YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 1 min 11 s sitten

Hääpäivä on suntion kiirepäivä: anoppi vaihtuu tunnin välein ja loppusiivouksessa voi löytyä vauva

2017, Kesäkuu 11 - 09:35

Suntiolle juhlista hienoin on työpäivistä kiireisin. Etenkin jos kysymys on kaupungin suosituimmasta hääkirkosta ja heinä-elokuun lauantai-iltapäivästä, jolloin vihkimiset ovat tunnin välein ja tilaisuudet menevät osin päällekkäin.

– Sitä voi verrata siihen, että anoppi vaihtuu kerran tunnissa. Vihkimisten välillä aikaa on enintään 15–20 minuuttia. Siinä ajassa pitää siivota kirkkoa, kerätä lehtiset, ottaa piano esille, puhua videomiesten kanssa, virittää äänentoistot uudelleen, tarkistaa mikrofonit, nuottitelineet, penkit, ohjeistaa hääparia, juhlayleisöä, morsiamia, kaasoja, morsiusneitoja, pukea pappi, tarkistaa papin vaatetus ja äänentoisto, selvittää "hässäköitä" sakastissa, Kaarlelan keskiaikaisen kivikirkon suntio Matti Saari kuvailee.

Hän kysyi, tiedänkö minä, kuka hän on. Tokaisin siihen ohimennen: todennäköisesti sinä olet anoppi. suntio Matti Saari

Saaren mukaan selviäminen vaatii tarkkaa nuotittamista etukäteen.

– Se on vähän kuin olisit rallikilpailuissa. Keltaisia post-it-lappuja on joka paikassa. Kun aikaa on vähän, asioita ei ehdi kaivaa muistista. Toisaalta tämä ehkäisee dementiaa hyvin. Muisti pysyy virkeänä joka lauantain jälkeen.

"Täällä eletään post-it-lapuilla. Kun on miljoona muistettavaa asiaa, ei voi luottaa omaan päähän."Kalle Niskala / Yle

Oman lisävärinsä häihin tuovat ihmiset.

– Kerran vihkimiseen oli aikaa kolme minuuttia, mutta morsianta ja hänen isäänsä ei löytynyt mistään. Koko sakasti yritti soittaa heille. Menin kirkon pääovelle, jonne kaarsi auto kyydissään kadoksissa olleet henkilöt. Suvussa kun oli tapana piilotella morsianta viime hetkeen asti. Kukaan ei vain ollut muistanut mainita asiasta.

Suvusta on myös apua.

Nuori äiti tuli kirkkoon ja kysyi, että onkohan heidän vauvaa näkynyt suntio Matti Saari

– Vanhempi nainen tuli kirkkoon sisälle, kääri hihojaan ja vilkaisi minuun ikään kuin olettaen, että aion sanoa hänelle ei. Joten hän kysyi, tiedänkö minä, kuka hän on. Tokaisin siihen ohimennen: todennäköisesti sinä olet anoppi. Hän sanoi: aivan oikein. Tästä lähti sanonta, että anoppi vaihtuu tunnin välein. Tämä anoppi osasi kyllä asiansa. Hänellä oli hyvät taustajoukot, ja yhdessä keräsimme lehtiset ja järjestelimme paikat kuntoon. Sain heiltä suuren avun.

Mummu unohti vauvan

Saaren mukaan suurin työ on monesti ohjelmalehtisten kerääminen. Samalla kirkon penkeistä voi löytyä melkein mitä vain. Matti Saari on pelastanut silmälaseja, laukkuja, lompakoita, sateenvarjoja. Kerran hukassa oli barbin vasen jalka ja toisen kerran oikea vauva.

– Siivotessani kirkkoa huomasin, että etupenkille oli jäänyt turvakaukalo. Jatkoin siivoamista ja yritin pysyä aikataulussa, kun nuori äiti tuli kirkkoon ja kysyi, että onkohan heidän vauvaansa näkynyt. Totesin, että ainakin turvakaukalo on täällä, mutta en tiedä, mitä siellä on sisällä.

Vauva oli jätetty mummun huostaan, mutta tämä oli ollut niin tohkeissaan häistä, että oli unohtanut lapsen. Tarina päättyi onnellisesti, kun unohdus huomattiin välittömästi ja vauva nukkui onnellisesti kirkossa.

Barbin jalkakin muuten löytyi, kuukausien päästä.

Kalle Niskala / Yle "Eikö elämä ole vähän saippuakuplamainen juttu?"

Matti Saaren mukaan "vauvaonnea tuottavaa" riisiä ei heitä enää juuri kukaan. Sen sijaan tähtisädetikkuja käytetään paljon.

– Ne ovat kauniita, mutta huolimattomasti käytettynä aiheuttavat paljon vahinkoa. Varsinkin isommista lentää kipinöitä juhlamekoille. Niistä saattaa tulla jopa palovammoja.

Saippuakuplat sen sijaan saavat aikaan lämpimän muiston.

– Kävelin hääparin perässä kirkosta ulos. Siellä toistasataa ihmistä puhalteli saippuakuplia, jotka nousivat kellotapulia pitkin ylös. Oli aivan ihanan näköistä, kun aurinko häikäisi niistä värejä esille. Sulhaspoika antoi minullekin tuubin korista ja kehotti puhaltamaan. Kanttorikin tuli paikalle ja poika tarjosi saippuakuplia hänellekin. Juhlaväki oli jo poistunut paikalta, kun kanttorin kanssa puhaltelimme kahdestaaan saippuakuplia kirkon pääovella. Hän totesi, että on tämä vaan todella ihana ammatti. Sanopa muuta!

Matti Saari rakastaa saippuakuplia. Hänellä on niiden tekemiseen oma kone.

– Eikö elämä ole vähän saippuakuplamainen juttu?

Kaarlelan kirkossa vihitään kesällä yli 40 paria.Kalle Niskala / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Meri, majakkasaari ja rentoa tunnelmaa ihmisten keskellä – katso, miltä näytti presidenttiparin päivä Kokkolassa

2017, Kesäkuu 8 - 18:56

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vierailu houkutteli satamäärin ihmisiä Kokkolan Meripuistoon torstaina. Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvään maakuntamatkan ohjelmaan kuuluikin lähinnä rentoa kiertämistä alueella ja ihmisten parissa.

Presidenttipari kuljetettiin Tankarin saarelle ja sieltä takaisin Linex-Boatin 15-metrisellä Nord Star 47 -veneellä. Kyseessä on Suomen suurin sarjavalmisteinen moottorivene. Presidenttipari matkasi numerolla yksi, kakkonen valmistuu viikon sisällä. Kuljetusvastuu oli kunnia-asia, sanoi toimitusjohtaja Olli Lindkvist.

Linex-Boatin 15-metrinen Nord Star 47 sai kunnian kuljettaa presidenttiparin Tankariin ja takaisin.Raila Paavola / Yle

– Samalla tämä on kunnia kokkolalaiselle veneenrakennukselle. Lindkvistin suku aloitti veneenrakennuksen 100 vuotta sitten, ja laivoja kaupungissa on tehty jo 300 vuotta sitten. Kyllä se on tälle kaupungille hieno asia! sanoi Lindkvist.

Ensimmäisen turvatarkastuksen alukselle teki helsinkiläinen poliisi vierailuviikolla, ja vene tutkittiin vielä lähtöaamuna turvamiesten ja poliisikoirapartion voimin. Turvatoimet olivat koko vierailulla luonnollisesti tiukat.

Linex-Boatin toimitusjohtaja Olli Lindkvist valmiina kuljettamaan presidenttiparin Tankariin.Raila Paavola / Yle

Kahden Linex-Boatin veneen lisäksi Tankariin lähti myös Sargoa, joilla kuljetettiin mediaa ja muita vieraita.

Vierailun rentous näkyi jo tervehdyksissä:

– Pelko oli suuri vielä Kokkolassakin, lausui kokenut kunnallispoliitikko Roy Sabel Rosvo-Roopen sanoin muisteltuaan tervehdyssanoissaan Krimin sotaakin.

– Vaan ei ole enää, naurahti presidentti Niinistö vastaukseksi.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö lähdössä kohti Tankarin saarta.Minna Mustonen / Yle

Noin kolmeakymmentä vierasta oli Tankarissa vastaanottamassa 70 henkeä, puolet heistä saaren mökkiläisiä.

Presidenttipari tapasi myös lapsia matkallaan Tankarin saarella. Karl Tillström oli tehnyt pariskunnasta taulun.Minna Mustonen / Yle

Vaasalainen 7-vuotias Carl-Viktor Tidström oli piirtänyt presidenttiparista taulun ja pääsi myös luovuttamaan taideteoksensa arvovieraille.

Vaasalainen 7-vuotias Carl-Viktor Tidström oli tehnyt taulun presidenttiparista.Minna Mustonen / Yle

Saarella vieraat söivät ja tutustuivat hyljemuseoon sekä saaren pieneen kirkkoon. Luotsiasemalla paria odotti pieni vedenalaisen luonnon esittely ennen paluuta mantereelle.

Presidenttipari Tankarissa perässään Kokkolan kaupunginjohtaja ja muita kaupungin edustajia.Minna Mustonen / Yle

Meripuistoon väkeä kertyi jo hyvissä ajoin odottamaan arvovieraita.

Ihmiset odottelivat presidenttiparin saapumista Kokkolan Meripuistossa puolisen tuntia ennen kansalaistapaamista.Heidi Harju / Yle Sadoittain ihmisiä tungeksi Meripuistossa, kun presidenttipari rantautui Tankarin-matkalta.Juha Kemppainen / Yle

Junioriharmonikat esittivät musiikkia Meripuistossa, ja presidentti Niinistöllä oli omien sanojensa mukaan Jennissä pitelemistä musiikin soidessa; tämä kun on soittanut harmonikkaa pienestä tytöstä asti.

Presidentti Sauli Niinistö puhuu Kokkolan Meripuistossa, taustalla Kokkolan Junioriharmonikat.Minna Mustonen / Yle Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio taputtavat kansalaisjuhlan esiintyjille.Minna Mustonen / Yle

Niinistö ja Haukio kiertelivät tapaamisessa väkijoukon parissa kättelemässä ja jakamassa nimikirjoituksia. Presidenttipari sai kokkolalaisilta niin kukkia ja kirjekuoria kuin hyvän kesän toivotuksia. Ihmiset kyselivät myös, missä Lennu-koira on.

Kansalaistapaamisen jälkeen vieraille esiintyi vielä Kruunupyyn veteraanikuoro, joka on maan viimeisiä lajissaan.

Perjantaina presidenttipari tapaa kansalaisia Laihialla ja Seinäjoella ja osallistuu Mannerheim-oopperan ensi-iltaan Ilmajoen musiikkijuhlilla

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

KHO:lta niitti: Ekokem ei saa rakentaa vaarallisen jätteen kaatopaikkaa Kokkolan Ykspihlajaan

2017, Kesäkuu 8 - 15:34

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Ekokem-Palvelu Oy:n valituksen kaatopaikan ympäristöluvasta. KHO asettuu näin hallinto-oikeuden kannalle. Hallinto-oikeus kumosi viime vuonna aluehallintoviraston vuonna 2014 myöntämän luvan.

Hallinto-oikeus katsoo, että vaarallisen jätteen kaatopaikan sijoittaminen suunnitellulle paikalle, lähelle merenrantaa muodostaa pitkällä aikavälillä liian suuren riskin rannikko- ja pohjavesille ja onnettomuuksille.

Hanke vireillä vuosikausia

Ekokem haki jo vuonna 2010 ympäristölupaa jätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen ja vaarallisen jätteen kaatopaikan perustamiseen Ykspihlajan suurteollisuusalueelle Kokkolaan. Kaatopaikalle oli tarkoitus sijoittaa sellainen jäte, jolle ei löydy hyötykäyttöä tai kierrätyskohdetta. Jätettä tulisi sekä suurteollisuusalueelta että muualta. Se olisi peräisin erilaisista teollisuuden prosesseista, ja osa jätteestä olisi luokitukseltaan vaarallista.

Aluehallintovirasto myönsi vuonna 2014 luvan enintään runsaan viiden hehtaarin suuruiselle kaatopaikalle. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi ympäristösyistä kesällä 2016 sen sekä luvan jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen. Hallinto-oikeus ei puuttunut lupaan rakentaa alueelle jätteiden kierrätys- ja käsittelykeskus. Ekokem ei kuitenkaan tyytynyt rakentamaan alueelle pelkkää käsittelykeskusta.

Ekokem-Palvelu Oy vaati valituksessa hallinto-oikeutta kumoamaan päätöksen kaatopaikkatoiminnan osalta. Yhtiö vetosi muun muassa siihen, että suunnitellun vaarallisen jätteen kaatopaikan rakenteet täyttävät vaatimukset, joita ympäristönsuojelulaki ja kaatopaikka-asetus asettavat. Yhtiön mukaan luvan myöntämisen edellytykset siis täyttyvät.

Hallinto-oikeuden kumoamasta jätteenpolttolaitoksen luvasta Ekokem ei valittanut.

Vaarallisen jätteen kaatopaikalle kovemmat edellytykset

Korkein hallinto-oikeus toteaa perusteluissaan kuitenkin, että vaatimusten mukainen tekniikka ei vielä sellaisenaan takaa sitä, että kaatopaikka voitaisiin sijoittaa kyseiselle alueelle. Lisäksi kyse on vaarallisen jätteen kaatopaikasta. Siihen liittyvät ympäristöriskit ovat KHO:n mukaan jo lähtökohtaisesti sellaisia, että teknisiltä ratkaisuilta ja sijoituspaikalta voi edellyttää korkeampaa varmuutta kuin muissa kaatopaikoissa.

Myös pitkän aikavälin kehitys otetaan huomioon päätöksessä. Kaatopaikan suunniteltu sijoituspaikka muuttuu kymmenen seuraavan vuoden aikana suuresti. Lupapäätöksessä ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten täyttöalueen rakennustyöt ja kaatopaikan rakentaminen sovitettaisiin yhteen tai kuinka valvottaisiin, että vaatimusta 75 metrin etäisyydestä mereen valvottaisiin pitkien rakennustöiden aikana.

Aluehallintoviraston päätöksessä oleva etäisyysvaatimus ei oikeuden mukaan näissä oloissa riittävästi ehkäise rannikkovesien ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ja onnettomuusriskiä poikkeustilanteissa.

KHO toteaa päätöksessään, ettei vaarallisen jätteen kaatopaikan sijoittamisen merenrantaan ole lain ja asetuksen valossa ehdotonta estettä, vaan tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Ekokemin tapauksessa ympäristöluvan myöntämiselle ei oikeuden mielestä ole edellytyksiä eikä hallinto-oikeuden päätöstä ole syytä muuttaa.

Kivi vierähti vastustajan sydämeltä

Suunnitelmia on vastustettu Ykspihlajassa laajasti muun muassa mielenosoituksin. Päivi Aittomäki on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hyvin iloinen.

– Tuli aivan kuin kauniin kesäpäivän kruunaukseksi! Vierähtää kivi sydämeltä.

Hankkeen vastustajien mukaan kaatopaikka olisi tullut lähelle asutusta, ja alueella on pelätty jopa osien Ykspihlajasta julistamista asuinkelvottomaksi. Lisäksi suunniteltu paikka lähellä merta arveluttaa.

– Paikka ei ole luonnon eikä ihmisten kannalta kovin järkevä eikä turvallinen. Toki teollisuuden kannalta se olisi varmasti ollut hyvä, sanoo Päivi Aittomäki.

Kokkolan kaupunki on lausunnoissaan todennut, että hallinto-oikeuden päätös loppusijoitusalueen luvan hylkäämisestä on oikea.

Korvattu kello 17.13 otsikon termi "vaarallinen aine " sanoilla "vaarallinen jäte".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jo neljäs huono vuosi Keski-Pohjanmaan linnuille: tänä keväänä ruoka ei riittänyt

2017, Kesäkuu 8 - 12:30

Varhaisten pesijöiden, muun muassa tiaisten ja puukiipijöiden pesistä on löytynyt viime päivinä kuolleita poikasia ja kuoriutumattomia munia. Lisäksi kylmän, hyttysettömän kevään kärsijöitä ovat olleet metsäkanalinnut, peipot ja osa vesilinnuista.

Kokkolalainen Marko Pohjoismäki on pöntöttänyt Sannanrannan aluetta Kokkolassa 40 vuotta. Näin kylmää kevättä hän ei ole ennen kokenut.

Pönttötutkinnan karu tulos

Useampi Pohjoismäen pönttö on hiljentynyt uhkaavasti. Yhdestä löytyy kaksi kuollutta puukiipijän poikasta. Pohjoismäki tietää, että alkujaan pesässä oli kolme poikasta. Hiljainen on metsä muutenkin.

Tähän aikaan maastossa jo tapaa näkyä poikasia, nyt ei näy. Marko Pohjoismäki

– Tähän aikaan maastossa jo tapaa näkyä poikasia, nyt ei näy, viittoo Pohjoismäki ympärilleen. Jos linnut olisivat kasvaneet vielä kolme tai neljä päivää, ne olisivat lähteneet pesästä.

Kun muita hiljaisia pönttöjä tutkitaan, löytyy kuusitiaisen pesä, jonka päälle kirjosieppo on tehnyt jo uuden. Samoin oli käynyt myös sinitiaisen pesässä.

Tiaisten asuntoasiat saattavat olla ongelmallisia. Silti suurin osa linnuista tekee toisen poikueen.

– Kirjosiepot ehtivät monesti valloittaa pesän tiaisilta, pesäpaikat käyvät vähemmäksi, ja toinen pesue on aina ensimmäistä pienempi, kertoo Marko Pohjoismäki. Kylmä kevät on vaikuttanut jo nykyistenkin pesueiden kokoon.

Hidastelua ja jarrutusta

Vaikka aikaisin pesivät hyönteissyöjät ovat kärsineet pahoin, suurin osa hyönteissyöjistä on kuitenkin vasta muuttanut, ja niiden tilanne näyttää paljon paremmalta.

Iso osa hyönteissyöjistä jäi silti kokonaan tulematta. Esimerkiksi yölaulajista viitakerttusia, pensassirkkalintuja ja satakieliä on vasta muutamia yksilöitä, kun niistä normaalisti on tähän aikaan satoja havaintoja, laskeskelee Marko Pohjoismäki.

– Hyönteissyöjät ovat myöhästyttäneet pesintäänsä kautta linjan. Osa linnuista ei ole voinut aloittaa pesintää, kun kaikki energia menee oman ravinnon etsintään.

Puukiipijän pesästä löytyi kaksi kuollutta poikasta.Raila Paavola / Yle

Osa linnuista on siirtynyt veden ääreen etsimään hyönteisiä. Pohjoismäen mukaan isoja tervapääskyparvia ei kaupungissa nyt juuri näy, mutta merellä kyllä.

Tämä on neljäs tappiovuosi peräkkäin Keski-Pohjanmaan linnustolle. Marko Pohjoismäki

– Tämä on neljäs tappiovuosi peräkkäin Keski-Pohjanmaan linnustolle. Vuosi 2014 oli kylmä, seuraavana vuonna oli pitkä sadejakso ja viime vuonna Salomon-myrsky tuhosi pesiä. Onneksi eri vuodet ovat olleet vaikeita eri lintulajeille.

Hiljainen pönttö kannattaa tarkistaa

Jos linnunpöntössä on aiemmin ollut vilskettä ja ruokinta käynnissä, mutta nyt pönttö on hiljentynyt, kannattaa tilanne tarkistaa.

Jos pesintä on epäonnistunut, kannattaa vanhan pesän materiaalit ottaa pois, ettei pönttöön tule kesäaikana loisia.

– Jos on pesintävire päällä, koiras alkaa laulut uudelleen ja kumppanin etsinnän, Marko Pohjoismäki sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Eläinten ammuskelussa Pietarsaaressa käytettiin apuna valonheitintä

2017, Kesäkuu 8 - 09:40

Ulkopuoliset saattoivat olla vaarassa Pietarsaaressa paljastuneessa laajassa eläinten salametsästyksessä. Rikoskomisario Ove Storvall sanoo, että esitutkinnassa ei ole ilmennyt mitään siihen viittaavaa, mutta teoriassa se on mahdollista.

Salametsästys on sijoittunut pääosin talviaikaan, iltoihin ja öihin eli pimeään aikaan. Metsästyksessä käytettiin voimakasta valonheitintä häikäistäkseen eläimiä.

– Silloin on tietysti teoriassa mahdollista, että ulkopuolisia on ollut lähellä, valokiilan ulkopuolella ja siten vaarassa. Mitään ilmoituksia tästä ei ole tullut.

Storvall muistuttaa, että kun ampuma-asetta käyttää pimeässä, on vaikea tietää, mitä takana on.

– Siellä voi olla rakennuksia tai metsäautoteitä, joita pitkin esimerkiksi koiran ulkoiluttaja on liikkeellä. Tällaisia tilanteita on voinut olla.

Luoti voi myös lävistää eläimen ja kulkea pitkänkin matkan eteenpäin.

Viittä nuorta aikuista epäillään mittavasta salametsästyksestä Vestersundinkylässä ja lähiaueella. Nuorista yksi on 17-vuotias, kaksi 18-vuotiaita, yksi kaksikymppinen ja viides 27-vuotias.

Poliisi epäilee nuorten ampuneen noin 50 eläintä. Motiivi on hämärän peitossa:

– Yleensä metsästäjä ottaa saaliin talteen, mutta tässä tapauksessa niin on tehty hyvin harvoin. He ovat jättäneet loukkaantuneita tai kuolleita eläimiä luontoon. Voi olla, että tässä on haettu jännitystä tai muuten vai tullut tunne, että on mukavaa ampua liikkuvaa kohdetta. Tämä on vain arvailua, sanoo Storvall.

Tekoa on pidetty poikkeuksellisena ja järjettömänä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Poikkeuksellista ja järjetöntä" – eläinten huviammuskelu auton ikkunasta saa täystyrmäyksen

2017, Kesäkuu 7 - 14:26

Pietarsaaren seudulla paljastunut kymmenien eläinten ampuminen saa täyden tyrmäyksen sekä Suomen luonnonsuojeluliitolta, Riistakeskukselta että Suomen Metsästäjäliitolta:

– Tuollainen ei ole metsästystä eikä kuulu siihen millään lailla. Eläimiä vahingoitetaan eikä edes hyödynnetä, sanoo Metsästäjäliiton vt. toiminnanjohtaja Teemu Simenius.

Viiden nuoren epäillään ampuneen noin 50 eläintä: jäniksiä, metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Eläimet on ammuttu auton ikkunasta pienoiskiväärillä. Valtaosa eläimistä on jätetty metsään, osa haavoittuneina.

Tapaus on metsästäjäliiton mukaan poikkeuksellisen laaja, vastaavaa Simenius ei muista tulleen ilmi. Hän uskoo ja toivoo, että kyseessä on yksittäistapaus. Sen toteutustapakin on harvinainen:

– Huvittelumuotona eläinten ampumista esiintyy kirjallisuudessa jostain sadan vuoden takaa, se ei ole tätä päivää.

Sama asia kuin että rattijuoppoudella ei ole tekemistä autoilun kanssa Metsästäjäliiton vt. toiminnanjohtaja Teemu Simenius

Tämänkaltaiset tapaukset tahraavat Metsästäjäliiton vt. toiminnanjohtajan Teemu Simeniuksen mukaan koko metsästysharrastusta. Hän muistuttaa, että metsästäjien maineen lisäksi kärsii riistanhoito, jolle on tärkeää tietää, paljonko eläimiä alueella on ja paljonko niitä poistuu.

– Tällainen poistuma on pöyristyttävä.

Simeniuksen mukaan tapauksessa tekijät ovat toimineet monella tapaa juuri päinvastoin kuin metsästäjien etiikkaan kuuluu. Metsästysseurat on perustettu organisoidun ja valvotun metsästyksen tueksi, jotta tällaisia tapauksia ei tulisi.

Alan harrastajat harmittelevatkin salametsästys-termin käyttöä. Tällaisilla teoilla ei heidän mukaansa ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa:

– Sama asia kuin että rattijuoppoudella ei ole tekemistä autoilun kanssa, vertaa Teemu Simenius.

Englannin kielessä salametsästys onkin "poaching", jossa ei ole mitään viittausta metsästystä tarkoittavaan "hunting"-sanaan.

Että eläimet vain ammutaan ja jätetään maastoon, sellaisia ei poliisin tietoon kyllä usein tule Ylikomisario Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta

Ylikomisario Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta vahvistaa, että tapaus on poliisin tietoon tulleiden rikosten valossa poikkeuksellinen. Yleensä metsästysrikoksissa on lähes aina taustalla taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Pääsääntöisesti metsästysrikoksissa metsästetään ilman pyyntilupaa tai rauhoitusaikana, käytetään kiellettyjä pyyntivälineitä tai -menetelmiä. Nyt paljastunut tapaus on kokonaisuudessaan harvinainen:

– Että eläimet vain ammutaan ja jätetään maastoon, sellaisia ei poliisin tietoon kyllä usein tule, sanoo Pihajoki.

Sami Tammi / Yle

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pitää myös tapausta poikkeuksellisena sekä tekijäjoukon suuruuden että ammuskelun laajamittaisuuden puolesta. Kuvaus viittaa hänen mukaansa huvimetsästykseen, jonka liitto tuomitsee jyrkästi:

– Ei ole edes yritetty huolehtia siitä, ovatko eläimet kuolleet tai jääneet kitumaan. Eikä käytetty saalista ravinnoksi.

Hölttä uskoo, että kaikki salametsästystapaukset eivät kuitenkaan tule ilmi, vaan niin sanotussa kaverivalvonnassa olisi vielä parannettavaa. Pietarsaaren tapaus kuulostaa Höltän mukaan kuitenkin niin erikoiselta, ettei sitä olisi metsästäjien parempi omavalvontakaan tavoittanut.

Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas ei ole kuullut vastaavasta 20-vuotisen uransa aikana. Hän pitää tapausta hyvin huolestuttavana ja kummallisena:

– Aivan järjetöntä! On vaikea ymmärtää, mitä tekijät ovat saaneet siitä.

Pellas on harmissaan myös riistanhoidollisista syistä: ampumisella on saatettu tuhota kanta, jota paikallinen yhdistys on yrittänyt saada kasvuun.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viiden nuoren epäillään ampuneen kymmeniä eläimiä auton ikkunasta Pietarsaaressa

2017, Kesäkuu 7 - 08:12

Viittä nuorta miestä ja naista epäillään suunnitelmallisesta salametsästyksestä Pohjanmaalla Pietarsaaren Vestersundinkylässä ja lähiseudulla.

Poliisi epäilee nuorten ampuneen noin 50 eläintä: noin 15 metsäkaurista, 30 jänistä ja kolme valkohäntäpeuraa. Pääosin eläimet on ammuttu auton avoimesta ikkunasta 22-kaliiperisella pienoiskiväärillä, jossa oli äänenvaimennin. Valtaosa eläimistä on jätetty maastoon, osa haavoittuneina.

– Kuulusteluissa nuoret ovat myöntäneet, etteivät he yrittäneet lopettaa haavoittuneiden eläinten kärsimystä, kertoo Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Ove Storvall Yle Österbottenin haastattelussa.

Tapaus alkoi selvitä toukokuun lopulla, kun Vestersundinkylästä löytyi ammuttu metsäkauris. Salametsästys on alkanut poliisin mukaan jo viime syksynä.

Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas ei koko 20-vuotisen uransa aikana ole törmännyt vastaavaan tapaukseen.

Metsästysrikoksesta voidaan tuomita enimmillään kaksi vuotta vankeutta tai sakkoja. Jos epäillyt tuomitaan, he joutuvat maksamaan korvauksia luvattomasta metsästyksestä. Esimerkiksi metsäkauriista korvaussumma on 300 euroa ja valkohäntäpeurasta on maksettava 600–800 euroa.

Epäillyt ovat 17–27-vuotiaita ja asuvat Pietarsaaren seudulla. Heitä epäillään metsästys- ja ampuma-aserikoksesta sekä eläinsuojelurikoksesta.

Rikoksen esitutkinta on vielä kesken, ja tapaus siirtynee syyteharkintaan syksyllä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Arvoista aurinkorasvaan, palkasta somesääntöihin – kerrotaanko teillä kesätyöntekijöille kaikki tämä?

2017, Kesäkuu 6 - 09:40

– Älkää ottako paineita. Kysykää ja ehkä jopa kyseenalaistakaa! Vastaus ei voi olla että "koska näin on tehty aina" – ei ainakaan ilman jatkoa. Mutta muistakaa, että täällä on paljon viisautta, johon voi lähtöjään luottaa, tiivistää henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki Kokkolan kaupungin kesätyöntekijöille tarkoitetun tilaisuuden aluksi.

Tunnin paketissa tietoa jakavat lisäksi henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja tiedottaja. Satakunta kesätyöntekijää kuulee faktat kaupungin arvoista salassapitovelvollisuuksiin. Muun muassa näistä asioista kesätyöntekijöille kerrottiin:

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu korostivat työsuojelun merkitystä: se on jatkuvaa työtä, jossa tarkkaillaan ympäristöä, ennakoidaan riskit ja korjataan ongelmat. Huolellisuus ja varovaisuus ovat tärkeitä, työ on tunnettava ohjeita ja määräyksiä myöten ja perehdytys saatava. Sekä työntekijällä että -antajalla on velvollisuutensa.

Marjukka Talvitie

SAK:n kesäduunari-infon neuvoja Sari-Anne Salminen pitää Kokkolan kaupungin kesätyöntekijöilleen tarjoamaa tietopakettia äkkiseltään kuultuna todella hyvänä.

– Tuollaisella moni työnantaja parantaisi perehdyttämistä sata prosenttia! Jos kaikki hoitaisivat homman noin jämptisti, meidän työmme helpottuisi suunnattomasti, Salminen sanoo ja toivoo, että varsinainen käytännön perehdytys on kaupungissa yhtä hyvällä tasolla.

Hän kiittelee sitä, että tietoa on laajasti arvoista työehtoihin, ja että myös nuorten työlainsäädäntö on otettu esille. Salminen olisi kuitenkin toivonut, että paikalla olisi ollut esiteltävänä myös luottamusmies.

Jos kaikki hoitaisivat homman noin jämptisti, meidän työmme helpottuisi suunnattomasti SAK:n kesäduunari-infon neuvoja Sari-Anne Salminen

Kiitosta saa konkretia: verokorttikaan ei ole kaikille nuorille tuttu, puhumattakaan taukojen merkitys:

– Hyvä, että kerrottiin, ettei lyhyempi tauko lyhennä päivää. Nuoret eivät monesti ymmärrä taukojen merkitystä, vaan paahtavat töitä ja väsyttävät itsensä.

Sinänsä kunnista kesäduunari-infoon tulevat yhteydenotot eivät yleensä ole vakavia, vaan työehdot hoidetaan kunnolla. Perehdyttäminen on silti tärkeää kaikkien näkökulmasta, sillä työviihtyvyys lisää myös tuloksellisuutta, sanoo Salminen.

Kesäduunari-infoon on tullut jo 98 kysymystä ensimmäisen kuukauden aikana. Koko viime kesänä kysymyksiä tuli 371. Kysymysten paljous voi Salmisen mukaan johtua siitäkin, että työpaikkoja on ollut jaossa aiempaa enemmän.

Eniten kysytään palkoista ja erilaisista lisistä. Ongelmia taas aiheuttavat useimmin suulliset sopimukset, jotka ovat kyllä sitovia, mutta joilla ei ole todistusvoimaa.

Toni JukkolaSari Vähäsarja / Yle

Omaa kesätyöpestiään aloitteleva lohtajalainen Toni Jukkola piti tietopakettia hyödyllisenä ja kattavana. Jukkola on ensimmäistä kesää töissä Kokkolan kaupungilla: vuoden päästä kokiksi valmistuva Jukkola työskentelee Lepolan palvelutalossa ruuanvalmistuksessa.

Nuori mies ei keksi, mitä lisää kattaukseen voisi paketoida. Jos jokin asia on epäselvä, Jukkola sanoo pystyvänsä kyllä kysymään:

– Tykkään itse kysyä hirveästi kaikkia kysymyksiä. Joillekin voi olla aluksi hankalaa avata suunsa, jos jokin mietityttää. Mutta pitää ehdottomasti uskaltaa puhua, jos ei tiedä, miten jokin asia pitää hoitaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kesätöitä voi tehdä kännykälläkin: 17-vuotias "kesäturisti" markkinoi kotikaupunkiaan sosiaalisessa mediassa

2017, Kesäkuu 5 - 18:45

– Kaunis ja monipuolinen värimaailma, joka ikuistaa lämpöistä, kesäistä tunnelmaa. Se Kokkolassa jo on, ei sitä tarvitse lähteä luomaan, vaan ihan vain ikuistaa.

Näin pohtii 17-vuotias Amanda Rahmani sitä, millainen on houkutteleva Instagram-päivitys. Sellaisia hän pyrkii toteuttamaan seuraavat neljä viikkoa työssään kesäturistina Kokkolassa. Pesti on uusi, sillä Amanda on keksinyt sen itse. Hän voitti videohakemuksellaan kaupungin kesätyökilpailun, jossa nuoret ideoivat itselleen kesätyöpaikkoja.

Rahmanin työnä on päivittää Visit Kokkolan sosiaalista mediaa, erityisesti Instagramia. Hän pääsee myös itse suunnittelemaan, mitä kohteista pitäisi nostaa nykyistä paremmin esiin. Rahmani löytää helposti paljon paikkoja, joita kuvata: Vanhakaupunki, Suntin seutu, leirintäalue, merenranta yleensä, museot, kahvilat, ravintolat.

– Haluan näyttää Kokkolan kauneuden: luonnon ja kaupungin. Miljööt ovat jotenkin niin rauhoittavia, sanoo Rahmani.

Kesäturistin pääkohderyhmä ovat nuoret. Amandan mukaan hyvä postaus toimii silti niin nuorelle kuin varttuneemmallekin. Tietoa paikoista on toki tarjolla nytkin, mutta sosiaalisen median kautta sitä saa levitettyä paremmin. Mutta miten ihmiset sitten löytävät noiden tilien äärelle?

– Uskon, että kun tuottaa hyvää materiaalia, nättejä kuvia ja hyvää fiilistä, se levittää itse itseään, sanoo Amanda Rahmani.

Amanda Rahmani.Sari Vähäsarja / Yle

Kokkolan kaupunki järjesti kilpailun nyt toista kertaa. Viime vuonna toteutui kuusi kesätyötä, muun muassa tanssijan ja terapiahanuristin. Nyt hakemuksia tuli vähemmän, ja vain yksi työpaikka toteutetaan.

Kaupungin omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö KOSEK ja Kokkolan Matkailu ovat tyytyväisiä kesäturistin saamisesta: sosiaalisen median osuus markkinoinnissa on kasvussa myös kunnissa, ja nuoret ovat tuolla areenalla kotonaan. Kaupungin näkökulmasta tärkein tehtävä on vetovoiman kasvattaminen, erityisesti nuorten keskuudessa.

– Kaikkihan me pyrimme yhteiseen hyvään: vetovoiman kasvattamiseen, sanoo Kokkolan matkailun toimitusjohtaja Jaska Pensaari.

Kesätyökilpailun ajatuksena on saada joka vuosi uusia ideoita siitä, millaista työ voi olla. Työllisyyspäällikkö Ilkka Rintalan mukaan ihannetilanteessa keksinnöt muuttavat kokonaisuutta jäämällä pysyviksi työpaikoiksi. Samalla nuoret osallistuvat ja muokkaavat työelämää jo alkuvaiheessa.

– Nuorten kautta syntyy työpaikkoja, joita me emme ole tajunneetkaan, visioi KOSEKin markkinointipäällikkö Päivi Korpisalo.

Kesätyökilpailua on järjestetty muuallakin, Kokkolaan se napattiin Vaasasta. Kokkolalaisessa versiossa nuoret ideoivat pestin nimenomaan itselleen sen sijaan, että keksisivät töitä toisille, kertoo hankkeen "äiti ", Ohjaamon projektipäällikkö Linda Björkgård.

Kaustisella kunta tarjoaa tänä kesänä pariviikkoisia kesätyörupeamia muun muassa Pokemon Go -oppaille. Heidän avullaan tarjotaan nuorille kierroksia oman kunnan alueella muutaman kerran kesässä. Tarkka suunnitelma riippuu siitä, paljonko halukkaita kierroksille ilmoitautuu.

Lisäksi haetaan kulttuurikierrosten järjestäjiä sekä nuoria kyläsoittajia musisoimaan kaupoissa, yrityksissä ja nuortenilloissa kylillä tuntipalkalla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Merirosvolaivasta tunnetulle liikemiehelle ehdollista talousrikoksista – osa syytteistä nurin

2017, Kesäkuu 5 - 17:03

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut kruunupyyläisen liikemiehen Karl Lindroosin ehdolliseen vankeuteen kahdesta talousrikoksesta. Lindroos kiisti kaikki syytteet.

Miehelle annettiin vuosi ehdollista vankeutta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Oikeuden mukaan mies syyllistyi törkeään kirjanpitorikokseen, kun hän teki reilun 110 000 euron edestä vääriä kirjauksia Kiinteistö Oy Kruunupyyn Kirkkotie 8:n kirjanpitoon. Näiden väärien kirjausten seurauksena Lindroos syyllistyi oikeuden mukaan myös törkeään veropetokseen.

Neljän vuoden liiketoimintakielto

Lisäksi Karl Lindroos määrättiin liiketoimintakieltoon, joka päättyy kesäkuussa 2021. Mies itse vaati, että vaatimus liiketoimintakiellosta olisi hylätty. Lindroosilla ei ole nykyään liiketoimintaa Suomessa, hän asuu Yhdysvalloissa.

Lindroos velvoitettiin myös maksamaan korvauksia muun muassa Verohallinnolle. Verohallinnon vahingonkorvauksia kertyi Lindroosin maksettavaksi 16 482 euroa, lisäksi mies joutuu maksamaan Verohallinnon oikeudenkäyntikulut, 4000 euroa.

Tuomioon voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hovioikeuteen.

Kolme syytettä hylättiin

Syyttäjä vaati alun perin Lindroosille rangaistuksia myös rekisterimerkintärikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja yhdestä törkeästä veropetoksesta lisää.

Rekisterimerkintärikoksesta syyttäjällä ei oikeuden mukaan ollut riittävää näyttöä syytteen tueksi. Lisäksi oikeus totesi, ettei velallisen epärehellisyydestä ole näyttöjä. Yhdestä törkeästä veropetossyytteestä syyttäjä luopui, koska se oli perusteeton.

Karl Lindroos on tunnettu merirosvolaivaprojektistaan. Merirosvopuisto oli auki Kokkolan asuntomessukesänä 2011.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjanmaan poliisi twiittasi päättäjäisviikonloppuna: 250 tehtävää – 240 twiittiä

2017, Kesäkuu 5 - 12:50
Pohjanmaan poliisin twitterralli kesti 12 tuntia. Koulujen päättäjäisviikonlopun liveseuranta herätti myös yleisön kiinnostuksen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lohtajan rantojen jääröykkiöt eivät ole antaneet periksi: jäljellä vielä parimetrinen kasa

2017, Kesäkuu 5 - 07:50

Pääsiäisen alusviikolla Lohtajan rannoilla ihmeteltiin omalaatuista luonnonilmiötä. Yhden tuulisen yön aikana rannoille kasautui ahtojäistä muodostuneita jäävuoriksikin tituleerattuja jääröykkiöitä. Korkeimmat niistä kohosivat liki kymmeneen metriin.

Erikoislaatuinen luonnonilmiö sekä pääsiäisen pyhien vapaapäivät houkuttelivat Ohtakariin tuhansittain retkeilijöitä, ihmettelijöitä, valokuvaajia sekä pyllymäessä laskettelijoita. Kansainvaellus paikalle oli väliin niinkin suurta, että paikalla olivat merivartijat megafonein ihmisiä paimentamassa. Pelkona oli se, että sangen hatarilla jäillä uskalikot vaeltelivat todella kaukana rannasta.

Alueen kesämökkiläisten sekä merivartijoiden peloista huolimatta onnettomuuksilta vältyttiin. Huhut kertoivat muutamista kenkien kastumisista sekä joistakin jalkojen ja kenkien juuttumisista jääröykkiöiden väliin.

Veikkauksia jäänsulamisesta ja säilymisestä huhtikuussa esitettiin, ja villeimmät veikkaukset olivat, että jäitä riittää Lohtajalla vielä juhannuksenakin. Parissa viikossa röykkiöt kuitenkin hupenivat kovaa vauhtia.

Jäät Ohtakarin rannassa 3.6.2017.Minna Mustonen / Yle

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla miltei kaikki Lohtajan rannalle ajautuneet jäät ovat poissa. Osan on vienyt tuuli, osa on sulanut paikoilleen. Mutta Ohtakarin edustan pienen mökkisaaren takaosassa sijainnut, alkuperältään liki kymmenmetrinen jäävuori sinnittelee edelleen auringon paisteessa. Se on kutistunut noin parimetriseksi kasaksi, eikä sen hiekkaiseen lumeen tee enää kenenkään mieli mennä pyllymäkeä laskemaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lohtajan rantojen jääröykkiöt eivät ole antaneet periksi: jäljellä vielä parimetrinen kasa

2017, Kesäkuu 5 - 07:50

Pääsiäisen alusviikolla Lohtajan rannoilla ihmeteltiin omalaatuista luonnonilmiötä. Yhden tuulisen yön aikana rannoille kasautui ahtojäistä muodostuneita jäävuoriksikin tituleerattuja jääröykkiöitä. Korkeimmat niistä kohosivat liki kymmeneen metriin.

Erikoislaatuinen luonnonilmiö sekä pääsiäisen pyhien vapaapäivät houkuttelivat Ohtakariin tuhansittain retkeilijöitä, ihmettelijöitä, valokuvaajia sekä pyllymäessä laskettelijoita. Kansainvaellus paikalle oli väliin niinkin suurta, että paikalla olivat merivartijat megafonein ihmisiä paimentamassa. Pelkona oli se, että sangen hatarilla jäillä uskalikot vaeltelivat todella kaukana rannasta.

Alueen kesämökkiläisten sekä merivartijoiden peloista huolimatta onnettomuuksilta vältyttiin. Huhut kertoivat muutamista kenkien kastumisista sekä joistakin jalkojen ja kenkien juuttumisista jääröykkiöiden väliin.

Veikkauksia jäänsulamisesta ja säilymisestä huhtikuussa esitettiin, ja villeimmät veikkaukset olivat, että jäitä riittää Lohtajalla vielä juhannuksenakin. Parissa viikossa röykkiöt kuitenkin hupenivat kovaa vauhtia.

Jäät Ohtakarin rannassa 3.6.2017.Minna Mustonen / Yle

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla miltei kaikki Lohtajan rannalle ajautuneet jäät ovat poissa. Osan on vienyt tuuli, osa on sulanut paikoilleen. Mutta Ohtakarin edustan pienen mökkisaaren takaosassa sijainnut, alkuperältään liki kymmenmetrinen jäävuori sinnittelee edelleen auringon paisteessa. Se on kutistunut noin parimetriseksi kasaksi, eikä sen hiekkaiseen lumeen tee enää kenenkään mieli mennä pyllymäkeä laskemaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia