YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 9 min 44 s sitten

Syömishäiriöisten pallottelulle toivotaan loppua: "Miksi minua ei hoidettu ennen kuin tilanne oli äärimmillään?"

2017, Syyskuu 19 - 05:30
Syömishäiriöt
  • Syömishäiriöt ovat nykyään melko tavallisia sairauksia. Niihin sairastutaan yleensä 15-24 vuoden iässä.
  • Syömishäiriöisistä 90% on naisia ja tyttöjä, mutta nykyään myös miesten ja poikien oireilu tunnistetaan helpommin.
  • Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat anoreksia, eli pakonomainen tarve laihduttaa sekä bulimia, johon sairastunut oksentaa ravintonsa.
  • Syömishäiriöille on tyypillistä, että alkuvaiheessa sairastunut ei tunne olevansa sairas.
  • Sairastunutta ei voi pakottaa luopumaan oireistaan. Paranemiseen tarvitaan lähes aina ammattiapua sekä läheisten tukea. Suuri osa sairastuneista paranee syömishäiriöistä kokonaan.

Lähde: Syömishäiriöliitto

Tampereelta on viime vuosina tehty uteliaita opintomatkoja Seinäjoelle. Kotiintuomisina näiltä reissulta on ollut pohjalaista osaamista syömishäiriöisten hoidon keskittämisessä. Samaan pyritään nyt myös Tampereella, missä perusteilla on kaupungin oma syömishäiriöyksikkö.

Uudistus on tervetullut, sillä tähän mennessä pirkanmaalaisia sairastuneita on pahimmillaan palloteltu kouluterveydenhuollon, nuorisopsykiatrian, sisätautiosastojen ja avohoidon välillä niin, ettei minkäänlaista ehyttä hoitopolkua tunnu muodostuvan.

– Vähemmistössä ovat he, joilla kaikki sujuu ilman tappelua, jotka saavat hyvät ohjeet, joiden hoidon jatkuvuuteen panostetaan ja joilla siirtyminen osastolta avopuolelle sujuu hyvin. Lisäksi varsinkin erikoissairaanhoidon kriteerit ovat tällä hetkellä sellaiset, että täytyy olla lähes hengenvaarallisen sairas saadakseen hoitoa, kritisoi Reita Nyberg Syömishäiriöliitosta.

Nyberg kartoitti taannoin myös sairastuneiden läheisten saamaa tukea. Laajassa tutkimuksessa tyytyväisimmät vastaukset saatiin Helsingin ja Turun sairaanhoitopiireistä, ja mustimpina pisteinä erottuivat Pirkanmaan ja Oulun seudut.

– Täällä läheiset kokivat jääneensä vaille ohjeita, informaatiota ja yleistä tukea. Tilanne oli pahin täysi-ikäisten sairastuneiden omaisten kohdalla, mutta myös alaikäisten vanhemmat raportoivat jääneensä huomiotta. Tyytymättömyys tuntuu valitettavasti olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, Reita Nyberg kuvailee.

Minne laiha lapsi kuuluu?

Vaikka syömishäiriöistä puhutaan paljon, tuntuu hoitoalan ammattilaisillekin usein olevan epäselvää, miten ja kenen kuuluisi ottaa asiasta koppi ja millä intensiteetillä. Tätä juttukokonaisuutta varten haastateltu 18-vuotias tyttö kertoo esimerkkinä, että kun tiistaina kouluterveydenhuollossa todettiin, ettei hänellä ole hätää, niin jo seuraavana päivänä hän makasi sairaalaosastolla nenämahaletkuissa.

Tyypillinen pirkanmaalaistarina on se, että äiti huomaa teini-ikäisen tyttären oireilevan ja ottaa hädissään yhteyttä kouluterveydenhuoltoon. Sieltä asia etenee parhaassa tapauksessa jo ensimmäisellä kerralla johonkin suuntaan, mutta sitten alkaakin avun metsästys ja potilaan hyppyyttäminen paikasta toiseen.

Vanhemmat kokevat, että apua ja hoitoa joutuu pyytämällä pyytämään.

– Valitettavasti on tapauksia, joissa yksi palvelu on jouduttu hakemaan tuolta ja toinen täältä, tietää uuden syömishäiriökeskuksen suunnittelutyöryhmää johtava Tampereen kaupungin ylilääkäri Päivi Kiviniemi.

Perheissä ollaan hätää kärsimässä kun lapsi kotiutetaan osastolta kalenterin eikä tilanteen mukaan. Jos intensiivistä hoitoa haluaa, seuraava etappi saattaa Tampereella olla nuorisopsykiatrian osasto, missä hoidetaan kaikenlaisia sairauksia. Henkilökunnalla ei ole erityisosaamista juuri syömishäiriöisen hoitoon.

Täysi-ikäisyys ei enää katkaise hoitoa

Uuden syömishäiriöyksikön myötä tilanne selkiytyy huomattavasti Pirkanmaalla. Moniammatillinen osaaminen saadaan saman katon alle, ja liian laihaksi käyneen lapsen hoito-osoite alkaa olla kaikille selkeä.

– Esimerkiksi kouluterveydenhuollon puolella on tähän saakka oltu ihmeissään syömishäiriöepäilyjen kanssa. Jatkossa ei tarvitse enää hapuilla kun tiedetään aukottomasti, minne lapsi lähetetään, Päivi Kiviniemi sanoo.

Myös uuden yksikön ikärajattomuus tulee olemaan suuri muutos. Tähän mennessä hoitopolku on katkennut tai ainakin pahasti mutkistunut, jos lapsen 18-vuotissyntymäpäivä osuu sairauden keskelle.

– Uusi yksikkö on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta varsinaista yläikärajaa ei ole asetettu, Päivi Kiviniemi kertoo.

Kokemusasiantuntijat ääneen

Mikäli kaupunginvaltuusto marraskuussa siunaa lautakuntapäätöksen uuden yksikön perustamisesta, toivotaan toiminnan olevan käynnissä jo ensi maaliskuussa. Silloin avun piiriin pääsee myös suuri joukko heitä, jotka eivät toistaiseksi ole saaneet syömishäiriöönsä erillistä hoitoa.

– Tarkoitus ei ole siirtää kaikkia Tampereen yliopistollisen sairaalan tämänhetkisiä potilaita uuden yksikön alle, vaan haarukoida ensin se porukka, joka on tällä hetkellä hoidon ulkopuolella tai yleispalveluissa.

– Vuosi sitten laskimme, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden piirissä on 150 asiakasta, jotka hyötyisivät uudesta yksiköstä, ylilääkäri Päivi Kiviniemi kertoo.

Yksikölle etsitään parhaillaan tiloja. Saman katon alla tulee työskentelemään 14 työntekijää. Heidän lisäkseen yksikössä toivotaan kuultavan muitakin asiasta tietäviä.

– Mielenterveys- ja päihdepuolella on jo pitkään osattu hyödyntää kokemusasiantuntijoita. Tulevaisuudessa haluamme panostaa samaan syömishäiriöpuolellakin, Päivi Kiviniemi sanoo.

Paraneminen tapahtuu perheessä

Vaikka mallia uudelle yksikölle on haettu mm. Seinäjoelta, on Pirkanmaalle Kiviniemen mukaan syntymässä aivan omanlaisensa malli.

– Meillä toiminnasta alkaa vastata kaupunki eikä sairaanhoitopiiri. Lisäksi Tampere tunnetaan avohoitopainotteisuudestaan, ja tällä linjalla jatkettaneen.

Avohoidon aikana, osastojaksojen välillä ja hoitorupeaman jälkeen syömishäiriöinen toipuu kotona. Siksi uudelle syömishäiriöyksikölle asetetaan toiveita myös sairastuneiden läheisten joukossa.

– Käypä hoito -suosituksessakin todetaan, että perhepohjainen hoito on tehokkainta. Perheessä tuki jatkuu senkin jälkeen, kun se terveydenhuollon puolella lakkaa. Syömishäiriön sairastanut tyttäreni sanoi, että jos nuori jätetään yksin huolehtimaan ruokailuistaan, se on sama kuin heitteillejättö, Syömishäiriöliiton tukiryhmiä ohjaava Reita Nyberg sanoo.

Syömishäiriöiset ja heidän vanhempansa esiintyvät nimettöminä tilanteen arkaluonteisuuden vuoksi. Jos haluat lukea tarkemmin yhden pirkanmaalaisperheen kokemuksia lapsen sairastumisesta anoreksiaan ja hänen saamastaan hoidosta, katso täältä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kodinkonetekniikka helpottaa arkea – mutta vain, jos sitä osaa käyttää

2017, Syyskuu 18 - 17:58

Kodinkoneiden kirjo ulottuu tänään laajemmalle kuin aikaisemmin. Lieden, tiskikoneen, imurin ja pesukoneen lisäksi yhä useammassa kodissa on esimerkiksi jäätelökoneita, rasvakeittimiä ja erikoislaitteita munakkaiden tekoon.

Peruskahvinkeittimen sijasta tai rinnalla keittiön pöytää voi koristaa myös espressokone. Limsatkin tehdään omilla laitteilla.

Moni laite toimii yksinkertaisesti nappia painamalla tai vääntämällä. Koneeseen upotettu tietotekniikka mahdollistaa myös aparaattien ajastamisen, monipuoliset käyttöohjelmat sekä vielä niiden muokkaamisen joko näyttöpaneelilla tai älykännykällä.Risto Degerman / Yle Anturit arvioivat lautasten likaisuutta

Nykyaikaisten koneiden toimintaa ohjaavat pitkälti laitteen uumeniin upotetut anturit. Astianpesukoneissa ne saattavat esimerkiksi arvioida huuhteluveden likaisuuden perusteella, kuinka paljon koneessa olevat astiat kaipaavat pesua. Siksi hyvin esipesty lautanen saattaa harhauttaa konetta luulemaan, että työ on jo tehty.

– Se miettii sitten, että mitäpä tässä pesemään, kun lautaset ovat jo puhtaat. Säästetään energiaa eikä lämmitetä vettä turhaan, sanoo kodinkonemyyjä ja -korjaaja Jonne Törmäkangas raahelaisesta Kodinkonehuolto Pee-Tee Ky:stä.

Pyykkikoneen täyttöavustin voi mitata pyykin painoa ja annostella pesuaineen automaattisesti sen mukaan. Hienouksista huolimatta koneiden perusidea on sama kuin ennenkin.

– Pesukone on kuitenkin karkeasti ottaen sen verran yksinkertainen laite, että se vain pyörittää vedessä olevaa pyykkiä ja lämmittää sitä, Jonne Törmäkangas muistuttaa.

Jonne Törmäkangas mukaan suurin osa haluaa kodinkoneilta helppokäyttöisyyttä, kestävyyttä ja edullista hintaa.Timo Nykyri / Yle Peruskonekin kelpaa moneen käyttöön

Koulutusvastaava Mari Krook Raahen ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja cateringosastolta on tutustunut työnsä puolesta laajasti kodinkoneisiin. Hänen mielestään osa uusien laitteiden ominaisuuksista on selvästi helpottanut niiden käyttöä, mutta osa niistä voi olla melko hankaliakin.

– Saattaa olla, että niihin täytyy myös ohjelmoida toimintoja. Laitteissa on paljon valinnanvaraa, mikä voi olla käyttäjälle haastavaa.

Vaikka monipuoliset käyttömahdollisuudet saattavatkin houkutella ostamaan uudenlaisia laitteita, niiden hankintaa kannattaa pohtia tarkkaan. Paljonko jäätelökonetta lopulta käytetään ja tarvitaanko huusholliin erilliset munakas- tai donitsikone.

Kodinkoneita hankkiessa kannattaa Mari Krookin mielestä painottaa kestävyyttä ja millaisia laitteita oikeasti tulee käytettyä. Kiia Saarelan ja Emilia Luttisen kotitalouskäyttöön tarkoitetulla jäätelökoneella herkku valmistuu noin tunnissa.

Mari Krookin mielestä ennemminkin on syytä miettiä, miten hyvää peruskonetta voisi hyödyntää tehokkaasti ja monipuolisesti.

– Ainakin itse olen kotona pärjännyt ilman ohjelmoitavia laitteita, mutta toki ne ovat mukava lisä. Kyllähän niillä saa tarkkuutta ruuanvalmistukseen ja ehkä ne myös helpottavat, Mari Krook sanoo.

Harva hakee hifiherkkuja

Pesu- ja tiskikoneet ovat nykyisin pullollaan mitä monipuolisimpia ohjelmia, jotka saattavat perinteisiin koneisiin tottuneita jopa hirvittää.

– Moni sanookin, että joutuu maksamaan turhasta, kun on niin hirveästi tullut ohjelmia. Eihän näitä kaikkia tarvitse kukaan. Ne tuntuvat olevan ihmisten mielestä mukana vähän semmoisena markkinointijuttuna, sanoo Jonne Törmäkangas.

Pääosa asiakkaista etsii kaupasta joko halvinta tai keskihintaista mallia. Törmäkankaan mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan energiaystävällisyydestä ja siitä, että laite olisi vähän hiljaisempi kuin halvimmat mallit. Kaikkein hifistismipiä herkkuja ja ominaisuuksia kodinkoneilleen hakee vielä melko harva asiakas.

Mari Krookin mielestä peruskodinkoneiden hankinnassa kannattaa miettiä laitteiden laatua, halvinta ei yleensä kannata ostaa.

– Kyllä hinta ja laatu jollakin tavalla kuitenkin kulkevat käsi kädessä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun edustan merialueelta on löytynyt vainaja

2017, Syyskuu 18 - 13:03

Oulun edustan merialueelta on löytynyt viikonloppuna vainaja.

Rikoskomisario Jussi Hyrkäs Oulun poliisista kertoo, että kyseessä on miesvainaja.

Vielä ei voida kuitenkaan varmuudella sanoa, onko kyseessä reilun kahden viikon takaisessa soutuveneonnettomuudessa kadonnut mies.

Kolmen hengen seurue oli ollut liikkeellä soutuveneellä Oulun kaupungin edustalla muutaman sadan metrin päässä rannasta. Vene kaatui, ja kaksi veneessä ollutta pääsi pelastautumaan.

Kolmas veneessä ollut henkilö on ollut kateissa. Hänen etsintöjään jatkettiin vielä viime viikonloppunakin.

Viikonloppuna löytynyt ruumis havaittiin sattumalta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kilpailutus nakersi loven oululaisopiskelijoiden stipendeihin – nyt ravintolabisneksen voitot menevät tamperelaisten taskuun

2017, Syyskuu 18 - 12:06
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopiston pääkampuksen ravintolatoiminnasta vastaa lähes yksinomaan tamperelainen palveluyritys.
  • Yritys on alansa suurin toimija Suomessa.
  • Kampuksen ravintolatoiminnassa on ollut kilpailutusten aluettua viime vuosina turbulenssia.
  • Tiuhat vaihdokset ovat vaikuttaneet muun muassa Oulun ylioppilasapu ry:n toimintaan niin, että vähävaraisille opiskelijoille suunattuja stipendirahoja ei ole pystytty enää maksamaan.

Kun opiskelija nauttii lounaan Oulun yliopiston pääkampuksella, kilahtavat voitot Tampereen suuntaan.

Erikoinen tilanne on kehkeytynyt yliopiston pääkampuksen ravintola- ja kahvilatoiminnan siirryttyä lähes yksinomaan Juvenes Yhtiöt Oy:lle. Yrityksen omistavat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnat.

Linnanmaan ravintola- ja kahvilatoimintaa pyörittävä taho on vaihtunut kuluneiden kahden vuoden aikana tiuhaan. Sen jälkeen, kun ravintolat kilpailutettiin vuonna 2015, on omistaja ehtinyt vaihtua jo kahdesti.

Stipenditoiminta tyrehtyi         

Aikaisemmin Linnanmaan lounaat kokkasi Frazer Food Services ja tätä ennen Uniresta, jolla on enää yksi ravintola Linnanmaalla.

Oululaisten opiskelijoiden omistaman Unirestan poistuminen soppakauhan varresta kirvelee edelleen, sillä sen maksamien osinkojen määrä on tyrehtynyt.

OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen uskoo, että uusi ravintoloiden pyörittäjä kuuntelee opiskelijoiden toiveita herkällä korvalla.Paulus Markkula / Yle

Tällä on ollut vaikutusta muun muassa avustustoimintaan.

– Näistä osingoista on maksettu Oulun ylioppilasapu ry:n kautta stipendejä vähävaraisille opiskelijoille. Toimintaa ei ole nyt pariin vuoteen pystytty tekemään, Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen kertoo.

Stipendejä jaettiin viimeisen kerran vuonna 2015: kymmenen kappaletta. 500 euron stipendien hakukriteereinä olivat opintomenestys ja sosiaaliset perusteet.

Menetettyään viisi pääkampuksen ravintolaa Uniresta on siirtänyt voimavarojaan muun muassa lähiruoka- ja luomutuotteita myyvään kahvilatoimintaan.

Toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan uudet aluevaltaukset ovat juurtuneet Oulun kaupunkikuvaan, mutta osingonmaksukyky on silti heikko.

– Olemme joutuneet järjestämään liiketoimintaamme uudelleen, ja tämä on niellyt pääomaa. Tarkoituksenamme on päästä uudelleen kasvu-uralle, joten osinkojen maksu on jouduttu jäädyttämään.

Linnanmaan kampus on merkittävä tulonlähde

Vaikka Juveneksen ja paikallisten opiskelijayhdistysten välillä ei suoraa omistussuhdetta ole, lupaa Juvenes Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Pekka Markkula opiskelijaelämän tukemisen olevan edelleen yhtiönsä sydämen asia.

Linnanmaan ravintolatoiminnan myllerrys
  • Linnanmaan ravintolat kilpailutettiin viimeksi vuonna 2015
  • Tarjouskilpailun voitti Fazer Food Services, mutta aiempi ravintolatarjoaja Uniresta valitti päätöksestä markkinaoikeuteen
  • Markkinaoikeuden mukaan hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö oli hankintasäännösten vastainen, ja Oulun yliopiston tuli järjestää uusi tarjouskilpailu
  • Tarjouskilpailun voitti Juvenes-Yhtiöt Oy 31.5.2017.

– Omistussuhteemme on toki Tampereella, mutta olemme jo tehneet usealla eri paikkakunnalla yhteistyötä opiskelijoiden kanssa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Näin haluamme tehdä myös Oulussa.

Markkulan mukaan Linnanmaan ravintolat muodostavat merkittävän osan Juveneksen opiskelijaravintolatoiminnasta. Yhtiöllä on ravintoloita myös Vaasan, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä useassa ammatti- ja ammattikorkeakoulussa kautta maan.

Yhtiö voitti Linnanmaan ravintolakilpailutuksen kuluvan vuoden toukokuussa. Oulun ylioppilaslehti uutisoi 12. syyskuuta, että myös Unirestan omistama, muun muassa muistiinpanovälineitä myynyt kampuskauppa sulkee ovensa lokakuussa, ja luentotarvikkeiden myynti siirtyy Juvenekselle.

Juvenes on opiskelijaravintola-alan suurin toimija Suomessa. Viime vuoden vaihteessa konsernin liikevaihdosta neljännes muodostui opiskelijaravintoloista saatavista tuloista.

– Osuus on merkittävästi kasvanut alkuvuodesta uusien paikkakuntien myötä ja tulee kasvamaan jatkossa, kun muun muassa Linnanmaan kampus kasvaa, Markkula toteaa.

Oulussa yliopistolle ja ammattikorkeakoululle rakennetaan lähivuosina yhteinen suurkampus.

"Opiskelijoiden toiveita kuunnellaan paremmin"

Vaikka OYY:n rahavirrat ovat Unirestan pääkampustoiminnan vähenemisen myötä kutistuneet, on pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen luottavaisin mielin.

– Juveneksella on kokemusta opiskelijaravintolatoiminnasta. Uskon, että opiskelijoiden toiveita kuunnellaan nyt aikaisempaa paremmin.

Opiskelijoita on ehditty jo kuulla. Lukukauden ensimmäisenä päivänä opiskelijat sekä OYY huomauttivat Juvenesta salaattiannoksesta, jonka erilliselle lautaselle ottamisesta perittiin erikseen rahaa.

– Jo seuraavana päivänä annos sisältyi lounaan hintaan. Nopeaa reagointia, Manninen kiittää.

Yle Oulu kysyi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:ltä, kuinka erikoisesta tilanteesta Oulun yliopiston uudistuneessa ravintolatoiminnassa on kyse. Järjestöstä ei haluttu kommentoida jäsenjärjestöjen harjoittamaa liiketoimintaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syksy etenee, mutta tällä viikolla nautitaan poudasta – "Oikein tyypillinen syyskuun puolivälin sää"

2017, Syyskuu 18 - 11:10

Poutainen sää hellii tällä viikolla Suomea. Jonkun verran sateita voi tulla, mutta enimmäkseen on luvassa poutaa eli sateetonta säätä, ennustaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Koillisesta tulee kylmää ilmaa, joka viilentää säätä alkuviikolla, mutta loppuviikosta voi lämmetä, jos lämmin ilmamassa pääsee Suomen ylle Baltian ja Mustanmeren suunnasta, Huutonen arvioi.

Päivisin etelässä on noin 10–15 astetta, pohjoisessa noin viisi astetta.

– Siis oikein tyypillistä syyskuun puolivälin säätä, Huutonen naurahtaa.

Tänään maanantaina on pilvistä lähes koko maassa. Päivän aikana vähäisiä sateita ripottelee Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, illalla puolestaan Kaakkois-Suomessa sekä akselilla länsirannikolta Pohjois-Karjalaan.

Syksy kuitenkin etenee: viime yönä alimmat lukemat mitattiin Etelä-Suomessa, koska taivas oli pilvetön. Vihdissä lämpötila laski yhteen pakkasasteeseen ja Virolahdella 0,5 astetta nollan alapuolelle.

Lue lisää säästä: yle.fi/saa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Espoo ryhtyy maan ensimmäiseksi kolmikieliseksi kaupungiksi – Uusista tulijoista 70 prosenttia on vieraskielisiä

2017, Syyskuu 18 - 06:02

Espoolainen lastenhoitaja Sayta Kumyot muutti Thaimaasta Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hän osaa jonkin verran suomea, mutta puhuu usein suomea ja englantia sekaisin. Toiveena Kumyotilla olisi, että Espoosta saisi palvelut myös englanniksi.

– Olisi hyvä, jos kaikki kaupungin paperit voisi täyttää englanniksi, Kumyot sanoo.

Espoo vastaa tähän huutoon. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden kaupunkistrategian, jossa linjataan tavoitteeksi englannin ottaminen kolmanneksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Espoosta on näin tulossa ensimmäinen suomalainen kaupunki, jonka kanssa voi "virallisesti" asioida kolmella kielellä.

Perustuslain mukaan Suomen kansalliskieliä ovat edelleen suomi ja ruotsi. Käytännössä kuitenkin Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmikielinen kaupunki.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että syinä englannin ottamiseksi asiointikieleksi ovat vieraskielisen väestön kasvava osuus sekä kansainvälisten yritysten ja työntekijöiden houkuttelu. Kari Ahotupa / Yle

Espoon uuteen kielilinjaukseen on kaksi pääsyytä: Espoon asukkaista 15 prosenttia on vieraskielisiä ja Espoo tavoittelee asemaa Suomen kansainvälisimpänä kaupunkina.

Määrällisesti vieraskielistä väestöä asuu eniten Helsingissä, 93 000 ihmistä. Espoossa on 42 000 vieraskielistä, mutta määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Kun vieraskielisen väestönosan määrä suhteutetaan asukaslukuun, kärkipaikan ottaa Vantaa Espoon ja Helsingin tullessa heti kintereillä perässä. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa asuu selvästi vähemmän vieraskielisiä sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ennusteiden mukaan Espoo ohittaa pian Vantaan vieraskielisten osuudessa, koska Espoon uusista tulijoista peräti 70 prosenttia on vieraskielisiä.

Pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa asuu suhteellisesti eniten vieraskielistä väestöä. Espoo ottaa ennusteiden mukaan tulevaisuudessa kärkipaikan vieraskielisten suhteellisessa osuudessa.Yle uutisgrafiikka

Espoon kansainvälisyyttä kuvastaa myös se, että Suomen 9 000 kiinalaisesta kolmasosa asuu Espoossa. Kaupunki on onnistunut hankkimaan kiinalaiseksi ystävyyskaupungikseen yhden maailman suurimmista metropoleista, Shanghain.

Englanti asiointikielenä houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä

Yle tapaa Espoon elinkeinojohtajan Tuula Antolan Aalto-yliopiston kampuksella tulevan taideteollisen korkeakoulun päärakennuksen Väreen rakennustyömaan reunalla. Antola sanoo, että pelkästään Aalto-yliopiston henkilökunnasta tuhat on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Opiskelijoista vieraskielisiä on jopa 3 500.

– Me tarvitsemme pääkaupunkiseudulle ja Espooseen korkean osaamisen työpaikkoja. Teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että saisimme esimerkiksi aasialaisia yrityksiä sijoittamaan Euroopan-pääkonttoritoimintojaan tänne.

Antola sanoo, että Nokian kaltaista "yhtä suurta" työnantajaa ei enää odoteta. Sen sijaan kaupunki haluaa olla vetovoimainen kumppani kansainvälisille toimijoille, jotka haluavat vaikkapa kehittää smart- ja clean-teknologiaa.

Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoo, että kaupunki tavoittelee maaperälleen aasialaisten yritysten Euroopan-pääkonttoreita.Kari Ahotupa / Yle

– Otaniemi on myös profiloitunut hyvin vahvasti avaruusosaamiseen. Yhtenä osoituksena Euroopan avaruusteknologiajärjestö ESA on tehnyt päätöksen sijoittaa yrityskiihdyttämön tänne.

Espoon päättäjät arvioivat englannin kielen ottamisen asiointikieleksi auttavan kansainvälisten osaajien ja yritysten houkuttelemisessa kaupunkiin.

– Englannin kielellä on varmasti suuri merkitys, koska se on bisneksen yleisin kieli. Uskon, että arjen sujuvuus englannin kielellä voi olla hyvinkin ratkaisevaa.

– Omassa arjessani teen yli puolet töistäni englanniksi jo nyt. Se ei ole mikään juttu. Jos huoneeseen astuu joku, jonka kanssa tehdään töitä englanniksi, niin sitten puhutaan sitä englantia, Tuula Antola toteaa.

Asiantuntijasanasto vaikeaa

Moni muukin kaupungin 14 000 työntekijästä palvelee asiakkaitaan jo nyt kolmella kielellä. Yle vierailee Espoon keskuksessa sijaitsevassa toimistossa, jossa vastataan kaupungin asioita koskeviin soittoihin ja tiedusteluihin. Palveluneuvojat Lotta Lönnqvist ja Laura Collin vaihtavat sujuvasti neuvontakielen suomesta ruotsiin ja englantiin.

Palveluneuvoja Lotta Lönnqvist palvelee asiakkaita jo nykyisin englanniksi, mutta kysyntää jatkokoulutuksellekin hänen mukaansa olisi.Kari Ahotupa / Yle

– Tarvetta englanninkielisille palveluille on. Täällä on paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, joita ei paljon lohduta, jos puhutaan vain suomea, Lotta Lönnqvist kuvailee.

Vaikka palvelua annetaan jo nyt englanniksi, Lönnqvist arvelee, että henkilökunnan jatkokouluttaminen olisi hyväksi. Laura Collin sanoo, että englannin perussanasto ja peruskanssakäyminen on helppoa.

– Asiantuntijasanasto onkin sitten asia erikseen. Mutta on kivaa, että mekin pääsemme sitä harjoittelemaan.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvailee siirtymää englannin kielen käyttöön isoksi haasteeksi.

Palveluneuvoja Laura Collinin mielestä englanniksi on helppoa työskennellä perusasioissa, mutta asiantuntijasanasto tuottaa vielä vaikeuksia.Kari Ahotupa / Yle

– Meillä on nyt neljä vuotta aikaa vastata tähän haasteeseen. Varmasti etenemme pala kerrallaan viestinnässämme, elinkeinopalveluissamme, asiakaspalveluissamme ja kaikilla toimialoilla. Uskon, että meillä on hyvät valmiudet vastata tähän haasteeseen ja että saamme aika kattavaksi tämän palvelun seuraavan neljän vuoden aikana.

Uuden kielen mukaan ottaminen palveluvalikoimaan myös maksaa. Vielä ei ole olemassa arviota hintalapusta, mutta kaupunginjohtaja uskoo, että uudistus tulee maksamaan itse itsensä.

– Me resursoimme englannin kielen systemaattista parantamista. Jos me onnistumme englannilla asiointikielenä saamaan meidän vieraskieliset asukkaamme paremmin mukaan yhdessä tuottamaan meidän palveluitamme, niin olen ihan varma siitä, että se helpottaa taloudellista tilannettamme ja parantaa meidän kustannusvaikuttavuuttamme.

Helsinki panostaa kasvatukseen, Oulu pohtii kielivalikoimaansa

Toki muutkin Suomen kansainväliset kaupungit ovat joutuneet pohtimaan vieraskielisten palvelujensa tasoa. Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö Leila Oravisto sanoo, että Helsingissä ei ole lähdetty Espoon tavoin "julistuksen tasolle" englanninkielisten palvelujen tarjoamisessa. Käytännössä vieraskielisille on jo nyt varsin paljon palvelua englanniksi, ja perustietoa maahanmuuttajille löytyy varsin monilla eri kielillä. Helsingin verkkosivut ovat jo nyt kolmikieliset.

– Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa painotetaan englanninkielistä koulutusta ja ylipäätään helsinkiläisten kielitaidon monipuolistamista, Leila Oravisto kertoo.

Käytännön toimia tavoitteen saavuttamiseksi Helsingissä on monia. Englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta. Ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla.

Kielitaito huomioidaan myös henkilöstöä rekrytoitaessa.

– Meillä on normaalit ruotsin kielen taitovaatimukset, mutta usein pyritään palkkaamaan sellaisia työntekijöitä, joilla on muitakin kieliä hallussaan kuin suomi ja ruotsi.

Englannin kieli lisääntyy suomalaisten arjessa. Kuvassa Espoon keskuksen kirjaston kyltti kauppakeskus Entressessä.Kari Ahotupa / Yle

Oulussa on tarkoitus päättää uudesta kaupunkistrategiasta ensi vuoden alussa, ja siinä yhteydessä saatetaan tehdä linjauksia myös kielistä tai kansainvälisyydestä. Konsernipalveluyksikön johtaja Ari Heikkinen sanoo, että tämänhetkinen ICT-alan osaajien kysyntä johtaa uudenlaisiin arvioihin siitä, millä tavalla Oulu houkuttelee osaajia maailman eri kolkista.

– Paikallinen tai edes kotimainen tarjonta ei riitä nyt eikä lähitulevaisuudessa. Englanninkielisten palvelujen laajentaminen nykyisestä voi hyvin olla yksi olennainen suunta, en kuitenkaan pysty asialla spekuloimaan sen enempää.

Heikkinen muistuttaa vielä, että myös muiden kielten asemaa on pohdittava.

– Sadan kilometrin päähän Pyhäjoelle on hyvin mahdollisesti rakentumassa uusi ydinvoimala. Vaikka lupaprosessit ovat vielä kesken, meillä Oulussa varaudutaan myös siihen, että Rosatomin osallisuuden myötä venäjänkielisille palveluille tulee lähivuosina ennennäkemätöntä kysyntää.

Oulu on lobannut sen puolesta, että Suomi ja koko EU suuntaisivat katseensa arktisille alueille. Kielten näkökulmasta tämä tarkoittaisi ruotsin ja norjan kasvavaa merkitystä.

– Pohjoisen Skandinavian aivan valtaisat investointi- ja logistiikkamahdollisuudet, työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja matkailu johtavat huolehtimaan ruotsin kielen osaamisesta, joka ei nyt ole riittävällä tasolla enempää julkisissa palveluissa kuin yksityiselläkään sektorilla, Heikkinen arvioi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Martat vinkkaavat, mitkä ruoka-aineet sopisivat parhaiten limaan – vaikka ruualla leikkiminen onkin vastoin heidän periaatteitaan

2017, Syyskuu 17 - 09:00

Ilmiöksi noussut lasten ja nuorten limavillitys on herättänyt huolta muun muassa siksi, että lapset hamuavat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita limojensa raaka-aineiksi.

Kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Martat uskoo, että villityksiä tulee ja menee.

– Kesällä ilmiöksi nousivat fidget spinnerit, nyt lapset tekevät limaa. Seuraavaksi keksitään jotain muuta, Suvi Laurila Martoista pohtii.

Laurila paljastaa, että Martoilla ei ole kehitteillä vastavetona limareseptiä, jossa raaka-aineena käytettäisiin elintarvikkeita.

Turvallisimmat raaka-aineet leivontahyllyltä          

Vastaavaa reseptiä ei voisi odottaakaan martoilta, sillä se olisi vastoin heidän periaatteitaan.

– Arvostamme ruokaa niin paljon, että emme kannusta sillä leikkimään.

Elintarvikkeet ovat kuitenkin aina parempi vaihtoehto limojen tekoon kuin kodin kemikaalit, Laurila muistuttaa.

Mikäli limaa on pakko päästä kokkaamaan, Laurila kääntyisi kaupan leivontahyllyn puoleen.

– Raaka-aineet, joista saa sitkoa, saattavat toimia. Myös tuotteista, joissa on tärkkelystä, voi saada aikaan limankaltaista koostumusta.

Niitä kun näpelöidään ja leikitään, niin niihin kertyy likaa. Suvi Laurila

Lisäksi gluteenijauhot, chian siemenet, sokerimassat sekä gluteenittomassa leivonnassa käytettävät psyllium-jauheet takaavat kemikaaleja turvallisemman lopputuloksen, Laurila toteaa.

– Siltikään emme suosittelisi elintarvikkein tehtyjä limoja syötäviksi. Niitä kun näpelöidään ja leikitään, niin niihin kertyy likaa. Makuelämyskään ei välttämättä ole hyvä.

Kemikaaleilla leikkimisessä riskinsä

Laurila kokee limojen valmistuksen kodin kemikaaleilla ylipäätään ongelmalliseksi.

Kemikaaleja sisältävien tuotteiden turvallisuus testataan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Näin ollen turvallisuutta ei voida taata, kun esimerkiksi partavaahtoa kuumennetaan liman valmistuksen yhteydessä.

Oikeassa käyttötarkoituksessaan useat kodin kemikaalit ovat myös poispestäviä, jolloin ihoaltistus on lyhyt. Sen sijaan limaa valmistettaessa yhdisteet saattavat olla kosketuksessa ihon kanssa pitkäänkin, Laurila arvioi.

Terve järki ja vastuulliset huoltajat on aina oltava mukana. Suvi Laurila

Myös eri kemikaalien yhdistelmät ovat sen verran iso kysymysmerkki, että martat eivät Laurilan mukaan suosittele liman tekoa pienille kotikemisteille.

– Kemikaali A ja B voivat olla turvallisia erillään, mutta ovatko ne sitä yhdistettynä, Laurila kysyy.

– Martat kannustavat lapsia uteliaisuuteen ja yhdessä tekemiseen, mutta terve järki ja vastuulliset huoltajat on aina oltava mukana.

Lue lisää:

Lasten limavillitys tukkii viemäriputkia – Putkimiestä huolettaa: "Aika harva osaa purkaa hajulukon"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuori nainen löytyi kuolleena Raahesta – poliisi tutkii tappona

2017, Syyskuu 16 - 19:21

Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla löydettiin lauantaina iltapäivällä kuollut nuori nainen kaupungin keskustassa tyhjältä tontilta. Poliisi tutkii tapausta tappona.

Vuonna 1992 syntyneen naisen ruumiissa on poliisin mukaan ulkoisen väkivallan merkkejä.

Poliisi eristi lauantaina Raahen keskustassa alueen Fellmanin puistokadun lähellä rikospaikkatutkintaa varten.

Poliisi pyytää epäillyn rikoksen mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan Raahen poliisin numeroon 029 546 5051.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Unohda pelkkä sykkeenmittaus – tulevaisuudessa ranneke seuraa hiestäsi väsymystä, nälkää ja sitä, pidätkö juttelukaveristasi

2017, Syyskuu 16 - 13:20
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopistossa on kehitteillä ranneke, joka antaa käyttäjälleen palautetta elimistön toiminnasta, tulehduksista ja mahdollisista sairauksista.
  • Hurjimmissa visioissa ranneke voisi antaa palautetta jopa siitä, millaisia vaikutuksia toisen ihmisen kanssa käydyllä keskustelulla on käyttäjän kehoon.
  • Tutkimusryhmää johtavan professorin mukaan vuorovaikutusten seuraaminen auttaa sekä käyttäjää että tiedeyhteisöä.

Oulun yliopiston Biocenterin neljännen kerroksen kulmahuoneessa työskentelee innostunut mies.

Kehitysbiologian professori Seppo Vainion parinkymmenen vuoden unelma biologisen tutkimustiedon yhdistämisestä arkipäivän käyttötekniikkaan alkaa hiljalleen muuttua todeksi.

Vainio johtaa Oulun yliopiston Biocenterissa tutkimusryhmää, joka kehittää uudenlaista bioranneketta. Sen on määrä paljastaa ihmisen hiestä löytyvien nanohiukkasten eli eksosomien avulla, millaisessa kunnossa lihakset ja elimistö ovat, mikä on kropan energiatarve tai missä on kremppaa.

Kehon oma postijärjestelmä

Eksosomit ovat pienen pieniä nanometrien kokoisia rasvapalloja. Niitä irtoaa geeneistä, ja ne levittäytyvät hormonien tapaan eri puolille kehoa.

Niiden avulla kudokset viestittävät tietoja solujen kunnosta ja niiden tarpeista.

Professori Seppo Vainio rinnastaa eksosomien välittämän tiedon vanhaan aikojen saatossa kehittyneeseen biologiseen kieleen, jota nyt ollaan purkamassa tekniikan avulla ymmärrettävään muotoon.Paulus Markkula / Yle

– Eksosomit ovat vähän niin kuin solun postijärjestelmä. Sitä voisi verrata vaikka Oulun tai Helsingin liikennejärjestelmään, jossa autot vilistävät liikenteessä. Ne lähtevät jostakin, menevät jonnekin ja kuljettavat samalla paketteja ja posteja, Seppo Vainio kuvailee.

Kehitteillä tuntemuksia mittaava peli

Vainio on tutkinut muun muassa molekyylibiologiaa ja informaation välittymistä soluissa. Hänen haaveensa teknologian ja biologisen tutkimustiedon yhdistämisestä on poikinut laajan tutkimuskokonaisuuden.

Mukana on laaja kirjo eri alojen asiantuntijoita muun muassa biologian, lääketieteen, tekniikan, psykologian, opetuksen ja pelien kehittämisen parista.

Kiinnostavaa tässä projektissa on, millaisia asioita tulevaisuudessa voidaan tutkia kotioloissa ihmisen hiestä. Jussi Hiltunen

Vainion ja hänen ryhmänsä huikeana visiona on kehittää peli, jolla ihmisten terveydestä saataisiin perustietoa jo pelkästään hikeä tutkimalla. Tutkijoita ei kiinnosta pelkkä hiki, vaan nimenomaan sen avulla kehon ulkopuolelle geeneistä kulkeutuvat pienen pienet nanohiukkaset tai nanopallot, eksosomit.

– Kun nämä nanopallot tulevat iholle ja niitä on miljoonia, ne kuvaavat erilaisia tuntemuksia ja aistimuksia. Samalla ne heijastavat myös ihmisen olotilaa. Kun ne muuttuvat esimerkiksi stressin tai jännityksen takia, voidaan muutoksia sitten mitata.

Ryhmä pääsi Elämän peili -nimellä kulkevalla ideallaan myös Vuosisadan rakentajat -tiedekilpailun finaaliin. Kilpailussa etsitään nuorten hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta parantavia ideoita ja parhaalle tiimille on luvassa mittava tutkimusrahoitus.

Uusia mahdollisuuksia lääketieteellisiin tutkimuksiin

Nanopallojen kehitteleminen Oulussa kiinnostaa myös VTT:tä. Se haluaa selvittää, minkälaisia asioista hiestä ylipäänsä voidaan selvittää biorannekkeella ja teknisillä tunnistusvälineillä. Tarkkojen sensorien kehittäminen on yksi VTT:n omista tutkimusaloista.

– Kiinnostavaa tässä projektissa on, millaisia asioita tulevaisuudessa voidaan tutkia kotioloissa ihmisen hiestä ja miten niitä voidaan analysoida, kertoo erikoistutkija Jussi Hiltunen VTT:ltä.

Hiltusen mukaan tavoitteena on myös luoda biotiedoista laaja tietopankki, jota voitaisiin hyödyntää lääketieteen ja biologian tutkimuksessa.

Ranneke kertoisi, onko keskustelu miellyttävä

Rannekkeen avulla voitaisiin Vainion mukaan jo lähitulevaisuudessa seurata sitä, miten esimerkiksi juttutuokio toisen ihmisen kanssa vaikuttaa käyttäjään.

– Oleellinen juttu on että, me pystymme tätä kautta ikään kuin kurkistamaan elimistön sisään, Seppo Vainio sanoo.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, millaista palautetta ranneke antaa ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

Se ei ole mitään digihömppää, jossa pelaajat vain keräisivät pisteitä digiportaaliin, vaan oikeaa elämän pisteytystä. Seppo Vainio

– Oma hypoteesini on että me oikeasti tarvitsemme näitä vuorovaikutuksia.

Seppo Vainion mukaan tietojen kerääminen auttaa käytännössä niin pelaajia kuin tutkijoitakin.

– Se ei ole mitään digihömppää, jossa pelaajat vain keräisivät jotakin pisteitä jonnekin digiportaaliin, vaan tämä on oikeaa elämän pisteytystä, josta me hyödymme kaikki, Seppo Vainio visioi tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katutaiteilijan ratkaisu töhrimiseen – taloyhtiöiden tulisi tilata pysyviä teoksia seinilleen

2017, Syyskuu 15 - 07:55

Oulun ydinkeskustassa Linnankadulla sijaitsevan taloyhtiön toistuva töhriminen on herättänyt kummastusta Kiinteistöliittoa myöten.

Seiniä on sotkettu niin usein, että taloyhtiö on varannut budjettiinsa jo vuosien ajan pari tuhatta euroa töherrysten puhdistamiseen.

Noidankehä voitaisiin kuitenkin katkaista toistuvan seinän maalaamiseen sijaan graffititaiteella. Näin uskoo Oulun Katutaide ry:n aktiivi Tommi Pasanen.

– Paras keino olisi tilata seinille pysyviä teoksia. Monet taloyhtiöt ovatkin heränneet tähän ratkaisuun.

Maallikkokin tunnistaa töhryn

Ajatus, että graffitilla voisi ehkäistä töhryjen ilmaantumista seinille, voi tuntua vieraalta. Pasasen mukaan vastaus piilee kuitenkin graffitikulttuurissa.

– Pysyvää, harkiten tehtyä teosta kunnioitetaan. Ajatellaan, että tuon päälle ei kannata tuhria.

Maalaamiseen käytetty aika on Pasasen mukaan yksi erottava tekijä aidon graffititaiteen ja niin kutsutun töhryn välillä. Ensimmäistä maalataan jopa monen päivän ajan, toinen hutaistaan sekunneissa.

Oulussa graffitikulttuuri on kuitenkin hiipumaan päin, sillä moni taiteilija on muuttamassa kaupungista pois. Tommi Pasanen

– Toisaalta taiteilijana olen sitä mieltä, että kymmenessä sekunnissa voi tehdä hienon graffitin. Sellainen taito on kuitenkin hyvin harvinaista.

Vaikka taide on Pasasen mukaan makuasia, tunnistavat maallikotkin yhä paremmin aidon katutaiteen ja sotkemisen välisen eron. Näiden kahden sekoittaminen keskenään julkisessa keskustelussa on sekin Pasasen mukaan vähentynyt.

Graffitit yhä hyväksytympiä

Pitkään kotimaista graffitikulttuuria seurannut Pasanen kertoo, että sen hyväksyttävyys on 2010-luvun puolella kasvanut. Helsingin kaiken katutaiteen kieltäneestä nollatoleranssista on tultu tilanteeseen, jossa jopa kolmeentoista suomalaiskaupunkiin maalataan valtavia seinämaalauksia.

Järjestyslain mukaan spraypullon hallussapidosta voidaan määrätä 40 euron sakko. Tommi Pasanen kertoo, että lain noudattamista ei käytännössä juurikaan valvota.Marko Siekkinen / Yle

– Oulussa graffitikulttuuri on kuitenkin hiipumaan päin, sillä moni taiteilija on muuttamassa kaupungista pois.

Jotta graffititaide pysyisi elinvoimaisena, on Oulun katutaide ry parhaillaan järjestämässä Väritä Kaukovainio! -tapahtumaa.

Tapahtumassa kaupunginosan purettavaan ostoskeskukseen on kutsuttu joukko taiteilijoita maalaamaan graffititaidetta, yhdistyksen sivuilla kerrotaan.

Myös kaukovainiolaiset itse saavat kokeilla maalaamista, Pasanen kertoo.

– Tähän mennessä on tullut pelkästään myönteistä palautetta. Palautteissa on muun muassa sanottu, että on hyvä, kun saadaan väriä pintaan!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valtio suojeli yli 200 000 hehtaaria maata Pohjois-Suomessa

2017, Syyskuu 14 - 15:21

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina kaksi asetusta, joilla perustetaan 62 luonnonsuojelualuetta. Itä-Lapissa uusien suojelualueiden pinta-ala on yhteensä 197 450 hehtaaria ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa 21 870 hehtaaria.

Alueet ovat Lapissa Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven, Haapaveden, Kajaanin, Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungeissa sekä Kärsämäen, Limingan, Pyhännän, Merijärven, Sievin ja Siikalatvan kunnissa.

Suojelualueet sisältyvät pääosin EU:n Natura 2000 -verkostoon sekä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.

Lapissa mm. Koitelainen ja Vuotosalueen suot

Lapissa pääasiassa Itä-Lappiin perustetut suojelualueet edustavat alueen tyypillistä metsä- ja suoluontoa. Suojelualueista suurin on noin 50 000 hehtaarin laajuinen Koitelaisen luonnonsuojelualue.

Metsä- ja suoluontotyyppien lisäksi alueella on pienvesiä, lähteitä, tunturikankaita ja -koivikoita, kallioita, lehtoja, tulvametsiä ja metsäluhtia. Alueella on myös aktiivisen hoidon ja käytön piirissä olevia perinnebiotooppeja.

Suojelualueiden kasvillisuudessa korostuu suolajisto ja etenkin vaatelias lettolajisto. Alueen laajat boreaaliset luonnonmetsät ylläpitävät rikasta kääväkäslajistoa.

Itä-Lapin suuret suoerämaat, Kemihaaran suot, Luiron suot, Pomokaira ja Koitelainen, kuuluvat linnustoltaan Lapin ja koko maan arvokkaimpiin alueisiin. Uusiin suojelualueisiin voi tutustua TÄÄLLÄ.

Pohjois-Pohjanmaalla linnuille tärkeitä levähdyspaikkoja

Pohjois-Pohjanmaalle perustettuihin luonnonsuojelualueisiin kuuluu metsiä, soita ja lintuvesiä sekä perinneympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan suo- ja turvemaista lähes 80 % on ojitettu.

Uudet suojelualueet täydentävät merkittävästi maakunnan soidensuojelua. Useilla suoalueista on merkitystä lintujen pesimä- ja levähdysalueina. Suojeltavien alueiden joukossa on kahdeksan arvokasta lintuvettä, jotka kuuluvat myös maailmanlaajuiseen suojeltavien kosteikoiden Ramsar-verkostoon.

Suojeltavista metsäalueista osa on suojeltu vanhojen metsien suojeluohjelmalla, ja osa on hankittu suojeluun METSO-toimintaohjelman avulla. Asetuksella suojellaan niitä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan Natura 2000 -alueita, joiden suojelutoimet perustuvat luonnonsuojelulakiin.

Uudet suojelualueet ovat kartalla TÄÄLLÄ.

Metsästystä ei rajoiteta kuin poikkeustapauksissa

Kaikki uudet suojelualueet ovat Metsähallituksen hallinnassa. Itä-Lapin suojelualueet kuuluvat vapaan metsästysoikeuden alueeseen, eikä paikkakuntalaisten oikeutta metsästykseen siellä rajoiteta.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueista suurin osa on vapaan metsästysoikeuden ulkopuolella, mutta metsästyksestä on säädetty sallivia poikkeuksia. Nykyisiin metsästyskäytäntöihin tulee ministeriön mukaan muutoksia vain, kun siihen on luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksesta johtuvat erityiset perusteet.

Pohjois-Pohjanmaalle perustettujen uusien luonnonsuojelualueiden pinta-alasta noin 90 prosentilla voi metsästää jossain muodossa. Esimerkiksi hirveä voi metsästää lähes kaikilla alueella, joko koko alueella tai sen osassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuntematon mies potki kotimatkalla olleita koulupoikia Oulussa

2017, Syyskuu 14 - 12:55

Keski-ikäisen miehen epäillään pahoinpidelleen kolmea 11-vuotiasta poikaa, jotka olivat matkalla koulusta kotiin. Oulun poliisilaitoksen rikoskomisario Nina Similä kertoo, että yhden pojan vanhemmat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksen.

Teko tapahtui keskiviikkona iltapäivällä noin kello 15–15.30 Intiössä Kasarmintiellä.

– Poikia vastaan tullut keski-ikäinen mies oli ilman syytä käynyt poikien kimppuun. Mies oli liikkeellä ruosteisella mummopyörällä. Pahoipitelyn jälkeen hän jatkoi matkaansa Värtön suuntaan, Nina Similä kertoo.

Similän mukaan mies oli pahoinpidellyt poikia muun muassa potkimalla. Poikien vammoista ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Paikalle oli tullut kaksi poliisipartiota, jotka etsivät epäiltyä tekijää. Hänen henkilöllisyytensä ei ole toistaiseksi poliisin tiedossa. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä.

Epäilty mies on iältään 40–50-vuotias. Hänellä on lyhyet vaaleat hiukset ja lyhyt parta. Miehellä oli tekohetkellä yllään vaaleat housut ja musta nahkatakki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taloyhtiö puhdistaa seinän, joka sotketaan aina uudestaan – tähän työhön varataan jo ennakkoon pari tonnia vuodessa

2017, Syyskuu 14 - 12:37
Mistä on kyse?
  • Oululaisen taloyhtiön seiniä sotketaan kirjoituksilla aina uudelleen
  • Poliisi suosittelee rikosilmoituksen tekoa töhrimisestä
  • Kirjoitusten poistamisen kustannukset taloyhtiölle voi olla satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa
  • Oulun kuuluisan PASKA KAUPUNNI -seinäkirjoitus saisi jäädä paikoilleen
  • Sen päälle kuitenkin aina ilmestyy uusia tekstejä, joiden takia kirjoitus maalataan peittoon

Oulun ydinkeskustassa Linnankadulla sijaitsevan taloyhtiön isännöitsijä Seppo Niemelä katselee puhtaita talon seiniä. Rakennuksen läpi menevään käytävään on vuosien varrella tehty luvattomia tekstejä ja seiniä on sotkettu.

Kyllä se semmoinen kiukun aihe on, kun toiset sotkevat. Seppo Niemelä

Taloyhtiö poistattaa töhryt ja maalauttaa seinät aina uudelleen. Julkisivuremontin valmistuttua on mietitty keinoja saada sotkeminen kuriin. Joka vuosi budjettiin varataan pari tuhatta euroa töherrysten puhdistamiseen. Näin on tehty jo vuosien ajan.

– Varaus valvontakameraa varten on nyt tehty taloyhtiön hallituksen päätöksellä, isännöitsijä Seppo Niemelä Isännöinti OIT:stä kertoo.

Uudet seinät putsattu jo useasti      

Linnankatu 10:ssä valmistui kallis julkisivuremontti vuosi sitten. Sen jälkeen seinistä on poistettu töhryjä jo viisi kertaa. Jatkuva sotkeminen närästää taloyhtiön osakkaita ja asukkaita.

– Kyllä se semmoinen kiukun aihe on, kun toiset sotkevat meidän kalliita, hyviä pintoja ja siitä tulee sitten taloudellisia vaikutuksia, Seppo Niemelä kertoo.

Seiniin kokeillaan myös pinnoitetta, josta töhryt voisi poistaa helpommin pesemällä.

– Tosin suojaava pinnoite lähtee myös pois pesun myötä, Seppo Niemelä sanoo.

Jatkuva sotkeminen poikkeuksellista

Yksittäisten taloyhtiöiden ulkoseinien sotkeminen ei ole yleistä, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Julkisia tiloja töhritään, kuten Helsingissä metroasemia.

– Kesällä Porvoossa oli tilanne, jossa usean kiinteistön julkisivuun oli ilmestynyt yhden viikonlopun aikana graffiteja. Tekijä saatiin kuitenkin kiinni, Pynnönen kertoo.

Oululaisen taloyhtiön kiinteistön toistuva sotkeminen on Pynnösen mukaan harvinaista.

– En ole aiemmin kuullut tällaisesta. Ikävää, että kiinteistö joutuu jatkuvasti kohteeksi, Pynnönen sanoo.

Taloyhtiölle töhryistä koituu Pynnösen mukaan myös kustannuksia. Jos tekijää ei saada kiinni, niin maksajina ovat osakkeenomistajat esimerkiksi yhtiövastikkeiden korottamisen takia.

– Jos ongelma on jatkuva, ja taloyhtiö joutuu vuosittain varaamaan rahaa sotkujen poistamiseen, niin se on poikkeuksellista.

Töhriminen on rikos

Oulun poliisi saa vuosittain tietoonsa 60–100 töhrimistapausta. Rikosilmoituksen jättämisen jälkeen poliisi tutkii niitä nimikkeellä vahingonteko. Rikoslain mukaan vahingonteosta on tuomittava sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Jos kyseessä on törkeä vahingonteko, voi seurata vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

Vuosittaiset kustannukset ovat taloyhtiölle satoja euroja. Kalevi Ilkka

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan jo spraypullon hallussapidosta voidaan määrätä 40 euron sakko.

– Järjestyslaissa otetaan kantaa siihen, että spraymaalien ja muiden omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvien aineiden, kuten maalien hallussapito ilman hyväksyttävää syytä on kielletty, ja siitä seuraa sakkorangaistus.

Kiiskinen kertoo, että osa töhrijöistä saadaan kiinni.

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen suosittelee rikosilmoituksen tekoa kaikissa töhrimistapauksissa.Marko Siekkinen / Yle

– Vastikään napattiin tekijä, joka oli jättänyt jälkiä useaan paikkaan jo pitkän ajan eräässä Oulun kaupunginosassa. Vahingonkorvaukset nousevat useaan tuhanteen euroon, Kiiskinen kertoo.

Kyseessä on kuitenkin rikos. Kannattaa ilmoittaa pienimmätkin töherrykset. Markus Kiiskinen

Poliisi kannustaa ilmoittamaan kaikki töhrimiset, vaikka taloyhtiössä ei koettaisi likaamista ongelmaksi.

– Kyseessä on kuitenkin rikos. Kannattaa ilmoittaa pienimmätkin töherrykset. Me saamme tietoa ja samalla saattaa selvitä useampia samankaltaisia tekoja, Markus Kiiskinen sanoo.

Töhryä töhryn päälle

Oulun kuuluisin seinäkirjoitus PASKA KAUPUNNI on ydinkeskustan Valkealinnan talossa. Se maalataan seinään aina uudelleen. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilkka kertoo, ettei kirjoitus sinänsä haittaa asukkaita eikä taloyhtiön osakkaita. Ilkka kuitenkin ihmettelee, että joku sotkee senkin yhä uudelleen.

Valkealinnan talon seinäkirjoitus näytti tältä syyskuussa 2017.Pekka Loukkola / Yle

– Vuosittaiset kustannukset ovat taloyhtiölle satoja euroja. Teksti PASKA KAUPUNNI saisi olla sellaisenaan, mutta kun se sotketaan, niin sitten maalataan päälle, Ilkka kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomi on jämähtänyt virastoaikaan, vaikka yhä useampi voi määritellä työaikansa itse

2017, Syyskuu 13 - 14:37
Mistä on kyse?
  • Klo 8–16 työaika määrittää edelleen pitkälti suomalaisen yhteiskunnan rytmin.
  • Toisaalta suuri osa suomalaisista pystyy joustamaan kyseisestä työajasta.
  • Työajan perinteisen mallin merkitys vähenee myös siksi, että työ ja vapaa-ajan raja hämärtyy.
  • Asiantuntija ehdottaakin, että enää ei puhuttaisi päivätyöstä eroavasta työstä epätyypillisenä työnä.

Vaikka töitä tehdään yhä useammin etänä ja työ- ja vapaa-ajan raja hämärtyy digitalisaation myötä, on suomalaisten mielikuva normaalista työajasta edelleen perinteisen mallin mukainen: työpäivä on kahdeksasta neljään ja illat sekä viikonloput ovat vapaa-aikaa.

Tämä normi elää edelleen vahvana, toteaa työaikoja tutkinut yliopistonlehtori Timo Anttila Jyväskylän yliopistosta. Kun siis vertaamme niin sanottuja epänormaaleja työaikoja normaaliin, vertailukohta on perinteinen 8–16 työpäivä.

Työaikakäsityksemme on pysynyt Anttilan mukaan jopa yllättävän entisellään niin sanotussa teollisessa muodossa. Esimerkiksi viikonlopulla on edelleen oma vahva erityismerkityksensä, eikä ansiotyö kuulu siihen, Anttila sanoo. Lauantai on viikon huoltopäivä ja sunnuntai lepopäivä.

Ylemmät toimihenkilöt päivätöissä, duunareilla vuorotöitä

Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuonna 2013 tehdyssä työolotutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista kertoi tekevänsä työtä niin sanottuna normaalityöaikana, joka tapahtuu aamukuuden ja iltakuuden välillä.

Seuraavassa, vuonna 2018 alkavassa tutkimuksessa luku lienee pienempi, sillä esimerkiksi kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet edellisen tutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela muistuttaa, että eri ammattiasemien välillä on suuri ero päivätyön tekemisessä.

– Ylemmistä toimihenkilöistä yli 80 prosenttia tekee säännöllistä päivätyötä. Työntekijäammateissa tyypillistä on vuorotyö tai ilta- ja yötyö.

Suomalaiset työaikajoustojen edelläkävijöitä

Suomalaisilla on kuitenkin käytettävissä varsin paljon joustoa siinä, miten työpäivänsä ajoittaa. Hanna Sutela kertoo, että kaksi kolmesta työntekijästä pystyy joustamaan työajoissaan.

Jousto painottuu kuitenkin erityisesti ylempiin toimihenkilöihin, työntekijöillä ei joustoihin ole useinkaan mahdollisuutta, vaan työt tehdään työvuorojen mukaan. Perinteisesti miestoimihenkilöillä on korkeampi autonomia, Sutela kertoo.

– Mutta työvoima on toimihenkilöistynyt parin viime vuosikymmenen aikana ja niiden osuus, joilla on paljon autonomiaa, nousee koko ajan, Sutela sanoo.

Kalevi Rytkölä / Yle

Sitran asiantuntija Perttu Jämsén toteaakin, että työvuoroihin sidottu tuotannollinen työ on vähentynyt ja vähenee edelleen myös tulevaisuudessa. Sitä kautta entistä laajempi joukko tulee jatkossa olemaan joustojen piirissä.

Anttila tosin huomauttaa, että myös työehtoihin liittyvät asiat vaikuttavat ilta- ja viikonlopputyön teettämiseen, sillä epänormaaleihin aikoihin teetetty työ on kalliimpaa.

Myös työntekijän ikä määrittää suhtautumista joustoihin, Jämsén toteaa.

– Nuoremmat työntekijät arvostavat yleensä pidempiä vapaajaksoja. Näin voidaan tehdä irtiottoja työstä. Heillä ei ehkä ole kokemusta työn kuormittavuudesta ja siitä, miten esimerkiksi jossain kovassa kysyntätilanteessa pidemmän päivän tekeminen vaikuttaa omaan jaksamiseen.

Epänormaalista uusi normaali?

Vaikka työelämän joustot ovat monelle arkipäivää, on maailma muuttunut 90-luvusta, kun työaikalainsäädäntöä edellisen kerran uudistettiin. Nyt puhutaan siitä, että työpaikka on korvien välissä. Perttu Jämsén painottaakin lain uudistuksen tarpeellisuutta.

Jämsén haluaisi myös lopettaa käsitteiden epätyypillinen työaika tai työsuhde käytön.

Tällaisissa työsuhteissa on jo reilu kolmannes työllisistä, eli ei se enää kovin epätyypillistä ole. Perttu Jämsén

– Epätyypillisestä työstä puhuminen pitää yllä käsitystä, että tämä on jotain ihmeellistä ja poikkeustilanne, josta pitää päästä eroon. Tällaisissa työsuhteissa on jo reilu kolmannes työllisistä, eli ei se enää kovin epätyypillistä ole. Ja kun lakataan ajattelemasta sitä epätyypillisenä, sitä voidaan katsoa myös mahdollisuuksien kautta.

– Pitäisikö meidän puhua vain työstä ylipäätään? Eikä puhua siitä, millä tavalla järjestetty työ on ideaali tilanne. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja joskus muu kuin kokoaikainen työ voi olla juuri oikea vaihtoehto, Jämsén pohtii.

24/7 ei ulotu kaikkialle

Yliopistonlehtori Timo Anttila toteaa, että säännöllisen työajan hyviä puolia ovat ennustettavuus, mutta toisaalta se voi olla myös rajoittavaa. Kuitenkin, vaikka yhteiskunnan muuttumisesta 24/7-tahtiin puhutaan paljon, moni taho pyörii edelleen perinteisen aikakäsityksen mukaisesti.

– Työaika määrittää koko yhteiskunnan aikarytmiä. Sitä heijastelevat koulu, päiväkodit ja niin edelleen. Myös harrastukset sijoittuvat usein ilta- tai viikonloppuaikaan, Anttila sanoo.

Epätyypillisistä työajoista puhutaan joskus myös epäsosiaalisina työaikoina. Anttilan mukaan esimerkiksi viikonloppuun sijoittuvien töiden koetaan vähentävän mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhemmat säästivät päivähoitomaksuista kellokorttikikkailulla – seurauksena lapsille isommat ryhmäkoot

2017, Syyskuu 13 - 08:30
Mistä on kyse?
  • Monet kunnat suunnittelevat siirtyvänsä päivähoidossa kellokorttiin.
  • Kellokorttijärjestelmässä päivähoitomaksut määräytyvät ajan perusteella.
  • Oulussa järjestelmä on otettu käyttöön keväällä.
  • Saatujen kokemusten perusteella lasten päivähoitoajat ovat lyhentyneet, mutta samalla ryhmäkoot ovat kasvaneet.
  • Päiväkotien arki on muuttunut pirstaleiseksi, kun lapsia tuodaan ja haetaan pitkin päivää.

Oululaisessa Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa aamu käynnistyy pikkuhiljaa, kun lapset tuodaan hoitoon ripotellen. Jokaisen lapsen tulo- ja hakuaika kirjautuu tarkkaan hoitajien älykännykkään.

Kellokorttien käyttöönotto päivähoidossa on tehnyt oululaisten päiväkotien arjesta epätasaisempaa. Lapsia tuodaan ja haetaan pitkin päivää, kun vanhemmat säästävät päivähoitomaksuista. Lasten kannalta kellokorttien käyttäminen voi tarkoittaa lisää aikaa vanhempien kanssa kotona, mutta päiväkodeissa se tietää kasvavia ryhmäkokoja ja tiuhaan vaihtuvia kavereita, sanoo Mäntylä-Snellmanin päiväkodin johtaja Eija Salmi.

– Viimeiset lapset aamupäivisin tulevat yhdentoista pintaan ja ensimmäiset lähtevät yhden–puoli kahden aikaan. Meillä on jatkuva tulo- ja menoliikenne.

Oulussa aikaperusteinen päivähoitolaskutus on ollut voimassa viime keväästä lähtien. Sitä ennen sitä testattiin yksittäisissä päiväkodeissa.

Kärsijänä kokoaikainen lapsi

Päiväkodinjohtaja Eija Salmi on työskennellyt alalla 38 vuotta ja näkee kellokorttien vaikutuksen arjen työssään. Salmen mukaan tilanteen kärsijöinä ovat päivähoidossa kokoaikaisesti olevat lapset. He voivat olla ryhmässään tekemisissä viikon aikana yli kolmenkymmenen eri ihmisen kanssa.

Päiväkodinjohtaja Eija Salmen mukaan kellokorttijärjestelmässä on hyvää se, että päiväkodeissa tiedetään etukäteen, milloin lapset ovat paikalla.Timo Nykyri / Yle

– Määrä on kolmevuotiaalle lapselle paljon.

Myös kaveruussuhteita voi olla vaikea luoda, jos osa lapsista on hoidossa vain silloin tällöin, Salmi sanoo.

– Kaveri ei välttämättä ole joka päivä hoidossa tai se voi olla juuri silloin lähtemässä, kun toinen on tulossa. Kyllä se varmasti vaikuttaa myös lapsiin.

Kellokortti kasvattaa ryhmäkokoja

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtajan Anitta Pakasen mukaan kunnat katsovat herkästi päiväkotien käyttöasteita, mikä on johtanut ryhmäkokojen kasvuun. Hän sanoo kuntien myös rikkovan tietoisesti ryhmien maksimikokoja, sillä niistä on vaikea jäädä kiinni. Pakasen mukaan mahdollisuus ylittää ryhmäkokoja tilapäisesti pitäisi poistaa.

Yli kolmevuotiaiden päiväkotiryhmien maksimikoko on 24 lasta, mutta ryhmissä saattaa olla kirjoilla jopa 30 lasta. Näin voidaan tehdä, kun osa hoidossa olevista lapsista on osapäiväisiä.

Yhä useammin lasta on hakemassa isovanhempi. Eija Salmi

Myös opetusalan ammattijärjestö OAJ pitää tuntiperusteista maksujärjestelmää ongelmallisena. Sen mukaan aikaperusteisten maksujen myötä lapsiryhmien koostumus muuttuu jatkuvasti, mikä heikentää ryhmien yhtenäisyyttä ja vaikeuttaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Pakasen mukaan lastentarhanopettajia on suurentuneissa ryhmissä liian vähän. Lastentarhanopettajan on esimerkiksi tehtävä jokaiselle lapselle yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma.

OAJ:n mukaan vanhemmat myös saattavat taloustilanteensa vuoksi pitää lasta hoidossa mahdollisimman vähän aikaa, vaikka tämä voisi esimerkiksi kielellisen kehittymisen vuoksi tarvita laajempaa varhaiskasvatusta.

Kiitosta vanhemmilta

Mäntylä-Snellmanin päiväkodin pihalta tavoitetuilta vanhemmilta kellokortti saa kiitosta. Lapsensa hoitoon tuonut Tuukka Reinikainen sanoo, että heidän perheessä tehdään vuorotyötä ja kellokortin myötä päivähoitomaksut ovat pienentyneet.

Kellokorttijärjestelmän sujuvuutta arvioidaan Oulussa syksyn aikana.Päivi Köngäs / Yle

– Mielestäni se on reilua, Reinikainen sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Klemetti Näkkäläjärvi. Perhe asuu kahdella paikkakunnalla ja päivähoitomaksut maksetaan sen mukaan.

Vaikeinta päivähoidon tarpeen ennakointi on epäsäännöllistä keikkatyötä tekeville. Eija Salmen mukaan paras ratkaisu olisi se, että päivähoidosta maksettaisiin aidosti sen mukaan, kuinka paljon sitä käytetään.

Salme on esittänyt oman päiväkotinsa vanhemmille toiveen, etteivät nämä tekisi sopimuksia itselleen liian niukoista tuntimääristä. Pienen rahallisen säästön eteen voi joutua tekemään paljon järjestelyjä. Tämä on huomattu päiväkodeissa jo nyt.

– Yhä useammin lasta on hakemassa isovanhempi, Salmi sanoo.

Maksu tuntimäärien mukaan   

Oulussa kaupungin päivähoidon asiakasmaksut on porrastettu sen mukaan, kuinka suuresta hoitotuntien määrästä vanhemmat ja päiväkoti ovat sopineet. Mitä pienempi sovittu tuntimäärä on, sitä pienempi on myös asiakasmaksu.

Esimerkiksi jos lapsi on hoidossa keskimäärin kuusi tuntia päivässä, maksu on 75 prosenttia maksimista. Kahdeksan tunnin keskimääräisestä hoitopäivästä peritään ylin maksuluokka. Sopimuksen tulee olla voimassa vähintään viisi kuukautta.

Eija Salmen mukaan tyytyväisimpiä muutokseen ovat olleet perheet, jotka kykenevät järjestelemään töitään niin, että päivähoitomaksut pienenevät.

Tuntiperusteinen päivähoitolaskutus on Oulun lisäksi käytössä myös esimerkiksi Jyväskylässä, Liperissä ja Vantaalla. Anitta Pakasen mukaan monissa kunnissa odotetaan ensin muualta saatavia kokemuksia, ennen kuin tehdään päätöksiä siihen siirtymisestä.

Petrattavaa riittää

Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen kertoo, että Oulussa kellokorttijärjestelmän sujuvuutta arvioidaan syksyn aikana. Aikaperusteinen päivähoitolaskutus on ollut koekäytössä osassa Oulun päiväkoteja jo pitemmän aikaa. Näissä päiväkodeissa lasten hoitoaikojen huomattiin lyhentyneen.

– Rahalla on iso merkitys. Lapsiperheet laskevat tarkasti, milloin kannattaa olla kotona, Rissanen sanoo.

Päiväkodinjohtaja Eija Salmen mukaan tähän mennessä eniten ongelmia on aiheutunut toimimattomista järjestelmistä. Esimerkiksi kesän ajan päivähoitomaksuihin on tämän vuoksi jouduttu tekemään paljon korjauksia.

Rahalla on iso merkitys. Lapsiperheet laskevat tarkasti, milloin kannattaa olla kotona. Ulla Rissanen

Salmen mukaan kellokorttijärjestelmässä on hyvää se, että päiväkodeissa tiedetään etukäteen, milloin lapset ovat paikalla. Sen mukaan myös henkilökunta on paikalla oikeaan aikaan. Hoitoaikataulujen ilmoittamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

– Kaikkien lasten vanhemmat eivät ole ottaneet järjestelmää omakseen, eivätkä ilmoita hoitoaikoja ennakkoon.

Salmen mukaan näin toimivat vanhemmat ovat niitä, jotka maksavat lapsestaan täyden hoitohinnan. Tuolloin päiväkodissa joudutaan varautumaan siihen, että lapsi on hoidossa koko päiväkodin aukioloajan, vaikka niin ei olisikaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nainen putosi seitsemän metrin matkan louhikkoon Hossassa – välttyi vakavilta vammoilta

2017, Syyskuu 12 - 20:04

Hossan kansallispuistossa koettiin tiistai-iltapäivänä kauhunhetkiä, kun keski-ikäinen naishenkilö putosi jopa seitsemän metrin matkan kalliolta louhikkoon. Onnettomuus tapahtui Julma-Ölkyn kanjonissa, joka on suosittu retkeilykohde.

Hurjasta pudotuksesta huolimatta nainen saatiin louhikon pohjalta ylös tilanteeseen nähden hyvävointisena ja vakavilta vammoilta vältyttiin. Nainen nostettiin ylös Rajavartiolaitoksen helikopterilla.

– Onneksi lentosää oli sen verran hyvä, että helikopteria voitiin käyttää. Muutoin pelastustehtävä olisi ollut haastava, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Ari Virtanen toteaa.

Nainen kuljetettiin samaisella kopterilla OYS:iin hoidettavaksi.

–Tuntemattomasta syystä johtuen nainen on tullut niin lähelle kallion reunaa, että hän pudonnut. Alueella on retkeilyreittejä, mutta ne ovat kauempana kallionreunalta, Virtanen sanoo.

Korjattu sana "louhos" sanaan louhikko 13.09.2017 klo 09:15

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoren ihmisen äkkikuolema johtuu yleensä sydämen pysähtymisestä – taustalla voi olla perimä

2017, Syyskuu 12 - 11:10
Fibroosia syntyy arpeutumisen seurauksena

Fibroosia eli sidekudosta syntyy arpeutumisen seurauksena, kun kudos korvautuu sidekudokselle.

Fibroosia muodostuu elimeen, kun sen omat solut kuolevat. Sydämen lisäksi fibroosia voi yleisimmin kertyä keuhkoihin, maksaan, munuaisiin ja haimaan.

Suomessa on poikkeuksellisen paljon sydänkuolemia, joiden todennäköisenä syynä on henkilöiden sydänlihakseen kertynyt runsas sidekudos eli fibroosi.

Erityisesti nuorilla äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleilla on havaittu sydämessä runsaasti fibroosia, kertoo Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmässä työskentelevä dosentti Juhani Junttila.

– Kaikista yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy nuorilla onkin sydänlihasfibroosi, kertoo Junttila.

Fibroosi heikentää sydämen toimintakykyä        

Sydänlihas on erikoistunut verenkierron ylläpitoon. Lihaksen vaurioituessa sen solut kuoleutuvat eivätkä uusiudu. Niiden tilalle tulee fibroosia. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen sydämeen kertyy fibroosia, mutta myös oireettomilla suomalaisilla on tavattu taipumusta fibroosin lisääntymiseen.

– Sydänlihas pystyy supistumaan ja johtamaan sähköä, mutta fibroosi ei pysty kumpaankaan, Juhani Junttila kertoo.

Sidekudoksen kertyminen sydämeen haittaa sydämen toimintaa kahdella tavalla. Se heikentää sydämen pumppaustehoa ja haittaa sähköimpulssien kulkua. Tämä voi johtaa vakaviin rytmihäiriöihin.Heikki Rönty / Yle

Käytännössä fibroosi heikentää sydämen pumppaustehoa. Sähköimpulssien etenemisen vaikeutuminen voi puolestaan johtaa rytmihäiriöihin.

Geneettinen painolasti

Yksi syy sydämen fibroosin lisääntymiselle voi olla geneettinen perimä. Vuosisatojen aikana suomalaiset ovat olleet suhteellisen eristäytynyt kansa, ja siksi myös erilaiset geenimuutokset ovat voineet lisääntyä väestön perimässä.

Meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla. Juhani Junttila

Toisaalta Suomi on poikkeuksellinen maa maailmassa myös sen takia, että meillä on muita maita kattavammat tiedot myös äkkikuolemien syistä. Ruumiinavauksia tehdään lain määräämänä aina, kun selvää tietoa kuolinsyystä ei ole. Muualla tällaista lainsäädäntöä ei ole.

– Siksi meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla.

Hoitamaton verenpainetauti voi synnyttää fibroosia

Oulun kardiologian tutkimusryhmä on jo parin kymmenen vuoden ajan kerännyt aineistoa nuorten sydänperäisistä äkkikuolemista. Professori Heikki Huikurin johtama tutkimustyö on perustunut äkkikuoleman kokeneiden ruumiinavauspöytäkirjoihin sekä kuolleitten omaisten haastatteluihin.

Perintötekijöistä johtuvien sydänperäisten äkkikuolemien ennakointi on edelleen vaikeaa. Niistä ilmenee vain harvoin ennakko-oireita, kertoo dosentti Juhani Junttila. Hän kehottaa kuitenkin hakeutumaan tarkempiin tutkimuksiin, jos suvussa on vastaavia tapauksia.Timo Nykyri / Yle

– Näistä aineistoista on löydetty lisääntyvästi myös havaintoja sydänlihaksen paksuuntumisesta, joka on usein aiheutunut joko hoitamattomasta tai kokonaan diagnostisoimattomasta verenpainetaudista, kertoo Huikuri.

Sydämen paksuuntuminen johtuu siitä, että sydänlihas joutuu työskentelemään normaalia kovempaa painetta vastaan, jolloin se paksuuntuu. Sen takia sydämeen kertyy myös jonkin verran fibroosia.

Sepelvaltimotauti ja diabetes lisäävät riskiä

Sepelvaltimotaudissa merkittävä riskitekijä on diabetes. Tutkimuksissa on havaittu, että henkilöillä, joilla on diabetes ja sepelvaltimotauti, on kaksin–kolminkertainen riski kuolla sydänperäisesti ja sairastua myös sydämen vajaatoimintaan.

– Diabeetikon sydämessä rentoutumisvaihe on pidentynyt, ja on ajateltu, että se voisi johtua fibroosista, Juhani Junttila kertoo.

Sydänperäisen äkkikuoleman riskin havaitseminen on käytännössä vielä vaikeaa. Nykyiset menetelmät liittyvät lähinnä kliinisiin testeihin, joiden käyttö vaatii perusteellista tutkimustyötä.

Terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista. Juhani Junttila

Ultraäänitutkimuksilla voidaan selvittää sydämen pumppaustehoa ja sitä, onko sydänlihas paksuuntunut.

– Jos sydämen vasen kammio pumppaa noin puolella teholla, voidaan sanoa, että henkilöllä on paljon fibroosia sydänlihaksessa.

Näissä tapauksissa henkilöllä on riski saada vakavia rytmihäiriöitä, ja Junttilan mukaan heille yleensä laitetaan nykyisin jo ennaltaehkäisevästi rytmihäiriötahdistin.

– Tässä on kuitenkin vielä monia asioita, joiden kanssa pitää tehdä kovasti töitä ennen kuin uskalletaan sanoa, keillä tämä riski on, Junttila toteaa.

Kehitteillä uusia menetelmiä

Arkikäyttöön ei vielä ole olemassa yksinkertaisia menetelmiä, joilla riskiryhmään kuuluvat tunnistettaisiin niin helposti, että heille voitaisiin automaattisesti rytmihäiriötahdistimen.

Riskin ennakointikeinoja kehitetään silti koko ajan. Juhani Junttilan mukaan kehitteillä on myös uudenlaisia riskipotilaille tarkoitettuja lääkkeitä. Tällä hetkellä sellaisia ei kuitenkaan vielä ole olemassa.

Juhani Junttilan mukaan laajempiin sydäntutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos suvussa on nuorella iällä tapahtuneita äkkikuolemia, vaikka oireita ei olisikaan.

– Edelleen vanhat neuvot pätevät eli terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pakohuonepeleihin tarinoita lukkojen avaamisen sijaan – Mysteeri Experience laajenee kuuteen kaupunkiin

2017, Syyskuu 11 - 18:14

Kaupan myötä jyväskyläläisyritys tuplaa pakohuonekaupunkiensa määrän kolmesta kuuteen. Mysteeri arvioi työntekijämääränsä kasvavan kaupan jälkeen yli 30 henkilöön.

Pakopeleissä ideana on tehtäviä ratkomalla vapautua lukitusta huoneesta mahdollisimman nopeasti. Alan kasvanut viime vuosina Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti. Kilpailun kiristymien on tuonut tullessaan yrityskaupat ja alan keskittymisen.

Mysteeri Experience Oy on tähän saakka toiminut Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Real-life Room Escape Oy:n oston myötä Mysteeri laajenee Turkuun, Ouluun ja Poriin.

Tarinoilla lisää laatua

Mysteerissä uskotaan pakohuonepelien suosioon tulevaisuudessakin. Tosin kärkikamppailussa pysyminen vaatii entistä laadukkaampia pelejä. Luova johtaja Emmi Kärnä uskoo tarinallisuuteen.

– Annamme tarinoille entistä enemmän tilaa, jotta pakohuonepelit olisivat enemmän kuin erilaisten lukkojen avaamista, lupaa Kärnä.

Yrityskauppa kasvattaa Mysteerin pakopelialalla Suomen suurimmaksi toimipistekaupunkien määrällä mitaten.

Real-life Room Escape Suomi Oy:n omistaja Mikko Halonen päätyi myymään liiketoimintansa voidakseen keskittyä muihin projekteihin.

– Mysteerillä on intohimoa ja tahtoa jatkaa ja kehittää jo luomaamme toimintaa.

Mysteerin liiketoimintajohtaja Jussi Venäläinen lupaa palkata nopealla aikataululla lisää työntekijöitä kaikkiin kuuteen kaupunkiin. Yritys työllistää tämän jälkeen yli 30 henkilöä.

Pakopelissä yritetään tehtäviä ratkomalla vapautua lukitusta huoneesta mahdollisimman nopeasti.Arvo Vuorela / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Robin, Despacito vai Mikki Hiiri merihädässä? Ikivihreät kamppailevat lasten suosioista radiohittejä vastaan

2017, Syyskuu 11 - 14:30

Aamupäivällä bussissa on vain muutama matkustaja. Nämä harvat onnekkaat saavat kuullakseen konsertin, kun muutaman vuoden ikäinen lapsi laulaa heleällä äänellään Ihahaa-laulun alusta loppuun – ja ihan tismalleen oikein.

Vanhan lastenlaulun tunteella esitetty versio ilahduttaa ja laittaa samalla miettimään, mikä vuosikymmeniä vanhoissa lastenlauluissa viehättää 2010-luvun lapsia.

Yleensä ne otetaan ihan hyvin vastaan. Maria Tornberg

Oulun yliopistossa musiikkia tuleville varhaiskasvattajille opettavalla Leena Poikelalla on vastaus valmiina.

– Kun laulussa on tarttuva melodia, koskettava tarina ja se on laulettu tunteella, niin se vetoaa lapsen tunteisiin.

Lapsi rakastaa toistoa    

Eivät vanhat lastenlaulut ole kadonneet päiväkodeistakaan. Iiläisen Pikku-Iidan päiväkodin yrittäjä Maria Tornberg kertoo, että musiikkihetkissä lauletaan paljon vanhempiakin lauluja, mutta niitä ei esitellä lapsille mitenkään erityisinä perinnelauluina.

– Saatetaan kertoa, että nämä voivat olla teidän vanhemmillenne tai isovanhemmillenne tuttuja. Ne kyllä yleensä otetaan ihan hyvin vastaan.

Aikuisen mielestä joskus yksitoikkoiseltakin kuulostava laulu toimii lapsen korviin hyvin. Sellaisen mukana on esimerkiksi helppo laulaa, Leena Poikela kertoo.

– Me aikuiset luulemme, että aina pitää olla uutta, mutta lapsi rakastaa toistamista.

Mikä on taakka? Tai talja?

Vanhoissa lastenlauluissa on siis edelleen tarttumapintaa, vaikka aikaa on kulunut. Poikela muistuttaa myös vanhojen laulujen merkityksestä eri sukupolvien välillä.

– Lapsella on juuret musiikissa. Meillä mummoikäisillä on lapsille jotain sellaisia lauluja, joita voi tuoda omasta lapsuudesta.

Ja niissä omasta lapsuudesta tutuissa lauluissa sanat voivat kuulostaa nykylapsen korviin oudolta. Mikä on taakka, kuului kysymys, kun vanhat lastenlaulut olivat arvioitavana Pikku-Iidan päiväkodissa Iissä. Kuunteluvuorossa oli Ihahaa (kanna kotiin saakka, kevyt, kallis taakka).

Parhaimmillaan vieraat ja oudolta kuulostavat laulunsanat voivat myös synnyttää kysymyksiä. Leena Poikela muistaa käyneensä keskusteluja esimerkiksi reessä käytettävästä karhuntaljasta (lämmin karhuntalja reessä odottaa). Laulu voi toimia siltana eri sukupolvien välillä.

Bailaaminen tai seurustelu – kuuluvatko ne pikkulasten elämään?

Uutta lastenmusiikkia tehdään jatkuvasti ja se on usein hyvin tehtyä ja laadukasta. Toisaalta myös monen poptähden musiikki on nykypäivän lastenmusiikkia. Pikku-Iidan päiväkodissa suosikeiksi nimetään muiden muassa Robin, Antti Tuisku ja kesähitti Despacito.

Me aikuiset luulemme, että aina pitää olla uutta, mutta lapsi rakastaa toistamista. Leena Poikela

Poikela pohtii, että populaarimusiikki on aina kuulunut lasten elämään ja sitä on kuunneltu kodeissa, mutta sanoituksiin hän kehottaa kiinnittämään huomiota.

– Kuuluuko bailaaminen ja seurustelumurheet pienen lapsen elämään? Siinä olen ammattilaisena kriittinen, että se ei olisi ainakaan ainoata musiikkia, jota lapsille tarjotaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mitä yhteistä on tilintarkastajalla ja personal trainerilla? "Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan"

2017, Syyskuu 11 - 13:54
Mistä on kyse?
  • Suomessa on yli 200 000 palkansaajaa, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin.
  • Ilman työehtosopimusta työehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä työntekijän ja työnantajan välisen työsopimuksen mukaisesti. Neuvoteltavia asioita ovat muun muassa palkankorotukset ja lomaraha.
  • Erityisen yleistä sopimuksettomuus on pienillä aloilla, joissa on vähän yrityksiä ja työntekijöitä sekä uusilla ja uudehkoilla ammattialoilla.
  • Uusia työehtosopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0-2 vuodessa.

Oululainen Kari Spårman on työskennellyt tilintarkastajana vuodesta 1993 lähtien. Hän työskentelee alalla, jossa ei ole yleistä työehtosopimusta tai työnantajan kattojärjestöä.

– Tessittömyys ei näy millään tavalla, enkä koe sitä ongelmaksi. Kun töihin tullaan, tehdään työsopimus ja sillä mennään eteenpäin. Tavoitteet käydään läpi kehityskeskustelussa, ja jos ne saavutetaan, tulee bonusta ja mahdollisesti palkankorotusta, Spårman kertoo.

Tilintarkastajat tekevät etenkin keväisin pitkiä päiviä, koska yrityksissä tehdään tilintarkastuksia.

– Silloin taotaan, kun rauta on kuumaa, Spårman naurahtaa.

– En minä voi sanoa asiakkaalle, että kello on nyt 16, minulta tipahtaa kynä pöydälle. Jokainen meille töihin tuleva tietää työn luonteen. Kevät on kiireistä ja kesä on helpompaa. Tehdyt työt kirjataan ylös joka viikko ja lisätöitä korvataan rahana tai vapaana. Meillä parhaimmat pitävät sitten 6–7 viikkoa kesälomaa.

En minä voi sanoa asiakkaalle, että kello on nyt 16, minulta tipahtaa kynä pöydälle. Kari Spårman

Spårmanin mukaan työnantajia on vaikea verrata, sillä hän on työskennellyt lähes koko uransa ajan saman työnantajan palveluksessa. EY (aiemmin Ernst & Young) on yksi suurimmista yrityksistä tilintarkastus- ja konsultointialalla.

– Jos olen näin kauan ollut töissä, niin kyllä minä siellä olen tykännyt olla. Digitalisaatio on mennyt niin pitkälle, että meillä on hyvät työkalut, metodologiat ja muut. Myös työporukka on hyvä. Pienen yrityksen tilintarkastuksen hoitaa yksi tilintarkastaja, mutta pörssiyhtiöön kävelee viisi tilintarkastajaa, Spårman kertoo.

Sopimuksettomilla aloilla 200 000 työntekijää

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan vuonna 2014 yksityisen sektorin palkansaajista työehtosopimuksen piiriin kuului 84,3 prosenttia palkansaajista. Luku on kasvanut 2,3 prosenttia vuodesta 2008.

Työehtosopimusten piirissä oli kaikkiaan runsaat 1 175 000 palkansaajaa. Sopimusten ulkopuolella oli runsaat 200 000 palkansaajaa.

– Ei ole poikkeuksellista, että jollakin alalla ei ole työehtosopimusta. Erityisen yleistä sopimuksettomuus on pienillä aloilla, joilla on vähän yrityksiä ja työntekijöitä sekä uusilla ja uudehkoilla ammattialoilla, sanoo hallitussihteeri Tanja Ylitöyrä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ehkä sinne myös valikoituu tai hakeutuu sellaista väkeä, jotka pystyvät hoitamaan asian itse. Timo Voutilainen

Ylitöyrän mukaan korkeasti koulutettujen ammattialoilla on vähemmän työehtosopimuksia kuin matalasti koulutettujen. Korkeasti koulutettujen alat ovat myös pienempiä ja hajanaisempia. Esimerkiksi rakennusmiehiä ja myyjiä on paljon enemmän kuin tilintarkastajia ja ekonomisteja.

– Pienten alojen työehtosopimuksiakin on jonkin verran, mutta usein näiden alojen kohdalla ei ole niin paljon järjestäytyneitä työnantajia tai työntekijöitä, että katsottaisiin järkeväksi ryhtyä neuvottelemaan työehtosopimuksesta tai saataisiin sopimus solmittua, Ylitöyrä kertoo.

Hyvät neuvottelutaidot ovat kultaa

Ilman työehtosopimusta työsuhteen minimiehdot määräytyvät työlainsäädännön (työ- ja elinkeinoministeriö) perusteella. Mahdolliset sopimukset neuvotellaan yritys- tai henkilökohtaisesti. Neuvoteltavia asioita ovat muun muassa palkankorotukset ja lomaraha.

– Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan ja painotetaan. Ehkä aloille myös valikoituu tai hakeutuu sellaista väkeä, jotka pystyvät hoitamaan asian itse. Lain mukaan esimerkiksi perhevapaat eivät ole palkallisia lainkaan ja sairausajan palkka on paljon pienempi, mutta tiedän, että käytännöt vaihtelevat eri yrityksissä, sanoo lakimies Timo Voutilainen Suomen Ekonomisteista.

Ilman työehtosopimusta työehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä työntekijän ja työnantajan välisen työsopimuksen mukaisesti.Ismo Pekkarinen / AOP

Säännöt ovat usein yrityskohtaisia. Yritykset eivät välttämättä tiedä, miten toisessa yrityksessä asiat on sovittu. Neuvottelutaitoja tarvitaan siis molemmin puolin pöytää.

– Samalla tavalla yritykset kilpailevat osaavista työntekijöistä, eli se toimii myös toisinpäin. Toisaalta, yksilöllisiä sopimuksia voidaan tehdä myös tessillisillä aloilla ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta voidaan palkita. Ei se sitä poista, Voutilainen muistuttaa.

Palkkasuositus olennainen osa kohti tessiä

Palvelualojen ammattiliitto PAM on yrittänyt jo vuosien ajan saada kuntokeskustyöntekijät (PAM-lehti) työehtosopimuksen piiriin. Neuvottelut tyssäsivät aluksi riitaan palkkatasosta, jonka jälkeen ongelmana oli neuvotteluosapuolen puuttuminen.

– Olemme edelleen samassa tilanteessa. Työntekijät ovat hieman paremmin järjestäytyneitä kuin aikaisemmin, mutta tällä hetkellä ei ole työnantajaliittoa, joka haluaisi siitä suoraan neuvotella. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus suoraan yrityksen kanssa, mutta sellaista yritystä ei ole, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

Uusia sopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0–2 vuodessa. Tanja Ylitöyrä

Ylitalo pitää tilannetta käsittämättömänä, sillä kuntokeskusala on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Hyvin usein kuntosaleilla esimerkiksi henkilökohtaiset kunto-ohjaajat eli personal trainerit työskentelevät toiminimellä tai oman yrityksen kautta.

– Tämä on yksi seuraus siitä, ettei alalla ole työehtosopimusta. Siinä joutuu ottamaan samalla yrittäjän riskin, mutta onneksi monet ovat pärjänneet hyvin, Ylitalo sanoo.

Liikunta-alalla moni työskentelee joko osa-aikaisesti toisen työn tai opiskelujen ohella tai omalla toiminimellä.AOP

Esimerkiksi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Erityistoimihenkilöt ET ry:n laatima liikunta-alan palkkasuositus on ollut voimassa viime vuoden toukokuusta lähtien. Vähimmäispalkkasuositusta sovelletaan yksityisellä sektorilla toimivissa liikunta-alan yrityksissä, järjestöissä, liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla.

Palkkasuositus on olennainen osa matkalla kohti alan työehtosopimusta.

– Se on viitteellinen niin kauan, kunnes saamme painetta kentällä riittäväksi. Mikään liitto ei voi tehdä sopimusta, ellei jäsenistössä ole tahtoa ja voimaa. Palkkasuositus on käsittääkseni otettu hyvin vastaan ja palaute on positiivista. Se antaa myös meille lisää puhtia siihen, että tätä kannattaa jatkaa, sanoo Erityistoimihenkilöt ET ry:n puheenjohtaja Tarja Haili.

Siinä joutuu ottamaan samalla yrittäjän riskin, mutta onneksi monet ovat pärjänneet hyvin. Jaana Ylitalo

Hallitussihteeri Tanja Ylitöyrä muistuttaa, että palkkojen suuruus on alakohtaista, eikä riipu suoraan siitä, onko alalla työehtosopimusta vai ei.

– On sekä hyvin pienipalkkaisia että suuripalkkaisia aloja, joilla ei ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksia solmitaan nimenomaan työsuhteen vähimmäisehtojen turvaamiseksi, ja palkka on keskeinen työsuhteen ehto.

Uusia työehtosopimuksia solmitaan harvoin. Ylitöyrän mukaan työehtosopimuskenttä on varsin vakaa eikä siinä tapahdu paljon muutoksia.

– Lähes kaikkia olemassa olevia työehtosopimuksia jatketaan sopimuskaudesta toiseen. Toisaalta uusia sopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0–2 vuodessa. Näin ollen sopimuksettomuus ei ole mainittavasti yleistymässä. Jos syntyy aivan uusia ammatteja, näiden alojen työntekijöillä ei ole ainakaan aluksi työehtosopimusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia