YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 3 min 34 s sitten

"Oho äiti, oot ostanut aika paljon joulukalentereita!" – 1300 lasta saa lahjaksi joulun odotusta

2017, Marraskuu 28 - 11:35

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla on 14 pussia täynnä joulukalentereita. Loput ovat Salla Kronbäckin kotona. – Minulla on huone täynnä joulukalentereita. Tosin minulla on myös kaksi pientä lasta, jotka ihailevat niitä. Poika sanoikin, että oho, äiti oot ostanut aika paljon joulukalentereita! Keskustelun jälkeen poika ymmärsi, ettei äiti ole ostanut ihan kaikkia. Ja että on paljon sairaita ja vähävaraisia lapsia, joille joulukalenterit lahjoitetaan. – Hän totesi, että onpa ihana asia, kun viette heille, kun mulla on jo kaksi, mammojen puuhanainen nauraa. Salla Kronbäck ja Merja Valkeapää luovuttivat 350 joulukalenteria lastensairaalaan.Petra Haavisto / Yle Facebookin mammaryhmästä alkunsa saanut lahjoituskampanja jatkuu jo neljättä vuotta. Viime vuonna mammat keräsivät reilut 900 joulukalenteria. Tänä vuonna kalentereita on lähes 1300. Lahjoitukset ovat tulleet tavallisilta ihmisiltä ja yrityksiltä. Yksi lahjoittajista on 9-vuotias Adrian-poika. – Hän oli innoissaan mukana hyvän asian puolesta ja osti omilla säästöillään ryhmä Hau -suklaakalenterin. Hän myös auttoi minua laittamaan kalentereihin lappuja, jossa kerrottiin lahjoituksesta. Tosin siinä vaiheessa kun 400 kalenteria oli laputettu, alkoi jo vähän väsyttää, kertoo Merja Valkeapää, Adrianin äiti ja yksi keräyksen toteuttamiseen osallistuneista mammoista. Joulukalenterit lahjoitetaan lapsille Soiten, Ensi- ja turvakodin ja Hopen kautta. Keskussairaalaan mammat toivat 350 kalenteria. Saman verran saa lastensuojelu. Kalenterit vaihtelevat kuvakalentereista suklaakalentereihin ja lelukalentereihin. – Diabeteshoitajalle menevät kuvakalenterit. Muut jaetaan osastolle, päivystykseen, poliklinikalle, kotisairaalaan, mahdollisesti jopa maitokeittiöön. Hoitajat ja lääkärit antavat ne sitten lapsille, lastensairaalan osastonhoitaja Anna-Leena Hohenthal kertoo hymyillen. Pieni tyttö ilahtui Keskussairaalassa kalentereita jaetaan jouluun asti. Ensimmäiset on jo annettu. – Varsinkin lastenpäivystyksen vuoksi potilasmäärät ovat kasvaneet paljon, joten niitä menee useampi päivässä, apulaisosastonhoitaja Nico Jäväjä tietää. Salla Kronbäck todisti viime vuonna, kun kuvakalenteri löysi omistajansa. – Kyllä hoitajilla ja minulla tuli tippa linssiin, kun pitkään hoidossa ollut alle vuoden ikäinen tyttölapsi sai oman kalenterinsa ja avasi sieltä luukun. Siitä sai potkua tähän hommaan, että haluaa olla mukana jatkossakin. Kun näki konkreettisesti, kuinka suuri ilo siitä kalenterista voi pienelle lapselle olla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Sun sy-sy-sydämeen on juuttunut palanen" – ensihoitajat laulavat työstään huumorilla, katsojia jo satojatuhansia

2017, Marraskuu 27 - 20:20

Niko Sivula kysyi työpaikan virkistysillassa, tunteeko hänen kollegansa Kalle Väliheikki yhtään Leevi and the Leavingsin biisiä. Tunsihan Kalle. Miehet löivät soittotaidot yhteen ja syntyi silloisen työpaikan, yksityisen sairaanhoitokuljetusfirman, sisäinen juttu. Myöhemmin coverit alkoivat kääntyä yhä useammin teemaan, joka Sivulaa ja Väliheikkiä yhdistää: ensihoitoon. – Kun lähtökohdat ovat ensihoidossa, alkoi tulla hauskoja ajatuksia siitä, miten sanat voisivat mennä. Niin alkoi syntyä biisejä, jotka käsittelevät "meidän maailmaa". Molemmat työskentelevät yhä ensihoitajina. Vapaa-aikana heitä yhdistää Laulavat lanssarit -duo. Miehet latasivat ensimmäisen kappaleen nettiin noin vuosi sitten. – Ajateltiin, että muutama sata käy kuuntelemassa, nauramassa ja miettimässä, että onpa lapsellisia poikia, Väliheikki ja Sivula nauravat. Biisit lähtivät kiertämään ja syntyi lumipalloefekti. Katsojia oli ensin tuhansia, sitten kymmeniätuhansia ja lopulta satojatuhansia. Hoitajayhteisön sivuilla biisejä on ladattu lähes puoli miljoonaa kertaa. – Ei sitä ehtinyt itse käsittää, mitä tapahtui. Somella on ihmeellinen voima. Nukahdan, nään unii joissaperustaso saa intuboidaunohdan et housut nääei oo punasii, punasii (Lanssarin unelmii) Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka tunnistaa tarpeen samanhenkiselle tekemiselle ja huumorille. Yleiset työhyvinvointitutkimukset osoittavat, että työyhteisön rooli ja työn merkityksellisyys koetaan jopa tärkeämmäksi tekijäksi kuin palkka. Näin on erityisesti nuorilla työntekijöillä. – Yhteinen arvomaailma nousee työhyvinvoinnin osana. Yhteisöllisyys ja tuki koetaan tosi merkityksellisiksi. Anna Kukka arvioi, että yhteinen harrastaminen on terveydenhuollossa yhtä yleistä kuin muillakin aloilla. Esimerkiksi erilaiset urheiluporukat ovat kuuluneet työpaikkojen arkeen pitkään. Mitä sosiaalisempi porukka, sitä yleisempää yhdessä harrastaminen lienee. Terveydenhoitoalalla oman mausteensa tuo se, että kollegat hoitavat yhdessä vaativia, äkillisiä ja traumaattisiakin tilanteita. Se lähentää työntekijöitä. Yhdessä tekeminen onkin myös stressinpurkua, oli kyse sitten musisoinnista tai sählynpeluusta. Kukan mielestä alan työpaikoilla pitäisi kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen ja antaa sille tilaa kehittyä. Resurssipulakaan ei saisi syödä tyhy-päiviä tai mahdollisuutta suunnitella yhteistä tekemistä. – Väkisin sellaista ei voi tekohengittää, mutta jos on joku porukka, joka haluaisi vaikka yhdessä sopia ja suunnitella, sille pitää antaa tilaa. Sillä voi olla tosi iso merkitys. Sun sy-sy-sydämeen on juuttunut palanen ja filmi on pahan näköinensun sy-sy-sydämeen on juuttunut palanenja uh, mä voin liuottaa sen (Juuttunut palanen) Huumorilla mutta huolella Laulavilla lanssareilla on musiikkitaustaa lapsesta saakka: Väliheikki aloitti kitaransoiton 12-vuotiaana ja matkan varrelle kuuluu myös kuorolaulua ja musiikin teoriaopintoja. Sivula on ehtinyt opetelle pianon lisäksi muun muassa basson ja kitaran. Liikkeelle lähdettiin akustisesti, mutta elektroniset pohjat toivat soundiin monipuolisuutta ja auttoivat laajentamaan biisivalikoimaa. Kalle hoitaa räppäyksen ja pitää Nikoa parempana laulajana. Muuten asiat tehdään yhdessä ja ristiin. Huumorista huolimatta tarkoitus on tehdä viimeisen päälle, ei hutaisten. Laulavien lanssarien musiikkituotanto syntyy tietysti vapaa-ajalla, ja miehet ovat liikkeellä yksityishenkilöinä. Sanoitukset nousevat kuitenkin ensihoidon ilmiöistä, jotka toistuvat läpi Suomen ja joihin ensihoitajat voivat samastua. Teemoja on väritetty tummanpuhuvallakin huumorilla, joka on miesten mielestä alalla tyypillistä. Se auttaa jaksamaan fyysisesti ja henkisesti raskaassa työssä: – Kaikki tiedetään, että huumorista on silloin apua ja se antaa voimaa työntekoon. Sitä haluamme luoda harrastuksellamme: huumoria ammattiryhmälle. Että jaksetaan tehdä työtä ja tehdä sitä mahdollisimman hyvin. Lanssarit muistuttavat, että työntekijä, joka voi hyvin töissä, on myös hyvä potilaalle. Ammatti-identiteetti on tärkeä Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka korostaa ammatti-identiteetin merkitystä ja sitä, miten tärkeää on voida samastua. Tehyn 160 000 jäsenestä löytyy monenlaisia ammattilaisia fysioterapeuteista hammashoitajiin, kätilöistä mielenterveyshoitajiin ja bioanalyytikoista lastenhoitajin. – Kaikilla on omanlaisensa ammatti-identiteetti, kaikille on tärkeää oma lehti ja itseä koskevat jutut, ne tarinat jotka yhdistävät. Laulavilla lanssareillakin on ensin oma yhteisöllisyys, joka on tiivis ja merkityksellinen. Mutta laajassa mitassa se tavoittaa koko ammattikunnan. Kukka sanoo, että ensihoitajien työn ymmärtäminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa, mutta tarttumapinta antaa asioille syvemmän merkityksen ja sillloin videoita jäädään katsomaan. Sanoitusten kautta voi myös käsitellä vaikeita asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten päihteitä, jotka ovat terveysalalla arkipäivää. Taluttaisin sut pois taksijonostapyytäisin puhaltamaan vaikka et haluaJa vaikka väkisin, ja vaikka väkisin,mä hiilet sulle juottaisin _Pitäisin kiinni tukastasi kun oksennatyrität puhua mutta selvää en saa sanoistaJa vaikka väkisin, kyllä väkisin,mä iv-reitin avaisin (Lanssisankari)_ Ensihoitajia on rajallinen määrä, joten Väliheikki ja Sivula uskovat muidenkin hoitoalan ammattilaisten löytäneen tarttumapintaa sanoituksista. Palautteen perusteella biisejä ovat löytäneet alan ulkopuolisetkin. Videoita on pidetty hauskoina, koska niistä näkee, että tekijöillä on ollut hauskaa. Palkinto tuleekin juuri ihmisten reaktioista. – Parhaita ovat ne kommentit, joissa on tägätty joku työkaveri, jonka kanssa tyyppi aikoo luukuttaa biisiä seuraavan vuoron, nauravat Väliheikki ja Sivula. Keikkaakin miehet ovat tehneet, lähinnä ammattikunnan tapahtumissa. Laulavat lanssarit pysyy sivuprojektina ja jalat maassa. Aihekirjoonkin voi tulla laajennusta, sillä vakavahenkisempikin sanoma voi mennä tällä tavalla läpi. Väliheikki ja Sivula ovat miettineet esimerkiksi tietoiskun tapaista kurotusta hoitohenkilökuntaan kohdistuvasta väkivallasta. – Sitä on täälläkin enemmän kuin media kertoo ja kaduntallaaja tietää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhä useamman pelin voi katsoa kotoa: otteluiden televisiointi haastaa seurat

2017, Marraskuu 27 - 12:45

Netti- ja televisiolähetykset ovat tulleet osaksi urheiluseurojen arkipäivää. Yle televisioi tänä vuonna kahdeksan Mestiksen ottelua ja finaalit neljännestä pelistä alkaen. Loput otteluista näkyvät Elisa Viihteen ja Fanseat-verkkopalvelun kautta. Jääkiekkoliigalla on sopimus Nelosen kanssa. Seurat kokevat suoratoistot pääasiassa myönteisiksi. – Kyllä hyöty on aika suuri meillä kaikilla liigajoukkueilla. Saamme sekä mediakorvauksia että hyödyn, kun olemme lajina esillä aika laajastikin, Vaasan Sportin toimitusjohtaja Tomas Kurtén kertoo. Myös Mestiksessä julkisuutta pidetään hyvänä asiana. – Lähtökohtaisesti suhtaudumme positiivisesti. On tätä päivää, että yleisölle tarjotaan myös mahdollisuus laajemmin Keski-Pohjanmaalla nähdä kiekkoa. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan tule halliin. Eli lajin kannalta tämä on ihan hyvä asia, Kokkolan Hermeksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Myllymäki toteaa. Kalle Niskala / Yle Televisioinnista ja nettilähetyksistä saatavat korvaukset vaihtelevat suuresti sarjatason mukaan. Jääkiekon SM-liiga neuvottelee liigajoukkueiden pelien oikeuksista, jääkiekkoliitto vastaavasti Mestiksen. Esimerkiksi liigaseura Vaasan Sport kuittaa televisioinneista lähes miljoonan euron korvaukset. Summa vastaa noin 15 prosenttia Sportin budjetista. – Se on merkittävä osa meidän liiketoimintaamme. Toisaalta hyöty on molemminpuolinen, Kurtén muistuttaa. Mestiksessä pelaava Kokkolan Hermes saa lähetyksistä lähinnä välillistä hyötyä: esimerkiksi mahdollisuuden hankkia sponsoreita näkyvyyden avullla. – Jääkiekko ja muut palloilulajit tarvitsevat tukijoita, ja tukijoilla on mahdollisuus saada näkyvyyttä hallissa. Se on ihan selvä asia. Lisäksi jääkiekkoliitto myy sarjaa eteenpäin hankkimalla valtakunnallisia kanavia, Hermeksen Hannu Myllymäki selittää. Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurmisen mukaan korvaukset määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nurminen näkee myös Mestiksessä mahdollisuuden saada tuloja, mutta se riippuu siitä, kuinka paljon pelejä katsotaan. Hermeksen puheenjohtaja toivoo, että myös Mestis-joukkueet saisivat korvauksia. – Pitäisi saada, koska sitä kautta tätä Liigan ja Mestiksen välistä taloudellista käppiä saataisiin kurottua umpeen. Sillä olisi merkittävä rooli siihen nähden, Myllymäki painottaa. Kokkolan Hermeksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Myllymäki.Kalle Niskala / Yle Urheiluseuroille televisio- ja nettilähetysten vaarana on lipputulojen väheneminen, jos yleisö jää kotiin. Myös seuralla on vastuu. – Totta kai vähän riippuu siitäkin, miten nämä pelit hinnoitellaan kotisohvalta ja miten jäähallilta. Lähtökohtaisesti uskon silti, että pitkässä juoksussa siitä on enemmän hyötyä ja tulee enemmän porukkaa paikalle, koska ihmiset puhuvat jääkiekosta ja välillä halutaan tulla myös paikan päälle katsomaan, Sportin Tomas Kurtén miettii. Hermeksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Myllymäki hakisi mallia Ruotsista. – Naapurimaassa on onnistuttu myymään sarja medialle siksi, että siitä on tehty kiinnostava. Mediaa kiinnostaa, jos ihmisiä on liikkeellä. Tämä on tällainen oravanpyörä, että kumpi tulee ensin. Eli sarjat ja tapahtumat pitää tehdä mielekkäiksi, jotta saadaan väkeä. Ei pelkästään peli tuolla kaukalossa, vaan myös puitteet jäähallissa. Pitää olla niin, että tänne on mukava tulla ja täällä tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Mielenkiinto lähtee sieltä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tunnetta, tarinaa, ristiriitaa – nettivaikuttamisessakin pätee hitin kaava

2017, Marraskuu 25 - 20:15

Internet on kätevä vaikuttamisen työkalu. Pelkkä yksinäisten vetoomusten kirjoitteleminen ei välttämättä johda mihinkään. Tarvitaan sopiva yhteisö ja hitin kaava, joka erottaa massasta ja saa vyöryn liikkeelle. – Yleensä se lähtee niin, että sinulla on yksilöstä kertova nyyhkytarina, joka leviää laajalle. Sitten rakennat siihen yhteyteen vaikka Facebook-ryhmän, jossa ruvetaan tekemään asian eteen jotakin. Se on jo hyvä alku, sanoo tutkija, sosiologi Veikko Eranti. Nyyhkytarina-heitosta ei nyt kannata vetäistä hernettä nenään. Eranti muistuttaa, että ihmisiin vain yksinkertaisesti vetoaa tunne ja tarina. Myös verkossa. – Menestyneimmät kampanjat ovat syntyneet juuri niin, että henkilökohtaiseen menevä vahva viesti on tuotu tarinan kautta lähelle ihmistä. Kun siihen on vielä yhdistetty havainto isommasta yhteiskunnallisesta ristiriidasta, on ihmiset saatu yhteen, Eranti sanoo. Allekirjoitusta mietitään, hyötyä ei Nettivaikuttaminen on vaivatonta. Siinä yksi syy, miksi ihmiset allekirjoittavat tai aloittavat esimerkiksi verkkoadresseja. Tuli sellainen olo, että toivo elää. Sellainen yhteisöllinen fiilis, että me toisillemme tuntemattomat ihmiset teimme tämän yhdessä. Moona Ruuttunen Nettiadresseihin osallistuminen on yleensä maksutonta, mukana voi olla myös anonyymisti, eikä tarvitse tunnistautua edes pankkitunnuksilla kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamisessa. Koska kynnys on matala, on aihepiirien kirjo valtava. Adressit.com-sivustolla yli 35 000 ihmistä on allekirjoituksellaan sitä mieltä, että Muumilimu pitäisi saada 1,5 litran pulloihin. Suurin piirtein yhtä moni on vaatinut polttoaineen hinnan alennusta. Veikko ErantiAnnika Laaksonen / Yle Tutkija, sosiologi Veikko Eranti uskoo, että ihmiset kyllä miettivät mihin laittavat nimensä, mutta eivät välttämättä ollenkaan sitä, onko allekirjoituksella mitään vaikutusta. – Verkossa otetaan kantaa monenlaisiin asioihin, eikä se ole huono juttu. On hienoa, että osallistutaan. Osa tehdään tosissaan, osa läpällä, kuten netissä moneen asiaan reagoidaan, Eranti sanoo. Finlandia ei innosta, mutta nuorisotyöntekijä sai pitää työnsä Finlandia-hymni kansallishymniksi viimeistään 6.12.2017. Kemiläisen Seppo Suopajärven pari vuotta sitten rustaama verkkoadressi ei ole sytyttänyt nettikansaa. Allekirjoituksia on vajaa 20. – Oli ensimmäinen ja näillä näkymin viimeinen adressi, jonka avaan, Suopajärvi toteaa. Hän kertoo, ettei alun perinkään kuvitellut, että vetoomus paisuisi kansanliikkeeksi. Silti hän halusi sen tehdä, koska uskoo asiaansa ja on edelleen sitä mieltä, että Finlandia-hymni pesee mennen tullen nykyisen kansallislaulumme. Suopajärven täkyyn ei tartuttu, mutta keskipohjalaiskunnassa Toholammilla verkkoadressi keräsi nopeasti lähes 800 allekirjoitusta ja paperiversio kaupassa parisataa nimeä seurakunnan nuorisotyönohjaajan työpaikan säilymisen puolesta. Muumilimsan kymmeniin tuhansiin allekirjoituksiin verrattuna määrä tuntuu vähäiseltä, mutta reilun 3000 asukkaan kunnassa uskotaan, että verkkoadressillakin oli merkitystä, kun seurakunta päättikin säilyttää työpaikan. ”Me teimme tämän yhdessä" Todelliseen vaikutusmahdollisuuteen uskoi myös tamperelainen Moona Ruuttunen, kun hän allekirjoitti Toholammin verkkoadressin. – Olen sieltä kotoisin, ja asia ärsytti niin paljon, että pistin nimeni. Mulla myös oli sellainen olo, että pienellä paikkakunnalla nettiadressi voi toimiakin. Seurakunnan nuorisotyöntekijän työpaikan säilyminen toi hyvän mielen. –Tuli sellainen olo, että toivo elää. Sellainen yhteisöllinen fiilis, että me toisillemme tuntemattomat ihmiset teimme tämän yhdessä. Ruuttunen kertoo osallistuvansa adresseihin silloin, kun asia kuohuu itsellä yli tai jos tulee tunne, että miten näin yksinkertaista asiaa ei muka saada toimimaan. Hän osallistuu, vaikka tietää, ettei nimen kirjoittaminen välttämättä johda mihinkään. – Totta kai ymmärrän, ettei pelkällä adressilla pelasteta kaikkia maailman nälkäisiä lapsia. Mutta jollakin tavalla takaraivossa on tunne, että jos allekirjoituksella jotenkin kuitenkin voisi auttaa. Ehkä se on laiskuuttakin. On niin helppo laittaa nimi ja tulee osallistumisen tunne, vaikka sillä ei mitään saisikaan aikaan, Ruuttunen pohtii. Nettiadresseissa Moona Ruuttusen mielestä hyvää on helppous ja se, että ujommatkin uskaltavat vaikuttaa sellaisten kautta. – Toisaalta jos joka asiasta alkaa olla adressi, niitä ei enää oteta vakavasti. Suomessa oma Trump-ilmiö Verkkovaikuttamisen ja sosiaalisen median voima näkyi lokakuussa 2017 Me too -kampanjassa. Naiset eri puolella maailmaa halusivat kiinnittää huomion seksuaaliseen häirintään. Myös suuret uutistapahtumat puhuttavat massoja. Muuten tutkijan mukaan on vaikea tietää, mikä nousee yhteiseksi puheenaiheeksi, koska nykypolitiikkaa ja elämää määrittää pirstaloituminen. – Viime aikoina Suomessa ovat puhuttaneet myös sukupuolieroihin ja lasten kasvatukseen liittyvät asiat, Eranti miettii. Ovathan ne tykkäämiset viestejä jostakin, mutta jokaisen kissavideon tykkääminen ja jakaminen ei ole poliittinen kannanotto. Somessa suurin osa on aika pellossa elämistä, niin kuin kuulukin olla. Tutkija, sosiologi Veikko Eranti Vaikka äänestysprosentti on laskenut, ihmisiä kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat varsinkin, jos niihin liittyy käynnissä oleva ajankohtainen keskustelu. Lähelle tulevat asiat herättävät mielenkiinnon. Esimerkiksi Kokkolassa nettiadressi paikallisen kulttuurikahvila Sahan puolesta keräsi vuorokaudessa parituhatta nimeä. Internetvaikuttaminen ja sosiaalinen media mahdollistavat myös kansainvälisen asioiden nopean ja ajankohtaisen käsittelyn. Trump on mittausten mukaan epäsuosituin presidentti vuosikymmeniin. Veikko Eranti kertoo, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on luonut uuden ilmiön Suomeen. – On selvästi havaittavissa, että nuorempi porukka on alkanut seurata USA:n politiikkaa tarkalla silmällä. Trump herättää vahvoja tunteita ja keskusteluja. Kaveri jakaa – sosiaalinen paine ja vahvistus Moni harrastaa verkkovaikuttamista myös huomaamattaan. Tykkäämiset ja jakamiset ovat yksi tapa näyttää, minkä asian tai teeman takana on. – Ovathan ne tykkäämiset viestejä jostakin, mutta jokaisen kissavideon tykkääminen ja jakaminen ei ole poliittinen kannanotto. Somessa suurin osa on aika pellossa elämistä, niin kuin kuuluukin olla, Eranti nauraa. Kaveripiirin merkitys näkyy verkkovaikuttamisessa. Esimerkiksi verkkoadressit leviävät usein sosiaalisen median kautta. – Kun kaveri jakaa seinälleni kannanoton, tulee sosiaalinen paine ja myös vahvistus, että jos kaverit pitävät tätä asiaa tärkeänä, niin tämä on tärkeä myös minulle. Miksen minäkin allekirjoittaisi? Eranti miettii. Yle Uutisgrafiikka Kavereiden jakaman asian tukemisesta voi tulla hyvä mieli, ja jos adressi vielä jopa johtaa johonkin, on samalla tehnyt jotakin vaikuttavaa. – Iso osa netin poliittisesta vaikuttamisesta ei välttämättä näy missään ja jää sometulvassa inflaation syömäksi. Parhaimman tuloksen saa, jos yhdistää verkon ja perinteisen kansalaisvaikuttamisen keinot. Kannattaa myös muistaa, että verkko on sekä nopean että hitaan, pitkäaikaisen vaikuttamisen väline, sanoo Veikko Eranti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Morfiinihoitajalle ehdollista lääkevarkaudesta – käytti itse sairaan lapsen kipulääkkeitä ja laittoi tilalle vettä

2017, Marraskuu 24 - 16:06

Kolmevuotiaan lapsen lääkkeitä varastanut hoitaja sai perjantaina Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa vuoden ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta lapsen törkeästä pahoinpitelystä. Hoitajalle määrättiin myös 80 tuntia yhdyskuntapalvelua, ja hänet tuomittiin maksamaan muun muassa kärsimyksestä 11 000 euroa. Tuomio koskee törkeän pahoinpitelyn lisäksi varkautta, huumausaineen käyttörikosta, liikenneturvallisuuden vaarantamista ja rattijuopumusta. Käräjäoikeus katsoo, että teko oli erityisen julma, koska se kohdistui puolustuskyvyttömään lapseen. Oikeuden mukaan hoitajalla oli lääkeriippuvuus, mikä saattoi olla syy tekoon. Tuomittu myönsi teon, mutta kiisti törkeyden Tuomion saanut hoitaja varasti kipulääkkeitä saattohoidossa olleelta lapselta kaksi vuotta sitten Kokkolassa. Oikeuden mukaan hoitaja vaihtoi lapsen kivunlievitykseen määrätyn morfiinin tilalle vettä ja käytti morfiinin itse. Näin tapahtui ainakin kymmenen kertaa noin kahden kuukauden aikana. KP24:n mukaan hoitajan rötösten jäljille päästiin vanhempien havaintojen avulla: vanhemmat kertoivat oikeudessa ihmetelleensä lapsen heikentynyttä vointia ja hoitajan outoa käytöstä, esimerkiksi tavallista tiheämpiä vessakäyntejä. Tuomittu myönsi vieneensä lääkkeitä ja vaihtaneensa morfiinin veteen. Hän myönsi myös lapsen pahoinpitelyn, mutta katsoi, ettei syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. Hoitaja kertoi oikeudessa katuvansa tekoa. Oikeudessa ihmeteltiin, miksi hoitajan aiemmin saama tuomio lääkevarkaudesta ei ollut Valviran tiedossa, kertoo MTV3. Sen mukaan hoitaja oli saanut tuomion lääkevarkauksista Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa vuonna 2012, mutta pääsi silti työskentelemään hoitajana yksityisessä hoitoalan yrityksessä muutama vuosi myöhemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät"

2017, Marraskuu 24 - 11:40

Valtio ärähti pari viikkoa sitten Sotkamolle, joka päätti tarjota kouluissa ja päiväkodeissa sinistä maitoa ja voita. Päätös oli ravitsemusneuvottelukunnan mukaan vastoin ravitsemussuosituksia. Koulumaitotuki on niitä noudattaen rajattu koskemaan vain rasvatonta maitoa ja piimää. Sotkamo ei suinkaan ole ainoa laatuaan, vaan kevytmaitoa annetaan lapsille monissa kunnissa – kuten on tehty ennen uudistustakin. Kaikkia kuntia ei silti olla kampaamassa ja ohjeistamassa. Sotkamon riitautettu tapaus vain tarjosi valtiolle oivan tilaisuuden saada näkyvyyttä sanomalleen. – Ehkä ulostulo tuntui yksittäisestä kunnasta kohtuuttomalta. Mutta halusimme muistuttaa, että tuemme vain ravitsemuksellisesti parasta maitoa, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm. Ministeriö myös oletti, ettei uusi tukilinjaus aiheuttaisi suurta muutosta, koska ykkösmaidon rooli koulussa on ollut valtakunnallisesti aiemminkin melko pieni. Viime vuonna tukea maksettiin 500 000 litralle ykkösmaitoa ja 2,8 miljoonalle litralle rasvatonta. Toissa lukuvuonna koulumaidosta 68 prosenttia oli rasvatonta. Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko? Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm Hielm näkee kuntien ravitsemussuositusten vastaisissa päätöksissä halua ilmoittaa, että valtio on mennyt liian pitkälle ja kuntien on saatava itse päättää asioistaan. Hän sanoo, ettei valtio ole puuttumassa kuntien itsemääräämisoikeuteen. Perälauta näkemyksille löytyy silti laista, jossa edellytetään, että kuntien ruokapalvelu edistää terveyttä. – Ei ole vanhempien tai jonkin lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät. Jos tiede kertoo, mikä on terveellistä, kunta ottaa melkoisen roolin sanoessaan toisin. Aikamoinen itsevarmuus pitää kunnan päätöksentekijällä olla, sanoo Hielm. Kevytmaitoa menee enemmän kuin rasvatonta luomua Valion mukaan syksyn aikana ykkösmaidon menekki kouluissa ja päiväkodeissa on odotetusti pienentynyt, kun tukea saavat enää rasvattomat tuotteet. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole siirtyneet tänä syksynä rasvattomaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat vaihtoehdoksi myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa. Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia. Itse asiassa kevytmaitoa menee Valiolta uudistuksen jälkeen kouluihin enemmän kuin rasvatonta luomumaitoa. Näin siitä huolimatta, että luomumaidon juontia yritetään lisätä tarjoamalla sille yli kaksinkertainen tuki tavalliseen verrattuna. Hielm pitää kehitystä yllättävänä, muttei järkyty. – Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko? Neuvottelukunnalle kyse on periaatteellisesta kysymyksestä ja vahvasta kannanotosta: ei pidä tukea terveydelle haitallista, jos tarjolla on terveellisempää. Se tarkoittaa muun muassa suuntaa kohti rasvattomuutta. – Kaikki ymmärtävät, että suurin osa ylipainosta tulee liikkumattomuuden lisääntymisestä, limsasta ja karkista. Mutta niihin emme voi vaikuttaa: emme voi säätää lakia, joka pakottaa liikkumaan, sanoo Hielm. "Kansanterveydelle rasvagrammoilla on merkitystä" Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm myöntää, että erot ovat pieniä kevytmaidon (rasvaa 1,5 prosenttia) ja aiemmin tuetun ykkösmaidon (rasvaa 1 prosentti) välillä. Maidon rooli ihmisen kokonaisenergiansaannissa on sekin pieni. Jälleen kyse on periaatteesta ja kannanotosta: – Absoluuttisesti ajateltuna rasvamaitoa juottavissa kunnissa kaadetaan asukkaisiin turhaa energiaa, mutta tuskin siitä paljon näkyviä liikakiloja aiheutuu. Mutta kun lapset saadaan totutettua rasvattomaan, he todennäköisemmin juovat rasvatonta aikuisinakin. Kansanterveydelle sillä on merkitystä, montako grammaa rasvaa ihmisille juotetaan, tiivistää Sebastian Hielm. Hän näkee rasvaisempien maitojen puolustuksen kertovan siitä, että ihminen kokee usein oman valintansa olevan paras myös lapselleen. Väitteet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä ovat nekin Hielmille tuttuja, mutta vailla painoarvoa. – Huudot metsästä eivät riitä. Viime päivinä Hielm on tehnyt työtä Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien kanssa, jotka viimeksi ovat kapinoineet rasvatonta maitoa vastaan. Hielm muistuttaa, että rasvaisemman maidon ostaminen kunnan omista rahoista on toki mahdollista, mutta poissa muusta kohdasta tarjotinta: – Mikään kunta ei ole tehnyt maitoa varten lisämääräraha-anomuksia eli se on sitten muista kouluruokahankinnoista pois.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin lumipyry pyyhkäisee Suomen yli – Meteorologi: Lunta tulee lännessä jo vaakasuoraan

2017, Marraskuu 23 - 08:49

Lumipyryalue on saavuttanut aamulla maan länsiosan. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan lunta pyrytti aamuseitsemältä Hanko-Hämeenlinna-Vaasa akselin länsipuolella. Saderintama etenee päivän mittaan niin, että iltapäivällä sateita saadaan Lappeenrannasta Ouluun ulottuvan alueen länsipuolella ja illalla sateet painottuvat Länsi-Lappiin ja maan itäosiin. Sateita saadaan pohjoisessa vielä huomenna perjantaina. Lumisateen lisäksi tuuli on paikoittain voimakasta. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen voimakkaasta tuulesta Satakunnassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Tuuli voi yltyä puuskissa 20 metriin sekunnissa. Myös merialueille on annettu varoitus myrskylukemiin yltävästä tuulesta. Huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä varoitetaan lähes koko maassa. – Lännessä lunta sataa paikoin vaakasuoraan, kuvailee Hellinen aamun säätä. Liikenneviraston tieliikennekeskuksen mukaan lumipyry ei ole vielä aiheuttanut ongelmia aamun liikenteelle maanteillä. Meri-Lappiin lunta yli 20 senttiä Etelässä lunta saadaan ennusteiden perusteella noin viisi senttiä, Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen enimmillään 10-15 senttiä ja Meri-Lapissa lunta voi sataa yli 25 senttiä. Lumi ei todennäköisesti ole ainakaan maan eteläosassa maassa pitkään. Lämpötila on huomenna perjantaina Lappia lukuun ottamatta plussan puolella. Etelässä lämpötila voi nousta jopa kahdeksaan asteeseen. – Lumet saavat kyllä kyytiä, sanoo Hellinen. Lue myös: Mittari kävi taas alempana: talvin kylmin luku on nyt -28,3 Utsjoelta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oppisopimuskoulutuskin menee uusiksi – "Koulun penkillä ei opi sellaisia työmaajuttuja, mitä täällä"

2017, Marraskuu 23 - 08:20

Joona Visuri on paiskinut muutaman kuukauden töitä rakennustyömaalla Kokkolassa. Palkka juoksee, ja samalla tulee opittua tutkintoa varten. Rakennusalalla on perinteisesti ollut myös oppisopimusopiskelijoita. – Koulun penkillä ei opi sellaisia työmaajuttuja, mitä täällä oppii, Visuri sanoo. Arki täyttyy työstä ja jääkiekkotreeneistä. Rakennusala tuntuu omalta, ja nuori mies on valintaansa tyytyväinen, vaikka päivät ovatkin välillä raskaita. Työelämää palvelevaa tehokasta täsmäopiskelua Suomessa opiskeli viime vuonna vajaa 49 000 oppisopimusopiskelijaa. Määrä on ollut hienoisessa kasvussa notkahduksen jälkeen. Nelisen vuotta sitten tehty valtionrahoituksen leikkaus tuntui heti oppisopimuspaikkojen ja -opiskelijoiden määrässä. Seuraava muutos on jo ovella, kun koko ammattikoulutus uudistuu siirtymäaikoineen vuoden 2018 alusta. Muutoksen avainsanoja ovat yksilöllisyys, yhtenäisyys ja tehokkuus. Oppisopimuskoulutuksenkin tavoitteena on entistä yksilöllisempi ja paremmin työelämän tarpeita palveleva oppimispolku. Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvelee, että vaikka nopeampi valmistuminen on yksi uudistuksen tavoitteista, osalla tutkintopolku voi venyä myös entistä pidemmäksi. – Riippuu siitä, kuinka paljon tukea ja ohjausta kukin tarvitsee. Tärkeintä on, että opiskelija saa tehtyä tutkinnon tai saavuttaa tavoitteena olevan osaamisen, eikä keskeytä tai jää pudokkaaksi, Pastila-Eklund sanoo. Osa tarvitsee enemmän tukea kuin toiset. Kokkolalaisella rakennustyömaalla tiedetään, että joillekin nuorille joutuu neuvomaan myös elämäntaidollisia asioita. – Pitää opettaa, että töihin tullaan joka päivä maanantaista perjantaihin ja ollaan koko aika seitsemästä puoli neljään. Töitä on tehtävä, kun saa palkkaakin, sanoo vastaava mestari Timo Korvela. Kalle Niskala / Yle Mikä oppisopimusopiskelussa muuttuu? Jatkossa oppisopimuskoulutuksessakin opiskellaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Opinnot räätälöidään yksilöllisesti ja opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen kelpuutetaan osaksi opintoja entistä joustavammin. – Uudistuksen myötä ei enää määritetä maksimia tai minimiä sille kuinka monta osaamispistettä työssäoppimisessa pitää tehdä työpaikalla. Opiskelijan ja yrityksen tarpeet ja toiveet ovat pohjana sille mitä ja missä tehdään, sanoo opetusneuvos Mari Pastila-Eklund. Opiskelija voi hankkia oppisopimuksella koko tutkinnon tai osia siitä. Tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus on jatkossa käytettävissä aina, kun yrityksellä on siihen tarve eli yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutusta on jatkossa helpompi kohdentaa yritysten ja työelämän tarpeiden mukaan. – Työelämä ja yhteiskunta eivät ole viime vuosina saaneet välttämättä riittävästi sellaista osaamista, mitä olisivat tarvinneet. Miten uudistunut oppisopimuskoulutus pystyy vastaamaan tarpeisiin, on kiinni siitä miten koulutuksen järjestäjät saavat asian toteutettua, sanoo Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski. Oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus Oppisopimusopiskelija on jatkossakin yrityksessä työsuhteessa ja saa palkkaa. Rinnalle tulee myös uusi vaihtoehto, koulutussopimus, joka ei perustu työsopimukseen. – Koulutussopimuksella työpaikalla oppimassa oleva on koulutuksen järjestäjän kirjoilla ja päätoiminen opiskelija. Hän ei saa palkkaa, mutta on oikeutettu opiskelijoille tarkoitettuihin tukiin ja etuuksiin, selventää opetusneuvos Mari Pastila-Eklund. Hänen mielestään yritykset voivat esimerkiksi hyödyntää koulutussopimusta eräänlaisena oppisopimuksen ennakkojaksona. Koulutussopimusta ei ole rajattu ajallisesti, mutta siitä sovitaan tutkinnon osa kerrallaan. Ammattijärjestöjä on huolettanut, tuleeko koulutussopimuksesta yrityksille keino käyttää ilmaista työvoimaa. – Kaikuja huolesta on kuulunut, mutta aika näyttää miten käy. Voihan olla, että joitakin väärinkäytös houkuttelee, mutta toisaalta yritykset ovat aika vastuullisia. Uskon, että jos tyypissä nähdään potentiaalia, kyllä hänet palkataan, arvelee puheenjohtaja Tarmo Välikoski. Ei enää korvamerkittyä rahaa Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus tuo euroja oppilaitokselle opiskelijan valmistumisesta ja työllistymisestä. Tulevaisuudessa 35 prosenttia rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien mukaan ja 15 prosenttia työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Uudella mallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Korvamerkittyjä euroja ei jatkossa ole, vaan koulutuksen tarjoajat päättävät mihin koulutusmuotoon rahat käytetään. – Kuinka paljon oppisopimuskoulutukseen halutaan satsata? Ei pidä maalata piruja seinille, vaan toivoa, että viisaat päätöksentekijät tekevät jatkossakin oikeita ratkaisuja, toteaa Tarmo Välikoski. Tutkintotehtailun riski? Rahoitusuudistus ohjaa suuntaamaan koulutusta tutkinnoista ja koulutuksen osista, joilla on työelämässä kysyntää. – Osaamistarve voi vaihtua nykymaailmassa nopeastikin. Globaalit syyt ja esimerkiksi robotiikan haasteet voivat kadottaa vanhoja tuttuja aloja ja ammatteja, sanoo Pastila-Eklund. Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski uskoo, että uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Toisaalta häntä mietityttää, kasvaako tutkintotehtailun riski perusrahoituksen vähentyessä. Joustavuuden lisääntyminen on Välikosken mukaan tervetullut asia. – Opiskelijoiden siirtyminen koulutusmuodosta toiseen on ollut vaikeaa. Yhtenä syynä on ollut rahoitus, joka toisessa koulutusmuodossa on ollut 100 prosenttia ja toisessa reilut 60. Rahoitus on ohjannut, eikä opiskelijan ole annettu siirtyä tarpeen mukaan vapaasti, Välikoski sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Eduskunta hyväksyi käräjäuudistuksen – nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän

2017, Marraskuu 22 - 15:03

Eduskunta on hyväksynyt käräjäoikeusuudistuksen, joka merkitsee seitsemän käräjäoikeuden lakkauttamista vuoden kuluttua. Jäljelle jää 20 käräjäoikeutta, joihin lakkautettavien käräjäoikeuksien tehtävät yhdistetään. Käräjäoikeudet lakkautetaan Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Kemistä, Kokkolasta, Porvoosta, Raaseporista ja Ylivieskasta. Samalla vähennetään myös käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää niin, että käräjäoikeusverkkoon jää 36 istuntopaikkakuntaa. Lakkautettavista käräjäoikeuspaikkakunnista Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan jää kuitenkin käräjäoikeuden kanslia ja esimerkiksi Porvooseen ja Raaseporiin jää käräjäoikeuden istuntopaikka. Hallituksen esitys meni eduskunnassa läpi äänin 95–77. Lakiesityksen hylkäämistä esittäneet opposition kansanedustajat epäilivät uudistuksen heikentävän kansalaisten asioiden hoitamista, oikeusturvaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Hylkäysesityksessä pidettiin myös uudistuksen perustana olleita säästöjä epävarmoina ja mahdollisesti ylimitoitettuina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työ maistuu mukavammalta, kun se on selkeää ja hyvin johdettua, osoitti satojen työntekijöiden hyvinvointihanke

2017, Marraskuu 22 - 07:35

Selkeys, siisteys ja johtaminen. Muun muassa nämä asiat korostuivat, kun sadat Ylivieskan seudun yritykset ja organisaatiot etsivät kolmen vuoden aikana tapoja parantaa työhyvinvointia. Kehitettävää löytyi niin fyysisen kuin henkisen työhyvinvoinnin puolelta. Selkeys ja siistiys osuivat molempiin: sotkukin lisää kiireen tunnetta, kun taas siivo työympäristö tuntuu hallittavammalta, sanoo projektipäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila Ylivieskan seutukunnasta. – Jos työkalut ovat siellä sun täällä ja työpisteessä ylimääräistä, se tuo hämmennystä ja voi jopa aiheuttaa ristiriitoja työntekijöiden välille, Jylhä-Ollila konkretisoi. Työolosuhteissa ja -järjestelyissä päästiin usein eteenpäin pienillä muutoksilla, kuten työkierrolla tai ergonomiaan satsaamalla. Joskus taas selkeys vaatii isompia investointeja. Mukana ollut Vieskan Elementti hakee konkretiaa tuotantohallista: miten materiaali virtaa, miten työpisteet on järkevä sijoittaa. Suunnitellut muutokset pannaan täytäntöön vuodenvaihteessa, kertoo toimitusjohtaja Johanna Rautakoski. Henkisellä puolella selkeyttä vaativat työasiat: vastuut ja velvollisuudet. – Mitä selkeämpi on työsarka, sitä vähemmän painetta tulee häslingistä, sanoo Jylhä-Ollilla. Yli 50-vuotiaat eivät olleetkaan huonokuntoisia Tuottava työ -hankkeessa oli mukana satoja työntekijöitä lähes 90 yrityksestä ja organisaatiosta Ylivieskan seudulla. Mukana oli niin kunnan yksiköitä kuin palvelualan yrityksiä ja tuotannollisia firmoja. Lievä enemmistö mukana olleista oli miehiä. Hankkeen lähtöajatus oli ryhtyä etsimään keinoja pidentää työuria. Projektipäällikkö Jylhä-Ollilan yllätti se, että pääkohderyhmäksi ajatellut yli 50-vuotiaat olivatkin jopa paremmassa kunnossa kuin nuoremmat. Niinpä työyhteisöjä vietiin eteenpäin kokonaisuuksina. Tuottava työ -hankkeen päätöstilaisuudessa pääsi muun muassa testaamaan, millainen oma puristusvoima on keskiarvoon verrattuna.Pirjo Jylhä-Ollila Hanke vahvisti ajatusta siitä, että fyysinen kunto on tärkeä ja siihen satsaaminen kannattaa. Työntekijät saivat myös hyvinvointivalmennusta, ja testit näyttävät, että sekä aerobinen että lihaskunto paranivat hankkeen aikana. Osassa yrityksiä myös ilmapiirin parani, sairauspoissaolot vähenivät ja tuotanto tehostui. Hyvä johtaminen vaatii jaksavan esimiehen Työhyvinvoinnille tärkeitä ovat selkeyden lisäksi johtaminen ja esimiestaidot. Työntekijät kaipaavat oikeudenmukaisuutta, toimivaa tiedonkulkua ja pelisääntöjä sekä palautetta. Esimiehellä taas pitää olla riittävät voimavarat, jotta hän voi vastata näihin odotuksiin, sanoo Vieskan Elementin toimitusjohtaja Johanna Rautakoski. Hänen lähtökohtansa oli, että työntekijöiden hyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Rautakoski pääsi hankkeessa toimitusjohtajien vertaisryhmään, josta kokee saaneensa paljon uutta. Hän on myös järjestänyt firman sisällä esimiehille tilaisuuksia, jossa pohdittiin johtamista. Työpaikan ilmapiiriä taas tutkittiin kyselyllä, jossa kysyttiin asioita laidasta laitaan. Tulosten tultua istuttiin alas ja mietittiin porukalla, mitä kolmelle huonoimmaksi koetulle asialle voisi tehdä. – Itsellä voi loppua mielikuvitus, miten asioita lähdetään parantamaan. Nyt työntekijät miettivät itse, kuinka asiat pitäisi hoitaa. Siitä saa hyvän tiekartan, sanoo Rautakoski. Hän uskoo, että työntekijöille tärkeää onkin nähdä asioiden kääntyvän konkretiaksi pelkän kyselyn sijasta. Seuraava kysely tehdään jo vuoden päästä, ja Rautakoski odottaa innolla, mihin suuntaan työhyvinvointi on silloin kehittynyt. Hanketta hän pitää erittäin hyvänä. Myös projektipäällikkö on tyytyväinen kolmen vuoden tuloksiin, vaikka suoranaisia yllätyksiä hanke ei paljastanutkaan. Pirjo Jylhä-Ollila uskoo, että nyt yrityksillä on työkalupakki, jonka avulla ongelmiin tartutaan jatkossa herkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Selfie raiteilla voi tappaa" rauhoitti temppuilijoita – nyt huolestuttavat nuoret, jotka oikaisevat kiskojen yli

2017, Marraskuu 21 - 20:30

Rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta uskoo, että helmikuussa 2017 lanseerattu 200 tykkäystä. Vain yksi elämä -kampanja on purrut nuoriin ja vähentänyt älyvapaita tempauksia ratakiskoilla. Kampanja muistuttaa, että selfie raiteilla voi tappaa. Juna on nopea ja äänetön, ja radalla kulkeminen voi viedä hetkessä hengen. – Syksy 2017 on ollut melko rauhallista, toivottavasti jatkuukin sellaisena. Joitakin tapauksia on valitettavasti ollut, tuorein Kokkolassa, missä nuorisoporukat ovat alkaneet oikaista ratapihan kautta, Tuominen sanoo. Ratapihat vilkkaita ja vaarallisia Tuominen muistuttaa, että ratapihoilla liikkuminen on sivullisilta kielletty turvallisuussyistä. Saapuvien ja lähtevien junien lisäksi pihoilla järjestellään, lastataan ja puretaan vaunuja sekä vaihdetaan vetureita. Esimerkiksi Kokkolan ratapihan kautta kulkevat pääradan kuljetukset Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, joten liikennettä riittää ympäri vuorokauden. – Nuorten oikotiet eivät ole vain Kokkolan ongelma. Jos rautatie on taajaman keskellä, syntyy houkutus oikaista puolelta toiselle ratojen yli, Marko Tuominen kertoo. Liikennevirasto on joutunut tänä vuonna ottamaan muutamilla paikkakunnilla kouluihin yhteyttä ja pyytämään jakamaan Wilma-viesteillä tietoa nuorille ja vanhemmille vaarallisista radan yli oikomisista. Veturinkuljettajat huolissaan Veturinkuljettajat ilmoittavat vaarallisista tilanteista Liikennevirastolle. Kokkolassa ei vielä ole jouduttu hätäjarrutuksiin, mutta veturinkuljettajat ovat erittäin huolissaan nuorten reiteistä. Junan pysähtymismatka on häräjarrutuksessa lyhimmilläänkin joitain satoja metrejä. Suurissa huippunopeuksissa jopa 1,5 kilometriä. Rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta on tyytyväinen, ettei viime aikoina ole ollut havaintoja raiteilla leikkivistä lapsista. – Ilkivaltaa on edelleen. Esimerkiksi kivet tai esteet junaradalla ovat erittäin huolestuttava asia. Junan pyörän alle jäävä kivi lähtee kuin luoti. Siinä ovat silloin sivulliset ja tekijät vaarassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

THL: Liukuesteet ikäihmisille ovat hyvä hankinta – kuntien kannattaisi silti tsempata senioreja myös liikkumaan

2017, Marraskuu 21 - 07:45

Viime vuosina osa suomalaiskunnista on innostunut liukuesteiden hankkimisesta ikäihmisille. THL suhtautuu asiaan suopeasti. – Tutkimusten mukaan liukuesteet vähentävät kaatumisia talvikeleillä, joten niiden hankkiminen on perusteltua, iäkkäiden toimintakykyyn ja turvallisuuteen perehtynyt THL:n kehittämispäällikkö Satu Havulinna toteaa. Kaatuminen on tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Liukastumiset aiheuttavat herkästi myös erilaisia murtumia ja päävammoja. – Kun nurin mennään, niin aina vanhemmalla on suurempi riski saada murtuma kuin nuorella. Iän kertyessä tulee tasapainoheikkoutta ja toimintakyky huononee, Satu Havulinna kertoo. Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa. Satu Havulinna Vaikka liukuesteet olisivat käytössä, pitäisi iän karttuessa pitää huolta myös kunnosta. Kunnat voisivatkin tarjota ikäihmisilleen liukuesteiden lisäksi mahdollisuuksia liikkua. – Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa, Havulinna vinkkaa. On arvioitu, että jopa kolmannes vakavista lonkkamurtumista voitaisiin estää, jos ikäihmiset liikkuisivat reippaasti 3-4 tuntia viikossa. Ihmisen keho alkaa rappeutua 30-vuotiaana ja keskimäärin riskialttein aika alkaa 75-vuotiaana. Toki toimintakyky on aina yksilöllinen: toiset pysyvät pitempään paremmassa kunnossa, kun toisten kunto heikkenee jo nuorena. Terho Paavola tietää liukuesteiden hyödyt. Kaikkein vaarallisin paikka on hänestä usein oma piha.Kalle Niskala / Yle Keski-Pohjanmaalla Kaustisella kunta lahjoittaa tulevalle talvelle kaikille yli 70-vuotiaille kuntalaisille liukuesteet. Kenkiin laitettavat esteet jaetaan tilaisuudessa, jossa paikalla ovat myös lääkäri ja fysioterapeutti. He jakavat neuvoja liukuesteiden käyttämisen lisäksi toimintakyvyn ylläpitämisestä. Kaustisella kunnan lahjoitus saa iäkkäämmiltä myönteistä palautetta. Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli. Terho Paavola Esimerkiksi kaustislainen Terho Paavola on käyttänyt liukuesteitä jo useita vuosia. Nastakenkien tai liukuesteiden lisäksi Paavola ottaa kävelylle mukaan piikkikärkiset sauvat. – Kyllä nastat estävät kaatumista ihan oikeasti. Ne ovat välttämättömät, vanhemmille ihmisille ennen kaikkea. Paavola on huomannut, että oma piha voi talvikeleillä olla kaikkein vaarallisin paikka. – Tämä oma piha on ihan se pahin mahdollinen. Se on hiukan viettävä. Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaasan hätäkeskukselta meni ohi satoja puheluja häiriötilanteen aikana

2017, Marraskuu 21 - 06:45

Vaasan hätäkeskukselta jäi vastaamatta satoihin puheluihin viime viikkoisen häiriön vuoksi. Katkos hätäpuheluissa kesti Vaasan hätäkeskuksen alueella puhelinoperaattorista riippuen noin tunnin ajan. Osa soittajista oli saanut viestinsä perille esimerkiksi pyytämällä toisella alueella asuvaa sukulaistaan soittamaan hätänumeroon. Vastaamattomia puheluita kirjautui 404. Niistä suuri osa oli samoista puhelinnumeroista soitettuja puheluja, joilla yritettiin päästä läpi uudemman kerran. Vaasan hätäkeskus vastaanottaa tavallisesti noin 800 puhelua vuorokaudessa. Hätäkeskuslaitos ei ole vielä päättänyt, selvitetäänkö vastaamattomien puheluiden taustalla olleet mahdolliset hätätilanteet. Katkos puhelinyhteydessä sattui viime viikolla, kun varmennettu sähkönsyöttöjärjestelmä petti Vaasan hätäkeskuksessa. Hätäpuhelut ohjattiin tilapäisesti Poriin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suosituimmat junavuorot nykyään täpötäynnä – VR joutuu palauttamaan eläköityneitä vaunuja liikenteeseen

2017, Marraskuu 20 - 07:55

Ruuhka raiteilla on lisääntynyt: erityisesti perjantain ja sunnuntain suosituimmat vuorot täyttyvät äärimmilleen, eikä viime tipassa junaan pyrkiville löydy paikkoja etenkään Pendolinoista. Eniten ruuhkaa on ollut Pohjanmaan radalla Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan. Pohjoiseen mentäessä paikkatilanne helpottaa Seinäjoen jälkeen. VR:n mukaan matkustajamäärät ovat kasvaneet esimerkiksi Seinäjoelle 10 prosenttia ja Vaasaan 15 prosenttia tammi–lokakuun välisenä aikana edellisvuodesta. – Matkustajamäärät ovat olleet selvässä kasvussa tänä vuonna. Tämä johtuu lippujen hinnanalennuksista, ja nopeammat aikataulut ovat tuoneet meille lisää matkustajia. Nämä ovat johtaneet siihen, että useampi juna on ollut täydempi kuin aikaisemmin, sanoo kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen. Kasvua on ollut kaikilla rataosuuksilla, ja esimerkiksi Oulussakin matkustajamäärät ovat hyvässä nousussa. Myös Kokkolassa on ollut matkustajamäärissä kasvua, kuten suuressa osassa muistakin pääradan asemista. Vanhat vaunut apuun VR lisäsi viime kesänä junavuoroja Vaasasta Seinäjoelle ja Tampereelle. Lisää vaunuja tarvitaan pian, sillä uudet tilatut vaunut saadaan käyttöön vasta myöhemmin. Tilapäistä apua saadaan kun lokakuussa 2015 "eläkkeelle" siirretyt vanhemmat, yksikerroksiset intercity-vaunut otetaan helpottamaan ruuhkavuoroja. – Saimme vielä syksylläkin lisää kapasiteettia, kun viimeisetkin, aikaisemmin tilatut ohjausvaunut saatiin liikkeelle. Matkustajamäärät ovat kasvaneet niin paljon, että olemme tilanneet 20 uutta kaksikerrosvaunua, jotka saamme käyttöön 2019. Tutkimme jatkuvasti, että voimmeko muuttaa liikennerakennetta niin että suosituimmat vuorot ajetaan isommalla ic-kalustolla Juho Hannukainen Pendolinojunat ovat omia junayksiköitä, eikä niihin voida liittää lisää vaunuja. Pendolinot liikkuvat maksimissaan kahtena liitettynä junayksikkönä. Ruuhka-aikoina kaikki Pendolinot ovat jo käytössä. Apua haetaankin nyt intercity-junista, joihin vaunuja voidaan liittää lisää kysynnän mukaan. – Olemme päättäneet, että otamme keväällä käyttöön 18 liikenteestä poistettua yksikerroksista vaunua, jotka tulevat esimerkiksi yöjuniin. Näin saamme vapautettua uudempia kaksikerroksisia vaunuja nopeille vuoroille, jolloin voimme pitää maksiminopeudet. Vanhat vaunut pitää huoltaa ensin ja ne otetaan asteittain käyttöön maaliskuusta alkaen. Viimeiset vanhoista vaunuista tulevat syyskuussa, jatkaa Juho Hannukainen. Petri Aaltonen / Yle Pohdinnassa on, voidaanko vuoroja vaihtaa niin, että suosituimmat vuorot vaihdetaan isompiin ic-juniin. – Tutkimme jatkuvasti, voimmeko muuttaa liikennerakennetta niin että suosituimmat vuorot ajetaan isommalla ic-kalustolla eikä pienemmillä Pendolinoilla. Yksi tällainen hetki voisi muutokselle olla ensi kesäkuussa kun aikatauluihin tehdään tarvittaessa muutoksia. Kyllä tämä suunnittelupöydällä on, mutta mitään varmaan en voi tässä vaiheessa luvata, sanoo Hannukainen. Haamupaikkoja? Konduktööri myy edelleen lippuja junassa. Rajattomasti ei täyteen junaan voi matkustajia ottaa. Joskus näyttää siltä, että varattaessa juna on viimeistä paikkaa myöten varattu, mutta vapaita paikkoja onkin vielä muutamia. Ovatko nämä haamupaikkoja? – Joissakin junavuoroissa on osa paikoista kysynnän mukaan varattu kausilippulaisille, joilla ei ole mahdollisuutta paikan varaukseen. Esimerkiksi työmatka-ajan junissa osa paikoista on varattu juuri kausilippulaisille. Vaikka osa junista on täynnä, niin Juho Hannukainen on tyytyväinen siihen, että kilpailu matkustajista jatkuu. – Kilpailutilanne on päällä koko ajan bussi- ja lentoyhtiöiden kanssa. Hintakilpailu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Näyttää siltä, että emme ole huonossa tilanteessa kilpailun suhteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mirjami ja Osmo vilkuilivat toisiaan jo lapsuuden pallopeleissä – nyt he ovat olleet naimisissa 60 vuotta

2017, Marraskuu 19 - 19:15

– Olin 10–12-vuotias, kun aloin katsoa kenestä tytöstä tykkään. Jo silloin Mirjami valikoitui, kertoo Osmo Olli. – Jo pallopeleissä kylän lasten porukassa vilkuiltiin, ja kun mentiin alakouluun, tehtiin mennessä lumienkeleitä hankeen, muistelee Mirjami suhteen alkua. – Salassahan tämä tapahtui jo 10-vuotiaana, ei siitä naapurin tytöt ja pojat tienneet mitään. Meille se oli hirveän jännää. Mirjami ja Olli asuivat naapureina Lappajärvellä Tarvalan kylässä. Myöhemmin he kuulivat, että siellä olivat aiemminkin naapurit löytäneet toisensa. Vintti kutsui Sitten tuli rippikoulun jälkeinen aika. Silloin Osmon reitti kulki Mirjamin vinttikamariin. – Kyllä se jännitti. Oli se kyllä se ensimmäinen yö kun tavattiin.. Osmon äänestä kuulee vieläkin, että hetki oli suuri. – Se oli niin ihmeellistä, että ei tarvinnut seuraavana päivänä nukkuakaan, vaikka oli valvonut. Mirjamin kotona tavattiin mennä kesällä vintille nukkumaan, kuten monissa taloissa oli tuohon aikaan tapana. – Me puhuttiin niitä lapsuusasioita. Ei siellä koskettu toiseen ollenkaan. Kenellekään ei kerrottu, että me oli nyt tehty tällainen siirto, että oli oltu yhteinen yö vintillä. – Äiti oli tietysti haistanut jo, että tässä oli naapurin poika kyseessä, eikä siitä tullut moitteita eikä mitään, muistelee Mirjami. Osmon siskokin uteli Mirjamilta, tietääkö tämä, minne Osmo illtaisin lähtee kylään. Mirjami pisti kulkemiset naapurin tytön syyksi. – Kun seurustelusta tuli julkista, niin vähän jännitti, että mitä ihmiset sanoo, kun olen lähtenyt tyttöä näin likeltä katsomaan, muistelee Osmo. Perhe-elämää kohti Mirjamin isä kuoli heti sodan jälkeen siellä saamiinsa vammoihin. – Näin isäni kahdesti sodan aikana. Sain silloin istua polvella, ja isä tarjosi taskustaan Figarolia. Kyllä minä isää kaipasin. Varsinkin, kun oltiin naapurin lasten kanssa leikkimässä ja toiset huusivat: isä tuli, isä toi, isä tule korjaamaan. Silloin minä lähdin aina kotiin. Isättömänä varttuminen vaikutti niin, että Mirjam kertoo kaivanneensa suhteeltakin turvallisuutta ja tukea. Sitä Osmo oli valmis antamaan. – Kiinnyin häneen, ei tarvinnut lähteä muualle katsomaan. Se oli varmasti oikea ja tarkoitettu minulle, muistelee Osmo tuntemuksiaan. Naimisiin parikunta meni, kun Mirjami oli 17- ja Osmo 18-vuotias. Pariskunta vihittiin Lappajärven kirkossa. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Lasten synnyttyä vastuu siirtyi enemmän Mirjamille. – Olin enemmän apulainen ja opettelin olemaan tukena, kertoo Osmo rehellisesti. – Sitä on vissiin jatkunut 60 vuotta! jatkaa Mirjami ilkikurisesti. – Mutta pääasia, että se on jatkunut sovussa. Kinat ja niiden purku – On siinä välillä ollut muttia matkassa ja suuremmat sairastumiset tuovat omat pulmansa, myöntelee kaksikko. Yksi kotoa saatu neuvo on jäänyt Mirjamin mieleen, ja sen mukaan on eletty. – Äiti aina opetti, että riitaa tulee, mutta yön yli niitä ei jätetä, vaan illalla on sovittava. Ei kenenkään avioliitto mene niin, etteikö jotain suurempaa ja pienempää tule välillä vastaan. – Eihän maalla siihen aikaan erottu. Kun menit naimisiin, ei siitä lähdetty enää mihinkään pomppimaan, vaan ajateltiin, että kuolema aikanaan erottaa. Koskaan ei ole tarvinnut eroa miettiä, Ollit kertovat. Mistä sitten välillä kiikastaa? – Jotain on jäänyt laittamatta paikalleen tai ei ole suorassa, tietää Osmo heti kertoa. Sitten yhdessä niitä laitetaan. Seuraavaksi pariskunta miettii, onko tuollainen sitten riitaa vai komennusta. Lopputulos on, että se on pientä kopua! – On vissiin oltu päiväkin puhumatta, mutta on sekin lopulta alkanut hymyilyttää, muistelee puolestaan Mirjami. Osmo on perheen sovittelija ja sovun aloittaja. Mirjami myöntää, ettei tahtoisi aina antaa periksi kovin helposti, mutta vaikeat asiat hänkin katsoo järjellä läpi. – Sitten kun minä alan oikein ärsyttää, niin Osmo lähtee pihalle. Hetken kuluttua se tulee takaisin ja sanoo iloisesti: Heippa! Siitä se taas rupeaa lutviutumaan. – Jos itse huomaan, että nyt menee turhan kireäksi, olen vähän aikaa hiljaa, yritän sitten sovitella sanoin tai hyväillen. Kyllä se sitten aika äkkiä leppyy. – Kaikkiin pikkuasioihin ei pidä toisessa puuttua, myöntelevät Ollit yhteistuumin. Meillä on helpotuksena se, että lapsena jo totuttiin niihin pikkuasioihin ja nythän toinen on niin tuttu, ettei voi edes valehdella, senkin näkee heti naamasta. Osmo jäi aiemmin pois töistä, ja samalla jäivät sen vaiheen kotityöt hänen kontolleen. Mitään kyllästymistä toiseen ei tullut sittenkään, kun molemmat jäivät kotiin. – Avioliitto on toisen palvelemista, sanovat molemmat yli 60 vuoden kokemuksella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sisäilmaongelma pakotti lupaavat nuoret juoksijat ulkotreeniin Kokkolassa – nyt harjoittelu sujuu auton valoissa monttuja väistellen

2017, Marraskuu 17 - 20:20

Hengitys huuruaa alkutalven pikkupakkasessa, kun kokkolalaiset urheilijasiskokset Henriikka ja Matleena Parpala aloittelevat harjoitustaan. Auton valot valaisevat pimeää, lumetonta iltaa, ja valmentajaisä antaa lisävaloa taskulampulla. Heikki Parpala teki syksyllä päätöksen, että harjoituksia vedetään ulkona mahdollisimman pitkään. Ulos treeni siirtyi jo keväällä. Henriikka ja Matleena ovat aiemmin harjoitelleet Kokkolan urheilutalon maapohjahallissa. Sairastelu alkoi 3–4 vuotta sitten: näillä alkoi olla flunssaa, astmaoireita ja pääkipua – samoin valmentajalla. Nyt molemmilla tytöillä on astma. Heikki Parpala myöntää, ettei kukaan osaa nimetä yhtä syytä. – Se tiedetään, että tytöt ovat paljon terveempiä nyt. On ollut paljon mukavampi, kun on saanut harjoitella terveiden urheilijoiden kanssa. Seurat karsineet urheilutalon käyttöä Parpalat eivät ole ainoita, jotka ovat joutuneet miettimään uusia keinoja urheilutalon sisäilmaongelmien vuoksi. Urheiluseuroista ainakin Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby IF käyttävät urheilutaloa mahdollisimman vähän, koska osa urheilijoista oireilee tiloissa erittäin voimakkaasti. Joidenkin oireet ovat niin pahat, etteivät he pysty olemaan tiloissa ollenkaan. Kokkolan Veikot käyttää maapohjahallia enää kerran viikossa entisen kolmen sijaan. Myös GIF on vähentänyt sisätreenejä kolmesta kahteen kertaan viikossa. Silloinkin treeni aloitetaan ulkona, mutta vedot tehdään sisällä – ovet auki. Seurat ovat pattitilanteessa, sillä kaupungilla ei ole antaa korvaavia tiloja. Molemmista seuroista kerrotaan, että osa junnuista on lopettanut tai vaihtanut lajia, koska yleisurheilulle ei ole tällä hetkellä kaupungissa sopivia harjoittelutiloja. Juha Kemppainen / Yle Urheilutalon maapohjahallin ja yläsalin sisäilmasta on mitattu homeita ja sädesientä. Tiloja uhkaa vuoden vaihteessa käyttökielto, jos tarvittavia korjauksia ei ole tulossa. Muiden tilojen sisäilmatutkimukset valmistuvat marraskuun loppuun mennessä. Pimeän riskit hirvittävät Heikki Parpala alkoi pohtia tilannetta tarkemmin viime kauden jälkeen, kun Matleena ja Henriikka sairastelivat yhä enemmän. Hän mietti ensin, onko levon ja harjoituksen tasapaino kunnossa ja sujuuko koulu. Näissä asioissa ei tuntunut olevan ongelmia. Muutosta lähdettiin hakemaan pala kerrallaan asioita muuttamalla, ja mukaan tuli lopulta myös eri tilojen kokeileminen. Ulkoharjoittelu on vähentänyt sairastelua. Matleena ja Henriikka Parpala juoksevat pimeässä illassa.Juha Kemppainen / Yle Siinä on kuitenkin omat riskinsä ja vaikeutensa: pimeässä treenataan muun muassa suunnistus- ja pyöränlamppujen avulla. Pohjiakin on testattu, mutta tasaisia ei ulkoa löydy. – Kun juostaan lujaa, tulee monttuihin astumisia ja vammat pelottavat. Ne ovat täysin turhia ja niillä menetetään kallisarvoista harjoitusaikaa, sanoo Heikki Parpala. Parin viikon päästä sää pakottaa taas sisäharjoituksiin. Se tarkoittaa ajamista Vaasaan tai Kuortaneelle eli yli 100 kilometrin päähän. Heikki Parpala laskee, että kun tytöt käyvät ensin 8-tuntisen koulupäivän, syövät, istuvat autossa, treenaavat ja matkaavat takaisin, kello on palatessa 00.30–01. – Ennen pitkää kokonaisrasituksesta tulee liian suuri. "Ei kuuta taivaalta, vaan juoksusuoraa terveessä ilmassa" Heikki Parpala sanoo, että tytöt ovat iässä, jossa säännöllisellä harjoittelulla on suuri merkitys. Henriikka on nuorten maajoukkuevalmennettava pikamatkoilla ja ylitti viime kesänä kuusi metriä pituudessa. Matleena taas on pituushypyssä ikäluokkansa huippua, myös pikajuoksu on hänen vahva lajinsa. Valmentajaisä pitääkin tilannetta epäreiluna. Kun tähtäin on Euroopan huipulla ja vielä kauempanakin, hyvät olosuhteet ovat tärkeät. – Kyllähän sitä hyvinkin usein ajattelee, veronmaksajana muiden joukossa. Olen saanut itse kasvatuksen, jossa tärkeintä on kohdella kaikkia tasapuolisesti. Parpala sanoo, etteivät yleisurheilijat toivo kuuta taivaalta, vaan konkreettisempaa: juoksusuoraa lämpimissä sisätiloissa ja terveellisessä hengitysilmassa omassa kaupungissa. Hän muistuttaa, että pieniä liikkujia on kaupungissa satoja, ja Kokkolan kokoisessa paikassa pitäisi hänen mielestään olla kunnollinen sisäharjoituspaikka. Valmentajaisä Heikki (kesk.) ja valmennettavat Henriikka (vas.) ja Matleena Parpala (oik.) tutkivat yhdessä harjoitteen sujumista.Juha Kemppainen / Yle Henriikka Parpala sanoo, että ulkotreeni vaati aluksi totuttelemista, mutta tuntuu nyt jo mukavalta. – On ihan eri ja hyvä treenata, kun pystyy tekemään ja saa hengitettyä. Matleena Parpala sanoo, että tehoja saa irti nyt eri tavalla kuin urheilutalolla treenatessa. Tosin kylmä kangistaa juoksua, ja vedoissa pitää ottaa huomioon lämpötila: kovatehoisimpia vetoja ei voi tehdä ulkona. Kilpailukautta kohti mentäessä olisi tärkeä päästä juoksemaan mahdollisimman paljon piikkareilla, ja se vaatii sisähallia eli käytännössä pitkää ajomatkaa. Se taas käy raskaaksi, sillä tytöt haluavat hoitaa myös koulun kunnialla. Heilläkin on toiveensa yleisurheilijoiden puolesta: 80–100 metriä suoraa ja sen päässä pituushyppypaikka. Tällainen voisi tulla vaikka Kipparihalliin, ideoivat Parpalat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulipallo tarttui videolle sattumalta – kuvaaja käänsi kameran alkuillasta pohjoiseen revontulien toivossa

2017, Marraskuu 17 - 10:57

Lohtajalainen Johannes Karhula onnistui tallentamaan Keski-Pohjanmaalla videolle torstai-iltaisen valoilmiön, jota luultiin ensin lento-onnettomuudeksi. Avaruusfysiikan dosentti Jyrki Manninen arvioi sittemmin, että kyseessä on meteori tai mahdollisesti satelliitin osa . Karhula sanoo vaatimattomasti, ettei hänellä ole onnistuneeseen taltiointiin suurestikaan osaa eikä arpaa. – Omistan kameran, joka sen on kuvannut, Karhula tiivistää. Ilmiön tarttuminen videolle on sekin sattumaa: Karhula käänsi kameraa alkuillasta pohjoiseen päin revontulien toivossa – sitä ennen kameran suunta oli itään. Kamera tallentaa kerralla noin 100 asteen aluetta, mutta se on käännettävissä 360 astetta. Se näytti tavalliselta valopallolta, mutta en ole noin kirkasta ennen nähnyt Johannes Karhula Kamera kuvaa maston nokassa jatkuvasti, ja Karhula tarkisti tallenteet illalla kaverinsa hoksautuksesta. – En olisi osannut kuvitella, että siitä syntyy näin suuri mediamylläkkä. Se näytti tavalliselta valopallolta, mutta en ole noin kirkasta ennen nähnyt. Karhula latasi pätkän videosta Youtubeen ja paikalliseen Lohtaja-ryhmään Facebookissa. Se lähti leviämään myös Iltalehden, Aamulehden ja Ylen kautta aina Englantiin asti. Perjantaiaamuun mennessä yhteydenottoja oli tullut kymmenkunta. Aamulehdessä Karhula kertoo ajatelleensa ensin, että kyseessä oli Lohtajan harjoitusalueella syntynyt valoilmiö. Suunta ei kuitenkaan aivan täsmännyt. Aiemmin Karhula on tallentanut muun muassa Lohtajan Vattajan ja Ohtakarin kauneutta ja revontulia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Vaasan hätäkeskus

2017, Marraskuu 17 - 10:03

17.11.2017 kello 08.21. Hätäkeskuspalvelut on palautettu onnistuneesti Vaasan hätäkeskukseen tänään klo 8:00 ja toiminnassa on palauduttu normaalitilaan. Tiedote koskee Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueita. Faran över 17.11.2017 kl. 08.21. Nödcentralstjänsterna har återkopplats till Vasa Nödcentral i dag kl 8:00 och verksamheten fortlöper som normalt. Meddelandet berör Södra Österbottens, Österbottens, Mellersta Österbottens och Mellersta Finlands områden.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaasan hätäkeskuksen puhelinvika on korjattu

2017, Marraskuu 16 - 16:47

Vaasan hätäkeskuksen puheluihin vaikuttanut tekninen vika on saatu korjattua. Poikkeusjärjestely eli puheluiden siirto Porin hätäkeskukseen pidetään kuitenkin edelleen voimassa, sillä järjestelmän toimivuus halutaan varmistaa huolella. Hätäpuhelut Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista ohjataan Poriin vielä tämän yön ajan. Puhelimet alkavat soida Vaasassa taas huomenna perjantaina aamupäivän aikana. Hätäkeskuspäivystäjiä siirrettiin pian vian ilmettyä tekemään työvuoronsa Vaasan sijasta Porin hätäkeskuksessa. He työskentelevät siellä niin kauan kuin poikkeusjärjestely on voimassa. Hätänumero 112 toimii normaalisti. Häiriö Vaasan hätäkeskuksessa johtui varmennetun sähkönsyöttöjärjestelmän pettämisestä. Järjestelmän sulakkeet paloivat täysin. Häiriö aiheutti enimmillään noin tunnin katkoksen puheluissa 112-numeroon ennen kuin kaikki puhelut saatiin ohjattua Poriin. Katkoksen pituus vaihteli operaattorista riippuen. Hätäkeskuslaitos on ilmoittanut selvittävänsä katkoksen aikana tapahtuneiden onnettomuuksien määrän ja katkoksen seuraukset lähipäivinä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäpuheluihin vastataan Porissa – 112 toimii normaalisti

2017, Marraskuu 16 - 10:34

Vaasan hätäkeskuksen poikkeustilanne jatkuu. Asiakkaiden kannalta tilanne on normalisoitu eilisen hätäpuheluliikenteeseen vaikuttaneen teknisen vian jälkeen ja päivystystoiminta hätäpuheluiden osalta toimii normaalisti. Hätäkeskuksen päivystäjät tekevät kuitenkin työvuoronsa Porin hätäkeskuksesta. – Yksi vuoro on ollut siellä yön töissä ja hätäpuhelut Vaasan yhteistoiminta-alueelta on käsitelty samojen päivystäjien toimesta, jotka olisivat olleeet töissä täälläkin, sanoo Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Kari Pastuhov. – Sain aamulla raportin, että yö on mennyt ihan hyvin. [Poikkeustilanteen] ei pitäisi näkyä mitenkään avun tarvitsijoille. Aamulla Vaasasta lähdettiin päivävuoroon Poriin ja yövuoron tehneet päivystäjät majoittuivat Poriin odottelemaan tietoa, tekevätkö seuraavan vuoronsa Porista vai Vaasasta. – He saavat iltapäivällä tiedon, ovatko siellä ensi yön. Toiveena on, että tilanne palautuu normaaliksi mahdollisimman pian. Jos kaikki menee hyvin, toiminta on jo ensi yönä palautettu Vaasaan, mutta ei oteta riskiä. Sähköjärjestelmää korjataan Hätäpuhelupäivystyksen siirtäminen toiseen hätäkeskukseen tapahtui ennakkoon tehtyjen varasuunnitelmien mukaisesti. Vaasan päivystäjien siirtymisellä Porin hätäkeskukseen saatiin lisättyä yön ajan töissä ollutta päivystysmiehitystä. – Olisi työvoiman haaskausta istuttaa päivystäjiä täällä tyhjän panttina, kun toimintaa ei voi pyörittää. Tietysti myös ruotsin kielen osaajia löytyy ylivoimaisesti eniten Vaasan hätäkeskuksesta eli saimme senkin puolen turvattua, Kari Pastuhov sanoo. Kari Pastuhovin mukaan keskiviikkona iltapäivällä alkanutta vikaa on selvitelty yöllä ja korjaamistoimia aloiteltu. Vika liittynee sähköjärjestelmiin. Tiedotetaan, kun korjattu Vaasan hätäkeskuksen teknisestä viasta annettua hätätiedotetta ei ole vielä purettu. Vaasan hätäkeskus tiedottaa, kun vika on saatu korjattua ja hätäpuhelut ohjattu takaisin Vaasaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia