YLE: Perämeri

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 16 min 15 s sitten

Dan Wangin teeseremonia toimii porttina mittaamattomille Kiinan markkinoille – "Se on kuin saunakulttuuri täällä Suomessa"

2017, Huhtikuu 29 - 07:22

Teehuoneen pöydässä kiiltää jaden värinen teepannu, sen vieressä on erilaisia teekuppeja.

Värikkään sinisessä juhla-asussa odottava Dan Wang on valmistellut pöydän kiinalaista teeseremoniaa varten. Tarjolla on hyvin arvokasta, kaksikymmentä vuotta vanhaa puerh-teetä.

"Nǐ hǎo!", tervehdin häntä juuri opettelemallani lauseella, saan ystävällisen hymyn ja vastauksen. Sen sisältö jää hieman epäselväksi, mutta silti koen olevani enemmän kuin tervetullut.

– Kiinassa teeseremonia on hyvin suosittu tapa tutustua uusiin ystäviin ja liikekumppaneihin. Se on vähän niin kuin saunakulttuuri täällä Suomessa, sopimuksia solmitaan myös saunassa, Dan naurahtaa.

Tarjolla on teetä ja kuppeja oman valinnan mukaan.Juha Hintsala / Yle Pekingistä Pudasjärvelle

Kahdeksan vuotta sitten Dan Wang muutti aviomiehensä kanssa kuhisevasta metropolista Suomen Pudasjärvelle. Kiinan pääkaupungissa asuessaan pariskunta oli tutustunut suomalaisiin liikemiehiin ja siellä he auttoivat muun muassa pudasjärveläisen Profin Oy:n Pekingin toimiston perustamisessa.

Alku oli vaikeaa, mutta päätin, etten antaisi periksi. Dan Wang

Wangien käsitys pohjoisesta maasta ja sen asukkaista muodostui lähinnä suomalaisyritysten työntekijöiden kautta. Kun pariskunta päätti kahdeksan vuotta sitten muuttaa tuhansien järvien maahan, kaikki ei sujunutkaan aivan odotetulla tavalla.

– Kulttuurierot olivat yllättävän suuria, ihmiset olivat pidättyväisempiä kuin luulimme ja kielimuuri oli korkea. Kaipasimme myös aitoa kiinalaista ruokaa, sitä ei täältä saanut. Alku oli vaikeaa, mutta päätin, etten antaisi periksi, Dan sanoo.

Nyt Dan Wang asuu perheineen Oulussa ja hän ensimmäinen ulkomaalaistaustainen jäsen Oulun yrittäjien hallituksessa. Kauppahallin vilinässä mukana pyörii myös pariskunnan kolmevuotias, Oulussa syntynyt Lilja-tyttö.

– Täällä touhutessaan Lilja oppii suomen kieltä ja suomalaisia tapoja. Samalla me tutustumme uusiin ihmisiin, ja voimme vaihtaa ajatuksia, Dan kertoo.

Wangien perhe: Dan, Lilja ja DuJuha Hintsala / Yle Perinteiset elämäntavat kunniassa

Maittemme välisen kaupankäynnin lisäksi Dan haluaa edistää myös terveellisiä elämäntapoja. Hänen mukaansa Kiinassa ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota omaan terveyteensä kuin meillä. Perinteistä kiinalaista terveystietoa voidaan soveltaa moniin sairauksiin, ja ennen kaikkea niiden ennaltaehkäisyyn.

– Tuntuu, että kiinalaiset naiset pitävät terveydestään parempaa huolta kuin suomalaiset kanssasisarensa. Teemme paljon sen eteen, että voisimme välttää jo ennalta mahdolliset sairaudet. Terveellisellä, kasviksia sisältävällä ruokavaliolla on siihen suuri vaikutus.

Kiinalaiset naiset pitävät terveydestään parempaa huolta kuin suomalaiset kanssasisarensa. Dan Wang

Ohi kulkevat kauppahallin asiakkaat vilkaisevat teeseremoniaamme, sen myötä kiireinen länsimainen elämänrytmi pysähtyy ainakin hetkeksi. Kupissa höyryävän, kaksikymmentä vuotta vanhan puerh-teen maku paranee vanhetessaan. Vuosien kypsytys antaa sille oman täyteläisen, maanläheisen makunsa.

– Se on erittäin arvokasta ja sitä pitää maistaa kuin punaviiniä. Jokaisen suomalaisen yrittäjän tulisi hallita teeseremonia ja sen tuomat hyödyt Kiinan markkinoille suunnattaessa. Ihmisten on hyvä tutustua toisiinsa, Dan opastaa.

Shanghai on Kiinan suurin kaupunki, sen väkiluku ylittää 25 miljoonaa.Joonas Santala Kolme neuvoa Kiinaan aikovalle

Wangien hyvät kontaktit Kiinaan ovat säilyneet. Esimerkiksi Kiinan presidentin Suomen vierailun taustajoukoissa mukana oli Danin serkku. Toimivat suhteet ovat elintärkeitä, kun kauppaa tehdään. Muualla menestyminen ei takaa automaattisesti menestystä Kiinassa.

Dan Wang korostaa, että pärjätäkseen on syytä ottaa huomioon kolme asiaa.

– Ensinnäkin täytyy olla valmis ja toimiva suunnitelma. Lisäksi pitää löytää luotettava ja pätevä liikekumppani, joka ymmärtää Kiinan monimutkaisia markkinoita. Sosiaalisten verkostojen merkitys on erittäin tärkeä, se avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Se on sisu. Myös meillä kiinalaisilla on paljon sisua. Dan Wang

Hyvien suhteiden luomiseksi ja kaupankäyntiä edistääkseen Wangilla on konsulttiyhtiöt, Finland Center of International Exchange FCIE ja BID Consulting Group.

– Pienen tyttäreni vuoksi yritysten toiminta on ollut hiljaisempaa, mutta oman teehuoneemme kautta olemme tutustuneet paremmin suomalaisiin. Mieheni Du on parhaillaan suomen kielen kurssilla. Kuten kiinan kielessä, myös suomen kielessä on omat haasteensa, Dan sanoo englanniksi.

Dan (Danni) tarkistaa yrityksiensä tietoja.Juha Hintsala / Yle Sisu yhdistää suomalaisia ja kiinalaisia

Yksi suomalaisyritysten perusvirheistä on lähestyä kiinalaisia kumppaneitaan sähköpostitse. Pelkät sähköpostiviestit eivät tuo toivottua tulosta, tärkeät asiat kannattaa hoitaa aina kasvotusten.

Kiinalaisten ja suomalaisten ajattelutavoista löytyy isoja eroja. Vaikka erot tuntuvat suurilta, yhteisiä tekijöitäkin löytyy.

– Se on totta, se on sisu. Myös meillä kiinalaisilla on paljon sisua, Dan sanoo.

Vilkaisen kelloa, takana on muutaman tunnin rupattelu Dannin kanssa. Tunnen oppineeni jotain uutta ja tärkeää. Uusiin ihmisiin ja ja kulttuureihin kannattaa tutustua kasvotusten, ajan kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun klooritehtaalla vetyräjähdys – ei henkilövahinkoja

2017, Huhtikuu 28 - 11:54
Yle Uutisgrafiikka

Tilanne Oulun Nuottasaaressa sijaitsevalla Akzo Nobel Finland Oy:n klooritehtaalla on ohi ja pelastuslaitoksen yksiköt ovat poistuneet paikalta.

Tehtaalla tapahtui perjantaina klo 12 maissa vetyräjähdys yhdessä reaktoritorneista. Räjähdyksen seurauksena tehdasalueelle valui niin kutsuttua prosessinestettä, josta vapautui alueelle klooria.

– Saimme ohjattua prosessinesteen säiliöihin ja altaaseen. Sen verran neste höyrysi, että joudumme laimentamaan sitä vedellä. Klooripitoisuuksia ei enää ole tehdasalueen ulkopuolella. Halliin, johon nestettä valui, puhdistus jää tehtaan vastuulle. He itse omilla välineillään neutralisoivat jäljelle jääneen nesteen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomestari Arssi Heiskanen kertoo ja jatkaa,

– Onnettomuuden syystä ei ole vielä tietoa. Tehtaan johto tutkii ja raportoi Tukesin kanssa mahdollisesta syystä myöhemmin.

Räjähdys ei aiheuttanut vaaraa tehdasalueen ulkopuolelle. Onnettomuudessa ei ole loukkaantunut ihmisiä.

Klo 15:49 lisätty palomestarin kommentit tapahtuneesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Radikalisoituminen ei ole maahanmuuttajien yksinoikeus – suomalainenkin hyppii tarvittaessa seinille

2017, Huhtikuu 27 - 20:18

– Kyllä suomalainenkin alkaa hyppiä seinille, jos joutuu olemaan neljän seinän sisällä riittävän pitkään. Radikalisoituminen ei ole verrannollinen kansallisuuteen tai uskontoon, sanoo raahelainen opettaja ja insinööri Lasse Mikkola.

Muun muassa maahan muuttaneita aikuisopiskelijoita vuosia opettanut Mikkola sanoo, että maahanmuuttajien, pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden kotouttamista pitää tehostaa. Näin ehkäistään Mikkolan mielestä helpolla tavalla maahan muuttaneiden keskuudessa mahdollisesti kytevää radikalisoitumista.

– Maahanmuuttajien asiat pitäisi käsitellä nykyistä paljon nopeammin. Siitä hyötyisi sekä muuttaja että Suomen yhteiskunta. Erityisen tärkeää maahan muuttaneiden keskuudessa on kielen oppiminen. Kielen he oppivat töissä tai koulutuksessa huomattavasti paremmin, kuin biljardipöydän äärellä keskenään.

– Jos ihmisellä on katto pään päällä ja ruokaa, silloin kaikki on hyvin.

Ei pakolaisongelmaa hoideta niin, että maahan tullaan, asetutaan johonkin ja sen jälkeen heidät unohdetaan sinne jonnekin. Lasse Mikkola

Perussuomalaisten listoilta varavaltuutetuksi Raahen kaupunginvaltuustoon yltänyt Mikkola muistuttaa, että suomalaisetkin ovat lähteneet takavuosina ulkomaille sankoin joukoin ilman kohdemaan kielitaitoa.

– Mutta olemme sopeutuneet vieraaseen yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta, Mikkola toteaa.

– Ei pakolaisongelmaa hoideta niin, että maahan tullaan, asetutaan johonkin ja sen jälkeen heidät unohdetaan sinne jonnekin, Mikkola puuskahtaa.

Lasse Mikkola on käynyt Syyrian Aleppossa useasti. Rauhanturvaajana Syyriassa työskennellyt raahelainen sanoo vierailleensa maisemassa, jota on viime kuukausina moukaroitu pommein maan tasalle.

Turvaa sotaa käyvistä maista hakevat Mikkola ottaa avosylin turvaan Suomeen.

– On päivänselvä asia, että jos on sotatila missä päin maailmaa tahansa, sodasta kärsiviä ihmisiä pitää auttaa. Auttaa pitää varsinkin puolustuskyvyttömiä naisia, lapsia ja vanhuksia. Auttaminen kuuluu inhimillisyyteen, Mikkola sanoo.

Lasse Mikkola osallistui Yle Oulun A-teemaklubin keskusteluun terrorismista tänään Valkean kesäkadulla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pingviinin näköisellä ruokilla menee lujaa – Suomen pohjoisin yhdyskunta kärsii jo asuntopulasta

2017, Huhtikuu 27 - 17:52

Taivaalla alkaa käydä vilske kun vene lähestyy Törön ruokkisaarta. Äänentasokin on melkoinen. Taivaalla on ruokkien lisäksi harmaalokkeja.

Myös yksittäisiä tukkakoskelon pesiä löytyy. Aikaisemmin saarella pesivät myös selkälokki ja räyskä, mutta ne ovat vaihtaneet maisemaa. Perämeren ruokkikanta on runsastumassa.

Lintu muistuttaa paljon pingviiniä, mutta osaa lentää.

Törön ruokit on viimeksi virallisesti laskettu vuonna 2014. Silloin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n laskennassa niitä oli 179 paria. Kanta on edelleen kasvamaan päin.

Lintujen asuntopula

Suomen pohjoisin ruokkiyhdyskunta Krunnien saariston Törön saarella kärsii itse asiassa asuntopulasta. Normaalisti ruokki sijoittaa munansa piiloon suuren kiven alle mutta se ei Töröllä ole enää ollut mahdollista vuosiin.

Ruokit ovatkin leviämässä Töröstä myös laajemmalle.

Ruokkikanta väheni ankarien talvien, munankeruun ja metsästyksen takia 1900-luvulla. Nyt laji on pikkuhiljaa palaamassa takaisin. Sami Timonen

– Ruokithan pesivät mielellään suurten kivipulterien alla ja hyvinkin hankalissa paikoissa. Vielä 1990-luvun alussa kun olin täällä Unto Järvisen ja Erkki Reinilän kanssa, oli harvinaista että pesät ovat näkyvissä. Tässä pienellä alalla on kolme munapesää paljaan taivaan alla. Varmaan on käynyt niin että hyviä kivenkoloja ei tälle runsastuneella ruokkikannalle enää ole, pohtii oululainen eläkkeellä oleva lääkäri ja luontokuvaaja Elja Herva.

Haastava rengastettava

Sosiaalisen ruokin odotetaan leviävän myös entisille asuinsijoilleen Haukiputaan ja Simon saaristoon.

– Ruokkikanta väheni ankarien talvien, munankeruun ja metsästyksen takia 1900-luvulla. Nyt laji on pikkuhiljaa palaamassa takaisin sinne, missä se ennen vainoa oli vakiintunut elämään, arvioi tutkija Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ELY:sta.

Ruokki on haastava rengastettava, sillä linnut munivat eri aikoihin. Eri aikoihin kuoriutuvat poikaset lähtevät aika pian vanhempiensa kanssa muuttomatkalle uimalla.

Ammoniakin hajuinen pesimäluoto vaihtui toiseen muutama vuosi sitten, mutta jälkensä merimetso maisemaan jättää. Kyösti Juola

Yhden poikasen kesässä tekevien ruokkiparien menestys on ollut huikea.

– Näkyvissä oleva ruokin pesä on kuitenkin altis vaikkapa lähimmän naapurin harmaalokin ryöstelylle. Ehkä tämä osaltaan ohjaa sosiaalista lintua levittäytymään myös muualle, Herva miettii.

Perämeren pohjoisimpien ruokki-, riskilä- ja räyskäyhdyskuntien ohella Krunneilla on pohjoisen Perämeren ainoa merimetsoyhdyskunta.

Merimetson sillanpääasema

Ulkokrunnin pohjoispuolella sijaitsevan Pohjanleton karit ovat olleet merimetsojen valtakuntaa vuodesta 2000. Pohjanletto on merimetsojen sillanpääasema Perämerellä. Pohjanletossa harvinaisia lintuyhdyskuntia.

Saariston pohjoisin saari on Ulkrunnin pohjoispuolella sijaitseva Pohjanletto. Ensimmäiset pesinnät havaittiin 2000-luvun alkupuolella, ja kesällä 2009 luodolla pesi 240 paria. Sittemmin parien määrä on vaihdellut parinsadan molemmin puolin. Viimeisimmässä virallisessa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n tekemässä laskennassa pareja oli 110.

Merimetsojen miehittämän pohjoisimman Pohjanleton saaren karin olemus on aistit avaava.

– Ammoniakin hajuinen pesimäluoto vaihtui toiseen muutama vuosi sitten, mutta jälkensä merimetso maisemaan jättää, toteaa Krunnien suojelualueen nykyinen vartija Kyösti Juola.

Hän ei pistä pahakseen, vaikka merikotka onkin oppinut verottamaan myös merimetsokantaa.

Venytetty kuikka

Merimetso on esihistoriallisen näköinen otus metsässä elävän metson tapaan. Se muistuttaa kolmatta esihistoriallisen näköistä lintua kuikkaa. Sen on sanottukin olevan ikään kuin venytetty kuikka.

Aiemminkin merimetso on Suomessa pesinyt. Turun akatemian tutkielmissa 1700-luvulta merimetson mainitaan pesineen Suomen lounaissaaristossa. Jo myöhäiskivikautisilta asuinpaikoilta Suomesta on löydetty merimetson luujäännöksiä.

Tuntemieni kalastajien mukaan merimetsot eivät mitään suurta haittaa heille aiheuta. Elja Herva

Suuren merimetsokolonian haju on varsinkin tuulen alapuolella vaikuttava. Itse linnut ovat mainettaan ja ulkomuotoaan vaarattomampia. Tutkimusten mukaan merimetso ei mitenkään uhkaa kalakantoja, koska keskittyy pyytämään pientä kalastajille kelpaamatonta kalaa.

– Tuntemieni kalastajien mukaan merimetsot eivät mitään suurta haittaa heille aiheuta, toteaa Herva.

Esteettisten syiden, kuten hajun, ulosteiden ja helvetin esikartanosta karannutta muistuttavan ulkonäkönsä takia merimetsosta eivät kaikki kuitenkaan tykkää.

Merimetsot rantautuvat parinsadan vuoden tauon jälkeen Krunneille 2000-luvun alussa.Yle / Timo Sipola
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Lapsen suru on yhtä tärkeä kuin aikuisen" – Kuoleman käsitteleminen auttaa selviämään myöhemmistä vastoinkäymisistä

2017, Huhtikuu 27 - 16:16
Mistä on kyse?
  • Lapsen kokema suru on tärkeä käsitellä, se voi auttaa häntä myöhemmin selviytymään vastoinkäymisistä
  • Lapsi ei välttämättä osaa kertoa surustaan sanoilla. Toiminnallisuus auttaa ilmaisemaan tunteita
  • Apua ja vertaistukea voi saada erilaisista sururyhmistä
  • Vertaistuki auttaa ymmärtämään, että on muitakin on samassa tilanteessa

Lapsen surun käsitteleminen kannattaa, sillä se auttaa häntä selviämään elämässään myöhemmin kohtaamistaan menetyksistä. Surun käsitteleminen voi myös nopeuttaa siitä toipumista. Näin uskoo vuosia lasten sururyhmiä vetänyt diakonissa Satu Similä Ylivieskan Seurakunnasta.

– Jos lasta auttaa asioiden läpikäymisessä, se luo pohjaa elämän matkalle myöhemminkin. Kun eteen tulee luopumisia ja menetyksiä, on kuitenkin yksi kokemus pohjalla.

Similän mukaan ensisijaisesti lapsen surussa voivat auttaa hänen läheisensä. Surusta ja kuolemasta puhuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian asian tapahtumisesta.

– Surusta kertominen on tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsi pitäisi ottaa surun ja asioiden käsittelyyn mukaan niin alusta kuin mahdollista. On tärkeää, että lapselle tulee tunne, että hän on turvassa ja elämä jatkuu.

Lapsen surulla on monet kasvot

Lapsen suru voi näyttäytyä monella tavalla. Osa vetäytyy syrjään, toiset ovat rauhattomia. Similän mukaan lapsi voi toimia hyvinkin normaalisti, eikä välttämättä reagoi muutokseen. Yhtäkkiä voi kuitenkin tulla pahanolontunne ja se purkautuu itkuna, suruna ja kiukkuna.

– Lapsen surua on monesti kuvattu, että se etenee hyppäyksittäin. Myös lapsen luonne ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten lapsi näyttää tunteitaan.

Monesti lapsi saattaa ajatella, että on yksin asian kanssa ja kellään muulla ei ole tällaista tilannetta. Satu Similä

Myös lapselle surusta yli pääseminen vie aikaa. Similän mukaan ensimmäiset pari vuotta ovat yleensä haasteellisimmat.

– Vie aikaa, että lapsi oppii ymmärtämään, että arki jatkuu entisellään, vaikka muutos on tapahtunut. Sekin vaikuttaa, että minkä verran sitä apua on saanut, että missä tahdissa niitä asioita pystyy käsittelemään.

Sururyhmästä saa vertaistukea

Yksi tapa käsitellä lapsen surua on osallistua erilaisiin sururyhmiin. Lasten sururyhmiä on järjestetty Suomessa vuosituhannen vaihteesta asti. Myös Ylivieskassa sururyhmä on toiminut jo vuosia. Similä uskoo, että ryhmiä alettiin perustaa, kun huomattiin, että myös lapset tarvitsevat apua surun käsittelemiseen.

Vuosien myötä on huomattu, että toiminnallisuus on lapsen tapa käsitellä surua. Satu Similä

– On alettu enemmän ymmärtää lapsen surua, että se on yhtä tärkeä kuin aikuisen surukin. Myös lapsi tarvitsee apua suruntunteiden käsittelemiseen ja siihen muutokseen, minkä läheisen ihmisen kuolema perheeseen tai ihmissuhteisiin aiheuttaa.

Sururyhmät tarjoavat lapsille keinoja sanottaa tunteitaan. Myös vertaistuen saaminen on havaittu tärkeäksi. Sillä on rohkaiseva vaikutus, että muillakin on samankaltaisia kokemuksia, Similä sanoo.

– Monesti lapsi saattaa ajatella, että on yksin asian kanssa ja kellään muulla ei ole tällaista tilannetta. Siinä mielessä ryhmä tarjoaa näkökulmaa siihen, että muillakin perheillä on samanlaisia kokemuksia ja lapsilla samanlaisia tunteita.

Asioita käsitellään lasten ehdoilla

Akuuttiin tilanteeseen sururyhmistä ei välttämättä ole apua, sillä silloin lapsi ei ehkä ole vielä valmis käsittelemään asioita ryhmissä. Similän mukaan hyvä aika osallistua ryhmään on puoli vuotta tai vuosi läheisen menettämisen jälkeen.

Lasten sururyhmissä asioita käsitellään lasten ehdoilla ja heille ominaisilla tavoilla.

Vanhemmilta on tullut myönteistä palautetta, että ryhmän vaikutus näkyy lapsen käyttäytymisessä. Koulussa ja kotona oleminen on rauhoittunut. Satu Similä

– Vuosien myötä on huomattu, että toiminnallisuus on lapsen tapa käsitellä surua. Kaikille asioille ei löydy sanoja, niitä on toiminnan kautta hyvä elää todeksi ja harjoitella taitoja. Siinä on piirtämistä ja maalaamista ja satujen lukemista, tarinoita, musiikkia, rentoutumista, tapoja mitkä lapsi hyväksyy.

Ylivieskassa sururyhmistä on saatu hyviä kokemuksia. Similän mukaan aluksi ujot ja arat lapset rohkaistuvat ajan mittaan ja kuolemasta pystytään avautumaan. Myös vanhemmat ovat nähneet toiminnan hyödyt.

– Vanhemmilta on tullut myönteistä palautetta, että ryhmän vaikutus näkyy lapsen käyttäytymisessä. Koulussa ja kotona oleminen on rauhoittunut.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsästäjien rauhoitusajatuksesta syntyi sukupuuton uhkaamien lintujen menestystarina – hanhet saivat luodoille ikioman puutarhan

2017, Huhtikuu 27 - 09:43

Perämerellä parikymmentä kilometriä Iin edustalla sijaitsevasta Krunnien saariryhmästä on vuosikymmenien suojelun tuloksena tullut merihanhien turvakoti ja laajalle vaikuttava lintupankki.

.

– Suojelun tärkeimmät syyt, kuten merihanhi ja ruokki ovat monikymmenkertaistuneet. Uusia lajeja on muun muassa merimetso, josta ei tuntemieni kalastajien mukaan ole heille mitään suurta vihollista tullut, sanoo oululainen eläkkeellä oleva lääkäri ja luontokuvaaja Elja Herva.

Lähes koskematonta meriluontoa

Ennen sotia alueella metsästelleiden oululaisten napamiesten aloitteesta suojeltu keskikesän Ulkokrunni monine lintulajeineen ja erikoisine kasveineen on mieleenpainuva kokemus. Täällä taivas on avara, meri voimakkaasti läsnä eikä linnunäänistä tule loppua. Ollaan niin lähellä koskematonta meriluontoa kuin mahdollista.

Yritysjohtajien ja virkamiesten perustama säätiö rauhoitti Krunnien saariryhmän vuonna 1937. Alueen vartiointi alkoi seuraavana vuonna. Säätiö halusi metsästämilleen linnuille suojelualueen.

Sellainen siitä tulikin ja moninkertaisesti.

Asiaa hoitamaan perustettiin Maakrunni-säätiö. Firmat lahjoittivat rahaa, jolla säätiö aloitti iiläisten tilojen ulkopalstojen oston Krunneilta.

Imperiumin vastaisku

Saarilla käymään tottuneet iiläiset eivät hevillä ainutlaatuisessa saariluonnossa sijaitsevia maitaan myyneet suojeluun, vaan apuun tarvittiin valtio.

Hanhien puutarha sijaitsee lähellä vedenrajaa. Välillä vesi huuhtelee kasvustoa, välillä on kuivaa.Timo Sipola / Yle

– Se oli pitkä ja raskas prosessi. Suojelun vastustus oli pitkään voimakasta, kertoo luonnonsuojelualueen omistavan säätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 2005 - 2010 toiminut Tapio Erme.

Lopulta valtio pakkolunasti loput maat.

Pitkäksi venähtänyt asian käsittely huipentui KHO:n suojelulle myönteiseen päätökseen ja sitä seuranneeseen Oulun lääninhallituksen viralliseen rauhoituspäätökseen vuonna 1956.

Tämän jälkeen valtio lahjoitti kaikki saarilla sijainneet maansa säätiölle. Näin syntyi tiettävästi Suomen ensimmäinen laajempi yksityinen suojelualue.

Eniten hyötyivät lokkilinnut

– Rauhoituksesta ovat hyötyneet ennen kaikkea linnut. Merihanhet ja sorsalinnut ovat löytäneet hyvin rauhallisen suojelualueen. Eniten on hyötynyt herkin osa linnustoa eli ulkoluotojen lokkilinnut, arvioi Erme.

Nykyisin merkittävä osa Krunnien saariston maa- ja vesialueista kuuluu Perämeren saarten Natura 2000 -alueeseen.

Yleisön liikkuminen luonnonsuojelualueella on hyvin rajoitettua. Lintujen suojelun vuoksi kaikki rantautuminen on kiellettyä 15.7. saakka ja verkkokalastus lokakuuhun saakka. Verkkokalastuskielto on sivutuotteena säilyttänyt alueella merikutuisen harjuskannan, joka on muualta nailonverkkopyynnin myötä kadonnut.

Merihanhi rauhoitettiin ennen muuta Suomea

Vuonna 1947 merihanhi rauhoitettiin Suomessa kokonaan, mutta jo sitä ennen oli elpyminen alkanut Krunnien suojelualueen perustamisen jälkeen vuonna 1937.

Isonkivenletto oli ennen hanhien täkein sulkimissaari. Nyt siellä on hanhien puutarha.Timo Sipola / Yle

Kun suojelu alkoi, merihanhikanta oli kuihtumassa. Nykyään Krunnien pesivä kanta on 10 - 30 paria, mutta alueella sulkii vuosittain jopa 1 400 merihanhea. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että koko Suomen nykyinen pesivä kanta on 5 000 - 6 000 paria.

Iin Ulkokrunnit ja Hailuodon Isonmatalan karikot keräävät keskikesällä yhteensä yli 4 000 merihanhea sulkimaan kareille. Laji oli vielä 40-luvulla sukupuuton partaalla metsästyksen ja munien keruun takia.

Tutkimusta jo 1920-luvulla

Krunnit olivat vilkkaan luonnontieteellisen tutkimuksen kohteina jo 1920-luvulla, jolloin alueen linnustoa tutki oululaissyntyinen lintujen runsauslaskennan uranuurtaja Einari Merikallio.

Lintukannat olivat romahtaneet melko vähiin ennen rauhoitusta. Sen jälkeenkin vartiointi oli pitkään tehotonta. Varsinkin sota-aikana kaikki kelpasi syötäväksi.

Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon entinen yli-intendentti Risto A. Väisänen vertaili Einari Merikallion vuonna 1939 saamia laskentatuloksia omiinsa ja kirjoitti aiheesta perusteellisen artikkelin Suomen Luonto -lehden numeroon 4/1972.

Kantojen kasvu alkoi 1950-luvulla

Väisänen tarkasteli Krunnien kolmen parhaan lintusaaren, Törön, Raiskan ja Isonkivenleton merilinnuston pesiviä parimääriä ja havaitsi, että aluksi lintumäärät kasvoivat hitaasti. Kasvu sai merkittävästi lisävauhtia vasta vuoden 1952 jälkeen.

Väisäsen mukaan alue saavutti asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä lintukeitaista ennen kaikkea aluetta vuodesta 1953

Isonkivenletossa oli järviruovikko ennen kuin runsastunut merihanhipopulaatio söi sen pois, kertoo saarella ensimmäisen kerran vuonna 1970 kuvannut oululainen Elja Herva.Timo Sipola / Yle

kuukausikaupalla vuosittain vartioineen perämies Erkki Reinilän ansiosta. Hän toimi suojelualueen vartijana aina kuolemaansa asti vuoteen 2005. Reinilä oli myös säätiön hallituksen puheenjohtaja lähes kuolemaansa saakka.

Merihanhen turvasatama

Krunnien merkitys merihanhen vaikeimpien aikojen turvapaikkana oli aikoinaan Perämerellä suuri. Saarilla lintukuvauksen lähes 50 vuotta sitten aloittanut oululainen Elja Herva kertoo, että turvapaikoista käsin merihanhi on levinnyt myös laajemmin Perämeren rannikoille.

– Alkuvaiheessa tämä oli selvä turvapaikka merihanhelle ja se toi siemenen Liminganlahden ja Hailuodon pohjoispuolelle. Tästä se on levinnyt esimerkiksi rannikolle, jossa se taas nykyään pesii, kertoo ensimmäisen kerran vuonna 1970 Isonkivenletossa merihanhia kuvannut Herva.

Laji menestyy, vaikka se on haluttu saalis elokuussa kautensa aloittaville vesilinnun pyytäjille.

Merihanhi välttyy pääosin metsästykseltä, koska pesimättömät linnut lähtevät pian sulkasadon jälkeen etelään. Myös pesineet hanhet poikasineen starttaavat yleensä Perämereltä ennen pyyntikauden alkua.

Aikaiseen lähtöön lienee vaikuttanut myös ilmastonmuutos.

Hanhiparvien koko alkoi suurentua

Kun Herva aloitti kuvaamisen Krunneilla, sadan sulkivan merihanhen parvi oli suuri ilonaihe. Tultaessa 1990-luvulle parvet olivat jo monisatapäisiä.

– Sulkivien hanhien määrä on monikymmenkertaistunut 40 vuodessa, kuiskaa Herva, kun odottelemme kesäisenä yönä piilokojussa merellä näkemäämme hanhiparvea saapuvaksi Isonkivenlettoon.

Näissä karikoissa lasketaan heinäkuisin kerralla jopa 1 500 hanhea.

Linnut hakeutuvat turvalliseen paikkaan, koska ne eivät voi lentää sulkienvaihdon aikana. Tarkkaan ei tiedetä miten laajalta alueelta hanhet kokoontuvat sulkimaan Ulkokrunnin ja Hailuodon Isonmatalan-Ulkoriisin luodoille.

Perämerellä kesäisin pesivät ja elävät tuhannet merihanhet muokkaavat maisemaa paikoitellen voimakkaasti. Krunneilla kasvaakin nykyään hanhien puutarha.

Jäljellä on hanhien puutarha

Viisikymmenluvulta saakka vahvistuneen merihanhikannan jälki näkyy erinomaisen hyvin Ulkokrunnin saariryhmän Isonkivenletossa.

– 1970-luvulla, kun aloin kulkea täällä, tässä oli iso järviruovikkokasvusto. Se on syöty kokonaan pois. Samoin täältä on syöty melkein kaikki heinäkasvit, kertoo Herva.

Isonkivenletto oli jo 70-luvulla täynnä sulkivien hanhien jättämiä sulkia. Nyt jäljellä on hanhien puutarha.

– Tämä on hanhien hoitama puutarhasaari. Hanhet syövät järviruokojen versoja jo keväästä lähtien. Se on tehokas tapa vähentää ruokoa, jota myös ihminen nykyään jäljittelee niittämällä rytikenttiä.

Saarella kasvaa kauniina ryhminä muun muassa rantakukkaa, pitkälehtitädykettä eli rantatädykettä ja terttualpia.

– Ainutlaatuinen puutarha, sanoo Herva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan sadat yläkoululaiset joutuvat home-evakkoon eri puolille

2017, Huhtikuu 27 - 08:08

Sadat yläkoululaiset opiskelevat loppukeväänsä useissa eri rakennuksissa Ylivieskassa. Sisäilmatyöryhmä päätti tiistaina, että yläkoulun A-rakennus laitetaan käyttökieltoon, koska siellä oleilu on terveysriski.

Korvaavien opetustilojen löytäminen on iso operaatio, myöntää yläkoulun rehtori Paula Hartikainen.

– Melkoinen urakka on edessä, heti vapun jälkeen uudet tilat on oltava käytössä. Koulun pihapiiristä löytyy vapaata tilaa ehkä puolelle oppilaista. Puolet eli kolmisen sataa oppilasta sijoitetaan jonnekin lähelle koulua.

Rehtorin mukaan yläkoulun C-talossa ja taito- ja taideaineiden rakennuksessa on vapaata tilaa sekä myös pihan parakeissa.

Lähialueen kouluista kartoitetaan Rahkolan koulun, lukion ja ammattikorkeakoulu Centrian tilat. Tilat pitäisi löytyä noin 50 minuutin kävelymatkan päästä, arvioi rehtori Hartikainen.

Loppuviikon oppilaat ovat kotiopetuksessa, jotta opettajilla on aikaa valmistella tulevaa. Keskiviikkona vain neljä oppilasta tuli aamusta kouluun. Hekin palasivat kotiin kuultuaan käyttökiellosta.

– Nyt suunnitellaan kiireellä loppukevät. Yhdeksäsluokkalaisten koulukäynti ei saa vaarantua, eikä tietysti kenenkään muunkaan. 9.-luokkalaisten tilanne on kuitenkin akuutein.

Ensi syksylle rehtori pitää ainoana järkevänä ratkaisuna parakkitiloja.

– Oppilaiden pitää päästä samaan pihapiiriin, jotta opetus pyörii saumattomasti. Sen asian kanssa alkaa olla kiire, sillä parakkitilojen saanti ja perustoiden rakennus kestää noin kolmisen kuukautta.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaa. Oppilaat ja henkilökunta ovat saaneet koululla muun muassa silmä-, iho- ja hengitysoireita.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ruotsiin työn perässä muuttanut Risto ymmärtää, miltä turvapaikanhakijoista tuntuu – "Emme koskaan olleet samanvertaisia"

2017, Huhtikuu 26 - 12:00
Mistä on kyse?
  • Risto Holappa asui ja työskenteli Ruotsissa lähes 50 vuotta
  • Holapan mukaan ulkomaalaisena asuminen vieraassa maassa ei ole helppoa ja sopeutuminen vie aikansa
  • Risto Holappa neuvoo pitämään yhteyttä maahanmuuttajiin, koska keskustelua auttaa vaikeuksien yli

Risto Holappa on kävelyllä Oulun torilla. Hän on pysähtynyt katsomaan turvapaikanhakijoiden rauhallista mielenilmausta. Turvapaikanhakijat osoittavat mieltään pakolaispolitiikkaa vastaan, he kritisoivat muun muassa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Holappa ei suinkaan ole ainoa, joka käy ihmettelemässä rapakkojen keskellä seisovaa turvapaikanhakijoiden telttaa, mutta ainoa, joka suostuu juttelemaan toimittajan kanssa. Esimerkiksi muuan eläkeläismies tokaisee teltan ohi kulkiessaan: ”Täälläkö ne parasiitit majailee!”

Vihaiselta vaikuttavan miehen mielestä maahanmuuttajat tulevat Suomeen elämään suomalaisten verorahoilla. Hän kertoo olleensa itse aikoinaan töissä Ruotsissa. Vanhempi herra ei kuitenkaan suostu tulemaan haastateltavaksi, varsinkaan omalla nimellä ja kuvalla.

Risto Holappa kertoo myös työskennelleensä Ruotsissa lähes viisikymmentä vuotta ja hän puhuu mielellään kokemuksistaan. Nyt Holappa on muuttanut takaisin kotikaupunkiinsa Ouluun viettämään eläkepäiviään.

– Kotona nimitän itseäni mamuksi, mies naurahtaa.

Ruotsiin muutti 70-luvun taitteessa vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaisia. Kuvassa maahanmuuttajien toimisto Tukholmassa 1979. ”Tiedän miltä se tuntuu”

Risto Holappa kertoo, että ulkomaalaisena asuminen vieraassa maassa ei ole välttämättä helppoa. Sopeutuminen uuden maan tapoihin vie aikansa ja aina alkuperäisväestökään ei kohtele uusia tulokkaita hyvin.

– Tiedän tasan tarkasti miltä se tuntuu. Aina sitä oli toisen luokan kansalainen, emme koskaan olleet samanvertaisia ruotsalaisten kanssa. Vain siinä suhteessa olen Ruotsin valtiolle kiitollinen, että he tarjosivat työtä.

Suomalainen on perusluonteeltaan niin rasisti kuin olla ja voi. Risto Holappa

Holappa työskenteli aluksi hitsarina ja myöhemmin hän kouluttautui elektroniikka-alalle piirikorttien valmistukseen, josta hän jäi myös eläkkeelle.

– Kaikki on ollut tappeluvoittoista, että omat edut on saanut ajettua läpi. Töissä kaikki hommat laitettiin siihen järjestykseen, että ruotsalaiset saivat helpot ja suomalaiset vaikeat työt. Sitten kun ruotsalaisen kanssa pääsi tutuksi ja ystäväksi, niin sitten he alkoivat hyväksyä. Mutta merkit piti itse ansaita rintaansa, ennen kuin hyväksyttiin.

”Maahan jäävät pitäisi ottaa avosylin vastaan”

Risto Holapan mielestä Ruotsissa on melko paljon rasismia. Hänelle tilanne ei ole yllätys, sillä hänen kokemuksensa mukaan useiden eri kulttuurien kohdatessa konflikteiltakaan ei voida välttyä. Pitkään kotimaasta pois ollut Holappa katsoo suomalaisia hieman ulkopuolisen silmin ja hän näkee puutteita useiden suomalaisten suhtautumisessa maahanmuuttajiin.

– Suomalainen on perusluonteeltaan niin rasisti kuin olla ja voi. Katsontakantaa pitäisi muuttaa. Pitäisi miettiä sitä, että jos itse joutuu lähtemään vieraaseen maahan, niin miten siellä otetaan vastaan. Jos otetaan samalla tavalla kuin täällä, niin kyllä on paha olla.

Holappa ei ole yksin havainnut Suomessa kytevää rasismia. Helsingissä järjestettiin valtava rasisminvastainen mielenosoitus syyskuussa 2016.Jarno Kuusinen / AOP ”Ei pidä tuomita noin vaan kaikkea”

Oulun torilla lähes kaksi kuukautta kestänyt turvapaikanhakijoiden mielenosoitus lakkaa Oulussa keskiviikkoiltana. Support Demo Oulun toimijoiden mukaan päätös mielenilmauksen lopettamiseksi syntyi kun Oulun kaupunki esitti uuden vaatimuksen, jonka mukaan teltta pitäisi siirtää torstai-iltaan mennessä. Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Holapalla on selkeä mielipide.

Holappa muutti Ruotsiin työn perässä, sikäli Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden lähtötilanne on erilainen kuin hänellä, mutta Holapalta heruu silti sympatiaa turvapaikanhakijoita kohtaan.

On keskusteltava vaikka tulkin välityksellä. Keskustelemalla pääsee probleemista erilleen. Risto Holappa

– Ei se ole ainakaan sillä mallilla kuin sen pitäisi olla, siitä olen sataprosenttisen varma. Ne jotka tulevat maahan, ne täytyy ottaa avosylin vastaan. Heille pitää järjestää koulutukset ja muut, että he pääsevät työelämään mukaan ja että he pystyvät olemaan kuten normaalit Suomen kansalaisetkin.

Risto Holappa neuvoo pitämään yhteyttä maahanmuuttajiin. Hän korostaa, että yhteisen kielen puuttuminen ei saa olla ongelma.

– On keskusteltava vaikka tulkin välityksellä. Keskustelemalla pääsee probleemista erilleen. On heilläkin sanansa sanottavana. Ei pidä tuomita noin vaan kaikkea. Hyvä rinnakkaiselo tuottaa aina tulosta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kotouttamista höyläpenkin äärellä – Turvapaikanhakijat veistävät longboardeja ja unelmoivat työpaikoista

2017, Huhtikuu 26 - 09:11
Mistä on kyse?
  • Työ on usein parasta kotouttamistoimintaa Suomesta turvaa ja oleskeluoikeutta hakevalle
  • Oulussa turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan muun muassa veistämällä mäkirullalautoja eli longboardeja
  • Longboardeja valmistavasta verstaasta suunnitellaan omilla jaloillaan seisovaa sosiaalista yritystä, joka auttaisi jatkossa myös muita syrjäytymisuhan alla olevia

Vuolle-opiston puutyöverstaalla Oulussa sahataan ja höylätään. Puu saa myös kiiltävän pinnan.

Opisto on aktivoinut turvapaikanhakijoita Euroopan sosiaalirahaston tuella. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, etteivät harrastetyöt ole vain ajankulua. Ihmiset on saatava töihin, joten puutyökerhosta ollaan saman tien kehittämässä uutta yritystä.

Ensimmäiseksi tuotteeksi tuli hieman sattuman kautta mäkirullalauta, jonka mallikappaleeksi otettiin puutyöohjaaja Arttu Tavian itselleen tekemä lauta. Sen pohjalta lähdetään nyt rakentamaan tuoteperhettä ja tarinaa sen ympärille, kertoo Arttu Tavia.

– Tässä rakennetaan tuotemerkkiä, jonka alle kehitellään muitakin tuotteita. Ajatuksena on samalla olla vähän esimerkkinä siitä, että tämmöistäkin toimintaa voi tehdä ja sitä kautta mahdollisesti lisätä työllisyyttä ja yhteiskuntaan hyvinvointia. Käytetään hyväksi ne käden taidot joita on olemassa.

Brändiä ja tuoteperhettä kehitetään siihen tahtiin, että yrityksen olisi tarkoitus olla valmis jo ensi kesänä. Laudan lisäksi tässä vaiheessa tuotantoon on otettu puiset korvakorut ja T-paitoja.

Kielteiset turvapaikkapäätökset tuntuvat

Aluksi innostuneita tekijöitä löytyi turvapaikanhakijoiden joukosta enemmän kuin tarpeeksi mutta kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tekijöiden määrä on selvästi huvennut.

Tosin kun brändi on valmis niin tavoitteena on sosiaalinen yritys, jolloin ei puhuta vain turvapaikanhakijoista, muistuttaa Vuolle-opistolla projektisuunnittelijana työskentelevä Minna Ylilehto.

– Tarkoitus on tehdä tästä sosiaalinen yritys, joka sitten työllistää yhteiskunnan rattaista tavalla tai toisella pudonneita henkilöitä. Alunperin hankkeessa olivat turvapaikanhakijat keskiössä mutta jatkossa on tarkoitus, että töitä pystyttäisiin tarjoamaan muillekin, muun muassa pitkäaikaistyöttömille.

Tähän mennessä työntekijät ovat olleet kaikki turvapaikanhakijoita ja osa on ollut puualan ammattilaisia, osa taas muuten töistä kiinnostuneita.

Toiveena alan työt

Arttu Tavian kanssa rullalautojen pinnoitustöitä tehnyt Saman Ahmed kertoo olevansa ammatiltaan puuseppä. Hänen mukaansa työ on helppoa, mutta mielenkiintoista. Hän toivoo, että yritys saisi tuulta alleen ja hän voisi jatkaa puutöitä Suomessa.

Samaa toivoo myös yhtä aikaa työmaalla oleva Samim, joka kuitenkaan ei ole alan ammattilainen. Nuori mies haluaa edelleen opiskella Suomessa, mutta työt suunnitellussa yrityksessä kiinnostavat häntäkin.

Tarkoitus on tehdä tästä sosiaalinen yritys, joka sitten työllistää yhteiskunnan rattaista tavalla tai toisella pudonneita henkilöitä. Minna Ylilehto

Tässä vaiheessa hän käy rakentamassa lautoja huvikseen, mutta toivoo, että tuotteiden kauppa saataisiin käyntiin.

Varsinaista markkinointia ei ole vielä aloitettu ja brändin ja tuoteperheen kehittelykin on vielä kesken. Tieto lautojen tekijöistä on kuitenkin levinnyt. Samoin kuvat tuotteista sosiaalisessa mediassa. Alustavia tilauksiakin on jo saatu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sadat oppilaat kotiopetukseen koulun vakavien sisäilmaongelmien takia – "Tilat ovat merkittävä terveysriski"

2017, Huhtikuu 26 - 08:36

Ylivieskassa sadat oppilaat ovat loppuviikon kotiopetuksessa Jokirannan yläkoululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia.

Asiasta päätettiin tiistaina, kun kaupungin sisäilmatyöryhmä sai käsiteltyä koululla tehdyt kuntotutkimukset.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon johtaja Meeri Rinta-Jouppi kertoo, että Jokirannan koulun A-rakennuksen rakenteista löytyi muun muassa merkittäviä mikrobilöydöksiä.

Tämä on vakava asia. Meeri Rinta-Jouppi

– Käytännössä kyse on niin sanotuista homelöydöksistä eli esimerkiksi sädesienistä. Tämä on vakava asia. Rakennuksessa oleskelu olisi sen verran merkittävä terveysriski, ettei siellä ole enää syytä jatkaa koulutyötä, Rinta-Jouppi sanoo.

Jokirannan koulun A-rakennuksessa opetuskäytössä on ollut yhteensä jopa 28 luokkaa.

Jokirannan koululla on noin 600 oppilaista.

Koululla on oireiltu jo pitkään

Koulun rehtori Paula Hartikainen kertoo, että oppilaiden vanhemmille on lähetetty pyyntö siitä, että lapset opiskelisivat tilanteen takia loppuviikon kotona. Oppilaat ovat saaneet Wilma-järjestelmän kautta materiaaleja, joiden avulla kotiopiskelun pitäisi onnistua.

– Emme halua oppilaita rakennukseen, jossa oleskelu aiheuttaa terveydelle haittaa, Hartikainen sanoo.

Hartikaisen mukaan korvaavia opetustiloja on alettu etsiä Ylivieskassa välittömästi, ja tavoitteena on, että ne saataisiin käyttöön heti vapun jälkeen.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaan. Oppilaat ja henkilökunta ovat esimerkiksi saaneet koululla silmä-, iho- ja hengitysoireita. Oppilaat järjestivät tilanteen takia vastikään myös päivän kestävän koululakon, sillä asiaan on haluttu ratkaisu.

Ylivieskassa järjestetään asiasta toukokuun 4. päivänä iso tiedotustilaisuus oppilaiden vanhemmille ja päättäjille. Tilaisuudessa Jokirannan koulun kuntotutkimuksen tuloksia aiotaan avata tarkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ajokeli on keskiviikkona erittäin huono Itä-Suomessa

2017, Huhtikuu 25 - 21:34

Lumisadealue liikkuu huomisen keskiviikon aikana maan itäosan yli pohjoiseen. Lumisade on Ilmatieteen laitoksen mukaan ajoittain sakeaa, ja kaiken lisäksi tuuli on navakkaa ja puuskaista.

Ajokeli on keskiviikkona huono suuressa osassa maata, kertoo Ilmatieteen laitos. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ajokeli on lumisateen takia jopa erittäin huono.

Huonosta ajokelistä varoitetaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, maan keskiosassa, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalassa. Ajokelivaroitus on voimassa myös Kuusamossa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata.

Lämpötilat ovat koko maassa huomenna varsin koleat, koko maassa elohopea kipuaa huomenna päivällä muutaman asteen nollan yläpuolelle. Yöllä etelässä ja lännessä lämpötila on nollan tienoilla, pohjoisessa on jopa 12 astetta pakkasta. Koleutta lisää pureva tuuli.

Kovan tuulen varoitus on annettu Perämeren pohjois- ja eteläosaan, Merenkurkkuun ja Selkämeren pohjoisosaan. Tuuli yltyy jopa 16 metriin sekunnissa ja voi olla vaarallinen huviveneille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

A-teema: Terrorismin uhka – Kysymyksiä ja pohdintaa klubeilla läpi Suomen

2017, Huhtikuu 25 - 15:25

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. A-teeman tv-keskustelun aiheena on torstaina terrorismin uhka. TV1:llä iltayhdeksältä alkavassa ohjelmassa kysytään, mitkä ovat terrorismin juuret ja miten uhkaa voitaisiin torjua. Suuri kysymys on myös, miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen.

A-teeman aiheen äärelle pääsee tuttuun tapaan ympäri Suomea järjestettävissä A-teemaklubeissa, joissa käydään keskustelua yleisön ja asiantuntijoiden kanssa.

Aiemmin ravintoloissa ja kahviloissa toteutetut klubit ovat löytämässä tiensä uusien yleisöjen pariin. Jyväskylässä keskustelua käydään ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja Siilinjärvellä koululaisten kanssa. Siilinjärven Suininlahden koulun klubitilaisuutta voi seurata suorana Yle Areenassa jo varhain iltapäivällä.

Terrorismista puhuttaessa pelot nousevat väkisinkin esille. Kun sosiaalinen media kylvää sotaa ja terroria, niin miten sitä voi käsitellä. Tätä pohditaan Kajaanissa. Hämeenlinnassa puolestaan muistutetaan, että myös maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat pelkäävät terrorismia.

Turvallisuuden ja osallisuuden tunne kantavat kaikkia elämässä. Siksi kotoutumisen rooli nousee yhdeksi radikalisoitumista ehkäiseväksi tekijäksi. Oulun klubilla kuullaan keinoista, joilla turvapaikanhakijat ovat löytäneet paikkansa Suomessa.

Klubeilla keskustellaan myös muun muassa siitä, miten terrorismin uhka näkyy viranomaisten ja suurten tapahtumien järjestäjien toiminnassa.

A-teeman aiheen ympärille kokoontuu torstai-iltana kahdeksan klubia. Alta löydät linkin jokaiseen tilaisuuteen ja tietoa klubikeskustelujen sisällöstä. Tervetuloa!

Kajaani: klo 11.45 Kajaanin lukio

Kuopio: klo 13.15 Suinilahden koulu

Oulu: klo 19.30 Kauppakeskus Valkea

Pori: klo 18.00 Ice Cream House

Hämeenlinna: klo 18.30 Suistoklubi

Jyväskylä: klo 18 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pääkampus

Tampere: klo 20 Fazer Café Tempo

Pohjanmaa: klo 20.30 Culture Club Still Standing

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puhemies Lohelan vinkit uutisluokkalaisille: Näin nuori voi vaikuttaa

2017, Huhtikuu 25 - 15:06

Eduskunnan puhemies Maria Lohela vieraili Nivalassa kunnan 150-vuotis- ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Niva-Kaijan koulun uutisluokkalaiset kysyivät häneltä vinkkejä nuorille, jotka haluavat päästä vaikuttamaan.

Lohelan mukaan vaikuttamisesta kiinnostuneelta nuorelta vaaditaan innokkuutta, aktiivisuutta ja uteliaisuutta. Nuorille parhaimmaksi vaikuttamisen tavaksi hän nostaa oppilaskuntatyöhön osallistumisen. Oppilaskunnassa harjoitellaan käytännössä päätöksentekoa ja neuvottelutaitoja.

– Oppilaskunnasta saa hyvää harjoitusta, Lohela sanoo.

Toiseksi vinkiksi Lohela antaa nuorisovaltuustoissa toimimisen. Nuorisovaltuustojen työskentelyssä on kuitenkin alueellisia eroja. Se, kuinka paljon nuoret todellisuudessa pääsevät vaikuttamaan, riippuu kunnasta ja siitä, minkälaisista nuorista nuorisovaltuusto koostuu.

Lohelan mielestä suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen verrattuna muiden maiden nuorten osallistumiseen on kuitenkin hyvää ja nuoret otetaan hyvin mukaan.

Oppilaskunnasta saa hyvää harjoitusta. Maria Lohela, puhemies

– Kävin viime keväänä esimerkiksi Inarissa. Siellä nuorisovaltuusto oli todella tyytyväinen siihen, miten heidät on otettu mukaan, Lohela kertoo.

Lisäksi Lohela rohkaisee vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria ottamaan suoraan yhteyttä poliitikkoihin. Myös mielipidekirjoitusten kirjoittamisella lehtiin on merkitystä.

Puolueiden nuorisojärjestöt ovat tärkeitä

Koska virallisiin päätöksentekoelimiin vaaditaan 18 vuoden ikä, nuorten ääni jää helposti kuulumattomiin. Puolueet kuitenkin kannustavat nuoria mukaan nuorisojärjestöjen kautta. Lohela toivoo, että puolueet kuuntelisivat herkemmin nuoria. Sen avulla ne saisivat enemmän nuoria mukaan vaikuttamaan.

Nykypäivänä nettiadressit ovat yleistyneet vaikuttamisen keinona. Voiko adresseilla todella vaikuttaa Suomen asioihin?

– Adressit ohjaavat sitä, mistä puhutaan ja luovat hieman tietynlaista painetta. Kansalaisaloitteet ovat kuitenkin kaikkein tehokkain tapa, mutta esimerkiksi kunnissa myös adressit voivat saada muutoksia aikaan, Lohela tuumii.

Laura Koski, Viivi Pakkala ja Viivi Turunen, Niva-Kaijan koulun Uutisluokka

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valtuustokausi ei ole vielä edes alkanut, mutta Oulussa kinastellaan jo – "Ennakoi haastavia aikoja"

2017, Huhtikuu 25 - 12:55

Kunnallispolitiikan asiantuntija ennakoi Oulun uudelle kaupunginvaltuustolle haastavaa valtuustokautta.

Kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta arvioi, että jo nyt esiin nousseet erimielisyydet saattavat viitata siihen, että ilmapiiri valtuustossa voi pitkässä juoksussa tulehtua.

Lähtökohtana on kuitenkin, että erilaisille mielipiteille pitää antaa tilaa. Ne mielipiteet vain pitää kommunikoida asiallisesti. Ari-Veikko Anttiroiko

Uusi valtuusto ei ole vielä aloittanut edes toimintaansa, vaan valtuustokausi alkaa vasta kesäkuun alussa.

Anttiroiko sanoo, että poliittiseen päätöksentekoon tilanne tuskin heijastuu jatkossa suoranaisesti, mutta valtuustotyöskentely voi hänen mukaansa hankaloitua, jos lähtötilanne on riitaisa.

– Jännitteinen tai ristiriitainen tilanne voi vaikuttaa monin tavoin valtuuston työskentelyyn, aikatauluihin ja muihin asioihin. Lähtökohtana on kuitenkin, että erilaisille mielipiteille pitää antaa tilaa. Ne mielipiteet vain pitää kommunikoida asiallisesti, Anttiroiko sanoo.

Erimielisyyttä luottamuspaikkojen jaossa

Oulun uusien valtuutettujen ensineuvotteluissa nousi vastikään eripuraa, kun tuoreet valtuustoryhmät neuvottelivat luottamuspaikkojen jaosta.

Tilanne päättyi siihen, että pieneltä Aito suomalainen yhteislistalta valtuustoon noussutta Junes Lokkaa ei aiota enää kutsua luottamuspaikkaneuvotteluihin. Perustelujen mukaan Lokka käyttäytyi neuvotteluissa sopimattomasti ja vastusti puolueiden keskenään sopimaa luottamuspaikkojen jakomallia.

Junes Lokan mukaan töykeää käytöstä ryhmäneuvotteluissa esiintyi pikemminkin häntä kohtaan.

Lokka kommentoi aiemmin Ylelle, että luottamusmiespaikat tulisi päättää äänimäärien perusteella, eikä soveltamalla niin kutsuttua d'Hondtin menetelmää. Lokka sanoo, että äänimäärien pohjalta tehtävä luottamuspaikkojen jako toisi paremman lopputuloksen pienpuolueille ja hänen itsensä edustamalle yhteislistalle.

"Harvinaislaatuinen päätös"

Kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko kertoo, että Suomessa on lähtökohtaisesti noudatettu suhteellista vaalitapaa ja yleensä niin, että kunkin ryhmän edustus on laskettu ja päätetty sitten sopupelillä, miten paikat jaetaan.

– Lähtökohta on se, että jokainen ryhmittymä saa omien edustajiensa lukumäärän mukaisesti vertaisluvun pohjalta edustuksen. Pienryhmät jäävät valitettavasti tämän jaon ulkopuolelle, paitsi jos tekevät teknisiä vaaliliittoja tai pystyvät neuvottelemaan itselleen omaa painoarvoa enemmän edustusta eri toimielimiin. Laki itsessään ei tässä asiassa turvaa pienryhmille mitään erityiskohtelua.

Jokainen ryhmittymä saa omien edustajiensa lukumäärän mukaisesti vertaisluvun pohjalta edustuksen Ari-Veikko Anttiroiko

Dosentti pitää erikoislaatuisena tilannetta, jossa pienryhmän edustaja on päätetty sulkea pois luottamuspaikkaneuvotteluista. Hän sanoo, että riitoja on valtuustoissa ollut kautta aikojen, mutta tällainen päätös on jo harvinaisempi.

Ari-Veikko Anttiroikon mukaan laki ei kuitenkaan kiellä puolueita toimimasta näin, jos neuvotteluyhteyttä ei synny.

– Näin voidaan tehdä sen vuoksi, että koko järjestelmä perustuu käytännössä juuri tähän suhteellisuusperiaatteeseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vankiloista tuttu palvelu kokeiluun Oulussa – tavoitteena kitkeä seksuaalirikollisuutta ennakkoon

2017, Huhtikuu 25 - 10:52

Oulun alueelta yritetään kitkeä seksuaalirikollisuutta uudella hankkeella. Oulussa aloitetaan koko Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen hanke, jonka myötä seksuaalirikoksia tehneet tai sellaiseen taipuvaiset pyritään saamaan avun piirin.

Ideana on, että seksuaalirikoksia saataisiin Oulun alueella ennaltaehkäistyä ja vähennettyä vaikuttamalla suoraan seksuaalirikollisten toimintaan.

Käytännössä hankkeessa tarjottaisiin esimerkiksi tukea ja keskusteluapua ihmisille, jotka ovat itse huolissaan siitä, onko heidän seksuaalikäyttäytymisensä menossa laittomaan suuntaan.

Toiveissa olisi tavoittaa seksuaalirikostaustaiset tai potentiaaliset seksuaalirikoksen tekijät aina 15-vuotiaista alkaen, yhteensä 50-60 henkilöä.

Uraaurtavaa työtä

Oulussa alkavassa SERITA-hankkeessa on kyse pioneerityöstä, sillä vastaavaa palvelua kyseisille henkilöille ei ole tarjottu aiemmin Suomessa muualla kuin vankiloissa.

SERITA-hankkeessa toimiva psykoterapeutti kertoo, että tarve tämänkaltaiselle avulle on selvä. Esimerkiksi vankilasta vapautuvat seksuaalirikolliset ovat toivoneet, että saisivat tukea elämänmuutokseensa vapautumisen jälkeen siviilissä.

– Seksuaalirikosten uhrien määrän kasvua voidaan hillitä parhaiten auttamalla rikoksentekijöitä tai mahdollisia tulevia tekijöitä niin, etteivät he syyllistyisi rikoksiin, psykoterapeutti selventää.

Oulun ensi- ja turvakoti ry sekä Vuolle Setlementti ry ovat saaneet hanketta varten rahoituksen, ja hanke kestää vuodet 2017–2019.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maahanmuuttovastainen valitsijayhdistys potkaistiin ulos puolueiden ryhmäneuvotteluista Oulussa

2017, Huhtikuu 24 - 14:46

Kuntavaalien jälkeen aloitettuja luottamuspaikkojen jakoa koskevat neuvottelut jouduttiin keskeyttämään viime viikolla Oulussa. Neuvotteluja vetää suurimman puolueen, Suomen keskustan ryhmäpuheenjohtaja Jukka Kolmonen.

Kolmosen mukaan yhteislista Asyl:ia edustava Junes Lokka vastusti puolueiden keskenään sopimaa luottamuspaikkojen jakomallia ja käyttäytyi neuvotteluissa sopimattomasti.

– Voin vahvistaa, että kielenkäyttö oli semmoista, joka ei kuulu missään tapauksessa tämmöiseen kokoukseen. Ja se lopulta vaikutti siihen, että me jouduttiin keskeyttämään tämä kokous, Jukka Kolmonen sanoo.

– Valtuustoryhmien neuvottelut jatkuvat nyt sillä tavalla, että tätä asianomaista henkilöä ja hänen ryhmäänsä ei tulla kutsumaan jatkoneuvotteluihin, vaan neuvottelut käydään puolueiden kesken.

Tiekartta helpottaa luottamustehtävien jakoa

Oulussa puolueet ovat jo ennen vaaleja sopineet tiekartan, jonka mukaisesti luottamuspaikkojen jako vaalien jälkeen sujuu jouhevasti.

Suurin puolue valitsee tarjolla olevista luottamustehtävistä ensimmäisen, yleensä kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden, sitten toiseksi tullut, yleensä valtuuston puheenjohtajuuden. Seuraavaksi suuruusjärjestyksessä jaetaan esimerkiksi lautakuntien puheenjohtajuuksia.

Kyseinen toimintamalli on sopimuksenvarainen. Ryhmäneuvottelut helpottavat uuden valtuuston järjestäytymiskokousta kesäkuun alussa, jossa paikkajako lopullisesti syntyy. Neuvottelut tai niiden lopputulos eivät sinällään pohjaudu kuntalakiin.

Jukka Kolmonen uskoo neuvottelujen etenevän jatkossa paremmassa hengessä.

– Tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen 18.5. mennessä.

Lokka vastustaa sovittua toimintamallia

Valtuustopaikan kevään kuntavaaleissa saanut Junes Lokka kiistää käyttäneensä ryhmäneuvotteluissa sopimatonta kieltä.

– Töykeää käytöstä ryhmäneuvotteluissa esiintyi pikemminkin meitä kohtaan.

Lokan mielestä luottamusmiespaikat tulisi päättää äänimäärien perusteella, eikä soveltamalla niin kutsuttua d'Hondtin menetelmää.

Lokka arvioi, että äänimäärien pohjalta tehtävä luottamuspaikkojen jako olisi tuonut paremman lopputuloksen pienpuolueille ja hänen edustamalleen yhteislistalle.

Kiistoista uutisoi ensimmäisenä Kaleva.fi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ilmavoimilla suuri harjoitus: taivaalla voi pamahtaa

2017, Huhtikuu 24 - 13:37

Ilmavoimat aloitti maanantaina koko viikon kestävän taktiikkaharjoituksen. Hävittäjät voivat lentää matalalla sekä ylittää äänen nopeuden, mikä kuuluu maassa pamauksena.

Harjoituksessa käytetään myös omasuojaheitteitä eli soihtuja, jotka näkyvät kirkkaina valoilmiöinä. Lennot ajoittuvat päivisin kello 9 - 20.30 välille.

Harjoitukseen osallistuu 22 Hornet-monitoimihävittäjää, kuusi Hawk-suihkuharjoituskonetta, yksi CASA-kuljetuskone, yksi NH90-kuljetushelikopteri sekä ilmatorjuntayksiköitä.

Harjoituksessa ovat mukana Rovaniemen, Oulunsalon, Kuusamon, Rissalan ja Pirkkalan tukikohdat. Lapissa lennetään Rovaniemen, Kemijärven ja Sallan alueella. Harjoitus kestää perjantaihin 28. huhtikuuta saakka.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yllättävää arjen fysiikkaa: tiesitkö miten katuun tallautuneet purkat "räjäytetään" asfaltista?

2017, Huhtikuu 21 - 15:35

Pinttynyt purkka saa kylmää kyytiä, kun kuivajääpuhallin rummuttaa nahkeaa likaa irti katukivetyksestä oululaismyymälän edustalla.

Vuosia katukivellä köllötelleen purkan on antauduttava lähes 80 pakkasasteen kuivajään ja paineen edessä.

– Tärkeä osa puhdistusta on myös kuivajään höyrystyminen, jolloin jään tilavuus 300-kertaistuu, kertoo Dry Ice Finlandin aluepäällikkö Mikko Pietikäinen.

Kuivajääpuhdistus keksittiin Yhdysvalloissa noin 30 vuotta sitten, ja Suomessa se on yleistynyt viime vuosina.

Oulussa alkaa purkkaurakka

Ihan heti ei tule ajatelleeksi, että purkkapuhdistukset tarjoavat työtä alan erikoisyrityksille, jotka kilpailevat isoimpien kaupunkien suurimmista kohteista.

Tämä ei ole pelkästään oululaisten purkanpurijoiden tapa. Kai Mäenpää

Nyt yritysten katseet ovat kääntyneet Ouluun, jossa kaupunki valmistelee isoa kävelykeskustan purkka-puhdistusta.

– Elämisen jäljet näkyvät Rotuaarilla, ja etsimme parasta menetelmää katulaattojen ja purkkatahrojen puhdistamiseen, toteaa kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

Oulussa on kokeiltu jo kuumaa painevettä, joka ei kuitenkaan soveltunut katulaattojen saumoille. Jäljellä olevia vaihtoehtoja ovat muun muassa kuivajää-, sooda- ja vaahtopuhdistus.

Töitä tullaan tekemään neljän korttelin alueella, yhteensä tuhansien neliöiden alalla. Urakan hinta nousee kymmeniin tuhansiin euroihin.

Tahroissa toistuu ihmisten välinpitämättömyys

Oulun Rotuaarin pinta on paikka paikoin lohdutonta katsottavaa. Pienellä alalla voi olla satoja purkan jämiä.

Etsimme parasta menetelmää purkkatahrojen puhdistamiseen. Kai Mäenpää

Ongelma on tuttu myös muilla suomalaistoreilla, kertoo kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

– Puhdistuksia on jouduttu tekemään muuallakin, eli tämä ei ole pelkästään oululaisten purkanpurijoiden tapa, Mäenpää naurahtaa.

Katuihin pinttyneet purkkatahrat voidaan poistaa esimerkiksi kuivajääpuhalluksella.Yle

Kunnossapitopäälliköllä olisi ongelmaan yksinkertainen ratkaisu.

– Eihän tätä pitäisi joutua edes miettimään. Roskat ja purkat kuuluvat roskiksiin, mutta tässäkin asiassa näkyy ihmisten välinpitämättömyys, arvioi Oulun kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Voisiko loppuun jauhetut purukumit kierrättää uusiokäyttöön? Ei kannata, vastaa asiantuntija

2017, Huhtikuu 21 - 13:12
Mistä on kyse?
  • Maahan heitetyt purkat paljastuvat etenkin keväisin sulavan lumen alta
  • Purkkaa on maassa joskus kohahduttavan paljon, joten herää kysymys, riittäisikö siitä kierrätettäväksi saakka?
  • Asiantuntijan mukaan ei – purkan materiaalivirta on niin pieni, että sen kierrättämisessä ei ole taloudellisesti järkeä

Jään ja lumen alta paljastuvat maat ja kadun pinnat ovat lupauksia raikkaasta keväästä ja lähestyvästä kesästä.

Erään leukaperissämme jauhetun elintarvikkeen soisi kuitenkin liuenneen lumen sulamisen yhteydessä pois maisemaa pilaamasta: purukumit ovat valitettavan tuttu näky etenkin katukivetyksillä ja asfalttipinnoilla.

Sen lisäksi että purukumit ovat iljettävä näky, ovat ne myös jätteenä ongelmallisia, vaikkakaan eivät suoranaisesti ongelmajätettä.

– On se ongelmallista jätettä, kun sen väärässä paikassa. Jos se on oikeassa paikassa eli tavallisessa roskiksessa, ei siitä ole haittaa myöhemmissä vaiheissa, Oulun Jätehuollon erityisasiantuntija Mari Juntunen toteaa.

Paperin sisään ja roskiin

Purkka ei monestakaan syystä sovi katukivetyksen koristeeksi. Yksi suurimmista syistä on se, että kestävän rakenteensa vuoksi purkan maatuminen kestää vuosia.

Maku, kiinteys ja veteen liukenemattomuus ovat tärkeitä ominaisuuksia purukumille.Julia Sieppi / Yle

– Saattaa mennä viisikin vuotta, ennen kuin purkka maatuu. Sen vuoksi olisi hyvä, ettei niitä sinne maahan heitettäisi, vaan että purkka pistettäisiin paperin sisään ja sitten poltettavien jätteiden joukkoon, Fazerin tuotekehitysjohtaja Tiina Karppinen muistuttaa.

Karppisen mukaan purkan kiinteys ja veteen liukenemattomuus ovat purukumin käyttötavan kannalta etu.

– Purkat ovat enimmäkseen hiilivetypohjaisesta polymeerista tehtyä purukumimassaa. Hyvän maun lisäksi purukumissa pitää olla riittävän kiinteä rakenne, sopiva venyvyys ja se ei saa tarttua hampaisiin. Jos purukumi liukenisi helposti veteen, se sulaisi suussa ja olisi näin karkin kaltaista.

Roskasta tuhkaksi

Kuinka kauan purukumi sitten jatkaa maallista taivaltaan silloin, kun se maahan heittämisen sijaan lajitellaan oikeaoppisesti sekajätteisiin? Mari Juntusen mukaan loppu tulee hyvinkin pian.

– Oulussa purkka menee jäteauton kyydissä Laanilan ekovoimalaitokselle, jossa se sitten muun sekajätteen joukossa palaa muutamaksi hituseksi tuhkaa, that's it.

Purkasta ja muusta sekajätteestä syntynyt tuhka seulotaan mahdollisen metallin ja muun palamattoman ja kierrätettävän aineen varalta.

Purkka on sekajätettä. Muuta sille ei oikeastaan voi tehdä. Mari Juntunen

– Itse asiassa tuhkaa joudutaan käsittelemään raskaastikin, sillä se on ei purkan, vaan muiden aineiden takia sellaista, että sitä ei mihin tahansa voida laittaa, hän paljastaa.

Vaikka purkka on palaessaan suhteellisen harmitonta, on siitä turha etsiä kierrätettävää edes silloinkaan, kun se on vielä ehjässä muodossaan.

– Koska materiaalivirta on suhteellisen pieni, ei purukumin erilliskeräilyssä ja jonkin muotoisessa kierrätyksessä ole mielestäni potentiaalia. Purkka on sekajätettä. Muuta sille ei oikeastaan voi tehdä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Polven nivelrikko vaanii pitkiä miehiä – laihdutus ja liikunta auttavat oireisiin

2017, Huhtikuu 21 - 09:48

Nivelrikko ei ole itsenäinen tai vain ikääntymisestä johtuva sairaus, vaan useiden erilaisten tautiprosessien lopputulos. Lääketieteen lisensiaatti Maiju Wellingin väitöstutkimuksen mukaan keskimääräistä suurempi pituus lisää polvinivelrikon riskiä. Löytö vahvistaa käsitystä biomekaanisten tekijöiden tärkeydestä nivelrikon synnyssä.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin nivelrikon esiintyvyyttä ja riskitekijöitä kolmessa suomalaisaineistossa. Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneillä henkilöillä minkä tahansa nivelen nivelrikon esiintyvyys oli 46 vuoden iässä miehillä 6,3 prosenttia ja naisilla 4,7 prosenttia. Erityisesti kaikkein pisimmät saivat keskimääräistä useammin polvinivelrikkodiagnoosin. Yhteys oli voimakkaampi miehillä, mutta näkyi myös naisilla.

Liikunta ja laihdutus avuksi

Nivelrikon tunnettuja biomekaanisia altistajia ovat muun muassa erilaiset vammat, ylipaino, nivelten virheasennot, työn tai urheilun aiheuttama kuormitus. Myös perintötekijöillä on merkittävä vaikutus. Väitöstutkimuksessa löydettiin Terveys 2000 –aineistosta useita polvinivelrikolle altistavia geenejä.

Polvinivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa. Potilaita kannustetaan harrastamaan sopivaa liikuntaa. Ylipainoisilla potilailla laihduttaminen helpottaa oireita. Kipulääkkeitä käytetään tarvittaessa ja pitkälle edenneessä taudissa tekonivelkirurgiaa.

Maiju Wellingin kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Nivelrikon moninainen tausta” tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 21.4.2017.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia