YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 10 min 34 s sitten

"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

2017, Maaliskuu 27 - 20:46
Mistä on kyse?
  • Palveluiden keskittäminen käy usein reuna-alueiden kustannuksella
  • Tämä on todettu muun muassa entisessä Ylikiimingin ja Yli-Iin kunnassa, jotka kuuluvat nykyisin Ouluun
  • Asukkaidensa mukaan esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut ovat romahtaneet riittämättömälle tasolle

Ylikiimingin entisessä kunnanvaltuuston kokoussalissa kaikuu puheensorina. Eläkeliiton paikallisosaston porukka pelaa korttia. Kättennostoäänestyksessä jokainen tuomitsee epäonnistuneeksi suurkuntaliitoksen myötä tehdyt palvelujen keskittämiset ja toimitilojen tyhjennykset.

Maaliskuisena arkipäivänä Ylikiimingin kunnanvirastossa ei tehdä oikeita töitä, ei ole tehty enää vuosikausiin. Paitsi asukastuvan lounasravintolassa, jossa edelleen valmistetaan ruokaa. Hallintopalvelut siirrettiin Ouluun suurkuntaliitoksessa vuonna 2013.

Myös Yli-Iissä tilanne on sama. Kuntalaiset toivovat edes entisen kirjastotalon säilyvän yhteiskäytössä.

Yli-Iissä ja Ylikiimingissä entiset, usean lääkärin terveyskeskukset ovat nykyisin puolityhjiä. Ne ovat enää hyvinvointipisteitä, joiden palveluja asukkaat pitävät täysin riittämättöminä.

Puoli päivää töistä pois    

Perheenäiti Sari Ek Ylikiimingistä ei liioin usko keskittämisen etuihin. Hän muistelee aikaa, jolloin opettaja saattoi viedä lapsen koulusta läheiseen sijaitsevaan terveyskeskukseen, kun hoidon tarvetta tuli. Nyt välimatkat ovat kymmeniä kilometrejä.

Sari Ek ja Ville Hiltunen eivät usko, että muutos on tuonut säästöjä.Marko Siekkinen / Yle

– Tämä on ihan järjetöntä. Asiakkaiden vaivaa tai matkakustannuksia ei ole ajateltu yhtään. Eikä työnantajia, kun työntekijä joutuu olemaan pois töistä, Sari Ek tuskailee.

Hänen lapsensa lääkäri- ja hampaiden oikomishoito siirtyi työntekijöineen Ylikiimingistä Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja elämä muuttui hankalaksi.

Tämä on ihan järjetöntä. Sari Ek

Aiemmin lapsi käveli omin jaloin hammaslääkäriin. Nykyisin 140 kilometrin kuljetusurakka vie kolmisen tuntia, kun äiti lähtee Oulusta, hakee lapsen Ylikiimingin koulusta, vie Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja takaisin.

– Monet täältä käyvät töissä Oulussa. Mutta nykyisin ylikiiminkiläiset ovat huonossa asemassa työmarkkinoilla. Kuka enää palkkaa töihin perheellisen, joka poistuu aina puoleksi päiväksi töistä viemään lasta lääkäriin, Sari Ek toteaa.

Laitakaupungin valot himmenivät

Liitosalueiden kuntalaisilla on suru puserossa palvelujen katoamisesta. Ylikiimingin terveyskeskuksen entinen talonmies Ville Hiltunen muistaa terveyskeskuksen suuruuden ajat hyvin. Nykyistä tilannetta hän kommentoisi voimakkaasti, mutta saa vaivoin hillityä itsensä.

– Vaimoni meinasi tukehtua ampiaisen pistoon. Onneksi ehdimme tänne terveyskeskukseen. Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa, Ville Hiltunen purkautuu.

Ville Heikkinen olisi voinut korjata pienen putkivuodon, mutta hän ei saanut sitä tehdä.Marko Siekkinen / Yle

Hiltusen työsuhde kuntaan säilyi suurkuntaliitoksessa viiden vuoden irtisanomissuojan ansiosta, mutta tehtävät ulkoistettiin Oulun kaupungin otettua vastuun kiinteistönhoidosta. Mies kertoo, että keskittämisen myötä tullut byrokratia kieltoineen meinasi viedä hänet työuupumukseen.

Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa. Ville Heikkinen

– Tuli pieni putkivuoto, jonka olisin ennen korjannut itse puolessa tunnissa. Enää en saanut sitä tehdä. Huoltoyhtiön tilauksesta tänne kurvasi viisi autoa. Ja vielä eristemies myöhemmin, Hiltunen päivittelee.

– En todellakaan usko säästöihin hetkeäkään. Tämä on hölmöläisten hommaa!

Kiinteistöt kehityskohteina  

Uudella Oululla on parhaillaan lähes 80 vanhaa kiinteistöä niin kutsuttuina kehityskohteina. Purkupäätös on tehty kymmenestä. Paristakymmenestä jo puretusta talosta tunnetuimpia ovat Haukiputaan entinen kunnanvirasto ja Kuusisaaren tanssipaviljonki.

Myynnissä on parhaillaan parikymmentä kohdetta. Osa myyntiin tulevista kohteista vaatii asemakaavanmuutoksia käydäkseen kaupaksi. Oulun Tilakeskuksen johtajan Jouko Leskisen mukaan tarpeeton kiinteistömassa on kaikkiaan iso ongelma.

Vanhojen terveyskeskusten ohella uutta käyttöä etsitään muun muassa entisille kunnantaloille ja monille kouluille.

– Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä suhteessa palveluverkkoon ja kantokykyyn, Leskinen vahvistaa.

– Haasteellisiakin kohteita on. Kastellin koulu on mahdollinen purkukohde ja Oulunsuun koulu suojelukohde, Jouko Leskinen mainitsee.

Parikymmentä kauppaa syntynyt

Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään. Parin viime vuoden aikana kaupat on tehty esimerkiksi Taidekoulusta, Oulunsalon paloasemasta, Intiön vesitornista ja keskustan terveyskeskuksena toimineesta Sammakkotalosta.

Osa terveyskeskuksista on nykyisin vajaakäytössä.Marko Siekkinen / Yle

Uusi Oulu on jo pitkällä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämisessä. Valmisteilla oleva kansallinen sote-uudistus tuonee vastaavan kiinteistöjen kehittämistarpeen kaikkialle maahan - muutaman karenssivuoden jälkeen.

Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä. Jouko Leskinen

– Valtakunnallisesti asia on epäselvä. On arvioitu, että käytöstä tulee jäämään pois todella iso määrä kiinteistöjä. Pienelle kunnalle ainoan terveysaseman lakkauttaminen voi olla katastrofaalista.

– Oulussa sote-verkkoa on perattu jo usean vuoden ajan. Useimmat nykyisistä tiloista todennäköisesti jatkavat maakunnan palveluksessa, Jouko Leskinen toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Osaaminen, yhteistyö ja rohkeus" – nämä suomalaisen teollisuuden piirteet tunnustetaan ympäri maailman

2017, Maaliskuu 27 - 14:28
Mistä on kyse?
  • Suomessa on esimerkiksi puu-, biomassa-, peli- ja tietoliikennealalla maailmanluokan osaamista
  • Teknologia- ja teollisuusjätit ovat huomanneet tämän osaamisen – esimerkiksi kotimaista 5G-kehitystyötä seurataan silmä kovana muun muassa Nokialla, Ericssonilla ja Huaweilla
  • Suomalainen osaaminen lipuu myös uusille aloille, tästä esimerkkinä meriteknologiaan keskittyvä Norsepower Oy

Espoolaisen Koneen hissit ovat alallaan edelläkävijöitä ja lahtelainen Kemppi tuottaa huippua hitsausratkaisuissa. Espoolainen Neste on ykkönen biodieseleissä maailmalla ja vieremäläisen Ponssen älykkäät metsäkoneet edustavat huippua.

Helsinkiläinen Supercell ja espoolainen Rovio ovat pelialalla käsitteitä. Myös Nokian mahtipäivien jäljiltä Suomessa on paljon maailmanluokan osaamista josta on hyvä ponnistaa uuteen.

Alueita, joilla Suomi on eturintamassa, ovat ICT-osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi energiaratkaisuissa ja terveydenhuollossa, peliala, biomassan jalostus erilaisiksi tuotteiksi sekä suomalainen kovan luokan insinööriosaaminen meri-, kone- ja laiteteollisuudessa.

– Läpimurrot eivät synny tyhjästä, vaan niiden taustalla on pitkällä aikajänteellä luotu vahva suomalainen osaamispohja, sanoo Tekesin Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Suomalaisilla on ainutlaatuista osaamista

Hänen mukaansa Suomessa on ainutlaatuinen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyökulttuuri ja siten hyvä ympäristö uusille verkostoille ja ekosysteemeille. On jotenkin loogista että pienen maan menestyminen ei oikein muuhun kuin koulutukseen ja osaamiseen voi perustuakaan.

– Suomen toimintaympäristön ovat monet globaalit toimijat, viimeisimpänä IBM ja Rolls-Royce, todenneet olevan erityinen. Täällä yhdistyy maailmanluokan osaaminen, yhteistyön perinne ja rohkeus lähteä tekemään asioita uudella tavalla, pohtii Lahti-Nuuttila.

Jokaisen tahon, joka on todella kiinnostunut 5G-verkon kehittämisestä, tulisi olla kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Lauri Oksanen

IBM tekee tutkimusyhteistyötä suomalaisen terveyden- ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa ja Suomessa on ennestäänkin Raumalla ja Kokkolassa toimiva Rolls-Royce on ilmoittanut avaavansa Turkuun robottilaivoja kehittävän tutkimuskeskuksen. Merkittävämmäksi vaikuttimeksi ratkaisulleen yhtiö on kertonut Suomen vahvan ICT-osaamisen ja meriklusterin.

Oulussa on maailman edistyksellisin 5G–verkko

Suomessa on erittäin vahva tietoliikenneratkaisujen ympärille muodostunut innovaatioekosysteemi ja sen keihäänkärkenä on maailman edistyksellisin avoin 5G-testiverkko, 5G Test Network Finland jossa on yli 60 toimijaa – mukaan lukien maailman kolme suurinta verkkovalmistajaa Nokia, Ericsson ja Huawei.

– Jokaisen tahon, joka on todella kiinnostunut 5G-verkon kehittämisestä, tulisi olla kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Meillä on ainutlaatuinen tutkimuskonsortio, luonnehtii verkkotutkimusjohtaja Lauri Oksanen Nokiasta. Noin sadantuhannen työntekijän yritys työllistää Suomessa nykyisellään noin 6 000 ihmistä. Heistä yli kolmasosa, noin 2 300, on Oulussa.

Tutkimusyhteistyötä tekevän Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija.Risto Degerman / Yle

Tutkimusyhteistyötä tekevän Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija. Tulevaisuuden teknologioilla voidaan saavuttaa ääretöntä tiedonsiirtokapasiteettia ja merkittävästi kasvavaa energiatehokkuutta.

Nokian VTT:lle ja Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikölle toimittamat Suomen ensimmäiset 5G-teknologiaan perustuvat radiolaitteet mahdollistavat esimerkiksi itseohjautuvat autot ja laitteiden reaaliaikaisen etäohjauksen.

Oulussa on ainutlaatuinen toimintaympäristö ja pitkät perinteet teollisuuden ja yliopiston välisessä yhteistyössä alkaen ensimmäisestä 3G-kehitysalustasta, sanoo akatemiaprofessori Matti Latva-aho CWC-tutkimusyksiköstä.

Avoin 5G-testiverkko kattaa jo koko Linnanmaan kampuksen Oulussa. Se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden testata tulevaisuuden tietoliikennetarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

– Tämän ekosysteemin fokuksessa on digitaalinen ja verkottunut tulevaisuuden yhteiskunta, linjaa Lahti-Nuuttila.

Puu muovin korvaajana voi olla suuri tarina

Uutta on tulossa biomateriaaleissa ja -kemikaaleissa kuten puukuidusta tekstiilejä ja muovin korvikkeita tai ainesosia lääkkeisiin.

– Esimerkiksi Paptic Oy valmistaa puupohjaisia kasseja muovikassin korvaajaksi. Muovikassejahan päätyy maailman meriin, mikä on iso ongelma, kertoo Lahti-Nuuttila.

Papticin uusi patentoitu teknologia mahdollistaa uuden mullistavan puukuitutuotteen valmistuksen, jolla on muovinkaltaisia ominaisuuksia. Sillä voi korvata esimerkiksi muovikalvoa pusseissa ja pakkausissa.

Olemme käytännön esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta. Tuomas Mustonen

Yrityksen käyttämä uusi teknologia perustuu VTT:llä tehtyyn pitkäjänteiseen kuitutuotteiden ja -prosessien tutkimustyöhön.

– Olemme käytännön esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta, puupohjaisesta biotaloudesta. Pelkästään Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovipussia, sanoo Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen.

Muovista ja muovipusseista tuli lyhyessä ajassa yksi ikävimpiä ja konkreettisimpia planeettamme ympäristön ja eliöiden tuhoamisen muotoja Monissa maissa, osavaltioissa ja kaupungeissa muovipussit on jo kielletty.

Moottoripurjeet, kelluvat rakennukset ja autonomiset laivat

Helsinkiläinen meriteknologiayritys Norsepower Oy on onnistunut viemään roottoripurjeteknologiaa maailmassa pisimmälle. Ensimmäiset kaupat tehtiin Bore-varustamon kanssa. Nyt roottoripurjeet on tilattu Viking Grace alukselle ja vuonna 2018 entistä suuremman kokoluokan, noin 30 metriä korkeita purjeita pilotoidaan Maerskin tankkerissa.

Roottoripurje on korkea automaattisesti toimiva sylinteri joka muuntaa tuulen aluksen työntövoimaksi vähän samaan tapaan kuin lentokoneen siipien yläpinnan ja alapinnan väliseen paine-eroon perustuva nostovoima.

Helsinkiläinen meriteknologiayritys Norsepower Oy on onnistunut viemään roottoripurjeteknologiaa maailmassa pisimmälle. Kuvakaapaus Norsepower Oy:n -esittelyvideosta.Yle / Norsepower Oy esittelyvideo

Tekes on tukenut Norsepowerin tuotekehitystä ja yrityspilotteja alusta saakka lainoin ja avustuksin. Vuonna 2012 perustettu yritys onkin onnistunut saamaan neljän ja puolen toimintavuotensa aikana selkeän etumatkan kilpailijoihin.

– Meriteollisuus on uudessa nosteessa ja uutena esimerkkinä sillä sektorilla esimerkiksi turkulainen Admares Oy:n kelluvat rakennukset sekä kehitteillä olevat autonomiset laivat. Porvoolaisen Lamorin öljyntorjuntaratkaisut ja helsinkiläisen Eniramin ohjelmistotuotteet säästämään polttoainekustannuksia merikuljetuksissa ovat myös edelläkävijöitä, listaa Lahti-Nuuttila.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koulun terkkarin tavoittaa snäppäämällä, osoittautui menestykseksi – "Minut on otettu hyvin vastaan nuorten kanavassa"

2017, Maaliskuu 27 - 13:31

Merikosken koululla Oulussa tänä talvena käyttöön otettu terveydenhoitajan Snapchat on ollut suosittu.

Terveydenhoitajaan on pikaviestipalvelulla otettu yhteyttä aktiivisesti. Snapchat-kavereita terveydenhoitajalla on jo yli 60.

Snapilla nuoret voivat lähettää viestin terveydenhoitajalle joko omalla nimellään tai halutessaan anonyymisti. Hoitaja vastaa nuorille työpäivänsä aikana.

Jotkut asiat ovat selvinneet pelkästään chattailemalla, mutta osa nuorista on kutsuttu tapaamaan hoitajaa kasvotusten. Useimmat yhteydenotot ovat olleet arkisia ja nuoret ovat kyselleet vaikkapa omaa lääkäriaikaansa. Myös joitakin arkaluontoisia asioita on voitu käsitellä Snapissa.

– Snapchat on ollut hyvä keino päästä mukaan osaksi nuorisokulttuuria. Koen että minut on otettu hyvin vastaan nuorten kanavassa, kertoo terveydenhoitaja Sanna Kämäräinen.

Käyttöön myös muille hoitajille

Snapchat otettiin alun alkaen käyttöön Merikosken koulussa osana opiskelijoiden Tietohack-tapahtumaan osallistumista.

Snap care -projekti toteutettiin talvella 2016‒2017.

Snapchat jäi Merikosken koulun terveydenhoitajalle kuitenkin pysyväksi yhteydenpitovälineeksi. Snapia suunnitellaan otettavaksi käyttöön myös muille terveydenhoitajille Oulussa.

Snapchat on varsinkin nuorten suosima pikaviestipalvelu, jossa käyttäjä voi jakaa kuvia, videota, emoji-kuvia, piirroksia ja viestejä.

Snapchatin idea on se, että kuvat ja videot eivät tallennu galleriaksi palveluun, vaan ne häviävät palvelusta katsomisen jälkeen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Moottorikelkkailija kuoli Kuusamossa

2017, Maaliskuu 25 - 16:42

Moottorikelkkailija kuoli lauantaiaamuna onnettomuudessa Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Poliisin mukaan moottorikelkkaa kuljettanut mies kuoli, kun hän törmäsi kelkallaan puuhun.

Mies löydettiin aamukymmenen aikaan, kun ohikulkija näki kelkan. Mies todettiin onnettomuuspaikalla kuolleeksi.

Poliisin mukaan kelkka suistui tieltä puuta päin mutkassa. Kelkka ajautui ensin ojaan, minkä jälkeen se törmäsi puuhun.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puuta ja insinööritaitoa riittää, mutta myyntitykkejä ei ole juuri nimeksikkään – "Koulutuksesta lähdettävä liikkeelle"

2017, Maaliskuu 24 - 13:21

Yksi puhelinsoitto innovaatiorahoituskeskus Tekesiin asemoi Suomen elinkeinoelämän maailmankartalle.

– Suomi on pieni maa, jolla on niukat resurssit eikä täällä tehdä juuri mitään mitä ei tehtäisi muuallakin, kiteyttää startup-yrityksistä vastaava johtaja Jukka Häyrynen Tekesistä.

Kyse on enemmänkin kilpailussa pärjäämisestä. Siinä kisassa valttia ovat oikeiden markkinoiden löytäminen ja nopeus.

– Meillä on insinöörejä, puutavaraa, vähän mineraaleja ja jonkin verran kansainvälistä tuoteosaamista. Varsinkin selluloosan eteenpäin prosessoinnissa ja mobiiliteknologian hyödyntämisessä muilla toimialoilla Suomessa ollaan edelläkävijöitä, jatkaa Häyrynen.

Suomi on pieni maa, jolla on niukat resurssit. Jukka Häyrynen

Kovan luokan insinööriosaamista Suomessa on myös kone- ja laiteteollisuudessa sekä meriteollisuudessa. Kansainvälistä liikeosaamista on nyt enemmän kuin aikaisemmin, kiitos Nokian. Silti se on edelleenkin Suomen teollisen tuotannon pullonkaula.

Myyntitykki saa paikan

Terveysteknologiayritys Lojerin tuotantojohtaja Jukka Suni näkee Suomen tuotannollisen toiminnan pahimpana esteenä edelleen myynti- ja markkinointiosaamisen puutteen. Suomalaiset eivät hänen mukaansa ole läheskään niin kansainvälisiä kuin pohjoismaiset naapurit.

– Vaikka tuotteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin kilpailijoilla, myynnissä me olemme valitettavasti perässä. Ei ymmärretä, ettei asiakas ensimmäisellä käynnillä osta mitään, vaan paikan päällä pitää olla pitkään, tiivistää Suni.

– Hyviä vientimyyjiä ei tule tyhjästä, vaan pitää lähteä liikkeelle koulutuksesta. Pitää olla kansainvälistymiseen tähtääviä linjoja ja mahdollisuuksia saada sieltä kokemusta. Sitä kautta se lähtee. Sitten täytyy vain rohkeasti lähteä maailmalle asiakkaiden luo. Eivät asiakkaat tule tänne, sanoo Suni.

Hyviä vientimyyjiä ei tule tyhjästä. Jukka Suni

Tekesin pk-yrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas on samoilla linjoilla.

– Myyntiosaamisessa meillä on kehitettävää. Ollaan edelleen liikaa omissa ympyröissä kiinni. Puuttuu asiakasymmärrys, ratkaisujen kehittäminen asiakkaan tarpeisiin, sanoo Kangas.

Hän näkee Suomen vahvuuksina myös aika lailla tyhjästä parissakymmenessä vuodessa nostetun pelialan, laivanrakennuksen, Uudenkaupungin autotehtaan ja Vaasan seudun energiaklusterin.

Nokian perikunta jatkaa

Yksi monista Suomen Nokia-johdannaisista on Muhoksen Nokiantiellä sijaitseva Hydnum.

Yritys oli historiansa alkuhämärissä 1970-luvulla yksi Nokian kumidivisioonan kumituotetehtaista. Niitä oli siihen aikaan pitkin maata. Muhoksella tehtiin kumipuskureita laitureihin ja laivoihin, säiliöiden ja telojen pinnoituksia sekä kaapelisarjoja.

– Hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan tulivat myös hyötyajoneuvojen kumimatot, joiden tekemiseen Hydnum tänä päivänä keskittyy, kertoo toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.

Kumi onkin polyuretaania

Aika monen raskaan koneen kuljettajan jalan alla on muhoslainen matto. Yrityksen asiakkaita ovat sellaiset isot nimet kuin Scania, WV, Ponsse ja Valtra. Ruotsalainen kuorma-autovalmistaja Scania on ylivoimaisesti suurin asiakas.

Hydnumin toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.Yle / Timo Nykyri

– Täältä lähti viime vuonna maailmalle runsaat 400 000 mattoa. Joka päivä keskimäärin yksi rekallinen ja parhaimpina päivinä jopa 2–3 rekkalastillista, sanoo Mäkäräinen.

Hyötyajoneuvon ohjaamoon menee helposti puolenkymmentä mattoa. Kooltaan ne ovat lähes neliön kokoisia ja painavat seitsemisen kiloa. Oikeasti ne eivät enää ole kumia vaan polyuretaania.

– Tällainen matto on paitsi hyvännäköinen kurankerääjä, myös tärkeä äänen- ja lämmöneristin. Sen rakenne on kerroksittainen, avaa Mäkäräinen.

Töitä on vuosiksi

Toimitusjohtaja vähän itsekin ihmettelee miten on mahdollista valmistaa Muhoksella teollisesti tällaista vientituotetta, jonka voisi tilata Kiinasta tai Itä-Euroopasta.

– Maton valmistamiseen sisältyy tietysti paljon ammattitaitoa. Myös rahtikustannuksen osuus on merkittävä, koska tilaa vievää raskasta tavaraa ei kannata Kiinasta asti tuoda, arvio Mäkäräinen.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on näkynyt Hydnumissakin, mutta viimeisen neljän vuoden aikana yritys on kasvanut ja ainakin sen lähitulevaisuus näyttää hyvältä.

– Töitä on varmuudella tiedossa 5–7 vuotta, arvioi Mäkäräinen.

Katse tulevaisuudessa

Polttoaineiden vaihtuessa ja teknologian kehittyessä haasteita voi toki tulla, mutta niihin pyritään vastaamaan.

– Siinä vaiheessa, kun kuljettaja sieltä ohjaamosta häipyy, niin tarvitaanko enää mattojakaan. Toki sinne saattaa vielä sellaiset 15–20 vuotta mennä, pohtii Mäkäräinen.

Muhoslainen Hydnum valmisti viime vuonna 400 000 kumimattoa. Suurin asiakas on ruotsalainen kuorma-autovalmistaja Scania.Yle / Timo Nykyri

Matto-osaamisella on yrityksessä mietitty uusia käyttökohteita. Yksi mahdollisuus olisivat kuntosalit.

– Polyuretaani on laajakirjoinen materiaali, ja kuntosaleille voitaisiin näillä meidän koneilla hyvin tehdä mattoja, sanoo Mäkäräinen.

Nokiantiellä Muhoksessa sijaitseva Hydnum on yksityisessä omistuksessa.

– Koska omistajalla on lukkarinrakkautta paikkakuntaan, toiminta tuskin minnekään lähtee niin kauan kun se on kannattavaa.

Terveysteknologia on hyvä vientituote

Samanlainen omistuspohja on Sastamalassa ja Kempeleessä muun muassa leikkauspöytiä ja potilassänkyjä valmistavalla Lojerilla. Sekään ei ole pääomasijoittajien armoilla.

Yhtiön Kempeleen tehdas keskittyy sairaala- ja hoitokalusteiden valmistukseen. Sastamalassa panostetaan leikkauspöytiin sekä wellness- ja fysioterapiatuotteisiin.

Yhtiön liikevaihto on 25 miljoonaa euroa ja noin 60 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

Pohjois-Eurooppa vetää

– Markkinat ovat ennen kaikkea Pohjois-Euroopassa, Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä. Aasiaan menee runsaat 10 prosenttia. Meidän alamme tuotteita ei ole järkevää kuljettaa kovin kauas, kertoo Suni.

Kilpailu on kovaa. Varsinkin itäisestä Euroopasta tulee halpaa tavaraa. Lojer tekee itse sen missä on hyvä. Muu ostetaan ulkopuolelta. Suni suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen luottavaisesti.

– Meidän vahvuutemme on, että me olemme lähellä asiakkaita ja voimme reagoida nopeasti.

Hankintalaki jarruna?

Suomalaisen Työn Liiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuntapäättäjät haluaisivat suosia julkisissa hankinnoissa kotimaisia ja paikallisia tuotteita huomattavasti nykyistä enemmän.

Hankintalaki ei kuitenkaan salli kotimaisen tuotteen suosimista pelkän kotimaisuuden vuoksi. Suomalaisen tuotteen on usein vaikea menestyä, jos katsotaan pelkkää hankintahintaa. Elinkaarikustannuksiin lasketaan myös taloudellinen käyttöikä, käyttökustannukset, huoltokustannukset ja varaosien hinta.

– Kun otetaan tarkasteluun pidempi ajanjakso, suomalainen tuote on yleensä elinkaarikustannuksiltaan edullisin. Esimerkiksi Lojerin tuotteet kestävät 15–20 vuotta, niihin saa ammattitaitoisen huollon ja varaosat suoraan valmistajalta, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.

Muutakin kuin pelkkä tuote

Julkisen puolen ostajaorganisaatiot ovat Lojerin onneksi oppineet kiinnittämään huomiota muihinkin asioihin kuin pelkkään hintaan. Ne osaavat jo laittaa tarjouskilpailuihin muitakin kriteerejä.

Kempeleessä valmistetaan muun muassa Modux-hoitososänkyjä. Säädettävän sängyn alakorkeus on vain 27 cm. Modux on saatavana 4-osaisella makuutasolla, jossa on sähkötoiminen korkeuden, selkäosan, polvitaipeen- ja jalkaosansäätö. Kuvan sänky on menossa Saksaan.Timo Sipola / Yle

Yksi tapa kilpailla menestyksekkäästi halpatuotteiden kanssa on tuotteiden elinkaareen liittyvien kokonaispakettien markkinointi.

– Asiakkaiden ydinosaamisaluetta ei ole sairaalakalusteiden huolto. Me voimme olla siinä heidän apunaan ja järjestää niin, että asiakkaalla on toimiva sänky oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Suomalaisilla on osaamista

Koneen hissit ovat alallaan edelläkävijöitä ja Kemppi tuottaa huippua hitsausratkaisuissa. Neste on ykkönen biodieseleissä maailmalla ja Ponssen älykkäät metsäkoneet edustavat huippua. Supercell ja Rovio ovat pelialalla käsitteitä.

– Läpimurrot eivät synny tyhjästä, vaan niiden taustalla on pitkällä aikajänteellä luotu vahva suomalainen osaamispohja, sanoo Tekesin Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kohutun siilotalourakan esitutkinta loppusuoralla – rakennuttajaa epäillään vakavista talousrikoksista

2017, Maaliskuu 24 - 11:14

Julkisuudessa tiiviisti seurattu Oulun Toppilansalmen siilotalourakka on johtamassa syyteharkintaan. Oulun poliisin talousrikosyksikön johtaja Kari Pakanen kertoo, että jutun esitutkinta on loppusuoralla.

Pakasen mukaan siilotalot Toppilansalmeen rakentanutta ja rakennuttanutta Kalevala Rakennusta epäillään törkeästä petoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Esitutkinnan alussa asiaa tutkittiin lähinnä törkeänä kirjanpitorikoksena, ja törkeä petos on tullut rikosnimikkeeksi tutkinnan edetessä.

Poliisi alkoi tutkia tapausta kahden tutkintapyynnön seurauksena.

Siilotalohankkeesta koitui rahoittajille miljoonatappiot. Siilotalojen asukkaille tilanne on aiheuttanut jonkin verran päänvaivaa.

Toppilansalmen siilotalojen rakennusurakkaa seurattiin julkisuudessa maanlaajuisesti vuonna 2012. Silloin asuntojen tieltä hävitettyjä vanhoja viljasiiloja jouduttiin räjäyttämään useita kertoja, ennen kuin ne saatiin kaadettua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laserjätit vapisevat suomalaishaastajan edessä – "Olemme voittamattomia"

2017, Maaliskuu 24 - 09:58
Mistä on kyse?
  • Laseria ja optisia mittausmenetelmiä on käytetty jo vuosikymmenten ajan tarkkuutta vaativissa laitteissa
  • Mittausteknologiat kehittyvät ja nyt tutut teknologiat ovat saaneet haastajan LCI-tekniikasta
  • Oululaisen FocalSpecin kehittämässä LCI-tekniikassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle

Ennen kuin mittaamme pintaa pintaa syvemmältä, niin mennään ajassa kymmenen vuotta taaksepäin ja oululaisen FocalSpec-yrityksen syntyvaiheisiin.

VTT:n Oulun yksikössä etsittiin ratkaisuja 3D-mittauksen ongelmiin. Lisäksi teollisuudesta oli tullut täsmätoiveita paremmista mittausmenetelmistä.

– Siinä oli kaksi isoa motivaattoria, kun Metso ja Outokumpu halusivat parempia mittaustekniikoita, tuumaa toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

Ratkaisu löytyi uudenlaisesta valon värien erottelusta, jota yritys lähti tuotteistamaan vuonna 2009.

Kolme kaverusta ja valo

FocalSpecin perustivat nykyinen toimitusjohtaja Sauli Törmälä ja tekninen johtaja Karri Niemelä. Uuden tekniikan keksinyt Heimo Keränen tuli mukaan hieman myöhemmin.

Monen tuoreen kasvurityksen takaa löytyy Nokia-yhteys, mutta FocalSpec syntyi pk-yrittäjien ja tutkijoiden osaamisesta.

– Olen pitkän linjan yrittäjä ja ollut koko ikäni instumentti- ja mittauslaitteiden kehittäjä eri yrityksissä, kertoo toimitusjohtaja Törmälä.

Pystymme keräämään aallonpituuksista nopeaa ja tarkkaa tietoa uudella tavalla. Heimo Keränen

Yrityskokemusten ja -kauppojen jälkeen Törmälä tunnetaan myös bisnesenkelinä, joka auttaa muitakin kasvuyrityksiä menestykseen.

VTT:llä työskennelleet Keränen ja Niemelä keksivät ja kehittivät mullistavan, valon aallonpituuksiin perustuvan tekniikan. Sitä ennen kansainvälinen yritysmaailmakin ehti tulla tutuksi, kertoo Heimo Keränen.

– 90-luvulla tuli käytyä Saksassa kauppaamassa optisia mittauslaitteita sikäläiselle autoteollisuudelle, nykyinen liiketoiminnan kehitysjohtaja Keränen naurahtaa.

Kokeneista yrittäjistä ja tutkijoista huokuu varmuus, rauhallisuus ja tyytyväisyys uuden kynnyksellä.

Mittamarkkinoiden mullistus

Oululaisyritys on vienyt optisen mittausteknologian uudelle tasolle ja tarkkuuteen.

– Pystymme mittaamaan läpinäkyvän pinnan karheuden ja paksuuden millin tuhannesosien tarkkuudella ja muodostamaan siitä selkeän kolmiulotteisen kuvan, kertoo toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

Oululaisteknologia helpottaa kännykän rungon ja lasipinnan suunnittelua ja tutkimista.Yle / Paulus Markkula

Oululaisoptiikka soveltuu kuluttajaelektroniikan ja mobiililaitteiden valmistusvaiheen laaduntarkkailuun. Markkinat käyvät kuumana FocalSpecin tekniikkaan.

– Olemme onnistuneet kehittämään sinne killer-applikaation. Siellä me olemme...voittamattomia, Törmälä saa muotoiltua kommenttinsa loppuun.

– Meillä on kymmenkunta hanketta käynnissä johtavien kännykkävalmistajien kanssa, ja osa projekteista on viety jo tuotantoon, Törmälä myhäilee.

Uskottavuus isoin pullonkaula

Yritys operoi viime vuonna alle kahden miljoonan euron liikevaihdolla. Tänä vuonna ennakoidaan noin neljän miljoonan vauhtia ja tulevinakin vuosina odotetaan kaksinkertaista kasvua vuosittain.

Kilpailijamme ovat miljardiliikevaihdon yrityksiä. Sauli Törmälä

– Suurin pullonkaula on uskottavuus. Meillä on vielä valtava kokoero isoihin asiakkaisiin, jotka saattavat epäillä kykyämme vastata heidän kysyntäänsä.

Toimitusjohtaja Törmälän mukaan juuri varmistunut 3,5 miljoonan euron rahoitus auttaa kasvattamaan yhtiön tuotantoa ja samalla uskottavuutta.

Toinen uskottavuustekijä liittyy uuteen ja vielä hieman tuntemattomaan teknologiaan laserlaitteiden hallitsemilla markkinoilla.

– Kilpailijamme ovat miljardiliikevaihdon yrityksiä, joilla on massiiviset resurssit toimia. Moni asiakas on kuitenkin lähestynyt suoraan meitä todettuaan, että laser ei toimi heidän tuotannossaan.

Valon värit ja aallonpituudet

Yritys on valjastanut valon värit ja aallonpituudet aivan uudella tavalla mitattavaan muotoon, kertoo FocalSpecin Heimo Keränen.

– Spektriä on käytetty pitkään jo esimerkiksi kemian ja fysiikan tutkimuksessa, mutta me pystymme keräämään aallonpituuksista nopeaa ja tarkkaa tietoa uudessa käyttötarkoituksessa.

Kännykät ohenevat koko ajan, joten komponenteille on tilaa yhä vähemmän. Sauli Törmälä

LCI-teknologiassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle. Menetelmä soveltuu myös monikerroksisten läpinäkyvien pintojen tutkimiseen.

– Pystymme mittaamaan kohteesta jokaiselle värille yli 2 000 etäisyyspistettä, joiden perusteella pystymme muodostamaan poikkeuksellisen tarkan kuvan esimerkiksi pinnan karheudesta tai saumoista, toimitusjohtaja Törmälä tiivistää menetelmän perusperiaatteen.

Optinen mittaus kiinnostaa

Laser on ylivoimaisesti käytetyin mittausmenetelmä eri teollisuuden aloilla, mutta se ei sovellu kaikille pinnoille tai materiaaleille, kertoo toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

LCI-teknologiassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle. Menetelmä soveltuu myös monikerroksisten läpinäkyvien pintojen tutkimiseen.Yle / Paulus Markkula

– Yhä useampi kännykkävalmistaja on tulossa markkinoille uudenlaisilla kaarevilla ja läpinäkyvillä lasipinnoilla, joiden mittauksiin tuomme aivan uudenlaisen mahdollisuuden.

Tarkkuutta tarvitaan myös kännyköiden tiedonsiirron rakentamisessa.

– Kännykät ohenevat koko ajan, joten komponenteille ja piirilevyille on yhä vähemmän tilaa ja ne on saatava kohdilleen yhä tarkemmin.

Meitä seurataan hyvin tarkasti, mutta onneksi meillä on vahvat patentit. Sauli Törmälä

Yrityksen sovelluksia käytetään kännykkäteollisuuden lisäksi muun muassa kaapeliteollisuudessa. Seuraava kaupallistettava kohde saattaa olla lääketeollisuuden steriilipakkausten tiiviysmittaukset.

Kiinnostusta on myös auto- ja lasiteollisuudessa, jossa autolasin laminoinnissa muovikalvon karheudella on tärkeä merkitys ilman kulun kannalta.

Teollinen vakoilu ja kopiointi mietityttää

Oululaisteknologian esimerkkejä ja mahdollisuuksia kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että koska joku muu tarjoaa samanlaisia laitteita ja teknologiaa.

Toimitusjohtaja Sauli Törmäläkin tiedostaa teollisuusvakoilun tai ainakin kopioinnin riskit. Varsinkin kun suurin osa markkinoista ja valmiista laitteista on tällä hetkellä Kiinassa.

– Meitä seurataan hyvin tarkkaan, mutta onneksi meillä on vahvat patentit ja valmistus Suomessa ja täällä Oulun seudulla.

Törmälän mukaan valmistuksen pitäminen lähellä on oiva suoja kopioita vastaan.

– Lisäksi tuotteita pitää kehittää jatkuvasti, jotta pysyy askeleen edellä kilpailijoita ja mahdollisia kopion tekijöitä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulli säilytti 50 kiloa rubidiumia 20 vuotta varastossa – loppusijoituspaikka löytyi viimein

2017, Maaliskuu 23 - 10:05

Tullin haltuun 20 vuotta sitten jääneelle rubidium-alkalimetallille on viimeinkin löytynyt loppusijoituspaikka.

Vaaralliseksi aineeksi luokiteltua rubidiumia säilytettiin tähän asti Tullin varastossa Oulussa, koska sen hävittäminen Suomessa oli hankalaa, eikä loppusijoituspaikkaakaan tahtonut löytyä.

Ainetta säilytettiin puulaatikoiden sisällä olevissa metallisäiliöissä.

Tulli kertoo tiedotteessa, että 50 kilon metallierä on siirretty maaliskuussa saksalaiseen Marburgin yliopistoon Aalto-yliopiston avustuksella.

Tullin mukaan metallierä oli vuonna 1997 matkalla entisen Neuvostoliiton alueelta Saksaan, mutta sen lähettäjää tai saksalaista vastaanottajaa ei koskaan tavoitettu. Tästä syystä erä palautui Suomeen.

Tullin mukaan rubidium ei ole myrkyllistä tai radioaktiivista. Se on reaktiivinen ja esimerkiksi veden kanssa reagoidessaan se muodostaa vetyä. Rubidiumia esiintyy pieninä määriä luonnossa esimerkiksi merivedessä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhoilla asuinalueilla naapurin romut vyöryvät pihoille – "Valitettavasti niistä tulee sellaisia intiaanikyliä"

2017, Maaliskuu 22 - 20:12

Varjostava puu, luvaton raja-aita, tontille valuvat vedet ja pihan epäsiisteys autonromuineen ovat asioita, joista aiheutuu herkästi eripuraa naapurien välille. Näistä myös valitetaan eniten kuntiin, kertoo Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Yksi yleisimmistä naapurien tekemistä valituksen aiheista koskee pihalla olevien autojen määrää ja kuntoa. Vaikka niiden enimmäislukumäärää ei ole säädöksissä rajattu, ei omalle pihalle voi säilöä mitä kulkuneuvoa tahansa.

– Autoja voi olla omalla pihalla kohtuullinen määrä ja niiden on oltava ajokuntoisia. Tolppien nokassa pidettävää autonromua pihalla ei saa säilyttää, Seppälä sanoo.

Toisen romu voi olla toisen aarre. Pekka Seppälä

Ajopelin määrittäminen romuksi ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista.

– Harrastuksia on monenlaisia, joten toisen romu voi olla toisen aarre. Aika moni myös ajelee jonkun satasen autolla.

Autotallissa ei voi olla korjaamo

Ihan kaikenalainen harrastustoiminta ei ole mahdollista tiiviisti rakennetulla omakotialueella. Esimerkiksi omassa autotallissa ei saa tehdä tai säilyttää mitä tahansa.

– Talli ei voi olla korjaamo, jossa esimerkiksi hitsataan tai säilytetään isoja polttoainemääriä, Seppälä kertoo.

Myöskään isojen merikelpoisten veneiden säilyttäminen omakotitalon pihalla ei ole sallittua.

– Kohtuukokoisen veneen voi säilyttää, muttei sellaista, jonka korkeus nousee, kolmeen tai neljään metriin.

Liikuteltava sauna tarvitsee luvan

Peräkärryä tai asuntovaunua voi säilyttää pihallaan, mikäli se sinne mahtuu. Omassa pihassa sijaitsevassa asuntovaunussa ei kuitenkaan saa asua pysyvästi, Seppälä muistuttaa.

Talli ei voi olla korjaamo. Pekka Seppälä

Sama sääntö koskee myös peräkärryn päälle rakennettua saunaa. Sitä voi säilyttää omalla pihalla, mikäli se on tarkoitettu esimerkiksi vuokrauskäyttöön. Jos saunaa myös lämmitetään pihalla, siihen tarvitaan lupa.

– Ei riitä, että saunaa siirtelee omalla pihallaan paikasta toiseen. Jos saunoo väärässä paikassa, se voi pahimmassa tapauksessa polttaa myös naapurin talon.

Intiaanireservaatteja takapihoilla

Ajoneuvojen lisäksi naapureita hiertävät myös ylimääräiset ja usein luvatta tehdyt rakennelmat, kuten erilaiset varastot ja grillikatokset. Myös pihojen leviämiseen kunnan tontille ja viheralueille joudutaan välillä puuttumaan, Seppälä sanoo.

– Esimerkiksi puupinoja tehdään helposti oman tontin ulkopuolelle. Samoin veneitä säilytetään muuallakin kuin omalla pihalla, eikä se tietenkään ole oikein.

Esimerkiksi Oulussa uusia omakotirakentajia velvoitetaan rakentamaan takapihalleen aita, jotta piha tavaroineen pysyy omalla tontilla.

Vanhemmilla asuinalueilla on enemmän epäsiistejä pihoja kuin uusilla. Juha-Petri Koponen / Yle

Oulussa on kokemusta siitä, että vanhemmilla asuinalueilla tavaran kertyminen ja pihojen epäsiisteys on yleisempää kuin uusilla alueilla. Myös luvattomia rakennuksia löytyy paljon.

– Kun alueet vanhenevat, niin valitettavasti niistä tulee sellaisia intiaanikyliä, takapihalla on kota ja grillikota ja kaikenlaisia pieniä varastoja ja sieltä ihmisestä kuoriutuu sellainen pieni hemuli, Seppälä naurahtaa.

Koristelu sallittu

Oman pihansa koristelu sen sijaan on sallittua, vaikka se naapuria ärsyttäisikin.

– Pölykapselikoristeluista voidaan toki käydä keskustelua, mutta harvoin niihin tarvitsee puuttua. Voihan kukkakoristelukin olla jonkun mielestä ruma.

Kaava-aluiden ulkopuolella haja-asutusalueella säädökset eivät ole yhtä tiukkoja. Rakentamista määritellään esimerkiksi kaavoituksella ja kunnan rakennusjärjestyksellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päähän ampumisesta vakavat vammat – alaikäisen murhan yrityksestä pitkä tuomio

2017, Maaliskuu 22 - 15:28

Oulun käräjäoikeus on tuominnut keskiviikkona oululaiselle 22-vuotiaan miehelle murhan yrityksestä 7 vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta. Oikeus määräsi, että mies on pidettävä edelleen vangittuna. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan uhrille erilaisia korvauksia yhteensä 50 000 euroa.

Mies kutsui 17-vuotiaan oululaisen nuorukaisen vuoden 2016 lokakuun lopulla autoon, jolla hänet kuljetettiin Kiimingin Koitelinkoskelle. Mies pyysi nuorukaisen mukaansa parkkipaikan sivuun, jossa hän ampui uhria kaksi kertaa päähän. Mies poistui autolla paikalta teon jälkeen.

Uhri pääsi hoitoon vasta noin kuuden tunnin kuluttua ampumisesta, kun sivullinen oli löytänyt hänet. Uhrille koitui ampumisesta vakavat vammat.

Mies kiisti oikeudessa syytteen murhan yrityksestä, samoin ampumisen. Teossa käytetty ase on jäänyt kadoksiin.

Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaalle miehelle 50 päivää ehdollista vankeutta pelastustoimen laiminlyönnistä ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hänet tuomittiin valvontaan vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

Mies kiisti syytteet. Hänen mukaansa tilanne Koitelinkoskella oli ollut uhkaava ja pelottava. Hän olisi halunnut hälyttää apua, mutta murhan yrityksestä tuomittu mies oli hänen mukaansa kieltänyt sen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Asutuksen tuntumassa oleva lemuava kompostointikenttä närästää Sipilän kotikunnassa

2017, Maaliskuu 22 - 14:42
Mistä on kyse?
  • Lupaa haetaan jätevesilietteen, biokaasulaitoksen mädätteen ja hevosenlannan kompostointiin.
  • Hajupäästöjä syntyy auman perustamisesta, käännöistä sekä jälkikypsytykseen siirrosta.
  • Suunniteltulta kompostointikentältä on matkaa 1,6 km lähimpään taloon, nykyistä kenttää lähimmät talot ovat 400 metrin päässä.
  • Kenttä tulee sijaitsemaan lentomelualueella, mikä estää asutuksen leviämisen uuden kentän läheisyyteen.
  • Hajupäästöä aiheuttavaa kompostien kääntelyä ja siirtoa tehdään vain tuulen ollessa asutukselta poispäin.

Kempeleeseen kaavaillaan kompostointikenttää asuinalueen tuntumaan. Pääministeri Sipilän kotikunnassa hanketta vastustetaan pontevasti.

Asukkaiden edustaja Minna Mursu on puuhannut nettiadressin, jonka on allekirjoittanut 467 henkilöä.

VRJ Pohjois-Suomi hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa jätevesilietteen, biokaasulaitoksen mädätteen ja hevosenlannan kompostointiin Kempeleen Niittyrantaan.

Hannu Roikola ja Minna Mursu suunnitellun kompostointikentän edessä.Juha Hintsala / Yle

Allekirjoittajien mielestä VRJ:n tulisi hakea laitokselleen paikkaa, joka sijaitsee reilusti kauempana lähimmästä asutusalueesta.

– Meidän mielestämme siirto uuteen paikkaan ei ratkaise ongelmaa. Uskomme, että jos alue laajennetaan tuonne viereiselle tontille, hajuhaitta ei siinä vaiheessa koske enää pelkästään Niittyrantaa, vaan myös Oulunsalon, Tupoksen ja Leton asukkaita.

Perinteistä paskan hajua on ilmassa ympäri vuoden joka viikko. Minna Mursu Vastustus ihmetyttää

Kempeleessä toimiva Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy huolehtii alueen jätevedenkäsittelystä. Toimitusjohtaja Hannu Roikolan mukaan toiminta nykyisellä paikalla alkoi vuonna 1998. Jätevesilietteen kompostointi on ulkoistettu VRJ Pohjois-Suomelle, joka vastaa lietteen tuotteistamisesta mullaksi.

– En ymmärrä, miksi hanketta vastustetaan. Nykyinen kompostointilaitos on 400 metrin päässä lähimmästä asutuksesta, ja haluamme siirtää toiminnan kilometrin kauemmaksi lentomelualueelle. Ilmatieteenlaitoksen tekemän tuulimallinnuksen mukaan tämä on paras ratkaisu hajuongelmaan.

En ymmärrä miksi hanketta vastustetaan. Hannu Roikola

Uudistuksen myötä alueellinen rekkaliikenne kasvaa, mutta liikenteen kokonaismäärä Oulun alueella pienenee uuden laitoksen oman multatuotteistamisen vuoksi. Roikala ei näe uuden kompostointikentän tulossa muita ongelmia kuin rekkaliikenteen kasvun Niittyrannantiellä.

– Nykyisellä paikalla kompostoinnin on tarkoitus loppua uuden kompostointikentän valmistumisen myötä. Lisääntyvä liikenne on ainut negatiivinen asia, mutta siihen haetaan parhaillaan ratkaisua Kempeleen kunnan kanssa.

Auma ei ole vaihtoehto  

Niittyrannan asukkaat kokevat, että lietteen aumakompostoinnin jatkaminen ei ole enää paras vaihtoehto kompostoinnille.

– Palautteen mukaan perinteistä paskan hajua on ilmassa ympäri vuoden joka viikko. Aumakompostointi toimi vielä 1990-luvulla, mutta tänä päivänä jätteenkäsittelyä pitäisi suunnitella uudemmalla tekniikalla, kertoo Mursu.

Tänä päivänä jätteenkäsittelyä pitäisi suunnitella uudemmalla tekniikalla. Minna Mursu

Huolena on myös uuden kompostointikentän myötä kasvava rekkaliikenne.

– Siitä lähialueen asukkaat eivät ole tykänneet. Täällä liikkuu paljon pieniä koululaisia ja nykyinen Niittyrannantie on tosi huonossa kunnossa rekkaliikennettä ajatellen, Mursu tietää.

Lisäaikaa adressille  

Yleisötilaisuus VRJ Pohjois-Suomi Oy:n ympäristölupahakemuksesta järjestetään keskiviikkona 22.3. klo 18.00-19.30 Kempeleen kunnantalon valtuustosalissa.

– Meille on myönnetty lisäaikaa maaliskuun 30. päivään asti täydentää hakemustamme asioilla, jotka tulevat esiin Kempeleen kunnan keskustelutilaisuudessa, sanoo Minna Mursu.

Niittyrantaan suunnitteilla olevaa kompostointikenttää vastustava adressi luovutetaan Oulun seudun ympäristötoimelle torstaina 23.3.2017.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Selvitys: Ainakin nämä tiet ja raiteet pitää kunnostaa

2017, Maaliskuu 22 - 11:00

Laajahko selvitys ottaa konkreettisesti kantaa, mitkä tie- ja ratahankkeet pitäisi Suomen talouden kannalta saada ensi sijassa toteutetuiksi. Raportin takana on laaja joukko elinkeinoelämää sekä viranomaistahoja ja ammattiliittoja. Mukana laatimisessa ovat olleet esimerkiksi Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, Rakennusteollisuus, SAK ja STTK.

Suomen kilpailukyky kehittyisi paremmalla liikenneinfralla, kuuluu raportin viesti. Se listaa nämä rataosuudet ja tieverkon pätkät, jotka paremmin toimivina poistaisivat "talouden tulppia".

Helsinki–Oulu-rata

Kaupunkiseutujen välinen henkilöliikenne kasvaa väestön keskittymisen takia.

Suurempi kapasiteetti Helsinki–Oulu-radalle olisi raportin mukaan perusteltu. Osuus on Suomen vahvimpia henkilö- ja tavaraliikenteen yhteysvälejä. Myös liikkumisen sujuvoittaminen Tampereelta Seinäjoen ja Vaasan suuntaan laajentaisi työssäkäyntialuetta. Tampereelta etelään olisi tarve kolmannelle raiteelle, kun taas Tampere–Seinäjoki-väliltä puuttuu 130 kilometriä kaksiraiteista rataa.

Suurnopeusjuna lyhentäisi matka-ajan Helsingistä Tampereelle yhteen tuntiin, Kokkolaan 2,5 tuntiin ja Ouluun 3,5 tuntiin.

Helsinki-Turku-rata

Suurnopeusjuna Helsingistä Turkuun lyhentäisi matkustamisen tunnin mittaiseksi. Se tekisi kahden rannikkokaupungin välille yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka houkuttelisi yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista.

Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen

Vaikka jatkuvasti puhutaankin talouden vahvasta trendistä, jossa valmistavaa teollisuutta korvautuu Suomessa palveluilla, teollisuutta tarvitaan silti. Tieverkon rooli korostuu teollisuuden käytössä.

Pohjoisempi nelostie palvelee teollisuuden kuljetuksia, esimerkiksi elintarvikkeiden rahtaamista kasvukeskuksiin. Jos yhteysväli ei ole kunnossa, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä.

Valtatie 3, 19-tie ja 9-tie

Elintarviketeollisuuden tarpeet keskittyvät muutamille tieosuuksille, erityisesti edellä mainitulle. Isommat, 76-tonniset rekat vaativat parempaa tieinfraa jatkossa kun ne ovat yleistymässä. Kalusto tarvitsee tietyn kantavuuden esimerkiksi silloilta. Raskaampaa kalustoa varten raportti penää korvamerkittyä tieverkkoa, samaan tapaan kuin nyt erikoiskuljetuksilla.

Tampere–Jyväskylä-rata

Raportin mukaan Tampere–Jyväskylän rataosuus pitäisi tehdä kaksiraiteisena koko matkalta. Jyväskylää luonnehditaan merkittäväksi osaamiskeskittymäksi, jolla on kansainvälisiäkin yhteystarpeita. Äänekoskelle nousevan sellutehtaan tavarakuljetukset tulisivat käyttämään tätä rataosuutta.

Savon rata

Nopeustason nostaminen edistäisi Itä-Suomen saavutettavuutta. Käytössä on tällä haavaa yksiraiteinen rata.

Karjalan rata

Nopeuden soisi nousevan myös tällä nykyisin yksiraiteisella osuudella, raportissa kirjoitetaan. Varsinaisesti raportti ei nosta karjalaista Suomea kilpailukykyisten kaupunkiseutujen joukkoon.

– Julkisen vallan ja yritysten toimenpiteillä voidaan saada aikaan merkittävää kehitystä myös alueilla, joille trendiin perustuva ennuste ei lupaa valoisaa tulevaisuutta, raportissa sanotaan.

Sekä lentokentät

Lentoliikenteen volyymit ovat jääneet jälkeen muista pohjoismaista, raportti valittelee. Se ei kuitenkaan mainitse nimeltä tai nosta esiin yksittäisiä lentoasemia, joita kehittäisi. Alueellisiin lentokenttiin ei ole viime vuosina suuremmin satsattu, vaan esimerkiksi ulkomaisten lentoyhtiöiden kiinnostus ja reitit ovat vähentyneet.

Kun työvoima, koulutus ja muut yhteiskunnan olosuhteet ovat Suomessa kansainvälisesti houkuttelevalla tasolla, saavutettavuus ei saisi jäädä ratkaisevaksi esteeksi ulkomaisten yritysten ja muiden rahavirtojen saapumiselle. Esimerkiksi Järvi-Suomen matkailu on pahasti perässä Uudenmaan ja Lapin ulkomaan turismia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Neljä miestä teki polttopulloiskun turvapaikanhakijoiden asuntolaan – syyttäjä vaatii ehdollisia vankeusrangaistuksia

2017, Maaliskuu 21 - 14:08

Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa käsitellään tiistaina Raudaskylän Kristilliseen Opistoon lokakuun lopulla vuonna 2015 tehtyä polttopulloiskua.

Syyttäjä vaatii neljälle 1980-luvulla syntyneelle keskipohjalaiselle miehelle lyhyehköjä ehdollisia vankeusrangaistuksia tuhotyön yrityksestä.

Miehet olivat valmistaneet kolme polttopulloa, ajaneet Raudaskylän Kristilliselle Opistolle, sytyttäneet pullot ja heittäneet ne kohti opiston seinää.

Opistolla oli tapahtuma-aikaan majoittuneena 14 alaikäistä turvapaikahakijaa.

Syyttäjä vaatii lisäksi, että rangaistusta mitattaessa koventamisperusteena on otettava huomioon rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta.

Teosta ei aiheutunut palo- eikä henkilövahinkoja, sillä polttoaine ei syttynyt tuleen. Miehet olivat tekohetkellä humalassa. He myönsivät tapahtumat esitutkinnassa, mutta kiistivät vahingoittamistarkoituksen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Harvinainen vaaliliitto yrittää nujertaa pikkukunnassa keskustan herruuden

2017, Maaliskuu 21 - 07:50

Suomen Keskusta on pysynyt vallankahvassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Alavieskassa kuntavaaleista toiseen. Viimeksi keskusta sai täpärästi määräenemmistön 21-paikkaiseen kunnanvaltuustoon.

Tunnemme kaikki toisemme ja kaikki ajamme Alavieskan etua. Simo Kähtävä

Harvinaislaatuiseen vaaliliittoon kuuluvat kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kokoomus. Vastaavaa on Alavieskassa nähty eri yhdistelminä useissa vaaleissa. Viime kerralla se sai yhteensä seitsemän paikkaa ja yrittää uudelleen samaa huhtikuussa.

Kristillisdemokraatteja pitkään valtuustossa edustanut Simo Kähtävä ei tänä keväänä asettunut enää ehdolle. Hän arvioi, että vaaliliitot ovat todellakin hyödyllisiä, sillä Alavieskan oppositiopuolueet tuskin olisivat pärjänneet omilla, erillisillä listoilla.

Kuntavaalikonkari Simo Kähtävä (kd.) ei enää asetu ehdolle.Wasim Khuzami / Yle

– Yksi tai kaksi olisi päässyt läpi. Olisi jopa voinut käydä, että ei yhtään, Simo Kähtävä laskeskelee.

Kähtävä vahvistaa nauraen, että erikoinen vaaliliitto on todellakin epäpyhä allianssi, sillä yhteisestä vaaliliitosta saattaa valtuustoon päästä yhtä lailla vasemmistolainen kuin oikeistolainenkin, ehkä vain yhden äänen erolla.

– Se ei ole ongelma, tunnemme kaikki toisemme ja kaikki ajamme Alavieskan etua. Haluamme saada äänemme kuuluviin keskustan valtaapitäville.

Kepun ylivaltaa vastaan  

Monet kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ovat keskustapuolueen hallitsemia.

Erikoisen vaaliliiton muodostuminen herättää myös yliopistomiehen mielenkiinnon. Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen ei ole lähemmin paneutunut Alavieskan tilanteeseen, mutta arvelee taustalta löytyvän halua etsiä vaihtoehtoa.

Meillä on halu antaa tällainen vaihtoehto keskustalle Simo Kähtävä

– Jos pitkään samat henkilöt pitävät valtaa, voi tuntua, että asiat eivät etene, Erkki Karvonen veikkaa.

– Ilmeisesti keskusta on määrännyt asioista pitkään, Karvonen päättelee.

Simo Kähtävä viittaa samaan suuntaan, vaikka korostaakin hyvää keskusteluyhteyttä valtaapitäviin.

– Meillä on halu antaa tällainen vaihtoehto keskustalle. Ja minusta on hyvä, että päättäjissä on pieniäkin ryhmiä, Kähtävä muotoilee.

Isoja muutoksia luvassa

Alavieskan valtuustossa puhaltavat tänä vuonna isot muutosten tuulet, sillä monet pitkään vallankahvasta kiinni pitäneet eivät enää pyri kunnanvaltuustoon. Simo Kähtävä perustelee luopumista perhesyillä, kuten monet muutkin.

Google / Yle Uutisgrafiikka

Ehdokkaita on tänä vuonna ollut tavallistakin vaikeampaa löytää. Oppositio-allianssin vaalinäkymiä heikentää Simo Kähtävän mukaan ehdokkaiden pieni kokonaismäärä.

– Keskustalla on enemmän ehdokkaita kuin vaaliliitolla. Ehdokkaiden lukumäärä vaikuttaa äänimäärään, Kähtävä muistuttaa.

Keskustallakin haasteita

Keskustan Alavieskan paikallisyhdistyksen vetäjä Marja Isokääntä on hämmästelee hänkin, kuinka iso työ on ollut löytää ehdokkaita kuntavaaleihin. Valtuustoryhmässä tapahtuu paljon luopumisia. Tilalle on kuitenkin saatu hyvin etenkin naisehdokkaita, Isokääntä kertoo.

Marja Isokääntä (kesk.) vastasi työläästä ehdokashankinnasta Alavieskassa.Wasim Khuzami / Yle

– Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajatkin lopettavat. Kummallakaan ei ole syynä Alavieskan talous tai ongelmat valtuustossa. Emme yleensä edes äänestele valtuustossa. Pakolaisten vastaanotosta äänesteltiin, että heitä ei oteta, Marja Isokääntä muistelee.

Kunnanhallituksessakin istuva Isokääntä arvioi, että kunnan talous on korjaantumaan päin isojen koulu- ja palvelutaloinvestointien jälkeen. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla on mennyt taloudellisesti paremmin ja Vieskan liikelaitoksen purkaminen on vahvistanut kunnan kassaa.

Emme yleensä edes äänestele valtuustossa. Marja Isokääntä

Oppositio-allianssin kanssa valtuustotyöskentely on toiminut hyvin, Isokääntä arvioi. Vaalitulosta hän ei kuitenkaan lähde ennakoimaan.

– Toivotaan, että ollaan edelleen ykkösiä. Vihreät on uutena puolueena aina arvoitus, Marja Isokääntä sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaalipäivän järjestäjistä syntyi uupelo, koska ehdokkaita ei enää kelpuuteta vaalilautakuntiin

2017, Maaliskuu 20 - 20:14

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina noin kolmen viikon kuluttua, mutta tiukentuneet kelpoisuusvaatimukset vaalilautakuntien jäsenille ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Oulun keskusvaalilautakunnassa. Kaikki puolueet eivät ole saaneet täytettyä heille jyvitettyä paikkoja.

Vaalilautakuntien luottamushenkilöt huolehtivat vaalipäivän äänestyksestä ja illan tuloslaskennasta.

Vaalilautakunnissa kävi kato

Äänestystapahtumista ja vaali-illan tuloslaskennasta Oulussa vastaaviin 55 vaalilautakuntaan on tällä kertaa ollut tavallista haastavampaa löytää luottamushenkilöitä, kertoo Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri, kaupunginlakimies Jukka Lampén.

Kun vaalilautakunnan miehitys on kahdeksan varsinaista ja kolme varajäsentä, Oulussa noin 600:sta vaalilautakuntien luottamusmiehestä uusia on yli 250.

– Näihin vaaleihin tiukennettiin vaalilautakuntien jäsenten kelpoisuusvaatimuksia. Vaaliehdokkaat eivät voi olla enää vaalilautakuntien jäseninä. Aiemmissa kuntavaaleissa ehdokkaita on ollut vaalilautakunnissa iso joukko, lähestulkoon puolet, Jukka Lampén sanoo.

Lampénin mukaan varsinkin vaalilautakuntien puheenjohtajina on aiemmissa vaaleissa toiminut kokeneita ehdokkaita. Nyt kaikki puolueet eivät saaneet omia vaalilautakuntien paikkojaan täyteen ja varajäseniksi on otettu muitakin kuin puolueiden jäseniä.

Äänestäjälle ei uudistuksia

Äänestäjän näkökulmasta kevään kunnallisvaalit menevät totuttuja latuja pitkin. Ennakkoäänestyspaikkoja on jokseenkin entiseen tapaan.

Myös varsinaisena vaalipäivänä äänestäminen tapahtuu vanhalla kaavalla eli oman äänestysalueen vaalihuoneistossa, henkilöllisyystodistusta vastaan.

Ennakkoänestys järjestetään kotimaan ennakkoäänestyspaikoilla 29.3. - 4.4. ja ulkomailla 29.3. - 1.4.2017. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017.

Mainostelineet katukuvaan tällä viikolla

Viralliset vaalimainokset ilmestyvät katukuvaan jo keskiviikkona ja perinteinen vaalikylä Oulun kävelykeskustassa Rotuaarilla luovutetaan puolueille perjantaina iltapäivällä, kertoo Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri, kaupunginlakimies Jukka Lampén.

Viimeistään lauantaista alkaen Rotuaarin Vaalikylässä kymmenen puoluetta tai valitsijayhdistystä esittelee kunnallisvaliteemojaan vaalipäivään, eli 9.4. saakka. Vaalikojut ovat samoja kuin edellisvaaleissa.

– Perinteiset vaalimainostelineet ilmestyvät katukuvaan keskiviikkona, Lampén lupaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maalaistaksi käyttää asiakkaan samalla reissulla sairaalassa ja ruokaostoksilla – "Puhutut asiat jäävät tänne auton sisälle"

2017, Maaliskuu 20 - 15:15
Mistä on kyse?
  • Taksien sähhköiseen suorakorvausmenettelyyn siirryttiin Kela-kyyditysten yhteydessä kahdeksan vuotta sitten.
  • Kansaneläkelaitos halusi tehostaa viime vuosikymmenen lopulla kuljetuspalvelutuotantoaan niin, että tuolloin keskimäärin kymmenen prosentin vuosittainen kulujen kasvu saataisiin pysäytettyä.
  • Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla Kelan ja Taksiliiton yhteistyö on tuonut miljoonasäästöt Kelalle.

Kello on 10.21 perjantaina aamupäivällä. Taksiautoilija Aira Hiltula pysäyttää autonsa Pudasjärven Sarakylällä Pirkko Hanhisuannon portaiden eteen.

Taksi myöhästyy minuutin sovitusta ajasta. Matkantekoa hidasti yöllä satanut raskas lumi. Aura-autot eivät olleet vielä ehtineet pitäjän yhteen syrjäisimmistä nurkista.

– Ei pelota. Kyyti on turvallinen, sanoo Kela-kyydin tilannut Pirkko Hanhisuanto kuskin painaessa kaasua loskaisella Ouluntiellä hetkeä myöhemmin.

Taksi ohittaa hallitusti ajoa hidastavan rekka-auton.

Pirkko Hanhisuanto on matkalla Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Aira Hiltula on tuttu kuljettaja. Monet kerrat Aira ja Pirkko ovat ehtineet yhdessä istua autossa. Airalle kerta on jo viikon viides.

– Kyytejä on viikoittain. Joskus joka päivä, toisinaan pari kertaa viikossa, Hiltula laskee.

Aira Hiltula sanoo, että syrjäkylien taksiyrittäjille Kela-kyydit ovat elintärkeitä.

– Näissä maisemissa liikevaihdosta suurin osa tulee niistä tai kaupungin tilaamista kyydeistä.

Yhteistyöllä säästöjä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirryttiin taksien sähköiseen suorakorvausmenettelyyn Kela-kyyditysten yhteydessä vuonna 2010. Kansaneläkelaitos halusi tehostaa viime vuosikymmenen lopulla kuljetuspalvelutuotantoaan niin, että tuolloin keskimäärin kymmenen prosentin vuosittainen kulujen kasvu saataisiin pysäytettyä.

Järjestelmä toimii tehokkaasti ja tuo säästöjä yhteiskunnalle. Matti Pohjola

Kela ja Suomen Taksiliitto allekirjoittivat syksyllä 2008 kehittämissopimukset taksimatkojen sähköisestä tiedonsiirrosta.

Kuusamolaisen Kuru-Taksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Pohjola kehuu taksien Kela-kuljetuksia vuolaasti.

– Järjestelmä toimii tehokkaasti ja tuo säästöjä yhteiskunnalle. Se myös elättää taksiyrittäjiä.

– Taksin ja Kelan sähköisen yhteistyön toteuduttua kustannusten nousu pysähtyi. Viimeisten neljän vuoden aikana ne eivät ole nousseet sairaanhoitopiirissä lainkaan, Matti Pohjola sanoo.

Joustava maksujärjestelmä

Säästöihin on vaikuttanut kuljetusten järjestelyjen ja rahansiirron digitalisointi. Kela-kuljetusten tilauskeskus toimii nyt yhdessä paikassa.

– Tieto kaikista kuljetustarpeista välittyy sinne. Keskus pystyy tehokkaasti yhdistelemään samaan suuntaan kuljetuksia tarvitsevia. Esimerkiksi Kuusamosta Oulun yliopistolliseen sairaalaan matkustavia saattaa olla Oulu-Kuusamo -välillä yhdessä taksissa useita, Pohjola toteaa.

Kela-kyytipäivä on ohi. Pirkko Hanhisuanto maksaa sähköisesti osuutensa matkasta.Ensio Karjalainen / Yle

Pohjola kertoo, että maksuissa on siirrytty hiljattain myös suorakorvauksiin. Asiakas saa kyydistä Kela-korvauspäätöksen jo takseissa. Aiemmin homma hoidettiin asiakkaan valtakirjalla: matka tehtiin, asiakas maksoi omavastuun, antoi taksiyrittäjälle valtakirjan, jolla autoilija haki Kelalta korvauksen osuutensa matkan hinnasta. Se tiesi paperityötä puolin ja toisin.

– Nyt maksatus toimii sähköisesti taksin yhteisen tilauskeskuksen kautta. Kuljettaja perii asiakkaalta autossa omavastuun, korvaushakemus lähtee sähköisesti taksin maksujärjestelmästä Kelalle. Parin kolmen viikon kuluttua autoilija saa tehdystä matkasta tilityksen, Pohjola selvittää.

Yhteiskuljetuksilla kilometrejä pois

Taksiliiton Kelalta ja liiton tietojärjestelmästä hankkimien tietojen mukaan yhteiskuljetusten myötä taksien ajamat matkat vähenivät viime vuonna sairaanhoitopiirissä 1,5 miljoonaa kilometriä.

– Kela säästi yhteiskuljetusten avulla 2,5 miljoonaa euroa, Pohjola tietää.

Kelan maksamissa korvaussummissa säästö oli Pohjolan mukaan 14 prosenttia. Se on suuri säästö, Pohjola sanoo.

– Kysynpä vaan, että millä muulla terveydenhoitoon liittyvällä alalla on säästöjä saatu aikaan yhtä tehokkaasti kuin meidän ja Kelan yhteistyössä viime vuosina, Pohjola kehaisee.

Matti Pohjola, Teppo Lehto ja Eija Siikaluoma tappavat aikaa Kuusamon taksiasemalla muun muassa korttia pelaamalla.Ensio Karjalainen / Yle

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin takseilla viime vuonna 240 000 henkilömatkaa sairaaloihin. Kela korvasi taksiyrittäjille kuljetuskustannuksia vuoden aikana sairaanhoitopiirin alueella 15 miljoonalla eurolla. Asiakkaiden kuljetuksista maksamat omavastuut olivat kolme miljoonaa euroa.

Yhteistyö on valttikortti

Ennen Kelan ja taksiyrittäjien tiivistynyttä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin 148 000 Kelan korvaamaa taksimatkaa vuonna 2007.

Matti Pohjola laskee, että Kela-kyydit ja kaupungin ostamat liikennöintipalvelut muodostavat Kuusamon taksiyrittäjien liikevaihdosta noin 35 prosenttia.

Aira Hiltula ehtii kotimatkalla piipahtaa ruokaostoksilla asiakkaansa Pirkko Hanhisuannon kanssa.Ensio Karjalainen / Yle

– Liikevaihto on keskimäärin 95 000 euroa per taksiauto, ja jos siitä otetaan kolmannes pois, käy liiketoiminta toivottomaksi. Jos Kela-kyytejä ei olisi, ei Kuusamossa olisi missään tapauksessa 39 taksia, Pohjola sanoo.

Pohjola arvelee, että tulevaisuudessa toimiva ja kustannustehokas järjestelmä Kelan ja taksiyrittäjien kesken on valttikortti, kun kuljetukset jossakin vaiheessa kilpailutetaan.

Kuusamossa tehtiin viime vuonna 8 370 henkilömatkaa niin sanotulla Kela-kyydillä. Kela-korvauksia kyydeistä sai 2 730 ihmistä.

Kuski on hyvä kuuntelija

Pirkko Hanhisuannon sairaalamatka kestää työpäivän verran. Asiakas nousee tyytyväisenä kotiportailleen illan suussa. Paluumatkalla piipahdettiin Kurenalan keskustassa ruokaostoksilla.

On paljon asiakkaita, jotka asuvat yksin. Heillä ei ole puhekaveria. Aira Hiltula

Päivän aikana kyydin ja kyyditettävän keskustelu ehti polveilla Sarakylän tapahtumista päivän politiikkaan. Pirkon kanssa on helppo puhua, puhelias kun on.

– Kyllä tässä eräänlaisena terapeuttinakin saa toimia. On paljon asiakkaita, jotka asuvat yksin. Heillä ei ole puhekaveria. Me taksin kuljettajat olemme neutraaleja kuuntelijoita. Ja puhutut asiat jäävät tänne auton sisälle, Aira Hiltula vakuuttaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Asiantuntija karsastaa passiivitalointoilua – "Se ei ole kaikista helpoin talo hoidettavaksi"

2017, Maaliskuu 19 - 09:22
Passiivitalon kriteerit

Jotta talo voidaan luokitella passiivitaloksi, sen on täytettävä kolme tarkasti määriteltyä kriteeriä.

Kriteereissä on määritelty, paljonko talo kokonaisuudessaan saa käyttää energiaa ja kuinka paljon energiaa saa kulua yhden neliömetrin lämmitykseen. Sen lisäksi kriteereissä määritellään kuinka tiivis talon pitää olla.

Mihin talon energia kuluu?

Huoneiden lämmittämiseen käytettävän energian määrä vaihtelee talotyyppien mukaan.

Nykyisten rakennusmäärysten mukaisesti rakennetussa talossa huoneiden lämmitykseen kuluu noin 55 prosenttia talon kokonaisenergiasta. Matalaenergiatalossa osuus on pudotettu noin 50 prosenttiin ja passiivitalossa noin 40 prosenttiin.

Matalaenergiatalossa kokonaisenergiasta noin puolet kuluu lämmittämiseen ja kolmannes valaistukseen ja kodin laitteisin ja loput käyttöveden lämmittämiseen.

Lähde: energiatehokaskoti.fi

Muun muassa nettipalstoilla on käyty vuosien ajan vilkasta keskustelua siitä, miten talojen energiankulutusta pitäisi hillitä. Vähäenergisiä koetaloja esitellään ihmeiden tekijöinä, mutta rakennusalan ammattilainen muistuttaa pitämään silti pään kylmänä. Hyöty ja kustannukset kannattaa pitää tasapainossa.

– Kyllä me hyvin voimakkaasti varoitellaan siitä, että joka tekee passiivitalon, pitää osaamisen olla aivan huippua, kertoo Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Vuosikymmenen alusta lähtien Suomen rakennusmääräyksillä on kiristetty talojen energiantehokkuusvaatimuksia. Jo niidenkin perusteella talotekniikassa on esimerkiksi lämmitysratkaisuja kehitetty vähäenergiseen suuntaan. Eristyspaksuuksia on kasvatettu ja samalla on kehitetty myös uusia eristemateriaaleja.

On hyvä muistaa, että taloissa kuluu aina energiaa paljon muuhunkin kuin vain huoneiden lämmittämiseen.

Vähän energiaa kuluttavista taloista puhuttaessa käytetään useita eri termejä. Puhutaan passiivitaloista, matalaenergiataloista, nollaenergiataloista, ja jopa taloista, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.

Passiivitalo luottaa eristyksen voimaan

Saksalaista alkuperää olevan passiivitalon ideana on pienentää energian kulutusta tavallista paksummilla eristeillä, erittäin tiiviiksi rakennetulla talon ulkovaipalla sekä suurella varaavalla massalla, johon energia sitoutuu.

Ulkopuolelta ostettavaa energiaa vähennetään myös käyttämällä mahdollisimman paljon ilmaisiksi luokiteltavia lämmönlähteitä, kuten passiivista aurinkoenergiaa sekä ihmisten ja erilaisten laitteiden tuottamaa lämpöä.

Kyllä me hyvin voimakkaasti varoitellaan siitä, että joka tekee passiivitalon, pitää osaamisen olla aivan huippua Pekka Seppälä

Esimerkiksi Oulussa näiden passiivitalojen rakentamisesta ei kuitenkaan ole innostuttu. Oulun rakennusvalvonnan mukaan passiivitalojen rakentamisen riskit ovat vielä liian suuret ja virheiden sattuessa niissä voi esiintyä vaikeita kosteusongelmia. Passiivitalojen sijasta Oulussa rakentajia kehotetaankin suosimaan muita matalaenergiaratkaisuja.

Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä tietää mistä puhuu, sillä työhuoneen seinällä komeilee yksi niistä muutamasta kymmenestä saksalaisen Passivhaus Institutin suomalaisille asiantuntijoille myöntämästä tutkintotodistuksesta.

Pekka Seppälä muistuttaa, että toimiva passiivitalo vaatii äärimmäisen hyvää suunnittelua ja toteutusta. Talon ylläpitokin vaatii erityistä aktiivisuutta ja asennetta. Taloa pitää myös käytön aikana osata hoitaa juuri niin kuin talon suunnittelija on ajatellut.

– Se ei ole kaikista helpoin talo hoidettavaksi, muistuttaa Seppälä.

Passiivitalojen eritykseen kiinnitetään paljon huomiota ja seinien paksuus on selvästi tavanomaista suurempi.Matti Konttinen / Yle

Keskustelussa energiaa säästävistä asumisratkaisuista sekoittuvat yleensä eri termit ja passiivitaloiksi saatetaan kutsua myös taloja, joissa energian säästöt saadaan vaikkapa koneelliseen ilmanvaihtoon liitetyillä lämmön talteenottolaitteilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla. Tarkasti ottaen silloin ei kuitenkaan puhuta passiivisista ratkaisuista.

Hyvä lämmöneritys vaaditaan jo tavallisiltakin taloilta ja sitä vaaditaan jo nykyisissä rakentamismääräyksissäkin.

Ääriratkaisuja syytä välttää

Äärimmillään vietynä hyvätkin ratkaisut saattavat johtaa ojasta allikkoon. Pekka Seppälä kehottaakin keskittymään ratkaisuihin, joissa investoidaan nimenomaan sinne, mistä saadaan suurimmat hyödyt.

Ei seinien eristyksiin kannata yli-investoida, koska ne ovat yleensä aika kalliita investointeja Pekka Seppälä

– Usein sanotaan, että energiatalo on semmoinen, jossa on paksut seinät. Ei se näin ole. Ei seinien eristyksiin kannata yli-investoida, koska ne ovat yleensä aika kalliita investointeja, Seppälä sanoo.

Erityisen paksujen seinien rakenteisiin saattaa liittyä myös kosteusriskejä. Jos rakenteisiin pääsee kosteutta, voi luonnollinen kuivuminen olla hankalaa.

– Passiivitalon rakenne on muutenkin tavallista taloa haastavampi, koska siinä pitää talon ilmatiiveydessäkin onnistua tosi hyvin. Jos ilmatiiviys vuotaa, sinne vuotaa myös kosteutta. Silloin se pitäisi pystyä myös kuivaamaan ulos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa"

2017, Maaliskuu 18 - 09:27

Terävä laukaus kajahtaa puiden siimeksessä.

Árpád Kovács korjaa puoliautomaattisen Kalashnikovinsa asentoa hieman oikealle, tarkentaa ja painaa liipaisinta. Sitten hän antaa oman hengityksensä lipua huulten välistä höyryävänä norona.

– Pidätän henkeä aina kun ammun. Vanha tapa.

Miehen otteet ovat varmoja, tottuneita. Ammukset osuvat lähelle keskipistettä.

– Nyt tulee Masse Majava näkemään, mitä on herran peleko ja viisauden alaku...

Kovács kerää harrastusvälineensä pois.

Majavajahtiin on aikaa vielä tovi. Pastorin sihti näyttäisi kuitenkin olevan kohdillaan.

Paulus Markkula / Yle Pakoon kiristyvää ilmapiirä

Ampumaradalta muutaman kilometrin päässä on Oulun seurakunnissa työskentelevän Kovácsin koti. Nyt siellä on koleaa.

Hailuodon saaressa sijaitseva talo on ollut hetken tyhjillään, kun mies on ollut kansainvälisen työn pastorin hommissaan mantereella Oulussa. Lämpö leviää kuitenkin nopeasti, kun vanha leivinuuni saa nielaista pari puuta.

Pienen keittiön ikkunasta avautuu luminen, pohjoispohjalainen metsämaisema.

Täältä on pitkä matka Balkanin niemimaalle.

Sieltä Kovács 90-luvun alussa pakeni Suomeen sisällissodassa olleen Jugoslavian kiristynyttä ilmapiiriä. Parikymppisen kapinasieluisen nuoren omat valinnat eivät helpottaneet valmiiksi tulehtunutta tilannetta.

– Perustimme kaverini kanssa unkarinkielisen oppositiosanomalehden. Se ei ollut hyvä idea – tai ehkä se olikin, en minä tiedä. Viranomaiset tekivät kuitenkin kaikkensa, ettemme pystyisi toimimaan. Häirintää, sensuurivaatimuksia, ratsioita. Joka päivä. Lopulta oli päästävä pois.

Paulus Markkula / Yle

Kovács käy tyrkkäämässä vielä pari puuta uunin pohjalle ja ravistelee tikut pois hoikista sormistaan.

Oli pientä vaille, ettei hän olisikaan tässä lämmittämässä taloaan. Miehen askeleet meinasivat nimittäin aluksi johtaa Etelä-Afrikkaan asti. Argentiinakin oli harkinnassa hetken, kunnes käsi jostakin syystä osoitti kohti Suomea.

Nuori mies lähti ilman perhettään – äitiä, isää ja sukulaisia. Mukana oli vain oma kaveri. Hyvä niin, hän napauttaa hieman yllättäen ja haroo hetken aikaa tukkaansa kiivain vedoin.

– Elämä Jugoslavian unkarilaisessa yhteisössä oli hirveän yhteisöllistä. Se ei ole ikinä ollut minun juttuni. Mulle oli täysin selvää, että jos lähden pois, lähden omille teille, hän avaa. Ja antaa sitten ymmärtää, että tämä asia on hänen osaltaan loppuunkäsitelty.

Puhelin soi. Kuinka sopivaa.

Jälleen yksi, joka varmaan uskoo, että kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen myönteisesti. Ei vaikuta. Árpád Kovács Paulus Markkula / Yle

Luurin toisessa päässä on turvapaikanhakija. Nämä yhteydenotot ohjautuvat Kovácsille, koska se kuuluu hänen työhönsä.

Hänen kasvoillaan häilähtää pieni kurtistus. Kovács lupaa lähettää "materiaalit" seuraavana tiistaina. Kun puhelu loppuu, mies huokaa.

Näitä on tullut viime aikoina paljon. Yhteydenottoja muslimeilta, jotka ovat kiinnostuneita kääntymään kristityiksi ja haluavat tutustua käytännön papereihin tarkemmin.

– Jälleen yksi, joka varmaan uskoo, että kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen myönteisesti. Ei vaikuta. Olen yrittänyt sanoa, mutta en tiedä uskovatko.

Árpád Kovácsin arvion mukaan ainakin parikymmentä turvapaikanhakijaa on jo kääntynyt Oulusssa kristityksi, ja yhteydenottoja asiasta on tullut hänelle kymmenkunta.

Asia turhauttaa häntä. Koko Suomen tämänhetkinen turvapaikkapolitiikka turhauttaa.

Henkinen koti punkkareiden parista

25 vuotta sitten Kovács, keesipäinen punkkari, päätyi turvapaikanhakijaksi Lahden vastaanottokeskukseen.

Hän kotoutui Suomeen nopeasti. Paikallisista ihmisistä tuli vaivattomasti ystäviä ja pian löytyi jalansija myös lahtelaisesta punkyhteisöstä. Se oli 90-luvun alussa varsin eloisa.

– Kuunneltiin musiikkia, käytiin keikoilla, soitettiin punkkia, laulettiin punkkia. Mä en oikeastaan silloin edes kokenut olevani turvapaikanhakija. Olin vain nuori, joka tuli yhden maan nuorisokulttuurista toiseen.

Kovács miettii hetken ja nostaa suupielen varovaiseen virnistykseen. Ajatus nuoresta Árpádista tuntuu huvittavan häntä hieman.

Punk häivähtää yhä hänen piirteissään; tummissa hiuksissa, pään sivujen sängissä, korvakorussa. Eikä sisäinen kapinahenkikään ole mihinkään kuihtunut, vaikka punklaulut ovat vaihtuneet pastorin hommiin. Itse asiassa ihan päinvastoin.

Kuin ajatusteni sinetiksi Kovács kaataa itselleen pienen päivänaukun kirkasta ja kiskaisee sen yhdellä hörpyllä.

Paulus Markkula / Yle Pään sisällä myllersi pitkään

Ei ole sattumaa, että Kovács päätyi lopulta turvapaikan saatuaan opiskelemaan Suomessa juuri teologiaa. Juuret siihen ovat syvällä. Hänen äitinsä puoleisen suvun miehet olivat toimineet pappeina kautta aikojen.

Nuori teologi joutui heti kättelyssä puntaroimaan perinpohjaisesti ajatuksiaan uskonnosta.

Hänen perhepiirissään uskonto oli ollut jotakin muuta kuin mihin hän Suomessa törmäsi. Viisastelevampaa, kepeämpää, agnostismiin nojaavampaa.

Agnostikko ajattelee, että Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa ei voida todistaa tai kieltää.

– Täällä sen sijaan puhuttiin tosissaan siitä, onko Jeesus syntynyt neitseestä. Voit kuvitella, miten se hämmensi nuorta teologia. Se sekoitti mun pään, enkä pitkään aikaan tiennyt mitä ajatella.

95-prosenttinen agnostikko, 5-prosenttinen ateisti

Vanhemmalla iällä Árpád Kovácsin omat tuntemukset uskonnosta ja Jumalasta ovat jäsentyneet. Silti on yhä asioita, jotka eivät mahdu hänen päähänsä.

– Yksi niistä on kirkon ja uskontojen kummallinen obsessio seksiin. Mitä se kenellekään kuuluu, ihmisten seksielämä? Tästä uskontojen normatiivisuudesta pitäisi jo päästä eroon, hän lataa.

Pastori kertoo pitävänsä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantuloa erinomaisena asiana.

– Se, että kirkko nyt kitisee tästä, ei kauaa kestä. Itse aion ilman muuta vihkiä sateenkaaripareja.

Kovács ei myöskään välitä miettiä esimerkiksi sitä, onko Jumala olemassa vai ei. Oikeastaan kysymys on hänelle melko yhdentekevä.

– Mulle usko on puhtaasti inspiraatiota, tunteita, tiettyjä mielentiloja. Se mitä sen takana on – tai ei ole – ei hirveästi kiinnosta. Pidän itseäni 95-prosenttisesti agnostikkona ja 5-prosenttisesti ateistina. Heikolla hetkellä tämä asetelma kääntyy toisin päin, hän veistää.

Pastori on pohtinut paljon esimerkiksi tunnustuskirjoja, jotka määrittelevät koko luterilaisen kirkon opin. Hänen mielestään tunnustuskirjat pohjautuvat varsin demonologiseen käsitykseen maailmasta ja niitä olisi hyvä jo arvioida ideologisesti uudelleen.

– Se onkin työn alla minulla ja yhdellä kollegalla. Syksyllä julkaisemme siitä jotakin.

Yksi niistä on kirkon ja uskontojen kummallinen obsessio seksiin. Mitä se kenellekään kuuluu, ihmisten seksielämä? Árpád Kovács Paperittomat avuntarpeessa

Vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin vaikutukset alkoivat näkyä Suomessa voimakkaasti. Maasta haki turvapaikkaa yhteensä yli 30 000 ihmistä. Määrä oli 890 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ilmapiiri oli levoton.

Árpád Kovácsin työn luonne kansainvälisen työn pastorina ei tämän seurauksena suuremmin mullistunut. Autettavia oli vain isompi joukko.

Tällä hetkellä valtaosa hänen työajastaan menee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sekä paperittomien ulkomaalaisten neuvomiseen ja tukemiseen.

Paperittomia Oulussa on pastorin laskelmien mukaan nyt kymmeniä ja määrä vaikuttaa olevan kasvussa. Kovács on ottanut julkisestikin vahvan kannan heidän auttamiseensa, eikä ole omien sanojensa mukaan kiinnostunut siitä, mitä esimerkiksi ministeritasolla asiasta on linjattu.

Oulussa paperittomille on tarjottu yösijaa kirkosta yhdestä yöstä kahteen kuukauteen.

– Jos ihminen on kadulla, hän on kadulla. Silloin häntä autetaan. Se on niin yksinkertaista.

Paulus Markkula / Yle Mennyt on mennyttä

Kovácsin vinkkelistä katsottuna Suomen nykytilanne näyttää huolestuttavalta. Hänen mielestään vallalla on ajattelu, että mahdollisimman moni turvapaikanhakija pitäisi vain saada maasta nopeasti pois.

Syytä siihen hän hakee koventuneesta poliittisesta paineesta.

– Ihmisiä pelotellaan, ettei meillä ole rahaa auttaa muita, vaikka olemme maailman mittakaavassa ihan törkeän rikkaita. Täällä olisi rahaa auttaa sekä suomalaisia avuntarvitsijoita että turvapaikanhakijoita, mutta diskurssi on tämä.

Kovacsin mukaan ihmisiin juurrutetaan mielikuvaa, että Suomessa ollaan jo kuilun partaalla.

– Emme ole. Emme taloudellisesti, emmekä muutenkaan.

Paulus Markkula / Yle

Jo tapahtuneiden asioiden vatvomisessa ei ole mitään järkeä. Näin Árpád Kovács ajattelee.

Hän ei esimerkiksi mielellään kävisi läpi sitä, kun yksi hänen tietämistään turvapaikanhakijoista palautettiin Irakiin ja pian tuli tieto, että hänet oli ammuttu kuoliaaksi.

Se saa hänet surulliseksi. Eikä muuta mitään. Kovács kertoo tekevänsä kaikkensa auttaakseen muita, mutta jos jotakin pahaa tapahtuu, asian ääreen ei passaa liiaksi pysähtyä. Muuten ei jaksa jatkaa.

– En mä osaa tulevaisuuttakaan ennustaa. Jos osaisin, ennustaisin itselleni oikeat lottonumerot. Kyllä mä sen verran mietin, että huhtikuussa lähdetään majavajahtiin ja kesäkuussa jonnekin ulkomaille. En minä muusta tiedä.

Majavajahtia varten aseet on pistetty kuntoon. Niiden putsaamiseen Kovács käytti vanhat papinpaitansa.

Árpád Kovács oli Radio Suomen Sunnuntaivieraana 19.3.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikansa hukuttaneelle äidille ei rangaistusta – katsotaan olleen tekohetkellä syyntakeeton

2017, Maaliskuu 17 - 15:44

Viime syyskuussa 20-vuotiaan poikansa hukuttanut 55-vuotias nainen jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Tuomion antoi perjantaina Ylivieska-Raahen käräjäoikeus.

Syyttäjä katsoi vastaajan syyllistyneen harkittuun ja erityisen raa'alla ja julmalla tavalla tehtyyn murhaan.

Syyttäjä vaati, että nainen on tuomittava elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Syyttäjän mukaan nainen suunnitteli tekoa ennakkoon ja houkutteli pojan kävelylle jokirantaan.

Tuomiossaan käräjäoikeus kuitenkin katsoi vastaajasta tehdyn mielentilalausuntoon perustuen, että rikos tehtiin syyntakeettomana. Lausunnon mukaan äiti ei ole heikon mielenterveydellisen tilansa vuoksi ymmärtänyt tekonsa todellista luonnetta.

Äiti hukutti poikansa sunnuntaiaamupäivällä 25. syyskuuta Raahen Pattijoella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoret kaipaavat psykiatrista apuhengailupaikkaa – "Kyynisyys on lisääntynyt"

2017, Maaliskuu 16 - 18:28

Matala osallistumiskynnys, ei luotaantyöntäviä korulauseita, ruohonjuuritason toimintaa. Muun muassa näistä aineksista syntyy yhteisöllistä tekemistä, joka kiinnostaa oululaista nuorta ja nuorta aikuista.

Kyseinen resepti on otettu nyt toden teolla toteutukseen. EU-rahoitteinen, vuonna 2015 käyntiin polkaistu kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hanke on versonut Oulun kaupunkiin useita projekteja, joiden tarkoituksena on saada nuorten ääni aikaisempaa paremmin kuuluviin.

Hengailupaikat kiinnostavat

Eräs hankeen alaisuudessa toimiva projekti on Kahvila Kitkerä. Oulun keskustassa KulttuuriBingon tiloissa tukikohtaansa pitävä, aika ajoin keskustan eri kolkkiin jalkautuva kahvila on ohjaajiensa Johanna Jämsän ja Asko Pistemaan mukaan saanut nuorilta hyvän vastaanoton.

Johanna Jämsä kertoo, että nuorille suunnattu Kahvila Kitkerä on otettu vastaan hyvin.Wasim Khuzam / Yle

– En sitten tiedä johtuuko noista meidän kahvilipukkeista, mutta hyvin on kuitenkin tullut vastauksia, kun olemme jalkautuneet nuorten pariin ja esittäneet heille kysymyksiä, Jämsä kehuu.

Kahvila Kitkerä on piipahtanut usean kerran esimerkiksi kaupunginkirjastolla kera kysymyslomakkeiden. Nuoret ovat voineet vastata lomakkeiden avulla kysymyksiin, kuten mistä Oulussa pitäisi ihan oikeasti puhua, mikä Oulussa ahdistaa, mikä tekee hengailupaikasta sellaisen, että siellä viihtyy ja jaksaa olla?

Erityisesti jälkimmäisen kaltaisiin kysymyksiin ovat nuoret vastanneet innokkaasti.

– Erilaisia hengailupaikkoja kaivataan tosi paljon. Ne tuntuvat olevan tosi tärkeitä nuorille, tästä esimerkkinä Valkean Kesäkatu. Nuoret ovat siellä koska siellä näkee ihmisiä, se on paikka missä saa olla ja se on lämmin, Jämsä listaa.

Mielenterveysapua kaivataan

Kahvila Kitkerässä on hyvin nopeasti todettu, että nuorten ajatusten koonnilla on väliä. Kun toiminta pidetään helposti lähestyttävänä ja nuorten itsenäistä ajattelua kunnioittavana, syntyy hyvin konkreettisia parannusehdotuksia.

Asko Pistemaan mukaan anonyymit kyselylomakkeet ovat hyvä tapa lähestyä paikallisia nuoria.Wasim Khuzam / Yle

– Yksi erittäin mielenkiintoinen esimerkki mikä nousi esiin, oli ajatus psykiatrisesta apuhengailupaikasta. Matalan kynnyksen tilasta, jonne voisi mennä silloin, kun on vaikeaa. Kun nuoret saavat puhua anonyymisti, syntyy tällaisia uusia ideoita, joita ei ehkä kasvotusten ilmaantuisi, Pistemaa kertoo.

– Se voisi olla sellainen paikka minne mentäisiin jos on vaikka masennusta. Siellä aikuiset sitten antaisivat apua, Jämsä jatkaa.

Taistelua kyynisyyttä vastaan

Nuorten esittämä idea matalan kynnyksen mielenterveysavusta tulisi tarpeeseen Oulussa. Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hankkeen, jonka alainen Kahvila Kitkeräkin on, projektipäällikkö Jaakko Jokipii muistuttaa viime vuoden nuorisobarometrin tuloksien kertovan monella tapaa myös Oulun ilmapiiristä.

– Nuorten kyynisyys on lisääntynyt. Myös oman työllistymisen näkymät näyttävät entistä enemmän vaivaavan nuoria. On siis vähän luottamusta tulevaisuuteen.

Kyynisyys taittuu vuorovaikutuksella ja luottamuksen lisäämisellä, Jaakko Jokipii uskoo.Wasim Khuzam / Yle

Synkkyyttä pyritään kitkemään edellä mainitun hankkeen puitteissa erityisellä KAAOS-haasteella. Sanoista kansalaisaktiivisuus ja osallisuus nimensä saava haaste kannustaa paikallisia järjestöjä ja yhdistyksiä kehittämään ideoita, joilla 15–29 vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista osallistumista voitaisiin lisätä.

Jokipii uskoo, että juuri Oulun nuorisokulttuurissa ja 3. sektorissa on potentiaalia taittaa synkistelyt ilon ilmapiiriksi.

– Tarvitsemme vuorovaikutusta ja luottamusta ihmisten välille. Käytännössä niitä saadaan, kun vain aletaan tekemään asioita, jotka koetaan merkityksellisiksi.

Siitä, kuinka hanakasti paikallinen järjestö- ja yhdistyskenttä tarttuu haasteeseen, saadaan kesällä tietoa. Esitetyistä ideoista vähintään yksi toteutetaan 1.7. alkaen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia