YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 11 s sitten

Sankarihautojen kunniavartioista tuli myös tasa-arvokysymys: "Naisethan pitivät kotirintaman pystyssä, mikseivät haudalle kelpaisi?"

2017, Marraskuu 16 - 09:30

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi muistetaan talvi- ja sisällissodassa kaatuneita poikkeuksellisilla kunniavartioilla itsenäisyyspäivänä, mutta osa kunnista on päättänyt poiketa alkuperäisideasta, jotta vartiosto saataisiin kasaan. Ainakin kolmessakymmenessä kunnassa sankarihaudoille etsitään samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa vartioon eli lähes poikkeuksetta miestä. Ehdotuksen toteutustavan on määritellyt Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö ja se on herättänyt närää osassa kuntia. Keski-Pohjanmaalla Lohtajan ja Himangan lisäksi myös Veteli kapinoi ohjeistusta vastaan ja päästää naisetkin sankarihaudoille. Vapaaehtoisia Vetelissä keräävä Karoliina Tunkkari pitää asiaa itsestäänselvänä. Naisetkin taistelivat ja kuolivat itsenäisyyden puolesta, kuka missäkin tehtävässä. Valtaosa piti kotirintamaa pystyssä. Ja eikö maan jälleenrakennuskin ollut yhteinen ponnistus? Karoliina Tunkkari, Veteli – Naisetkin taistelivat ja kuolivat itsenäisyyden puolesta, kuka missäkin tehtävässä. Valtaosa piti kotirintamaa pystyssä. Ja eikö maan jälleenrakennuskin ollut yhteinen ponnistus? Sama oikeus naisellakin on haudalla seistä, pohtii Tunkkari. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen toivottaa naiset tervetulleiksi vartioon, mutta muistuttaa alkuperäisestä ideasta. – Kunniavartiolla halutaan kuvastaa, kuinka kokonainen sukupolvi kaatui sodassa, ja sellaisena autenttisena kuin se siellä haudoissa makaa. Mutta on täysin ymmärrettävää, että ikäluokkien pienuuden takia jokaisella paikkakunnalla haetaan myös omia tapoja kunnianosoituksiin. Jokainen vartio on arvokas ja toivottu, tarkentaa Timonen. Esimerkiksi noin 3 300 asukkaan Vetelissä sankarihaudoissa makaa 103 miestä ja yksi nainen. Vartioon on ilmoittautunut 30 vapaaehtoista. Neljä heistä on naisia. – Ei tuota määrää varmasti saataisi kasaan pelkästään miehistä, sekin on yksi syy, miksi ohjeistusta venytettiin, perustelee Tunkkari. Keskipohjalaiskunnassa Lohtajalla jo viitisentoista naista on ilmoittautunut vartiostoon. Ilmoittautumisia vastaanottavan Päivi Sorjosen mukaan esimerkiksi sukulaisensa haudalle seisomaan pääsevät ovat iloinneet mahdollisuudesta. – Tässä lähdettiin ihan tasa-arvonäkökulmasta. Lisäksi Lohtajan yläkoululaisetkin haluavat mukaan, joten ikäraja laskettiin meillä 15 ikävuoteen, kertoo Sorjonen. "Ehdotusta olisi voitu miettiä" Naisten kelpuuttamiseen kunniavartiostoon pääsihteeri Pekka Timonen suhtautuu ymmärtäväisesti. Alunperin vartiossa seisovien iäksi määriteltiin 16–44 vuotta. Senkin venyttäminen muutamalla vuodella on Timosen mielestä ymmärrettävää. Nykyään naisten ja miesten välinen tasa-arvo on toista kuin sota-aikoina, ja naisetkin voivat käydä armeijan. Eikö kunniavartion kriteeristöä olisi voinut pohtia tasa-arvon näkökulmasta uusiksi ja tarjota naisillekin mahdollisuus kunnioittaa tällä tavalla sodassa kaatuneita? – Totta kai näinkin voi ajatella. Tässä lähdettiin kuitenkin siitä, että kunniavartio kertoisi siitä sotien ajan nuoresta sukupolvesta, joka kaatui, perustelee Timonen. Kunniavartiostoja järjestävien kuntien määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niitä pidetään ainakin kolmellakymmenellä paikkakunnalla, mukana ovat muun muassa Tampere, Oulu, Lahti, Kälviä ja Kaustinen. Timosen tiedossa ei ole, millä tavoin eri paikkakunnilla naisia on mukana vartiossa. Suomi 100 -juhlavuoden sivuille kerätään ne kunniavartiot, jotka noudattavat alkuperäistä ohjeistusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaasan hätäkeskuksen puhelut siirrettiin Poriin teknisen vian vuoksi

2017, Marraskuu 15 - 18:45

Vaasan hätäkeskuksen hätäpuheluliikenne on siirretty varajärjestelmällä Poriin. Vaasan järjestelmissä todettiin aiemmin iltapäivällä tekninen vika, jolla on vaikutusta hätäilmoitusten käsittelyyn. – Olemme olleet jo jonkin aikaa varajärjestelmän varassa. Pääasia on se, että hätäpuhelut ohjautuvat nyt Porin hätäkeskukseen valmisteltaviksi. Hätäpuhelut saadaan käsiteltyä asianmukaisesti, mutta toki jonkinlaisia viiveitä tulee, kun varajärjestelmillä ollaan matkassa, selvittää Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Kari Pastuhov. Vaasasta ollaan parhaillaan siirtämässä myös päivystäjiä Poriin. Lisäksi Porin hätäkeskus on hälyttänyt omaa henkilöstöään töihin. Vian aiheuttajasta ei ole toistaiseksi mitään tietoa. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla päivystetään paloasemilla Vaasan hätäkeskusalueeseen kuuluu pohjalaismaakuntien lisäksi Keski-Suomi. Keski-Suomen pelastuslaitokselta tiedotetaan, että Keski-Suomessa varayhteytenä käytetään myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävien palomestareiden puhelimia. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/yhteystiedot/paikkakunnittain Jyväskylä 0500 702388 Äänekoski 0400 645 315 Jämsä 040 838 7157 Keuruu 0400 188 176 Saarijärvi 040 509 2112 Viitasaari 044 4597 408 – Keski-Suomen maakunnan paloasemat pyritään miehittämään varotoimena viestin välittämiseksi ja avun antamiseksi hätätilanteisiin, kertoo päivystävä päällikkö Tapio Viitanen. Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos on miehittänyt toimialueensa paloasemat Eskolan kyläpaloasemaa lukuunottamatta. Keski-Pohjanmaalla ja Pietarsaaressa avunpyynnön voi välittää myös päivystävälle palomestarille numeroon 040-735 2911. Pohjanmaan pelastuslaitoksissa seurataan tilannetta Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksilla ei ole siirrytty Keski-Suomen tapaan lisätoimiin ja miehittämään kuntien paloasemia varotoimena. – Luonnollisesti seuraamme tilannetta koko ajan, sanoo pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmeniä eläimiä salametsästettiin auton ikkunasta – metsästysseurat voivat hakea korvauksia

2017, Marraskuu 15 - 12:40

Suunnitelmallisesta salametsästyksestä epäillään viittä nuorehkoa miestä ja naista Pietarsaaren Vestersundinkylässä ja lähialueella, vyyhti alkoi paljastua kesällä. Epäillyt ovat 17–27-vuotiaita ja asuvat Pietarsaaren seudulla. Poliisin mukaan he ampuivat viitisenkymmentä eläintä: metsäkauriita, jäniksiä ja valkohäntäpeuroja. Pääosin eläimet ammuttiin auton ikkunasta – osa jätettiin luontoon haavoittuneena. Metsästyksessä käytettiin apuna myös valonheittimiä. Kahta miestä epäillään ainakin törkeästä metsästysrikoksesta, osaa taas metsästys- tai eläinsuojelurikoksista. Metsästysseurat voivat vaatia korvauksia tapetuista eläimistä. Korvaussummat ovat vielä auki. Jos epäillyt tuomitaan, he joutuvat maksamaan korvauksia luvattomasta metsästyksestä. Esimerkiksi metsäkauriista korvaussumma on 300 euroa ja valkohäntäpeurasta on maksettava 600–800 euroa. Salametsästys oli alkanut ilmeisesti yli vuosi sitten syksyllä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ravitsemussuositukset jakavat mielipiteitä: osa uskoo, osa vastustaa, moni jättää noudattamatta

2017, Marraskuu 14 - 12:05

Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijaelin, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, on laatinut monta ruokasuositusta suuntaviivoiksi väestön terveyttä edistävälle syömiselle. Tuorein julkistettiin tammikuussa 2017, kun kouluruokailuun annettiin ruokailusuositukset. Nyt julkisesti kommentoitavana olevat varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset julkaistaan vuoden 2018 alussa. Viitteelliset eri ikäryhmien ravitsemus- ja ruokasuositukset sekä lautasmallit auttavat hahmottamaan aterioiden kokoamista. – Onko kasviksia ja kuitua riittävästi? Mikä on kovan rasvan määrä, entä välttämättömien rasvojen lähteet ja riittävyys? Suolan, sokerin ja energian määrä, luettelee Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen. Kokko: Ärsyttää, kun kaikki ängetään yhteen putkeen Hyvinvointivalmentaja, personal trainer Tomi Kokko iloitsee, jos virallisten suositusten kannattama maito saa sosiaalisessa mediassa huutia. Viljalla ja maidolla kasvatettu mies käy blogaten, vlogaten ja luennoiden yhden miehen kamppailua virallisia suosituksia ja prosessoitua maitoa vastaan. Raila Paavola / Yle Kokon mielestä suomalaiset ängetään vauvasta vaariin ahtaaseen putkeen, jossa viranomaiset määrittelevät, miten jokaisen kuuluu syödä ja mikä on terveellistä. – Otetaan massasta jonkinlainen keskivertoihminen, jota ei oikeasti ole olemassakaan ja laaditaan suositukset. Missään vaiheessa ei oteta huomioon, ettei yksi malli suinkaan käy kaikille, Kokko kritisoi. Väestötason suositukset soveltuvat ryhmätasolle Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen tyrmää väitteen yhden mallin totuudesta. – Ruokasuositukset on ymmärretty väärin, jos näin väitetään. Virallinen, kansallinen "Terveyttä ruoasta" -suositus ja ikäryhmäkohtaiset suositukset sisältävät useita vaihtoehtoja siihen, miten hyvän ja ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi koota. Lyytikäisen mukaan kohteena ei ole yksittäinen, kuviteltu keskivertoihminen. Viralliset ravitsemussuositukset laaditaan väestötasolle, ja niillä kuvataan väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia. – Väestötason suositukset soveltuvat vain ryhmätasolle. Niitä käytetään esimerkiksi ruokapalvelujen suunnitteluun, tuotekehitykseen, ohjaukseen ja vertailuarvoiksi tutkimustarkoituksiin, Lyytikäinen kertoo. Lyytikäinen: Lautasmallikin ymmärretty väärin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen muistuttaa, että ravitsemussuositukset ovat yksittäisille ihmisille vain suuntaa antavia. Niiden tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, miten omaa syömistään voi viilata sellaiseen suuntaan, että ateriat ovat ravitsevia, täysipainoisia ja terveyttä edistäviä. – Tavoitteena on myös vähentää yleisten kansantautiemme vaaraa. Näitä ovat lihavuus, valtimotaudit, kakkostyypin diabetes, hammaskaries, osteoporoosi ja eräät syöpätaudit. Suosituksilla pyritään turvaamaan hyvinvointi ja terveys, lapsilla kasvu ja kehitys ja aikuisilla toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen kaikissa ikävaiheissa. Lyytikäisen mielestä lautasmallitkin on ymmärretty väärin, jos ei ole huomattu, että niihin kaikkiin sisältyy viesti monista toteuttamisen mahdollisuuksista. – Hyvä ruokavalio voi olla lihaa sisältävä sekaruokavalio tai semivegetaarinen eli ainakin joskus kalaa ja vaaleaa lihaa sisältävä. Se voi olla lakto-ovovegetaarinen, laktovegetaarinen tai vegaaninen. Suositukset antavat tukea siihen, kuinka jokainen voi koostaa lautasensa ravitsemuksellisesti riittäväksi. Kokko vastustaa maitoa ja sen aikaansaamaa ”maitosumua” Treenattu, kovakuntoinen Kokko sopisi perisuomalaisen näköisenä pellavapäänä loistavasti maitomainokseen. Paitsi, että ei sopisi. Mies ei sulata sitä, että virallisissa ravitsemussuosituksissa maito on mukana vuosikymmenestä toiseen. Kokko syyttää maitoa nuoruutensa sairastelukierteestä ja väsymyksestä, vuosien "maitosumusta". Olo parani vasta, kun mies jätti lääkärin kehotuksesta maitotuotteet pois. – Aivan kuin kropassa olisi laitettu valot päälle! Pääsin pois "maitosumusta", olosta jossa tuntuu, että veto on pois ja aivot eivät toimi kunnolla. Vuosia myöhemmin Kokko teki itselleen 30 päivän ihmiskokeen. Hän söi taas virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja joi rasvatonta maitoa. – Vireystasoni romahti olemattomiin siitä, mihin olin tottunut. Tuli heti samat "maitosumuiset" fiilikset kuin nuorena. Lyytikäinen: maito on mukana monesta syystä Väestötason ruokasuosituksissa suositellaan rasvatonta, D-vitaminoitua maitoa osana ruokavaliota. Rasvattomuuden suosiminen johtuu maidon luontaisesti kovista rasvoista. – Kova, tyydyttynyt rasva vaikuttaa epäedullisesti veren rasva-arvoihin, se esimerkiksi nostaa haitallisen kolesterolin määrää veressä, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Lyytikäinen sanoo. Maidon rinnalla ovat vaihtoehtoina muutkin rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet, esimerkiksi piimät, viilit ja jogurtit. – Kannattaa myös huomioida, että väestötason suosituksissa sanotaan, että nestemäiset maitovalmisteet voi korvata kasviperäisillä, kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, esimerkiksi soija- ja kaurajuomalla, sanoo Arja Lyytikäinen. Maito on Arja Lyytikäisen mukaan ruokasuosituksissa myös kalsiumin, B2- ja B12-vitamiinien, jodin, sinkin ja proteiinin takia. Kulttuurillakin on merkityksensä. – Ruokasuosituksissa huomioidaan aina ruokakulttuuri eli mitä ravintoaineen lähteitä on käytössä kansallisessa ruokavarannossa. Siksi maito on ollut suosituksissa mukana vuosikymmenet. Lihottaako lautasmalli? Tomi Kokko söi 30 päivää virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja teki kokeilustaan dokumenttielokuvan. Kokon mukaan hänen painonsa nousi kuukaudessa 6 kiloa. Arja Lyytikäinen alleviivaa, ettei virallinen lautasmalli ole ohje yksilölliseen ruokamäärään, vaan se kuvaa ruoka-aineiden osuuksia syötävässä ateriassa. – Virallinen lautasmalli ei lihota ihmistä. Energian tarve vaihtelee iän ja kulutuksen myötä. On eri asia, onko kevyttä tai raskasta työtä tekevä. Tai onko työkseen treenaava urheilija. Lautasmalli ohjaa valintoihin, mutta jokaisen on kuunneltava oman kehonsa viestiä nälästä ja kylläisyydestä. Lautasmalli ei toimi, jos välipalat ovat kaloripommeja.Niko Mannonen / Yle Virallisia ruokasuosituksia vastustavan Tomi Kokon omassa lautasmallissa energian lähde on 60-prosenttisesti rasva: voi, oliiviöljy ja kookosöljystä eristetty mct-öljy. Muuten lautanen koostuu kasviksista, kalasta, punaisesta tai valkoisesta lihasta, marjoista ja hedelmistä. Viljat ja maito loistavat poissaolollaan. Kokon aterioinnissa kiteytyy koko hänen filosofiansa. – Kysyn aina itseltäni, miksi käytän tätä ruoka-ainetta. Edistääkö se terveyttäni? Tuleeko tästä hyvä olo? Onko tässä jotakin sellaista terveydelle tärkeää, jota en saa mistään muualta? Maidosta en ole aikoihin saanut positiivisia vastauksia. Lautasmalli ei toimi, jos sitä ei noudata Osa suomalaisista uskoo virallisiin ruokasuosituksiin, osa ei. Lyytikäisen mukaan vastassa ovat tutkimus- ja kokemustieto. Viralliset suositukset koetaan nollatutkimuksiksi, jos trendit ja kaveripiiri sanovat muuta. Lautasmallikaan ei toimi, jos sen noudattaminen jää puolitiehen tai lautasmallin lisäksi napsitaan kaikkea muutakin. Lyytikäisen mukaan tärkeää on katsoa myös, mitä välipaloilla syö. Ruokavalio on aina kokonaisuus. Tomi Kokko ei lämpene suosituksille ja haluaa herättää keskustelua. Mies elää oppiensa mukaan, muttei vaadi sitä muilta. Vaikka mies pohtii tarkasti syömisiään, koneeseen uppoaa välillä burgeria ja olutta. – On jokaisen oma asia mitä syö. Omani on 80/20-sääntö. Yritän syödä valtaosan mahdollisimman luonnollista, puhdasta ruokaa, joka tekee elimistölleni hyvän olon. Loput 20 prosenttia on sitten mitä on, ihan sen takia, ettei hommasta tule liian neuroottista, Kokko nauraa. Miten ravitsemussuositukset syntyvät? Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin Arja Lyytikäisen mukaan kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat yhteispohjoismaisiin suosituksiin. Niiden taustalla on kansainvälisen tiedeyhteisön usean vuoden mittainen ja yli sadan tieteellisen asiantuntijan työ. Suositusten laatimisen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomessa kansallisista suosituksista vastaava Valtion ravitsemusneuvottelukunta toimii Lyytikäisen mukaan asiantuntijaelimenä ilman palkkiota. Lyytikäisen mukaan tutkijat ja työryhmät käyvät laajasti läpi tutkimustietoa ja arvioivat sekä tieteellistä luotettavuutta että tutkimusten laatua. Yksittäisen tutkimuksen tai yksittäisen tutkijan osuus jää kokonaisuudessa pieneksi. – Vakuuttava tieteellinen näyttö edellyttää useita laadukkaita tutkimuksia. Yleensä edellytetään vielä eri tutkimusmenetelmin saavutettuja samansuuntaisia tuloksia, että näyttö voisi johtaa suositusten uudelleen arviointiin ja muuttamiseen, kertoo Arja Lyytikäinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pietarsaaren paloittelusurmaa puidaan hovioikeudessa

2017, Marraskuu 14 - 08:07

Pietarsaaressa paljastui alkuvuodesta surma, jossa paikkakuntalainen mies oli surmattu ja paloiteltu. Surma paljastui, kun Permon kaupunginosassa löytyi jäteastiasta uhrin ruumiinosia. Käräjäoikeus tuomitsi tapauksesta pedersöreläismiehen kymmeneksi vuodeksi vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Tapahtumissa mukana ollut nainen tuomittiin puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen hautarauhan rikkomisesta. Uhrin omaiset hakevat tuomitulle miehelle pitempää vankeustuomiota. Ehdolliseen vankeuteen tuomittu nainen taas kiistää osallistuneensa paloitteluun, joten häntä ei asianajajansa mukaan voida siis tuomita hautarauhan rikkomisesta. Asiasta kertoi sanomalehti Pohjalainen. Aiheesta myös: Styckmordet i Jakobstad går till hovrätten

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sininen tulevaisuus ei ole vielä puolue, mutta erimielisyys piireistä syntyi jo

2017, Marraskuu 13 - 19:40

Sininen tulevaisuus aikoo perustaa Vaasan vaalipiiriin vain yhden piirijärjestön, sanoo Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. Entinen perussuomalainen ja Sinisen tulevaisuuden kannattajakortteja kerännyt Alpo Ylitalo Kokkolasta haluaisi Keski-Pohjanmaalle oman piirijärjestön. Hän on tyrmistynyt siitä, että päätös Vaasan vaalipiirin kokoisesta piirijärjestöstä on tehty kuulematta maakuntia. Eteläpohjalaiset eivät tue keskipohjalaisten tavoitteita, eivätkä täkäläiset tue eteläpohjalaisten toiveita Alpo Ylitalo Alpo Ylitalon mielestä Keski-Pohjanmaa tarvitsee ehdottomasti oman piirinsä. – Me olemme niin erilaisia ihmisiä jo luonteeltakin. Eteläpohjalaiset eivät tue keskipohjalaisten tavoitteita, eivätkä täkäläiset tue eteläpohjalaisten toiveita. Simon Elon mukaan häneen ei ole oltu yhteydessä piirin perustamisesta Keski-Pohjanmaalle ja aiemmin on pohjalaisten kanssa sovittu Vaasan vaalipiirin kokoisesta piirijärjestöstä. Esimerkiksi vimpeliläinen kansanedustaja Reijo Hongisto on yhden Vaasan vaalipiirin kokoisen piirijärjestön kannalla. Alpo Ylitalo.Juha Kemppainen / Yle Alpo Ylitalon mukaan Sinisellä tulevaisuudella on Keski-Pohjanmaalla kymmeniä kannattajia. Kannattajakortteja kerättiin sata ympäri maakuntaa, pääosin Kokkolasta. Kannattajakortin täyttäneiltä kysyttiin, liittyisivätkö he myös puolueen jäseniksi. – Suurin osa sanoi, että kun puolue on rekisteröity, mitään estettä jäsenyydelle ei ole, Ylitalo kertoo. Alpo Ylitalo laittaa toiveensa Sinisen tulevaisuuden puoluekokoukseen, jota on Ylitalon mukaan suunniteltu pidettäväksi joulukuussa. Hän toivoo, että Keski-Pohjanmaa voisi siellä vielä neuvotella omasta vaalipiiristä. Puolueeksi pyrkivä Sininen tulevaisuus -yhdistys toimitti 5000 kannattajakorttia oikeusministeriöön kuukausi sitten. Ne tarvitaan, jotta ryhmä voi rekisteröityä puolueeksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isyysvapaa saa miehet jäämään kotiin erityisesti Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla

2017, Marraskuu 13 - 06:31

Pohjalaismiehet käyttävät eniten isyysvapaata koko maassa. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjanmaa loistaa ykkösenä ja toiseksi yltävät Keski-Pohjanmaan miehet. Kelan tilastoissa Pohjanmaan lapsiperheiden miehistä lähes 83 prosenttia hyödynsi isyysvapaata. Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan miehet olivat isyysvapaalla maan keskiarvoa ahkerammin. Pohjalaisten väliin kiilaa tilastossa Ahvenanmaa. Koko maassa keskimäärin 75 prosenttia isistä käyttää isyysvapaata. Tilaston hännillä ovat Lapin miehet 70 prosentilla. – Pohjalaisten selvä kärki on mielenkiintoinen ilmiö. Kyse on pidemmän ajan ilmiöstä. Pohjalaismiehet ovat olleet pitkään Kelan tilastojen kärkisijoilla isyysvapaan käytössä, tuumaa suunnittelija Siru Keskinen Kansaneläkelaitokselta. Kelan isyysvapaata koskevat tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2015, koska tilastoinnissa ei tarkastella kalenterivuotta, vaan koko vanhempainpäivärahakautta. Siksi tilastot saadaan pienellä viiveellä. Pisimmät lomat ja äidin kanssa eri aikaan Isät voivat saada yhdeksän viikkoa eli 54 arkipäivää isyyslomaa, josta kolme viikkoa voi pitää samaan aikaan äidin kanssa. Muutaman vuoden takaisen isyysvapaauudistuksen mukaan isät voivat jäädä isyyslomalle siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla miehet myös ovat pisimpään isyyslomalla ja käyttävät merkittävän osan vapaasta eri aikaan äidin kanssa. Kun koko maassa miehet ovat isyyslomalla keskimäärin 36 päivää, ahvenanmaalaiset käyttävät oikeuttaan 45 ja Pohjanmaan maakunnan miehet 38 päivää. Kelan suunnittelija Siru Keskinen arvioi varovasti, että Pohjanmaan ja Ahvenanmaan korkeita lukuja saattaa selittää ruotsinkielinen kulttuuri. – Ruotsissa miehet hyödyntävät isyysvapaan paremmin kuin Suomessa. Isyysvapaiden suosio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana tasaisesti. – Vuosi 2015 oli ennätysvuosi koko maassa. Isyysvapaauudistus oli tullut voimaan pari vuotta aiemmin ja tuolloin 2015 isät hyödynsivät viime tipassa mahdollisuuttaan olla kotona alle kaksivuotiaan lapsen kanssa, Siru Keskinen selvittää. – Syntyvyys laskee kaiken aikaa, joten jossain vaiheessa se heijastuu tietysti myös isyysvapaiden määrään. Jaakko hyödyntää koko isyysvapaan Jalasjärveläinen musiikinopettaja Jaakko Laakso on kolmen pojan isä. Nuorimmainen syntyi kaksi kuukautta sitten. Jaakko uskoo käyttävänsä koko isyysvapaan. – Luultavasti käytän isyysvapaan ihan täysmääräisenä. Meidän perheessä Iisakki on nyt kolmas vauva, ja meillä vanhemmilla on jo sen verran ikää, että luultavasti hän on myös perheen viimeinen vauva. Keskimmäisen pojan syntyessä hyödynsin myös täysmääräisenä vapaat. Se oli oikein kiva kokemus. Jaakko Laakso on tyytyväinen suomalaiseen isyysvapaajärjestelmään. – Se on aika hyvä. Kokemukseni mukaan työnantajat suhtautuvat myöteisesti siihen ja nykyään pidetään ihan luonnollisena sitä, että isät pitävät vanhempainvapaansa. Jaakko Laakso on myös tyytyväinen isyysvapaan määrään ja periaatteessa myös siitä saatavaan korvaukseen, vaikka myöntääkin isyysvapaan tekevän loven perheen budjettiin. – Lähtökohtaisesti korvaus on oikein hyvä. Se on hienoa, että perheenisälle mahdollistetaan tämä ja yhteiskunta maksaa sen loman. Toisaalta kyllähän se aika ison loven perheen budjettiin tekee eli euromääräinen tappio palkassa on aika merkittävä. Kyllä siinä joutuu etukäteen miettimään, että mistä loput rahat kaivaa lainanhoitoihin ja muihin vastaaviin kiinteihin kuluihin. Yhdellä isällä 2,25 lasta Tilastokeskuksen mukaan ammatissa toimineista vanhempainpäivärahaa saaneista isistä 41 prosenttia toimi työntekijäammatissa, 37 prosenttia asiantuntija-ammatissa ja 7 prosenttia oli yrittäjiä. – Työntekijäisät käyttävät yleensä isyysvapaan yhtä aikaa äidin kanssa, kun taas ylemmät toimihenkilöt pitävät isyyslomaa myös äidin loman jälkeen, tietää Siru Keskinen Kelalta. Tilastokeskus on selvittänyt, että Suomessa on yli 1,2 miljoonaa isää. Iältään 15−81-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia. Suomalaiset miehet tulevat isäksi nykyään keskimäärin 31-vuotiaina ja yhdellä isällä on keskimäärin 2,25 lasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapset hoitoon aiempaa nopeammin Keski-Pohjanmaalla: jo alle tunnissa lääkärin tai hoitajan luokse

2017, Marraskuu 12 - 09:40

Kuukauden toiminut lastenpäivystys on nopeuttanut lasten hoitoon pääsyä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa. Valtion rahalla toteutettava kolmen kuukauden kokeilu on vetänyt heti alkukuukautena yllättävän paljon potilaita, kertoo lasten- ja nuortensairaalan palvelualuejohtaja Heidi Pettersson. – Lapsia on hoidettu selvästi odotettua enemmän. Kuukaudessa vastaanotolla on käynyt 750 lasta ja soittoja on tullut yli 800. Aiemmin lapset joutuivat jonottamaan muiden päivystyspotilaiden joukossa, mutta kokeilu tarjoaa lapsille oman päivystyksen, jossa on paikalla aina lastenlääkäri. Pilotti on kerännyt runsaasti myönteistä palautetta. – Vanhemmat ovat kiitelleet sitä, että sairaan lapsen kanssa saa tulla vastaanotolle, missä kaikki ovat erikoistuneet lapsiin. Myös lyhyeen jonottamiseen ollaan tyytyväisiä, kertoo Heidi Pettersson. Suurin osa ympärivuorokautiseen päivystykseen tulleista on päässyt hoitajalle tai lääkärille alle tunnissa, ja suuremmilta jonoilta on säästytty. Aiemmin yhteispäivystyksessä on joutunut odottamaan keskimäärin kolme tuntia. Käytävätiloihin toivotaan muutosta Myös kehitettävää toiminnasta löytyy. Lastensairaalan käytävälle sijoitetuista odotustiloista on tullut noottia. Siihen on luvassa korjaus lähiaikoina. – Käytävän odotustiloja on sanottu kylmiksi ja meluisiksi. Toiminta polkaistiin käyntiin niin vauhdilla, että tilat piti löytää jostain, sanoo palvelualuejohtaja Heidi Pettersson. Kuukauden aikana lastenpäivystyksessä on hoidettu muun muassa pitkittyneitä flunssatapauksia sekä vatsatauti- ja tapaturmapotilaita. Eniten lapsia on tullut Kokkolasta, mutta myös Pietarsaaren seudulta ja Kalajokilaakson kunnista. Päivystykseen voi tulla ilman lähetettä ja kotikunnasta riippumatta. Yhtä laajaa lastenpäivystystä ei ole missään muussa keskussairaalassa. Ainoastaan HYKSin lastenklinikalla on toistaiseksi ollut laaja lastenpäivystys. Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soite päättää kokeilun jatkosta jo marraskuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pulinat pois ja myllyt pystyyn – Näin tuulivoimayhtiöt torjuvat valituskierteitä tarjoamalla kyläläisille rahaa

2017, Marraskuu 12 - 08:15

Tuulivoimaloiden vilkkuvat valot näkyvät kirkkaina Kalajoen kuuluisille hiekkasärkille. Iso joukko vieri viereen rakennettuja voimaloita halkoo ilmaa vain kivenheiton päässä hotellista ja rannasta. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kalajoki tunnetaan paitsi dyyneistään myös tuulivoimasta. Jos kaikki vireillä olevat tuulivoimala-alueet toteutuvat, pikkukaupungissa on tulevaisuudessa noin yksi tuulivoimala sataa asukasta kohden. Monen mielestä se on liikaa. Osa kuntalaisista on noussut kapinaan, koska voimaloita rakennetaan jo liian lähelle ihmisten koteja. Tuulivoimayhtiöt haluavat hiljentää kritiikin. Ne tarjoavat tuulivoimala-alueiden asukkaille rahaa ja muita etuja sekä lobbaavat paikallispoliitikkoja tavoilla, joita oikeusoppineet pitävät kyseenalaisina. Adressi ei masentanut, tuuliyhtiö nousi vaikeuksista voittoon Kalajoen keskustasta parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsee Torvenkylä. Tänne ja naapurikyliin on tarkoitus rakentaa seitsemän voimalan tuulivoima-alue. Se on Kalajoen uusin hanke ja kovassa vastatuulessa kyläläisten kapinoinnin vuoksi. Tuulivoimalat sijoitettaisiin lähelle viittä kylää, joissa asuu satoja ihmisiä. Yli sata kyläläistä allekirjoitti adressin, joka vaatii voimaloiden torppaamista. Vaikea on kuvitella makkaranpaistoretkeä tuulimyllyn huminaan ja välkkeeseen. Siinä luontokokemus kärsii. Alkuvuodesta kaupungin virkamiehet totesivat, etteivät he voi edistää kaavoitusta adressin takia. Voimaloita kaupunkiin ajavat tuulivoimayhtiöt eivät antaneet periksi, vaan ryhtyivät entistä kovempaan lobbaukseen. Lopputulos oli se, että lokakuussa Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi kaavan yksimielisesti. Miten yhtiöt sen tekivät? Maanomistajat lobbareiksi: “Soita tai lähetä sähköpostia päättäjille” Voimaloita haluavat rakentaa suomalainen tuulivoimayhtiö Smartwind ja saksalainen energiayhtiö Energiequelle. Suomalaiset myivät projektin saksalaisille kesällä, mutta ovat jatkaneet käytännön asioiden hoitamista Kalajoella. Smartwind vuokrasi tarvittavat maa-alueet voimaloille jo vuosia sitten, kuten tapana on. Maanomistajat vuokraavat yleensä hehtaareitaan mielellään tuulivoimayhtiöille, koska saavat siitä kelpo korvauksen. Kun tämä vaihe on ohi, projektia on helpompi myydä kuntapäättäjille. Kalajoella tähän ei välttämättä olisi tarvetta, koska poliitikot yleisesti liputtavat tuulivoiman puolesta. Smartwind piti Energiequellen mandaatilla aktiivisesti yhteyttä päättäjiin. Mutta sen lisäksi yhtiö kosiskeli sinnikkäästi myös paikallisia kyläyhdistyksiä ja maanomistajia. Yle sai haltuunsa kirjeen, jolla Smartwind ja Energiequelle lähestyivät syyskuussa maanomistajia. Yhtiöt kerjäsivät omistajia ottamaan yhteyttä Kalajoen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniin. Poliittinen paine hankkeen puolustamiseen pitää olla suurempi kuin vastustajien. Tämän kirjeen mukana Kalajoen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten yhteystiedot. Soita tai lähetä sähköpostia päättäjille. Voitte käyttää vetoomusliitteen argumentteja siitä, mitä positiivisia vaikutuksia hanke toisi kaupungille ja sen asukkaille. Tuuliyhtiöiden tavoitteena oli saada adressiinsa yli 300 nimeä, koska se olisi huomattavasti enemmän kuin vastustajien adressissa. Siksi maanomistajia kannustettiin keräämään listalle myös sukulaisten, ystävien ja naapurien nimet. Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Maanomistajat eivät soittaneet kuntapäättäjien mukaan yhtään puhelua. Tuuliyhtiöiden oma lobbaaminen sen sijaan luisti. Smartwind ja Energiequelle soittelivat esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenille. Ne esittelivät projektia myös valtuustoryhmille erikseen.Tätä yhtiöt perustelivat sillä, että pienemmässä porukassa syntyy paremmin keskustelua. Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin mukaan tuulivoimayhtiöiden suorat viestit päättäjille ovat yleistyneet viime aikoina. – Varmasti meillä fiksut päätöksentekijät ymmärtävät, että se on tuulivoimatoimijan näkökulmasta esitettyä tietoa ja osaavat arvioida, mikä merkitys sillä on, Puoskari toteaa. Hän lisää, että tuulivoiman vastustajat ovat lähestyneet päättäjiä vähintään yhtä paljon. Oikeusoppineet: Soittelupyyntö poikkeuksellista vaikuttamista Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei ole aiemmin törmännyt yhtä suorasukaiseen lobbauskehotukseen. Mäenpään mukaan tuulivoimayhtiö yrittää luoda poliittista painetta kiertotietä. – Se on harmaalla alueella tapahtuvaa vaikuttamista. Jos yhtiö haluaisi pelata avoimin ja puhtain kortein, vain se yksin ottaisi yhteyttä valtuutettuihin ja kunnanhallitukseen, Mäenpää sanoo. Olemme nähneet, että kylänkehitysraha voi olla tulenarka aihe. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mielestä tilannetta voi tulkita niin, että tuulivoimayhtiöt maksavat maanomistajille korvausta, jotta he lobbaisivat tuulivoiman puolesta. – Tietääkö kaupunginvaltuuston jäsen, kenen mandaatilla henkilö sitten näitä juttuja kuiskuttelee, ei välttämättä. Tämä on minusta ongelmallista, Tolvanen sanoo. Tolvasen mielestä tällainen toimintatapa ei istu avoimeen hallintokulttuuriin. Korruptiota tutkinut Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen puolestaan epäilee, ettei tällainen lobbaaminen ole edes tehokasta. Maanomistajat saattavat kokea, että heitä käytetään välikäsinä. Salmisen mukaan Kalajoen tapaus kokonaisuutena paljastaa, että tuulivoimayhtiö on vaikuttanut kuntapäättäjiin määrätietoisesti. Yhtiö yrittää rakentaa sellaisen vaikuttamismallin, jolle vastustajat eivät voi mitään. Kyläyhdistys: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat Soittelutalkoot olivat vain pieni näytös lobbausoperaatiossa. Aika on rahaa, ja tuulivoimayhtiöt tietävät sen. Siksi ne tekivät kaikkensa saadakseen asukkaat puolelleen ja välttääkseen jopa vuosia kestävän valituskierteen. Energiequelle tarjosi Smartwindin avustuksella kaikille viidelle tuulivoima-alueen kylälle rahalahjoitusta, jota se kutsuu kylänkehitysrahaksi. Ylen haltuunsa saaman laskelman mukaan saksalaisyhtiö oli valmis maksamaan tukea yhdelle kyläyhdistykselle jopa 10 000 euroa vuodessa. Tukea kertyisi siis yhdelle kylälle jopa satoja tuhansia euroja tuulivoimalan elinkaaren aikana. Tuulivoimala tuottaa sähköä yleensä 25 vuotta. Tämä tarkoittaa, että Energiequelle oli valmis antamaan rahaa kylien elinvoimaisuuteen yhteensä jopa lähes miljoona euroa. Yhtiöiden mukaan kyläläisiltä ei odoteta mitään vastineeksi rahasta. Kyläyhdistyksille lähetetyssä sopimusluonnoksessa ei mainita, että kehitysrahan hyväksyminen tarkoittaisi valituksista luopumista. Kyläyhdistysten puheenjohtajien mielestä tukeen sisältyy kuitenkin oletus siitä, että jos ottaa rahaa vastaan, ei asetu tuulivoiman tielle. – Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tulee tunne, että jos hyväksymme kehitysrahan, kätemme ovat sidotut, emmekä voi enää valittaa kaavoista, sanoo yksi kyläyhdistysten puheenjohtajista, torvenkyläläinen Jenni Ekoluoma. Hänen mielestään kyläläiset yritetään ostaa hiljaiseksi. – Vaikka kuinka hienoon sanaan sen muotoilee ja kuinka hieno rusetti sen rahasumman päälle laitetaan, siinä on kaiku, että se on ihan puhdasta lahjontaa. Myös kahden muun kylän, Pöntiön ja Himankakylän, yhdistysten puheenjohtajat kertovat Ylelle pitävänsä rahatarjousta lahjontana. Laki kieltää virkamiesten, kansanedustajien ja yritysten välisen lahjonnan. Kyläyhdistyksiä ei lasketa päättäjiksi, joten rahan tarjoaminen niille ei ole rikos. Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan sopimus vaikuttaa pyrkimykseltä ostaa myönteistä suhtautumista hankkeeseen, vaikka mitään toiveita ei siihen olisi kirjattukaan. Stina Tuominen / Yle Väärää tietoa kylänkehitysrahan hyväksymisestä Tuulivoimayhtiöt ovat väittäneet, että kyläyhdistykset ovat suostuneet ottamaan kehitysrahan vastaan. Smartwind ja Energiequelle sanoivat näin syyskuussa maanomistajille lähettämässään kirjeessä. Kyläyhdistysten puheenjohtajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen kylänkehitysrahan jakoperusteista. He ovat ilmoittaneet ottavansa ko. tuen vastaan, kun hankkeen kaavoitus on hyväksytty. Kyläyhdistykset tyrmäävät väitteen. – Tuohan on ihan puhdasta valetta. Saako nähdä punaista, Ekoluoma ärähtää. Marraskuun alussa tuulivoimayhtiöt kuitenkin pyörsivät, että kylänkehitysraha olisi toistaiseksi tehnyt kauppansa. Tämä tuli ilmi yhtiöiden Kalajoen keskustalaisille kaupunginvaltuutetuille lähettämästä infokirjeestä. Kehitysrahaa vieläpä kuntapäättäjän kylälle? Kalajoen tapauksessa mielenkiintoista on se, että tuulivoimayhtiö on tarjonnut kehittämisrahaa kyläyhdistykselle, jonka johtaja istuu myös Kalajoen kaupunginvaltuustossa. Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma on samalla keskustan valtuutettu. Ja tuulivoimakaavasta päättää, kukapa muu kuin valtuusto, joka toimii keskustan komennossa. Emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan olisi eettisesti arveluttavaa, jos kuntapäättäjä samaan aikaan sekä hyväksyisi tuulivoimayhtiön kaavapäätöksen valtuustossa että ottaisi tuulivoimayhtiöltä rahaa kyläyhdistykselleen. Jenni Ekoluoman tapauksessa näin ei ollut, mutta pienissä kunnissa aktiiviset toimijat ovat helposti monessa mukana. Professori Olli Mäenpään mukaan tapaus on kyseenalainen, vaikkei Ekoluoma olisikaan muodollisesti ollut esteellinen. – Vaikuttaa siltä, että on pyritty rahalla vaikuttamaan kaupungin päätösvallan käyttöön. Se heikentää kunnallisen päätöksenteon uskottavuutta, Mäenpää sanoo. Esteellisyys syntyy, jos virkamiehellä tai luottamushenkilöllä on kytköksiä käsiteltävään asiaan niin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa asiassa. Yle kävi tätä juttua varten läpi hallinto-oikeuksien tuulivoimapäätöksiä. Viime vuosina oikeus on pysäyttänyt ainakin puolenkymmenen tuulivoima-alueen rakentamissuunnitelmat esteellisen kuntapäättäjän vuoksi. Tyypillisessä tilanteessa kuntapäättäjä tai tämän lähipiiriin kuuluva on omistanut maata tuulivoima-alueella. Tuulivoimayhtiöt: Kannamme sosiaalista vastuuta Tuuliyhtiöt perustelevat rahatukeaan kyläyhdistyksille sillä, että ne kantavat sosiaalista vastuuta tuulivoiman aiheuttamista epämukavuuksista. Kotimaassaan Saksassa Energiequelle on jo tukenut taloudellisesti tuulivoima-alueiden lähiasukkaita. Yhtiö on kysynyt toiveita kyläläisten tarpeista. – Olemme voineet esimerkiksi ostaa sähköpyöriä ja latauspisteitä, rahoittaa kylähuonetta tai turistikeskusta ja tarjota koulutusta uusiutuvasta energiasta, kertoo Energiequellen Suomen maajohtaja Nils Borstelmann. Maanomistajille lähetetty vetoomuskirje oli Borstelmannin mukaan yritys aktivoida tuulivoimaa kannattavaa hiljaista enemmistöä. Häntä harmittaa, että vaikka tuulivoimaloita vastustaa pieni joukko, se pitää kovasti ääntä. – Jos voimalaprojekti on kriittisessä vaiheessa ja voi mennä äänestykseen kunnanvaltuustossa, meidän pitää motivoida myös heitä, jotka eivät juokse kaduilla plakaatien kanssa, näyttämään tukensa poliitikoille. Malli kopioitu ulkomailta – "Tulenarka aihe" Kylänkehitysraha on tullut Suomeen ulkomailta. Ruotsissa valtiovalta kannusti jo vuosia sitten tuulivoimateollisuutta pohtimaan, millaisia korvauksia tuulivoimaloiden vaikutusalueella asuville voitaisiin antaa. Siihen saakka käytännöt olivat olleet niin kirjavia, että monet pitivät niitä epäreiluina. Lopulta tuulivoimayhtiöt Ruotsissa kokosivat suosituksensa kyläläisten vapaaehtoiseksi tukemiseksi. Tuuliyhtiö voi esimerkiksi antaa liikevaihdostaan muutaman prosentin kymmenyksen kyläyhdistykselle. Tanskassa on suosittu sitä, että kyläläiset saavat etuosto-oikeuden osaan tuulivoimayhtiön osakkeista. Saksassa on käytössä molempia edellä mainittuja malleja. Tuulivoimayhtiöt voivat myös antaa kyläläisille alennusta sähköhinnoista. Meidän pitää motivoida myös heitä, jotka eivät juokse kaduilla plakaatien kanssa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ei osaa sanoa, kuinka yleisesti kylänkehitysrahaa käytetään Suomessa. Tuulivoimayhdistys ei vastusta kehitysrahan jakamista, mutta ei ole myöskään suositellut sitä. – Olemme nähneet, että tämä voi olla tulenarka aihe, Mikkonen sanoo. Ilmaista rahaa tarjolla eri puolilla Suomea Muutkin tuulivoimayhtiöt ovat tarjonneet kylänkehitysrahaa Suomessa. Esimerkiksi Hartolassa Päijät-Hämeessä tuuliyhtiö Ilmatar teki pari vuotta sitten sopimuksen kehitysrahasta paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Ilmatar ei lopulta maksanut kyläyhdistykselle mitään, koska voimaloita ei ikinä rakennettu. Yhtiö luopui hankkeesta, koska kesken projektin voimaan tulleet tuulivoiman melumääräykset olivat liian tiukat. Ilmatar tyrkytti kylänkehitysrahaa myös Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Lähialueen kyläyhdistys kuitenkin torjui tuen. Ilmatar meni Alajärvellä vielä pidemmälle. Yhtiö yritti ostaa paikallisia vetämään valituksensa pois hallinto-oikeudesta. Suurimmat summat olivat 30 000 euroa, mutta tarjoukset eivät tehonneet valittajiin. Tästä tapauksesta on kertonut aiemmin Ylen MOT-ohjelma. Ilmatar Windpowerin toimitusjohtaja Erkka Saario kertoo Ylelle, ettei yhtiö ole tehnyt kyläyhdistysten kehitysrahasopimuksia sitten Hartolan. Pelätyt valitukset tuulivoimakaavasta kaatuivat tänä kesänä, ja Ilmatar aikoo päästä rakentamaan tuulivoimaa Alajärvelle kahden vuoden sisällä. Stina Tuominen / Yle Sähköpyöriä ja suofutisturnauksen sponsorointia Tuulivoimayhtiöt pyrkivät saamaan paikallisia myötämielisiksi myös erilaisilla lahjoituksilla ja sponsoroinnilla. Esimerkkejä on ympäri Suomea. Kainuussa Hyrynsalmella saksalainen tuulivoimayhtiö Abo Wind on ollut paikallisen suopotkupalloturnauksen sponsori. Yhtiön kahdeksan voimalan projekti on kaavoitusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla suomalainen tuuliyhtiö Intercon Energy tarjoutui maksamaan satojen tuhansien arvoisen pyörätien Revonlahdelle, jos yhtiön hankkeista tehdyt valitukset olisi vedetty pois hallinto-oikeudesta. Toinen hankkeista kaatui lopulta korkeimmassa oikeudessa, mutta toinen tuulivoima-alue rakennettiin. Vastaavia sponsorointiesimerkkejä on muualtakin kuin tuulivoimasta. Venäläinen ydinvoimayhtiö Rosatom järjesti viime kesänä Kalajoella kansainvälisen kesäleirin lapsille. Yhtiö on myös tehnyt sponsorisopimuksia jääkiekkoseurojen kanssa. Suomalaisyhtiö sponsoroi poropannat paliskunnalle Tuuliyhtiöt eivät yleensä kerro julkisesti jakamistaan tukisummista. Suomen suurin tuuliyhtiö Tuuliwatti on poikkeus. Se listaa sponsorointikohteensa nettisivuillaan. – Johtavana tuulivoimatoimijana omalla esimerkillämme voimme kannustaa tähän, Tuuliwatin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo. Tuuliwatti kertoo nettisivuillaan kustantaneensa esimerkiksi hirvitorneja metsästysseuralle, poropantoja paliskunnalle ja stipendejä koululaisille. Tuuliwatti antaa rahaa vain tarkasti määriteltyihin kohteisiin. Toimitusjohtaja Suominen pitää kylänkehitystukea epämääräisenä, koska yhtiö ei tiedä, mihin kylä lopulta rahasumman käyttää. Yrityksen taloudellinen tuki kuntalaisille ei ole uusi ilmiö. Teollisuuspaikkakunnilla ison yrityksen ja päättäjien välit ovat perinteisesti tiiviit. Yritys tarvitsee kuntaa ja kunta yritystä. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan tilanne on kuitenkin eri, jos yhtiö tekee vasta tuloa kuntaan. Tolvasen mukaan on arveluttavaa, jos sponsoroinnin tarkoitus on saada hyväksyntää kiistanalaiselle hankkeelle. – Seurojen takana on aina ihmisiä, Tolvanen sanoo. Metsästäjä: Ei makkaranpaistolle tuulivoimalan välkkeessä Palataan vielä Kalajoelle. Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma kertoo, että täällä tuuliyhtiöt ovat ehdottaneet hankkivansa kyläläisille tuulisähköllä ladattavia sähköpyöriä. Yhtiöt lupasivat myös varmistaa netti- ja antenni-tv-yhteyksien toimimisen, koska tuulivoimalat häiritsevät usein signaaleja. Pohjanpään Metsästysseuran puheenjohtajan Aimo Koskisen mukaan tuuliyhtiöt väläyttivät hänen metsästäjätutulleen parin uuden laavun rakentamista. Koskinen kertoo, että lähin uusista voimaloista tulisi parin sadan metrin päähän seuran metsästysmajasta ja laavusta. – Hyvin vaikea on kuvitella perheen makkaranpaistoretkeä tuulimyllyn juurelle, huminaan ja välkkeeseen. Siinä vähän luontokokemus kärsii, Koskinen virkkoo. Uusia tuulivoimaloita vastustavat kyläläiset pelkäävät, että tuulivoiman melu- ja näköhaitat ankeuttavat asumista ja luonnossa samoilua. Heidän mukaansa myös linnut ja eläimet kärsivät. Siksi kyläläiset ovat ehdottaneet, että voimaloista olisi matkaa lähimpään asutukseen vähintään kaksi kilometriä. Tällaista suojarajaa käytetään ainakin Porissa ja Raahessa. Mutta Kalajoella ei, eikä laki sellaista tällä hetkellä vaadi. Jenni Ekoluoman mielestä tuuliyhtiöiden ja päättäjien pitäisi huomioida, että kyläläiset olivat alueella ennen tuulivoimaa. – Vaikka tuulivoima-aluetta sanotaan hienosti tuulipuistoksi, se on aika kaukana puistosta. Se on suurteollisuusalue. Ekoluoma tietää, että hänen taistelunsa tyylimyllyjä vastaan päättyy luultavasti tappioon, koska tuulivoimakriitikot ovat pahasti alakynnessä. Näin myös käy. Parin viikon päästä Ekoluoman haastattelun jälkeen, marraskuun alussa, Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tuulivoimakaavan äänin 18–15. Se tarkoittaa, että Kalajoelle voi nousta taas pian rykelmä uusia tuulivoimaloita. Tuulivoimaa on Suomessa vielä vähän

  • Suomessa tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli viime vuonna alle 5 prosenttia. Virossa tuulivoiman osuus oli 7, Ruotsissa 11 ja Tanskassa 37 prosenttia.
  • Suomen tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on yli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
  • Hallitus laittaa tuulivoiman tukijärjestelmää parhaillaan uusiksi. Vuodesta 2011 käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä loppui lokakuussa.
  • Vuoden sisällä uudistettavassa uudessa tukijärjestelmässä tuulivoima joutuu kilpailemaan tukirahoista muiden uusiutuvien energiamuotojen kanssa.
  • Vanha syöttötariffi on ollut monelle tuulivoimayhtiölle rahasampo. Siinä tuulisähkölle määriteltiin markkinahinnoista riippumaton takuuhinta. Siitä tuli liian antelias, koska sähkön hinnan kehitys arvioitiin pieleen.
  • Energiequellen ja Smartwindin tuulivoimahankkeeseen syöttötariffi ei enää vaikuta, sillä vanhaan tukijärjestelmään ei oteta enää uusia hankkeita.
LUE LISÄÄ: Tuulivoimahankkeilla edessä kova pudotuspeli – verotus kiristyy ja metsäteollisuus kiilaa tukiapajille Suomeen rakennetaan tänä vuonna parisataa tuulivoimalaa – Video: Näin voimala nousee Uusi tutkimus selvittää tuulivoiman infraäänten vaikutuksia sisätiloissa – oireita kokeneet halutaan mukaan Näin tuulivoimaloita vastaan lobataan – perussuomalaisille tukea MTK:lta ja keskustavaikuttajalta Suomen kunnissa piilee kova korruptioriski – "Kaikki tuntevat toisensa ja edut menevät sekaisin"
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lastenpsykiatri puhuu mieluummin pyjamapäivästä kuin lomasuunnittelusta: "Kannattaisi käyttää aikaa oman arkensa haaveiluun"

2017, Marraskuu 11 - 20:45

Kun Matti Kaivosoja oli pieni, hänen isänsä vei pojan hyvän ystävänsä kymmenlapsiseen perheeseen viikoksi, jotta poika kesyyntyisi ja oma perhe saisi hengähtää. – Ehkä olin aika jukuripää. Toisaalta aika kiltti, mutta ehdoton, pohtii Kaivosoja nyt. Vierailu auttoi: ison katraan keskellä poika joutui kaivamaan itsestään lisää sopeutumiskykyä. Sittemmin sovittelevuudelle on ollut käyttöä työelämässäkin: Kaivosojasta tuli lastenpsykiatri ja perheterapeutti, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ylilääkäri ja perheiden palveluiden toimialuejohtaja. Hän myös opettaa Turun yliopistossa. Laatikko on kasvanut hyvässä ja pahassa Maailma on muuttunut pikku-Matin ajoista. Kaivosojan mielestä suurin muutos hänen lapsuudestaan näihin päiviin on siinä, että kasvun ympyrät olivat tuolloin tarkemmin rajatut kuin nykyään. Vaikka hän muutti lapsena monta kertaa, asettuminen ja johonkin kuuluminen oli helppoa ja selkeää. Harrastukset olivat lähellä, eikä lapsia kuljetettu ympäriinsä. – Verkostot olivat lähelle kuulumista. Nyt pitää osata kuulua niin monella tasolla erilaisiin asioihin, että se alkaa repiä jo 10-vuotiasta. Vanhempien tehtävä onkin pitää huoli siitä, ettei homma hajoa liikaa. Kaivosoja sanoo, että valtaosalla lapsista menee todella hyvin. Toisaalta aiempaa vaikeampaa on niillä, joilla on luottamus- tai keskittymisvaikeuksia tai ongelmia tunteiden hallinnassa. Lomia suunnitellaan ja niistä haaveillaan, mutta kannattaisi käyttää aikaa oman arkensa haaveiluun: miten haluaisin päiväni kuluvan ja arkeni sujuvan Matti Kaivosoja – Nyt odotetaan niin monessa kerroksessa osaamista yhtä aikaa. Oli turvallisempaa, kun se laatikko oli pikkuisen rajatumpi, sanoo Kaivosoja. Perustarpeet eivät sen sijaan juuri ole muuttuneet: lapsi tarvitsee huolenpitoa, johonkin kuulumista ja mahdollisuuksia samaistua ja onnistua. Moni asia on toki myös parantunut, kun "laatikko" on kasvanut. Terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulutus ovat harpponeet eteenpäin, eikä yhteiskunta rajoita lapsen mahdollisuuksia kuten ennen. – Jos olit syntynyt paikkaan, jossa sinusta pitää tulla kirvesmies, vaikka olet sormiltasi viulisti… Nyt annetaan enemmän mahdollisuuksia. Hyvä arki on tavoittelemisen arvoista Kaivosojan mielestä on tärkeää oppia arvostamaan arkea – ei pyrkiä siitä pois tai saada siihen poikkeuksia. Arjesta huolta pitäminen tarkoittaa perusasioita nukkumisesta palautumiseen. Niinpä lastenpsykiatri ei puhuisikaan laatuajasta, vaan panostaisi siihen, mitä tavallisina päivinä tapahtuu. – Lomia suunnitellaan ja niistä haaveillaan, mutta kannattaisi käyttää aikaa oman arkensa haaveiluun: miten haluaisin päiväni kuluvan ja arkeni sujuvan. Kalevi Rytkölä / Yle Lapsista hän on huolissaan: esimerkiksi sosiaalinen media vie lapsilta ja nuorilta aikaa, jolloin he eivät ole varattuja mihinkään. Silloin voisi ehtiä miettiä, mitä oman pään sisällä liikkuu. Kaivosoja haluaisi mediakasvatukseen ujutettavaksi ajatuksen siitä, ettei aina tarvitse olla tavoitettavissa. Rauhoittumisen puute ja siitä johtuva krooninen väsymys voivat näkyä stressioireina ja levottomuutena niin yksilöillä kuin porukassa. – Peruskoululuokat olisivat aika paljon rauhallisempia, jos lapset osaisivat edellisiltana rauhoittua paremmin ja antaa aikaa itselleen. Me ehkä huomaamattamme hyväksymme sen: tällaistahan tämä on. Kaivosoja kannustaa tarvittaessa vaikka pyjamapäiviin tai lautapeli-iltoihin, jolloin kukaan ei tule kylään eikä perhe mene mihinkään: silloin ollaan kotona ja toisiaan varten. Koulu on lapselle mahdollisuus sosiaalistua Koulu on lastenpsykiatri Matti Kaivosojan mielestä valtava mahdollisuus: koulu ja päiväkoti ovat paikkoja, joissa lapset ja nuoret luontevasti ovat. Lapsen tarvetta kuulua yhteisöön ja löytää samankaltaisuutta ei pidä väheksyä, ei myöskään koulun mahdollisuutta tarjota sille areena. Peruskoulu on paikka, jossa lapsesta tulee ryhmän jäsen – tai hänet tuupataan siitä ulos, sanoo Kaivosoja. – Se on jokaisen mahdollisuus kuulua ryhmään ja sosiaalistua. Nuorta ei voida sosiaalistaa väkisin: että sosiaalistu näin, sanoo Kaivosoja. Hän myöntää, ettei makrotasolla voi ratkoa mikrotasolla tapahtuvia asioita eli mikään ministeriö ei voi määrätä lapsia hyväksymään toiset porukkaan. Kaivosojan mielestä jo hallinnossa pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei Suomeen rakennu malli, jossa pienen lapsen tarpeet jäävät huomioimatta. Derrick Frilund / Yle Monissa valtakunnallisissa hankkeissa vaikuttanut Kaivosoja on asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöryhmässä, joka kartoittaa sivistys- ja sote-palveluiden yhdyspintoja. Se tarkoittaa huolehtimista siitä, ettei sote-uudistuksessa panna eri budjetteihin asioita, jotka kuuluvat sekä kouluun että lapsen muuhun hyvinvointiin ja yritetä siirtää vastuuta toiselle taholle. – Tiedämme terveydenhuollosta, että välillä arvotaan, kuuluuko asia Kelan vai sairaanhoitopiirin budjettiin: onko esimerkiksi koulupsykologin työ koulun vai terveydenhuollon työtä. Pitäisi päästä siitä, ettei ensimmäisenä mietittäisi, kenelle se nakitetaan vaan että nähdään, kuinka tärkeää se työ on. Ensin edellytykset, sitten vaatimukset Kaivosoja kaipaa joustavuutta aikuisilta ja yhteiskunnalta; lapset ovat hänen mukaansa kyllä joustavia luonnostaan. He voivat kuitenkin jäädä esimerkiksi yhä vain aiemmin vastaan tulevien vaatimusten jyräämiksi. Eräs tutkimus kertoo, että loppuvuodesta syntyneet saavat tarkkaavaisuushäiriödiagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntyneet. Tämä kertoo Kaivosojan mielestä siitä, että vaatimukset asetetaan kalenterin, ei lapsen kehityksen mukaan. – En minä oikein usko, että loppuvuodesta syntyminen aiheuttaisi ihmisen päähän jotain. Kyllähän se on järjestelmässä. Toinen tutkimus taas osoittaa, että Ruotsissa urheilun joukkuelajien huippuyksilöt ovat pääosin tammi–maaliskuussa syntyneitä. Nämä tutkimukset piirtävät Kaivosojan mielestä pelottavaa kuvaa siitä, kuinka lapsiin kohdistetaan muotin mukaisia odotuksia sen sijaan, että heidät nähtäisiin yksilöinä. Aina voi ajatella, ettei tee mitään kuten vanhempansa tai tekee sen paremmin. On toinen juttu, kuinka kauas laatikosta pystyy astumaan Matti Kaivosoja – Niitä jotka ovat vahvoja, tuetaan löytämään löytämään vahvuutensa. Jos taas kärjistetysti sanoen loppuvuonna syntyneet saavat vähitellen häirikön roolin ja muita suurempi osa heistä saa ADHD-diagnoosin, niin kyllä se kertoo, ettemme mukauta vaatimuksia lapsen kehitykseen vaan omiin odotuksiimme. Ja ne taas kulkevat esimerkiksi kalenterin mukana. Kaivosoja toivookin, että varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa voitaisiin panostaa siihen, että ensimmäiseksi tutustutaan lapsen kehitysedellytyksiin, ominaispiirteisiin ja esimerkiksi temperamenttiin, joka ohjaa kehittymistä. Omasta taustastaan ei voi hypätä loputtoman kauas Kaivosojan äiti teki perhetyötä kotiavustajana ja isänsä oli kasvatusasioista kiinnostunut rakennusmestari. Nuoren Matin kasvuun heijastui se, että isän ja äidin kodeista perintönä tulivat erilaiset perhemyytit: isän kotitaustan elämänkatsomuksen mukaan saattaa kuitenkin käydä huonosti, vaikka kuinka koettaisi elää oikein. Äidin suvussa taas oli vastoinkäymisistä huolimatta suurempi usko siihen, että hyvin kaikki lopulta käy. Itse Kaivosoja kokee kulkevansa pikemminkin äidin jalanjäljissä. Hänen vanhempansa edustivat myös eri herätysliikkeitä. – Se johti tietynlaiseen jännitteeseen ja rajalla kasvamiseen. Se sai miettimään, mitä on ihmiseksi tuleminen ja ihmisenä oleminen joukossa. "Rajalla kasvaminen" on vaikuttanut myös siihen, millaisen kodin Kaivosoja on halunnut luoda omille lapsilleen. Toisaalta hän sanoo, että on aina rajallista, kuinka kauas voi hypätä omasta kasvualustastaan. Lastenpsykiatri ajattelee asioita kolmen sukupolven mitassa: yhdessä sukupolvessa asiat eivät koskaan täysin muutu. – Aina voi ajatella, ettei tee mitään kuten vanhempansa tai tekee sen paremmin. On toinen juttu, kuinka kauas laatikosta pystyy astumaan, Kaivosoja pohtii. Jokainen on vanhempi omista lähtökohdistaan – Ja sinunko pitäisi olla lastenpsykiatri! on yksi lapsista tokaissut tiukkana hetkenä isälleen. Matti Kaivosojan työhuoneen seinällä on muun muassa hänen poikansa lapsuusajan piirustus Haavoittunut tietokone.Sari Vähäsarja / Yle Seitsemän lapsen isä ja viiden lapsen vaari on antanut itselleen luvan olla isä niistä lähtökohdista, jotka hänellä on. – Tietysti minulla on oma temperamenttini ja oma tapani olla. En arvota sitä niin, että se on hyvä tai huono. En voi olla vanhempi itseni ulkopuolelta, olen sitä mitä olen. Se tarkoittaa tarvittaessa myös anteeksipyytämistä lapsilta silloin kun tulee mokattua tai vaikkapa jätettyä kuuntelematta. Kaivosoja on tehnyt uravalintoja perhettä ajatellen ja jättänyt suostumatta moneen valtakunnalliseen työhön, jotka olisivat syöneet perheen arkea. Työstään hän sanoo kuitenkin aina innostuneensa liikaakin. Kun perheen pojista kaksi oli pieniä, he kysyivät isältään, milloin tämän väitöskirja valmistuu. – Aloin selittää esitarkastajia, professoria ja tiedekuntaneuvostoa. Sitten hoksasin kysyä, miksi he sitä kysyvät. "Milloin sää taas kuulet, kun sulle puhuu?" vastasivat pojat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hoitaja syytteessä poikkeuksellisesta rikoksesta: käytti itse sairaan lapsen kipulääkkeitä ja laittoi tilalle vettä

2017, Marraskuu 10 - 15:16

Kokkolassa työskennellyttä hoitajaa syytetään kipulääkkeiden varastamisesta saattohoidossa olleelta lapselta kaksi vuotta sitten. Syytetty oli yksi 3-vuotiaan kotisairaanhoitajista. Hänen epäillään vaihtaneen lapsen kivunlievitykseen määrätyn morfiinin tilalle vettä ja käyttäneen morfiinin itse. Näin epäillään tapahtuneen ainakin kymmenen kertaa kahden kuukauden aikana. Lisäksi hoitajaa syytetään huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden sekä unitablettien varastamisesta. Syytetty on myöntänyt vieneensä lääkkeitä ja vaihtaneensa morfiinin veteen. Hän myös myöntää pahoinpitelyn. Syyttäjä: Erityisen julma rikos Syyttäjän mukaan rikos on tehty erityisen julmalla tavalla, koska hoitoalan ammattilaisena vastuussa ollut hoitaja on aiheuttanut liikuntakyvyttömälle ja kuolemansairaalle lapselle tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Lapsi kärsi voimakkaista kivuista ja lihaskouristuksista, lisäksi hänen hengittämisensä vaikeutui. Syyttäjän mukaan rikos oli törkeä, sillä lapsi altistui hengenvaarallisille vieroitusoireille lääkityksen vähentämisen takia. Hoitajalle luettiin perjantaina syytteet Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa muun muassa törkeästä pahoinpitelystä, huumausaineen käyttörikoksesta ja varkaudesta. Lisäksi häntä syytetään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta. Syyttäjä vaatii hoitajalle vähintään yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollista vankeutta. Asiasta uutisoivat ensin KP24 ja MTV.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsästäjiä patistellaan nyt tositoimiin Pohjanmaalla – uusi nettipalvelu paljasti, että hirviä on enemmän kuin luultiin

2017, Marraskuu 10 - 11:40

Pohjalaismaakunnissa on tänä syksynä erityisen paljon hirviä. Pohjanmaan Riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma onkin kirjelmöinyt erikseen alueen metsästäjille, että kaikki hirvenpyyntiin myönnetyt kaatoluvat pitää tänä syksynä käyttää. – Tämäntyyppistä suositusta ei ole aiemmin tarvinnut antaa varsinkaan näin vahvasti. Toivon, että metsästysseurat ottavat tämän vakavasti ja pyrkivät käyttämään luvat, Luoma sanoo. Tällä hetkellä hirviluvista on Pohjanmaan Riistakeskuksen alueella käytetty noin puolet, kun hirvenmetsästyskausi on kohta puolivälissä. Uusi palvelu tuottaa tietoa hirvikannoista Tiedot suuresta hirvikannasta ovat peräisin uudesta riistahavaintopalvelusta. Viime vuonna käyttöön otettiin sähköinen hirvitietojärjestelmä, johon metsästäjät kirjaavat kaatojen lisäksi havainnot. – Tänä syksynä ihan uutta on se, että Luonnonvarakeskus julkaisee näistä hirvihavainnoista kantaennustetta, joka päivittyy aina yöllä, kertoo Mikael Luoma. Riistahavainnot.fi-palvelussa voi siis seurata lähes reaaliajassa, missä päin Suomea hirvet liikkuvat. Ian Shaw / AOP Mikael Luoman mukaan pohjalaismaakuntien hirvikanta on osoittautumassa jopa keväällä arvioitua vahvemmaksi. Erityisen paljon hirviä on pohjalaismaakuntien rannikkokunnissa ja esimerkiksi kasitien ympäristössä. Hirvikolareiden kannalta valtatie 8 on alueen pahin. – Kasitiellä tapahtuu eniten hirvikolareita. Hämäräaikaan siellä saa olla tarkkana, Luoma muistuttaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mayday mayday! - Lentopelastus vaatii monen viranomaisen yhteistyötä, jos ilmavoimien kone rysähtää Päijänteeseen

2017, Marraskuu 9 - 21:00

Päijänteen rannassa käy melkoinen kuhina. Meneillään on Ilmasotakoulun järjestämä suuri yhteistoimintaharjoitus Vesistö 17. Harjoitustehtävä etenee tilanteesta, jossa Ilmavoimien kone ilmoittaa joutuneensa pakkolaskuun Kaipolan itäpuolella. Jyväskylän lennonjohdosta tulee lisätieto: koneesta on annettu mayday, mayday -hätäilmoitus. Lentopelastuskeskus johtaa aina ilmasta tapahtuvaa etsintää, kun kone on kateissa ja poliisi johtaa maastotehtävää. Yhteistoiminnan pitää sujua. – Jos lentäjä on loukkaantunut, se siirtyy pelastusviranomaisen tehtäväksi. Ilmavoimilla on aina tukeva rooli asiantuntijana ja se tarjoaa myös resursseja ja kalustoa etsintään, kuvailee kapteeni Marko Salo Ilmavoimista. Että tässä kello tikittää. Marko Salo Keskinen Suomi on vilkasta sotilasilmailualuetta ja onnettomuuden riski on aina läsnä. Edellinen hävittäjälentäjän kuolemaan johtanut turma sattui marraskuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla, kun kaksi Hawk -harjoitushävittäjää törmäsi toisiinsa. – Siitä on nyt reilu neljä vuotta. Sotilasilmailuonnettomuus tapahtuu keskimäärin reilun kahden vuoden välein. Että tässä kello tikittää, miettii Salo. Kapteeni Marko Salo Ilmavoimista johti laajaa yhteisharjoitusta.Annika Rantanen / Yle Harjoittelu kehittää saumatonta yhteistyötä Suuronnettomuudet vaativat viranomaisilta saumatonta yhteistoimintaa. Kriisitilanteet iskevät harvoin, joten aktiivisen harjoittelun merkitys korostuu. Poliisi, pelastuslaitos ja Järvipelastajat harjoittelivat neljä päivää Päijänteellä Ilmavoimien johdolla yhteisen suuroperaation varalta. Oppia oli saamassa pari sataa ammattilaista. Alkuvaiheen tavoitteena oli oppia tuntemaan toistemme resurssit. Marko Salo Pohjoisella Päijänteellä risteili 20 alusta etsintätehtävissä. Harjoituksessa käytettiin maalinkuvaukseen laskuvarjoja, pelastuslauttoja, valaisinvälineitä ja maalihenkilöitä. Harjoitukseen kuuluivat myös etsintälennot alueella. – Alkuvaiheen tavoitteena oli oppia tuntemaan toistemme resurssit. Esimerkiksi järvipelastajien venekalusto tuli tutuksi poliisille, joka johtaa pelastusta. Näin osataan lähettää juuri oikea ja nopea vene paikalle eikä väärää kalustoa, kertoo Marko Salo. Yhtenä harjoitusskenaariona oli sotilaskoneen katoaminen ja sen lentäjien pelastautuminen heittoistuimilla. Turman uhreja etsittiin maastossa, vesillä ja veteen upotettuun hylkyyn sukeltaen. – Itse olen oppinut paljon ja toivon, että pelastustoiminnan johtajillekin on tullut viranomaisyhteistyö tutuksi. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden viranomaisten kanssa on erittäin tärkeää, korostaa paloesimies Janne Luoma-Aho Keski-Suomen pelastuslaitoksesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisille sakkoja dopingrikoksesta – tietojen hakeminen omalla nimellä ei sen sijaan ollut rikos

2017, Marraskuu 9 - 11:35

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut Pohjanmaan poliisin vanhemman konstaapelin lievästä dopingrikoksesta sakkoihin. Oikeus sen sijaan hylkäsi syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Konstaapeli toi kevättalvella maahan 20 ampullia, jotka sisälsivät testosteronia. Hän tilasi aineet postitse ulkomailta, mutta lähetys pysähtyi postitulliin. Poliisi myönsi tämän. Käräjäoikeus määräsi poliisille lievästä dopingrikoksesta 252 euron sakot. Työnantaja pidätti poliisin teon vuoksi virasta kahdeksi kuukaudeksi. Poliisi voi hakea tietoja omalla nimellä Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta koski poliisin tietojärjestelmähakuja. Syytteen mukaan kyseinen poliisi haki järjestelmästä kaksi kertaa tietoja omalla nimellään. Hänen tavoitteenaan oli syyttäjän mukaan etsiä tietoa siitä, onko hän jäänyt kiinni dopingrikoksesta. Vanhempi konstaapeli tunnusti haut. Hän kuitenkin sanoi, että haut liittyivät virkatehtävien hoitamiseen ja kiisti syyllistyneensä asiassa rikokseen. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi, että poliisi ei syyllistynyt asiassa virkavelvollisuuden rikkomiseen. Poliisi voi hakea tietojärjestelmästä tapahtumia omalla nimellään myös silloin, kun hän hoitaa työtehtäviään. Omalla nimellä hakiessa poliisi löytää esimerkiksi tapaukset, joissa hän on ollut rikosilmoitusten vastaanottajana. Siksi poliisia ei voitu tuomita virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Sipilälle 8,5 keskustalaisilta, autojen CO2-päästöt nousevat oudosti, Trump ja Xi neuvottelevat

2017, Marraskuu 9 - 07:32
Ylen kysely: Keskustan kenttäväeltä vahva tuki Sipilän jatkokaudelle

Keskustan kenttäväki antaa vahvan tuen puolueen puheenjohtajalle Juha Sipilälle. Ylen puoluevaltuuston jäsenille tekemässä kyselyssä yksikään vastanneista ei ilmoittanut suoralta kädeltä haluavansa vaihtaa puheenjohtajaa ensi kesän puoluekokouksessa. Kouluarvosanaksi Sipilä saa 8,5. Autojen CO2-päästöt nousevat oudosti ensi syksynä Autojen päästömittaus muuttuu. Uusi mittaustapa voi kasvattaa joidenkin autojen CO2-päästölukemia jopa 30 prosenttia. Mittaustapa on niin vaikea, että sitä on vaikea edes ymmärtää. Ismo Pekkarinen / AOP Vielä on epäselvää, miten CO2-päästöjen kasvu vaikuttaa Suomessa uusien autojen hintaan. Trump: Pohjois-Korean kriisiin on ratkaisu Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit ovat tavanneet Pekingissä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tapaamisen yhteydessä uskovansa, että Pohjois-Korean kriisiin on olemassa ratkaisu. Kiinan johtaja Xi Jinping vakuutti, että maa on halukas kansainväliseen yhteistyöhön. Xin mukaan Kiinan ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat "historiallisessa lähtöpisteessä". Xi Jinping ja Donald Trump tervetuliaisseremoniassa Pekingissä torstaina.Xinhua / EPA Lestijärvi jatkaa 10 000 euron vauvarahan maksamista vuosina Keskipohjalainen Lestijärven kunta maksaa myös ensi vuonna syntyville lapsille 10 000 euroa kymmenen vuoden aikana, kunhan nämä pysyvät kirjoilla kunnassa. AOP Suurta tukea on maksettu vuodesta 2012, jolloin kunnassa syntyi vain yksi lapsi. Seuraavana vuonna lapsia syntyi jo 14. Torstai on tuulinen ja epävakainen Lounaasta virtaa kosteaa ja lämmintä ilmaa. Samalla pilvisyys lisääntyy ja tuuli voimistuu, kertoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Lappiin leviää lumisateita, maan etelä- ja keskiosissa sataa paikoin vähän vettä tai tihkua. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa. Yle Sää

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

10 000 euron vauvaraha säilyy Lestijärvellä – keskipohjalaiskunta pysäytti vauvakadon ja jatkaa avokätisellä linjalla

2017, Marraskuu 9 - 07:15

Keskipohjalainen Lestijärven kunta pitää huipputasoa olevan lapsilahjansa ennallaan, päätti kunnanvaltuusto. Lestijärvi on ollut maan suurin syntymän tukija maksaessaan 10 000 euron vauvarahaa. Vauva saa rahat kymmenen vuoden aikana eli tuhat euroa vuodessa, mikäli kotikuntana pysyy Lestijärvi. Lestijärvi on maksanut vauvarahaa vuodesta 2012. Tuolloin kunnassa syntyi vain yksi lapsi, mutta seuraavana jo 14. Kolmena seuraavana vuonna lapsia syntyi yhteensä 28 eli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Kunta tulkitsikin vauvarahan pysäyttäneen väestökadon. Lestijärven syntyneet 2000-luvulla2000: 102001: 82002: 92003: 112004: 52005: 62006: 52007: 72008: 92009: 62010: 62011: 42012: 12013: 142014: 82015: 82016: 12 Halsuan kunta taas aikoo palkita ensi vuonna syntyvät vauvat normaalin vauvarahan lisäksi ylimääräisellä 500 euron rahalahjalla. Bonus annetaan, jos kuntaan syntyy vuoden 2018 aikana vähintään 18 lasta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle ajatusta Suomi 100 -vuoden hengessä. Varsinainen vauvaraha säilyy esityksen mukaan ennallaan: jokaiselle Halsualla syntyvälle lapselle annetaan yhteensä 3000 euroa kolmen vuoden aikana. Ehtona on, että lapsi on joka vuoden alussa kirjoilla kunnassa. Leagun / stock.xchng Halsualla on syntynyt vuosittain kymmenkunta lasta, mutta tänä vuonna päivänvalon nähnee 15 uutta halsualaista. Kunnanjohtaja Jari Penttilä ei pidä 18 vauvan tavoitetta ensi vuonna mahdottomana. – Minulla on sellainen kutina, että se voi vaikka toteutua, sanoo Penttilä. Halsua on maksanut vauvarahaa vuodesta 2009. Nyt esitetään myös, että lapsilahjasta tehtäisiin pysyvä käytäntö, joka lakkautetaan tarvittaessa. Tähän asti valtuusto on päättänyt joka vuodesta erikseen. Tuttirahoista sairaalan maksuihin Kuntaliitto ei ole vuoden 2012 jälkeen kartoittanut vauvarahan tilannetta Suomessa. Erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta arvioi, ettei kokonaiskuvaa asiasta ole nyt missään. Lahtinen toteaa, että tällaiset tuet ovat kunnissa usein määräaikaisia, ja niiden tilannetta tarkastellaan ja muutellaan säännöllisesti. Viisi vuotta vanhasta selvityksestä käy ilmi, että 66 kuntaa antoi perheelle jonkinlaisen lahjan lapsen syntymästä. 27 kunnassa puhuttiin vauvarahasta, muita nimiä olivat kunnallinen lapsilisä, lapsilahja, vauvalahjakortti, kunnan lapsiraha, haikararaha, rotinakori, rotinaraha, vauvabonus, vaipparaha, pirttilahja, hammasraha ja tuttiraha. Muita tapoja muistaa perheitä olivat esimerkiksi lampaantaljat, aterimet ja vauvajuhlat. Jossain kunnassa annettiin omenapuun taimi, toisaalla juotiin rotinakahvit. Kunnat ovat antaneet myös käytännöllisiä lahjoja kuten muutaman tunnin perhetyön palvelua veloituksetta tai sairaalan hoitopäivämaksun synnyttäneille äideille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi syytteessä dopingrikoksesta: tilasi netistä testosteronia ja etsi teostaan tietoja poliisin järjestelmästä

2017, Marraskuu 8 - 14:35

Pohjanmaan poliisin vanhempaa konstaapelia syytetään lievästä dopingrikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä sanoo konstaapelin tuoneen kevättalvella maahan 20 ampullia, jotka sisälsivät testosteronia. Poliisi tilasi syytteen mukaan aineet postitse ulkomailta, mutta lähetys pysähtyi postitulliin. Poliisi on myöntänyt tämän. Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta koskee poliisin tietojärjestelmähakuja. Syytteen mukaan kyseinen poliisi haki järjestelmästä kaksi kertaa tietoja omalla nimellään. Hänen tavoitteenaan oli syyttäjän mukaan etsiä tietoa siitä, onko hän jäänyt kiinni dopingrikoksesta. Hän ei löytänyt tietoa, sillä se kirjattiin järjestelmään vasta hakujen jälkeen. Vanhempi konstaapeli on tunnustanut keväällä 2017 tehdyt haut ja kertonut, että ne liittyivät virkatehtävien hoitamiseen. Hän kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen. Syyttäjä vaatii poliisille sakkorangaistusta. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus käsittelee asiaa keskiviikkona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kulunvalvonta tekee tuloaan kouluihin – "Sitä voisi olla enemmänkin, miksei yläkoulussa ja päiväkodeissakin"

2017, Marraskuu 8 - 07:45

Pietarsaaressa Pohjanmaalla lukiot suunnittelevat siirtymistä sähköiseen kulunvalvontaan. Koko maan kouluissa kulunvalvontaa käytetään vielä harvakseltaan. Pietarsaaressa asia nostettiin esille, koska ulkoinen väkivallan uhka on lisääntynyt kouluissa. Lisäksi halutaan estää ei-toivottujen, ulkopuolisten pääsy kouluun. – Meillä on sellaisia kokemuksia, että kouluun on tullut ulkopuolisia. Jonkin verran on myös opiskelijoiden ja henkilökunnan omaisuuteen kohdistuvia anastuksia, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski kertoo. Pietarsaaressa kulunvalvonta aiotaan järjestää niin, että lukiolaiselle annetaan kulkukortti. Ulko-ovet ovat aina lukossa, ja opiskelija pääsee sisälle omalla kortillaan. Se voidaan ohjelmoida avaamaan ovet vain tiettynä aikana. Esimerkiksi lukiolaisilla olisi pääsy koulun tiloihin pääosin kello 8:n ja 16:n välillä. Lukitut ovet tuovat turvallisuutta Tarkkaa tietoa sähköisen kulunvalvonnan yleisyydestä suomalaiskouluissa ei ole. Opetushallituksen mukaan kulunvalvonta tekee kuitenkin tuloaan kouluihin. Arkistokuva.Sini Ojanperä / Yle Opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo Lounais-Suomen aluehallintovirastosta pitää kulunvalvonnan lisääntymistä hyvänä kehityksenä. Yhdessä lukittujen ulko-ovien kanssa se lisää turvallisuutta. – Sitä voisi olla enemmänkin. Ainakin toisen asteen oppilaitoksissa kulunvalvonta olisi hyvin luontevaa, miksei yläkoulussakin ja päiväkodeissakin. Päiväkodeissa vanhemmilla voisi olla lätkät, että he pääsevät sisälle päiväkotiin tuomaan ja hakemaan lapset tiettyinä aikoina. Helasvuon mielestä uudet oppilaitokset pitäisi rakentaa niin, että ovet saa pidettyä lukossa. Hän painottaa, että näin pitäisi toimia myös pienissä kunnissa, sillä turvallisuusongelmia voi syntyä missä tahansa. Valtaosa haluaa kulunvalvonnan Pietarsaaressa kulunvalvonnan hankkimista on valmisteltu jo pitkään. Kaupungissa haluttiin kysyä myös henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien mielipiteitä asiasta. Siksi viime vuoden tammi–helmikuussa tehtiin henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille laaja kysely. – Kokonaistulos oli selkeä: vanhemmat, opiskelijat ja henkilökunta olivat sitä mieltä, että kulunvalvontasysteemiin siirrytään, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski sanoo. Yksi opiskelijoille hankittava kulkukortti maksaa seitsemän euroa. Oppilaita Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa on noin 400. Pietarsaaressa asiasta päättää sivistyslautakunta torstaina. Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kulunvalvonta voidaan saada käyttöön lukiossa hyvinkin nopeasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valepoliisit huijaavat rahaa vanhuksilta – Pohjanmaan poliisille tänä vuonna noin 70 tapausta

2017, Marraskuu 7 - 19:45

Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella on kirjattu tänä vuonna noin 70 tapausta, jossa poliisiksi esittäytynyt on yrittänyt kalastella uhrilta verkkopankkitunnuksia. Suurin osa on jäänyt yrityksiksi, mutta 5–10 tapauksessa valepoliisi on pystynyt anastamaan rahaa uhrin tililtä. Yksittäiset tilisiirrot ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja. Valepoliisit ovat udelleet verkkopankkitunnuksia uhreilta puhelimitse. Soitoissa toistuu sama kaava. – Soittaja on esittäytynyt vakuuttavasti poliisina ja vedonnut kiiretilanteeseen, jossa soittaja pyrkii pelastamaan uhrin rahat vaatimalla verkkopankkitunnusten antamista välittömästi, Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Vesa Ojanperä kertoo. Tililtä viedyt rahat voi saada takaisin, jos toimii nopeasti Tapauksia alkoi esiintyä viime vuonna, mutta niiden määrä kasvoi loppukesällä ja alkusyksyllä. Nyt Pohjanmaan poliisille tulee viikossa yhdestä kahteen ilmoitusta valepoliiseista. Vesa Ojanperän mukaan poliisi epäilee soitoista useita tekijöitä. Uhrien valinnassa näkyy selvä suunnitelmallisuus. – Uhrit ovat vanhempia ihmisiä. Pääasiassa tapauksia on ilmennyt Etelä-Pohjanmaan pitäjissä, jossa asuu vanhempaa väkeä, Ojanperä sanoo. Rikosilmoituksia on tullut etenkin Lapualta, Alavudelta sekä Kauhajoelta mutta myös Vaasan ja Kokkolan alueilta. Poliisi toivoo, että omaiset ja esimerkiksi palveluammateissa toimivat ottaisivat asian esille iäkkäiden ihmisten kanssa. Joissakin tapauksissa poliisi on pystynyt vielä palauttamaan uhrin tililtä viedyt rahat, mutta se vaatii nopeaa reagointia, eli uhrin pitäisi olla välittömästi yhteydessä omaan pankkiinsa ja poliisiin. Vesa Ojanperä muistuttaa myös, että pankkitunnusten tietoja ei saa koskaan luovuttaa ulkopuolisille puhelimessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapsuuden ilkivalta voi tuntua vuosikausia palkassa: korvauksiin tuomittu alaikäinen maksaa viulut aikuisena

2017, Marraskuu 7 - 12:12

Vähäiseltä vaikuttavan ilkivallan seuraukset voivat yllättää tekijän ja lähipiirinsä. Riski oli ilmassa, kun joukko nuoria rikkoi irtaimistoa ja aiheutti tulipalon alun Kokkolassa sunnuntaina. Alle 15-vuotiasta ei lain mukaan voi tuomita rangaistukseen teoistaan. Vahingonkorvaukset ovat eri asia. Vahingonkorvauslain mukaan alle 18-vuotias on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuuteen vaikuttavat tekijän ikä, kehitystaso, teon laatu ja varallisuusolot. – Asiaa mitataan tavallaan tekijän yleisen elämänkokemuksen mukaan. Eikö tekijä ymmärtänyt ollenkaan, että palavan ulkotulen heitto on tulipaloriski, vai ymmärsikö mutta ei välittänyt? sanoo rikoskomisario Anders Åfors Pohjanmaan poliisista. Ilkivallalla voi olla vuosikymmenten seuraukset Jos lapsi tuhoaa muiden omaisuutta, vanhemmat joutuvat maksumiehiksi vain, jos heidän katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Kun alaikäinen tuomitaan vahingonkorvauksiin, maksu lankeaa hoidettavaksi lapsen tai nuoren aikuistuttua. Pieneltä näyttävä ilkivalta voi johtaa isoihin seurauksiin, joita joutuu hoitamaan joskus pitkäänkin aikuisena. – Ei käy mielessä, että sitten, kun on tulevaisuudessa ansiotyössä, korvauksia peritään ulosottona palkasta, Åfors sanoo. YLE / Kia-Frega Prepula Vakuutukset korvaavat vahinkoja, mutta jos teko on selkeästi tahallinen, vakuutuksesta ei lähtökohtaisesti makseta mitään. Alaikäisten vahingonkorvauksissa käytetään myös sovittelua, jolloin yritetään sovitellen päätyä kohtuullisen summan korvaamiseen. Jokamiehen kiinniotto-oikeus Kokkolalaiskodissa selvittiin nuorten päähänpistosta säikähdyksellä ja kynnysmaton kärvennyksellä. Talossa oltiin kotona, havahduttiin kolahdukseen ja saatiin ulkotulen sytyttämä kynnysmatto nopeasti sammumaan. Poliisi epäilee, että sama porukka oli purkanut ylimääräistä energiaa jo pitkin sunnuntai-iltapäivää ja iltaa. Samalla alueella oli heitetty pikkulapsen polkupyörä ojaan ja urheiluhallin pukukopissa kasteltu vaatteita, rikottu juomapullo ja syljetty kenkiin. Sosiaalisessa mediassa ilkivallalle vaadittiin heti loppua ja mietittiin, mitä porukalle tehdään, jos se sattuu omalle nurkalle riehumaan. YLE / Kia-Frega Prepula Rikoskomisario Anders Åfors muistuttaa, että laki sallii yleisen kiinniotto-oikeuden, mutta millä voimakkuudella se tehdään, on tulkinnanvarainen asia, joka saattaa myöhemmin tuoda kiinniottajallekin syytteet. Lain mukaan yksityinen kansalainen saa ottaa verekseltään tavoitetun tai pakenemassa olevan tekijän kiinni, jos poliisi ei ole vielä ehtinyt paikalle. Kansalainen saa pitää tekijää kiinni, jos teko on näpistys, lievä pahoinpitely, lievä kavallus, lievä luvaton moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä luvaton käyttö, lievä vahingonteko tai rikos, josta saattaa seurata vankeutta. Åfors suosittelee jättämään kiinnioton mieluiten poliisille. – Ilkivallasta ja rikoksesta kannattaa ilmoittaa poliisille. Ja jos vaikkapa näkee ilkivaltaa, voi ihan hyvin ojentaa tekijöitä suusanallisesti, Åfors sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia