YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 48 s sitten

Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

2017, Marraskuu 6 - 13:55

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta. Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S. Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä: – Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula. Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa. Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa. Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Anssi Lassila / OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE Kooda (yllä). Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Aspelin, Stian Vestly Holte, Simon Schumacher Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin. Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Pauli Terho Trias (yllä) lunastettiin myös. Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi. Aaro Artto, Arkkitehtityö-huone Artto Palo Rossi Tikka Oy Myös Ristit (yllä) lunastettiin. Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Schulman Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan. Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja. Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin. Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi. – Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä. Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan. Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko. Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana. Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020. Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa. Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi. Antti Pylväs / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jesper sai 1-vuotiaana munuaisen äidiltään ja on nyt reipas eskarilainen – moni ei ole yhtä onnekas, sillä omaisluovutuksia tehdään vähän

2017, Marraskuu 4 - 20:30

– Bra Jonatan! huutaa kuusivuotias kokkolalainen Jesper Lindqvist ja hakkaa käsiään yhteen. Hän on katsomassa suuren idolinsa, velipuoli Jonatanin, jääkiekkoharjoituksia. Jesper rakastaa jääkiekkoa, mutta lajin riskien takia hän ei voi sitä itse harrastaa. Jesperillä todettiin kahden päivän ikäisenä synnynnäinen munuaissairaus, suomalaistyyppinen nefroosi. Vanhemmille kerrottiin, että pojalle munuaissiirto oli ainoa vaihtoehto. Suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosiSuomalaistyyppistä synnynnäistä nefroosia eli CNF:ää sairastavia lapsia syntyy Suomessa noin 2–4 vuodessaSairaus johtaa valkuaisaineiden lisääntyneeseen eritykseen virtsassaSairaus periytyy peittyvästi eli geenivirhe siirtyy kummaltakin vanhemmaltaSynnynnäisen nefroosin ainoa parantava hoito on munuaisten poisto ja munuaisensiirtoLähde: Munuais- ja maksaliitto – Sehän oli todellinen shokki, äiti Nina Lindqvist muistelee. Vielä vaikeammat ajat olivat kuitenkin edessä: kahden kuukauden iässä Jesper sairastui RS-virukseen ja hinkuyskään, mikä vei pojan teho-osastolle ja hengityskoneeseen. Vaikka ennuste oli huono, kuukauden tehohoidon jälkeen Jesper selvisi. Mutta pian perheellä oli taas vastassaan uusi takaisku. Jesperin elimistöön alkoi kertyä nestettä. – Oli juhannus ja me oltiin päätetty, että nyt ollaan mökillä, saunotaan ja otetaan ihan iisisti. Sitten tuli soitto lastenosastolta: Jesperin keuhkoihin oli tullut nestettä, ja tunnin päästä olisi lähtö ambulanssilla Helsinkiin. Siellä selvisi, että Jesperillä oli sappitiekysta, ja se poistettiin. Vasta kun näistä vaikeuksista oli selvitty, tuli munuaisensiirto ajankohtaiseksi. Äidin munuainen muutti kaiken Jesperin äidille Nina Lindqvistille oli itsestäänselvää, että hän luovuttaa munuaisensa pienelle ja hyvin sairaalle pojalleen. – En harkinnut sitä ollenkaan. Jos minun munuaiseni sopisi Jesperille, niin totta kai antaisin sen hänelle – olisin antanut vaikka molemmat munuaiseni. Jesper ehti olla dialyysi- eli keinomunuaishoidossa seitsemän kuukautta, vaikka luovuttaja löytyikin lähipiiristä. Dialyysihoito veti pojan heikoksi. – Jesper ei syönyt itse ollenkaan, vaan kaikki ravinto meni nenä–mahaletkun kautta. Hän oksensi 10–20 kertaa päivässä. Jesperin elämä oli erittäin rajoittunutta, koska hän joutui olemaan pääosin sairaalassa. Kotonakin olimme vain kotona, äiti Nina kertoo. Nykyään Jesper on reipas ja pirteä kuusivuotias. Hän pääsi munuaisensiirtoleikkaukseen 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä, koska hänen äitinsä sopi luovuttajaksi. Kalle Niskala / Yle Kaikille munuaissairaille ei käy yhtä hyvin. Useimmat joutuvat jonottamaan uutta munuaista vuosia. Sopivista siirrännäisistä on jatkuvasti pulaa siitäkin huolimatta, että munuaissiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätyksellisen paljon, 262 siirtoa. Jonossa on kuitenkin noin 400 munuaissairasta potilasta. MunuaisensiirrotKaikki elinsiirrot tehdään Helsingin yliopistollisessa sairaalassaSuomen ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964Suomessa tehtiin viime vuonna ennätys munuaisensiirroissa, niitä tehtiin 262Uutta munuaista jonottaa noin 400 dialyysipotilasta95 prosenttia munuaisensiirroista tehdään aivokuolleilta luovuttajiltaYli 95 prosenttia siirrännäisistä toimii vuoden kuluttua ja yli 70 prosentissa tapauksista siirrännäisen ennustetaan toimivan vielä kymmenen vuoden päästä Ongelma on se, ettei munuaisia juuri saada eläviltä, vaan yli 90 prosenttia siirrännäisistä tulee aivokuolleilta luovuttajilta. Lääkärit toivovat, että siirrot omaisilta lisääntyisivät, koska niissä munuaisen ennuste on huomattavasti parempi kuin aivokuolleen luovuttajan tapauksessa. Ninan munuainen rupesi toimimaan Jesperillä heti leikkauksen jälkeen erinomaisesti. Se hetki oli tunteellinen, ja vieläkin Ninan silmäkulmaan tulee kyynel, kun hän ajattelee asiaa. – Olihan se kauan odotettu hetki ja herkistää minut vieläkin. Hän ei haluaisi, että Jesper joutuisi enää koskaan dialyysihoitoon, mutta sekin saattaa olla vielä edessä. Kaikki on hyvin, mutta täysin terve Jesper ei ole Lindqvistin perhe on onnellinen ja kiitollinen siitä, missä nyt ollaan. Äiti Nina sanoo monen kuvitelleen, että munuaisensiirron jälkeen Jesper olisi täysin terve. Näin ei kuitenkaan ole, sillä pojalla on elinikäinen lääkitys ja säännöllisillä laboratorio- ja lääkärikäynneillä seurataan, että munuainen toimii. Mahdollista on, että Jesperillä on vielä edessään uusi munuaisensiirto. Lääkärit eivät ole antaneet munuaisen toiminnasta minkäänlaisia ennusteita. – He ovat sanoneet, että siinä voi mennä vuosi, kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Vaikka munuainen toimii nyt hyvin, kukaan ei tiedä, kauanko Jesper sillä pärjää, sanoo äiti Nina Lindqvist. – Onhan se hetkittäin rankkaa elää epävarmuuden kanssa, mutta sillä tavalla pärjää, ettei ajattele asiaa, Nina hymyilee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmasosa suomalaislapsista jää ilman varhaiskasvatuksen palveluja – OAJ: "On syytä olla huolissaan"

2017, Marraskuu 3 - 19:45

Suomen 1–6-vuotiaista lapsista reilut 68 prosenttia osallistui viime vuonna varhaiskasvatukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilaston mukaan vähäisintä osallistuminen oli Keski-Pohjanmaalla, jossa joka toinen lapsi jäi kotihoitoon. Korkeimmat varhaiskasvatuksen osallistumisluvut olivat sen sijaan Ahvenanmaalla, jossa lähes 80 prosenttia lapsista vietiin hoitoon. Manner-Suomessa suurin osallistumisaste oli Uudellamaalla, lähes 73 prosenttia. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei ole lukuihin lähellekään tyytyväinen. – Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa reilusti alle kansainvälisen keskiarvon. Suomi jää jälkeen myös muista Pohjoismaista. Tästä on syytä olla huolissaan, koska 4–5-vuotiaana kielellisen ja muun kehittymisen kausi on päällä, Olli Luukkainen huomauttaa. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin ollut Suomessa vuosi vuodelta hienoisessa kasvussa. Kohti maksutonta varhaiskasvatusta Olli Luukkainen toivoo maksuttoman varhaiskasvatuksen yleistyvän Suomessa. – Nythän Suomessa on viisaasti muutettu varhaiskasvatuslakia ja toivottavasti sitä edelleenkin muutetaan siihen suuntaan, että oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen perustuva pedagoginen varhaiskasvatus vahvistuu, Olli Luukkainen pohtii. – Osa-aikaista, maksutonta varhaiskasvatusta täytyy saada koko ikäluokalle enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä on. Siinä on hyvä lähteä esiopetuksesta alaspäin, ensin 5-vuotiaille, sitten 4-vuotiaille ja jopa siitäkin alaspäin aina 3-vuotiaille saakka. Vaikka Olli Luukkainen puhuu varhaiskasvatuksen puolesta, hän nostaa tärkeälle jalustalle kotihoidon. – Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on syytä lisätä. Tämä ei mielestäni mitenkään ole ristiriidassa sen ison ja tärkeän periaatteen kanssa, että vanhemmilla aina on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan, Olli Luukkainen painottaa. Suurissa perheissä lapsia on totuttu hoitamaan kotona Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla alle kouluikäisten lasten varhaiskavatuksen osallistumisaste oli viime vuonna alle maan keskiarvon eli 62,5 prosenttia. Maakunnan alhaisimmat luvut kirjattiin Alajärvellä, Lapualla ja Vimpelissä. Alajärvellä vain reilu kolmannes lapsista oli kunnan kustantamassa päivähoidossa, Lapualla ja Vimpelissä reilusti alle puolet lapsista. Siihen, miksi lapset jäävät pois kunnan kustantamasta päivähoidosta, on monia syitä. – Näitä lukuja selittävät suureet perheet ja perinteet siitä, että lapsia on totuttu hoitamaan kotona. Kotihoidon suosiota selittää myös se, että osa kunnista tukee kotona tapahtuvaa hoitoa, selvittää OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Kari Nieminen. Kotihoidon kuntalisän suosio yllätti Lapualla Lapualla päättyy tämän vuoden lopussa puolitoistavuotinen kokeilu, jonka aikana kaupunki on maksanut maan suurinta kotihoidon kuntalisää. Kaupunki on maksanut kuukaudessa 300 euroa perheen alle kolmevuotiaasta, kotihoidossa olevasta lapsesta. Sisaruslisää on saanut sata euroa muista alle kouluikäisistä lapsista. – Ryhdyimme maksamaan kuntalisää, koska kaupungilla ei ollut tarpeeksi päivähoitopaikkoja. Sama ongelma meillä on edelleenkin, joten päätimme jatkaa kuntalisän maksamista toistaiseksi. Seuraamme vuosittain, kuinka paljon sitä haetaan ja käytetään ja teemme päätökset jatkosta sen mukaan, selvittää Lapuan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilpo Ulvinen. – Kuntalisän suosio on ollut yllättävän suurta, Ulvinen jatkaa. Lapsen kotihoidon tuki koostuu Kelan maksamasta osuudesta ja mahdollisesta kuntaosasta. Kelan maksama kotihoidon tuki koostuu hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä. Tämän päälle jokainen kunta tai kaupunki voi halutessaan maksaa kuntalisää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhuksille kotiin kylmä vai lämmin ateria? Juupas-eipäs-keskustelun sijaan keittiössä haluttaisiin puhua myös ruuan laadusta

2017, Marraskuu 3 - 12:25
Mistä on kyse?
  • Jos kotona asuva keskipohjalainen ikäihminen ei pysty itse huolehtimaan ruuanvalmistuksesta, hän voi ostaa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitelta 7,50 euron ( 2017) hintaan aterioita
  • 2017 kesäkuussa keskipohjalainen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite päätti keskittää vanhuksille kotiin kuljetettavien aterioiden valmistuksen Vetelin Tunkkarin valmistuskeittiöön
  • Ateriat valmistetaan, jäähdytetään, yksittäispakataan sekä kuljetetaan asiakkaille kotiin kylminä
  • Soiten yhdeksästä jäsenkunnasta palvelun piiriin ovat liittyneet tai tänä syksynä liittyvät Veteli, Halsua ja Kokkola. Kruunupyy, Perho, Lestijärvi sekä Kaustinen eivät lähde mukaan
Kotona asuvien vanhusten ruokahuolto on uudistunut ja puhuttaa Keski-Pohjanmaalla. Oman kunnan väki ei enää välttämättä tuo ateriaa lämpimänä kotiin, vaan ruoka tulee kauempaa kylmänä. Uudistus herättää toisissa närää. Yleisönosastokirjoittaja lataa lehden mielipidepalstalla, että nyt tarjottiin "viimeinen lämmin ateria vanhuksille". Hän paheksuu sitä, että omassa maakunnassa yhä harvemman ikäihmisen kotiin tuodaan enää lämmintä lounasta oman kunnan keittiöltä. Mielipahaa aiheuttaa sekin, että vanhus jätetään kamppailemaan hankalien muovipakkausten ja suojakaasujen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite päätti keskittää kotiaterioiden valmistuksen maakunnassa vain yhteen keittiöön. Siellä ateriat valmistetaan, jäähdytetään ja kuljetetaan ikäihmisten koteihin kaksi kertaa viikossa. Vaikka annoksia viedään nyt kunnasta toiseen, tarkoitus on säästää kuljetuskustannuksissa. Ruokaa ei tarvitse valmistaa joka kunnassa, eikä kuljetusauto suihki kylän raitilla kuutena päivänä viikossa. Talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi laskee, että kuljetuksiin on aiemmin uponnut vuodessa 230 000 euroa, ja nyt kustannukset jopa puolittuvat. Kritiikki ei tunnu hyvältä Kotiateriauudistus on tuonut lisää työtä ja vipinää Vetelin Tunkkarin keittiöön. Siellä valmistuu oman kunnan lasten, vanhusten ja terveyskeskusväen aterioiden lisäksi nyt päivittäin suurin piirtein satakunta ikäihmisten ateriaa. Toivoisin kuitenkin, että otettaisiin selvää, mistä on kyse, eikä esitettäisi ennakkoluuloja ilman faktoja. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Tunkkarilla on seurattu ateriauudistuksen saamaa kritiikkiä murhemielin. – Eihän se kritiikki hyvältä tunnu. Me ymmärrämme, että iso uudistus huolestuttaa ja herättää ennakkoluuloja. Toivoisin kuitenkin, että otettaisiin selvää, mistä on kyse, eikä esitettäisi ennakkoluuloja ilman faktoja, huokaa Vetelin vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori. Vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori jäähdytyskaapin luona.Kalle Niskala / Yle Vetelin ruokahuollolla on aiempaa kokemusta isoista muutoksista. Omassa kunnassa siirryttiin kylmien aterioiden jakeluun vanhuksille jo neljä vuotta sitten. – Kun muutoksen jälkeen tehtiin ensimmäinen kysely, vastaukset jännittivät. Silti suurimpina kommentteina muistan sen, että vanhojen ihmisten oli hankala avata näitä mikropakkauksia. Myöhemmin on tullut hyvää palautetta värikkäistä salaateista ja lempiruuista. Toisaalta joku toivoo aina enemmän mausteita ja joku vähemmän. Ihan hyvää palautetta on tullut, kertaa Leppävuori. Uskon, että kun tästä muutoksesta päästään, niin me voimme puhua niistä todellisista asioista eli jos on parannettavaa tai muutostarvetta. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Ruuanvalmistuksen keskittäminen on iso muutos, ja erilainen ateria hämmentää vanhusta varmasti. Kunnan ruokahuoltoa luotsaava toivoo silti, että muutostilanteesta päästäisiin eteenpäin, hedelmällisempiin keskusteluihin. – Ennakkoluulot aiheesta kylmä ruoka vastaan lämmin ruoka korostuvat nyt. Uskon, että kun tästä muutoksesta päästään, niin me voimme puhua niistä todellisista asioista eli siitä, jos on parannettavaa tai muutostarvetta. Kylmä vastaan lämmin Miksi sitten ruuan on oltava kylmää? Vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori selventää, että kyse on turvallisuudesta. Ruuat kulkevat pitkiäkin matkoja, jolloin lämpimän ruuan lämpötilan säilyminen elintarvikelainsäädännön mukaisena vaarantuisi. – Lämpötilat pysyvät asiallisempina näin kuin että ruoka kuljetetaan lämpimänä. Lämpimänä pysyminen matkalla on kyseenalaisempaa. Se on suurelta osin turvallisuuskysymys ja myös laatukysymys. Suurtalouskokki Laura Nisula ammentaa kiisseliä valmistuskattilasta.Heini Holopainen / Yle Suurtalouskokki Laura Nisula ottaa isoja annosastiallisia jälkiruokakiisseliä ulos Tunkkarin keittiön jäähdytyskaapista. Hän ammentaa plus kuuteen asteeseen jäähtyneen kiisselin muovisiin annosastioihin ja kärrää ne kylmähuoneeseen. Siellä hän laittaa pakkaukset kaasupakkauslaitteeseen, josta tulee ulos elintarvikekaasuun pakattuja ja muovitettuja ateria-annoksia. Lopuksi päälle liimataan tuoteseloste- ja päiväysetiketti. Se on suurelta osin turvallisuuskysymys ja laatukysymyskin. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Kun annokset lähetetään ikäihmisten koteihin, ne pakataan vielä styroksipakkauksiin, joissa kylmä pysyy sisällä jäisten kylmämattojen avulla. Kotona asiakas lämmittää ruokansa silloin, kun se hänelle sopii. Tarvittaessa hänelle tarjotaan lämmitykseen apua. – Yhteistyö kotihoidon kanssa on hyvin tiivistä ja perustuu asiakkaan ammatillisesti arvioituihin tarpeisiin. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään omannäköinen tapa kotiateriointiin. Keskeinen tavoite on huolehtia ravitsemuksesta ja turvata asiakkaan kotona asumista, selventää Soiten palvelualuejohtaja Hanna Saarinen. "Lämmin ruoka läheltä vanhuksille" Kaikki keskipohjalaiskunnat eivät ole halunneet lähteä mukaan oman sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän kotiateriapalveluun. Soiten talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi sanoo, että näin kuntien kanssa on sovittukin. Kunnat saavat halutessaan myös itse järjestää kotona asuvien ikäihmisten aterioinnin. Kunnanhallituksessa päätettiin yksimielisesti, että me haluamme viedä vanhuksille ruuan, joka on lämmin ja heti nautittavissa lounasaikaan. Esko Ahonen, kunnanjohtaja Esimerkiksi Lestijärven kunta päätti, että lestijärviset vanhukset saavat omassa kunnassa valmistetun lämpimän aterian kotiinsa kuusi kertaa viikossa. Ruuan lämmityspuuhiin joudutaan kodeissa vain sunnuntaisin. – Kunnanhallituksessa päätettiin yksimielisesti, että me haluamme viedä vanhuksille ruuan, joka on lämmin ja heti nautittavissa lounasaikaan. Se tuodaan läheltä palvelukeskus Kotipirtin keskuskeittiöstä. Näinhän meillä on tehty jo monen vuoden ajan, kertoo kunnanjohtaja Esko Ahonen. Noin 800 asukkaan kunnassa on viitisentoista ikäihmistä, jotka ovat oikeutettuja kotiin asti tuotuun ruokaan. Kuljetettavaa on siis vähän, eivätkä välimatkat ole pitkiä. Sama kuljetusyrittäjä vie ruuat ikäihmisille, kouluihin ja päiväkoteihin. – Yrittäjä tekee nuo oman kunnan reissut varmasti kustannustehokkaammin kuin että ruuat tuotaisiin kaksi kertaa viikossa Vetelistä. Se on samalla vähän niin kuin terapiakuljetusta, kun kuljetusyrittäjä voi vaikka tarvittaessa hiekoittaa vanhuksen pihamaata, myhäilee kunnanjohtaja.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolassa kolaroinut poliisiauto ei käyttänyt hälytyssireeniä

2017, Marraskuu 3 - 10:47

Kokkolan poliisiautokolarin tutkinnassa on selvinnyt, että poliisi ei käyttänyt hälytysajossa sireeniä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja Olli Sulkonen Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta. Pari viikkoa sitten poliisiauto ja henkilöauto törmäsivät rajusti yhteen Jyväskyläntien ja Kaustarintien risteyksessä. Poliisiauto oli tutkinnanjohtajan mukaan kiireellisessä hälytysajossa ja ajoi päin punaisia Jyväskyläntien valoristeyksessä. Poliisi saa ajaa hälytystehtävässä päin punaisia, kunhan noudattaa riittävää varovaisuutta. Epäselvää on vielä, olivatko poliisiauton hälytysvalot käytössä. Tutkinnanjohtaja Olli Sulkosen mukaan poliisi myöntää ajaneensa ylinopeutta, koska oli matkalla kiireelliseen hälytystehtävään. Sekä henkilöauton että poliisiauton kuljettaja kiistävät syyllistyneensä huolimattomuuteen. Tapauksen tutkinnassa on varmistettu, että näkyvyys on risteyksessä riittävän hyvä. Autojen reitit ajettiin jälkikäteen uusiksi ja videoitiin. Näkyvyyttä haittaavia esteitä ei havaittu. Tutkinta valmistuu todennäköisesti muutamassa viikossa. Sen jälkeen tiedetään, siirtyykö tapaus syyteharkintaan. Törmäyksen jälkeen poliisiauto pyöri useita kertoja ympäri ja jäi katolleen. Henkilöauto rusentui pahasti. Poliisiauton kyydissä oli kolme poliisia ja henkilöautossa mies ja nainen. Kolarin rajuudesta huolimatta kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Susihuoli heräsi Kokkolan Ullavassa: koululaisille halutaan susikyyti ja metsästäjille kaatolupia

2017, Marraskuu 2 - 19:45

Ullavalaiset ovat huolissaan asutuksen ja kirkonkylän koulun lähellä liikkuvasta susilaumasta. Metsästäjien mukaan laumassa on kuutisen sutta, lisäksi alueella liikkuu muutamia yksittäisiä susia tai susipareja. Myös riistakeskukselle on tullut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon susihavaintoja Ullavasta ja Kannuksesta. Metsästäjät toivovat suden pyyntiin useampia poikkeuslupia. Havaintoja on tullut Kokkolaan kuuluvan Ullavan alueelta enemmän kuin vuosi sitten: jälkiä on nähty esimerkiksi talojen läheisyydessä ja kuntoradan varrella. Vielä joitain vuosia sitten Ullavassa ei tehty lainkaan susihavaintoja. Varmaa tietoa alueella liikkuvien susien määrästä ei ole. Riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan vielä ei voida arvioida, liikkuuko alueella yksi vai kaksi laumaa. Tuorein virallinen jälkilaskenta on viime keväältä. Liikuntatunneilla suunnistetaan lähimaastossa Veikko Vionojan koulun rehtori Maila Koivumäki on myös huolissaan jälkihavainnoista kilometrin sisällä koulusta. Lapsille Koivumäki ei ole puhunut, mutta esimerkiksi suunnistus on hoidettu suppeammalla alueella kuin ennen. – Ihan tähän lähimaastoon olen laittanut rasteja, mutta en ole niin kauas vienyt kuin tavallisesti. Perinteisesti koulusta on myös tehty retki vähän kauemmas Rumankivenkankaalle, mutta se on jätetty nyt väliin. Koivumäki sanoo, että joillain lapsista on yli kilometrin kävelymatka bussipysäkille. Perheet maksavatkin itse muutamalle lapselle kyydityksen kouluun. Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen Viime keväänä kaupunki kustansi osalle lapsista niin sanotut susikyydit pimeimmän kauden ajan. Samaa harkitaan nyt. Rehtori pitää susikyytejä tarpeellisina: – Nyt näyttää tilanne siltä, että enemmän on havaintoja ihan selvästi. Toivotaan, että jotain tehtäisiin asialle. Lupia halutaan niin riistakeskuksesta kuin poliisilta Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen arvioi, että 3–5 kilometrin säteellä liikkuu kymmenkunta sutta: kuuden suden lauma ja muutama yksilö läpikulkumatkalla. Lumen tultua jälkihavainnot ovat päivittäisiä. – Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä, sanoo Kankkonen. Susia on nyt Kankkosen mukaan selvästi aiempaa enemmän. Sitä hän pitää kasvaneen peurakannan syynä. Kankkosen mukaan huoli rajoittaa ihmisten liikkumista. Metsästäjät pelkäävät myös koiriensa puolesta. Kankkonenkin on etsinyt metsästysmaastot kauempaa: – Kyllä minä lähden ihan muille alueille, mistä ei susia löydy. Viime talvena alueelle saatiin kaksi sudenkaatolupaa, mutta ne jäivät käyttämättä huonojen lumiolosuhteiden takia. Nyt Kankkonen toivoo riistakeskukselta nopeasti neljää, jopa viittä poikkeuslupaa. Myös poliisiin kohdistuu toiveita: – Poliisilla on oikeus myöntää lupia pihasusien poistamiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellinen kunniavartiosto: jokaiselle sankarihaudalle samanikäinen mies kuin vainaja oli kaatuessaan

2017, Marraskuu 2 - 14:03

Suomen satavuotispäivänä muistetaan toisen maailmansodan sankarivainajia pysähdyttävällä tavalla. Useassa Suomen kaupungissa järjestetään kunniavartiosto, jossa jokaisella haudalla vartioi sen ikäinen henkilö kuin sankarivainaja oli kaatuessaan. Tällaisia kunniavartiostoja järjestetään ainakin Vantaalla, Oulussa, Kuopiossa,Tampereella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Salossa, Kälviällä ja Kaustisella. Myös muita paikkakuntia osallistuu tähän valtakunnalliseen tapahtumaan, mutta Suomi 100 -sihteeristö ei halua vielä paljastaa yksityiskohtia paikkakuntien nimistä eikä niiden määrästä. Vantaa hakee kaikkiaan 167:ää miestä, joiden iät vaihtelevat 16:sta 44 vuoteen. Suurin joukko on noin 20-vuotiaita. Tampereella kunniavartiostoon tarvitaan peräti 749 henkilöä. Joillain paikkakunnilla kunniavartiostoon osallistuu myös naisia. – Tapahtuma on otettu hyvin innostuneesti vastaan, ja se on herättänyt hyvin paljon kiinnostusta. Onhan tämä hyvin koskettava tapa muistaa kaatuneita, sanoo Vantaan Suomi 100 -aluekoordinaattori Neetta Eriksson. "Kaatuneet käsittämättömän nuoria" – Minua itseäni koskettaa erityisesti se, että suurin osa kaatuneista on niin käsittämättömän nuoria. Kuolema on vaikuttanut perheiden ja läheisten elämään. Sitä voi vaan yrittää kuvitella miten järkyttävää tämä on ollut. Vainaja voisi olla kenen tahansa poika, poikaystävä tai työntekijä, Neetta Eriksson pohtii. Hän uskoo, että Vantaalla saadaan tarvittava miesjoukko kasaan ja että tapahtuma kerää paljon yleisöä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle. – Toivon, että paikalle tullaan muistamaan sodassa kaatuneita kunnioituksella eikä millään omalla viestillä. Luulisin, että ihmiset ymmärtävät, että itsenäisyyspäivä on meidän kaikkien juhla. Niin uusien suomalaisten kuin kantasuomalaistenkin. Kunniavartioiden järjestäminen on syntynyt tamperelaisen Kalervo Sipin aloitteesta. – Ajatus oli mielessäni monta vuotta. Olemme saaneet mukaan seurakuntia, partiolaisia, oppilaitoksia ja puolustusvoimat, ja uskomme, että hieno yhteinen hetki onnistuu, Kalervo Sipi kertoo. Haku kunniavartiostoon on avoin kaikille. 3.11. Juttuun lisättiin, että myös Lahdessa järjestetään vastaava kunniavartiosto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Ei ole noloa, ettei maakunnassa ole miljonääriä" – vain Keski-Pohjanmaalla kukaan ei tienannut miljoonaa

2017, Marraskuu 2 - 07:49

Vuoden 2016 verotietojen mukaan reilun 69 000 hengen maakunnassa Keski-Pohjanmaalla on vain kaksi ihmistä, jotka saivat pääoma- ja ansiotuloja yli puoli miljoonaa euroa. Monessa maakunnassa miljoonatuloihin yltäneitä oli runsaastikin. Vähiten heitä oli Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa, kolme, Lapissa kaksi ja Kainuussa yksi. Keski-Pohjanmaalla miljoonaa ei tienannut viime vuonna kukaan. – Tämä ei ole hyvä eikä huono uutinen. Sosiaalipolitiikan näkökulmasta on olennaisempaa se, kuinka paljon on köyhiä ihmisiä, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. – Tämä on vain tavallaan gallup yhdestä vuodesta. Se kertoo, ettei ole tehty isoja yrityskauppoja, ja ettei meillä ole sellaisia yrityksiä, joista joka vuosi otettaisiin pääomatuloja ulos, kuittaa Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. Vuosi sitten Keski-Pohjanmaalla verolistalla oli kaksi miljoonarajan ylittänyttä. He kuittasivat pääomatuloa juuri yrityskaupasta. Imagokysymys? Professori Hiilamoa huvittaa kysymys miljonäärittömyyden vaikutuksesta maakunnan imagoon. – Ei se ole mitenkään noloa, ettei ole yhtään miljonääriä. Helposti verotietojen äärellä syntyy harhakuvitelma, että isojen tulojen saaminen on ainoa menestyksen mittari. Oikeasti ihmisen hyvinvointi syntyy aivan muista tekijöistä, kun puhumme vaikkapa heistä, jotka elävät köyhyysrajalla. Ei kaikkea voi rahalla mitata, Hiilamo sanoo. Maakuntajohtaja Ylikarjula kääntää miljonäärittömyyden imagovoitoksi. – Ehkä tämä on Keski-Pohjanmaan imagolle hyvä, että olemme maakunta, missä toinen ei ole toistaan parempi. Ollaan tasavertaisia. Ja onhan meillä miljoonatuloihinkin ylletty, kun katsoo eri vuosien vertailuja. Voi sanoa, että Keski-Pohjanmaalla ei ole sellaisia henkilöitä, joilla on noussut hattuun raha ja omaisuus. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Jukka Ylikarjulan mielestä miljonäärejä tärkeämpiä ovat hyvinvoivat yritykset, jotka tekevät tulosta ja ovat isoja yhteisöveron maksajia. Yksi tärkeimmistä Keski-Pohjanmaalla on Kokkolassa sijaitseva Boliden. – Miljonääri ja menestyvä yritys käyvät usein käsi kädessä. Ei siinä ole mitään väärää, että on miljonääri, jos hoitaa veronsa asianmukaisesti, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Osaaminen ja raha kulkevat käsi kädessä Vuonna 2016 maakunnan suurituloisimpien kärjessä on yritysjohtajia, apteekkareita ja pankinjohtaja. Maakuntana Keski-Pohjanmaa on alkutuotantopainotteinen. – Tämä on myös työlähtöisten työpaikkojen maakunta. Miljonäärittömyys kertoo siitä, että olemme vahvasti palkkatulo-maakunta, sanoo Ylikarjula. Pixabay Maakuntien keskiansiovertailussa keskipohjalaisten ansiotulot ovat maan keskitasoa. Koulutustasossa jäädään keskitason alapuolelle varsinkin korkeakoulutettujen osalta. Sosiaalipolitiikan professori neuvoo Keski-Pohjanmaata panostamaan erityisesti koulutukseen ja etsimään tulevia miljoonayrittäjiä koulutuksen ja osaamisen ympäriltä. – Koulutus ja korkeat tulot ovat yhteydessä toisiinsa. Uudet innovaatiot liittyvät tietoon ja osaamiseen. Isot firmat ja isot innovaatiot syntyvät todella usein isojen asutusalueiden ympärille, toteaa Heikki Hiilamo. Pärjääkö maakunta miljonääreittä? Heikki Hiilamo sanoo tietävänsä, että pohjalaismaakunnissa on paljon yrittäjähenkisyyttä. Hän kuitenkin uskoo, että isommat kalavedet voivat houkutella muualle, jolloin verotulot valuvat muihin kaupunkeihin. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula muistuttaa, että vaikka miljonäärejä ei verotuksessa löytynytkään, 100 000 euroon vuodessa yltäviä löytyy maakunnasta ihan mukavasti. Hän myös iloitsee, että maakunnasta löytyy erittäin hyvin pärjääviä yrityksiä. – Tämä on mielenkiintoinen maakunta. Ne jotka ovat rikastuneet ja tienanneet eri vuosina huipputuloja pääomatulojen kautta, ovat aivan tavallisia ihmisiä. Moni on mukana aktiivisesti kuntien ja yhteiskunnan asioissa. Voi sanoa, että Keski-Pohjanmaalla ei ole sellaisia henkilöitä, joilla on noussut hattuun raha ja omaisuus, kertoo Jukka Ylikarjula.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mieskuoron 21 jäsentä teki jokainen soolosinkun eikä kuoro hajonnut – tähän pystyy vain Semmarit

2017, Marraskuu 1 - 11:30

Pasi Pohjola kertoo jonkun nauraneen Semmareiden lähtevän Wanne be sinkku –kiertueelle. Tosiasiassa Semmarit – 20 Sinkkua –kiertue viittaa siihen, että kaikki kuorolaiset tekivät omat sinkut. – Itse asiassa 0 + 20 äijää, kuoronjohtaja Reiman ollessa nolla, murjaisee Pohjola. Semmareiden soolokappaleet paljastavat yhtenäiseltä kuorolta vaikuttavan miehistön ”monikulttuurisuuden”. Singleillä kajahtaa laaja sävelkirjo aina karibialaisrytmeistä punkkiin, syntikkapopista oriental-soundiin ja suomalaisesta iskelmästä saksankieliseen eurotranceen. Onpa yhden isännän singlellä mukana musisoimassa myös Leia –koira. Emme mitenkään saa kaikkia ideoita mahtumaan konserttiin. Joel Linna Joel Linna muistuttaa, että kiertueella kuullaan kyllä uusia semmarikappaleita, muttei upouusia soolosinkkuja, vaikka ne julkaistaankin kiertueen alkajaisksi. – Meillä kaikki säveltävät ja ovat mukana, ja kun emme mitenkään saa kaikkia ideoita mahtumaan konserttiin, niin teimme omat sinkut. Sooloilussa luomisen tuskaa Joel Linnan singlebiisi on nimeltään Tää ei ole vielä tässä ja kappaleeseen hän tavoitteli vanhaa suomalaista ja originaaliia klubitunnelmaa. – Aika kova homma oli tehdä biisi yksin, kun meidän toimintamalli on yleensä, että ryhmässä työskennellään. Loppusuoralla syntyy monesti ne luovimmat ajatukset. Pasi Pohjola Pasi Pohjolan soolosinkku on ”vähän sellaista latinohenkistä meininkiä” tihkuva Tanssin pillisi mukaan. – Oli siinä luomisen tuskaakin, mutta taisin olla ensimmäisiä, joka pukkasi sinkun valmiiksi. Joillakin on mennyt viime tinkaan, mutta loppusuoralla syntyy monesti ne luovimmat ajatukset. Turkka Saarikoski kuvailee singleään Motortalk ”ihan tavalliseksi klassiseksi 90-luvun puolenvälin saksankieliseksi eurotranceksi”. – Lähtökohta teokseeni oli miettiä, mikä voisi olla sellainen musatyyli, mitä kukaan muu meistä kahdestakymmenestä ei tekisi ja taisin onnistua, nauraa Saarikoski. Joel Linna (vas.), Turkka Saarikoski, Pasi Pohjola ja muut Semmarit lähtevät sinkkukiertueelle.Arvo Vuorela / Yle Kuorohistoriaa kokeilemalla sinkkuelämää Semmarit tekevät kuorohistoriaa, sillä jokainen kuorolainen, mukaan lukien kuoronjohtaja, sävelsi, sanoitti, sovitti, soitti ja jopa äänitti oman kappaleensa. – Olemme ensimmäinen kuoro maailmassa, jonka kaikki jäsenet tekevät yhtä aikaa oman soolojulkaisun. Bändimaailmassa soolourien houkutus on yleisempää, mutta halusimme nyt itsekin kokeilla sinkkuelämää, ylpeilee kuoronjohtaja Viitala. Piilossa olevat taidot saadaan paremmin käyttöön. Joel Linna Turkka Saarikoskelle sooloprojektista jäi lämmin fiilis ja hän tunnustaa olevansa ylpeä porukasta. – Sinkuilla on täysveristä radiosoittokamaa, todella persoonallisia, tekijöidensä näköisiä luomuksia. Esille nousee kavereita, jotka eivät ole vielä paljon päässeet esille sävellys- ja sanoituspuolella. – Keikkamatkoilla pakkaudutaan samaan bussiin. En tiedä kuinka verisiä nuo matkat sitten ovat, kun selvitellään sinkkujen suosiota. Kaiken kaikkiaan tämä tuo uutta potkua siihen, että piilossa olevat taidot saadaan paremmin käyttöön, hehkuttaa Joel Linna. Semmarit Fringe-festivaaleilla Edinburghissa.Aki Tulikari Suurimmat kaupungit ja hallit Seminaarinmäen Mieslaulajien valtakunnallinen kiertue käynnistyy Seinäjoen Nurmohallista 1. marraskuuta ja päättyy Joensuun Carelia-saliin 3. helmikuuta. Näiden välissä kiertue etenee reittiä Kokkola, Oulu, Kuopio, Turku, Tampere, Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Mikkeli, Hämeenlinna ja uudestaan Jyväskylä. – Meillä on sellainen perinne, että me pyrimme aina yllättämään yleisömme myös visuaalisesti showtekniikalla ja lavan esillepanolla. Ja satojen biisien joukosta on kaivettu esille myös muutama herkkupala, vanha veteraanibiisi, lupaa Turkka Saarikoski. Kuoron yhteishengen vuoksi soolokappaleita ei luultavasti konserteissa kuulla. Reima Viitala Vuonna 1989 perustettu Semmarit rikkoo musiikkirajoja omalla soundillaan ja showmeiningillä, jossa eivät ole vieraita edes ilmatäytteiset jättipossut. Kuoronjohtaja Viitala lupaa kiertueen tarjoavan uuden ja vanhan tuotannon lisäksi miehisen tunne-elämän vuoristoradan yllätyksineen. – Kuoron yhteishengen vuoksi soolokappaleita ei luultavasti konserteissa kuulla. Viime vuonna MTV3 ensiesitti Semmareista tehdyn dokumentin Hulluutta hieman tarvitaan. Suomen lisäksi se kuvattiin Kiinassa ja Skotlannissa. – Dokumentti antaa monipuolisen kuvan, minkälaista on olla sisällä meidän ryhmässä. Dokumentissa nähdään konserttien taakse eli järjetöntä säätöä, valmistautumisen tuskaa ja kovaa harjoittelua, kertoo Joel Linna. Joulukuun 2. päivä Semmarit valtaavat Lutakon Tanssisalin ja sen backstagen Jyväskylässä.Arvo Vuorela / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähköasentajien lakko vaikeuttaa Euroopan toiseksi suurimman sinkkitehtaan toimintaa: suuri sähkövika voi jopa pysäyttää tehtaan

2017, Marraskuu 1 - 07:55

Sähköasentajat aloittivat keskiviikkoaamuna viikon mittaisen lakon, mikä vaikeuttaa suuryritysten toimintaa. Sinkkiyhtiö Boliden Kokkolasta kerrotaan, että lakko voi vaarantaa tehtaan tuotantoa. Kaikki toimii sähköllä, myös sinkkitehtaan prosessit. – Toivomme, ettei lakko vaikuttaisi mitenkään. Mutta jos tulee ongelmia sähkölaitteisiin, ilman asentajia niitä on vaikea saada toimimaan, kertoo Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Jarmo Herronen. Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ovat sopineet, että lakon aikana hoidetaan työ-, ympäristö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät korjaukset. Työseisauksen aikana ei korjata sähkövikoja, eikä tehdä huoltotöitä. Bolidenin Kokkolan tehtaalla ilman sähköhuoltotöitä pärjättäneen jonkin aikaa. – Ehkä tämä viikko menee, mutta sitten huoltamattomuus alkaisi näkyä ja vaikuttaa tuotantoon, arvioi toimitusjohtaja Jarmo Herronen. Tilaukset hoidetaan poikkeusoloista huolimatta Vientiyritys Boliden aikoo hoitaa sinkkitilaukset lakosta huolimatta. – Yhtiön pitää noudattaa asiakassopimuksia, oli tilanne mikä hyvänsä. Kokkolan Bolidenin palkkalistoilla on kolmisenkymmentä automaatio- ja sähköasentajaa. Heistä osa korjaa sovitusti lakon aikana kiireellisiä työturvallisuuteen vaikuttavia sähkövikoja. Koko maassa työnseisaus koskee noin tuhatta sähköliittolaista. Ellei sopua synny ensi viikolla, aloittaa Sähköliitto laajemman lakon 10. marraskuuta. Työkiistan osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan ensi viikolla valtakunnansovittelijan johdolla. Sähköliiton lakon syynä on se, ettei liitto halua sähköalan olevan mukana Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisessä työehtosopimuksessa. Sähköliitto pelkää työehtojen ja palkkojen lopulta heikkenevän, jos se on mukana suuremmassa kokonaisuudessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perhossa melkein kaikki kuuluvat kirkkoon – "Ei se oikein isosti näy, mutta jokainen tietää"

2017, Lokakuu 31 - 20:20

Yli 93 prosenttia perholaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Esimerkiksi helsinkiläisistä vastaava luku on runsaat 54 prosenttia. Perhossa tilanne selittää vt. kirkkoherran mukaan monella tavoin perinteinen ajattelu ja perusarvojen kunnioitus. – Yksi aika merkittävä tekijä varmaan on myös vaikuttava vanhoillislestadiolainen herätysliike, johon kuuluu aika suuri osa Perhon ihmisistä. Se on tuonut arvostusta ja halua kirkkoon kuulumiseen ja vaikuttanut niihinkin, jotka eivät liikkeeseen kuulu, sanoo vt. kirkkoherra Raimo Kytölä. Perhossa lestadiolaisia on runsaat 30 prosenttia, kun lapset lasketaan mukaan. Virallinen, vain täysi-ikäiset kattava luku on pienempi. Myös Kirkon tutkimuskeskus arvioi, että kirkkoon kuulumista selittävät usein ikärakenne, perinteisyys ja herätysliikkeiden asema. Kirkosta eroamiset eivät Perhossa näy Työuransa Ruotsissa tehnyt ja sittemmin Perhoon palannut Leo Jänkä sanoo, ettei vankka kirkkoon kuuluminen kunnassa sen kummemmin silmään pistä: – Ei se oikein isosti näy, mutta jokainen tietää, että heitä on. Ja kirkossa käydään. Jänkä käy itse kirkossa häissä, hautajaisissa ja myös musiikkia kuuntelemassa. Käytyä tulee usein, muttei joka viikko. Osallistumista hän pitää ehdottomasti hyvänä asiana. – Enemmänkin saisi kirkossa käydä. Ei tänne Perhon periferiaan taida nämä muutoksen tuulet vielä puhaltaa Vt. kirkkoherra Raimo Kytölä Lestadiolaisuuden lisäksi ihmisiä sitoo kirkkoon perinteistä kiinni pitäminen. Vt. kirkkoherra Raimo Kytölä määrittelee seurakunnan pappiskannan olleen liberaali–konservatiivi-akselin konservatiivisesta päästä. – Ei tänne Perhon periferiaan taida nämä muutoksen tuulet vielä puhaltaa. Ei ole mitään muutosta nähtävillä. Hän arvioi, että valittu linja vaikuttaa kirkossa pysymiseen. – On tahdottu pysyä pyhän Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaisessa uskossa. Ehkä se kantaa kuitenkin pitkällä tähtäyksellä parasta hedelmää. Kirkosta eroamiset eivät näy Perhossa millään tavalla. – Ei ole tänne asti tullut buumi, sanoo vt. kirkkoherra Kytölä. Antti Kettumäki / Yle Perhossa seurakunta on kirkkoherran mukaan myös aktiivinen. Vapaaehtoisia löytyy niin diakoniatyöhön kuin lähetystoimintaan. Mukana on sekä lestadiolaisia että muita seurakuntalaisia. Yksi yhteen eivät kirkkoon kuuluminen ja toimintaan osallistuminen toki mene. – Mutta voi olla tyytyväinen ja kiitollinen, kun ajattelee kaikkiaan Suomen kirkon osallistumista ja tilannetta, sanoo Raimo Kytölä. Kodeissa pidetään lähetysiltoja, samoin monesta kaupunkiseurakunnasta jo kadonneet kinkerit ovat tärkeä perinne: tammi–maaliskuussa pidetään kylillä noin viidettoista kinkerit. Hautajaiset ovat suuria ja vanhanmallisia. Kirkon penkeissä on silti vielä tilaa Perhossa järjestetään myös kyläkirkkoja eli jonkin tietyn kylän jumalanpalveluksia, jolloin palvelutehtävissä on kyseisen kylän väkeä. Viime sunnuntaina yhden kylän järjestämässä kirkkopyhässä oli mukana yli 70 henkeä. Toisaalta lestadiolaisilla on paljon myös omia tilaisuuksia, mikä näkyy pääkirkon penkeissä: – Kyllä kirkkoon sunnuntaisin jumalanpalveluksiin silti enemmänkin mahtuisi, naurahtaa Kytölä. Perholainen Jorma Kinnunen käy kirkossa lasten juhlissa ja jouluna. Silloin talo on usein täynnä. Perhon vahva luterilaisuus ei ole hänelle silti yllätys, eikä hän näe siinä mitään kielteistä. – Ei se näy mitenkään erityisesti, kukin taaplaa tyylillään. Tietysti jos seuraamaan rupeaisi, niin se näkyisi, arvioi Kinnunen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Suomen luterilaisin kunta, lisää sopimuksia työmarkkinoilla, Venäjän FB-päivityksiä USA:ssa

2017, Lokakuu 31 - 07:23
Listasimme Suomen luterilaisimmat ja vähiten luterilaiset kunnat

Kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Etenkin 25–44-vuotiaiden kohdalla pudotus on ollut jyrkkää: ikäryhmän miehistä vain vähän yli puolet kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Perho on Suomen luterilaisin kunta. Perhon 2 900 asukkaasta yli 93 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Verorahani? Mihin ne menivät? Verot ovat huomisesta lähtien tapetilla mediassa, kun marraskuun ensimmäisenä päivänä saadaan tuoreimmat tiedot suomalaisten ihmisten ja yritysten verotuksesta. Mutta mihin kaikkeen sinulta kerätyt veroroposet käytetään? Se selviää Ylen verokoneesta, joka kertoo senkin, kuinka paljon sinä olet maksanut veroja viime vuonna. Henrietta Hassinen / Yle Kemianteollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto sopimukseen työehdoista Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Kemianteollisuus ovat päässeet sopimukseen työehdoista. Palkat nousevat 1,6 prosenttia. Neuvottelutulos koskee yli 12 000:ta työntekijää. Sopimuksien voimaantulo edellyttää vielä liittojen hallintojen hyväksyntää. Maanantaina sopuun pääsivät myös Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto. Venäjään kytköksissä olleet Facebook-päivitykset tavoittivat miljoonia vaalien alla Facebookin uusi tiedonanto Yhdysvaltain kongressille todistaa laajoista poliittisista vaikuttamisyrityksistä. Jopa 126 miljoonaa amerikkalaista on voinut törmätä Venäjän poliittiseen vaikuttamiseen sosiaalisessa mediassa Yhdysvaltain presidentin vaalien alla. Reuters kertoo, että Venäjä julkaisi 80 000 viestiä pyrkimyksenään vaikuttaa Yhdysvaltain politiikkaan. New York Times -lehden mukaan vaikuttajat latasivat myös Youtubeen yli 1 000 videota. Gian Ehrenzeller / EPA Trump halusi transsukupuoliset pois armeijasta – oikeus vastustaa Liittovaltion oikeusistuin on pysäyttänyt presidentti Donald Trumpin aikeet kieltää transsukupuolisten ihmisten palvelus Yhdysvaltojen asevoimissa. Joukko asevoimien palveluksessa olevia transihmisiä oli vienyt kieltoaikeen oikeuteen. Kieltoa ei voi panna oikeuden mukaan toimeen oikeusprosessin ollessa kesken. Donald Trump.Chris Kleponis / EPA Kylmä ja aurinkoinen tiistai Sää on tänään tavanomaista kylmempää ja sateet jäävät vähäisiksi, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Aamulla vielä Itä-Suomessa sataa lunta, mutta sateet väistyvät iltapäivään mennessä. Suuressa osassa maata on aurinkoista, idässä tuuli on puuskaista. Pohjoisessa liikutaan pakkaslukemissa, etelämpänä lämpötila on nollan vaiheilla tai vähän plussan puolella. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa. Yle Sää

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nextjet sai pysyvän toimiluvan, lennot jatkuvat normaalisti

2017, Lokakuu 30 - 17:16

Lentoyhtiö Nextjet on saanut pysyvän toimiluvan. Ruotsin kuljetushallitus myönsi luvan yhtiölle maanantaina. Nextjet voi siis jatkaa liikennöintiä myös 17. marraskuuta jälkeen. Yhtiön mukaan kaikki asiakkaat, jotka ovat varanneet matkan 17. marraskuuta jälkeisille päiville, pääsevät matkustamaan suunnitellusti. Yhtiö vahvisti taloustilannettaan uusmerkinnältä, jonka avulla neljä omistajaa toi yhtiöön osakepääomaa yhteensä 40 miljoonaa kruunua. Kaksi omistajaa on pohjalaisia, Solving ja Herrfors, kaksi omistajista Ahvenanmaalta, Air Åland ja Alandia Air. Uusmerkinnän lisäksi Nextjet myi lentokoneitaan. Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin toimilupa oli umpeutumassa marraskuun puolivälissä. Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu–Luulaja–Tromssa-yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Soite irtisanoo kiistellyn kyytikeskussopimuksen Speysin kanssa

2017, Lokakuu 30 - 15:02

Sopimuksen irtisanomista on ehdottanut Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma. Maanantaina kokoontunut Soiten hallitus kallistui toimitusjohtajan esityksen kannalle äänin 9–2. Pekka Nurmi (kok.) ja Mauri Lahti (sd.) olisivat purkaneet sopimuksen välittömästi. Soiten käyttämän konsultin mukaan se olisii lisännyt kalliin oikeudenkäynnin riskiä, koska sopimuksen purkamseen ei sen mielestä ollut selkeää perustetta. Irtisanomisajan sisältävässä menettelyssä ei vastaavaa juridista riskiä ole. Esityksen mukaan palvelu kilpailutetaan uudestaan ja Speys huolehtii Kyytikeskuksen toiminnasta vielä kuusi kuukautta eli sopimuksen irtisanomisajan. Vanhuksille ja vammaisille taksikyytejä kahden kuukauden ajan välittänyt Kyytikeskus on ollut alusta lähtien ongelmissa, pahimmillaan taksia on joutunut odottamaan tunteja. Kyytejä on jäänyt myös saapumatta. Lisäksi omaiset ovat kokeneet järjestelmän liian vaikeaksi esimerkiksi kehitysvammaiselle. Kilpailutus halutaan suorittaa uudestaan ja saada paremmat sopimukset kaikkien osapuolten kanssa. Veikko Laitila, Soiten hallituksen puheenjohtaja Soite on pyytänyt syksyn mittaan Kyytikeskukselta dataa kyytien toteutumisesta. Tietojen mukaan palvelua on korjattu ja paranneltu syksyn mittaan. Viimeisimpien raporttien mukaan taksimatka on pystytty järjestämään asiakkaalle sovitun määräajan puitteissa yli 95 % tapauksista. Uusi kilpailutus, uudet sopimukset Soiten hallituksen puheenjohtaja Veikko Laitila perustelee irtisanomista sillä, että Kyytikeskuksen toiminta on ontunut alusta asti, eivätkä asiakkaat ole saaneet toivottua palvelua. – Toinen näkökulma irtisanomiseen on, että kilpailutus halutaan suorittaa uudestaan ja saada paremmat sopimukset kaikkien osapuolten kanssa. Siinä on kehittämismahdollisuutta. Ennen kaikkea uudella kilpailutuksella halutaan jättää taka-alalle tämä häly, mikä tässä on ollut, ja aloittaa puhtaalta pöydältä ensi kesänä. Sopimus päätettiin irtisanoa, vaikka Speys on raporttien mukaan parantanut toimintaa syksyn mittaan. –Nähtiin kaksi syytä irtisanomiseen. Kilpailutusprosessista on ollut epäilyjä ja halutaan ne jättää taakse uudella kilpailutuksella. Toinen asia on, että sopimukset eivät ehkä sisällä riittävästi kehittämiselementtejä ja tältä osin halutaan määritellä kumppanuutta ja sopimustekstejä uudestaan. Sopimus taksiyrittäjien kanssa jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Kyytien tilausaikoihin muutoksia Speys jatkaa kyytien järjestämistä puolen vuoden irtisanomisajan. Toiminta ei kuitenkaan jatku aivan entisenlaisena. Veikko Laitilan mukaan Soiten hallitus kokoontuu jo 13.11. päättämään muutoksista voimassaolevaan palvelusopimukseen. Asiakkaat ovat kritisoinet erityisesti sitä, että kyyti pitää tilata kaksi tuntia ennen kuljetusta. Ollaan vakuuttuneita, että ensi talvena kyydit toimivat hyvin. Veikko Laitila, Soiten hallituksen puheenjohtaja – Jo seuraavassa kokouksessa muutetaan aikarajoja, jolloin asiakkaan tulee tilata kyydit. Palaute on otettu vakavasti ja uudella päätöksellä pyritään korjaamaan virheitä, joita Soite on tehnyt. Totta kai edellytetään taksiyrittäjiltä ja Kyytikeskukselta, että he parantavat toimintaa. Soiten hallituksen puheenjohtaja on vakuuttunut, että nyt tehdyillä päätöksillä toiminta on entistä asiakaslähtöisempää. – Ollaan vakuuttuneita, että ensi talvena kyydit toimivat hyvin. Kyytitoiminnan uusi kilpailutusprosessi käynnistyy irtisanomisaikana. Puolen vuoden päästä Soitella on tarkoitus olla uudet kuljetussopimukset. Speys Oy voi halutessaan olla muiden yrittäjien rinnalla kilpailemassa uudesta kyytikeskussopimuksesta. Veikko Laitila hymähtää, että kyytikeskussotkusta on Soitessa opittu paljon. – Kovasti on opittu. Rohkenen lainata toimitusjohtajan kommenttia, että konttiin on jäänyt paljon oppia. Nyt edellytetään, että samanlaisia virheitä ei enää tehdä. Hankintamenettely ei ole helppo juttu, kunnissa on koko ajan hankintariitoja meneillään. Soite on nuori organisaatio ja olemme pilottina ikään kuin muille kunnille ja muita edellä menossa. Liikennekaari eli lainsäädäntö muuttuu ensi vuoden aikana ja muut maakunnat tulevat tässä perässä. Kello 16.30 juttuun on lisätty Soiten hallituksen puheenjohtajan Veikko Laitilan kommentit. 31.10 kello 9.00 Lísätty tieto hallituksessa vähemmistöön jääneiden kannasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokonainen treenikerta yhdellä välineellä – Suosituilla kuntoportailla vedät samalla käsi-, vatsa- ja jalkatreenin

2017, Lokakuu 30 - 08:02

Kunto- tai juoksuportaat käyvät harjoittelupaikaksi yhtä hyvin aloittelijalle kuin himotreenaajalle. Personal trainer Mirja Anttiroiko vinkkaa, että ylämäki tuo treeniin lisää potkua, jolloin harjoitus voi olla lyhytkestoisempi kuin tasamaalla. Kuntoilu pontenssiin kaksi – Porrastreenissä kunto kohenee, hapenottokyky kasvaa, rasva palaa ja reisien ponnistusvoima paranee, listaa Anttiroiko. Luonnollisesti pelkkä mäkitreenikin on rankkaa. Portaat ovat personal trainerin mukaan kuitenkin monipuolisempi ja turvallisempi treenialusta. Portaat ovat valttia varsinkin, jos tehdään tasapainoa vaativia liikkeitä. – Mäessä jalkaterän ja nilkan asento on kallistunut. Mäki voi olla epätasainen ja jalka voi lipsahtaa. Portaissa taas voi tehdä pitkiä loikkia ja kyykkyjä, sillä se antaa jalalle koko ajan tasaisen alustan. Pulssi ylös ja keuhkot töihin Jos hyvä kunto on vasta työlistalla, portaat voi mennä kävellen ylös ja alas. Kannattaa edetä oman kunnon mukaan. Pulssi kohoaa myös kävellen, mutta varsinkin juoksu pistää huohottamaan. Portaat voi tikata ylös nopeasti tai parin portaan välin loikkien. Kalle Niskala / Yle Reisiä rääkkäämään Porraskävely- tai juoksu treenaa reisilihaksia. Alaspäin laskeuduttaessa painottuvat etureiden lihakset, mutta osansa saavat takareidet, pohkeet ja pakarakin. Samalla syke laskee hiukan. Jos kaipaa haastetta, rappuset voi mennä kyykkyhypyillä ylös. Kyykkyhypyssä töihin pääsevät pakarat ja etureidet. Mirja Anttiroiko neuvoo, että ponnistusvoimaa ja räjähtävää voimaa hakevan treenaajan kannattaa suosia kyykkyhyppelyä. Hypellessä on hyvä varmistaa, että jalat laskeutuvat askelmille tukevasti. Pakarat ja keskivartalo Tehokas pakara- ja takareisitreeni syntyy sivukyykyistä, joilla noustaan portaita niin pitkälle ylös kuin jalkavoimat riittävät. Liike tehdään askelkyykyn tapaan koukistuneella polvella. Seiso portaiden edessä ja astu vasemmalla jalalla seuraavan portaan vasempaan reunaan ja koukista polvi. Oikea jalka astuu taas seuraavan portaan oikeaan reunaan. Porrastreeni kohdistuu myös keskivartaloon, kun rappusia mennään juosten tai kävellen sivuttain ylös. Seiso portaiden alapäässä sivuttain ja astu yhdellä jalalla portaalle. Seuraa perässä heti toisella jalalla. Personal trainer neuvoo, että sivuttaisjuoksussa kehitetään keskivartalon hallintaa ja koordinaatiota. – Ylempi jalka tekee kovempaa työtä. Kannattaa aloittaa heikommalla jalalla ja vahvistaa sitä, opastaa Mirja Anttiroiko. Kalle Niskala / Yle Ylävartalo mukaan Porrastreeni kohdistuu perinteisimmillään alavartaloon. Mielikuvitusta käyttämällä mukaan saadaan myös ylävartalo ja vatsa. Portaissa pystyy hyvin punnertamaan, mikä tuntuu rintalihaksissa sekä ojentajissa ja olkapäissä. Rapukävely ylä- ja alamäkeen harjoittaa jalkoja, käsiä ja olkapäitä. Jos portaissa on tarpeeksi tilaa, niitä voi käyttää myös vatsalihasliikkeiden alustana. Jäähdyttelyksi käy hidas porraskävely. Pohkeiden ja takareisien venytys sujuu helposti portaita vasten. Portaita syntyy kuin sieniä sateella Kuntoportaita on rakennettu paljon täyttömäkiin, kuten vaikkapa Kauniaisissa (Länsiväylä) ja Helsingin Paloheinässä (Helsingin Uutiset). Portaita saadaan vihdoin myös tasaiselle Pohjanmaalle. Seinäjoen Joupiskalle sellaiset ovat suunnitteilla, Kokkolaan niitä jo rakennetaan. Tasaisessa keskipohjalaismaastossa kohoaa merenpinnasta lukien yli 30 metrin korkeuteen Kokkolan Halkokarin täyttömäki eli entinen laskettelurinne. Täyttömäen eli Roskarukan takarinteessä lepäävät puiset portaat, joiden matka ylöspäin on vielä kesken. Tavoitteena on liki 200 askelmaa, jolloin korkeusero ensimmäisen ja viimeisen portaan välillä on runsaat 20 metriä. Kuntoportaista on tehty Kokkolassa monena vuonna kuntalaisaloitteita. Nyt niille löytyi oikea toteutustapa ja rahoitus. Askelmat rakennetaan elementteinä puutavarasta, jota on jäänyt yli kaupungin muilta työmailta. Materiaalikustannukset ovat 10–15 000 euroa. Puolivalmiit, mutta kovalla käytöllä Halkokarin portaat ovat talven korvalla puolivalmiit, mutta niitä pitkin juoksee ja kävelee jo iso joukko treenaajia. Liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist on tyytyväinen, että kuntalaisten toiveet voitiin täyttää. – Porrasjuoksu tuntuu olevan todella suosittua täällä. Urheilijat ovat aina hyödyntäneet rappusia treeneissään, mutta ehkä crossfitin ja toiminnallisten harjoitteluiden kautta tavallisetkin kuntoilijat ovat innostuneet niistä. Kokkolan kuntoportaat myötäilevät tiiviisti rinnettä. Puisten askelmien nousu on alkupäässä 10 ja loppupäässä 11,5 senttiä. Askelman etenemä tai maallikon kielellä syvyys on 60 senttiä. Portaita on somessa ehditty jo moittia liian mataliksi. Personal trainer Mirja Anttiroiko hymähtää kritiikille. – Näitä on kauan toivottu tänne, niin tarvitseeko niistä nyt valittaa. Minä itse ajattelen niin, että jos on vähän polvivaivaa, matala askelma on parempi kuin korkea. Työpäällikkö Terho Lindberg Kokkolan kaupungilta valottaa, että askelmista haluttiin tehdä sopivat niin kovakuntoisille kuin aloittelijoillekin. Jos tehoa kaipaa, voi loikkia useita rappusia kerralla. Talven tullen portaat saattavat jäädä vähemmälle käytölle, sillä niissä ei ole talvikunnossapitoa. Liukastumisvaara osoitetaan kyltein, jotka saadaan paikoilleen marraskuun alussa. Taulussa esitetään myös toive, ettei rappuihin mentäisi piikkikengillä tai teräväkärkisten kävelysauvojen kanssa, koska puupinta ei sitä kestä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hyvästit syksylle – tässä kuvamuistoja kauniista syksyn väreistä

2017, Lokakuu 29 - 10:24

Moni sanoo talven alkavan, kun ensimmäinen pysyvämpi lumipeite peittää maan. Vaikka viikonloppu moninpaikoin onkin sulattanut lumia pois, on talvikausi täällä. On aika jättää jäähyväiset syksylle. Valokuvaajat ovat taltioineet kuviin monia eri syksyn elementtejä: viljanpuintia, ruskaa, puolukka- ja sienisatoa. Syksyn aikana jännitettiin erityisesti, miten viljasadon käy. Syyskuussa uutisoitiin, että tulossa on surkein viljakesä 30 vuoteen. Satomenetykset vaihtelevat alueittain. Etelä- ja Länsi-Suomessa sato oli kohtuullinen. Kaakossa menetettiin 10–15 prosenttia sadosta, Itä-Suomessa 20–25 prosenttia. Puolukkasato jäi tänä vuonna monin paikoin odotettua heikommaksi. Kukinta epäonnistui monin paikoin kesän sateiden vuoksi ja pölyttäjät eivät päässet liikkeelle. Myös puolukan myynnissä ja ostamisessa oli haasteita. Ensilumi saatiin suureen osaan maata 26. tätä kuuta. Lumi aiheutti tieliikenteessä kaaosta, mutta osattiin lumesta myös nauttia. Erityisesti lapset ja hiihtäjät riemastuivat valkoisesta hangesta. Lähetä sääkuva Alueellisissa tv-uutisissa käytetään katsojien lähettämiä sääaiheisia kuvia. Sääkuvista ei makseta korvausta. Lähetä kuva osoitteeseen: pohjanmaa@yle.fi. Millaisen kuvan voimme julkaista? Kuvan lähettäjä vakuuttaa, että hänellä on kaikki tarvittavat tekijän- ja muut oikeudet lähettämäänsä materiaaliin. Samalla lähettäjä vakuuttaa, että hänellä on oikeus luovuttaa materiaali Yle Uutisille. Jos kuvaa käytetään uutistarkoituksessa, ei julkisella paikalla kuvaamiseen tarvita lupaa. Tässä tapauksessa ei myöskään tarvita julkistamislupaa kuvassa esiintyviltä henkilöiltä. Muissa tapauksissa, kuten sääkuvissa, lähettäjällä tulee olla suostumus kaikilta kuvassa esiintyviltä henkilöiltä siihen, että Yle voi hyödyntää ja käsitellä materiaalia parhaaksi katsomallaan tavalla. Suosittelemmekin, että sääaiheisissa kuvissa ei esiintyisi tunnistettavia ihmisiä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Espoon Saab-tie pysyy Suomen ainoana – Kokkola tyrmäsi Saabintien

2017, Lokakuu 27 - 18:08

Ei kaupallisuutta, ei merkkimainosta kadunnimissä. Intohimoinen Saab-harrastaja, Rafael ”Rafu” Huhta, törmäsi Espoossa jo 1970-luvulla samoihin perusteluihin kuin Sakari ja Olavi Parpala Kokkolassa lokakuussa 2017. Huhta oli omin päin nimennyt kotitiensä Röylässä Saab-tieksi vuonna 1972. Paikka oli haja-asutusaluetta, jonka tiestöllä ei vielä ollut virallisia nimiä. Espoon nimitoimikunta otti Saab-tien käsittelyynsä muutaman vuoden kuluttua. Huhdan antamaa nimeä ei hyväksytty kaupallisuutensa takia, ja tiestä tuli Hararinne. Paikkakuntalaisten sinnikkäästi käyttämä Saab-tie vakiintui yleiseen käyttöön, ja lopulta, parinkymmenen vuoden jälkeen, Espoo hyväksyi tuotemerkin viralliseksi kadunnimeksi. Ihan hauska, mutta ei Saab-tie ja Rafael Huhta ovat niminä tuttuja Saab-klubilaisille Sakari ja Olavi Parpalalle. – Saab-tiellä ei ole käyty, eikä miestä koskaan tavattu, mutta Huhdan Saabia ollaan kerran tässä pihassa korjattu, miehet kertovat. Espoon tie olikin yksi perusteluista, kun Parpalat tekivät Kokkolan Kälviällä sijaitsevalle kotikujalleen nimiehdotuksen Saabintie. Kun kerran Espoossa, miksei täälläkin? Varsinkin kun kaikki kymmenkunta asukasta ovat uskollisia saabisteja ja intohimoisia merkin keräilijöitä. Ei tullut hiekkakujasta Saabintie.Petra Haavisto / Yle Ihan hauska, mutta ei. Tuotemerkkejä ei lähdetä kadunniminä tukemaan ja mainostamaan, perusteli Kokkolan nimistötoimikunta ja päätti, että Parpalan veljesten kotikujasta tulee Krekilänpolku. – Jos yhdelle antaa, kohta pitäisi antaa lupia Lada-teihin ja Mersu-teihin tai ties mihinkä, sanoo nimistötoimikunnan puheenjohtaja Kristina Ahmas. Pettymyshän se on intohimoisille saabisteille, mutta mielipahan voi purkaa entisöintityöhön. Sakarin ja Olavin lato on täynnä Saabeja, jotka vain odottavat uutta tulemista. Jokaisella pelastetulla Saabilla on oma tarinansa Parpalan veljeksille Saab ei ole vain kulkuväline. Se on enemmän kuin auto, pikemminkin hyvä tyyppi, peltikaveri, jolla on lähestulkoon sielu. Pihassa iso ulkovaja on täynnä Saabin raatoja. Seinärakojen välistä siivilöityvä aamuaurinko saa autojen pölykerroksen näyttämään paksulta, harmaalta matolta. Äkkivilkaisulla näkyy ainakin "ysiysejä”, vanhakoppainen ”ysiviitonen” ja ”ysitonnareita” Intohimoisille faneille ei parane puhua autonraadoista, heille romukokoelma on mahdollisuus. – Nämä odottavat laittamista. Näistä tulee vielä komeita ja hyviä. Osa on purettu varaosiksi, loput odottavat kunnostusta, veljekset kertovat Usein mietimme kilometrejä, että kuinkahan paljon mikäkin yksilö kestää vielä ajaa. Olavi ja Sakari Parpala Jokainen on tuotu, tai kuten Parpalat sanovat, pelastettu kotinurkille ulkovajaan. Jokaisella autolla on myös tarinansa. Yksi päätyi Olavin ja Sakarin hoiviin, kun omistaja sai sydänkohtauksen, eikä pystynyt enää toivuttuaan ajamaan. Vanha ”ysiviitonen” pelastui metalliprässiltä. Veljekset saivat eräänä äitienpäivänä soiton: Tulkaa hakemaan auto pois, vaimo ei siedä sitä enää tontinnurkassa makaamassa. Menee prässiin, jos ei nyt heti lähde! Lähes taivaansininen Saab kulkeutui miesten vajaan muutama vuosi sitten Posion Suolijärven saaresta. – Tämä on ensimmäisiä ”ysiysejä”, mitä on valmistettu. 69-vuosimalli. Auto oli aikoinaan ajettu jäätä pitkin saareen. Me toimme maata pitkin, kun saareen oli jossakin vaiheessa rakennettu tie, kertoo Olavi Parpala. Mikä merkissä kiehtoo Parpaloilla on varastoissaan kymmeniä Saabeja. Innostus merkkiin tuli verenperintönä isältä. Veljekset ovat olleet aina merkkiuskollisia. – Se on turvallinen auto ja hyvä ajettava. Usein mietimme kilometrejä, että kuinkahan paljon mikäkin yksilö kestää vielä ajaa. Veljekset kertovat, että mittarilukemiin ei aina todellakaan ole luottamista. – Meillä on yksi Virossa taksina ollut ”ysiviitonen”. Mittari näyttää 200 000, mutta viat kyllä ovat sitä luokkaa, että tällä on ajettu vähintään 300 000 tai jopa 500 000 kilometriä. Petra Haavisto/ Yle Veljekset kuuluvat Saab-klubiin ja kiertävät ahkerasti klubin tapahtumissa. Ja totta kai molemmat ovat käyneet ”pyhiinvaellusmatkalla” Uudessakaupungissa, Trollhättanissa ja Itävallassa. Korjattu Espoon Saab-tien sijainti

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Raaseporin turman neljästä uhrista kaksi oli pohjalaisia: "Ruotsinkielisessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja tällainen turma tulee lähelle"

2017, Lokakuu 27 - 15:38

Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa torstaina menehtyneistä neljästä uhrista kaksi oli pohjalaisia varusmiehiä: toinen Kokkolasta ja toinen Pedersörestä. Lisäksi Ylen saamien tietojen mukaan yksi vakavasti loukkaantuneista on kokkolalainen. Kokkolassa ja Pedersöressä aloitettiin kriisityö heti onnettomuusiltana. Sekä Kokkolan kaupunginkirkko että Pedersören kirkko avasivat ovensa. Myös Kokkolan ruotsinkielinen seurakunta piti auki nuorisotilansa torstaina ja illan mittaan siellä vieraili parikymmentä nuorta. Ruotsinkielinen yhteisö on hyvin pieni ja siellä lähes kaikki tuntevat toisensa. Siksi tällainen onnettomuus tulee lähelle. Nuorisotyönohjaaja Erik Lindqvist Keskusteluavulle oli tarvetta ainakin Pedersören kirkossa, minne kokoontui torstai-iltana nelisenkymmentä ihmistä. – Paikan päällä olleet kolme työntekijää kävivät keskusteluja koko illan. Aika iso tarve asian jakamiselle oli. Osa taas tuli kirkkoon vain hiljentymään ja sytyttämään kynttilän uhrien muistolle, kertoo Pedersören kirkkoherra Hasse Häggblom. - Kyllä suru on syvä ja koskettava. Tämä on vaikea hetki kaikille ja joskus tuntuu, että on vaikea löytää sanoja. Sanoisin kuitenkin, että parasta on olla olemassa ja osoittaa, että minä olen täällä sinua varten. Perjantaina Pännäisten seurakunnan kirkkokoti on auki rukoushetkeä varten kolmesta iltakahdeksaan. Lisäksi Pännäisissä järjestetään illalla hartaushetki uhrien muistoksi. Lukio suruliputtaa Kokkolassa Kokkolan ruotsinkielisen seurakunnan diakoni ja nuorisotyönohjaaja vierailivat perjantaina Kokkolan ruotsinkielisessä lukiossa keskustelemassa nuorten kanssa. Koulun puolelta paikalla olivat kuraattori ja terveydenhoitaja. – Ruotsinkielinen yhteisö on hyvin pieni ja siellä lähes kaikki tuntevat toisensa. Siksi tällainen onnettomuus tulee lähelle, sanoo nuorisotyönohjaaja Erik Lindqvist. Kalle Niskala / Yle Kokkolassa järjestetään lauantaina viikonloppulomille tuleville varusmiehille keskustelumahdollisuus seurakunnan nuorisotila Backstagella. Puolustusvoimien ajoneuvon miehistönkuljetusauton ja junan törmäyksessä kuoli torstaiaamuna neljä ja loukkaantui 11. Uhreista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja. Poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa. Turma-autossa olleita varusmiehiä ei voida vielä perjantaina kuulla, vaan heille halutaan antaa toipumisaikaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vihreillä on ollut kivinen tie Pohjanmaalla – "Meitä ei aina ole otettu aivan vakavasti"

2017, Lokakuu 27 - 09:43

Vaasan vaalipiirin vihreät valitsevat lauantai-iltana Seinäjoella piirille uuden puheenjohtajan. Vaasalainen Laura Ala-Kokko on johtanut piiriä kolme vuotta ja hän ei enää asettunut ehdolle. Ainut ehdokas on toistaiseksi seinäjokelainen, Etelä-Pohjanmaan vihreiden puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Tuomas Ojajärvi. Haastajien ilmaantumisesta ei ole vielä tietoa. – Se on jännittävä kysymys. Näemme sen vasta lauantai-illalla. Se on toki mahdollista, mutta minulle ei ole tullut tietoon, että haastajaa olisi. Kyllähän näitä aina joskus tapahtuu, että tulee yllättävä käänne, Vaasan vaalipiirin vihreiden toiminnanjohtaja Suvi Syrjä pohtii. Vaasan vaalipiiri on ollut vihreille perinteisesti alhaisen kannatuksen aluetta, mutta nyt sekä kannatus että jäsenmäärä ovat kasvussa. Viime kuntavaaleissa puolue yli kaksinkertaisti valtuutettujensa määrän. Pohjalaisvaltuustoissa istuu nyt 16 vihreää valtuutettua. – Kokoonnumme Seinäjoelle tosi innostuneissa tunnelmissa. Meillähän on ollut hyvä vaihe tässä piirissä. Olemme voittaneet kahdet vaalit isosti niin, että kannatus on kasvanut. Uusia ihmisiä on tullut paljon mukaan ja olemme saaneet eri puolilla piiriä toimintaa vahvistettua. Kyllä tässä hyvin iloisissa tunnelmissa tavataan, Suvi Syrjä myhäilee. "Meitä ei aina ole otettu aivan vakavasti" Toiminnanjohtaja Suvi Syrjä iloitsee siitä, että pohjalaiset ottavat puolueen jo tosissaan. Hän on seurannut puolueen ja pohjalaisten yhteiseloa pitkään. Suvi Syrjä on tehnyt nykyistä työtään vihreissä pian kymmenkunta vuotta. – Meitä ei aina ole otettu aivan vakavasti. Tällä hetkellä huomaan, että siitä kivestä on nyt päästy irti. Välillä jopa tuntuu, että meillä on liikaakin valtaa joka paikassa. Nähdään että vihreät ovat tehneet sitä ja sitä, vaikka vihreät eivät olisi olleet edes niissä pöydissä päättämässä, Suvi Syrjä selvittää. – Kyllähän meillä on edelleen tekemistä, jotta ihmiset vielä paremmin ymmärtäisivät, mikä meidän politiikan ydin on ja mihin kaikkeen me pystymme vastaamaan. Sellaisia haasteita tässä on. Kuusitoista valtuutettua – ei omaa kansanedustajaa Viime kevään kuntavaaleissa vihreiden kannatus nousi kaikissa pohjalaismaakunnissa. Suurinta vihreiden kannatus oli Vaasan vaalipiirissä Keski-Pohjanmaalla, 4,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla puoluetta kannatti 3,4 ja Pohjanmaalla 3,3 prosenttia äänestäneistä. Puolueella on seitsemän kunnanvaltuutettua Etelä-Pohjanmaalla, kun heitä edellisellä valtuustokaudella oli maakunnassa vain yksi. Pohjanmaalla on kuusi ja Keski-Pohjanmaalla kolme valtuutettua. Vihreillä ei ole kansanedustajaa Vaasan vaalipiiristä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puolustusvoimat julkisti Raaseporin turmassa kuolleiden varusmiesten nimet

2017, Lokakuu 26 - 19:32

Torstaina aamulla Puolustusvoimien ajoneuvon ja junan törmäyksessä Raaseporissa kuoli kolme varusmiestä. Miehet olivat palveluksessa Uudenmaan prikaatissa. He olivat Henrik Holmbäck Kokkolasta, Ossian Jaakkola Vantaalta ja Kristoffer Lindfors Pedersörestä. Puolustusvoimat kertoo sopineensa nimien julkaisusta varusmiesten omaisten kanssa. Varusmiesten lisäksi onnettomuudessa kuoli yksi junan matkustaja. Yle seuraa hetki hetkeltä – Junarata on avattu onnettomuuspaikalla

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia