YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 29 s sitten

Maailmankuulun tonttutaiteilijan kotona on joulu joka päivä

2017, Joulukuu 23 - 11:23

Tyynelän tonttula on yhtä kuin viisitoista 1700-luvulta peräisin olevaa rakennusta. On päärakennusta, leipomoa, kappelia ja aittoja. Rakennukset ovat perinteisiä punaisia pohjalaistaloja valkoisine ikkunanpielineen. Kaikissa niissä vallitsee jouluinen tunnelma kesät talvet. Eija Porkola ja tontutTerhi Varjonen/Yle Itse tonttumuori , entinen antiikkikauppias Eija Porkola häärii joululaulujen soidessa tuvassa, johon on tehty kahvila vieraita varten. Ja niitä vieraita on riittänyt. – Välilä on ollut kolme bussia yhtä aikaa tuossa meidän parkkipaikallla, huikkaa Eija Porkola samalla kun nostaa joulutorttuja uunista. Tyynelässä haluaa moni viettää myös pikkujoulujaan ja muuten vaan tontuista kiinnostuneitakin on riittänyt. Kymmeniä tonttuja Tonttuja on tonttulassa paikalla Eijan laskujen mukaan nyt viitisenkymmentä. Perusväki kuten päätonttu-Topi on tietenkin aina paikalla. Tontut ovat alusta loppuun Eijan tekemiä ja isoimmat ovat kooltaan yli 120-senttisiä. Jokaisella tontulla on oma tarinansa, nimensä ja tietenkin myös ilmeensä. Tonttujen tunnelmaa Tyynelän tonttulassa.Terhi Varjonen/Yle – Oma suosikkini on tuo Topi. Hän pitää komentoa ja pitäähän talossa pomo olla, nauraa Eija. Porkola tekee tilauksesta tonttuja eri puolille maailmaa. Suosiosta kertoo se, että tonttujen vuodesta tehdyn kirjan englanninkielinen painos on loppuunmyyty. Muotitaiteilija Jukka Rintalakin on tunnustautunut Eijan tonttujen ystäväksi. Rintala käytti tonttuja sisustaessaan aikoinaan Kokkolan Asuntomessuilla mukana ollutta asuntoa. Rintalalla on Eijan mukaan parikymmentä Tyynelän tonttua. Rauhallinen joulu tonttulassa Koko Tonttula on tietysti sonnustautunut jouluasuun mutta kiire ja stressi puuttuvat täältä kokonaan. Eijan perheen oma joulu alkaa aatonaatosta. Tyynelän tonttulaTerhi Varjonen/Yle Silloin Tyynelän tonttulan ovet eivät enää ole auki vieraille. Ovet avataan seuraavan kerran heinäkuussa. Tässä välillä Eija työstää tonttutilauksia ja suunnittelee uusia asioita tonttulassa toteutettavaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monen jouluun kuuluu yhä harmaa pukki – odotettu mutta pelottava vieras tulee kutsumatta ja metelin kanssa

2017, Joulukuu 22 - 20:15

Päällä turkinreuhka tai vain rähjäinen takki nurinpäin, kasvoilla ehkä jonkinlainen naamari, kädessä sauva ja mukana muutama kaveri. Lehmänkellon kalkatus kuuluu kauas ja porstuassa sauva paukkuu lattiaan. Tämä porukka tulee kotiin kutsumatta jouluaattona ja tekee monelle yhä joulun. Kaustislainen Vesa Peltoniemi arvelee, että harmaa pukki on hänen kotikylässään Tastulassa vähintään satavuotinen perinne. Kiertäjät ovat yleensä 13–20-vuotiaita kylän nuoria. Peltoniemikin on kiertänyt aikanaan, mutta jättänyt homman nyt nuoremmille. Hänellä on lapsenlapsia, joille perinne on ainoa oikea: – Kyllä he ihmettelisivät, jos ovesta tulisi punainen pukki! Kalle Niskala / Yle Harmaa pukki on Suomessa perinteisempi kuin sittemmin yleisimmäksi käynyt punapukuinen lahjojen tuoja. – Harmaa pukki on eräänlainen alkuperäispukki, olemukseltaan karnevalistinen hahmo, joka liittyy kiertueperinteeseen. Se oli hupia siihen aikaan, jolloin ei ollut telkkaria tai nettiä, vertaa arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. Joulupukki, joulupukki -laulun sanoissa "puuhkalakki, karvanuttu" karvanuttu ei suinkaan ole punainen ja pehmeä asu, vaan juuri harmaan pukin käyttämä turkki, sanoo Nirkko. Pukit pukeutuivat siihen, mitä oli käytettävissä: kasvoille pantiin naamari ja hartioille heitettiin turkki nurinpäin. Eri alueilla asua höystivät erilaiset kapineet: oli sarvia, häntiä, puukkoja ja puntareita. Pukki seurueineen tuli metelöiden: lehmänkelloa soittaen ja sauvoilla lattiaa ryskyttäen. Pelottavuus oli tärkeä osa hupailua. – Tämä oli nuorten aikuisten hupia, ja porukalla uskallettiin paremmin: keskushahmo oli parhaiten stailattu, loput kulkivat enemmän siivellä, luonnehtii Nirkko. Hän muistuttaa, että pukki on aina ollut ja yhä on jossain määrin pelottava vieras, jonka lähtemiseen liittyy aina pieni huojennus. Kyllä he ihmettelisivät, jos ovesta tulisi punainen pukki! Vesa Peltoniemi Harmaa pukki ei alunperin tuonut lahjoja, vaan kulki vaatimassa kestitystä eli käytännössä viinahörppyä. Tästä voi katsoa lähteneen hutikkapukkien perinteen, josta joulupukit viime vuosikymmeninä ovat pinnistelleet eroon mainostamalla raittiita, autoilevia kulkijoita. Vesa Peltoniemi sanoo, että Kaustisen Tastulassa alkoholi ei tähän perinteeseen kuulu. Osa ei pukille maksa mitään, joku sujauttaa kävijöille mandariinin tai piparin, jotkut rahaa. Harmaa pukkikin tuo nykyään lahjoja. Tämä kertoo tutkija Juha Nirkon mukaan siitä, että jotain pitää muuttaakin, jotta perinne voi elää. – Mutta paradoksaalista kyllä: oikea suomalainen joulupukki on epäsiisti ja vähän pelottava! Kalle Niskala / Yle Kaustisella harmaa pukki tulee yhä paikalle kutsumatta. Jos harmaata pukkia ei halua taloon, voi laittaa kiertämään sanan, ettei tänä vuonna tarvitse tulla. Lahjat pukki nykyään jakaa, ne ovat ulko-ovella tai jopa kuusen alla. Pelottavuutta kuitenkin säädellään: vuosia kiertänyt Henri Lerssi kertoo, että osa haluaa enemmän mekastusta, toiset vähemmän melua. Sen tiedon mukaan liikutaan. Ja pelkääminenkin on osa pakettia: – Pelkääminen kuuluu lapsilla asiaan, sanoo Vesa Peltoniemi. – 3–5-vuotiaat itkevät joka tapauksessa, oli pukki punainen tai harmaa, toteaa Henri Lerssi. Ensimmäiset todistusaineistot harmaasta pukista ovat 1800-luvulta, mutta tutkija uskoo perinteen olevan vanhempikin. Harmaa pukki oli aikanaan tuttu kaikkialla Suomessa, ja saman “perheen” liikkujia kulki muulloinkin kuin puhtaasti ydinjoulun aikaan: risutuomaat kulkivat Tuomaanpäivänä (21.12.), tapaninpukit tapaninpäivänä 26.12. Ennen uutta vuotta Karjalassa olivat liikkeellä vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuneet ropakot, ja nuuttipukki huipensi tämän kavalkadin joko loppiaisen jälkeisenä päivänä tai varsinaisena Nuutin-päivänä 13.1. Kekripukki taas on ollut tärkeä erityisesti Pohjois-Savossa. Senkin liikkumiseen kuului pelottelu, joskus jopa siinä määrin, että kekripukki uhkasi kaataa uunin jos ei saa palkkiota. – Kaikki nämä kuuluvat samaan suurperheeseen, sanoo tutkija Juha Nirkko. Yleismaailmallinen lahjantuojapukki kehittyi Suomeenkin Nikolauksesta ja Santa Claus -perinteestä. Todellisen vauhtisysäyksen joulun muotoutuminen nykyisekseen sai kansakoululaitoksen kehittyessä itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä: kuusijuhlan myötä syntyi nykyjoulun konsepti. Kalle Niskala / Yle Perinne elää silti vielä siellä täällä: nuuttipukkeja kulkee Lounais-Hämeessä ja Satakunnassa. Harmaat pukit taas ovat Nirkon mukaan vahvimmin voimissaan Keski-Pohjanmaalla. Hän uskoo, että syynä on halu tehdä asioita kuten isovanhemmatkin ovat tehneet. Kyse voi olla myös paikallisylpeydestä: – Selitykseksi voi ottaa vastakulttuurisenkin asenteen. Mukana on varmaan ripaus sitä, että tämä on meidän juttu! sanoo Nirkko. 22-vuotias Henri Lerssi on aina puhunut mustasta pukista. Hän on jatkanut perinnettä Kaustisella pian 10 vuotta. Lerssi kokee vastuuta perinteen säilyttämisestä, mutta ei eteenpäin viemisestä esimerkiksi opiskelukaupunkiinsa Ouluun. – Tämä kuuluu kotikylälle, siellä sitä on hyvä jatkaa. En näe, että aloittaisin tällaisen perinteen jossain muualla, sanoo Lerssi. Ihan vielä Henri ei voi hellittää, sillä pikkuveli Mitri on vasta 16-vuotias. Tämä on halunnut harmaaksi pukiksi jo useamman vuoden, ja kun ajokortti heltiää, Henri voi siirtää keikkailun veljelleen. Myös Vesa Peltoniemen perheestä on kasvamassa perinteelle jatkajia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ammattikorkeakoulu joutuu maksamaan maakuntaliiton virheestä: "Emme ole tehneet mitään väärin"

2017, Joulukuu 22 - 08:10

Ammattikorkeakoulu Centriaa odottaa todennäköisesti reilun 125 000 euron lasku Keski-Pohjanmaan liiton tekemistä virheistä. Taustalla ovat puutteelliset hankekirjaukset: liitto on neuvonut hankkeita tekemään kirjauksia eri tavalla kuin työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vaatii. TEM havaitsi virheitä jo keväällä ja on puuttunut asiaan vuoden mittaan. Yksi seuraamuksista on se, että liitto joutuu perimään hankkeilta jo maksettuja rahoja takaisin. Tarkkoja päätöksiä rahasummista saadaan alkuvuonna, mutta alustavien tietojen mukaan maksettavaa voi koitua Centrialle yli 125 000 euroa. Centria aikoo valittaa asiasta Keski-Pohjanmaan liittoon ja hakea liitolta korvauksia vääristä hankekirjauksiin liittyvistä ohjeistuksista. – Totta kai valitamme ja haemme korvauksia, koska emme ole tehneet mitään väärin. Valittamalla osoitamme, ettemme ole tähän tyytyväisiä ja voimme todistaa, että meidän toiminnassamme ei ole moittimista, ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki arvioi. Centrian lisäksi maksajaksi on joutumassa Kokkolan yliopistokeskus. Yliopistokeskuksen johtaja Tanja Risikko ei vielä arvioi, miten keskus pystyy maksamaan mahdollisen laskun ja aikooko se valittaa asiasta. Kärsijän rooli harmittaa Centrian onneksi ammattikorkeakoulun talous on tällä hetkellä hyvä. Tänä vuonna on kertynyt ylijäämää, jolla tosin oli tarkoitus kuitata viime vuonna tehtyä tappiota. Liiton virheistä koituvan laskun Centria kirjaa tappioksi tälle vuodelle. Laskusta ei kuitenkaan ole toiminnalle suurta haittaa, esimerkiksi yt-neuvotteluihin koulu ei aio ryhtyä. – Summa ei kaada meitä, mutta onhan se jostakin pois, Centrian toimitusjohtaja Kari Ristimäki toteaa. Hän on tapahtuneesta silti harmissaan. – Hankkeissa olemme tehneet juuri sen, mitä on pitänytkin, ja tulokset ovat olleet erinomaisen hyviä. Nyt joudumme kärsimään siitä, että olemme noudattaneet liiton antamia ohjeita. Onhan se ikävää. Ristimäen mukaan Centria pystyy nyt paljastuneista virheistä huolimatta toimimaan Keski-Pohjanmaan liiton kanssa jatkossakin. – Toivon, että liitossa tarkastellaan tilannetta sisäisesti ja varmistetaan, ettei vastaava toistu. Tärkeintä on, että pystymme jatkossakin toimimaan alueen elinkeinoelämän hyväksi ja saamaan hankkeita alueelle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaksi saajaa ja kaksi antajaa kertoo, miten ventovieraan pieni teko voi olla toisen koko joulu

2017, Joulukuu 21 - 12:22

Emil Klemets uskoo vakaasti, että kaikki hyvät teot parantavat jokaisen päivää. Aina ei tarvita rahaa eikä tavaraa. Jo pari mukavaa sanaa toiselle tai vaikkapa ystävällinen ovenavaus tuovat hyvää mieltä. Emilille auttaminen onkin hyvän mielen tekemistä muille ja itselle. Niin myös jouluna 2017. – Ostin uuden Playstation-pelikonsolin. Mietin, mitä teen ehjän edellisen kanssa. Ajattelin, että jos myyn pois, saan 50–100 euroa, jos taas lahjoitan sen jollekin varattomalle, saan tosi hyvän mielen. Emil valitsi jälkimmäisen ja kirjoitti ajatuksensa Facebookiin. Sosiaalinen media näytti voimansa, mukaan lyöttäytyi samanhenkistä porukkaa, ja yhtäkkiä lahjoitettavana olikin kaksi pelikonsolia ja suuri määrä pelejä. Myös saajat löytyivät sosiaalisen median avulla. Joululahjan voi kääriä vaikka vanhaan tapettirullan jäämistöön.YLE / Tapio Termonen – Kirjoitin, että haluan, että pleikkari menee sellaiselle, joka oikeasti tarvitsee. Että luotan asiassa nyt sinisilmäisesti toisen sanaan. Ainahan on olemassa heitä, jotka yrittävät hyötyä, mutta tässä kyllä lahjoitukset menivät koteihin, joissa ei ole mahdollisuutta hankkia edes käytettyä pelikonetta lapsille. Pelikonsolit on jo viety perheisiin odottamaan aattoa. – Oli niin sydämellinen ja lämmin vastaanotto, että se oli myös meille todella antoisa hetki. Tuli joulu. Kun on tahtoa, on toivoa Kun lainarahalla yksityisrahoitteisessa koulussa opiskelevan kotiäidin ainoa tulo on lapsilisä, on pakko turvautua toisten hyvään tahtoon, että saa ruokaa kaappiin ja vaatteet jokaiselle. – Olemme saaneet esimerkiksi Hope-yhdistyksen kautta vaatteita. Aluksi tuntui jotenkin väärältä saada niin paljon ilmaiseksi. Sitten ajattelin, että häpeänhuppu pois päästä ja ranka suoraksi vaan. Ei itseään täydy kadottaa siksi, että ei ole maallista mammonaa, sanoo kotiäiti, joka haluaa kertoa perheensä tilanteesta nimettömänä. Rahattomassa elämässä ärsyttävintä on jatkuva säännöstely ja stressi, joka näkyy ihmissuhteissa. – Lapsille tulee paineita ympäristöstä. He vertailevat elämäänsä kavereiden elämään tahtomattaankin, koska meidän elämämme on monessa suhteessa erilaista, äiti miettii. Hän kertoo joutuneensa pyytämään apua myös tutuiltaan ja tulleensa myös torjutuksi. – Jos pyytää jotakin, mitä kokee tarvitsevansa, mutta pyyntöön ei vastata, tulee olo, että no emme kai sitten apua ansaitsekaan. Minna Heikura / Yle Viime jouluna perhe sai tuntemattomalta lahjoittajalta lahjakortin uimahalliin. Lasten riemun muistaminen liikuttaa vieläkin. – Lapset nauttivat siitä aivan käsittämättömän paljon. Yksi oppi uimaankin kortin aikana. Se oli aivan ihana juttu! Edelleen haluan toivottaa sille ihmiselle ilonkukkasia ja syvää rauhaa ja onnellisuutta! Kotiäiti kertoo tiukkoina hetkinä oivaltaneensa, että kun on tahtoa, on toivoa. – Haluan nähdä kaiken valoisana ja olla elossa! Uskallan uskoa hyvään Monelle joulu on niukkuuden määräämiä valintoja. Mitä jätetään hankkimatta, että saadaan lapsille lahjat? Tingitäänkö ruuasta, jätetäänkö joulupukki tilaamatta? Tuukkasen Anne on tänä jouluna päättänyt miehensä kanssa ilahduttaa maksuttomalla joulupukin ja tontun vierailulla. – Meillä on pukin ja tontun kamppeet olemassa, koska käymme joka aatto piipahtamassa tuttavaperheen luona. Tänä vuonna mietimme, että mitä jos tienaisimme helpon satasen tekemällä pari pukkikeikkaa. Sitten ajattelimme, että eiköhän meillä ole jo kaikkea riittävästi, emmekä tarvitse sitä satasta, Anne kertoo. Sini Salmirinne / Yle Pariskunta päätti kysyä somessa, löytyykö paria perhettä, jotka taloutensa tai muun hankalan elämäntilanteensa takia toivoisivat joulupukkia ja tonttua ilahduttamaan ilmaiseksi aattona. – Meihin otettiin yhteyttä ja odotamme innolla aaton keikkoja. Uskon, että kohteemme ovat juuri sellaiset kuin toivoimmekin eli he, jotka todella tätä maksuttomuutta tarvitsevat. Uskallan uskoa hyvään, se tekee ihmisen onnelliseksi ja maailmasta vähän paremman, Anne kertoo. Että olisi edes se yksi lahja Työtön äiti, sairauspäivärahalla oleva isä, kotona olevat viisi lasta, pois muuttaneet pari lasta ja lapsenlapsi odottavat joulua 2017 helpottuneella mielellä. Perheen lapset ja nuoret ovat päässeet mukaan Hope-yhdistyksen joululahjakeräykseen. Jokainen saa varmasti lahjan, sillä Hope Kokkolan alueella ihmiset ovat ottaneet asian niin omakseen, että luvassa on joululahja lähes 500 lapselle ja nuorelle. Perhe ei halua nimiä julkisuuteen, mutta äiti haluaa lähettää auttajille terveisensä: – Teillä on suuri sydän, jotka haluatte ilahduttaa tuntematonta lasta kuin hän olisi omanne, nyt tulee joulu! Että on edes se yksi lahja avattavaksi. Ettei jäisi täysin ilman. – Nyt nautitaan jouluruuasta, jokainen paketistaan ja toistemme seurasta, äiti iloitsee. Kädestä suuhun eläminen ei ole helppoa. Budjetti ei kestä yhtään yllättävää menoa. Tiukoilla olemiseen tottuu, ja rahattomuus madaltaa kynnystä avun pyytämiseen. – Ihmiset ymmärtävät, että rahaa on vähän, kun on suuri perhe. Lapset ovat myös oppineet, että on elettävä sen mukaan mitä on. Toivon, että tulevaisuudessa heillä menisi elämä taloudellisesti paremmin kuin mitä meillä on mennyt. Toivon myös, että heille olisi kasvanut auttava sydän ja he osaisivat myös antaa omastaan, perheen äiti miettii.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sipuleissa on taas rutkasti huonoja yksilöitä – älä luota ulkonäköön, vaan tunnustele

2017, Joulukuu 21 - 07:55

Kauppoihin on päätynyt tänä syksynä runsaasti huonoja sipuleita. Syynä ovat kosteat ja viileät kasvuolosuhteet, myöhäinen sadonkorjuu kosteissa oloissa – ja ilmiön toistuminen monena vuonna peräkkäin. Toistuvuus on johtanut siihen, että istukasmateriaalissa alkaa olla syksyjen jäljiltä tautisuutta, erityisesti Fusarium-sienten aiheuttamaa sienimätää. Puutarhatuotannon asiantuntija Kirsti Voho sanoo, että sipuli hyötyy kasvunsa alussa viileydestä, mutta rajansa kaikella: sipuli tarvitsee myös tietyn lämpösumman kehittyäkseen. Kun kesällä oli myös usein kosteaa ja nosto venyi kosteissa olosuhteissa myöhään, lopputulos on, että sipuli ei kestä varastoituna kovinkaan kauan. Samaa ongelmaa on Vohon mukaan joka puolella Suomea, mutta luomusipuli on kärsinyt enemmän, koska sen kasvatuksessa ei voi käyttää torjunta-aineita. Istukkaiden käsittely torjunta-aineilla ennen istutusta voisi auttaa pitämään Fusarium-sienet kurissa. Kuluttajalle tilanne on hankala sikäli, että sipulin huono laatu ei välttämättä näy päälle, vaan paljastuu vasta avattaessa. Voho kehottaa testaamaan sormituntumalla: – Kannattaa kokeilla, että sipuli on kova joka puolelta ja varsinkin kaulaosan kohdalta. Jos se on pehmeämpi, sipuli ei ole priima. Voho toivoo kauppoihin jonkinlaisia huonojen tuotteiden roskiksia. Esimerkiksi tautisesta sipulista itiöt pääsevät isoissa kasoissa leviämään muihin ja hävikki kasvaa entisestään. Kun lämpötila nousee myyntipisteissä lamppujen alla, myös saastuttamisriski kasvaa. Kotimainen sipuli tuskin loppuu kuluttajan saatavilta. Ensimmäiseksi pula uhkaa luomua ja erityisesti luomuvalkosipulia. Tauti voi säilyä talven yli istukkaissa Fusarium-sienet ovat riivanneet sipuliviljelmiä jo useana vuonna. Taudinaiheuttaja voi säilyä yli talven istukasmateriaalissa, ja sille sopivat kasvukauden olosuhteet päästävät vaivan taas ryöpsähtämään valloilleen. Viljelijöiltä Kirsti Voho toivookin satsausta viljelykiertoon, hygieniaan lohkolta toiselle liikuttaessa ja noston jälkeiseen siistimiseen: on tärkeää, ettei maahan jätettäisi mitään kasvijätettä. Taudit kun säilyvät rihmastoina ja pilaavat pahimmillaan hyvänkin istukasaineiston. Taudittomuus vaatii myös viljelykiertoa: esimerkiksi sipulin pahkamädältä suojautumisen nimissä sipulia pitäisi kasvattaa samalla lohkolla vain joka viides vuosi. Kierron toteuttaminen täysin toki vaatii viljelypinta-alaa. Riihikuivattu lohtajalaissipuli on säästynyt ongelmilta Jari Huhtala on kasvanut sipulin tuoksussa, sillä hänen vanhempansa aloittivat sipulin kasvatuksen samana vuonna kuin Jari syntyi. Sipuli ei ole enää Lohtajan Karhissa toimiva Koiviston tilan päätuote: kesällä valtaosa menee nippusipulina, varastokuivauksessa Huhtalalla on 3 000 - 5000 kiloa. Koiviston tila on säästynyt ongelmilta. Siinä ovat auttaneet viljelykierto ja hyvä kuivaus: viime kaudella sipuli sai parhaan maan aikoihin, kuivan hiekkamaan. Kuivaus hoituu Koiviston tilalla vanhaan tyyliin savuriihessä. Sipulit kuivataan 20 kilon vetoisissa puulaatikoissa matalammassa lämpötilassa. – Alkukuivauksen on oltava sellainen, ettei ole liian kuumaa, vaan kosteus vain pääsee haihtumaan. Sitten lisätään lämpöä, kuvailee Huhtala. Liian kuumaksi sipulin olo ei saa käydä, sillä siinä oleva neste voi alkaa kiehua. Kuivaamisessa tarkkuus onkin tärkeää, sanoo Huhtala.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lahjat ilman kääreitä ja kinkkurasvasta dieseliä – Virpi Passojan joulussa on myös ripaus ekoilua

2017, Joulukuu 20 - 19:15

Harmaassa rintamamiestalossa on muhkea tuoksu. Yön leivinuunissa muhinut kinkku on levännyt pöydällä parisen tuntia, ja on aika avata paistopussi. Passojan Virpi on jo pessyt muutaman tyhjän maitopurkin. Niitä tarvitaan kuljettamiseen, koska kinkunrasvasta tulee tänäkin jouluna uusiutuvaa dieseliä. – Olin kinkkutempauksessa mukana jo jouluna 2016. Kuopiossa asuva siskoni vinkkasi asiasta ja vei joulun jälkeen rasvat mukanaan, koska heillä oli tempauksen keräyspiste. Juha Kemppainen / Yle Tänä jouluna rasvoja ei kuskata Kokkolan Kälviältä lähes 400 kilometrin päähän, koska Kinkkutempun keräyspisteitä on lisätty eri puolelle maata. Yhteensä niitä löytyy 150. Kemianteollisuuden ideoima Kinkkutemppu-kampanja on Virpin mielestä fiksu tapa ottaa rasva hyötykäyttöön. – Ei se tosin hukkaan ole mennyt meillä ennenkään. Olen pakastanut sitä lihaliemikuutioiksi keittoihin, Virpi kertoo. Joulupaperit jääkööt kauppaan Kodin jouluvaloissa palavat energiaa säästävät led-lamput. Virpi polttaa paljon myös tuikkukynttilöitä, joiden alumiinit hän vie metallikeräykseen. 10-vuotias joulukuusi on muovia, koska oikea sai allergisen lapsen aikoinaan oireilemaan voimakkaasti. Kuusi odottaa vielä lahjoja juurelleen. Niitä ei Passojan perheessä kääritä joulupaperiin ollenkaan. – Lapset ovat jo niin isoja, ettei enää tarvitse paketoida. Laitamme lahjat sellaisenaan kuusen alle, ja sieltä jokainen saa etsiä sen, mitä on toivonut, Virpi kertoo. Virpi ja Timo Passoja ja kippis joululle!Juha Kemppainen / Yle Jos perhe saa lahjoja joulukasseissa tai -laatikoissa, Virpi kierrättää pakkaukset omiin joulutervehdyksiinsä seuraavana jouluna. Yleensä Virpi pyöräyttää viemisiksi joululimpun. – Tykkään leipomisesta ja tiedän, että saajatkin tykkäävät, että leivon. Mistäpä sitä sitten parempi mieli tulisi, Virpi miettii. Innokas leipuri kertoo nykyään myös ymmärtäneensä, että joulu tulee vähemmälläkin. Ennen valtavia leipomuksia syötiin pakkasesta pitkälle kevääseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nyt koko Suomi laulamaan – kaikista maakuntalauluista julkaistiin vapaat karaokeversiot

2017, Joulukuu 20 - 17:12

Yhteensä 16 maakuntalauluvideoa on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa ja ne löytyvät Suomen Kotiseutuliiton YouTube-kanavalta. Maakuntalaulut ovat tunnetuimpia maakuntien tunnuksia ja niillä pidetään yllä maakuntien perinteitä ja identiteettiä. Monien juhlien kohokohtana on maakuntalaulu yhteislauluna. – Viime vuosina kiinnostus maakuntalauluihin on virinnyt uudella tavalla ja niistä on tehty myös uusia versioita. Niinpä karaoketallenteet on tarkoitettu tukemaan monimuotoista, omaehtoista ja helppoa maakuntalaulujen käyttöä ja vastaamaan kasvavaan kiinnostukseen, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo. Valtaosan videoista toteutti musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistolla opiskeleva Aleksi Bondfolk, jolle maakuntalaulukaraokeprojekti oli hauska kokemus. – Nautin paljon musiikin tekemisestä, ja se olikin hauskin osuus. Videoiden tekemisen opettelin melkein alusta projektin aikana. Aleksi Bondfolk toteutti pääosan maakuntalaulujen karaokeversioista. Videoihin kuvat liitoista Bondfolkin lisäksi muutaman karaokevideon teki Jyväskylän yliopistosta maisteriksi ja musiikin aineenopettajaksi syksyllä valmistunut Artturi Mäkelä. Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen lehtori Erja Kosonen kiittelee opiskelijoidensa aikaansaannosta. – Kotiseutuliitosta ja maakuntien liitoista tulleiden kuvien kanssa lopputulos on kerrassaan upea. Aleksin vankka kuorolaulutausta takaa hengittävyyden ja hyvän laulettavuuden. Aleksi ja Artturi tekivät hienoa työtä, Kosonen hehkuttaa. Maakuntalaulujen karaokeidea syntyi professori Janne Vilkunan ja Erja Kososen keskustelusta ennen viime kesän Kotiseutupäiviä. Keski-Suomen kotiseutulaulusta löytyi yliopiston musiikkitieteen laitoksella monta vuotta sitten tehty huumoriversio. Vilkuna totesi, että olisipa mahtavaa saada Kotiseutupäiville hyvä karaokeversio Keski-Suomen Kotiseutulaulusta. Eipä aikaakaan kun Aleksi Bondfolkin uusi versio kantaesitettiin Kotiseutupäivillä Jyväskylässä elokuussa. Kotiseutupäivien yleisö innostui karaokeversiosta ja niin Aleksi sai tehtäväkseen kaikkien maakuntalaulujen työstämisen karaokelaulukuntoon. Artturi Mäkelä auttoi urakan loppuunsaattamisessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ministeriö otti Keski-Pohjanmaan liiton erityistarkkailuun: syynä epäselvät hankekirjaukset

2017, Joulukuu 20 - 17:06

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ottanut Keski-Pohjanmaan liiton poikkeukselliseen tarkkailuun. Liitto on nyt ainoana maakuntaliittona ministeriön neuvottelumenettelyssä eli erityisseurannassa. Neuvottelumenettelyyn on jouduttu, koska liitto ei ole korjannut puutteita hankekirjauksissa. Hankkeiden tiedot ja mahdolliset muutokset pitäisi kirjata sähköiseen EURA-järjestelmään, mutta kaikissa hankkeissa niin ei ole tehty. Ministeriö havaitsi kirjauksissa puutteita jo keväällä, ja liittoa on huomautettu asiasta useaan otteeseen. Syksyllä TEM teki päätöksen neuvottelumenettelyn aloittamisesta, koska riittäviä parannuksia ei ole tehty. Hankekirjausten puutteiden vuoksi liitto joutuu perimään hankkeilta takaisin noin 200 000 euroa. Tarkat päätökset perimisistä saadaan alkuvuonna, kun hankkeita on kuultu. Suurimmat kärsijät ovat ammattikorkeakoulu Centria ja Kokkolan yliopistokeskus. Useimmiten puutteet johtuvat tietämättömyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö tekee valvontakäyntejä säännöllisesti erilaisiin EU-rahaa välittäviin organisaatioihin, kuten maakuntaliittoihin. Tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin tahot hoitavat tehtäviään. Jos virheitä tai puutteita havaitaan, ministeriö voi kehottaa tarvittaessa useaan kertaan korjaamaan asiat ja asettaa työlle aikarajan. – Jos kehotukset eivät tuota tulosta, tiukan paikan tullen käynnistetään neuvottelumenettely ministeriön ja toimijan kesken. Siinä ohjataan perusteellisesti, mitkä kohdat pitää saada välittömästi kuntoon, jotta toiminta voi jatkua, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman. Pihlmanin mukaan yleensä ministeriö joutuu puuttumaan tapauksiin, joissa hankerahoituksessa on ongelmia tiedonpuutteen takia. – Suurin osa virheistä johtuu tiedon ja osaamisen puutteesta. Sellaisiin tapauksiin on helppo puuttua. Joissakin tapauksissa kyse on myös välinpitämättömästä suhtautumisesta ohjeisiin, joita EU ja TEM on antanut. Sellaiset tapaukset ovat hieman vaikeampia. Huono työilmapiiri Keski-Pohjanmaan liitto on joutunut tekemään sisäisen tarkastuksen rakennerahastohallintoonsa. Tarkastuksen raportti saatiin joulukuussa. Siitä käy ilmi, että liittoa vaivaa huono työilmapiiri, joka voi olla osasyynä ongelmiin. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Antti Mäkelän mukaan työilmapiiriin on jo puututtu. Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran tammikuun alussa. Sitä ennen maakuntajohtajan, kehittämisjohtajan ja hallintopäällikön pitää antaa maakuntahallitukselle vastineensa sisäisen tarkastuksen raportista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaupungin jouluvalot voivat olla käsityötä – Riston lumitähdet ovat loistaneet Kokkolassa pian 40 vuotta

2017, Joulukuu 20 - 08:07

1980-luvun puolivälin hujakoilla valmistuneet tähdet ovat vuonna 2017 täysin salonkikelpoiset: käsin tehdyt ja osin kierrätysmateriaalista kootut. Juppi-Suomessa ei kierrätystä hehkutettu tämän päivän malliin, mutta silti Myllymäen Risto pyöritteli työkavereidensa kanssa muista töistä jääneitä alumiinikiskon pätkiä. Piti keksiä idea, koska sähköliikkeen korjaamolla pomo oli antanut työmääräyksen: Isokadulle halutaan uudet jouluvalot. – Aikaisemmat olivat todella mitättömät, kadun yli vedetyissä vaijereissa roikkui keskellä yksi kuupalamppu, Risto muistelee. Kati Latva-Teikari / Yle – Kun keksittiin idea lumitähdistä, otin rauta-sahan ja porakoneen ja rupesin väsäämään. Sahasin alumiinitangot, laitoin ne ristiin ja napsin pop-niiteillä kiinni, Risto muistelee. Siinä oli tosi iso työ, ei niitä tehty viikossa, eikä kahdessa. Risto Myllymäki Ensimmäinen oli heti riittävän hyvä, joten samalla mallilla tehtiin kaikki muutkin. Tarkka määrä on vuosikymmenten aikana unohtunut, työmäärä ei. – Siinä oli tosi iso työ, ei niitä tehty viikossa eikä kahdessa. Marraskuun alkupuolella aloitettiin työkaverin kanssa, kun kaikki piti olla valmista joulukuun alkuun. Tähtiä ei kuitenkaan ollut niin pitkällä matkalla kuin nykyään eli joku on myöhemmin tehnyt meidän mallillamme lisää. Melkoinen urakka oli myös saada tähdet ripustettua. Risto muistelee, että tähdet ja lamppuketjut kiinnitettiin vaijereihin jo korjaamolla. Ketjujen ja tähtien hehkulamput pystyttiin ruuvaamaan vasta, kun vaijerit oli vedetty nosturin avulla kadun yli seinästä seinään. Harva tietää, että tähdet ovat käsityötä Yhä edelleen lumitähdet otetaan varastoon suojaan ja ripustetaan jouluksi uudestaan. – Ne eivät altistu UV-säteilylle, joten ehkä säilyvät varastoinnin ja hyvän huollon ansiosta hyvinä vielä kymmeniä vuosia, Risto miettii ja katsoo valotähtiä hyvillä mielin. Kättensä jäljistä voi edelleen olla ylpeä, vaikka kukaan ei ole antanut tähdistä palautetta. Toisaalta moni ei edes tiedä, että tähdet ovat itse tehtyjä ja että niissä näkyy Riston kädenjälki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolassa kolaroineen poliisiauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta

2017, Joulukuu 19 - 17:35

Kokkolassa lokakuussa sattuneen poliisiauton ja henkilöauton kolarin tutkinta on valmistunut, ja tapaus on siirtynyt syyttäjälle. Henkilöauton kuljettajaa ei enää epäillä rikoksesta. Sen sijaan poliisiautoa kuljettanutta poliisimiestä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta. Hälytysajossa ollut poliisiauto ja henkilöauto kolaroivat rajusti lokakuun puolivälissä yöaikaan Kokkolassa Jyväskyläntien ja Kaustarintien risteyksessä. Poliisiautossa oli kolme poliisia ja henkilöautossa kaksi henkilöä. Kaikki loukkaantuivat, mutta kolarin rajuudesta huolimatta vammat eivät olleet vakavia. Poliisiauto oli kiireellisessä hälytysajossa ja ajoi päin punaisia, mikä hälytystehtävässä on poliisille sallittua, jos poliisi noudattaa samalla riittävää varovaisuutta. Esitutkinnassa selvisi, että poliisi ei käyttänyt ajossa hälytyssireeniä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perhon kunta perääntyi yrityksen lainvastaisesta tukemisesta: Jet-Puu ei saa takausta

2017, Joulukuu 19 - 12:26

Perhon kunta ei takaa puunjalostuslaitos Jet-Puun hankintoja. Jet-Puu haki kunnalta miljoonan euron takausta sahan raaka-ainehankintojen varmistamiseksi. Kunnanjohtajan alkuperäinen esitys oli, että takaus myönnetään. Kunnanjohtaja Lauri Laajala kuitenkin muutti päätösesitystään kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina ja esitti, ettei takausta myönnetä. Laajalan mukaan kunnanhallitus keskusteli aiheesta perusteellisesti ja päätyi takauksen eväämiseen yksimielisesti. Syynä oli uudistunut kuntalaki, joka ei enää salli tällaista yksityisten yritysten tukemista. Kunnanhallitus piti kuitenkin tärkeänä, että kunnassa toimivat yritykset, mukaanlukien Jet-Puu, menestyisivät. Asiaa käsitellessä itsensä jääväsi kaksi kunnanhallituksen jäsentä. Toinen heistä oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Hietaniemi, joka on myös takausta hakeneen Jet-Puun hallituksen puheenjohtaja. Jet-Puu on osa noin sata henkilöä työllistävää Jetta-konsernia, johon kuuluu myös valmistaloja rakentava Jetta-Talo Oy.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sama mies on hakenut kuusen kirkkoon jo yli 30 jouluna – tänä vuonna hänen toiveensa toteutui, kun suntio unohti mittanauhan

2017, Joulukuu 19 - 11:10

Lohtajan puisella ristikirkolla on ikää lähes 250 vuotta. Koristeellisen kirkon kauneutta korostaa melko karu joulukuusi. Siihenhän sitä on totuttu: kirkon kuusi ei ole täynnä punaisia palloja ja hopeanauhoja. Lohtajalla kuusen ainoat koristeet ovat tähden ja kynttilöiden lisäksi paperiset enkelit. Jotta jokavuotinen joulukuusi saadaan kirkkoon, vaaditaan viitseliäisyyttä. Osassa seurakuntia on jo siirrytty kestokuusiin. Lohtajalla intoa aidon hakuun on vielä riittänyt. Anssi Kinnunen oli nuorena miehenä jonkin aikaa Lohtajalla suntiona, ja sai sitä kautta tuntumaa kirkon kuusenhakuun. Jotenkin hän jäi asiaan koukkuun ja nyt taitaa olla jo 35. vuosi, kun mies on mukana, nykyisin suntion apuna. Kinnunen muistelee, että alkuaikoina kuusi haettiin seurakunnan metsästä, omastakin usein, mutta viime aikoina kuusia on tarjottu seurakunnalle joulupuiksi. Tämän vuoden kuusi haettiin tonttien rajalta läheltä kirkkoa. Vaativaa puuhaa Kirkkokuusen peruskriteerit ovat tutut: tiheä, vihreä ja sopusuhtainen. Lohtajalla yhdellä sivulla on kuusen vierellä pilari, joten jos yhdessä kohdassa olisikin vähän vähemmän oksia, niin sekään ei haittaa. Aiemmin kuusi oli kuorin puolella, mutta nyt muutaman metrin kauempana alttarista näkyvämmällä paikalla. Toisaalta nykyinen paikka on kuusen siirtelyn kannalta ahdas, sillä siihen johtaa noin puolen metrin levyinen aukko käytävältä. Kun lähes yläpuolella roikkuu vielä katosta vanha kirkkolaiva, niin kuusenlaittajat saavat toimia kieli keskellä suuta. Maksimia hipova kuusi Tänä vuonna kuusi on erityisen korkea ja yltää reilusti yli viiden metrin. Oikeastaan latvus yltää aina kirkon sisäkaton vaakapilariin asti. – Kuusen tuonti oli nyt erityisen vaikeaa. Kyllä se oikeastaan ihme olikin, että se tuohon paikalleen saatiin, arvioi Kinnunen. Anssi Kinnunen on ollut hakemassa joulukuusta Lohtajan kirkkoon jo yli 30 vuoden ajan.Raila Paavola / Yle – Kuusi oli raskas ja paksurunkoinen, ja kun siinä on vielä yli 20-kiloinen jalka, niin kaikki omat voimat käytettiin ja vähän muitakin! Anssi Kinnusen mukaan nykyinen mitta on nykyisellä paikalla maksimi. – Suntiolla ei onneksi ollut mittaa tällä kertaa mukana, ja minä sain toteuttaa itseäni. Olen aina haaveillut pitkästä kuusesta. Näyttävyys sopii hyvin Suomi 100-teemaan, vaikka se ei alkuperäisenä ajatuksena kuusta katkoessa ollutkaan. Kuusenjalka on edellisen kanttorin Samuli Erkkilän tekemä. Se on vihreäksi maalattu metallinen tuettu putki, jossa on perinteinen kiristämismahdollisuus. Tasapainoa ja koristeita Koristeiden laittaminen korkeaan kuuseen on oma juttunsa. Tänä vuonna valotähti yritettiin kiinnittää kuuseen jo ulkona, mutta jo muutaman metrin päästä se putosi, joten tikkaille oli mentävä. Ne ylsivät nyt vain vähän kuusen puolivälin yläpuolelle. – Koristeiden laittoon olisi tarpeen kyllä vähän pidempi mies, toteaa Anssi Kinnunen kokemuksen äänellä. – Siinä se sisu tulee tyhmyyden kautta vähän esille, ettei anna muiden mennä tuonne ylös. Seurakunnassamme on nuori suntio, ja olisi parempi, että hän saisi vielä jatkaa, minulla ei ole niin väliä, veistelee Kinnunen. Kuusessa on erityiskoristeena valkoiset hopeakimalteiset paperienkelit, joiden Kinnunen muistelee olevan kymmenisen vuotta vanhoja. Lapset laittavat enkelit aina ensimmäisenä adventtina kuuseen, ja suntio niitä sitten myöhemmin nostelee ylemmille oksille näkyville. – Jokaisella on oma mielipide koristeista. Kotonahan on kuusessa enemmän koristeita ja ne ovat ihan nättejä. Mutta kirkossa minun mielestäni saa olla näin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kehuttu lasten oma päivystys saa jatkua Kokkolassa: "Selkeä, joustava, asiantunteva"

2017, Joulukuu 18 - 15:17

Keski-Pohjanmaan keskussairaala jatkaa lasten omaa ympärivuorokautista päivystystä myös ensi vuonna. Kokkolassa on toiminut lokakuusta asti uudenlainen kokeilu, jossa lapsille on järjestetty kokonaan omat yhteispäivystystilat. Lasten ei tarvitse enää jonottaa muiden päivystyspotilaiden kanssa. Potilaat ottaa aina vastaan lastentauteihin erikoistunut sairaanhoitaja, ja paikalla päivystyksessä on aina myös lastenlääkäri. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kokeilu alkoi valtion rahoituksen turvin. Maanantaina sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hallitus päätti, että kokeilu jatkuu Soiten omana toimintana ainakin kesäkuun alkuun asti. Tärkeimpään tavoitteeseen on päästy: päivystys on nopeuttanut keskipohjalaislasten hoitoon pääsyä. Vastaanotolle on päässyt pääsääntöisesti alle tunnissa, kun aiemmin yhteispäivystyksessä on joutunut odottamaan useampia tunteja. Uusi käytäntö onkin saanut perheiltä paljon myönteistä palautetta. Perheet ovat kehuneet päivystyksen selkeyttä, helppoutta ja joustavuutta sekä lyhyitä odotusaikoja ja asiantuntevuutta puhelinneuvonnassa ja paikan päällä. Lasten omassa päivystyksessä on käynyt kuussa keskimäärin 800 asiakasta ja soittoja on tullut noin tuhat. Soitella on nyt käytössään tiedot lastenpäivystyksen toimivuudesta kahdelta kuukaudelta. Siksi taloudellista kokonaisvaikutusta ei vielä osata arvioida. Tarkoitus on, että asiaa seurataan kesäkuuhun asti. Tavoitteena on, ettei lastenpäivystys toisi alueen kunnille lisäkustannuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lihatalot etsivät uusia askelmerkkejä – toisaalta makkaran uskotaan pysyvän vielä "3000 vuotta"

2017, Joulukuu 18 - 07:45

Tankomakkaroilla ei kassavirtaa tehdä. Viipaloituna menneiden vuosikymmenten suosikki, lauantaimakkara, voi kuitenkin vielä säilyttää asemiaan. Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn uskoo, että vanhat hitit pärjäävät, jos ne päivitetään nykypäivän kuluttajille sopiviksi. Lihatalot eivät pärjää pelkällä perinteellä ja päivityksellä. On haistettava trendit mieluiten etukenossa ja yritettävä pysyä kuluttajien mielenliikkeiden mukana. Vaikka ruokailutottumukset ja -trendit tuntuvat pirstaloituvan entisestään, lihatalojen kivijalat, jauheliha ja makkara, kuitenkin pitävät vielä pintansa. Suurimpien lihatalojen ylläpitämän Lihatiedotuksen mukaan puolet suomalaisten syömästä lihasta on jauhelihaa. Lihavalmisteista puolestaan yli puolet nieltiin 2016 nakkeina, lenkkeinä ja grillimakkaroina. Uunimakkara on pidetyimpien kouluruokien joukossa.Heini Holopainen / Yle Syrjäyttääkö kasvava kasvissyöntitrendi kansan makkarainnostuksen? Milloin Suomessa syödään viimeinen käriste? Atrian toimitusjohtajaa kysymys naurattaa, ja vastaus lähtee lonkalta. – Siihen menee vähintään 3000 vuotta. Silmäilin juuri tutkimusta, jossa kerrotaan, että uunimakkara on oppilaiden mielestä edelleen kouluruokien kärkikaartia. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä, Gröhn toteaa. Lihatalo Poutussa usko makkaran tulevaisuuteen ei ole aivan yhtä vahva. – Nuoret ovat tottuneet kevyisiin tuotteisiin ja ajattelevat terveellisyyttä. Me makkaranpurijat, joihin itsekin lukeudun, olemme vähän kuin katoavaa kansanperinnettä. Tietysti sitäkin kategoriaa pitää uudistaa ja tuoda vaihtoehtoja erilaisille kuluttajille, sanoo Poutulla lokakuussa 2017 aloittanut toimitusjohtaja Mikko Karell. Osalla ratkaisee raha, osalla laatu Elintarvikkeiden kulutus on polarisoitunut. Toisaalla on kuluttaja, joka ostaa halvinta mahdollista, toisaalla kuluttaja, joka suosii korkeatasoisia tuotteita. Se tekee tuotekehittelystä haasteellista. – Osa ihmisistä joutuu tiukan taloutensa takia katsomaan, mihin voi rahansa käyttää. Ruuan hinta kiinnostaa muutenkin, ruokamarkkinat ovat erittäin hintavetoiset, sanoo Juha Gröhn. Välillä on avokadopastaa, nyhtökauraa ja härkäpapuvalmisteita, välillä karpataan. Siinä pitäisi sitten luovia, että mitä kuluttaja seuraavaksi mahtaisi haluta. Toimitusjohtaja Mikko Karell, Pouttu Atrian liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee perinteisistä tuotteista, esimerkiksi käristemakkaroista, jauhelihoista, broilerin fileistä ja -reisikoivista. Gröhnin mukaan herkkyyttä trendituotteisiin on, mutta niiden kanssa on tietoisesti pidetty varovaista linjaa. Syyskuun alussa Atria toi Suomen markkinoille antibioottivapaan kanan lihan. Joulukuussa 2017 lihatalo nappasi pohjoismaisen pakkauspalkinnon litteästä jauhelihalaatastaan, jonka paketoimiseen kuluu vähemmän muovia. Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell haluaa lihatalolle selkeän uuden suunnan.Kalle Niskala / Yle Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell kaipaa uusia tuulia. – Kun seuraa historiaa, Poutun kehitys on ollut aika litteää ja latteaa. Viime aikoina on oltu vähän heitteillä, mutta nyt on tarkoitus etsiä oikea suunta, toimitusjohtaja sanoo. Leikkeleiden kulutus on Suomessa laskenut kymmenessä vuodessa reippaasti. Siipikarjan syönti puolestaan on jatkuvassa nousussa, joten Pouttu satsaa siihen entistä enemmän. Uusi suunta tarkoittaa myös suurempaa panostusta jatkokehittämiseen ja lopputuotteisiin. Esimerkiksi tuoretuotteiden valmistusta on tarkoitus tehostaa. Luisia naudan keittolihoja ei tahdo enää löytää kotikeittiöön, koska kuluttaja haluaa lihan luuttomana. Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Karellin mukaan lihatalo pyrkii uudistumaan niin, että kuluttajien ailahtelevia mielenliikkeitä olisi helpompi seurata. – Kuluttaja on melkoinen hybridi nykyään ja muuttaa tottumuksiaan nopeasti. Välillä on avokadopastaa, nyhtökauraa ja härkäpapuvalmisteita, välillä karpataan. Siinä pitäisi sitten luovia, että mitä kuluttaja seuraavaksi mahtaisi haluta. Itse näen, että me haluamme olla proaktiivisia ja tuoda kuluttajalle uusia tuotteita, mutta myös lopettaa niitä tuotteita, kertoo Karell. Kiinan markkinat ovat suuri mahdollisuus, iloitsee Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn.Atria. Myös Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan joistakin perinteisistä tuotteista on uskallettava luopua. – Luullinen liha alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Luisia naudan keittolihoja ei tahdo enää löytää kotikeittiöön, koska kuluttaja haluaa lihan luuttomana. Suomalainen kuluttaja haluaa kotimaista. Gröhnin mukaan kaikki Atria-brändin alla myytävät tuotteet ovat suomalaista lihaa. Valmisruuassa kotimaisuusaste Suomen markkinoilla on noin 90 prosenttia, sillä riisi ja osa mausteista ovat tuontitavaraa. Poutulla kotimaisuusaste on Mikko Karellin mukaan yli 80 prosenttia. – On vahva trendi, että suomalaiset syövät suomalaista ruokaa. Mekin pyrimme lisäämään kotimaisuutta, siihen on painetta asiakkailta ja kuluttajilta. Varmasti käytämme enemmän kotimaista raaka-ainetta, mutta jossain määrin myös ulkomaista. Kuluttajan käyttäytyminen ohjaa vahvasti, Karell sanoo. Ruoka on myös kannanotto Joka toinen aikuinen suomalainen suosii kasviksia, joka toinen lihaa. Valtaosalla ne eivät sulje pois toisiaan, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden syksyllä 2017 teettämästä tutkimuksesta. Lihan syönti on yleisintä lapsiperheissä ja maaseudulla. Nuoret, opiskelijat, pienituloiset, työttömät ja korkeakoulutetut syövät muita vähemmän lihaa. Ruoka on myös kannanotto. Moni kasvissyöjäksi siirtynyt pitää lihansyöntiä eettisesti ja ekologisesti arveluttavana. Joutuuko Atrian toimitusjohtaja puolustamaan työtään ja työpaikkaansa? – Puolustaminen on väärä sana, mutta joudun ottamaan esimerkiksi ympäristöasiat hyvin vakavasti huomioon työssäni. On hyvä, että ollaan ympäristön asialla, mutta lihan kulutuksen ympäristövaikutuksessa on hiukkasen ylireagointia ja lievää populismiakin. Mottoni on, että aina pitää lähteä siitä, että asiat mitkä tehdään tänään hyvin, tehdään tulevaisuudessa vielä paremmin, Gröhn toteaa. Atrian aurinkosähkökenttä Nurmon tehtaalla täyttää valmistuessaan koko asfalttialueen.Jarkko Heikkinen / Yle Atria rakentaa parhaillaan Nurmon tuotantolaitokselle aurinkosähköpuistoa. Ensimmäinen osa otettiin käyttöön tuottamaan tehtaalle sähköä kesällä 2017. Onko lihatalon tulevaisuus hyönteisissä? Vaihtuvatko siat, naudat ja siipikarja jossakin vaiheessa mato- ja hyönteissopimusfarmeihin? – Ei minun toimitusjohtaja-aikanani. Meillä Pohjois-Euroopassa ei ole kulttuuripohjaa hyönteisten syömiselle, ja sellaisen rakentaminen vie kauan aikaa, vaikka kiinnostusta olisikin, Juha Gröhn miettii. Tavoitteena viennin kasvattaminen Atrian tulos on parantunut vuoden takaisesta notkahduksesta. Liikevaihto on viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan 360,8 miljoonaa euroa. – Tuloskehitys Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa on ollut suotuisa. Osa voitosta tulee viime vuonna tehtyjen yrityskauppojen seurauksena. Osa on klassista orgaanista kasvua. Katsotaan miten vuoden viimeinen neljännes sujuu, mutta olen positiivisella mielellä, Juha Gröhn kertoo. Atrian Skandinavian myynti on raaka-aineiden hintojen nousun takia kangerrellut, mutta kesäkuussa 2017 aloitettu sianlihan vienti Kiinaan on Gröhnin mukaan lihatalolle suuri mahdollisuus. – Meillä on isona otsikkona viennin kasvattaminen. Kiina on väestöpohjaltaan ja ostovolyymiltaan aivan omaa luokkaansa. Kasvua haetaan myös muilta markkinoilta, sillä hallittu kasvu pitää firman terveenä. Raskas vuorotyö ei houkuta nuoria Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa sijaitseva lihatalo Pouttu hakee myös kasvua. Yhtiössä valmistuu nyt 11 miljoonaa kiloa elintarvikkeita vuodessa. Liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Mikko Karellin visiossa on, että tuotantoa kasvatetaan kymmenisen prosenttia. – Nyt on tarkoitus kasvattaa myyntiä ja sitä kautta myös työllistävää vaikutusta alueelle. Täällä on upeat tilat, missä voi valmistaa vaikka mitä. Toisaalta jatkossa voi olla isoja haasteita löytää lähialueelta riittävästi työntekijöitä. Raskas vuorotyö ei välttämättä nykynuoria houkuta, kertoo Karell. Poutun työntekijöitä linjastolla.Kalle Niskala / Yle Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn pohtii työn luonteen muuttumista ja automaation kasvua. Lihatalo on järeä ja raskas tekninen koneisto. – Meillä on tehtaita ympäri Pohjois-Eurooppaa, niistä on pidettävä huolta. Vaikka teknologian kehitys on huimaavaa, en usko, että meillä on koskaan miehittämättömiä, pelkästään roboteilla toimivia tehtaita. Pikemminkin uskon, että kun kannattavuus on kunnossa, voimme ottaa enemmän riskiä tuotekehityksessä ja sitä kautta rekrytoida sen tyyppisiin tehtäviin enemmän työntekijöitä. Lihatalo Pouttu täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Talo on nyt erinäköinen kuin vielä 2000-luvun alussa. Tuolloin yhtiössä oli jopa tuplasti enemmän työntekijöitä kuin nyt. Tällä hetkellä palkkalistoilla on noin 200 ihmistä. Viime vuosina on nähty yt-neuvotteluita ja irtisanomisia. Atrialla tuoreimmat yt-neuvottelut päättyivät lokakuussa 2017. Yhtiö keskittää sianlihan tuotantonsa Jyväskylästä Seinäjoen Nurmoon, mikä johti 17 työntekijän irtisanomiseen. Atria tarjosi kaikille irtisanottaville mahdollisuutta siirtyä muihin yksiköihin. Lihatalo laskee saavuttavansa järjestelyllä noin 1,2 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka toteutuvat vuoden 2018 kesäkuusta alkaen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Legendaarisen tanssilavan purkaminen lykkääntyy – Discolandin nostalgiareissuille ehtiikin vielä ensi kesänä

2017, Joulukuu 16 - 20:15

Maankuulun tanssipaikan purkaminen lykkääntyy Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Aiemmin Lestijärven kunta päätti, että Discoland puretaan vielä tänä vuonna, koska rakennus on päässyt niin huonoon kuntoon, ettei korjaaminen kannata. Tekninen toimi tarvitsi kuitenkin purkamisen järjestämiseen lisäaikaa vielä ensi vuoden loppuun. Rakennuksen sähkökeskuksen ja johtojen purkuun on jo löytynyt tekijä, mutta neuvottelut muiden lavarakennusten purkamisesta ovat kesken. Discolandin seiniin on tehty maalauksia.Antti Kettumäki / Yle Vuonna 1957 rakennettu Discoland toimi yli puoli vuosisataa tanssilavana ja keräsi aikoinaan Lestille tuhansia juhlijoita. Huippuvuodet sijoittuvat 1990-luvulle, silloin kävijöitä saattoi olla yhdessä illassa jopa tuhansia. Discolandia voi ihailla läheltäkin – omalla vastuulla Tanssilavakulttuuri hiipui 2000-luvulla, mutta moni muistelee Discolandia edelleen lämmöllä. Lestijärven rannalla, kunnan keskustassa seisova rakennus onkin ollut monen nostalgikon retkikohde. – Esimerkiksi viime kesänä alue houkutteli runsaasti kävijöitä, kunnanjohtaja Esko Ahonen vahvistaa. Ensi kesänäkin Discolandin aluetta pääsee siis vielä ihastelemaan, mutta omalla vastuulla. Rakennus on ollut jo vuosia pois käytöstä ja niin huonossa kunnossa, että siellä liikkuminen voi olla vaarallista. Discoland on kärsinyt myös ilkivallasta. Esimerkiksi ikkunoita on rikottu. Discoland on nyt ränsistyneessä kunnossa. Antti Kettumäki / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuntapäättäjän yritykselle kaavaillaan lainvastaista tukea Perhossa – "Tyypillinen pienen kunnan ongelma"

2017, Joulukuu 15 - 14:48

Keski-Pohjanmaalla Perhossa kunta harkitsee lainvastaisen yritystuen myöntämistä. Puunjalostuslaitos Jet-Puu Oy hakee kunnalta miljoonan euron tukkitakausta sahan raaka-ainehankintojen varmistamiseksi. Jet-Puu on osa Jetta-konsernia, johon kuuluu myös valmistaloja rakentava Jetta-Talo Oy. Sekä Jetta-talon että Jet-Puun hallitusten puheenjohtaja on Antti Hietaniemi (kesk.), joka on myös Perhon kunnanhallituksen puheenjohtaja. Hän on myös pitkäaikainen vaikuttaja keskustapuolueessa niin maakunnassa kuin valtakunnan tasolla. Kuntaliiton johtavan lakimiehen Pirkka-Petri Lebedeffin mukaan laki ei salli sitä, että kunta lähtisi takaamaan yksityistä, markkinoilla toimivaa yritystä, joka ei kuulu kuntakonserniin. – Uudessa kuntalaissa on tätä koskeva säännös. Siinä todetaan, että kunta voi antaa kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle yritykselle takauksen ainoastaan, jos yritys kuuluu kuntakonserniin tai on kuntien tai kuntien ja valtion määräysvallassa. Lebedeffin mukaan Kuntaliitto saa viikoittain yhteydenottoja, joissa kunnat haluavat selvittää mahdollisuutensa antaa takauksia tai vakuuksia erilaisille toimijoille. Ennen kuntalain uudistumista kunnat ovat voineet antaa takauksia myös yksityisille, kuntakonserniin kuulumattomille yrityksille. – Käsitykseni mukaan kuntatoimijoille on kuitenkin jo hyvin selvää, että nykyisin tällaisia takauksia ei voida antaa, Lebedeff toteaa. Tavoitteena turvata 100 työpaikkaa Perholainen Jet-Puu Oy perustelee takaushakemustaan muun muassa heikolla markkinatilanteella. Se kertoo hakemuksessaan, että Jet-Puun omat mahdollisuudet takauksen järjestämiseen ovat rajalliset ja vaikuttavat sitä kautta muun muassa liikevaihtoon. Perhon kunnanhallitus saa Jet-Puun takaushakemuksen käsiteltäväkseen maanantaina. Asiaa on kuitenkin valmisteltu kunnassa pitempään. Se oli kunnanhallituksen listalla jo marraskuussa. Joukko kunnanhallituksen jäseniä kävi tutustumassa yrityksen toimintaan marraskuun lopulla. Kunnanhallituksen esityslistan mukaan tuolloin "todettiin yhteisesti", että yritys on alueen elinkeinoelämälle erittäin tärkeä. Kunnanjohtaja Lauri Laajala näkee, että kyseessä on elinkeinopoliittinen päätös, jonka perholaiset luottamushenkilöt tekevät. Takausta hakeva Jet-Puu on osa Jetta-konsernia, joka työllistää noin sata henkilöä ja on Perhon kunnan suurin yksityinen työnantaja. Perhon kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Hietaniemi katsoo, että eturistiriitoja ei Jet-Puun takausta käsitellessä synny, koska hän on jäävännyt itsensä, kun aihetta on kunnan elimissä käsitelty tai valmisteltu ja aikoo tehdä niin jatkossakin. – Tämä on minulle itsestäänselvää, että kunnan edustajana tai päätöksentekijänä ei toimita niissä asioissa, joissa olen itse osallinen, Hietaniemi toteaa. Hän kertoo, että Jet-Puu hakee tukkitakausta turvatakseen sata työpaikkaa ja luodakseen mahdollisesti lisää työpaikkoja Perhoon. "Kunnan etu ennen yrityksen etua" Julkishallinnon eettisyyttä tutkinut Vaasan yliopiston emeritusprofessori Ari Salminen pitää tapausta tyypillisenä pienen kunnan ongelmana. – Pienellä paikkakunnalla on muutama isompi työnantaja. On ymmärrettävää, että kunta haluaisi tukea yrityksiä, jos kunta sillä tavalla säilyy elinkelpoisena. Toisaalta lakia pitää kuitenkin lähtökohtaisesti noudattaa. Salmisen mielestä tällaisessa tapauksessa kunnan päättäjien tulisi pohtia ensin kunnan, ei yksityisen yrityksen etua. Ajaako takauksen antaminen kaikkien kuntalaisten etua ja missä määrin? Jos takaus tulee kunnan maksettavaksi, ajautuuko kunta suuriin vaikeuksiin? Myös tasapuolisuusnäkökulma tulee esiin: velvoittaako takaus kuntaa antamaan vastaavaa tukea myös muille yrityksille? "Valtaa pitäisi jakaa enemmän" Professori Ari Salmisen mukaan on ymmärrettävää, että väkimäärältään pienessä kunnassa samat ihmiset toimivat useissa avaintehtävissä. Mutkia päätöksentekoon lisää kuitenkin se, jos kunnanhallitus joutuu päättämään, takaako se yritystä, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja on mukana. Jet-Puun hallituksen puheenjohtaja on myös Perhon kunnanhallituksen puheenjohtaja. – Lain puitteissa voi riittää se, että kunnanhallituksen puheenjohtaja jäävää itsensä päätöksentekovaiheessa. Silti tällaisissa tehtävissä olevat ihmiset ovat joka tapauksessa vaikutusvaltaisessa asemassa. Voi jäädä epäilys siitä, onko asiaa kuitenkin viety jollain tapaa eteenpäin. Salmisen mielestä Suomessa pitäisikin jakaa valtaa nykyistä enemmän ja kiinnittää jo etukäteen enemmän huomiota siihen, ettei "kahdella tuolilla istuvia" olisi niin paljon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ainutlaatuisesta kielikylpykoulusta tuli Pietarsaaren suurin alakoulu – "On tullut sellainen uskallus puhumiseen"

2017, Joulukuu 15 - 11:11

Tungos on melkoinen, kun 420 oppilasta opettajineen ahtautuu Pietarsaaren entisen kauppaoppilaitoksen aulaan viettämään adventtijuhlaa. Lapset istuvat lattialla ja opettajat kuka missäkin. Ruotsin- ja suomenkielinen pulina kuuluu lattiatasosta. Tilanahtaus kertoo siitä, kuinka suosittua kielikylpyopetus Pietarsaaressa on. Vaatimattomasti kahdella ryhmällä alkanut opetus on parissakymmenessä vuodessa paisunut niin suureksi, että kielikylpykoulu on nyt kaupungin suurin alakoulu. Kouluun ei ole pääsykokeita, ja sinne voi hakea mistä päin kaupunkia vain. Melkein jokaisessa ikäryhmässä on kolme rinnakkaisluokkaa: kaksi ruotsinkielisille ja yksi suomenkielisille lapsille. Vararehtori Mira Tallgård ja rehtori Kristiina Hellstrand aulassa, joka toimii myös juhlatilana.Heini Holopainen / Yle Monessa kunnassa annetaan suomenkielisille lapsille kielikylpyopetusta ruotsiksi, niin myös Pietarsaaressa. Kaupungin erikoisuus on suomenkielisen kielikylvyn antaminen ruotsinkielisille lapsille. Vastaavaa opetusta ei ole muualla Suomessa. Todellakin ajatuksena on, että me saisimme riittävät ja terveelliset koulutilat. Kristiina Hellstrand, rehtori Kylpy alkaa jo päiväkodissa ja jatkuu esikoulussa ja koko peruskoulun. Itse kielikylpykoulussa opiskellaan vain kuutosluokkaan asti. Sen jälkeen kylpy jatkuu yläkoulussa. Ensimmäisinä kylpyvuosina opetus annetaan pelkästään kielikylpykielellä. Vähitellen oman äidinkielen osuus kasvaa, jotta esimerkiksi matematiikan termit opitaan myös omalla äidinkielellä. Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand arvioi, että kielikylpykoulun juuret ovat paikkakunnan väestöjakaumassa. Tilastokeskuksen mukaan Pietarsaaressa on ruotsinkielisiä hiukan enemmän kuin suomenkielisiä (runsaat 55 prosenttia), mutta molempia on kuitenkin sen verran, että kummankin kielen osaamisen tarve saattaa tuntua tärkeältä. Kaikki alkoi Kanadasta Ajatus kielikylvystä rantautui Suomeen Kanadasta. Opetus alkoi Vaasassa 1980-luvulla ja Pietarsaaressa 1992. Pietarsaaressa aloite kielikylvystä tuli innostuneilta vanhemmilta. Jo alusta asti kylpyä sai sekä suomeksi että ruotsiksi. Uudenkarhealle opetusmuodolle oli epäilijänsä. Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand toteaa, että tuolloin pelättiin lapsen kielellisen kehityksen kärsivän. Nyt tiedetään toisin, sillä kielikylvyn hyödyistä on tehty useita tutkimuksia. Pietarsaaren ensimmäiset kielikylpyryhmät toimivat eri kouluilla. Vuonna 2003 perustettiin oma kielikylpykoulu, joka sijoittui Ristikarin koulurakennukseen. Kun kielikylvyn oppilaat siirtyivät pois muista kouluista, koulun toiminta alkoi saada kritiikkiä. Rehtorin mukaan pelättiin, että pienet koulut näivettyvät ja lopulta lakkautetaan, kun oppilaat siirtyvätkin keskustassa sijaitsevaan kielikylpykouluun. Koulua on haukuttu jopa eliittikouluksi, mitä rehtori ei ymmärrä. – Kuka tahansa voi hakea tänne, eikä meillä ole pääsykokeita. Vanhemmat ovat osoittaneet, että tällaista opetusta Pietarsaaressa halutaan, koska koulu on kasvanut näin suureksi, perustelee Hellstrand. Aikuisena enemmän vaihtoehtoja Sanna Seppelin-Joensuun viidesluokkalainen Sebastian-poika on opiskellut ruotsia kielikylyvyn metodein esikoulusta saakka. – Me halusimme, että hän oppii ruotsia, koska asumme (Pohjanmaan) rannikolla, jossa kumpaakin kieltä tarvitaan. Aikuisena voi sitten itse päättää, minne haluaa opiskelemaan, mutta varmasti on helpompi löytää se oma juttu joko suomeksi tai ruotsiksi. Täältä koulusta on tullut sellainen uskallus puhumiseen. Sanna Seppelin-Joensuu Äiti on tyytyväinen päätökseen. Sebastian alkoi heti viisivuotiaana löytää ruotsin kielen sanoja. Noel Joensuu ja Sanna Seppelin-Joensuu.Heini Holopainen / Yle – On tosi hienoa harrastuksissa kuulla, kuinka Sebastian juttelee ruotsinkielisten kavereiden kanssa. Täältä koulusta on tullut sellainen uskallus puhumiseen. Koulun kautta pääsee myös tutustumaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin, kun molemmankieliset lapset opiskelevat samassa koulussa. Kieli vaihtuu keskustelukumppanin mukaan Sebastian Joensuu istuu isossa luokkahuoneessa yhdessä suomenkielisten nelos- ja viitosluokkalaisten kanssa. Oppilasryhmä keskustelee ruotsiksi kahden äidinkieleltään ruotsinkielisen opettajan johdolla. Pulpetteja ei näy, vaan oppilaat keikkuvat pehmeillä palleilla. Sebastian ja muut lapset puhuvat opettajalle ruotsia, mutta toisilleen suomea. Kieli vaihtuu aina sen mukaan, kenelle puhutaan. Puhuja ottaa huomioon keskustelukumppaninsa äidinkielen. Paras asia on varmaankin se, että kieltä opitaan luonnollisessa ympäristössä ja kanssakäymisessä. Kristiina Hellstrand, rehtori Kerrosta ylempänä luokallinen ruotsinkielisiä kolmosluokkalaisia piirtää opettaja Maarit Granholmin ohjauksessa Lucia-neitoja. Lapset ovat omaksuneet suomen kieltä nelisen vuotta, ja he osaavat jo kertoa tekemisistään suomeksi. Samoin kolmoset pystyvät hyvin ymmärtämään satua, jota opettaja lukee heille suomeksi. Rehtori Kristiina Hellstrand kiteyttää kielikylvyn parhaat piirteet muutamaan lauseeseen. – Opetus täällä on konkreettista ja oppilaslähtöistä. Lapsille syntyy kielellinen tietoisuus hyvin varhain. Paras asia on varmaankin se, että kieltä opitaan luonnollisessa ympäristössä ja kanssakäymisessä. Kieli opitaan ennen kuin tiedetään, että sen oppiminen voi olla vaikeaa. Kalle Niskala / Yle Väistötiloista toiseen Adventtijuhlassa koettu ahtaus kuvastaa kielikylpykoulun nykytilannetta: elämistä muihin tarkoituksiin tehdyissä evakkotiloissa. Evakkoon piti lähteä vuonna 2014, kun kotikoulussa Ristikarilla, todettiin sisäilmaongelmia. Epäonni vaivasi, sillä myös väistötilat todettiin sisäilmaltaan epäterveellisiksi. Vuoden verran kielikylpyläiset ovat opiskelleet entisen kauppaoppilaitoksen tiloissa. Kaupunki on vuokrannut rakennuksen rakennusliikkeeltä. Kertakäyttöastiat ovat käytössä, kun pienimmät oppilaat ruokailevat.Kalle Niskala / Yle Nyt kielikylpyläisille riittää lääniä, muttei ihan ala-asteen tarpeiden mukaisesti. Adventtijuhlaa vietetään aulassa, koska toisen asteen oppilaitoksen rakennuksessa ei ole juhla- tai liikuntatiloja. Koululla ei ole myöskään turvallista ulkoilupihaa eikä ruokalaa. Pienimmät koululaiset syövät oman koulun tiloissa paperilautasilta. Ruoka tuodaan Länsinummen koululta. Noin 200 isompaa oppilasta käy syömässä läheisessä yläkoulussa. Liikunta hoituu muiden koulujen jumppasaleissa tai kaupungin liikuntatiloissa, kuten uimahallissa. Siirtymiin menee aikaa. Vihdoinkin uusi koulu Tilanahtaudesta ja epäkäytännöllisistä tiloista päästään toivottavasti lähivuosina. Kaupunki on tehnyt päätöksen uuden koulurakennuksen rakentamisesta. Suunnittelu alkaa ensi vuonna ja 11 miljoonan euron koulu on kielikylvyn käytössä vuonna 2020. – Se tuntuu erittäin hyvältä. Todellakin ajatuksena on, että me saisimme riittävät ja terveelliset koulutilat. Kyllä me haluamme uskoa siihen päätökseen, vaikka jännitys varmaan laukeaa vasta, kun avaimet ovat käsissä, kommentoi rehtori Kristiina Hellstrand. Rehtori viittaa siihen, että sijoituspaikkapäätös on tälle vuodelle jo toinen laatuaan ja täysin päinvastainen kuin valtuuston aiempi päätös. Aiempi kanta oli, että vanha Ristikarin koulurakennus peruskorjataan. Nyt päätettiin, että peruskorjaus voisi tulla liian kalliiksi, joten tilalle rakennetaan täysin uusi koulu. Lue myös: Ilkka: Anna-Maja Henriksson: Pietarsaaren kielikylpykoulua on ilo esitellä kansainvälisestikin Pohjalainen: Kielikylvystä tuli Vaasan lahja Suomelle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kannuksen koululaisille pian etäopetusta 500 kilometrin päästä – ainutlaatuinen kokeilu alkaa ensi syksynä

2017, Joulukuu 14 - 17:50

Kannuksen Eskolassa alkaa ensi syksynä ainutlaatuinen etäkouluopetus. Kannuksen sivistyspalveluiden lautakunta hyväksyi keskiviikkona sopimuksen kokeilusta, mikä tarkoittaa, että Eskolan alakoululaisille tarjotaan etäopetusta 500 kilometrin päässä sijaitsevalta Lapinjärven Hilda Käkikosken koululta seuraavat neljä vuotta. Myös Itä-Uudellamaalla sijaitseva Lapinjärvi on hyväksynyt kokeilun. Työmaata on vielä edessä, sillä mallia on rukattu jo pari vuotta ja aloituksen piti tapahtua jo tänä syksynä. – Moni yksityiskohta on vielä sopimatta ja hiomatta, mutta toivottavasti yhteistyö voi alkaa jo ensi syksynä, kertoo Lapinjärven sivistysjohtaja Pia Aaltonen. Tällä hetkellä opettaja vetää kotikoulua kymmenelle lapselle Eskolassa. Vanhempainyhdistys on järjestänyt opetuksen siitä asti, kun Kannus lakkautti Eskolan kyläkoulun neljä vuotta sitten. "Kyläkoulu voi säästyä lakkautukselta" Kokeilua viedään eteenpäin syksyllä niin, että Kannuksen Eskolassa opiskellaan koululuokkaa vetävän opettajan johdolla Lapinjärven opetussuunnitelman mukaan. Koulukuljetusten hoitaminen jää vanhempien vastuulle. Oppilashuolto ja erityisopetus tarjotaan Lapinjärveltä. – Eskolan opettaja saa vertaistukea ja esimerkiksi sähköisiä oppimateriaaleja meiltä Lapinjärveltä. Juuri niiden kehittäminen ja kokeileminen korostuvat tässä mallissa. Koulut ovat yhteydessä myös esimerkiksi skypen avulla, kertoo sivistysjohtaja. Kokeilusta toivotaan pelastusta syrjäkylien kouluille, jotka kärsivät katovasta oppilasmäärästä. – Toimivasta etäopetusyhteistyöstä voisi olla suurta hyötyä esimerkiksi Lapissa. Parhaimmassa tapauksessa kyläkoulu säästyy lakkauttamiselta, pohtii Pia Aaltonen. Lapinjärven kunta saa jokaisesta Eskolan oppilaasta kotikuntakorvauksen. Uudentyyppistä mallia toteutetaan valtakunnallisen Kokeileva Suomi -kärkihankkeen alla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lukiolaisten vetoomus tuotti tulosta: kevytmaito tulee koulupöytään Kannuksessa

2017, Joulukuu 14 - 14:23

Kevytmaito tulee Kannuksen kouluruokailuun vuoden vaihteessa. Kaupungin sivistyslautakunta taipui opiskelijoiden tahtoon saada kevytmaito koululaisten ruokajuomaksi. Lisäksi yksitoista kannuslaista päättäjää teki asiasta valtuustoaloitteen. Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, että lapset ja nuoret siirtyvät juomaan vettä maidon sijaan, jos tarjolla on vain rasvatonta maitoa. Lukion opiskelijakunta kannattaa kevytmaitoa muun muassa siksi, että se tuo koulupäivään lisää energiaa. Aiemmin Kannus siirtyi monen muun kunnan tapaan tarjoamaan kouluissa vain rasvatonta maitoa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Maidonjuonti vähentynyt Ravitsemustyöntekijä Paula Leppälä lukion ruokalasta on laskenut, että rasvattomaan maitoon siirtyminen on vähentänyt koululaisten maidonjuontia. Hänen mukaansa vielä keväällä ruokailussa kului 80–120 litraa maitoa viikossa, kun taas nykyisin sitä menee enää 50-80 litraa viikossa. Mukana laskelmissa ei ole laktoosittoman maidon kulutus, joka on pysynyt suurin piirtein samana. Maidon kulutukseen on voinut vaikuttaa myös se, että oppilasmäärä on viime keväästä hiukan vähentynyt. Kaupunginjohtaja Terttu Kortteen mukaan maitopäätös tulee maksamaan Kannukselle 2500 euroa eli koulumaitotuen verran. Tukea saa vain rasvattomalle maidolle, eikä rinnalla saa tarjota rasvaisempia vaihtoehtoja. Keski-Pohjanmaalla Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat edelleen vaihtoehdoksi rasvatoman sijaan myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Uudenkaarlepyyn kuolonkolarista uutta tietoa: vauvan turvakaukalo oli kiinni

2017, Joulukuu 13 - 18:26

Poliisi on edistynyt Uudessakaarlepyyssä maanantaina tapahtuneen kuolonkolarin tutkinnassa. Kolarissa kuollut 10 kuukauden ikäinen vauva oli turvakaukalossa, joka oli kiinnitetty takapenkille auton turvavöillä. Lapsi matkusti kasvot menosuuntaan. Poliisilla oli aluksi epätietoisuutta siitä, oliko lapsella turvaistuinta ja oliko se kiinnitetty. Todistajana kuultu henkilö oli irrottanut kaukalon turvavöistä ja nostanut sen ulos autosta. Lapsen vanhemmat ovat edelleen hoidettavana Vaasan keskussairaalassa. Poliisin mukaan heidän vammansa eivät ole hengenvaarallisia ja heidän tilansa on vakaa. Poliisi epäilee, että turma-auto lähti ohittamaan edellä ajavaa autoa ja kolaroi siksi vastaan tulleen kanssa. Tapahtumapaikalla on ohituskielto, joka on merkitty keltaisella sulkuviivalla. Tapahtunutta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Vastaantulleessa autossa ollut vuonna 1999 syntynyt mies on kotiutunut sairaalasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia