen kaikkea perheenjäsen. Vaikka tulevan työn vastuu on suuri, pentuaikana eletään ihan vain pennun elämää. Erona on se, että leikkimisen taustalla koiran ohjaajalla on taka-ajatuksia: tänään saatetaan etsiä herkkuja, mutta tulevaisuudessa kadonneita ihmisiä.

Yle kysyi kolmen pennun ohjaajilta kuulumisia: Miten tulevien poliisikoirien ensimmäiset viikot ovat sujuneet. Lisäksi poliisikoiralaitoksen johtaja kertoo, miten pennusta oikein lopulta tulee poliisikoira.

Suhteellisen Pupujussi Juhannuspäivänä syntynyt Jussi temmeltää Oulussa. Poliisi
  • Kennelnimi: Suhteellisen Pupujussi
  • Kutsumanimi: Jussi
  • Ikä: 10 viikkoa
  • Rotu: Belgianpaimenkoira malinois
  • Erikoistuminen: Partiokoira ja huume-etsinnät
  • Työpaikka: Oulun poliisilaitos

Hieman hullunkurisesta kennelnimestään huolimatta tämä pentu ei loiki takajaloilla tai työnnä päätään puskaan pelosta.

Jussi-pentu on vielä aika piskuinen, mutta se on ehtinyt jo käydä rohkeasti ihmettelemässä tulevia ihmiskollegoita ja erilaisia tiloja. Esimerkiksi kylillä käppäillessä Jussista oli aluksi hauska huudella vähän riehakkaasti ohikulkijoille. Ohjaaja ei kuitenkaan moisesta välittänyt, joten ahneeksikin kuvailtu Jussi saatiin oikeille urille makupalojen varjolla.

Jo pienestä pennusta näkee, että se on hyvähermoinen. Jussi ei myöskään kyräile, ja tekee mielellään tuttavuutta uusiin tilanteisiin. Nenä otetaan heti vaistomaisesti käyttöön, ja huoneisiin jemmatut makupalat löytyvät hyvin. Jussi leikkii päivittäin ohjaajansa kanssa, mutta oikeasti se on salaa jo vähän haju- ja etsintäharjoittelua.

Jussin lempipuuhia ovat tällä hetkellä riehuminen, nukkuminen, syöminen ja ohjaajan keksimät leikit. Jussilla on myös veli, joka elelee Savossa poliisi-ihmisensä, eli ohjaajansa kanssa. Koiraveljen nimi on Suhteellisen Piripaavo, jolle Jussi kävi jo vähän naljailemassa Poliisikoirayhdistyksen Facebook-sivulla:

– Joko oot oppinu Savon murteen? Voit sitten hakkee kauppahallista kualikiäryleitä. Se kasvattaja oli muuten varsinainen huumorimies! Antoi sinullekkin semmosen nimen, että eipä kehtaa kylillä huudella.

Jussi-pentu vierellään Horkka-poliisikoira. Horkka näyttää mallia seuraajalleen. Poliisi

Jussin perheessä on ihmisten lisäksi myös toinen koira – Horkka nimeltään. Jussin mielestä huumekoira Horkan hermoja on jännittävää välillä koetella. Onneksi pian eläköityvä Horkka on fiksu koira, ja ojentaa seuraajaansa tarvittaessa oikeaan suuntaan.

Nosework’s Alex Jr. Nilkit ja kansiot ojennukseen! Into on tässä kuvassa ensimmäistä päivää töissä, joten poliisiauto piti myös tarkastaa.Poliisi
  • Kennelnimi: Nosework’s Alex Jr.
  • Kutsumanimi: Into
  • Ikä: 14 viikkoa
  • Rotu: Labradorinnoutaja
  • Erikoistuminen: Raha, huumeet ja ampuma-aseet
  • Työpaikka: Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Into elää nimensä mukaisesti – se on niin tohkeissaan kaikesta, ettei meinaa malttaa nukkua. Koko ajan tekisi mieli retuuttaa lempilelua, vinkuvaa siiliä, tai etsiä ohjaajan jemmaamia herkkupaloja.

Into-pentu on ehtinyt käydä jo hyväksymässä tulevat ihmiskollegat poliisilaitoksella ja laittaa kansiot ojennukseen poliisiautossa. Yksi jekkukin on suoritettu onnistuneesti: Into onnistui ihan silmänräpäyksessä napsaisemaan ohjaajan nettipiuhan irtipoikki tietokoneesta. Loppuipahan toimistolla oleskelu.

Sisukas ja päättäväinen pentu innostuu helposti uusista asioista, eikä sitkeydeltään anna periksi: jos huoneessa on herkku, Into haistaa itsensä oikeille jäljille – vaikka kuinka kauan menisi. Ohjaaja on jo huomannut, että Into-pentu käyttää nenäänsä erinomaisesti.

Into-pentu loikoilee Onni-poliisikoiran rinnalla. Kun Onni siirtyy eläkkeelle, niin Into ottaa ohjat tassuihinsa.Poliisi

Perheeseen kuuluu myös Onni-poliisikoira, jota on hauska apinoida kaikessa. Kun Onni jää eläkkeelle, Into tassuttelee tilalle. Siihen on kuitenkin pari vuotta, joten nyt voi elellä ihan vain pennun elämää.

Inton veli on muuten Nalli:

Nosework’s Thor Nalli-koira ei niin välittänyt poliisi-ihmisten teoriatunneista. Onneksi ohjaajan sylissä sai otettua makoisat nokoset.Poliisi
  • Kennelnimi: Nosework’s Thor
  • Kutsumanimi: Nalli
  • Ikä: 14 viikkoa
  • Rotu: Labradorinnoutaja
  • Erikoistuminen: Räjähdekoira ja kadonneen etsintä
  • Työpaikka: Pohjanmaan poliisilaitos

Nalli-koiran ensimmäinen viikko menikin poliisikoululla, kun ohjaaja oli koulutuksessa. Nalli tykkää enemmän touhuamisesta ja liikkumisesta, joten joskus ihmisten teoriatunnit tuppasivat tylsistyttämään. Tulipa siis otettua torkku jos toinenkin ohjaajan sylissä.

Suurimmat osat päivistä ovat sujuneet kaikenlaisiin kaksijalkaisiin ja erilaisiin paikkoihin tutustuessa. Ja tietysti leikkiessä. Ja jos ei kerrota kenellekään, niin ensimmäinen viikko tuli myös nukuttua ohjaajan viekussa kainalossa.

Nalli on avoin, iloinen, reipas ja päättäväinen. Joskus kengät saavat kyytiä pennun käsittelyssä. Kerran piti myös vähän rempata ja jyrsiä poliisikoulun kalustoa.

Nalli on rauhallinen pentu, mutta syttyy nimensä mukaisesti hetkessä nenänkäyttöharjoituksiin. Jos huoneessa on piilotettu herkku, niin ruoalle perso pentu kyllä löytää sen.

Nallin kanssa elelee ohjaajan perheessä myös vanhempi koira, räjähdekoira nimeltään Pepe. Kun Pepe siirtyy eläkkeelle, on Nallin aika ottaa tilanne haltuun.

Pitkä polku pennusta poliisikoiraksi

Suomen poliisikoiralaitos täytti juuri 90 vuotta. Hämeenlinnan Rinkelinmäellä sijaitseva laitos on siis kouluttanut tuhansittain poliisikoiria ja niiden ohjaajia.

Suomen poliisikoirat

Suomen poliisilla on noin 260 koiraa, ja noin 240 koiranohjaajaa.

Poliisikoirat ovat vuosittain mukana yli 11 000 tehtävällä ympäri maan.

Poliisikoirat pelastivat viime vuonna 16 ihmisen hengen.

Kaikki alkaa yleensä siitä, että kokenut poliisi menee poliisikoiraohjaajan koulutukseen. Melko lailla koulutuksen alussa poliisikoiralaitos antaa hänelle tarkoin valitun koiranpennun. Tästä alkaa kaksikon kasvu perheenjäseniksi ja työkavereiksi.

– Pentu ja ohjaaja kasvavat toisiinsa. Kaikki meidän koirat ovat perheenjäseniä, sanoo poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Pekka Kokkonen.

Ensimmäiset kuukaudet eletään tavallista pennun elämää ohjaajan kotona. Joitain asioita, kuten nenänkäyttöä, myös opetetaan pennunomaisen leikin kautta.

– Poliisikoiranpennulla on lapsuutensa, eli ne saavat olla ihan pentuja. Me emme yritä näistä pennuista tehdä mitään lapsisotilaita.

Kun pentu on muutaman kuukauden ikäinen, alkaa 2,5 vuotta kestävä ohjaajan ja koiran yhteinen peruskoulutus.

– Siinäkin edetään pikkuhiljaa. Koulutus on pitkä prosessi, ja oikeastaan koiran koko elämä on jatkuvaa harjoittelua.

Partiokoirien peruskoulutus koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä. Kun peruskoulutus on ohi, koiralle tehdään käyttöönottotarkastus ja se on valmis kunnolla töihin. Tämän jälkeen poliisikoiralaitos tarkastaa kunkin koiran aina kahden vuoden välein.

Vahvistuksia joka vuosi

Poliisikoiralaitos ostaa vuodessa 40 - 50 koiraa, joista suurin osa hankitaan pentuina.

Yleisimmät koirarodut ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois.

Vuosittain valmistuu noin 12-15 uutta ohjaajaa ja koiraa.

Tämän jälkeen koira yleensä erikoistuu johonkin tiettyyn asiaan, kuten esimerkiksi ihmisten etsintään. Tämä koulutus kestää noin 6-10 kuukautta. Kaikista eniten on niin sanottuja huumekoiria, sillä niiden tarve on suurin.

Poliisikoira ja ohjaaja ovat erottamaton kaksikko, joka tekee töitä yhdessä vuosia. Poliisikoirat siirtyvät eläkkeelle noin 10-vuotiaina. Leppoisat eläkepäivät vietetään tavallisimmin ohjaajan luona – eli siellä missä koira on jo aiemminkin elänyt.

Miten pennusta tietää, että siitä on poliisikoiraksi?

Poliisikoiran tärkeimpiä ominaisuuksia ovat terveys, rohkeus ja muutenkin hyvä luonne. Poliisikoiralaitos ostaa vuosittain kymmeniä koiria, joista suurin osa on pentuja.

Mistä koirien nimet tulevat?

Joskus poliisikoirilla on hieman hullunkurisia nimiä, kuten Suhteellisen Pupujussi. Tämän kennelnimen antaa kasvattaja, ei poliisikoiralaitos. Koiran ohjaaja valitsee koiralle kutsumanimen.

Laitos ostaa pentuja yleisimmin kotimaasta luotettavaksi ja laadukkaiksi kokemiltaan kasvattajilta. Pentuja käydään katsomassa noin seitsemän viikon ikäisenä, ennen kuin ne luovutetaan poliisille ja koulutukseen.

– Eihän siitä koiranpennusta pysty hirveän paljoa sanomaan, kuin että se on pentu. Soveltuvuus nähdään vasta, kun koira kasvaa ja peruskoulutus alkaa.

Tiettyjä asioita kuitenkin yritetään katsoa jo pennusta.

– Katsomme terveyteen, viettiin ja rohkeuteen liittyviä asioita. Pennun täytyy olla terveellä tavalla utelias ihmisistä. Keskeinen ominaisuus poliisikoiralle on rohkeus.

Koska pennusta ei voi olla täysin varma, joskus käy niin, että koira “reputtaa” eikä sovellukaan poliisikoiraksi.

– Se ei ole kyllä kovin yleistä. Melkein vuosittain on tapaus, että koiran ominaisuudet eivät riitäkään poliisikoiraksi.

Yleisimmin näissä tapauksissa on kyse koiran arkuudesta.

– Arkuutta ei saa olla. Eli ei saa pelätä ihmisiä, liukkaita pintoja tai melua. Myös terveydelliset syyt ovat yksi hylkäämisen syy.

Näissä tapauksissa koiran ohjaaja voi ostaa koiran itselleen kotikoiraksi, tai sitten koira myydään tarkoin valitulle ostajalle.

Kuono on poliisikoiran suurin avu

Ennen poliisikoiria käytettiin erityisesti voimankäyttötehtäviin. Nyt nenä on suurin syy käyttää poliisikoiraa, ja ne esimerkiksi pelastavat vuosittain maastoon eksyneitä ihmisiä.

Poliisikoirat etsivät huumeita, rahaa, passeja, ruumiita, palavia nesteitä, aseita ja räjähteitä. Suomalaiset poliisikoirat tunnistavat myös terroristien suosiman TATP-räjähdysaineen.

Poliisikoiralaitoksen johtaja uskoo, että tulevaisuudessa poliisikoiria käytetään yhä useampiin tehtäviin. Suomessa seurataan tarkkaan, millaisia uusia keinoja maailmalla keksitään poliisikoiran käyttöön.

– Väitän, että vielä ei olla keksitty kaikkea mitä koiralla voitaisiin tehdä, Kokkonen sanoo.

Esimerkiksi Tanskassa poliisilla on käytössä rikospaikkakoiria, jotka osaavat ilmoittaa löytäessään verta ja siemennestettä.

Tulevaisuudessa koiria voisi hyödyntää vaikkapa harmaan talouden ja tietotekniikkarikosten tutkinnassa. Silloin olennainen taito olisi piilotettujen digitaalisten tallennuslaitteiden, kuten muistitikkujen ja kovalevyjen ilmaisu.

Lue myös:

Suomen poliisikoirat tunnistavat terroristien suosiman räjähdysaineen

Halkaistu auto, venttiiliseinä ja piilokoppi – poliisikoirien temppula on nuuskijan aarreaitta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia