YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 46 s sitten

Tavallista tiukempi työntekijöiden someohje ei muutu – Kokkola ei höllennä ihmetystä herättänyttä ohjeistusta

2017, Heinäkuu 6 - 09:13

Kokkola ei aio muuttaa kohun aiheuttanutta työntekijöiden some-ohjetta. Yle uutisoi kesäkuun lopulla, että kaupungin sosiaalisen median ohjeistus rajoittaa selvästi muun muassa kesätyöntekijöiden oikeutta kertoa työstään.

Myös KT Kuntatyönantajien viestintäpäällikkö piti ohjetta tavallista tiukempana.

Kaupungin ohjeistus herätti kummastusta ja kärkeviä kommentteja muun muassa viestipalvelu Twitterissä sekä kolumneja ja blogikirjoituksen. Varsinkin kesätyöntekijöille suunnattu ohje kytkeä kännykän paikannin pois päältä keräsi ihmettelyä.

Kaupunginjohtajan Stina Mattilan mielestä ohje ei ole tiukka, vaan toimiva.

– Onkohan Kuntatyönantajissa oikeasti perehdytty meidän ohjeeseen, vai liekö lausunto annettu vain median uutisoinnin perusteella? pohtii Mattila.

Kokkolan someohje on kuitenkin luettavissa vain kaupungin sisäisessä intranetissä. Se on julkaistu myös kaupunginhallituksen esityslistalla vuosia sitten.

Tässä puhutaan nyt aidasta ja aidanseipäästä. Monet ovat kommentoineet, mutta ovatko kaikki sen lukeneet? Ja Kokkolan mainekin on liitetty keskusteluun. Kaupunginjohtaja Stina Mattila

Hän myös harmittelee, että asia on saanut sosiaalisessa mediassa aika isot mittasuhteet.

– Tässä puhutaan nyt aidasta ja aidanseipäästä. Monet ovat kommentoineet, mutta ovatko kaikki sen lukeneet? Ja Kokkolan mainekin on liitetty keskusteluun, viitattu muun muassa Hymyilevä Kokkola -kampanjaan, harmittelee Mattila.

Kokkolan someohjeen mukaan työntekijä voi kertoa vain työsuhteensa keston ja työpaikan, kunhan varmistaa asian esimieheltä. Muutoin työasioista ei saa kertoa eikä kommentoida niitä somessa tai netin keskustelupalstoilla. Myös kännykän paikannin on oltava pois päältä töissä.

"Paikannuskielto on tarpeen"

Kaupunginjohtaja ei lähtisi ohjetta uusimaan, sillä kaupungin strategiatyökin on vielä kesken.

– Tehdään se työ ensin ja katsotaan sitten, pitääkö ohjeistusta päivittää.

Paikannuskieltoa Mattila puolustaa. Se on kaupunginjohtajan mielestä turvallisuuskysymys. Kaupungilla on töitä, joissa turvallisuus voi olla uhattuna, esimerkiksi lastensuojelussa ja sosiaalipuolella.

Kaupunginjohtaja näkee toimialoille jäävän vapautta miettiä somekäyttäymistä.

– Omalla ajalla eli esimerkiksi ruokatauolla saa somettaa. Myös työajalla voi vähän käyttää somea, esimerkiksi lastensa viesteihin voi tietenkin vastata.

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että someohje on tehty siinä vaiheessa, kun Kokkolan palkkalistoilla olivat vielä sosiaali- ja terveyspuolen työntekijätkin eli yli 4000 ihmistä. Ohje kattaa hyvin erilaisia ammattikuntia aina ruohonjuuritason työntekijöistä kaupunginjohtajaan.

Henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ei ole saanut yhdeltäkään työntekijältä palautetta, että somen käyttöä rajoitettaisiin. Somessa saa ja pitääkin näkyä, hän linjaa.

– Toimialat saavat liittyä sosiaaliseen mediaan ja ne määrittelevät tarkemmin omat ohjeensa. Jokaisen kuntalaisenkin etu on, että työntekijät tietävät, mitä somessa voi julkaista.

Kokkolan someohje on laadittu työryhmässä edellisen kaupunginjohtajan, Antti Isotaluksen johdolla. Se on hyväksytty myös yhteistoimintaryhmässä ja kaupunginhallituksessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sote-uudistus on vaikea myös kieleltään – Katso, miten kapulakielellä sotesta puhutaan ja mitä se on suomeksi

2017, Heinäkuu 5 - 10:35

Sote- ja maakuntauudistus on ollut vuosia paitsi työn alla, myös otsikoissa. Esimerkiksi Ylen sote-uudistussivuilla on kymmeniä asiaa käsitteleviä juttuja. Kysymys on siitä, mistä ja millaisia palveluja suomalaiset tulevaisuudessa saavat. Tieto tulee silti vielä pitkälti hallinnon kielellä.

Noin asiaa valaisi aikanaan Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite tiedotteessaan. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen erityisasiantuntija Aino Piehl "suomentaisi" kuntayhtymän tiedotteen näin:

Alkuperäinen lause ei sekään silti ole erityisen hankala, ainakaan verrattuna moneen muuhun sote- ja maakuntauudistuksen tekstiin. Soiten asiakaslehdessä avataan tulevaa muutosta muun muassa näin:

Erityisasiantuntija Aino Piehl taas sanoisi ylläolevan – alueellisia oloja ja asian yksityiskohtia tuntematta – jotakuinkin näin:

Jukka Uotila / AOP Suunnittelun kieli valuu alaspäin

Poikkeuksellisen kimuranttia sote- ja maakuntauudistuksen kieli ei Aino Piehlin mukaan kuitenkaan ole. Virkakieli on yleisnimitys kielelle, jota viranomaiset ja julkisten palvelujen käyttävät työssään, ja sellaista tämän uudistuksen tuottama teksti on.

– Heti kun käsitellään laajoja ja abstrakteja aiheita, kielenkäyttökin on abstraktia. Paraatiesimerkkejä tästä uudistuksesta kyllä löytyy, sanoo Piehl.

Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten sisäisen viestinnän kieli valuu ulospäin Erityisasiantuntija Aino Piehl Kotimaisten kielten keskuksesta

Selitys onkin yksinkertainen: konkretiaa ei tässä uudistuksessa ole vielä kehitelty niin pitkälle, että olisi sitä esitteleviä ja käsitteleviä tekstejä. Toistaiseksi puhutaan ylätasolla, siten kuin hallinto asian näkee. Esimerkiksi Piehl nostaa sanan monituottajuus. Edes maakuntalehtien arkistoista sanasta ei vielä ennen kesää löytynyt kuin yksi esiintymä eli ilmaus ei ollut tuttu. Sittemmin sanan käyttö on yleistynyt jonkin verran.

– Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten sisäisen viestinnän kieli valuu ulospäin. Ei edes huomata, että se ei olekaan muille tuttua.

Piehl uskoo, että yleensäkin virkakielen vaikeaselkoisuus kertoo hyvin harvoin tietoisesta hämärtämisestä. Sellaisiakin tapauksia on, joissa ei haluta sanoa suoraan. Useimmin syy on silti toinen:

– Kukin puhuu itselleen tutuinta kieltä: virkamiehet ja suunnittelijat sitä, mikä heistä näyttää oikealta, juristit omaansa ja niin edelleen.

Pelkkä ongelmaan havahtuminen ei silti riitä, jos kyse on myös arvotuksesta: pahimmillaan ajatellaan, että konkreettinen ja arkinen kieli ei kuulosta pätevältä.

Esimerkiksi Soiten asiakaslehdestä Piehl löytää myös tekstejä, joissa on käytetty tutumpia ilmauksia ja korostettu lukijalle todennäköisesti tärkeitä asioita. Piehl arvioikin, että tekstien tyyli riippuu kirjoittajasta ja tämän työn näkökulmasta.

Maakunnassa ongelma nähdään ja tunnustetaan

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma tunnistaa ongelman: suunnittelu on vielä organisaatiolähtöistä, eikä startti ole ollut kansalaisille helppo. Hän muistuttaa, että nyt ollaan vaiheessa, jossa rakennetaan lainsäädäntöpohjaa ja 18 maakunnassa yritetään hahmottaa, mitä se tarkoittaa voimaan tullessaan.

– Jos ei asiaa ymmärrä, se ei ole kenenkään tyhmyttä. Tämä on vaikeaa hahmottaa ammattilaisellekin. Vien eteenpäin uudistusta, jossa ennakoidaan lainsäädäntöä. Enemmän kuin siitä, ettei ymmärtäisi, on kyse siitä, että yksityiskohdat muuttuvat koko ajan, Luoma kuvaa.

Haluaisin, että uudistuksesta ei jäisi paperinmakuinen kuva, koska kyse on palveluista Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma

Hän muistuttaa, ettei sellaista tietoa tai toimeenpanon vaihetta vielä ole käsillä, että asia kiinnostaisi aidosti kansalaisia. Pian katse kääntyy sisältöihin ja palveluihin, Luoma uskoo.

Uudistus vaatiikin ihmisten osallistamista, ja sen toteutusta mietitään kovasti. Suuri haaste on hänen mukaansa saada kansalaiset kiinnostumaan.

– Haluaisin, että uudistuksesta ei jäisi paperinmakuinen kuva, koska kyse on palveluista.

Palvelut, tekijät ja yksiköt tarvitsevat nimensä

Laissa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa toistuu esimerkiksi keskeinen käsite suoran valinnan palvelu. Sen mitäänsanomattomuudesta Kotimaisten kielten keskus huomautti lausunnossaan, mutta mitään ei tapahtunut.

– Nämä ovat ne palvelut, joita saadaan omasta sote-keskuksesta, mutta termi ei kerro, että kyse on vaikkapa omasta hammaslääkäristä. Ja kolmen sanan termi on joka tapauksessa epäkäytännöllinen.

Annika Rantanen / Yle

Sote-lakipaketissa on puhuttu myös vaikuttamistoimielimistä. Siihenkin tartuttiin: ei kai tuo mikään nimi ole? Termin takaa löytyivät esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot.

Oma lukunsa on se, että uudistus tuo aimo joukon uusia yksiköitä ja elimiä, joilla pitäisi olla käyttökelpoiset nimet. Aikomus on perustaa esimerkiksi Valtion lupa- ja valvontavirasto. Se oli kyllä ymmärrettävä, mutta käytön voi arvella jäävän vähiin. Kotus suosittelikin yksiosaista nimeä, mutta virastolle pyöräytettiin lyhennenimi Luova. Se on mukavan kuuloinen, mutta taas yksi uusi nimi, joka merkitys kaikkien pitäisi opetella.

Ehtiikö konkretia mukaan?

Kielen koukeroisuus kertoo myös siitä, että uudistus on suunnitteluvaiheessa. Varsinaista asiakkaille suunnattua viestintää on vielä vähän.

Erityisasiantuntija Aino Piehl onkin huolissaan siitä, ehtiikö konkretian kieli mukaan riittävän nopeasti:

– Arkitasoon pitää päästä ja pian. Aikataulu on kireä, ja hieman hirvittää, miten hyvin tekstejä ehditään harkita, Piehl sanoo.

Hänen mukaansa pitäisi miettiä keskitetysti, millaisia nimityksiä ja sanastoa käytetään ja millaiset ohjeet ja lomakkeet asiakkaille luodaan. Kyseessä on tasa-arvo- ja oikeusturvakysymys.

– Joku olisi voinut kirjoittaa tuon Soiten tekstinkin selvemmin suomeksi, ja silloin asukkaat eri alueilla olisivat eriarvoisessa asemassa.

Työtä ymmärrettävyyden puolesta on tehty ja tehdään. Viestintä on tietoinen ongelmasta, mutta päättäjien mieli taitaa askarrella ensisijaisesti muissa uudistuksen ongelmissa, Piehl uskoo.

– Pelkään, etteivät he näe asian tärkeyttä.

Kotus lähetti eduskunnan valiokunnille viestiä siitä, että kielestä pitää huolehtia uudistuksessa. Vastausta ei tullut eikä lausunnoista näy lakiluonnoksissa juuri mitään jälkeä.

On kuitenkin perustettu valtakunnallinen sote-viestintäryhmä. Se pohtii silti erityisesti verkkosivujen viestintää. Piehl muistuttaa, että tulee paljon muitakin tekstejä, joiden pitää olla selkeitä: tulee ohjeita, päätöksiä, muutoksenhakua.

Kyseessä myös kilpailutekijä

Piehl onkin ilahtunut siitä, että maakunnat ovat pyytäneet ministeriöltä apua viestintäänsä. Missään tapauksessa niitä ei pidä jättää asian kanssa yksin, eikä palvelun tuottajia laatimaan yksin tekstejä. Kotuksen mielestä parasta olisi luoda taatusti ymmärrettävät mallit kaikkien käyttöön.

Paitsi asiakkaan oikeusturvasta, kyse on myös markkinointivaltista tai "antivaltista". Uudistuksessa kun on kyse muun muassa aiempaa laajemmasta mahdollisuudesta hankkia palvelut haluamastaan paikasta.

– Ajatellaanpa, että tässä kilpailevat entiset kunnalliset terveysasemat ja jokin iso terveysalan yritys. Jälkimmäinen pystyy ostamaan ja tuottamaan palveluistaan hyvät tekstit ja kivat kuvat ja niin edelleen. Siinä ei olla samalla viivalla.

Viestintäryhmä on jo perustettu, joten toivo paremmasta elää Kotuksessakin. Piehl muistuttaa, että kyse on prosessista, jossa tuskin osutaan kerralla. Hän toivoo varautumista siihen, että kehittäminen on jatkuvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa velvoitettiin lailla liittovaltion virastot lisäämään sivulleen lomake, jolla voi antaa palautetta tekstien selkeydestä.

Erityisasiantuntija Aino Piehl on myös palkittu muutama vuosi sitten Akavan Erityisalojen Vuoden osaajana. Palkinto tuli erityisesti työstä virkakielen parantamiseksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi epäilee Luodon omakotipaloa tahallaan sytytetyksi

2017, Heinäkuu 3 - 14:35

Poliisi on ottanut tapahtumapaikalta kiinni talossa asuvan miehen. Poliisilla on todennäköisiä syitä epäillä, että mies on tahallaan sytyttänyt talon palamaan.

Hätäkeskukseen tuli maanantaiaamuna kello yhdeksän aikaan ilmoitus, että Luodon Vikarholmenissa palaa puolitoistakerroksinen omakotitalo. Palokunnan saapuessa paikalle liekit löivät jo ulos ikkunoista ja ovista. Palo saatiin parissa tunnissa hallintaan. Omakotitalo sai palossa mittavia palo- ja savuvahinkoja sekä sammutustöiden yhteydessä vesivahinkoja.

Poliisin ryhtyessä tutkimaan syttymissyytä, kävi ilmi, että talossa asuvat muut perheenjäsenet olivat menneet naapuriin hiukan ennen kuin talo syttyi palamaan.

Kiinniotettua miestä epäillään rikoksesta. Paloa tutkitaan alustavien tietojen mukaan törkeänä vahingontekona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lähiviikot keskimääräistä viileämpää koko maassa – helle kiertänyt vielä Keski-Pohjanmaan

2017, Heinäkuu 3 - 12:07

Sääennusteet eivät lupaa hyvää helteisen kesän odottajille.

– Lähiviikot ovat koko maassa keskimääräistä viileämpiä. Ennusteiden mukaan kesästä on tulossa lämpötiloiltaan tavanomainen, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Helteetkin ovat osittain kiertäneet Suomen, sillä tähän mennessä hellepäiviä on ollut touko-kesäkuussa vasta seitsemän, mikä on tavanomaista vähemmän. Eniten helteitä on saatu Mikkelissä. Mahdollista on, että varsinkin pohjoisessa voidaan jäädä kokonaan helteittä.

– Muuallakin Suomessa on täysin mahdollista, että paikallisesti hellerajaa ei tänä kesänä ylitetä, sanoo meteorologi Niinimäki.

Keski-Pohjanmaalla joudutaan vielä odottelemaan hellerajan rikkoutumista. Rajaa hätyyteltiin kesäkuun alussa Kokkolassa, kun mittari ylsi Hollihaan mittausasemalla jo 24,9 asteeseen. Hellerajan ylittymiseen tarvitaan yli 25 astetta.

Tyypillisesti helleraja ylitetään jo touko-kesäkuussa Keski-Pohjanmaallakin.

Myöhäisimmillään helleraja on maakunnassa rikkoutunut vuonna 2012. Silloin raja meni rikki 6. heinäkuuta. Nyt sääennusteiden mukaan näyttää siltä, että tänä kesänä saataneen syntyä uusi ennätys, sillä seuraaville viikoille on luvassa viileähköä.

Runsashelteisiä kesiä on Keski-Pohjanmaalla vietetty 2000-luvulla useammin kuin esimerkiksi 90-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2014 Kruunupyyssä mitattiin 31 hellepäivää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puolitoista kuukautta kateissa ollut kokkolalaispoika löytyi hyväkuntoisena

2017, Heinäkuu 3 - 09:55

Kokkolasta 18. toukokuuta kadonnut poika on löytynyt hyväkuntoisena Kauhavan Ylihärmästä.

16-vuotias poika löydettiin yksityisasunnosta. Poliisi pääsi hänen jäljilleen osaksi yleisövihjeiden perusteella ja omien tutkimusten kautta.

Etsintöjen aikana poliisi epäili, että poika piileksi omasta tahdostaan vanhemmilta ja viranomaisilta.

Poika poistui kaupungista kesken koulupäivän jo toukokuun puolivälissä.

Päivitetty 3.7. klo 16.05: poistettu jutusta henkilön nimi ja kuva

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taiteilijan työn päälle vedettiin seinämaali – nyt Ullavan tapulin koristemaalaukset tehdään uudestaan

2017, Heinäkuu 2 - 08:45

Ullavan kirkon tapulissa Kokkolassa olevat Veikko Vionojan koristemaalaukset pääsevät taas näkyville. Ne maalataan uudelleen seinämaalin päälle. Urakassa auttaa se, että kuviot kuultavat jonkin verran maalin läpi.

Seinää tutkineen konservaattori Katja Luoman mielestä alkuperäisten maalausten esiin saaminen olisi äärimmäisen työläs urakka: se veisi kuukausia, ja vanhojen koristemaalausten värit kärsisivät joka tapauksessa.

Alkuperäiset kuviot jäivät seinämaalin alle remontin yhteydessä kaksikymmentä vuotta sitten. Kokkolan seurakuntayhtymän toimistopäällikkö Eero Hanni hämmästelee päätöstä maalata Vionojan siveltimenjälki piiloon:

– Hieman yllättävää on, että on peitetty näinkin merkittävä työ, sanoo Hanni.

Aivan täyttä varmuutta maalausten alkuperästä ei ole, mutta niitä pidetään Veikko Vionojan maalaamina tai ainakin ideoimina. Ullavassa vuonna 1909 syntynyt Vionoja tuli tunnetuksi erityisesti pohjalaisista maisemista, peltoaukeista ja maatalousrakennuksista.

Ullavan kirkon tapuli 50-luvulla.Benjam Pöntinen

Seurakuntayhtymä haluaa koristemaalaukset esiin kunnioituksesta taiteilijaa kohtaan. Alkuperäinen värimaailma tuli sekin näkyviin konservaattorin tutkiessa osaa maalauksesta. 50-luvulta peräisin olevassa kuvassa tapuli näyttää kirkkaalta ja virkistävältä. Tavoitteena on toteuttaa työ uudestaan samoilla väreillä.

– Ilmeestä tulee aika railakas, sanoo Eero Hanni.

Koristemaalaukset on tarkoitus tehdä samalla, kun Ullavan kirkkoa ehostetaan muutenkin. Valmista pitäisi olla syyskuun loppuun mennessä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yllättävä tilanne Pohjanmaalla: Yritykset tarvitsisivat lisää työntekijöitä, mutta eivät ehdi palkata niitä

2017, Kesäkuu 30 - 13:30

Pohjanmaalla yritykset kärsivät työvoimapulasta. Pohjanmaan kauppakamarin mukaan alueen yrityksistä jo yli kolmanneksella on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kauppakamari on huolissaan siitä, että työntekijäpula jarruttaa talouskasvua.

Kokkolan ja Pietarsaaren työmarkkina-alueilla kehitysyhtiöt Kosek ja Concordia tarttuivat asiaan ja tiedustelivat yrityksiltä, kuinka suuri työvoimatarve on ja minkä alan tekijöistä on eniten pulaa.

Tulokset yllättivät Kosekin toimitusjohtaja Anne Pesolan. Jo ensimmäisen viikon aikana kyselyyn vastasi noin 80 yritystä. Pulaa työntekijöistä oli kaikenkokoisilla yrityksillä.

– 70 prosenttia ilmoitti, että niillä on välitön yhden tai kahden henkilön työvoimatarve. Se yllätti, että piilotyövoimatarvetta oli aika paljon, sellaista, mikä ei ehkä näy työvoimatoimiston sivuilla tai kaupallisissa medioissa.

Metallialalta some-markkinointiin

Miksi piilotyöpaikkoja on niin paljon? Anne Pesola arvioi, että työvoimatarve on tullut yrityksille yllättäen.

– Esimerkiksi tilauskanta on voinut täyttyä nopeasti ja yrittäjä on joutunut ehkä itsekin olemaan tiiviisti mukana työn tekemisessä. Yritykset ovat havainneet työvoimatarpeen, mutta aikaa tai resursseja reagoida siihen ei ehkä ole.

Kehitysyhtiöt Kosek ja Concordia aikovatkin olla nyt yritysten apuna, jotta osaavaa työvoimaa saadaan sinne, missä sitä tarvitaan. Työvoimatarpeista kerrotaan myös alueen TE-toimistoille ja kouluttajille.

Yritykset ovat kertoneet työntekijätarpeista monella eri alalla. Töitä riittää esimerkiksi metalli-, rakennus-, hydrauliikka-, lvi- ja sähköalalla sekä digitaalisen ja some-markkinoinnin puolella. Myös tarjoilijoita, siivoojia, hoitoalan työntekijöitä, puuseppiä, sisustajia ja taloushallinnon ammattilaisia tarvitaan.

– Kiinnostuneet työntekijät voivat ottaa yhteyttä myös Kosekiin tai Concordiaan ja laittaa esimerkiksi CV meille. Lisäksi TE-toimistoon kannattaa ilmoittaa kiinnostuksena, myös sieltä yritykset kysyvät työntekijöitä, Anne Pesola sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Väärennettyjä seteleitä liikkeellä Kokkolassa

2017, Kesäkuu 30 - 09:46

Kokkolassa on ollut liikkeellä väärennettyjä seteleitä. Toisessa tapauksessa mies oli yrittänyt vaihtaa väärennettyjä viiden euron seteleitä aitoihin seteleihin. Lisäksi kaksi miestä oli yrittänyt maksaa ostokset väärennetyllä 200 euron setelillä.

Poliisi kehottaakin nyt tarkkaavaisuuteen. Väärennetyistä seteleistä voi ilmoittaa Pohjanmaan poliisille numeroon 029 541 5883, kiireellisessä tapauksessa suoraan hätänumeroon 112.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Liian uteliaat ja nakuilevat naapurit koettelevat mökkirauhaa: "Mies ilmestyi alastomana viinapullo kädessä"

2017, Kesäkuu 29 - 07:12

Suomalaisten yleinen mökkihuvi on tepastella ympäriinsä ilman rihman kiertämää. Näin voi ainakin päätellä Ylen tiistaina julkaisemaan mökkikyselyyn tulleista vastauksista. Kun kysyimme, mikä naapurissa ärsyttää, yllättävän moni toi esiin nakuilun.

Nimimerkki Munasillaan kertoo, että naapurit tulevat välillä saunan jälkeen pyörimään alasti mökin läheisyyteen. Yksi kalastusmatka on jäänyt erityisesti nimimerkin mieleen.

Vanhemmat sukulaisnaiset järkyttyivät pahoin, mutta naapurin mies tyytyi vain jatkamaan alastonsessioitaan.

Pyysimme vastaajia kertomaan myös vapaa-ajan naapurin unohtumattomimmasta, hauskimmasta tai tympeimmästä tempauksesta. Suonenjoki natural muistelee heinäkuista sukulaisvierailua mökin pihamaalla.

"Kippasi jopa piharoskiksen tutkittavakseen"

Liiallinen uteliaisuus ärsyttää. Kyselyyn vastanneiden mukaan mökkeilijöiden elämä tuntuu kiinnostavan vakituista asujaimistoa monilla paikkakunnilla.

On omituista, että yksityisalueelle voi tunkeutua luvatta.

Nimimerkki Pohjalainen kertoo, että välillä pihaan ajaa auto, joka poistuu siinä vaiheessa, kun kuljettaja näkee, että mökillä onkin jo asukkaita.

Vapaa-ajan asukkaat kyttäävät myös toisiaan.

"Shampoopullo kourassa rantavedessä"

Monen ärsytyskynnys ylittyy, kun mökkinaapurit likaavat järveä tai roskaavat ympäristöä.

Tympeetä ja jokavuotista: maantien varteen ilmestyvät roskasäkit.

Janakkalassa taas vakituiset asukkaat joutuvat siivoamaan mökkiläisten jälkiä.

"Hyvä mökkinaapuri on hiljainen ja näkymätön"

Kyselyssä yksi asia nousi ylitse muiden. Lähes kaikki vastanneet nostivat esiin metelin. Ärsyttävää on esimerkiksi ympäri vuorokauden jatkuva känninen mekastus, moottorikäyttöisillä vehkeillä pärräily ja yleisesti luonnon rauhan häiritseminen. Moni sanoikin unelmanaapurin olevan hiljainen.

Karaokelaitteet kannettiin ulos ja kaiuttimet suunnattiin meidän mökkiä kohden.

Koirien haukunta ärsyttää useampaa. Joskus tilanne menee ojasta allikkoon.

"Kivat naapurit tekevät mökkeilystä entistä kivempaa"

Ylen kyselyyn tuli reilussa vuorokaudessa noin 50 vastausta. Vastauksissa tuotiin esiin myös mökkinaapurien ihanuus.

Erityisen paljon hyviä kokemuksia on osunut nimimerkille Kesä on lyhyt, joka muistelee kaivaten jo edesmennyttä mökkinaapuriaan.

Ei päntiöinään kahvitella, mutta voidaan tehdä sitäkin.

Sama nimimerkki iloitsee mökillä tapahtuneesta kulttuurien kohtaamisesta.

Valkeakoskella mökkeilevää Vuohilahtea ei ärsytä mökkinaapurissa mikään. Idylliltähän tämä kuulostaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hyvin harva viljelijä vakuuttaa satonsa

2017, Kesäkuu 29 - 06:55

Valtio korvasi satovahinkoja vielä vuonna 2015, ja sen jälkeen maanviljelijät ovat voineet ostaa vakuutuksen satomenetysten varalle. Myynti on vakuutusyhtiöiden mukaan piristynyt viime vuodesta, mutta sadon vakuuttaminen on edelleen harvinaista.

Satovakuutuksia myy kaksi yhtiötä: OP-ryhmä ja LähiTapiola. OP:n vakuutuspäällikkö Teppo Raininko kertoo, että viime vuonna koko maassa vakuutuksen piirissä oli kaikkiaan 500 tilaa eli prosentin verran kaikista.

– Tietämys on varmaan vielä aika vähäistä. Ei ole herätty siihen, että vakuutuksia on tarjolla tai millaisia ne ovat, arvelee Raininko.

Muitakin syitä voi olla:

– Vakuutukset vastaavat huonosti viljeliijöiden tarpeita. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalle tärkeää nurmituotantoa on käytännössä mahdoton vakuuttaa. Puolet pelloistamme on nurmella, muistuttaa MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki.

Tästä huolimatta Raininko kertoo, että puolet OP:n satovakuutuksista myytiin juuri Keski-Pohjanmaalle. Sekä OP:ssa että LähiTapiolassa myynti piristyi hivenen tälle kesälle, mutta silti sadon vakuuttaminen on hyvin harvinaista.

Vahingon arviointi voi olla vaikeaa

Molempien yhtiöiden valikoimassa on kolme eri kategoriaa vahinkojen korvaamiseen. Korvausta voi saada esimerkiksi raekuuron aiheuttamista tuhoista, harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa tai poikkeuksellisten, muutama kerta vuosisadassa toistuvien sääilmiöiden aiheuttamista vahingoista.

Poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttaminen satomenetysten arviointi voi olla vaikeaa, jos esimerkiksi paikalliset sadekuurot ovat rummuttaneet toistuvasti samaa peltoa.

– Totta kai arvioinnissa on omat hankaluutensa. Teemme yhteistyötä Ilmatieteenlaitoksen kanssa. Jos sen mittauspiste ei osu riiittävän lähelle vahinkoa kärsinyttä maatilaa, säätilan poikkeuksellisuuden arviointi on vaikeaa, myöntää OP:n vakuutuspäällikkö Teppo Raininko.

Vakuutusyhtiöt saavat Ilmatieteenlaitokselta käyttöönsä tarkempia säätutkahavaintoja, mutta myös maatilojen omia, automaattisesti tallentavien säähavaintoasemien tietoja on hyödynnetty joissain tapauksissa.

Juttua korjattu 29.6. klo 12.15: vakuutuspäällikön nimi on Teppo, Raininko ei Timo, kuten jutussa ensin luki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmenet vanhukset jonottavat yhä hoitopaikkaa Pietarsaaressa – tilanne pahentunut entisestään

2017, Kesäkuu 28 - 13:50

Pietarsaarelaisvanhukset joutuvat jonottamaan laitoshoitopaikkaa entistä kauemmin.

Jo maaliskuussa sairaalan osastoilla jonotti kolmisenkymmentä vanhusta. Valtaosa on noin 80-vuotiaita. Nyt jonossa on jo neljäkymmentä ikäihmistä. He odottavat pääsyä kodinomaiseen hoitopaikkaan, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen.

Vanhustenhuollon päällikön Pirjo Knifin mukaan pattitilanteeseen on haettu ratkaisua jo reilun vuoden. Jonojen pitäisi lyhentyä elokuun jälkeen, jolloin kaupunki ottaa käyttöön palvelusetelin. Sillä voi ostaa palveluasumista yksityisiltä hoitolaitoksilta.

– Toivottavasti lokakuussa nähdään jo palvelusetelin vaikutukset, Knif kommentoi.

Hänen mukaansa eri vaihtoehtoja on haettu aktiivisesti, mutta silti paine vanhustenhuollossa tuntuu kasvavan. Pientä kohennusta saadaan ostamalla lisää palveluita yksityisiltä vanhustenkodeilta, Folkhälsanilta ja Uudenkaarlepyyn sairaskodilta.

Vuoden sisään Pietarsaaren Malmin sairaalasta kaksi vanhustenhoito-osastoa on muutettu perusterveydenhuollon yksiköksi.

– Se tarkoittaa, että perusterveydenhuolto on kolminkertaistanut paikkamääränsä. Nämä paikat on viety vanhuksilta.

Vanhustenhuollon päällikön Pirjo Knifin mukaan tällaisten isojen muutosten korjaamiseen menee aikaa.

Tällä hetkellä pietarsaarelaisvanhukset joutuvat jonottamaan tehostettuun palveluasumiseen noin viisi kuukautta. Laki vaatii hoitopaikkaan pääsyä kolmessa kuukaudessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Parempi palkka houkuttelee pohjalaishoitajia keikkatöihin Norjaan tai Ruotsiin

2017, Kesäkuu 28 - 07:07

Yhä useampi sairaanhoitaja lähtee Pohjanmaalta paremman palkan perässä Norjaan tai Ruotsiin.

Esimerkiksi Pietarsaaressa on kuluneen reilun vuoden aikana yleistynyt ilmiö, jossa sairaanhoitajat lähtevät Norjaan tai Ruotsiin keikkatöihin. Siellä hoitajille maksetaan parempaa palkkaa ja usein myös korvauksia asumisesta ja työmatkoista.

Osa keikkaa tekevistä työskentelee myös Pietarsaaressa Malmin sairaalassa, mutta osa saa elantonsa kokonaan keikkatöistä ulkomailla.

Epävarma tilanne ajaa ulkomaille

Paremman palkan lisäksi ulkomaiden mahdollisuudet houkuttelevat, koska pitkään kaavailtu sote-uudistus on luonut alalle epävarmuutta. Tehyn Seinäjoen aluetoimiston järjestöasiantuntija Britt-Louise Rosengård-Aspnäs vahvistaa, että sote-uudistus huolettaa hoitajia.

Tehyn Pietarsaaren ammattiosaston puheenjohtaja Kim Yli-Pelkola puolestaan sanoo, että Pietarsaaressa Norja ja Ruotsi houkuttelevat osittain Malmin sairaalan vähennysten vuoksi. Kun oman kaupungin työmahdollisuudet suppenevat, hoitajat haluavat päivittää osaamistaan ulkomailla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vakavasti sairas nainen etsii isäänsä – tyttären Facebook-päivitys sai sadat auttamaan ja ratkaisu voi olla lähellä

2017, Kesäkuu 27 - 18:20

Näin alkoi ylivieskalaisen Sanna Kontion Facebook-päivitys juhannusaatolta. Samalla hän tuli käynnistäneeksi ilmiön: tuhannet ovat jakaneet päivitystä ja sadat yrittäneet auttaa eteenpäin erilaisilla vihjeillä tai neuvomalla suuntia.

Kontio myöntää miettineensä aikansa päivitystä. Kyseessä on ollut suvun salaisuus, ja väistämättä mielessä kävi, mitä ihmiset mahtavat ajatella asiasta.

Vain kuva piirongin päällä

Sanna Kontion äiti muistaa katsoneensa pienenä tyttönä valokuvaa oman äitinsä piirongilla ja kysyneensä, kuka kuvassa on.

– Mummu oli vastannut: yksi Matti Hyppönen, kertoo Sanna Kontio.

Jokin tunne oli ehkä jäänyt takaraivoon, ehkä mummun kasvoista oli näkynyt jotain, pohtii Sanna Kontio nyt. Myöhemmällä iällä äiti oli kysellyt asiasta uudestaan. Tuolloin mummu paljasti, että kuvassa on tytön biologinen isä.

Isätön Sannan äiti ei ole ollut: hänen kasvatti-isänsä otti tytön nimiinsä ja oli tälle loistava isä, kuvaa Sanna Kontio. Silti tarve biologisen isän löytämiseen alkoi kaihertaa, ja äiti aloitti selvitystyöt jo yli 10 vuotta sitten. Ilman nettiä se tarkoitti isoa määrää puheluita, vesiperiä ja luovuttamista.

– Yhtä pitkään epäiltiin, muttei se ollutkaan hän, sanoo Sanna Kontio.

Vakavasti sairas äiti on huonossa kunnossa ja puhui sairaalassa käyneille lapsilleen, että niinköhän tuokin salaisuus jää selvittämättä. Sisarukset pohtivat asiaa ja kysyivät äidiltä, miten julkiseen selvittelyyn hän on valmis.

– Antaa mennä vaan, sanoi äiti, kertoo Sanna Kontio.

Äiti on tosi liikuttunut ja vähän puulla päähän lyöty Sanna Kontio

Tiedot Sannan äidin isästä ovat epävarmoja. Hänen nimensä on Matti Hyppönen tai jokin nimiyhdistelmä kuten Eino-Matti. Matiksi häntä on kutsuttu. Mies on syntynyt noin 1915-1921 ja kotoisin luultavasti Jaakkiman kylästä.

Varmasti tiedetään hänen olleen renkinä Jaakkimassa Miklin kylässä ennen vuotta 1935. Sen jälkeen hän on ollut renkinä Lääperin talossa 1935–1939. Evakkomatkalle mies on lähyenut vuonna 1939, tuo evakkomatka vei Ylivieskaan. Mies on kuitenkin palannut Jaakkimaan. Jäljet päättyvät tähän.

Hyvin epävarmat tiedonmurut kertovat miehen olleen elossa vielä noin vuonna 1987 ja kävelleen kepin kanssa Karjalaisten juhlassa Ylivieskassa. Hän on myös esiintynyt kauan sitten jossain dokumenttiohjelmassa vilaukselta.

Arkistoista ei ole apua, sillä häntä ei ole merkitty dokumentteihin isäksi eikä syntymäajasta, vuodesta tai edes nimestä ole varmuutta.

Matti-rengin tunteneet siskokset tavoitettu

Päivitykseen on kirjattu kymmenkunta eri tutkintalinjaa miehistä, joihin tuntomerkit voisivat sopia. Osa on jo karsittu.

Tiistaina tuli toivorikas päivitys:

Sanna Kontion mukaan nyt työn alla on muutama erittäin lupaava linja. Iso toivo ovat siskokset, jotka ovat tunnistaneet Matti Hyppösen kuvasta. Sannan äiti on joskus aiemmin tavannut kyseiset siskokset ja kertoa paukauttanut heille Matti-rengistä. Tytöt ovat sanoneet muistavansa Matin.

Siskot löytyivät nyt somen voimalla, ja heiltä saatiin muistikuvia ja faktatietoja. Vielä ei kuitenkaan ole löytynyt mitään virallisia lähteitä, syntymä- tai kuolinaikoja tai paikkoja.

Äitiä sisarukset ovat pitäneet ajan tasalla tiuhaan.

– Äiti on tosi liikuttunut ja vähän puulla päähän lyöty, kuvaa Sanna Kontio.

Apuvyöry yllätti, nyt ollaan ehkä jo lähellä

Sanna sisaruksineen on viettänyt juhannuksen Ylivieskassa Facebookin ääressä. Konetta on tuijotettu kellon ympäri, ja satoja vihjeitä ja neuvoja koetettu perata ja viedä lupaavimpia eteenpäin. Osa tutkintalinjoista on saatu jo suljettua pois.

Kommentoijat ovat toivottaneet tsemppiä, mutta myös vinkanneet kymmeniä erilaisia etenemisväyliä: sotaveteraanimatrikkelia, kansallisarkistoa, valokuvaamoa, Siirtokarjalaisten tietä, Kansaneläkelaitoksen henkikirjoja, Karjalaisten osoitekalenteria...

Apu ja innostus yllätti Kontion:

– Ajattelin, ettei moni ryhdy tähän kuitenkaan, kun facessa on niin paljon kaikenlaista. Ja että kun kyseessä on vanha asia, ei kukaan kiinnostu.

Kielteisestä palautteestakin hän oli etukäteen huolissaan. Sitä ei ole tullut yhtään. Joku oli tosin huolissaan intimiteettisuojasta. Senkin Kontio ymmärtää.

Huomenna tai ylihuomenna meillä voi olla tiedot. Ei sitä oikein sulatakaan Sanna Kontio

Sisarusten omakin tiedonnälkä on herännyt: perhe kun on sukurakasta ja kiinnostunut juuristaan. Kontio toppuuttelee kuitenkin ajatusta siitä, että he olisivat vailla mitään muuta kuin tietoa: he eivät hae julkisuutta, eivät ole perinnön perässä tai ryntäämässä uusien mahdollisten sukulaisten seuraksi. Mutta jos sellaisia löytyisi, heille olisi kyllä ovi auki Ylivieskassa.

Tärkeintä olisi silti löytää joku, joka tunnistaisi varmasti kuvan miehen, Sannan isoisän, hänen äitinsä isän. Antaisi nimen kasvoille ja juuret äidille. Nyt tutkittavana on pari kovan luokan mahdollisuutta.

– Huomenna tai ylihuomenna meillä voi olla tiedot. Ei sitä oikein sulatakaan, sanoo Sanna Kontio.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Omasta työstä ei saa kertoa eikä sijaintia paljastaa – Kokkolan kaupungin someohje poikkeuksellisen tiukka?

2017, Kesäkuu 27 - 10:30

Kuntien sosiaalisen median ohjeet määrittävät sitä, miten työntekijät voivat käyttää sosiaalista mediaa. Käytännössä niiden vaatimukset voivat ulottua myös yksityiseen somen käyttöön, kun ohje rajoittaa oikeutta kertoa omasta työstä.

Kokkolassa kesätyöntekijöille pidetyssä infotilaisuudessa muistutettiin, että työntekijä vastaa osaltaan myös kaupungin maineesta ja imagosta. Lojaalisuusvelvoite vaatii, ettei työpaikan asioita kerrota julkisuuteen, ei edes työsuhteen päätyttyä.

Kokkolan kaupungin työntekijä ei saa kertoa työasioistaan eikä kommentoida niitä sosiaalisessa mediassa tai netin keskustelupalstoilla. Kesätyöntekijöitä ohjeistettiin niin, että kertoa saa vain työsuhteen keston ja yleisellä tasolla sen, missä on töissä – kunhan varmistaa asian esimieheltä.

Työaikana sosiaalisessa mediassa tai netissä ylipäänsä ei saa olla, jollei se kuulu työtehtäviin. Oma puhelin on pidettävä aina täysin äänettömänä, jotta äänet eivät haittaa esimerkiksi asiakaspalvelussa. Myös paikannin on pantava pois päältä, sillä työpaikan tai oman sijainnin näyttäminen työtehtävissä on kiellettyä.

Mahdolliset epäkohdat pitää keskustella esimiehen kanssa eikä repostella niitä sosiaalisessa mediassa. Asiakkaista tai työkavereista ei tietenkään kerrota eikä someen laiteta kuvia esimerkiksi kaupungin tiloista, jotka kuuluvat julkisrauhan piiriin.

Kia-Frega Tyynismaa / Yle

Kokkolan viestintäpäällikkö Virpi Viertola sanoo, että asioista on puhuttava ne tuntevien kanssa, ei sosiaalisessa mediassa. Voisiko siis esimerkiksi Kokkolan teknisessä toimessa töissä oleva edes harmitella Facebookissa kevään paljastamia reikiä kotikatunsa päällysteessä?

– Jokainen miettii itse. Mutta jos olisin töissä tuon kaltaisessa paikassa, keskustelisin kollegoiden kanssa, mistä tilanne johtuu ja mitä montuille aiotaan tehdä. Toisin mielipiteeni esille sen alan asiantuntijoiden kanssa, sanoo viestintäpäälliikkö Virpi Viertola

Kaupungin halki virtaavan salmen likaisesta vedestä Viertola ei myöskään koe voivansa omassa Facebookissaan kirjoittaa:

– En kyllä voi ajatella. Tiedän, miksi se on tuon väristä, millaisia suunnitelmia siihen on ollut ja miksi ne ovat kariutuneet. En näe syytä lähteä siitä marmattamaan.

KT: Omista asioista saa kertoa

Koottua tietoa kuntien someohjeista on vaikea löytää. Kuntaliiton verkkoviestintä seuraa ja ohjeistaa lähinnä sitä, miten kunta voi hyödyntää sosiaalista mediaa, ei niinkään sen rajoittamista.

Myöskään Kuntatyönantajat ei ole kysellyt kuntien somesääntöjen perään. Yleinen tuntuma siellä on, että ohjeita ja säännöksiä on varsin monessa kunnassa. Joidenkin kuntien säännöt voi lukea suoraan niiden nettisivuilta.

KT Kuntatyönantajien viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen arvioi Kokkolan kaupungin työntekijöitä ja siten myös kesäväkeä koskevaa someohjetta tavallista tiukemmaksi. Salassapitovelvollisuus ja yleinen lojaalisuusvelvoite työnantajaa kohtaan ovat toki itsestäänselviä, mutta peruslähtökohta on jokaisen oikeus käyttää sananvapauttaan lain puitteissa:

– Omista asioista saa kyllä kertoa, se on lähtökohta: missä on töissä, onko pysyvä vai määräaikainen suhde. Samoin työsopimuksen sisältö ei ole salattava, ja jokainen saa kertoa palkkansa.

Minulle ei tule mieleen syytä, johon se perustuu ja miksi sitä pitäisi noudattaa KT Kuntatyönantajien viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen GPS-rajoituksesta

Arolaisen mukaan on kyse siitä, miten halutaan nähdä työntekijän sananvapauden rajat. Sananvapauden turvaavat perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus, joten sen rajoittamiselle täytyy olla vahvat, lakiin perustuvat syyt.

Kokkolan kaupunki ohjeistaa esimerkiksi kesätyöntekijöitä laittamaan paikannuksen pois kännyköistä työaikana. Arolainen ei keksi, millä paikannuskielto voisi perustella:

– Minulle ei tule mieleen syytä, johon se perustuu ja miksi sitä pitäisi noudattaa.

KT:lla ei ole yleistä ohjeistusta tai linjausta somen käyttöön. Arolainen uskoo, että kuntien someohjeet ovat pääosin kunnossa, Kokkolan säännöt on vain ruuvattu vähän tiukemmiksi:

– En tiedä, löytyykö vastaavia sääntöjä muualta.

Kokkola: Toiset ja turvallisuus huomioon

Viestintäpäällikkö Virpi Viertola pitää Kokkolan kaupungin someohjetta ennen kaikkea selkeänä. Sitä on pyydetty myös malliksi muihin kuntiin ja opinnäytetöiden aineistoksi.

Palautetta ohjeesta on tullut hyvin vähän, kesätyöntekijöiltä ei lainkaan. Viertola ei myöskään pidä hankalana rajausta, jonka mukaan nuori ei voi kertoa työkokemuksiaan sosiaalisessa mediassa:

– Onko kesätyöntekijällä tarvetta lyhyen työjakson aikana ylipäänsä kovin paljon kertoa työstään? Siinä on se ongelma, että voi paljastaa asioita, jotka liittyvät myös työkavereihin ja -menetelmiin, ja se ei ole korrektia.

GPS-kieltoa Viertola perustelee henkilöturvallisuudella.

Vuonna 2014 tehty ohje on kaupungin ensimmäinen ja vastasi Viertolan mukaan selkeään tarpeeseen. Kunnassa on tullut vastaan tilanteita, joissa esimerkiksi työmenetelmien paljastaminen sosiaalisessa mediassa on aiheuttanut haittaa. Viertolan mukaan yhä törmätään tilanteisiin, joissa virkatietä eteneminen olisi parempi kuin somessa huutelu.

Viertola muistuttaa, että sosiaalista mediaa saa käyttää ja käytetäänkin myös Kokkolassa väylänä kuntalaisten suuntaan. Kunnan työntekijät voivat luoda siihen tarkoitukseen virallisen profiilin. Silloin päivitykset ovat punnittuja, ja työhön saa myös opastusta.

Henkilökohtaisia päivityksiä työstä ei katsota hyvällä. Ne kun voivat koskea ja jopa loukata toisiakin:

– Harva tekee työtä yksin, vaan päivitys voi koskea ja jopa leimata isoakin joukkoa, sanoo Viertola.

Viestintäpäällikkö näkee sosiaalisen median ohjeessa myös kehityskohteita. Esimerkiksi EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan ensi vuonna, ja sen sovellusohjetta odotetaan Kuntaliitosta. Kokkolan someohje siis todennäköisesti vielä tiukentuu entisestään.

Juttua korjattu 27.6. kello 15.10: ensi vuonna voimaan tulee EU:n tietosuoja-asetus, ei -direktiivi. Asetuksen vaikutuksista voi lukea esimerkiksi tästä jutusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhainkodin catwalkilla mallikin voi olla seitsemänkymppinen: "Kauneudesta nauttii, vaikka olisi 100-vuotias"

2017, Kesäkuu 26 - 18:50

Pietarsaarelaisessa Heinätorin palvelukeskuksessa tunnelma on katossa. Haitari soi ja laulu raikaa. Sali on täyttynyt vanhuksista. Rekit pullistelevat vaatteita. Mannekiinit kulkevat edestakaisin. Vielä viime hetken silmäys peiliin: hyvältä näyttää.

– Kyllä vähän jännittää olla lavalla. Vaikka olen lähes 70-vuotias, jännitys ei ole mennyt ohitse vieläkään, toteaa Gunilla Luther-Lindqvist, Nada Nordin puheenjohtaja ja yksi muotinäytöksen malleista.

Hyväntekeväisyysjärjestö Nada järjestää vanhuksille tarkoitettuja muotinäytöksiä 3–4 kertaa vuodessa. Erikoiseksi tapahtuman tekee se, että esiteltävät vaatteet ovat kirpputorilahjoituksia ja mallit eläkkeellä olevia avustustyöntekijöitä, joiden keski-ikä on 70 vuotta.

– Mannekiinit ovat tällaisia kypsiä, kauniita naisia. Me kaikki nautimme kauneudesta. Siitä nauttii, vaikka olisi 100-vuotias, Luther-Lindqvist nauraa heleästi ja paljastaa harjoitelleensa mannekiinikävelyä peilin edessä.

Birgitta Högkvist esittelee mustavalkoista kukkamekkoa.Petra Haavisto / Yle

Heinätorin muotinäytökseen osallistuu 10 mannekiinia. Lisäksi mukana on niitä, jotka myyvät vaatteita. Vaatteissa olennaista on käytännöllisyys.

– Nämä vaatteet on tarkoitettu vanhuksille, joten ne pitää saada helposti päälle. Toinen kriteeri on vuodenaika. Esimerkiksi keväällä esitellään kesän juhliin sopivia vaatteita, tilaisuuden juontaja Ulla Nyström täsmentää.

Hinnat vaihtelevat 3–5 euroon. Tuotto menee hyväntekeväisyyteen muun muassa lähiseudun diakoniatyöhön.

Görel Borgmästars ja sinisävyinen kesäasu.Petra Haavisto / Yle

Mallit astelevat catwalkille kuin tottuneet tekijät. Nilkka ojentuu, takki heilahtaa hartioille. Sitten yleisön keskeltä pois. Vaatteet ja mallit vaihtuvat sujuvasti.

– Olemme laittaneet vaatteet rekkeihin niin, että ne on salamannopeasti vaihdettavissa. Se sujuu aika hyvin, valottaa Martti Autio, toinen muotinäytöksen miesmalleista.

Caria Ström oli mukana ensimmäistä kertaa.

– Oli aivan ihanaa. Ensin sain tavata niin paljon iloisia ihmisiä ja sitten esitellä kauniita pukuja. Se oli uutta, mutta oikein kivaa.

Katsojat seuraavat kiinnostuneina muotinäytöstä.Petra Haavisto / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juhannusjuhlijat pitivät pohjalaispoliisin kiireisenä: 500 lähtöön mahtui pahoinpitelyjä, rattijuoppoja ja varkauksia

2017, Kesäkuu 26 - 09:03

Juhannusjuhlijat toivat poliisille jälleen kiireitä pohjalaismaakunnissa. Pohjanmaan poliisi sai selvitellä pahoinpitelyjä ja tappeluja, myös huumausainerikokset, rattijuopot ja asuntomurrot työllistivät. Tänä vuonna kuitenkin lauantain viileä sää hillitsi juhlijoita ja vähensi myös poliisin lähtöjä.

Kiireisintä poliisilla oli juhannusaattopäivästä lauantaiaamuun: silloin tehtäviä kirjattiin jopa vajaat 300 pohjalaismaakunnissa. Lauantaista sunnuntaihin hälytyksiä kertyi 200. Selvästi eniten tehtäviä oli Etelä-Pohjanmaalla, lähes yhtä paljon kuin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa yhteensä.

Vakavin rikosepäily on Vaasassa ilmoitettu raiskaus, jonka esitutkinta on vielä alkuvaiheessa.

Kalajoella poliisia soitettiin apuun yli sata kertaa

Myös Kalajoen Juhannus työllisti poliisia koko viikonlopun. Hätäkeskukseen tuli yli sata puhelua, joissa tarvittiin poliisi paikalle.

Viikonloppuna poliisin haaviin jäi rattijuoppoa, myös pahoinpitelyjä ja varkauksia kirjattiin useita. Poliisin tietoon tuli myös yksi ryöstö- sekä raiskausepäily. Kalajoen Juhannus keräsi Hiekkasärkille kolmen päivän aikana noin 15 000 juhlijaa.

Vesillä rauhallista – ei yhtään ruorijuoppoa

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkojen vesillä viileä sää hillitsi selvästi juhlintaa.

Kokkolan merivartioston mukaan vesillä liikenne sujui normaalin kesäviikonlopun tapaan. Esimerkiksi puhallusratsiassa ei jäänyt kiinni yhtään ruorijuoppoa, eikä meripelastustehtävää ollut.

Vartiosto partioi viikonloppuna Uudenkaarlepyyn ja Himangan välillä. Tarkastuksia merivartijat tekivät kolmeenkymmeneen veneeseen. Puutteita oli lähinnä pelastusliiveissä ja sammuttimissa. Huomautuksia jaettiin veneilijöille kymmenen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Niilas, 7, sai presidentiltä kirjeen: Kyllä hänelläkin on kavereita eikä diabetes olisi este presidentin työlle

2017, Kesäkuu 25 - 09:20

7-vuotias Niilas haluaa presidentiksi. Ammatinvalinnan yksityiskohdista kokkolalaispojalla oli niin paljon kysymyksiä, että kaikkiin ei löytynyt vastausta äidiltä. Oli vain yksi vaihtoehto: kysyä presidentiltä itseltään.

Niilas lähettikin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle pinkan piirustuksia ja vinon pinon kysymyksiä – ja sai vastauksen.

Niilasta askarrutti muun muassa se, millaisia kouluja presidentin pitää käydä ja onko kätteleminen väsyttävää. Sekin huoletti, onko presidentillä vapaa-aikaa ja kavereita ja voiko presidentti syödä karkkia. Vastaus kaikkiin oli myönteinen:

Herkkujen syöntiä sivuaa myös Niilaksen huoli siitä, mahtaako diabetes olla este presidentiksi ryhtymiselle. Senkin Niilas halusi tietää, pelottaako presidenttiä.

Se on hyvä, sillä Niilaksella todettiin diabetes, kun hän oli yksivuotias. Perheessä on herätty kuuden vuoden ajan 2–3 tunnin välein mittaamaan verensokeria, mutta nyt alkaa helpottaa. Poika tunnistaa jo itsekin matalan verensokerin oireet. Sokeri ei myöskään enää laske öisin niin alas kuin pojan ollessa pienempi.

Hoitokin oli alussa haastavaa piikityksineen. Nyt apuna ovat kanyyli ihon alla olevan ja insuliinipumppu vyötäröllä:

– 25 lisää, huikkaa äiti laskelmat tehtyään tulevalle presidentille, joka on kadonnut aikuisten seurasta. Niilas hoitaa homman ja jatkaa touhujaan.

Diabetes vaatii vanhemmilta jatkuvaa laskemista. Niilaksella takana olevan ekaluokan mukaviin aineisiin kuului matematiikka. Tylsää sen sijaan kouluvuodessa oli paikallaan oleminen.

Kokkolasta tulisi pääkaupunki Niilas Keränen

Niilaksen saamassa kirjeessä kerrottiin myös, että presidentin työ on pääasiassa oikein mukavaa, vaikkakin kiireistä. Kätelläkin presidentti jaksaa, sillä hänestä on tärkeää tervehtiä jokaista vierasta henkilökohtaisesti.

Mitään erityiskouluja työhön mieliville ei ole. Sen sijaan Niilas sai kehotuksen käydä koulunsa hyvin ja olla aktiivinen. Erilaisiin asioihin kannattaa suhtautua innokkaasti, tulevaisuudesta kun ei koskaan tiedä.

Sari Vähäsarja / Yle

Miksi Niilas sitten haluaa presidentiksi?

– Että saisin määräillä.

Jos hän saisi määrätä, hänellä oli Pleikkari ja Minecraft. Niilaksella olisi myös omia sotilaita ja hän kulkisi sotalaivalla ja koneella. Edes muutto Helsinkiin ei olisi pakollinen, sillä presidentiksi haluava poika on keksinyt ratkaisun:

– Kokkolasta tulisi pääkaupunki.

Vapaa-ajallani tapaan myös ystäviäni, joita presidentilläkin on. Joskus saatan syödä myös vähän herkkuja. Presidentin kirje Niilakselle

Kirjeiden kirjoittaminen on Keräsen perheessä tuttua. Esimerkiksi ennen ulkomaanmatkoja kirjoitetaan aina kapteenille ja perämiehelle kirje, jonka mukaan laitetaan piirustuksia ja suklaata. Seuraava kirje on jo suunnitteilla: Finnairilta pitää kysyä, onko matkakoneen siivessä yksi vai kaksi moottoria.

– Niin hullua ideaa ei lapselta tule, etteikö äiti olisi mukana, sanoo Ulpu Keränen kirjeinnostuksesta.

Kirjeet kirjoitetaan aina käsin, samoin esimerkiksi tervehdykset opettajalle. Äiti Ulpu arvostaa käsin kirjoittamista.

Presidentiltä vastauksen saamiseen perheessä suhtauduttiin erilaisin odotuksin. Äiti toppuutteli toiveita vastauskirjeestä, mutta Niilas oli luottavainen. Niinpä ilmoitus kirjeen tulosta ei yllättänyt iltapäiväkerhosta haettua poikaa:

– Ai, nytkö se tuli? kysyi poika tyynesti, nauraa Ulpu.

Presidenttipari vieraili Kokkolassa kesäkuun alussa. Niilas ja hänen äitinsä olivat valmiina vastaanottamassa Tankarin saarelta saapuvaa pariskuntaa jo hyvissä ajoin, eväiden kanssa. Lähituntumaan he eivät päässeet, mutta saivat huikattua kiitoksen kirjeestä. Vastaukseksi Jenni Haukio huikkasi olkaa hyvän.

Syksyllä Niilas jatkaa koulunkäyntiä Mäntyniemi mielessään. Mutta jos nyt presidentin virka ei osuisikaan kohdalle, Niilaksella on takataskussa pari muutakin vaihtoehtoa. Hänestä voi tulla maitoauton kuljettaja. Eikä poliisin työkään ole poissuljettu. Eikä bussikuskin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Irlanninsetteri Bella saunoisi vaikka aamuun, jos saisi – "Kyllä siitä vaistoaa, että hyvää teki taas yksi saunareissu!"

2017, Kesäkuu 23 - 09:45

Kokkolan Öjassa Kultarannan villan rantasaunassa kiuas sihahtaa. Kasvoille hiipii kostea ja lempeä lämpö. Lauteilla istuvat tapansa mukaan Pekka Kuusansalo ja 4-vuotias irlanninsetteri Bella.

Intohimoinen saunoja, Pekka, on saanut Bellasta paitsi luottoystävän myös saunakaverin. Heidän yhteinen taipaleensa saunojina alkoi, kun Bella muutti perheeseen vuoden ikäisenä.

– Huhtikuussa meillä oli juuri mökkikausi alkanut. Bella oli heti mukana kaikessa, mitä puuhasteltiin. Ensimmäistä kertaa, kun ruvettiin saunaa lämmittämään, se oli lauteilla ennen kuin sinne itse ehdittiin, Pekka muistelee.

Sitten se vasta innostuu täpinään, kun ruvetaan bravuuria, tätä meijän spesiaalisaunamakkaraa, laittamaan. Pekka Kuusansalo, Bellan isäntä

Pekka silittää pitkillä vedoilla Bellan päätä. Hän kertoo, että saunarutiinit ovat aina samat. Bellalle riittää sana "sauna" – ja sitten jo mennään.

– Ensin haetaan yhdessä puita ja laitetaan tuli pesään. Sitten se vasta innostuu täpinään, kun ruvetaan laittamaan bravuuria, tätä meidän spesiaalisaunamakkaraa. Toki kohtuudella, ei me kuitenkaan kilotolkulla makkaraa syödä.

Kohtuus kaikessa

Parivaljakolle on kertynyt saunomiskertoja tänä vuonna yli kuusikymmentä. Pekka kertoo, että joskus Bellaa on suorastaan vaikea saada lauteilta pois. Saunomista harrastetaan kohtuudella, noin kymmenen minuuttia kerrallaan.

– Bella istua jököttäisi siellä vaikka aamuun asti, ja varsinkin silloin, kun vieraita käy. Se tykkää olla saunassa muitten mukana ja onkin varsinainen seurakoira – ja saunakoira, Pekka hymyilee.

Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa. sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta

Moni koira tykkää saunomisesta, samoin jotkut kissatkin. Ne hakevat saunasta rentoa oloa, ihan niin kuin ihmisetkin.

Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa. sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta

Eläinlääkäreiden mukaan terve koira voi saunoa huoletta, kunhan omistaja tarkkailee, ettei lemmikki ala läähättää liian kiivaasti. Suurin riski on lämpöhalvaus, koska koirat eivät voi viilentää itseään hikoilemalla.

– Koirat ovat laumasieluja ja siksi haluavat usein olla siellä, missä ihminen. Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa olla tarkkana. Usein koirat pitävät lämmöstä. Lämpöhän on miellyttävä asia, sanoo sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta yliopistollisesta pieneläinsairaalasta.

– Koiran pitää halutessaan päästä heti pois saunasta jäähdyttämään itseään. Kuumassa saunassa ei kannata pitää paksuturkkista lemmikkiä ainakaan pitkään. Lisäksi jos koiralla on sydän- tai hengitystieongelmia, voi saunominen olla haitallista, etenkin lyhytkuonoisilla koirilla, muistuttaa pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio Evidensiasta.

Bella viihtyy 70 asteen leppoisissa löylyissä

Niin Pekka Kuusansalo kuin Bellakin viihtyvät parhaiten leudoissa löylyissä: saunassa saa olla korkeintaan 70 astetta lämmintä. Tavanomaiseen saunahetkeen kuuluu tietenkin löhöilyä, rapsuttelua, uimista ja se pitkään kiukaalla hautunut makkara.

Sauna rentouttaa, tulee hyvä olo ja varmasti mielikin on virkeämpi. Näin uskon. Saunalla on sellainen ulkoinen puhdistava vaikutus ja samalla sisäinen. Pekka Kuusansalo, Bellan isäntä

Niin, millainen motivaattori saunamakkara Bellalle sitten oikein on?

– Sehän on Bellalle varmasti yhtä tärkeä kuin minullekin. Kun se kiukaalla muhii ja löylyn lämmössä tirisee, niin siitä tulee semmoisia mukavia aromeja, jotka koiran nokkaan käyvät, Pekka arvelee.

Bellan pää lepää Pekan polvella raukeana saunan jälkeen.

– Ehkä se on samanlainen vaikutus kuin ihmisellä. Sauna rentouttaa, tulee hyvä olo ja varmasti mielikin on virkeämpi. Näin uskon. Saunalla on ulkoinen puhdistava vaikutus ja samalla sisäinen.

Pekka kääntyy Bellaan päin:

– Oliko ihanaa?

Bella nousee takajaloilleen ja työntää kuonollaan Pekkaa nenään.

– Kyllä siitä vaistoaa, että hyvää teki taas yksi saunareissu!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Jätä pizza uuniin ja nukahda, niin näet tuonpuoleisen" – pelastuslaitos uskoo valistuksessa mustan huumorin voimaan

2017, Kesäkuu 22 - 13:41

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos valistaa juhannuksen vaaroista poikkeuksellisen reipaskielisesti. Laitos jakoi Facebookissa ja Twitterissä päivityksen, jossa varoitti aiheuttamasta öistä ruokapaloa:

Tarkoituksena on havahduttaa ihmiset juhlapyhien riskeihin. Pelastuslaitos muistuttaa, että suurin yksittäinen tekijä onnettomuuksien, väkivallan ja tapaturmien taustalla on alkoholi.

Laitos lupaa, että heidän ohjeitaan seuraamalla voi ehkäistä yllä olevien ja muiden epämieluisten taikojen toteutumisen.

Vaikka päivityksissä liikutaan joskus huumorin tai sarkasmin riskirajoilla, ei ihmisten tai asiakkaiden arvostuksesta tingitä Palomestari Antti Kätevä

Palomestari Antti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta sanoo pohjaavansa päivitykset usein pinnalla oleviin trendeihin ja ideoihin. Hän on aistinut, että erityisesti tänä kesänä juhannustaiat ovat nousseet jonkinlaiseksi teemaksi.

Kätevä uskoo, että työkseen sosiaalista mediaa ylläpitäville kehittyy niin sanottu some-aisti, jonka avulla esimerkiksi kahvipöytäkeskustelun sutkautus muuttuu oivaksi ideaksi, kun sitä värittää hieman huumorilla tai vilkkaalla mielikuvituksella.

Viranomaiset ovat nykyään tiedottamisessaan tai valistuksessaan aiempaa rohkeampia. Kätevä arvioi sen johtuvan siitä, että media ja medianluku on muuttunut: jos sosiaalista mediaa haluaa käyttää työkaluna, viranomaisen on pakko toimia sen säännöillä.

Kätevä sanoo myös, että turvallisuuden markkinointi valistamatta on vaikeaa. Esimerkiksi tylsä muistutus palovaroittimen tarkastuksesta näkyy some-tilastoissa heikkona suorituksena, kun taas "Älä flambeeraa kotiasi" toimii paremmin.

– Sanoma pitää pukea huumoriin – vaikka mustaan. Vaikka päivityksissä liikutaan joskus huumorin tai sarkasmin riskirajoilla, ei ihmisten tai asiakkaiden arvostuksesta tingitä. Olenkin muutamaan kertaan joutunut perumaan suunnittelemani päivityksen aiheeseen liittyvän tapahtuneen onnettomuuden takia, sanoo Kätevä.

Pelastuslaitos on saanut päivityksistään pelkästään myönteistä palautetta, aina some- ja viestintäalan ammattilaisilta asti.

Rinna Härkönen / Yle

Muun muassa näistä asioista pelastuslaitos ohjeistaa sivuillaan:

Kokko vaatii maanomistajan luvan. Tulen sytyttäjän pitää varautua alkusammutukseen, ja hän on vastuussa mahdollisista vahingoista. Avotulta ei saa sytyttää, jos metsä- tai muun palon vaara on ilmeinen.

Turvallisin paikka kokolle on joko kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta. Kokon ympäristö pitää kastella, ja tuuli ottaa huomioon. Kokkoa on valvottava koko ajan, ja kännykkä pidettävä lähellä. Lopuksi palojätteet pitää sammuttaa vedellä, sillä tuhka voi pysyä kuumana jopa vuorokausia.

Vaikka saunominen kuuluu juhannukseen, sauna ei pidä lämmittää ympäri vuorokauden, ettei sauna ylikuumennu ja lämpötila rakenteissa nouse vaarallisen korkeaksi. Samoin takka tarvitsee lepoa.

Grillatessa pitää varmistaa, ettei grillin lähellä tai yläpuolella ole mitään syttyvää, eikä kuumaa grilliä saa jättää ilman valvontaa. Sammutuspeite pitää olla valmiina, eikä rasvapaloa saa sammuttaa vedellä. Sellainen pitää sammuttaa tukahduttamalla.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos kehottaa myös tarkistamaan, että palovaroittimet toimivat ja ensiaputarvikkeita löytyy.

Veneilemään lähdetään vain pelastusliivit päällä ja pää selvänä. Uimarin ei kannata yliarvioida uimataitoaan eikä autoilijan lähteä tien päälle kiireessä tai stressaantuneena, saati väsyneenä tai humalassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Liikenneonnettomuustutkijan on pidettävä pää kylmänä: "Toistaiseksi ei ole jäänyt uniin vaivaamaan"

2017, Kesäkuu 21 - 19:15
Onnettomuustutkijalautakunnat

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntia on Suomessa 20, jäseniä niissä 300.

He ovat asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan ja tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Lautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.

Niiden tehtävä on selvittää onnettomuuteen johtaneet tekijät ja tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Lautakunnat eivät selvitä syyllisyys- tai korvauskysymyksiä.

Työtä koordinoi Onnettomuustietoinstituutti.

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti.

Veteliläinen Ville Pakkala on ollut mukana Keski-Pohjanmaan onnettomuustutkijalautakunnassa ajoneuvoteknisenä jäsenenä jo 12 vuotta. Ryhmä kutsutaan paikalle mahdollisimman nopeasti, kun onnettomuus sattuu.

– Aikoinaan Oulussa silloinen kollega vähän pelottelikin, että kannattaakohan tällaiseen hommaan lähteä, koska paikan päällä saattaa nähdä vaikka minkälaisia tilanteita.

Yleensä pääsyyllinen onnettomuuksiin löytyy ratin ja penkin välistä Ville Pakkala

Pakkala myöntää, että on nähnyt pahojakin tilanteita, ja niissä puhuminen auttaa. Pahinta on, kun onnettomuudessa on mukana lapsia tai nuoria. Se on henkisesti vielä tavallista raskaampaa.

– Tokihan, kun pyrit olemaan onnettomuuspaikalla ensimmäisenä, siellä voi nähdä ikäviäkin asioita. Onneksi toistaiseksi ei ole jäänyt uniin vaivaamaan. Tilanteessa auttaa muu henkilöstö, ja heidän kanssaan keskustellaan paljon yhdessä. Rankempaakin huumoria heitetään, se auttaa eteenpäin. Me pidämme keskusteluyhteyttä jatkuvasti yllä.

Liikenneonnettomuuksia tutkivaan joukkoon kuuluu lisäksi neljä muuta jäsentä: lääkäri, poliisi, käyttäytymisjäsen ja tiejäsen.

Tutkinta on tarkkaa työtä

Jokaista kolaria ei käydä läpi, vaan ainostaan ne, joissa tulee kuolonuhreja. Sen lisäksi tutkitaan tapaukset, joissa on ollut suuronnettomuuden riski, mutta ne otetaan käsittelyyn harkinnan mukaan.

Jokainen ryhmän jäsen keskittyy hänelle kuuluvaa tutkinnan osaan.

– Minun osuuteni on tutkia ajoneuvon tekninen kunto ja sen mahdolliset vaikutukset onnettomuuteen ja sen kulkuun. Kokkolan alueella on kaksi muutakin teknistä jäsentä, joiden kanssa jaetaan töitä.

Ville Pakkalan päätyö on autojen katsastaminen.Antti Kettumäki / Yle

Paikalla käydään läpi tarkasti monenlaisia teknisiä asioita. Selvitystyö kestää kokonaisuudessaan vuoden, ja loppuraportti toimitetaan Onnettomuustietoinstituuttiin.

– Renkaat, akselistot ja ohjauslaitteet ovat esimerkkejä, jotka saattavat vaikuttaa onnettomuuteen. Tutkinnan jälkeen kokoonnutaan porukalla ja jokainen kertoo osaltaan näkemyksensä tapahtuneesta. Lopuksi tehdään tutkintaseloste.

Pakkalan mukaan melko harvoin onnettomuuden syynä on isompi tekninen vika ajoneuvossa, vaikka niitäkin on joitakin ollut 12 vuoden aikana. Tapaukset tutkitaan siksi heti, että mahdolliset jäljet ovat tuoreeltaan havaittavissa.

– On niitäkin ollut, joissa olisi tapaturma voitu estää, jos ajoneuvo olisi ollut teknisesti hyvässä kunnossa. Mutta yleensä pääsyyllinen onnettomuuksiin löytyy ratin ja penkin välistä, toteaa Ville Pakkala.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia