YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 7 min 9 s sitten

Junaliikenne Sukevan ja Oulun välillä palaamassa normaaliksi

2017, Joulukuu 31 - 18:16

Junaliikenne Sukevan ja Oulun välillä on palautumassa normaaliksi, kertoo VR. Liikenne on ollut aamusta asti poikki sähkökatkojen vuoksi, ja junat on rataosuudella korvattu linja-autoilla. Ensimmäiset normaalisti liikennöitävät junat ovat S 67 Helsingistä Kajaaniin sekä IC 710 Rovaniemeltä Kuopioon. Ne lähtevät Sukevalta eteenpäin kello 20 ja kello 20.32. Sen sijaan aiemmin illalla kulkeva junavuoro IC 65 korvataan linja-autolla Sukevan ja Oulun välillä. Sähkökatkot johtuvat tykkylumen aiheuttamista vaurioista. Puita on kaatunut lumen painosta voimalinjoille ja teille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Enkeleitä, energiaa ja eläinten ajatuksia – Moni hakee lohtua meedioilta ja uskomushoidoista, mutta voiko siitä olla haittaa?

2017, Joulukuu 30 - 18:30
Mistä on kyse?
  • Nykytieteestä poikkeavat hoitomuodot ja esimerkiksi meediointi herättää tunteita laidasta laitaan.
  • Tutkijat näkevät monia syitä siihen, miksi ihmiset uskovat asioihin, joihin nykytiede suhtautuu nihkeästi.
  • Eläinmeedio Maiccu Kostianen välittänyt lemmikkien tunteita ja ajatuksia nyt 17 vuoden ajan lemmikkien omistajille. Viime kuukausina Kostiainen on saanut ensimmäistä kertaa uhkauksia tekemänsä työn vuoksi.
  • Nykytieteestä poikkeavia hoitomuotoihin tai vaikka eläinmeediointiin uskova voi kokea vähättelyä.
Eläinmeedio Maiccu Kostiainen istuu silmät sidottuina Oulun kaupunginkirjastossa. Meneillään on tilaisuus, jossa Kostiainen kertoo välittävänsä sekä elävien että edesmenneiden lemmikkien viestejä heidän omistajilleen. Paikalle on saapunut 24 henkilöä. Kostiaisen suusta pulppuaa erilaista kuvailua koiran ajatuksista, tunteista ja hajuista. Koiranomistaja nyökyttelee vieressä. Eläinmeedio Maiccu Kostiaisen mukaan ihmiset suhtautuvat eläinmeediointiin tunteikkaasti. Kyyneleitä saatetaan vierittää niin ilosta kuin surustakin.Leszek Szymanski / EPA Arkikokemuksen valossa kuolleet lemmikit tuskin puhuvat omistajilleen. Tiede suhtautuu kriittisesti myös muun muassa enkeli- ja yksisarvishoitoihin. Miksi ihmiset kuitenkin uskovat asioihin, joihin nykytiede suhtautuu nihkeästi? Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkija Terhi Utriainen uskoo ihmisten hakevan muun muassa tukea ja apua arkeen esimerkiksi eläinmeedioinnista. – Sen avulla voi saada avattua uusia näkökulmia erilaisiin asioihin. Moni voi kokeilla erilaisia hoitoja ystävän suosituksesta ja ihan uteliaisuudestakin, Utriainen kertoo. Siitä alkoi kamala rumba. Maiccu Koistiainen Myös eläinmeedio Maiccu Kostiainen sanoo, että monet hakeutuvat eläinmeediolle puhtaasta uteliaisuudesta. Kostiainen kertoo, että ihmiset haluavat tietää lemmikeistään kaiken. – Joskus omistaja voi myös haluta apua lemmikkinsä ongelmiin, ja niissä voin olla joskus avuksi. Vaihtoehtohoidoista ja eläinmeedioinnista
  • Vaihtoehtohoidoiksi kutsutaan perinteisen koululääketieteen ulkopuolisia hoito- ja parannusmenetelmiä.
  • Niihin lukeutuvat muun muassa erilaiset energiahoidot.
  • Energiahoidot perustuvat ajatukselle, jonka mukaan hoitaja kanavoi hoitavaa energiaa toisesta todellisuudesta tai näkymättömästä maailmasta.
  • Eläinmeedioinnissa vuorostaan otetaan yhteys sekä eläviin että kuolleisiin lemmikeihin.
Eläinmeedioiltaan on saapunut myös Eveliina Pyhtilä. Pyhtilä ei tällä kertaa saanut osallistujien kesken arvottua kommunikointihetkeä Kostiaisen kanssa, vaikka kovasti sitä toivoi. Hän olisi halunnut tietää, mitä hänen 10 vuotta sitten kadonnut kissansa olisi viestinyt hänelle. – Nasu katosi sen ollessa vasta vuoden vanha. Ei ole tietoa, onko Nasu kuollut, Pyhtilä kertoo liikuttuneen oloisena. Uhkauksia meediolle Nykytieteestä poikkeaviin hoitomuotoihin tai vaikka eläinmeediointiin uskova joutuukin varautumaan myös kritiikkiin. Eläinmeedio Maiccu Kostiainen kertoo saaneensa 17 vuoden aikana työstään pääosin positiivista palautetta. Viime aikoina hän on kuitenkin joutunut ottamaan vastaan voimakasta kritiikkiä, jopa uhkailuja. – Enää ei puhuta edes ennakkoluuloista, vaan ihmisten raadollisuudesta ja julmuudesta. Ihmiset osaavat kyllä, enempää asiasta tietämättä, repiä riekaleiksi, Kostiainen harmittelee. Suurin osa näistä on melko harmittomia hupihommia. Markku Myllykangas Muutamia uhkauksia tuli, kun Kostiainen julkaisi kotisivuillaan aikataulun eläinmeedioilloista, joiden järjestyspaikkana oli kirjasto. Koistiasen kotisivujen linkki jaettiin Facebook-ryhmässä. – Siitä alkoi kamala rumba. Uhkauksia tuli myös Ylen julkaiseman jutun myötä. Tutkija Terhi Utriainen tunnistaa ilmiön. – Esimerkiksi vaihtoehtohoitoihin kohdistuu paljon torjuntaa ja paheksuntaa. Eläinmeedio Maiccu Kostiainen on saanut uhkauksia tekemänsä työn vuoksi.Henrietta Hassinen / Yle Utriaisen mukaan kiinnostusta nähdä tulevaisuuteen ja erilaisten vaivojen hoitamiseen on ollut aina. Hän arvelee, että asia tulee nyt esille aiempaa useammin. – Yleinen ilmapiiri on ehkä vapautunut sen verran, että ihmiset ikään kuin tulevat nyt esiin kaapeista ja puhuvat näistä asioista vapautuneemmin. Maiccu Kostiainen on ollut luennoimassa eläinmeedioinnista muun muassa Amerikassa, Englannissa, Norjassa ja Espanjassa. – Rapakon takana kaikki tietävät, mitä eläinmeedio tekee. Siellä on paljon ihmisiä, jotka tekevät tätä samaa työtä. Kulttuuri on se, että tänne vain meidän hevosten kanssa puhumaan, Kostiainen kertoo omasta kokemuksestaan. Naiset kiinnostuneempia Eläinmeedioinnin saaneet henkilöt palaavat paikoilleen istumaan, kasvoillaan leveä hymy. Maiccu Kostiainen on kertonut heille, kuinka edesmennyt kissa voi ja kuinka villin ratsun saisi rauhallisemmaksi. Illan 24 osallistujasta 22 on naisia. Otetaan vain rahat pois hyväuskoisilta. Markku Myllykangas Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkija Terhi Utriainen kertoo, että tutkimusten mukaan naisten on todettu olevan miehiä uskonnollisempia. Sama näkyy myös siinä, että naiset ovat miehiä useammin kiinnostuneita ilmiöistä, joita nykytiede ei tunnista. – Omassa enkelitutkimuksessa tuo luku oli jopa yli 90 prosenttia naisten eduksi. Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas ei pidä eläinmeediointia vahingoittavana – paitsi, jos siitä aiheutuu haittaa eläimelle. – Suurin osa näistä on melko harmittomia hupihommia. Uskomushoidoissa piilee riskejä Eläinmeedioinnin lisäksi on olemassa erilaisia hoitoja, joilla pyritään esimerkiksi parantamaan omaa hyvinvointia. Ihmiset voivat hakea apua muun muassa reikihoidosta, homeopatiasta ja yksisarvishoidosta. Vakavampia seurauksia uskomuksilla voi Markku Myllykankaan mukaan olla silloin, jos ne saavat ihmisen leikkimään omalla tai läheistensä terveydellä. Ongelma on, että aiheesta ei ole kunnollista tutkimusta. – Emme tiedä, kuinka paljon lopulta sattuu ikävämpiä juttuja. Hopeaveden valmistajat ja myyjät väittävät, että sen sisältämä nanohopea parantaa sairauksia. Tutkijat varoittavat, että hopeavesi voi aiheuttaa sisäelinvaurioita.Dennis Storhannus / Yle Pahimmillaan ne voivat myös viivästyttää oikeaan hoitoon hakeutumista ja joissakin tapauksissa aiheuttaa itsetuhoisuutta, jopa kuolemia. Myllykankaan mukaan erilaisista uskomushoidoista ei ole olemassa haittavaikutusrekisteriä. Myös joillain luontaistuotteilla on hyvinkin pahoja yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Suomessa uskomushoitoja ei säädellä millään tavalla. Markku Myllykangas Viime viikkoina kohua herättäneen hopeaveden käytön Myllykangas tuomitsee täysin. – MOT-ohjelma hopevedestä ja muu asiaan liittyvä keskustelu mediassa paljastaa karun totuuden – mikään järkipuhe ei tepsi uskomushoitoihin uskoviin, jotka pahimmillaan vaarantavat jopa puolustuskyvyttömien lastensa terveyden. Myllykangas näkee uskomushoidot epäeettisenä hyväuskoisten ihmisten rahastuksena. – Otetaan vain rahat pois hyväuskoisilta, ei kai siinä sen kummempaa, Myllykangas toteaa. Termit voivat hämätä Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas puhuu kriittiseen sävyyn luetellessaan syitä siihen, miksi osa ihmisistä turvautuu esimerkiksi erilaisiin uskomushoitoihin. Ensimmäiseksi syyksi hän kertoo käsitteet ja termit, jotka saattavat helposti antaa väärän kuvan hoidosta. – Käsitteet vaihtoehtoiset ja täydentävät hoidot luovat jo sinällään kuvan, että ne olisivat oikeasti vaihtoehtoja lääketieteellisille hoidoille. Kysymys on puhtaasti uskomuslääkinnästä eli puoskaroinnista, jolla ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Tästä syystä Myllykangas puhuu mieluummin uskomushoidoista kuin vaihtoehtohoidoista. Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykankaan mukaan uskomushoidoista ei ole olemassa haittavaikutusrekisteriä.YLE / Arja Lento Toinen ylläpitäjä on tutkijan mukaan hallitus ja poliitikot. – Suomessa uskomushoitoja ei säädellä millään tavalla. Meillä on hirveästi politiikkoja ministereitä myöten, jotka suosivat näitä. Kolmantena Myllykangas mainitsee lääkärit ja hoitajat. Tutkijan mukaan lähes jokaiselta yksityiseltä lääkäriasemalta löytyy esimerkiksi homeopatiaa. Hän arvioi, että Suomessa on noin muutama sata puoskaroivaa lääkäriä. – Jos lääkäri harrastaa uskomushoitoja, antaahan se sellaisen kuvan, että niissä olisi jotain järkeä. Hänen mukaansa saman kuvan antavat myös julkkikset, jotka Myllykangas mainitsee neljänneksi syyksi hoitojen suosioon. – Julkkiksia käytetään markkinoinnissa ja he voivat olla monille roolimalleja. Viimeisenä Myllykangas mainitsee yliopistot ja korkeakoulut. – Niidenkin piireissä harrastetaan näitä hommia. Opettajat ja tutkijat professoreita myötä saattavat puhua jopa parantavista rukouksista. Suomeen puoskarilaki? Uskomushoitoihin kohdistuvan kiinnostuksen lisääntymisestä tai vähenemisestä ei ole kunnollista näyttöä. – Ongelma on, että aiheesta ei ole kunnollista tutkimusta, Markku Myllykangas kertoo. Suomessa vain harvat lääkärit määräävät potilailleen homeopaattisia lääkkeitä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa se on paljon tavallisempaa.Jyrki Lyytikkä / Yle Erästä asiaa Myllynkangas ihmettelee. – Koulutus ei ole asia, joka tähän liiemmin vaikuttaisi. Korkean koulutuksenkin saaneet turvautuvat esimerkiksi erilasiin uskomushoitoihin. Kukaan ei sinänsä ole turvassa. Myllykangas mainitsee myös median vaikutuksen ihmisiin. Hänen mukaansa mediassa mainostetaan paljon erilaisia uskomushoitoja ja hoitajat saavat vapaasti kertoa asioistaan ilman kritiikkiä. Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykankaan mukaan uusia uskomushoitoja tulee koko ajan lisää, mutta entiset eivät häviä. Mielestäni eduskunnan suurin puolue on puoskaripuolue. Markku Myllykangas Tutkijan mukaan Suomeen tarvittaisiin puoskarilaki. Ruotsissa puoskarilaki on ollut voimassa jo vuodesta 1960 lähtien. – Nyt tarvittaisiin nopeasti tiukka puoskarilaki, jolla pystyttäisiin suojaamaan puoskareilta ainakin lapset, vakavista sairauksista kärsivät henkilöt, mielenterveysongelmaiset, kehitysvammaiset ja odottavat äidit. Puoskarilain valmistelu aloitettiinkin Suomessa vuonna 2008. Lakiluonnos ei kuitenkaan koskaan edennyt eduskuntaan. Lakia ajoi Suomen mielenterveysseura ja Lääkäriliitto. – Mielestäni eduskunnan suurin puolue on puoskaripuolue. Niin kauan kun siihen ei tule muutosta, homma ei etene, Myllykangas kommentoi. Lue lisää: Oulun kaupunginkirjastolla järjestetään tilaisuus, jossa aiotaan ottaa yhteys kuolleisiin eläimiin – kirjastoasiakkaat hämmästelevät Pekka etsii voimaeläintä ja käy yksisarvishoidossa Juttua korjattu 3.1.2018 klo 15.02: Maiccu Kostiaisen sukunimi korjattu. Aikaisemmin jutussa sukunimi oli virheellisesti Koistiainen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Finnairin koneessa paloepäily Oulussa – matkustajat ohjattiin takaisin terminaaliin

2017, Joulukuu 30 - 14:25

Lentoyhtiö Finnairin lennolla Oulusta Helsinkiin oli lauantaina päivällä paloepäily, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Epäily ilmeni lähtövalmisteluissa. Koneen noin 200 matkustajaa ohjattiin takaisin terminaaliin odottamaan korvaavaa lentoa. Kyseessä oli Finnairin lento 436 Oulusta Helsinkiin. Finnairin viestinnästä kerrotaan, että mitään ei varsinaisesti syttynyt, vaan lentokoneeseen asennettu lisäsähkölaite oli kärähtänyt. Pelastuslaitoksen mukaan matkustajakoneen apumoottorin oma sammutusjärjestelmä laukaistiin varotoimenpiteenä. – Tämä on ollut ihan normaali prosessi, koska aina mennään turvallisuus edellä, sanoo viestintäpäällikkö Mari Rouvi. Finnairin mukaan kenelläkään ei ollut hätää. Pelastuslaitos kävi paikalla vain tarkistamassa tilanteen. Finnair kertoo, että mekaanikko on lähetetty Ouluun korjaamaan konetta. Matkustajat pyritään reitittämään seuraavalle mahdolliselle lennolle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Susi kävi metsästyskoiran kimppuun Kuusamossa – poliisi käski lopettaa haavoittuneen pedon

2017, Joulukuu 30 - 00:19

Poliisi määräsi haavoittuneen suden lopetettavaksi perjantaina Kuusamon Kivenlahdessa. Poliisin mukaan välikohtaus sai alkunsa aamupäivälla, kun susi kävi metsällä metsästyskoiran kimppuun. Metsästäjä yritti huutamalla ja huomiota herättämällä lopettaa suden hyökkäyksen. Susi jatkoi hyökkäystä koiran kimppuun. Samalla peto alkoi murisemaan metsästäjälle ja käyttäytymään uhkaavasti. Poliisin mukaan metsästäjä oli kokenut tilanteen uhkaavaksi ja ampui varoituslaukauksen suden viereen. Laukaus saattoi osua suteen. Susi pakeni paikalta. Jäljistä päätellen eläin oli loukkaantunut. Poliisin ja rajavartioston partio jäljitti sutta vaikeakulkuisessa maastosta. Eläimen jäljet johtivat Tolvantielle, josta Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen virka-apuryhmä jatkoi loukkaantuneen suden etsintää. Riistanhoitoyhdistyksen ryhmä paikansi suden ja kaatoi sen illalla kello 21 aikaan. Poliisi kertoo tehneensä lopettamispäätöksen, koska susi oli loukkaantunut. Poliisi katsoi, että suden hengissä pitäminen olisi ollut julmuutta sitä kohtaan. Poliisi perusteli lopettamispäätöstä myös sillä, että loukkaantunut petoeläin voi aiheuttaa kohtaamistilanteesssa vaaran ihmisten hengelle ja terveydelle. Harvinainen tapaus Oulun johtokeskuksen komisario Jyrki Kivirinnan mukaan on harvinaista, että poliisi joutuu tekemään päätöksen suden lopettamisesta. Hänen mukaansa suden lopettaminen on ylipäänsä harvinaista. – Näissä tapauksissa, joissa susista on haittaa, ne pyritään karkottamaan eikä lopettamaan, Kivirinta kertoo. Kivirinta painottaa, että tässä tapauksessa susi lopetettiin, koska se oli loukkaantunut. Komisario sanoo muistavansa noin 30 vuoden uransa ajalta muutaman tapauksen, kun poliisi on joutunut päättämään suden lopettamisesta. – Susi ei ole pohjoisessa ongelma kuten Varsinais-Suomessa. Kivirinnan mukaan kuollut susi viedään elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkittavaksi. Evira julkaisee suurpetojen kuolinsyytutkimuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Väyrysen perustama kansalaispuolue hamuaa kannattajia keskustan kotikentältä: Ensimmäinen osasto pohjoiseen

2017, Joulukuu 29 - 11:49
Mistä on kyse?
  • Paavo Väyrysen perustama ja nykyään Sami Kilpeläisen johtama kansalaispuolue perustaa ensimmäisen paikallisen osastonsa Oulun vaalipiirin alueelle. Puolue aikoo perustaa osastot jokaiseen vaalipiiriin.
  • Euro- ja maahanmuuttokriittinen puolue kertoo tavoitteikseen muun muassa Suomen itsenäisyyden säilyttämisen ja eriarvoisuuden ehkäisemisen.
  • Kansalaispuolue haluaa esiintyä kansanliikkeenä enemmän kuin puolueena. Politiikan tutkija arvioi, että sillä pyritään mielikuviin, jossa päättäjät ovat lähellä kansaa.
Reilun vuoden ikäinen kansalaispuolue perustaa ensimmäisen osastonsa Oulun vaalipiirin alueelle. Europarlamentikon ja presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen perustama ja nykyään Sami Kilpeläisen johtama puolue tähtää eduskuntavaaleihin ja aikoo perustaa alkuvuoden aikana paikallisosastot jokaiseen vaalipiiriin. – Tämä on askel, että puolue on lähtenyt organisoitumaan valtakunnalliseksi puolueeksi, kertoo puolueen heinäkuussa valittu puheenjohtaja Sami Kilpeläinen. Suomen valloitus alkaa Oulun vaalipiiristä, koska aiemmin keskustassa vaikuttaneen Kilpeläisen mukaan alueelta löytyy sekä kannattajia, että arvoja, joita kansalaispuolue edustaa. Kansalaispuolue on itsenäisyysmielinen euro- ja maahanmuuttokriittinen puolue. Sen puolueohjelmassa tavoitteeksi mainitaan muun muassa maaseudun elinvoimasta huolehtiminen. Väyrynen on verrannut (Suomenmaa) puolueen ideologiaa Bri­tan­ni­an kon­ser­va­tii­vi­seen puolueeseen ja Italian Viiden tähden liikkeeseen. Kilpeläisen mukaan perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla kansalaispuolue sijoittuu keskelle. Pieni puolue ei aio osallistua paikallispolitiikkaan, mutta maakuntavaaleihin lähteminen on vielä auki. Eduskuntavaaleissa tavoitteena on, että jokaisessa vaalipiirissä on täydet listat. Sami Kilpeläinen Vaikka kansalaispuolue rekisteröitiin viralliseksi puolueeksi vuoden 2016 joulukuussa, se haluaa tulla nähdyksi pikemminkin kansanliikkeenä kuin puolueena. Kun muilla puoleilla on piirijärjestöjä eri puolilla Suomea, kansalaispuolue halusi erottautua perustamalla osastoja. – Osasto valikoitui nimeksi kuvaamaan avointa osallistumismahdollisuutta. Raskaat organisaatiot ei ole se juttu. Haluamme luoda ihmisläheisen ja helpon tavan vaikuttaa asioihin, jotka yhdistävät suomalaisia. Ihmiset voivat tulla avoimemmin mukaan, eikä heitä sidota järjestöbyrokratiaan, jota monella puolueella on, perustelee sotkamolaislähtöinen Kilpeläinen. Kansalaispuolue luottaa siihen, että Väyrynen vetää jäseniä uuteen puolueeseen. Jarno Kuusinen / AOP Kansalaispuolueessa asioista päätetään pienellä porukalla: varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä eduskunnan tai Euroopan parlamentin jäsenet sekä puoluehallituksen valitsemat asiantuntijajäsenet. Tällä hetkellä mukana on europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja 30 asiantuntijajäsentä. Kannatusjäseniä, joilla ei ole päätäntävaltaa, on lähes 2 900. Vaikka puolueen perustaja Paavo Väyrynen on valitsijayhdistyksensä presidenttiehdokas, on tämä Kilpeläisen mukaan houkutellut jäseniä puolueeseen. Onnistumisen mahdollisuudet ovat häviävän pienet jopa hänen kaltaiselleen monessa liemessä keitetylle ketulle. Erkka Railo Tulevien paikallisosastojen tehtävänä on erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ja etenkin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Ensimmäinen, Oulun vaalipiirin osasto, perustetaan lauantaina Kempeleessä. – Eduskuntavaaleissa tavoitteena on, että jokaisessa vaalipiirissä on täydet listat. Se on tietysti osastojen tärkeä tehtävä, että he hakevat ja etsivät ehdokkaita vaalipiireihin. Koska kansalaispuolueella ei ole kansanedustajia, se ei saa valtion puoluetukea. Se on Kilpeläisen mukaan sekä haaste että mahdollisuus. – Kun ei ole vaaliraha-automaattia, toimimme sen mukaan, miten kansalaiset haluavat meitä tukea ja vastaamme huutoon. Meillä ei ole myöskään passivoivia puoluetukielementtejä. Tutkija ihmettelee ilmiötä Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo arvioi, että kansalaispuolueen halu esiintyä kansanliikkeenä liittyy mielikuvaan siitä, että puolueet ovat osa valtiokoneistoa ja siksi etääntyneet kansasta. – Jos ryhdytään kansanliikkeeksi, ollaan ikään kuin kansan puolella ja valtiokoneistoa vastaan. Samalla se mahdollistaa ajatuksen, että kannattajia voi hankkia laajemmalta alueelta, ja saada mukaan myös ihmisiä, jotka vierastavat puoluepolitiikkaa, toteaa Railo. Taustalla on Railon mukaan laajempi länsimainen ilmiö: käynnissä on aikakausi, jolloin osa kansalaisista on pettynyt perinteisiin puolueisiin ja hakee erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkkejä on useita: yritysjohtaja Juha Sipilän nousu politiikan huipulle Suomessa, Macronin menestys Ranskassa ja Trump Yhdysvalloissa. Kaikki kolme ovat nousseet perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta korkeaan asemaan. – Epäluottamus perinteisiin puolueisiin pohjautuu osittain populistisille liikkeille, jotka ovat vähitellen nostaneet omaa kannatusta. Kansalaispuolue yrittää hyödyntää tätä ilmiötä. Politiikan tutkija arvioi, että kansalaispuolue haluaa olla mielikuvissa lähellä kansaa.Kuvakaappaus kansalaispuolue.fi-sivustolta Railo arvelee, että moni valtapolitiikkaa vastustava antaa kuitenkin äänensä perussuomalaisille – siksi kansalaispuolueen lähtökohdat ovat haastavat. – Perussuomalainen puolue on nyt heikossa hapessa, koska se hajosi kesällä, mutta se on nyt oppositiossa ja sillä on vahva brändi vakiintuneiden puolueiden vastustajana. Siksi luulen, että protestiäänet menevät sinne. Politiikan tutkija pitää erikoisena, että kansalaispuolue tuntuu pyrkivän maahanmuuttopolitiikkansa avulla samalle tontille perussuomalaisten kanssa. – On erikoista, että Paavo Väyrynen on lähtenyt voimakkaasti maahanmuuttokriittiselle linjalle vanhoilla päivillään, ja myös sen kaltaista porukkaa on taustalla mukana. Se voi olla kuitenkin vaikea paikka, koska on perussuomalaisten Halla-Ahon uskottavuus maahanmuuttokriittisessä politiikassa aivan toista luokkaa kuin Väyrysen, Railo analysoi. Paavo Väyrysellä on omien uskollisten kannattajien joukko, ja ne äänet eivät enää mene keskustalle. Erkka Railo Puolueen perustaja, parhaillaan presidentiksi pyrkivä, Paavo Väyrynen on kansalaispuolueen hallituksen jäsen. Kansalaispuolueeseen on siirtynyt jäseniä eri puolueista, esimerkiksi keskustasta ja kokoomuksesta. Mukana on myös kaksoisjäseniä. Railo kuvailee puoluetta kirjavaksi joukoksi, jonka tärkeä resurssi on Väyrysen mahdollistama valtakunnallinen julkisuus. Kansalaispuolueella voi olla Railon mukaan myös vaikutusta keskustan suosioon. – Paavo Väyrysellä on omien uskollisten kannattajien joukko, ja ne äänet eivät enää mene keskustalle, joten kyllä se syö keskustan kannatusta. Ei sitä kuitenkaan kannata liioitella, Railo analysoi. Politiikan tutkija pitää kansalaispuolueen alkutaivalta kummallisena. Tutkija ihmettelee, miksi keskustan kunniapuheenjohtaja ja vanhemman valtiomiehen aseman saavuttanut konkari haluaa hypätä lähtöruutuun. – Paavo Väyrynen tuntuu ehdoin tahdoin tärvelevän poliittisen perintönsä. Ulkopuolelta on vaikeaa käsittää, että minkä takia hän toimii tällä tavalla, että hän aloittaakin nollasta hyvin pienellä porukalla, jonka menestys näyttää vähintäänkin epävarmalta, Railo sanoo. – Onnistumisen mahdollisuudet ovat häviävän pienet jopa hänen kaltaiselleen monessa liemessä keitetylle ketulle.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juhani sairastui skitsofreniaan eikä kertonut työkavereilleen – skitsofreenikko voi pärjätä töissä hyvin, mutta moni pelkää työyhteisön asenteita

2017, Joulukuu 29 - 11:37
Mistä on kyse?
  • Suomalaisista 50 000 sairastaa skitsofreniaa, heistä noin 10 prosenttia on työelämässä.
  • Skitsofreenikkojen vähäisen määrän työelämässä vaikuttaa töiden vaativuuksien lisääntyminen ja yksinkertaisten työtehtävien vähentyminen.
  • Juhani sairastui skitsofreniaan yhdeksän vuotta sitten työskennellessään IT-alalla.
  • Eri vaiheiden kautta Juhani palasi työelämään. Myöhemmin hän kuitenkin sai burn outin, ja lopulta hänet irtisanottiin.
  • Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan työnantajat suhtautuvat skitsofreniaa sairastaviin työntekijöihin suhteellisen myönteisesti. Lääkärin mukaan työkavereiden suhtautuminen voi puolestaan olla nihkeää.
Yhdeksän vuotta sitten tuolloin kolmikymppinen Juhani työskenteli IT-alalla ja teki samalla lähetystyötä Wienissä. Mies tunsi olevansa ylikuormittunut, mutta työskenteli ja urheili siitä huolimatta taukoamatta. Hiljalleen Juhanin mieleen alkoi tulvia pahoja ajatuksia ja oma sisäinen maailma järkkyi. Juhanilla todettiin skitsofrenia. – Alussa todellisuudentajuni hämärtyi ja kuvittelin asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Akuuttivaiheessa ihmiset päätyvät usein sairaalaan ja niin kävi minullekin. Juhani vietti sairaalassa noin kuukauden. Pahimman vaiheen jälkeen hän pääsi avohoitoon, ja sen jälkeen Juhani toipui kotona. Töistä mies joutui olemaan puoli vuotta poissa. Jos on hyvä työntekijä, työnantaja sietää paljon. Jukka Hintikka Skitsofreniaa sairastaa 50 000 suomalaista, heistä noin 10 prosenttia on työelämässä. Tampereen yliopiston osa-aikainen psykiatrian professori ja Kelan asiantuntijalääkäri Jukka Hintikka kertoo, että seurantatutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavien työssä käyvien määrä on pienentynyt koko ajan. – Tämä johtuu pääasiassa siitä, että maailma, missä elämme, on muuttunut paljon. Avustavat työtehtävät, joihin oli aikaisemmin helppo työllistyä, ovat käytännössä hävinneet. Puolestaan työtehtävät, jotka ovat olemassa, ovat muuttuneet vaativimmiksi, Hintikka kertoo. Hintikan mukaan sairastuneiden määrä Suomessa on niin suuri, että kyseessä on kansantauti. Samaa mieltä on Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka. – Skitsofreenikkoja on käytännössä saman verran kuin ykköstyypin diabetesta sairastavia. "Työantajanani ymmärsi" Palataan vuoteen 2008, jolloin Juhani sairastui. Miehen skitsofreniasta johtuvat harhakuvitelmat liittyivät pääsääntöisesti uskontoon. Juhani tuli uskoon kaksi vuotta ennen sairastumistaan skitsofreniaan. – Raamatussa sanotaan esimerkiksi, että on olemassa syntejä, joita ei voi saada anteeksi. Päässäni oli ajatus, että en voi saada tiettyjä asioita anteeksi. Ei ollut selvää, mikä on totta ja mikä ei. Juhanin pahimmat pakkoajatukset liittyivät uskonnollisiin asioihin. Hän ei kuitenkaan näe sitä kovin haitallisena, sillä uskonto on antanut hänelle myös voimia selviytyä.Ismo Pekkarinen / AOP Vaikka uskonnolliset asiat hiipivät Juhanin mieleen ahdistavallakin tavalla, hän kuitenkin alkoi toipua uskon ja oman seurakuntalaistensa avulla. Lisäksi Juhanille löydettiin nopeasti hänelle sopiva lääke oloa helpottamaan. – Meidän seurakunnassa oli paljon ihmisiä, jotka pystyivät toipumisvaiheessani perustelemaan minulle ajatuksiani, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Sillä pääsi eteenpäin. Puolen vuoden sairaalajakson jälkeen Juhani pääsi palamaan takaisin töihin samaan IT-firmaan, jossa hän työskenteli sairastuessaan. Mies ei piilotellut tai häpeillyt sairauttaan ja myös hänen esimiehensä tiesi Juhanin skitsofreniasta. – Työantajanani ymmärsi mielenterveysongelmista. Hän kävi kerran katsomassa minua sairaalajaksoni aikana, Juhani kertoo. On perusihmisoikeus, että pääsee kunnon töihin. Olavi Sydänmaalakka Aivan kaikille Juhani ei kuitenkaan kertonut mielenterveysongelmastaan. Esimerkiksi työkavereille ja seurakunnan ulkopuolisille kavereilleen hän ei kertonut asiasta. – Työkavereille ei ehkä kannata mennä sanomaan sairaudestaan, sillä kaikki eivät ymmärrä, mikä skitsofrenia on. Se voi olla joillekin jopa pelottava asia. Työpaikalla saatetaan ajatella, että jos ihminen on sekaisin, niin hänelle ei voi antaa mitään työtehtäviä, Juhani pohtii. Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan työnantajat suhtautuvat skitsofreniaa sairastaviin työntekijöihin melko myönteisesti (Mielenterveysbarometri 2017). – Jos on hyvä työntekijä, työnantaja sietää paljon, sanoo Tampereen yliopiston osa-aikainen psykiatrian professori ja Kelan asiantuntijalääkäri Jukka Hintikka. Olisi pitänyt ymmärtää ottaa kevyemmin, mutta se on jälkiviisautta nyt. Juhani Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka kertoo, että sairastuneen suurin pelko on yleensä oma työntekijäporukka ja porukassa leimautuminen. – Yhä edelleen sairastuneilla elää vahvasti pelko, oman arvokkuuden ja merkityksen menettämisestä vertaistensa joukossa. Sydänmaalakka kertoo, että yksilöllisenä tapahtumana skitsofreniaan sairastuminen on kova paikka, – Kaikki menee tavallaan pään sisällä uusiksi. Ensin täytyy käydä sisäinen prosessi läpi: kuinka hyväksyn itseni nyt sairastuneena ja mikä kenties muuttuu minussa. Sen jälkeen käsitellään muu ympäristö ja ihmiset, siihen liittyy valtava määrä pelkoa ja ahdistuta. Skitsofreenikkoja lääkäreinä ja kunnanjohtajina Juhani palasi innolla takaisin töihin. Aluksi hän teki töitä 20 tuntia viikossa ja kun olo parantui lisää, hän nosti tunnit hiljalleen 30 tuntiin. – Pystyin työskentelemään omien voimieni mukaan. Puolen vuoden jälkeen sairauteni oli pääasiassa oireeton ja työnteko onnistui normaalisti, voimia oli vain vähemmän kuin aikaisemmin, Juhani muistelee. Mies uskoo, että paluu mielenkiintoiseen työhön edisti toipumisprosessia. – Myös se auttoi, kun sain rytmin päivään. Realiteetti on, että työelämän suhteen ennuste on huono. Jukka Hintikka Vaikka Juhanin paluu töihin onnistui suhteellisen helposti, kaikille se ei ole yhtä yksinkertaista. Jukka Hintikan mukaan työtehtävien oppiminen voi olla vaikeaa ja ihmisen todellisuudentaju voi pettää jos sairaus on epävakaassa vaiheessa. – Sairastunut voi puhua asioita, joita muut eivät ymmärrä, hän voi olla hyvin epäluuloinen muita kohtaan ja helposti saattaa tulla ihmisten välisiä ristiriitoja, Hintikka sanoo. Mielenterveyskeskusliiton toimminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka näkee, että mitä varhaisemmin skitsofreniaan sairastuneen hoito aloitetaan, sitä paremmin sairastuneella on mahdollista olla mukana työelämässä.Wasim Khuzam / Yle Sekä Juhani että molemmat asiantuntijat ovat kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että myös skitsofreenikko voi käydä töissä, kunhan sairaus on hallinnassa. – On perusihmisoikeus, että pääsee kunnon töihin. Monella skitsofreenikolla on siihen kykyä, sekä taitoa ja ennen kaikkea halua, Olavi Sydänmaalakka kertoo. – Uusimmassa mielenterveysbarometrissa tulee ilmi, että mielenterveyskuntoutujat ilman muuta haluaisivat takaisin työelämään, myös ne, jotka ovat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle, Sydänmaalakka jatkaa. Skitsofreenikon töissä olemista voidaan helpottaa erilaisilla järjestelyillä. Työviikkoa voidaan lyhentää, kuten Juhanin tapauksessa tai joitakin työtehtäviä voidaan rajata kokonaan pois. – Vähän niin kuin fyysisesti jos on sairas, voi silloinkin tarvita erikoisjärjestelyjä. Jos saadaan hyvä työympäristö, joka tukee hyvin sairastunutta ja ottaa tämän huomioon, niin mielenterveyskuntoutuja voi saada aikaiseksi asioita, Juhani sanoo. Töihin paluu ei onnistunut. Juhani Se, millaisia töitä sairastunut voi tehdä, vaihtelee paljon, sillä taudin kulku on hyvin vaihteleva. Jukka Hintikka kuitenkin tietää useita vaativissa töissä olevia skitsofreenikkoja. – Tiedän esimerkiksi skitsofreniaa sairastavia lääkäreitä ja keskitason kuntajohtajia. Työnteko on osittain siitä kiinni, miten sairaus asettuu ja minkä verran se vaikuttaa kognitioon. Jos tiedonhallintapuoli säilyy, voi ihminen silloin olla aika vaativissakin työtehtävissä. Kun voimat loppuvat Kaksi ja puoli vuotta Juhanilla meni hyvin. Hänen vointinsa parani ajan kuluessa ja voimat palasivat hiljalleen. Vuonna 2012 tilanne kuitenkin muuttui, kun Juhani sairastui burn outiin. – Voi olla, etten ollut ihan niin hyvässä kunnossa, kun olin tottunut olemaan ennen skitsofreniaan sairastumista, vaikka kävinkin esimerkiksi töissä. Olisi pitänyt ymmärtää ottaa kevyemmin, mutta se on jälkiviisautta nyt, Juhani pohtii. Mies ymmärsi heti burn outin kynnyksellä, että tällä kertaa kyse ei ole skitsofreniasta. Ainoastaan lääkärit ja hoitajat eivät Juhanin mukaan tuntuneet sitä ymmärtävän. – Kaikki oireeni laitettiin skitsofrenian alle. Kun on kaksi eri sairautta, jotka sekoitetaan keskenään, on vaarana, että sairauksia hoidetaan väärin. Juhanille muun muassa tarjottiin psyykelääkkeitä burn outin hoitoon. Hän ei kuitenkaan kokenut tarvitsevansa niitä ja kieltäytyi lääkkeistä. Juhani kaipasi vain lepoa. Lopulta mies joutui jäämään uudelleen pois töistä. Voimia ei yksinkertaisesti ollut. – Pystyin tekemään kaksi tuntia päivässä jotain raskaampaa ja sen jälkeen olin ihan poikki. Siinä ei pystynyt tekemään töitä, vaikka sitäkin yritettiin monta kertaa. Töihin paluu ei onnistunut. Kahden ja puolen vuoden kuluttua Juhani irtisanottiin. Sen jälkeen hän ei ole ollut töissä. Vaikka skitsofreenikko leimaantuu helposti muiden silmistä, on Olavi Sydänmaanlakan mukaan ihmisten tieto ja ymmärrys psyykkisistä sairauksista lisääntynyt.Allan Swart / AOP Sairauksistaan huolimatta Juhani on aina ollut toiminnan mies. Burn outin aikana hän ryhtyi tutkimaan enemmän mielenterveyteen liittyviä asioita. Samoihin aikoihin Juhanin veli ehdotti, että veljekset ryhtyisivät tekemään yhdessä erilaisia pelejä. Idea oli valmis. – Perustimme yhdistyksen, jonka ajatuksena on tehdä pelejä yhdessä mielenterveyskuntoutujien kanssa. Pyrimme valmentamaan ihmisiä yhdistyksen avulla työelämään ja samalla pidämme yllä työtaitoja, Juhani kertoo. Yhdistyksen toiminta on kehittynyt kahden vuoden aikana. – Olemme tehneet erilaisia projekteja media-alaan liittyen, esimerkiksi videoita. Järjestämme myös ilmaisia koulutuksia, sillä yhdistys pyörii vapaaehtoistoiminnalla. Historiamme on aika vahvasti leimaava. Olavi Sydänmaalakka Jukka Hintikan mukaan lähes aina pyritään siihen, että skitsofreenikko palaa takaisin työelämään. – Jos ihminen on ollut jo pitkään työelämässä ja sairastuu akuuttiin psykoosiin, on päämäärä poikkeuksetta se, että töihin yritetään palata. Aina se ei onnistu. Olavi Sydänmaalakan mukaan skitsofreniaan sairastuneen ensimmäinen polku ei tulisi olla työkyvyttömyyseläke ja vetäytyminen työelämästä. – Olisi hyvä, jos sairastuneen ensimmäinen viitoitettu polku olisikin se, on kysymys sitten skitsofreniasta tai masennuksesta, että mitä työnantaja voisi tehdä: miten työn tekeminen luonnistuisi? Kaikki eivät edes kerkeä päästä mukaan työelämään ennen sairastumista. – Jos ote elämään on nuoresta asti lähtenyt menemään niin, ettei ole pystynyt käymään peruskoulua loppuun tai ei saa suoritettua ammattitutkintoa ja jossain vaiheessa tulee psykoosi, niin realiteetti on, että työelämän suhteen ennuste on huono, Jukka Hintikka kertoo. Skitsofrenia jättää leiman Vaikka Juhani on ollut avoin sairautensa kanssa, hän ei halua kertoa asiasta kaikille. Leimautumisen vuoksi hän haluaa esiintyä jutussa nimettömänä. – Kaikki eivät ymmärrä mielenterveysongelmia, joten asiaa ei kannata mainostaa kaikille. Skitsofreenikon leimautuminen "hulluksi" on yksi syy siihen, miksi heihin saatetaan suhtautua nihkeästi esimerkiksi työpaikoilla ja miksi työpaikan saaminen voi olla vaikeaa. Eräs Juhanin kaveri, joka sairastaa myös skitsofreniaa, on ollut 10 vuotta pois työelämästä. Hän haluaisi palavasti palata työelämään, sillä hänellä on siihen jälleen voimia. – Aina kun työhaastattelussa kysytään syytä siihen, miksi kaveri on ollut 10 vuotta pois työelämästä, tulee puheeksi, että hän on mielenterveyskuntoutuja. Työhaastattelu loppuu siihen. Kukaan ei palkkaa mielenterveyskuntoutujaa, jos on muita ihmisiä saatavilla. Juhani sanoo. Myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka tietää, että skitsofrenia leimaa helposti koko ihmisen. – Ongelma on, että historiamme on aika vahvasti leimaava. Meidän ajattelun historia skitsofrenian suhteen on ollut se, että kun sairastuu skitsofreniaan, kuuluu pöpilään. Ja heidän ei kuulu olla muualla kuin siellä, Olavi Sydänmaalakka sanoo. Sydänmaalakan mukaan ihmisten olisi hyvä havahtua siihen, että skitsofreenikot elävät keskuudessamme ja kuka tahansa meistä voi sairastua. – Kun huomaamme ja näemme sairauden olemassa olon, silloin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että sairastuneille annetaan keinoja toipumiseen. Sitä kautta he voivat osallistua esimerkiksi työelämään. Se on pieni prosentti, jolle koko juttu natsaa. Juhani Juhanin skitsofrenia on tällä hetkellä lähes oireeton. Haaveena on palata vielä joku päivä takaisin töihin. – Tykkään työn tekemisestä, mielestäni on hienoa olla mielenkiintoisissa töissä ja saada hyödyllisiä asioita aikaan, se on motivoivaa, Juhani kertoo. Yhdistystoimintaa vetäessä Juhani pystyy pitämään paljon taukoja, joiden avulla hän jaksaa päivän. Oma jaksaminen ei kuitenkaan vielä riitä työn tekoon. – Se on pieni prosentti, jolle koko juttu natsaa. Nuorissa tulevaisuus Skitsofrenia on sairaus, jonka kanssa on mahdollista elää hyvää elämää. Tämän Mielenterveyskeskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka on huomannut työskennellessään useiden nuorten skitsofreenikkojen kanssa. Hänen mukaansa nuoret puhuvat rohkean avoimesti skitsofreniastaan. – Silloin kun sairaus ei ole salattu, se on käsiteltävissä oleva. Se on vain osa elämää, ei koko elämää määrittävä sairaus, Mielenterveyskeskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakan mukaan nuoret puhuvat yhä rohkeammin sairaudestaan. Avoin keskustelu mahdollistaa sen, että skitsofrenia voi jäsentyä osaksi elämään, eikä ole koko elämää määrittävä tekijä.AOP Myös Jukka Hintikalla on kokemusta nuorten skitsofreenikkojen kanssa työskentelystä. Kelan asiantuntijalääkärinä hän lukee vuosittain kolmesta ja puolesta tuhannesta neljään ja puoleen tuhanteen B-lausuntoa. – Psykoosiin sairastuvilla on nuorilla yleistä tippua kaikkien tukijärjestelmien ulkopuolelle, mutta pelkästään se ei ole ongelma. Suurempi ongelma on, jos 10-15 prosenttia ikäluokasta putoaa ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle ja sosiaalitukien varaan. – Silloin voi miettiä, miten tälle maalle käy, Hintikka kommentoi. Lue lisää: Arjen vaatimukset ovat kovat – niin kovat, että skitsofreniasta toipuminen ei yleisty Skitsofrenia ei ole enää toivoton sairaus Tiina Hyttinen kuntoutui skitsofreniasta työelämään
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Marja Irjalan eläkesuunnitelmat sortuivat suureen suruun – nyt hän käyttää aikansa puolustamalla vammaisia, joille maksetaan viisi euroa päivässä

2017, Joulukuu 29 - 09:40
Mistä on kyse?
  • Oululainen Marja Irjala nosti väitöskirjassaan esiin vammaisten avotyöhön liittyviä ongelmia.
  • Myös esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitto on pitkään vaatinut avotyöhön muutoksia.
  • Yksi suurimmista on ongelmista on muun muassa, että avotyö ei ole määräaikaista, vaan palkaton työ saattaa jatkua pitkään.
  • Irjalan mukaan vammaisissa on työvoimareservi, jota ei hyödynnetä kunnolla.
Marja Irjala oli toiminut yli kaksikymmentä vuotta pääsihteerinä lastensuojelu- sekä vammais- ja mielenterveysjärjestö Nuorten ystävissä. Työura alkoi olla loppusuoralla ja suunnitelmat eläkepäivien varalle olivat valmiina. Ne kuitenkin sortuivat, kun Irjalaa kohtasi suuri suru. Reilun puolentoista vuoden aikana hän menetti sekä aviomiehensä että vanhempansa. Elämä mullistui täysin. Läheisten kuoleman jälkeen Irjala päätti palata niiden asioiden äärelle, joiden parissa oli uransa tehnyt. Hän alkoi ajaa entistä vimmaisemmin vammaisten ja osatyökykyisten asiaa. Häntä ärsytti, että aiheesta oli aina puhuttava lakki kourassa. Nämä ovat kuin armonpaloja, joilla monet vammaiset eivät pysty kustantamaan edes päivän lounasta. Marja Irjala Sen oli Irjalan mielestä muututtava, mutta ensiksi aihetta oli tutkittava lisää. Irjala oli opiskellut aikanaan ekonomiksi, mutta nyt hän päätti hypätä uudestaan opiskelijamaailmaan. Hän lähti eläkkeelle jäätyään Tampereen yliopistoon opiskelemaan. Hänen päämärään oli päivittää aikanaan suoritetut kandidaatin paperit kasvatustieteen maisterin tutkintoon ja tehdä sen jälkeen väitöskirja. – Elämääni jäi suuri aukko ja päätin toteuttaa äitini toivomuksen väitöskirjan tekemisestä. Kului kolme vuotta ja tavoite oli suoritettu. Viittomakielinen koti Marja Irjalan toinen äidinkieli on viittomakieli, sillä hänen molemmat vanhempansa olivat kuuroja. Tästä huolimatta he olivat normaalisti työelämässä: isä työskenteli puuseppänä, äiti pesulassa. Myöhemmin järjestötyössään Irjala alkoi ihmetellä miksi vammaisten työllistyminen on niin vaikeaa. Kotonaan hän oli nähnyt kuinka hänet omat vanhempansa olivat olleet normaalisti työssä kuulovammastaan huolimatta. Aihe oli muutenkin tärkeä, sillä Irjalan aviomies Juhani oli kehitysvammaisten hoitolaitoksen johtaja. Vammaisten arki on siis ollut Irjalaa lähellä koko elämän ajan. Korvaus 0–12 euroa/päivä Marja Irjalaa harmittavat erityisesti vammaisten avotyöhön liittyvät ongelmat. Asiasta puhutaan Irjalan mielestä lakki kourassa, liian nöyrästi. Avotyötä ei tehdä työsuhteessa ja siitä saatava 0–12 euron työosuusraha on avustus toimintaan osallistumisesta. Se ei siis ole palkkaa. Keskimääräinen toiminta-avustus on noin viiden euron luokkaa päivässä. Asenteet puistattavat minua. Marja Irjala Avotyöhön liittyvistä ongelmista on pidetty meteliä myös muuten. Esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitto on nostanut asiaa esille. Työelämänasiantuntija Kari Vuorenpää kertoo, että toimintakeskusten kautta tehtävä avotyö on todellista ja oikeaa. Tavallisesti samasta työstä joku toinen saa oikeaa palkkaa. – Meidän pitää tehdä jotakin tälle perinteelle. Enää ei pitäisi voida vammaisuuden perusteella toistaiseksi voimassa olevana käytäntönä teettää työtä ilman palkkaa. Syksyllä esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi Tuusulan kunnan käytännöstä, jossa kehitysvammaiselle maksettiin avustusta kaksi euroa, mutta ruokakustannus oli viisi euroa. Vuorenpää tietää tapauksen, mutta toteaa, että Tuusula ei suinkaan ole ainoa kunta, joka toimii näin. Marja Irjala sanoo haluavansa vaikuttaa jatkossa Suomen lisäksi myös Saksassa, jonka vammaistyöhön ja lakeihin hän perehtyi väitöskirjaansa tehdessään.Hanna Juopperi / Yle Irjalaa ärsyttää. Hänen mielestään vammaisissa on olemassa työvoimareservi, jota ei Suomessa haluta hyödyntää kunnolla. Esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitossa lasketaan, että Suomessa on nyt töissä noin 500 kehitysvammaista ja määrä voisi helposti olla kuusin-seitsemänkertainen. Irjala viittaa amerikkalaiseen filosofiin Iris Marion Youngiin, joka puhuu marginalisoimisesta. – Avotyö-sana kuulostaa positiiviselta, mutta en tykkää siitä ollenkaan. Tarkoitetaan näennäisesti hyvää, mutta tämä on pahinta sorron muotoa. Ihmisiä pidetään palkattomassa työssä, joka on ihmisen perusoikeuksien vastaista. Nämä ovat kuin armonpaloja, joilla monet vammaiset eivät pysty kustantamaan edes päivän lounasta. Mallia Saksasta Marja Irjala tutki väitöskirjassaan Suomen ja Saksan suhtautumista vammaisiin työntekijöihin. Hän vertaili kahden eri maan käytäntöjä, ja Saksa oli luonteva valinta, sillä hänen siskonsa on asunut maassa jo pitkään. Saksassa on pitkät perinteet oppisopimuskoulutuksesta ja samanlaista mallia hän toivoisi myös Suomeen. Irjala lainaisi Saksasta Suomeen myös kiintiölain. Se velvoittaa sakkomaksun uhalla palkkaamaan myös vammaisia työntekijöitä vähintään kahdenkymmenen työntekijän yrityksiin. Oli hyvä, että sain tällaisen työn. Antti Bäck Hän kertoo nähneensä, kuinka vaikeavammaiset ihmiset ovat edenneet urallaan hyvin, kun vain ovat ensin päässeet työnsyrjään kiinni. Joukossa on todellisia huippuosaajia, hän kertoo. Jos maksetaan palkkaa, niin työtehon pitää olla tietyllä tasolla. Eveliina Pöyhönen – Asenteet puistattavat minua. Luulemme, että vammaiset ovat joku homogeeninen ryhmä, vaikka vammaisuuden kirjo on valtava. Haluaisinkin, että pääsisimme vammaisuuden käsitteestä kokonaan pois ja puhuttaisiin vain toimintarajoitteisista ihmisistä. Vammainen ei aina ole osatyökykyinen. Hän voi olla huippuosaaja siinä työssä, mihin hän on kouluttautunut. Päiväkodissa hyviä kokemuksia Oululainen Antti Bäck tietää mistä Marja Irjala puhuu. Lievistä kehitysviivästymistä kärsinyt mies on itsekin ollut avotyössä ja sai silloin noin neljän euron päiväkorvauksen. Nyt hän on oikeassa palkkatyössä oululaisessa päiväkodissa ja se on miehen mielestä mahtavaa. – Tykkään kauheasti olla täällä. Oli hyvä, että sain tällaisen työn. Antti Bäck on toimitilahuoltaja, joka huolehtii oululaisen päiväkoti Taikatahdin keittiöstä ja siivouksesta. Hän on ollut samassa työpaikassa jo pian kahdeksan vuoden ajan.Hanna Juopperi / Yle Antti Bäck on toimitilahuoltaja. Hän huolehtii päiväkodissa esimerkiksi keittiön ylläpidosta ja tilojen siisteydestä. Hän tekee osapäivätöitä ja saa siitä palkkaa eläkkeensä lisäksi. Ajatus siitä, että hänen pitäisi palata takaisin avotyöhön muutaman euron korvauksella, tuntuu miehestä kaukaiselta. – Olisihan se ero aika kauhea. Kaiken lisäksi Bäck kuuluu jo niin sanotusti päiväkodin kalustoon. Hän on ollut päiväkodissa töissä jo kohta kahdeksan vuotta, sanoo päiväkoti Taikatahdin toimitusjohtaja Liisa Lohilahti. – Antti on kiinteä osa työyhteisöämme. Hän on mukana pikkujouluissa ja illanvietoissa, ja hän on ihan tasaväkinen työntekijä. Bäck opiskeli itselleen ammatin oppisopimuksella ja tuli näin tutuksi päiväkodin ja henkilökunnan kanssa, Liisa Lohilahti sanoo. – Kannatan oppisopimusjärjestelmää, kun siinä näkee, kuinka ihminen pystyy ottamaan työn haltuun, ja riskit ovat siinä vaiheessa pienet, koska lopullinen palkkaus tapahtuu vasta oppisopimuksen päätyttyä. Päiväkodissa Bäckin työpanos on tärkeä. Jopa niin tärkeä, että hänelle haluttaisiin tarjota enemmänkin työtunteja, mutta se ei ole mahdollista ilman, että Bäck menettäisi osittaisen eläkkeensä. Lakimuutoksia valmistellaan Avotyöhön liittyvät ongelmat ovat olleet julkisuudessa paljon. Esimerkiksi vammaisjärjestöt ovat puhuneet jo pitkään siitä, että laki ei ole oikeudenmukainen ja vammaiset tekevät töitä yrityksissä saamatta siitä kuitenkaan oikeaa palkkaa. Ongelma on tiedostettu myös sosiaali- ja terveysministeriössä, sanoo sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen. – Tämä on yksi syy siihen, että lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Vammaisia henkilöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti vammattomien kanssa. Marja Irjala tutki väitöskirjassaan Suomen ja Saksan suhtautumista vammaisiin työntekijöihin.Hanna Juopperi / Yle Pöyhösen mukaan yksi merkittävimmistä uudistuksista koskisi avotyön muuttamista määräaikaiseksi, kun tähän asti avotyössä on voinut olla kuinka pitkään tahansa. Myös korvausten tasoa aiotaan yhtenäistää, vaikka niiden taso ei merkittävästi muuttuisi. – Työosuusrahakäytäntö on kunnille vapaaehtoinen ja sen taso on vaihdellut, Pöyhönen sanoo. Muutosta tarvitaan Pöyhösen mukaan erityisesti asenteissa, sillä lakiuudistuksessa on tarkoitus tasoittaa vammaisten tietä työsuhteiseen työhön. Asia ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä osalla vammaisista saattaa olla alentunut työkyky, ja palkkatyössä työtehon pitää olla tietyllä tasolla. – Heitäkin pitää tukea ensisijaisesti työsuhteiseen työhön. Meidän pitää miettiä, ketä tuetaan työsuhteiseen työhön, kenelle järjestetään toisenlaista tukea tai muuta mielekästä tekemistä elämään. Laaja-alainen lakiuudistus koskee koko sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa toimintaa ja osallisuuden edistämistä. Pöyhönen kertoo, että tämänhetkisen aikataulun mukaan hallituksen on määrä antaa siitä esityksensä ensi kesänä ja voimaan laki tulisi vuoden 2020 alusta. Puhuja Marja Irjala on kiertää nyt puhumassa toimintarajoitteisten palkkatyöstä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Jatkossa hän aikoo ottaa osaa julkiseen keskusteluun myös Saksassa, jonka käytäntöihin hän tutustui väitöskirjaansa tehdessään. Työnteolla on merkitystä elämänlaatuun. Sen tietää Irjala itsekin. Surutyöstä ja elämään tulleen tyhjiön täyttämisestä on tullut uusi elämäntehtävä. Hänen eläkesuunnitelmansa muuttuivat, mutta liekki palaa taas. Kalenteriin tulee kutsuja puhujatilaisuuksiin jo seuraavan vuoden lopulle. Se hymyilyttää Irjalaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vastuullinen kuluttaminen lisääntyy, mutta suurinta osaa kiinnostaa eniten hinta ja helppous

2017, Joulukuu 27 - 15:37
Mistä on kyse?
  • Vastuullisuuden korostaminen on kuluttamisen nouseva trendi.
  • Vastuullisuudesta ja yritysten eettisistä valinnoista leviää tietoa esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä.
  • Tutkimusten mukaan arkielämässä ratkaisevaa on kuitenkin hinta ja ostamisen helppous.
Vastuullinen kuluttaminen ja kuluttajien eettiset arvot ovat nousemassa uusiksi kuluttamisen trendeiksi. Tämän takia myös useat yritykset ovat julkisesti sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteisiin (Sitoumus 2050). Vastuullisuusteemoilla pyritään vakuuttamaan asiakkaat siitä, että asiat ovat kunnossa, arvioi kuluttajakäyttäytymistä ja kuluttajien arvoja tutkivan Kantar TNS:n johtaja Tarja Penttilä. – Samalla kuluttajille kerrotaan myös, että yritys tietää asian kiinnostavan kuluttajia ja että ihmisten mielipiteillä on oikeasti merkitystä myös yrityksille, Penttilä toteaa. Ristiriita sanojen ja tekojen välillä Eri tutkimuksissa on todettu selvä ristiriita siinä, miten ihmiset puhuvat ja miten he lopulta käyttäytyvät kaupassa, kuten Hanna Willman-Iivarinen toteaa tiedelehti Hybridissä julkaistussa artikkelissa. Vastuullinen kuluttaminen korostaa arvojaVastuullisen kuluttamisen rinnalla käytetään usein myös käsitettä eettinen kuluttaminen.Näkökulmassa korostetaan esimerkiksi sitä, miten kuluttaminen vaikuttaa luontoon, ympäristöön tai kuinka suuren hiilijalanjäljen tuotteiden tuottaminen aiheuttaa.Kuluttamisen sosiaalisessa vastuussa korostetaan puolestaan esimerkiksi sitä, miten yritykset kohtelevat työntekijöitään, millaisiin arvoihin yrityksen toiminta perustuu tai millaisissa oloissa tuotanto tapahtuu tai sen raaka-aineet tuotetaan. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Satu Nätti sanoo, että eettisillä valinnoilla on vaikutusta ostopäätöksissä, mutta vain joillekin kuluttajille. Hänen mukaansa osa on hyvin valistuneita, ja he hankkivat paljon tietoa kuluttamisen pohjaksi. – He ovat silti vain yksi ryhmä. Meillä on myös kuluttajia, joita se ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa kuluttajista sijoittuu sitten näiden kahden ääripään välille, Satu Nätti sanoo. Tutkija korostaa, että useimmat kuluttajat tekevät edelleen ostopäätöksensä hinnan ja ostamisen helppouden perusteella. Satu Nätin mukaan selkeä enemmistö on nykyisin tietoinen ostopäätösten vaikutuksista esimerkiksi luontoon ja ympäristöön. Tietoa vastuullisesta ja eettisestä kuluttamisesta on nykyisin paljon tarjolla. Perusostokset tehdään useimmiten sieltä, mistä ne on yleensäkin totuttu tekemään. Kuluttajien arjessa ratkaisevaa on usein hinnan ja valikoiman lisäksi se, että kauppamatka sujuu jouheasti ja aikaa ostosten tekoon ei kulu kohtuuttomasti.Henrietta Hassinen / Yle Arjen tilanteissa tieto ei kuitenkaan läheskään aina vaikuta ostopäätöksiin. Eettisiä perusteita on helpointa noudattaa silloin, kun siitä ei aiheudu lisäkuluja tai lisää vaivaa. – Ekologiset ajatukset voivat olla siellä kuluttajien ajatusten taustalla, mutta kuitenkin siinä arjen valintatilanteessa toimitaan silti hyvin egoistisesti, hän sanoo. Merkityksellisyys elämyksellisyyden rinnalle Vielä tässä vaiheessa ei oikein ole pätevää näyttöä siitä, että kuluttajien käyttäytyminen olisi yleisesti pohjimmiltaan muuttunut. Viitteitä siitä kuitenkin on näkyvissä. Kuluttajien arvoja tutkittaessa on ollut nähtävissä, että vastuullisuus nousee nykyisin aiempaa selkeämmin esiin. Kuluttajatutkimuksia tekevän Kantar TNS:n johtaja Tarja Pentilä toteaa, että kehitys on voimistunut erityisesti yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Ilmiö on myös kansainvälinen. Satu Nätin mukaan tiedon lisääntyminen ja esimerkiksi sosiaalinen media lisäävät ihmisten tietoisuutta kuluttamisen ekologisista vaikutuksista, mikä näkyy jatkossa entistä voimakkaammin. Suurissa kauppakeskuksissa ostaminen halutaan tehdä helpoksi. Hintojen ja tarjousten keskellä korostetaan myös ostotapahtumaa elämysten tuottajana.Ilkka Klemola / Yle Trendin merkityksestä kertoo sekin, että yhä useammassa kaupassa vegaanituotteiden valikoima on laajentunut tai se, että lähialueella tuotettu ruoka on koottu omaksi kokonaisuudeksi, jolloin sen löytäminen muun valikoiman keskeltä on helpompaa. Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin puolesta paljon kirjoittaneen ja puhuneen Helsingin yliopiston dosentin Arto O. Salosen mukaan kuluttajat hakevat nykyisin pelkkien elämysten sijasta yhä enemmän myös merkityksiä eli ihmiset haluavat kulutusvalinnoillaan olla mukana asiassa, jolla on heille myös merkitystä. – He haluavat olla muuttamassa maailmaa omasta mielestään paremmaksi, sanoo Arto O. Salonen. Salosen mukaan merkityksellisyyden korostuminen voi näkyä vaikkapa oman paikkakunnan yritysten tuotteiden tai suomalaisuuden korostamisena. – Tai se voi olla myös aktiivista kannanottamista ilmastokysymyksiin, hän sanoo. Esimerkiksi vegaaniruokabuumin taustallakin yksi tekijä on ruuan tuotannon vaikutus ilmastoon. Vegaanista ruokavaliota voidaan perustella eettisenä valintana siten, että kasvisruuan hiilijalanjälki eli vaikutus luonnon kulumiseen on liharuokia pienempi. Vastuuta myös ulkoistetaan yrityksille Satu Nätin mukaan kuluttajien joukossa on jo ryhmiä, joille eettinen arvo on niin tärkeä, että he ovat valmiita käyttämään hyvinkin paljon aikaa ja vaivaa jo pelkästään tiedon hankintaan ennen ostopäätöksiä. – Suurimmalle osalle ostamisen helppous on varmasti ratkaisevaa, mutta on ollut ilahduttavaa, että esimerkiksi vähittäiskaupassa on nykyisin vaihtoehtoja. Siellä voi tehdä helposti myös eettisiä valintoja, Satu Nätti sanoo. – Asiat voivat kulkea myös rinnakkain eli helppous ja eettisyys, Satu Nätti sanoo. Vastuullisen kuluttamisen trendin merkityksestä kertoo myös yritysten tarve korostaa asioita, joiden uskotaan vaikutttavan ostopäätöksiin. Esimerkiksi kotimaisen ruuan puhtautta ja tuotantoperiaatteita korostetaan jo tuotteiden pakkauksissa näyttävästi.Risto Degerman / Yle Tarja Pentilän mukaan kuluttajat haluavat usein ulkoistaa vastuullisuuteen liittyvien asioiden selvittämisen yrityksille. – Kuluttajien perusolettamuksena on yleensä, että yritykset huolehtivat vastuullisuusasioista heidän puolestaan. He myös olettavat, että perusasiat ovat kunnossa, Pentilä kertoo. Myös yrityksen teoilla on vaikutusta Koska kulutuspäätösten taustalla vaikuttavat tarpeiden lisäksi arvot, myös yritysten teoilla on vaikutusta. Ihmiset voivat esimerkiksi boikotoida kauppoja tai tuotteita, jos kokevat niiden loukkaavan heille tärkeitä arvoja. Hyvä esimerkki arvojen vaikutuksesta on Turun Sinapin tarina. Kun sinapin valmistus siirtyi ulkomaille, sen menekki heikkeni. Sen seurauksena Unilever palautti valmistuksen takaisin Suomeen. Nyt sitä valmistetaan Pyhännällä. – Tässä tapauksessa ihmiset pitivät Turun Sinappia selvästi kansallisena arvona ja kun se meni ulkomaille, se loukkasi ihmisten tärkeitä arvoja, Satu Nätti sanoo. Monelle kuluttajalle ostamisen helppous on tärkeä valintakriteeri. Tämä näkyy myös verkkokaupassa, jossa kuluttajien ostokäyttäytyminen saattaa perustua eri lähtökohtiin kuin tavallisessa kaupassa.Yle Uutisgrafiikka Tekstiiliyritys Finlayson on nostanut eettisyyden keskeiseksi markkinointivaltikseen. Yhtiön ratkaisu liittyy myös yhtiön omistajaksi muutama vuosi sitten tulleen Jukka Kurttilan brändilinjaukseen, jota hän on esitellyt laajasti esimerkiksi SMT Growth Business Forumissa. Toisena esimerkkinä teollisuusyritysten vahvasta eettisestä linjauksesta Satu Nätti nostaa savolaisen metsäkoneyhtiö Ponssen, joka on käytännön ratkaisuissaan korostanut omia juuriaan, ja tuo ne jatkuvasti myös esiin markkinoinnissaan.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin hiihtokeskukset selviävät vielä tästä kaudesta, mutta ensi talvena uhkaa pula kausityöntekijöistä

2017, Joulukuu 27 - 11:52
Mistä on kyse?
  • Pohjois-Suomen lomakeskuksiin asettuu talveksi nelisentuhatta kausityöntekijää.
  • Ulkomaalaisten kiinnostus työskennellä Suomessa kausiluontoisesti on lisääntynyt.
  • Lapin matkailun kasvaessa työntekijöitä joudutaankin palkkaamaan tulevaisuudessa kausitöihin myös ulkomailta, hotelliketjusta arvioidaan.
– Ei tämä ruuhka ahdista. Se on parasta. Hiljaisuus ahdistaa, sanoo Rukan ravintola Pisteen apulaisravintolapäällikkö Henna Lompolo. Kausityö hiihtokeskuksissa vaatii Lompolon mukaan työntekijöiltä luonnetta. – Kausityöntekijän elämä poikkeaa melkoisesti normielämästä, hän muistuttaa. Lompolon mukaan kausityöntekijän työajat ovat pitkät etenkin joulun ja uudenvuoden aikaan. Tammikuussa lomaillaan hetki, mutta isot työtuntimäärät odottavat jälleen kevätsesongin koittaessa. – Se vaatii rohkeutta ja ehkä vähän hulluuttakin, Lompolo sanoo. Tulevina vuosina työvoimaa ulkomailta? Pohjoisen hiihtokeskuksiin on lähtenyt tänä syksynä kausitöihin tuhansia ravintola-alan osaajia eri puolilta Suomea. Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen arvion mukaan hiihtokeskukset palkkaavat talven ajaksi reilut 4 000 kausityöntekijää. Heistä noin kuusisataa talvikauden aikana työllistävän Laplands Hotels -ketjun henkilöstöpäällikkö Taru Tahvanainen huokaisee joulun alla helpotuksesta. Työntekijöitä riitti kuin riittikin vielä kasvavaan matkailukauteen. – Matkailu kasvaa, mutta alueella ei ole nuorisoa, josta työvoiman kasvua voisi hakea. Kaija Kukkola Hänen mukaansa vielä alkusyksystä näytti, ettei työvoimaa löydy riittävästi. Tekijät löytyivät lopulta yllättävän hyvin, mutta tulevaisuudesta Tahvanainen ei ole niin varma. – Luulen, että tulevina vuosina Lappiin joudutaan palkkaamaan työntekijöitä ulkomailtakin, hän ennustaa. Henna Lompolo kiittää jopa onnea todetessaan, että Rukalle hankitut kausityöntekijät ovat ammattitaitoisia. – Me olemme saaneet onneksemme Rukan ravintoloihimme hyviä työntekijöitä. Tosiasia on kuitenkin, että sesonkikohteiden keittiöissä on tällä hetkellä pula osaajista, Lompolo kertoo. Etelä-Euroopan maissa kiinnostusta kausityöhön Ulkomaalaiset kausityöntekijät eivät ole vielä rynnistäneet sankoin joukoin Lappiin. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Pohjois-Suomen talvilomakohteet ovat houkutelleet tänä talvena reilut 4 000 kausityöntekijää.Ensio Karjalainen / Yle Lapin TE-keskus järjesti syyskuun lopussa ensimmäistä kertaa virtuaalisen rekrytointitapahtuman Lapin hiihtokeskuksiin. Kiinnostus hiihtokeskustyöhön oli huomattavaa ulkomaita myöten, sanoo keskuksen palvelujohtaja Kaija Kukkola. – Virtuaalikeskusteluun osallistui päivän aikana 3 000 ulkomaalaista. Eli kiinnostusta työskentelyyn Pohjois-Suomessa on, Kukkola kertoo. Yli sadan osallistujan maita rekrytointikeskustelussa oli Suomen lisäksi Kreikka, Espanja, Portugali, Romania ja Italia. – Työmarkkinat kansainvälistyvät ja työntekijöitä tulee jatkossa ulkomailtakin, Kukkola ennustaa. Työvoimapulaan halutaan varautua TE-keskus tekee ensi kesään mennessä selvityksen Lapin alueen kausityöntekijöistä: mistä ja kuinka paljon kausityöntekijöitä alueella liikkuu? – Selvitys on osa prosessia, jossa ratkomme mahdollisesti kasvavaa kausityöntekijöiden työvoimapulaa, Kaija Kukkola sanoo. Lapissa ongelma on Kukkolan mukaan nuorison väheneminen. – Matkailu kasvaa, mutta alueella ei ole nuorisoa, josta työvoiman kasvua voisi hakea. Kukkolan mukaan hiihto- ja matkailukeskusten haasteet palkata työntekijöitä löytyvät myös palkkauksesta. – Ala ei ole kovin hyvin palkattu. Useinhan kausityöntekijä joutuu maksamaan kahdesta asunnosta, Kukkola muistuttaa. – Se vaatii rohkeutta ja ehkä vähän hulluuttakin, apulaisravintolapäällikkö Henna Lompolo tuumaa kausityöstä tunturissa.Ensio Karjalainen / Yle Rukalla työskentelevä apulaisravintolapäällikkö Henna Lompolo on kulkenut pitkän tien kausityöntekijänä Rovaniemeltä Oulun ja Helsingin kautta Rukalle. Vuosikymmenen työrupeama kiihkeässä matkailuvirrassa alkaa tehdä tehtävänsä. Lompolo aikoo pysyä toistaiseksi pidempään Rukalla. – Tosin kausityöstä voi tehdä myös elämänmittaisen uran, miksikäs ei, Lompolo sanoo.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mikä ihmeen pernaloora? Testaa, tunnistatko joulunajan hauskasti nimetyt perinneruoat

2017, Joulukuu 26 - 11:23

Jos jouluaterian jälkeiseltä ähkyltä jaksat, arvuuttele näitä murteella höystettyjä jouluruokia! Ruoat on poimittu yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lasten ja nuorten puhelimessa ollut hiljaista jouluna – Soittajat päässeet läpi poikkeuksellisen hyvin

2017, Joulukuu 25 - 21:06

Yksinäisyys ja kriisit korostuvat joulun aikaan monesti matalan kynnyksen apua ja neuvoja tarjoavissa palveluissa. Erityisen ruuhkaista aikaa joulu ei kuitenkaan kaikille näille palveluille ole. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseura kertoi muutama vuosi sitten, että vastoin yleisiä luuloja jouluna Kriisipuhelimeen ei soiteta muita pyhiä enempää. Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kerrotaan, että heidän päivystävään lasten ja nuorten puhelimeensa on nyt jouluna päässyt läpi poikkeuksellisen hyvin, kun normaalisti puhelimessa pystytään vastaamaan vain noin joka kymmenenteen soittoon. Liiton päivystysohjaajana Oulussa työskentelevä Nina Jolma kertoo, että tämä joulu on ollut ainakin joulupäivään saakka hiljainen lasten ja nuorten puhelimessa. – Kun vanhemmat ovat kotona, lapsille ja nuorille on näistä seuraa ja vanhemmilla on heille aikaa, Jolma kertoo. Yhteydenottojen aiheet ovat joulun aikaan melko samantyyppisiä kuin muulloinkin. – Kysellään kehitykseen liittyviä asioita, ja ratkaisuja arjen pulmatilanteisiin. Joskus perhetilanteet nousevat myös esille ja ne voivat kriisiytyä jouluna niin että niistä soitetaan, Jolma kertoo. Nyt ei ole kuitenkaan soitettu erityisemmin perheongelmistakaan, Jolma kertoo. Perheongelmista otetaan usein yhteyttä myös vasta joulun jälkeen, kun käydään muutoinkin läpi joulun sujumista. Ahdistus näkyy soitoissa Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on lasten ja nuorten puhelimen päivystäjiä Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Puhelut tulevat valtakunnallisesti johonkin näistä pisteistä. Puheluihin vastaamassa oleville ikäraja on 25 vuotta, ja vastaajina on eri ikäisiä ja eri ammattitaustoista olevia ihmisiä. Naisia on puhelinpäivystäjinä enemmän kuin miehiä. Jolma kertoo, että viimeisen viiden vuoden aikana puheluissa on yhä enemmän alkanut näkyä mielen pahoinvoinnin lisääntyminen. – Soittajat puhuvat ahdistuksesta ja masennuksen tunteista. Puhelinpäivystäjien tärkein tehtävä on tällaisissa tapauksissa kohtaamisen lisäksi motivoida avun hakemiseen ja kertoa, mistä apua voi saada ja mitä eri ammattilaiset tekevät. Avun hakemiseen ohjataan yleisimmin lapsen tai nuoren lähimmäisille ja monesti myös koulun henkilökunnalle. Hätäkeskuksille vilkasta aikaa Hätäkeskuslaitos kertoi joulun alla tiedotteessaan, että hätäkeskuksissa joulunaika ja erityisesti vuodenvaihde ovat kiireistä aikaa. – Valitettavasti kotiolojen ongelmat sekä yksinäisyys ja päihteiden käyttö korostuvat joulunaikaan hätäpuheluissa, totesi tuolloin ylipäivystäjä Matias Snellman. Hätäkeskuslaitos muistutti samalla, että hätänumerosta saa apua kiireellisiin viranomaistehtäviin, mutta kaikki ongelmatilanteet eivät aina vaadi hätänumeroon soittamista. – Ennen hätänumeroon soittamista tulisi harkita, voisiko erilaisten järjestöjen tarjoama neuvonta tai keskusteluapu riittää ratkaisemaan tilanteen, Snellman kommentoi. Eri auttavien puhelinten numerot ja palveluajat voi katsoa esimerkiksi puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan sivuilta. Lue myös Nuorten hätähuudot lisääntyvät – aikuisia tarvitaan lisää MLL:n puhelinpalveluun (4.1.2017) Juhlapyhät voivat olla yksinäiselle painajainen – myös perheelliset soittavat kriisipuhelimeen (29.12.2016) "Jos kotona tilanne joulunpyhinä kärjistyy" – valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää juhlapyhinäkin (22.12.2016) Yksinäisyys näkyy jouluna kriisikeskuksessa – "En tiedä, mitä minä tällä elämällä teen" (22.12.2016)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lumi on kuin vahva magneetti – kansainvälinen matkailu kasvaa kiihtyvällä vauhdilla Lapissa

2017, Joulukuu 23 - 16:29
Mistä on kyse?
  • Suomen Lappiin ja Kuusamoon lentää tällä talvikaudella kuutisensataa tilauslentoa eri puolilta Eurooppaa.
  • Kuusamossa tilauslentojen määrä on lähes tuplaantunut kuluvan joulukuun aikana vuoden takaisesta. Kuusamoon lentää 36 tilauslentoa ennen joulua.
  • Kuusamoon avattiin lauantaina 23.12. reittilento Saksan Frankfurtista.
Lontoon luoteispuolella sijaitsevan Oxfordin vihreästä maisemasta on lyhyt matka talven ihmemaahan. Noin 600 charter-lennosta Suomen Lappiin on kuluvan talven aikana mistä valita: Parin tunnin lento ja Britannian vihreys on vaihtunut Pohjois-Suomen puolimetrisiin nietoksiin ja tykkypuiden uljauteen. – Tämä maisema. Sitä olemme kuvanneet ja kokeneet, huokaisee Rukalle joulunviettoon saapuneen suomalais-brittiläisen Nenonen-Millarin perheen äiti Taija Nenonen. Kuusamoon ja Lappiin lentää talven aikana noin 600 charter- eli tilauslentoa. Lisäksi Finnair on lisännyt reittilentoja Lappiin huomattavan määrän täksi talveksi. Ja lisälentoja on luvassa myös talvikaudelle 2018–2019. Lapista pääsee tällä hetkellä reittilennoilla muun muassa Lontooseen ja Pariisiin. Tilauslentoja Kuusamoon saapuu joulukuun aikana 36. Vuosi sitten vastaavana aikana lentoja oli 19. Lufthansa avasi reitin Kuusamoon Kuusamossa koettiin matkailussa historiallinen hetki jouluaaton aattona iltapäivällä, kun Lufthansan reittilento laskeutui ensimmäistä kertaa Kuusamon lentokentälle. Lentoyhtiö kuljettaa matkustajia reittilennolla pitkälle kevättalveen Frankfurtin ja Kuusamon välillä viikoittain. – Olemme kiinnostuneita jatkamaan reittilentoja Kuusamoon myös ensi talvena. Tämän talven lennot Frankfurtista Kuusamoon kertovat paljon, mitkä ovat mahdollisuutemme jatkaa reitillä myös tulevaisuudessa. Luftansa avasi reittiliikenteen Kuusamoon lauantaina joulun aaton aattona. Matkustajia oli vastassa muun muassa poro.Ensio Karjalainen / Yle – Erityisellä kiinnostuksella tarkkailemme, miten kansainväliset matkailijat muualta maailmalta löytävät Frankfurtissa tälle lennolle, sanoo Lufthansan myyntipäällikkö Christopher Zimmer. Zimmerin mukaan matkailijoiden kiinnostus alkaneelle reitille on ollut hyvä. Lauantaina Kuusamoon laskeutunut Lufthansan Airbus-kone oli täynnä matkustajia. – Se on hyvä merkki. Saksalaisten kiinnostus Lappia kohtaan on melko hyvä tällä hetkellä, Zimmer toteaa. Ruka-Kuusamo matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors laskee, että ulkomaalaisten osuus alueen matkailijamäärissä kasvaa tänä vuonna jopa 30–50 prosenttia edellisivuodesta. – Meidän tavoitteemme on saada Frankfurt–Kuusamo-reittilento ympärivuotiseksi, Lindfors sanoo. Lumi on hyvä myyntivaltti Nenosen perhe on suunnitellut joululomaa Suomen Lappiin jo vuosikausia. Nyt se on toteutunut. Perhe viettää kahden viikon joululoman Rukalla. – Olemme ensimmäistä kertaa Lapin lumilla. Kokemus on ollut koskettava. Erityisesti meidän kolme poikaamme ovat nauttineet lumisesta luonnosta valtavasti, Taija Nenonen sanoo. – Lasketteleminen rinteessä on ollut aivan mahtavaa, parasta toistaiseksi, perheen nuoriherra Niko toteaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aatonaaton liikenteessä sattunut lukuisia pieniä onnettomuuksia – ajokeli monin paikoin huono

2017, Joulukuu 23 - 16:06

Kehno ajokeli ja vilkas liikenne ovat johtaneet moniin pieniin liikenneonnettomuuksiin lauantain menoliikenteessä. Varsinkin ulosajoja on ollut eri puolilla maata. Isommilta onnettomuuksilta kuitenkin on vältytty, kerrottiin Liikenneviraston tieliikennekeskuksesta Tampereelta lauantaina iltapäivällä. Pienet onnettomuudet ovat paikallisesti hetkittäin vaikeuttaneet liikennettä, mutta suuria ruuhkia ei ole syntynyt. Tieliikennekeskuksesta kuvaillaan ajokeliä haastavaksi suuressa osassa maata, kun lunta on satanut ja sataa edelleen. Teillä on ollut pöllyävän lumen ohella sohjoa. Vaikeaa ajokeliä on varsinkin maan keskiosissa ja Itä-Suomessa. Tieliikennekeskuksesta arvioitiin aamulla, että vilkkain menoliikenne on ohi kello 14 mennessä. Päivällä sää on alkanut selkeytyä lännestä alkaen, ja lämpötila painuu illan mittaan pakkasen puolelle. Lunta on satanut paikoin tänään 10-15 senttimetriä. Etelässä sade on tullut räntänä. Aattoa vietetään melkein koko maassa poutaisessa pakkassäässä. Pirkanmaalla vakava loukkaantuminen Lapin Ylitorniolla valtatiellä 21 sattui päivällä kolmen auton kolari. Turma-autoissa oli kaikkiaan yhdeksän ihmistä, mutta kukaan heistä ei saanut vakavampia vammoja. Onnettomuus sattui Ylitornion Kainuunkylässä hieman kello 13:n jälkeen. Parkanossa Pirkanmaalla sattui aamulla kahden henkilöauton nokkakolari, jossa loukkaantui kaksi ihmistä. Toisen loukkaantuneen vammat ovat vakavat. Muun muassa Oulun poliisi varoitti päivällä huonosta ajokelistä Twitterissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan sakein lumisade osui päivällä Pohjanmaalle ja Oulun eteläpuolelle, ja lunta on tullut sakeasti Hämeeseen saakka ulottuvalla alueella. Junaliikenne on sujunut suurelta osin normaalisti aikataulujen mukaan, mutta osa kaukoliikenteen junista on myöhästellyt joitain minuutteja. Lue myös 1 päivä jouluun – Aattoa vietetään melkein koko maassa poutaisessa pakkassäässä Joulumyräkkä liikkuu Suomen yli lauantaina – ajokeli muuttuu paikoin jopa erittäin huonoksi Lumimyräkkä iskee aamulla joulun menoliikenteeseen – luvassa jopa erittäin huonoa ajokeliä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellisen kirkas valo havaittu Suomen taivaalla – katso video

2017, Joulukuu 23 - 10:04

Suomen yllä on tehty perjantai-iltana useita havaintoja poikkeuksellisen kirkkaasta valosta. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ylläpitämä Taivaanvahti.fi-verkkopalvelu kertoo, että tapauksesta on saapunut lyhyessä ajassa runsaat 150 havaintoa. Valoilmiö tallentui Markku Paason autokameraan Oulussa. Paason mukaan valoilmiö oli rakettia muistuttava ja kirkas. Valo eteni vaakasuunnassa taivaalla. Valoilmiöstä tuli Yle Uutisten toimitukseen havaintoja myös muilta lukijoilta. – Se muistutti tähdenlentoa. mutta se oli hitaampi ja kirkkaampi kuin tähdenlento. Valo näkyi Parkanosta katsoen Porin suuntaan, lensi pohjoisesta etelää, kuvasi eräs lukija. Perjantai-iltana havaittu valoilmiö on jo lyhyen ajan sisällä toinen kerta, kun Suomessa on havaittu poikkeuksellisen kirkas valoilmiö taivaalla. Lapissa nähtiin marraskuussa harvinainen tulipallo, joka herätti paljon huomiota poikkeuksellisen kirkkautensa vuoksi. Kyseessä oli meteoriitti, jonka kappaleiden uskotaan pudonneen Pohjois-Lappiin Vätsäriin. Se oli kivinen meteoroidi STT:n haastatteleman Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittajan Marko Pekkolan arvion mukaan tulipallo oli todennäköisesti kivinen meteoroidi. Pekkola kertoo kappaleen hajonneen ja valtaosin tuhoutuneen ilmalennon aikana. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan tekemän mallinnuksen mukaan meteoroidin sirpaleet olisivat päätyneet Keski-Suomeen Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien alueelle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tenoripoliisi Petrus Schroderus houkuttelee netissä miljoonayleisöjä ja antaa samalla vetoapua poliisin someponnisteluille

2017, Joulukuu 22 - 11:41
Mistä on kyse?
  • Petrus Schroderus jätti Kansallisoopperan viisi vuotta sitten ja tuli takaisin järjestyspoliisiksi Ouluun.
  • Hän keikkailee edelleen, myös virkapuvussa.
  • Vanhemman konstaapelin virka-asussa hän on esiintynyt suosituissa musiikkivideoissa.
  • Schroderuksen musiikkivideoiden nousu hiteiksi on yllättänyt myös Oulun poliisilaitoksen.
  • Poliisi on lisännyt näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa viime vuosina tuntuvasti.
Vanhempi konstaapeli ja tenori Petrus Schroderus ei epäröinyt filmauspaikan valinnassa, kun Oulun poliisilaitos halusi juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta uudella musiikkivideolla. – Koitelinkoski on paras koski tässä Oulun lähellä. Luonnonläheinen paikka. Merikoskihan on valjastettu, niin sinne emme oikein viitsineet mennä. Ja kavereita asuu lähimaisemissa, siitä se oli myös kiinni, Schroderus tunnustaa. Kosken voimakas kohina tosin pilasi äänitykset, joten videolla kuultavat äänet tulevat taustanauhalta. – Lauloin kyllä tosissaan, mutta minulla oli kainalossa kaiutin, että sain sanat pysymään tahdissa, mies paljastaa nauraen. Miljoonayleisö löytyi netistä Kiiminkijoen Koitelinkoskella kuvattu Finlandia on kerännyt jo puolisen miljoonaa katsojaa YouTubessa. Edellinen hitti, Oulun tuomiokirkossa taltioitu Adamsin Jouluyö, on katsottu jo 1,4 miljoonaa kertaa. Petrus Schroderus palasi kansallisoopperasta takaisin Ouluun järjestyspoliisiksi viisi vuotta sitten. Hän kertoo, että poliisityönantaja suhtautuu myönteisesti työvuorovaihdoksiin ja esiintymisiin, myös muutoin kuin virkapuvussa. – Vapaillahan minä näitä lauluhommia teen. Se nivoutuu hyvin tällaiseen edustamiseen. Laulaminen ja poliisin työ eivät ole millään muotoa ristiriidassa keskenään. Musiikki puhuttelee kaikkia. Oulun poliisi Sosiaalinen media poliisin kehityskohteena Suuret yleisömäärät ovat yllättäneet myönteisesti Oulun poliisilaitoksen, tunnustaa apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta. Hän kertoo, että poliisin aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on valtakunnallisesti johdettua kehitystyötä. Poliisi käyttää some-kanavia keveämpien julkaisujen lisäksi myös tiedottamiseen, esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyyn ja somessa leviävien valeuutisten oikaisuun. – Facebookissa Oulun poliisi on ollut noin kolme vuotta. Siellä meillä on tällä hetkellä yli 40 000 seuraajaa, joka on kyllä valtava määrä. Arto Karnaranta kokee, että Facebookin, Twitterin, Instagramin ja muiden sosiaalisen median kanavien kautta poliisi saa hyvin esille omaa viestiään. Hän itsekin twiittaa aktiivisesti poliisin toiminnasta. – Toivon mukaan se myös lisää tietyllä tavalla luottamusta suomalaiseen poliisiin ja tässä tapauksessa Oulun poliisiin, Karnaranta lisää.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kinkkurasvoista syntyy viemäreihin kymmenien kilojen rasvakönttejä - video paljastaa, mitä kaikkea viemärisukeltaja kohtaa syvyyksissä

2017, Joulukuu 21 - 12:47
Mistä on kyse?
  • Kun oman talon tai asuinalueen viemäri menee pahasti tukkoon, apuun rientää viemärisukeltaja.
  • Viemärisukeltaja poistaa viemäristä tukoksen, joka saattaa olla jopa kymmenien kilojen painoinen rasvapaakku.
  • Rasvapaakku saa usein alkunsa, kun kotitalouden vessanpönttöön huuhdellaan sinne kuulumattomia asioita.
  • Tällaisia ovat muun muassa kosteuspyyhkeet ja käsipaperit, ruoantähteet ja etenkin jouluisin kinkkurasva.
Putkiston sisältä paljastuu ihmisten järkyttävä piittaamattomuus. Oma tai asuinalueen viemäri tukkeutuu tyypillisesti jätteistä, jotka eivät vessanpönttöön alkuunkaan kuulu. Viemärisukeltaja Ville Viitanen Eerola Oy:stä taivastelee, miksi vessanpöntöstä huuhdellaan esimerkiksi intiimi- ja kosteuspyyhkeitä. Ne eivät liukene veteen, vaan tukkivat viemärin joko heti tai kerääntyvät kauemmas muodostaen yhdessä viemärirasvojen kanssa suuria, lemuavia klönttejä. – Mitään rasvoja ei kannata laittaa viemäriin. Viemäreistä löytyy niin paljon kaikkea, Viitanen lisää. Rasva jämähtää viemärissä pahimmillaan jopa kymmenien kilojen paukuiksi yhdessä roskien, erilaisten kuitujen tai esimerkiksi haavanhoitotarpeiden kanssa. Rasva- ja kuitutukoksia viemärisukeltajat kutsuvat tuttavallisesti "kebabeiksi". Viemärisukeltajan ammattissa pitää toisinaan olla varovainen viemäriin joutuvien vaarallisten esineiden, kuten lääkeruiskujen vuoksi. – Vanhempi mestarini löysi kerran heinähangonkin sieltä, Ville Viitanen kertoo. Viemärisukeltaja on usein ainoa apu vaativilla viemäriosuuksilla. Sukeltaja pääsee etenemään ahtaissa viemäreissä kerrallaan vain hengitysletkun pituuden verran, runsaat sata metriä. Viemäritukokset toistuva riesa Oulun Veden verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen kertoo, että liikelaitos joutuu aukomaan suuria viemäritukoksia kymmeniä kertoja vuodessa. Hän korostaa, että ulosteiden lisäksi vessanpöntöstä saa vetää alas ainoastaan vedessä hajoavaa wc-paperia. Viemärisukeltamisesta
  • Isoja viemäritukoksia raivataan Oulun kokoisessa kaupungissa 70–80 kertaa vuodessa.
  • Viemärissä rasva kasaantuu muiden roskien ja kuitujen kanssa isoiksi paukuiksi.
  • Oulussa sukellusta vaativia viemäreitä on noin 30 kilometriä.
  • Sukeltaja operoi 600–1 200 millimetrin viemäriputkissa.
  • Robottikameroilla tutkittavia, ahtaampia viemäreitä Oulussa on yli 1 200 kilometriä.
– Kinkkurasva hyytyy, kun se joutuu tekemisiin kylmän veden kanssa viemärissä. Se jää käytännössä viemäreiden seinämille ja aiheuttaa yhdessä paperin ja muiden roskien kanssa tukoksia. – Saattaa olla, että joulu keskeytyy ikävästi, kun ei viemärit enää toimi, Tero Kilpeläinen muistuttaa. Oikea paikka ruokarasvoille ja ruokajätteille on biojäteastia. Joulun Kinkkutemppu -paistinrasvakeräyksellä kinkkurasva päätyy biopolttoaineeksi. Mitkään ruuanjätteet eivät viemäriin kuulu, sillä ne ruokkivat viemärirottia. Oulussa viemärirotat on torjuttu huolehtimalla verkoston tiiviydestä. Viemärisukeltajat ja kuvausrobotit kartoittavat säännöllisesti verkostoa vaurioiden ja heikentymien paikallistamiseksi.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talvipäivänseisaus on tänään – valoisampia päiviä saa vielä odotella

2017, Joulukuu 21 - 11:02

Talvipäivänseisaus tapahtuu tänään torstaina kello 18.28. Päivä on vuoden lyhyin pohjoisella pallonpuoliskolla. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo, että Maapallo on talvipäivänseisauksen aikaan kääntyneenä siten, että pohjoinen pallonpuolisko on poispäin auringosta, joka porottaa suoraan taivaanlaelta Kauriin kääntöpiirille. Liljeströmin mukaan aurinko nousi tänään Helsingissä kello 9.24 ja laskee kello 15.13. Jyväskylässä aurinko nousee kello 9.43 ja laskee 14.47. Oulussa aurinko nousee 10.29 ja laskee 14.03. Sodankylässä ja sen pohjoispuolella aurinko ei nouse eikä laske tänään ollenkaan. Päivän pituuden omalla paikkakunnallasi voi katsoa täältä. Huomisesta alkaen valoisa aika alkaa hiljalleen lisääntyä kesäpäivänseisaukseen saakka, joka tapahtuu ensi kesäkuun 21. päivänä. – Kaikkein vauhdikkaimmillaan päivän pidentyminen on kevätpäiväntasauksen aikoihin maaliskuun loppupuolella. Vielä tammikuussa päivän piteneminen on hidasta, mutta helmikuussa se lähtee aika vauhdikkaaseen nousuun, Liljeström sanoo. Vuoden viimeisenä päivänä ensi viikon sunnuntaina Helsingissä päivä on pidentynyt 9 minuuttia, Jyväskylässä 10 minuuttia ja Oulussa 16 minuuttia. Silloin Sodankylässäkin aurinko jo kävisee horisontin yläpuolella. Utsjoella aurinko tulee esiin seuraavan kerran vasta tammikuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Helsingissä kuolleiden joutsenten epäillään saaneen lyijymyrkytyksen

2017, Joulukuu 20 - 16:16

Helsingin Laajasalosta löytyneiden kyhmyjoutsenten epäillään kuolleen lyijymyrkytykseen, kerrotaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Joutsenten uskotaan syöneen lyijyhauleja. – Se on tällä hetkellä vahva epäilys, että kyseessä olisi lyijymyrkytys. Asia vahvistetaan siten, että kudoksista määritetään lyijypitoisuus, kertoo erikoistutkija Minna Nylund Eviran villi- ja vesieläinjaostosta Oulusta. Joutsenista Oulussa otetuista kudosnäytteistä selvitetään, kuolivatko ne lyijymyrkytykseen. Kudosnäytteet on lähetetty Helsinkiin analysoitavaksi. Nylund epäilee joutsenten syöneen vesilintujen metsästyksessä käytettyjä hauleja, jotka ovat jääneet vedenpohjaan ampumisen jälkeen. – Joutsenet ottavat niitä jauhinsoran mukana. Ne ottavat vedenpohjasta pieniä kiviä mahaansa jauhaakseen ruokaa. Haulit ovat sopivan kokoisia, ja niitä menee vahingossa mukana. Nylund uskoo, että joutsenet ovat kuolleet myrkytykseen nopeasti - mikäli kuolinsyyksi varmistuu myrkytys. Lyijyhaulien käyttö on kielletty Suomessa vesilintujen metsästyksessä. Joutsenet löydettiin viime viikolla Laajasalosta. Yksi joutsen oli kuollut ja kaksi niin huonossa kunnossa, että ne lopetettiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maksamattomat laskut päätyvät jatkossa yhdeksän käräjäoikeuden pöydälle

2017, Joulukuu 20 - 14:46

Maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasioita siirretään aiempaa harvempien käräjäoikeuksien käsiteltäväksi. Hallitus esittää, että niin kutsuttujen summaaristen riita-asioiden käsittely keskitettäisiin koko maassa yhdeksään käräjäoikeuteen, kun niitä vielä toistaiseksi ratkotaan kaikissa käräjäoikeuksissa. Yksi yhdeksästä riidattomia velka-asioita jatkossakin ratkovista käräjäoikeuksista olisi Kymenlaakson käräjäoikeus Kouvolassa. – Meidän kannaltamme tämä on totta kai mieluinen päätös. Saamme lisää käsiteltäviä asioita ja todennäköisesti lisää henkilökuntaa, Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanni Markku Almgrén sanoo. Kymenlaakson lisäksi velkomisasioita keskitettäisiin Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Esimerkiksi Kouvolassa käsiteltäisiin jatkossa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen riidattomat velkomisasiat. Työmäärä vähenee Muutosta perustellaan sillä, että summaaristen riita-asioiden käsittelyä voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Asioiden käsittely olisi harvempien käsissä yhdenmukaisempaa, mikä lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta ja vahvistaisi ihmisten oikeusturvaa. Uudistuksen osana lisättäisiin sähköistä asiointia. Ammattimaisten perintätoimistojen ja oikeudenkäyntiasiamiesten olisi toimitettava velkomisasian haastehakemus käräjäoikeudelle oikeushallinnon tietojärjestelmäyhteyden tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Yksityishenkilöt voisivat toimittaa haastehakemuksen edelleen paperilla tai sähköpostin liitteenä. Sähköinen asiointi vähentäisi pienten velka-asioiden käsittelyn työmäärää. Käräjäoikeuksien kansliahenkilökunnan työ vähenisi noin 20 henkilötyövuodella. Yhteensä esitetyt uudistukset vähentäisivät oikeushallinnon vuosittaisia menoja arviolta 800 000 euroa. Henkilöstä myös siirrettäisiin käräjäoikeuksista toisiin. Henkilöstöä tarvitaan aiempaa vähemmän niissä käräjäoikeuksissa, joissa summaarisia riita-asioita ei enää jatkossa käsiteltäisi. Heidän kanssaan tullaan neuvottelemaan siirrosta niihin käräjäoikeuksiin, joihin riidattomia velka-asioita keskitetään. Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanni Markku Almgren ei vielä uskalla arvella, monestako uudesta työpaikasta esimerkiksi Kouvolassa puhutaan. Näiltä osin henkilöstön kanssa käytävät neuvottelut on tarkoitus nivoa yhteen koko käräjäoikeusverkoston uudistuksen kanssa. Kouvolaan tarvitaan lisää tilaa Koko käräjäoikeuksien verkkoa eri puolilla Suomea uudistetaan niin, että käräjäoikeuksia ja niiden kanslioita suljetaan. Nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän. Kymenlaaksossa käräjäoikeuden kahdesta kansliasta toinen, Kotkan kanslia pistetään niin ikään lähivuosina kiinni. Kymenlaakson käräjäoikeus tarvitsee Kouvolassa lisää tilaa työntekijöilleen. Työtilat on löydettävä sekä Kotkasta siirtyville noin kolmellekymmenelle työntekijälle että riidattomien velka-asioiden keskittämisen myötä Kouvolaan siirtyville käsittelijöille. Kouvolan poliisi- ja oikeustalolla on tällä hetkellä töissä noin 30 käräjäoikeuden työntekijää. Satoja tuhansia ratkaistavia velka-asioita vuosittain Koko maassa käräjäoikeuksissa ratkaistiin viime vuonna 346 000 riidatonta velka-asiaa. – Kymenlaaksossa näitä riidattomia velkomisasioita on ollut vuosittain noin 12 000. Tänä vuonna näyttäisi olevan hieman nousua, määrä on noin 13 000, Almgren sanoo. Rahamääriltään riidattomat velka-asiat ovat melko pieniä. Yleensä kysymys on tavallisten ihmisten arkisista laskuista, kuten puhelin- tai sähkölaskuista tai vuokrasta. Velkoja laittaa käräjäoikeuteen haastehakemuksen maksamattomista laskuista tai vuokrista. Suurimmassa osassa tapauksista ratkaisun velka-asioissa tekee käräjäsihteeri.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Keuhkonsiirto pelasti perheenäidin hengen: "Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä"

2017, Joulukuu 20 - 11:12
Mistä on kyse?
  • Helena Kummala sai keuhkonsiirron 5.12.2014.
  • Erittäin harvinainen periytyvä aineenvaihduntasairaus, kystinen fibroosi johti keuhkonsiirtoon 37 vuoden iässä.
  • Leikkaus onnistui ja Helenan elämänlaatu on nyt hyvä.
Helena Kummala oli vain yhden päivän ikäinen, kun hänet kiidätettiin keskussairaalaan kiireelliseen leikkaukseen. Suolistotukoksen avaus pelasti pienen ihmisen hengen. Samalla selvisi, että hänellä on harvinainen, vaikeita keuhkoinfektioita aiheuttava kystinen fibroosi. Samainen keuhkosairaus oli vienyt Helenan 2,5-vuotiaan isosiskon hengen jo aiemmin. 37 vuotta myöhemmin ambulanssi kiisi joulukuisena yönä Oulusta kohti Helsingin Meilahden sairaalaa läpi puolen Suomen. Kyydissä olivat Helena ja hänen aviomiehensä Jukka, pieni Arttu-poika oli sukulaisten hoivissa. Edessä oli kauan odotettu ja vaativa keuhkonsiirtoleikkaus. – Tuntui, ettei meillä ollut enää Jukan kanssa mitään epäselvää. Olimme puhuneet kaikki asiat läpi ja sopineet, että me nähdään sitten täällä tai jossain. Toivoimme vain, että kaikki menisi hyvin, Helena Kummala kertoo. Siirtolistalle pääsy onnenpäivä Ennen keuhkonsiirtolistalle pääsyä Helenaan oli pumpattu kaikki mahdolliset antibiootit. Jokainen sairastettu keuhkokuume heikensi keuhkoja. Lopulta kaikki keinot oli käytetty, ja ainoa vaihtoehto hengissä pysymiseen oli keuhkonsiirto. – Sain kutsun Meilahteen siirtolistalle asettamista varten. Sinne mentiin ambulanssilla. Se kolaroi raitiovaunun kanssa vain 200 metrin päästä sairaalasta. Tästä kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, mutta tulomatkalla auto hajosi Jyväskylässä. Kaiken tuon jälkeen sain taas keuhkokuumeen, enkä päässytkään siirtolistalle. Olin äärimmäisen pettynyt, Helena huokaa. Aviomies Jukka ja Arttu-poika ovat Helenan elämän valot.Juha Hintsala / Yle Pitkien hoitojen jälkeen tulehdusarvot saatiin alas, ja Helena pääsi siirtolistalle – Se oli kyllä onnenpäivä. Odotus voi kestää jopa vuosia Suomessa tehdään vuosittain yli 20 keuhkonsiirtoa Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa, Meilahdessa. Siirteet saadaan aivokuolleilta luovuttajilta. – Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti siirtotoiminnan alkuvuosiin verrattuna. Suomalaisten keuhkonsiirtopotilaiden elinaikaennuste on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin keskimäärin maailmalla, sanoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Karl Lemström. Elinsiirtotoiminta on keskitetty Suomessa HYKS:iin Meilahden sairaalaan.Matti Snellman / HUS Siirtolistalle päässeen odotusaika leikkaukseen voi vaihdella muutamista päivistä useisiin kuukausiin tai jopa vuosiin. Odotusajan pituuteen vaikuttaa sopivien siirteiden saatavuus. Leikkaus tehdään päivystystoimenpiteenä viikonpäivästä ja vuorokauden ajasta riippumatta. Listalla olevan täytyy olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Kun soitto tulee Helenan puhelin soi vuoden 2014 joulukuun alussa, ja elinsiirtokoordinaattori kertoi sopivien keuhkojen löytyneen. Jännitys ja riemu iskivät Helenaan niin, että lisähappilaitteen rikastin piti vääntää täysille. – Yötä myöden ajettiin Helsinkiin. Minulle tuli luottavainen tunne ambulanssissa ja nukuin melkein koko pitkän matkan, Helena kertoo. Leikkaus onnistui hyvin. Teho-osastolla vointia seurattiin tarkasti. Aluksi hengityskone huolehti hengityksestä ja kaikki kommunikointi tapahtui elekielellä. Ensimmäinen ilta teho-osastolla leikkauksen jälkeen.Jukka Kummala Helenan leikannut thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Hämmäinen on kehittänyt keuhkonsiirtotoimintaa Suomessa. – Se on edelleen riskialtis toimenpide, mutta leikkauksen jälkeen potilaiden elämänlaatu on äärimmäisen hyvä, Hämmäinen toteaa. Kuukauden odotuksen jälkeen Helenalla oli toimivat keuhkot ja väri oli palanut hänen kasvoilleen. – Ihmettelin, että hengitänkö minä itse. Kun pääsin liikkumaan, henkeä ei enää ahdistanut. Hengästyin hyvällä tavalla ja ero entiseen vointiin oli valtava. Kolme päivää leikkauksen jälkeenJukka Kummala Helenalle on jäänyt koskettavia muistoja hänet leikanneesta erikoislääkäri Hämmäisestä, joka tuli katsomaan potilastaan teho-osastolle. Lääkäri otti Helenaa kädestä kiinni ja sanoi: ”Leikkaus on mennyt hyvin ja sinulla on siellä kotona 5-vuotias Arttu-poika. Nyt sinä taistelet täältä itsesi ylös ja kuntoon.” – Ne sanat jäivät minulle mieleen ja sydämeen ja tuntuvat vieläkin tosi hyvältä. Ja tässä sitä nyt ollaan, Helena kertoo. Keuhkonsiirroissa hyvä ennuste Tänä päivänä Suomen keuhkosiirtopotilaista on ensimmäisen vuoden jälkeen elossa lähes 95 prosenttia, viiden vuoden kuluttua leikkauksesta 80 prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen luku on vajaa 60 prosenttia. Hyvistä tuloksista huolimatta Suomessa yli puolet siirtoon kelpaavista keuhkoista jää käyttämättä tai ne annetaan muihin Pohjoismaihin. Kummalan perhe kotonaan Ylikiimingissä.Juha Hintsala / Yle Pekka Hämmäisen mukaan tämä johtuu paljolti keuhkosairauksiin liittyvästä arvo- ja asennemaailmasta. Keuhkosairaudet on katsottu ongelmallisiksi ja vaikeasti hoidettaviksi ja se vähentää tehtyjen siirtojen määrää. – Sydänpuolella ihmiset pääsevät herkemmin erilaisiin toimenpiteisiin, mutta keuhkopuolella asiat menevät hitaammin eteenpäin, Hämmäinen toteaa. Takaisin kotiin Helena Kummala palasi viiden viikon sairaalajakson jälkeen takaisin kotiin Ylikiiminkiin. Hänen mukaansa keuhkojensiirto ei parantanut yksinomaan hänen, vaan myös koko perheen elämänlaatua. Aviomies Jukka Kummala oli toiminut Helenan omaishoitajana ja pitänyt perheen arjen pystyssä ennen siirtoa. Jukka ja Arttu ovat Helenan voimavarat.Juha Hintsala / Yle – Onhan se henkisesti raskasta seurata ihan vierestä toisen kunnon heikentymistä ja selviytymistä päivästä toiseen. Huonoimpina vuosina poljin crossaria 100 tuntia. Sillä lailla oma pää pysyi parhaiten kasassa, Jukka sanoo. Perheen tuki sairauden kanssa kamppailtaessa on ollut Helenalle elintärkeää. Hän muistelee liikuttuneena, kuinka Arttu auttoi häntä, katseli kainalossa elokuvia ja juoksi isänsä luo pihalle apua hakemaan, kun happipullosta loppui happi. Huumori helpottaa Yhteinen lapsi on pitänyt perheen kiinni arjessa. Vaikeissa tilanteissa myös liikunta ja huumori ovat auttaneet. – Me viljelemme monenlaista huumoria puheessamme Varmaan välillä se voi olla jonkun mielestä rankkaa näiden asioiden keskellä. Nyt kaikki näyttää tosi hyvältä ja valoisalta, Helena kertoo. Jääkaapin ovesta löytyvät tärkeimmät kuvat.Juha Hintsala / Yle Helena arvostaa perhettään kaikkien koettelemusten keskellä. Jukka piti asiat järjestyksessä, kannatteli, hoiti häntä ja pysyi rauhallisena vaikeissakin tilanteissa. – Ei yksi roskapussi eteisessä meidän yhteiseloamme kaatanut, eikä edes kaksi, Helena vitsailee. Suomessa tehdään vähän keuhkonsiirtoja Suomessa keuhkonsiirtoihin olisi tarvetta huomattavasti nykyistä enemmän, mutta kaikki tarvitsevat eivät ohjaudu keuhkonsiirtojonoon. Luovuttajatilanne on hyvä, mutta siirtojen määrä on vähäinen. – Keuhkonsiirtoja tehdään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Niissä tehdään vuosittain 4-6 keuhkonsiirtoa miljoonaa ihmistä kohti, niin meillä vastaava luku on ollut 2–3, kertoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Karl Lemström. Scandiatransplant Annual Data Report 2016.Scandiatransplant Elinsiirtoa tarvitsevien potilaiden pitää päästä Suomessa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hoitoon. Suomalaisten hoidon ei pitäisi olla huonommalla tasolla kuin muiden pohjoismaiden kansalaisten, sanoo Lemström. – En tiedä, onko syynä raha, koulutus vai jokin muu syy. Asenteen keuhkonsiirtoja kohtaan tulisi olla positiivisempi. Yksi syy on resurssipula. Se vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisia ollaan. Lähetteitä keuhkonsiirtotutkimuksiin voisi tulla lääkäreiltä enemmänkin. Kenen keuhkot? Kummalan pariskunta osaa arvostaa yksinkertaista arjen onnea, kun asiat ovat hyvin tässä ja nyt. He kertovat miettineensä, miten kertoa Artulle uusista lahjakeuhkoista. He päättivät keskustella asiasta sopivan tilaisuuden tullen. Pari vuotta myöhemmin perheen ollessa pitseriassa syömässä, Arttu kysyi yllättäen, mistä äidin keuhkot on otettu. Asia selvitettiin Artulle saman tien. Siirron jälkeen Helena kertoo miettineensä, keneltä hän on saanut keuhkot. Nykyisin hän on vain suunnattoman kiitollinen luovuttajalle ja hänen läheisilleen. – Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä, sanoo Helena. Tietoa keuhkonsiirroistaTavanomaisimpia keuhkonsiirron aiheita ovat:• keuhkojen sidekudoistuminen eli keuhkofibroosi• keuhkoahtaumatauti• keuhkoverisuonisairaudet• vaikeat märkäiset keuhkoinfektiot (esim. kystinen fibroosi).Suomessa on tehty kaikkiaan 270 keuhkonsiirtoa ja 37 sydän-keuhkosiirtoa (blokkisiirtoa).Tänä vuonna on tehty 15 keuhkonsiirtoa.Siirtoihin olisi tarvetta huomattavasti nykyistä enemmän. Elinikäinen lääkitys Siirron jälkeen aloitettavalla elinikäisellä lääkityksellä pyritään estämään vieraan kudoksen aiheuttamaa hyljintää. Hylkimisenestolääkkeiden säännöllisyys ja oikea annostelu on elintärkeää. – Täytyy muistaa kellon tarkkaan ottaa aina lääkkeet, neljä kertaa päivässä kuuden tunnin välein. Kun minulla on edelleen kystinen fibroosi, niin täytyy huolehtia erityisesti keuhkojen tuuletuksesta ja niiden hoitamisesta. Yksi tapa kunnioittaa luovuttajaa on huolehtia näistä lahjakeuhkoista niin hyvin kuin vaan pystyy, Helena sanoo. Siirtokeuhkot tarvitsevat jokapäiväistä huoltoa.Juha Hintsala / Yle Omasta terveydestä kannattaa huolehtia. Fyysisen kunnon ylläpito parantaa elämänlaatua ja auttaa lisäämään vastustuskykyä. Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia elimistön toimintaan. Se lievittää esimerkiksi useiden hylkimislääkkeiden haittavaikutuksia. Liikunta onkin Helenalle henki ja elämä. – Neljästä viiteen kertaa viikossa pitää jotain touhuta. Meille hommattiin juoksumatto, käyn kuntosalilla ja lenkillä koirien kanssa. Yhdessä perheen kanssa käymme lintumetsällä, se on meidän oma juttu. Siirtotoimintaa kehitetään Karl Lemströmin mukaan elinsiirtoon perehtyneitä lääkäreitä koulutetaan myös ulkomailla uusien menetelmien haltuun ottamiseksi. – Yritämme kehittää toimintaa, viedä asioita eteenpäin ja päästä muiden Pohjoismaiden joukkoon keuhkonsiirtojen osalta. Mutta me tarvitsemme tähän työhön mukaan myös lähettävät lääkärit, jotka lähettävät siirtoon soveltuvat potilaat jatkotutkimuksiin ja mahdolliseen elinsiirtoon. Meidän pitää osoittaa heille, että tulokset ja onnistuminen ovat hyviä. Artun piirros marraskuulta 2017.Juha Hintsala / Yle Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti alkuvuosista. Suomalaisten keuhkonsiirtopotilaiden elinaika ennuste on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin keskimäärin maailmalla. – Se johtuu hyvästä elinsiirtotiimistä ja siitä, että suomalaiset ovat geneettisesti lähellä toisiaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin hyvä jatkohoito leikkauksen jälkeen aina vuosia eteenpäin, summaa HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Karl Lemström. Arttu äidin tukena Hieman ennen raskaaksi tuloaan Helena jäi eläkkeelle. – Kun aloin odottamaan Arttua, lääkäri sanoi, että nyt sinä jäät vain odottaman vauvaa. Sen jälkeen en ole palannut työelämään. En uskalla ruveta riskeeraamaan jäljellä olevia elinvuosia, enkä kyllä jaksaisikaan. Sairaalareissuja on ollut paljon siirron jälkeen, lähinnä poskionteloiden vaivoja, mutta ei mitään henkeä uhkaavaa. Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä. Helena Kummala Koulussa toista luokkaa käyvä Arttu on kokenut paljon äitinsä sairauden myötä. Yhdessä äidin kanssa touhutaan kaikenlaista, leivotaan ja pelataan pelejä. Kun kysyn Artulta, millainen äiti on, saan vastaukseksi iloisen hymyn ja naurahduksen. – Äiti on kiva ja hauska. Kolme vuotta siirron jälkeen Keuhkonsiirrosta on vierähtänyt nyt kolme vuotta. Kiitoksen sanat Helena omistaa elinluovuttajan lisäksi myös Meilahden ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitajille ja lääkäreille. Elämä siirron jälkeen on ollut hyvää. Kummalan perhe on kiitollinen luovuttajalle ja hänen läheisilleen elämän jatkumisesta.Juha Hintsala / Yle – Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, kun saan elää normaalia arkea. Minusta tämä normaali arki on parasta luksuselämää. Saan olla aamulla laittamassa Arttua kouluun, pääsen käymään itse suihkussa ja voin laittaa kengät jalkaan ja lähteä lenkille tuosta vaan, kertoo Helena. Helenalle ja Jukalle arjen onni on tärkeintä. Heistä huokuu yhteisten vastoinkäymisten tuoma syvä yhteenkuuluvuus ja harmonia. – Yksi syy, että olen tässä on ihana, rakastava aviomies ja aarteemme Arttu. Olen ollut valmis tekemään ihan mitä vaan, että saan nähdä poikani kasvavan nuoreksi mieheksi. Arttu ja Jukka ovat elämäni valot, Helena toteaa lopuksi.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia