YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 8 min 31 s sitten

Huhtasaari puhui saamelaisista matkailuvalttina – Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Jos tuo on kaikki, mitä tulee mieleen, olisin huolissani"

2018, Tammikuu 10 - 17:51
Mistä on kyse?
  • Presidenttiehdokas Laura Huhtasaarelta kysyttiin Oulun presidentinvaalitentissä kommenttia saamelaisten asemasta.
  • Hän kommentoi asiaa sanoen saamelaiskulttuuria Suomea hyödyttäväksi matkailuvaltiksi.
  • Saamelaiskäräjien puheenjohtaja hämmästeli Huhtasaaren kommenttia tuoreeltaan.
  • Kommentti on herättänyt närkästystä myös sosiaalisessa mediassa.
Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren kommentti saamelaisista Suomen matkailuvalttina on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Huhtasaari puhui aiheesta Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan Oulussa pidetyssä vaalitentissä, kun häneltä pyydettiin kommenttia liittyen saamelaisvähemmistöön. – Meillä on alkuperäiskulttuuri, joka on meille myös matkailuvaltti, on todella hienoa, että Suomessa on tällainen erikoisuus, Huhtasaari sanoi vaalitentissä. Hän kertoi myös ylpeästi mainostavansa saamelaisia vieraillessaan ulkomailla. Saamelaisten oikeuksista puhuessaan hän nosti esiin erimielisyydet siitä, kuka saa olla saamelainen ja kuka ei. Hän myös mainitsi saamelaisten kuuluvan osaksi suomalaista kulttuuria. Kommentti aiheutti välittömästi ihmetystä esimerkiksi Twitterissä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja hämmästyi Myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio hämmästelee Huhtasaaren kommenttia. Hänen mukaansa tämä kertoo siitä, kuinka vähän suomalaiset päättäjät oikeasti tietävät saamelaiskulttuurista. – Jos tuo on kaikki, mitä tulee mieleen saamelaisista, niin olisin aika huolissani. Meillä on kaksi kansaa, kaksi yhdenvertaista kulttuuria, joista toinen vain on näkymättömämpi, Sanila-Aikio sanoo. On todella hienoa, että Suomessa on tällainen erikoisuus Laura Huhtasaari Sanila-Aikio ymmärtää saamelaisten kiinnostavan myös turisteja, mutta käsitykset siitä, miten saamelaisuutta tulisi matkailussa hyödyntää eroavat suomalaisten ja saamelaisten keskuudessa. Hän kertoo saamelaiskäräjillä parhaillaan käynnissä olevasta hankkeesta, jossa luodaan eettinen ohjeistus saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen matkailussa. Lue lisää: Niinistö aktiivimallista: Jos työtön täyttää velvoitteet, se ei heikennä hänen asemaansa – vasemmiston ehdokkailta täystyrmäys Presidenttiehdokkaat vaalitentissä Oulussa – Yle seurasi hetki hetkeltä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Niinistö aktiivimallista: Jos työtön täyttää velvoitteet, se ei heikennä hänen asemaansa – vasemmiston ehdokkailta täystyrmäys

2018, Tammikuu 10 - 16:55
Mistä on kyse?
  • Jos työttömänä oleva täyttää aktiivivelvoitteet, malli ei Sauli Niinistön mukaan heikennä työttömän asemaa.
  • Niinistön mukaan aktiivimalli ei välttämättä syvennä kansan kahtiajakoa.
  • Tuula Haatainen puolestaan toteaa Yle Oulun haastattelussa tentin jälkeen, että aktiivimalli jakaa kansan kahtia.
Presidenttiehdokkaista sosiaalidemokraattien Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen tyrmäävät eduskunnan hyväksymän työttömyysturvan aktiivimallin. Erityisesti Tuula Haatainen haastoi Oulun vaalitentissä valitsijayhdistyksen Sauli Niinistön esittelemään kantansa aktiivimallista. Yle Oululle tentin jälkeen antamassaan lausunnossa Sauli Niinistö toteaa, että "eduskunnassa keskustelun aikana ja ponnessa todetaan, että pitää seurata, että kaikilla on mahdollisuus osoittaa aktiivisuutta". – Sitä on syytä seurata, käykö näin. Eduskunnan lausuma viittaa siihen, että siellä on ollut epäilyksiä, ja oletan, että eduskunta päätöksensä mukaisesti seuraa tilannetta. Niinistö: Suomessa epänormaali tilanne Niinistöltä tivattiin tentissä, heikentääkö aktiivimalli työttömän asemaa. Hänen mukaansa työttömän täyttäessä aktiivivelvoitteet malli ei heikennä työttömän asemaa. – Vastaan, onko aktiivimalli työttömän edun kannalta heikentävä asia. Jos työttömänä oleva täyttää aktiivivelvoitteet, ei heikennä, Niinistö totesi. – Sen vuoksi on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivitoimet, Niinistö sanoo. Nyt on petetty kaikki lupaukset. Merja Kyllönen Niinistö totesi Oulun vaalikeskustelussa, että ei ole normaalia, että yhtä aikaa Suomesta puuttuu työvoimaa ja työttömyyttä on runsaasti. Niinistön mukaan aktiivimalli ei välttämättä syvennä kansan kahtiajakoa. – Jos turvataan mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet, niin ei syvennä kansan kahtiajakoa, Niinistö sanoi. Haatainen: Kansa jakautuu kahtia Tuula Haatainen puolestaan toteaa Yle Oulun haastattelussa tentin jälkeen, että aktiivimalli jakaa kansan kahtia. – Se herättää suunnatonta ahdistusta työttömissä. Työttömien sosiaaliturvaa leikataan, ja heille ei anneta todellisia mahdollisuuksia saada töitä tai päästä työvoimapoliittiseen koulutukseen. – Mallissa on lähdetty liikkeelle rankaisuajattelusta, siksi se herättää ihmisten keskuudessa todella närkästystä, Haatainen sanoo. Merja Kyllösen mielestä aktiivimalli on valitettava esimerkki eriarvostamisesta, mitä Suomessa tehdään. – Tämä on suora työttömyysturvan leikkuri. Nyt on petetty kaikki lupaukset, joita annettiin, kun yhteisiä säästötoimenpiteitä luotiin, Kyllönen sanoi tentissä. Lue myös: Missä Niinistö tietää olevansa huono? Kuka on vaikuttanut eniten Huhtasaaren ajatteluun? Presidenttiehdokkaat avaavat elämänsä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Presidenttiehdokkaat vaalitentissä Oulussa – Yle seurasi hetki hetkeltä

2018, Tammikuu 10 - 12:33

Oulun Musiikkikeskuksessa järjestetään tänään keskiviikkona Ehdokkaat esiin -presidentinvaalitentti klo 11.30–13.00. Tentissä keskustellaan asioista, jotka sisältyvät kolmeen laajempaan aiheeseen: Pohjois-Suomi, turvallisuuspolitiikka ja arvojohtaminen. Tentin keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ehdokkaatesiin. Ylen ja sanomalehti Kalevan järjestämään yhteistenttiin osallistuvat kaikki presidenttiehdokkaat: Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys). Presidenttiehdokkaat ovat ensimmäistä kertaa yhteistentissä Pohjois-Suomessa. Tentti on vuoden 2018 presidentinvaalien suurin ehdokkaiden yhteinen yleisötilaisuus. Tenttiä voi seurata suorana myös Yle Areenasta, Kalevan verkkosivuilta tai Radio Suomen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taajuuksilta. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1.2018. Vaalissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso suorana alkaen kello 11.30: Kuka pärjää parhaiten presidentinvaalitentissä – kaikki ehdokkaat koolla Oulussa

2018, Tammikuu 10 - 10:07
Presidentinvaali 2018

Ensimmäinen vaalipäivä: 28.1.2018Ennakkoäänestys kotimaassa: 17.–23.1.2018Ennakkoäänestys ulkomailla: 17.–20.1.2018Mahdollinen toinen vaalipäivä: 11.2.2018Ennakkoäänestys kotimaassa: 31.1.–6.2.2018Ennakkoäänestys ulkomailla: 31.1.–3.2.2018 Ehdokkaat esiin -presidentinvaalitentti järjestetään tänään keskiviikkona klo 11.30–13.00 Oulun Musiikkikeskuksessa. Presidenttiehdokkaat ovat ensimmäistä kertaa yhteistentissä Pohjois-Suomessa. Tentin järjestävät yhteistyössä Yle ja sanomalehti Kaleva. Tentissä keskustellaan asioista, jotka sisältyvät kolmeen laajempaan aiheeseen: Pohjois-Suomi, turvallisuuspolitiikka ja arvojohtaminen. Madetojan salissa pidettävä tenttiin on vapaa pääsy yleisöllä. Ovet avataan klo 10, ja sisään tultaessa on sisääntulotarkastus. Tämän takia yleisön kannattaa saapua paikalle hyvissä ajoin. Ovet suljetaan klo 11.15. Madetojan saliin mahtuu 816 henkeä, ja salin odotetaan tulevan täyteen. Tentti on vuoden 2018 presidentinvaalien suurin ehdokkaiden yhteinen yleisötilaisuus. Tentin keskusteluun voi myös osallistua sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ehdokkaatesiin. Yleisön edessä nähdään kaikki presidenttiehdokkaat: Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys). Vaalitentin juontavat Hanne Kinnunen Ylestä ja Petri Laukka Kalevasta. Tenttiä voi katsoa suorana joko tämän artikkelin kautta tai Yle Areenassa sekä Kalevan verkkosivuilla. Lisäksi tenttiä voi kuunnella Radio Suomen taajuuksilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1.2018. Vaalissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ylen presidentinvaalikone Kalevan presidentinvaalit-aihesivu Ylen presidentinvaalit-aihesivu Presidentinvaalit 2018 – yli kymmenen tuntia suoria vaalitenttejä tv:ssä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Meri Pitkälä, 30, on entinen nenäsuihkeriippuvainen – "Apteekki kieltäytyi lopulta myymästä minulle"

2018, Tammikuu 9 - 17:31
Mistä on kyse?
  • Apteekit joutuvat usein puuttumaan tukkoisuutta avaavien nenäsuihkeiden väärinkäyttöön
  • Äärimmäisissä tapauksissa apteekit ovat jopa kieltäytyneet myymästä suihketta asiakkaille, jotka käyvät ostamassa sitä jatkuvasti
  • Suihkeita saisi käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan
  • Pitkäaikaiskäyttö tuhoaa nenän limakalvot
Meri Pitkälä sairastui flunssaan pari vuotta sitten. Hän löysi apteekista nenäsumutteen, joka tuntui auttavan nenän tukkoisuuteen hyvin. – Flunssa loppui ja pysyi poissa lähes viikon, kunnes se tuli uudestaan. Nenäsuihke auttoi taas hetkeksi, mutta pian tukkoisuus palasi. Ei kun uutta pulloa ostamaan, Pitkälä kertoo. Lopulta Pitkälä ravasi apteekissa suihkeostoksilla jatkuvasti ja käytti nenäsuihketta useita kertoja päivittäin. Nenä oli siitä huolimatta koko ajan tukossa. Hän alkoi pohtia, olisiko kotona sisäilmaongelma. – Meillä tehtiin selvitykset, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Olen lastenhoitaja ja aloin miettiä, voisiko työpaikallani olla hometta. Lapset eivät kuitenkaan sairastuneet kovin usein, joten sekään ei voinut olla syy. Jatkuva nuha alkoi vaikuttaa myös yleisvointiin. Alle 30-vuotias nainen ei jaksanut touhuta töissä lasten kanssa normaaliin tapaan eikä käydä uimassa ja kuntosalilla. – Se masensi ja olin välillä ihan epätoivoinen, kun en jaksanut treenata. Kävin monta kertaa lääkärissäkin, mutta he totesivat aina, että se on vain tavallinen flunssa. Sain kehotuksen käyttää nenäsumutetta ja juoda hunajateetä. "En osta enää ikinä" 1,5 vuoden nuhakierteen jälkeen Pitkälä oli jälleen kerran lähiapteekissa ostamassa nenäsuihketta, kun farmaseutti otti hänet puheilleen. – Hän kysyi, olenko käyttänyt kauankin nenäsuihketta. Kerroin sitten käyttäneeni sitä hyvin pitkään. Hän kauhistui ja kertoi, miten helposti kierteeseen joutuu ja miten suihke tuhoaa limakalvot. Lopulta hän kieltäytyi myymästä suihketta minulle. Nenäsuihkeriippuvaisen kotona voi odottaa tällainen näky.Emma Kokko Sen sijaan Pitkälä sai vanhan tutun suihkeen tilalle merisuolaliuosta, joka kosteuttaa limakalvoja. Flunssa alkoi hiljalleen helpottaa. – En osta enää ikinä flunssan hoitoon tarkoitettua nenäsuihketta. Elämänlaatu on parantunut ja olen voinut paljon paremmin sen jälkeen, kun pääsin suihkeesta eroon. Nenäsuihkeriippuvuus on hyvin yleistä. Esimerkiksi Facebookin Naistenhuone-ryhmässä on meneillään vilkas keskustelu, jossa sadat käyttäjät keskustelevat suihkeiden pitkäaikaiskäytön haitoista ja jakavat kokemuksiaan keinoista, joiden avulla suihkeista pääsee eroon. Kaikki eivät kuuntele Apteekkarilehden viime keväänä tekemän selvityksen mukaan tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet ovat tavallisimpia itsehoitolääkkeitä, joiden väärinkäyttöön apteekkien henkilökunta joutuu puuttumaan. – Olemme tehneet samantyyppisen kyselyn apteekeille kahdesti jo aiemmin, ja nenäsumutteiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvät ongelmat nousivat myös näissä kyselyissä esiin. Voisi sanoa, että tämä ilmiö on jatkunut jo pidempään, kertoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta. Alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Klaus Tamminen Apteekeissa voidaan myös kieltäytyä myymästä lääkettä, jos epäillään, että asiakkaan suihkeen käyttö on riistäytynyt käsistä. Esimerkiksi Kouvolan Hansa-apteekissa on jouduttu näinkin tekemään, kun asiakas kävi jatkuvasti suihkeostoksilla. – Hänet ohjattiin lääkäriin, josta hän saikin avun. Sitten ovat tietyt henkilöt, jotka eivät hakeudu lääkäriin, vaikka se olisi aiheellista. Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia, kertoo farmaseutti Elisa Halttunen Hansa-apteekista. Hansa-apteekissa pyritään aina selvittämään asiakkaan suihkeenkäyttötausta ja ohjeistamaan lyhytaikaiseen käyttöön. Halttusen mukaan suihkeiden väärinkäyttäjiä käy apteekissa viikoittain. – Pyrimme saamaan asiakkaaseen kontaktin niin, ettei hän vain mene hakemaan suihketta hyllystä, maksa sitä ja saavu seuraavalla viikolla uudestaan. Kaikkien kohdalla tämä ei onnistu, mutta suurimman osan kuitenkin, Halttunen toteaa. Satu Krautsuk / Yle Rusinanenä Avaavien suihkeiden pitkäaikaiskäytön ongelma on, että ne voivat pilata nenän limakalvon. Jos suihketta käyttää pidempään, nuhaoireet ja limakalvon turvotus voivat ilmaantua hoidon lopettamisen yhteydessä uudelleen. Suihkeiden vaikuttava aine on ksylometatsoliini, ja ohjeistuksen mukaan sitä saisi käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan. – Se ohentaa limakalvot ja tekee niistä ryppyiset kuin rusina. Itse käyttäisin avaavaa suihketta vain pari pahinta flunssapäivää, korkeintaan viisi, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen. Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia. Elisa Halttunen Tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet toimivat supistamalla nenän verisuonia. Kun verenkierto puristetaan kiinni, nenän limakalvo kuihtuu ja tukkoinen nenä aukeaa. Pitkittyneessä käytössä suihke alkaa kuitenkin toimia itseään vastaan. Oireet eivät lopettamisen jälkeen poistukaan vaan palaavat entistä voimakkaampina. Limakalvo kuivuu, menee rikki ja turpoaa enemmän umpeen. – Sitten alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Ostat lisää lääkettä ja jäät sitä kautta koukkuun, Tamminen toteaa. Tamminen toimii myös lääkeyhtiö Takedan lääketieteellisenä johtajana. Takeda ei valmista avaavia nenäsuihkeita. Valmistajat: Suihkeet ovat turvallisia Kahta avaavaa nenäsuihketta valmistavan Ratiopharmin mukaan sen korviin ei ole kantautunut palautetta suihkeiden pitkäaikaiskäytön haittavaikutuksista. – Tarkistimme tietoomme tulleet haittavaikutukset vuodesta 2013 eteenpäin emmekä ole saaneet lääketurvaosastollemme yhtään tällaista raporttia, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Anne Hyvönen lääkeyhtiö Ratiopharmilta. Avaavien nenäsuihkeiden tuhoamia limakalvoja voidaan hoitaa kosteuttavilla tai voitelevilla valmisteilla.Tarja Nyyssönen / Yle Lääkeyhtiö Orionin tiedossa sen sijaan on, että sen valmistaman nenäsuihkeen käytöstä on tullut joillekin käyttäjille oireita. – Vakavia haittavaikutuksia tietoomme on tullut vain suhteellisen vähän, kertoo Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä. Kumpikin yhtiö kertoo seuraavansa tarkkaan tuotteidensa turvallisuutta. Lääkeyhtiöt muistuttavat, että pitkäaikainen käyttö on vastoin tuotteiden käyttöohjetta. Jos käyttö jatkuu liian pitkään, myös mahdollisten haittojen riski kasvaa. Valmistajat eivät näe syytä sille, että suihkeet rajattaisiin reseptilääkkeiksi. – Se olisi turhan radikaali toimenpide. On kuitenkin hyvä, että valmisteet myydään apteekkien kautta, joissa osataan antaa asiantuntevaa neuvontaa niiden käytöstä. Vieroitushoito kestää pitkään Suihkeriippuvuus voi tuoda mukanaan ikäviä jälkitauteja. Kuivat ja rikkinäiset nenän limakalvot päästävät helpommin läpi taudinaiheuttajia ja altistavat uusille infektioille. – Nenä voi turvota niin umpeen, että bakteerit pääsevät muhimaan siellä ja aiheuttavat poskiontelontulehduksen. Sitten pitää tulla punktioon ja syödä antibioottikuuri, vaikka kyseessä oli alun perin harmiton virusflunssa, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen. Avaaviin nenäsuihkeisiin kehittyneen riippuvuuden hoito voi kestää pitkään ja vieroittaminen voi vaatia tukevaa lääkitystä. Tammisen mukaan nenän limakalvo saattaa tuhoutua esimerkiksi vuoden jatkuneessa käytössä niin pahasti, että sen paraneminen kestää yhtä kauan. – Se ei onnistu yhdellä tai kahdella aineella. Vieroitushoitoon kuuluu nenähuuhtelu sarvikuonolla pari kertaa päivässä, ja siihen päälle tarvitaan usein kosteuttavia tai voitelevia suihkeita, ehkä myös nenästeroideja. Käytössä on äkkiä viisi lääkettä tai itsehoitolääkettä. Tammisen mukaan nenäsuihkeiden käyttäjät eivät välttämättä ymmärrä, että avaavaa suihketta ei ole tarkoitettu nuhan hoitoon vaan pelkkään nenän avaamiseen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Halpa-Halli aloittaa yt:t ja lopettaa erikoisliikkeensä

2018, Tammikuu 9 - 15:56

Kokkolan Halpa-Halli aloittaa yt-neuvottelut. Ne tähtäävät erikoisliiketoimintojen eli HHsportin, sen verkkokaupan ja HHkankaan lakkauttamiseen. Yt-neuvottelut koskevat Kokkolan HHkangasta sekä Kiimingin, Raahen, Kokkolan, Nivalan ja Iisalmen HHsport-yksiköitä sekä HHsport-verkkokauppaa. Neuvottelujen piirissä on noin 20 työntekijää. Varatoimitusjohtaja Ari Isohellan mukaan vielä ei tiedetä, löytyykö heille töitä Halpa-Hallin muista yksiköistä. Halpa-Halli aikoo tiedotteensa mukaan keskittyä kehittämään perusliiketoimintojaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kohtalokkaasta tehdasräjähdyksestä 55 vuotta – koko Oulun kaupunki vavahteli ja uhreja on vieläkin kateissa

2018, Tammikuu 9 - 13:07
Mistä on kyse?
  • Oulun Typpi Oy:n salpietariosasto räjähti yöllä 9.1.1963.
  • Aamulla paljastui Suomen historian siihen asti tuhoisimman tehdasräjähdyksen jäljet.
  • Kymmenen työntekijää kuoli ja toistakymmentä loukkaantui.
  • Salpietarilaitoksen räjähdyksen aiheutti lannoitteiden ja räjähdysaineiden valmistuksessa käytettävä ammoniumnitraatti.
Vaikka Typpi Oy:n räjähdyksestä on kulunut jo yli puoli vuosisataa, kohtalokas pamaus on jäänyt lähtemättömästi oululaisten mieleen. Räjähdys tapahtui tammikuun 9. päivänä vuonna 1963. Tutkijalautakunnan mukaan salpietarilaitoksessa räjähti noin 10 tonnia sulaa ammoniumnitraattia. Tehtaan kahdeksankerroksinen, 40 metriä korkea salpietaritorni ja sen vieressä ollut rakeistusosasto luhistuivat hetkessä maan tasalle. Tiilen, betonin ja rautaromun kappaleita lensi kilometrien päähän räjähdyspaikasta. – Havahduin meteliin ja päivittelyyn. Äitini ja vanhempi sisareni olivat heränneet kauheaan pamaukseen. Avasimme olohuoneen ikkunoita ja kohta koko naapurusto oli kokoontunut Oulun Sammaltielle ihmettelemään tapahtunutta. Pian selvisi, että vajaan kilometrin päässä oleva Typpitehdas oli räjähtänyt. Sieltä näkyi tulen loimotusta ja savua. Tuula Sivonen asui tehtaan vieressä räjähdyksen sattuessa.Juha Hintsala / Yle Näin muistelee Tuula Sivonen, joka oli onnettomuuden sattuessa seitsemänvuotias. Hän asui aivan tehtaan naapurissa Sammaltien puutaloalueella. – Tehtaan lähialue pelastui pahemmalta tuholta kuin ihmeen kaupalla. Paineaalto oli mennyt ohi Hintan ja Laanilan puu– ja kerrostaloista. Onneksi jäimme silloin tehtaan varjoon, huokaa Tuula. Aamulla tapahtuneesta puhuttiin koulumatkalla kavereiden kanssa. Kaikki olivat heränneet yöllä hässäkkään. – Ainakin yksi luokkatoverini oli silloin pois koulusta. Myöhemmin selvisi, että hänen isänsä oli menehtynyt räjähdyksessä. Koulusta päästyämme lähdimme tietysti heti onnettomuuspaikalle. Siellä lumi oli värjäytynyt Saharan hiekan väriseksi tiilenpölystä. Lumen seassa oli tiiliskiven ja metallin paloja, muistelee Tuula Sivonen. Isoveljen kohtalo koskettaa Tuirassa asuva Mauri Kangasluoma oli räjähdyksen aikaan 18-vuotias. Hän työskenteli Oulun keskustan kirjapainossa. Hänen isoveljensä Kari Kangasluoma oli ollut laitosmiehenä Typellä jo seitsemän vuotta. Ennen tuota kohtalokasta yötä Kari teki viimeisiä yövuoroja ennen jatkuvaan päivävuoroon siirtymistä. – Kari menehtyi välittömästi paineaaltoon, joka heitti hänet ulos tuhoutuneesta rakennuksesta. Veli löytyi suhteellisen nopeasti raunioista murskeiden alta. Mauri Kangasluoma on säästänyt onnettomuudesta kertovan Kalevan erikoispainoksen.Juha Hintsala / Yle Kari Kangasluoma oli töissä kahdeksankerroksinen salpietarirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus sortui aina kakkoskerrokseen asti. – Olihan se melkoinen paukku minulle itsellekin. Olin sillä hetkellä vasta kahdeksantoistavuotias. Kävin katsomassa paikkaa muutama päivä räjähdyksen jälkeen. Näky oli lohduton. Karilta jäi kaksi pientä lasta, kahden ja yhden vuoden ikäiset tytöt. Veljeni vaimon kohtalo suretti kovasti. Me autoimme heitä, minkä pystyimme, Mauri Kangasluoma kertoo. Räjähdys rekisteröitiin Sodankylässäkin Räjähdys vavisutti koko Oulun kaupunkia. Paineaalto rikkoi noin 1 200 ikkunaruutua ja sata suurta näyteikkunaa. Osaksi tähän vaikutti paineaallon lisäksi kova 20 asteen pakkanen. Tiilen ja betonin kappaleita lensi kilometrien päähän, ja räjähdys rekisteröitiin Sodankylän seismologisella asemalla saakka. Jopa parinkymmenen kilometrin päässä Kempeleessä asuvan Mauri Kangasluoman tädin omakotitalon tiiliseinä halkesi paineaallon voimasta. Räjähdyksen tuhovoimaa tehdasalueella.Uuno Laukan kuva-arkisto / Pohjois-Pohjanmaan museo – Räjähdyksen voimakkuus näkyi selvästi, kun menin aamulla kahdeksan aikaan töihin Sokos-aukion läpi. Kyllä se oli hirvittävä näky, sitä ei voi unohtaa. Kaikki tavaratalon ikkunat olivat palasina, pieninä siruina. Tuirassa Merikoskenkatu oli ihan punainen. Se oli niin täynnä tehtaalta lentäneitä tiiliskiviä, että katu jouduttiin auraaman auki lumiauralla, muistaa Mauri. Monet heistä olivat käyneet meillä kylässä, räjähdys oli kaikille suuri järkytys. Hannu Alalauri Tuhoutuneessa salpietarilaitoksessa oli työvuorossa 13 henkeä. Päivisin työntekijöitä oli huomattavasti enemmän, koko tehtaalla työskenteli tuolloin lähemmäs 1000 henkeä. Onni onnettomuudessa oli räjähdyksen yöllinen ajankohta, kello 0.54. Päiväsaikaan tuhot olisivat olleet todennäköisesti paljon suuremmat. Kaikkia onnettomuudessa menehtyneitä ei löydetty. Kolme ylimmässä kerroksessa ollutta työnjohtoon kuuluvaa työntekijää ovat edelleen kateissa. Kohtalo puuttui peliin Kahden kilometrin päässä Korvensuoran Posanperällä räjähdysonnettomuus koettiin lähinnä talojen tärähtelynä. Räjähdyksen aiheuttama pamaus ja paineaalto etenivät pääasiassa etelään ja länteen. Otto Alalauri työskenteli laitosmiehenä osastolla, jossa räjähdys tapahtui. Hän oli sairastunut angiinaan hieman ennen Typpi Oy:n traagisia tapahtumia. Kuumeen laskettua hän oli ollut valmis menemään takaisin töihin, mutta lääkäri oli kieltänyt sen ehdottomasti ja jatkanut sairaslomaa. Oulun tuomiokirkko ja kadut olivat aivan täynnä ihmisiä. Mauri Kangasluoma Oton poika Hannu Alalauri kertoo, että räjähdykseen ei herätty ennen kuin ulko-oveen koputettiin yöllä kovasti. Hänen setänsä, isän veli, Niilo Alalauri toimi tuolloin poliisina ja oli saanut heti tiedon räjähdyksestä. Hän tiesi, että osasto, jossa Otto Alalauri oli töissä, oli räjähdyksen keskus. – Kun Niilon koputukseen herännyt Otto oli mennyt avaamaan oven ja nähtyään veljensä, Niilo oli sanonut huojentuneena: "Sinähän elät!" Isä oli hämmentynyt tästä ja kysynyt Niilolta "Oletko sinä juovuksissa?" Kuultuaan tapahtuneesta Otto Alalauri oli hypännyt pyöränsä selkään ja polkenut läheiselle tehtaalle. Sinne hän jäi auttamaan muita juuri alkaneissa pelastustoimissa. Hannu Alalauri asui Typpi Oy: räjähdyksen sattuessa parin kilometrin päässä Oulun Korvensuoralla.Hannu Alalauri Kotiin palattuaan hän kertoi perheelleen murheuutisen. Oma työpaikka oli tuhoutunut ja hän tiesi onnettomuudessa menehtyneiden työkaveriensa nimet. – Monet heistä olivat käyneet meillä kylässä. Räjähdys oli kaikille suuri järkytys, kertoo Hannu Alalauri. Hannu Alalaurin mukaan asia on käynyt monta kertaa mielessä. Hän on pohtinut, miten kohtalo puuttuu ihmisten elämään. Heidän osaltaan isän ja koko seitsemänhenkisen perheenkin kannalta onni oli mukana. – Kahdesta sodasta ja miinapurkutöistä selvinneen miehen onni jatkui siviilissä, vaikka työkaverien menetys olikin hänelle kova paikka, kertoo Hannu Alalauri. Siunaustilaisuus täytti kaupungin kadut Sunnuntaina 20. tammikuuta koko Oulu hiljentyi suureen surujuhlaan. – Hautajaiset olivat mieleenpainuva tilaisuus. Oulun tuomiokirkko ja kadut olivat aivan täynnä ihmisiä. Kävelimme kirkosta lähteneen autosaattueen rinnalla hautausmaalle asti, muistelee veljensä menettänyt Mauri Kangasluoma. Vaikka tuosta traagisesta onnettomuudesta on kulunut 55 vuotta, niin sitä ei voi unohtaa. – Joka kerta, kun ajan entisen Typpitehtaan ohi, niin kyllä tapahtunut välähtää aina mielessä. Me käymme usein hautausmaalla isän ja äidin haudalla. Siellä on myös veljeni Kari haudattuna samaan hautaan. Ammoniumnitraatti on edelleen arvaamaton Tehdas korjattiin onnettomuuden jälkeen nopeasti. Jo tammikuun lopulla vuonna 1963 tuotanto käynnistettiin uudelleen. Salpietarin rakeistusjärjestelmää muutettiin myöhemmin kauko-ohjattavaksi, tornirakeistus vaihdettiin kierukkarakeistusmenetelmäksi ja eräluonteisia prosesseja muutettiin jatkuvaluonteisiksi. Prosessinvalvontaa keskitettiin sekä automatisoitiin. Tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden syitä olivat todennäköisesti:Ammoniumnitraattisulaan paakkuuntumisen estämiseksi lisätyn AA-sulfonaatin normaalia suurempi osuus.Reaktioherkkyyttä lisäävien kerrostumien syntyminen salpietarilaitoksen sekoitussäiliössä.Epäkunnossa olleesta lämmityshöyryn säätölaitteesta johtuva sekoitussäiliön ylikuumeneminen.Verrattain suljetussa säiliössä ammoniumnitraattisulassa syntynyt paine. Oulussa lähes 40 vuotta jatkunut lannoitetuotanto lakkautettiin vuonna 1991. Suomessa ammoniumnitraattia käytetään edelleen raaka-aineena lannoitteisiin ja räjähteisiin. Tukesin ylitarkastaja Timo Kukkolan mukaan onnettomuudet ovat aina mahdollisia, vaikka näitä kemikaaleja käytetään nykyään eri tavalla. – Kyllä kehitystä on tapahtunut. Nykyään ei ole enää sellaisia ammoniumnitraattikasoja kuin Typpi Oy:n räjähdyksen aikaan oli. Silti maailmalla tapahtuu aika ajoin ammoniumnitraattiin liittyviä tehdas- ja varasto onnettomuuksia. 10 tonnia sulaa ammoniumnitraattia vastaa räjähdysteholtaan viiden tonnin dynamiittilastin räjähdystä suljetussa tilassa. Valtava räjähdys rekisteröitiin Sodankylän seismologisella asemalla asti. (kuva otettu päivä räjähdyksen jälkeen 10.1.1963)Erkki Laitila / Lehtikuva Kaikista ammoniumnitraatille tapahtuneista onnettomuuksista on pyritty ottaman opiksi sekä lainsäädännöllisesti, että teknillisesti niin, ettei sama tapahtuisi uudelleen. – Ammoniumnitraatti on hieman arvaamaton aine, ja onnettomuudet ovat aina mahdollisia. Mutta kun tiedostetaan mahdolliset riskit, niin kyllä sen kanssa pärjää, kertoo Timo Kukkola.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Akkujen kiivas kehitys kasvattaa kiinnostusta kobolttiin – Kuusamon kultakaivossuunnitelmatkin uusille urille

2018, Tammikuu 8 - 16:26
Mistä on kyse?
  • Uusi kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt Oy haluaa louhia kobalttia Kuusamossa ja Posiolla.
  • Kuusamossa yhtiö aikoo louhia koboltin lisäksi kultaa Kitkajokivarressa Juomasuolla.
  • Kuusamon kaupunki rajoittaa kaivostoimintaa kaavoituksella. Tuoreen kaavan mukaan matkailun ydinalueella ei voi Kuusamossa kaivostoimintaa harjoittaa.
  • Kobolttia tarvitaan muun muassa sähkökäyttöisten autojen akkujen ja kännyköiden akkujen valmistuksessa.
Akkuteknologian kiivas kehitys lisää kiinnostusta Suomen kobolttivaroihin (Aamulehti). Kuusamon pitkään esillä olleissa kaivoshankkeissa keskusteluun nousee kullan ja uraanin lisäksi nyt myös koboltti. Vuonna 2017 perustettu australialais-suomalainen Latitude 66 Cobalt Oy kaivosyhtiö on ostanut Koillismaalla Kuusamossa ja Lapissa Posiolla sijaitsevat kaivosten kehityshankkeet tähtäimenään myös koboltin louhiminen. Yhtiö suunnittelee louhivansa kobolttia Kuusamossa Käylän Juomasuolla ja Posiolla Maaninkavaarassa. Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä sijaitsevat kaivoshankkeet yhtiö aikoo hylätä, kertoo toimitusjohtaja Thomas Hoyer. Hänen mukaansa Kuusamon Juomasuolla tavoitteena on louhia koboltin lisäksi myös kultaa. – Kulta louhitaan Juomasuosta eli kyseessä on koboltti-kultahanke. Posiolla on puolestaan koboltti-kuparihanke, Hoyer toteaa. Uraania ei oteta talteen Thomas Hoyerin mukaan yhtiö ei aio ottaa Kuusamon Juomasuolta talteen uraania. Kitkajokivarressa Oulangan kansallispuiston kupeessa sijaitseva alue on tunnettu voimakkaasta uraanipitoisuudestaan. Kuusamossa kaivoshankkeet ovat herättäneet vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Kaupunki hyväksyi reilu vuosi sitten yleiskaavan, jonka mukaan matkailun ydinalueille ei kaivostoimintaa kaavoiteta. – Juomasuo Kitkajokivarressa kuuluu matkailun ydinalueeseen, muistuttaa Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen. Koboltti on uusi kuorrutus kaivoshankkeessa. Mika Flöjt Hoyerin mukaan yhtiö aikoo, jos mahdollista, perua nyt kaavasta voimassa olevan valituksen. Vuosi sitten kaivoshanketta hallinnoineet Dragon Mining ja Kuusamo Gold tekivät Kuusamon kaivostoimintaa rajoittavasta strategisesta yleiskaavasta yhteisvalituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Alueella runsaasti uraania Kuusamon kaivoshankkeita voimakkaasti arvostellut kaupunginvaltuutettu ja ympäristöaktivisti Mika Flöjt (vihr.) pitää nyt jatkuvaa kaivosprosessia sumutuksena. – Sekä Maaninkavaaran että Juomasuon alueet ovat uraanimalmioita. Esimerkiksi Juomasuolla on enemmän uraania kuin kultaa tai kobolttia. Jos Juomasuolta haluaa louhia kobolttia, uraaniinkin pitää koskea, Flöjt muistuttaa. Juomasuon malmio sijaitsee Kitkajokivarressa lähellä Oulangan kansallispuistoa.Yle – Koboltti on uusi kuorrutus kaivoshankkeessa, jolla pyritään ajamaan uraanihankettakin läpi, Flöjt sanoo. Toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo, että Juomasuolla kobolttia louhittaisiin alustavan suunnitelman mukaan maan alla. Louhittava materiaali käsiteltäisiin yhtiön suunnitelmissa mitä ilmeisimmin Posion ja Kuusamon välimaastossa. – Aivan Kitkajokivarressa kobolttia ei missään tapauksessa tulla rikastamaan. Mutta kaivostoimintaa lähellä jatkojalostus kannattaa tehdä, Hoyer toteaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yli 20 000 ihmistä lisää velkaloukussa – yhä useammalla pikavippejä, kulutusluottoja ja vuokria rästissä

2018, Tammikuu 8 - 13:30
Mistä on kyse?
  • Yle selvitti seitsemän käräjäoikeuden käsittelemiä velka-asioita vuosilta 2015-2017.
  • Oikeuden päätöksellä maksuun haetaan yksityisiltä ihmisiltä pikavippejä , kulutusluottoja, vuokria sekä puhelin- ja sähkölaskuja.
  • Erityisen suurta kasvu oli Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla viime vuonna. Muuallakin velka-asioiden kasvu on ollut tasaista.
Yle selvitti seitsemästä käräjäoikeudesta eri puolilla Suomea, kuinka paljon viime vuonna yksityishenkilöiden velkomusasioita on käsitelty käräjäoikeuksissa. Pelkästään seitsemän käräjäoikeuden alueella velkomusjuttujen määrä kasvoi hieman yli 20 000:lla. Kyse voi olla tiettyjen alueiden kehityksestä ja koko maata koskevia johtopäätöksiä kyselystä ei voi tehdä, sillä Suomessa on 27 käräjäoikeutta. Kyse on pääosin maksamattomista pikavipeistä, kulutusluotoista, vuokrista sekä puhelin- ja sähkölaskuista. Usein tapaukset päätyvät oikeuden päätöksen jälkeen ulosottoon, jos velkoja ei saada vapaaehtoisesti perittyä. Juridisesti kyse on niin sanotuista summaarisista velkomusasioista, eli velkojaan hakevan ja velallisen välillä asiasta ei ole riitaa. Yle Uutisgrafiikka Luvuissa ovat mukana myös riita-asiat, joissa velan vakuutena on osakehuoneisto, kesämökki tai kiinteistö, jossa voi olla omakotitalo. Silloin saatavaa vaaditaan maksettavaksi vakuuden arvosta. Tiedot siitä, kuinka paljon näitä tapauksia on, saadaan kootusti myöhemmin. Mutta nekin ovat lisääntyneet esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Juttuja huomattavasti aiempaa enemmän Käräjäoikeuksista saadut tiedot käsittelyssä olleista veloista eli oikeammin velkomusasioista ovat synkeää luettavaa eri puolilla Suomea. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa velkomusasiat lisääntyivät merkittävästi viime vuonna edellisvuodesta. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden osaston johtaja Pasi Kettula pitää tapausten määrän lisäystä viime vuonna poikkeuksellisena. Niitä on noin 5 300 enemmän kuin toissavuonna. Prosenteissakin kasvu oli noin 17 prosenttia. Kasvu oli suurta erityisesti loppuvuonna. – Lisäys on todella huomattava verrattuna aikaisempiin vuosiin. Näissä on huoneenvuokra-asiota ja sähkölaskuja, mutta myös pikavippejä ja erilaisia kuluttajaluottoja on näissä luvuissa paljon. Kaikkien näiden yhteismäärän lisääntyminen on johtanut siihen, että näitä myös velotaan aiempaa hanakammin, Kettula sanoo. Eniten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden alueella oli rästissä pikaluottoja ja kulutusluottoja. Vuokrasaatavien yhteydessä usein vaaditaan myös vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden johtaja Pasi Kettula.Pasi Kettula Tietoja ei tilastoida iän tai sukupuolen mukaan, mutta Kettulan näkemys on, että maksamattomia velkoja on kaikenikäisillä ihmisillä, nuorista vanhoihin, eikä mikään ikäryhmä tai sukupuoli nouse erityisesti esiin. Pikavippien osalta oikeus tutkii joissakin tapauksissa viran puolesta luottosopimusten olennaisten ehtojen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Näin siis voidaan tehdä, vaikka velallinen ei kiistäisi velkaa. Korkojen kohtuuttomuutta ei kuitenkaan arvioida käräjäoikeudessa, jos ehdot on kerrottu selkeästi ja ymmärrettävästi. Kun oikeus on nuijinut päätöksen velka-asiassa, siitä lähtee tietyissä tapauksissa tieto eri rekistereihin, joka usein tarkoittaa sitä että ihminen menettää luottotietonsa, jolloin hänen elämänsä vaikeutuu huomattavasti. Voi kuitenkin myös käydä niin, että velkoja ja velallinen ovat sopineet asian sen ollessa vielä kesken oikeudessa. Tällöin velka on selvitetty osapuolten kesken, eikä oikeuden päätöstä enää tarvita, eikä henkilö näin ollen myöskään saa maksuhäiriömerkintää. Henkilö voidaan myös todeta varattomaksi, jolloin velkojat eivät saa saataviaan. Velkoihin joutunut voi myös hakea velkajärjestelyä, mutta jostain syystä esimerkiksi Varsinais-Suomessa velkajärjestelyjen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuonna, Kettula huomauttaa. Yle Uutisgrafiikka Pirkanmaan alueella juttujen lisäys edellisvuodesta on myös huomattava. Kasvu on lähes samaa luokkaa Varsinais-Suomen kanssa. Velkajuttuja on noin 6 000 enemmän viime vuonna kuin edellisvuonna. Pirkanmaan käräjäoikeudesta viesti on samansuuntainen kuin Varsinais-Suomesta. Suurin syy velkomusasioiden määrän suureen nousuun ovat pikavipit ja niiden helppo saatavuus. Yleensäkin luototuksen lisääntyminen kaupankäynnissä ja kulutusluotoissa ovat aiheuttaneet yllätyksiä ihmisille, jotka eivät ole ehkä ymmärtäneet vastuidensa merkitystä, käräjäoikeus luonnehtii. Johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro Tampereen kaupungilta arvelee, että yksi syy pikavippien nousuun Pirkanmaalla ja muissa kasvukeskuksissa voi liittyä siihen, että kaupungit ovat muuttovoittoisia ja niissä asuu paljon opiskelijoita, joilla on pienet tulot. Yle Uutisgrafiikka Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien juttujen määrä on maan suurin, koska kyse on Suomen suurimmasta käräjäoikeudesta. Helsingissä kuitenkaan juttumäärien lisäys ei ole ollut niin voimakasta kuin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Helsingin kohdalla kyse on vielä käräjäoikeuden arviosta, mutta luku on lähellä lopullista ratkaistujen tapausten määrää. Vaikka juttujen määrä ei noussut viime vuonna dramaattisesti edellisvuodesta, trendi on koko ajan nouseva, mutta näyttäisi hieman hidastuneen edellisvuodesta. Monella menee niin heikosti, että kännylaskukin voi olla liikaa Helsingissä velkaneuvoja kohtaa ihmisten velkaantumista päivittäin. Asiakkaista suurin osa on sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, ja he asuvat vuokralla, joka vie suuren osan tuloista. – Kyllähän se kertoo ongelmasta, joka on ollut jo pidempään. Kulutusluottoja otetaan edelleen, ja ihmisillä menee sen verran heikosti, että heiltä monesti jää maksamatta aika pieniäkin summia, kuten vaikka kännykkälasku. Vuokravelat ovat sitten jo isompia, kertoo talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta. – Jos ajatellaan viime vuosia, niin tulotaso on noussut aika rajallisesti esimerkiksi julkisella sektorilla. On viety lomarahoja ja palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Tilastojenkin mukaan kulutetaan enemmän kuin tulot ovat kasvaneet. Ilkka Passi, talous- ja velakneuvoja, HelsinkiYle Passi mainitsee velkaantumisen yhtenä syynä myös ympäristöstä tulevat kulutuspaineet. Harva on ostamatta joululahjaa lapsenlapselle, vaikka siihen ei oikein olisi varaakaan. Pikavipit näkyvät edelleen myös Helsingin velkaneuvonnassa, mutta niiden määrät ovat vähentyneet sen jälkeen, kun lakimuutoksella suitsittiin pienempien pikaluottojen korkoja. Helsingissä, kuten muuallakaan Suomessa, ei ole mitään tyypillistä velkaneuvonnan asiakasta. Asiakaskunta on laaja ja kaikista ikäryhmistä. – Ihmiset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin usein elämän yllättävien kolhujen takia, kuten sairastumisen, työttömyyden, avioeron tai erilaisten riippuvuuksien, kuten peliriippuvuuden takia, Passi sanoo. Hän on yllättynyt Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan isoista velkajuttujen määrän kasvusta. – Ei minulla näihin vastausta ole. Tuntuu vähän yllättävältä, että näin isoja lukuja on. Kyllä perusvelkaantuminen läpi Suomen on suhteellisen samantyyppistä, mutta kärjistymät ovat erityyppisiä eri puolilla maata. Jossain on ongelmana kallis asuminen, jossain muualla taas pitkät työmatkat, tai työpaikat ovat vielä tiukemmassa kuin täällä [ Helsingissä ], Passi arvelee. Itä-Suomessa Kuopiossa velkomusjuttujen määrä on lisääntynyt viime vuonna noin 2 500 edellisvuodesta. Yle Uutisgrafiikka Oulussa taas ollaan aika lähellä Kuopion lukuja. Velkajuttujen määrissä lisäystä on noin 2 800 edellisvuoteen verrattuna. Velkaisia ihmisiä auttavan Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar arvioi yleisellä tasolla, että niillä paikkakunnilla minne väestö keskittyy, elämisen kustannukset ovat yleensä korkeammat kuin muualla, jolloin joku lasku jää helposti maksamatta. Yle Uutisgrafiikka Kymenlaakson alueella juttumäärissä nousua on viime vuonna lähes 1 300, mikä on myös melko tuntuva lisäys edellisvuodesta. Yle Uutisgrafiikka Lapissa velkomusjuttuja oli viime vuonna noin tuhat enemmän edellisvuoteen verrattuna. Käräjäoikeudesta arvioidaan, että velkomusjuttuja on tullut lisää lähinnä pikavippien takia. Yle Uutisgrafiikka Kuluttamiseen käytettyjen luottojen lisääntymisestä on varoitettu monelta taholta. Muun muassa Suomen Pankki on varoittanut kotitalouksien velkaantumisesta ja vakuudettomien kulutusluottojen lisääntymisestä. Toisaalta suomalaiskotitalouksien nettovarallisuus on vielä kokonaisuudessaan suurempi kuin velat, varallisuutta on siis enemmän kuin velkaa. Positiivinen luottorekisteri selvityksessä Suomessa on käyty paljon keskustelua pikavippien lainojen koroista. Korkoehtoja on tiukennettu pienemmille lainoille jo muutama vuosi sitten. Uudestaan on noussut esille myös positiivinen luottorekisteri, joka on käytössä monessa Euroopan maassa. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan uudestaan positiivisen luottorekisterin tarvetta. Se antaisi luotonantajayrityksille kokonaiskuvan luottoa hakevan henkilön kaikista lainoista ja tuloista, ei pelkästään maksuhäiriöistä. Ylen kyselyssä positiivinen luottorekisteri sai laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Oikeusministeriön vajaa vuosi sitten valmistuneessa virkamiesmuistiossa esitettiin harkittavaksi korkokattosääntelyä myös suuremmille kuin 2 000 euron pikaluotoille. Maksuhäiriöt kasaantuvat samoille ihmisille Suomen Asiakastiedon tänään maanantaina julkistamista tiedoista käy ilmi, että maksuhäiriöt kasaantuvat samoille henkilöille. Yhdellä henkilöllä on keskimäärin 15 merkintää Asiakastiedon rekisterissä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä syksyltä 2016, mutta henkilöiden määrän kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen, vaikka merkintöjen määrä lisääntyi viime vuonna kymmenyksellä. Ylen velkakoneesta voit syöttämällä tietosi velkakoneeseen arvioida, kuinka velkainen olet. Lue myös: Suomalaiset elävät yhä hanakammin velaksi – Kulutusluottojen määrä reippaassa kasvussa Korjaus 11.1. klo. 10.05 Muutettu kohta: asiakkaista monet ovat sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, muotoon: suurin osa on sellaisia, joilla ei ole omaisuutta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teetkö työtä jauhojen, lehmien tai kemikaalien parissa? Selina Lepistön astma paheni niin, että hänen täytyi vaihtaa ammattia

2018, Tammikuu 8 - 12:43
Mistä on kyse?
  • Oululainen Selina Lepistö sairastui astmaan ja joutuu vaihtamaan työtään.
  • Lepistö arvelee lapsena sairastetun heinänuhan vaikuttaneen astman syntyyn.
  • Työterveyslaitoksen lääkärin mukaan omat allergiat on syytä huomioida ammattia valitessa.
  • Perinteisten allergisoivien töiden rinnalle syntyy uusia altistavia ammatteja.
  • Oireita pahentavaa työtä tulisi välttää.
Selina Lepistö pyyhkii pöydiltä pölyjä tutussa toimistotilassa. Hänellä on jäljellä enää viimeiset työpäivät siivoojan ammatissa. Nelikymppinen Lepistö sai vajaa vuosi sitten kuulla sairastavansa astmaa. Hän päätti vaihtaa ammattiaan, sillä koki siivoojan työn pahentavan oireita. – Tämä työ hankaloittaa oloa ja sillä on väsyttävä vaikutus. Väsymys on nyt ihan jokapäiväistä, mutta on jonkin verran helpottanut lääkityksen myötä, oululainen Lepistö sanoo. Lepistön mukaan pahinta siivoojan työssä astman kannalta ovat hajut ja pölyt. Hän esimerkiksi joutuu käyttämään puhdistuskemikaaleja, jotka ärsyttävät hengitystä. Osa hänen siivoamistaan tiloista on vanhoja ja niissä on sisäilmaongelmia. Myös lehtien ja paperien tuore muste saa Lepistön oireilemaan. Oireita pahentavaa työtä vältettävä Suomessa sairastuu vuosittain astmaan noin 10 000 työikäistä ihmistä. Heistä noin 20 prosenttia sairastaa Lepistön tavoin työn pahentamaa astmaa. Varsinaisen ammattiastmadiagnoosin saa vuosittain 50 – 100 henkilöä. Töissä käyviä astmaatikkoja voi olla jopa 250 000. Satu Soini työskentelee Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen ylilääkärinä.Timo Nykyri / Yle Valtaosa astmaatikoista pystyy jatkamaan työssään normaalisti, kertoo Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Satu Soini. – Suurin osa astmasta onneksi on lievää, ja meillä on hyvät hoidot, silloin se ei juurikaan vaikuta työssä selviytymiseen ja ammatin valintaan, Soini sanoo. Pienellä osalla astma on kuitenkin niin vaikea, että se oireilee hoidosta huolimatta. Silloin heidän voi olla vaikea selvitä työssä, joka pahentaa oireita. – Esimerkiksi herkistäviä ja ärsyttäviä tekijöitä, poikkeuksellisia lämpöoloja ja voimakasta fyysistä kuormitusta tulisi välttää. Jauhot ja lehmät allergisoivat Siivoojan työ on yksi perinteisistä astmaa pahentavista töistä. Soinin mukaan eniten allergisoivia ovat kuitenkin jauhot ja lehmät. Eli suurin astmariski on töissä, joissa altistutaan eläin- ja kasviperäisille proteiineille. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikeala, leipomot ja maataloustyö, jossa ollaan eläinten kanssa tekemisissä. – Myös kauneudenhoitoala, puun käsittely, jotkin teolliset työt, kasvihuonetyöt ja kukkakaupat voivat altistaa astmalle, Soini listaa. Siivoojan ammatti on yksi perinteisistä astmaa pahentavista ammateista.Timo Nykyri / Yle Monesti työperäisen allergian tai astman taustalta löytyvät erilaiset kemikaalit. Esimerkiksi akrylaatit aiheuttivat aikaisemmin ongelmia hammashoidossa, nyt ne altistavat astmalle ripsi- ja kynsitudioissa (Tukes) . On hyvä tiedostaa, että omilla allergioilla voi olla työn kannalta merkitystä. Satu Soini Soinin mukaan terveydenhuollon ammattilaisten täytyy olla tuntosarvet pystyssä uusien ammattikuntien kanssa. Uusia ammattiastman aiheuttajia tai uusia altistavia töitä tunnistetaan jatkuvasti. Esimerkiksi putkistosaneerauksissa on alettu käyttää allergisoivaa epoksihartsia. Se on vanhastaan tunnettu herkistävä kemikaali, mutta sen käyttö putkistosaneerauksessa on uutta, Soini sanoo. Pahimmassa tapauksessa kemikaaleille altistuminen tarkoittaa alan vaihtoa. Moni nuorikin joutuu vaihtamaan alaa Selina Lepistö sai astmadiagnoosin nelikymppisenä, mutta hän arvelee sairastuneensa jo kymmenen vuotta sitten. Julkisen terveydenhuollon puolella Lepistön oireita hoidettiin flunssana. Mahdollista astmaa alettiin epäillä työterveyshuollossa, kun Lepistö valitteli uupumustaan. Hän itse arveli kärsivänsä uniapneasta. – Kun astma todettiin, se ei ollut enää lievimmästä päästä. Satu Soini törmää työssään myös hyvin nuoriin ammattinsa sairastuttamiin ihmisiin. Työterveyslaitoksella on tutkittavana jopa parikymppisiä, vasta työuransa alussa olevia ihmisiä. Osa joutuu vaihtamaan alaa jo ennen kuin on valmistunut ammattiin. Soinin mukaan allergialle ja astmalle altistavista töistä olisi hyvä olla tietoa jo siinä vaiheessa, kun nuoret pohtivat ammatinvalintaansa. – On hyvä tiedostaa, että omilla allergioilla voi olla työn kannalta merkitystä. Selina Lepistö uskoo uuden työnsä lastenvaatteiden myyjänä sopivan hänelle siivoustyötä paremmin.Timo Nykyri / Yle Työterveyslaitos on laatinut listan ammateista, jotka voivat olla haitallisia allergikoille ja astmaatikoille. Myös Selina Lepistö muistelee sairastaneensa lapsena heinänuhaa. Se on voinut vaikuttaa myös astman syntyyn. Hän uskoo uuden työnsä lastenvaatteiden myyjänä sopivan hänelle siivoustyötä paremmin. – Onneksi sain vielä tällä iällä uuden työpaikan, Lepistö iloitsee. Soinin mukaan allergia tai astma eivät automaattisesti sulje pois tiettyjä ammatteja, vaikka niiden on todettu pahentavan sairautta. Hyvällä suojautumisella ja oikealla lääkityksellä työskentely voi onnistua. – Ainoastaan palomiehen ammatti ei pääsääntöisesti sovi astmaatikolle, sillä astma voi estää savusukeltamisen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun keskitanko tipahti hameen tieltä – Selvitimme, miksi naisille ja miehille on omat pyörämallinsa

2018, Tammikuu 7 - 09:54
Mistä on kyse?
  • Polkupyörien jaottelu naisten ja miesten malleihin on peruja 1800-luvulta.
  • Tuolloin keskitangon laskua perusteltiin naisten hameella, tutkija kertoo.
  • Nykyisten miesten ja naisten pyörämallien ei voida sanoa olevan toinen toistaan parempia tai huonompia.
  • Unisex-ajattelu voi kuitenkin näkyä tulevaisuudessa yhä enemmän myös pyörissä, insinööri toteaa.
Nostetulla tangolla varustettu polkupyörä on miesten, lasketulla naisten. Näin ajatellaan usein, kun polkupyöriä erotellaan perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Mutta miksi miehelle ja naiselle on suunniteltu omat pyörämallit? Vastauksen etsimisen voi aloittaa liki kahdensadan vuoden takaa menneisyydestä, jolloin polkupyörän historian varsinaisesti katsotaan alkaneen. Tutkija: Naisten malli on kompromissi Polkupyörien runkojen eriytyminen alkoi 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin pyöräilyn maailmaa hallitsivat nykyajan ihmisille hullunkurisen näköiset, valtaisalla etupyörällä ja piskuisella takapyörällä varustellut velosipedit. Velosipedissä polkimet ovat rungon sijaan kiinni etupyörässä. Vauhti ja vaaralliset tilanteet ovat tällä polkupyörämallilla taatut.Technoseum Hassu ulkomuoto kätki alleen nopean, mutta vaarallisen epävakaan menopelin, jota vain kyvykkäimmät nuoret miehet rohkenivat polkea. – Mallin ajateltiin sulkevan vanhat miehet ja naiset ulkopuolelle. Mallista kuitenkin kehkeytyi safety bicycle -nimellä kulkeva polkupyörä, tekniikan historian tutkija Tiina Männistö-Funk kertoo. Tässä niin sanotussa turvapyörämallissa etu- ja takapyörien kokoero ei enää ollut niin suuri. Muun muassa tämä tekninen edistys teki polkupyörästä aikaisempaa vakaamman. – Tällöin tuli ajankohtaiseksi se, että naisetkin pääsevät pyöräilemään, Männistö-Funk kertoo. 1900-luvun alun nainen ja mies polkupyörineen Uudessakaupungissa. Naisen mallissa näkyy hyvin hameverkko, jolla estettiin hameen sotkeutuminen takarenkaaseen ja kettinkiin. Kuvaaja: Olsson Augusta. Kokoelma: Ugin museon valokuvakokoelma, Museovirasto. Ongelmaksi muotoutui hame, joka jokaisen säädyllisen naisen kuului pukea. Sen kanssa oli vaikea hypätä korotetun keskitangon yli pyörän selkään. Siispä tanko päätettiin laskea. – Malli ilmestyi pian turvapyörän yleistyttyä. Naisten malli oli ikään kuin kompromissi korotetusta keskitankomallista, Männistö-Funk toteaa viitaten jälkimmäisen malliin, joka mahdollistaa vakaimman ja kevyimmän rakenteen. Insinööri: Miesten mallissa pitää jumpata enemmän Keskitanko tipahti hameen tieltä, selvä. Mutta myydäänkö naisille edelleen vakaudeltaan ja keveydeltään miesten pyörää huonompaa mallia, vaikka hametta ei ole pakotettu pukemaan enää vuosikymmeniin? Muun muassa polkupyöriä valmistavan Helkaman tuotekehitysinsinööri Marko Mehtosen mukaan ei myydä. Tekniikassa ratkaisee aina se, miten ihmiset sen kokevat. Tiina Männistö-Funk – Näin asiaa ei voi kärjistää. Runkojen rakenteelliset erot ovat ainoastaan puhdasta fysiikkaa. Miesten malli on hieman lujempi siksi, että kolmiorakenne on jäykkä joka suuntaan, Mehtonen selventää. Rakenteelliset erot ovat hänen mukaansa niin pieniä, ettei niillä ole esimerkiksi ajo-ominaisuuksien kannalta merkitystä. – Kaikkien runkojen on läpäistävä city- ja maastopyörille suunnitellut rasitustestit. Jos pyöriä tarkastellaan käytännöllisyyden kautta, voi naisten pyörä Mehtosen mukaan itse asiassa osoittautua paremmaksi ratkaisuksi kaupungissa. Enemmän runkokokovaihtoehtoja ja molempia miellyttävää designiä. Marko Mehtonen – Sen päälle ja päältä pois on mukavampi nousta, kun pysähdyksiä on useita. Miesten mallissa pitää jumpata enemmän. Mehtosen mukaan juuri käytännöllisyys on se, mikä kuluttajaa pyörässä kiinnostaa. Muun muassa tämän vuoksi on täysin hyväksyttävää, että mies ostaa naisten pyörän tai nainen miesten pyörän. – Tottakai esimerkiksi nuorten kohdalla tulee vahvemmin esiin se, että pojat haluavat poikien pyöriä, tytöt tyttöjen. Vanhetessa lisäarvon tuovat kuitenkin mukavuus, varustelutaso ja ergonomia. Professori: Naisten ja miesten pyörille ei anatomisia perusteita Pyörän rakenteen pohdinnasta vielä ihmiskehon anatomiaan: onko miehen ja naisen välillä sellaisia fyysisiä eroja, joilla omat pyörämallit olisivat perusteltavissa? Mummopyörä on käsite, jonka jokainen sellaisella polkenut tunnistaa.YLE / Niina Ryyppö Kysyimme asiaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnan professori Janne Avelalta. Hän kertoo, ettei asiaa ole juurikaan tutkittu. – On kuitenkin vaikea uskoa, että naisten ja miesten välillä olisi niin merkittäviä fyysisiä eroja, että ne oleellisesti vaikuttaisivat pyöräilyn aikaiseen biomekaniikkaan. Biomekaniikassa tutkitaan ihmisen voimantuoton- ja välityksen sekä hermoston vaikutusta tarkasteltavaan järjestelmään. Eli kumpikin sukupuoli voi polkea samalla pyörämallilla ilman suurempia ongelmia. – Sukupuolten välillä on toki voimantuottoeroja, mutta nekin voi tasata pyörien vaihteistoilla, Avela muistuttaa. Unisex on tulevaisuutta Myös tekniikan historian tutkija Tiina Männistö-Funk nostaa esiin käytännön merkityksen. Polkupyörä on hänestä mielenkiintoinen esimerkki arjen esineestä, jonka sukupuolittamisella ei loppujen lopuksi ole sen käytön kannalta suurta väliä. – Tekniikassa ratkaisee aina se, miten ihmiset sen kokevat. Vaikka jokin asia olisi teknisesti toista parempi, eivät ihmiset välttämättä sosiaalisesti miellä sitä paremmaksi. Jopo-polkupyörä on ehkä tunnetuin unisex-pyörä Suomessa.Derrick Frilund / Yle Toisaalta pyörämallien ajatteleminen nais- ja miessukupuolen kautta kertoo paljon yhteiskunnastamme, Männistö-Funk pohtii. – Se kertoo, kuinka ohjaava jako kaksijakoinen sukupuolimalli yhteiskunnassamme on, vaikka usein ajattelemme saavuttaneemme jonkin suuren tasa-arvon, jossa sukupuolella ei ole merkitystä. Helkaman tuotekehitysinsinööri Marko Mehtonen uskoo, että tulevaisuudessa unisex-ajattelu tulee kuitenkin näkymään yhä enemmän myös polkupyörissä. – Lasketaan putkikorkeuksia sen verran, etteivät ne suoraan viittaa tämän mallin kuuluvan naisille, toisen miehille. Enemmän runkokokovaihtoehtoja ja molempia miellyttävää designiä. Lue lisää: Polkupyörä 200 vuotta – Pyörä keskittiin, kun hevoset syötiin nälkään
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nainen luuli menevänsä leikkaukseen rintasyövän vuoksi – hänet lähetettiinkin kotiin: "Olen elänyt oireiden kanssa nyt vuoden miettien, mitä siellä on"

2018, Tammikuu 6 - 10:45
Mistä on kyse?
  • Sara-Marie Laikarin rinnasta löytyi vuoden 2016 lopussa huolestuttava muutos, joka saattoi olla merkki rintasyövästä
  • Näytteen tutkimisen jälkeen hän sai kiireellisen lähetteen leikkaukseen
  • Leikkausta edeltävässä tutkimuksessa muutosta ei enää löytynytkään
  • Näyte tutkittiin uudestaan ja tulkittiin niin, ettei se ehkä olekaan huolestuttava
  • Laikari on odottanut nyt vuoden päästäkseen uusiin tutkimuksiin
Sara-Marie Laikari ei halua koskea oikeaan rintaansa. Se on kipeä ja Laikari tietää, että siellä on jotain epäilyttävää. Siksi on parempi olla koskettamatta. – En halua tuntea siellä mitään ja joutua paniikkiin, Laikari kertoo. Hän on elänyt syöpäpelon kanssa jo lähes puolitoista vuotta. Rinta on oireillut yhtä pitkään, vaikka Laikari yrittääkin olla kiinnittämättä siihen huomiota. Se on kipeä ja arka, ja välillä sitä vihloo. Rinnasta tulee nestettä, kainalon ja rinnan välissä on mustelmia ja harmaansävyistä ihoa. Rinta on tutkittu edellisen kerran tammikuussa 2017, jolloin siinä todettu muutos tulkittiin hyvänlaatuiseksi. Sen pitäisi olla hyvä uutinen, mutta Laikarille se oli lähinnä järkytys. Lääkäri sanoi, että voit lähteä kotiin. Olin shokissa. Sara-Marie Laikari Samainen, puolen sentin kokoinen pesäkemuutos oli nimittäin aikaisemmin tutkittu perinpohjin ja todettu huolestuttavaksi – se saattaisi olla merkki rintasyövästä. Siksi se piti kiireesti leikata pois. Leikkauspäivänä muutosta ei kuitenkaan yllättäen näkynyt kuvissa – ei, vaikka siitä oli aiemmin otettu näyte. Laikari on odottanut uusia tutkimuksia nyt vuoden. Uusi tuomiopäivä on 1.2.2018. – Toivon ja rukoilen, ettei mitään löydy. Haluan jatkaa elämääni. Pieni papu Patti oli pieni, noin pavun kokoinen. Se tuntui sormiin kovalta. 36-vuotias Sara-Marie Laikari löysi sen pestessään suihkussa hiuksiaan. Oli loppukesä vuonna 2016. – Patti pullotti kainalossa ja näkyi selvästi. Kun kokeilin sitä, se oli kova ja siitä tuntui lähtevän jotain ohutta ja kiristävää kohti kainaloa ja käsivartta, Laikari muistelee. Patti muuttui mustikan väriseksi ja tuli kipeäksi. Laikari hakeutui lääkärin vastaanotolle, jossa pattia epäiltiin ärtyneeksi imusolmukkeeksi. – Rintani ja kainaloni ultrattiin. Sieltä ei löytynyt mitään muuta kuin pari kystaa, ja tämä muutos tulkittiin märkäpaiseen jätteeksi tai siihen liittyväksi. Oireilu jatkui. Patin lisäksi kainalon alueelle alkoi ilmestyä mustelmia. Rinnasta tuli nestettä, ja kuukautiset olivat epäsäännölliset. Alkusyksystä Laikarin molempien käsien kaikki nivelet turposivat ja kipeytyivät yhtäkkiä. Hän pääsi reumalääkärille, joka ei kuitenkaan halunnut aloittaa reumalääkitystä ennen kuin rintojen oireet olisi kunnolla tutkittu. – Hän oli kauhuissaan siitä, minkä värinen kainalon patti oli. Laikari sai lähetteen mammografiaan ja uudestaan myös rintojen ultraäänitutkimukseen. Mammografiassa ei näkynyt mitään. Ultralääkäri löysi kuitenkin oikeasta rinnasta aivan uuden muutoksen, jota Laikari ei ollut itse huomannut. – Sitä ei nähnyt paljain silmin. Sen lisäksi rinnoista löytyi useita kystia, vaikka edellisestä ultrasta oli vain kuukausi aikaa. Näin lääkärin ilmeestä, ettei muutos olisi välttämättä hyvänlaatuinen. Lääkäri päätti ottaa poikkeavannäköisestä muutoksesta ohutneulanäytteen. – Hän sanoi hoitajalle ja minulle, että jos se on kysta, saamme sen todennäköisesti tyhjennettyä. Muutos ei tyhjentynyt. Laikari arvasi, mitä se merkitsi. Muutos oli pahanlaatuinen. – Tuntui, että maailma romahtaa siihen paikkaan. Ajattelin lapsiani ja toivoin, että lääkäri sanoisi ettei tämä vaikuta pahalta. Turhaan. Nopeasti leikkaukseen Rinnasta otettiin paksuneulanäyte. Laikari eli seuraavat viikot peläten ja rukoillen, että kyseessä olisi väärä hälytys. Kolmen viikon kuluttua hän kävi Omakanta-palvelussa katsomassa näytteiden vastaukset ja alkoi tutkia netistä, mitä ne tarkoittivat. Hänen pelkonsa vahvistuivat: muutos saattoi viitata alkavaan rintasyöpään ja se pitäisi poistaa. – Kun menin reumalääkärin vastaanotolle, hän kysyi toisen alan spesialistilta neuvoa ja teki heti kiireellisen lähetteen kirurgille. Kiitin sydämestäni reumalääkäriä siitä, että hän laittoi minut ultraan ja muutos löytyi. Lääkäri oli kauhuissaan siitä, minkä värinen kainalon patti oli. Sara-Marie Laikari Joulun alla Laikari sai leikkausajan tammikuun alkuun. Piinallinen odotus alkoi. Laikari päätteli, että epäiltiin rintasyöpää. – En tavannut ennen leikkausta yhtään lääkäriä tai hoitajaa, joka olisi kertonut minulle, mikä tämä muutos on ja miksi on kiire leikata se pois. Ajattelin, ettei se mitään hyvää voi olla, jos se kerran poistetaan. Asiasta piti kertoa myös lapsille. – Se oli todella vaikeaa. He ovat teini-ikäisiä, ja pelko äidin puolesta alkoi varjostaa heidän elämäänsä. Itkimme yhdessä, ja myös minulle tärkeät lasteni ystävät itkivät. Perhe alkoi valmistautua leikkauksen jälkeiseen aikaan. Kempeleessä asuvan Laikarin sisko tarjoutui hoitamaan häntä leikkauksen jälkeen, koska Laikari kärsi edelleen kovista nivelkivuista eikä olisi pärjännyt leikkauksen jälkeen yksin. Sisko valmisteli Laikarille oman huoneen, jossa tämä voisi asua. Myös äiti lupasi tulla avuksi. Huonetta ei tarvittukaan Tuli leikkauspäivän aamu. Laikari suuntasi Oulun ylipistolliseen sairaalaan, jossa hänelle oli määrä tehdä lankamerkkaus ennen leikkausta. Toimenpiteen aikana muutos, joka ei ole sormin tunnettavissa, merkataan metallilangalla. Näin leikkauksessa pystytään poistamaan juuri oikea kohta. Laikari muistaa, että ajat olivat melkein kaksi tuntia myöhässä. – Sitten nimeni huudettiin ja ultralääkäri alkoi toimeen. Hän pyöritteli ultraa ilman geeliä rintojeni päällä ja yhtäkkiä tuumasi, ettei täällä näy mitään. Kerroin, että hän katsoo väärästä kohtaa ja se muutos on eri paikassa. Hän katsoi papereita ja sanoi, ettei täällä ole mitään enää ja tällainenkin on mahdollista. Lankamerkkausta eikä leikkausta voitu tehdä. Laikari käveli ulos sairaalasta ja soitti siskolleen, ettei hän tarvitsekaan huonetta. – Lääkäri sanoi, että voit lähteä kotiin. Olin shokissa. Miten jo tutkittu muutos oli muka hävinnyt, ja miksi ultralääkäri ei katsonut rintojani tarkemmin? Potilaskertomuksen diagnoosikohdassakin luki, että tuumori – Laikari tulkitsi, että se tarkoitti kasvainta. Miten näyte voi muuttua? Laikarin jo kerran tutkitut näytteet tutkittiin uudestaan. Tällä kertaa muutos tulkittiin niin, ettei se ehkä olekaan huolestuttava. Seuraava kontrolli olisi vuoden kuluttua – helmikuussa 2018. Koko vuoden ajan ajatukset ovat pyörineet sen ympärillä, mitä rinnassa oleva muutos oikein pitää sisällään. – On ollut raskasta yrittää pysyä vahvana lasten edessä. Olen viettänyt monta vuorokautta sohvan nurkassa, peloissani ja väsyneenä. Laikari on käynyt mielessään läpi eri vaihtoehdot, jos pahin pelko käy kuitenkin lopulta toteen – olisiko edessä rinnan osapoisto vai poistettaisiinko se kokonaan? Veisivätkö sytostaatit hiukset, pitäisikö hankkia peruukki? Hän on ajatellut menettävänsä suuren osan naiseuttaan – ja välillä toivonut, että molemmat rinnat leikattaisiin pois. Ja sitten on sekin mahdollisuus, että muutos on oikeasti hyvänlaatuinen. – Tämän kaiken kanssa olen elänyt nyt vuoden ja miettinyt, mitä siellä on. Voinko enää uskoa mihinkään? Miten näyte voi muuttua, kun patologi katsoo sen uudestaan? Jos muutosta ei leikkaukseen mennessä enää löydy tai se muuttuu hyvänlaatuiseksi, sehän on potilaalle iloinen asia. Riikka Huovinen Laikari kertoo, että rinnasta on koko vuoden ajan tullut nestettä, se on kipeä ja kuukautiset ovat epäsäännölliset. Kaikkein kipein kohta on juuri siinä, mistä muutoskin löytyi. Myös kainalossa oleva patti – se ihan ensimmäisenä löytynyt – on yhä paikoillaan väriään vaihdellen. Laikari sanoo, että välillä se tuntuu tulehtuneelta. – En tähän päivään mennessä tiedä, miksei rintojani ole tässä välissä tutkittu. Olo ei ole turvallinen eikä luottavainen varsinkaan, kun luin, että tuon uuden tulkinnan mukainen muutoskin pitäisi poistaa. Pelkään, että muutos on päässyt kasvamaan ja leviämään. Näytteen laatu vaikuttaa tulokseen Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäklinikan erikoislääkäri, dosentti Riikka Huovinen sanoo, että syöpäepäilyksi tulkitun muutoksen katoaminen tai muuttuminen joksikin muuksi on melko yleistä. – Se on aika tavallista. Alle 50-vuotiaalla naisella rintarauhanen voi muuttua viikossa hormonikierron ja kuukautiskierron mukaan. Rinta voi olla rasvapitoinen tai tiivis. Rintasyöpä on niin yleinen sairaus, että kaikki muutokset tutkitaan herkästi ja otetaan vakavasti, Huovinen kertoo. Myös ohut- ja paksuneulanäytteet voivat olla tulkinnanvaraisia, ja tulokseen vaikuttaa myös näytteen laatu. Jos näyte on runsas, tuloksen tulkintakin on helpompaa. Jos esimerkiksi paksuneulanäytteessä saalis on muutaman millin kokoinen, se ei välttämättä ole tarpeeksi edustava. – Jos yksi patologi katsoo näytteen ja jää empimään, hän voi pyytää kollegalta mielipidettä. Siinäkin voi tulla ristiriita niin, että toisen mielestä näytteessä on jotain huolestuttavaa, toisen mielestä ei. Näytteitä myös voidaan tutkia uudelleen pitkienkin aikojen kuluttua. Huovinen kertoo, että näytteet säilyvät vuosikausia. Rintasyöpä etenee yleensä hitaasti Tuumori-termiä käytetään paitsi kasvaimen myös ympäristöstään erottuvan kyhmyn yhteydessä silloin, kun löydöksen luonteesta ei ole varmuutta. Rintamuutosten laatu selviää lopullisesti vasta leikkauksessa. Siksi rintalöydösten arvioinnissa käytetään kolmoisdiagnostiikkaa, jossa otetaan huomioon lääkärin tekemän rinnan tunnustelu sormin, mammografia- ja ultraäänitutkimus ja paksuneulanäyte. – Jos yksikin näistä viittaa pahanlaatuisuuteen, alue poistetaan puudutuksessa. Isosta kudospalasta saadaan edustava näyte ja samalla poistettua koko muutos. Jos muutosta ei leikkaukseen mennessä enää löydy tai sen laatu muuttuu hyvänlaatuiseksi, sehän on potilaalle iloinen asia. Silloin hänelle laaditaan seurantasuunnitelma. Vuoden seurantaväli on yleinen. Huovisen mukaan monet naiset kokevat tutkimukset ja niiden tulosten odottamisen ahdistavaksi ajaksi. Hän muistuttaa, että rintasyöpä on yleensä hyvin hitaasti etenevä sairaus. – Vain joka kymmenes on nopeasti leviävä. Ei kannata kuvata kovin tiheästi, koska muutoksia ei välttämättä ehdi tulla. Onkin todella tärkeää, että potilaan huoli saadaan hälvennettyä, kun seurantaan päädytään. Yksin Sara-Marie Laikari kokee jääneensä tilanteeseensa yksin. – Ei ole oikein, että potilas joutuu itse ottamaan asioista selvää ja elämään jatkuvassa epätietoisuudessa. Kukaan lääkäri tai hoitaja ei ole nähnyt minua tässä välissä eikä sanonut, että muutos olisi hyvänlaatuinen. Laikari on saanut apua tukiryhmästä, johon kuuluu rintasyöpään sairastuneita ja hoidot läpikäyneitä naisia. Vuosi on ollut raskas myös Laikarin perheelle. – Tyttäreni on itkeskellyt kotona ja vaikuttanut masentuneelta. Olemme käyneet tapahtumia läpi hänen kouluterveydenhoitajansa luona.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Heikko jäätalvi estää muikun talvikalastuksen – "En ole 40 vuoden kalastustouhujeni aikana tällaista talvea kokenut"

2018, Tammikuu 5 - 19:40

Marketin kalatiski mainostaa tarjoustaan kotimaisesta muikusta Lappeenrannassa. Hintaa muikkukilolla on 4,99 euroa. Muikunostaja tuijottaa tarjousta epäuskoisena ja lausuu ihmetyksensä ääneen: "Missä täällä muikkua pyydetään, kun Saimaa lainehtii sulana?" Kalastaja vahvistaa muikunostajan epäilyn. Saimaasta ei nosteta muikkua tällä hetkellä missään. Kalastaja korjaa verkkojaan – Ai, mitäkö teen, murahtaa eteläisellä Saimaalla ammatikseen kalastava Markku Törrönen harmistuneesti. – Jotain tekemistä olen yrittänyt keksiä, verkkojen pauloittamista ja pyydysten korjailua. Siinä on minun hommat. Törrösen puheesta kuulee, että häntä turhauttaa. Eikä ennuste lähiviikoiksi lupaa kalastajan mukaan mitään hyvää. Muikut odottamassa ostajaa kaupan kalatiskissä.Yle/ Ulla Ylönen – Se pitäisi yli viidentoista asteen pakkasta pitää viikon ennen kuin jää kestää kalastamisen. Kymmensenttistä pitää jään olla, Törrönen kertoo jään päältä tapahtuvan kalastamisen edellytyksistä. Sääennuste lupaa lähipäiviksi kevyttä, alle kymmenen asteen pakkasta. Pikkupakkanen ei vielä riitä Suomen suurimman sisäjärven Saimaan selät ovat harvoin kokonaan sulana enää tähän aikaan talvesta. Vesistön pohjoisemmissa osissakin jäätä on vain ohuesti. Markku Törrönen kertoo juuri edellisenä päivänä kyselleensä Savonlinnan seudulla kalastavan kollegan kuulumisia. Ei ole kuulemma sielläkään talvikalastusta aloitettu. 40 vuoden kalastustouhujeni aikana en ole tällaista talvea aikaisemmin kokenut. Jussi Karhu Markku Törrösen toinen työtoveri, läheisellä Kuolimo-järvellä kalastava Jussi Karhu ei ole kuluvan talven suhteen yhtä toivoton kuin Törrönen. Karhun mukaan Kuolimo jäätyy kymmensenttiseksi jo muutaman päivän pakkasjakson aikana. Eli parhaimmillaan lähiviikkoina. – Mutta en ole kyllä 40 vuoden kalastustouhujeni aikana tällaista talvea aikaisemmin kokenut, Karhu puuskahtaa. Marraskuun jälkeen Karhu ei ole pyytänyt kalaa myyntitarkoituksessa lainkaan. Muikun puuttuminen valikoimasta harmittaa Parikkalassa sijaitsevaa Karelia Fish Center -kalatukkua pyörittävää Kari Ikosta. Hänen mukaansa Saimaan talvikalastus perustuu lähes yksinomaan muikun varaan. Kun sitä ei pyydetä, ei sitä pysty myyntiinkään toimittamaan. – Muikusta on pula, Ikonen sanoo. Kauppahallin kalakauppias Saara Häkkinen Lappeenrannasta on muikun saatavuuden suhteen levollisella mielellä. Tähän aikaan vuodesta harva asiakas osaa muikkua kaivata ja ne, jotka nimenomaan muikkua haluavat, ottavat mielellään vastaan nyytin syksyllä pakkaseen laitettua kalaa. Vakioasiakkaat etusijalla Eteläkarjalaisen kaupan kalatiskiin tuore muikkuerä on tuotu Kuusamosta. Sen etelämpänä eivät ammattikalastajat tänä talvena ole jäälle päässeet kulkemaan. Päijänteessä kalaa nostetaan jonkin verran edelleen troolaamalla sulassa vedessä. Kuusamossa muikkua on pyydetty nuotalla joulukuun alkupuolelta lähtien mutta helpoksi eivät ammattikalastajat kelioloja sielläkään kuvaile. Se on sama kuin, jos pakkasella kusee housuun. Juha Korhonen – Jäälle pääsemiseksi on pitänyt tehdä tänä talvena paljon töitä. Lunta on Kuusamossa virallisessakin mittauspisteessä noin 70 senttiä, monin paikoin jään päällä enemmänkin, kertoo ammattikalastaja Juha Korhonen Koillismaan Luonnonkala Oy:sta. Paksu lumikerros ja sen alla heikoksi jäänyt jääpeite vaatii kalastajilta erityistä varovaisuutta ja monenlaista kikkailua. Muikkua ei ole valtakunnassa tarjolla tarpeeksi. Juha Korhonen Juha Korhosen mukaan eteläisemmän Suomen heikon muikkutilanteen huomaa kysynnässä. – Sen huomaa, että muikkua ei ole valtakunnassa tarjolla tarpeeksi. Juha Korhosen mukaan kuusamolaiset kalastajat eivät poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta ole lähteneet valikoimaan kovinta hintaa maksavaa asiakasta. Vakituisesti ostavat asiakkaat halutaan pitää tyytyväisenä. – Olisi lyhytnäköistä hommaa, jos tässä tilanteessa lähtisi myymään kalaa muutaman sentin kalliimmalla jollekin toiselle ja jättäisi vakio-ostajat ilman. Se on sama kuin, jos pakkasella kusee housuun, niin vähän aikaa se lämmittää mutta kylmä tulee myöhemmin, Korhonen sanailee. Lämpenevien talvien ratkaisumallit Ammattikalastajat kertovat kukin tahollaan laskeskelevansa, kuinka monta heikkoa jäätalvea bisnes kestää. Totta kai kalastajien keskusteluissa pohditaan myös, millaisilla välineillä jäättöminä talvina voisi työskennellä. Kalastajat Paavo ja Markku Törrönen troolaamassa muikkua Saimaalla lokakuussa.Jari Tanskanen / Yle Karhu ja Törrönen pitävät täysin mahdottomana, että tulevaisuuden ilmastonmuutostalvina muikun troolikalastusta jatkettaisiin nykyistä pitempään, jos jäitä joka tapauksessa joutuu odottamaan. Törrösen mukaan olisi aivan liian riskialtista pitää aluksia vedessä talven epävakaissa oloissa. –Siinä tulee paniikki, kun yhtäkkiä tuleekin pakkasjakso ja alukset on vedessä, Törrönen sanoo. Hän ei toistaiseksi ole keksinyt, millä keinoin muikkua lauhana talvena kannattaisi pyytää. Juha Korhonen puhuu kaluston keventämisen pakosta. Verkkokalastuksessa on kokeiltu onnistuneesti hydrokoptereita, jolla kalastaja pääsee kulkemaan heikolla jäällä ja jopa pienten sulapaikkojen yli. Muikun pyyntiin hydrokopterit eivät Korhosen mukaan sovellu. – Muikun pyynti on nuottakalastusta. Siinä on pystyttävä liikuttelemaan niin painavia lasteja, ettei hydrokopterista ole apua, Korhonen sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

200 miljoonan euron biovoimalaitoksen rakentaminen aloitetaan Oulussa ensi kesänä

2018, Tammikuu 5 - 12:49
Mistä on kyse?
  • Uuden biovoimalaitoksen investoinnit ovat 200 miljoonaa.
  • Voimalaitoksen rakennustyöt aloitetaan kesällä 2018 ja sen on määrä valmistua loppuvuonna 2020.
  • Jatkossa Oulun alueen kaukolämmöstä kaksi kolmasosaa tuotetaan uusiutuvalla energialla.
Oulun Energia aloittaa uuden biovoimalaitoksen rakentamisen Laanilaan kesäkuussa 2018. Laitoksen arvioitu valmistumisaika on marraskuussa 2020. Yhtiön mukaan uusi voimalaitos on tehokkuudeltaan ja päästöiltään parempi kuin käytöstä poistuva Toppila 1 -voimalaitosyksikkö. – Uudessa voimalaitoksessa tullaan käyttämään parasta mahdollista teknologiaa jonka seurauksena päästöt pienentyvät pienhiukkasten osalta 90 prosenttia ja rikkidioksidin osalta 75 prosenttia, Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä kertoo. Uusi voimalaitos käyttää Järvelän mukaan 50 prosenttia enemmän puuta kuin vanha voimalaitos, ja sitä kautta myös hiilidioksidipäästöt tulevat puolittumaan. Voimalaitoksen polttoainejakaumasta 70 prosenttia voi olla jatkossa puuta. Loppuosa on kiertotaloudesta saatavaa kierrätyspolttoainetta ja turvetta. Oulun alueen kaukolämmöstä kaksi kolmasosaa tuotetaan jatkossa uusiutuvalla energialla. Järvelä kertoo, että kun vanha voimalaitosyksikkö ajetaan samaan aikaan alas kun uusi rakennetaan, työvoimaan ei tule muutoksia. Polttoaineet pyritään Järvelän mukaan hankkimaan voimalaitoksen läheltä ja paikallista työtä hyödyntäen. – Voimalaitoksella turvataan se, että maakunnassa Oulun Energian polttoainehuollon kautta yli 1 000 henkeä työllistetään välillisesti. Rakennusprojekti työllistää rakennuspaikalla enimmillään noin 400 henkilöä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Venäläisnuoret sopivat somessa bilereissuja Suomen hiihtokeskuksiin – juhlivat mieluiten omissa oloissaan

2018, Tammikuu 5 - 12:22
Mistä on kyse?
  • Venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa on kääntynyt jälleen kasvuun.
  • Nyt myös venäläiset nuoret ovat alkaneen matkustaa Suomeen, muun muassa Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin.
  • Rukalle saapui uuden vuoden viettoon iso ryhmä venäläisiä nuoria, jotka ovat löytäneet ryhmämatkan sosiaalisen median kautta.
Sosiaalinen media liikuttaa nuoria pitkiäkin matkoja. Vajaan 2 000 kilometrin linja-automatka Venäjän Jaroslavlista Moskovan ja Pietarin kautta Kuusamon Rukalle on vain osa "hauskasta matkasta", jonka Ivan Sotkin on uutena vuotena tehnyt. Samaan kyytiin Sotkinin kanssa nousi Pietarista Nikolai Badin. Sekä Badin että Sotkin löysivät kimppakyydin sosiaalisen median kautta. Internetiin on perustettu "vk.com/rukafest" -sivusto, joka on kerännyt viime kesästä lähtien nuoria lumiselle retkelle länteen. – Sosiaalisen median voima on valtava. Itse kuulin tästä sivustosta ystävältäni ja innostuin asiasta, it-alalla Pietarissa työskentelevä Nikolai Badin sanoo. Nuoret venäläiset löytämässä Suomen Rukalla uutta vuotta ja venäläistä joulua viettää nyt noin 150 nuoren joukko, joka löysi tiensä tunturiin sosiaalisen median kautta. Myös useita muita nuorten ryhmiä on saapunut viettämään uutta vuotta Rukalle. Venäläisten matkailijoiden määrä Suomeen on ollut tänä talvena kovassa kasvussa. Visit Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen sanoo, että ruplan arvon nousu parin vuoden takaisesta kuopasta on lisännyt merkittävästi venäläismatkailijoiden määrää. Ja lisää on luvassa. – Kasvu tulee olemaan tuntuvaa tänä talvena edellistalveen verrattuna, Wakonen toteaa. Osa venäläisnuorista pitää suomalaisia nuoria hieman töykeinä ravintolakäyttäytymiseltään.Ensio Karjalainen / Yle Tarkat luvut venäläismatkailijoiden joulu- ja uudenvuoden ajan määristä Visit Finland saa tilastoitua tammikuun loppupuolella. – Vaikka venäläiset ovat jälleen palanneet Suomeen viettämään lomaansa, olemme vielä kaukana vuosien 2008–2014 huippuluvuista. – Myönteistä on, että Suomi kiinnostaa myös uusia kohderyhmiä. Esimerkiksi nuoret matkailijat ovat löytäneet Suomen, Wakonen jatkaa. Ruka-Kuusamo alueella viidenneksen kasvu Venäläisten paluu Pohjois-Suomeen näkyy selkeänä viime vuoden tammi-lokakuun yöpymistilastoissa. Lapissa, Kuusamo mukaan lukien, venäläisten yöpymisten määrä kasvoi 5,6 prosentilla edellisvuoden vastaavasta ajasta. Pelkästään Kuusamossa venäläismatkailijoiden määrä kasvoi tammi-lokakuussa noin 15 prosentilla edellisvuodesta. Olen käymässä täällä kymmenettä kertaa. Ivan Sotkin Kolme edellisvuotta venäläisten yöpymiset vähenivät Lapissa ja Kuusamossa reipasta vauhtia. Kun vuonna 2013 alueilla kirjattiin venäläisten yöpymisiä yli 210 000, romahti määrä 2016 mennessä reiluun 94 000:een. Viime vuoden lokakuun loppuun mennessä venäläisten yöpymisiä tilastoitiin Lapissa ja Kuusamossa reilut 75 000. Venäläiset saapuvat talvilomilleen useimmiten omilla autoillaan.Ensio Karjalainen / Yle Lähes kuuttasataa loma-asuntoa Ruka-Kuusamo alueella välittävän Lomarenkaan tilastoissa venäläisten kasvu vuodenvaihteen markkinoilla näkyy myös selvästi. – Vuoden takaisesta venäläisten osuus asiakkaistamme on kasvanut noin 20 prosentilla. Vuosi sitten edellisvuoteen verrattuna venäläismatkailijoiden osuus oli vielä pakkasen puolella, kertoo Lomarenkaan hankintajohtaja Marko Säkkinen. Ilta omien parissa Nuoret hyppivät kädet kohti lunta ripottelevaa taivasta lämmetäkseen ennen rinteeseen lähtöä. Värikkäät sukset ja laudat lojuvat lumessa. Venäläisnuoret viihtyvät rinteessä. Ohjelmaa pitää olla jokaiselle päivälle. Jos lomarahaa on enemmälti, venäläisnuorista osa sijoittaa rahansa jopa moottorikelkkasafariin tai huskyajeluun. Harvakseltaan venäläisnuori kuitenkaan shoppailee, kuten vanhemmalla venäläisväellä on tapana. Nuoret matkailijat ovat löytäneet Suomen. Katarina Wakonen Bailaaminen suomalaisnuorten kanssa ei houkuttele. Pietarilaisen Nikolai Badin tavoin venäläinen nuori viettää iltaa pääasiassa oman maansa tuttavien seurassa vuokrahuoneistossa, mutta harvakseltaan ravintolassa. – Olen kuullut että suomalaiset nuoret ovat ravintolakäytökseltään hieman töykeitä, sanoo Badin mallintaen suomalaista ravintolatyyliä kyynärpäätekniikkaa matkimalla. Nuoret muistavat lämmitellä lihaksensa ennen siirtymistä rinteeseen.Ensio Karjalainen / Yle Ehkä huhut suomalaisten töykeästä käytöksestä voivat karkoittaa osan venäläisnuorista Rukan ravintoloista. Syy voi löytyä toisaaltakin. – Me venäläiset vietämme mielellämme aikaa yhdessä. Ostamme huoneisiin ruokaa ja juomaa ja juhlimme iltaisin majoitustiloissamme, Nikolai Badin toteaa. – Emme me epäsosiaalisia ole, vaikka meitä ei kovin usein suomalaisten nuorten seurasta löydäkään, Badin naurahtaa. "Tänne on hyvä palata" Jaroslavlilaiselle Ivan Sotkinille Ruka on tuttu paikka. – Olen käymässä täällä kymmenettä kertaa, Sotkin kertoo. Muun muassa Alpit Italian ja Ranskan maisemissa nähnyt Sotkin lähti uudenvuoden alla innolla lähes 2 000 kilometrin matkalle Jaroslavlista Kuusamoon. – Tänne on hyvä palata. Suomessa ja Rukalla asiat toimivat matkailijan kannalta moitteettomasti, Sotkin kehaisee. Nikolai Badin kertoo, että keski-iältään 22–26-vuotiaiden linja-automatka Rukalle maksoi Moskovasta ja Pietarin seudulta 700 – 900 euroa henkilöä kohden. Rukalla ryhmä viettää kuusi päivää. – Matka on halpa, Badin toteaa. Lue lisää: Venäläisten matkailu Suomeen on kääntynyt kasvuun – ostoskoriin kerätään aiempaa vähemmän tavaraa
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Helppoa ja kohta ehkä hieman halvempaakin – sähköpyörällä pyöräilee sujuvasti talvellakin, huomattavaa hankintatukea harkitaan

2018, Tammikuu 4 - 09:42
Mistä on kyse?
  • Sähköpyörä on kätevä menopeli myös talvella, pyöräilyasiantuntijat vakuuttavat.
  • Sillä pääsee vaikeassakin talvikelissä eteenpäin, kunhan vain muistaa pitää huolen akun varaustehosta.
  • Pyöräilyaktiivi arvioi, että suurin kynnys sähköpyörän hankkimisessa on sen korkea hinta.
  • Sähköpyörän hankkimiseen kaavaillaankin tukea, joka madaltaisi ostokynnystä tavalliselle kuluttajalle.
Parin sadan watin sähkömoottori, monipiuhainen ohjauselektroniikka, telakassa lepäävä akku – vastaavanlaiset sähköavusteiset pyörät, tuttavallisemmin sähköpyörät, ovat hiljalleen yleistymässä myös suomalaisten kaupunkien katukuvassa. Onko sähköisestä väännöstä kuitenkaan iloa, kun ulkolämpömittari putoaa reippaasti pakkasen puolelle ja pyöräväylillä on totuteltava talvikeleihin? Oulun polkupyöräilijät yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorvan mukaan on. – Talvisin pyöräily voi ylipäänsä olla hieman raskaampaa. Ei muuta kuin sähköä päälle ja taas pääsee kevyesti liikkeelle. Akusta kannattaa pitää huolta Päivittäin useiden kilometrien työmatkan polkevan Haapakorvan mukaan talvinen sähköpyöräily ei vaadi pyöräilijältä juuri sen enempää vaivannäköä kuin tavallisella kaupunkipyörällä pyöräileminenkään. Hänen mukaan sähköpyöränkin talvikunnossapitoon kuuluvat ne tavallisimmat toimenpiteet: talvirenkaiden vaihto lisää pitoa liukkailla keleillä ja pakkasen paukkuessa pyörä nostetaan sulamaan kuivaan ja viileään sisätilaan. Pasi Haapakorvan mukaan sähköpyörän akun toimintasäde on karkeasti arvioiden puolet siitä, mitä se olisi kesällä.Paulus Markkula / Yle Ainoastaan akun kanssa pitää noudattaa erityistä huolellisuutta, kun lämpömittari painuu miinuslukemille. Haapakorvan havainnon mukaan akun toimintasäde laskee noin puoleen verrattuna kesään. – Se on muistettava ottaa sisälle, kun on kylmä. Pakkanen syö akkua poljettaessakin, mutta erityisesti jos sen jättää kylmään seisomaan, Haapakorva toteaa. Jos haluaa vielä hyvän pyörän siihen päälle, pitää pistää vielä 600–700 euroa lisää. Pasi Haapakorva Haapakorva neuvoo sähköpyörän hankkimista harkitsevaa varmistamaan, että akku irtoaa helposti pyörän rungosta. – Olen kuullut, että joissain maastopyörämalleissa akku on niin tiukasti rungossa kiinni, ettei se irtoa siitä. Kaupunkiajoon suunnitelluissa pyörissä tätä ongelmaa ei ole. Akusta kannattaa pitää huolta siksikin, että se on usein sähköpyörän kallein yksittäinen osa. Laadukas akku voi maksaa kapasiteetista riippuen useasta sadasta aina yli tuhanteen euroon. Laatu maksaa Hyvän akun lisäksi myös muiden sähköpyörän osien tulisi olla laadukkaita, Haapakorva toteaa. Hänen sähköpyörässään akku maksaa karkeasti arvioiden 700 euroa, moottori toiset 700 euroa. – Jos haluaa vielä hyvän pyörän siihen päälle, pitää pistää vielä 600–700 euroa lisää. Kaikki halukkaat eivät tulisi saamaan hankintatukea. Matti Koistisen Korkeaksi kipuavat hinnat ovat Haapakorvan arvion mukaan syy siihen, etteivät sähköpyörät ole vielä lyöneet suurissa määrin läpi Suomessa. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan Suomi onkin sähköpyöräilyssä muita Euroopan maita jäljessä. – Lähestymme kuitenkin pistettä, jossa itse kunkin tuttavapiiristä löytyy sähköpyörä. Kun tutultaan voi kysyä vinkkejä sähköpyöräilystä ja niiden määrä lisääntyy, markkinat lähtevät liikkeelle. Ministeriö kaavailee hankintatukea sähköpyöräilyyn Sähköpyörien myynti saattaa kasvaa tulevina vuosina myös hallituksen avittamana. Sähköpyörien hankkijalle suunnitellaan samankaltaista kädenojennusta kuin sähköauton hankkijoille. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on lausuntokierroksella ohjelma kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Ohjelmassa sähköpyörän ostamiseen myönnettäisiin kolmen miljoonan euron vuosittaista hankintatukea vuodesta 2019 lähtien. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen arvioi esitykseen otetun mallia Ruotsista, jossa kuluvan vuoden sähköpyörien ja -mopedien hankintatukeen on budjetoitu 35 miljoonaa euroa (Aamulehti). Siellä pyörän hankintatuki on 25 prosenttia sen hinnasta. – Suomessa tämä tarkoittaisi 2 000 euron pyörästä 500 euron hankintatukea, Koistinen selventää. Oulun polkupyöräilijät yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorvan mukaan talvinen sähköpyöräily ei vaadi pyöräilijältä sen enempää vaivannäköä kuin tavallisella kaupunkipyörällä pyöräileminenkään.Derrick Frilund / Yle Liikenne- ja viestintäministeriön esittämä vuosibudjetti on Pyöräliiton mukaan kuitenkin liian pieni. Koistisen mielestä budjetin pienuus aiheuttaa ongelmia sähköpyörämarkkinoilla. – Kaikki halukkaat eivät tulisi saamaan hankintatukea. Käytännössä vain nopeimmat saisivat sen, loput jäisivät ilman, Koistinen kertoo. Sähköpyörän hankkimista ei Koistisen mielestä kannata ainakaan hankintatuen vuoksi siirtää. Hänen mukaan esimerkiksi 250W sähköpyörä on jo nyt pitkäikäinen ja käytännöllinen sijoitus sekä kotitalouden kakkosautoon verrattava kulkuneuvo. – Tällaista pyörää ei tarvitse vakuuttaa ja huollot ovat paljon autoa halvemmat. Lisäksi sillä pääsee kaupunkialueella autoa nopeammin perille. Koistisen mielestä sähköpyörän hankkiminen on myös ekoteko sekä satsaus omaan terveyteen. Hänen mukaan Suomessa ei vielä ymmärretä, kuinka tärkeä kapistus sähköpyörä voi olla kamppailussa ilmastonmuutosta tai kansanterveysongelmia vastaan. – Jos ihmisiä saataisiin enemmän pyöräilemään, olisi se väyläverkonkin kunnossapidon kannalta paljon edullisempaa, kun autojen määrä vähenisi liikenteestä, Koistinen toteaa. Lue lisää: Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun Rapakuntoinen ostaa polkuvoimaa tuhansilla euroilla – "Sähkömaastopyörän suosio on kasvanut huimasti" Sähköpyörissä on eroja – osa tarvitsee vakuutuksen, rekisterikilvet ja raittiimman kuskin
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuinka käy erityisopiskelijoiden, kun ammattiopintojen räätälöinti muuttuu? – "Opiskelija voi ajatella, ettei selviä opinnoistaan"

2018, Tammikuu 3 - 15:15
Mistä on kyse?
  • Erityisopetuksen mukautus muuttui vuoden 2018 alusta, uuden lain myötä tavoitteet ovat kaikille opiskelijoille samat.
  • Jatkossa opiskelijan kyvyt voidaan ottaa huomioon arvioinnissa.
  • Aikaisemmin ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita voitiin räätälöidä opiskelijan mukaan.
  • Opetushallituksesta muistutetaan, että mukautus on vain yksi osa laajasta lakiuudistuksesta.
Auton konepelti ammottaa avoimena kirkkaasti valaistussa hallissa. Nuori mies tutkii silmä tarkkana auton moottoria Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikön koulutustiloissa. Juho Rönn on yksi kuudestatoista vastavalmistuneesta ajoneuvoasentajasta. Kolmivuotisessa opiskelussa muhoslaisella Rönnillä oli määriteltynä yksilölliset tavoitteet. – Lukuaineet oli tehty helpommaksi ja esimerkiksi fysiikan opiskelu oli mukautettu autoalan opiskeluihin. Rönn oli tyytyväinen saamiinsa opiskelujen helpotuksiin. – Mukautus helpotti opiskelujani huomattavasti. Erityisopettaja ja lehtori Harri Viholainen opastaa Rönniä moottorin saloihin. Mies kiittelee Rönnin aktiivisuutta opiskeluissa. – Ammattiaineissa ei ollut minkäänlaista vaikeutta, eritysopettaja Viholainen sanoo. Laki muuttui Aiemmin opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset voitiin määritellä opiskelijan osaamisen mukaan. Käytäntö on ollut voimassa ammatillisen perusopetuksen erityisopetuksessa kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuoden vaihteessa voimaan astuneen uuden lain myötä tavoitteet ovat kaikille samat. – Eli tavoitteita ei voi jättää pois tai madaltaa, kertoo ammatillinen erityisopettaja Pirjo Hiltunen Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksiköstä. Muutos ei kuitenkaan ole suuri. Anni Miettunen Jatkossa opiskelijan kyvyt voidaan ottaa huomioon arvioinnissa. Esimerkiksi ruotsinkielen kohdalla tavoite on muun muassa ymmärtää suppeasti omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyviä tekstejä sekä osata kertoa lyhyesti itsestään. – Arvioinnissa katsotaan ennen kaikkea sitä, kuinka paljon avustamista opiskelija tarvitsee, jotta hän pääsee tavoitteisiin. Hiltusen mielestä on hyvä, että arviointia voidaan mukauttaa opiskelijan mukaan, kun kaikilla on samat tavoitteet. Hän on kuitenkin muutosten suhteen odottavalla mielellä. – Sen kun tietäisimme, mitä uusi laki tuo tullessaan. Henkilökohtainen räätälöinti muuttuu Opintopäällikkö Pirjo Ruha ammattiopisto Luovista pitää uuden lain suurimpana muutoksena sitä, että ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ei voida enää räätälöidä yksilön mukaan, kuten vaikkapa Rönnin tapauksessa tehtiin. Ammatillinen erityisopettaja Pirjo Hiltunen pelkää, että muutokset voivat heikentää opiskelijan mahdollisuutta suorittaa perustutkinto ja johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen. – Toivottavasti ei näin kuitenkaan käy. Oppilaitoksissa täytyy miettiä opetusmenetelmiä ja -keinoja, ja sitä, miten tavoitteeseen päästään ja pyrkiä lisäämään ohjauksen sekä opetuksen määrää, erityisopettaja Hiltunen kertoo. Juho Rönn valmistui vastikään ajoneuvonasentajaksi.Pekka Loukkola / Yle Hiltunen uskoo, että kaikki opiskelijat eivät tule avustettuinakaan pääsemään kaikkiin tutkinnon tavoitteisiin. – Vai riittääkö, että opiskelija tekee opettajan tai työparin kanssa yhdessä jonkin työvaiheen tai vaikkapa ruotsin kielessä toistaa lauseita opettajan perässä? Hiltunen muistuttaa, että osaamistavoitteiden räätälöimättä jättäminen voi vaikuttaa opiskelijan motivaatioon. – Opiskelija voi ajatella, ettei selviä opinnoistaan, jos tavoitteet ovat liian kovat. – Mutta aika näyttää, mitä lain muutos tulee käytännössä tarkoittamaan, Hiltunen jatkaa. Opetushallituksessa toppuutellaan muutospelkoja Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen muistuttaa, että mukautus on vain yksi osa laajasta lakiuudistuksesta. Tavoitteena on uudistaa koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. – Muutos ei kuitenkaan ole suuri, Miettunen sanoo. Alan työt kiinnostavat edelleen, vaikka lisäopiskelukin on harkinnassa. Juho Rönn Miettunen kertoo, että yksilöllinen polku ja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen on edelleen tavoitteena. Jokaisen tarpeet huomioidaan, jotta tutkinto saataisiin suoritettua. – Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Erityisopetuksessa olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut 2010-luvulla. Erityisopetusta saavien opiskelijoiden määrä vaihtelee koulutusalojen suhteen. Yleisintä erityisopetus on ollut matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Lukumäärällisesti erityisopetusta saavia on eniten tekniikan ja liikenteen alalla. Tuore asentaja pohtii jo jatko-opintoja Mukautuksen muutoksen ohella myös tutkinnot uudistuvat. Myös arviointikriteerit lisääntyvät. – Ammatillisen koulutuksen uudistus muuttaa monta asiaa, Ruha sanoo. Muhoslainen Juho Rönn on vastavalmistunut ajoneuvoasentaja. Suunnitelmissa on työelämän haasteet. Opiskelu OSAOn Muhoksen yksikössä poiki jo kesätöitä ajoneuvojen parissa. Opiskelujen mukautus houkuttaa jatkamaan alalla. – Alan työt kiinnostavat edelleen, vaikka lisäopiskelukin on harkinnassa, Rönn pohtii. Juttua korjattu 3.1.2018 klo 15.57: Juho Rönnin sukunimi on Rönn, ei Rönni, kuten jutussa aikaisemmin oli. Juttua täsmennetty 4.1.2018 klo 10.02: Opintoja pystytään edelleen mukauttamaan, mutta sen mallit ovat muuttuneet uuden lain myötä. Väliotsikkoa muokattu 5.1.2018 klo 13.14 muotoon Henkilökohtainen räätälöinti muuttuu, kun se oli aiemmin muodossa Henkilökohtainen räätälöinti loppuu. Otsikkoa muokattu 8.1.2018 klo 11.28 muotoon, jossa puhutaan räätälöinnin muuttumisesta ei loppumisesta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapsen jääkiekkoharrastuksen perässä muutti koko perhe: "Kyllä mä ammatiksi tämän haluaisin"

2018, Tammikuu 2 - 20:23

Talvinen iltapäivä alkaa jo hämärtyä kun 15-vuotias Jere Pernu tulee koulusta. Aikaa on noin tunti ennen kuin on lähdettävä jäähallille C-junioreiden harjoituksiin. Jere on tänä tiistaiaamuna tosin ehtinyt olla jo aamulla seitsemältä ensimmäisissä harjoituksissaan. C-junioreilla on neljät harjoitukset viikossa. Puolustajana pelaava Jere viettää jäähallilla viikon aikana monta tuntia ja tekee lisäksi omatoimisia harjoituksia päivittäin. Viikonloppuisin ovat pelit. Mutta Jereä ei haittaa vaikka elämä on jääkiekkoa täynnä. Hän on harrastanut jääkiekkoa kymmenisen vuotta ja suhtautuu harrastukseensa vakavasti, mutta myös realistisesti. – Eka kausi on aina hankala lähteä uuteen joukkueeseen tutustumaan, mutta tästä pikku hiljaa lähdetään ylöspäin ja kehittymään. Kyllä mä ammatiksi tämän haluaisin, mutta katsoo mihin sitten riittää isompana, pohtii Jere. Puolustajana pelaavalla Jerellä on harjoituksia neljä kertaa viikossa.Terhi Varjonen/Yle "Kyllä täälläkin pystyy ihminen elämään" Jere ja hänen perheensä muuttivat loppukesällä Oulusta Vaasaan. Perheen isälle, Kimmolle, tarjoutui mahdollisuus siirtyä työssään samoihin tehtäviin Vaasaan ja perheen äiti, Arja on vielä kotona puolitoistavuotiaan Jare-pojan kanssa. Jääkiekolla oli paikanvaihdoksessa kuitenkin myös iso rooli. Kun Jeren harrastusmahdollisuudet tuntuivat Vaasassa paranevan, oli perheen päätös muutosta loppujen lopuksi helppo. – Elämä jatkuu ja kyllä täälläkin pystyy ihminen elämään ihan täysin, mukavia ihmisiä täällä, nauraa Kimmo Pernu. Ennen Jeren harjoituksiin lähtöä ehditään vaihtaa kuulumisia.Terhi Varjonen/Yle Jere pelasi ennen Vaasaan tuloaan Haukiputaan Ahmoissa ja luontainen jatkopaikka hänelle olisi ollut Oulun Kärpät. Miksi suunnaksi tulikin Vaasa? – Jokainen pelaaja kehittyy eri aikaan ja tässä vaiheessa Jerelle oli parempi vaihtoehto siirtyä Vaasaan. Todennäköisesti se peliaika on enempi täällä kuin Oulussa. Siellä on Kärpillä todella iso rinki 02-syntyneiden poikien kohdalla, ja sieltä murtaa itsensä läpi, että pääsee pelaavaan kokoonpanoon, niin se on isompi tie. Tärkeintä tuossa iässä on päästä pelaamaan, koska pelaamisessa kehittyy, kertoo Pernu. Jääkiekkoliiton seurayhteistyö Juniorijääkiekkoilijoita siirtyy seurasta toiseen jonkin verran. Pääosin siirtyjät ovat B- ja A-juniori-ikäisiä eli 17-19-vuotiaita. Tätä nuorempien junioreiden kohdalla seurasiirrot liittyvät melko usein ns. luonnollisiin syihin. Perhe muuttaa esimerkiksi työn perässä muualle ja samalla lapsen urheiluseurakin vaihtuu. Soittokierros Oulun Kärppiin, Turun palloseuraan, Tampereen Tapparaan ja Vaasan Sportiin junioritoiminnan vastaaville kertoo, että siirtoja on kausittain, mutta isoista määristä ei voi puhua. Suurimpiin seuroihin olisi kyllä tulijoita, mutta toivomus ja käytäntökin viime vuosina on ollut se, ettei liian nuorina lähdettäisi vaihtamaan seuraa. Jääkiekkoharjoituksissa menee viikossa useampi tunti.Terhi Varjonen/Yle Seuroissa ollaan yleisesti sitä mieltä, että Jääkiekkoliiton seurayhteistyöhanke on rauhoittanut nuorimpien pelaajien liikennettä seuroista toiseen. Kyseessä on ns. sateenvarjoseurahanke, jossa iso seura tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden, pienempien seurojen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi pienten seurojen tutorointia ja koulutusta. Miksi siirrytään? Joskus halu seuran vaihtoon lähtee siitä, ettei esimerkiksi tulla valmentajan kanssa toimeen tai muuten vaan halutaan vaihtaa isompaan ja nimekkäämpään seuraan. Jos jätetään pois nämä syyt vaihdoksiin, lähtevät juniorit yleensä hakemaan lisää potkua harrastukselleen. Se on toisaalta myös askel vakavampaan urheilijaelämään. Junior Sportissa viime vuodet urheilutoimenjohtajana toiminut Ari-Pekka Pajuluoma sanoo, että iso asia on sarjataso. – Jos puhutaan B-junioreista niin siellä haetaan haasteita ja sarjatasoa. Haetaan esimerkiksi SM-sarjatasoa. Siirto ei saa kuitenkaan olla vaan päähänpisto vaan se pitää miettiä tarkoin, summaa Pajuluoma. Ari-Pekka PajuluomaMerja Siirilä / Yle Yksin muuttavien nuorten kohdalla tärkeää on yhteistyö kodin ja seuran kanssa. Arjen hallinta, kuten kotityöt ja nukkuminen voivat olla nuorelle vaikeita. Viime kaudella B-junioreita siirtyi Sportiin maakunnasta puolenkymmentä. Siirto ei saa kuitenkaan olla vaan päähänpisto vaan se pitää miettiä tarkoin. Ari-Pekka Pajuluoma Jere Pernun kohdalla tilanne on eri, sillä mukana tuli koko perhe. Perussyy on kuitenkin hänelläkin sama kuin hieman vanhemmilla junioreilla. – Toivon, että saan enemmän kokemusta ja pääsen treenaamaan. Pelaaminen on tietenkin kivointa ja se, että pääsee kokeilemaan omia rajojaan, kertoo Jere. Vaasan Sportin C-juniorit pelaavat SM-sarjaa. Koulunkäynnistä ei tingitä Pernun perhe on asettunut Vaasaan hyvin. Nyt asutaan vielä vuokralla mutta ajatus on jossakin vaiheessa ryhtyä talon rakentamiseen. Ouluun jäi suht tuore omakotitalo, jota ei aluksi ollut tarkoitus myydä. He kuitenkin laittoivat sen testimielessä myytäväksi ja talo meni nopeasti kaupaksi. Pernun perheen muutto Vaasaan oli nopea, sillä kesäkuussa ei vielä tiedetty, että Jere aloittaa koulun ja harrastuksensa Vaasassa. Perhe antaa isot kiitokset Junior Sportille, koska yhteistyö koulun, kodin ja seuran välillä on toiminut hyvin. Jere pääsi liikuntapainotteiselle luokalle, joka hänellä oli ollut haaveena jo aiemminkin. Koulunkäynti ja harjoitukset pystytään suunnittelemaan niin, ettei koulukäynti jää jääkiekon jalkoihin. Vaasan Sportin C-juniorit pelaavat SM-sarjassa.Terhi Varjonen/Yle Koulunkäynnistä perheessä ei tingitä. Se on isän ja äidin mielestä Jeren päätehtävä tällä hetkellä, vaikka jääkiekko paljon aikaa viekin. Liikuntapainotteiselle luokalle pääsy antoi myös lisäpontta päätökselle lähteä Vaasaan. Perhe korostaa hyvän harrastuksen merkitystä, eikä jääkiekkoammattilaisen ura ole pääasiallinen tavoite. – Ei tässä kukaan mistään ammattilaisurasta haaveile, että hirveän hyvä harrastus tämä on ja on monesta pahasta pois kun harrastaa. Koulu on tärkeä ja siihen satsataan enemmän, tarkentaa Kimmo Pernu. Arja-äiti muistuttaa myös harrastuksen muista hyvistä puolista. – Tästä on kehittynyt terveellinen elämäntapa. On satsaus tulevaisuuteen, että on saanut harrastaa, ja onhan siinä ollut monenlaista elämystä matkan varrella jääkiekosta niin pojalle kuin vanhemmillekin, sanoo Arja Pernu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhusten arkea ja aktiivisuutta mitataan monilla mittareilla – Miljoonasäästöjen esteenä laitteiden monenkirjavuus

2018, Tammikuu 2 - 10:28

Hälytysranneke on tuttu laite monelle palveluasunnoissa asuvalle. Rannekkeet ovat kehittyneet pikkuhiljaa etäseurantalaitteiksi, kun ne rekisteröivät vanhuksen liikkumista ja nukkumista ja välittävät tiedot eteenpäin hoitajille. Myös muita keinoja on kehitetty: hahmotunnistukseen perustuvaa kuvaamista on käytetty etäseurannassa. Lattia voi olla älykäs tai erilaiset pikku anturit, jotka on laitettu vaikka jääkaapin tai vessan oveen, kertovat, miten arki sujuu. Eri tutkimusten ja kokeilujen mukaan muutokset aktiivisuudessa ennakoivat muutoksia terveydentilassa. Liikettä havainnoiva anturi mahtuu pieneen tilaan. Laitetta esitteli Esa Siivola.Jussi Mansikka / Yle – Hyviä tuloksia on myös meillä. Me tiedämme, että monesta teknologiasta voisi olla hyötyä nimenomaan ennakoivaan hoitoon, sanoo Tampereen kaupungin projektipäällikkö Tiina Karttunen. Tiina Karttunen on mukana valmistelemassa kuutoskaupunkien eli kuuden suurimman: Helsingin, Espoo, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun hanketta, jonka tavoitteena on tuoda uusia älykkäitä ratkaisuja ja innovatiivisia kokeiluja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistarpeisiin. Hankkeen rahoituspäätöstä odotetaan alkuvuodesta. Yksittäisillä ratkaisuilla ei edetä Tampereen Koukkuniemessä kaupungin palveluasuntoihin on hankittu erilaisia järjestelmiä uusiin kohteisiin niiden rakentamisen yhteydessä. Härmälässä yksityisessä Kuuselakeskuksessa on myös hyvinvointirannekkeita käytössä. Näissä paikoissa on yhteensä noin 300 asukasta etäseurannassa. Tekniikan ansiosta yöhoitajien määrää on voitu vähentää ja samalla lisätä päivähoidon resursseja. Seurantajärjestelmillä nähdään olevan isot markkinat, jos teknologia jalkautuu kotihoitoon. Terveysteknologiaa kehittävissä yrityksissä on kova hinku päästä kaupantekoon. Pistemäiset toimintaratkaisut eivät ole ratkaisu. Tiina Karttunen – Ymmärrän sen kärsimättömyyden. Niitä on kymmeniä, jopa satoja yrityksiä. Me näemme teknologian edut, mutta emme me voi lähteä erillisten ratkaisujen pohjalta loputtomiin menemään eteenpäin, Tiina Karttunen toteaa.. – Pistemäiset toimintaratkaisut eivät ole ratkaisu. Ammattilainen ja asiakas eivät pärjää, jos siellä on vähän joka tarpeeseen yksittäinen ratkaisu ja siihen oma käyttöliittymä. Tekoäly avuksi analysointiin Tällä hetkellä puuttuu yhteinen alusta, johon voitaisiin yhdistää kodeissakin käyttökelpoiset hyvinvointiteknologiat ja niiden tuottama tieto. – Tarvitsemme yhteisiä, isoja ratkaisuja siihen, ettemme ole yksittäisten teknologioiden armoilla, Tiina Karttunen määrittelee. Tiina Karttunen uskoo teknologian tuovan suuria säästöjä, mutta yhteinen alusta on ensin luotava.Yle/ Jani Aarnio Pelkkä tiedon kasaaminen ei vielä riitä. – Tiedot pitäisi yhdistää vaikka tekoälyn avulla analysoitavaksi. Akuuttihälytykset ja voinnin huononemishälytykset olisi voitava hallinnoida yhden selkeän käyttöliittymän avulla. – Hinta ei todennäköisesti olisi este. Laitospäivä maksaa Tampereella 400 euroa. – Jos ennakoivalla hoidolla voidaan vähentää vaikka yksi tai kaksi laitospäivää Tampereen noin 4 000 kotihoidon asiakkaalta laadun kärsimättä, niin me olemme miljoonia plussan puolella välittömästi, Tiina Karttunen laskee. Tervetuloa bisneksentekijät! Kokoavan tiedon esteenä on se, etteivät eri järjestelmät seurustele keskenään. Laajan yhteisen alustan edellytys on rajapintojen avoimuus. Tiedot kulkisivat, vaikka ne on koottu erilaisilla ohjelmilla. Tiina Karttunen toivottaa yritykset tervetulleiksi tällaiselle ”lautaselle” kakunjakoon. – Hei, tässä on teille alusta, joka yhdistää tietoa, kokoaa tietoa, ja välittää tietoa ammattilaisille. Jos te rajapintamäärittelyn täytätte, teillä on standardit kunnossa, niin tervetuloa meille toimimaan! Lisää aiheesta: Pikku nappulat seuraavat ikäihmisten arkea tulevaisuuden kodissa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomessa tehdään edelleen enemmän kohdunpoistoja kuin naapurimaissa – Lääkäri: Kohdunpoisto on ollut maan tapa ja suvussa kulkeva perinne

2018, Tammikuu 2 - 07:05
Mistä on kyse?
  • Kohdunpoisto on Suomessa yhä yleinen toimenpide, vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet.
  • Suomessa tehdään vuosittain noin 6 000 kohdunpoistoa.
  • Myoomat eli hyvälaatuiset lihaskasvaimet ovat yleisin syy kohdunpoistolle.
  • Myoomia ja vuotohäiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeillä tai kohdun säästävillä leikkauksilla.
  • Kohdunpoisto muuttaa lantionpohjan rakennetta ja voi aiheuttaa emättimen laskeumaa.
Hämärän tutkimushuoneen näytölle piirtyy kuva keski-ikäisen naisen kohdusta. Ultraääni paljastaa isokokoisen myooman. Se selittää potilaan kokeman paineen tunteen. Tutkimusta tekevän lääkärin mukaan myooma vaatii leikkaushoitoa. Myoomat ovat hyvälaatuisia lihaskasvaimia, ja ne voivat aiheuttaa kipua, vuotohäiriöitä tai paineen tunnetta. Ne ovat myös yleisin syy kohdunpoistolle. Niitä tehdään Suomessa vuosittain noin 6 000. Kohdunpoisto on yleisin naisille tehtävä leikkaus keisarinleikkauksen ohella. Kohtua ei leikata pois vain sen vuoksi, että joku sitä pyytää. Anne Talvensaari-Mattila Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anne Talvensaari-Mattila sanoo, että kohdunpoistoja tehdään Suomessa yhä paljon, vaikka leikkausten määrä on puolittunut 1990-luvun huippuvuosista. – Jos verrataan naapurimaihin, Ruotsiin ja Norjaan, meillä tehdään edelleen väkilukuun nähden paljon kohdunpoistoja. Kohtua voidaan tutkia ultraäänellä.Paulus Markkula / Yle Helsingin yliopistollisen keskussairaalan linjajohtaja, ylilääkäri Jari Sjöberg sanoo, että aikaisemmin kohdunpoistoleikkauksia tehtiin liikaa, mutta nyt määrä on hänen mukaansa terveellä pohjalla. Yhä useampi kohtu pystytään säästämään Talvensaari-Mattila arvelee kohtuleikkausten ison määrän johtuvan perinteestä. Myoomia ja vuotohäiriöitä hoidettiin aikaisemmin pitkälti kohdunpoistolla, kun muita hoitovaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Nykyisin ongelmiin voidaan puuttua monella tapaa. Runsaita vuotoja voidaan hillitä erilaisilla lääkkeillä, hormonikierukalla ja lämpöpallohoidolla, jossa tuhotaan kohdun limakalvoa. Myös myoomia voidaan poistaa niin, että kohtu säästyy. Myoomia voidaan hoitaa myös lääkkeillä, Talvensaari-Mattila muistuttaa. Alle kolmekymppinen nainen kertoi haluavansa kohdunpoiston, sillä hän ei ikinä halua lapsia Jari Sjöberg Hoitotapojen muuttuminen näkyy myös tilastoissa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin viime vuonna 220 kohdunpoistoa, ja kohdun säästäviä kohtuontelon tähystyksiä 170 kappaletta. Kohtua ei leikata pois kevyin perustein Anne Talvensaari-Mattila näkee kohdunpoiston perinteen istuvan suomalaisissa tiukasti. Hän kertoo potilaiden vaativan leikkausta, vaikka tarjolla olisi lievempiäkin hoitomuotoja. Asiakkaiden mielipiteitä on myös vaikea muuttaa. – Meille tulee jonkin verran potilaita, jotka ilmoittavat heti, että he haluavat kohdun pois. Lapset on tehty, eikä kohtua enää tarvita, ja kohtu on poistettu myös naisen äidiltä ja vanhemmilta siskoilta. Talvensaari-Mattila kertoo leikkauksen olevan viimeinen vaihtoehto, kun ensin on kokeiltu muut, lievemmät hoitokeinot. – Kohtua ei leikata pois vain sen vuoksi, että joku sitä pyytää. Anne-Talvensaari-Mattila kohtaa vastaanotollaan naisia, jotka vaativat kohdunpoistoa.Paulus Markkula / Yle Jari Sjöberg sanoo naisten ajattelevan tilannettaan yleensä järkevästi ja kohdunpoistoon on kypsytty vähitellen. Kohdunpoisto on edessä yleensä silloin, kun muista hoitokeinoista ei ole ollut apua. Suurin osa leikkauksista tehdään 40–50-vuotiaille, mutta vastaanotolle tulee myös nuorempia naisia. – Alle kolmekymppinen nainen kertoi haluavansa kohdunpoiston, sillä hän ei ikinä halua lapsia ja kohtu aiheuttaa paljon ongelmia, Sjöberg kertoo. Kohdunpoistoja tehdään myös hyvin nuorille naisille, mutta silloin taustalla ovat painavat syyt, kuten syöpä, Talvensaari-Mattila kertoo. Kohdunpoisto on gynekologian puolen suurimpia leikkauksia. Anne Talvensaari-Mattila Kohdunpoisto on peruuttamaton leikkaus, eikä sitä tehdä ehkäisyn vuoksi. Talvensaari-Mattila mainitsee, että naisten ajatukset perheenlisäyksestä voivat ajan mittaan muuttua. – Jos on saanut lapset parikymppisenä, voi kolmikymppisenä ajatella, ettei kohtua enää tarvitse. Nelikymppisenä saattaa kuitenkin olla uusi puoliso, jolloin lapsen hankkiminen voi olla jälleen ajankohtaista. Kohtu koetaan osaksi naiseutta Kohdunpoistojen määrä on laskenut sitä mukaa, kun uusia hoitokeinoja on keksitty. Sjöbergin mukaan myös asenneilmapiiri on muuttunut. Kaikki naiset eivät halua eroon kohdustaan, päinvastoin. Se koetaan osaksi naiseutta, vaikka kohtu itsessään on lihasmassaa, jossa ei ole mitään hormonitoimintaa. Hormonit tulevat munasarjoista. Anne Talvensaari-Mattila kertoo, että normaalikokoinen kohtu on noin nyrkin kokoinen, mutta myoomat voivat kasvattaa sitä merkittävästi.Paulus Markkula / Yle Talvensaari-Mattilan mukaan naisten halu säilyttää kohtunsa on myös vauhdittanut vaihtoehtoisten hoitomuotojen kehittämistä. Toisaalta kohdunpoiston aiheuttamia ongelmia on alettu ymmärtää paremmin. Kun kohtu poistetaan, myös lantionpohjan rakenne muuttuu. Pitkällä tähtäimellä voi esimerkiksi tulla emättimen laskeuma, kun emättimen pohja, etuseinämä tai takaseinämä lähtee laskeutumaan ja se voi laskeutua emättimestä ulos. Sen hoito vaatii uuden leikkauksen. – Vajaa kolmannes potilaista tulee kohdunpoiston jälkeen muutaman vuoden kuluttua takaisin emättimen laskeuman vuoksi. Siitä seuraa leikkauskierre. Kohdunpoisto on iso leikkaus Talvensaari-Mattilan mukaan potilaat myös monesti pitävät leikkausta pienempänä kuin se oikeasti on, eikä riskejä välttämättä haluta ymmärtää, vaikka ne leikkauspotilaille kerrotaan. Valtaosa leikkauksista sujuu ongelmitta, mutta komplikaatioitakin esiintyy. Ultraäänikuvassa näkyy keski-ikäisen naisen kohtu, jossa on isokokoinen myooma.Paulus Markkula / Yle – Kohdunpoisto on gynekologian puolen suurimpia leikkauksia, jossa on mahdollista tulla virtsateiden ja virtsajohtimien vaurioita, suolivaurioita, verenvuotoa ja tulehduksia. Päällepäin ei voi nähdä kuinka paljon esimerkiksi ongelmia aiheuttavia kiinnikkeitä löytyy, Talvensaari-Mattila sanoo ja muistelee samalla hiljattain ollutta vaikeaa leikkausta. Hänen asiakkaanaan oli ollut 47-vuotias nainen, jonka kohtu olisi näin jälkeenpäin ajateltuna ollut parempi säästää ja hoitaa oireita lääkkeillä. Nainen ei kuitenkaan halunnut syödä hormoneita. Talvensaari-Mattila näkee, että osalla naisista oleva hormonivastaisuus on yksi syy siihen, miksi kohdunpoistoja halutaan yhä runsaasti. – Olen potilaille sanonut, että ilman hormoneita meitä ei olisi olemassakaan. Miten hormonit voisivat olla niin pahoja, kun meidän oma elimistömmekin niitä tuottaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia