YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 18 min 1 s sitten

Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

2017, Marraskuu 6 - 13:55

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta.

Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S

Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S.

Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä:

– Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula.

Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa.

Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa.

Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Anssi Lassila / OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Kooda (yllä).

Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Aspelin, Stian Vestly Holte, Simon Schumacher

Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin.

Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Pauli Terho

Trias (yllä) lunastettiin myös.

Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi. Aaro Artto, Arkkitehtityö-huone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Myös Ristit (yllä) lunastettiin.

Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Schulman

Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan.

Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja.

Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin.

Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi.

– Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä.

Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan.

Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko.

Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra

Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana.

Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020.

Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa.

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi.

Antti Pylväs / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Omar Jawadin haave Sipilän ökytalosta vaihtui vuosien odotteluun homeisessa kimppakämpässä – "Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen"

2017, Marraskuu 5 - 14:56
Mistä on kyse?
  • Omar Jawad kavereineen pakeni Isisin vainoa Suomeen 2015.
  • Jawadin ensimmäinen majoituspaikka oli Vallinkorvan hätämajoitusyksikkö Oulussa.
  • Nyt mies asuu neljän kaverinsa kanssa pienessä kosteusongelmaisessa kimppakolmiossa.
  • Turvapaikanhakijoiden kimppa-asuminen ei ole Suomessa kovin yleistä.
  • Kolmannes Suomessa turvapaikkapäätöstä odottavista on valinnut yksityismajoituksen vastanottokeskuksen sijaan.

Viisi miestä ja vajaat viisikymmentä neliötä. Kaksi sänkyä huonetta kohden, paitsi keittiössä niitä on vain yksi.

Tavaraa ei ole paljon. Pyörä eteisessä. Patjat, verhot, muutamia astioita. Kattila on jäänyt hiukan kumolleen hellalle. Avattu lääkepakkaus keittiön pöydällä.

Kaikki huoneiston asukkaat syövät allergialääkettä talon kosteusongelmien vuoksi. Homeen hajun haistaa selvästi.

Omar Jawad ja muut kimppakämpän asukkaat syövät allergialääkettä huonon sisäilman vuoksi.Wasim Khuzam / Yle

Irakilaisen Omar Jawadin, 32, katse on kirkas, mutta ilme kertoo turhautumisesta. Alkamassa on kolmas epätietoisuuden talvi pohjoisessa.

Kello on seisahtunut seinälle, mutta oikeasti aika kuluu. Turvapaikkapäätöksen saaminen kestää odottavan mielestä ikuisuuksia.

Sipilän kutsu houkutteli

Jawad ei saapunut Suomeen sattumalta. Hän pakeni perheineen Isisin hirmuvaltaa Irakin Tikritistä Turkkiin vuonna 2015.

Saman vuoden syyskuussa hän katseli Turkissa Irakin televisiota. Tv-lähetyksessä Suomen pääministeri Juha Sipilä kertoi avaavansa Kempeleen talonsa ovet turvapaikanhakijoille. Jawadin sydämessä sykähti.

Suomen pääministerin tarjouksesta kerrottiin muun muassa arabiankielisessä maailmassa erittäin merkittävän Al-Jazeeran verkkosivuilla.

– Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Me tulimme tänne juuri siksi.

Suunnaksi otettiin Suomi ja Oulu.

Kimppakämppään pakon edessä

Jawad muutti elokuun alussa kimppakämppään neljän maanmiehensä kanssa, koska muuten edessä olisi ollut muutto muualle Suomeen.

Hän aloitti oleskelunsa Suomessa Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskuksessa. Jawad ehti olla kämppäkavereineen yhden lukukauden kouluasuntolassa Tuirassa ja oli palaamassa Vallinkorvaan, kun sai tiedon, että keskus lakkautetaan. Se on ollut tyhjä jo elokuun alkupuolelta saakka.

Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Omar Jawad

Tutuksi käyneestä kaupungista ei haluttu lähteä. Miehet vuokrasivat viidestään pienen 50 neliön asunnon kaupungilta. Kaikilla oli tarkoitus jatkaa suomen kielen opintoja kaupungissa.

– Me tunnemme Oulun ja meillä on täällä ystäviä, tiivistää Jawad.

Samanlaisen ratkaisun teki noin 50 Vallinkorvan asukasta. Loput 150 on sijoitettu eri puolille Suomea.

Tuhannet yksityismajoituksessa

Aina kun vastaanottokeskus suljetaan, osa asukkaista muuttaa yksityismajoitukseen.

Suomessa itse majoituksensa järjestää noin 4 000 turvapaikkaa Suomesta hakevaa henkilöä. Se on noin kolmannes kaikista turvapaikkapäätöstä odottavista.

Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Olli Snellman

Yksityismajoituksessa asutaan erityisesti isommissa kaupungeissa ystävien, sukulaisten ja puolisoiden luona. Yksityismajoitukseen siirrytään usein siinä vaiheessa, kun pitäisi muuttaa isommassa kaupungissa sijaitsevasta keskuksesta jonnekin muualla maassa sijaitsevaan keskukseen. Yksityismajoitukseen siirtyminen on myös väylä muuttaa takaisin isompiin kaupunkeihin.

Yksityismajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat ovat aina jonkin vastaanottokeskuksen kirjoissa ja kansissa.

– Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Saattaa olla esimerkiksi niin, että ilmoitettu osoite ei olekaan se, missä varsinaisesti asutaan, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Turvapaikanhakijoiden kimpassa asuminen ei ole Snellmanin mukaan kovin yleistä.

Poliisin näkökulmasta he ovat samalla viivalla vastaanottokeskuksissa asuvien kanssa, eikä heidän löytämisensä tarvittaessa ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan turvapaikanhakijoiden.

– Se, kuinka helposti palautettava on tavoitettavissa, ei lähtökohtaisesti riipu siitä, asuuko hän vastaanottokeskuksessa vai yksityismajoituksessa. Jos kielteisen päätöksen saanut piileksii tai välttelee palautusta, hänet voidaan ottaa säilöön maasta poistamisen turvaamiseksi, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Irakilaisten kimppakämpässä asutaan tiiviisti.Wasim Khuzam / Yle

Poutasen mukaan eri asia ovat ne, jotka on poistettu vastaanottopalvelujen piiristä.

Vastaanottopalvelujen piiristä poistetaan palautuspäätöksen saaneet, joita poliisi ei jostain syystä pysty palauttamaan ja jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Heitä on runsaat 700. Heidän olinpaikkaansa me emme tiedä, ja he oleskelevat laittomasti maassa. Toki osa heistä on voinut lähteä maasta.

Kymmenisen tuhatta kielteistä päätöstä

Ylitarkastaja Jaakko Reinikainen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalvelut -tulosalueelta kertoo, että vuoden 2015 kesä-marraskuussa Suomeen saapuneista irakilaisista turvapaikanhakijoista kielteisen päätöksen hakemukseensa on saanut runsaat 10 500 henkilöä. Suurin osa tapauksista on vielä vireillä hallinto-oikeudessa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on palautettu tai palannut viranomaisten tietojen mukaan vuosina 2015-2017 lokakuun puoleen väliin mennessä yhteensä 11 185.

Tämän lisäksi noin 5 700 turvapaikanhakijaa on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista 2016-2017.

Vallinkorvan hätämajoitustila oli Omar Jawadin ensimmäinen asuinpaikka Oulussa. Sittemin siitä tuli vastaanottoyksikkö ja kesällä 2017 se suljettiin.Wasim Khuzam / Yle

– Heistä noin 3 200 on tavattu muualla Euroopassa. Suomeen on palautettu heistä vain hieman alle 700. Loput hakevat uutta turvapaikkaa jossakin muualla Euroopassa, valtaosa Saksassa. On kunkin maan oma asia palauttaa Suomessa prosessissa kadonneet tänne, sanoo Poutanen.

Sillä maalla, missä he ovat hakeneet turvapaikkaa, on oikeus palauttaa heidät takaisin Suomeen ns. Dublin-asetuksen perusteella.

On kunkin maan omasta aktiivisuudesta kiinni, käyttävätkö ne tätä oikeutta vai eivät. Voi olla, että suurin osa heistä ei koskaan palaudu Suomeen, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Muiden vastaanottokeskuksista kadonneiden olinpaikkaa ei tiedetä, mutta Poutanen itse uskoo, että valtaosa heistä on poistunut Suomesta.

Suomeen tulo kaduttaa

Nyt Jawad katuu Suomeen tuloaan, koska hän sai kesällä kielteisen turvapaikkapäätöksen. Mies on valittanut päätöksestä.

Jawad ajattelee, että monessa muussa Euroopan maassa hän olisi saanut paremman kohtelun. Kaikki kimppakämpän asukkaat ovat tehneet valituksen saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ja odottavat päätöstä asiassa.

– Käsittääkseni 90 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista irakilaisista on saanut kielteisen päätöksen. Mutta me emme voi enää muuttaa mieltä ja hakea turvapaikkaa jostain toisesta Schengen-maasta, koska meidän sormenjälkemme ovat jo täällä Suomessa, missä prosessi on kesken, sanoo Jawad.

Syksyllä 2015 Vallinkorvan hätämajoitusyksikössä oli tiivis tunnelma.Wasim Khuzam / Yle

Kimppakämpän asukkaat ajattelevat tässä asiassa siis toisin kuin tuhannet suomalaisesta turvanpaikanhakuprosessista kadonneet ja muualle Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneet maanmiehensä.

Jawad kertoo tietävänsä, että monet hänet maanmiehistään tulivat Suomeen pitämään hauskaa. Moni lähti omin päin takaisin kotiin ja osa muualle Eurooppaan kokeilemaan onneaan. Hän kertoo oman asemansa olevan hyvin erilainen.

– Minun tilanteeni Irakissa oli oikeasti paha. Lähdin karkuun Isisiä, ja minulla on myös henkilökohtainen ongelma Irakissa. Isäni 2007 murhannut Al-Qaidaan kuuluva mies uhkaa myös minun henkeäni siellä. En voi palata sinne.

Jawad kertoo perheensä olevan nykyään pakolaisina Turkissa.

Kimppakämppään mielummin kuin vastaanottokeskukseen

Vastaanottorahan varassa elävälle muunlainen yksityisasuminen kuin kimppakämppä ei olisi edes mahdollista.

Ruokapalveluja tarjoavaan vastaanottokeskukseen ei halua, koska itse kokkaaminen on turvapaikanhakijan kannalta paljon edullisempaa. Vastaanottorahasta jää muuhunkin.Wasim Khuzam / Yle

Jawadin kavereineen vuokraaman asunnon vuokra on 650 euroa. Jokainen asukas maksaa 130 euroa kuukaudessa. Yli 18-vuotiaan vastaanottoraha on 263,78 euroa, eli muihin menoihin jää 133,78 euroa. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin 91,52 euroa, minkä saisi, jos joutuisi sellaiseen vastaanottokeskukseen, missä ruoka kuuluu pakettiin.

Turvapaikanhakuprosessi voi kestää vuosia
  • Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos päätös kumotaan, hakemus käsitellään virastossa uudelleen. Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos saa valitusluvan.
  • Hallinto-oikeuden hylkäävästä päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Normaalitapauksessa kielteinen päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, ellei KHO anna asiassa täytäntöönpanokieltoa.
  • Viranomainen voi ottaa turvapaikanhakijan matkustusasiakirjan haltuunsa ns. turvaamistoimena tai siinä tapauksessa, että sen katsotaan olevan väärennetty tai väärä.
  • Matkustusasiakirjan puuttuminen voi johtua myös siitä, että hakija on jättänyt asiakirjan kotimaahansa, hukannut sen matkalla tai hänellä ei ole sellaista koskaan ollutkaan.

– Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa.

Oulussa vain yksi vuokranvälittäjä antaa asuntoja paperittomille, joten isompi valittaminen ei houkuttele.

– Meidän matkustusasiakirjamme ovat viranomaisten hallussa, ja kun nimemme eivät ole suomalaisia, viesteihin ei yleensä edes vastata.

Vallinkorvan entinen metsäoppilaitos toimi kahden vuoden ajan turvapaikanhakijoiden kotina.Wasim Khuzam / Yle

Miehillä on myös se käsitys, että turvapaikanhakijoiden vuokrat ovat korkeampia kuin kantasuomalaisilla. Mutta sen kanssa on sama juttu. Ei auta valittaa.

Hallinnollisesti kimppakämpän väki on Heikinharjun vastaanottokeskuksen kirjoilla. Sieltä käydään hakemassa vastaanottoraha kahdesti kuussa, ja sieltä hoituvat erilaiset turvapaikanhakijoille kuuluvat palvelut, kuten terveyspalvelut.

Suomeen tulleissa irakilaisissa on paljon koulutettua ja kielitaitoista väkeä

Omar Jawad on lähtöisin Tikritistä, pääkaupungin Bagdadin pohjoispuolelta. Niin ovat kämppäkaveritkin Ramadista lähtöisin olevaa Saifia lukuun ottamatta.

Jawad kertoo olevansa koulutukseltaan biologi.

Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa. Omar Jawad

– Mohammad on sähköinsinööri. Myös Huthaifa ja Saif ovat käyneet yliopistoa. Parikymppinen Hadi ei sitä vielä ole tehnyt, sanoo Jawad.

Kaikilla on unelma elämästä ja perheen perustamisesta Suomessa.

– Uskon että minun koulutuksellani voisin hyvin löytää töitä vaikka laboratoriohommista.

Tekemistä on vähän

Kimppakämppä on sosiaalinen asumismuoto, mutta tekemistä ei ole paljon. Ulkona käydään liikkumassa ja sisällä syödään, luetaan kirjoja, seurataan uutisia netistä ja sosiaalisesta mediasta sekä nukutaan.

Miehet koettavat olla tarkkoja kerrostalon säännöistä, ettei naapureilla olisi valittamisen aihetta.

Tekemistä ei ole paljon, mutta sitäkin enemmän on aikaa ajatella.Wasim Khuzam / Yle

Kenelläkään heistä ei ole töitä. Hyvin harvoilla oululaisilla turvapaikanhakijoilla ylipäätään on työtä. Se tekee päivistä pitkiä.

Oulussa tiettävästi vajaa neljäkymmentä yksityismajoituksessa olevaa turvapaikanhakijaa on onnistunut työllistymään. Useimmat heistä ovat saaneet töitä rakennusalalta, ravintola- ja kaupan alalta tai auton fiksaus- ja maalaustehtävistä.

Marjojen poimintaa ovat muutamat päätöstään odottelevat myös kokeilleet. Mutta se on raskasta hommaa, eikä marjametsään meno ole tuttu asia Irakissa kasvaneelle. Samanikäisiä kantasuomalaisiakaan miehiä ei tahdo marjastamaan saada.

Isis ja Suomi ovat ääripäitä

Jawad perheineen lähti Tikritistä, kun Isis tuli sinne heinäkuussa 2014. He menivät ensin Kurdistaniin ja sieltä Turkkiin. Siellä syntyi ajatus lähteä nimenomaan Suomeen. Sen kauemmaksi Isisin hirmuhallintoa ei juuri voi päästä.

– Meillä ei ole ollut Irakissa rauhaa 37 vuoteen. Isis on vain yksi vitsaus monien joukossa. Irakin ja Iranin välisessä sodassa 1980-luvulla kuoli miljoona irakilaista. Sitten tuli ongelmia Yhdysvaltain kanssa. Ja sitten Isis. Ja nyt kun Isis alkaa hävitä, uusia militanttiryhmiä tulee tilalle, sanoo Jawad.

Suomessa viettämänsä ajan kuluessa Omarille on tullut tutuksi myös suurimmalle osalle maailman asukkaista sadulta tuntuva suomalainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, koulujärjestelmä ja luonto.

Se, että yhteiskunta on maailman mittakaavassa sosiaalisesti oikeudenmukainen ja että ihmisten suurella enemmistöllä asiat ovat kohtuullisen hyvin. Sellaisessa maassa hänkin haluaisi elää.

Korjattu faktalaatikkoa 6.11. kello 16.12: Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen seuraava valitusaste on korkein hallinto-oikeus, jolta pitää hakea valituslupaa. Alkuperäisestä jutusta saattoi saada käsityksen, että ennen hallinto-oikeutta olisi vielä yksi valitusaste.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Essi, 21, käy hedelmöityshoidoissa: "Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma"

2017, Marraskuu 4 - 19:00
Mistä on kyse?
  • Lapsettomuudesta voi kärsiä myös parikymppisenä.
  • Hedelmöityshoidoilla valtaosa alle 30-vuotiaista tulee raskaaksi.
  • Oma hedelmällisyytensä olisi hyvä selvityttää ajoissa, mikäli aikoo lykätä lapsen hankitaa yli 35 ikävuoden.
  • Yli 40-vuotiaiden hedelmöityshoitoja tehdään vain yksityisklinikoilla.

Pian 22-vuotias Essi on yrittänyt saada lasta kolmen vuoden ajan. Lapsettomuuden mahdollisuus ei ollut käynyt hänellä mielessäkään, ennen kuin se sattui omalle kohdalle.

– Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma.

Tämän vuoden alussa Essi ja hänen kihlattunsa Aleksi pääsivät lapsettomuushoitoihin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Essi keräsi vuoden rohkeutta ennen kuin uskalsi hakeutua asian vuoksi lääkäriin. Nuori nainen pelkäsi, ettei häneen suhtauduttaisi vakavasti ikänsä vuoksi. Myös mielikuva lapsettomuushoitojen kalleudesta hirvitti opiskelijapariskuntaa.

– Luulimme, että sitä varten pitäisi säästää vuosia, Essi sanoo.

Vaikka Essi ja Aleksi käyvät hoidoissa julkisella puolella, ja hinnat ovat pieniä yksityisklinikoihin verrattuna, tuntuvat hoidot pariskunnan kukkarossa.

– Tänä vuonna joudumme tinkimään joululahjoista, Essi sanoo.

Haaveena tulla nuorena äidiksi

Essi on aina halunnut tulla nuorena äidiksi. Ajatuksena oli kuitenkin saada ensin opiskelut loppuun ja hankkia työpaikka. Asioiden tärkeysjärjestys muuttui, kun Essi alkoi epäillä, ettei raskaaksi tuleminen olisi hänelle kovin helppoa.

Hän oli kärsinyt nuoresta saakka epäsäännöllisistä ja kivuliaista kuukautisista, joiden vuoksi hän hakeutui 19-vuotiaana lääkäriin. Mitään ongelmaa ei tuolloin löydetty, mutta mahdollinen lapsettomuus jäi itämään Essin mieleen.

Essille kodin lähellä oleva leikkipuisto on tullut tutuksi sukulaisten lasten kanssa.Timo Nykyri / Yle

15-vuotiaana Sodankylän elokuvafestivaaleilta löytyneen poikaystävän kanssa oli pidetty yhtä jo pitkään, joten ajatus perheenlisäyksestä sai molempien hyväksynnän.

Ensin kului vuosi, sitten toinen, eikä lasta kuulunut. Terveyskeskuksen vastaanotolla Essi kuuli ensimmäistä kertaa ääneen sanottuna sanan, jota hän pelkäsi: lapsettomuus. Se oli Essin ja Aleksin saama diagnoosi.

Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma. Essi

Helmikuussa pariskunta pääsi tutkimuksiin. Syy lapsettomuuteen löytyi. Se oli Essin munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS. Sairaalasta annettiin tuolloin uskoa, ettei tilanne ollut paha. Essi oli kuitenkin kuullut vertaisryhmistä saman diagnoosin saaneilta, ettei raskaaksi tultukaan niin helposti, mitä aluksi oli kuviteltu.

Lapsettomuushoitoihin yhä iäkkäämpinä

Lapsettomuuteen hakee Suomessa apua noin 3 000 paria vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hedelmöityshoitoja tehdään vuodessa noin 14 000. Määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan.

Jopa 80 prosenttia hedelmöityshoidoissa käyneistä tulee raskaaksi tavalla tai toisella. Onnistumisprosentti on sitä parempi, mitä nuorempi pariskunta on kyseessä, kertoo lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen Mehiläinen Felicitasin Oulun klinikalta.

Lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen on huolissaan, sillä ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo 29 vuoteen.Paulus Markkula / Yle

Yksityisille lapsettomuusklinikoille hakeudutaan yleensä silloin, kun hoidot julkisella puolella eivät ole tuottaneet tulosta tai äidiksi haluavalla naisella on ikää yli 40 vuotta. Oulussa Mehiläinen Felicitasin eli entisen Väestöliiton lapsettomuusklinikan asiakkaista 25–30 prosenttia on yli neljäkymmentävuotiaita. Monella perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun mahdollisuus tulla raskaaksi on jo pienentynyt.

50-vuotiaan naisen raskauteen liittyy paljon riskejä. Riita Koivunen

Lapsettomuuslääkärien toiveena on, ettei lapsien hankintaa lykättäisi. Jos näin tehdään, oma hedelmällisyytensä olisi hyvä tarkastuttaa ajoissa, sanoo lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen, Mehiläinen Felicitasista.

– Kolmenkymmenen kieppeillä asiasta olisi hyvä keskustella joko oman gynekologin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Voi ottaa selvää, onko itsellä kaikki perusasiat kunnossa, että voi tulla raskaaksi.

Äidiksi viisikymppisenä?

Aika ajoin etenkin ulkomailta kantautuu uutisia viisikymppisten naisten raskauksista. Lääkärien mukaan tämä luo väärää mielikuvaa siitä, että lapsen saaminen kaikille minkä ikäisenä tahansa on mahdollista.

Mikroskoopilla näkee, kuinka paljon miehellä on siittiöitä ja kuinka ne liikkuvat.Paulus Markkula / Yle

Hedelmöityshoidoille ei ole Suomen laissa yläikärajaa, mutta yli 45-vuotiaille hoitoja ei tehdä kuin poikkeustapauksissa.

– Yli neljäkymmentävuotiaan ja lähelle viisikymmentävuotiaan naisen raskauteen liittyy paljon riskejä ja asioita, joita pitää todella tarkkaan harkita ennen kun voidaan lähteä avustamaan heitä, Koivunen sanoo.

Ikä ja paino monesti esteenä

Essi kiittelee itseään siitä, että uskalsi ryhtyä yrittämään lapsenhankintaa nuorena. Ikä ja aika ovat lapsettomuushoidoissa heidän puolellaan.

– Jos olisin tässä tilanteessa seitsemän vuoden päästä, olisin syyttänyt itseäni, miksi en tehnyt asian eteen mitään nuorempana.

Laboratorionhoitaja Irma Sunqvist tutkii mikroskoopilla munasolua. Paulus Markkula / Yle

Koivusen mukaan alle kolmikymppisistä raskaaksi saadaan lähes kaikki, nelikymppisten tilanne on huomattavasti heikompi.

– Ensimmäinen naisen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on ikä ja toinen on paino, Koivunen sanoo.

Epäonnistumisia on pakko kestää

Essiin kolmen vuoden lapsettomuus on ehtinyt jättää jälkensä. Lyhytjänteisen ihmisen on ollut pakko opetella kärsivällisyyttä, sillä lapsettomuushoidoissa asiat tapahtuvat hitaasti. Myös epäonnistumisia on täytynyt opetella sietämään.

Essi alkoi epäillä raskaaksi tulon mahdollisuutta jo 19-vuotiaana. Timo Nykyri / Yle

Essi arvelee, että jos ja kun hänen raskaustestinsä joskus näyttää plussaa, ei hän osaisi sitä heti uskoa. Eikä raskaudesta välttämättä uskalla iloita, sillä monirakkulaoireyhtymä altistaa keskenmenoille.

– Tässä on mennyt jo useampi vuosi, ettei osaa edes kuvitella, että kaikki menisi hyvin. En uskaltaisi luottaa, ennen kun vauva olisi sylissä, ja sitten alkaisivat uudet huolet.

Epävarmuus onnistumisesta rankkaa      

Essillä ja Aleksilla on lapsettomuushoitojen ensimmäinen vaihe takana, mutta se ei tuottanut tulosta. Essi arvelee, että he joutuvat käymään läpi myös koeputkihedelmöityksen.

– Tähän saakka hoidot ovat olleet rankkoja henkisesti, mutta koeputkihedelmöitys on rankka myös fyysisesti, Essi sanoo.

En uskaltaisi luottaa, ennen kun vauva olisi sylissä. Essi

Essi ja Aleksi uskovat hoitojen julkisella puolella tuottavan lopulta tulosta, sillä heille on kerrottu onnistumisprosentin olevan hyvä.

Välillä Essin mielen valtaa kuitenkin epätoivo, ja sen vuoksi perheessä on käyty keskustelua myös yksityiselle puolelle hoitoihin hakeutumisesta ja myös mahdollisuudesta adoptoida lapsi.

– Olen valmis kääntämään kaikki kivet, jotta saan lapsen, Essi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viesti ilman hymiöitä on luonnollista tulkita loukkaukseksi – mutta tutkijoilla on kehitteillä ratkaisu tähänkin

2017, Marraskuu 3 - 08:45
Mistä on kyse?
  • Pelkkää tekstiä sisältävä viesti on altis vääriymmärtämiselle.
  • Esimerkiksi pikaviestisovellusten viestit saattavat jättää vastaanottajansa hämmennyksen valtaan, koska ne sisältävät niukasti tietoa välittäjän tunteista.
  • Suosituilla emojilla pyritään kertomaan aikaisempaa enemmän tunteista, mutta aivotutkijan mukaan niissäkin on puutteensa.
  • Tulevaisuudessa tunnetila voi chattaillessa välittyä esimerkiksi tunnehihan kautta.

Kännykkä värähtää taskussani. Avaan pikaviestisovelluksen ja totean syntymäpäivää viettävän ystävän vastanneen onnitteluuni : "Kiitos".

Oudon lyhyt ja koruton viesti hyvän ystäväni lähettämäksi. Onko hän jostain syystä vihainen minulle?

Jo Platon varoitti

Alun tilanne voi olla tuttu usealle meistä, jotka käytämme nykyaikaisia pikaviestisovelluksia arjessamme. Lyhyet, vain sanalliseen muotoon puetut viestit jättävät jälkeensä usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kun viestin lähettäjän tunnetilaa joutuu arpomaan niukan tiedon pohjalta, nousevat vastaanottajan mieleen usein kielteiset ajatukset, aivotutkija Katri Saarikivi toteaa. Reaktio on inhimillinen.

– Meidät on viritetty niin, että havainnoimme toisiamme ja ympäristöämme. Jostain syystä kielteiset signaalit saavat enemmän huomionarvoa.

Myös ihmisten väliselle kanssakäymiselle luontainen sanaton viestintä uupuu tekstipohjaisesta viestistä kokonaan.

– Jo filosofi Platon varoitti kirjoitetun tekstin olevan perin onnetonta – se jää heitteille eikä se pysty puolustamaan itseään, kertoo informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen.

Hymiöt kertovat tunteen kaipuusta

Ainoastaan tekstiä sisältävät lyhyet viestit eivät kuitenkaan enää ole niin suosittuja kuin ennen.

Esimerkiksi tekstiviestien määrä on laskenut Suomessa. Osaksi siitä syystä, että videon ja äänen liittäminen on vaivattomampaa pikaviestisovelluksilla.

WhatsAppin kaltaiset, netin yli toimivat pikaviestisovellukset ilmentävät hyvin myös nykyaikaista chat-kulttuuria, johon kuuluvat oleellisena osana hymiöt, gif-animaatiot ja emojit.

– Ne kertovat tarpeestamme kiertää netin tunnevajetta, Katri Saarikivi pohtii.

Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta? Katri Saarikivi

Vastaanottajan tunteiden tulkkaus vaikkapa hymiön tai viestiin liitetyn äänen perusteella on Saarikiven mukaan tärkeää. Se mahdollistaa empatian synnyn, joka vuorostaan johtaa ihmisten väliseen ymmärrykseen.

Hymiöllä koristeltu viesti ei kuitenkaan ole sama asia kuin kasvokkain sanottu lause. Todelliset tunteet lipsahtavat usein tahtomattakin äänenväriin ja kasvojen ilmeisiin. Hymiön käyttö on vuorostaan tietoinen valinta.

– Voit valita viestiin iloa merkkaavan emojin, vaikka et oikeasti olisi iloinen, Saarikivi muistuttaa.

Tulevaisuudessa tunnehiha käteen?

Hymiö- ja kuvasymboleiden esiinmarssin jälkeen Katri Saarikivi ennakoi seuraavan askeleen harppaavan pidemmälle tunnetiedon välittämisen maailmaan.

– Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta, aivan kuten se välittyisi puhuessa kasvotusten?

Vinkit parempaan pikaviestittelyyn

Mikä sitten neuvoksi, kun seuraavan kerran saa hämmennystä herättävän viestin?

Erkki Karvonen antaa vastaanottajalle vinkin, joka pätee laajemminkin erilaisia tekstejä tulkitessa.

– Selvitä, missä asiayhteydessä viesti esitetään, ja mitä viestin lähettäjästä entuudestaan tiedetään.

Lähettäjä vuorostaan voi aina tilaisuuden tullen sanoittaa tunteitaan ja selventää viestin sävyä viestikenttään.

– Tyyliin, "tämä oli sitten vitsi" tai jollain muulla tavoin, Katri Saarikivi neuvoo.

Teknologia vastaavalle toiminnalle on Saarikiven mukaan jo olemassa. Konenäköalgoritmit, joita on kehitetty pitkään muun muassa Oulun yliopistossa, saattavat Saarikiven mukaan tulla osaksi pikaviestimistä.

Konenäkö on osa myös Saarikiven tutkimusryhmän kehittämää tekniikkaa, jossa tunnetieto välittyy verkon yli. Niin kutsuttu tunnehiha kertoo sen pukeneelle, mitä tunnetta viestin välittäjä kokee.

Prototyyppivaiheessa oleva tunnehiha toimii seuraavasti: Pikaviestisovelluksella viestiessä tietokoneen kamerat ovat päällä. Niiden kautta konenäkö poimii tunnetietoja viestijöiden kasvoista ja välittää ne heidän pukemiinsa hihoihin. Erilaiset tunteet välittyvät erilaisina hihan välittäminä kosketuksina.

– Ehkä jonain päivänä se toimisi vaikkapa Facebookin Messengerissä, Saarikivi visioi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tutkimus: Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin muissa Pohjoismaissa – jos tehdään, turvaudutaan lähes aina lääkkeisiin

2017, Marraskuu 2 - 20:00
Mistä on kyse?
  • Pian päivittyvät tilastot kertovat, että etenkin nuorten raskaudenkeskeyttäjien osuus jatkaa laskuaan Suomessa.
  • Alueellisesti abortteja tehdään eniten Pohjoisessa Suomessa.
  • Pohjoismaihin verrattuna keskeytyksiä tehdään maassamme vähiten.
  • Suomessa lääkinnällinen keskeytys on yleistä – nyt sen turvallisuudesta seuraavan synnytyksen kannalta on uutta näyttöä.

Aina vain vähemmän.

Tällainen kuva piirtyy, kun tarkastellaan niin tilastojen valossa suomalaisessa terveydenhuollossa suoritettuja raskaudenkeskeytyksiä.

Väitettä tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuorein ennakkotieto, jonka mukaan erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Väestöön suhteutettuna niiden määrä on puolittunut 2000-luvun alusta.

Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi.THL

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heinon mukaan muutoksen taustalla on useita syitä.

– Kunnissa on panostettu keskeytysten vähentämiseen, terveystieto on ollut kouluissa pakollinen 2000-luvun alusta lähtien, netistä saa tietoa lisääntymisterveydestä ja ehkäisyasioista, Heino luettelee.

Ennakkotiedot täydentyvät marraskuun aikana.

Tutkimus: Ensimmäisestä kerrasta ei vaaraa         

THL:n tilastojen mukaan vuonna 2015 jopa 96 prosenttia keskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti.

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen vaikutuksesta seuraavaan synnytykseen on nyt saatu uutta tutkimusnäyttöä.

Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallisuudessaan verrattavissa kirurgisesti suoritettuun keskeytykseen.

Tutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä, kuten ennenaikaisuutta, vastasyntyneen matalaa syntymäpainoa tai pienikokoisuutta ja istukkaongelmia.

– Nyt voimme tyynnytellä huolestunutta, kerran keskeyttänyttä synnyttäjää, aiheesta väittelevä lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö kertoo.

Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän. Männistön mukaan tutkittavaa aineistoa on ollut aikaisemmin vaikea saada, sillä lääkkeellinen menetelmä sallittiin Suomessa vasta vuonna 2000.

Tästä johtuen vasta nyt on kertynyt tarpeeksi tapauksia, joissa lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen on synnytetty.

– Tanskassa on tehty samankaltainen tutkimus, joka tukee väitöskirjatutkimuksen tuloksia, Männistö kertoo.

Raskaudenkeskeytys, olipa se lääkkein tai kirurgisesti suoritettu, ei kuitenkaan ole riskitön.

Lääkkeet eivät välttämättä estä raskauden etenemistä ja kirurginen kohtuontelon imukaavinta voi aiheuttaa verenvuotoa.

– Yleisesti ottaen raskaudenkeskeytys on turvallinen toimenpide Suomessa, Anna Heino kertoo.

Alueellisista eroista Pohjoismaihin

Ennakkotiedosta ilmenee myös raskaudenkeskeytysten alueelliset erot. Ne ovat Anna Heinon mukaan tavanneet olla suuria.

Keskeytyksiä tehtiin vuonna 2016 eniten Ahvenanmaalla, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella.

Raskaudenkeskeytysten alueelliset erot vuonna 2016

Eniten keskeytyksiä tehtiin:

  • Ahvenanmaalla (12,8/1 000).
  • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella (9,2/1 000).
  • Lapin sairaanhoitopiirin alueella alueella (9,3/1 000).

Vähiten keskeytyksiä tehtiin:

  • Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (4,4/1 000).
  • Sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä (5,9/1 000).

Pienimmät keskeytysluvut olivat Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien alueella.

– Vaikka Ahvenanmaa tilastollisesti keikkuu usein kärjessä, tehdään siellä lukumääräisesti keskeytyksiä todella vähän.

Heinon mukaan ei tiedetä tarkkaan, miksi Lapissa keskeytyksiä tehdään niin paljon.

Alueellisia eroja puidessa nousee mieleen kysymys, kuinka paljon Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vähiten ainakin vuonna 2015, ilmenee THL:n tilastosta.

Pohjoismaista eniten abortteja tehdään Ruotsissa.THL

– Yksi selittävä tekijä on lainsäädäntö, joka on verrattain tiukka Suomessa, Heino muistuttaa.

Suomessa aborteista säädetään omassa laissa, joka on laki raskauden keskeyttämisestä.

Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikon täyttymistä, jos nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta.

Kahden lääkärin lausunto vuorostaan tarvitaan, kun keskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon täyttymistä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, kun raskaaksi tuloon liittyy rikos tai jos äidin tai isän sairaus vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta.

– Yleisimmin käytetty peruste keskeytykselle ovat sosiaaliset syyt, joita tulkitaan Suomessa laajasti, Heino kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Dingon keikkoja perutaan – lipunmyynti tuotti pettymyksen

2017, Marraskuu 2 - 16:59

Dingon konsertteja on jouduttu perumaan riittämättömän lipunmyynnin takia.

Viisi kahdeksasta jäljellä olevasta keikasta perutaan. Keikat piti järjestää Kuopiossa, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä marraskuussa.

– Näillä tuotto-odotuksillla tuntui viisaammalta perua nämä muutamat konsertit, joissa on raskaat kulurakenteet, yhtyeen pr:stä vastaavan Liekki Promotionin Nora Norrlin sanoo.

Yhtye ilmoittaa keikkojen perumisen syyksi taloudelliset syyt. Porissa Dingo kuitenkin esiintyy, samoin Oulussa ja Jyväskylässä. Näillä paikkakunnilla ennakkomyynti on näyttänyt Norrlinin mukaan paremmalta.

1980-luvulla jättisuosioon noussut Dingo teki ensimmäisen keikkansa klassisessa kokoonpanossa pitkän tauon jälkeen viime keväänä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellinen kunniavartiosto: jokaiselle sankarihaudalle samanikäinen mies kuin vainaja oli kaatuessaan

2017, Marraskuu 2 - 14:03

Suomen satavuotispäivänä muistetaan toisen maailmansodan sankarivainajia pysähdyttävällä tavalla. Useassa Suomen kaupungissa järjestetään kunniavartiosto, jossa jokaisella haudalla vartioi sen ikäinen henkilö kuin sankarivainaja oli kaatuessaan.

Tällaisia kunniavartiostoja järjestetään ainakin Vantaalla, Oulussa, Kuopiossa,Tampereella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Salossa, Kälviällä ja Kaustisella. Myös muita paikkakuntia osallistuu tähän valtakunnalliseen tapahtumaan, mutta Suomi 100 -sihteeristö ei halua vielä paljastaa yksityiskohtia paikkakuntien nimistä eikä niiden määrästä.

Vantaa hakee kaikkiaan 167:ää miestä, joiden iät vaihtelevat 16:sta 44 vuoteen. Suurin joukko on noin 20-vuotiaita. Tampereella kunniavartiostoon tarvitaan peräti 749 henkilöä. Joillain paikkakunnilla kunniavartiostoon osallistuu myös naisia.

– Tapahtuma on otettu hyvin innostuneesti vastaan, ja se on herättänyt hyvin paljon kiinnostusta. Onhan tämä hyvin koskettava tapa muistaa kaatuneita, sanoo Vantaan Suomi 100 -aluekoordinaattori Neetta Eriksson.

"Kaatuneet käsittämättömän nuoria"

– Minua itseäni koskettaa erityisesti se, että suurin osa kaatuneista on niin käsittämättömän nuoria. Kuolema on vaikuttanut perheiden ja läheisten elämään. Sitä voi vaan yrittää kuvitella miten järkyttävää tämä on ollut. Vainaja voisi olla kenen tahansa poika, poikaystävä tai työntekijä, Neetta Eriksson pohtii.

Hän uskoo, että Vantaalla saadaan tarvittava miesjoukko kasaan ja että tapahtuma kerää paljon yleisöä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.

– Toivon, että paikalle tullaan muistamaan sodassa kaatuneita kunnioituksella eikä millään omalla viestillä. Luulisin, että ihmiset ymmärtävät, että itsenäisyyspäivä on meidän kaikkien juhla. Niin uusien suomalaisten kuin kantasuomalaistenkin.

Kunniavartioiden järjestäminen on syntynyt tamperelaisen Kalervo Sipin aloitteesta.

– Ajatus oli mielessäni monta vuotta. Olemme saaneet mukaan seurakuntia, partiolaisia, oppilaitoksia ja puolustusvoimat, ja uskomme, että hieno yhteinen hetki onnistuu, Kalervo Sipi kertoo.

Haku kunniavartiostoon on avoin kaikille.

3.11. Juttuun lisättiin, että myös Lahdessa järjestetään vastaava kunniavartiosto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tampereella kanteluja samaa sukupuolta olevien vihkimisestä – tuomiokapitulin käsittelyyn loppuvuonna

2017, Marraskuu 2 - 13:32

Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on vastaanottanut ensimmäiset kantelut, jotka koskevat samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä.

Kaksi kantelua kohdistuvat pappeihin, jotka ovat julkisesti kertoneet olevansa valmiita vihkimään homo- ja lesbopareja.

Lakimiesasessori Jorma Juutilaisen mukaan näiden kanteluiden tutkiminen on vasta aivan alkuvaiheessa. Asiaa käsitellään tuomiokapitulissa todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella.

Lisäksi tuomiokapituli selvittää tapausta, jossa pappi on itse ilmoittanut vihkineensä samaa sukupuolta olevia pareja, sanoo Juutilainen.

– Hän ei ole sillä tavoin yksilöinyt asiaa, jotta ilmoituksesta aiheutuvia jatkotoimenpiteitä olisi tässä vaiheessa mahdollista tarkemmin arvioida. Ilmoituksen pohjalta on käynnistynyt alustava selvittely, jonka tavoitteena on saada tarkempaa tietoa ilmoituksen taustoista.

Runsas kuukausi sitten helsinkiläinen pappi sai ensimmäisenä Suomessa tuomiokapitulilta moitteet samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Myös mm. Oulussa, Seinäjoella ja Jyväskylässä ovat seurakuntien papit saaneet kirjallisia varoituksia samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä avioliittoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ratikka Ouluun? – "Siirryttäisiin isojen kaupunkien joukkoon"

2017, Marraskuu 2 - 08:45
Mistä on kyse?
  • Oulun kaupunki selvittää raitiotien rakentamista yhtenä mahdollisuutena Oulun joukkoliikenteen parantamiseksi.
  • Raitiotien mahdollinen rakentaminen olisi ajankohtaista 2030-luvulla.
  • Joukkoliikenteen kehittämisen muut vaihtoehdot ovat nykyisen bussiliikenteen parantaminen tai nivelbussijärjestelmä.

Osaatko kuvitella, että raitiovaunu kolistelisi Oulun Merikosken siltaa pitkin? Se voisi olla mahdollista 20 vuoden kuluttua.

Raitiotien tuleminen Ouluun on yksi vaihtoehto, kun kaupunki miettii joukkoliikenteen parantamista tulevaisuudessa. Jos raitiotie päätetään rakentaa, on se ajankohtaista kuitenkin vasta 2030-luvulla.

Helsingin lisäksi raitovaunuja liikkuu mahdollisesti tulevaisuudessa Tampereella ja Oulussa.Henrietta Hassinen / Yle

Raitiotiekeskustelun heräämiseen vaikuttaa muun muassa se, että Oulun ammattikorkeakoulun sijoittuminen Linnanmaalle varmistui. Vuonna 2019 noin 20 000–25 000 opiskelijaa siirtyy yliopistokampukselle.

Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo, että kaupungin yhdyskuntarakenteiden muutos on ylipäätään merkittävin syy raitiotien harkitsemiseen.

– Alamme kehittämään Kemintien ympäristöä bulevardimaiseksi. Se tarkoittaa, että maankäytöllä pyritään tuomaan alueelle lisää asukkaita, noin 6 000–9 000 henkilöä.

Se on palvelua siinä kuin vesijohtoverkostokin. Mika Uolamo

Matinheikki kuitenkin painottaa, että raitiotie on vain yksi harkittavista vaihtoehdoista. Muita ovat nykyisen bussitarjonnan lisääminen merkittävästi ja nivelbussijärjestelmä.

– Kyllähän raitiotie kuitenkin olisi iso harppaus, jos se Ouluun tulisi. Siirryttäisiin joukkoliikennemielessä isojen kaupunkien joukkoon. Tietysti monta mutkaa on matkan varrella ja tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisen bussiliikenteen kehittämien ja nivelbussivaihtoehto ovat todennäköisempiä.

Raitiotie kohentaa imagoa

Raitiotie parantaa Oulun kaavoitusarkkitehti Mika Uolamon mukaan kaupungin imagoa. Hänen mukaansa raitiotie olisi merkki siitä, että Oulusta löytyy elävää, tiivistä kaupunkiympäristöä, jossa ihmiset voivat asua ilman autoa.

– Kaupungissa, jossa on raitiotie, on useimmiten tiivisti palveluita ja elämää. Ja kaupunki on mielenkiintoinen.

Raitiotie ei kuitenkaan Uolamon mukaan muuta kaupunkikuvaa muutoin kuin, että siitä tulee uusi elementti.

– Se on palvelua siinä kuin vesijohtoverkostokin.

Raitiotie olisi merkki siitä, että ihmiset voivat elää ja asua ilman autoa, sanoo kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo.Marko Siekkinen / Yle

Jotta raitiotie kannattaa rakentaa, tulee maankäytön sen ympärillä olla Uolamon mukaan hyvin tiivistä ja kaupunkimaista.

– Kaupunki ikään kuin rakentuu itsessään raitiotien ympärille.

Raitiotie helpottaisi Uolamon mukaan myös ihmisten arkea, kun kaikki kaupungin tärkeimmät toiminnot, työpaikka-alueet ja muut palvelut ovat reitin varrella.

– Raitiotieliikenne on niin tiheää, ettei aikatauluista tarvitse välittää. Voi vain mennä pysäkille. Kyyti tulee kohta. Ja aina pääsee ovelta ovelle, minne tahansa haluaakin mennä.

Rakentamiskustannukset ovat suuret

Pohjoismaissa raitiovaunuja rakennetaan ja otetaan käyttöön Helsingin seudun liikenteen (HSL) joukkoliikennesuunnittelija Lauri Rädyn mukaan etenkin yliopistokaupungeissa.

– Aarhusissa Tanskassa ollaan miltei valmiina ottamaan uusi pikaraitiolinja käyttöön, ja vastaavia hankkeita on vireillä muuallakin Pohjoismaissa. Tampereellakin raitiotielinja sivuaa teknillisen yliopiston kampusta Hervannassa.

Voi vain mennä pysäkille. Kyyti tulee kohta. Mika Uolamo

Raitioteiden toteuttaminen edellyttää Rädyn mukaan melko mittavaa investointia. Hän kertoo, että pelkästään yksi moderni raitiovaunu maksaa 3–4 miljoonaa euroa ja kilometri rataa 10–12 miljoonaa euroa.

– Sen vuoksi hankkeille on oltava usein painavat perustelut.

Tampereelle ollaan rakentamassa noin 23 kilometrin mittaista raitiotietä. Raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta kertoo, että tähän mennessä rakentamis- ja suunnittelukustannukset Tampereen raitiotielle ovat noin 240 miljoonaa euroa.

Rakentamiskustannuksiin vaikuttaa Tuomisen mukaan huomattavasti ympäristö. Tampereella raitiotietä rakennetaan ydinkeskustaan, jonka vuoksi on jouduttu tekemään muun muassa mittavia liikennejärjestelyjä ja kunnallistekniikan, kuten vesihuoltoverkon siirtotöitä.

– Jos rakennettaisiin kokonaan uudelle rakentamattomalle alueelle, olisi se huomattavasti edullisempaa.

Raitiotielle tarvetta, kun asukasmäärä kasvaa

Räty kertoo, että raitioliikenne on monissa kaupungeissa noussut tarpeelliseksi siinä vaiheessa, kun kaupungin vilkkaimmilla bussilinjoilla asiakasmäärät kasvavat suuremmiksi kuin bussien kuljetuskyky.

– Samalla panostaminen raitioliikenteeseen on myös satsaamista busseja laadukkaampaan joukkoliikenteeseen: raitiovaunuilla parannetaan matkustusmukavuutta. Väljemmän matkustuskokemuksen myötä monet asiakkaat kokevat raitiovaunun myös yleisesti laadukkaampana kulkuvälineenä tasaisemman ja hiljaisemman kyytinsä vuoksi.

Oulussa isot infrahankkeet ovat aika pitkäkestoisia päätöksenteossa, kertoo yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki. Matias Väänänen / Yle

Oulussa kaupunkilaiset ja poliitikot ovat reagoineet raitiotiessuunitelmiin Matinheikin mukaan hyvin värikkäästi. Hän luulee sen johtuvan osittain siitä, että osa luulee, että raitiotielinjastoja ollaan alkamassa rakentamaan saman tien.

– Näinhän asia ei ole, vaan nyt ollaan vielä lähtöselvitysvaiheessa. Me kaikki tiedämme, että Oulussa tällaiset isot infrahankkeet ovat aika pitkäkestoisia päätöksenteossa. Esimerkiksi Kivisydämen rakentamispäätökseen taisi mennä lähemmäs 15 vuotta.

Juuri tällä hetkellä raitiotielle ei Uolamon mukaan ole tarvetta, mutta seuraavan 20 vuoden aikana Oulun asukasmäärä tulee kasvamaan useilla kymmenillä tuhansilla.

– Siinä vaiheessa voi olla tilanne, että kaupunki on niin tiivis, että ihmisten liikuttamiseen tarvitaan tehokkaampia välineitä kuin tällä hetkellä on. Yleiskaavassa on varauduttu siihen, että myös raitiotiejärjestelmä voidaan tarvittaessa toteuttaa tulevaisuudessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Telian puhelin- ja datayhteyksissä oli ongelmia Pohjois-Suomessa

2017, Marraskuu 1 - 20:52

Telian puhelin- ja dataverkot toimivat huonosti tai eivät ollenkaan Pohjois-Suomessa keskiviikkoiltana. Ongelma-alue oli varsin laaja, sillä verkot eivät toimineet Raahessa, Oulussa, Kuusamossa, Saariselällä ja Ivalossa, Telia kertoi Twitter-tilillään.

Verkkojen toimimattomuudesta kerrottiin alkuillasta.

Telian mukaan vika saatiin kuitenkin korjatuksi illalla puoli yhdeksän jälkeen. Mobiiliverkon toimivuutta seurataan vielä, Telia ilmoittaa.

Telia on aiemmin kertonut, että sähköalan työtaistelut hidastavat muun muassa Telian viankorjausta.

Telian mukaan viiveet johtuvat ylityörajoituksista ja siitä, että normaalioloissa tehtäviä hoitavia alihankkijoita on nyt työtaistelun piirissä.

Juttua päivitetty 1.11.2017 kello 21.07: Lisätty tieto mobiiliverkon korjautumisesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mieskuoron 21 jäsentä teki jokainen soolosinkun eikä kuoro hajonnut – tähän pystyy vain Semmarit

2017, Marraskuu 1 - 11:30

Pasi Pohjola kertoo jonkun nauraneen Semmareiden lähtevän Wanne be sinkku –kiertueelle. Tosiasiassa Semmarit – 20 Sinkkua –kiertue viittaa siihen, että kaikki kuorolaiset tekivät omat sinkut.

– Itse asiassa 0 + 20 äijää, kuoronjohtaja Reiman ollessa nolla, murjaisee Pohjola.

Semmareiden soolokappaleet paljastavat yhtenäiseltä kuorolta vaikuttavan miehistön ”monikulttuurisuuden”. Singleillä kajahtaa laaja sävelkirjo aina karibialaisrytmeistä punkkiin, syntikkapopista oriental-soundiin ja suomalaisesta iskelmästä saksankieliseen eurotranceen. Onpa yhden isännän singlellä mukana musisoimassa myös Leia –koira.

Emme mitenkään saa kaikkia ideoita mahtumaan konserttiin. Joel Linna

Joel Linna muistuttaa, että kiertueella kuullaan kyllä uusia semmarikappaleita, muttei upouusia soolosinkkuja, vaikka ne julkaistaankin kiertueen alkajaisksi.

– Meillä kaikki säveltävät ja ovat mukana, ja kun emme mitenkään saa kaikkia ideoita mahtumaan konserttiin, niin teimme omat sinkut.

Sooloilussa luomisen tuskaa

Joel Linnan singlebiisi on nimeltään Tää ei ole vielä tässä ja kappaleeseen hän tavoitteli vanhaa suomalaista ja originaaliia klubitunnelmaa.

– Aika kova homma oli tehdä biisi yksin, kun meidän toimintamalli on yleensä, että ryhmässä työskennellään.

Loppusuoralla syntyy monesti ne luovimmat ajatukset. Pasi Pohjola

Pasi Pohjolan soolosinkku on ”vähän sellaista latinohenkistä meininkiä” tihkuva Tanssin pillisi mukaan.

– Oli siinä luomisen tuskaakin, mutta taisin olla ensimmäisiä, joka pukkasi sinkun valmiiksi. Joillakin on mennyt viime tinkaan, mutta loppusuoralla syntyy monesti ne luovimmat ajatukset.

Turkka Saarikoski kuvailee singleään Motortalk ”ihan tavalliseksi klassiseksi 90-luvun puolenvälin saksankieliseksi eurotranceksi”.

– Lähtökohta teokseeni oli miettiä, mikä voisi olla sellainen musatyyli, mitä kukaan muu meistä kahdestakymmenestä ei tekisi ja taisin onnistua, nauraa Saarikoski.

Joel Linna (vas.), Turkka Saarikoski, Pasi Pohjola ja muut Semmarit lähtevät sinkkukiertueelle.Arvo Vuorela / Yle Kuorohistoriaa kokeilemalla sinkkuelämää

Semmarit tekevät kuorohistoriaa, sillä jokainen kuorolainen, mukaan lukien kuoronjohtaja, sävelsi, sanoitti, sovitti, soitti ja jopa äänitti oman kappaleensa.

– Olemme ensimmäinen kuoro maailmassa, jonka kaikki jäsenet tekevät yhtä aikaa oman soolojulkaisun. Bändimaailmassa soolourien houkutus on yleisempää, mutta halusimme nyt itsekin kokeilla sinkkuelämää, ylpeilee kuoronjohtaja Viitala.

Piilossa olevat taidot saadaan paremmin käyttöön. Joel Linna

Turkka Saarikoskelle sooloprojektista jäi lämmin fiilis ja hän tunnustaa olevansa ylpeä porukasta.

– Sinkuilla on täysveristä radiosoittokamaa, todella persoonallisia, tekijöidensä näköisiä luomuksia. Esille nousee kavereita, jotka eivät ole vielä paljon päässeet esille sävellys- ja sanoituspuolella.

– Keikkamatkoilla pakkaudutaan samaan bussiin. En tiedä kuinka verisiä nuo matkat sitten ovat, kun selvitellään sinkkujen suosiota. Kaiken kaikkiaan tämä tuo uutta potkua siihen, että piilossa olevat taidot saadaan paremmin käyttöön, hehkuttaa Joel Linna.

Semmarit Fringe-festivaaleilla Edinburghissa.Aki Tulikari Suurimmat kaupungit ja hallit

Seminaarinmäen Mieslaulajien valtakunnallinen kiertue käynnistyy Seinäjoen Nurmohallista 1. marraskuuta ja päättyy Joensuun Carelia-saliin 3. helmikuuta. Näiden välissä kiertue etenee reittiä Kokkola, Oulu, Kuopio, Turku, Tampere, Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Mikkeli, Hämeenlinna ja uudestaan Jyväskylä.

– Meillä on sellainen perinne, että me pyrimme aina yllättämään yleisömme myös visuaalisesti showtekniikalla ja lavan esillepanolla. Ja satojen biisien joukosta on kaivettu esille myös muutama herkkupala, vanha veteraanibiisi, lupaa Turkka Saarikoski.

Kuoron yhteishengen vuoksi soolokappaleita ei luultavasti konserteissa kuulla. Reima Viitala

Vuonna 1989 perustettu Semmarit rikkoo musiikkirajoja omalla soundillaan ja showmeiningillä, jossa eivät ole vieraita edes ilmatäytteiset jättipossut. Kuoronjohtaja Viitala lupaa kiertueen tarjoavan uuden ja vanhan tuotannon lisäksi miehisen tunne-elämän vuoristoradan yllätyksineen.

– Kuoron yhteishengen vuoksi soolokappaleita ei luultavasti konserteissa kuulla.

Viime vuonna MTV3 ensiesitti Semmareista tehdyn dokumentin Hulluutta hieman tarvitaan. Suomen lisäksi se kuvattiin Kiinassa ja Skotlannissa.

– Dokumentti antaa monipuolisen kuvan, minkälaista on olla sisällä meidän ryhmässä. Dokumentissa nähdään konserttien taakse eli järjetöntä säätöä, valmistautumisen tuskaa ja kovaa harjoittelua, kertoo Joel Linna.

Joulukuun 2. päivä Semmarit valtaavat Lutakon Tanssisalin ja sen backstagen Jyväskylässä.Arvo Vuorela / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Naiset ja nuoret rynnistivät suurituloisimpien joukkoon Pohjois-Pohjanmaalla

2017, Marraskuu 1 - 09:39
Mistä on kyse?
  • Suurituloisimpien kärki muuttui selvästi viime vuodesta.
  • Kovatuloisimmat löytyivät rakennus- ja päiväkotialoilta.
  • Hyvätuloisia naisia ja nuoria oli top 30 -listalla enemmän kuin viimeksi.

Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2016 suurituloisimpien lista näyttää edellisvuoteen verrattuna kovin erilaiselta – useammastakin eri syystä.

Vuonna 2015 yrityskaupat nostivat neljä pohjoispohjalaista miestä koko maan tulolistan kärkijoukkoihin. Kyse oli Elektrobit-kaupasta, jonka myötä Juha Hulkon, Kai Hildénin, Erkki Veikkolaisen ja Eero Halosen pääomatulot nousivat kullakin noin 20–45 miljoonaan euroon.

Tämän mittaluokan tuloja ei tällä kertaa suurituloisimpien listalla nähdä.

Pohjois-Pohjanmaan viime vuoden suurituloisin oli rakennusalalla toimiva Timo Pekkarinen. Hänen tulonsa olivat 7 162 439 euroa, josta pääomatulojen osuus oli 6 920 100 euroa. Pekkarinen on perustanut Rakennusliike Lapti Oy:n ja työskenteli pitkään sen toimitusjohtajana. Tämän vuoden syyskuussa hänet nimitettiin Kastelli Group Oy:n toimitusjohtajaksi.

Jari Mäki-Runsas on työskennellyt myös muun muassa Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana. Kaupungin tehtävistä hän siirtyi aikoinaan töihin Coronariaan.Isto Janhunen / Yle

Toiseksi suurituloisimmaksi kiilasi päiväkotibisneksessä mukana oleva Jari Mäki-Runsas 4 996 893 eurollaan, joista ansiotuloa oli 672 450 euroa. Mäki-Runsas on yksi Touhula-päiväkotiketjun perustajista ja on toiminut aiemmin esimerkiksi Touhula Varhaiskasvatus Oy:n toimitusjohtajana.

Kolmanneksi suurituloisimpien listalla kipusi Tarja Vikström, joka on niin ikään toiminut päiväkotialalla, Vekara Päiväkotien omistajana. Viime vuonna Vekara Päiväkodit myytiin yllämainitulle Touhulalle. Vikströmin ansiotulot vuonna 2016 olivat 52 222 euroa sekä pääomatulot 3 945 201 euroa, yhteensä tuloista muodostui 3 997 422 euron summa.

Kovatuloisten naisten osuus kasvoi selvästi Pohjois-Pohjanmaan eniten tienanneet
  1. Pekkarinen Timo Jaakko 7 162 439 €
  2. Mäki-Runsas Jari Juhani 4 996 893 €
  3. Vikström Tarja Helena 3 997 422 €
  4. Lesonen Veikko Juhani 3 868 840 €
  5. Hulkko Juha Olavi 3 176 082 €
  6. Myllymäki Asko Jaakko 2 956 172 €
  7. Hynninen Antti Tapio 2 934 960 €
  8. Takanen Jorma Jussi Sylvester 2 450 351 €
  9. Fingerroos Toni Olavi 2 449 381 €
  10. Turves-Mankila Sirpa Anneli 2 271 045 €

Pohjois-Pohjanmaan 30 suurituloisimman joukossa on tällä kertaa myös selvästi enemmän naisia kuin viimeksi – yhteensä kahdeksan. Vuonna 2015 suurituloisimpien listalle ylsi vain kolme naista.

Kolmanneksi suurituloisimman Tarja Vikströmin lisäksi listalta löytyy esimerkiksi Sirpa Turves-Mankila yhteensä 2 271 045 euron tuloillaan. Turves-Mankilakin on mukana Touhula-päiväkotiketjun toiminnassa; hän työskentelee yrityksen varhaiskasvatusjohtajana.

Naisten lisäksi myös nuoria, alle 40-vuotiaita oli suurituloisimpien joukossa edellisvuotta enemmän. Nuorin listalla oleva on tällä kertaa alaikäinen, jonka nimeä ei ole julkaistu. Hän on syntynyt vuonna 2005 ja hänen pääomatulonsa olivat 1 547 516 euroa. Top 30 -suurituloisten joukosta löytyy myös esimerkiksi vuonna 1996 syntynyt Erik Jokimäki yhteensä 1 555 104 euron sekä vuonna 1994 syntynyt Krista Jokimäki 1 548 139 euron tuloillaan.

Pelialan yritys Fingersoft on tahkonut miljoonia suositulla mäkiautopelillään.Paulus Markkula / Yle

Koko maata katsellen erityisen hyville ansiotuloille pääsivät viime vuonna pelialan osaajat. Suomen suurimmat ansiotulot sai vuonna 2016 peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen – hänen verotettavat ansiotulonsa olivat 46 634 395 euroa.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla suurituloisimpien joukossa on pelialalla toimiva Toni Fingerroos. Fingerroos on perustanut pelifirma Fingersoftin, joka on tehtaillut yli puoli miljardia kertaa ladatun Hill Climb Racing –pelin ja tehnyt sille myös jatko-osan. Fingerroosin tulot olivat vuonna 2016 yhteensä 2 449 381 euroa, tästä ansiotuloa oli 271 330 euroa ja pääomatuloa 2 178 051 euroa.

Katso kaikki Pohjois-Pohjanmaan verotiedot Ylen verokoneesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Psyykkarit ihmetyttävät Psykologiliittoa: "Miksi perustetaan tehtäviä, joita ei ole laissa ja jätetään lain vaatimat toteuttamatta"

2017, Lokakuu 31 - 15:16
Mistä on kyse?
  • Psykologiliiton mukaan psyykkarit tulevat psykologien tontille, sillä ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuoltotyö kuuluu jo nyt psykologeille.
  • Raaheen on palkattu kaksi koulupsyykkaria, jotka ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia.
  • Psykologiliitto arvostelee Raahen toimintaa, sillä kaupungissa on pula koulupsykologeista.
  • Raahessa katsotaan, että psyykkarit eivät tee psykologien tehtäviä.

Raahen kahdella koululla on toiminut syksystä asti apuna kaksi koulupsyykkaria. He ovat taustaltaan sairaanhoitajia ja heidän päätehtävänään on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö. Psyykkarit toimivat sellaisilla kouluilla, joissa heille on ajateltu olevan erityistä tarvetta, kertoo Raahen kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen.

Merja Aitto-Oja toimii psyykkarina Pattasten koululla. Isossa koulussa on pienryhmiä ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Psyykkari toimii koulun arjessa tukea tarvitsevien lasten apuna. Hän on aktiivisesti mukana tunneilla ja välitunneilla, toimii ylimääräisenä silmäparina ja jututtaa lapsia.

– Välitunneilla voimme havaita oppilaita, jotka ovat koulun seinustoilla yksinäisiä ja voimme mennä heidän luokse juttelemaan. Tai voi olla tilanne, että lapsi pelkää tulla kouluun, niin voimme olla heitä vastassa kouluun tulemisissa, Aitto-oja sanoo.

Teemme työtä kentällä lasten parissa. Merja Aitto-Oja

Psyykkarit ovat tämän lukuvuoden kestävä kokeilu, ja toimintaa voidaan Hännisen mukaan jatkossa laajentaa.

Psykologiliitossa Raahen kokeilu on aiheuttanut ihmetystä. Liiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola kummastelee, miksi Raahe ei palkkaa psyykkareiden sijaaan lisää koulupsykologeja, sillä niistä on kaupungissa selvä vajaus.

– Miksi perustetaan uusia tehtäviä, joita ei ole laissa, ja jätetään lain vaatimat toteuttamatta, Ahtola sanoo.

Laki vaatii kouluihin psykologit

Vuonna 2014 voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaan kouluissa on oltava saatavilla kouluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Psyykkareita laki ei tunnista.

Raahessa on kaksi koulupsykologia ja 15 peruskoulua, joissa on yhteensä 3000 lasta. THL: n suositus olisi 2-3 koulua ja 600-800 oppilasta yhtä koulupsykologia kohti.

Raahen opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen myöntää, että Raahesta puuttuu koulupsykologeja.Timo Nykyri / Yle

Laki ei kuitenkaan määrää, kuinka paljon psykologeja pitäisi koulua kohti olla. Mitoitus on määritelty ajan mukaan. Jokaisella oppilaalla on oikeus päästä koulukuraattorin tai psykologin vastaanotolle viimeistään, kun pyynnöstä on kulunut seitsemän työpäivää. Kiireellisten tapausten on päästävä vastaanotolle viimeistään seuraavana päivänä.

Raahen opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen myöntää, että Raahessa olisi tarvetta myös uudelle koulupsykologille. Sellaisen palkkaaminen on toiveissa ensi vuonna. Hännisen mukaan koulupsykologit ovat nyt ylityöllistettyjä ja kiinni korjaavassa työssä, eikä heidän aikansa riitä muuhun.

– Arjen tukemista pystyy tekemään moni muukin kuin psykologi, Hänninen perustelee psyykkareiden asemaa.

Rajanveto psyykkareiden ja psykologien välille vaikeaa

Psykologiliiton mukaan psyykkarit tulevat psykologien tontille, sillä ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuoltotyö kuuluu jo nyt psykologeille. Liian vähäisen resurssin vuoksi heidän aikansa menee yksittäisten oppilaiden ongelmien ratkomiseen.

Psykologiliitossa myös ihmetellään, miksi kouluihin tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia.

– Oireilevia lapsia ja yksittäisiä tilanteita toki on, mutta ongelma on iso, jos kouluissa ei pärjätä ilman heitä, Liiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola sanoo.

Koulupsyykkari Merja Aitto-oja ei koe toimivansa psykologin tontilla.Päivi Köngäs / Yle

Raahen opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hännisen mukaan psyykkareiden työ ei ole hoidollista tai korjaavaa, vaikka he sairaanhoitajia ovatkin.

– Sairaanhoitajan koulutuksella voi tehdä muutakin kuin hoitotyötä. Myös psyykkareiden nimike tai koulutus voisi olla joku muukin, Hänninen sanoo.

Merja Aitto-ojan mukaan psyykkari ei välttämä ole paras mahdollinen nimike tai kerro heidän työnkuvastaan. Siksi heille on mietitty myös toisenlaista titteliä, kuten tsempparia.

Psyykkarit ovat perinteisesti olleet psykiatrisia sairaanhoitajia, mutta Aitto-oja ja toisena psyykkarina työskentelevä Oona Tuhkanen ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia. He eivät koe tekevänsä työtä, joka kuuluisi psykologeille.

– Teemme työtä kentällä lasten parissa. Emme pysty tekemään sellaista työtä, mitä psykologit tekevät, Aitto-oja sanoo.

Arjen tukemista pystyy tekemään moni muukin kuin psykologi. Lucina Hänninen

Hännistä psykologiliiton kritiikki ihmetyttää, sillä hänen mukaansa ajatus on ollut vain parantaa koulujen arjen tukiverkostoa.

Psyykkarit on palkattu ilman lisäresursseja, sillä vastaavasti koulunkäynninohjaajia on työllistetty vähemmän. Psykologien palkkaamisen rahaa olisi tarvittu enemmän, sillä psykologien palkka on korkeampi kuin psyykkareiden.

Psyykkareilla kouluissa jo vuosien perinteet

Raahe ei ole ensimmäinen kunta, jossa on koulupsyykkareita, vaan toimintaa on kokeiltu jo monissa kunnissa. Annarilla Ahtolan kertoo, että psyykkarien käyttö ei kuitenkaan näytä yleistyvän, vaan kyse on enemmänkin kuntien kokeiluista.

Kouvola aloitti psyykkaritoiminnan jo vuonna 2010. Silloin psyykkarit olivat vastaus psykologipulaan. Hännisen mukaan myös Raahessa on kokemusta siitä, että avoinna olleita psykologin paikkoja ei ole saatu täytettyä.

Timo Nykyri / Yle

Ahtolan mukaan enää psyykkareita ei voi enää perustella psykologipulalla. Hänen mukaansa alalle tulee uusia psykologeja vuosittain lisää toista sataa. Ongelmana voi sen sijaan olla työn kuormittavuus.

– Jos tarvetta olisi kolmelle psykologille ja kunnassa laitetaan yksi paikka auki, voi olla ettei se houkuttele hakemaan, kun hakija näkee, ettei pystyisi suoriutumaan työstä ja olisi itse vaarassa uupua.

Oulussa psyykkaritoiminta lakkautettiin tarpeettomana

Koulupsyykkareita on kokeiltu myös Oulussa. Toiminta lopetettiin pari vuotta sitten, sen jälkeen kun uusi oppilashuoltolaki tuli voimaan ja monet palvelut tulivat lakisääteisiksi.

Sairaanhoitajan koulutuksella voi tehdä muutakin kuin hoitotyötä. Lucina Hänninen

Oppilashuollon palvelupäällikkö Tuula Takalon mukaan Oulussa katsotaan, että koulupsykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhuolto hoitavat saman asian kuin koulupsyykkarit. Vuoden 2015 syksyllä psyykkareiden toimenkuvia muutettiin ja heidät siirrettiin psykiatrisen sairaanhoitajan tehtäviin. Psykologiliitto moitti myös Oulun kokeilua.

Lue lisää:

Koulupsyykkari auttaa nuorta stressin hallinnassa

Juttua on korjattu ke 1.11.2017 klo 13.12: Alalle tulee vuosittain toista sataa psykologia enemmän kuin alalta poistuu. Valmistuneita ei ole toista sataa, vaan noin 200.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monacon ruhtinas tulee Ouluun ja osallistuu kirkkovenesoutuun

2017, Lokakuu 31 - 10:21
Mistä on kyse?
  • Monacon ruhtinas Albert II vierailee ensi vuoden syksyllä Oulussa.
  • Ruhtinas on kiinnostunut arktisista asioista.
  • Hän on pääpuhuja syyskuussa järjestettävässä UArctic-kongressissa.
  • Oulussa ruhtinas osallistuu myös kirkkovenesoutuun.

Monacon ruhtinas Albert II saapuu Ouluun ensi vuoden syksyllä. Hän osallistuu vierailunsa aikana muun muassa kirkkovenesoutuun, joka suuntautuu Maikkulasta Oulun keskustaan Oulujokea pitkin. Vielä ei tiedetä, saapuuko Albert Suomeen yksin vai perheensä kanssa.

Viimeksi Oulussa nähtiin kuninkaallisia, kun Norjan kuningaspari Harald V ja Sonjan vierailivat Oulussa vuoden 2016 syyskuussa. Edellisen kerran kuninkaallisten valtiovierailu on yltänyt Ouluun asti 20 vuotta sitten. Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria kävivät Oulussa vuonna 1996.

Ruhtinas on pääpuhuja syyskuussa järjestettävässä UArctic-kongressissa. Ruhtinas Albert saapuu Suomeen Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen kutsusta. Niinimäki on UArctic-yliopistoverkoston hallituksen varapuheenjohtaja.

University of the Arctic (UArctic) on yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöverkosto. Se keskittyy pohjoisten alueiden kehitykseen ja luo maailmanlaajuisia yhteistyösuhteita.

Jouko Niinimäki esitti kutsun alun perin Monacossa keväällä 2016. Kutsu tarkentui viime vuodenvaihteessa, kun arktisen kongressin ajankohta päätettiin.

Arktisuus kiinnostaa Albertia

Prinssi Albert on tiettävästi hyvin kiinnostunut arktisista kysymyksistä ja sitoutunut niihin. Hänen säätiöllään on yhteistyöhön liittyvä puitesopimus UArcticin kanssa sekä projektiyhteistyötä usean eri verkostoon kuuluvan yliopiston kanssa. Esimerkiksi vuonna 2014 Prince Albert II of Monaco -säätiö lahjoitti merkittävän summan Oulun yliopiston koordinoimaan koulutusprojektiin, joka liittyy ympäristönmuutoksen kuvantamiseen.

Vielä ei ole tietoa, saapuuko ruhtinas perheineen Ouluun.Frederic Nebinger / Monacon ruhtinashuone / Reuters-tv

Muissa pitkissä koulutusprojekteissa on muun muassa tuettu nuorten mongolialaisten poronhoitajien kouluttautumista. Prinssi Albertin tukemat hankkeet ovat liittyneet etenkin ympäristönsuojeluun ja pohjoisen ihmisiin.

UArctic-kongressi järjestetään 3.–6.9.2018 Oulussa. Päätöspäivä on 7.9. Helsingissä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Se, mikä toimii Bagdadissa, tyssää Suomessa – Dlovan Ishaya vaihtoi pakosta alaa pohjoisessa ja auttaa nyt muita maahanmuuttajia

2017, Lokakuu 30 - 18:48
Mistä on kyse?
  • Suomeen kiintiöpakolaisena 20 vuotta sitten saapunut irakilainen vesitekniikan insinööri Dlovan Ishaya ei voinut hakeutua koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
  • Nyt Dlovan Ishaya auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia turvapaikansaaneiden yrityskotoutus -hankkeessa.
  • Moni yrittäjyydestä haaveileva maahanmuuttaja haluaa perustaa Suomeen ravintolan.
  • Oulussa maahanmuuttajat voivat saada apua ja neuvoja esimerkiksi TE-toimiston, Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen ja BusinessOulun tarjoamien palveluiden välityksellä.

Kun irakilainen vesitekniikan insinööri Dlovan Ishaya saapui Suomeen kiintiöpakolaisena 20 vuotta sitten, hän ei voinut hakeutua koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Dlovan oli suunnitellut kotimaassaan kastelukanavia, ja sellaisia tehtäviä ei Suomessa ole liiemmin tarjolla.

Nyt hän auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia turvapaikansaaneiden yrityskotoutus -hankkeessa. Hän tuntee työnhaun ongelmat, yrityksen perustamisen prosessit ja puhuu samaa kieltä turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Kun itse perustin ravintola-alan yrityksen vuonna 2002, en tiennyt mitään aloittavalle yrittäjälle tarjottavista yrityspalveluista, Ishaya kertoo.

Turvapaikansaaneiden yrityskotoutus-hankkeessa on mukana parisenkymmentä maahanmuuttajaa.Wasim Khuzam/ Yle

Ishaya sai silloin apua ja neuvoja suomalaisilta kavereiltaan.

– Eläkemaksuista, veroista ja muista vaadittavista asioista ei tiedetä siellä mistä me tulemme. Kotimaassamme vastaavaa yritystoiminnan säätelyä ei ole.

Takkuinen alku

Suomeen tullaan yleensä väkiluvultaan paljon Suomea suuremmista maista. On hyvä tiedostaa uuden kotimaan erilaiset mittasuhteet entiseen verrattuna. Paikallinen kilpailutilanne on myös hyvä selvittää ennen yrityksen perustamista.

– Jos Oulua vertaa esimerkiksi Bagdadiin tai Damaskoskeen, kaupunki on väkiluvultaan ihan toista mittaluokkaa. Siellä riittää, kun käy vuokraamassa paikan ja laittaa putiikin pystyyn. Asiakkaita riittää kyllä, mutta täällä se ei ole ihan niin yksinkertaista.

Ravintola-ala on maahanmuuttajayrittäjien suosituin toimiala.Mikko Savolainen / Yle

Moni yrittäjyydestä haaveileva maahanmuuttaja haluaa perustaa Suomeen ravintolan, mutta niitä on jo entuudestaan paljon.

– Kilpailu alalla on kovaa, joten uudella yrittäjällä pitäisi olla jotain uutta ja erilaista tarjottavaa asiakkaiden houkuttelemiseksi, Ishaya kertoo.

Paikallisen kulttuurin ymmärtäminen on tärkeää, sillä kulttuurien väliset erot voivat olla hyvinkin suuria. Usein yrittäjän täytyy pärjätä yksin siihen asti, kunnes pystyy palkkaamaan työntekijän kaveriksi.

– Ravintola-alalla päivät ovat pitkiä ja yrittäjän terveyden pitää olla hyvä. Jos haluat yrityksesi menestyvän, pelkästään kaverien neuvoihin ei kannata turvautua, he eivät ole välttämättä parhaita asiantuntijoita.

"Jokainen pitää omaa ideaa hyvänä"

Dlovan Ishaya vinkkaa, että yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa kysyä apua neuvoja tarjoavilta yrityspalveluilta. Kaikki yritysideat ovat hyviä, mutta käytännön toteutukseen voi liittyä haasteita.

– Jokainen pitää omaa ideaa hyvänä. Asiantuntijoiden neuvojen jälkeen voi olla, että yritysidea muuttuu ihan joksikin muuksi kuin se oli tänne tullessa.

Räätälöidyn lomakkeen avulla selvitetään, miten omat suunnitelmat toimivat reaalimaailmassa.Wasim Khuzam / Yle

Maahanmuuttajien suurimmat ongelmat yrityksen perustamisessa liittyvät usein byrokratiaan, rahoitukseen ja verotukseen. Verkostoituminen ja virallisten asioiden hoitaminen englannin kielellä voi olla myös vaikeaa.

– Katsomme aina aluksi, miten uuden yrittäjän suunnitelmat istuvat reaalimaailmaan. Rahoituksen saaminen uudelle yritykselle voi olla hankalaa. Kielitaito on myös haaste, mutta siinä voimme auttaa tarvittaessa, sanoo palvelupäällikkö Jarmo Lauronen BusinessOulusta.

Voi olla, että yritysidea muuttuu ihan joksikin muuksi kuin se oli tänne tullessa. Dlovan Ishaya

Oulussa toimii tänä päivänä paljon startup-yrittäjiä, jotka tähtäävät voimakkaaseen kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Perustajatiimeissä on paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka toimivat asiantuntijoina esimerkiksi vientimarkkinoiden avaamiseen liittyvien ongelmien ratkomisessa.

Ravintola-ala vetää, tietotekniikka hyvänä kakkosena

Oulun alueella on noin 150 ulkomaalaistaustaista yrittäjää. Suurimmat toimialat ovat ravintola- ja kahvilatoiminta, toiseksi suurimpana alana on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, kolmantena tulee liikkeen johdon konsultointi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi vuonna 2015 noin 8 500 ulkomaan kansalaista yrittäjinä.

Dlovan Ishaya puhuu esimerkiksi assyriaa, kurdia ja turkkia, joten auttaminen on kielellisesti helppoa.Wasim Khuzam / Yle

Jarmo Laurosen mukaan maahanmuuttajien vahvuuksia ovat esimerkiksi motivaatio tarttua asioihin ja tehdä ne mahdollisimman hyvin. Heidän koulutustasoissaan on kuitenkin paljon vaihtelua.

– Toisilla peruskoulutustaso on alhainen. Heidän kanssaan mietitään mielekästä tekemistä, yrittäjyys on yksi keino työllistää itsensä. Apua räätälöidään tarvittaessa hyvinkin matalalla kynnyksellä.

Yrittäjyys on yksi keino työllistää itsensä. Jarmo Lauronen

Oulussa vuoden 2017 elokuun työttömyysprosentti oli 14, kun ulkomaalaistaustaisilla se oli suurimmillaan 25 prosenttia. Maahanmuuttajien yrittäjyyden kynnystä halutaankin laskea entisestään.

– Toki aina on parannettavaa, mutta meillä on kohtuullisen hyvin tarjolla tietoa sitä tarvitseville. Pystymme esimerkiksi kertomaan palveluista kasvokkain yli kymmenellä eri kielellä.

Lue lisää:

Poltetaanko korvakarvat? Ulkomaalaiset parturit tuovat Suomeen uusia työtapoja

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nextjet sai pysyvän toimiluvan, lennot jatkuvat normaalisti

2017, Lokakuu 30 - 17:16

Lentoyhtiö Nextjet on saanut pysyvän toimiluvan. Ruotsin kuljetushallitus myönsi luvan yhtiölle maanantaina.

Nextjet voi siis jatkaa liikennöintiä myös 17. marraskuuta jälkeen. Yhtiön mukaan kaikki asiakkaat, jotka ovat varanneet matkan 17. marraskuuta jälkeisille päiville, pääsevät matkustamaan suunnitellusti.

Yhtiö vahvisti taloustilannettaan uusmerkinnältä, jonka avulla neljä omistajaa toi yhtiöön osakepääomaa yhteensä 40 miljoonaa kruunua. Kaksi omistajaa on pohjalaisia, Solving ja Herrfors, kaksi omistajista Ahvenanmaalta, Air Åland ja Alandia Air.

Uusmerkinnän lisäksi Nextjet myi lentokoneitaan.

Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin toimilupa oli umpeutumassa marraskuun puolivälissä.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu–Luulaja–Tromssa-yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Konkaripoliitikko sai pefletit takaisin uimahalliin – nyt häntä närästää työttömien verotus

2017, Lokakuu 30 - 10:32
Mistä on kyse?
  • Ylivieskalainen kunnallispoliitikko Ahti Törmälä (vas.) ihmettelee työmarkkinatuesta perittävää 20 prosentin veroa
  • Törmälä ja Perussuomalaisten Tarmo Hirvelä ovat laatineet vetoomuksen työmarkkinatuen verokohtelusta
  • Vetoomus ei ole saanut juurikaan vastakaikua

72-vuotias konkaripoliitikko Ahti Törmälä (vas.) on tuttu näky Ylivieskan katukuvassa. Polkupyöräillessä miehen ajatus rullaa ja samalla tulee seurattua paikkakunnan kehitystä.

Kuusi kautta Ylivieskan kaupunginvaltuustossa vasemmiston edustajana vaikuttanut Törmälä jäi neljä vuotta sitten 68-vuotiaana eläkkeelle, mutta yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat edelleen.

Työttömille tarkoitetun työmarkkinatuen verollisuus korpeaa entistä pääluottamusmiestä. Hän on laatinut jo kaksi vuotta sitten vetoomuksen asiasta. Törmälä kertoo, että 8 500 euron vuotuisesta eläkkeestä tai tulosta menee 1 prosentti veroa. Samankokoisesta työmarkkinatuesta veroprosentti on 20.

Ahti Törmälä on jättänyt vetoomuksensa työmarkkinatuen veron poistamisesta moneen osoitteeseen. Pekka Loukkola / Yle

Miehen ajatuksena on, että tuleepa raha mistä tahansa, niin veroprosentin pitäisi olla sama. Törmälä sanoo aina olleensa pienituloisten ja vähävaraisten asialla.

– Tälläkin hetkellä paikkakunnalla on yli tuhat työtöntä, noin 13 prosenttia työvoimasta. Ihmettelen, miksi työmarkkinatuesta peritään 20 prosentin vero?

Vetoomukselle viitattiin kintaalla

Ahti Törmälä jätti yhdessä Ylivieskan seudun Perussuomalaisten puheenjohtaja Tarmo Hirvelän kanssa vetoomuksen maaliskuussa 2015 maan hallitukselle verojen poistamiseksi työmarkkinatuesta.

Vetoomus jätettiin samaan aikaan myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. Törmälän mukaan oikeusasiamieheltä ja oikeuskanslerilta tuli viikossa vastaus, ettei asia kuulu heille. He ohjasivat jättämään asiapaperin valtiovarainministeriöön ja työministeriöön.

Sen jälkeen Törmälä on ollut yhteyksissä kansanedustajiin ja ammattiliittoihin. Vetoomus on mennyt myös pääministeri Juha Sipilälle ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle.

Se kuitenkin olisi paluuta vuoden 1982 takaiseen aikaan. Olli E. Kangas

– Eipä ole kuulunut mitään, Ahti Törmälä kertoo.

Törmälä sanoo soittaneensa myös Veronmaksajain keskusliittoon, josta kerrottiin nykyiseen verokäytäntöön olevan yhteinen poliittinen tahtotila.

– Ei se ole minun tahtoni, Ahti Törmälä sanoo.

Sosiaaliset edut pantiin verolle

Tietyt sosiaaliset edut tulivat verollisiksi vuonna 1982. Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, VTT, professori Olli E. Kangas kertoo, että asiasta tehtiin poliittinen päätös, jolloin sosiaalietuuksia korotettiin ja niistä tehtiin verotettava etuus. Taustalla oli Kankaan mukaan useita syitä.

– Kaikki haluttiin niin sanotusti samalle viivalle. Verotus helpottui verottajan kannalta, Olli E. Kangas kertoo.

Eipä ole kuulunut mitään. Ahti Törmälä

Veromuutos poisti myös ongelmia, kuten mahdollisuuden ylikompensaatioon. Kankaan mukaan esimerkiksi henkilö saattoi saada verotonta sairauspäivärahaa, minkä seurauksena hänen veroprosenttinsa työtulosta laski.

– Tämän seurauksena saatettiin päätyä tilanteeseen, että henkilön tulot sairauden vuoksi nousivat yli 100 prosenttia tuloista, jotka hänellä olisi ollut työssä, Olli E. Kangas kertoo.

Etuudet veronalaisia oikeuksia

Lakimuutoksessa sosiaaliturvaetuudet katsottiin oikeudeksi, jota ovat veroalaisia kuten muutkin rahasuoritteet. Tätä taustaa vasten sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan korvauksista tuli veronalaista tuloa. Näin Kelan sivuilla työttömyysetuuden verotus on selvitetty.

Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, VTT, professori Olli E. Kangas myöntää, että etuisuuksien verotus herättää tunteita.

– Tilanne on kiusallinen siinä mielessä, että samansuuruisia tuloja verotetaan eri tavalla. Tämä sotii usein oikeustajua vastaan. Toki sama tilanne on myös työtulojen ja pääomatulojen suhteen. Niissäkin on erilaiset veroprosentit, Olli E. Kangas sanoo.

Sosiaaliturvaetuuksia tulisi verottaa nykyistä keveämmin, toteaa kansanedustaja Tytti Tuppurainen.Jouni Immonen / Yle

Kangas suhtautuu etuuksien verotuksen muuttamiseen varauksella.

– En osaa nyt sanoa, mitä verottomaksi tekeminen vaikuttaisi. Se kuitenkin olisi paluuta vuoden 1982 takaiseen aikaan.

Toisenlainen muutos on käynyt Kankaan mielessä.

– Asian hoitamiseksi voitaisiin ainakin miettiä verovähennysten kohdistamista työmarkkinatukeen siten, että etuudesta tulisi veroton tai veroprosentit olisivat yhdenmukaisempia eri tulolajeissa, Olli E. Kangas kertoo.

Poliitikkojen mielipiteet vaihtelevat

Osalle kansaedustajille Ahti Törmälän ja Tarmo Hirvelän vetoomus on tuttu. Oulun vaalipiirin SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on samoilla linjoilla Törmälän kanssa etuuksien verotuksesta.

– Pieniä tuloja, kuten ansiotuloa tai sosiaaliturvaetuuksia tulisi verottaa nykyistä keveämmin, Tytti Tuppurainen kertoo.

Halusin, että peflettejä käytettäisiin hygieniasyistä. Ahti Törmälä

Tämä hoituisi Tuppuraisen mukaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja valtionverotuksen työtulovähennystä kasvattamalla sekä nostamalla nykyistä perusvähennyksen määrää.

– Tämä malli olisi myös järkevä vaihtoehto hallituksen kaavailemalle perustulolle.

Tuppuraisen mukaan sen sijaan, että perustuloideologian mukaisesti jaettaisiin kaikille vastikkeetonta rahaa, jäisi nykyisistä syyperusteisista ja tarveharkintaisista tuloista saajalleen enemmän käteen, mikä parantaisi pienituloisten toimeentuloa.

– Valtionverotuksessa on lähtökohtana, että kaikkia tuloja verotetaan. Vain toimeentulotuki ja lapsilisät ovat tämän ulkopuolella, Tytti Tuppurainen sanoo.

Kansanedustaja Hanna Halmeenpää sanoo, että kaikkia etuuksia verotetaan samoilla periaatteilla.Yle

Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää muistuttaa eduskunnassa yhteisesti sovitusta päätöksestä. Työtuloja verotetaan kevyemmin kuin etuuksia ja eläkkeitä työnteon kannustamiseksi.

– Etuuksien verotuksesta puhuttaessa lähtökohtana on, että kaikkia etuuksia verotetaan samoilla periaatteilla, Hanna Halmeenpää kertoo.

Pelkästään yksittäisen etuuden verotusta Halmeenpään mukaan ei voisi muuttaa. Kevennys pitää hänen mielestään toteuttaa korottamalla kunnallisveron perusvähennystä.

Työ verottomuuden puolesta jatkuu

Ahti Törmälä vetoaa työttömien yhdistyksiin eri puolilla maata, jotta vetoomustaan vietäisiin eteenpäin. Törmälä tietää, etteivät asiat ratkea hetkessä. Hän käyttää esimerkkinä toista tapausta Ylivieskasta. Uimahallista poistettiin säästösyistä ilmaiset laudeliinat vuonna 2009. Peflettien kustannus oli tuolloin viitisen tuhatta euroa vuodessa.

Ahti Törmälä seuraa kaupungin kehittymistä Ylivieskassa.

– Halusin, että peflettejä käytettäisiin hygieniasyistä. Kuusi vuotta siinä meni. Nyt ne ovat taas käytössä uimahallin kävijöillä ja kuuluvat lipun hintaan. Toki taksaa on vuosien varrella nostettu hiukan, Ahti Törmälä kertoo.

Miehen työ verojen poistamiseksi työmarkkinatuesta jatkuu.

– Sinnillä jatkan, koska haluan muutoksen, Ahti Törmälä sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luvassa lunta, räntää, vettä ja kovaa tuulta – Koiranilma tuo huonon ajokelin ja tulvia

2017, Lokakuu 28 - 12:33

Lähipäivinä tulee runsaasti sateita eri muodoissa: vetenä, räntänä ja lumena.

– Vettä voi tulla Etelä- ja Länsi-Suomessa paikoin jopa 30 millimetriä lauantain ja maanantain välisenä aikana. Se on puolet lokakuun tavanomaisesta sademäärästä, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Oulu–Jyväskylä-linjan pohjoispuolella sateet tulevat lumena. Ensilumi saadaan Kotakorven mukaan nyt sinnekin, missä sitä ei vielä ole ollut. Lunta voi tulla paikoin jopa yli 10 senttiä.

Ajokeli on sateiden vuoksi monin paikoin huono. Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä lauantaina Pohjois-Savossa ja Kainuussa sekä osassa Pohjois-Pohjanmaata.

Sunnuntaina huonosta ajokelistä varoitetaan maan länsiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä osassa Lappia.

Sateiden väistyttyä maanantaina tiet jäätyvät, Kotakorpi sanoo.

Vesa Moilanen / Lehtikuva

Merialueilla varoitetaan lauantaina kovasta tuulesta. Sunnuntaina länsirannikolla tuuli voi olla puuskissa maalla 15 metriä sekunnissa, merellä puuskat voivat olla jopa myrskylukemissa eli yli 20 metriä sekunnissa.

Launtaina tuuli käy vielä etelästä, mutta kääntyy sunnuntaina kylmäksi pohjoistuuleksi.

Suomen ympäristökeskus arvioi, että sateet voivat aiheuttaa lähipäivinä tulvia Pohjanmaalla, Vaasan seudulla ja Lounais-Suomessa. Espoossa seurataan erityisesti Kirkkojärven tulva-aluetta, joka voi nostaa vettä Turunväylälle ensi viikon loppupuolella.

Lue myös: Viikonloppu on täynnä vetistä sadetta – lumet hupenevat etelästä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maallikot innostuivat ikiaikaisista rajakivistä – yksi niistä haastaa löytäjänsä mukaan käsitykset kuuluisasta rauhanrajasta

2017, Lokakuu 27 - 18:22
Mistä on kyse?
  • Pohjois-Pohjanmaalta tiedetään kymmeniä vanhoja rajakiviä.
  • Rajakiviä löytyy niin 1700-luvun isojaon ajalta kuin myös keskiajaltakin.
  • Rajakivien löytyminen on houkuttellut historiantutkimuksen pariin myös harrastajia.
  • Harrastajahistorioitsijan mukaan Kruunukivi Himangan ja Kalajoen korvessa saattaa osoittautua harvinaiseksi 1300-luvun valtioiden väliseksi rajakiveksi.
  • Uudet tulkinnat vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajasta ovat tuttuja historian emeritusprofessorille.

Pohjois-Pohjanmaan metsissä tiedetään olevan useita kruunun kuvalla koristeltuja rajakiviä.

Usein tieto niiden olemassaolosta on kulkeutunut pirtistä pirttiin suullisena perinteenä. Joidenkin historiaa on myös selvitetty akateemisestikin.

Lähialueen maastossa piileksivät kruunukivet alkoivat kiinnostaa myös ylivieskalaista eläkeläistä Unto Pinolaa.

Sukuperintönä kulkeva tieto "Numerokivestä" osoittautui oikeaksi, kun komea, 70-senttinen kaiverrus löytyi isosta siirtokivestä, ikiaikaisen talvitien varresta Ylivieskan Kantokylältä.

"Numerokiven" löytyminen innosti ylivieskalaisen Unto Pinolan kartoittamaan paikallishistoriaa laajemminkin. Hän valokuvasi Ylivieskan ja Haapaveden rajalta löytyvät noin viisikymmentä metsäkämppää.Timo Nykyri / Yle

– Vaimon kanssa päätettiin pari vuotta sitten lähteä etsimään sitä. Tässä on ollut kruunun maita ja kivestä löytyy Ruotsin kruunun lisäksi merkintänä 1760 ja n:o 2, Pinola kertoo.

Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola vahvistaa kruunusymbolin viittaavan Ruotsiin.

Kiveen kaiverrettu vuosiluku ja numero puolestaan viittaavat hänen mukaansa 1700-luvun jälkipuoliskon keskeiseen maatalousuudistukseen isoonjakoon.

Tuolloin muun muassa kyläyhteisöjen yhteismaat, kuten metsät, vedet ja niityt, siirrettiin valtiovallan käskystä talonpoikien yksityiseen omistukseen.

– Kun jaettiin talojen kesken, se tehtiin hyvinkin tarkasti. Silloin kaiverrettiin näitä kiviä, Vahtola kertoo.

Numerokiven kaivertajaa on Vahtolan mukaan lähes mahdotonta tietää. Hänen mukaansa asialla on todennäköisesti ollut talonpoika, jonka on pistänyt asialle vouti tai tuomari.

– Aikamoista työtä on maanmittareilla aikanaan ollut näitä merkata, Unto Pinola ihmettelee.

Kantokylän Numerokiven kaiverruksia on tässä kuvassa keinotekoisesti vahvennettu. - Kivestä löytyy Ruotsin kruunun lisäksi merkintänä 1760 ja n:o 2, Unto Pinola kertoo.Timo Nykyri / Yle Sukuperintönä saatu tieto herätti tutkimusinnon

Kiinnostus kotiseudun rajakiviin heräsi myös kalajokisessa Sulevi Juholassa sukuperintönä, kun hän vanhoilla päivillään löysi Kalajoen Himangalta Pahkalanjoen maastosta kivirakennelman, jota tuolloin pidettiin vanhana lääninrajana.

Kruununkiveksi kutsuttu alttarityyppinen rajakivi koostuu neljästä pystyyn nostetusta kivipaadesta ja kaiverretusta keskuskivestä.

Kiven takaa paljastui kuitenkin lisää harvinaisia kaiverruksia, joissa yhdistyvät Ruotsin ja Venäjän rajasymbolit.

Vaikka kiven historiaa ei ole akateemisella tasolla tutkittu, on paikallishistoriaa käsitteleviä kirjoituksia harrastajapohjalta julkaisseella Juholalla teoria kiven merkityksestä.

Pohjoisesta ei löydy täydellä varmuudella kiveä, jonka voisi sanoa olevan juuri se Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. Jouko Vahtola

Hänen mukaansa se ei ole enempää eikä vähempää kuin Suomelle ensimmäisen itärajan määrittäneen vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksen rajaa merkkaava kivi.

Ruotsi-Suomen ja Venäjä-Novgorodin välille solmittu rauhanraja merkittiin maastoon vasta kuusikymmentä vuotta myöhemmin.

– Se on pystytetty vuonna 1383, lähes sataprosenttisen varmasti, Juhola vakuuttaa.

Juholan mukaan Kruununkivessä ovat yhteismerkissä läntisen Suomen ainoat venäläiset rajasymbolit, Ruotsin kruunun symboli sekä vanha rajan merkitsemismuoto, "väkä".

– Tätä lähemmäs merenrantaa ruotsalaiset eivät rajavaltuuskuntaa päästäneet, Juhola sanoo.

Uusi teoria Hanhikivestä?

Tästä päästäänkin ruotsalaisten ja venäläisten rajan merkkaamiseen, joka Pähkinäsaaren rauhan jälkimainingeissa oli Juholan mukaan kaikkea muuta kuin kitkaton.

Harrastajahistorioitsija Sulevi Juholan mukaan Himangan Kruununkivi on Pähkinäsaaren rauhan rajaa merkkaava kivi.Timo Nykyri / Yle

Näitä niin sanottuja rajankäyntejä oli useita ja niistä laaditut kartat olivat hyvin summittaisia. Ruotsi myös valtasi rajan takaa lisää maita sotimatta, asutuspolitiikan keinoin, Juhola muistuttaa.

– Siksi sen maanmittarit pyrkivät myös eksyttämään venäläistä rajavaltuuskuntaa ja jopa tuhosivat rajamerkintöjä jälkeenpäin.

Suuret vesistötkin vaihtoivat ruotsalaisten suussa paikkaa, Juhola kertoo. Hänen mukaansa he muun muassa kertoivat venäläisille, että Oulujärvi on Perämeri, tuohon aikaan Kainuunmereksi nimetty rajan päätepiste.

– Tähän havahtuivat venäläiset ja lopettivat rajankäynnin.

Professori suhtautuu varauksella

Rajanvedon pohjoisena merkkikivenä on perinteisesti pidetty Pyhäjoella sijaitsevaa kuusimetristä Hanhikiveä.

Sen ja ylipäätään Pyhäjoen rooli Pähkinäsaaren rauhan rajana on emeritusprofessori Jouko Vahtolan mukaan tiedemaailmassa varsin laajasti tunnustettu.

– Rajan linjauksesta on kyllä erilaisia tulkintoja, Vahtola pohtii.

Uuden tulkinnan esittää Sulevi Juholakin. Toisin kuin Kruununkivi Himangalla, Hanhikivi ei hänen mielestään voi olla Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. Hänen mukaansa se sijaitsee liian pohjoisessa.

Vahtola pitää maallikoiden erilaisiin rajakiviin kohdistuvaa kiinnostusta hyvänä. Hän kuitenkin suhtautuu varauksella aika ajoin syntyviin uusiin tulkintoihin Pähkinäsaaren rauhan rajasta.

Kun ajassa mennään niinkin kauas taakse kuin 1300-luvulle, ovat historialliset lähteet tiukassa.

– Pohjoisesta ei löydy täydellä varmuudella kiveä, jonka voisi sanoa olevan juuri se Pähkinäsaaren rauhan rajakivi, Vahtola muistuttaa.

Hanhikivestä on kuitenkin vanhoja perimätietoja, jotka yhdistävät sen Pähkinäsaaren rauhaan, Vahtola kertoo. Myös kiven suuri koko puhuu sen puolesta, että siihen on kaiverrettu jotain merkittävää.

– Tällaiset suuret kivet yleensä valittiin tärkeiden rajojen merkkikiviksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ennen vanhaan putkan ovi heilahti tiuhaan ja rötöstelijän säilytykseen kelpasi vaikka maakuoppa – "Yleensä talutettiin käsikynkässä"

2017, Lokakuu 27 - 11:13
Mistä on kyse?
  • Oulun tunnetuin entinen putka on nyt Kulttuuritalo Valve.
  • VR:n entisessa asemaravintolassa voi tutustua junaputkaan.
  • Putkatiloja oli ennen myös toripoliisilla ja Oulun kasarmeilla.
  • Poliisi tarvitsi sotien jälkeen eri putkia nykyistä tiukemman alkoholikurin ylläpitoon.

Oulun rautatieasemalla voi saada muistutuksen putkien kulta-ajoista. Menneinä vuosikymmeninä putkan saranat kävivät hyvin herkästi ja putkia rakennettiin sinne, missä ihmiset liikkuivat.

Oulun vanha junaputka on kunnostettu yleisön nähtäväksi. Kalsean putkan lattialla on nyt puuritilä. Yksi nurkka on somistettu vanhalla repulla ja vaatekappaleilla. Ikään kuin joku konduktöörin putkaan komentama junamatkustaja olisi tavaransa sinne unohtanut.

Entisen asemaravintolan junaputkat ovat hyvin todennäköisesti toimineet juopuneiden välivarastoina, joista asemapoliisi on siirtänyt heitä varsinaisiin poliisiputkiin.

Junaputkia tarvittiin muun muassa pitkien välimatkojen takia.Timo Nykyri / Yle

Satavuotias Taito-talo on yhä VR:n omistuksessa. Toimintaa tiloissa pyörittää Taito Pohjois-Pohjanmaa ry. Kiinteistössä on käsityöläisten tuotemyymälä ja lounasravintola. Toiminnanjohtaja Elina Seppänen kertoo, että kellarin putkatilat olivat välillä pitkään arkistokäytössä.

Seppänen kertoo, että junaputkasta ei vielä ole tullut vuokraehdotuksia, mutta moni on jo käynyt katsomassa ja ihmettelemässä sen aikaisia oloja.

Maakuoppa putkana

Ennen vanhaan putkia tapasi olla kaupungeissa etenkin raatihuoneiden yhteydessä, sillä vielä 1900-luvun alussa kaupungin virkamiehet nimittivät poliisit virkoihinsa.

Putkien läsnäolo juna-asemilla taas selittyy poliisimuseon intendentti Tiina Tuulasvaara-Kalevan mukaan toisaalta pitkillä etäisyyksillä, toisaalta liikkuvuuden lisääntymisellä.

– Harvaan asutussa maassa putkan luonnollinen paikka oli rautatieaseman lähistöllä. Rataverkon kehittymisen myötä väestö kolttosten tekijöineenkin liikkui aikaisempaa enemmän.

Pienimpäänkin horjahteluun puututtiin. Kari Myllyniemi

Vielä syvemmälle historian hämäriin, aina Suomen keskiajalle sukeltaessa, putkan tointa hoitivat niin kutsutut kistut.

– Sellaiseksi kelpasi vaikka maakuoppa, Tuulasvaara-Kaleva kertoo.

Vanhojen poliisiputkien historia olisi hyvä tutkimusaihe, sanoo poliisimuseon intendentti Tiina Tuulasvaara-Kaleva.Timo Nykyri / Yle

Oulun junaputkaa on tiettävästi käytetty vuosikymmeniä, vielä sotien jälkeenkin. Junaputkien laajemmasta käytöstä Suomessa ei löydy tietoja.

Keskiolut vei putkaan

Putkatiloille oli Suomessa talvi- ja jatkosodan jälkeen paljon käyttöä.

Oululainen, eläkkeellä oleva poliisimestari Kari Myllyniemi, rypistää kulmiaan muistellessaan sodista toipuneita miehiä, jotka lääkitsivät itseään viinalla. Vuonna 1962 poliisissa aloittaneen Myllyniemen mukaan Oulun poliisi piti aikoinaan kovaa kuria kaupungilla.

Monesti kävi ihan sääliksi näitä sodan käyneitä miehiä. Kari Myllyniemi

– Pienimpäänkin horjahteluun puututtiin ja juopuneet korjattiin säilöön. Monesti kävi ihan sääliksi näitä sodan käyneitä miehiä.

Hänen mukaansa tilanne paheni entisestään, kun keskiolut vapautettiin 1960-luvun lopussa. Hän mainitsee esimerkiksi vuoden 1974 tehokampanjan, jolloin Oulun poliisi teki kaikkiaan 7400 juoppopidätystä.

– Jos sama kuri pidettäisiin nykyisin, niin meillä olisi 50 000 juoppopidätystä vuodessa.

Käsikynkkää konstaapelin kanssa

Nykyisin putkareissua edeltää usein matka poliisiauton kyydissä. Ennen oli toisin. Putka oli kiinniottopaikalta katsoen usein vain kävelymatkan päässä. Tiina Tuulasvaara-Kalevan mukaan hyvä näin, sillä autot olivat ennen 1920-lukua harvassa virkavallallakin.

– Putkaan vietävät yleensä talutettiin käsikynkässä, etenkin jos he olivat tolkuttomia iloliemen nautiskelusta. Se on ollut ja on edelleen raskasta hommaa.

Nykyisessä kulttuuritalo Valveessa on aikoinaan ollut myös putkatiloja.Timo Nykyri / Yle

Kari Myllyniemi muistaa, että aikoinaan kaikilla tanssilavoilla piti olla putka järjestyshäiriöiden varalta.

– Toripolliisillakin oli putka Oulun kauppahallin viereisessä, puisessa siipirakennuksessa, toripoliisinakin jonkin aikaa työskennellyt Kari Myllyniemi muistelee.

Putkaan vietävät yleensä talutettiin käsikynkässä. Tiina Tuulasvaara-Kaleva

Putkien historia Suomessa on ollut monenkirjavaa ja usein tieto niistä on kulkeutunut akateemisen tarkastelun sijaan perimätietona, intendentti Tiina Tuulasvaara-Kaleva tähdentää. Tieteellinen tutkimus olisi hänen mukaansa enemmän kuin paikallaan.

– Vanhojen poliisiputkien historiasta tärppiä jollekin gradun tekijälle, Tuulasvaara-Kaleva sanoo.

– Toivon, että aseman junaputkan historiasta jotain tietävät toivotaan kertoisivat muistojaan Taito-talolla, Elina Seppänen kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia