YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 12 min 17 s sitten

Tässä roolipelissä mennään oikeasti naimisiin: Katja ja Rauno sanovat tahdon sadan vuoden takaisessa miljöössä: "Vuorosanojakin on opiskeltu"

2017, Kesäkuu 15 - 19:00

Kempeleen museon pihalla on jännittynyt tunnelma. On vuosi 1915. Pian on alkamassa kohtaus, jossa kymmenen vuotta Amerikassa viettänyt nuori mies pyytää vauraan talon tytärtä vaimokseen. Ilmassa on jännitystä. Tyttären vanhemmat eivät ole köyhistä oloista tulevasta sulhasehdokkaasta mielissään.

Tiedämme kuitenkin, että tässä tarinassa rakkaus voittaa – muutaman päivän kuluttua museon pihalla vietetään häitä.

Käynnissä on eräänlainen näytelmä tai roolipeli, jonka keskiössä ovat morsian Katja Rantanen ja sulhanen Rauno Lauronen. Kempeleen museon pihalla tehdään eläväksi kotiseutuhistoriaa, mutta vanhanaikaisten häiden yhteydessä pariskunta menee naimisiin myös tosielämässä.

Pitkään yhdessä ollut pariskunta päätti lähteä mukaan lehti-ilmoituksen perusteella. Se oli Rauno, joka ensin asiasta innostui.

– Me on pitkään mietitty häitä ja nythän ne tulee tässä samalla. Kun tuli tilaisuus, niin se käytetään se hyväksi.

Vuorosanat tilanteen mukaan

Morsiamelle tehdään hääpuku vanhan perinteen mukaisesti, mutta yhden pyynnön Katja Rantanen esitti. Asu saisi olla valkoinen, vaikka entisaikaan naimisiin mentiin jopa mustassa puvussa.

– Siihen tulee pitkät pitsihihat. Se on valkoinen, pitkä ja aika yksinkertainen mekko, mutta nätti.

Katja ja Rauno ovat kutsuneet häihinsä toistasataa vierasta, mutta samalla tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Häihin tuleva väkimäärä vähän jännittää. Ja vuorosanat, vaikka niitä ei tarkasti ole kirjoitettukaan, mutta tarinassa pitäisi pysyä.

Se on mahtava homma, että tämmöiseen pääsi. Rauno Lauronen

– Jännityshän on ihan käsinkosketeltava. Lauantainahan se sitten ratkeaa miten käy. Todennäköisesti tulee aika paljon väkeä, Rauno ennakoi.

– Toivotaan, että se nyt menee hyvin. Ja muistetaan mitä pitää sanoa, Katja sanoo.

– On me vuorosanojakin jonkun verran opiskeltu, mutta ei mitenkään hirveästi, sulhanen sanoo.

Piialle palautetta pahoista puheista Pentti Pylvänäinen sovittaa tekemäänsä tuohisormusta Anna Pylvänäisen sormeen.Hanna Juopperi / Yle

Vanhan ajan viikkoa ja tapahtuman kruunaavia häitä on valmistellut talkoojoukko museonhoitaja Minna Lehtomaan johdolla. Hän itse häärää pihamaalla pääemännöitsijän roolissa. Kotiseutuhistoriaa elävöittämällä saa ihmisiä kiinnostumaan asiasta aiempaa paremmin.

– Kun historia tulee näin näkyväksi, niin onhan se paljon mielenkiintoisempaa kuin katsoa vanhoja esineitä.

Talkoolaiset heittäytyvät rooleihinsa antaumuksella. Jos jossain tilanteessa meinaa tipahtaa, palaute tulee välittömästi, Lehtomaa nauraa. Vanhan emännän keittämä sokeriton puolukka-porkkanakiisseli sai kasvot nyrjähtämään, mutta yleisö palautti piian pikaisesti rooliinsa.

– Se oli aika karvasta, ja minä rupesin puhumaan, että hyi, onpa väkevää. Yleisö reagoi saman tien, että piika ja tuolla lailla rupeaa emännälle huutamaan. Ja minä olin, että voi anteeksi. Kyllä tämä hyvää keittoa on, että minä en tiedä, onko auringonpistos vai mikä, mutta kyllä minulla päässä vähäsen heittää.

Myös hääpari on innoissaan historiallisista häistään.

– Se on mahtava homma, että tämmöiseen pääsi, Lauronen tuumaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suuret kaupungit pelkäävät kasvun ja työllisyyden valuvan soten myötä maakunnille

2017, Kesäkuu 15 - 15:12
Mistä on kyse?
  • Sote- ja maakuntauudistukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, mutta myös edelleen valmistelussa.
  • Kuusi suurinta kaupunkia toivoo uutta harkintaa uudistukselle.
  • Ne katsovat, että olennaista on sote-uudistuksen onnistunut toteutus, eikä sitä tule vaarantaa muihin toimialoihin liittyvillä muutoksilla.

Varsinkin kasvu- ja työllisyyspalveluiden siirtyminen maakunnille hiertää kuudessa suuressa kaupungissa. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku vaativat torstaina yhteisessä kannanotossaan sote- ja maakuntauudistusta uuteen harkintaan.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala katsoo, että nyt olisi olennaisinta jättää uudistuksen ulkopuolelle kasvu-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Samaa mieltä on Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

– Koko maakuntauudistusta pitäisi pilkkoa toimeenpanon osalta niin, että keskityttäisiin soteen, ja muut tehtävät, joita esitetään maakunnille, harkittaisiin erikseen, Randell vaatii.

– Työllisyys-, elinkeino ja innovaatiot ovat tulevaisuuden kuntien päätehtäviä elinvoiman edistämisessä. Niitä ei voi edistää, jos ei ole työkaluja. Näiden pirstaloiminen tilanteessa, jossa vastuu on epäselvä, kärsivät asiakkaat ja kasvukin, Randell arvioi.

Hän toivoo, että erityislainsäädännöstä neuvoteltaisiin uudelleen, jotta suuret kaupungit voisivat edelleen vastata työllisyys-, elinkeino- ja innovaatiopalveluista.

– Maakunnalliset kokonaisuudet ovat muualla perusteltuja, mutta isojen kaupunkien alueilla ei ole sellaista tarvetta.

Ristiriidat maakuntien kanssa vaarana

Randellin mielestä uudistuksen vaikutuksia isojen kaupunkien investointikykyyn ja kasvuun on arvioitu liian vähän. Hän näkee vaaraksi sen, että suurten kaupunkien ja maakuntien välille tulee ristiriitoja, kun nykyiset maakuntaliitot ovat kaupunkien yhteistyöorganisaatioita.

– Maakunnissa olisi valtion rahoitus ja vaaleilla valittavat päättäjät, joten isotkaan kaupungit eivät suoraan käytä vaikutusvaltaa niissä. On olemassa riski, että uusi organisaatio näkee vastuunsa laajemmaksi mitä lainsäädäntö tarkoittaa, jolloin tulee epäselviä tilanteita.

Sote-uudistusta Randell ja Laajala pitävät molemmat tarpeellisena. Suurissa kaupungeissa harmittaa se, etteivät ne voisi uudistuksen jälkeen tuottaa sote-palveluita.

– Kunnat ovat palveluiden tuottajina erittäin hyviä, mutta sitä vaihtoehtoa ei enää anneta, harmittelee Oulun Laajala.

Randell näkee valinnanvapauden myönteisenä, mutta korostaa myös että kaupunkien olisi voitava jatkaa palveluiden tuottamista.

Lue myös: Kuusi suurinta kaupunkia haluaa sote- ja maakuntauudistuksen uuteen harkintaan

Analyysi: Hallituskriisi loppui, soten perustuslakiongelmat jäivät – voi tuska ja ahdistus

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yksityisten terveyspalvelujen käyttö yleistyy, mutta synnytyksissä luotetaan julkiseen palveluun – "Ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja"

2017, Kesäkuu 15 - 13:20
Mistä on kyse?
  • Ensimmäinen yksityissairaalasynnytys oli Mehiläisessä vuonna 1910.
  • HYKSin Oy:n yksityissairaalassa hoidetaan nykyisin myös synnytyksiä. Potilaat ovat pääosin ulkomaalaisia.
  • Suomessa on tällä hetkellä 27 synnytyssairaalaa.

Synnytyksiä ei tulla todennäköisesti hoitamaan jatkossakaan yksityisissä sairaaloissa, vaikka yksityisten terveyspalveluiden käyttö muuten yleistyykin.

Synnytystoimintaa on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja suunnan odotetaan jatkuvan samana myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen ei usko suunnitteilla olevan sote-uudistuksen muuttavan tilannetta synnytysten osalta.

Synnytystoimintaa säädellään päivystysasetuksella, jossa on tiukat määritelmät siitä, mitä sairaalassa on oltava, jotta siellä voidaan synnyttää.

Keistisen mukaan synnytyssairaalassa on käytännössä oltava valmiudessa lähes kymmenen henkilön ryhmä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena viikonpäivänä. Paikalla on oltava esimerkiksi kätilöitä, synnytyslääkäreitä, anestesialääkäreitä ja leikkaussalihenkilökuntaa. Tämä luonnollisesti maksaa paljon.

Yksityisiä ei kiinnosta            

Synnytysten järjestäminen ei myöskään tunnu enää kiinnostavan yksityisiä sairaaloita. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen ei pidä synnytystoiminnan aloittamista mahdollisena, koska sille ei ole Suomessa tarpeeksi kysyntää. Hänen mielestään synnytysten keskittyminen yhä isompiin yksiköihin on hyvä asia.

– Saatujen kokemusten perusteella hoidon laatu paranee, kun synnytyksiä on tarpeeksi, Tuominen sanoo.

Myöskään Mehiläisessä synnytystoimintaa ei aiota enää järjestää. Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka on Tuomisen kanssa samoilla linjoilla. Kysyntää ei ole riittävästi.

Oulaskankaan sairaalaan synnytysosasto Oulaisissa.Yle / Erno Serkosalmi

– Tällä hetkellä en näe mahdollisuuksia yksityisesti pystytettävälle synnytystoiminnalle. Synnytystoiminta tapahtuu Suomessa hyvin ja laadukkaasti jo nyt. On kovin vaikea nähdä riittävää tarvetta ja kysyntää kotimaasta ja ulkomailta, että infrastruktuuria kannattaisi lähteä pystyttämään, Karpakka sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä 27 synnytyssairaalaa, joista Kemi, Kajaani ja Mikkeli toimivat poikkeusluvan turvin, sillä niissä ei ole edellytettyä tuhatta synnytystä vuodessa. Myös Oulaskankaan sairaala on hakenut poikkeuslupaa, mutta Valvira ei ole sitä myöntänyt. Asia on tällä hetkellä hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Hintaa lähes kymppitonni 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö HYKSin Oy on yksityissairaala, joka välittää HUS:iin pääosin ulkomaalaisia potilaita, myös synnytyksiä.

HYKSin Oy:n johtava ylilääkäri Hanna Tuominen kertoo, että heillä synnytyksiä on vuosittain 10 – 20 ja asiakkaat ovat pääosin Venäjältä ja Ukrainasta. Synnytykset hoidetaan Hyvinkään sairaalassa. Hintalappu alatiesynnytykselle on 7 500 euroa ja keisarinleikkauksella 9 500 euroa.

Suomalaiset ovat tottuneet kunnallisten palveluiden hintatasoon. Hanna Tuominen

Tuominen uskoo, että nimenomaan synnytysten kova hinta on esteenä sille, ettei edes ulkomaista kysyntää yksityiselle puolelle ole tarpeeksi Suomen terveydenhuollon korkeasta tasosta huolimatta.

– Suomalaiset ovat tottuneet kunnallisten palveluiden hintatasoon, eikä synnytyksistä olla valmiita maksamaan tuhansia euroja.

Kyselyitä yksityisen synnytyksen mahdollisuuksista tulee sairaaloille vuosittain joitakin kappaleita. Osa haluaisi sektion, toiset kotisynnytyksen. Näihin ei kuitenkaan suostuta.

– Suomessa sektioita tehdään vain lääketieteellisin perustein, sitä ei saa pelkästään pyytämällä, Tuominen sanoo.

Yksityissynnytyksiä vuosikymmeniä

Yksityisillä synnytyssairaaloilla on Suomessa pitkät perinteet. Esimerkiksi Mehiläisessä synnytyksiä ehdittiin hoitaa vuosikymmeniä.

Ensimmäinen lapsi syntyi Mehiläisessä vuonna 1910 ja THL:n tilastojen mukaan viimeinen vuonna 1990. Loppuvuosina synnytyksiä oli enää yksittäisiä.

Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Jarmo Karpakan mukaan päätös lopettaa raskaasti tappiota tuottavat synnytykset tehtiin jo vuonna 1970, mutta gynekologien vastustuksen vuoksi lopetukseen meni vuosikymmen. Tarve yksityisille synnytyksille väheni julkisen sairaalaverkoston myötä.

Myös Turussa ehti toimia yksityinen synnytyssairaala vuosikymmeniä. Heidekenin sairaalassa synnytettiin vuosina 1890-1995. Toiminta päättyi kun kaikki synnytykset siirrettiin TYKS:iin.

Synnytysten järjestäminen ei enää kiinnosta yksityisiä sairaaloitaKimmo Hiltunen / Yle

Sairaala Lasaretissa Kuopiossa yksityisiä synnytyksiä on järjestetty vielä 2000-luvun alkupuolella. Lasaretin synnytykset olivat suunniteltuja keisarinleikkauksia.

Sairaala on nykyään osa Sosiaali- ja terveyspalveluyhtiö Pihjajalinnaa. Pihjalinnan Pirkanmaan alueen lääkäriasemien aluejohtaja Teija Kulmala sanoo, että tänä päivänä yrityksessä ei edes harkita synnytystoiminnan järjestämistä.

Myös Kulmalan mukaan synnytysten keskittäminen isoihin sairaaloihin on ollut hyvä ratkaisu.

– Synnytysten ripottelu uudelleen vaarantaisi potilasturvallisuuden, eikä siitä syntyisi kannattavaa bisnestä. On hyvä, että on selvä työnjako tämän asian suhteen, Kulmala sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuusi suurinta kaupunkia haluaa sote- ja maakuntauudistuksen uuteen harkintaan

2017, Kesäkuu 15 - 10:02

Suomen kuusi suurinta kaupunkia vaativat sote- ja maakuntauudistusta uuteen harkintaan. Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun yhteisessä kannanotossa sanotaan, että suuret kaupungit on ohitettu pirstaleisessa valmistelussa. Hallituksen lähestymistapa uudistukseen on kapea ja aivan liian kaavamainen, kaupungit moittivat.

–  Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ei ole arvioitu mitenkään uudistuksen vaikutuksia kaupunkeihin tai asukkaihin eikä siten myöskään vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille, kaupungit paheksuvat kannanotossa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingin ja Tampereen pormestarit ja Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat.

Sote- ja maakuntauudistukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, mutta myös edelleen valmistelussa.

Kaupunkien johtajat näkevät parantamisen varaa muun muassa valinnanvapausmallissa. Siitä, miten on tarkoitus saada aikaan tavoitellut kolmen miljardin säästöt kustannusten kasvua hillitsemällä, ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä.

–  Sen sijaan lyhyellä aikavälillä on odotettavissa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousevat, kannanotossa varoitetaan.

Suurten kaupunkien johtajien mielestä toimivallan siirrot maakunnille ja kuntien veropohjan voimakas kaventaminen vievät pohjan suurten kaupunkien omiin vahvuuksiin perustuvalta kilpailukyvyn parantamiselta, elinvoiman kehittämiseltä ja investoinneilta.

Lue myös

Analyysi: Hallituskriisi loppui, soten perustuslakiongelmat jäivät – voi tuska ja ahdistus

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Internet ei riitä synnyttäjän valmentajaksi" – Perhevalmennusta myös isille ja maahanmuuttajille

2017, Kesäkuu 15 - 09:45

Synnytysvalmennuksen eli nykyisin perhevalmennuksen saaminen vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea, kertoo Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto. Hän on toiminut kätilönä 24 vuotta, josta 15 äitiysneuvolassa. Pienemmissä kunnissa annetaan valmennusta, kuten Limingassa.

– Valmennus on tarkoitettu pääsääntöisesti ensisynnyttäjille, mutta myös muut odottajat ovat tervetulleita, Leena Lehto sanoo.

Hän tuo mukaan miesnäkökulmaa. Leena Lehto

Limingassa esimerkiksi perhevalmennuskertoja on neljä. Synnytys on aiheena kaksi kertaa ja tuolloin mukana on äitiysneuvolan työntekijä. Imetystä ja lapsivuodeaikaa käsitellään myös, ja vauvaan liittyvän teeman pitää lastenneuvolan työntekijä. Valmennuksissa on mukana myös ulkopuolinen isätyöntekijä. Hän keskustelee tulevien isien kanssa.

– Hän on ostopalveluna valmennukseen tullut ja tuo mukaan miesnäkökulmaa, Leena Lehto kertoo.

Oulussa useita ryhmiä       

Oulun kaupungin jokaisessa neuvolassa on normaalia perhevalmennusta, kertoo Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto. Aiheina ovat synnytystilanne sekä imetys ja vauvanhoito.

– Lisäksi ryhmissä käsitellään vanhemmuutta ja parisuhdetta. Tälloin mukana ovat terveydenhoitaja ja seurakunnan edustaja.

Oulussa on myös oma ryhmänsä isille. Sitä vetää Ritva Kuorilehdon mukaan miesperhetyöntekijä. Monikkoperheiden ryhmä kokoontuu viisi kuusi kertaa vuodessa.

Ryhmissä on samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joten he saavat tärkeää vertaistukea. Ritva Kuorilehto

Pari kertaa vuosittain perhevalmennusta tarjotaan maahanmuuttajavanhemmille sekä englanninkielisille.

Siskot-ryhmä on tarkoitettu nuorille ensisynnyttäjä-äideille.

– Ryhmissä on samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joten he saavat tärkeää vertaistukea. Lisäksi he voivat kysyä kasvotusten neuvoja esimerkiksi terveydenhoitaja-kätilöltä. Tällaisia mahdollisuuksia ei netti tarjoa, Ritva Kuorilehto sanoo.

Pieni, mutta tärkeä rooli

Oulun seudulla on myös yksityisiä, kätilöiden tarjoamia valmennuksia, joissa on muun muassa hengitysharjoituksia.

– Kätilöliiton kanta on, että olisi hyvä, jos kätilö olisi valmennuksissa läsnä.

Synnytys on naiselle erittäin merkittävä kokemus. Leena Lehto

Internetin kautta on myös tarjolla tietoa synnytyksestä, mutta Leena Lehto korostaa kriittisyyttä tietolähteen suhteen.

– En kuitenkaan jättäisi synnytystä pelkästään pinnallisen nettivalmennuksen varaan. Synnytys on naiselle erittäin merkittävä kokemus. Suuri merkitys on myös sillä, minkälainen tunne naiselle jää synnytyksestä. Perhevalmennuksella on tässä suhteessa myös pieni, mutta tärkeä rooli.

Yksilöllisyyttä neuvolassa

Perhevalmennus on Leena Lehdon mukaan vain osa valmentautumista synnytykseen. Se täydentyy raskausajan neuvolakäynneillä.

Perhevalmennusta täydennetään neuvolassa, jossa keskitytään yksilöllisesti äidin asioihin.Riikka Nurmi / Yle

– Neuvolassa voidaan keskittyä yksilöllisiin äidin asioihin, kuten mitä hän haluaa ja mitä ei ja millaisia odotuksia hänellä on synnytystä kohtaan.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että pitäisikö synnytykseen liittyvät osat siirtää synnytyssalikätilöiden hoidettaviksi.

– Pitkien välimatkojen takia sairaalavalmennus ei kuitenkaan ole kaikkien saatavilla, kuten neuvoloissa annettava perhevalmennus.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan"

2017, Kesäkuu 15 - 07:30
Mistä on kyse?
  • Kivun ja komplikaatioiden pelko ovat yleisimmät syyt synnytyspelolle.
  • Oulun yliopistollisessa sairaalassa on vajaa kaksikymmentä pelkokätilöä, jotka tarjoavat keskusteluapua odottaville äideille.

Kipu, synnytyksessä tehtävät toimenpiteet ja kuolema. Ne ovat kolme yleisintä syytä synnytyspelkoon, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

Synnytykseen on varmasti liittynyt kautta aikojen jonkinasteista jännitystä, mutta Kemppaisen mukaan tämän hetken synnyttävä sukupolvi kärsii pelosta huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten.

– Ehkä tämä synnyttävä sukupolvi on sellainen, että heidät on aina kaikissa paikoissa kipulääkitty pieniäkin toimenpiteitä varten. He eivät ole tottuneet siihen, että voi olla kipeä.

Jos vastasyntyneellä ilmenee ongelmia synnytyksen jälkeen, kuljetetaan hänet kaapin turvissa lasten teho-osastolle. Paulus Markkula / Yle

Oululainen Laura Tauriainen on synnyttänyt viimeksi noin yhdeksän vuotta sitten. Hän on nyt raskaana ja laskettu aika on elokuun lopussa. Tauriaisen edellinen synnytys oli vaikea, jonka vuoksi tulevakin synnytys jännittää.

– Ensimmäisessä raskaudessa minulle puhkesi raskaushepatoosi.

Raskaushepatoosi on Duodecimin mukaan maksaan ja sappiarvoihin liittyvä tulehdustila.

Pahin riski siinä on sikiön kuolema. Hepatoosin takia synnytys yleensä käynnistetään, kun on kulunut raskausviikkoja tarpeeksi.

Käynnistetty synnytys myös sattuu ihan hirveästi. Laura Tauriainen

Raskaushepatoosin uusiutuminen on todennäköistä myös Tauriaisen tämänhetkisessä raskaudessa. Tauriaisella on myös raskausdiabetes, mikä sekin aiheuttaa lisäjännitystä.

– Edellinen synnytykseni käynnistettiin ja sen alkamiseen meni yhteensä puolitoista vuorokautta. Itse synnytys kesti 17 tuntia. Minua jännittää, että tuleva synnytys kestää yhtä pitkään. Käynnistetty synnytys myös sattuu ihan hirveästi.

Tiina Kemppainen kertoo, että tämän hetken synnyttävä sukupolvi tuo rohkeasti esille omat toiveensa ja pelkonsa synnytyksen suhteen, mikä on hänen mielestään hyvä asia.

– Kivunhoito on kehittynyt ja kivunlievitysvaihtoehtoja on useita. Synnyttäjät ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja osaavat pyytää kivunlievitystä.

Riskit vähenevät, pelot kasvavat

Samaan aikaan, kun synnytys on siirtynyt saunan lauteilta synnytyssaleihin, ovat riskitkin pudonneet minimiin. Synnytyspelko on kuitenkin lisääntynyt.

Kätilö Ritva Ollila ja osastonhoitaja Tiina Kemppainen ovat molemmat tehneet pitkän uran OYS:in synnytysosastolla. Molemmilla on myös kokemusta ongelmallisista synnytyksistä.Paulus Markkula / Yle

Oulun yliopistollisessa sairaalassa kätilönä toimiva Ritva Ollila ajattelee sen johtuvan osittain mediasta ja osittain siitä, että ihminen ei enää vain luota siihen, että kaikki menee synnytyksessä hyvin.

– Jos edellisessä synnytyksessä on ollut jotain ongelmia, aiheuttaa se monille pelkoa tulevasta synnytyksestä.

Erilaisia pelon syitä on yhtä paljon kuin raskauksiakin. Kipu ei ole ainoa tekijä. Monia mietityttää myös se, selviääkö vauva tai selviääkö itse synnytyksestä.

Myös Tauriainen on huomannut sen, että monia odottavia äitejä vaivaavat jonkinlaiset pelot synnytyksen tai raskauden suhteen.

– Lapsi on suojassa vatsassa. Kuitenkin se, että et tiedä mitä siellä tapahtuu ja millä tavalla sikiö kehittyy, on todella pelottavaa. Ihminen voi hyvin vähän kontrolloida sitä, mitä siellä mahassa tapahtuu. Etenkin synnytyksessä.

Ensisijaisesti ajatellaan niin, että synnytys on tarkoitettu alateitse tehtäväksi. Ritva Ollila

Joillakin pelko kasvaa niin suureksi, etteivät he halua synnyttää alateitse, vaan sektion kautta. Päätös sektiosta tehdään aina lääkärin ja synnyttäjän keskustelujen perusteella.

– Synnytyspelkokeskustelussa kerromme myös alatiesynnytyksestä, vaikka synnyttäjä toivookin sektiota. Alatiesynnytys on aina lähtökohtaisesti turvallisempi vaihtoehto.

Vaikka sektiokin on turvallinen, on se kuitenkin iso leikkaus ja siihen liittyy esimerkiksi vuotovaara.

– Ensisijaisesti ajatellaan niin, että alatiesynnytys on luonnollisin tapa synnyttää, Ollila summaa.

Pelosta eroon puhumalla

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on yhteensä 16 synnytyspelkokeskusteluja pitävää kätilöä, 14 synnytysosastolla ja kaksi äitiyspoliklinikalla. Ritva Ollila on yksi heistä. Hän kertoo, että pelkokätilöt tarjoavat keskusteluapua sitä tarvitseville ennen synnytystä.

– Meillä on synnytyspelkovastaanotto, johon synnyttäjät saavat ajan lähetteen perusteella. Synnytysosastolla keskusteluaikoja on kolme kertaa viikossa. Äitiyspoliklinikalla on kaksi vastaanottoaikaa viikossa.

Olen nimittäin aika kipuherkkä ja minulle on tulossa käynnistetty synnytys, mutta en haluaisi epiduraalia. Laura Tauriainen

Keskustelun avulla selvitetään, mistä pelko ensinnäkin johtuu. Ollila kertoo, että jos syynä on esimerkiksi edellisestä synnytyksestä jääneet pelot, käydään aiemman synnytyksen vaiheet kätilön kanssa läpi ja yritetään yhdessä poimia sieltä kaikki positiiviset asiat seuraavaa synnytystä varten.

Ollilan mielestä keskusteluapu auttaa suurinta osaa synnytyspelosta kärsivistä naisista.

– Minä kysyn joka kerta siltä ihmiseltä, että helpottiko sinua. Välillä näen, että ihmisen olo helpottuu ja joskus sitten näen, että keskustelu sai ainakin uuden suunnan ajatuksille. Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan ollenkaan.

Laura Taurianen on sitä mieltä, että vaikeasta synnytyksestä huolimatta, haasteet alkavat vasta kun vauva on syntynytAlex Hofford / EPA

Hoitohenkilökunta on Tiina Kemppaisen mukaan myös äärettömän ammattitaitoista ja kätilöille on usein erilaisia täydennyskoulutuksia.

– Koulutuksissa käsitellään muun muassa vastasyntyneen ensihoitoa. Jokainen kätilö käy koulutuksessa kerran vuodessa ja sitä järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa.

Tauriainen kertoo, että hän ei koe pelkoaan niin hallitsevaksi, että tarvitsisi juttuhetkeä pelkokätilön kanssa. Neuvolassa hän on kuitenkin puhunut jonkin verran jännityksestään.

– Olemme käyneet läpi edellistä synnytystä ja miettineet eri vaihtoehtoja kivunlievitykselle. Olen nimittäin aika kipuherkkä ja minulle on tulossa käynnistetty synnytys, mutta en haluaisi epiduraalia.

Kun vauva on syntynyt, niin siitä se haastava aika vasta alkaa. Laura Tauriainen

Pelot vaativat Tauriaisen mielestä usein prosessointia ihmisen oman pään sisällä, sekä luottamusta itseensä ja omaan kehoonsa.

– Synnytys on kuitenkin luonnollinen asia. Täytyy myös luottaa siihen, että hoitohenkilökunta tekee päätöksiä molempien, synnyttäjän ja vauvan parhaaksi.

Raskaus kestää yhdeksän kuukautta ja synnytys muutamista minuuteista useisiin tunteihin. Äitinä oleminen on kuitenkin ikuista. Sen myös Tauriainen yrittää muistaa.

– Kun vauva on syntynyt, niin siitä se haastava aika vasta alkaa. Vaikka minunkin ensimmäinen synnytykseni oli rankka, pitkä ja kipeä, eikä se mennyt ihan niin kuin olisin toivonut, niin tähän muuhun kontekstiin verrattuna se todella lyhyt aika.

Muutettu otsikkoa 15.6.2017 klo: 11:04 alkuperäinen otsikko: Nykysynnyttäjät eivät kestä kipua - "Kaikissa paikoissa kipulääkitty pieniäkin toimenpiteitä varten" muotoon Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan "

Faktalaatikosta poistettu tieto synnytyspelkoisten määrän lisääntymisestä. Kyseessä on OYS:n hoitohenkilökunnan arjen havainto, ei tilastollinen fakta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Youtube-video teki vaikutuksen – tennislupaus sai valita opiskelupaikan 200 jenkkiyliopiston joukosta

2017, Kesäkuu 14 - 19:18

Tennislupaus Monica Malinen laittoi Youtubeen recruiting-videon vuotta ennen kuin kirjoitti ylioppilaaksi. Isä, tunnettu suomalainen jalkapallovalmentaja Juha Malinen oli saanut vinkin tästä Tennisliiton entiseltä päävalmentajalta Martin van Daalenilta.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä, miten se homma toimii mutta tarjouksia vain alkoi putkahdella ja loppujen lopuksi niitä tuli ihan käsittämätön määrä. Video teki vaikutuksen, koska Monica on teknisesti niin hyvä, Juha Malinen kertoo.

Monica Malinen sai lähes 200 yliopistolta tarjouksen tulla opiskelemaan ja pelaamaan tennistä. Hänelle oli useammassakin kohteessa mahdollisuus ykköspelaajan paikkaa koulun tennisjoukkueessa ja kaikkea ilmaiseksi.

Tarjouksia vain alkoi putkahdella ja loppujen lopuksi niitä tuli ihan käsittämätön määrä. Juha Malinen

Sen oikean vaihtoehdon valitseminen ei ollut helppoa. Ensin piti kaivaa esiin parhaimmat vaihtoehdot ja ottaa yhteyttä niihin jatkoneuvotteluja varten.

Kentucky veti puoleensa

Pisimmän korren veti pienessä 65 000 asukkaan Bowling Greenissä sijaitseva Western Kentucky University. Tennisliigan 2016 arvokkaimmaksi naispelaajaksi valittu Malinen aloitti opiskelun ja urheilun 21 000 opiskelijan kampuksella tämän vuoden tammikuussa.

– Siellä on yksi Yhdysvaltain kauneimmista kampuksista, kovatasoinen tennisjoukkue, perusjenkkiyliopistoelämä, kulttuurisesti suomalaista lähellä oleva ruotsalainen valmentaja ja paljon muitakin Yhdysvaltain ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, perustelee Monica Malinen.

Naapuriosavaltiossa Tennesseessä sijaitsevaan monestakin asiasta paljon kuuluisampaan Nashvilleen on Bowling Greenistä vain tunnin matka. Rannalle valinnassa jäivät muun muassa niinkin tunnetut ja ilmasto-olosuhteiltaan miellyttävät opiskeluseudut kuin Alabama, Florida, Havaiji ja Etelä-Carolina.

Monica halusi kovaan seuraan

Monica Malinen halusi kuitenkin päästä kovatasoiseen porukkaan, missä omasta pelipaikasta joutuu kilpailemaan. Kentuckyn joukkue sijoittui kolmanneksi maanlaajuisessa National Collegiate Athletic Associationin (NCAA) naisten tennissarjassa. Sijoitus on koulun paras 30 vuoteen.

– Sellaisessa seurassa kehittyy parhaiten. En olisi kuitenkaan etukäteen uskonut, että valmentaja rankkaa minut kakkospelaajaksi ja antaa niin tosi paljon vastuuta kuin on antanut.

Monica Malinen harjoittelee isänsä Juha Malisen kanssa.Timo Nykyri / Yle

Western Kentuckyn naisten tennisjoukkueessa on kahdeksan pelaajaa, joista osa on pelannut jopa neljä vuotta. Nuori tulokas nousi suoraan ryhmän kakkospelaajaksi.

Vanhemmat vaihtopenkille

Monica aloitti tenniksen kolmevuotiaana samaan aikaan kuin kaksi vuotta vanhempi siskonsa Jessica.

– Äiti ja isä laittoivat meidät samaan tenniskouluun. Tykkäsin siitä alusta lähtien, ja siksi sitä on niin paljon tullut pelattua, sanoo Monica Malinen.

Juha Malinen kertoo vaimonsa Eira Malisen kanssa ajatelleensa, että vaikka heistä kummallakaan ei ollut varsinaista tennistaustaa, se voisi olla hyvä laji tytöille ja mahdollistaisi perheen sisäiset nelinpelit.

Juha-isän mukaan Monicalla on temperamenttia.Timo Sipola / Yle

Tyttöjen ollessa pieniä näin tehtiinkin. Ensin Kouvolassa, sitten Kuopiossa ja Oulussa missä Maliset nykyään asuvat. Kun tytöt täyttivät 12 ja 10, nelinpeleille tuli päätepiste, sillä isän ja äidin taidot eivät enää riittäneet.

– Me jouduimme vaihtopenkille, koska emme enää pärjänneet tytöille. Niin sen pitää mennäkin, ja samalla tavalla itsenäisesti tennistä koskevat päätökset ovat menneet tytöillä myös myöhemmin, sanoo Jukka Malinen.

Taitava matkija pienestä pitäen

Vuosia maajoukkuetasolla pelannut Monica Malinen on Suomen eturivin nuoria tenniksen pelaajia. Hän on saavuttanut alle 21-vuotiaiden nelinpelissä SM-kultaa, kaksinpelissä hopeaa ja aikuisten nelinpelissä pronssia.

Isä kertoo, että Monicalla riittää temperamenttia, mutta tyttö pystyy hyvin pitämään tunteet kurissa ja on hyvä joukkuepelaaja. Monican vahvuuksina mainitaan yleensä rystylyönti, lyöntikovuus ja henkinen kantti.

– Monica on liikunnallisesti lahjakas ja taitava. Hänen erityisominaisuutensa on, että hän on hyvä matkimaan. Hän on jo pienestä pitäen pystynyt matkimaan eri huippupelaajien lyöntityylejä ja se on varmaan ollut yksi tärkeimmistä kehityksen siemenistä. Kaikissa pallopeleissä matkijat menestyvät hyvin.

Isä on pysytellyt taustalla

Juha Malinen on aina vierastanut tarinoita joissa nuoren urheilijan vanhemmat tai vanhempi on alkanut päävalmentajaksi ja lähtenyt menemään oma etu edellä. Hän kertoo pyrkineensä välttämään nämä karikot ja on pitäytynyt kuskin ja kannustajan rooliin vaikka ammatiltaan jalkapallovalmentaja onkin.

Jalkapallovalmentajaisä on tenniksen parissa kuski ja kannustaja.Juha Mäntykenttä / Yle

Isän rooli on Malisten mukaan edelleen kuunnella, antaa mahdollisuuksia ja kannustaa. Tyttärensä tuntevana isä näkee reaktiot pelin aikana ja sen jälkeen ja pystyy antamaan vinkkejä tekemiseen.

– Isä ymmärtää urheilusta ja pystyy antamaan palautetta. Ei ehkä pelillisiä asioita, mutta erilaisia henkisiä juttuja, sanoo Monica Malinen.

Tutkinto ja tennis käsi kädessä

Monica Malisen on määrä valmistua neljän vuoden aikana. Vielä on vähän auki, onko lopullinen päämäärä liiketalouden, sisustussuunnittelun, valmennuksen vai fysioterapian parissa. Suomessa vastaavia mahdollisuuksia ei ole. Yhdysvalloissa voi saada molemmat, eli tutkinnon ja tenniksen treenaamisen.

– Se on hyvä alusta ammattilaisuuteen. Suoritan ensin tutkinnon ja siten katsotaan, onko minusta ammattilaiseksi. Suomessa yliopisto-opiskelut veisivät paljon enemmän aikaa ja ne olisi vaikea sovittaa yhteen treenaamisen kanssa.

Urheilijaopiskelijan päivät ovat pitkiä.

Urheilijaopiskelija tekee pitkiä päiviä.Timo Sipola / Yle

– Herään aamulla seitsemän aikoihin. Puoli kahdeksaksi menen salille aamutreeneihin. Koulu alkaa yhdeksän–kymmenen aikoihin ja loppuu kahdelta. Sen jälkeen ovat vuorossa iltapäivätreenit ja illat käytetään opintoihin.

Välissä tietysti syödäänkin, mutta varsinaisia vapaa-ajan ongelmia ei ole.

Tennisperheissä raakojakin ratkaisuja

Urheilun parissa kymmeniä vuosia työtä tehnyt Suomen tunnetuimpiin jalkapallovalmentajiin kuuluva Juha Malinen kertoo suhtautuvansa huolestuneesti siihen kilpailutilanteeseen, mihin lapset joutuvat monesti jo jopa alle kymmenvuotiaana. Hän kertoo kuulleensa aivan liikaa sellaisia paineita että pitäisi mennä sinne ja tänne, pitäisi käydä niissä ja niissä turnauksissa ja pitäisi mennä ulkomaille kouluun.

– Tenniksen parissa tehdään aika rohkeitakin ratkaisuja, koko perhe tai toinen vanhemmista muuttaa nuoren kanssa Amerikkaan johonkin akatemiaan. Silloin ollaan vaarallisella alueella.

– Olen ajatellut alusta alkaen, että antaa lapsen rauhassa kehittyä. Hyvä esimerkki oli Jarkko Nieminen, joka varsin myöhäisessä vaiheessa kehittyi omaa tietään ja monipuolisuuden kautta hyväksi pelaajaksi.

Hän on jo pienestä pitäen pystynyt matkimaan eri huippupelaajien lyöntityylejä. Juha Malinen

Toisaalta urheilumies on huolissaan toisestakin ääripäästä eli suomalaisten lasten ja nuorten vähäisestä liikunnasta. Aikaisemmin omaehtoinen liikunta koulun välitunneilla ja vapaa-ajalla oli normi, mutta enää se ei sitä ole. Jopa ohjattua koululiikuntaa on vähennetty.

– Tämän kehityksen selkeä seuraus on tämän hetken nuorten heikko fyysinen kunto. Jos koulussakin toimitaan näin, ollaan vaarallisella tiellä. Me olemme menossa kohti suurta katastrofia ja kyse on jo ihan kansanterveydestä.

VHS-kaseteista Youtube-videoihin

Oman osaamisen esitteleminen Youtube-videoilla on arkipäivää monissa urheilulajeissa. Esimerkiksi jalkapallon parissa ne ovat tavallinen keino mainostaa itseään ja päästä eteenpäin uralla. Pohjoisamerikkalaisiin college-joukkueisiin pyrittäessä niillä on suuri merkitys.

Juuri nyt Monica on kesälomalla Oulussa, mutta heinäkuun lopulla on edessä paluu jenkkeihin.Timo Sipola / Yle

Tällaiset videot ovat tehokkaita sellaisten urheilijoiden kohdalla, joiden menestyksestä ja osaamisesta on helposti saatavilla luotettavaa tilastotietoa myös muuta kautta.

Esimerkiksi Afrikan maista Eurooppaan pyrkivien jalkapalloilijoiden kohdalla pelkän videon varassa ei ketään rekrytoida vaan yleensä kykyjenetsijät menevät paikan päälle omin silmin katsomaan minkälainen pelaaja on kyseessä.

Ennen Youtubea vastaavia rekrytointivideoita tehtiin VHS-kaseteille, dvd-levyille ja muistitikuille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perussuomalaiset piirijohtajat ovat hämmentyneitä puolueen kahtiajaosta – "Ei ollut Soinilla malttia"

2017, Kesäkuu 13 - 16:29

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän hajoaminen on saanut perussuomalaisten puoluekentän hämmennyksen valtaan. Ylen piirijohtajille tekemän soittokierroksen perusteella osalle tieto tuli täytenä yllätyksenä.

– Tätä osattiin epäillä, mutta en olisi uskonut, että tällaisia muutoksia näin nopeasti tapahtuu, sanoo Uudenmaan piirin hallituksen puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, joka johtaa 2 000 jäsenen piiriä.

– Enemmistö piirien jäsenistä saattaa siirtyä uuteen ryhmään, Sinisalo arvioi.

Yön yli on nukuttava, että nähdään mihin tilanteeseen tämä johtaa. Veijo Niemi, Pirkanmaa

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi kertoo, että hänellä oli ennakkoaavistuksia erkaantumisesta, mutta vahvistuksen aavistukselleen hän sai vasta Ylen toimittajan soittaessa.

– Yön yli on nukuttava, että nähdään mihin tilanteeseen tämä johtaa, Niemi sanoo.

"Perussuomalaiset tarjoaa poliittista viihdettä koko rahalla"

Myös Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Heli Kupari oli ollut päivän töissä ja uutispimennossa. Uutisen kuulleessaan hän herähti nauramaan.

– Perussuomalaiset tarjoaa nyt poliittista viihdettä koko rahalla. Nyt politiikka kiinnostaa varmaan sellaisiakin, joita se normaalisti ei kiinnosta, Kupari sanoo, muttei vielä halua kertoa omista suunnitelmistaan.

– Ei ole mitään syytä miksi pitäisi lähteä mihinkään. Liikehdintää varmaan tulee olemaan piiritasolla molempiin suuntiin.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Janne Aso, Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Aso kertoo olettaneensa, että jotain liikehdintää on luvassa. Näin monen edustajan lähteminen oli kuitenkin hänellekin yllätys.

– Tunnelmat ovat odottavat, katsotaan mitä tapahtuu. Meillä on illalla piirijärjestöjen puheenjohtajien neuvottelut, joissa analysoimme, mikä tilanne tällä hetkellä on. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

"Sydämeni musertui ja puristui lauantaina"

Tiukimmin uskollisuutta Soinille ja uudelle ryhmälle vannoo Lapin piirin puheenjohtaja Matti Torvinen.

– Voin sanoa, että sydämeni musertui ja puristui lauantaina kun puheenjohtajistossa havaitsin, että äärioikeistolaiset ovat kaapanneet vallan perussuomalaisessa puolueessa ja häikäilemättömästi olivat viemässä puolueen koko aikaisemmin tehtyä työtä äärioikeiston käsiin, Torvinen sanoo.

– Silloin ajattelin, että tämä ei voi olla totta. Että minun kohdallani se ei voi jatkua enää. Eli ehdottomasti olen Timo Soinin mukana.

Ehdottomasti olen Timo Soinin mukana. Matti Torvinen, Lappi

Myös Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Kati Kähkönen tuntee uuden ryhmän omakseen. Hän sanoo, ettei ole valmis laittamaan tikkua ristiin Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen eteen.

Etelä-Savon osalta Kähkönen arvioi, että noin 40 prosenttia puolueen kannattajista on tyytyväisiä muutokseen ja kannattaa Halla-ahoa. 60 prosenttia kannattaa Kähkösen mukaan vanhaa soinilaista järjestystä. Iso osa tuki avoimesti Sampo Terhoa puheenjohtajaksi.

"Uudelle puheenjohtajalle ei annettu mahdollisuutta"

Perussuomalaisista piireistä löytyy myös vahvaa Halla-ahon kannatusta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen ihmettelee tilannetta eikä aio lähteä perussuomalaisista mihinkään.

– 20 vuotta on tehty työtä puolueen hyväksi. Viimeisenä olisin ajatellut, että Timo Soini lähtee ja muodostaa oman ryhmän. Olisiko ollut mahdotonta olla oppositiossa? Ei ollut Soinilla malttia, Moilanen sanoo.

– Minä en ole lähdössä mihinkään. Viikonloppuna Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Kun valinnat on tehty, niin pulinat pois. Me pysymme piirijärjestönä paikallamme.

Olisiko ollut mahdotonta olla oppositiossa? Ei ollut Soinilla malttia. Ahti Moilanen, Pohjois-Pohjanmaa

Uuden ryhmän muodostuminen tuli yllätyksenä Hämeen piirin puheenjohtajalle Matti Lintukorvelle. Hänen mukaansa Hämeessä ei ole puoluekokouksen jälkeen ollut mitään jälkipuinteja ja vain vähän on tullut yhteydenottoja jäseniltä.

– Ihmetys on nyt suuri, Lintukorpi sanoo.

– Kyllähän tässä nähdään millaista show'ta tämä koko politiikka on. Jokainen joka vähänkin seuraa asioita niin pystyy kyllä näkemään, mitä on tapahtunut. Ei ole kyllä annettu uudelle puheenjohtajalle edes mahdollisuutta näyttää onko yhteistyökykyinen vai ei.

Markku Saarikangas uskoo, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin.Petteri Paalasmaa / AOP

Myös Helsingin piirin hallituksen puheenjohtaja Markku Saarikangas aikoo itse olla uskollinen perussuomalaisille, vaikka ei ole jyrkän maahanmuuttokriittisen siiven edustaja.

– Perussuomalaiset on minulle tärkeä asia ja meillä on aidosti jäsenet voineet päättää, kuka meitä johtaa. Nyt kun päästiin ensimmäisen kerran testaamaan tätä, niin käy ilmi, että tällainen varasuunnitelma on tehty todennäköisesti jo jokin aika sitten, Saarikangas sanoo.

– Minun mielestäni tämä on ihan pohjanoteeraus. Uskon, että piirihallituksen jäsenistä valtaosa jatkaa, koska valtaosa oli voimakkaasti Halla-ahon taustalla ennen puoluekokousta. Uskon, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin.

Uskon, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin. Markku Saarikangas, Helsinki

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajan, Marko Koskisen lähtijöiden määrä yllätti. Hän itse tukee uutta puoluejohtoa ja on neuvoo muitakin katsomaan tilannetta rauhassa.

– Laitoin jäsenillemme ohjeen, että ei tehdä mitään hätiköityä, keskiviikkona tavoitettu Koskinen sanoo.

Uusi vaihtoehto -ryhmästä puolue

Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja, keskeinen puoluevaikuttaja Raimo Vistbacka uskoo, että uusi vaihtoehto -ryhmästä muodostuu nopeastikin puolue.

Satakunnan piirin puheenjohtaja Anssi Joutsenlahti kertoo tienneensä uuden ryhmän perustamisesta eilisestä alkaen. Hänen arvelunsa siitä, että alkujaan 20 hengen ryhmä suurenee edelleen, näyttää käyvän toteen.

Keskustalla, Kokoomuksella ja Uusi vaihtoehto -ryhmällä on tällä hetkellä eduskunnassa 107 edustajaa.

.

Yle Uutisgrafiikka Puoluetoimistolta odotetaan ohjeita

Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jani Kolehmainen kertoo odottavansa puoluetoimiston neuvoja.

– Ei tämmöisestä ole kokemusta, niin en tiedä mitä tulee tapahtumaan. Odotan, että puoluetoimistolta tulee neuvontaa asiasta. Rupean sitten soittelemaan paikallisyhdistyksiä läpi ja tyynnyttelemään ihmisiä, Kolehmainen sanoo.

Kolehmainen ei lähde arvioimaan sitä, lähtevätkö piirin jäsenet uuteen vai pysyvätkö perussuomalaisten jäseninä.

– Tilanne on vielä niin arka, että en uskalla arvioida tilannetta ollenkaan. Tämä tuli varmasti tietyllä tapaa yllätyksenä, että tämä erkaantuminen tapahtui niin nopeasti.

Vielä maanantaina piirijohtajat arvioivat, että Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi ei aiheuta joukkopakoa puolueen riveistä.

Juttua on korjattu kello 18.02: Uudenmaan piirijohtajan lausuntoa on muutettu julkaisun jälkeen.
Juttua on korjattu 14.6. kello 10.00: Pohjois-Karjalasta juttuun tuli erehdyksessä kansanedustajan Pentti Oinosen kommentit. Hän kertoi tienneensä uuden ryhmän muodostamisesta jo sunnuntaina, ja että ratkaisu tehtiin, jotta saadaan Suomeen toimiva hallitus. Kommentit on poistettu ja lisätty piirijohtaja Marko Koskisen kommentit.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Energiapihi market käyttää hyväkseen aurinkoa – hiilijalanjälki pienenee ja säästöjä syntyy

2017, Kesäkuu 13 - 14:02
Mistä on kyse?
  • Oulussa on kehitelty ruokamarket, jonka energiakulutus on alle puolet siitä, mitä vastaava 1 200 neliömetrin kauppa kuluttaisi.
  • Kauppa tuottaa energiaa omin tarpeisiinsa muun muassa aurinkopaneeleilla.
  • Pilottimarketilla on tarkoitus selvittää, voisiko sillä tuottaa sähköä myös ulkopuoliseen verkkoon.
  • Kaupassa energiaa kuluu eniten lämmitykseen, valaistukseen ja kylmälaitteisiin.

Oululaismarketin tekniikassa on tavoiteltu energian säästöä kaikissa mahdollisissa paikoissa. Rakennuksen tarvitsema kylmäenergia ja lämpö tuotetaan samoilla laitteilla. Sähköä ja lämpöä kerätään katolla olevilla paneeleilla ja valaistuksessa valotehoa on vähennetty suuntaamalla led-lamput hyllyihin lattian sijasta.

Aurinkoisena päivänä koko sähköenergiasta puolet voidaan saada niistä, kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT) aurinkovoimalan suunnittelija, projektipäällikkö Klaus Känsälä.

– Parhaina päivinä pystymme tuottamaan itse kaiken kylmälaitteiden tarvitseman sähkön, Osuuskauppa Arinan kiinteistöpäällikkö Asko Lehto kertoo.

Osuuskauppa Arinan kiinteistöjohtaja Seppo Jakolan mukaan energipihin pilottikaupan sähkönkulutus 240 kWh neliömetriltä vuodessa on alle puolet siitä, mitä normaalimarketissa kuluu vuosittain.

Hiilijalanjälki pienemmäksi      

Kaupassa energiaa kuluu eniten lämmitykseen, valaistukseen ja kylmälaitteisiin. Kylmälaitteiden osuus marketeissa on jopa 40 prosenttia, mikä on uusilla ratkaisuilla pystytty pudottamaan noin puoleen.

– Totta kai tämä on kustannuskysymys, mutta kyllä tämä on kannattava investointi. Lisäksi tässä on myös muita arvoja mukana. Tämä pienentää hiilijalanjälkeä sekä lisää kotimaisen energian käyttöä ja paikallista energiantuotantoa, sanoo Känsälä.

Osuuskauppa Arinan kiinteistöpäällikkö Asko Lehto kertoo, että Tuiran liikkeen energiankulutus on saatu putoamaan noin kolmannekseen, jos sitä verrataan samankokoisen perinteiseen liikkeeseen.

Kaupan ilmastointikonehuoneesta paljastuu myös uudenlainen tekniikka. Yhdellä laitteistolla tuotetaan sekä kaupan kylmälaitteiden ja että liiketilan ilmastoinnin tarvitsema jäähdytys.

Järjestelmässä käytetään perinteisten ympäristövaarallisten kaasujen sijasta teollisuudesta peräisin olevaa puhdistettua hiilidioksidia.

– Tällä järjestelmällä tuotetaan myös kaupan tarvitsema lämpöenergia niin kiinteistön kuin käyttövedenkin lämmitykseen, kertoo projektipäällikkö Jari Karhu Jetitek Oy:stä.

Energiaa myös myyntiin

VTT:n tavoitteena on selvittää, voidaanko tällaisilla ratkaisuilla saada kokonaisuus, jolla olisi jatkossa todellista merkitystä niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin energiantuotannossa.

Energiapihin kaupan ideaan kuuluu sekä säästää ulkopuolelta ostettavaa energiaa että myös tuottaa sitä ulkopuoliseen verkkoon silloin, kun oma energian tarve on pieni.

Kaupan energiankäyttöä voidaan ohjata sähköverkon kuormitusta tasaamalla. Kaupan kylmäketju voidaan irrottaa verkosta tietyksi ajaksi hyödyntämällä uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Esimerkiksi aamulla energian hinta on alhaalla, jolloin on edullisinta ladata kilowatteja talteen ja käyttää ne myöhemmin.

– Tavoitteena on saada kokonaisuus, jolla voidaan tuottaa sähkövoimaa isossa mittakaavassa ja myydä sitä eli tehdä liiketoimintaa näillä ratkaisuilla, Klaus Känsälä kertoo.

Hanke on osa suurempaa VIRPA-hankekokonaisuutta, ja se päättyy ensi vuoden huhtikuussa. VTT:n lisäksi siinä ovat mukana Oulun yliopisto sekä yritysosapuolina Fingrid, S-ryhmä, Rejlers, Jalecon, Jetitek, Green Energy Finland, Fidelix ja Emtele. Tutkimuksen kokonaisvolyymi on noin miljoona euroa.

Seuraava askel on saada hankkeeseen mukaan lisää liikekiinteistöjä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanha navetta voi saada uuden elämän ravintolana tai ateljeena – remonttituki on kuitenkin tiukassa

2017, Kesäkuu 13 - 10:08
Mistä on kyse?
  • Museoviraston myöntämien, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten korjaamiseen suunnattujen avustusten määrä on pysynyt edellisiin vuosiin nähden lähes ennallaan
  • Valtion myöntämä rakennusperinnön hoitoavustuksen määrä on sen sijaan kokenut 2010-luvulla romahduksen

Museovirastolta on haettu avustuksia vanhojen navetoiden korjaustöihin vain vähän.

Elyllä ja Museovirastolla ei ole suoraa tilastoa entisöidyistä navetoista, mutta Museoviraston rakennustutkija Juhani Turpeisen mukaan perinteisesti korjausavustukset anotaan yleensä päärakennuksiin.

Viime vuoden aikana Museovirasto sai 50 rakennusperinnön hoitoon tarkoitettua avustushakemusta, Turpeinen kertoo.

– Pohjois-Pohjanmaalla myönnettiin maakunnalle kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin kohteisiin entisöintiavustusta yhteensä 124 000 euroa ja avustuksen sai yhteensä 19 kohdetta.

Vanhaa kunnioittavaan korjausrakentamiseen myönnettyjen avustusten suuruus vaihteli 1 400 ja 21 000 euron välillä. Pohjois-Pohjanmaalla Museovirastolta suurimman yksittäisen avustuksen sai Salmelan pappila Oulun Haukiputaalla.

Vähemmän rahaa, vähemmän hakemuksia

Valtio on pudottanut avustusten määrää vuosi vuodelta. Vaikka Museoviraston avustusluvut ovat säilyneet lähes entisellään, niin elyn puolella ne ovat suorastaan romahtaneet.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan elyssä rakennusperinnön hoitoavustuksen määrä oli viime vuonna 84 000 euroa ja tänä vuonna summa on 72 000 euroa, kertoo suunnittelija Sirpa Lehtola.

Uuden elämän saaneet navetat toimivat useimmiten varastoina. Taiteilija Sampo Kaikkosen navetta-ateljee on kuitenkin poikkeus.

– Määräraha rakennusperinnön hoitoavustuksiin Pohjois-Pohjanmaan elylle vuonna 2007 oli 364 000 euroa. Vuonna 2012 se oli 222 000 euroa.

Parhaimpina vuosina Pohjois-Pohjanmaan elyyn tuli avustushakemuksia noin 200. Elyn rakennusperinnön hoitoavustus on tarkoitettu tukemaan ennen kaikkea rakennusperinnön säilymistä, elyn alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan elylle tuli tänä vuonna 70 hakemusta. Viime vuonna avustuksen sai 41 kohdetta. Tuen suuruus oli keskimäärin 2 000 euroa. Pienimmät summat ovat noin 500 euroa. Suurin yksittäinen avustus viime vuonna oli 10 000 euroa.

Navetan uusi elämä

Yks Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimmista uuden elämän saaneista navetoista on Haukiputaalla ravintolana toimiva Ravintola Navetta. Myös Raahessa Langin Alakartanon pihapiirissä sijaitsevaa vuonna 1850 rakennettua kivinavettaa on saanut Museoviraston avustuksen.

Museoviraston mukaan entisöity navetta toimii useimmiten varastona, mutta ravintola- ja kahvilakäytön lisäksi niistä on tehty myös työpajoja. Oulun Ylikiimingissä Seluskanjärven rannalla sijaitseva Sampo Kaikkosen taidegalleria on uusionavettana ainutlaatuinen.

Korjaus 14.6. klo 17:16 Juhani Turpeinen on rakennustutkijana Pohjois-Pohjanmaan museossa, ei Museovirastossa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Otettiin ohjat omiin käsiin ja siitä se lähti" – Anniina, Matti ja Vilma perustivat oman kesähuoltamon

2017, Kesäkuu 12 - 14:10
Mistä on kyse?
  • Käytännönläheinen työ on tehokas keino oppia yrittäjyyttä
  • Kyseisen seikan on huomannut kolme opiskelijaa, jotka pyörittävät autokorjaamoa Haukiputaalla ammattiopistolla
  • Kun hallittavana on yritys kokonaisuudessaan, oppii ymmärtämään esimerkiksi esimiesten tointa paremmin

Kello on muutaman minuutin yli kahdeksan. Kolmen opiskelijayrittäjän kesähuoltamo Anvi aloittelee päivän töitä Oulun Haukiputaan ammattiopiston auto-osaston hallissa.

Ajoneuvoasentajan ammattia kaksi vuotta opiskellut Anniina Kaijula asettelee isoa teollisuusimuria pesun ja sisäpuhdistukseen tuodun auton viereen.

Kurssikaveri Vilma Kinnusen päivän ensimmäinen työ on ison maastoauton pesu ja kiillottaminen ja hallin perällä Matti Lasanen koputtelee pajavasaralla nosturilla ylös hiijatun auton eturenkaan ripustuksia. Edessä on raidetangon pään vaihto ja renkaiden suuntaaminen.

Kesäyrityksessä opiskelijat huoltavat, puunaavat, pesevät ja korjaavat autoja. He oppivat työn tuoksinnassa yrittämisen arkea.

Asiakkaita on riittänyt

Pihalla odottaa vielä muutama auto vuoroaan. Tulevien päivien työlista on jo täynnä.

Opiskelijoiden ylläpitämällä kesähuoltamolla on piisannut töitä heti huhtikuusta lähtien. Huoltamo toimii nyt toista kesää ja moni asiakas on jo tuttu viime kesältä.

Anniina Kaijula kertoo, että kesähuoltamon toiminta on kuluvana vuonna sujuvoitunut.Paulus Markkula / Yle

Huoltamo toimii yrityksen tapaan, mutta varsinaisesta oikeasta yrityksestä vastuineen ja velkoineen ei sentään ole kysymys.

Tilat tulevat koululta ja apua saadaan myös 4H-yhdistyksen kautta, mutta firman pyörittämisen rutiinit jäävät huoltamoyrittäjien omalle vastuulle.

Ja mehän innostuttiin Anniinan kanssa, että mehän perustetaan oma kesähuoltamo ja siitä se sitten lähti Vilma Kinnunen

Nuoret huoltamonpitäjät sanovat yrityksen pyörittämisen avartaneen näkökulmia niin työhön kuin työyhteisöönkin.

Nyt osaa myös ottaa huomioon työnjohtajien ja firman konttorinkin näkökulman, kun on joutunut itse huolehtimaan niin kirjanpidosta, tilauksista kuin hallin siivoamisestakin.

– Onhan se hienoa, että saa ottaa vastuuta omasta tekemisestä ja oikeasti miettiä, miten asiat kannattaa tehdä, sekä hoitaa myös tuo konttoripuoli itse, kertoo Matti Lasanen ja jatkaa,

– Onhan tämä avannut silmiä, vaikka riskit on tosi pienet verrattuna ihan oikeaan yritykseen.

– Ei ole ollut aina helppoa. Kaikkein vaikeinta on ollut kirjanpito, nauraa Vilma Kinnunen.

Käytäntö opettaa

Idea oman kesähuoltamon perustamiseen syntyi kun Vilma Kinnunen ja Anniina Kaijula kuuntelivat toissa talvena aiemmin omaa kesäparturikampaamoa pitäneiden opiskelijoiden kokemuksia.

– Ja mehän innostuttiin Anniinan kanssa, että mehän perustetaan oma kesähuoltamo ja siitä se sitten lähti. Oli siinä kyllä suunnittelemista ja hirveästi piti tehdä töitä sen eteen, että tämä onnistuu, kun siinä oli vähän skeptisiäkin ihmisiä, jotka sanoivat, ettei se onnistu. Me otettiin ohjat käteen ja ruvettiin hommiin, Vilma Kinnunen kertoo.

No isähän on minulle ehdottanut, että perusta autogrilli: Huollata autosi ja itsesi. Vilma Kinnunen

Aluksi Vilma ja Anniina pyörittivät kesähuoltamoa kahdestaan ja yrittämiseen liittyvä työ vaati aika paljon opetteluakin.

– Kyllä meille nyt on tullut paljon järkeä päähän tähän homman, naurahtaa Anniina Kaijula.

– Viime vuonna työpäivät olivat semmoisia, että oltiin ensin täällä koululla kymmenen tuntia ja sitten vielä yötä myöten vastailtiin somessa kyselyihin, kuvailee Annina Kaijula ensimmäisen vuoden kokemuksia.

Autoja ja hampurilaisia

Kuluvana vuonna työt ovat sujuneet jo selvästi ammattimaisemmin.

– On hienoa ottaa vastuuta omasta tekemisestä, Matti Lasanen toteaa.Paulus Markkula / Yle

Arkea on helpottanut myös se, että mukaan on saatu kolmanneksi yrittäjäksi Matti Lasanen. Aikaa on riittänyt enemmän ja työpäivät on saatu pidettyä kohtuullisina.

Anniina Kaijulan mielessä ei ole vielä oma korjaamo, mutta se ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Vilma Kinnuselle yrittäjyys on sen sijaan tavoitteena. Hän on lähdössä mukaan yrittäjäksi hampurilaispaikkaan, sillä hänellä on autoalan lisäksi kokemusta myös kokin työstä.

– No isähän on minulle ehdottanut, että perusta autogrilli: Huollata autosi ja itsesi, Vilma naurahtaa.

Tässä ei kuitenkaan ollut vielä kaikki. Vilma on tehnyt harrastuksenaan myös mallin töitä ja haaveissa olisi saada siitäkin joskus elanto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Klaus on Suomen nuorimpia juhlayrittäjiä – Lasten ilo on paras palkka

2017, Kesäkuu 12 - 07:26

Halu yrittää. Se on muhoslaisen Klaus-Fred Tammin mielestä tärkeintä yritystä perustaessa. Ja halua hänellä vaikuttaa olevan.

Tamm on vasta 15-vuotias, mutta hänellä on jo oma yritys. Kipinä yritystoimintaan lähti 4H-yhditysksen kautta, joka auttaa nuoria aloittamaan yritystoiminnan tuetusti.

– Minun yritykseni järjestää lastenjuhlia, esimerkiksi synttärijuhlia.

Klaus-Fred Tamm toivoo pystyvänsä laajentamaan yritystoimintaansa tulevaisuudessa. Emma Hinkula / Yle

Tammin yritys tarjoaa juhliin muun muassa koristeet ja ohjelmaa. Kakut ja leivonnaiset Tamm hankkii yhteistyöyritykseltään, joka sekin on nuorten pyörittämä.

Tamm on kotoisin Virosta. Sieltä hän sai myös idean yritykseensä.

– Virossa on paljon samantyyppisiä yrityksiä. Suomessa ei ole sellaista, että saisi yhdeltä yrittäjältä kaikki koristeet ja että ne tulisivat itse vielä paikan päälle pitämään juhlia.

Harjoituksena siskon juhlat

Klausilla on ollut vasta yksi asiakas, hänen pikkusiskonsa. Hän järjesti niin sanotut harjoitussyntymäpäivät, jossa pääsi näyttämään taitonsa.

– Vedin itse lapsille leikkejä juhlissa. Lapset olivat sanoneet vanhemmilleen juhlien jälkeen, että siellä oli tosi kivoja leikkejä ja ohjelmaa.

Tammilla on itsellään neljä pikkusisarusta, joten juhlien järjestäminen ja lasten kanssa touhuilu on tullut hänelle sitä kautta tutuksi.

Parasta ovat iloiset asiakkaat ja hyvä palaute, jos saan hyvin tehtyä kaikki. Klaus-Fred Tamm

Juhlien järjestämiseen menee helposti työpäivän verran aikaa. Koristelut täytyy hoitaa, kakut ja leivokset hakea ja olla seremoniamestarina. Ohjelma pitää tietenkin myös suunnitella kohdeyleisölle sopivaksi.

– Esimerkiksi kaikkia 10-vuotiaiden leikkejä ei voi toteuttaa vaikka 6-vuotiaan synttäreillä, Tamm summaa.

Yksi parhaista onnistumisen tunteistaan hänen yrittäjänurallaan liittyy synttäriohjelman järjestämiseen.

– Aina vähän jännittää, kun yritän selittää esimerkiksi leikkiä lapsille. Kun en ole oikeastaan esiintynyt missään. Suurin onnistumiseni on varmaan ollut se, että olen onnistunut kertomaan leikin selkeästi.

Tammilla on neljä pienempää sisarusta, joten lasten kanssa touhuilu on hänelle tuttua hommaa.Emma Hinkula / Yle

Hienointa yrittäjyydessä Tammin mielestä ovatkin ihmiset, joiden kanssa hän pääsee työnsä kautta tekemisiin.

– Parasta ovat iloiset asiakkaat ja hyvä palaute, jos saan hyvin tehtyä kaikki. Tärkeää on myös saada lapset iloiseksi ja päivän paremmaksi, jos on ollut vaikka surullinen päivä.

Nuorten yrittäjyys kasvanut räjähdysmäisesti

Nuorten yrittäjien ominaispiirre on yhteisöllisyys, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nuorten valiokunnan puheenjohtaja Eero Rönkkö.

– Kun me järjestämme tapahtumia, on niihin aina lähdössä ihmisiä mukaan. Niissä käy koko ajan uusia kasvoja.

Rönkön mielestä yhteisöllisyys on hyvästä. Etenkin siinä vaiheessa, kun yrityksen perustaminen on vasta ideointivaiheessa.

– Yritysideasta kannattaa jutella mahdollisimman monen ihmisen kanssa. Olen itse ainakin kokenut sen hyväksi tavaksi, kun saa muiden mielipiteitä ja ajatuksia liittyen omaan liiketoimintaan. Yleensä ihmiset ovat aika valmiita auttamaan ihan pyyteettömästi.

Toiveena olisi sellainen oma tila, jossa voisin järjestää juhlia Klaus-Fred Tamm

Muhoksella on Tammin lisäksi aloittanut tänä keväänä kahdeksan uutta nuoren perustamaa yritystä.

4H-yhdistyksen vetämä, nuoria yrittäjiä tukeva toiminta on ollut käynnissä jo 10 vuotta. Uusien yrittäjien kasvu on tänä vuonna ollut 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan, Mirja Mertalan mukaan räjähdysmäinen.

– Viime vuonna toiminnassa oli mukana kolme ja se tieto varmaan on sitten liikkunut sitä kautta näille uusille yrittäjille. Meillä oli nyt keväällä koulutus, josta suurin osa yrityksistä lähti liikkeelle.

Jotkut nuorten yrityksistä ovat olleet toiminnassa jo pitkään. Mertala kertoo, että eräät nuoret ovat pyörittäneet Muhoksella kesäkahvilaa jo useamman vuoden ajan.

Tamm kävi 4H-hdistyksen kautta 10 päivää kestävän yrittäjäkoulutuksen. Emma Hinkula / Yle

4H-yhdistyksen avulla yritystoiminnan aloittaminen on nuorille turvallisempaa, kun on taho, jonka puoleen kääntyä tarvittaessa.

Toiveena oma juhlatila    

Tamm kertoo, ettei hän vielä ole kuitenkaan vielä tarvinnut apua, mutta hänen mielestään on hyvä, että sitä on tarjolla. Jatkossa siitä voi vielä olla apua, koska hänellä on halu jatkaa, sekä kehittää toimintaansa pitkään.

– Toiveena olisi sellainen oma tila, jossa voisin järjestää juhlia. Ei tarvitsisi mennä kenenkään kotiin, jos vanhemmat eivät vaikka halua pitää juhlia kotonaan. Siellä voisi myös säilyttää juhlatarvikkeita.

Jos asiakkaita riittää Muhoksella, on Tamm jo suunnitelut yritystoiminna laajentamista muun muassa Utajärvelle ja Ouluun. Työntekijöiden palkkaaminen on hänellä jo käynyt mielessä.

– Jos saan paljon asiakkaita, niin aluksi minun vanhempani voisivat auttaa. Ja jos tulee niin paljon hommaa, etten ehdi tse mukaan niin sitten voin palkata muitakin mukaan siihen toimintaan.

Korjattu Eero Rönkön titteli 12.6.2017 klo 09:05

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Bollywood halutaan valjastaa osaksi Suomen matkailun markkinointia – tuottaja haettiin Cannesista tutustumaan Suomeen

2017, Kesäkuu 10 - 07:53
Mistä on kyse?
  • Bollywood on Intian Mumbain kaupungin elokuvastudioiden hindinkielistä elokuvaa. Nimitys tulee Mumbain aiemmasta nimestä Bombay sekä Hollywoodista, Yhdysvaltain elokuvateollisuuden keskuksesta. Nimitys keksittiin 1900-luvun lopulla kun Bombayn elokuvista kiinnostuttiin lännessä.
  • Joidenkin arvioiden mukaan Mumbaissa tehdään vuosittain 150 - 200 elokuvaa. Koko Intiassa huomattavasti enemmän.
  • Lähde: Wikipedia

Intian Bollywood ei ole Hollywood, mutta omalla tavallaan huomattavasti amerikkalaista elokuva-yhteisöä merkittävämpi tekijä. Bollywood synnyttää matkailuvirtoja Intiasta ympäri maailman.

– Tuotin ensimmäisen Bollywood-filmini vuonna 2007 Saksassa. Kun se julkaistiin Intiassa, matkailuvirta kuvausalueelle Saksaan käynnistyi välittömästi. Virta alkoi tyrehtyä vuosien jälkeen, jonka vuoksi kolmisen vuotta sitten saksalaiset tulivat luokseni suorastaan anelemaan, että enkö voisi palata Saksaan tekemään uutta filmiä, jotta turismi elpyisi, naurahtaa Rukan alkukesän helteessä mumbailaisen Picture Perfectin tuottaja Vivek Singhania.

Cannesista Suomen kiertueelle

Bollywoodin voimaan uskovat myös suomalaiset. Vivek Singhania haettiin Suomeen muutamaksi päiväksi Cannesin elokuvajuhlilta. Parhaillaan tuottaja tutustuu Kuusamon maisemiin pohtien mahdollisuuksia kuvata elokuvaa Koillismaalla.

Singhanian matka käynnistyi Turun satamasta jatkuen muun muassa Kolin, Oulun ja Rovaniemen kautta Kuusamoon.

– Minulla on ollut tarkoitus tuottaa elokuva Suomessa jo tänä vuonna. Suomalaiset yhteistyökumppanit eivät kuitenkaan ehtineet mukaan vielä. Mutta ensi vuonna melko varmasti hanke toteutuu, Singhania sanoo.

Singhanialla on parhaillaan iso tuotanto käynnissä Turkissa. Sitä on tukemassa isolla rahalla paikallinen hotelliketju.

Kutsuja satelee joka puolelta maailmaa

Yhteistyön tunnustelu on osa Arctic Image –hankketta, jonka taustalla ovat muiden muassa BusinessOulu, Kainuun ammattiopisto, koillismaalainen Naturpolis ja norjalainen FilmCamps. Sen tavoitteena on lisätä Oulun ja hanke-alueen imagonäkyvyyttä ja tunnettuutta kotimaassa ja kansainvälisesti alueella kuvattuja av-alan tuotantoja hyödyntäen.

– Tämä on nykyisin hyvin yleisesti hyväksyttyä matkailumarkkinointia. Tällä hetkellä minulla on kutsu päällä ainakin kymmeneen paikkaan, jotta tuottaisin siellä ja siellä elokuvan, Singhania toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laatuolutta maistellaan kuin viiniä – yksi ero kuitenkin on: "Sitä ei purskutella pois"

2017, Kesäkuu 9 - 16:12

Oluen maistelu ei ole rakettitiedettä, mutta aivan kuten viiniä makustellessa, tulee muutamassa kohtaa antaa hetki aikaa nautiskelulle.

Ennen kuin lasin nostaa huulilleen, tarkastellaan oluen ilmettä.

– Valoa vasten on hyvä tarkastella, onko olut esimerkiksi kirkasta vai sameampaa, onko punertavaa tai kellertävää, Oulun Olutseuran aktiivi Milja Seppälä neuvoo.

Olut maistellaan niin, että juoma myös niellään.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun oluen ilme on tutkittu, on seuraavana vuorossa tuoksuttelu.

– Varsinkin tummien hanaoluiden kanssa kannattaa odottaa hetki, että tuoksut ja aromit pääsevät paremmin valloilleen, olutseuran aktiivi Jari-Pekka Haataja vuorostaan opastaa.

Näiden vaiheiden jälkeen on vuorossa paras osuus, eli oluen siemaus.

– Olut on siitä mukava maisteltava, että se nielaistaan. Sitä ei purskutella pois niin kuin viiniä, Seppälä kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nokia vähentää 170 työpaikkaa

2017, Kesäkuu 9 - 14:51

Verkkoyhtiö Nokia vähentää noin 170 työpaikkaa. Se järjestelee Suomen-toimintojaan osana maailmanlaajuista muutosohjelmaansa, jolla se pyrkii parantamaan kilpailukykyään. Nokia tavoittelee maailmanlaajuisesti 1,2 miljardin euron vuotuisia säästöjä.

Yt-neuvottelut päättyivät tänään perjantaina. Aiemmin yritys arvioi vähentävänsä 200 työpaikkaa. Neuvottelut koskivat pääosaa Nokian verkkoliiketoiminnan ryhmistä ja tukitoiminnoista yhtiön kaikissa toimipaikoissa Suomessa, paitsi Oulun-tehtaassa.

Vähennettävistä työpaikoista suurin osa, 130, on Espoossa. Paikkoja vähenee myös Tampereella ja Oulussa. Irtisanomiset yritys aikoo toteuttaa vuoden loppuun mennessä. Niiden jälkeen Nokian palkkalistoilla on Suomessa lähes 6 000 työntekijää.

Irtisanottaville Nokia tarjoaa mahdollisuutta osallistua tukiohjelmaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rakennusvalvonta sulki ainoat tilat: "Oulun alueella ei ole yhtään putkaa"

2017, Kesäkuu 9 - 12:59

Oulun poliisi on joutunut tukalaan tilanteeseen putkapulan takia. Oulun Raksilassa sijaitsevan poliisitalon peruskorjauksen takia poliisivankilaa ei voi käyttää. Haukiputaalle pystytettiin moduuliputkia, mutta Oulun kaupungin rakennusvalvonta päätti torstaina sulkea ne.

Moduuliputkien asennustyöt ovat vielä pahasti kesken, muun muassa viemäriputket repsottavat.Marko Siekkinen / Yle

– Ne saatiin toukokuussa noin pariksi viikoksi käyttöön, mutta niissä ilmeni teknisiä vikoja. Remonttimiehet ovat koko ajan paikalla, mutta jostain syystä niitä ei ole saatu toimimaan rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla, rikoskomisario Arto Autio kertoo.

– Oulun alueella ei ole tällä hetkellä yhtään putkaa, Arto Autio kertoo.

Kaukana oleviin säilöönottotiloihin ajaminen työllistää poliiseja tunneiksi. Arto Autio

Arto Autio kuvailee tilannetta erittäin ongelmalliseksi. Lähimmät putkat ovat nyt Raahessa ja Ylivieskassa, jonne pitää vastaavasti lisätä vartiointia. Lisäksi Aution mukaan hätävarana ovat Kuusamo ja Kajaani.

Edestakaista kuljetusta

Poliisipartiot ovat Aution mukaan pääsääntöisesti kiinni kuljetuksissa, joista vartijat huolehtivat yksittäistapauksissa.

– Kiinniotetut täytyy viedä poliisiajoneuvolla. Siitä syystä sitten partiot ovat pois normaaleista valvonta- ja hälytystehtävistä. Kaukana oleviin säilöönottotiloihin ajaminen työllistää poliiseja tunneiksi, joten se aika on tietysti pois kaikista muista tehtävistä, Arto Autio sanoo.

Moduuliputkat on rakennettu korotettujen palkkien varaan.Marko Siekkinen / Yle

Aution mukaan ongelmia tulee myös rikosperusteella kiinniotettujen tapauksiin liittyvistä kotietsinnöistä, sillä henkilöllä on oikeus olla siinä läsnä.

– Henkilö haetaan putkapaikkakunnalta ja tuodaan kotiinsa. Etsinnän jälkeen hänet viedään sitten takaisin putkaan.

Humalaputkissa ruuhkaa

Arto Aution mukaan partioiden sitominen kuljetuksiin lämpiminä kesäpäivinä on ongelmallista. Tuleva viikonloppu voi Aution mukaan olla kiireinen, sillä lomakausi on käsillä. Jos sää on suotuisa, niin tapaturmia ja onnettomuuksia voi sattua normaalia enemmän, mutta myös rikosten määrä kasvaa.

– Valitettavasti päihteiden käyttö lisääntyy auringon myötä. Humalaisten kohdalla on tapauskohtaisesti harkittava putkaan viemistä, jota yritetään nyt välttää viimeiseen asti. Poliisilla on kuitenkin lain mukaan velvollisuus huolehtia humalaisista. Hyvin paljon juopuneita otetaan suojaan heidän itsensä suojaamisen takia.

Asiakkaista 98 prosenttia on otettu säilöön erittäin voimakkaan humalan takia. Arto Autio

Haukiputaalla on 12 putkatilaa häiriökäyttäyjien ja humalaisten sijoittamiseen.

– Asiakkaista 98 prosenttia on otettu säilöön erittäin voimakkaan humalan takia.

Haukiputaan moduuliputkat on nyt suljettu.Risto Degerman / Yle

Oulun poliisi odottaa Senaattikiinteistöltä pikaisia toimenpiteitä Haukiputaan putkatilojen käyttöön saamiseksi.

– Meille luvattiin, että väistötilat valmistuvat kesäkuun puoliväliin mennessä. Yhteensä paikkoja pitäisi tulla 16, joista puolet on tarkoitettu juopuneiden säilytykseen, Arto Autio kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sami vaihtoi Japanin baarit pohjoiseen pienpanimoon – "Olutta voi panna myös näillä korkeuksilla"

2017, Kesäkuu 9 - 07:54
Mistä on kyse?
  • Suomessa on Valviran rekisterissä 82 pienpanimoa alkuvuonna 2017. Vuonna 2 000 Suomessa oli 14 pienpanimoa. Vuonna 2010 pienpanimoita oli 23. Panimoiden määrä nousee tänä vuonna noin 90:een.
  • Pienpanimoiden osuus tuotannosta on noussut vuoden 2011 kahdesta prosentista neljään prosenttiin vuoteen 2016.

Mies hörppää keskenkäynyttä olutta testiputkesta ja toteaa tuotteen "maaliman parhaaksi". Taivalkoskelainen olutpanimoyrittäjä Sami Kuusela aikoo valloittaa oluellaan aluksi Koillismaan, myöhemmin Suomen ja tuonnempana myös Aasian.

Taiwalkosken panimolaitos ei toistaiseksi pröystäile tuotantoympäristöllään. Laitoksen löytää tovin etsimisen jälkeen Taivalkosken ammattikoulun vanhan rakennuksen siivestä. Huoneisto on matala, osin maan alla, mutta siihen mahtuvat aloittavan tuotantolaitoksen tärkeimmät laitteistot.

– Jos saisi aluksi tuotteen alueen hiihtokeskusten valikoimaan. Ja sen jälkeen sitä voisi vyöryttää etelän suuntaan. Aasiaan kun vielä saisi oluen markkinoitua, niin sitten näyttäisi hyvältä, Kuusela naurahtaa.

Reseptejä hihassa

Sami Kuusela perusti olutpanimon Taivalkoskelle yhtiökumppaninsa Jari Heikkalan kanssa kevättalvella. Ensimmäiset oluet ovat myynnissä alustavien suunnitelmien mukaan juhannuksen alla.

Aloitteleva panimoyrittäjä tavoittelee tuotannon alkuvaiheessa pullottavansa olutta noin 8 000 puolen litran pulloa kuukaudessa.

– Reseptejä on hihassa yhdeksän. Aluksi markkinoille lähtee kolmea laatua eli lageria, alea ja stoutia, Kuusela kertoo.

Taiwalkosken Panimo on ensimmäinen alan yritys Koillismaalla. Lähimmät pienpanimot löytyvät Oulusta ja Rovaniemeltä.

Tawalkosken Panimon ensimmäiset oluet valmistuvat juhannukseksi.Ensio Karjalainen / Yle

– Onhan tämä eräänlainen hyppy altaan syvään päähän. Mutta miksei olutta voi panna myös näillä korkeuksilla, onhan olutta tehty vuosituhannet monessa paikassa, Kuusela toteaa.

Paikallista arvostetaan

Ajatus omasta panimosta kypsyi Kuuselan päässä hiljalleen.

– Sain aikoinaan ahaa-elämyksen oluista, kun uskaltauduin maistamaan muutakin kuin keskiolutta. Aloin tutkia oluen valmistusta ja totesin pian, että ei prosessi hirvittävän vaikea ole.

Kuusela sanoo aistivansa, että ihmiset hakevat yhä enemmän paikallisia tuotteita ostoskärryihinsä. Kuuselan mukaan kiinnostus Taivalkoskella valmistettua olutta kohtaan on ollut hyvällä tasolla.

– Päivittäin tulee kyselyitä, milloin olut on markkinoilla.

Kiinnostus kasvoi kaukomailla

Sami Kuuselan osin kieli poskessa heitetty haave Aasian markkinoista perustuu yrittäjän kokemuksiin Japanista. Kiinnostus oluisiin kasvoi kaukomailla.

Sami Kuusela tarkistaa humalapellettien laadun.Ensio Karjalainen / Yle

– Toistakymmentä vuotta elämästäni olen viettänyt Japanissa. Kokemusta kertyi englanninkielen opettajan tehtävistä ja muun muassa baarimikon töistä, Kuusela kertoo.

– Kotioloissa sitten aloitin harjoitella oluen panemista. Siitä se lähti.

Pienpanimoita jo kymmeniä

Pienpanimoiden määrä räjähti kasvuun kuluvan vuosikymmenen alussa. Vuonna 2010 Suomessa oli 23 Valviran hyväksymää pienpanimoa. Vuodesta 2012 lähtien niiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia.

– Sitä en tiedä sanoa, miksi juuri tuolloin pienpanimoiden määrä alkoi kasvaa. Nyt niitä on toiminnassa 82, toteaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Timo Rokka.

Rokan mukaan esimerkiksi viime vuonna viraston henkilökunta oli "helisemässä" pienpanimoiden luvitusten kanssa.

– Buumi on ollut valtava. Tänä vuonna pienpanimoiden määrä noussee noin 90:een, Rokka laskee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rekisterikilven lukulaitteesta tuli kolmessa vuodessa poliisin paras kaveri – ”Kaikki kehuvat”

2017, Kesäkuu 8 - 18:45

Poliisislangissa tavattiin ennen ”laittaa Sampo jauhamaan”. Tuo Sampo oli poliisiautossa oleva tutka, joka mittaa sekä vastaan- että takaa tulevien ajoneuvojen nopeuksia.

Kolme vuotta sitten poliisi sai uuden Sammon. Kajaanilaisen Sunit-yhtiön kehittämä videovalvontajärjestelmä piti sisällään rekisterikilven lukulaitteen. Kun ensimmäiset poliisiautot varustettiin koemielessä REVIKA-laitteilla kesällä 2014, oli poliisi lähinnä odottavan toiveikas.

Nyt kolme vuotta ja 400 laitetta myöhemmin on poliisin automaattivalvontalaitteiston hankinnasta vastaava poliisitarkastaja Heikki Ihalainen haltioissaan. Hankinta on paras miesmuistiin.

– Muutama vuosi enää menee, niin se alkaa olla kaikissa liikennesektorin ja valvontasektorin autoissa. Noin sata laitetta saadaan vuodessa ja autoja on kaikkiaan noin 700.

REVIKA on poliisin keskuudessa niin haluttu, että työvuoron partiot saattavat olla pettyneitä, jos kaikille ei riitä laitteistolla varustettu autoa.

– Kenttämiehet ovat olleet tosi tyytyväisiä. Hyvää palautetta tulee. Kaikki kehuvat, kehuu Ihalainen.

Laite paljastaa enemmän kuin edes uskottiin

Jo kolme vuotta sitten REVIKAn kerrottiin tunnistavan katsastamattomat ajoneuvot sekä autot, joista verot ovat rästissä. Myös etsintäkuulutetut autonomistajat kilvenlukulaite osaisi liikenteestä poimia.

Nyt tiedetään, että laitteesta on paljon muuhunkin. Tästä keväästä saakka hätäkeskuksella on ollut mahdollisuus syöttää tietoja suoraan järjestelmään. Sitä ennen Trafi toimitti poliisille maksu- ja katsastusrästien vuoksi etsittyjen ajoneuvojen listat kaksi kertaa vuorokaudessa.

– Nyt hätäkeskus voi syöttää järjestelmään vaikkapa bensanäpistäjän tai murtovarkaan käyttämän ajoneuvon rekisteritunnuksen. Rattijuopotkin pystytään sinne syöttämään ja periaatteessa kaikki, jotka ovat syyllistyneet rikokseen. Laite piippaa eri väreillä ja partio näkee siitä heti sen asian tärkeyden, Ihalainen sanoo.

Värejä ja piippausääniä on useita. Esimerkiksi kaksi vuotta peräkkäin katsastamatta ollut auto näkyy poliisiauton näytössä eri värillä kuin kertaalleen katsastamatta jäänyt.

– Ja video tallentaa koko ajan. Esimerkiksi kun on menty murtopaikalle, on voitu myöhemmin katsoa videolta, tuliko mahdollisesti etsintäkuulutettuja partiota vastaan.

Mikäli joku päättää varastaa Suomessa venäläisen rekan, laite osaa lukea myös venäläiskilven sillä edellytyksellä, että hätäkeskuksessa osataan näpytellä kilvessä oleva teksti järjestelmään.

Suomalaiskeksintö lukee kohta sheikkien kilvet

Sunitin kehittämä laitteisto on toistaiseksi opetettu tunnistamaan 30 eri maan rekisterikilpiä. Vajaan 40 työntekijän kajaanilaisyhtiöstä kerrotaan rehentelemättä, että samanlaista järjestelmää ei maailmassa tee kukaan muu.

REVIKA tunnistaa 30 maan rekisterikilvet. Esimerkiksi varastettuja ruotsalaiskilpiä tai -autoa voi tarvittaessa etsiä myös Suomessa.Petteri Paalasmaa / AOP

Toimitusjohtaja Jukka Suutari uskoo, että maailmanvalloitus on täysin mahdollinen. Tarjousprosesseja on parhaillaan käynnissä eri maiden poliisien kanssa.

– Pilottivaihe on jo menossa 10 maassa. Virossa, Latviassa ja Pohjoismaissa ollaan kaikista pisimmällä. Mutta sitten ollaan myös Saudi-Arabiassa ja Arabiemiraateissa ja aina Uudessa-Seelannissa asti.

Sunitin Suutari kehuu vuolaasti yhteistyötä Suomen poliisin kanssa ja Poliisihallituksen Ihalainen on puolestaan onnellinen, että heidän yhteistyönsä ansiosta suomalainen teknologiayritys saa asiakkaita ulkomailta.

– Kyllä me ollaan edelläkävijöitä. Hyvä kello on kaikunut kauaksi, Sunitin toimitusjohtaja Jukka Suutari sanoo.

Rekisterinkilven tunnistus luo illuusion vähemmästä valvonnasta

REVIKA-laitteiden yleistyminen poliisiautoissa on johtanut siihen, että poliisin valvontaa on voitu kohdistaa entistä enemmän kuljettajiin, joilla asiat eivät ole kunnossa. Samalla nuhteettomamman keskivertokuljettajan todennäköisyys tulla pysäytetyksi on vähentynyt.

Poliisihallituksen Ihalainen tietää, että rekisterikilpiä pyritään myös manipuloimaan siinä toivossa, että poliisin laitteilla niitä ei pystyisi lukemaan. REVIKAn tapauksessa sekään ei auta.

– Partio pystyy sitten pysäyttämään tällaisen auton selvittääkseen, miksi laite ei pystynyt lukemaan kilpeä. Ja sitten on ollut niitä vanhoja kikkoja, että pyritään laittamaan väärät kilvet. Meillä on kuitenkin tieto, jos kilvet on ilmoitettu varastetuiksi.

REVIKA asennetaan nyt poliisiautoihin sitä mukaan, kun autokalusto uusiutuu. Poliisitarkastaja Ihalaisen mukaan Suomen nykyisen lainsäädännön vuoksi laitteista ei saa läheskään kaikkea irti. Mutta tieliikennelakiahan ollaan juuri uudistamassa.

– Jos lainsäädäntö muuttuu, niin voitaisiin esimerkiksi lähettää suoraan maksulappu autoilijalle vaikkapa katsastamattomuuden vuoksi. Laite saa myös pitää tiedot tallessa vain 24 tuntia. Jos se saisi pitää ne tallessa kuusi kuukautta, niin saataisiin paljon törkeitä rikoksia selvitettyä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Äitien nuuskaaminen syynätään aiempaa tarkemmin neuvolassa – "Tiedetään vaarat, mutta käytöstä ei haluta kertoa"

2017, Kesäkuu 8 - 15:03

Äitiysneuvolassa on ryhdytty seuraamaan odottavien äitien nuuskan käyttöä.

Päihteiden käyttö otetaan neuvolassa puheeksi jo ensimmäisellä käyntikerralla. Vanhemmilta kysytään alkoholin, tupakan ja huumeiden käytöstä. Äitiysneuvolaopas suosittaa, että myös nuuskan käyttö otettaisiin puheeksi, sillä nuuskaamisen haitat ovat verrattavissa tupakanpolttoon.

Tupakoinnin ja nuuskan käytön on todettu lisäävän sikiön pienipainoisuutta ja kasvun hidastumaa sekä lisäävän ennenaikaisuuden ja kuolleena syntyvyyden riskiä. Lisäksi käyttö johtaa lapsen epämuodostumiin ja hengitysvaikeuksiiin.

Neuvoloissa käytössä olevia äitiyskortteja päivitetään parhaillaan vastaamaan äitiysneuvolaoppaan suosituksia. Uudet kortit ilmestyivät viime vuonna ja neuvolat ottavat niitä käyttöön sitä mukaa, kun entiset painokset loppuvat. Esimerkiksi Kouvolassa uudet kortit on otettu käyttöön.

– Meillä tätä nuuskan käyttöä on kysytty jo aikaisemminkin, vaikka sitä ei ole merkitty korttiin, kertoo neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta Kouvolasta.

Saatavuus vaikuttaa käyttöön

Nuuskan käyttö ei ole yleistä odottavien äitien keskuudessa. Ruotsi on kerännyt tietoa odottavien äitien nuuskan käytöstä jo vuodesta 1983. Siellä noin 1,4 prosenttia odottavista äideistä nuuskaa. Alueelliset erot ovat suuret. Vaihtelua on 0,4 prosentista jopa kuuteen prosenttiin.

Myös Suomessa nuuskan käyttö vaihtelee suuresti alueittain. Käyttöä on enemmän siellä, missä saatavuus on parempi. Eniten käyttäjiä on länsirannikolla ja Ahvenanmaalla. Suurimassa osassa Suomea nuuskaa käytetään vain vähän, alle 0,5 prosenttia väestöstä.

– Toisaalta siellä missä sitä käytetään ja missä naisetkin nuuskaavat, se on yleisintä nimenomaan nuorilla naisilla, jotka myös tulevat raskaaksi, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tupakointi nuuskan käyttöä yleisempää

Kun nuuskan käytöstä on neuvoloissa kysytty, ilmi on tullut yksittäistapauksia. Esimerkiksi Oulu on ottanut nuuskan mukaan kyselyynsä noin 10 vuotta sitten.

– Vanhoihinkin äitiyskortteihin on merkitty nuuskan käyttö, vaikka erillistä kohtaa ei ole ollut, sanoo Oulun kaupungin äitiysterveydenhuollon vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala.

Tilastointia äitien nuuskan käytöstä ei Oulussa kuitenkaan tähän mennessä ole tehty.

Raskaudenaikainen tupakointi on sen sijaan yleisempää, mutta sekin on ollut ainakin paikoin vähenemään päin. Esimerkiksi vuonna 2014 synnyttäneistä kouvolalaisista äideistä tupakoi 13,5 prosenttia, toissa vuonna 11 prosenttia ja viime vuonna viisi prosenttia.

Terveystottumuksista ei välttämättä kuulla totuutta

Ihmiset kaunistelevat kysyttäessä terveystietojaan, niin painoaan kuin liikuntatottumuksiaan. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler kuitenkin arvelee, että äitiysneuvolan tiedot ovat luotettavampia.

– Suurimmalle osalle raskaus on toivottu ja lapselle halutaan vain parasta. Tämän vuoksi uskon, että moni vastaa kysymyksiin luotettavasti, sanoo Gissler.

Kouvolan neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta ei ota kantaa siihen vastaavatko vanhemmat neuvolan kyselyihin luotettavasti. Esimerkiksi satunnaisen tupakoinnin voi salata. Samoin nuuskan käytön kertomista saatetaan arkailla.

– Tiedetään vaarat, mutta käyttöä ei haluta kertoa, koska tiedetään terveydenhoitajan puuttuvan käyttöön. Päivittäinen tupakointi paljastuu, vaikka äiti ei sitä neuvolassa kertoisikaan. Terveydenhoitaja voi päätellä sen jo aistinvaraisesti äidin tuoksusta, sanoo neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta Kouvolasta.

Samoja kokemuksia on Oulussa.

– Osa myöntää ja osa jää kiinni pelkästään hajun perusteella. Oulussa on mietitty myös häkämittareita, mutta toistaiseksi niitä ei ole otettu käyttöön, kertoo äitiysterveydenhuollon vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala Oulusta.

Tarpeellinen lisäys päihteiden käytön kartoitukseen

Vaikka nuuskan käyttö naisilla on harvinaista, ei se ole aivan tavatonta. Äitiä useammin käyttäjä on isä.

– Isien nuuskan käyttö on lisääntynyt valtavasti. Sen on huomannut tässä vuoden sisällä. Toivottavasti ilmiö ei leviä nuoriin naisiin, toivoo Johanna Moilala.

THL:n mukaan nuuskan käyttö on kansanterveysongelma, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Sen vuoksi asia haluttiin tuoda mukaan myös äitiyskorttiin.

– Hyvä ja tarpeellinen lisäys, myöntää Kouvolan kaupungin neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta.

Sairaalassa osataan varautua vauvan vieroitusoireisiin, kun äidin nuuskan käyttö on merkitty korttiin.

– Vaikka ne olisivat vain yksittäistapauksia, merkintä on tarpeellinen. Ilman sitä syytä vieroitusoireisiin ei osattaisi edes epäillä, perustelee äitiysterveydenhuollon vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala Oulusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Ahneus johtaa palkkioiden nousemiseen" – Junes Lokka ei ota yksin vastuuta kalliista Oulun valtuustokokouksesta

2017, Kesäkuu 7 - 19:30

Kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (Aito suomalainen yhteislista, ASYL) ei halua yksin ottaa piikkiinsä maanantain 5. kesäkuuta Oulun valtuuston lisäkustannuksia. Kokous venyi useita tunteja pidemmäksi kuin normaalisti, joten se maksoi oululaisveronmaksajille 20 000 euroa tavanomaista kokousta enemmän. Kokouspalkkiot nousivat noin 30 000 euroon.

– Kokouksen kesto ei liity hintaan, vaan syynä on toisten ahneus, joka johtaa palkkioiden nousemiseen, Junes Lokka sanoo.

Lokan mielestä on väärin, että häntä syytetään kokouksen venymisestä. Hän viittaa aiempiin tapahtumiin, sillä hänen mukaansa muut valtuustoryhmät sulkivat ASYL:n pois luottamuspaikkaneuvotteluista.

– Me järjestimme sitten äänestykset. Jotkut valtuutetut sanoivat sitä pelleilyksi eli heidän mielestään äänestäminen on pelleilemistä. Minusta on tärkeä tuoda esille molempien näkökulmat.

Muista asioista pitkiä puheita

Kello 17 alkaneen valtuuston kokouksen äänestykset päättyivät illalla kello 21 jälkeen. Luottamuspaikkaäänestyksen jälkeen valtuuston kokouksessa siirryttiin muihin asioihin. Kokous päättyi klo 23.17.

– Silloin pidettiin täysin tyhjänpäiväisiä, yli viiden minuutin puheenvuoroja. Niiden osuus kesti myös pitkään.

Se että Lokka ilmoittaa ettei itse nosta kokouspalkkiota, on pelkkää populismia. Lyly Rajala

Lokka sanoo, että mikäli hinta vaivaa muita valtuutettuja, niin he voivat luopua palkkioista.

– Ei muutama satanen varmaan hirveästi rikastuta. Jos meidän ryhmämme olisi päässyt lautakuntiin, niin palkkioita emme olisi ottaneet. Siinäkin olisi säästetty.

Palkkiopäätös pikavauhtia

Lokan mielestä on ristiriitaista, että muut valittavat asiasta, mutta eivät kieltäydy nostamasta palkkioita. Lokka lisää, että valtuusto päätti palkkioista 16.5.2016.

– Päätös tehtiin 20 sekunnissa. Se ei herättänyt keskustelua, eikä yksikään valtuutettu halunnut kommentoida. Se meni yhdellä nuijan kopautuksella.

Lokka sanoo, että aiemminkin valtuuston kokoukset ovat venyneet. Hän kertoo, että aika moni kokous kestää jostain syystä kestää tasan kolme tuntia ja viisi minuuttia.

– Esimerkiksi tänä vuonna edellinen kokous eli aiemman valtuuston viimeinen kokous kesti tasan kolme tuntia viisi minuuttia. Kun lähestytään kolmen tunnin rajaa, niin sitten se sujuu pikavauhdilla. Systeemi itsessään luo houkutuksen pitkittää kokouksia.

Demokratian kukkanen

Kokoomuksen oululaisvaltuutettu Lyly Rajala arvostelee Lokan toimintaa demokratian kukkaseksi.

– Se että Lokka ilmoittaa ettei itse nosta kokouspalkkiota, on pelkkää populismia. Meillä on hyvin kohtuulliset kokouspalkkiot. Valtuuston kerran kuussa pidettäviin kokouksiin jokainen valmistautuu hyvin. Normikokouksesta maksetaan 150 euroa brutto ja puolueelle menee noin 20 prosenttia puolueveroa, niin siitäpä ei paljon jää.

Olen surullinen siitä että maanantaina ei päästy kunnolla käsittelemään kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä. Anne Huotari

Siitä entinen kansanedustaja Rajala on kuitenkin samaa mieltä Lokan kanssa, että kokoussidonnaisessa palkkiojärjestelmässä on sisäänrakennettuna houkutus pitkittää kokouksia.

– Olen tehnyt kaksi eri aloitetta kokonaispalkkioon siirtymisestä valtuustotyöskentelyssä. Sen jälkeen olisi sama kestäisikö kokous kolme tuntia vai kahdeksan tuntia. Palkkio olisi sama. Kun teen kolmannen kerran tämän aloitteen niin toivottavasti siihen tulee enemmistö mukaan.

Isoihin asioihin päästiin käsiksi vasta yöllä

Vasemmistoliitossa puoluevero kokouspalkkioista on Oulussa 25 prosenttia. Vasemmistoliiton oululaisvaltuutettu Anne Huotari pitää myös Lokan esille nostamaa palkkioasiaa toissijaisena kysymyksenä.

–Jätän hänen kommenttinsa omaan arvoonsa. Lokkahan esitti myös ansionmenetyskorvauksista luopumista. Sehän tarkottaisi sitä, että jos siellä jollakin vuorotyöläisellä jäisi työvuoro väliin, hän joutuisi maksamaan siitä, että on kokouksessa. Sehän on täysin kohtuutonta.

Äänestysrumba vei Rajalan tavoin myös eduskunnassa työskennelleen Huotarin mielestä huomion pois kokouksen tärkeimmistä asioista.

– Olen surullinen siitä että maanantaina ei päästy kunnolla käsittelemään kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä, eli elinvoimaista Oulua ja ensi vuoden talousarvion suunnitteluohjeita. Niiden piti olla sen kokouksen pääasioita, mutta niitä päästiin käsittelemään vasta lähempänä puoli kymmentä.

Jatkossakin Lokka pystyy äänestyttämään Oulun kaupunginvaltuustoa henkilövaaleissa. Muissa kysymyksissä hänen esityksensä tarvitsevat äänestyksen päästäkseen jonkun toisen valtuutetun kannatuksen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia