YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 16 min 40 s sitten

Pitääkö autoilijaa kiittää suojatien yli päästämisestä? – kerro näkemyksesi

2017, Lokakuu 6 - 06:55
Tieliikennelaki määrää, että ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku tien yli jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Onko turvallisesta tien ylittämisestä kiittäminen kohteliaisuutta vai nöyristelyä? Kerro mielipiteesi, teemme asiasta juttua.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tee ainakin nämä, kun ruohonleikkurin talviloma alkaa: tyhjennä tankki, putsaa pohja ja vaihda öljyt

2017, Lokakuu 5 - 06:50
Mistä on kyse?
  • Puhdista kone päältä ja alta. Teräkoteloon jäävä ruoho ruostuttaa nopeasti.
  • Tyhjää bensatankki tai laita talveksi pienkonebensiiniä. Normaali polttoaine vanhenee ja kone ei keväällä välttämättä käynnisty.
  • Vaihda öljyt. Puhdas öljy lähtee liikkeelle tehokkaasti keväällä.
  • Puhdista roskista paineilmalla ja pese kone muuten normaalisti vedellä harjaa käyttäen. Vältä vesipesussa sähköteknisiä osia.
  • Lataa akku talvella kolme kertaa ja säilytä akku mieluusti viileässä.
  • Ole varovainen ja irrota aina pienkoneissa tulpanjohto.

Vanha bensa pienkoneessa aiheuttaa ison ongelman, kun ruohonleikkuri otetaan jälleen keväällä käyttöön pitkän tauon jälkeen. Akun kestävyys läpi talven on toinen asia, josta kannattaa huolehtia. Hyvä syyshuolto lisää leikkureiden ja muiden pienkoneiden käyttöikää huomattavasti.

– Vanha bensiini ei säily talven yli. Tankki kannattaa jättää tyhjäksi tai laittaa viimeisenä valmista pienkonebensaa, joka on todettu kestäväksi polttoaineeksi. Tankkiin voi laittaa normaalin bensan sekaan myös stabilointiainetta, vinkkaa Stigan maahantuonnista huoltopäällikkö Jukka Löfgren.

Nykyisin huoltokirjoissa mainitaan erikseen polttoaineen kestävyydestä, ja jopa uudehkoissa koneissa on käynnistysongelmia sen takia.

– Tankkiin muodostuu "möhnää", joka tukkii kaasuttimen helposti. Sitä tulee myös muihin pienkoneiden tankkeihin. Polttoaineen tärkeydestä pitää nykyisin muistuttaa jatkuvasti, jatkaa Jukka Löfgren.

Kokonaishuolto on tärkeää

Koneet saattavat jäädä jopa pihapuun alle talveksi. Se ei ole hyvästä, koska esimerkiksi ajettavan leikkurin teräalusta on hyvä puhdistaa huolella. Kostea ruoho ruostuttaa alustaa nopeasti.

– Märkä ruoho on yllättävän syövyttävää ainetta, jos se jää kosteana sisäpellille muhimaan. Siellä syntyy korroosiota ruohomoskan takia, sanoo pienkonekorjaaja Hannu Klemola Vetelistä.

Leikkauspöydän puhdistaminen käy kätevästi paineilman avulla, ja tarvittaessa voi käyttää harjaa apuna. Painepesurin teho saattaa olla liian raju pienkoneille.

– Paineilma on aika hyvä puhdistamiseen. Sillä saa esimerkiksi leikkauspöydän päältä puhallettua lehdet ja muut roskat pois. Muuten peseminen sujuu veden avulla. Pesun jälkeen kannattaa laittaa teräosion sisäpinalle konesuoja-ainetta, joka tekee sinne suojaavan, vahamaisen kerroksen, neuvoo Klemola.

Oma huolto vaikuttaa myös takuuseen

Hyvän puhdistuksen jälkeen ruohonleikkuri pitää säilyttää katon alla kuivassa paikassa. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota myös akkujen toimintavarmuuteen. Öljyt pitää muistaa vaihtaa, sillä vanha öljy voi aiheuttaa moottorille lieviä vaurioita.

Hannu Klemola muistuttaa, että on tärkeä puhdistaa teräkotelo ruohosta.Antti Kettumäki / Yle

– Leikkuri seisoo puoli vuotta käyttämättömänä, joten käytettyyn öljyyn muodostuu syövyttäviä aineita ja myös vettä. Siksi on hyvä, että keväällä kun käynnistää, uusi öljy lähtee heti hyvin kiertämään. Työnnettävissä koneissa myös vaijerit kannattaa puhdistaa, etteivät ne ruostu, suosittelee Hannu Klemola.

Huoltopäällikkö Jukka Löfgren muistuttaa vielä kaikkien akkukäyttöisten lataamisesta.

– Akku on syytä ladata talvellakin noin kolme kertaa, että se pysyy toimintakunnossa. Mielellään viileässä paikassa.

Leikkureita kuljetetaan huoltoon lähinnä keväisin, kun kone ei lähde käyntiin. Syynä on yleensä juuri bensiini.

– Uusien koneiden kanssa pitää olla tarkkana, koska jos todetaan omaa huolimattomuutta, niin takuu ei auta. Oman pintahuoltamisen lisäksi kone pitää huollattaa ammattilaisella säännöllisesti, muistuttaa Jukka Löfgren.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turkisrehua kuljettanut kuorma-auto suistui ojaan Vetelissä, ympäristöön valui 400 litraa öljyä

2017, Lokakuu 4 - 14:31

Täydessä turkisrehulastissa ollut kuorma-auto suistui ojaan Vetelissä keskiviikkona aamupäivällä. Autosta valui ympäristöön noin 400 litraa öljyä.

Onnettomuus tapahtui Pilvilammentiellä. Kyseessä on hiekkatie, ja auto suistui ojaan pienestä vauhdista. Auto pyörähti katolleen syvälle ojaan ja vaurioitui pahasti.

– Auto oli tullut juuri tankkauksesta ja säiliö vuoti tyhjäksi ympäristöön, päivystävä palomestari Joonas Nuolioja kertoo.

"Ei vaaraa pohjavedelle"

Öljy valui virtaavaan ojaan, joka kulkee aivan lähistöllä olevalle pohjavesialueelle. Lähin vedenottamo on muutaman kilometrin päässä.

Palomestari Joonas Nuoliojan mukaan huolta juomaveden pilaantumisesta ei ainakaan näillä näkymin ole.

– Kuntalaiset voivat olla varsin huolettomia, pohjavesi ei ole tällä hetkellä pilaantumassa. Tilannetta seurataan koko ajan, ja jälkinäytteitä otetaan tarvittaessa.

Pelastuslaitos on tehnyt virtaavaan ojaan kolmeen eri kohtaan imeytyspuomeja, joilla voidaan imeyttää öljyä virtaavan veden pinnalta. Joonas Nuolioja arvioi, että öljyvahinkojen torjuntatyöt kestävät pitkälle iltapäivään.

– Varsinainen ensi vaiheen torjuntatyö saadaan tänään tehtyä, jälkitorjunta siirtyy sitten pelastuslaitokselta kunnalle.

Myös ely-keskuksen ympäristöviranomaisille on ilmoitettu tapahtuneesta.

Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Raivostuttavan runsaat kuukautiset saa kuriin kohdun limakalvon lämpöhoidolla

2017, Lokakuu 3 - 19:15

Jos lääkkeet ja hormonikierukka on jo kokeiltu, kuukautiset säännölliset, lapset on tehty ja ikää mittarissa yli 40, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio suosittelee lämpöhoitoa.

– Hoidolla ei pyritä kuukautisten täydelliseen poisjääntiin, vaan vuodon hillitsemiseen. Suurin piirtein puolella hoidetuista kuukautiset loppuvat kokonaan, ja sehän on vain bonusta. Limakalvon täydellinen tuhoutuminen riippuu esimerkiksi käytettävästä instrumentista ja naisen iästä, Ahonkallio kertoo.

Nopeimmillaan 90 sekuntia ja limakalvo on enää vain muisto

Lämpöhoidossa kohtuonteloon viedään emättimen kautta instrumentti, jonka avulla limakalvo poltetaan. Hoito voidaan tehdä missä välissä kuukautiskiertoa tahansa.

Hoidolla ei pyritä kuukautisten täydelliseen poisjääntiin, vaan vuodon hillitsemiseen. Suurin piirtein puolella hoidetuista kuukautiset loppuvat kokonaan, ja sehän on vain bonusta. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio

Suomessa on käytössä kaksi hoitotapaa. Pallohoito tehdään yleensä päiväkirurgisesti leikkaussalissa, mutta se onnistuu myös polikliinisesti. Nopeampi ja nykyisin yleisempi tapa on kohdun limakalvon poltto paikallispuudutuksessa verkkomaisella elektrodilla.

– Elektrodilla toimenpide kestää vain 90 sekuntia. Valmisteluihin, pesuihin, puudutuksiin ja kohdunkaulan pieneen laajennukseen kuluu enemmän aikaa.

Ahonkallion mukaan toimenpiteen aikana on tuntemuksia, mutta ne ovat siedettäviä. Potilaalle voidaan myös antaa kipulääkettä suonensisäisesti tai nenän limakalvoille annosteltuna.

Pallohoidossa limakalvo poltetaan kuumalla nesteellä täytetyllä pallolla.

– Verkkoelektrodilla pääsee parempaan hoitotulokseen, koska se on muodoltaan sellainen, että yltää palloa paremmin kohdun nurkkiin saakka. Myös ikäviä jälkisupistuksia on vähemmän, Ahonkallio kertoo.

Lopullinen hoitotulos on arvioitavissa puolen vuoden kuluttua. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin kuukautiset loppuvat kokonaan. Valtaosalla hoidettavista hoito kuitenkin selvästi niukentaa kuukautisvuodon määrää.

Lapset tehty, kohtu joutaa pois -ajatus ei päde enää

1980-luvulla aloitetut hoidot ovat yleistyneet Suomessa hitaasti – huolimatta siitä, että nyt on käytössä jo toisen polven välineistö, jolla operaatio on helpompaa ja tuloksetkin paremmat.

– Ennen lämpöpalloja ja elektrodeja limakalvo poistettiin näkökontaktilla. Tähystettiin ja raavittiin sähkösilmukalla pois. Riskejä oli huomattavasti enemmän kuin nykylaitteilla.

Lämpöhoito ei kuivata paikkoja, eikä vaikuta seksielämään. Tai jos vaikuttaa, niin vain positiivisesti, kun nainen ei enää vuoda päiväkausia. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio teki muutama vuosi sitten hoitomuodosta väitöskirjan ja yllättyi, kun toimenpide ei ole saanut Suomessa vankempaa jalansijaa. Vuonna 2011 toimenpiteitä tehtiin Ahokallion mukaan vain vajaat 270. Syitäkin löytyy:

– Suomessa suhtauduttiin aikaisemmin huomattavasti liberaalimmin kohdun poistoon. Laskettiin, että jos nainen vielä steriloidaan lämpöhoidon yhteydessä, kustannukset olivat suurin piirtein samat kuin kohdun poistossa, joten tehtiin poisto.

Nykyään kohtu yritetään säästää niin pitkään kuin mahdollista jo pelkästään lantionpohjan anatomian takia.

Lämpöhoidon tuloksia ei välttämättä pidetty riittävinä, mikä Ahonkallion mukaan johtui siitä, että hoitoa tarjottiin väärille potilaille. Esimerkiksi adenomyysipotilasta ei voida limakalvon poltolla auttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä selviää, että kohdun limakalvon lämpöhoitojen määrä on kasvussa. Tuoren luku on vuodelta 2015, jolloin lämpöhoitoja tehtiin 631 kappaletta.

Luku ei kerro täyttä totuutta, sillä THL:n rekisteristä löytyvät vain julkisten sairaaloiden toimenpidetiedot, yksityissairaalat eivät ole luvuissa mukana.

– Suositellaanko runsaista kuukautisista kärsivälle naiselle tällaista hoitoa vai ei, on paljolti kiinni gynekologin omasta kiinnostuksesta ja tietämyksestä, Ahonkallio arvelee.

Hoito ei ole ehkäisykeino – raskaaksi tulo jopa vaarallista

Kohdunsuun lämpöhoito ei vaikuta munasarjoihin ja hormonitoimintaan. Se ei estä raskaaksi tulemista. Kun kohdun limakalvo poltetaan, kohdun seinämät yleensä liimautuvat ainakin osittain kiinni toisiinsa. Se tekee raskaudesta vaarallisen.

– Istukka ei kiinnity kunnolla, eikä raskaus pysty etenemään normaalisti, Ahonkallio varoittaa.

Yksi keino on laittaa limakalvon poltto-operaation yhteydessä hormonikierukka. Se on tehtävä heti, koska esimerkiksi jo kuukauden kuluttua seinämät ovat liimautuneet yhteen.

– Kierukkaa ei voi enää myöhemmin vaihtaa. Jos naiselle tehdään lämpöhoito ja hormonikierukan laitto yli nelikymppisenä, on kierukan hormonitehon loputtua 7–8 vuoden jälkeen naisen hedelmällisyyskin jo sen verran laskenut, että kierukka toimii vielä pelkkänä mekaanisena ehkäisyvälineenäkin melko hyvin.

Kenelle sopii, kenelle ei?

Kohdun lämpöhoito ei käy nuorille naisille raskaustoiveiden ja -suunnitelmien vuoksi. Nuorilla kohtu myös saattaa kasvattaa uutta limakalvoa, vaikka vanha olisikin tuhottu täysin polttamalla. Yli 40-vuotiailla limakalvon uusiutumistaipumus ei ole enää voimakasta.

Hoito onnistuu paremmin, jos kuukautiset ovat säännölliset. Epäsäännöllisyys, tiputtelu ja kovat kivut kertovat usein adenomyoosista. Silloin kohdun limakalvon kaltaista kudosta on myös pesäkkeinä syvällä kohtulihaksessa. Limakalvon poltto ei auta, koska pesäkkeitä ei voi polttaa seinämien sisältä.

Kohtuontelon on Sari Ahonkallion mukaan oltava säännöllinen. Myoomat eivät toimenpidettä haittaa, elleivät ne pullistu kohtuontelon puolelle. Aikaisemmin tehdyt sektiot eivät myöskään estä lämpöhoidon tekemistä.

Lämpöhoidon riskit ja sivuvaikutukset?

Sari Ahonkallion mukaan hoitoon liittyvät riskit ovat vähäisiä, yleisimmin lieviä tulehduksia, jotka hoituvat antibioottikuurilla.

Jos nainen on steriloitu klipsaamalla munatorvet, lämpöpallohoidon sivuvaikutuksena voi Ahonkallion mukaan iskeä kipusyndrooma kovina alavatsakipuina.

– Pallohoidossa ei päästä kohdun nurkkiin kunnolla, joten limakalvoa jää jäljelle helpommin kuin verkkoelektrodihoidossa. Jos munatorvet on klipsattu, ja limakalvon poltto liimannut kohdun seinämiä yhteen, kuukautisveri ei pääse pois. Tätä ongelmaa ei tule, jos munatorvet ovat auki, Ahonkallio kertoo.

Nykyisillä laitteilla on myös saatu estettyä harvinaiset suolivauriot.

– On kuvattu muutamia tapauksia, joissa instrumentti on läpäissyt kohdun seinämän ja lämpöhoito on päässyt vaurioittamaan suolta. Nykylaitteissa on varoittimet eli laite pysäyttää itse itsensä, jos näin olisi käymässä.

Ahonkallion mukaan hoidolla ei ole arkeen vaikuttavia sivuvaikutuksia. Kohdun limakalvon poltto ei aikaista vaihdevuosia, eikä aiheuta kuivumista.

– Limakalvoa kostuttavat rauhaset sijaitsevat emättimessä, joten lämpöhoito ei kuivata paikkoja, eikä vaikuta seksielämään. Tai jos vaikuttaa, niin vain positiivisesti, kun nainen ei enää vuoda päiväkausia, Ahonkallio sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ensikertalainen juoksi 246 kilometrin kuningasmatkan parhaana suomalaisena – "Kertaakaan ei käynyt keskeyttäminen mielessä"

2017, Lokakuu 2 - 19:30

– Pääasiassa piti keskittyä vain siihen, että muistaa syödä, juoda ja edetä. Ja koittaa pitää ajatus tavoitteessa.

Teija Honkonen oli viikonloppuna juostun, ultrajuoksijoiden kuninkuusmatkana pidettävän Spartathlonin paras suomalainen. Kyseessä on 246 kilometrin kilpailu, johon pääsee vain tietyt meriitit jo saavuttanut juoksija. Matka on taitettava alle 36 tunnissa. Etenemistä seurataan väliaikapisteillä, joille on tultava tietyssä ajassa tai juoksu keskeytetään.

Perholainen Teija Honkonen selvitti 246 kilometrin matkan Ateenasta Spartan paikalla nykyään sijaitsevaan Spártiin ajassa 32.41.23. Se on kaikkien aikojen toiseksi paras suomalaisnaisen juoksema tulos. Ajallaan Honkonen oli naisten kisan 19. Koko kisassa sijoitus oli 99. Nopein suomalainen mies oli Kempeleen Maratonklubin Vesa Välipirtti.

Spartathlonin voitto meni Liettuaan: Aleksandr Sorokin juoksi matkan aikaan 22.04.04

Monivuotinen unelma toteutui

Vielä viime vuonna Teija Honkonen joutui seuraamaan Spartathlonia katsojana. Osallistumisen esti polvitulehdus. Tänä vuonna unelma toteutui.

– Tämä kisa on ollut suuri unelma jo monta vuotta. Se on legendaarinen, hieno ja vaativa kisa, kertoo Honkonen Kreikasta.

Just tällä hetkellä ei vielä tunnu miltään Teija Honkonen

Hän starttasi matkaan muiden kanssa perjantaiaamuna kello 7 ja pääsi maaliin lauantai-iltapäivällä kello 15.41. Noiden 32 tunnin aikana Honkonen ehti ajatella monenlaista, pääasiassa kuitenkin etenemistä ja tavoitetta.

Mustikkakeittoa mukaan kotimaasta

Huoltopisteitä reitin varrella oli 75, ja oma huoltaja sai huoltaa juoksijaa parillakymmenellä pisteellä. Honkonen nappasi jotain suuhunsa jokaisella pisteellä ja juoksi vesipullo kädessä. Lepohetkiksi piti riittää lyhyiden ruokataukojen omilla huolloilla.

– Mustikkakeitto ja pikakauraryynit toin mukana, lisäksi meni leipää, vähän pastaa, hunajaa, lihalientä, luettelee Honkonen.

Vain yöllä juostessa Honkosella oli vähän pahoinvointia, mikä on tällaisilla matkoilla normaalia. Juoksija antaakin kiitosta osaaville huoltajille, joita ilman urakka ei olisi mennyt näin hyvin.

– Huoltajat ovat äärettömän tärkeät näissä karkeloissa!

Myös vauhdin mitoitus onnistui: ensimmäiset 80 kilometriä juoksu kulki valmentajan laatiman aikataulun mukaan ja Teija varoi juoksemasta liian kovaa. Sitten hän alkoi jättää taakseen autoa, joka kerää reitin varrelle uuvahtaneet. Maalissa tuohon kyytiin kertyi lopulta runsaat kolme tuntia kaulaa.

Kun vertaa Perhon harjoitusmaastoja tähän, niin ero on aika huima! Teija Honkonen

Honkonen sanoo selvinneensä yllättävänkin hyvin, ilman suurempia vaivoja saati vammoja. Kenkiäkään ei tarvinnut vaihtaa; juoksija oli varautunut toisella parilla, mutta vaihtaa kengät kisan aikana vain äärimmäisessä tapauksessa. 246 kilometrin matka ei sellainen ollut.

– Koskaanhan ei ihan ilman ongelmia selviä. Mutta jaksamiseen luotin koko ajan, kertaakaan ei käynyt keskeyttäminen mielessä!

Ylämäkeä, alamäkeä ja kerran vuoren yli

Teija Honkonen on aiemmin juossut 24 tunnin ultrajuoksussa yli 208 kilometriä. Siihen nähden Kreikan-kisan kilometrilisäys ei ollut kovin suuri, mutta Spartathlonin vaativuus tulee reitin haastavuudesta. Korkeuserot ovat valtavat: matkaan kuuluu pitkiä ylämäkiä ja vastaavasti alamäkiä. Puolivälin jälkeen juoksijat ylittävät vuoren.

– Ja kun vertaa Perhon harjoitusmaastoja tähän, niin ero on aika huima! Honkonen kommentoi.

Sää oli juoksulle ihanteellinen: parikymmentä lämmintä päivällä, yö oli varsin vilpoinen ja vettäkin satoi.

Reitti oli merkitty maalatuilla nuolilla hyvin, mutta välillä ehti mieleen hiipiä epäilys eksymisestä, kun merkkejä ei näkynyt pitkiin aikoihin eikä yöllä pariin tuntiin näkynyt ketään edessä eikä takana.

– Olihan se melkonen elämys ja kokemus, summaa Honkonen jälkeenpäin koko taivalta.

Teija Honkonen Spartathlonin maalissa.Teija Honkonen Nyt nollataan pää ja palautellaan kroppa

Päätavoite oli saada juostua maaliin kisassa, jota voi Honkosen mukaan hyvällä syyllä kutsua kuningasmatkaksi.

– Koskaan ei voi olla varma maaliin pääsystä, niin vaativa ja pitkä kisa on.

Sijoitustaan perholainen ei miettinyt tai seurannut koko aikana. Loppuaika yllätti sekä juoksijan että valmentaja Seppo Leinosen.

Jaksamiseen luotin koko ajan, kertaakaan ei käynyt keskeyttäminen mielessä Teija Honkonen

Miltä nyt tuntuu -kysymyksen vastaus voi sekin yllättää.

– Just tällä hetkellä ei vielä tunnu miltään. Jotenkin ei ole vielä sisäistänyt asiaa: että pitkä ja kivinenkin tie on nyt päätöksessä.

Fyysisesti nainen on kunnossa: vain varpaat ovat kipeät ja jalat turvoksissa. Kropan ja pään palautteluun Honkonen antaa nyt vähän aikaa.

Liikunnan vieroksujasta ultrajuoksijaksi

Nuoruusvuosina mikään ei viitannut siihen, että Honkonen löytäisi itsensä joskus juoksemasta Ateenasta Spartaan. Hän on kertonut Ylen haastattelussa aiemmin olleensa koulussa liikunnanopettajan painajainen ja jopa inhonneensa liikuntaa. Todistuksessa liikuntanumero oli seitsemän.

Aviomiehen urheilutausta ja ensimmäisen raskauden tuomat lisäkilot saivat Honkosen kuitenkin lenkille. Alku oli perinteinen: hölkkää ja kävelyä pylväiden välejä laskien. Kiloja lähti, kuntoa tuli, ja ensimmäisen maratoninsa Honkonen juoksi 2003. Siitä kului vielä kuusi vuotta ennen kuin Honkonen juoksi ensimmäisen kuuden tunnin ultrajuoksunsa. Siitä aukesi pitkien matkojen taival.

Tuo taival huipentui nyt Spartathloniin, jonka läpikäynti on ollut kaikkiaan vaikea ja kivinen tie. Honkonen uskoo kuitenkin, että jostain löytyy taas uusia suunnitelmia, jotka motivoivat laittamaan lenkkarit jalkaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapset pois aikuisten jonosta ja lastenlääkäri aina paikalla – Keski-Pohjanmaan keskussairaala ehti keskussairaaloista ensimmäisenä avaamaan lastenpäivystyksen

2017, Lokakuu 2 - 18:00

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa on avattu lokakuun alusta lasten oma ympärivuorokautinen päivystys. Aluksi se alkaa kolmen kuukauden kokeiluna. Vastaavaa lasten laajaa päivystystä ei ole vielä missään muussa Suomen keskussairaalassa. Ainoastaan HYKSin lastenklinikalla on toistaiseksi ollut laaja lastenpäivystys.

– Oikeastaan kaikki keskussairaalat pohtivat parhaillaan lastenpäivystyksen aloittamista, mutta nyt Suomen pienin maakunta aloitti sen ensin, nauraa lasten ylilääkäri ja projektipäällikkö Andreas Blanco Sequeiros.

Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soite aloitti kokeilun valtion rahoituksen turvin. Rahaa on kuitenkin vain kolmen kuukauden kokeilulle. Myös ainakin Turku, Pori, Oulu ja Rovaniemi ovat jo päättäneet, että aloittavat lähivuosina lastenpäivystyksen.

Taustalla on huoli perheiden tyytymättömyydestä julkiseen terveydenhoitoon.

– Jos katsotaan kansallisesti, jo noin 40 prosentilla lapsiperheistä on yksityinen sairausvakuutus. Se kyllä kertoo meille, että he eivät ole tyytyväisiä palveluun, jota julkisella puolella tällä hetkellä tuotetaan, sanoo lasten- ja nuortensairaalan palvelualuejohtaja Heidi Pettersson.

– Onhan se aikamoinen epäluottamuslause julkiselle puolelle, huomauttaa Blanco Sequeiros.

Lapsille nopeammin oikeanlaista hoitoa

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on raivattu lastenpäivystykselle tilaa lastensairaalasta. Myös odotustila tehtiin käytävälle, jotta lasten ei tarvitse enää jonottaa aikuisten kanssa yhteispäivystyksessä.

– Toivomme, että uusi tila olisi heille nyt rauhallisempi ja turvallisempi paikka odottaa. Vaikka turvallisuus ei ollut pääsyy siihen, että tähän ryhdyttiin, totta kai myös se painoi vaakakupissa, Heidi Pettersson sanoo.

Juha Kemppainen / Yle

Tärkein tavoite on, että lapsipotilaat pääsevät kiireellisissä tapauksissa nykyistä nopeammin päivystykseen ja heidät ottaa vastaan aina lastentauteihin erikoistunut sairaanhoitaja ja tarvittaessa myös lastenlääkäri.

– Lapsiin erikoistunut sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin ja ohjaa eteenpäin lastenlääkärille. Tarkoitus on, että lapsi saa nopeammin oikea-aikaista hoitoa, Pettersson kertoo.

Päivystykseen pääsee ilman lääkärin lähetettä kotikunnasta riippumatta. Vaikka periaatteessa lastenpäivystys toimii Keski-Pohjanmaan maakunnassa, on uutta neuvontanumeroa tarkoitus tarjota myös laajemmalle alueelle aina Uudestakaarlepyystä Oulaisiin asti, sanoo ylilääkäri ja projektipäällikkö Andreas Blanco Sequeiros.

Lastenpäivystykselle on avattu oma neuvontanumero, joka on 06 826 4444, mutta kiiretapauksissa lapsen kanssa voi mennä Kokkolassa edelleen tuttuun yhteispäivystykseen, josta perhe ohjataan oikeaan paikkaan.

– Myös yhteispäivystyksen numeroa voi käyttää, ja hätätapauksissa pitää tietenkin soittaa hätänumeroon 112, muistuttaa palvelualuejohtaja Heidi Pettersson.

Kolmen kuukauden kokeilun jälkeen Keski-Pohjanmaan keskussairaala päättää, vakinaistetaanko toiminta. Blanco Sequeiros arvioi, että parissa vuodessa kaikki keskussairaalat ovat jollain tapaa aloittaneet lasten oman päivystystoiminnan.

– Se on selvästi suunta, johon mennään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Merimetsotyöryhmä esittää merimetsokannan rajua vähentämistä Pohjanmaan rannikolla

2017, Lokakuu 2 - 15:54

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteinen toimenpidesuunnitelma merimetsokannan hallitsemiseksi on valmistunut. Raportissa todetaan, että Pohjanmaan rannikkoalueiden merimetsokanta on vahva ja se aiheuttaa paikallisesti haittaa sekä kalataloudelle että alueen virkistyskäytölle.

Merimetsotyöryhmä haluaa toimenpidesuunnitelman avulla osoittaa, että merimetsojen haittavaikutusten vähentämiseksi on olemassa hyviä mahdollisuuksia. Pohjanmaalla tehty toimenpidesuunnitelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Viisi esimerkkialuetta

Työryhmä on koonnut viidestä esimerkkialueesta omat toimenpide-ehdotuksensa ja lisäksi jokaisesta alueesta käydään läpi pesivien merimetsojen määrät, linnun vaikutukset sekä kalasto ja kalastus.

Esimerkkialueiksi on valittu Lapväärtin-Isojoen jokisuisto, Maalahdenjoen suistoalue, Oravainen-Monå-Kantlaxfjärdenin alue, Raippaluodon Revofjärden ja Vaasasta eteläinen kaupunginselkä.

Jokaisen alueen toimenpide-ehdotukset ovat pohjana kun haetaan poikkeuslupia merimetsokantojen hillitsemiseksi. Poikkeusluvat myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus. Työryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg kertoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat pitkälti niitä, mitä on jo aiemminkin ollut esillä.

– On ne häätämiset, munien öljyämiset ja myös ampuminen ehdotuksena. Nämä ovat ehdotuksia ja ne on jaettu viidelle esimerkkialueelle ja kaikilla on eri perusteet. Näistä pitää hakea normaaliin tapaan poikkeuslupa, kertoo Westberg.

Merimetsotyöryhmä supistui

Työryhmässä on ollut mukana jäseniä muun muassa Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Myös kalastajien etujärjestö Österbottens Fiskarförbund on mukana ja eri Pohjanmaan rannikkokuntien edustajia.

Toimenpidesuunnitelman tekoon alkuvaiheessa osallistui myös ympäristöjärjestö Natur och Miljö mutta se jäi myöhemmin pois. Järjestö ilmoitti tänään, ettei se voi hyväksyä nyt tehtyä toimenpidesuunnitelmaa merimetsojen vähentämisen määrän kohdalla.

Raportin mukaan pesivä merimetsokanta pitäisi sopeuttaa vuoden 2014 tasolle. Pesivien merimetsojen määrä olisi näin ollen noin 2000. Vähennys lasketaan vuoden 2016 tasosta, jolloin pesiviä pareja oli lähes 7500. Työryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg sanoo, että vähennys tapahtuisi pitkällä aikavälillä.

Raippaluodon kylän yhteisalueen edustajana työryhmässä ollut Ari Isosalo kertoo, että kannan vähentämisen puolesta puhuu moni asia.

– Ensimmäiseksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuva vahinko. Toinen on asutukselle aiheutuva haitta, ja kolmas on isot merimetsoyhdyskunnat. Se luonnon monimuotoisuus kärsii, muut linnut eivät välttämättä kykene selviytymään siellä jos merimetsoja on paljon, listaa Isosalo.

Avuksi poikkeuslupahakemuksiin

Ari Isosalon mielestä merimetsokeskustelu on ollut tulehtunutta ja kärjistynyttä. Työryhmässä erimielisyyksiltä ei vältytty mutta jonkinlainen yksimielisyys kuitenkin saavutettiin. Puheenjohtaja Vincent Westberg sanoo, että keskustelu on ollut avointa.

– Hyvin vahvoja kantoja puolin ja toisin. Työ oli keskustelevaa ja aika avointa on ollut peli. Kaikilla on oma kanta ja on nostanut sen esille, kertoo Westberg.

Mutta mitä toimenpidesuunnitelmalle nyt tapahtuu?

– Se on hyvä perusasiakirja, jonka pohjalta pystyy laatimaan poikkeuslupahakemuksia ja sehän on puuttunut Suomesta. Välillä on voinut olla vaikea selvittää miksi pitäisi puuttua merimetsokantaan jollakin alueella, kertoo Westberg.

Hänen mukaansa suunnitelmasta hyötyy sekä poikkeusluvan hakija että luvan myöntäjä.

Tällä hetkellä Vaasassa on kaksi poikkeuslupaa merimetsojen vähentämiseksi ja Westberg uskoo, että toimenpidesuunnitelman julkaisun myötä hakemuksia on koko Pohjanmaan rannikkoalueelta tulossa lisää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"En ole osannut lopettaa suhteitani kuin pettämällä" – Psykologi: Sarjapettäjä pakenee vaikeiden tunteiden käsittelyä

2017, Syyskuu 30 - 19:40

Hän on tummatukkainen, pitkä, hoikka suomalainen mies. Heittää hauskaa läppää. Hyvännäköinenkin. Ei ihme, että Antero on usein herättänyt naisten kiinnostuksen.

Ei myöskään ole ihme, ettei uskottomuudestaan avautuva mies halua esiintyä haastattelussamme oikealla nimellään. Tuoreimman FINSEX-tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen uskottomuuteen on tiukentunut koko 2000-luvun ajan. Eurooppalaisessakin vertailussa kantamme on tiukin.

– Myönnän, että olen pettänyt kolmessa pitkässä suhteessani, mutta en leuhki sillä. En ole pelimies, joka rehvastelisi, koska uskottomuudessa ei ole mitään kunniakasta. En ole osannut lopettaa riitaisia suhteitani kuin pettämällä, Antero sanoo.

Onhan se kiva, kun naisen takia humalassa menee jalat alta, mutta ei se ole se mun juttuni ollut. En ole mikään yhden yön saalistaja. "Antero"

Avustava psykologi, parisuhdetiimin avustava tiedetoimittaja Sanna Korpela Väestöliitosta kertoo pettäjien usein toistavan käyttäytymisessään samaa kaavaa. Vaikka kierteeseen olisi ajautunut omien elämänkolhujensa kautta, se ei oikeuta ketään pettämään. Suhteen päättäminen uskottomuudella haavoittaa ja traumatisoi petettyä syvästi.

”On tullut ajateltua alapäällä”

Suomalaisten seksuaalikäyttäytymistä on tilastoitu jo vuosikymmenien ajan. Viimeisin FINSEX-aineisto koottiin 6000 miehen ja naisen otannalla vuonna 2015.

Suomalaiset pettävät yhä vähemmän. Varsinkin avio- ja avoliitoissa uskottomuus on vähentynyt. Naimisissa olevista miehistä 22 prosenttia ja naisista 13 prosenttia kertoi pettäneensä kumppaniaan. Avoliitossa olevista miehistä uskottomia oli 13 prosenttia ja naisista 8 prosenttia.

Uskottomuuden syissä on myös eroja. Naisia motivoi uskottomuuteen huono parisuhde ja kumppanin haluttomuus. Tutkimusaineiston mukaan miehet puolestaan ovat hanakammin tarttuneet eteen tulleeseen houkuttelevaan tilaisuuteen.

– Onhan se kiva, kun naisen takia humalassa menee jalat alta, mutta ei se ole se mun juttuni ollut. En ole mikään yhden yön saalistaja, Antero sanoo mutta myöntää myös, että välillä on tullut ajateltua pelkällä alapäällä. Ainakin silloin, kun petti ensimmäisen kerran, 19-vuotiaana.

Pettäjä voi olla niin haavoilla oman taustansa takia, että sarjapettämisestä on tullut tapa etsiä jatkuvaa hyväksyntää. Psykologi Sanna Korpela, Väestöliitto

Mies itse arvelee olevansa jollakin tavalla läheisriippuvainen, joka on käyttäytymisellään etsinyt pakotietä. Anteron lliitot ovat aina päättyneet pettämisen kautta löytyneeseen uuteen ihmissuhteeseen.

– Mun avioliitot ja suhteet ovat olleet riitaa, vihaa ja katkeruutta täynnä jo ennen pettämistä. Kun kunnioitus toista kohtaan on hävinnyt, mitäpä siinä sitten enää on kärvistellyt, vaan on antanut mennä.

”Olen vienyt ja ollut vietävissä"

Antero kertoo, että vaikka liitto on ollut jo kuralla, omatunto on soimannut jokaisen pettämiskerran jälkeen. Kotiinmeno on ollut ahdistavaa. Mies kertoo ylitsempanneensa, kun on yrittänyt esittää, ettei mitään ole tapahtunut – ja kuitenkin toivonut jäävänsä kiinni.

– Pettäminen on pettämistä ja sillä siisti. Ja kyllä joka kerta, kun olen pettänyt, mielessä on käynyt, että tässä voisi vielä pistää jarrut päälle. Mutta se on ollut hyvin ohikiitävä ajatus. Sitten olen vaan heittäytynyt ja antanut mennä. Olen vienyt ja ollut vietävissä. En ole uskaltanut olla rehellinen itselle enkä kumppanille. Sitä vaan venyttää ja venyttää, kunnes homma lyö silmille kaikkia, ja se on sitten siinä, Antero myöntää.

Mari Jäntti / Yle

Mikä saa ihmisen toistamaan samaa kaavaa parisuhde parisuhteen jälkeen? Väestöliiton psykologi Sanna Korpelan mukaan on tyypillistä jäädä jumiin omaan käyttytymiseensä. Pettämiskierteessä oleva kärsii usein itsekin tilanteesta, mutta ei osaa tai uskalla muuttaa käyttäytymistään.

– Pettäminen ei ole silloin vain enää yksi hairahdus, vaan toistuva pakotie vaikeista tilanteista ja tunteista. Sarjapettäminen on vastuun pakenemista oman toiminnan seurauksista. Pettäjä keksii selityksen toiminnalleen pystyäkseen oikeuttamaan sen itselleen. Toisaalta pettäjä voi olla niin haavoilla oman taustansa takia, että sarjapettämisestä on tullut tapa etsiä jatkuvaa hyväksyntää.

Sanna Korpela myös korostaa, ettei sitoutumiskammo ole diagnoosi, vaan tapa selitellä vaikeiden tunteiden käsittelemistä. Tekosyy olla kohtaamatta aidosti toista ihmistä ja itseään.

– Pettäminen on aina valinta, Korpela muistutaa.

Voiko pettäjään luottaa koskaan?

Väestöliiton FINSEX-tutkimukseen osallistuneiden vastaukset kertovat, että miehillä salasuhteiden taustalla ovat määrälliset asiat, naisilla laadulliset. Naiset lievittävät syyllisyydentunteitaan uskottomuutta oikeuttavilla tunnetekijöillä, esimerkiksi kylmällä, tunneköyhällä parisuhteella. Miehet puolestaan näyttävät hakevan uusia valloituksia seksuaaliseen ansioluetteloonsa.

Psykologi, parisuhdetiimin tiedetoimittaja Sanna Korpelan mukaan miehet ja naiset kuitenkin toivovat vakavaa suhdetta yhtä paljon. Uskollisuudesta on tullut yhä tärkeämpi kriteeri, jolla myös halutaan mitata omaa arvoa toisen silmissä: kelpaanko, riitänkö, rakastaako ja haluaako kumppani vain minua.

En kadu valintojani enkä tekojani. Tekisin varmaan kaiken saman uudelleen. Tai ehkä olisin rehellisempi itselleni ja muille. "Antero"

Voiko sarjapettäjän uskollisuuteen uskoa ja luottaa?

– Jotta voi muuttua, pitää tiedostaa käyttäytymisensä. Ensimmäinen askel on pysähtyä ongelman ääreen ja kysyä, miksi pettää. Mitä tarvetta sillä täyttää? Kirjoittaminen auttaa monia jäsentämään tunteita ja ajatuksia. Kannattaa kirjata aktiviteetteja ja asioita, joita voi sitoutua tekemään siinä kohtaa, jolloin ennen petti. Voi miettiä, mikä harrastus saisi ajatukset toisaalle, Korpela listaa.

Julia Sieppi / Yle

Tärkeää on myös huomata, mitkä asiat, tilanteet tai tunteet parisuhteessa ovat laukaisijoina sille, että alkaa ajatella pettämistä. Kaavan muuttamisen on oltava tietoinen päätös.

– Kannattaa tehdä suunnitelma. Miettiä, miten voisi jatkossa toimia eri tavalla. Mistä merkeistä huomaa, että on lipsumassa takaisin vanhaan malliin? Muutos lähtee motivaatiosta. Se syntyy, kun kokee kestävän parisuhteen olevan taistelun arvoista suhteen alamäissä ja ahdistuksessakin.

Psykologi Sanna Korpela myös muistuttaa, että pettäjä on pakomatkalla omista tunteistaan. Jotta voi muuttua, on varauduttava olemaan myös valmis käymään läpi omia vaikeita kokemuksiaan ja tunteitaan. Jos omat keinot eivät riitä, voi psykologin tai psykoterapeutin kanssa käydä läpi syvempiä haavoja ja tunnistaa omat tarpeensa.

Antero – uskollinen aviomies nyt?

Sanna Korpelan mukaan luottamus parisuhteessa rakentuu vain, jos voi aidosti uskoa toisen muuttuneen eikä luottaa vain toiveeseen toisen muuttumisesta.

– Luottamus rakentuu sanojen ja tekojen yhteensopivuudesta. Kun pettäjä pitää sanansa, luottamus pysyy ja voi kasvaa entisestään.

Anterolla on takanaan värikästä elämää, suhteita, avioliittoja, repiviä eroja, pettämistä ja petetyksi tulemista. Hän on naimisissa, ja edellisten liittojen lapset ovat jo omillaan.

– En kadu valintojani enkä tekojani. Tekisin varmaan kaiken saman uudelleen. Tai ehkä olisin rehellisempi itselleni ja muille. On ollut sellaista toisen ihmisen kunnioituksen puutetta.

Entä nykyinen liitto? Onko Antero uskollinen aviomies vai voisiko vielä pettää?

– Voisihan se periaatteessa olla mahdollista, että pettäisin, mutta en usko, että näin kävisi. En enää uskalla, mies nauraa mutta vakavoituu sitten.

– En ymmärrä, miksi pettäisin. Ei ole mitään tarvetta. Jos suhteessa on kaikki kunnossa, ei tilaisuuskaan tee varasta. Siperia on jo myös opettanut. Vaimo tietää elämäni, eikä ole mustasukkainen. Ei vaikka häntä aikoinaan evästettiinkin: varo vaan, tuon suvun miehet panee kaikkea mikä liikkuu…

Anteron nimi on muutettu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmenen vuotta vankeutta Pietarsaaren paloittelusurmasta

2017, Syyskuu 29 - 17:03

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut pedersöreläismiehen kymmenen vuoden vankeuteen Pietarsaaren paloittelusurmasta.

43-vuotias mies sai tuomion taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Tapahtumissa mukana ollut 46-vuotias nainen tuomittiin hautarauhan rikkomisesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Tuomitut joutuvat maksamaan korvauksia uhrin omaisille yhteensä reilut 45 000 euroa.

Pietarsaaren paloittelusurma paljastui helmikuussa, kun Permon kaupunginosassa löytyi jäteastiasta uhrin ruumiinosia. Poliisi joutui järjestämään alueella poikkeuksellisen laajan etsintäoperaation.

Uhri oli vuonna 1965 syntynyt pietarsaarelaismies.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Entinen huumeidenkäyttäjä tukee nykyisiä neulanvaihtopisteessä – "Tiedän, miten pitkä ja kova matka se on"

2017, Syyskuu 28 - 18:45

Huumeidenkäyttäjät voivat vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin noin 40 pisteessä yli 30 paikkakunnalla. Terveysneuvontapisteiden tavoitettavuus vaihtelee kuitenkin kovasti eri puolilla maata.

Espoossa, Helsingissä, Raumalla, Tampereella, Turussa ja Valkeakoskella palvelua saa kaikkina arkipäivinä. Valtaosa pisteistä on auki vain tunnin pari yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, jotkut vielä harvemmin eli joka toinen viikko. Kuusamossa tiedon aukiolosta saa soittamalla, Jyväskylässä taas toimii liikkuva vaihtopiste.

Kokkolassa terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste Vaihtari kärsii asiakaskadosta. Pisteessä on keväästä lähtien käynyt vain kourallinen asiakkaita kuukaudessa. Kun toiminta alkoi pian kaksi vuotta sitten, kävijöitä oli yli tuplaten. Osa kävijöistä asioi myös kaverien puolesta. Likaisia ruiskuja ja neuloja saatiin ensimmäisen puolen vuoden aikana talteen 4500.

Kyse ei ole siitä, etteikö tarvetta olisi. Esimerkiksi poliisin paljastamien huumausainerikosten määrä on viime vuosina tuplaantunut. Vaihtarissa epäillään, että sijainti terveyskeskuksen yhteydessä saattaa karkoittaa asiakkaita. Osa ostaa tuotteet apteekeista.

Vaihtopisteen toivotaan vähentävän veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, kun tarjolla on puhtaita välineitä. Sen lisäksi Vaihtarista saa ehkäisyvälineitä, neuvoja ja apua ja tarvittaessa ohjausta hoitoonkin, jos asiakas sitä haluaa.

– Suoraa hoitoonohjausta meidän kautta ei ole, mutta opastetaan kyllä, miten hoitopolun alkuun pääsee, kertoo lähihoitaja Mika Niemonen.

Vaihtarista saatavan pussin sisältö.Kalle Niskala / Yle

Niemonen uskoo, että kaikki tarvitsevat eivät ole vielä hakeutuneet Vaihtariin. Sen paikka terveyskeskuksessa ei ole palautteen perusteella paras mahdollinen, sillä pienellä paikkakunnalla pelätään leimautumista ja sitä, ettei henkilöllisyys pysy salassa.

Vaihtarille mietitäänkin parempaa paikkaa, ja parannusehdotuksia otetaan vastaan.

Minä en ole mikään erikoismies, luulen että minut on helppo kohdata Kokemusasiantuntija, päihdetyöntekijä Mikko Roiko

Kynnystä on yritetty madaltaa muun muassa palkkaamalla kokemusasiantuntija. Mikko Roiko on nykyään myös päihdetyöntekijä. Vaihtarissa hän ottaa vastaan asiakkaita, antaa ja vaihtaa neuloja ja tarjoutuu keskustelemaan. Hän ei koe olevansa mitenkään käyttäjien yläpuolella eikä myöskään asiantuntija kohdatessaan huumeidenkäyttäjiä.

– Että voisin olla kuitenkin vertaisena, vaikka olen tätä uutta elämää nyt elänyt. Siinä ihminen kohtaa ihmisen.

Roiko toivoo, että paikka saisi sellaiset kasvot, että apua voi hakea ja ruiskut vaihtaa turvallisesti. Hän ymmärtää huumeidenkäyttöaikojensa valossa epäilykset ja sen, että vaatimus luottamuksesta on aivan ehdoton.

– Toivoisin, että ihmiset voisivat tulla. Ei me olla puheita pitämässä, vaan auttamassa.

Kalle Niskala / Yle

Roikon entisestä elämästä on kulunut 13 vuotta, mutta monet käyttäjät tunnistavat hänet yhä.

– Minä en ole mikään erikoismies, luulen että minut on helppo kohdata.

Takana on pitkä hoito. Irti aineista Roiko pääsi kahdella avulla: hän tuli uskoon ja pääsi samaan aikaan hyvään yhteisöhoitoon. Siitä alkoi toipumismatka.

Mikko Roiko näkee oman päihteidenkäyttönsä taustalla tarpeen selviytyä, aina kustakin hetkestä. Toivottomuus oli läsnä, enemmän tai vähemmän. Nyt mies uskaltaa ajatella pidemmälle, ja levollisuutta on tullut lisää.

Ymmärrys ei tule puheiden kautta, vaan siinä hetkessä, kun ollaan vaan Kokemusasiantuntija Mikko Roiko

– Nimenomaan se toivo on ollut kasvavaa laatua. Se on ollut voimavara, tänäkin päivänä. Toivo on ollut itselle todella tärkeä.

Kokemusasiantuntija näkee taakse, mutta katsoo eteenpäin

Roiko on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen, sitten lähihoitajaksi valmentavaa, valmistunut päihdetyön ammattitutkinnosta ja kouluttautuu nyt urheiluhierojaksi. Hän puhuu yhä "meikäläisistä" ja kokee pystyvänsä samastumaan käyttäjiin.

– Koen että ymmärrys ei tule puheiden kautta, vaan siinä hetkessä, kun ollaan vaan.

Hänen mukaansa pelin pitää olla reilu: jos haluaa kohdata jonkun, pitää tulla kohdattavaksi. Roiko laittaa kortit pöytään ja katsoo, kuka lähtee mukaan.

– Tietyllä tavalla arvostan ihmisiä, joilla on vielä tilanne päällä ja oma matka vaiheissa. Tiedän, miten pitkä ja kova matka se on itsellä ollut. Siinä on monta vaihetta, eikä niitä voi jouduttaa.

Roiko voi kertoa entisestä elämästään ja ainakin kurkata taaksepäin, mutta varsinainen suunta on eteenpäin.

– Menneisiin ei pidä jäädä, niin sanon ennen kaikkea itselleni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pitkittyneen ripuliepidemian syytä etsitään Pietarsaaren seudulla haastatteluiden avulla

2017, Syyskuu 28 - 14:03

Poikkeuksellinen ripuliepidemia on kuormittanut terveydenhuoltoa Pietarsaaren seudulla lähes kuukauden. Tapauksia on ilmennyt yli sata. Tautiaalto on jo laantumassa.

Epidemian syy sen sijaan ei ole vieläkään selvinnyt, vaan terveydenhuollon henkilöstö on joutunut haastattelemaan tautiin sairastuneet ja selvittämään, mitä he ovat syöneet ja juoneet.

– Yleensä ripulitautiin sairastuu elo-syyskuussa muutamia ihmisiä, mutta sata ihmistä on jo poikkeuksellisen paljon. Aiheuttaja pitäisi saada selville, ettei tauti uusi jälleen ensi syksynä, sanoo ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand.

Ripulia aiheuttaa Cryptosporidium, joka tarttuu ulosteen välityksellä joko suoraan tai esimerkiksi elintarvikkeiden kautta. Kyseessä on ulosteesta leviävä alkueläin, jonka torjumiseksi tarvitaan hyvä käsihygienia. Kädet pitää pestä ennen ruokailua, ja vihannekset ja marjat huuhtoa kunnolla ennen käyttöä.

Aiheuttaja pitäisi saada selville, ettei tauti uusi jälleen ensi syksynä Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand

Pietarsaaren alueella jylläsi samanlainen epidemia myös viime syksynä. Silloin sairastuneet olivat olleet tekemisissä nautaeläinten kanssa. Loisen aiheuttama ripuli on tuttu vitsaus viikon-kahden ikäisillä vasikoilla. Tuolloin ihmistartuntoja luonnehdittiin hyvin harvinaisiksi ja Pietarsaaren viimesyksyistä epidemiaa koko maan tasolla poikkeukselliseksi.

Tänä vuonna vastaavaa yhteyttä ei ole löytynyt.

Taudin keskimääräinen itämisaika on viikko, mutta se voi itää myös kolmisen viikkoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maatalouslomittajia jää työttömiksi – viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin Alavudella

2017, Syyskuu 28 - 05:38

Maatalouslomittajien määrä vähenee. Esimerkiksi pohjalaiskunnat ovat joutuneet osa-aikaistamaan ja jopa irtisanomaan maatalouslomittajia. Lomittajien edunvalvontajärjestöstä Maatalouslomittajat ry:stä kerrotaan, että viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin Alavudella.

– Osassa paikallisyksiköistä lomittajien työtilanne on aika vakaa, mutta sitten on muutamia paikallisyksikköjä, joissa maatalousyrittäjät ovat lopettaneet karjanpidon ja sitä kautta lomapäivien määrä on kääntynyt laskuun. Sitten on jouduttu joissain tapauksissa irtisanomaan ja osa-aikaistamaan lomittajia, Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva selvittää.

– Viime vuosien heikot sadot ovat osaltaan kiihdyttäneet tilojen lopettamista.

Suomessa työskentelee tällä hetkellä vajaa neljä tuhatta maatalouslomittajaa. Työt hupenevat maatalouslomittajilta eri puolilla Suomea, ei vain pohjalaiskunnissa.

– Jos katsotaan yksittäisiä paikallisyksikköjä, löytyy huomattavia poikkeuksia. Kaiken kaikkiaan tilanne on kuitenkin samanlainen eri puolilla Suomea, Raimo Kivineva arvioi.

Raimo Kivineva muistaa, että maatalouslomittajien määrä oli Suomessa suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella. Silloin Maatalouslomittajat ry:llä oli noin 6 000 jäsentä ja heidän lisäkseen lomitustöissä oli 20 000 – 30 000 pätkätyöläistä. Kaiken kaikkiaan tuolloin puhuttiin noin 10 000 lomittajatyövuodesta.

Kourallinen yksityisiä lomittajia

Suomessa kunnalliset maatalouslomittajat tekevät 94 prosenttia kaikista lomituspäivistä. Jonkin verran on tarjolla myös yksityisiä maatalouslomituspalveluja, mutta Raimo Kivinevan mukaan niiden määrä on koko maassa vähäinen.

– Melan joidenkin tilastojen mukaan lomituksessa on 50–60 ammatinharjoittajaa, joista harva tekee lomitusta päätoimekseen.

Raimo Kivineva ei usko yksityisten lomittajien häiritsevän lomitusmarkkinoita.

– Enemmänkin he täydentävät markkinoita, kun tarvitaan jotain erikoisosaamista tai palvelua yllättäviin sijaisapuihin.

Uusi työ lähihoitajana

Vielä muutama vuosi sitten maatalouslomittajista oli huutava pula. Tilanne on kääntynyt nopeasti toisinpäin.

– Uudelleenkouluttautumista on verrattain paljon tällä hetkellä, jos vertaa esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Tuolloin maatalouslomittajat eivät juurikaan kouluttautuneet uusiin ammatteihin, Raimo Kivineva kertoo.

Maatalouslomittajat ovat osin siirtyneet aivan erilaisiin tehtäviin.

– Maatalouslomittajia jää jonkin verran maatalouden lliitännäiselinkeinoihin kuten metsätalouteen ja kauppaan, mutta suuntaus on ollut myös sosiaalipuolelle. Lomittajia on lähtenyt opiskelemaan lähihoitajiksi, koska siellä on ollut kysyntää, Raimo Kivineva tietää.

Vuodessa 26 lomapäivää

Nykyisen lainsäädännön mukaan maatalousyrittäjällä on oikeus saada vuosilomaa 26 päivää kalenterivuodessa.

– Sijaisapua voi puolestaan saada sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi pitkäänkin, tapauksesta riippuen. Sitten on tarjolla 120 tunnin lisävapaa, joka on maatalousyrittäjälle osittain maksullista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valkosormisuudesta kärsivälle arki on haaste: viileä lusikka tai sähköhammasharjan tärinä voivat tehdä sormista käyttökelvottomat

2017, Syyskuu 26 - 19:05

Se voi iskeä, kun Piritta Pasto ottaa haarukat ja veitset laatikosta. Tai avaa jääkaapin. Sormet menevät valkoisiksi ja kylmiksi, osin käyttökelvottomiksi. Tai oikeastaan kylmemmiksi, sillä vähintään viileät Pirittan sormet ovat aina.

Pahimmillaan valkosormisuus iskee kymmeniä kertoja päivässä. Ruokailun yhteydessä, autoa ajaessa, ihan milloin vain.

– Ei ole väliä, onko sisällä kuinka lämmintä. Kun se tulee, se tulee.

Rankimmillaan "kohtaus", kuten Piritta sanoo, tekee sormista tunnottomat ja kipeät, eikä esimerkiksi maksaminen kauppareissulla tahdo onnistua. On toki parempiakin päiviä, eikä läheskään kaikkien Raynaud'n oireyhtymästä kärsivien tilanne ole yhtä paha.

Viikon etelänlomalla Pirittankin kädet jopa hikosivat. Mutta kotimaassa arki vaatii varautumista. Ja käy kipeää.

Aikuisella taustalla on usein jokin muu sairaus

Valkosormisuus eli Raynaud'n ilmiö johtuu siitä, että verisuonet supistuvat poikkeuksellisen voimakkaasti, ja osa sormista ja varpaista menee vitivalkoiseksi. Kohtaus kestää joitakin minuutteja, joskus pidempäänkin. Terveyskirjaston mukaan valkosormisuus on lapsilla ja nuorilla esiintyessään vaaraton ilmiö, jonka syy on hämärän peitossa. Siitä voi kärsiä jopa joka viides nuori nainen.

Yli kolmikymppisillä sen takaa voi löytyä jokin muu sairaus, kuten systeeminen sidekudossairaus.

Reuma- ja sisätautien erikoislääkärin Timo Malmin mukaan valkosormisuus onkin sidekudostautipotilailla hyvin yleinen vaiva. Sen hoidossa käytetään vanhan ajan verenpainelääkkeitä, esimerkiksi kalkkisalpaajia. Ne aiheuttavat kuitenkin usein sivuvaikutuksia: päänsärkyä, punoitusta ja verenpaineen laskua.

Valkosormisuutta voi aiheuttaa myös työperäinen altistuminen tärinälle. Malmi sanoo, että esimerkiksi aiemmin huonosti iskunvaimennetut moottorisahat aiheuttivat aikanaan "tärinätautia".

Piritta turvautuu lämpimään veteen

Piritta Paston oireet alkoivat parikymppisenä. Ne pahenivat vuosien ajan, ja taustalta löytyi sidekudossairauksia ja muun muassa sklerodermaa. Sitä sairastavalla iho muuttuu kiiltäväksi ja kovettuu. Skleroderma jaetaan kahteen tyyppiin: paikalliseen sklerodermaan ja systeemiseen skleroosiin.

Pitkään papereissa oli merkintä "jonkinlaisesta Raynaud’n oireilusta", sillä kontrollit olivat aina kesällä. Kerran Piritta näytti lääkärille kuvia sormistaan kohtauksen ollessa pahana, ja tapaus muuttui vaikea-asteiseksi valkosormisuudeksi.

Sinänsä diagnoosilla ei ollut merkitystä, sillä lääkityksestä ei ole Pastolle apua. Joitakin auttaa verenkiertoa parantava lääke, mutta koska se samalla laskee verenpainetta, Piritta ei voi sitä käyttää.

Olen aina sanonut, että haikara taisi tiputtaa minut väärään maahan Piritta Pasto

Olennaista on koettaa pitää jalat ja kädet lämpiminä. Kesälläkään ruokakauppaan ei voi mennä lyhythihaisessa. Kun lämpötila laskee alle 10 plusasteen, hanskat tulevat kuvioihin. Alle 5 plusasteessa Piritta siirtyy akkukäyttöisiin lämpöhanskoihin.

Pikkupakkasella hän pukee molemmat, talvella varustukseen lisätään vielä lämpöpussit, jotta ulkona voi olla edes vähän aikaa. Ratsastamaan Pasto pukeutuu "kuin napajäätikölle".

Kun sormet tai varpaat menevät tunnottomiksi, Pastolla auttaa vain lämmin vesi. Hän tietää, ettei lämpöisellä lämmittelyä suositella, mutta muukaan ei auta. Aina ei tahdo auttaa vesikään: viime talvena sormi ei ollut toeta edes varttitunnissa hanan alla.

Piritta Paston sormet, kun valkosormisuus iskee.

Jos sormien poikkeuksellinen kylmeneminen tai vaaleneminen on uusi oire, reuma- ja sisätautien erikoislääkärin Timo Malmi suosittelee tumavasta-aineiden tarkistamista, jotta sekundaarinen sidekudostaudista aiheutuva valkosormisuus voitaisiin poissulkea.

Mikäli vasta-aineet ovat koholla, jatketaan tutkimalla hiussuonet. Videokapillaroskopia on tehokas reumasairauksien tutkimuksessa ja on helpottanut myös Raynaud’n oireyhtymän havaitsemista.

Sinänsä diagnoosista ei välttämättä ole suurta lohtua, sillä hoitoja valkosormisuuteen on niukasti ja niiden tulokset ovat Malmin mukaan vaatimattomia. Tärkeintä on koettaa pitää sormet lämpiminä.

– Tupakointi on tärkein syy nuorten ja vanhojen ihmisten kylmäsormisuudelle, joten sen lopettaminen kannattaa aina, sanoo Malmi.

Annalla sähköhammasharjakin voi laukaista "kohtauksen"

Anna Poropudas sai Raynaud-diagnoosin "30-vuotislahjaksi". Hänellä on MCTD eli sekamuotoinen sidekudostauti, johon liittyy paljon oireita. Valkosormisuus tuntui alkuun esimerkiksi tuntopuutoksina sormissa, jotka palelivat autolla ajaessa. Poropudas pisti ilmiön kevään piikkiin. Kesäkuun alussa hän leikkasi nurmikkoa hanskat kädessä. Syyskuussa hänellä olikin jo diagnoosi.

Valkoisuus iskee niin käsiin kuin jalkapohjiin, nenään ja huuliin.

– Kerrankin sanottiin, että onpa kiva nude huulipuna. Ei minulla mitään huulipunaa ollut, huulet vain olivat niin värittömät.

Jo loppukesän kalseus altistaa: lenkkarit käyvät liian heppoisiksi, ja jalkaan on pakko sujauttaa myös villasukka. Ennakointi on tärkeää: hanskat pitää laittaa käteen jo sisällä. Kovemmassa kuin viiden pakkasessa Poropudas ei ole pystynyt ulkoilemaan, sillä paikat menevät tunnottomiksi. Viime talvena pulkkamäki lapsen kanssa piti jättää jäi kokonaan väliin.

Kerrankin sanottiin, että onpa kiva nude huulipuna. Ei minulla mitään huulipunaa ollut Anna Poropudas

Poropudas on huomannut myös tärinän vaikutuksen: jo sähköhammasharjan käyttö saa sormenpäät valkoisiksi, kun tilanteeseen vielä yhdistyy harjan pitäminen ylhäällä.

Anna Poropudas hakee helpotusta sormien pumppaamisesta, hieromisesta ja lämmittämisestä. Hänellä suonten aukenemiseen liittyy vain epämiellyttävä tunne, mutta monilla myös kovia kipuja. Lääkitystä piti pienentää, sillä verenpaine uhkasi laskea liikaa. Hän ei myöskään koe saavansa lääkkeestä kovin hyvää vastetta. Toimintaterapeutin kanssa Anna on käynyt läpi erilaisia lämmittimiä ja tuotteita, joista voisi olla apua.

Piritta Pasto

Piritta Pasto on juuri käynyt läpi sympatektomian eli lämpöleikkauksen. Siinä pienten valtimoiden ympäriltä kuorittiin pois ainesta, joka aiheuttaa verisuonten äkäisen supistumisen. Toiseen käteen leikkaus on tehty aiemmin, mutta nyt käsi operoitiin paitsi ranteen kautta, myös kämmenestä.

Varjoainekuvaus todisti leikkauksen tarpeellisuudesta: se saatiin hädin tuskin tehtyä, koska kohtaus iski päälle juuri silloin. Silloin siis nähtiin, kuinka suppuun verisuonet voivat vetää.

Pasto odottaa leikkauksen tulosta toiveikkaana. Kesästä ei ollut lohtua, sillä vilpoinen ja kostea kesä on Raynaud’n kannalta huonoin mahdollinen. Pasto vitsailee muutenkin, että syntymämaa ei ole hänen kohdallaan ihan lottovoitto:

– Olen aina sanonut, että haikara taisi tiputtaa minut väärään maahan.

Piritta Pasto on sairaanhoitaja, ja Anna Poropudas valmistumassa samaan ammattiin. Molemmilla on kokemusta siitä, että käsiä pitää lämmitellä töissä, ja silti potilaat saattavat kommentoida kosketuksen viileyttä. Poropudas huomauttaa, että käsidesi viilentää terveitäkin käsiä, joten Raynaud’ista kärsivillä ongelma on moninkertainen. Hän onkin varautunut siihen, ettei ehkä voi tehdä sairaanhoitajan työtä loputtomiin.

Siinä missä Piritta Pasto pohtii, nakkasiko haikara hänet väärään maahan, Anna Poropudas on pohtinut muuttoa. Mutta ei liian lämpimään, sillä se taas ei sovi naisen muihin oireisiin.

– Keski-Euroopassa olisi minulle ihanteellinen ilmasto, sanoo Poropudas.

Juttua korjattu 27.9. kello 12.15: Sekamuotoinen sidekudostauti on MCTD, ei MCDT.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Salaattibaarien hygieniassa on parantamisen varaa Keski-Pohjanmaalla: noottia saavat lihatuotteet

2017, Syyskuu 26 - 17:09

Keski-Pohjanmaan ympäristöhuollon terveystarkastajat tarkastivat toukokuussa 11 keskipohjalaiskaupan salaattibaarit. Näytteitä otettiin 41 kappaletta.

– Niissä oli lihanäytteitä, kala- ja äyriäisnäytteitä, kasvisnäytteitä, pasta-riisi- ja nuudelinäytteitä ja lisäksi vielä yksi tarkastajan itsensä valitsema näyte näistä tai jostain muusta elintarvikkeesta, joka näytti laadultaan epäilyttävältä, terveystarkastaja Teija Pitkäkangas luettelee.

Näytteistä 78 prosenttia oli laadultaan hyviä, 10 prosenttia välttäviä ja 12 prosenttia huonoja. Kasvikset olivat pääasiassa hyvässä kunnossa. Heikkoja arvosanoja saivat kananmunat ja lihatuotteet, kuten kana, kinkku ja broileri.

– Varmasti suurin syy on siinä, että niitä säilytetään liian kauan myynnissä tai niiden lämpötilat olivat liian korkeita. Havaittavissa oli myös ylitäyttöä ja uuden laittamista vanhan päälle. Totta kai asiakkaiden käyttäytyminen voi myös vaikuttaa. On myös mahdollista, että toimitusketjun alkupäässä tai kuljetuksessakin on ollut joitakin epäkohtia, Pitkäkangas miettii.

Uusintanäytteistä neljä oli laadultaan hyviä ja yksi huono - edelleen lihatuotteessa.

Terveystarkastaja Teija Pitkäkangas mittaa salaattibaarin lämpötilaa. Kuvassa olevan kaupan salaattibaari oli tarkastushetkellä kunnossa.Kalle Niskala / Yle Tulos yllätti

Vaikka joka kolmannen keskipohjalaismyymälän salaattibaarissa oli huomautettavaa, terveystarkastajat pitävät kokonaistulosta hyvänä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toteutettiin vastaava salaattibaarikartoitus vuonna 2015. Siinä 67 prosenttia näytteistä oli hyviä, 15 prosenttia välttäviä ja 18 prosenttia huonoja.

– Meidän alueellamme on ihan hyvät tulokset, jos niitä vertaa muualle Suomeen. Yllätyimme positiivisesti, sillä odotimme projektin alussa, että tulokset olisivat huonommat. Varsinkin kasvikset olivat yllättävän hyviä ottaen huomioon, että elettiin toukokuuta, terveystarkastaja Teija Pitkäkangas toteaa.

Tarkastuksen yhteydessä terveystarkastajat ohjeistivat kauppoja elintarvikkeiden myyntiajoissa, salaattibaarien valvonnassa, lämpötilassa ja puhtaudessa. Pyrkimys on myös, että myymälät ottaisivat itsenäisesti näytteitä.

Entä uskaltaako salaattibaarista syödä?

– Kyllä uskaltaa. Kannattaa kuitenkin katsoa, että ottimet eivät ole elintarvikkeen seassa, että astioita ei ole ylitäytetty ja että tuote näyttää aistinvaraisesti hyvältä. Kannattaa myös huomauttaa aina henkilökunnalle, jos tuote näyttää epämääräiseltä. Sitä kautta salaattibaarien laatu saadaan paremmaksi, Pitkäkangas neuvoo.

Kalle Niskala / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Henriksson: Uusi laki estäisi leikkaukset myös yksityissairaaloissa – lakialoite aluesairaaloiden tueksi saa kannatusta myös hallituspuolueista

2017, Syyskuu 26 - 12:46

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kerää parhaillaan nimiä lakialoitteeseen, jolla pyritään turvaamaan päiväkirurgisten leikkausten jatkuminen monissa aluesairaaloissa. Henrikssonin kotikaupungin Pietarsaaren aluesairaalassa ei voida ensi vuoden alusta alkaen tehdä muita kuin paikallispuudutuksessa tehtäviä leikkauksia. Sama on edessä monessa muussakin kaupungissa.

– Tämä on valtakunnallinen ilmiö, siksi olen nostanut asian esille. Tämä koskee Pietarsaaren lisäksi muun muassa Rauman, Forssan, Kouvolan ja Kemin sairaaloita, siis kaikkia pienempiä sairaaloita, jotka eivät ole keskussairaaloita, kertoo Henriksson.

Uusi terveydenhuoltolaki rajaa anestesiaa vaativat leikkaukset käytännössä maakuntien keskussairaaloihin. Poikkeuksena ovat ne sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala. Nämä piirit saavat perustaa enemmän kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yksikön sairaaloidensa yhteyteen.

Mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi Mehiläiselle, Terveystalolle, Pihlajalinnalle tai tälle uudelle Op-sairaalalle, jos hallitus tekee sellaisen lainsäädännön, joka käytännössä kieltää yksityistä puolta tekemästä näitä leikkauksia? Anna-Maja Henriksson

Henrikssonin tulkinnan mukaan vuodenvaihteessa voimaantuleva laki estää myös yksityisten sairaaloiden tekemät leikkaukset.

– Mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi Mehiläiselle, Terveystalolle, Pihlajalinnalle tai tälle uudelle Op-sairaalalle, jos hallitus tekee sellaisen lainsäädännön, joka käytännössä kieltää yksityistä puolta tekemästä näitä leikkauksia? Laissa vaaditaan, että enemmän kuin paikallispuudutusta vaativat leikkaukset täytyy tehdä sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

Jos laki etenee hallituksen kaavailemalla tavalla, Henrikssonin mukaan jatkossa leikkauksia tehdään ainoastaan keskussairaaloissa ja muutamissa yliopistosairaalapiirien aluesairaaloissa.

"Lain voimaantulon siirtäminen olisi helppoa"

Henriksson arvelee, että osalle kansanedustajista uuden terveydenhuoltolain seuraukset ovat tulleet yllätyksenä. Hän on saanutkin lakialoitteensa taakse jo useita hallituspuolueiden edustajia.

– Lakialoite on ottanut hyvin tuulta alleen. Tässä on heti toisena allekirjoittajana keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja myös muita keskustalaisia löytyy allekirjoittaneiden joukosta ja ainakin yksi kokoomuslainen.

Henriksson aikoo jättää lakialoitteensa loppuviikosta.

– Itse olen kyllä hyvin yllättynyt siitä, että esimerkiksi kokoomus ajaa nyt eteenpäin lakia, joka käytännössä vaikuttaa myös valinnanvapauteen ja sulkee myös pois yksityisten sairaaloiden ja toimijoiden mahdollisuuksia olla mukana sellaisissa leikkauksissa, joissa vaaditaan enemmän kuin paikallispuudutusta.

Anna-Maja Henriksson toivoo, että hallitus heräisi itse siihen, että se on tekemässä vakavaa virhearviota. Hänen mielestään hallituksen kannattaisi siirtää lain voimaantuloa.

– Se olisi aika helposti tehtävissä. Alun perin on ollut nurinkurista, että tämä uudistus halutaan voimaan ennen kuin koko sote-uudistus tulee voimaan. Jos tämän lain voimaan astumista lykätään, silloin olisi aikaa pohtia, mitkä osiot tästä menevät kovastikin pieleen. Toinen mahdollisuus on, että muutettaisiin heti lain sisältöä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Influenssavirus tekee tuloaan – kenen kannattaa ottaa rokotus?

2017, Syyskuu 26 - 11:58

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu lähes kolmekymmentä influenssatartuntatapausta viime viikolla. Valtaosa tartunnoista havaittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin alueella.

Kenelle rokotus?

THL suosittelee influenssarokotusta näille ryhmille:

  • Sosiaali-, terveyden- ja lääkehuollon henkilöstö
  • Raskaana olevat naiset
  • 65 vuotta täyttäneet
  • 6-35 kuukauden ikäiset lapset
  • Sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
  • Vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri
  • Varusmiespalvelukseen tai vapaaehtooiseen palvelukseen astuvat

– HUSin alueella oli ryvästymä, jossa oli muutamia influenssatapauksia, mutta juuri nyt virus näyttää laantuvan. Tämmöisiä tartuntaryväksiä esiintyy joka syksy. Se ei ole mikään poikkeus, mutta toki meidän pitää seurata tilannetta, kertoo THL:n mikrobiologian erityisasiantuntija Niina Ikonen.

Suomessa todetut tapaukset ovat influenssa A(H3N2)-viruksen aiheuttamia. Se on sama virus, joka on kiertänyt eteläisellä pallonpuoliskolla kesän ja syksyn aikana. Australiassa virus on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon tartuntoja.

Usein Suomeen rantautuneet kesän ja syksyn yksittäiset influenssatapaukset ovat matkailijoiden mukanaan tuomia.

– Ei ole viitteitä siitä, että viruksessa olisi tapahtunut mitään suuria muutoksia verrattuna rokotevirukseen, vaikka influenssaviruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan pikkuisen, Ikonen sanoo.

Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

Vaikka viime viikolla iskenyt influenssavirus on laantumassa, on selvää, että tapaukset lisääntyvät syksyn myötä. Suomessa influenssavirusten esiintymistä ja muuntumista seurataan erityisen tiiviisti lokakuun alusta aina loppukevääseen asti.

THL suosittelee influenssarokotusta muun muassa 65 vuotta täyttäneille, 6-35 kuukauden ikäisille pikkulapsille ja raskaana oleville naisille.

Läheskään kaikki näihin ryhmiin kuuluvista ei kuitenkaan ota rokotusta.

THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä alle puolet on rokotettu ja raskaana olevista noin viidennes tai kolmannes kunnasta riippuen.

– Tutkimusten mukaan monet ajattelevat, että influenssa ei ole niin vakava tauti, että he tarvitsisivat rokotetta. Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. Pienten lasten kohdalla yksi syy on myös se, että rokotusaikoja ei välttämättä ole ollut niin, että kiireiset perheet olisivat päässeet hakemaan lapsellensa rokotuksen, Nohynek kertoo.

Entä ovatko ihmisten huolet rokotusten haittavaikutuksista aiheellisia?

– Influenssarokotuksia on valmistettu 70-luvulta lähtien. Ne rokotteet, jotka nyt ovat rokoteohjelmassa, ovat turvallisia. Toki kaikkiin rokotteisiin liittyy kuitenkin haittavaikutusten riski, mutta vakava haitta, kuten voimakas allerginen reaktio, on todella harvinainen. Se voi tulla yhdelle miljoonasta, Nohynek sanoo.

Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

THL suosittelee raskaana oleville rokotusta siksi, että naisen immuniteetti heikkenee raskauden edetessä.

– Odottavalle äidille influenssa on vakavampi tauti kuin saman ikäiselle, ei raskaana olevalle naiselle. On näyttöä, että influenssaan sairastuessa raskaana oleva joutuu herkemmin sairaalaan. Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa, Nohynek sanoo.

Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla on alkanut odottaville äideille suunnattu tutkimus, jossa arvioidaan, miten kahden käytössä olevan influenssarokotteen vasta-aineet siirtyvät äidistä lapseen.

– Maailman terveysjärjestön mukaan raskaana olevat naiset ovat influenssarokotusten tärkein kohderyhmä. Syksyn ykkösasiana tulisikin olla odottavien äitien rokottaminen, sanoo professori Timo Vesikari Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta.

Tampereen lisäksi tutkimusta tehdään Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Turussa, Porissa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulussa.

– Sikiö saa äidiltä vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa ensimmäisinä elinkuukausina, Nohynek sanoo.

THL on hankkinut 1,7 miljoonaa annosta influenssarokoteannosta kansallisen rokotusohjelman tarpeisiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin lentojen jatko yhä vaakalaudalla

2017, Syyskuu 26 - 11:31
Mistä on kyse?
  • Nextjet-lentoyhtiön lentolupa on umpeutumassa marraskuun puolivälin jälkeen.
  • Yhtiö ei ole vielä toimittanut hakemusta jatkoluvasta.
  • Luvan jatkosta päättää Ruotsin ilmailuviranomainen.

Suomessakin toimiva ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet ei ole vielä toimittanut Ruotsin ilmailuviranomaiselle hakemusta jatkoluvasta.

Ruotsin ilmailuviranomainen perui Nextjetin lentoluvan talousongelmien takia loppukesällä. Tällä hetkellä yrityksellä on väliaikainen lupa, joka on voimassa vain marraskuun puoliväliin saakka.

Rahaa osakeannilla

Nextjet kertoi toimiluvan perumisen jälkeen vahvistavansa talouttaan nykyisille omistajilleen suunnatulla osakeannilla. Ilmailuviranomainen ei kuitenkaan ole saanut tietoja, miten pääomitus on käytännössä vaikuttanut yhtiön toimintaan.

– Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Kun se tulee, arvioimme, täyttääkö yhtiön taloustilanne toimilupaehtojen vaatimukset, yksikön päällikkö Simon Posluk Ruotsin liikennevirastosta sanoo.

Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Yksikön päällikkö Simon Posluk Isot tappiot

Nextjet teki viime vuonna 18 miljoonan kruunun, eli 1,9 miljoonan euron tappiot. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi elokuun alussa, että Nextjetin tilintarkastaja piti tilannetta niin vakavana, että epäilee yrityksen kykyä jatkaa liiketoimintaansa.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu-Luulaja-Tromssa -yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Porin kaupunki maksaa Nextjetille markkinointitukea sen lentojen ylläpitämiseksi. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoi äskettäin olevansa vakuuttunut, että Nextjetin lennot jatkuvat yhtiön vaikeuksista huolimatta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tanskalainen maajussi kävi Suomessa salaa faneiltaan – Frankin tv-ohjelmassa rakennetaan suomalainen haapavene

2017, Syyskuu 25 - 19:25

Halsualaisen Seppo Kalliokosken pihalta nousee sankka savu. Se on peräisin tervahaudasta, joita enää harvemmin Kalliokosken kylällä palaa. Savun keskeltä ilmestyy hymyilevä ja selvästi innostunut Frank Erichsen, Suomessakin suositun Tanskalainen maajussi -tv-ohjelman isäntä.

Frank ja hänen kuvausryhmänsä ovat Keski-Pohjanmaalla kuvaamassa maajussiohjelmaa. Kuvauksista ei etukäteen paljon hiiskuttu, sillä Frankilla on paljon suomalaisfaneja.

– Olin yllättynyt, kuinka suosituksi tv-sarja Suomessa nousi. Se on itse asiassa myös syy, miksi olemme kuvaamassa juuri Halsualla; jos sarjaa ei olisi näytetty Suomessa, en varmastikaan seisoisi tässä nyt.

Pari vuotta sitten eräs Lauri Kontula saapui Frankin kotitilalle Tanskassa. Lauri kertoi hiukan nolona, että hänen äitinsä oli pyytänyt häntä käymään Frankin luona, koska äiti oli tv-sarjan suuri fani.

– Kun kuulin, että Lauri on Suomesta, kysyin heti: "Tiedätkö jotain haapioista?", Frank kertoo. Frank oli vuosikausia haaveillut, että pääsisi oppimaan entisaikojen haapion eli haavasta koverretun veneen tekoa.

Seppo Kalliokoski.Juha Kemppainen / Yle

Lauri Kontula sanoi, ettei ollut koskaan kuullutkaan haapioista, mutta lupasi ottaa asiasta selvää. Hän löysi Puunkuokkijat-ryhmän, joka on elvyttänyt Suomessa jo kuolleen haapioperinteen. Halsualainen Seppo Kalliokoski on yksi ryhmän jäsenistä. Siitä alkoi iso pyörä pyöriä.

Kun tuhansien vuosien aikana kehittynyt kädentaito katoaa

Tanskalainen maajussi Frank Erichsen elää perheensä kanssa mahdollisimman omavaraisesti: ruoka tulee pitkälti omasta maasta ja kotieläimistä. Frank tekee tilan töitä vanhoilla menetelmillä ja opiskelee ikivanhoja kädentaitoja. Näihin asioihin perustuu myös hänen tv-sarjansa.

– Minua kiehtoo se, kuinka voi oppia mitä tahansa kädentaitoja, tervanpolttoa, talonrakennusta tai ruuan kasvattamista, viettämällä aikaa taitavien ihmisten kanssa ja yhdessä tekemällä.

Telsokirveillä haapa koverretaan sisältä.Juha Kemppainen / Yle

Frank on huolissaan siitä, että tuhansien vuosien aikana kehittyneet kädentaidot ovat häviämässä. Niin kävi myös suomalaiselle haapioperinteelle, kun haapiomestarit kuolivat, eikä oppi enää periytynyt uusille sukupolville.

– Seppo (Kalliokoski) ja hänen kaksi ystäväänsä onnistuivat kuitenkin herättämään taidon eloon. He ovat päässeet aika lähelle alkuperäistä haapioperinnettä. Minusta meidän on pidettävä kiinni taidoista, joita olemme menettämässä. Tarvitsemme niitä. Ei siksi, että selviytyisimme maailmanlopun jälkeisessä maailmassa, vaan pikemminkin, että ymmärtäisimme, mistä olemme tulleet.

Puunkuokkijat-ryhmään kuuluvat Kalliokosken lisäksi Matti Kurkela ja Kari Kärkkäinen. Heillä kaikilla on taustaa kuvanveistäjinä tai puutaiteilijoina. Miehet opettelivat haapion teon Kustaa Vilkunan Isien työ -kirjan (1943) kuvista. Siinä tuore haapa koverretaan sisältä ja täytetään tervalla. Ulkopuolelta veneen laitoja lämmitetään nuotiolla, ja kun terva kiehuu sisällä, puusta tulee muotoiltavaa.

Kuvanveistäjä Kari Kärkkäinen kovertaa haapaa. Ruuhen laidat avataan lämmittämällä tervaa haavan sisällä.Juha Kemppainen / Yle

– Kuvista heräsi kiinnostus, että voiko puu, haapa käyttäytyä todellakin noin, että sen voi aukaista. Mietin, pystyisiköhän tuolla tekniikalla tekemään veistoksia, ja se onnistui. Nyt olen tehnyt näitä veistoksia ja useampia haapioita, Kari Kärkkäinen kertoo innoissaan.

Haapioita on käytetty Suomessa jo esihistoriallisella ajalla. Haapio on ollut erityisesti matalien vesien kulkuväline keveytensä ansiosta. Jos haapiolla haluttiin kulkea vaikeammissa ja runsasvetisissä paikoissa, siihen lisättiin laidat.

Kun haapioon lisätään laidat, voi sillä soutaa vaativimmissakin olosuhteissa.Juha Kemppainen / Yle Halsuan haapio menee Frankin perheelle

Tanskalainen maajussi Frank Erichsen uskoo, että kiinnostus perinnerakentamiseen, käsityötaitoihin ja vaihtoehtoisiin elämäntapoihin on kasvussa. Sen puolesta todistaa myös Frankin tv-sarjan suosio. Mies näkee kuitenkin, että muutos oli käynnissä jo silloin, kun ohjelmaa alettiin tehdä kymmenen vuotta sitten.

– Me emme todellakaan aloittaneet tätä aaltoa, vaan aloimme tehdä tv-ohjelmaamme silloin, kun muutos oli jo käynnissä. Entistä useampi ihminen on nykyään kiinnostunut perinteistä ja toisenlaisesta tavasta elää. Se on tietenkin hieno asia, Frank sanoo.

Halsualla rakennettava haapio saa kodin Frankin perheen luota. He haaveilevat muun muassa käyvänsä sillä ruokaostoksilla kaupassa. Halsualta on tulossa oma maajussijaksonsa, joka näytetään Tanskan televisiossa ensi vuonna ja vajaan vuoden viiveellä Suomessa.

Frank aikoo vierailla perinnevenerakentajien luona myös muissa Pohjoismaissa, mutta kuvausten välissä on löydettävä aikaa myös ihan tavalliseen elämään. Frank oikeasti asuu televisiossa nähtävällä tilalla.

– Tanskassa kulkee tarinoita siitä, että en oikeasti tee tilan töitä. Tarinan mukaan kuvaan siellä vain ohjelmaani ja muun ajan lepään tuolissa, kun muut tekevät oikeat työt puolestani. Oikeastihan me asumme tilalla ja elämme kuten saarnaamme, Frank nauraa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Välillä oikein suututtaa, kun tekisi mieli laittaa uusia kukkia ja pensaita" – ikääntyvä kotipuutarhuri on kipeiden valintojen edessä

2017, Syyskuu 24 - 08:30

Orvokki Iso-Kunkaan pihassa kukkivat daaliat, ruusut ja jaloangervot. Nurmikon reunalla kasvaa omenapuita, tyrniä ja muutama marjapensas. Puiden alla rehevyyttä tuovat saniaiset. Kasvimaasta nainen on joutunut luopumaan, kun ikää on tullut.

– Ei porkkanaa, ei punajuurta. Juurikkaat ovat jääneet pois, kun en halua enää kontata tai kastella. Kyllä ne hakee mielellään kaupasta.

Yhden kukkapenkin nainen on säästänyt. Siinä on vanhoja kasveja kerroksittain.

En kaipaa yhtään pientä piperrystä, vaan selkeitä kokonaisuuksia: näkyvää, isoa ja helposti käsiteltävää. Orvokki Iso-Kungas

– Alkukesällä kukkivat pionit, sitten tulee neilikkaruusu ja asteittain matalammat angervot. Penkissä on myös ruusuja ja kuunliljoja. En kaipaa yhtään pientä piperrystä, vaan selkeitä kokonaisuuksia: näkyvää, isoa ja helposti käsiteltävää.

Uutta pihassa ovat ruukut, joissa kasvaa daalioita ja päivänliljoja.

– Olen kokenut ne tosi mukaviksi vaihtoehdoksi penkeille. Ne ovat kivoja, mutta ne pitää lannoittaa hyvin. Ruukkujen pitää kuitenkin olla tarpeeksi painavia, jotta tuuli ei kaada niitä joka tilanteessa.

Ruukuissa kasvattaminen on helppoa, kunhan huolehtii siitä, että kasvit saavat riittävästi vettä ja lannoitetta, Orvokki Iso-Kungas neuvoo.Petra Haavisto / Yle Akileija villiintyy kauniisti

Puutarha-alan asiantuntija Owe Salmela suosittelee ikääntyvälle kotipuutarhurille istutusten keskittämistä, luonnonmukaisuutta ja priorisointia.

– Voi päättää, että hoitaa vain pienen osan puutarhasta ja antaa lopun mennä hiljalleen luonnontilaan. Jos ennen on ollut ennen monta kukkapenkkiä, nyt tekee vain yhden ison. Kannattaa myös miettiä, mitkä kasvit vaativat vähemmän hoitoa ja säilyttää ne.

Puut ja kukkivat pensaat ovat hyviä kestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Kasveista Salmela valitsisi alkuperäislajikkeita. Mikä villiiintyy puutarhassa kauniisti?

Voi päättää, että hoitaa vain pienen osan puutarhasta ja antaa lopun mennä hiljalleen luonnontilaan Puutarha-alan asiantuntija Owe Salmela

– Mikä tahansa. Kauneus on katsojan silmässä. Meillä on lukuisia vanhoja perennoja, jotka leviävät puutarhassa viehättävästi ja ottavat sen kasvupaikan, mikä niille sopii. Akileijat, päiväliljat, lupiini. Se tosin valtaa koko puutarhan, jos saa tilaisuuden.

Salmela kehottaa ikäihmisiä ennakoimaan ja hankkimaan tarvittaessa apuvoimaa, kuten Postin ruohonleikkuupalvelua tai robotteja helpottamaan nurmikonleikkausta.

– Se on vähän sama kuin asuisit isossa omakotitalossa loppuun asti. Jos on oikein iso puutarha, kannattaa miettiä ajoissa, montako marjapensasta tarvitsee. Pitääkö olla sata punaviinimarjapensasta vai riittäisikö yksi? Jos asioita pohtiii ajoissa ja antaa ajan kypsyä, on helpompaa myöhemmin.

Puutarha-alan asiantuntija suosittelee ikä-ihmiselle esimerkiksi paljon hoitoa vaativien jaloruusujen sijasta keskittämistä ja perinneperennoja. Petra Haavisto / Yle Perunaa hiekkalaatikossa

Puutarhaharrastuksen vähentäminen tekee monelle ikä-ihmiselle kipeää. Orvokki Iso-Kungas tunnistaa tunteen.

– Se on pientä luopumista koko ajan. Välillä on haikeata, kun on aina tykännyt tehdä pihalla ja touhuta, ja nyt tuntuu, että voimat eivät riitä kaikkeen. Sitten ihan suututtaa, kun näkee uusia kukkia ja pensaita ja tekisi mieli laittaa niitä, mutta maapohja on vanhaa merenpohjaa, joka on erittäin kovaa ja tiivistä. Kaikki penkit on laitettava maan päälle, mikä vaatii aika paljon voimaa, joten olen luopunut siitä.

Ihan kaikesta Iso-Kungas ei kuitenkaan ole luopunut. Ruohon leikkaaminen on hyvää liikuntaa, kun on toimiva kone. Menetys on myös tuonut uutta tilalle.

– Pojan tytär sanoi, että mummu me ei tarvita enää hiekkalaatikkoa. Nyt saat istuttaa siihen perunaa. Vuosi sitten innostuin chilistä, kun ostin taimen, joka innostui tekemään chilipalkoja. Yhden sadon olen jo syönyt, nyt kasvi antaa toista satoa. Sormen vahvuisia ja kivan makuisia leivän päälllä. Se on sellainen uusi innostus. Voi ajatella, että sitten kun ei enää halua tai jaksa, niin aina voi laittaa yrttejä ruukkuun.

Petra Haavisto / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aikeet lakkauttaa suositun nuoriso-ohjaajan virka saivat pienen seurakunnan takajaloilleen – nyt uhataan jopa erota kirkosta

2017, Syyskuu 22 - 19:05

Minä ja monet muut tarvitsemme Janin apua ja tukea sekä vinttiä missä saa olla rauhassa sellaisena kuin on. ------ Monelle vintti on myös turvapaikka, jos kotona tai muualla ei koe olevansa turvassa. Vintti, Jani ja nuorisotyö pitää Toholammin nuoret kasassa. Kommentti adressit.com-sivulta

Jo lähemmäs 600 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen Toholammin seurakunnan nuorisotyön jatkumiseksi nykyisellään. Lisäksi sekä kirkkovaltuutetut että kirkkovaltuuston puheenjohtaja ovat saaneet viestejä, joissa uhataan erota kirkosta, jos säästösuunnitelmat toteutetaan. Viestejä on tullut puhelimella, sähköpostilla ja tekstiviesteillä.

Kirkkoneuvosto esittää valtuustolle toisen nuorisotyönohjaajan viran lakkauttamista. Käytännössä uhattuna on Jani Heininevan virka, joka on seurakunnassa tuorein. Heininevan vastuulla ovat nuoret yläkouluiästä ylöspäin sekä koulun jälkeinen nuorisotyö, hänen kollegallaan varhaisnuorisotyö. Nuorisotyö on saatu viime vuosina kovaan kasvuun.

Kirkosta erot vähentäisivät tuloja entisestään

Valtuuston puheenjohtaja Heikki Liinamaa myöntää, että palauteryöppy yllätti, ja valtuutetut ovat nyt tiukan paikan edessä. Toholammin seurakunnan on löydettävä 150 000 euron vuosisäästöt; nuorisotyöntekijän viran lakkauttaminen ja muutama pienempi toimi toisivat siitä noin kolmanneksen.

100 000 euron säästöjä etsii kolme työryhmää. Seurakunnalla on piispantarkastuksen mukaan liikaa henkilökuntaa kokoonsa nähden. Sopiva määrä olisi 10, kun nyt työntekijöitä on 13. Seurakunnalla on myös paljon kiinteistöjä, joista osa voitaisiin myydä, jos ne saataisiin kaupaksi.

Liinamaa myöntää, että tilanne on vaikea. Hänen mukaansa nuorisotyöntekijän virka voidaan pitää, jos säästökohteeksi löydetään jotain muuta. Hän muistuttaa silti, ettei viran lakkauttaminenkaan tarkoittaisi nuorisotyön loppumista. Toisaalta kirkosta eroaminen syventäisi seurakunnan taloudellista ahdinkoa, kun verotulot laskisivat, muistuttaa Liinamaa.

"Hyvät ja lempeät kasvot"

Heininevan työ korostui runsaat kolme vuotta sitten, kun neljän nuoren hengen vaatinut kuolonkolari ravisteli pientä kuntaa. Vasta toista vuotta aiemmin valmistunut ohjaaja oli itsekin kovilla auttaessaan nuoria.

Heinineva ei haluaisi palata tuohon asiaan. Se kesä nosti hänen mukaansa koko kunnan ja nuorison yhteisöllisyyttä: opetti pitämään yhdessä huolta niistä, jotka eivät olleet selvitä tapahtuneesta. Enää asiasta ei puhuta, nyt nuoret haluavat Heininevan mukaan mennä eteenpäin, katsoa tulevaan.

Taannoisen kuolonkolarin uutisointi puhuu puolestaan. Toholammilla ja seurakunnalla oli silloin hyvät ja lempeät kasvot. / Kommentti adressit.com-sivulla.

Koululla Janin kahvilassa vaihdetaan päivän kuulumiset

Kuusiston koululla kokoontuu keskiviikkoisin seurakunnan huoltoasema eli "Janin kahvila". Lukion ykköset Tuukka ja Roope sekä kakkosella olevat Anni ja Enna kertovat, että yleensä paikalla vain chillaillaan, juodaan kahvia ja puhutaan Janin kanssa.

– Ihan kaikesta. Yleensä koulusta, mutta mistä tahansa. Koulusta, mopoista. Riippuu vähän päivästä.

Nuoria seurakunnan kahvilassa Kauniston koulussa Toholammilla.Juha Kemppainen / Yle

Kaikki neljä ovat mukana seurakunnan toiminnassa: vähintään nuorten illoissa, osa myös isosina ja leireillä. He vahvistavat, että väkeä on tullut lisää viime vuosina. Selityskin on nuorten mielestä helppo löytää:

– Jani on hyvä tyyppi ja saa meidät nuoret mukaan tähän hommaan!

– Jani osaa olla tosi mukava kaikille ja ottaa kaikki mukaan.

Mukana olevat tuovat omia kavereitaan, ja niin joukko kasvaa. Tuukka, Roope, Anni ja Enna vastustavatkin suunnitelmia supistaa toimintaa lakkauttamalla toinen nuorisotyön viroista.

– Meiltä nuorilta vietäis paikka kuulua seurakuntaan. Päättäjiltä se viestittää, että me nuoret ei oltais mitenkään tärkeitä.

– Ei nuoria välttämättä kiinnosta toiminta, jos ei ole muuta kuin jumalanpalvelus.

Seurakunnan ja koko valtion tulevaisuus on nuorissa! Jos jätämme nuoret heitteille, ei tulevaisuutta ole. Näinä päivinä kun kristinusko menettää merkitystään, huonon ratkaisu mitä seurakunta voi tehdä on lopettaa nuorisotyö. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset koko yhteiskunnassa. ----- Kun rahat on tiukalla ei kannata viedä niiltä jotka eniten sitä tarvitsee. ---- Jos seurakunta pitää nuoria tärkeinä ja arvokkaina on suunnitelmia muutettava. Muussa tapauksessa seurakunnan viesti on todella tyly ja vakava. / Kommentti adressit.com-sivulla.

Juha Kemppainen / Yle Kävijämäärät pärjäävät vertailussa isompienkin kanssa

Aiemmin koko nuorisotyö on Toholammin seurakunnassa hoidettu yhden ihmisen voimin. Se ei toimi, sanoo Jani Heinineva, joka korostaa arvostavansa kollegan työtä varhaisnuorten parissa:

– Se kalenteri on täynnä, ei sinne mahtuisi kaikki muu. Jos on vain yksi, se yksi uuvuttaa itsensä. Väsy siinä tulee, kun haluaa tehdä kaiken hyvin.

Tilastot kertovat, että satsaus työntekijöihin näkyy: vuonna 2012, ennen toisen viran perustamista nuortenilloissa kävi keskimäärin kuusi nuorta. Nyt keskiarvo on 40. Toholammin asukasluku on runsaat 3200.

Otetaanpa nuoret pois, niin ei ole mummoja kirkossa. Mummot eivät kasva sateessa metsässä, vaan ne kasvavat näistä nuorista! Nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva

Heinineva huomauttaa, että luvut pärjäävät vertailussa suurempien kaupunkien, kuten Kokkolan, kanssa sekä suhteellisesti että joskus absoluuttisestikin verrattaessa.

Toivon, että Jani Heininevan kehuttu työ nuorten parissa jatkuu. Jos kaveri saa kymmenet yläaste-ja lukioikäiset liikkeelle pe-iltaisin ja nuoret viihtyvät siellä, niin kyllä tuollaisesta tyypistä kannattaa pitää kiinni! / Kommentti adressit.com-sivulla.

Nuorten ilta on toiminnan perinteisin muoto. Sen rinnalle on viime vuosina tullut sporttikerhoja, Raamis-piirejä, leirejä, bändikämppä ja yksi Suomessa harvinaisista seurakunnan mopotalleista. Lisäsi nuorisotyöntekijät käyvät säännöllisesti Toholammin ja Lestijärven yläkouluissa.

Jos toinen virka lopetetaan, mitä tuosta työstä loppuu?

– Kaikki paitsi nuorten illat. Ne ovat viimeinen asia, joka pysyy, ennustaa Heinineva.

Päättäjät päättävät ja kantavat vastuun

Allekirjoitan, koska on surullista jos Toholammin seurakunnan nuorisotyö kokee säästötoimia näinkin radikaalisti. Nuorisotyöhön täytyy aina panostaa, oli kunta kuinka pieni tahansa. Jokaisen kunnan nuorilla on oikeus nuorisotyöhön jossa nuoret menevät kaikkien säästötoimien edelle. / Kommentti adressit.com-sivulla.

Heinineva on onnellinen siitä, että nuoret ja heidän vanhempansa ovat pitäneet toiminnasta. Hän sanoo katsovansa tilanteen kehittymistä rauhassa ja tekevänsä työnsä täysillä. Taistelun hän jättää niille, jotka ovat osoittaneet tukensa.

– Hölmöähän tämä on, mutta päätäntävalta on annettu jonnekin, ja he kantavat vastuun. Jos lakkautuspäätös kaikesta huolimatta tulee, kyllä seurakunnan johto saa selittää aika paljon ja vastata heille, jotka pettyvät.

Heinineva muistuttaa, että nuorisotyön hedelmistä nautitaan vuosikymmentenkin päästä.

– Otetaanpa nuoret pois, niin ei ole mummoja kirkossa. Mummot eivät kasva sateessa metsässä, vaan ne kasvavat näistä nuorista!

Kukaan meistä nuorista ei varmaankaan puhu kotona aivan kaikesta. On kiva, että on luotettava ja hauska ihminen kenelle voi puhua eli Jani ./ Kommentti adressit.com-sivulla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia