YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 5 min 14 s sitten

Yhä useampi mansikka kasvaa harson alla: "Kun pakkanen vei melkein vuoden tulot, se pakotti varautumaan"

2017, Kesäkuu 21 - 15:44

Mansikkapeltojen talvituhot ovat pakottaneet viljelijät lisäämään marjan kasvattamista harson alla. Syynä ovat viime vuosien vähälumiset talvet, jotka ovat aiheuttaneet paikoin massiivisia pakkastuhoja mansikantaimille.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kokkolalaisella Porkon mansikkatilalla peräti 70 prosenttia taimista tuhoutui toissatalvena. Viljelijä Juha Nikkinen ei halua sen toistuvan.

Yhden kerran voi kärsiä tuollaiset tuhot, mutta ei enää toista kertaa. mansikanviljelijä Juha Nikkinen

– Siitä opittiin sen verran, että tästä eteenpäin mansikka suojataan talveksi aina harsolla. Osa suojattiin jo viime syksynä, mutta tavoitteena on saada melkein koko pinta-ala harson alle. Tämä sen takia, ettei se toissa talven tuhot toteudu uudestaan. Yhden kerran voi kärsiä tuollaiset tuhot, mutta ei enää toista kertaa.

Tilalla laitettiin viime syksynä harson alle kolmisen hehtaaria mansikkaa.

Juha Kemppainen / Yle

Taimenien suojaaminen tietää viljelijälle lisätyötä.

– Harsoja on vekslattava edes takaisin ja niiden reunoille pitää ripotella painopusseja. Myös rikkakasvit ja tuholaiset viihtyvät lämpimässä harson alla, huomauttaa Nikkinen.

Lumi tietysti olisi parempi eriste, mutta sen puuttuessa harso on ehdoton. Juha Nikkinen

Jo alkukesällä Nikkinen poisti harsot mansikkamaalta, jotta mehiläiset pääsivät pölyttämään kukkia.

– Tänä kesänä harsoja olisi voinut pitää pidempäänkin, koska nyt lämpimien säiden jälkeen tuli uusi viileämpi jakso. Se hidastaa sadon kypsymistä, sanoo Nikkinen.

Harson alla on avomaata lämpimämpää. Lisäksi mansikkasato kypsyy jopa kaksi–kolme viikkoa aikaisemmin kuin avomaalla. Tärkeintä Nikkiselle on kuitenkin taimien suojaaminen pakkastuhoilta. Siinä harso on tehokas.

– Kyllä taimen pitäisi pysyä hengissä harson alla. On tietysti joitain poikkeuksia, että jopa harson alta taimet ovat kuolleet, mutta silloin täytyy olla tosi kovat pakkaset. Lumi tietysti olisi parempi eriste, mutta sen puuttuessa harso on ehdoton.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Karpeista nousi talvella iso kohu Kokkolassa, nyt niiden ruokkimisesta tehdään yleisötapahtuma

2017, Kesäkuu 20 - 18:40

Kokkolassa Pikiruukin karppilammen kalojen ruokinnasta tehdään yleisötapahtuma kesän aikana. Kaloille annetaan ruokaa elokuun puoliväliin aina määräpäivisin, jos sää sallii. Kovalla sateella ruokkiminen siirtyy.

Karpit oleilevat muuten enimmäkseen lammen pohjassa, katsojilta piilossa. Ruokinnan yhteydessä ne voivat tulla näkyville.

Kokkolan kaupunki toivoo julkisen ruokkimishetken vähentävän myös halua ruokkia karppeja omin päin. Veteen ja rannoille päätyvä ruoka houkuttelee nimittäin paikalle lokkeja ja haittaeläimiä. Karpit saattavat myös saada syötäväkseen niille sopimatonta ruokaa. Kaupunki ruokkii kaloja niille tarkoitetulla ruualla.

Karpit saavat lisäravintoa kesäkaudella tarpeen mukaan, yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Veden lämpö vaikuttaa ravinnon tarpeeseen: mitä viileämpää vesi on, sitä vähemmän kalat liikkuvat ja syövät.

Pikiruukin lammessa on kahdenlaisia karppeja: suomukarppeja ja peilikarppeja. Suomukarppien suomut ovat symmetriset, peilikarpilla taas suomut muodostavat kalan kylkiin erilaisia mosaiikkikuvioita.

Karppien kohtalosta nousi kohu viime talvena, kun Kokkolan kaupunki päätti lopettaa lammen hapettamisen turvallisuussyistä. Hapetin aiheutti jäähän sulapaikan, ja jäällä liikkui paljon lapsia, joiden turvallisuudesta heräsi huoli.

Kokkolan kaupunki sai asiassa runsaasti yhteydenottoja, ja Animalia teki tilanteesta jopa rikosilmoituksen. Palautevyöry sai kaupungin harkitsemaan uudestaan, ja joulukuussa päätettiin, että karpit saavat sittenkin hapetuslaitteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viljelijä pitäisi kiinni glyfosaatista – ProAgria: Kiistellyn torjunta-aineen täyskielto olisi katastrofi

2017, Kesäkuu 20 - 10:30

EU kielsi keväällä 13 glyfosaattivalmistetta, koska niissä olevan POEA-apuaineen epäillään aiheuttavan syöpää. Vielä on mahdollista, että muutkin glyfosaatit kielletään. Euroopan komissio käsittelee valmisteen hyväksyttävyyttä vielä tänä kesänä tai viimeistään syksyllä.

Glyfosaatin aiheuttamasta syöpäriskistä ei ole maailmalla yksimielisyyttä. Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in tutkimuslaitoksen mukaan syöpäriski on olemassa, kun taas Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n lausunnon mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää.

ProAgrian mukaan täyskielto olisi katastrofi viljelylle, sillä se heikentäisi satoa merkittävästi, sanoo kasvinsuojelun valtakunnallinen huippuosaaja Juha Sohlo. Osittainen kielto jätti markkinoille yhä käyttökelpoisia glyfosaatteja viljelykäyttöön. Lisäksi nyt kiellettyjen aineiden käytössä on vuoden siirtymäaika.

Sohlo sanoo, että kaikissa kasvinsuojeluaineissa on riskinsä, mutta aineet on tutkittu hyvin, ja oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Myös korvaavia aineita glyfosaatille on, mutta yhtä tehokasta valmistetta Sohlo ei tiedä.

Glyfosaatti tappaa kaiken vihreän. Sillä lopetetaan monesti säilörehunurmia ja juolavehnän vaivaamia kasvustoja. Sohlon mukaan kyse on merkittävästä perusaineesta maanviljelyssä:

– Sen varaan lasketaan aika paljon etenkin heinämäisten rikkakasvien torjunnassa. Satotasojen menetystä tulee varmasti, jos aine kielletään kokonaan, sanoo Sohlo.

Juolavehnää pellossa.Juha Kemppainen / Yle

Lohtajalainen Tapani Orjala viljelee ohraa, kauraa ja rypsiä. Hän on käyttänyt pelloillaan aina erilaisia glyfosaatteja rikkakasvien torjuntaan. Orjalalta löytyy useampia valmisteita, joukossa myös yksi niistä, joiden käyttö loppuuu siirtymäajan jälkeen. Se on ollut aineista tehokkain ja antanut enemmän pelivaraa olosuhteiden kanssa:

– Jos tehot laskevat, täytyy olla tarkempi siinä, että käsittelyaika on otollinen. Sitä kautta päästään riittävään tehoon, muuten se on turhaa hommaa, sanoo Orjala.

Kun aine tehoaa riittävästi, peltolohko selviää muutaman vuoden ilman vaikeita rikkakasveja.

Kuvassa näkyvää Roundup Maxia saa käyttää vielä 31.3.2018 saakka, mutta sitä ei voi enää ostaa.Juha Kemppainen / Yle

Jos glyfosaatti kiellettäisiin kokonaan, hyvän sadon saaminen hankaloituisi Orjalan mukaan selvästi. Vuorottelulla ja vaihtoehtoisilla menetelmilllä voi vaikuttaa rikkakasvien määrään, mutta vain vähän.

Eri kasvit kestävät rikkakasvustoa eri tavoin: pahiten kärsisi ohra. Kaura kestää paremmin, mutta sen laatu voi kärsiä. Muitakin vaikutuksia olisi: kuivausaika pitenee, jos sato on epäpuhdasta, ja se taas lisää kustannuksia.

Toki viljely ilman torjunta-aineita on mahdollista, kuten luomupellot osoittavat. Määrät vain jäävät pienemmiksi, uskoo Orjala.

Hän uskoo myös käsittelyn glyfosaateilla olevan turvallista, kun sen tekee oikein:

– Minäkin ymmärrän sen, etteivät kasvustoon ruiskuttaminen ja varsinkaan pakkotuleennuttaminen ole todellakaan eettisesti hyväksyttäviä keinoja, sanoo Orjala.

Glyfosaattien täyskielto olisi kova pala:

– Pahin pelkohan on, että ne kielletään kaikki. Jos ei aivan täysin korvaavaa tuotetta ole, niin kyllä sitten pitää olla huolissaan viimeistään, ja vähän jo nyt, pohtii Orjala.

Artikkelia korjattu 21.6. klo 9: Poistettu ja-sana WHO:n perästä kohdassa "Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in". IARC on siis WHO:n alainen laitos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin ratatyöt katkovat junaliikennettä juhannuksena – suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä

2017, Kesäkuu 20 - 07:05

Liikennevirasto tekee juhannuksen meno- ja paluuruuhkien välissä muun muassa vaativia ja aikaa vieviä ratatöitä, kuten sillankorjaus- ja rakennustöitä sekä vaihteiden vaihtoja. Pisimmillään junaliikenne on paikoin poikki 48 tuntia.

Ratatyömaita on erityisesti läntisessä Suomessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. VR:ltä kerrotaan, että juhannuksen ratakatkot perjantaista kello 12:ta sunnuntaihin kello 12:een vaikuttavat kaikkiin Tampereen kautta matkaa tekeviin.

– Suomen vilkkain matkustajaliikenteen rata menee Tampereen läpi, ja siinä tehdään matkoja aina Helsingistä Lappiin. Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen, toteaa VR:n suunnittelupäällikkö Juho Hannukainen.

Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen. Juho Hannukainen

Juhannuksen matkustajaliikenteeseen on järjestetty liuta korvaavia bussikuljetuksia. Reitistä riippuen matka-aika pitenee bussikyydissä puolesta tunnista useisiin tunteihin.

– Etukäteen on suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä. Niitä ajetaan noin 80 linja-autolla, Hannukainen kertoo.

Tavallisena kesälauantaina raiteilla kulkee noin 120 InterCity- ja Pendolino-vuoroa. Juhannuslauantaina ratatöiden takia niistä on peruttu noin puolet.

Töitä paiskitaan lisärahoituksella

VR:n Juho Hannukaisen mukaan juhannuksen meno- ja paluuruuhkien väliin osuvat 48 tuntia ovat yksi vuoden parhaista ajoista tehdä isoja ratatöitä. Matkustajia on hänen mukaansa silloin liikkeellä selvästi normaaliviikonloppua vähemmän.

– Paljon ratatöitä tehdään joka juhannus, mutta tänä vuonna katkoja on kyllä poikkeuksellisen monella reitillä, Hannukainen sanoo.

Ratatyöt painottuvat läntiseen Suomeen, mutta niillä on vaikutuksia liikenteeseen huomattavasti laajemmin.Yle / Lähde: Liikennevirasto

Liikennevirasto on saanut lisärahoitusta rataverkon korjausvelan kuromiseen, minkä vuoksi juhannuskatkoja on nyt tavallista enemmän.

– Katsoimme järkeväksi niputtaa erilaisia haastavia kohteita tehtäväksi samanaikaisesti, jotta matkustajille aiheutuva liikennehaitta olisi mahdollisimman pieni, kertoo Liikenneviraston ratatyökoordinaattori Juha Kröger.

Tavaraliikenteeseen kiertoreittejä ja dieselvetureita

Juhannuksen liikennekatkot vaikuttavat myös tavaraliikenteen juniin ja sitä kautta tuote- ja raaka-ainekuljetuksiin. Tavarajunia ajetaan korvaavilla kiertoreiteillä ja sähkövetureita korvataan dieselvetureilla. Myös junien kokoja ja aikatauluja joudutaan muuttamaan.

Katkot eivät aiheuta tavarakuljetuksille suuria ongelmia, kertoo VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen.

– Tyypillisesti juhannuksena ja muina juhlapyhinä on teollisuudessa erilaisia tuotantoseisokkeja ja siksi olemme itsekin olleet vaikuttamassa siihen, että ratatöitä tehtäisiin näinä hiljaisempina ajanjaksoina, toteaa Mähönen.

Laajoja katkoja myös juhannuksen jälkeen

Liikenneviraston laajat ja junaliikenteelle katkoja aiheuttavat ratatyöt eivät pääty juhannukseen. Juhannuksena alkaa osuudella Jämsä–Jyväskylä kuuden viikon liikennekatko, jonka aikana rataosan tunneleita korjataan.

Lempäälän kanavasillan korjaaminen on yksi juhannuksen työläin ratatyömaa.Jussi Mansikka / Yle

– Kyllähän nämä kaikki tähtäävät siihen, että varmistetaan häiriötön aikataulunmukainen junaliikenne, ja vältetään esimerkiksi nopeusrajoitusten asettamisia, Liikenneviraston Juha Kröger perustelee pitkiä liikennekatkoja vaativia töitä.

– Esimerkiksi alikulkusiltojen rakentamisessa saavutetaan merkittäviä turvallisuustason parantumisia myös tieliikenteessä, kun vilkkaasti liikennöityjä tasoristeyksiä saadaan pois, hän jatkaa.

Matkustajaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt on listattuna VR:n verkkosivuilla. Mahdollisen bussikuljetus on mainittu ennakkoon ostetuissa lipuissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Keski-Pohjanmaa haluaa kokeilla soten valinnanvapautta etunojassa

2017, Kesäkuu 19 - 17:07

Keski-Pohjanmaa haluaa testata soten valinnanvapautta etunojassa. Sote-yhtymä Soiten hallitus päätti maanantaina, että Soite tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen valinnanvapauspilottiin osallistumisesta.

Pilotoinnissa osa Suomen maakunnista valitaan kokeilemaan valinnanvapautta ennen varsinaisen sote-lain käyttöönottoa.

Keski-Pohjanmaa on kiinnostunut pilotoimaan sekä sote-keskusta että henkilökohtaista budjettia. Sote-keskusten valinnanvapaudessa potilaat voisivat itse valita, mistä hakevat esimerkiksi terveyskeskuksista tutut lääkäripalvelunsa: maakunnan omalta palveluntuottajalta tai yksityiseltä. Henkilökohtaisessa budjetissa Soite antaisi asiakkaalle tietyn määrärahan, jonka puitteissa asiakas päättää itse, mistä palvelunsa ostaa.

Jos Soite valitaan mukaan pilottiin, alkaisi valinnanvapaus Keski-Pohjanmaalla ensi vuoden heinäkuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Korpelan Voima joutuu maksamaan Kokkolalle yli 20 miljoonan korvaukset

2017, Kesäkuu 19 - 16:48

Kokkolan kaupungin ja energiayhtymä Korpelan Voiman korvauskiista on ratkennut. Välimiesoikeus määräsi yhtymän maksamaan Kokkolalle 24,5 miljoonaa euroa.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi kolme vuotta sitten, että Kokkola ei pääse energiayhtymän jäseneksi, vaikka silloiset jäsenkunnat Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan. Välimiesoikeuden tehtäväksi jäi ratkaista, millaisen korvauksen Korpelan Voima maksaa Kokkolalle.

Korpelan Voiman toimitusjohtajan Tuula Loikkasen mukaan välimiesoikeuden päätös oli odotettu, mutta korvaussumma tekee silti suuren loven yhtiön talouteen.

– Jäsenkunnat eivät ole maksajina, mutta asiakashintoihin tämä asettaa paineita. Tässä vaiheessa päätöksiä hinnankorotuksista ei ole, mutta toki kun tällaisista hinnoista puhutaan, hinnoittelua joudutaan tarkastelemaan siltä pohjalta.

Loikkanen ei ota kantaa siihen, missä vaiheessa Korpelan Voima tekee päätöksiä mahdollisista sähkön hinnankorotuksista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poika katosi Kokkolassa kesken koulupäivän kuukausi sitten – poliisi pyytää havaintoja

2017, Kesäkuu 19 - 11:58

Poliisi pyytää havaintoja Kokkolassa kadonneeksi ilmoitetusta Joakim Mattssonista.

Mattsson on poistunut kesken koulupäivän Kokkolasta toukokuun puolivälissä ja ollut sen jälkeen kateissa.

Poliisi pyytää ilmoittamaan Mattssoniin liittyvistä havainnoista Pohjanmaan poliisin tilannekeskuksen vihjenumeroon 029 544 0513.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ei enää pelkkä naimalupa – Rippikoulua muokataan aikaan sopivaksi: ”Rippikoulu kyllä venyy ja paukkuu”

2017, Kesäkuu 18 - 10:05
Mistä on kyse?
  • Piispainkokous hyväksyi uuden rippikoulusuunnitelman toukokuussa.
  • Uusi suunnitelma tähtää siihen, että nuori on keskiössä ja osallistuu rippikoulun suunnitteluun.
  • Samalla on kyse toimintaympäristön muutoksiin vastaamisesta.
  • Opetustunneilla on muun muassa tarkoitus ottaa älylaitteet vahvemmin mukaan ja lisäksi vuorovaikutusta erilaisten kulttuurien kanssa halutaan paremmin esiin.
  • Seurakunnilla on siirtymäaikaa ensi vuoden lokakuuhun asti.

Ennen muinoin se tarkoitti naimaluvan saamista. 1970-luvulla alettiin rippikoulun yhteydessä puhua nuorista yksilöinä ja vähitellen otettiin käyttöön yksityiskohtaiset oppimistavoitteet.

Viimeisin uudistus vuonna 2001 painotti rippikoulussa juuri nuorten yksilöllisyyttä ja erilaisia tapoja toteuttaa rippikoulu.

Nyt, toukokuussa piispainkokokouksen hyväksymän tuoreimman rippikoulu-uudistuksen mukaan nuoret ja nuorten osallistuvuus on uusimman uudistuksen kantava teema. Kirkko haluaa, että nuoret osallistuvat rippikoulun suunnitteluun ja toteuttamiseen jo alkuvaiheessa ja että rippikoulu on kävijöidensä näköinen.

Tavoite on hyvin yksinkertainen. Mutta miten siihen käytännössä päästään? Siihen ei Rippikoulusuunnitelma 2017:ssa ole annettu mitään yksityiskohtaista ohjeistusta, vaan luotetaan seurakuntien työntekijöihin.

Jossakin vaiheessa itsekin työntekijänä peräänkuulutti listaa. Hanna Kärsämä

– Työntekijöillä on varmaan erilaisia tapoja siihen. Yksi konkreettinen tapa voi olla se, että nuorilta kerätään käytännössä ajatuksia rippikouluista, kertoo asiantuntija Jari Pulkkinen kirkon keskushallinnosta.

– Malleja kootaan nyt tulevien vuosien aikana, Pulkkinen jatkaa.

Seurakunnissa koetaan, että rippikoulu on joustava kokonaisuus, joka voi muotoutua ympäristön mukaan.

– Sen pitääkin muuttua yhteiskunnan mukaan ja uusien opetustapojen mukaan. Rippikoulu kyllä venyy ja paukkuu, kunhan opetus pysyy samana, Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä huomauttaa.

Uudistus on niin alkuvaiheessa, että sitä vasta pilotoidaan kesän aikana 30 rippikoulussa ympäri Suomen. Siirtymäaikaa uudenmuotoiseen rippikouluun seurakunnilla on ensi vuoden lokakuuhun asti.

Selkeitä ohjeita kaivattiin

Yksi pilottirippikouluista järjestään kesä-heinäkuun vaihteessa Kuopion seurakuntayhtymän alueella. Piloitointityössä mukana oleva Hanna Kärsämä olisi mielellään ottanut alussa vastaan suuntaviivojen sijaan tarkempaa informaatiota.

Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä koki alussa, että tarkat, listamaiset ohjeet uudistuksesta olisivat olleet tarpeen. Uudistuksen sisäistettyään hän ei enää kaipaa niitä.Toni Pitkänen / Yle

– Jossakin vaiheessa itsekin työntekijänä peräänkuulutti listaa. Että tuleeko jotain tiettyjä ohjeita, joita pitää ottaa huomioon, mutta tässä haetaan enemmän sellaista kokonaisvaltaisuutta, Hanna Kärsämä kertoo.

– Ehkä ihan alussa tunsin epävarmuutta, mutta kun suunnitelmaa on pyöritellyt, alkaa omaan mieleen sisäistyä, että mitä tässä on haettu. Eli on haettu enemmän nuorten näköistä opetusta ja sitä, että he oikeasti saavat olla mukana suunnittelemassa ja tekemässä, hän jatkaa.

Yle soitti muutamiin seurakuntiin ja kysyi, mitä mieltä niissä ollaan uudistuksesta. Uudistus kyllä tunnetaan seurakunnissa, mutta sen pohtimiseen ei ole vielä juurikaan käytetty aikaa. Soittokierroksella vahvistui käsitys siitä, että rippikoulua toteutetaan tällä hetkellä hyvin eri tavoin paikkakunnasta ja seurakunnasta riippuen.

Sen pitääkin muuttua yhteiskunnan mukaan ja uusien opetustapojen mukaan. Hanna Kärsämä

– Se on niin monenlainen sillisalaatti, miten tämän seurakunnan kirkoissa pidetään rippikoulua. Jokaisella on omat erityispiirteensä, mutta en näe tarpeelliseksi yksilöidä sitä, pohtii nuorisotyönohjaaja Markku Lahtinen Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta.

Uusi suunnitelma voi lisätä rippikoulujen eroja ainakin sen suhteen, miten nuori otetaan keskiöön ja miten uusi teknologia, älylaitteet ja erilaiset sovellukset otetaan mukaan opetukseen. Seurakuntien mukaan rippikoulujen ei kuitenkaan tarvitse olla keskenään samanlaisia.

– Ehkä tämä suunnitelma myös haastaa työntekijöitä keskustelemaan keskenään, että löydettäisiin niitä yhteisiä ja erilaisia toimintamalleja. Siihenhän ei voida ikinä päästä, että rippikoulut olisivat tismalleen toistensa kaltaisia, koska sen vetäjät ja osallistujat tekevät rippikoulun, Kärsämä huomauttaa.

Aikaa vastaavaksi

Tuoreimmassa rippikoulu-uudistuksessa on kyse päivittämisestä. Kun toimintaympäristö on muuttunut teknologisen kehittymisen ja monikulttuuristumisen myötä, halutaan rippikoulu sitä vastaavaksi.

Uudistamisen taustalla on rippikoulun päivittäminen toimintaympäristöön. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että älylaitteet otetaan entistä enemmän mukaan oppitunneille. Toni Pitkänen / Yle

Seurakunnissa koetaan, että nyt hyväksytty suunnitelma on päivitys 16 vuoden takaiseen suunnitelmaan.

– Edellinen oli paljon enemmän uudistus. Tämä on ehkä enemmänkin päivittämistä, pohtii Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

Uudistuksen myötä älylaitteet halutaan suurempaan rooliin rippikoulujen opetuksessa. Osassa rippikouluja niitä jo käytetään automaattisesti osana opetusta, osassa ei juurikaan. Asia on hyvin työntekijäkohtainen. Esimeriksi Kuopion seurakuntayhtymän rippikouluissa älylaitteet ovat aktiivisessa käytössä.

– Kyllä meillä Kokkolassa niitä käytetään, mutta ei ehkä kaikista suurimmalla volyymilla. Siihen varmaan pitää antaa lisäopetusta, myöntää puolestaan Markku Malinen.

35 vuotta sitten oltiin kiinni tietyissä oppitunneissa. Puhuttiin synnistä, kuolemasta ja elämän epäreiluudesta Anna-Leena Häkkinen

Suunnitelman mukaan rippikouluissa pitää jatkossa myös tulla esiin paremmin vuorovaikutus erilaisten kulttuurien kanssa.

Haaste työntekijöille

Rippikoulu-uudistusta voisi luonnehtia eräänlaiseksi haasteeksi seurakuntien rippikoulutyöstä vastaaville. Osalta se vaatii uuden opettelua ja persoonan mukaan laittamista.

Uudistus haastaa seurakunnan työntekijät ottamaan nuoret paremmin keskiöön. Tähän ei ole annettu selkeää toimintamallia, vaan asia jää seurakuntien ratkaistavaksi. Toni Pitkänen / Yle

– Totta kai se vaatii työtä. Joskus voi ajatella, että paljon helpompaa olisi vain itse päättää ja mennä kuten aina ennen, huomauttaa Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

35 vuoden ajan rippikoulutyötä tehnyt Oulun seurakunnan pappi Anna-Leena Häkkinen puolestaan kokee, että rippikoulutyössäkin mennään koko ajan helpompaan suuntaan. Häkkinen on ottanut jokaisen uudistuksen ilolla vastaan.

– 35 vuotta sitten oltiin kiinni tietyissä oppitunneissa. Puhuttiin synnistä, kuolemasta ja elämän epäreiluudesta. Oppitunti oli oppitunti. Tässä ollaan kokonaisuutta hahmottamassa ja ollaan ehdottomasti menossa parempaan suuntaan, Häkkinen summaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sudanilaislähtöinen Zebeida Laun kotiutui, koska päätti niin: "Älä odota, että toiset tekevät – mene itse eteenpäin"

2017, Kesäkuu 18 - 09:55

Tyhjän luokkahuoneen lattia alkaa vähä vähältä kiiltää Zebeida Laun käsittelyssä. Koulut ovat hiljentyneet kesälomaksi, ja luokkahuoneet ehostetaan syksyä varten. Sudanilaistaustainen Laun on ollut Kokkolan kaupungilla siivoojana nyt yli kymmenen vuotta.

Hän muistelee aikaa 16 vuoden takaa. Hän haki miehensä ja kolmen pienen lapsensa kanssa YK:lta turvapaikkaa. He asuivat Egyptissä pakolaisleirillä kaksi vuotta, ja siellä heille kerrottiin ensimmäistä kertaa Suomesta.

Viikonloppuisin täällä näkee vain muutamia ihmisiä ulkoiluttamassa koiriaan. Mutta nykyään tykkään itsekin tästä rauhasta. Zebeida Laun

– En ollut koskaan kuullutkaan Suomesta. Olimme toivoneet, että pääsisimme Amerikkaan, Australiaan tai Kanadaan, koska olin kuullut, että monet muut olivat saaneet sieltä turvallisen elämän. Aluksi sanoin, että eeeen minä halua mennä Suomeen. Mieheni sanoi, että mehän kaipaamme turvallista paikkaa, eikä Egypti ole sellainen. Sanoin: Okei, mennään ja katsotaan, mitä tapahtuu, Zebeida Laun hymyilee.

Heille oli kiintiöpaikka Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa. Se oli perheelle hyppy tuntemattomaan. Egyptin ihmisvilinän ja hälinän vaihtuminen pienen kaupungin rauhalliseen elämään oli kieltämättä Launin perheelle hämmästys.

Haluan näyttää suomalaisille, että Kokkola on minun kotini. Jos joku sanoo, että on syntynyt täällä, voin sanoa, että niin olen minäkin. Zebeida Laun

– Kun saavuimme Kruunupyyn lentokentälle ja lähdimme ajamaan sieltä Kokkolaan, näin vain metsää. Mietin, että missä kaikki talot ovat ja missä on se kaupunki. Kokkola on pieni paikka, ja viikonloppuisin täällä näkee vain muutamia ihmisiä ulkoiluttamassa koiriaan. Mutta nykyään tykkään itsekin tästä rauhasta, Laun sanoo silmät loistaen.

"Ole kuin suomalainen"

Zebeida Launin perheeseen syntyi Kokkolassa vielä kaksi lasta. Perhe on juurtunut Kokkolaan, eikä Zebeida ole koskaan ajatellutkaan muuttavansa muualle.

– Haluan asua Kokkolassa, koska YK on tuonut minut suoraan tänne – se on silloin minun paikkani. Haluan näyttää suomalaisille, että Kokkola on minun kotini. Jos joku sanoo, että on syntynyt täällä, voin sanoa, että niin olen minäkin, Zebeida Laun nauraa.

Kun suomalaiset menevät aamulla töihin, pitää herätä heidän kanssaan ja mennä töihin. Zebeida Laun

Zebeida nauraa paljon, se kuvastaa hänen elämänasennettaan.

Viidessä vuodessa hän opiskeli suomen kielen ja ammatin, ja pääsi töihin siivoojaksi. Hänen mielestään kotoutuminen vaatii omaa aktiivisuutta, uskallusta ja hihojen käärimistä. Paras tapa on olla kuin oma naapurisi, Zebeida sanoo.

– Suomalaiselle pitää näyttää, että on ahkera ja että osaa saman kuin he. Kun suomalaiset menevät aamulla töihin, pitää herätä heidän kanssaan ja mennä töihin. Sen takia olen tyytyväinen, että olen ahkera. Vaikka minulla oli tänne tullessa pienet lapset, suoritin koulutuksen ja sain heti työpaikan.

Entistä usempi pakolainen jää sijoituspaikkakunnalle

Yhä useampi kiintiöpakolainen on jäänyt Zebeida Launin tavoin asumaan Kokkolan seudulle. Vielä parikymmentä vuotta sitten suuri osa pakolaisista muutti jopa kesken kotouttamisen Etelä-Suomeen, mutta nyt tilanne on toinen. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat kaupungit houkuttelevat pakolaisia. Esimerkiksi Seinäjoelle on muodostunut pieni myanmarilaisten yhteisö, joka kerää muuttajia myös muualta Suomesta.

Juha Kemppainen / Yle

Kokkolan ulkomaalaistoimiston toiminnanohjaaja Pirkko Kivistö arvioi, että muutokseen ovat syynä entistä paremmat opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet sekä suuremmat maahanmuuttajaryhmät.

Zebeida Laun on juurtunut Kokkolaan osittain työn ansiosta. Myös seurakunta on auttanut.

– Ulkomaalaistoimisto ei voi edes lain mukaan auttaa kaikessa, ja TE-toimisto auttaa työaikana, mutta seurakunnasta olen saanut apua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. He tukivat minua varsinkin silloin, kun minulla ei ollut vielä työpaikkaa.

Suomalainen ei onneksi koskaan sano, että sinä sanoit väärin. He sanovat vain: "Hyvä, että yrität". Zebeida Laun

Laun tekee myös vapaaehtoistyötä. Kun paikkakunnalle tulee uusia pakolaisia, hän auttaa sen, minkä osaa – ja yksi tärkeä asia, minkä Laun voi antaa, ovat hänen omat kokemuksensa.

– Jos olet etäinen ja varovainen, on vaikea päästä mukaan suomalaiseen yhteisöön, koska suomalaiset ovat varovaisia. Yritän aina sanoa tänne tuleville, että menkää vain. Vaikka kieli on vaikeaa, yrittäkää puhua. Suomalainen ei onneksi koskaan sano, että sinä sanoit väärin. He sanovat vain: "Hyvä, että yrität". Se antaa sinulle voimaa. Älä odota, että toiset tekevät. Mene itse eteenpäin, Laun sanoo tiukkaan sävyyn.

Sitten hän tarttuu siivouskärryyn ja siirtyy liikuntasaliin. Vuorossa on ikkunoiden pesu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rakkaus syttyi rundilla – 25 vuotta myöhemmin Jari ja Tiina ajavat yhä yhdessä, samanlaisella vihreällä Escortilla

2017, Kesäkuu 16 - 14:30

Tiina näki Jarin ensimmäistä kertaa kassajonossa. Kaverin kanssa suhistiin, että onpa hyvännäköisiä miehiä – minkähänlainen auto niillä on.

Mutta varsinainen kiitos jatkosta kuuluu Kokkolan rundille eli korttelirallille, joka oli nuorison tärkeä kokoontumispaikka tuolloin 80-luvun loppupuolella ja vielä pitkälle 90-luvullekin. Iltaisin liikkeellä oli korttelin, parin alueella satoja nuoria, juhlapäivinä enemmänkin. Porukkaa tuli myös pitkin maakuntaa.

Rundilla Tiina Paasila ja Jari Annala kavereineen tunnistivat rundilla toisensa kassajonosta, ja alkoi kuvioon kuuluva: tööttäily, perässä ajaminen ja huomionhaku. Jossain vaiheessa Jari siirtyi Tiinan autoon, ja neljä kuukautta ajeltiin ihan kavereina, kunnes löytyi jotain muutakin: rakkaus. Yhdessä he alkoivat olla vuonna 1992. Yhdessä he ovat yhä.

– Moni on löytänyt toisensa rundilla, meilläkin on sellaisia tuttavapariskuntia. Ja ovat yhdessä pysyneetkin, sanovat Jari ja Tiina Annala.

Pariskunta vietti aikaa rundilla vuoteen 1996 asti, ja seuraavana vuonna syntyi ensimmäinen lapsi. Nyt takana on 20 vuotta naimisissa, ja kotona kaksi poikaa.

Perjantaina alettiin puhua, mitä pannaan rundille päälle. Perjantai- ja lauantai-illat oltiin rundilla ja maanantaina puhuttiin rundista. Jari ja Tiina Annala

Tiinan ensimmäinen muisto rundista on jo 11 ikävuoden kieppeiltä. Hyvän ystävän isosisko oli kertonut mahtavia tarinoita meiningistä, ja tyttöjen oli aivan pakko lähteä katsomaan, miltä siellä näytti.

– Aika pian kuului kommentti, että eiköhän teidän aika ole tuossa joskus parin vuoden päästä, muistelee Tiina.

Se olikin Annaloiden mukaan yksi rundin peruspiirteitä: toisista huolehdittiin. Liian nuorille kerrottiin, että kannattaa kasvaa kotona vielä hetki. Jos joku oli liian humalassa, häntä ei jätetty oman onnensa nojaan.

Rundi oli Annaloille ja monelle muulle sama kuin viikonloppu.

– Perjantaina alettiin puhua, mitä pannaan rundille päälle. Perjantai- ja lauantai-illat oltiin rundilla ja maanantaina puhuttiin rundista.

Tärkeintä olivat kaverit. Aina rundille lähtiessään tiesi, että siellä on joku. Toki silloinkin oli nuorisotaloja ja esimerkiksi urheilutalon disko oli suosittu.

– Niissä saatettiin olla ensin. Sitten lähdettiin rundille, tiivistää Jari.

Vaikka kännyköillä ei tuolloin nuoria tavoitettukaan, kortteliralli oli toimiva napanuora. Kun kotona sanoi menevänsä rundille, vanhemmat tiesivät, missä jälkikasvu on. Muutaman korttelin tarkkuudella.

– Ja kaikista säännöistä yritti aina pitää kiinni viimeiseen asti: olisi ollut niin karmea rangaistus, jos ei olisi päässyt rundille, sanoo Tiina.

Perheen viikonloppureissujen lähtökin tingittiin lauantaiaamuun, että edes toinen ilta pelastuisi.

Jari ja Tiina Annala suutelevat Naakkapuistossa, joka oli olennainen osa Kokkolan rundiaikoja.Sari Vähäsarja / Yle

Kortteliralli on kulkenut Kokkolassakin useampaa reittiä. 80-luvun lopun reitti kiersi niin sanottua Naakkapuistoa ja sisälsi tietysti paljon istumapaikkoja, myös ne kenkäkaupan ikkunalaudat, joilla istui kymmenittäin nuoria ja joita kutsuttiin suorasukaisesti lihatiskiksi. Puistossa oli pitkä rivi penkkejä aidan varrella.

– Juotiin olutta, vislailtiin ja huudeltiin ja otettiin tuttuja tyttöjä kyytiin, kuvaa Jari Annala menoa auton sisältä.

– Tunneksä noita? Mää en? Mennäänkö silti kyytiin? muistelee Tiina supinaa. Farmarijenkin taakse sulloutui niin paljon nuoria kuin mahtui.

Yleensä autoissa oli aina hyvä fiilis. Tiina muistaa vain hyvin harvoja kertomuksia siitä, että joku olisi ruvennut lääppimään niin, että oli paras hypätä kyydistä.

Tietysti rundilla tai kaupungilla rundin aikaan tapahtui muutakin: esimerkiksi eri asuinaluiden porukat ottivat usein mittaa toisistaan, ja muutenkin meno yltyi välillä rähinäksi:

– Kyllä makasiinin takana usein lätty lätisi, se oli pahin paikka.

Itse rundilla ei silti Annaloiden mukaan tarvinnut koskaan pelätä. Ilkivaltaakin he sanovat nähneensä vähän suhteessa väkimäärään. Poliisikin kiersi noihin aikoihin jalkapatissa rundilla olevien keskellä.

Annaloiden kesäauto on samanlainen vihreä Escort, jolla he nuorempina ajelivat rundia.Sari Vähäsarja / Yle

Oikeastaan rundi ei ole koskaan kadonnut Annaloiden elämästä. He ajelevat yhä, nyt jopa samanlaisella, kunnostetulla vihreällä Escortilla kuin aikanaan. Se on fiilistelyyn hankittu kesäauto.

– Karmeahan sillä on ajaa, mutta on se ihana, nauraa Jari.

Kotona fiilistelyyn kuuluu ysärimusiikki: Dr. Alban, Movetron, Mr. President. Ja tietysti kasarirokki.

Lauantaina Annalat eivät ajele kaksin, sillä he ovat järjestäneet Kokkolaan rundin nostalgiahengessä. Viime vuonna ajettiin ensi kertaa, ja kortteli oli tukossa heti. Nyt on varauduttu ottamaan käyttöön isompi alue.

Vaikka tapahtuman elvyttäminen on pariskunnasta hienoa, rundi ei heidän mielestään voi enää toimia Kokkolassa sellaisena kuin se aikanaan oli. Keskusta-ajamista on rajoitettu liikaa, ja nuoriso siirtynyt ajelemaan merenrantaan Meripuistoon.

– Sitten ihmetellään, kun keskusta on tyhjä, sanoo Tiina.

Omat lapsensa Jari ja Tiina päästäisivät rundille mielellään, jos sellainen olisi. Esikoinen pääsee nyt kokemaan tunnelmaa kesäkuun rundi-illassa, vanhempiensa kuskina.

Nostalgiarundi kesän alkuun ja loppuun olisikin Annaloiden mielestä hyvä ajatus. Sitä useammin kokoontuminen söisi jo hommalta merkitystä. Paitsi että Annaloilta rundin merkitys tuskin katoaa koskaan:

– Me ollaan ikuisia rundaajia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pietarsaari askeleen lähempänä bioetanolitehdasta: yva ei aseta esteitä

2017, Kesäkuu 16 - 13:42

Suunnitelmat St1:n bioetanolitehtaan saamiseksi Pietarsaareen etenevät. Alholman teollisuusalueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi, eikä se estä bioetanolitehtaaan sijoittamista alueelle.

Pietarsaaresta on lisäksi hyvät liikenneyhteydet, sopivia liikekumppaneita, riittävästi raaka-ainetta ja lähellä oleva satama, arvioi kaupunginjohtaja Kristina Stenman.

St1 päättää 140 miljoonan euron bioetanolitehtaan sijoituspaikasta joulukuussa. Yrityksen kehitysjohtaja Patrick Pitkänen pitää Pietarsaaren mahdollisuuksia hyvinä. Bioetanolitehtaasta kilpailevat Pietarsaaren lisäksi Kajaani ja norjalainen paikkakunta.

Tehdas olisi suurin Suomessa pelkästään bioetanolia tuottava laitos tähän mennessä. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Toholammin teurastamon tulipalo oli kova isku koko lammastuotannolle

2017, Kesäkuu 16 - 06:50

Polson lammasteurastamon tulipalo Keski-Pohjanmaalla Toholammin Sykäräisissä on kova isku lammastuotannolle. Rakennus tuhoutui tulipalossa torstaina. Henkilö- ja eläinvahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Lampurit ottivat uutisen vastaan tyrmistyneinä.

– Kyllähän se shokkiuutinen oli, kun siitä kuuli. Lampurit ovat soitelleet keskenään ja ihmetelleet, mitä on oikein tapahtunut, sanoo Keski-Pohjanmaan lammaskerhon puheenjohtaja Taisto Jylhä.

Suuri menetys erityisesti pohjalaismaakunnille

Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtajan Petri Leinosen mukaan Polson lammasteurastamolla on ollut todella tärkeä asema lampaanlihan tuotannossa myös lähialueen ulkopuolella.

– Varsinkin Keski-, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalle tämä on tosi suuri isku, Leinonen toteaa ja lisää, että Polson lammasteurastamo on ollut aktiivisesti mukana myös alan yrittäjien yhteistyössä.

Koko maassa lammastuotanto on lähes täysin pienten teurastamoiden varassa. Keski-Pohjanmaan lammaskerhon puheenjohtajan Taisto Jylhän mukaan teurastustoiminnan keskeytyminen Sykäräisissä onkin alalle suuri menetys.

Se näkyy erityisesti syksyllä, kun tämän vuoden karitsat päätyisivät teurastukseen. Jylhä ei osaa vielä arvioida, mihin aiemmin Polsossa teurastetut lampaat jatkossa päätyvät teurastettavaksi.

Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinonen arvioi, että monen lampaan matka teurastettavaksi voi kasvaa jopa 200 kilometriä.

Polson Lammas Oy on perustettu kymmenisen vuotta sitten. Viime vuosina yritys on teurastanut vuodessa noin 3500 lammasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teurastamo tuhoutui täysin tulipalossa Toholammilla

2017, Kesäkuu 15 - 13:20

Polson lammasteurastamo on tuhoutunut Keski-Pohjanmaalla Toholammin Sykäräisissä. Palokunta sai hälytyksen palopaikalle yhdentoista jälkeen.

Palon syttymishetkellä tiloissa oli yksi henkilö, mutta hän pääsi pois vahingoittumattomana. Päivystävän palomestarin Jyri Jäntin mukaan teurastamossa oli muutama sata kiloa lihaa sekä nahkoja.

Palon leviämisvaaraa ei ollut, eivätkä muut rakennukset tai ihmiset olleet vaarassa. Syttymissyystä ei ole vielä tietoa.

Sammutustyöt ovat edelleen käynnissä. Yksiköitä hälytettiin paikalle Toholammilta, Kaustiselta, Kannuksesta ja Lestijärveltä.

Yle Uutisgrafiikka

Polson lammasteurastamo on toiminut Toholammin Sykäräisessä kymmenen vuotta, ja sitä laajennettiin vuosi sitten. Teurastamo palvelee Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lampoloita. Sykäräisissä teurastetaan vuosittain noin 3 500 lammasta.

Polson teurastamossa on alle kymmenen työntekijää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sokeuteen varautuva maanviljelijä polkee Jäämerelle vielä kun voi

2017, Kesäkuu 15 - 10:10

Sadan lehmän maitotilalla on kiireiset ajat. Sukutilan isäntä Heikki Mäkelä pukeutuu aamulla työhaalariin, mutta iltaisin alkaa hänen oma aikansa. Silloin Mäkelä vetää päällensä pyöräilytrikoot ja kypärän ja nousee maantiepyöränsä selkään.

Mäkelä harjoittelee heinäkuuta varten: silloin viljelijällä on edessään tuhat kilometriä polkemista Perhosta Jäämerelle.

Heikki Mäkelä aikoo toteuttaa unelmansa voimia koettelevasta matkasta ennen kuin se on myöhäistä.

Maitotilan työt pitävät Heikki Mäkelän kiireisenä.Kalle Niskala / Yle

– Minun näköni huononee jatkuvasti, ja olen jo vuosikaudet miettinyt, että jossain vaiheessa haluan tehdä jotain itse, jota voin muistella vanhana keinutuolissa. Kukaan ei tiedä, onko viimeiset hetket lähteä matkalle, mutta nyt se on ainakin vielä mahdollista.

Mäkelällä on perinnöllinen ja synnynnäinen silmäsairaus tarkan näön alueella. Se etenee, ja näkö heikkenee koko ajan. Kukaan ei osaa sanoa, sokeutuuko hän jossain vaiheessa kokonaan, mutta siihen Mäkelä on varautunut.

Kukaan ei tiedä, onko viimeiset hetket lähteä matkalle, mutta nyt se on ainakin vielä mahdollista. Heikki Mäkelä, Perho

Arjessa hän tarvitsee muiden apua, muun muassa siksi, ettei hänellä ole silmäsairautensa takia ajokorttia. Se onkin yksi syy, miksi hän haluaa haastaa itsensä lähtemään tuhannen kilometrin taipaleelle.

– Alunperin se lähti jotenkin tällaisesta itsekkäästäkin ajatuksesta, että haluan itse, omin avuin tehdä jonkun asian. Samalla haluan tuoda julki elämänasennetta, että ei pidä lannistua vaikka olisi joitain rajoitteita. Ihminen pystyy tekemään monia asioita, joita muut epäilevät, Mäkelä sanoo.

Liikennemerkit ja opasteet sokea piste

Heikki Mäkelä pyöräilee 10–15 tuntia viikossa. Heinäkuussa tuhat kilometriä on tarkoitus taittaa viikossa, mikä tarkoittaa, että Mäkelä ajaa yhtä lepopäivää lukuun ottamatta joka päivä. Päiväetapit ovat pääsääntöisesti yli sata kilometriä. Pisin osuus on alussa Perhosta Oulaisiin 163 kilometriä.

– Paras vinkki, minkä olen saanut, on maltti. Minulle kerrottiin, että aja ensimmäiset 500 kilometriä niin hitaasti, että tympäisee koko ajan. Se on sitten mukavampi viidensadan jälkeen kiristää vauhtia kuin todeta alkumatkasta, että nyt on keho niin krampissa, ettei pääse mihinkään, Mäkelä hymyilee, vaikka vakavissaan onkin. Sen takia Mäkelä ei aio polkea jotain tiettyä nopeutta, vaan seuraa sykettään.

Kalle Niskala / Yle Aja ensimmäiset 500 kilometriä niin hitaasti, että tympäisee koko ajan. Heikki Mäkelän saama neuvo

Mäkelä ei näe sairautensa takia oikeastaan mitään, mikä vaatii tarkkaa näköä.

– Minulla jää näkemättä liikennemerkit, opasteet ja tiennimet eli vierailla alueilla liikkuminen on vaikeaa. Tutussa ympäristössä, missä on elämänsä liikkunut, voi liikkua, vaikkei näekään tienviittoja.

Heikki Mäkelällä on tallella vielä yleisliikkumisnäkö. Sen varassa hän uskaltautuu pitkälle matkalle muun liikenteen sekaan.

– Kuulo on minulle erittäin tärkeä elementti: kun kuulee muun liikenteen, tietää, milloin tulee autoja. Liikenteessä pitää tehdä itsensä näkyväksi värikkäillä vaatteilla, eikä saa tehdä mitään typeriä tien ylityksiä, Mäkelä luettelee. Samaan hengenvetoon hän esittää autoilijoille toiveen, että he ohittaisivat pyöräilijän riittävän kaukaa.

– Joskus auto tulee niin läheltä, että melkein hiha lähtee mukana.

Reitti Altaan on Mäkelälle periaatteessa tuttu, sillä hän on käynyt siellä lukuisia kertoja, mutta vain auton kyydissä. Tällä kertaa moottoritiet pitää siis kiertää, mikä tarkoittaa oudommille reiteille joutumista. Sen takia esimerkiksi Oulun läpi kulkiessaan Mäkelällä on edessään opaspyöräilijä, jota hän voi seurata.

Kalle Niskala / Yle Vammaisuus ei ole este, vaikka moni niin luulee

Heikki Mäkelä on maatalousyrittäjä – vammaisuudestaan huolimatta. Häntä on ruvennut mietityttämään se, miksi niin moni vammainen itse ja myös ulkopuoliset ajattelevat, ettei vammainen ihminen voisi tehdä mitä vain, kuten olla yrittäjä. Hän haluaa olla esimerkkinä siitä, että kannattaa ainakin kokeilla.

Jotenkin olen elänyt sen jo monta kertaa mielessäni, että kun tulen Norjan Altaan ja menen Jäämereen uimaan. Se on sitten piste i:iin päälle. Heikki Mäkelä

– Suurimmat rajoitteet ovat korvien välissä, niin terveillä kuin jollain tavalla rajoitteisilla. Jokainen pystyy tekemään uskomattomia suorituksia, jos vain uskoo ihteensä, eikä lannistu – eikä jää vain sohvalle makaamaan ja syömään sipsiä. Yllättävän moneen ihmisestä on, jos vain uskoa riittää.

Heikki Mäkelä on sitä mieltä, että palkinto on sitä makeampi, mitä enemmän on haastanut itseään.

– Jotenkin olen elänyt jo monta kertaa mielessäni sen, kun tulen Norjan Altaan ja menen Jäämereen uimaan. Se on sitten piste iin päälle. Sitä kohti mennään, Mäkelä hymyilee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maaseudun perussuomalainen etsii uutta poliittista kotia – "Sellainen ailahdus syntyi jo rinnassa"

2017, Kesäkuu 14 - 09:20

Kansanedustajaehdokkaanakin ollut veteliläinen Vuokko Lahti suree monen maaseudun asukkaan puolesta perussuomalaisten muuttumista. Perussuomalaiset oli aikanaan se puolue, jossa Lahti koki voivansa tehdä töitä heidän hyväkseen. Perhonjokilaaksosta Keski-Pohjanmaalla tulikin yksi puolueen vankkoja kannatusalueita: esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaiset saivat Kaustisella 37 prosenttia äänistä ja Vetelissä 28.

– Täällä on ihmisiä, jotka ovat tehneet töitä vuosikymmeniä SMP:n pohjalta, nähneet sen kitkerän lopun ja perustaneet uuden puolueen, ja se on ollut jotenkin niin meitä, sanoo Lahti.

Hän uskoo, että monen mielestä tuo työ meni hukkaan yhdessä viikonlopussa. Tietysti on niitäkin, joiden mielestä työn pitää jatkua. Ja niitä, jotka tulevat mukaan uuden linjan ansiosta.

Vaihtoehto keskustalle

Lahti valitsi perussuomalaiset aikanaan, koska koki puolueen hyväksi vaihtoehdoksi keskustalle. Hän uskoi sen hoitavan maaseudun ihmisten hätää ja pettymystä. Vetelissä perussuomalaiset oli hänen mukaansa aito vaihtoehto, jolla oli sananvaltaa ja takanaan hyvää asiapolitiikkaa.

– Konservatiiviset arvot, perinteiden kunnioitus, maaseudun puolesta ja kuitenkin pieni anarkismi mukana. Pieni.

Muutosta tapahtui jo 2011 eduskuntavaaleissa. Ensimmäinen jytky oli vaihtoehtoa keskustalle, ja maaseudun ääni kanavoitui. Nuiva rintama sai kuitenkin läpi myös halla-aholaisia.

Viimeistään asiat muuttuivat vuonna 2015, kun isot turvapaikanhakijamäärät ja Euroopan kehitys toivat puolueen riveihin niin paljon yhteiskuntaan pettyneitä, että touhu lähti Lahden mukaan lapasesta.

Se ei ollut enää mun perussuomalaisuutta Vuokko Lahti, entinen perussuomalainen

Lahti sanoo, että nuiva asenne maahanmuuttajiin ja pakolaisiin alkoi näkyä paikallisesti jo aiemmin. Hän päätti silti kestää valtuustokauden loppuun. Sitten tuli tilaisuuksia, jotka vetivät puolueen mainetta ja Vuokkoa sen mukana sellaiseen suuntaan, ettei hän voinut enää seistä rivissä.

– Se ei ollut enää mun perussuomalaisuutta.

Vuokko Lahti puolusti omassa kunnassaan pakolaisten ja pienessä määrin jopa turvapaikanhakijoiden ottamista "ainoana perussuomalaisena suvakkina", ja hänen perheensä koki sen vuoksi kovia.

– Niitä piirteitä pelkään nyt todellakin valtakunnallisesti.

Onko tulevaisuuden puolue jotain muuta kuin puolue?

Lahti erosi perussuomalaisista jo keväällä, protestiksi näyttävästi. Hän sanoo tietävänsä monia, jotka ovat joko lakanneet toimimasta aktiivisesti tai jättäneet vain hiljaa jäsenmaksun maksamatta.

Eropäätös oli kipeä, haikea ja raskas, mutta olo myös valtavan helpottunut. Puolue oli muuttunut vuosien varrella niiin rajusti, ettei Vuokko voinut omien sanojensa mukaan katsoa itseään enää peilistä. Nyt hän kokee voivansa olla taas oma itsensä eikä hän enää värity toisten mielipiteiden kautta.

Silti Lahti kokee kodittomuuden tunnetta: mikään puolue ei istu omiin ajatuksiin. Keskusta on hänelle liian iso ja vahva valtapuolue, sillä Lahti on halunnut olla aina altavastaajan puolella.

Vuokko Lahti on miettinyt jopa sitä, halutaanko enää liittyä puolueisiin. Vai olisiko tämä oikea aika joidenkin asioiden liikkeille, sellaisten kuin Vetelissä kyläkouluasioiden jälkimainingeissa syntyneen Pro Vetelin tai Pietarsaaressa aktiivisen Pro Pietarsaaren? Vai voisiko parhaiten vaikuttaa tavallisena kansalaisena pitämällä vain kovaa ääntä.

– Sekin on tärkeää: että on yksittäisiä ihmisiä, jotka uskaltavat, sanoo Lahti.

Jos tiistaina syntyneen eduskuntaryhmän Uuden vaihtoehdon pohjalta rakentuisi uusi puolue, se voisi olla myös Lahden vaihtoehto.

– Sellainen ailahdus syntyi rinnassa...

Soinin ei puoluetta tarvitse perustaa, hän on antanut politiikalle jo niin paljon, että voi halutessaan elää jo tavallista elämää, sanoo Vuokko Lahti. Mutta maltillisten henkilöiden perussuomalainen puolue, jolla on sopiva ohjelma, sille olisi kysyntää:

– Jos minä en sitä tarvitse, on varmasti ihmisiä jotka tarvitsevat, sanoo Lahti.

Maahanmuutto ei ole kaikkialla mikään iso asia

Hän on yhä myös "ihan hirveän surullinen" puolueesta luopumisestaan. Puolueohjelman takana hän voisi yhä seistä, mutta ihmisten käytös ei ole enää samaa.

Hän pelkää puolueen taustalla olevaa, hallitsematonta voimaa.

– Pelkään, ettei sellaista arvojohtamista tai auktoriteettia löydy, että saataisiin se massa pidettyä aisoissa.

Lahti sanoo, ettei maahanmuuttokriittisyys esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ole mikään iso juttu. Isoissa kaupungeissa voi toki olla toisin. Maahanmuuttokriittisyys on osa puoluetta, ja töitä on tehty, jotta hallitsematon maahanmuutto saatiin hallintaan, sanoo Lahti. Se on tehtävä hänen mukaansa eleettömästi taustalta, neuvotellen ja sovittelevasti. Ei uhoten tai öykkäröiden.

Putoaminen hallituksesta herätti Lahdessa paljon ja monenlaisia ajatuksia. Kenttäväki valitsi Halla-ahon, ja muut tekivät omia ratkaisujaan. Lahti ymmärtää kenttää, mutta myös sen, että Suomessa toimitaan pelisääntöjen mukaan. Nyt mukana on piirteitä, jotka eivät niitä täytä.

Kuten ihailemansa Timo Soini hänen mukaansa voisi sanoa: Sitä saa mitä tilaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Professori Tuula Putus: Kokkolan Länsipuiston koulun sisäilmaongelma yksi maan pahimmista tänä vuonna

2017, Kesäkuu 14 - 08:36

Kokkolalaisen Länsipuiston koulun sisäilmaongelmat ovat osoittautumassa pelättyä pahemmiksi. Tänä keväänä tehdyn seurantakyselyn perusteella koulun tilanne on vakava: koulussa työskentelevien oireet ole helpottaneet, vaikka koulua on remontoitu useaan otteeseen.

Pahin tilanne on koulun alimmissa kerroksissa opiskelevilla yläkoululaisilla. Oirekyselyyn vastanneiden 94 yläkoulun oppilaan terveydentila on hälyttävän huono, oireita ja infektioita on paljon, osan oireet ovat kroonistuneet, toistuvat usein ja moni tarvitsee jatkuvaa lääkitystä.

Lukiolaisista sisäilman aiheuttamia haittoja kokivat kaikki yli 200 kyselyyn vastannutta Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijaa. Oireita oli yli puolella. Henkilökunnasta yli puolet kokee terveyteen tai viihtyvyyteen liittyviä haittoja huonon sisäilman vuoksi. Heillä on muun muassa käheyttä, alempien hengitysteiden oireita, silmä- ja iho-oireita ja väsymystä.

– Koulusta on löydetty mikrobeja, erityisesti alapohjasta. Alapohjarakenteissa on vaurioita, ja eniten oireilevat oppilaat käyvät koulua alimmissa kerroksissa. Ylemmissä kerroksissa tilanne on hieman parempi, mutta ei hyväksyttävällä tasolla, sanoo tutkimuksen tehnyt työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

"Epätavallinen tilanne"

Tuula Putus pitää Länsipuiston koulun sisäilmaongelmaa yhtenä pahimmista, mitä Suomessa on tullut tänä vuonna vastaan.

– Oppilailla on selvästi samanikäisiä enemmän astmaa ja infektiosairauksia, lääkärissä käyntejä ja hoidon tarvetta. Kaikki meidän mittarimme näyttävät, että kysymys on epätavallisesta tilanteesta, Putus toteaa.

Oirekyselyn perusteella sairastumisen vaaraa ja todennäköisyyttä mittaava terveysriski on oppilaiden kohdalla arvioitu sietämättömäksi, koska moni on jo sairastunut pysyvästi. Henkilökunnan riski on kohonnut.

– Länsipuistossa on tehty korjausyrityksiä, avattu rakenteita, otettu näytteitä ja yritetty tehostaa ilmanvaihtoa. Tehdyt toimet eivät ainakaan vielä näytä auttavan. Tarvitaan lisää toimenpiteitä, eikä ole hyvä pitää lapsia siellä korjausten keskellä. Kaupunki joutuu tästä vetämään omat johtopäätöksensä, Putus toteaa.

Länsipuiston koulussa on vajaa 800 yläkoulun ja Kokkolan suomalaisen lukion oppilasta ja 50 henkilökuntaan kuuluvaa. Oirekyselyyn heistä vastasi runsaat 330. Vertailuun on käytetty edellistä kyselyä ja muita suomalaisia kouluaineistoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teitkö kesälistan? Kohtuullisuusprofessori neuvoo pitämään sen lyhyenä: "Jos on pitkä lista unelmia, niin stressin puolellehan se kippaa"

2017, Kesäkuu 14 - 07:25

Summer bucket listit eli listat kesällä toteutettavista mukavista asioista saavat armon kokkolalaiselta kohtuullisuusprofessorilta. Kunhan lista pysyy lyhyenä.

Kasvatustieteilijä ja Jyväskylän yliopiston professori Juha T. Hakala on tullut tunnetuksi muun muassa filosofiastaan kehottaa ihmisiä kohtuullisuuteen. Hän ihmettelee myös tuoreimmassa kirjassaan, miksi kohtuus ei riitä.

Hakala suhtautuukin yleisesti ottaen epäillen niin sanottuihin to do -listoihin eli työlistoihin.

– Kun työelämä on jatkuvaa to do -orientaatiota, en oikein haluaisi, että tällainen ajattelu leviäisi myös vapaa-aikaan. Erityisesti kesällä olisi ladattava akkuja, levättävä ja suorastaan voimaannuttava.

Hän myöntää kuitenkin, että ihmiset ovat kovin erilaisia, ja toiset voivat jopa stressaantua siitä, että ei ole tavoitteita.

Summer bucket listeihin, joissa ihmiset luettelevat unelmiaan kesän ajalle, Hakala suhtautuu hieman suopeammin kuin arjen työlistoihin.

– Unelmia täytyy sentään olla. Jos on aina halunnut käydä Lofooteilla, eikä ole koskaan saanut sitä aikaiseksi, niin kai asiasta on hyvä päättää. Ettei sitten joskus tule mieleen se harmitus, etten ehtinyt käydä edes Lofooteilla.

Mutta tarkkana pitää olla:

– Jos on pitkä lista unelmia toteutettavana, niin stressin puolellehan se kippaa. Elämä ja sen hallinta on tarkkaa puuhaa.

Onnistunut lista, jos sellaisen haluaa tehdä, on Hakalan mukaan lyhyt. Kohtuullisuusprofessori on itsekin tehnyt tälle kesällä listan – poikkeuksellisesti, hän korostaa. "Voimaannuttaviin kesäunelmiin" kuuluu kalareissu Pohjois-Ruotsiin. Toinen merkintä näyttää jo enemmän to do -asialta, mutta Hakala löytää sille oman kategorian:

– Sen voi hyväksyä esimerkiksi sillä perusteella, että se tukee harmoniaa lähipiirissä..

Tällaisia kesälistoja tekivät Kälviän Ruotsalon ekaluokkalaiset:

Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas

Aikuisten listat ovat pidempiä: tältä näyttävät 28-vuotiaan naisen lista, 44-vuotiaan naisen lista, 36-vuotiaan miehen lista ja kuusikymppisen miehen lista.

28-vuotiaan Tiian Summer Bucket List.Yle 44-vuotiaan Annukan lista.Yle 36-vuotiaan Johanin kesälista.Yle Kuusikymppisen miehen kesälista.Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vesirokko on mainettaan pahempi – tässä järjestyksessä lapset rokotetaan tautia vastaan

2017, Kesäkuu 13 - 07:10

Suomalaislasten vesirokkorokotukset aloitetaan syyskuussa. Ensimmäisen vuoden aikana rokotetaan suuri joukko vesirokolta säästyneitä lapsia puolentoista vuoden ikäisistä viidesluokkalaisiin.

Ensimmäiselle vuodelle rokotteita on varattu hiukan yli 230 000 annosta. Annosten määrä on arvioitu sillä perusteella, kuinka moni lapsi ei ole vielä sairastanut vesirokkoa. Se puolestaan tiedetään jäännösverinäytteistä tehdyistä tutkimuksista: tavallisista verinäytteistä on jäänyt yli verta, josta on tutkittu, onko lapsi sairastanut vesirokon.

Vesirokko neljän kuukauden ikäisellä lapsella.AOP

Vaikka rokotusohjelma alkaa syksyllä, kaikkia lapsia ei rokoteta heti ohjelman alettua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus on, että lapset rokotetaan tavallisten ikäkausitarkastusten yhteydessä, eli koululaiset saavat rokotteen kouluterveydenhoitajakäynnillä ja pienemmät neuvolassa.

– Kunnat ovat olleet huolissaan lisäkäynneistä terveydenhoitoon, näin lisäkäyntejä ei tule, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Näin paljon rokote säästää

THL:n laskelmien mukaan Suomi säästää vesirokkorokotteella tuottavuuskustannuksissa noin 14 miljoonaa euroa vuodessa.

Terveydenhuollon kuluista säästetään 2,1 miljoonaa vuodessa.

Vesirokko aiheuttaa töistä poissaolopäiviä 76 000 vuosittain, eli 7 prosenttia kaikesta tilapäisestä poissaolosta.

Käytännössä moni lapsi saa rokotteen vasta ensi vuonna. Sitä ennen rokotteen voi hankkia myös itse omalla kustannuksella, mutta Leinon mukaan ensi vuoteen on kuitenkin pääosin turvallista odottaa.

– Rokote kannattaa hakea itse, jos perheessä on esimerkiksi hyvin sairas lapsi, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Muuten kannattaa odottaa. Toki rokotteen voi hakea esimerkiksi myös siinä tapauksessa, jos päiväkodissa on liikkeellä rokkoa ja pelkää lapsen sairastuvan siihen.

Rokote voi estää taudin, jos sen ottaa vielä kolmen päivän sisällä altistuksestakin.

"Vesirokosta elää väärinkäsityksiä"

Suomessa hieman yli viisi prosenttia ikäluokista on ostanut rokotteen omalla kustannuksellaan. Käytännössä jokaisella koululuokalla on jo muutama rokotettu lapsi. Rokotettujen määrä on viime vuosina noussut hiukan.

Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan viime vuonna pitkän pohdinnan jälkeen.

– Sitä on suositeltu jo vuonna 2008 ja yritetty koko ajan saada budjettiin. Tässä välissä budjettiin on saatu tyttöjen HPV-rokote ja pneumokokkirokote. Osin epäillyn kalliutensa takia vesirokko on jäänyt odottamaan, Tuija Leino toteaa.

Leinon mukaan vesirokkorokotukset maksavat kuitenkin itsensä takaisin noin nelinkertaisesti.

– Taudit jäävät sairastamatta ja aikuisten sekä raskaana olevien vakavat taudit jäävät pois.

THL:ää on huolestuttanut se, että kaikki perheet eivät ymmärrä vesirokon vakavuutta. Tämä on käynyt ilmi THL:n teettämistä lapsiperheiden haastatteluista.

Vesirokko lapsella

Perusterveellä lapsella on 250–500 rakkulaa. Kuume vaihtelee.

Yleisimmin sairastuvat potilaat ovat 3–5-vuotiaita. Suomalaisista 8-vuotiaista lapsista 85 % on sairastanut taudin, 10-vuotiaista sairastaneita on 92%.

Yleensä lapsi on sairas 5–7 vuorokautta.

Itämisaika on 10–21 vuorokautta altistuksesta, yleensä noin 2 viikkoa.

Vesirokkoa sairastava tartuttaa tautia jo 2 vuorokautta ennen oireita. Tarttuvuus jatkuu 4–5 vuorokautta ihottuman alusta, kunnes rakkulat ovat kuivuneet.

Vesirokko aikuisella

Kuume on korkeampi kuin lapsilla ja keskimääräinen sairastamisaika on pidempi.

Jälkitautien riski on suurempi. Esimerkiksi aivotulehduksen riski on aikuisilla 7-kertainen lapsiin verrattuna.

Sairaalahoidon tarve on lapsiin verrattuna 9-kertainen. Lähes kaikki aikuiset vesirokkopotilaat hakeutuvat lääkäriin.

Aikuisten kuolleisuus vesirokkoon on 25-kertainen lasten riskiin verrattuna.

Jos äiti sairastuu vesirokkoon ennen 20 raskausviikkoa, sikiö voi saada synnynnäisen vesirokko-oireyhtymän (pienipäisyys, lyhytraajaisuus, älyllinen kehitysvamma, sokeus ja laajasti arpeutunut iho.)

– Eteen on tullut sellaisia ajatuksia, ettei vesirokkoa vastaan tarvitse rokottaa, koska se ei ole niin vaarallinen tauti. Se on vääräkäsitys, Leino tyrmää.

Suurin osa vesirokkoon sairastuneista selviää taudista rakkuloilla ja kuumeilulla ilman jälkitauteja. Osa kuitenkin sairastuu vakavaan infektioon. Valtaosa vakavasti sairastuneista on aiemmin ollut terveitä, joten arpapeliä on, osuuko omalle kohdalle helppo vai vaikea vesirokko.

Yleisin syy sairaalahoitoon joutumiseen on Tuija Leinon mukaan ihon paha tulehtuminen.

– Märkärupibakteeri pääsee rakkuloihin ja tulehduttaa ihon rakkuloiden välistä. Tulehdus voi edetä myös syviin kudoksiin ja aiheuttaa arpia.

Vesirokosta voi seurata myös aivotulehduksia, keuhkokuumetta, nivel-, maksa- ja munuaistulehduksia, umpisuolentulehduksia, sydänpussin tulehduksia ja kivestulehduksia. Raskaana oleville vesirokko on vaarallinen, sillä virus voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Rokotteella kitketään myös vyöruusua

Vesirokko on ihmiselle hankala vastus. Kun siihen on kerran sairastunut, ei viruksesta pääse eroon, vaan se jää selkäytimen vieressä oleviin hermosolukkeisiin. Myöhemmin virus voi "herätä" aiheuttamaan vyöruusun esimerkiksi ikääntyvälle tai vakavaan tautiin sairastuneelle.

Kyseessä on vesirokon kaltainen ihottuma, mutta se iskee vain rajoitetulle alueelle.

Vyöruusua ei voi saada, jos ei ole aiemmin sairastanut vesirokkoa. Käytännössä suomalaiset joutuvat vyöruusun takia käyttämään enemmän terveyspalveluita kuin itse vesirokon takia.

– Vesirokkorokote tuleekin estämään 80–90 prosenttia vyöruususta, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Tuija Leino kertoo.

Päivi Meritähti / Yle

Suurin riski sairastua vesirokkoon on 3–5-vuotiailla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä useampi ikäluokasta on jo sairastanut vesirokon.

Jatkossa yhä useampi suomalainen on rokotettu vesirokkoa vastaan. Se tarkoittaa tartuntojen vähenemistä, mutta toisaalta rokottamattomat voivat Leinon mukaan saada entistä kovemman taudin.

– Kun suuri osa ottaa rokotteen, viruskierto harvinaistuu. Silloin rokottamattomat ehtivät kasvaa isommaksi ennen kuin kohtaavat viruksen. Vaikka rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan, ei virus häviä maailmasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Hän on viiltävän älykäs, asiat ovat nyt toivotulla tavalla" – näin perussuomalaisten aluepomot kommentoivat Halla-ahon valintaa

2017, Kesäkuu 12 - 14:31
Mistä on kyse?
  • Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi herättää ristiriitaisia tunteita maakunnissa
  • Suuri osa piirijohtajista ilmoittaa olevansa Halla-ahon takana
  • Piirijohtajat arvioivat, että mitään joukkopakoa perussuomalaisista ei ole tulossa
  • Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat kertoneet esittävänsä puolueidensa eduskuntaryhmille, ettei yhteistyötä perussuomalaisten kanssa jatketa.

Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi herättää ristiriitaisia tunteita maakunnissa. Perussuomalaisten Etelä-Savon piirijohtaja Kati Kähkönen sanoo olevansa valintaan pettynyt.

– Halla-Aho ei edusta minun arvomaailmaani. Hän on profiloitunut ensisijaisesti maahanmuuton vastustajana. Moni perussuomalainen kokee nyt olevansa koditon omassa puolueessaan, uskoo Kähkönen.

Kähkösen pesti puolueen piirijohtajana on päättymässä paikkakunnan vaihdon vuoksi, ja hän arvelee toistaiseksi jättäytyvänsä syrjään puoluetoiminnasta.

Kainuussa sen sijaan seistään uuden puheenjohtajan takana. Kajaanin seudun perussuomalaisten puheenjohtaja Eila Aavakare sanoo, että Kainuussa oli varmasti muutamia Sampo Terhon kannattajia, mutta Kainuu on ollut enemmän Halla-ahon puolella.

– Itse pidän Halla-ahoa viiltävän älykkäänä. Olen saanut tänäkin aamuna puhelinsoittoja, että asiat ovat nyt toivotulla tavalla. Kentällä ilmeisesti odotettiin jotain tämän tyyppistä, ehkä he eivät sitten olleet tyytyväisiä entiseen puheenjohtajaan, arvelee Aavakare.

Aavakare ei usko, että Kainuussa puolueesta lähtee loikkareita muualle Halla-ahon valinnan takia.

Odottavalla kannalla

Monet piiripomoista ovat odottavalla kannalla. Yle Uutiset kertoi maanantaina, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esittävät puolueidensa eduskuntaryhmille, että yhteistyötä perussuomalaisten kanssa ei jatketa.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Aso on pettynyt siihen, että hallitus on kaatumassa. Hän olisi toivonut puolueensa jatkavan yhteistyötä keskustan ja kokoomuksen kanssa nykyisen hallitussopimuksen puitteissa.

– En itse aio hakea jatkoa piirin puheenjohtajuudelle politiikassa tapahtuneen linjanmuutoksen seurauksena.

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi sanoo, ettei kannattanut Halla-ahoa, mutta valinta tapahtui kaikkia sääntöjä noudattaen.

– Hän on perussuomalaisten puheenjohtaja ainakin seuraavat kaksi vuotta ja se on siinä. Juhannukseen mennessä varmasti selviää tarkemmin, mitä puolueessa tapahtuu. Jos emme jatka hallituksessa, valta ja vaikutusmahdollisuudet vähenevät merkittävästi.

Myös Hämeen piirin puheenjohtaja Matti Lintukorpi korostaa, että halua ja kiirettä kannanottamiseen uuden puoluejohdon suhteen ei vielä ole.

– Jäämme ihan rauhassa katselemaan, mitä tässä tapahtuu mistäkin suunnasta ja millaisia linjaratkaisuja tulee. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Näillä mennään, Lintukorpi sanoo.

"Puolueeseen tulee lisää jäseniä"

Keski-Pohjanmaalla ihmetellään, ettei toinen puheenjohtajaehdokas Sampo Terho tarjonnut Halla-aholle kovempaa vastusta. Piirin puheenjohtaja Arto Pihlajamaa povaa, että Halla-ahon valinta vahvistaa perussuomalaisten rivejä.

– Puolueeseen tulee lisää jäseniä, sillä monet tukevat Halla-ahon linjaa ja haluavat hallitukseen kriittisempää pakolaispolitiikkaa, Pihlajamaa toteaa.

Joukkopakoa puolueen riveistä ei odoteta muillakaan alueilla. Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jani Kolehmainen äänesti Sampo Terhoa, mutta sanoo olevansa demokratiaan taipuvainen. Hän muistuttaa, että enemmistöhän äänesti Halla-ahoa.

– Mitään suurempaa joukkopakoa puolueesta ei Pohjois-Savossa ole tulossa. En ole kuullut yhdestäkään lähtijästä.

Samaa mieltä on Pohjois-Karjalan piirisihteeri ja puoluehallituksen jäsen Jari Turpeinen.

– Jäsenistössä ei ole havaittavissa tällä hetkellä liikehdintää. En osaa arvioida, onko enemmän pettyneitä vai iloisia puolueen jäseniä. Itse olen pettynyt siihen, etteivät sääntömuutokset edenneet puoluekokouksessa, Turpeinen toteaa.

Myös perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtaja Ilpo Heltimoinen on sitä mieltä, että puolueen kasvu jatkuu.

– Yhtenä rintamana olemme istuvan puheenjohtajan takana, sanoo Heltimoinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ukkoskausi on alkamassa – katso, paljonko sinun kotiseudullasi salamoi

2017, Kesäkuu 12 - 11:47

Maakuntien välillä on isoja eroja salamoinnissa: Ahvenanmaalla salamoi alle kolmanneksen Keski-Pohjanmaan määrästä.

Ukkoset ja salamointi painottuvat Suomessa touko-syyskuulle. Eniten ukkostaa heinäkuussa. Toistaiseksi viileä alkukesä on pitänyt ukkoset kurissa.

Vaikka vuosissa on isojakin vaihteluja, keskimäärin toisilla alueilla salamoi enemmän kuin toisilla. Ilmatieteen laitoksen parinkymmenen vuoden seuranta kertoo, että eniten salamoi Keski-Pohjanmaalla: sadalle neliökilometrille osuu vuodessa yli 50 salamaa. Myös Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi pääsevät yli 40 salaman.

Vähiten salamoi Lapissa ja Ahvenanmaalla. Lapissa tilannetta selittää kesän lyhyys, Ahvenanmaalla merellisyys.

Maakuntien maasalamamäärät 2002-2016. Yksikkönä salamoita sadalle neliökilometrille vuodessa.Ilmatieteenlaitos

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta muistuttaa, että yksittäisiä, rajuja ukkosia voi olla missä päin tahansa, ja esimerkiksi viime vuonna suurin osa salamoista osui Pohjois-Suomeen.

Paikalla syntyviä ja pitkältäkin kulkevia ukkosia

Ukkosrintaman synty ja kulku ovat kaksi eri asiaa. Toisessa tyypissä nihkeänä ja epävakaisena hellepäivänä ukkonen syntyy alueella ja paukuttaa salamansa siellä. Vuonna 2003 pitkän, helteisen jakson aikana oli useita peräkkäisiä päiviä, jolloin Keski-Pohjanmaalla ukkosti ja salamoi iltapäivisin.

Toisessa tapauksessa rintama syntyy muualla ja etenee jopa tuhansia kilometrejä. Etenkin maan länsiosissa on koettu useina kesinä rajuja, kulkeutuneita ukkosia, jotka ovat siis syntyneet muualla, mutta salamoineet muun muassa Keski-Pohjanmaalla.

Mäkelän mukaan on vaikea sanoa, miksi juuri tietyt alueet erottuvat salamatiheydessä. Osittain kyse on hänen mukaansa sattumasta, siitä mitä reittiä ukkospilvet sattuvat kulkemaan.

Pohjanlahden läheisyys kuitenkin tehnee esimerkiksi Keski-Pohjanmaasta alttiin salamoinnille. Vaikka meri hillitsee sen yllä kehittymään pyrkiviä ukkosia, joissain säätilanteissa meren läheisyys edesauttaa ukkosen kehitystä. Rintama taas etenee usein sisämaahan päin.

Pieni, mutta kuuluva

Ukkonen on yksi haastavimmista sääilmiöistä ennustaa. Sen ainesosat eli kosteus, epävakaisuus ja jokin laukaiseva tekijä, kyllä tiedetään. Niitä säämallit pyrkivätkin ennakoimaan päiviä etukäteen.

Sen sijaan on vaikea ennustaa, syntyykö ukkonen tietyn kylän yllä vai kymmenen kilometriä toiseen suntaan.

– Ukkonen on kuitenkin ilmiönä pieni: ukkosytimen koko on halkaisijaltaan vain 10 kilometriä. On hankala saada hyppysiinsä sitä, missä se syntyy, mitä reittiä kulkee ja paljonko salamoita tuottaa, sanoo Antti Mäkelä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia