YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 7 min 10 s sitten

Korkein oikeus hylkäsi Sebastian Tynkkysen valitusluvan: "Vien jutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen"

5 tuntia 53 min sitten
Mistä on kyse?
  • Oululainen poliitikko Sebastian Tynkkynen sai sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.
  • Tynkkynen valitti Oulun käräjäoikeuden tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, joka ei ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa.
  • Tynkkynen haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta (KKO), joka ei sitä myöntänyt.
  • Sebastian Tynkkynen aikoo seuraavaksi saada asiaan ratkaisun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT).

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt oululaispoliitikko Sebastian Tynkkysen valituslupahakemuksen hänen sanavapaustuomioonsa liittyen.

Tynkkynen lähetti asiasta oman tiedotteen torstaiaamuna.

– Korkeimman oikeuden päätös olla myöntämättä valituslupaa vahvistaa lopullisesti sen, että olin väärässä oikeuksieni suhteen Suomessa, Tynkkynen toteaa tiedotteessaan.

Asia EIT:n käsittelyyn

Tynkkynen toteaa tiedotteessaan, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta vuosien varrella enemmän langettavia päätöksiä kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Yksi keskeinen painopistealue EIT:n langettavissa päätöksissä on ollut sananvapauteen liittyvät tuomio.

– Vien sen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi ja se on viimeinen askel, jonka voin sananvapauteni puolustamisen suhteen enää ottaa. Uskon, että suomalainen oikeuskäytäntö ei omassanikaan tapauksessa kestä ihmisoikeustuomioistuimen päivänvaloa, sillä se rajoittaa sananvapautta perusteettomalla tavalla.

Sananvapausasiantuntija ja oikeustieteen tohtori Riitta Ollila kuitenkin toteaa, että Suomen EIT:ltä saamat langettavat ovat olleet hyvin erilaisista asioista.

– Suomalaiset tapaukset ovat koskeneet toimittajien sananvapautta.

EIT ei ole hyväksynyt rasistista vihapuhetta tai suvaitsemattomuuteen yllyttämistä, Ollila sanoo.

– Tiedän muita maita koskevia tapauksia, joissa nimenomaan ei ole annettu langettavaa päätöstä, jos rangaistus on ollut rasistisista ilmaisuista.

Ollila arvioi, että Tynkkysen tapauksesta tuskin seuraisi langettava.

Tynkkynen kommentoi jo tammikuussa Oulun käräjäoikeuden tuomion jälkeen saaneensa lakimiehiltä neuvoja viedä asia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Solvasi muslimeja

Oulun käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa Perussuomalaisten nuorten entiselle puheenjohtajalle, Oulun kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkyselle 50 päiväsakkoa eli 300 euroa uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tynkkynen kirjoitti Facebook-sivuillaan islaminuskoa koskevia tekstejä vuoden 2016 heinäkuussa. Oulun käräjäoikeus katsoi, että kyseisissä teksteissä muun muassa paneteltiin ja solvattiin muslimeja.

Tynkkynen valitti tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, joka ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta ei ole millään muodoin syytä epäillä, eikä jatkokäsittelyluvan myöntämiselle ollut perusteluja.

Juttuun on lisätty sananvapausasiantuntijan kommentit 14.12.2017 kello 11.55.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa

9 tuntia 27 min sitten

Nicolas käyttäytyy levottomasti, jopa aggressiivisesti. Siiri kokee itsensä usein ahdistuneeksi. Samuelilla on adhd. Adhd on neuropsykiatrinen tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö, joka altistaa psyykkisille häiriöille.

Kouluissa jo ykkösluokalla törmätään oppilaisiin, joilla esiintyy ammattiapua vaativia ongelmia.

– Koulupsykologeilla asiakkuuksia on eniten alakoulun toisella ja kolmannella luokalla, koulukuraattoreilla kuudennella luokalla, kertoo Espoon opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja-Riitta von Schantz.

Hyksin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari kertoo, että lasten vakavat mielenterveyden häiriöt ovat aika harvinaisia, mutta lievät hyvin tavallisia.Tapio Rissanen / Yle

Yle kysyi lastenpsykiatrian huippuosaajalta, miten on mahdollista, että jo 8-vuotiaalla lapsella on mielenterveysongelmia. Helsingin yliopistollisen sairaalan Hyksin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sanoo, että toki lapsella voi esiintyä esimerkiksi masennustaipumusta, mutta elämänolosuhteet ovat heidän mielenterveytensä kannalta erityisen keskeisiä.

Lapsilla on Repokarin mukaan kehityksellisiä haasteita, jotka altistavat heitä psyykkisille häiriöille. Esimerkiksi adhd on vahvasti perinnöllinen häiriö.

Vakavampien häiriöiden syntymiseen olennainen riskitekijä on kasvuympäristön asianmukaisen tuen puute.

– Jos pitkän aikaa jää vaille kasvun tukea, tarvitsemaansa rakkautta, huolenpitoa ja myötätuntoa, niin se altistaa mielenterveyden häiriöille. Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat lapsilla aika harvinaisia, mutta lievät ja keskivaikeat hyvin tavallisia.

Moni meistä tuntee lapsen jolla on mielenterveyden häiriöitä

Hyksin lastenpsykiatriseen hoitoon on tämän vuoden tammi-marraskuussa ohjattu yli 1 800 alle 13-vuotiasta mielenterveyspotilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin monet tuntevat lapsen, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tapausten määrä on ollut reippaassa kasvussa koko tämän vuosikymmenen. Viime vuodesta kasvua on 11 prosenttia.

Lähetteiden määrän kasvu ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että lapsilla olisi entistä enemmän mielenterveyden ongelmia tai että ne olisivat entistä vakavampia.

Syitä lähetteiden määrän kasvuun on monia, Leena Repokari arvioi.

– Lastenpsykiatrisesta hoidosta on lieventynyt häpeän leima. Aiemmin lähettäjänä oli koulu, päiväkoti tai lastensuojelu. Nykyisin vanhemmat hakevat itse aktiivisesti apua.

Harri Vähäkangas / Yle

Leena Repokari lisää, että myös hoidon tarjontaa on lisätty. Hän laskee, että tämän vuosikymmenen alkuun verrattuna samoilla resursseilla otetaan Hyksiin hoitoon nykyisin yli tuplasti enemmän potilaita kuin ennen. Tehokkuus on siis lisääntynyt.

Samalla vakavien lastenpsykiatrian tapausten rinnalle hoitoon on ohjattu myös lieviä ja keskivaikeita tapauksia.

– Lapsista 10–15 prosenttia tarvitsee apua psyykkisiin häiriöihin. Mutta tarvitseeko kaikkien tulla lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon? Meillä pitäisi olla tehokkaita auttamisen menetelmiä jo paljon aikaisemmin.

Repokari ottaa esimerkeiksi tällaisista lapsia varhaisessa vaiheessa auttavista tahoista päiväkodin, koulun ja perusterveydenhuollon. Eli avainasemassa on se, miten lasta autetaan, ennen kuin hän joutuu hoitoon.

Lasten terapiapalvelun ylilääkäri Anitta Rauvala Espoosta toivoo, että lapsia ei tarvitsisi "lähettää" minnekään, vaan että apu tulisi ajoissa esimerkiksi kouluun tai päiväkotiin.Tapio Rissanen / Yle

Hyksin toimialueeseen kuuluvassa Espoossa tähän on pyritty. Kaupunkiin on perustettu oma lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö, jonka asiantuntijat antavat apua lasten ja perheiden kanssa työskenteleville kentällä, kuten kouluissa tai päiväkodeissa.

– Emme halua, että lapsi "lähetetään" jonnekin. Mietimme yhdessä, miten meidän asiantuntijamme voivat auttaa koulun tai varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Haluamme auttaa lasta siinä ympäristössä, jossa hän on viitenä päivänä viikossa, kuvailee Espoon kaupungin Lasten terapiapalvelun ylilääkäri Anitta Rauvala.

– Ja sitten sieltä joukosta valitaan tänne avohoitoon ne lapset, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista hoitoa.

Espoossa lähetteiden määrä on harpannut ylös

Näin siis tavoitteissa. Käytännössä avohoitoyksikön palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta ja niin nopeasti, että juuri tämän avun tuomisen lähemmäs lapsia kehittäminen on hidastunut. Espoossa lastenpsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin suurissa naapurikaupungeissa.

Anitta Rauvala toteaa, että kaikkien lasten ja perheiden parissa työskentelevien pitäisi olla samassa veneessä mukana lapsien hyvinvoinnin parantamiseksi: kouluterveydenhuollon, koulun muun henkilökunnan, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuksen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja myös lasten vanhempien hyväksi työskentelevien toimijoiden.

Espoon kaupungilla opiskeluhuollosta vastaava päällikkö Merja-Riitta von Schantz kertoo, että koulupsykologeilla on eniten asiakkuuksia jo alakoulun toisella ja kolmannella luokalla.Tapio Rissanen / Yle

Opiskeluhuollosta vastaava päällikkö Merja-Riitta von Schantz vastaa Espoossa koulupsykologien ja -kuraattorien työskentelyalueesta. Hän sanoo, että ongelmat alkavat jo usein varhaiskasvatusiässä.

Alakoulussa koulupsykologit ja -kuraattorit työskentelevät usein työparina ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Myös luokanopettaja on mukana tässä työssä.

– Alakoulussa näkyy esimerkiksi itsesäätelyn haasteita, aggressiivisuutta ja ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Kaverisuhteet eivät aina toimi.

Von Schantz kertoo, että koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät yksilöllisesti oppilaan kanssa, perheen kanssa ja myös koko luokan kanssa, jotta oppilas oppii toimimaan ryhmässä.

Oys: Arvaamaton maailmantilanne ahdistaa lapsia

Kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä näkyy sama trendi kuin Uudellamaalla: lastenpsykiatrian lähetteiden määrä kasvaa.

Harri Vähäkangas / Yle

Oulun yliopistolliseen sairaalaan on tämän vuoden tammi-lokakuussa tullut kymmenen prosenttia enemmän lastenpsykiatrian lähetteitä kuin viime vuonna.

Kasvu jatkuu maltillisemmin kuin edellisvuonna: vuodesta 2015 vuoteen 2016 lähetteiden määrä harppasi 45 prosenttia ylöspäin.

Oulussa lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, professori Hanna Ebeling arvioi, että arvaamaton maailmanlaajuinen turvallisuustilanne lisää lasten huolta ja ahdistuneisuutta.

– Ahdistuneisuuden lisääntyminen voi nostaa pinnan alla olevat psyykkiset ongelmat esiin.

Ebeling pohtii myös, miten koulujen ja varhaiskasvatuksen muutokset vaikuttavat lasten kehitykseen.

– Valtaosa pärjää hyvin, mutta pienelle osalle muutokset, kuten koulujen oman perusryhmän puuttuminen ja pienluokkien integrointi suurempiin, voivat olla liian kuormittavia.

Kys: 24/7-yhteiskunta tekee vaatimukset liian korkeiksi

Kuopion yliopistollisen sairaalan niin sanotulle kriisiosastolle on kirjoitettu tänä vuonna reippaasti toistasataa lähetettä. Osastolla hoidetaan neljän maakunnan alueelta tulevia potilaita, esimerkiksi vaikeasti aggressiivisia lapsia, joiden tilanne koulussa tai sijoituspaikassa on kriisiytynyt. Nousua viime vuoden määristä on yli neljännes.

Myös avohoidon puolella lähetteitä on kirjoitettu lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna.

Lastenpsykiatrian avohoitoyksikön terapiahuone Espoossa.Tapio Rissanen / Yle

Osastonylilääkäri Kaarina Kemppinen kuvailee lähetteiden määrän kasvun syiksi pitkälti samoja, sekä positiivisia että negatiivisia asioita kuin Helsingissäkin on havaittu. Mutta uusiakin selityksiä löytyy.

– 24/7-yhteiskunta tekee arjen rajojen pitämisen sekä vanhemmille että lapsille haastavaksi. Vaatimukset selviämiselle ovat usein liialliset.

Kemppinen arvioi myös, että perheet ovat kuormittuneita: on taloudellisia ongelmia, työttömyyttä, työstressiä ja vanhempien psyykkistä sairastamista. Ja siihen päälle päihteiden käyttöä.

Varsinais-Suomi: Pohjoisella aluepoliklinikalla 42 prosentin kasvu lähetteiden määrässä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella lastenpsykiatrian lähetteiden määrien kehityksessä on melkoisia alueellisia eroja. Turun ja niin kutsuttujen eteläisten poliklinikkojen alueella on havaittavissa nousua, mutta ei kovin dramaattista.

Sen sijaan niin kutsuttujen pohjoisten poliklinikkojen tilanne on toinen.

Pohjoisten klinikkojen alueelle kuuluvat esimerkiksi Turun pohjoispuolen muuttovoittoiset lähikunnat, kuten Raisio ja Rusko, ja rannikon Uusikaupunki. Täällä lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 42 prosenttia.

Lukema ei mahdu enää normaalin vuosivaihtelun piiriin, sanoo lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Taina Juvén Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Hänen mielestään kasvulle voi löytää sekä myönteisiä että kielteisiä selityksiä.

– Toisaalta tämä voi kertoa siitä, että lapset voivat huonommin tai että erikoissairaanhoitoon tulee "turhia" lähetteitä. Toisaalta tämä voi kertoa, että asioihin puututaan paremmin ja että palvelut löydetään paremmin kuin ennen.

Taina Juvénin mukaan Tyksissä on myös kehitetty toimintatapaa, jossa lastenlääkärit käyvät terveyskeskuksissa ja kouluissa tarjoamassa asiantuntija-apua.

Tays: Ovatko kunnat "pantanneet" lähetteitä aiemmin?

Tays Pirkanmaalla on vastaanottanut marraskuun loppuun mennessä vajaat 800 lastenpsykiatrian lähetettä. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajankohdasta on peräti 24 prosenttia.

Lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Mirjami Mäntymaa luettelee pitkän litanian mahdollisia syitä nopeaan kasvuun.

Nukkekoti Espoon lastenpsykiatrian avohoitoyksikössä.Tapio Rissanen / Yle

Hän esittää useita keskeisiä lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä: Saako lapsen perhe tarpeeksi tukea esimerkiksi sosiaalipalveluista, perhetyöstä tai vanhempien itsensä hoitoon? Saako lapsi riittävää tukea erityisvaikeuksiinsa päivähoidossa ja koulussa?

– Myös lastensuojelun toimintavaikeudet ja liian vähäiset resurssit heijastuvat lastenpsykiatristen palvelujen tarpeeseen.

Mäntymaa pohtii myös, ovatko jotkut kunnat säästäneet säästäneet "panttaamalla" lähetteitä, joiden määrä sittemmin olisi ryöstäytynyt käsistä.

Esimerkiksi 1990-luvun laman aikaan lasten hoitoon ohjaaminen lisääntyi vasta laman jälkeen, kun taloustilanne alkoi kohentua.

Juttua on tarkennettu 14.12. kello 13:26 lisäämällä jutun alkuun lyhyt kuvaus adhd:sta.

Lue lisää:

Psykiatrian lähetteet lisääntyneet rajusti ympäri Suomea – asiantuntijat eivät löydä ilmiölle selitystä

Miten lapsen eri pelkoihin pitäisi suhtautua? Katso lastenpsykiatrin vinkit

Koulupsykologeista on edelleen huutava pula, mutta nuorten kynnys jutella on madaltunut – eniten nuoria huolettaa stressi

Muualla lisää aiheesta:

”En koe, että painiminen kuuluu opettajan todelliseen työnkuvaan” – Luokat pullistelevat erityislapsia Helsingin seudulla, eikä yksin jäävien opettajien aika riitä kaikille (Helsingin Sanomat)

Lastenpsykiatrian juuret ja siivet (Duodecim-lehti)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Kokeile salviaa, vyöhyketerapiaa, lemmikin hankintaa" – moni lapseton nuori kokee vähättelyä ja saa mitä oudoimpia neuvoja

2017, Joulukuu 13 - 07:37

Nuorena lapsensa tekevät tai lasta yrittävät kohtaavat ennakkoluuloja ja vähättelyä. Tilanne on nurinkurinen, sillä samaan aikaan Suomessa ollaan huolissaan syntyvien lasten vähenemisestä ja synnyttäjien keski-iän noususta. Lapsettomien yhdistys Simpukan puheenjohtaja Johannan Repo sanoo, että puheissa ja asenteissa on voimakas ristiriita.

Syntyvyys vuonna 2016
  • Suomessa syntyi 52814 lasta. Tämä on 4,8% vähemmän kuin vuonna 2015.
  • Ensisynnyttäjän keski-ikä on noussut 29,1 vuoteen.
  • 15-80-vuotiasta naisista 65,8% on äitejä.
  • Yhdellä äidillä on keskimäärin 2,24 lasta.

Lähde: Tilastokeskus

– Yhteiskunnassa puhutaan, että hankkikaa lapset mahdollisimman nuorina, mutta toisaalta parikymppiset törmäävät siihen, että heidän halunsa perustaa perhe kyseenalaistetaan.

Esimerkiksi nuorten vanhempien kykyä selvitä taloudellisesti perhe-elämästä epäillään. Samalla keskustellaan synnytystalkoista ja siitä, että lapset olisi hyvä hankkia jo opiskeluaikana.

Repo arvelee asenteiden nuoria äitejä ja lapsettomia kohtaan muuttuneen kielteisemmäksi samaa tahtia kun ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut lähemmäs kolmeakymmentä vuotta. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli ihan tavallista, että lapset saatiin parikymppisenä.

Repo törmää nuorten naisten kokemuksiin Simpukan vertaistukiryhmissä. Netin suljetuissa keskusteluryhmissä nuoret naiset uskaltavat kertoa kokemuksistaan avoimesti.

Yleisin perhemuoto Suomessa on lapseton aviopari. Lapsiperheiden määrä vähenee.AOP Nuorellakin voi olla takana jo pitkä lapsettomuus

Tahattomasti lapsettomien parikymppisten määrää on vaikea arvioida, sillä heitä ei ole tilastoitu mihinkään. Repo sanoo heitä olevan kuitenkin ihan kohtuullisen kokoinen joukko. Moni heistä on ehtinyt käydä lapsettomuushoitoja läpi jo pitkään.

Parikymppiset törmäävät siihen, että heidän halunsa perustaa perhe kyseenalaistetaan. Johanna Repo

Saimme Simpukan vertaistukiryhmän kautta kuuden nuoren naisen kommentteja lapsettomuudestaan. He kertoivat kokemuksistaan sähköpostitse ja Facebookin välityksellä. Vastaajat haluavat pysytellä nimettöminä, sillä kokevat aiheen arkaluontoisena. Näin naiset kirjottavat:

”Vähättely kohdistuu meihin kaikista nuorimpiin. Mitä teet ajalla, kun varmuutta lapsen saamisesta ei kuitenkaan ole."

”Hiljaiseksi on menty, kun olen sanonut, että ikä lisää huolta, kun ei sen puoleen pitäisi olla ongelmaa.”

”Jätin mieheni kanssa ehkäisyn pois, kun olin 21-vuotias. Olin aina olettanut, että tulen raskaaksi helposti ja kaikki sujuu hyvin. Eipä sujunutkaan. Sitten se ihme tuli, lääkkeillä, ei millään poppaskonsteilla. Tein positiivisen raskaustestin tänä keväänä. Saa nähdä tuleeko minusta äiti 24- vai 25-vuotiaana.”

Tietoa lapsettomuudesta ei haluta levittää

Johanna Repo sanoo, että nuorten lapsettomuus näkyy monesti hiljaisuutena. Ikäväksi koettujen kommenttien vuoksi asiaa ei haluta tuoda esiin. Revon mielestä on julmaa vähätellä lapsettomuuden kokemusta vain sen vuoksi, että äitiydestä haaveileva on iältään nuori.

– Kyse on ihan samasta surusta, siitä että oma lapsitoive ei toteudu.

Ikä on merkittävin tekijä siihen, minkä takia lapsettomuus on niin yleistä Suomessa. Johanna Repo

Lapsettomat myös kertovat, että ihmisten on yllättävän vaikea suhtautua heihin, kun asia nousee esille. Tilanteet koetaan vaivautuneina.

”Minua on loukannut vain kaksi kommenttia, jotka olen saanut kuulla: Yritimme mieheni kanssa jopa kahdeksan kuukautta, huh kun siinä meinasi mennä hermot. Toisaalta emme kyllä kovin aktiivisesti edes kokeilleet, mutta rankkaa se oli.

Minä en edes halunnut lapsia ja tulin heti ensi yrittämällä raskaaksi. On tämä ihan kivaa, mutta olisin voinut elää ilmankin.”

Myös ”hyviä” neuvoja riittää. Repo uskoo, että monesti taustalla on halu auttaa, joka kuitenkin kääntyy päälaelleen.

”Ohjeita joita olen saanut: Kokeilkaa salviaa, se karkottaa pahat henget huoneesta. Oletteko varmasti olleet yhdynnässä tarpeeksi usein, noin joka toinen päivä olisi hyvä. Kokeile vyöhyketerapiaa, adoptoikaa, lopettakaa yrittäminen, älä stressaa, stressi pahentaa ja siksi et varmaan ole tullut raskaaksi, ottakaa koiranpentu, kokeilkaa pää pohjoiseen päin, niin saatte pojan.”

Sairaus vaatii hoitoa

Kun taustalla on sairaus, poppakonstit eivät auta. Johanna Repo ihmettelee, miksi terveyden huollon henkilökuntakaan ei aina suhtaudu nuorten tilanteeseen vakavasti. Monesti heitä kehotetaan vielä yrittämään raskaaksi tuloa itse.

– Se on hassua, koska kuitenkin tiedetään, että ikä on merkittävin tekijä siihen, minkä takia lapsettomuus on niin yleistä Suomessa, Repo sanoo.

Hedelmöityshoitoklinikan säiliö, jossa säilytetään muun muassa pakastettua munasarjakudosta.Juha Kokkala / Yle

”Olin 18-vuotias kun minulle tehtiin raskauden keskeytys. Koko maailma mureni. 21-vuotiaana kohtu ja munasarjat poistettiin. Siitä lähtien olen taistellut vaihdevuosioireita vastaan. Nykyäänkin saan kommentteja, että ehkä minusta ei ole äidiksi tai jos yrittäisimme enemmän, niin ehkä raskautuisin.”

”Kun vauvaa ei alkanutkaan kuulua, vastasin että kovin on toivottu, muttei ole tullut. Ja sittenhän niitä vinkkejä riitti. Se tulee kun vähiten odottaa. Ei tule! Minulla on sairaus ja ilman lääkitystä se ei tule.”

Yhteisön paine voi tehdä lapsettomuudesta traumaattista

Johanna Repo muistuttaa, että suomessakin on kulttuureita, joihin kuuluu lasten saaminen nuorena. Esimerkiksi romaneilla on tapana hankkia lapset hyvin nuorella iällä.

– Romanikulttuurissa lapsettomuus nuorena voi olla hyvin traumaattista. Se on asia, jota hyvin vahvasti siinä kulttuurissa odotetaan.

Moni kokee, että vaihdevuosien alkaminen on hirveän iso helpotus. Johanna Repo

Myös vanhoillislestadiolaisten parissa äidiksi on perinteisesti tultu nuorena, ja lapsia on syntynyt perheisiin paljon. Lapsettomuus voi olla hyvin raskasta, kun niskassa on myös yhteisön paine.

”Olen lähtöisin lestadiolaisperheestä, jossa lapsia sikiää yhtenään. Erityisesti naimisiinmenon jälkeen kun on mennyt kyläilemään sukulaisille, on tervehtimisen sijaan katsottu vatsaa. Ja kun vatsaa ei ole, aletaan kyselemään, että milloin meinasitte. Kaiken huippu oli, kun sama mummeli yksissä ristiäisissä palasi kolmeen kertaan kyselemään samaa asiaa.”

”Suuresti vituttaa myös muiden tarkka suunnitteleminen tyylillä: En halua loppuvuoden lasta. Tai vastaavasti kahden lapsen jälkeen mietitään, että tekisinkö vielä kolmannen kun molemmat ovat poikia ja tyttö puuttuu. ”

Vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa isot perheet ovat tuttu näky.Kati Jurkko / Yle

Johanna Repo sanoo, että lapsettomuuden kokeminen on erilaista kaksikymppisenä ja nelikymppisenä. Parikymppinen ehtii käydä läpi lapsettomuushoidot ja pohtia myös adoptiota. Haave lapsesta voi elää jopa parikymmentä vuotta. Kun nelikymppinen haluaa tulla äidiksi, aikaa lapsihaaveen toteuttamiseen on yleensä vain joitakin vuosia.

– Moni kokee, että vaihdevuosien alkaminen on hirveän iso helpotus, kun sitten ei tarvitse edes miettiä, että mikään olisi enää mahdollista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kalajoen 200-vuotias vaivaisukko palasi töihin kirveshyökkäyksen jälkeen – seurakunta muistuttaa, ettei rahalippaita ryöstämällä rikastu

2017, Joulukuu 12 - 20:20

Kalajoen kirkon vaivaisukko on palannut työhönsä tapulin eteen. Ukko koki kovia syys-lokakuun vaihteessa, kun sitä pahoinpideltiin ilmeisesti kirveellä. Puumiehen korjasi ylivieskalainen Tuomo Hautamäki.

Silminnäkijä näki syksyllä kaksi ihmistä ukon kimpussa: ukkoa iskettiin kirveellä vatsaan, nilkkaan ja sääreen ja vauriot olivat isot.

Vuonna 1815 työnsä aloittanut ukko ei ole ainoa kaltoinkohdeltu. Pelkästään Kalajoella kaikki sen kollegat ovat joutuneet rikoksen kohteiksi. Himangan ukko yritettiin ryöstää vuosikymmenen alussa ja Raution ukko muutama vuosi sitten.

Himangan vaivaisukko revittiin irti ja jouduttiin korjaamaan. Raution ukko katosi kokonaan, ja sen tilalle ehdittiin jo tilata uusi, ennen kuin vanha isäntä löytyi metsäojasta.

Ukot ovat keränneet tapulin ovenpielessä vähävaraisille rahaa jo yli 200 vuotta.

Kaikissa tapauksissa tavoitteena oli ilmeisesti päästä käsiksi vaivaisukkojen keräämiin rahoihin. Yritys on kuitenkin turha, sanoo seurakunnan tiedottaja Jussi Leppälä.

– Kirstuun kilahtavat summat eivät ole kovin suuria, eikä niistä rikastu, vaikka niihin pääsisikin käsiksi. Se taas on melko mahdotonta, sillä lippaat on suojattu ukkojen sisälle niin hyvin, että yritys ei kannata.

Rahalippaat ovat osin seinän sisällä, ja niihin käsiksi pääseminen vaatisi seinän osittaista murtamista.

Kalajoen vaivaisukko uusittuna syksyisen ryöstöyrityksen jälkeen.Jussi Leppälä / Ylivieskan ja Kalajoen seurakunta

Vaikka vaivaisukkojen vatsoissa ei muhi jättisummia, kaikilla lahjoituksilla on merkitystä, muistuttaa Leppälä. Silti vaivaisukoista erityisen tärkeitä tekee perinne:

– Niillä on valtavan suuri merkitys ja ihan oma historiansa.

Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla viriteltiin toissa vuonna keskustelua siitä, pitäisikö vaivaisukot päästää sisätöihin muun muassa niihin kohdistuvan ilkivallan vuoksi. Tapauksia on ollut vuosien varrella eri puolilla Pohjanmaata, missä vaivaisukot ovat yleisiä.

Uhritukista vetoavaan ihmishahmoon

Vaivaisukkojen historian voi katsoa ulottuvan katolisen kirkon keskiajalla kehittämään uhritukki-perinteeseen saakka. Uhritukeilla kerättiin varoja ensin uskonsotien rahoittamiseksi, sittemmin köyhien ja vaivaisten auttamiseksi. Tukeista tuli hiljalleen aiempaa koristeellisempia, ja lopulta niistä alettiin veistää ihmishahmoja, joiden arveltiin vetoavan enemmän ihmisten auttamishaluun.

Vanhimmat vaivaisukot ovat tiettävästi 1600-luvulta, mutta suurin osa on peräisin 1800-luvulta. Ukkoja alkoi ilmestyä sankoin joukoin kirkkojen ovenpieliin erityisesti Suomen sodan (1808–1809) jälkeen juuri Pohjanmaalla. Tuolloin ne olivat sotainvalidien asialla.

Suomessa on vielä yli sata virassa olevaa vaivaisukkoa. Museovirasto antoi viime vuonna ohjeet siitä, miten sään armoilla seisovia ukkoja pitää hoitaa. Aiemmin esimerkiksi maalaukset on saatettu tehdä julkisivumaalauksen tarkkuudella. Nyt Museovirasto muistuttaa, että ukkoja pitää kohdella taide-esineinä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kirjoittajapari väänsi maahanmuutosta farssin, koska aihetta on muutoin vaikeaa käsitellä – "Irvaillaan joka puolelle ihan tasapuolisesti"

2017, Joulukuu 12 - 10:21
Mistä on kyse?
  • Vuoden 2015 maahanmuutosta on ilmestynyt kotimaisia kaunokirjallisia teoksia ja elokuvia vain vähän.
  • Maahanmuutosta komedianäytelmän kirjoittaneet kirjailijat arvioivat ajanjakson olevan niin tuore, ettei siitä yksinkertaisesti ole ehditty vielä kirjoittaa kovin paljon.
  • Komedianäytelmä Vessamysteerissä vaikeaa puheenaihetta lähestytään kaikille hyväntahtoisesti irvaillen.
  • Näytelmä sai kantasesityksensä Pyhäjoella.

Vaikka Eurooppaa ja Suomea kohtasi pari vuotta sitten ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden määrä, ilmiötä on taiteessa käsitelty vain vähän. Pääosa suomalaisista maahanmuuttajia käsittelevistä kirjoista ja elokuvista on tehty ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon eli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Muutamia teoksia on toki julkaistu suuren maahanmuuton aikoihinkin. Annamari Marttiselta ilmestyi suoraan keskelle kiivainta turvapaikkakeskustelua vuonna 2015 romaani Vapaa. Se kertoo Bagdadista pakevasta Mahdista, joka päätyy Suomen vastaanottokeskukseen. Samana vuonna ilmestyi myös Mari Pyyn jännityskertomus Paperiton.

Annamari Marttisen romaani Vapaa ja Mari Pyyn jännityskertomus Paperiton kertovat maahanmuuttajista. Suurin osa suomalaisista maahanmuuttoa käsittelevistä fiktiivisistä kirjoista on kirjoitettu ennen poikkeuksellisen suurta maahanmuuttoaaltoa.Risto Degerman / Yle

Vuoden 2015 aiheuttaman turvapaikkakeskustelun jälkeen ilmestyneessä Teppo Paulaston dekkarissa Vastapaavi tapahtumat sijoittuvat pakolaiskriisin kaoottisiin vaiheisiin. Maria Syvälä (nykyisin Asunta) kirjoitti tapahtumien aikana tuoreeltaan runokirjan Tulit sitten Suomeen, Basir.

– Ehkä yksi syy siihen, ettei kirjoja ole ilmestynyt on se, ettei vielä ole oikein ollut aikaa kirjoittaa siitä, Maria Asunta pohtii yhdessä Päivi Alasalmen kanssa.

Irvaillaan joka puolelle ihan tasapuolisesti. Päivi Alasalmi

He kirjoittivat yhdessä aiheesta heti tuoreeltaan näytelmän Vessamysteeri. Kantaesityksensä näytelmä sai äskettäin Pyhäjoella harrastajateatterin näyttämöllä.

Yhteiskunta vessan ympärillä

Näytelmän keskiössä on nimensä mukaisesti vessa, johon keskittyvää mysteeriä tulevat selvittämään paikallinen maahanmuuttokriitikko, tämän seinänaapurina asuva maahanmuuttaja, paikallinen sosiaalijohtaja, paikallisen lehden toimittaja sekä syyttäjä ja poliisikin.

Tekstin keskeinen teema on maahanmuutto ja kotouttaminen, mutta komedia ravistelee laajemminkin holhousyhteiskunnan periaatteita ja rakenteita.

Vessamysteeri on näytelmä, jossa tekijöiden mukana holhousyhteiskunta helisee.Risto Degerman / Yle

– Tämä on aihe, joka vaati päästä käsitellyksi. Huumori on yksi keino, jolla sitä voi käsitellä vähän niin kuin sirkuksena. Siihen kuitenkin liittyy niin paljon eri asioita, Maria Asunta sanoo.

– Tämä on yritys käsitellä asiaa, joka on niin kuuma peruna, ettei siitä voi oikein sanoa halaistua sanaakaan ilman leimatuksi tai lokeroiduksi tulemista, Päivi Alasalmi sanoo.

Farssi antaa tilaa eri näkökulmille

Asunnan ja Alasalmen näytelmässä maahanmuuton lisäksi sirkusmaisen ilakoinnin keskelle heitetään myös monia muita yhteiskunnallisia aiheita, kuten median käyttäytyminen, oikeusvaltion periaatteet ja yhteiskunnan sosiaalinen vastuu.

– Tässä on puhuttu myös paperittomien hyväksikäytöstä ja ilmastopakolaisuudesta ja veropakolaisista, Asunta kertoo.

Naurun pitää kuitenkin olla hyväntahtoista. Pilkka ei naurata ketään. Maria Asunta

Aiheen käsittely farssin keinoin tarjoaakin mahdollisuuden lähestyä vaikeaa asiaa eri näkökulmista. Vessamysteerissäkään ei ole lähdetty julistuksen tielle.

– Irvaillaan joka puolelle ihan tasapuolisesti ja kaikki saavat ilakoinnissa oman osansa, Päivi Alasalmi kertoo. Hän korostaa kuitenkin, että näkökulma on silti sovitteleva.

– Sovinnollisuus on tässä tärkeänä ajatuksena, ettei haluta vetää näitä ihmisten välisiä kuiluja vielä syvemmiksi.

Tiiviin yhteistyön tulos

Näytelmän idea oli alun perin Maria Asunnan, mutta lopputulos on Asunnan ja Alasalmen tiiviin yhteistyön tulos.

– Maria oli vähän lukossa tämän aiheen kanssa. Kun hän puhui siitä, niin minulla rupesi heti raksuttamaan lisää ideoita. Siitä se syntyi, Päivi Alasalmi kertoo.

– Me kirjoitimme vuoron perään Marian kotona ja vuoron perään meillä. Oltiin ihan vierekkäin samassa huoneessa. Toinen pöytäkoneella ja toinen läppärillä ja taottiin tekstiä.

Päivi Alasalmi ja Maria Asunta kirjoittivat farssin yhdessä. Näytelmän tekoon yhteiskirjoittaminen sopi kirjoittajien mukaan hyvin, mutta romaania tehdessä työ on useimmiten helpompaa yksin puurtamalla.Risto Degerman / Yle

– Ja pitkiä työpäiviä, 15 tuntia yhteen putkeen aivan vierekkäin, Maria Asunta muistelee kirjoitusprosessia, josta he ovat kertoneen laajasti myös Repliikkilehdessä.

Yhteinen työprosessi toi tekstiin myös monisärmäisyyttä. Kun toinen heitti vähän epävarmasti ilmaan idean, toinen tarttui siihen ja usutti kirjoittamaan siitä.

– Jos näytelmästä ottaisi irralleen joitakin asioita, ne voisi tulkita helposti väärin. Kun ne on esitetty näytelmän kontekstissa, niin siinä pystyy kärjistämään, vaikkei kaikkea tietenkään voikaan suoraan siirtää oikeaan elämään, Päivi Alasalmi kertoo.

Pyhäjokiseutu -lehden näytelmäarviossakin todetaan farssin muistuttavan katsojia siitä, että hupinäytelmän puitteissa myös maahanmuuttajille saa nauraa samanarvoisesti kuin muillekin.

– Naurun pitää kuitenkin olla hyväntahtoista. Pilkka ei naurata ketään, Maria Asunta sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kampaajan ja asiakkaan välinen suhde on tiivis, mutta vaatii huolenpitoa – "Jaamme ilot ja surut"

2017, Joulukuu 11 - 14:26
Mistä on kyse?
  • Parturille tai kampaamoyrittäjälle vakioasiakkaat on tärkeä käyttäjäryhmä.
  • Asiassuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.
  • Asiakkaan ja yrittäjän välinen suhde on rinnastattavissa hierojaan tai terapeuttiin.

Oululainen Joni Pekkala aloittaa työpäivänsä aikaisin aamulla. Edessä on yhdeksän tunnin puserrus, koska ajanvarauslistat pullistelevat asiakkaista.

Vakioasiakas on kullanarvoinen asia, niin kampaajalle kuin asiakkaallekin.

– Lojaalimmat asiakkaat ovat pikkulapset. Vuosien varrella olen saanut kiitokseksi lapsilta piirustuksia, onpa pyydetty synttäreille ja jopa yökylään, naurahtaa Pekkala.

Pekkala on tehnyt kampauksia ja leikannut hiuksia 30 vuotta. Koulutuksen tulevaan ammattiin hän aloitti vuonna 1987.

Lojaalimmat asiakkaat ovat pikkulapset. Joni Pekkala

Pekkala on myös opettanut alalle kouluttautuvia opiskelijoita.

Pekkalan mukaan naiset vaihtavat kampaajaa useimmin kuin miehet parturiaan.

Ainutlaatuinen kohtaaminen

Palvelujen ja kaupan alan professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopiston johtajakorkeakoulusta tuntee asiakassuhteet. Parturi-kampaajan tapaaminen on ainutlaatuinen tapahtuma.

– Ylipäätänsä yritystoiminnassa kanta-asiakkaat ovat keskeinen pääoman muoto. Kanta-asiakkaat on se peruskallio, johon yrittäjä voi luottaa.

– Uskolliset asiakkaat eivät vaadi niin paljon markkinointikustannuksia kuin uusasiakashankinnassa, ketoo Saarijärvi.

Olemassa oleva asiakas sietää Saarijärven mukaan myös muita enemmän pieniä epäonnistumisia. Kovin usein ei pettymyksiä kuitenkaan voi tulla.

Hiustenleikkaaminen perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.Paulus Markkula / Yle

– Eikä pidä unohtaa sitä, että uskolliset asiakkaat toimivat suosittelijoina. Näin kanta-asiakkaat ovat hyvin tärkeitä asiakkaita, olipa toimiala mikä tahansa, kertoo Saarijärvi.

Kanta-asiakkaat on se peruskallio, johon yrittäjä voi luottaa. Hannu Saarijärvi

Kanta-asiakkaan parturilla ja kampaajalla käyminen on säännöllistä. Tämä tekee asioinnista edelleen ainutlaatuista, koska Saarijärven mukaan tämä mahdollistaa yrittäjän kehittää edelleen asiakassuhdetta.

– Se tuo kohtaamiseen henkilökohtaisen tason. Jutellaan kuulumiset tai palataan samaan tarinaan, joka jäi kesken kuukausi sitten. Parturit voisi rinnastaa hierojan tai terapeutin tapaamiseen, kertoo professori Saarijärvi.

Kokemukseen voi luottaa

Oululainen eläkeläinen Maija-Liisa Näsänen on istahtanut Pekkalan parturintuoliin jo 20 vuoden ajan.

– Itse pidän mieskampaajasta. Edellinenkin oli. Miehet ovat rohkeampia ehdottamaan uutta.

Oululainen Maija-Liisa Näsänen on ollut Joni Pekkalan asiakkaana 20 vuoden ajan.Paulus Markkula / Yle

Näsäselle kampaanjan vaihto tuli eteen siinä vaiheessa, kun edellinen kampaaja kuoli.

– Annan Jonille vapaat kädet. Luotan hänen näkemykseen ja kokemukseen, joten annan hänen päättää, kertoo Näsänen.

Näsänen käy kampaajalla parin kuukauden välein. Hän vertaa asiakassitoutumista hammaslääkärikäyntiin. Kun on luotu suhteen perusta ja se toimii, asiakassuhde jatkuu pitkään. Ajatukset ja puheet hiustenleikkauksen aikana vaihtelevat elämäntilanteen mukaan.

– Jaamme ilot ja surut. Taitaa ollakin niin, että puhumme kaikesta muusta kuin siitä hiusmallista, mikä leikataan, naurahtaa Näsänen.

Joni Pekkalalla on useita pitkäaikaisia vakioasiakkaita. Yhtä salaisuutta pitkään asiakassuhteeseen ei ole. Niitä vain syntyy, ja osa kestää.

Usein asiakassuhde on pitkä, joten se, miten hiuksia leikataan tai värjätään on varsin hyvin selvillä sekä asiakkaalla että yrittäjällä.Mikko Koski / Yle

– Esimerkkinä on vaikkapa Marja, joka tuli asiakkaakseni tytön ollessa ekaluokkalainen. Ensimmäisten kiharoiden tekemisen jälkeen olen tehnyt hänelle rippikampauksen, vanhojen päivien kampauksen ja ylioppilasjuhlakampauksen. Ihanaa oli sitten muutama vuosi myöhemmin, kun hän kysyi, että teetkö minulle hääkampauksen, kertoo Pekkala.

Rohkeutta muuttaa lookia

Hyvä kampaaja osaa myös vaihdella kampaustyylejä ja uskaltaa ehdottaa muutoksia. Usein asiakassuhde on pitkä, joten se, miten hiuksia leikataan tai värjätään, on varsin hyvin selvillä sekä asiakkaalla että yrittäjällä.

Joni Pekkala rohkenee myös ehdottaa asiakkaalle uusia vaihtoehtoja.

– Eräskin asiakkaani kertoi, että kun oli mennyt työpaikalle uuden kampauksen jälkeen, niin moni oli huomannut muutoksen entiseen kampaukseen. Moni sanoi, että hei, sinulla on uusi kampaaja!

– Vuosien varrella olen saanut kiitokseksi lapsilta piirustuksia, onpa pyydetty synttäreille ja jopa yökylään, kertoo Joni Pekkala.Yle

– Kyse oli kuitenkin vain siitä, että olin ehdottanut uutta ja erilaista kampausvaihtoehtoa, kertoo Pekkala.

Oululaiseen katukuvaan on tullut viime vuosina useita uusia parturi-kampaajayrittäjiä. Osa uusista hiusyrittäjistä vie asiakkaat mukanaan edellisestä työpaikastaan. Kanta-asiakkaat seuraavat perässä.

– Alan business-kehittäjät sanovat, että joka neljäs asiakas, joka astuu ovesta sisään tulisi olla uusi asiakas. Vakioasiakkaat ovat kuitenkin suurin asiakasryhmä ja siitä minä haluan pitää kiinni, Pekkala sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Euroja tiskiin, niin pääset päiväkotiin vierailulle – vierailun hinta jopa 600 euroa

2017, Joulukuu 11 - 13:02

Lappeenrannan päiväkoteihin ja kouluihin suunitellaan vierailumaksua. Ryhmän koosta ja vierailuajasta riippuen maksu olisi 250–600 euroa.

Vierailuryhmien määrä on kasvanut viime aikoina, kun Lappeenrantaan on tehty uusia kouluja ja päiväkoteja. Vierailijaryhmiä kiinnostavat uudet rakennukset ja uudet pedagogiset toimintamallit. Uusiin toimitiloihin vierailupyyntöjä saattaa tulla useita viikottain.

– Tarkoitus ei ole kerätä ylimääräisiä tuloja vaan kattaa ne kustannukset, joita vierailuista tulee, perustelee maksua hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja Tuija Willberg Lappeenrannan kaupungilta

Esittely vaatii aikaa ja vie aikaa henkilöstöltä. Maksullisuus on nyt harkinnassa, jotta tiloja ja toimintaa voitaisiin esitellä entistä paremmin.

– Kun vierailijaryhmä tulee, niin henkilökunnasta jonkun pitää irrottautua lasten opettamisesta tai hoitamisesta ja käyttää työaikaa vierailijoiden kanssa. Maksulla haluamme turvata, että voimme tehdä perustyötä ja paikalla on riittävästi henkilökuntaa koko ajan töissä, sanoo Tuija Willberg.

Uudet koulut ja päiväkodit kiinnostavat

Kun kunnat suunnittelevat uusia kouluja ja päiväkoteja, he käyvät katsomassa muiden kuntien tekemiä rakennusratkaisuja ja toimintamalleja.

– Vierailijat ovat usein päiväkodinjohtajia, kiinteistöpuolen ihmisiä ja rakennusten suunnittelijoita, kertoo hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja Tuija Willberg Lappeenrannan kaupungilta.

Vierailujen määrä kasvaa, kun uusia tiloja valmistuu. Tällä hetkellä Lappeenrannassa vierailupyyntöjä tulee eniten tänä syksynä avattuun Pontuksen kouluun ja muutama vuosi aiemmin valmistuneeseen Lappeen päiväkotikouluun.

– Maksulla halutaan turvata myös uusille kouluille ja päiväkodeille mahdollisuus suoriutua perustyöstä, etteivät vierailut kuormita henkilöstöä ja esimiehiä kohtuuttomasti, perustelee Tuija Willberg.

Syksyllä 2017 avattu Pontuksen koulu Lappeenrannassa kiinnostaa vierailijaryhmiä.Kari Kosonen / Yle Maksuja muuallakin

Vierailumaksua perustellaan myös sillä, että monissa muissakin kaupungeissa peritään vierailuista maksu. Vierailumaksut ovat käytössä muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Oulussa.

Lappeenrannassa suunnitelmissa olevat maksut vaihtelevat ryhmästä riippuen.

Esimerkiksi 1–5 hengen ryhmä, joka vierailee tunnista kahteen, maksaisi vierailustaan 250 euroa. Isommat ryhmät, joissa on 13–30 henkilöä ja vierailu kestää 3–5 tuntia, maksaisi 600 euroa.

Tuija Willberg uskoo, että maksusta huolimatta vierailijoita riittää.

– Uskon kyllä, että meidän kohteet ovat niin kiinnostavia, että tulijoita riittää.

Lue lisää:

Suomalainen äiti valittaa siitä, mistä yhdysvaltalainen vain unelmoi – Suomi on lastenhoidon paratiisi USA:aan verrattuna

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poromiehen poika valmistelee isoa porotilaa Etelä-Suomeen – ostaa Lapista vasoja vaivihkaa

2017, Joulukuu 9 - 12:15
Mistä on kyse?
  • Kimolan kylässä Kouvolassa on avautumassa matkailuun keskittyvä porotila
  • Porotilan isännän Tapani Vähäkuopuksen haaveissa on jopa sata poroa
  • Asiantuntijat suhtautuvat epäillen etelän porotiloihin
  • Porojen hyvinvoinnin pelätään kärsivän tautien, stressin ja heikon ravinnon vuoksi

Porotilan isäntä Tapani Vähäkuopus ohjaa autonsa pienelle sivutielle ja pysäyttää sen verkkoaidan viereen. Itsenäisyyspäivänä satanut lumi on peittänyt mäntymetsän vaaleaan huntuun. Vähäkuopus avaa aidassa olevan portin ja astuu sisään.

– Tein näitä aitoja koko viime kesän. Tolpat raivasin taimikkometsästä ja iskin tänne maahan, sanoo Vähäkuopus.

Portilta alkava polku vie ylös kukkulalle, jonka päällä vastassa on lauma poroja. Vain yksi niistä astelee vieraiden luo. Sitä Vähäkuopus nimittää Urpoksi, vaikka oikeasti poroille ei ole tapana antaa nimiä.

– Tämä Urpo-poro on leikattu. Ostin sen täältä etelästä, missä se oli jo valmiiksi kesytetty. Sen vuoksi Urpo ei aristele ihmisiä samalla tavalla kuin nuo vasat tuolla metsikössä.

Tapani Vähäkuopus on yksi harvoista ihmisistä, joita voi Etelä-Suomessa nimittää porotilan isännäksi. Hänen tilallaan Kimolan kylässä Kouvolassa on kahdeksan poroa. Hän haluaisi ostaa niitä lisää, mutta porojen saaminen pohjoisesta on vaikeaa. Siellä moni on sitä mieltä, että poroja ei pitäisi olla lainkaan etelässä.

Siksi Vähäkuopus on joutunut hakemaan vasat salaa – ja usein pimeän aikana. Kukaan ulkopuolinen ei saa huomata, että eläviä poroja myydään etelään.

Tapani Vähäkuopus on Lemmenkallion porotilan isäntä.Pyry Sarkiola / Yle

– Poroja minulle on tullut eri tiloilta, mutta en voi kertoa julkisesti, mistä kaikista paikoista. Poroja kyllä myydään, mutta mieluusti vain vakuumiin pakattuina. Sellaista ei tänne kuitenkaan kukaan tule katsomaan, naurahtaa Tapani Vähäkuopus.

Se, millä keinolla hän poronvasoja etelään tuo, jää epäselväksi. Hänen tavoitteenaan on kuitenkin perustaa Kimolan kylään Etelä-Suomen suurin porotila, jonka pääelinkeino on matkailu.

"Ujostelin, että minua pidetään hulluna"

Alun perin Tapani Vähäkuopus on porotilan poika Kuusamosta. Siellä hän oppi ruokkimaan, hoitamaan, erottelemaan ja myös teurastamaan poroja. Vaikka hänen isänsä jatkoi porotilan pitoa, Vähäkuopus muutti etelään 1990-luvulla laveamman leivän perässä. Lopullisesti hänet pakotti matkaan velkaantuminen, jonka vuoksi hän joutui ulosottoon ja myymään talonsa.

Saavuttuaan Etelä-Suomeen Vähäkuopus teki töitä muun muassa parvekelasiasentajana. Hän perustikin myöhemmin turvalasi-alan yrityksen. Vuodet yrittäjänä toivat leivän pöytään, mutta samalla kiireinen arki teki tehtävänsä niin henkisesti kuin fyysisesti. Selkä meni niin huonoon kuntoon, että kivut haittasivat öisin.

Pikkuhiljaa takaraivoon hiipi ajatus, että elämässä voisi tehdä jotain muutakin. Nuoruus poromiehenä palasi mieleen.

Urpo-poro ja Tapani Vähäkuopus. Tapani Vähäkuopus syöttää poroille rehua sinisestä ämpäristä.Ville Pisto / Yle

– Rupesin miettimään asiaa ihan vain omassa päässäni. Sitten tapasin tämän maa-alueen omistajan. Kerroin hänelle ideasta, mutta ujostelin alkuun, että pitääkö hän minua hulluna. Neuvottelut etenivät kuitenkin hyvässä hengessä, ja teimme maa-alueesta vuokrasopimuksen, sanoo Tapani Vähäkuopus.

Maanomistaja on Karoliina Ilonoja Kimolan kylästä. Häneltä Vähäkuopus vuokrasi tänä vuonna kymmenen hehtaaria mäntymetsää, jossa on paljon jäkälää ja poroille kelpaavia luonnonkasveja ja sieniä. Aluksi Tapani Vähäkuopuksen ajatuksena oli kasvattaa poroja lihaksi. Matkailu on kuitenkin taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto.

– Haaveilen kaukaisissa ajatuksissa siitä, että tulevaisuudessa tilalla olisi jopa sata poroa. Se vaatii paljon lisätilaa. Neuvottelen jo parhaillaan uusista vuokramaa-alueista, hän sanoo.

Tutkija tyrmää etelän porotilat

Poroisäntiä poronhoitoalueella edustavan Paliskuntain yhdistyksen mielestä poroja ei pitäisi tuoda etelään. Tarkasti rajatulla poronhoitoalueella Lapissa ja Kuusamon seutuvilla poronhoito on tärkeä elinkeino. Poronhoito on myös merkittävä kulttuurinen asia pohjoisessa. Paliskuntain yhdistyksestä sanotaan, ettei kielteisyys etelän porotiloihin johdu halusta rajoittaa porotalouden kilpailua.

– Periaate on, että poronhoitoalueen ulkopuolelle ei suositella porojen myymistä, koska se on eläinsuojelun kannalta kyseenalaista. Meillä on riittävästi huonoja kokemuksia porojen hoidosta Etelä-Suomessa ja ulkomailla, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Suomesta poroja on viety joulupukin poroiksi muun muassa Englantiin ja Saksaan. Eläinlääkäri ja poroja vuosikymmeniä tutkinut dosentti Helsingin ylipistosta on sitä mieltä, ettei poroja pitäisi viedä edes Etelä-Suomeen. Hän kertoo, että siellä olosuhteet eivät sovi porolle. Sen lisäksi etelässä poroja on myös hoidettu niin huonosti, että ne ovat kuolleet.

Keskellä porotilaa on nuotiopaikka, johon on tarkoitus tehdä laavu asiakkaita varten. Ville Pisto / Yle

– Poro on sopeutunut arktiseen ympäristöön. Sen kaikki elintoiminnot ja ravinto ovat soveltumia arktisiin olosuhteisiin ja kylmään ilmaan. Etelässä nämä olosuhteet eivät toteudu. Ravinto on puutteellista ja eläimet kärsivät liiasta lämmöstä, loisista ja stressistä, sanoo hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Paliskuntain yhdistyksen mukaan poronhoitoalueella poroja on keskimäärin kaksi kappaletta neliökilometrin alueella. Usein etelässä poroja on pidettykin pienissä aitauksissa, jotka eivät ravinnon yksipuolisuuden vuoksi sovi poroille. Vapaana porot syövät pohjoisessa jopa 300:a eri kasvilajia mustikanvarvuista koivunlehtiin. Syksyisin rasvakerrosta hankkiville poroille maistuvat sienet ja talvisin jäkälä, naava ja luppo.

– Poro on erittäin stressiherkkä. Suurin osa sen sairauksista johtuu stressistä. Sitä aiheuttaa jo pelkästään ihmisen läsnäolo ja tarhoissa oleminen. Porojen hoito etelässä on erikoisuuden tavoittelua, jota ei eläinlääkäripiireissä katsota hyvällä, jos puhutaan eläinten hyvinvoinnista, sanoo hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen.

Poroja saa pitää missä päin Suomea tahansa

Luonnonvarakeskuksen mukaan yli kymmenen poron tiloja on Etelä-Suomessa vain kourallinen. Yksi sellainen on Kokemäellä Satakunnassa sijaitseva Kriivarin porotila. Sen isäntä Juhani Lahtinen hankki 1990-luvun lopussa poroja pitämään huolta parikymmenhehtaarisesta perinnetilasta. Enimmillään poroja on ollut kolmisenkymmentä, mutta niiden määrää ovat verottaneet etenkin ilvekset.

Parhaillaan tilalla on kymmenkunta poroa.

– Porojen pitäminen etelässä vaatii tarpeeksi tilaa. Kolmekymmentä poroa oli meille enimmäismäärä. Ruokinnan onnistumisessa on oltava tarkkana, mutta varsin hyvin meillä on mennyt, sanoo Juhani Lahtinen.

Tapani Vähäkuopuksen mielestä etelän kasvuolosuhteet sopivat ravinnon puolesta mainiosti porojen hoitoon. Hän sanoo, että Lemmenkallion tilalla poroista pidetään hyvää huolta. Porot on rokotettu ja tilaa on riittävästi niille liikkua. Vasojen stressiä vähentää se, että Vähäkuopus viettää niiden kanssa aikaa ja totuttaa niitä ihmisiin.

– Täällä tarhaolosuhteissa ihminen voi vaikuttaa poron hyvinvointiin enemmän kuin luonnossa. Meillä on luonnossa enemmän ruokaa, ja kasvukausi on pitempi, joten kasvuolosuhteet ovat meillä paremmat kuin poronhoitoalueella. Samalla pystymme viljelemään porolle sopivaa heinää,sanoo Vähäkuopus.

– En näe tässä mitään ongelmaa. Minä näen tämän vain mahdollisuutena, hän lisää.

Vasat Urpo-poron takana vierastavat vielä vieraita ihmisiä.Pyry Sarkiola / Yle

Poroja saa pitää missä päin tahansa Suomea. Vähäkuopus kertoo, että hän on sijoittanut tilan perustamiseen jo kymmeniä tuhansia euroja. Maksuja on koitunut kilometrin mittaisen aidan tekemisestä, porojen ostamisesta ja maavuokrista. Tulevaisuudessa hän aikoo hankkia leivän pöytään poromatkailulla. Lemmenkalliolle on tarkoitus rakentaa laavu, missä turistit saavat paistaa makkaraa, juoda nokipannukahvia, seurata poroja ja ottaa niistä kuvia.

Porotilan yleisöavajaisia on määrä viettää tammikuun lopulla. Vähäkuopus sanoo, että hän luottaa Kimolan kanavan avautumisen tulevaisuudessa tuovan asiakkaita myös porotilalle.

– Minun odotukset ovat aika suurista kävijämääristä. Jokainen meistä tietää, mikä poro on ja poro kiinnostaa ihmisiä, sanoo Tapani Vähäkuopus.

11.12. 2017 klo 11.18 Otsikkoa muokattu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maa järisi keväällä 2016 paljon rajummin kuin viime yönä, mutta ennätyslukemat jäivät ruotsalaisten nimiin

2017, Joulukuu 8 - 16:56
Mistä on kyse?
  • Oulun seutua ravisteli maanjäristys perjantaiaamuna heti puolen yön jälkeen
  • Maanjäristys oli yksi kovimmista 2000-luvulla
  • Perämeren alueella maanjäristykset selittyvät tyypillisesti jääkauden jälkeisellä maannousulla

Oulun eteläpuolella Lumijoella perjantaina aamuyöllä sattunut maanjäristys on osoittautunut yhdeksi voimakkaimmista Suomen mittaushistoriassa. Seismologi Hanna Silvennoinen Oulun yliopiston geofysiikan observatoriosta arvioi, että sen magnitudi oli 3,2. Voimakkuus tarkentunee vielä lähipäivinä eri lähteitä vertailemalla.

– Suomen mittakaavassa tämä on aika kova luku. Seitsemäntoista vuotta on kulunut siitä, kun viime kerran on kolme magnitudia ylittynyt Suomessa, Hanna Silvennoinen sanoo.

Monen tuoreessa muistissa on vielä Perämeren alla maaliskuussa 2016 sattunut maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 4,6. Se rekisteröitiin Ruotsiin, sillä järistyksen keskus sijaitsi meren alla Ruotsin aluevesillä, lähempänä Luulajaa kuin Raahea.

– Ruotsin puolella mitattu Perämeren maanjäristys olisi Suomen puolella ollut suurin koskaan rekisteröity.

Suomessa on 2000-luvulla kirjattu 44 maanjäristystä, jotka ovat olleet magnitudiltaan yli kahden.

Numeron nousu asteikolla moninkertaistaa energiamäärät

Silvennoinen muistuttaa, että magnitudiaseteikolla yhden numeron nousu aina kymmenkertaistaa maanjäristyksessa vapautuvan energiamäärän edelliseen lukuun verrattuna.

– Yhden numeron muutos tarkoittaa siten jo aika suurta muutosta järistyksen voimakkuudessa, Silvennoinen alleviivaa.

Tuorein maanjäristys ei aiheuttanut mainittavampia vahinkoja. Hanna Silvennoisen mukaan vahinkoihin vaikuttaa etenkin sen tarkka sijainti, esimerkiksi suoraan kaupungin alla vahinkoja syntyy helpommin kuin maaseudulla. Suoraan Oulun alapuolella esimerkiksi magnitudi viisi saattaisi jo aihauttaa vahinkoja.

2000-luvulla voimakkaimmat maanjäristykset on rekisteröity Perämeren ympäristössä. Esimerkiksi Koillismaalla magnitudiltaan kahden järistyksiä on havaittu vuosittain. Korkein mittaus on Kuusamosta vuodelta 2000, magnitudiltaan 3,5.

– Tärkein selittäjä maanjäristyksille tälllä alueella on jääkauden jälkeinen maan kohoaminen, joka lisää jännitteitä maaperään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Anne, 24, on vähävarainen, ja joulun onnistuminen on toisten hyvän tahdon varassa - "Mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta"

2017, Joulukuu 8 - 11:48
Mistä on kyse?
  • Joulun aikaan monet vähävaraiset perheet kaipaavat lahjoituksina esimerkiksi lahjoja ja jouluruokaa.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kempeleen paikallisyhdistys jakaa ruokaa joka päivä, myös jouluna.
  • Jouluapua voi tarjota esimerkiksi Hyvä Joulumieli -keräyksen tai MLL:n paikallisyhdistysten kautta.

Mikä tekee joulun? Useille siihen kuuluu ainakin hyvä ruoka ja lahjat. Paitsi silloin, kun ei ole rahaa. Silloin joulu tarkoittaa pahimmillaan stressiä, surua ja ahdinkoa.

Kempeleläinen 24-vuotias yksinhuoltajaäiti Anne kertoo, että joulu on heille arkipäivä muiden joukossa. Kun rahasta on tiukkaa, ei jouluun ole mahdollisuutta panostaa.

Anne hakee kerran viikossa ruokaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kempeleen paikallisyhdistyksen järjestämästä ruokajaosta. Sieltä hän sai esimerkiksi jouluksi parempaa lihaa.

Antti Heikkilä hakee kempeleläisten kauppiaiden lahjoittamaa ruokaa muutaman kerran viikossa ja jakaa ne vähävaraisille.Marko Siekkinen / Yle

Joululahjat hankitaan kirpputoreilta tai pyydetään lapsen isovanhemmilta ja kummeilta. Joulun tuntua haetaan vierailemalla.

– Käymme jouluisin lapsen isovanhemmilla, ja siellä joulu näkyy onneksi enemmän. Askartelemme myös itse joulukoristeita kotona, se on mukavaa puuhaa. Ja halpaa.

Halpuus on tärkeää. Etenkin jos elää kädestä suuhun, niin kuin Anne kertoo perheensä tällä hetkellä tekevän.

– Kaikki menee, mikä tulee, nainen toteaa.

70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Liisa Partio

Sossupummi ja laiskamato. Nämä ovat sanoja, joita Annen mukaan vähävaraisista kuulee käytettävän. Nainen toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kuka tahansa saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan toisen apua.

Tällaisten asenteiden vuoksi Anne haluaa esiintyä jutussa pelkällä etunimellään.

– Kyllä minä itse mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta. Fyysisen kuntoni vuoksi en tällä hetkellä voi olla palkkatyössä, mutta käyn kuntouttavassa työtoiminnassa. Toivon, että tilanteeni on tulevaisuudessa parempi.

Työssäkäyvien avuntarve kasvanut

Annen lisäksi noin 175 kempeleläistä perhettä saa päivittäin ruoka-apua MLL:n Kempeleen paikallisyhdistykseltä. Viimeisen kahden vuoden ajan paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät ovat jakaneet paikallisilta kaupoilta saatua ruokaa omista kodeistaan.

–Avunpyynnöt lisääntyvät huomattavasti etenkin näin joulun aikaan, MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi kertoo.

Liisa Lumijärvi kertoo, että MLL:n kautta voi lahjoittaa esimerkiksi joululahjoja ja jouluruokakasseja vähävaraisille perheille.Marko Siekkinen / Yle

Etenkin pienituloisten työssäkäyvien ja sairastumisen takia työkunnon menettäneiden osuus avuntarvitsijoissa on Lumijärven mukaan kasvanut.

– Myös niitä on yllättävän paljon, jotka ovat ostaneet esimerkiksi hometalon ja velkaa pitää maksaa kahdesta talosta.

Tällaisissa perheissä joulun valmisteluihin liittyy Lumijärven mukaan usein melko ikäväkin sävy. Kun kuukautta ennen joulua pitäisi yrittää miettiä, mistä lapsille lahjat tai saadaanko joulupöytään ruokaa.

Apua voi tarjota muulloinkin kuin jouluna

Suomessa 100 000 lasta elää tällä hetkellä vähävaraisissa perheissä, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio kertoo. Näille perheille taloudelliset ongelmat korostuvat etenkin jouluisin.

– Kun vuoden aikaan joudutaan tinkimään niin monesta asiasta, voi joulun laittokin olla sellaista, että joutuu miettimään onko rahaa esimerkiksi kinkkuun tai suklaaseen.

Hyvä Joulumieli -keräys (Hyvä Joulumieli) on auttanut vähävaraisia perheitä jouluisin viimeisen 20 vuoden aikana. Keräyksen ansiosta 30 000 perhettä saa tänä vuonna 70 euron arvoisen lahjakortin ruokakauppoihin.

– 70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Se on aika iso ja mukava yllätys, jolla voi hankkia joulupöytään jotain herkkujakin. Tai ainakin mennä ostoksille niin, ettei tarvitse jatkuvasti miettiä montako euroa ostoksista tulee yhteensä.

Lahjakorttien tuoma apua on ollut monelle perheelle suuri. Partion mukaan heidän saamansa palautteet ovat saaneet hänetkin herkistymään.

– Useiden ihmisten palaute on ollut sellainen, että te pelastitte jouluni. Moni lahjakortin saaja on myös kertonut, että heti kun oma talous vähän koheni, on hän siitä lähtien itse joka vuosi osallistunut keräykseen.

.

Esimerkiksi Joulupuu-keräyksen kautta voi antaa joululahjoja lapsille, jotka ovat huostaanotettuna, sijaisperheessä tai vähävaraisesta perheestä.Henrietta Hassinen / Yle

Liisa Lumijärvi kertoo, että monia ruoanjaossa käyminen hävettää. Sen vuoksi jotkut ihmisistä haluavat hakea ruokaa ilta-aikaan tai lähettävät esimerkiksi jonkun ystävänsä omasta puolestaan hakemaan ruokaa.

– Joillakin asenteet vähävaraisia kohtaan ovat huonoja, eivätkä ihmiset halua leimaantua. Kempele on myös pieni paikka, missä kaikki tietävät toisensa.

Perusdiakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin. Satu Saarinen

Ruokajaon merkitys on Annen mukaan äärettömän suuri hänen perheelleen. Ilman sitä ei montaakaan asiaa enää voisi ostaa uutena. Niin kuin ei ikävä kyllä tälläkään hetkellä.

– Olen etsinyt itselleni kirpputorilta lämpimämpää talvitakkia, mutta en ole sitä vielä löytänyt. Minulla ei ole varaa ostaa sitä uutena.

Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa automaattisesti myös lapsiin. Anne on kuitenkin sitä mieltä, että omalla asenteella on suurin merkitys.

– Jos sinulla on vähän rahaa, niin sitten elät sen mukaan. Mutta ikinä ei saa tinkiä siitä, että lapsella on ruokaa pöydässä. Vaatteet hankitaan kirpputorilta ja lahjaksi toivotaan isompia asioita, kuten ulkovaatteita ja tavaroita.

Henkistäkin tukea kaivataan

Myös seurakunnilta saa apua, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Seurakunnat järjestävät Oulun tuomikirkkoseurakunnan tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan vähävaraisten joulujuhlia ja ruokailuja.

– Taloudellista apua oman joulun laittamiseen on tietenkin mahdollista saada myös diakoniatyön kautta.

Seurakunnat järjestävät vuosittain jouluruokailuja vähävaraisille. Satu Saarinen kertoo, että Oulussa ne ovat olleet joka vuosi täynnä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Taloudellisen avun lisäksi moni kaipaa Saarisen mielestä myös henkistä tukea. Hänen mukaansa jouluna koetaan usein painetta viettää idyllistä perhekeskeistä juhlaa ja jos oma elämäntilanne ei ole kovin idyllinen, voi keskusteluavulle olla kovakin tarve.

Seurakuntien jouluruokailut ovat Saarelan mukaan aina täynnä. Tämän vuoden paikat ruokailuun ovat jo menneet. Saarela kertoo, että etenkin keskustan alueella avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut ja kohderyhmä muuttunut.

– Perusdiakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin.

Äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten sairastuminen, avioero tai velkaantuminen ovat Saarelan mukaan yleisimpiä taloudellisiin ongelmiin johtavia syitä, joita hän on kohdannut työnsä kautta.

– Jos ihminen kaipaa apua, kannattaa hänen ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Sieltä varmasti löytyy apua.

Joulu on lasten juhla

Kempeleen paikallisyhdistys auttaa perheitä ruoan saamisessa. Kuka tahansa voi auttaa vähävaraisia perheitä joulun aikaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä omaan MLL:n paikallisyhdistykseensä (MLL).

– Meiltä voi esimerkiksi kysyä, että minkä ikäiselle lapselle voi hankkia lahjan tai ostaa lahjan joka sopii monen ikäiselle. Myös ruokakassit ja lahjakortit ruokakauppaan ovat sellaisia, mitä me voimme jakaa eteenpäin.

Liisa Partio korostaa, että apua voi tarjota monella eri tavalla. Ja muulloinkin kun jouluna.

– Jos on esimerkiksi omien lasten kanssa lähdössä elokuviin, niin joskus voisi kysyä vähävaraisemmankin perheen lasta mukaan. Ja jos omassa perheessä jokin lelu, vaate tai urheiluväline jää tarpeettomaksi, on hyvä kysyä, että tarvittaisiinko näitä teillä.

– Ja ettei ainakaan suhtauduta ihmisen taloushankaluuksiin niin, että hän olisi jotenkin itse syypää siihen, koska näinhän se ei useinkaan ole

Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on. Anne

Joulu on Lumijärven mielestä etenkin lasten juhla. Hän sanoo, että perheet haluaisivat tietenkin laittaa lapsille joulua ja tarjota jotain ekstraa, vaikka siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Myös yksinhuoltajaäiti Anne on samaa mieltä.

– Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on.

Annelle tärkeintä joulussa on kuitenkin asiat, joita ei rahalla saa.

– Läheisyys, rauhallisuus, yhteinen tekeminen ja rakkaus.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maanjäristyksen pelästyttämä Pia Viitala: "Joka puolella kuului hirveä jytinä ja luulin, että talo rymähtää"

2017, Joulukuu 8 - 11:22

Oululainen Pia Viitala oli juuri muuttanut perheensä kanssa uuteen kotitaloon, kun kaupungin eteläpuolella Lumijoella sattunut maanjäristys yllätti hänet pahanpäiväisesti.

Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin.

– Purin juuri viimeisiä muuttolaatikoita ja olin sitten menossa nukkumaan, kun joka puolelta kuului hirveä jytinä.

Astiat helisivät ja lamput heiluivat.

– Joka puolella kuului hirveä jytinä ja luulin, että talo rymähtää.

Pia kertoo pelänneensä, että vastarakennettu omakotitalo romahtaa.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tässä ollutkaan hyvin tehty näitä perustuksia, Pia nauroi perjantaiaamuna.

Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tässä ollutkaan hyvin tehty näitä perustuksia. Pia Viitala

Talo pysyi kuitenkin kasassa. Viitala meni tämän jälkeen katsomaan ikkunasta ulos, näkyisikö jyrinän aiheuttajaa, esimerkiksi talon ohitse kulkenutta isoa rekkaa.

Vakuutusehdot alkoivat mietityttää

Mitään renkaan jälkiä ei kuitenkaan näkynyt.

– Yöllä ryminän syy jäi epäselväksi.

Aamulla Piia Viitala kuuli, että kyseessä oli ollut maanjäristys.

Pelottiko?

– Ei, olin lähinnä ihmeissäni. Järistys kesti kuitenkin useamman sekunnin. Maanjäristys ei käynyt mielessäkään.

Pia Viitala luuli jytinää ensin ison rekan aiheuttamaksi.

Pia Viitala aikoo perjantaina ensi töikseen tarkistaa, mitä hänen ottamansa vakuutus sanoo luonnonkatastrofeista.

Lue lisää öisestä järistyksestä:

Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti"

Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen"

Elävä arkisto: Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen"

2017, Joulukuu 8 - 09:30

Seismologian instituutin mukaan Limingan ja Lumijoen alueella torstain ja perjantain välisenä yönä sattuneen maanjäristyksen voimakkuus oli 3.0. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen ensitietojen perusteella voimakkuus olisi ollut 3.5.

Joka tapauksessa vastaavia järistyksiä ei satu Suomessa läheskään joka vuosi: edellinen kolmosella alkava järistys oli syyskuussa 2000, tuolloin Kuusamossa.

– En käyttäisi sanaa poikkeuksellinen, mutta harvinaisia nämä ovat ehdottomasti, kuvailee seismologi Jari Kortström.

Korströmin mukaan Perämeri on seismologisesti aktiivista aluetta, joskin isot järistykset painottuvat tyypillisesti merelle ja Ruotsin puolelle. Suomessa toinen aktiivinen alue sijaitsee Kuusamon seudulla.

Vaikka tilastoista piirtyy kuva todennäköisyyksistä, on mahdotonta sanoa etukäteen, missä ja milloin järistyksiä sattuu. Sen pystyy toteamaan melko varmasti, ettei Suomessa ole odotettavissa vakavaa tuhoa aiheuttavaa järistystä.

– Viimeöistä suuremmat ovat mahdollisia. Jos magnitudi on neljän luokkaa, voi jo tapahtua lieviä vaurioita rakennuksille, sanoo Kortström.

Seismologian instituutti rekisteröi Suomessa vuosittain tyypillisesti muutamia kymmeniä maanjäristyksiä. Havainnoista voi ilmoittaa verkosta löytyvällä lomakkeella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Lähi-idässä pelätään "raivon päivää", maa järisi Oulun seudulla, Yle selvitti elokuvien rahavirtoja

2017, Joulukuu 8 - 07:20
Palestiinalaisalueilla varaudutaan levottomuuksiin

Palestiinalaisten odotetaan jatkavan tänään mielensoituksia, joiden syynä on presidentti Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Palestiinalaisjärjestö Hamas on julistanut perjantain ”raivon päiväksi” ja kutsuu ihmisiä uuteen kansannousuun.

Mielenosoittajien ja Israelin turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 31 palestiinalaista Länsirannalla ja Gazassa. Myöhään torstaina Israelin hävittäjät ja panssarivaunut iskivät kahteen kohteeseen Gazassa.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu tänään hätäkokoukseen keskustelemaan Trumpin päätöksestä.

Maanjäristys säikäytti Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoelta itään tapahtui yöllä maanjäristys. Se vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin puoli yhden aikaan. Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5, ja sen keskus sijaitsi noin 10 kilometrin syvyydessä. Pelastuslaitokselle tuli järistyksestä useita soittoja, mutta ei varsinaisia pelastustehtäviä.

Yle Uutisgrafiikka "Päätieverkkoa ja muita teitä ei voi laittaa vastakkain"

Nelostie on kuin Suomen selkäranka, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreesta selvityksestä. EK paneutui tieliikenneväylien merkitykseen. Perinteinen kaupunki–maaseutu-asettelu ei päde tieverkon suhteen, painottaa professori Jorma Mäntynen: Alempaa tieverkkoa ja päätieverkkoa ei voi laittaa vastakkain.

Miikka Miinala / Yle Kenelle elokuvien julkinen raha valuu?

Kotimainen elokuva rahoitetaan elokuvasäätiön tuella, mutta kuka korjaa potin? Yle Uutiset selvitti, ketkä elokuvaohjaajat ja -tuottajat ovat menestyneet julkisen rahan saajina kymmenen viime vuoden aikana. Mukaan on laskettu myös Yleisradion rahoitus. Yle ostaa elokuvien esitysoikeuksia.

Ismo Pekkarinen / AOP Viikonloppu on tuulinen ja sateinen

Sää on vuodenaikaan nähden lauhaa, kertoo Ylen meteorologi Elina Lopperi. Viikonloppuna sataa päivittäin, pohjoisessa lunta ja etelässä vettä. Lämpötila vaihtelee etelän muutamasta plusasteesta Lapin kymmeneen pakkasasteeseen. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti"

2017, Joulukuu 8 - 02:36

Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoella on tapahtunut maanjäristys.

Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5 ja sen keskus sijaitsi Liminganlahden rannan tuntumassa eli viisi kilometriä itään Lumijoelta, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Maanjäristyksen keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä.

Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin.

Alueen asukkaat ovat kertoneet kokemuksiaan yöllisestä maan vavahtelusta Twitterissä.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tuli tapahtuneen jälkeen useita soittoja asukkailta, mutta tehtäviä pelastuslaitokselle ei järistyksestä ainakaan toistaiseksi ole koitunut.

– Maa järisi selkeästi pari kertaa muutaman sekunnin välein, kertoo päivystävvä palomestari Marko Hottinen.

Pelastuslaitos sijaitsee Oulun keskustassa eli noin 20 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta.

– Olin työpisteeni ääressä ja tunsin, kuinka jalkojeni alla lattia tärähti voimakkaammin.

Katso tietoja Lumijoen maanjäristyksestä USGS:n sivuilta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläinen vetäytyy toistaiseksi suunnitelmasta, jolla oululaisille tarjottaisiin lääkärikeskuksen palveluita julkisten palvelujen hinnalla

2017, Joulukuu 7 - 10:47

Lääkärikeskus Mehiläinen vaikuttaa toistaiseksi vetäytyvän suunnitelmasta, joilla se olisi tarjonnut Siikalatvan julkisia terveyspalveluita Oulussa sijaitsevassa lääkärikeskuksessaan.

– Emme ole nyt laajentamassa aukioloaikoja, kommentoi toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää Ylelle sähköpostitse.

Yle kysyi tarkentavana kysymyksenä, miksi näin on.

– Kuten jo totesimme aikaisemmin, kuulemme nyt eri tahoja tässä asiassa ja harkitsemme asiaa rauhassa, Järvenpää vastasi.

Järvenpää kertoi maanantaina Ylelle, että Mehiläinen on laajentamassa Oulun lääkärikeskuksen käyttömahdollisuutta niille, jotka käyttävät Siikalatvan julkisia terveyspalveluita. Tällöin vielä suunnitelma kuulosti melko varmalta, sillä Järvenpää muotoili asian "laajennamme vastaanottoaikoja nykyisestä paremman palvelun mahdollistamiseksi".

Jo tähänkin asti Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjät asiakkaat ovat saaneet käyttää Oulussa palveluita iltaisin ja viikonloppuisin, kun Siikalatvalla ei ole palveluita enää auki.

Siikalatvan kunta on ulkoistanut terveyspalvelunsa Mehiläiselle. Valinnanvapauden takia oululaiset olisivat kuitenkin voineet käyttää Siikalatvan terveyspalveluita myös Oulussa, jos he olisivat rekisteröityneet niiden käyttäjiksi. Lasku olisi mennyt Oululle.

Oulu ärähti

Tiistaina Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri totesivat, että Mehiläisen suunnitelma ei eroa Mehiläisen aiemmasta ideasta perustaa Siikalatvan terveysaseman etäpiste Ouluun.

Tätä suunnitelmaa sekä valtiovarain- että sosiaali- ja terveysministeriö pitivät lainvastaisena. Oulu totesi, että se ei aio maksaa Mehiläiselle, jos oululaiset käyttävät Mehiläisen palveluita julkisina terveyspalveluina. Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kuvasi Mehiläisen toimintaa "härskiksi".

Mehiläisestä kerrottiin, että etäpistesuunnitelmien julkistamisen jälkeen yli sata oululaista olisi halunnut siirtää julkisen terveydenhoitonsa Mehiläiselle, mutta Oulun kaupungille ilmoituksia oli tehty vain kolme.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Fennovoiman ydinvoimalaan laitetaan kiinni 500 miljoonaa euroa jo ennen lopullista rakentamislupaa

2017, Joulukuu 7 - 08:21
Mistä on kyse?
  • Fennovoima arvioi, että ensi vuoden jälkeen ydinvoimahankkeeseen on sidottu rahaa jo noin 500 miljoonaa euroa.
  • Osa kansanedustajista arvioi, että isot investoinnit ja rakennustyöt lisäävät painetta hyväksyä rakentamislupa.
  • Valtioneuvoston rakentamislupapäätöstä odotetaan vuonna 2019.
  • STUK valmistelee tarkastuskäyntejä Hanhikiven laitosalueelle.
  • Rakentamistahti kiihtyy Pyhäjoella ensi vuonna.

Fennovoima arvioi, että ydinvoimahankkeen kustannukset nousevat puoleen miljardiin euroon jo ennen ratkaisevaa rakentamislupakäsittelyä. Lopullista lupaa laitokselle odotetaan vuonna 2019.

Mutta entä jos rakentamislupaa ei tulekaan? Moni on kysymystä mielessään miettinyt, mutta Fennovoimassa ei jossitella.

– En ole miettinyt asiaa, tuumaa yhtiön rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen.

Mutta, entä jos?

– En lähde jossittelemaan, tulemme saamaan rakentamisluvan, Sipiläinen toteaa hymyillen.

Rosatomin voimalahanke keskeytettiin Bulgariassa

Aivan ainutkertainen tapahtuma hankkeen kaatuminen ei kuitenkaan olisi. Tästä on kokemusta venäläisjätti Rosatomilla (Reuters).

Aika tarkalleen vuosi sitten Rosatom ilmoitti saaneensa yli 600 miljoonan euron korvauksen Bulgarian valtion vuonna 2012 keskeyttämästä laitoshankkeesta.

Yhtiö oli ehtinyt jo rakentaa reaktorilaitteistoa, josta Bulgaria joutui maksamaan tuntuvan korvauksen venäläisyhtiölle.

Mitä syvemmälle siellä kuoppaa kaivetaan ja louhitaan sitä kiinnostuneempia olemme. Tapani Virolainen

Ydinvoimahankkeiden aikatauluksissa ja lupakäytännöissä on isoja maakohtaisia eroja, mutta usein valmistelevat rakennustyöt sallitaan ennen varsinaista laitoslupaa.

Fennovoima

– Töitä tehdään yleisten rakennus- ja ympäristölupien turvin, mutta ydinturvallisuusviranomainen tulee hankkeeseen mukaan eri vaiheissa, kertoo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosaston apulaisjohtaja Tapani Virolainen.

Esimerkiksi Sveitsillä oli tiukka lupakäytäntö jo ennen Fukushiman vuoden 2011 ydinonnettomuutta. Sveitsi linjasi, että valmistelevia töitä ei saa aloittaa ennen lopullista lupaa. Japanin onnettomuuden jälkeen Sveitsi päätti, että uutta ydinvoimaa ei enää rakenneta ja vanhastakin luovutaan vaiheittain.

STUK tiukentaa valmistelevien töiden valvontaa Pyhäjoella

Ydinturvaviranomainen STUK on seurannut tiiviisti töiden etenemistä Pyhäjoella, mutta varsinaisten valvontakäyntien vuoro on vasta ensi vuonna.

– Mitä syvemmälle siellä kuoppaa kaivetaan ja louhitaan, sitä kiinnostuneempia olemme, kertoo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontayksikön apulaisjohtaja Tapani Virolainen.

Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen luottaa, että yhtiö saa rakentamisluvan Hanhikiven ydinvoimalalleen.Risto Ukkonen / Yle

Ensi vuoden iso urakka Hanhikiven laitosalueella on ydinvoimalan laitospaikan pohjatyöt, jotka etenevät lopulliseen perustamissyvyyteen.

Säteilyturvakeskuksen Virolaisen mukaan he ovat tässä vaiheessa eniten kiinnostuneita juuri kallioperästä, ja sen soveltuvuudesta valitulle perustamistavalle.

Kansanedustajat luottavat lupakäsittelyyn

Hanhikiven ydinvoimalahanke on viivästynyt useita vuosia aivan alkuperäisestä aikataulustaan.

Vuoden 2009 periaatepäätöshakemuksessa rakentamislupa oli alustavasti ajoitettu vuoteen 2013. Nyt lupaa odotetaan vuonna 2019.

Lopullisen päätöksen rakentamisluvasta tekee valtioneuvosto Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvion pohjalta.

En lähde jossittelemaan, tulemme saamaan rakentamisluvan. Jouni Sipiläinen

Ydinvoimala-alueen vankka ennakkorakentaminen on herättänyt kysymyksiä siitä, miten 500 miljoonan euron investoinnit tulevat vaikuttamaan lopulliseen lupakäsittelyyn.

Kysyimme asiaa Oulun vaalipiirin 18 kansanedustajalta, joista 7 vastasi kyselyyn. Kahden kansanedustajan mukaan isot investoinnit ja rakennustyöt lisäävät painetta hyväksyä rakentamislupa. Viiden vastaajan mukaan sillä ei ole mitään vaikutusta lopulliseen lupakäsittelyyn.

Rakentamistahti kiihtyy Pyhäjoella ensi vuonna

Ydinvoimalan laitosaluetta on Pyhäjoella rakennettu jo yli kahden vuoden ajan.

Hanhikivellä käy päivittäin töissä jo noin 200 ihmistä. Isot urakat jatkuvat ensi vuonna, kun voimalan maatyöt jatkuvat ja ydinvoimayhtiöiden toimisto- ja työtilojen rakentaminen alkaa.

Hanhikiven merialueella on tehty tänä vuonna isoja ruoppaustöitä.Risto Ukkonen / Yle

Fennovoiman lisäksi laitosalueelle omia kohteitaan rakennuttavat venäläiset laitostoimittaja Rosatom ja pääurakoitsija Titan-2.

Iso osa nyt rakennettavasta rakennuskannasta puretaan tai poistetaan myöhemmin.

Esimerkiksi Titan-2 rakennuttaa sosiaalitilat yli 2500 ihmiselle, 600 henkilön työmaaruokalan sekä kaksi teräsrakenteista työmaatoimistoa noin 400 henkilölle. Järeästä työtavasta huolimatta rakennukset on tarkoitus purkaa, kun työt on saatu valmiiksi.

Myös tuhannen rakennusmiehen majoitustilat rakennetaan alueelle siten, että ne voidaan myöhemmin poistaa alueelta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso varusmiesten onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle – Finlandia-hymni kaikuu komeasti Oulangan kallioilla

2017, Joulukuu 7 - 00:18

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta juhlistaa satavuotiasta Suomea omalla musiikkivideolla. Finlandia-hymni kaikuu varusmiesten laulamana Oulangan kansallispuiston kallioilla, koskilla ja rannoilla.

Musiikkivideo on kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle ja sen monimuotoiselle luonnolle. Se on kuvattu viime kesänä ja siinä laulavat Jani Kaitosalmi, Riku Miettunen, Otso Koiso-Kanttila ja Reko Kälkäjä.

Video on kerännyt etenkin Facebookissa nopeasti näkyvyyttä. Musiikkivideon ovat tuottaneet media-alaan erikoistuneet varusmiehet yhdessä muutaman siviilihenkilön kanssa. Kaikki kvartetin laulajat ovat Ylioppilaskunnan laulajien jäseniä.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta on lähes sadan hengen joukko asevelvollisuuttaan suorittavia miehiä ja naisia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

100-vuotias Edvin Ilola valmistautuu Linnan juhliin, mutta ehti silti haastaa kuvaajan juoksukisaan – "Perässä pysyit paremmin, mutta rinnalla et!"

2017, Joulukuu 5 - 20:46
Mistä on kyse?
  • Edvin Ilola on yksi kolmesta Linnan juhliin kutsutusta vähintään satavuotiaasta sotaveteraanista.
  • Ilola taisteli Talvisodassa, Jatkosodassa ja Lapin sodassa.
  • Tyttären mukaan isän pitkän iän salaisuus piilee stressittömässä elämässä.
  • 100-vuotias Ilola käy lenkillä päivittäin.

Jalat käyvät ja maisemat vaihtuvat, kun Edvin Ilola, 100, käy kipaisemassa lähikaupasta maitoa. Punaista totta kai. Rollaattori saa kyytiä lumessa, kun Ilola pistää juoksuksi.

– Et ole tainnut montaa tämmöistä ukkoa tavata!

Totta, en ole. Eikä varmasti ole moni muukaan.

Ilolan kädenpuristus on tiukka. Sotaveteraanin virne antaa osviittaa siitä, että mukana saattaa olla hieman ylimääräistä.

Edvin Ilola liikkuu edelleen aktiivisesti päivittäin.Timo Nykyri / Yle

Kahdeksan vuotta sitten Edvinin elämä koki kolauksen, kun Hilja-vaimo kuoli. Elämän jatkaminen yksin oli uutta, kun kukaan ei enää jaellut vieressä käskyjä.

– Äiti oli hyvin dominoiva. Isä ei saanut kertoa sotajuttuja meidän pojille tai laulaa. Isällä kesti kauan ymmärtää, että äidin kuoleman jälkeen hänellä oli vihdoin vapaus tehdä omia juttuja, tytär Marjaleena Mustikkaniemi kertoo.

Edvin toimi vielä 95-vuotiaanakin kehitysvammaisen poikansa Maurin omaishoitajana. Tuoreen lesken ei tarvinnut olla yksin, ja Mauri olikin hänen kiinnekohtansa arkeen. Pian Edvin jäi taas yksin, kun lapset alkoivat huolestua isän kunnosta ja Mauri muutti palvelukotiin. Edvin väitti viimeiseen saakka pystyvänsä huolehtimaan Downin syndroomaa sairastavasta pojastaan.

En tiedä mitä Linnan juhlista odottaa. Edvin Ilola

Ilolan tytär Marjaleena muutti Hiljan kuoleman jälkeen takaisin Reisjärvelle. Kylällä olivat ystävät, tutut ja totta kai myös rakas isä, josta oli nyt helpompi huolehtia. Ilola asuu edelleen yksin rivitaloasunnossaan ja hoitaa itse useat juoksevat asiat, kuten pankissa käynnit.

– Isä herää viiden aikaan aamulla ja keittää kahvit. Sen jälkeen hän lähtee aina muutaman kilometrin lenkille.

– Kotipalvelu tuo isälle ruoan. Hänellä on kyllä mikro, mutta paistinpannullahan tuo ruoan aina uudelleen lämmittää, tytär kertoo.

Edvin Ilolan mielestä ihmiset ovat tyytymättömiä, vaikka eivät tiedä huonoista ajoista.Timo Nykyri / Yle

Linnan juhlat on paljon nähneelle Ilolalle kuitenkin jotain uutta, sillä hän ei ole tottunut paistattelemaan valokeilassa. Kolmen sodan veteraani lähtee "isolle kirkolle” juhlistamaan ikätoveriaan, satavuotista Suomea. Samaa Suomea, jota hän oli ensin turvaamassa ja sen jälkeen uudelleen rakentamassa.

– En tiedä mitä Linnan juhlista odottaa, kun tuo kaikki on niin uutta. Aion kuitenkin kysyä, että onko meitä aseveljiä vielä jäljellä. Sen tiedän, että montaa meitä ei enää ole, Ilola sanoo.

Minulla ei ole mitään hätää, ei ole vilua eikä nälkää. Edvin Ilola

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa varten on hankittu sitä "vähän parempaa Seppälää" eli etiketin mukainen kravatti.

Tummassa puvussa komeilee pitkä rivi kunniamerkkejä. Ilola ei ole niistä moksiskaan, ylpeily ei kuulu miehen luonteeseen.

– Eikö näytäkin hullulta nuo merkit? Nuo sain siitä hyvästä, kun juoksin luoteja pakoon. Ihan hyvin pärjäsin ilman noitakin.

Vangin laulu

Edvin Ilolan mielenmaisemaa voisi luonnehtia tyypilliseksi suomalaiseksi. Mies on nöyrä ja vaatimaton eikä tee itsestään suurta numeroa.

– Älä minua teitittele! Eihän Jumalaakaan teititellä, Ilola tokaisee.

Edvin Ilola ei pröystäile kunniamerkeistään. Häntä ne lähinnä huvittavat.Timo Nykyri / Yle

Töitä, töitä, töitä. Niitä hän on tehnyt monen ihmisen edestä, koska jokainen penni oli aikoinaan tärkeä. Töistä ei paljon maksettu, mutta niillä oli mentävä.

Ilola kertoo vaikeista ajoista ja siitä, kuinka ihmiset joutuivat pula-aikana kerjäämään.

– Se oli ahdasta aikaa. Kiertokouluun kävelin pakkasella kolme kilometriä ilman kenkiä. Välillä oli pakko kiven päälle istahtaa hieromaan jalkoihin vähän lämpöä, Ilola muistelee.

Satavuotias on kokenut paljon ja onkin vähään tyytyväinen.

– Minä olen oikein tyytyväinen tässä nyt. Minulla ei ole mitään hätää, ei ole vilua eikä nälkää.

Isä ei ole huomisesta huolehtinut. Marjaleena Mustikkaniemi

Olohuoneen vitriinin päällä on paljon kuvia, vanhoja ja uusia. Television takana on taulu, jossa poseeraa Mannerheim. Yhdellä pöydällä on tuohitöitä, joiden teon Edvin aloitti jo rintamalla.

Yhtäkkiä, täysin puskista, Ilola pistää lauluksi. Satavuotias tulkitsee bravuurinsa, jonka tytär Marjaleena on ristinyt "Vangin lauluksi".

Tätä kappaletta ei Radio Suomen soittolistalta löydy, mutta laulusta välittyy vahva tunne, että se merkitsee miehelle paljon.

Maailman paras isä

Ilolan kertoessa tarinaansa muistot menevät väkisin sotajuttuihin. Hän muistaa hyvin pienetkin yksityiskohdat rintamalta. Vähän väliä Ilolan tarttuva nauru keskeyttää kuitenkin syvälliset sotamuistelot.

– Olen usein sanonut isälle, että onhan hän tehnyt paljon muutakin, kuin sotinut. Silti puhe menee aina niihin, tytär vieressä tokaisee.

Edvin Ilola kävi kiertokoulua ennen sotia. Siellä hän oppi lukemaan ja laskemaan.Timo Nykyri / Yle

Tyttären mukaan isän pitkän iän salaisuus saattaa piillä siinä, että hän ei ole asioista juurikaan stressannut.

– Isä ei ole huomisesta huolehtinut. Muistan, kun olin lapsena kipeänä ja äiti huolehti minusta, kun isä veteli jo sängyssä sikeitä.

– Hän on kuitenkin maailman paras isä. Sain ainoana tyttärenä isältä aikanaan erityiskohtelua.

Vuodet näkyvät isän ja tyttären välillä. He istuvat vierekkäin ja katsovat lempeästi toisiaan silmiin. Hymy muuttuu pian nauruksi kun kysyn, aikooko Ilola tanssittaa tytärtään Linnan juhlissa.

– Voisihan sitä vanha mies käydä pyörähtämässä, jos tarve sitä vaatii, Ilola naurahtaa.

– Isä on kuulemma ollut nuorempana hyvä tanssija, tytär säestää vierestä.

Perässä pysyit, mutta rinnalla et niinkään! Edvin Ilola

Ehdotan pientä happihyppelyä. Hyvä, että ehdin edes kissaa sanoa, kun Ilola on jo ulko-oven suulla pukemassa valmiina lähtemään ulos. Joudumme toppuuttelemaan miestä, sillä kuvaaja ei ehtinyt mukaan.

Ilola on jo avaamassa taitettavaa rollaattoriansa, sillä moottoritie on kuuma. Hän lähtee kuin hauki rannasta ja kiihdyttää liikkeelle. Kuvaaja jää reippaasti jälkeen.

– Perässä pysyit paremmin, mutta rinnalla et niinkään!

Edvin Ilolan Linnan juhlat -kutsusta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläisen uusi suunnitelma on käytännössä sama kuin vanha, uskovat sekä Oulu että sairaanhoitopiiri - "Härskiä"

2017, Joulukuu 5 - 18:25
Mistä on kyse?
  • Mehiläinen suunnittelee alkavansa tarjota Oulussa lääkärikeskuksen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita.
  • Valinnanvapauden takia kuka tahansa voi rekisteröityä Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjäksi.
  • Jo aiemmin Mehiläinen Oulussa on vastannut Siikalatvan päivystyksestä virka-ajan ulkopuolella.
  • Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö torppasivat jo Mehiläisen aiemman suunnitelman, joka oli perustaa Siikalatvan terveysaseman etäpiste Ouluun.
  • Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mukaan uusi suunnitelma ei poikkea edellisestä.
  • Mehiläinen pitää suunnitelmaansa lainmukaisena.

Mehiläisen uusi suunnitelma tarjota julkisia terveyspalveluja Oulussa ei vaikuta poikkeavan käytännössä vanhasta lainkaan, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

Kyse on siis edelleen siitä, että Mehiläinen aikoo tarjota lääkärikeskuksen palveluita Oulussa siten, että maksajaksi joutuisi vastentahtoisesti Oulun kaupunki.

Näin siis siitä huolimatta, että ministeriöt torppasivat jo Mehiläisen edellisen suunnitelman, jossa Ouluun olisi perustettu Siikalatvan terveysaseman etäpiste. Uudessa suunnitelmassa Mehiläinen ei enää perusta erillistä etäpistettä, vaan tarjoaa jo olemassa olevan lääkärikeskuksen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat Siikalatvan julkisten terveyspalvelujen piirissä.

– Samasta asiasta on kyse, ainoastaan siikalatvalaisten rooli on toinen, sanoo Korpelainen.

Yritys pyrkii maksimoimaan potilaiden määrän ja laskutuksen. Juha Korpelainen

Myöskään Oulun kaupunki ei pidä suunnitelmia ratkaisevasti erilaisina.

– Eli sinänsä eilisen Oulun kannanoton jälkeen ei ole muuttunut mitään, vaan Siikalatvan kunta olisi edelleen järjestämässä palveluita Oulussa, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kommentoi.

Oulu pysyy linjassaan, jonka mukaan se ei aio maksaa Siikalatvan yksityisiä terveyspalveluita, joita tarjotaan Oulussa.

Oulu joutuisi maksumieheksi Mehiläisen palveluille, koska oululaiset voisivat valita käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita. Siikalatva taas on ulkoistanut palvelunsa Mehiläiselle. Se harkitsee jatkossa tarjoavansa ainakin yleislääkärin palveluja Siikalatvan kunnan ulkopuolella Oulun Mehiläisessä myös päiväaikaan. Aiemminkin Siikalatvan päivystys on ollut Oulussa Mehiläisessä.

Suunnitelmista ei tarkkaa tietoa

Juha Korpelaisen mukaan Mehiläinen ei ole avannut tarkkaan sitä, millaisia palveluita se aikoo Oulussa tarjota lääkärikeskuksesta niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita.

– Meillä on hyvin vähän tietoa, miten tämä muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta. Mehiläinen itse ei ole antanut juurikaan tietoa ulos.

Yle kysyi Mehiläiseltä, millaisia terveyspalveluita se mahdollisesti alkaa tarjota Oulussa Siikalatvan julkisina terveyspalveluina. Mehiläinen ei täsmentänyt asiaa. Sen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää on kuitenkin aiemmin korostanut Ylelle, että kyseessä on eri asia kuin aiemmin suunniteltu terveyskeskus, jossa olisi muun muassa hammashoito ja vuodeosastopalveluita.

Lainmukaisuudesta eri näkemyksiä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen luonnehtii Mehiläisen toimintaa sanalla "härski".

– Yritys pyrkii maksimoimaan potilaiden määrän ja laskutuksen. Hyvin herkästi tämä johtaa turhiin hoitoihin, turhaan diagnostiikkaan ja kustannusten kasvuun.

Mehiläinen siis yrittää nyhtää irti Oulusta kaikki irti lähtevät rahat?

– Aivan ehdottomasti.

Samasta asiasta on kyse. Juha Korpelainen

Korpelaisen mukaan vastaava toiminta yleistyy ehdottomasti, elleivät ministeriöt pysty puuttumaan siihen. Muutkin terveyspalveluyritykset alkaisivat siis tarjota isoissa kaupungeissa yksityisiä terveyspalveluita virallisesti pikkukuntien nimissä - isojen kaupunkien laskuun.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ei ota kantaa, onko Mehiläisen uusi suunnitelma lainmukainen vai ei.

– Odotan, että Mehiläinen antaa perusteluja, koska tässähän ei ole varmasti sellaisia aikaisempia oikeuskäytäntöjä tai tulkintoja vielä olemassakaan. Tämä on uusi ja erikoinen tilanne.

– Pitää selvittää, onko juuri niin, että tätä kautta voidaan laajentaa tällä hetkellä palveluja, Mattila jatkaa.

Korpelainen tulkitsee, että suunnitelma tuskin on lainmukainen, koska se ei ole ratkaisevasti erilainen verrattuna jo torpattuun etäpistesuunnitelmaan.

Mehiläinen itse pitää suunnitelmaa ehdottomasti lainmukaisena.

Vaihtajien määrä epäselvä

Mehiläisen ja Oulun kaupungin versiot vaihtelevat siitä, kuinka moni on hakeutunut Siikalatvan terveyspalvelujen piiriin kuultuaan mahdollisuudesta Mehiläisen palveluihin julkisten palvelujen hinnalla.

Oulun kaupungin mukaan kolme ihmistä on ilmoittanut Oululle, että he vaihtavat terveyspalvelunsa Siikalatvan järjestettäviksi. Mehiläisen mukaan Siikalatvaan sen sijaan on ilmoittautunut sata oululaista. Terveysaseman vaihtamisesta pitää tehdä ilmoitus sekä uudelle että vanhalle hoitopaikalle.

Odotan, että Mehiläinen antaa perusteluja. Pirkko Mattila

Mehiläisen toimitusjohtaja muistuttaa sähköpostissaan, että mitään päätöksiä palveluiden laajentamisesta ei ole vielä tehty. Vielä eilen toimitusjohtaja kirjoitti: "Emme tule siis avaavaan Siikalatvan kunnan terveysasemaa Ouluun 7.12, mutta laajennamme kuitenkin vastaanottoaikoja nykyisestä paremman palvelun mahdollistamiseksi."

Tällä hän myöhemmin tarkensi tarkoittavansa sitä, että asiakkaiden toivomus on ollut, että Oulun Mehiläisessä voisi asioida myös päiväsaikaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maitokeskustelu somessa on tutkijan mukaan pienen porukan älämölöä – "Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan"

2017, Joulukuu 5 - 14:31
Mistä on kyse?
  • Maidon rasvapitoisuus jakaa mielipiteitä.
  • Tutkittu tieto maitorasvoista suosittelee rasvattomuutta.
  • Tutkimustieto ei professorin mukaan kuitenkaan välttämättä aina kelpaa ravintosuosituksia vastustaville.
  • Kuusamolaisen maitotilallisen mukaan tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää maitoa.

Maito on suomalaisten mielijuoma – tai kiistelyn aihe.

Maidon ravintoarvot on tieteellisesti todettu, mutta kiista maidon ympärillä syntyy aina, kun tulee uusia kulutussuosituksia. Sosiaalinen media on paikka, missä aallot lyövät kovimmin.

Suurista maidonjalostajista Valio on varovainen kommentoimaan maidon ympärillä käytävää keskustelua. Kun Valiolta pyydetään haastattelua, pyydetään kääntymään Maito ja Terveys ry:n puoleen. Yhdistys on vuonna 1958 perustettu kansanterveysjärjestö, maidon ja maitotuotteiden tutkitun ravitsemustiedon puolestapuhuja ja viestinnällinen etujärjestö.

Arlan Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoo puolestaan, että Arla ei halua olla valistajan roolissa ravinnon tai maidon suhteen, vaan jättää kuluttajalle valinnanvapauden kulutuksessaan. Kiskolan mukaan valtion ravitsemusneuvottelukunta luo raamit, joita maidonjalostajat sitten noudattavat.

Huoli maidon juomisesta

Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija ja yhdistyksen viestintäpäällikkö Katariina Lallukka huokaa, kun kysytään, miksi maito puhuttaa. Maidon ympärillä pyörii mitä kiihkeämpiä terveysväitteitä.

– Maito ja oikeastaan ruoka kokonaisuudessaan puhuttavat ihmisiä, mikä tietenkin on ymmärrettävää. Olemme huolissamme maidon juomisen vähenemistä ihan terveyssyistä, Lallukka kertoo.

Rasvattomasta maidosta saa mm. kalsiumia.AOP

Maitotuotteiden kulutus on laskenut 1950-luvun huippuvuosista (390,1 litraa/henkilö, v. 1956) kolmasosaan (122 litraa/henkilö, v. 2016).

– Kun julkisuuden henkilö kertoo lopettaneensa maidonjuonnin, niin siitä kirjoitetaan ja jaetaan netissä. Jostakin kuitenkin maidosta saatavat ravintoaineet pitäisi saada, muistuttaa Lallukka.

Lallukan mukaan ruokavaliot mietityttävät ja niitä peilataan oman terveyden kautta.

– Ei pelkästään maito, mutta myös juusto, jugurtti ja piimä ovat osa perinteistä suomalaista ruokavaliota. Näistä maitotuotteista on saatu kalsiumia ja nykyään tuotteisiin lisätään D-vitamiinia, muistuttaa Lallukka.

Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia. Ulla Käkilehto

Valion ravitsemus- ja elintarvikelainsäädäntöasiantuntija Teija Penttilä muistuttaa, että Valio perustaa viestintänsä maidon terveellisyydestä virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Kouluissa ja päiväkodeissa ravitsemussuositukset painottavat rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita, eikä pelkästään maidossa. Syynä on lasten lisääntynyt ylipaino.

– Taustalla on todella vankka tutkittu tieto, johon on käyty todella tarkkaan läpi tutkimusnäyttö. Suomalaiset ravitsemussuositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin, kertoo Penttilä.

Tutkittu tieto ei tunnu kelpaavan

Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholm on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Hän on saanut kokea maidon ympärillä kuohuvan rasvakeskustelun ammattinsa kautta.

– Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan. Älyttömin juttu jonka olen kuullut, on se, että rasvaton maito ei ole maitoa ollenkaan, vaan vettä ja sinistä väriainetta, puuskahtaa Fogelholm.

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää suorasanaisesti väitteet rasvattomien maitotuotteiden haitallisuudesta.Jani Saikko / Yle

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kokee maidon ympärillä käytävän keskustelun mustavalkoisena. Ääripäät korostuvat, koska halutaan vastustaa kaikkea sitä mitä ravintosuosituksissa esitetään.

– Tämä on pienen piirin äänekästä vastustusta ravitsemussuosituksia vastaan ja some on siihen oiva väline, jatkaa Fogelholm.

Tutkittua tietoa saa Fogelholmin mukaan yliopistoissa tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista. Yliopistotutkijoilla ei ole intressiä puoltaa tai kieltää maitotuotteita, vaan tukeutua tieteellisiin tutkimuksiin.

Pelkästään maitovalmisteiden rasvapitoisuuksien tutkiminen ei kuitenkaan riitä, vaan rasvakeskustelussa tulisi ottaa huomioon kaikki ruokavaliossa nautittu ravinto rasvoineen.

Maitorasva on kovaa rasvaa

Fogelholmin mukaan rasvan laadulla ruokavaliossa on merkitystä. Rasvat voidaan jakaa kahteen tyyppiin. On tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa ja tyydyttymätöntä eli pehmeää rasvaa.

– Jos ruokavaliossa kovat rasvat kuten maitorasva vaihdetaan pehmeään rasvaan, on se terveyden kannalta edullista.

Maidon rasvapitoisuus määritellään meijereissä.Jarmo Nuotio / Yle

Ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon kaikki ruokavalion rasva, ei pelkästään maitorasvan osuus. Osa maitotuotteiden vastustajista on sitä mieltä, että jalostetut rasvattomat tuotteet ovat haitallisia.

Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta. Mikael Fogelholm

– Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta, kertoo Fogelholm.

Professori Fogelhom muistuttaa, että meijereissä raakamaidosta poistetaan kaikki maitorasva tuotannon aluksi. Sen jälkeen aloitetaan jalostus, jonka jälkeen lisätään maitorasvaa tuotteeseen sen mukaan, halutaanko rasvatonta, ykkös-, kevyt- vai kulutusmaitoa.

– Tässä näkökulmassa itse asiassa kulutusmaito, "punainen" maito on se jalostetuin tuote, naurahtaa Fogelholm.

Maidontuottaja pyrkii parhaimpaan tulokseen

Vastikään Sotkamossa koululaisille päätettiin tarjota kevytmaitoa rasvattoman ohella, ja soppa oli valmis. Vuoden 2017 alusta maidon EU:n koulujakelutuki myönnettiin vain rasvattomalle maidolle, ei kevytmaidolle. Sotkamossa haluttiin tarjolle myös kevytmaitoa, koska koululaisten vanhemmilta oli tullut viestiä oppilaiden nälästä.

Kuusamossa Vuotungissa maitotilayrittäjä Ulla Käkilehto on seurannut maidon ympärillä käytävää rasvakeskustelua kummissaan.

– Koululaisille on tarjolla vain rasvaton maito tai vesi. Jos rasvaton maito ei maistu, niin kalsiumit jäävät saamatta. Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia, pohdiskelee Ulla Käkilehto.

Jari ja Ulla Käkilehdon maitotilalla on 26 lypsävää.Ensio Karjalainen / Yle

Olipa lopputuote mikä tahansa, maidontuottajan kannalta tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää ja turvallista tuotetta.

– Raakamaito, jota me tuotamme menee juustolaan. Ei sinnekään kelpaa mikä tahansa raakamaito. Itsekin saan raakamaidosta paremman hinnan, kun maidon bakteerit ja solut pysyvät alhaisella tasolla, Käkilehto toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia