YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 4 min 20 s sitten

Nextjet talousongelmissa – Suomenkin lennot vaarassa loppua

2017, Elokuu 25 - 08:59

Porin lentokentän matkustuslentoja liikennöivä ruotsalainen lentöyhtiö Nextjet on pahoissa talousongelmissa, kertoo SVT.

Ruotsin viranomaiset ovat peruneet lentoyhtiön lupakirjan talousongelmiin vedoten. Kuljetushallituksen (Transportstyrelse) tarkastuksen mukaan yhtiö ei täytä EU:n asettamia taloudellisia vaatimuksia liikennöimiseen.

Satakunnan Kansa kertoi viime viikolla, että Nextjet teki viime vuonna 18 miljoonan kruunun, eli 1,9 miljoonan euron tappiot.

Nextjet on toistaiseksi lentänyt väliaikaisella luvalla, joka päättyy 17. marraskuuta. Yhtiöllä on siihen asti aikaa kohentaa taloustilannettaan.

Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuun lopussa lentoliikenteen markkinointitukipaketin. Pori maksaa lentoyhteyksien ylläpidosta Nextjetille kolme ja puoli miljoonaa euroa markkinointitukea viiden vuoden ajan.

Yhtiö aloitti huhtikuussa Porista lennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Nextjet lentää Tukholmasta myös Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu-Luulaja-Tromssa yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Artikkeliin lisätty kello 14.41 kaupungit, joihin Nextjet Suomessa lentää. Otsikkoa muutettu kello 15.08.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Sähkön hinnan ei pitäisi nousta" – Korpelan Voima ottaa 20 miljoonan lainan korvauksen maksuun Kokkolalle

2017, Elokuu 24 - 17:45

Kokkolalle maksettava korvaussumma tekee loven energiayhtiön talouteen. Tällä hetkellä yhtiö on täysin velaton.

– Velka pystyttäneen 20 vuodessa hoitamaan ilman että se näkyy merkittävästi asiakkaiden sähkön hinnassa. Ei ainakaan mitään sellaista korotusta ole tulossa, joka poikkeaisi kilpailijoiden toimenpiteistä, arvioi toimitusjohtaja Tuula Loikkainen.

Kokkolan ja energiayhtiö Korpelan Voiman välinen, vuosia kestänyt korvauskiista ratkesi kesäkuussa, kun välimiesoikeus määräsi Korpelan Voiman korvaamaan kaupungille 24 miljoonaa euroa.

Summa on hyvitys siitä, ettei Kokkola päässyt energiayhtymän jäseneksi, vaikka yhtiön jäsenkunnat Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan.

Viisi miljoonaa löytyy energiayhtiön kassavaroista. Ensimmäinen miljoona on Kokkolan kaupungille jo lähtenyt. Loput 20 miljoonaa hoidetaan pankkilainana. Kokkola ei ole vielä päättänyt, mihin rahat käytetään.

Nyt energiayhtiö selvittää myös kolmen vesivoimalaitoksen myyntiä. Ne sijaitsevat Nivalassa, Ylivieskassa ja Kaustisella.

– Jos oikeanlainen ostaja löytyy, niin niistä ollaan valmiita luopumaan. Myynti nopeuttaisi lainan takaisinmaksua, toimitusjohtaja Loikkanen kertoo.

Kokkolan kaupunki olisi ollut valmis sopimaan asian muulla tavalla kuin rahalla. Se oli kiinnostunut esimerkiksi Korpelan Voiman jakeluverkon osasta sekä kuntayhtymän jäsenyydestä.

– Nämä eivät olleet meille sopivia vaihtoehtoja, kommentoi Tuula Loikkanen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pietarsaaren paloittelusurmassa syytteet taposta ja hautarauhan rikkomisesta

2017, Elokuu 24 - 13:20

Syyttäjä on nostanut syytteet Pietarsaaren paloittelusurmajutussa.

Pedersöreläismiestä syytetään taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Pohjanmaan syyttäjänviraston mukaan mies on esitutkinnassa myöntänyt aiheuttaneensa uhrin kuoleman ja paloitelleensa ruumiin.

Lisäksi toinen henkilö on saanut syytteen hautarauhan rikkomisesta. Hän on kiistänyt teon.

Asia käsitellään Pohjanmaan käräjäoikeudessa syyskuussa.

Pietarsaaren paloittelusurma paljastui helmikuussa, kun vuonna 1965 syntynyt pietarsaarelaismies surmattiin paikkakunnalla. Ruumis yritettiin hävittää paloittelemalla, mutta poliisi löysi ruumiin osia roskalaatikosta ja lähimaastosta.

Aiemmin poliisi tutki tapausta murhana, mutta syyteharkinnassa nimike muuttui tapoksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

”Ei tuolla pärjää, pitää olla tulkki!” – asiakasraati kertoo, miltä terveyspalvelut oikeasti tuntuvat 

2017, Elokuu 24 - 08:40
Mistä on kyse?
  • Sote-uudistuksen myötä monella alueella on käynnistelty tai suunniteltu asiakasraatitoimintaa
  • Keskipohjalaisessa Soitessa toimii kolme raatia: lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden
  • Ikääntyneiden raatiin haki yli 50 ihmistä, joista valittiin 16 miestä ja naista eri kunnista
  • He tuovat kuukausittaisiin kokoontumisiin omia kokemuksiaan, mutta toimivat myös sanansaattajina ja tuovat viestiä kotikunnistaan
  • Keskustelusta kerätään konkretiaa vietäväksi eteenpäin; paikalla on myös asiantuntijoita
  • Kritiikin lisäksi esiin tuodaan sitä, mikä sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii hyvin

– Viimeksi jouduin jopa kysymään, mitä yksi sairaalan kyltti tarkoittaa. Infossa sanottiin, että enpä ole ensimmäinen, joka kysyy. Selvyyttä ei silti oikein löytynyt.

– Ennen oli sisätautipoliklinikka, nyt on medisiininen. Ei se kerro tavalliselle ihmisille mitään. Lääkäri ei kerro, epikriisiä ei ymmärrä. Ei tuolla pärjää, pitää olla tulkki, pudistelee päätään kokkolalainen Maire Hassel, sairaalan entinen sihteeri.

Hassel on yksi ikääntyneiden asiakasraadin 16 jäsenestä. Soitessa eli Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä toimii kolme asiakasraatia: lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden raadit.

Soiten ikääntyneiden asiakasraadin Väinö Syrjälä Perhosta, Mauri Luoma Kannuksesta ja Raija Määttälä Toholammilta.Sari Vähäsarja / Yle

Suurinta osallistumisinto oli ikääntyneiden joukossa: 53 hakijasta piti karsia valtaosa. Raatiin haluttiin sekä miehiä että naisia, ja tavoitteena oli mahdollisimman laaja kirjo sekä kokemuksia että kotikuntia. Nyt vain Lestijärvi ja Halsua jäivät vaille edustajaa.

Raadin kokoontumiseen Hasselilla on tuotavanaan monta kokemusta: sekä omia että toisten terveisiä välitettäviksi. Kun kaikkien raatilaisten puheenvuorot on kuultu, on käyty läpi monta konkreettista asiaa: mitä tehdä, kun palvelutalon lääkäri on yksityinen, ja asiakas tarvitsee välillä julkisen puolen hoitoa eikä saanut sitä? Eikö keskussairaalassa enää olekaan kappelia? Miten voi olla, että omaiset joutuivat etsimällä etsimään lääkäriä kirjoittamaan kuolintodistuksen vainajalle?

– Kyllä se niin on, ettei vainajan tarvitse liikkua, vaan lääkärin, sivaltaa Hassel.

Kokemukset vaihtelevat ihmisen ja kotikunnan mukana

Kiitostakin raatilaisilta tulee, ja sekin on tarkoitus viedä eteenpäin.

– Liekö hyvää tuuria vai mitä, mutta minulla on sairaalan toiminnasta vain hyviä kokemuksia. Ja nykyäänkin saan avun kysymyksiini tekstiviestillä. Ehkä minulla on ollut onnea, pohtii kannuslainen Mauri Luoma.

Palveluohjauskeskusta kehutaan todella hyväksi. Kokkolassa terveyskeskuksen takaisinsoittopalvelu toimii loistavasti - entisellä Jyta-alueella eli jokilaaksoissa sitä taas ei ole. Myös kotisairaalatoiminta saa kiitosta: se on laajentunut elokuussa Kokkolasta Lestijokilaaksoon ja auttaa jopa kotisaattohoidossa. Muualla vielä odotellaan.

Hienoa, kun voi olla omalta pikkuosaltaan mukana! Ville Ojanperä, asiakasraadin jäsen Kokkolasta

Vilkkaassa keskustelussa käykin havainnollisesti esiin se, että pienissäkään sote-alueen kunnissa ei olla palvelujen suhteen samalla viivalla. Siinäkin asiakasraati toivottavasti auttaa, sanoo Väinö Syrjälä Perhosta.

– Tämä on lievä vastapaino sille, että kunta- ja lähidemokratia on mennyt niin paljon alaspäin. Toivottavasti tässä saa esiin kuntalaisten näkökulman – ei mielipiteenä, vaan asiana, sanoo entinen kunnallispolitiikan konkari Syrjälä.

– Kyllä tässä huomaa, että olemme periferiassa suhteessa Kokkolaan, sanoo puolestaan toholampilainen Raija Määttälä.

Toisaalta asiakassuhteessa on aina kyse yksilöistä ja yksittäisten ihmisten kokemuksista. Jo alkumetreillä on huomattu, että lähtökohtaisesti sama kokemus voi olla toiselle todella hyvä ja toiselle huono.

Hyvän kohtaamisen tarve nousi vahvasti esille

Ensimmäisessä tapaamisessa listattiin parannuskohteita ja kiitoksen aiheita. Silloin kirjavan listan kärkisijoille nousi tarve parantaa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista.

Maire Hassel muistelee aikaa, jolloin käytännöt olivat hänen mukaansa toisenlaiset:

– Lääkäri saattoi istua potilaan sängyllä ja jopa koskettaa tätä! Vaikka tekniikkaa oli silloin vähemmän ja kiire oli silloinkin.

– Miten toimivat lääkärien ja hoitajien kehityskeskustelut? Väinö Syrjälä haluaa tietää.

Liisa Ahonen johtaa puhetta asiakasraadin kokoontumisessa.Sari Vähäsarja / Yle

Siitä ollaan yhtä mieltä, että läsnäolo on tärkeää kaikissa kohtaamisissa. Lääkäreille kaivataan asennekoulutusta, mutta moni komppaa Syrjälää, joka sanoo, että valtaosa lääkäreistä on kuitenkin hyviä.

– Palautteen antaminen on meille kaikille parasta oppia. Potilaan on kasvatettava myös itseään: asiakaspalvelu on lääkärin työtä, muistuttaa Maire Hassel.

– Monesti potilaalle sanotaan, että teidän pitää vaatia. Eivät tavalliset ihmiset, vanhemmat varsinkaan, rupea noin vain lääkärin kanssa väittelemään. Suomalainen pelkää poliisia, pappia ja rakennusmestariakin, sanoo Hassel.

– Mutta annetaan hyvääkin palautetta! jatkaa Annikki Korpijärvi.

Viestit menevät eteenpäin joskus jopa alle vuorokaudessa

Raadin keskustelun kirjaa aina joku, ja paikalle on tarkoitus tuoda jatkossa teemojen mukaisia asiantuntijoita. Terveiset menevät eteenpäin, vakuuttaa ennakoivien avopalvelujen palvelualuejohtaja Hanna Saarinen. Hän lupaa, että asioista puhutaan jo seuraavana aamuna hoivan ja huolenpidon johtoryhmässä.

Se on sama kuin ettei sanoisi, jos toisella on jotain hampaissa tai vessapaperia housunpuntissa. Se ei ole fiksua – asioista pitää sanoa! Se on huolenpitoa Palvelualuejohtaja Hanna Saarinen Soitesta

Saarinen sanoo, että raadin rooli palautteen antajana on valtavan suuri. Ongelmiin ei osata tarttua, jos ei niistä tiedetä.

– Se on sama kuin ettei sanoisi, jos toisella on jotain hampaissa tai vessapaperia housunpuntissa. Se ei ole fiksua – asioista pitää sanoa! Se on huolenpitoa.

Samalla hän muistuttaa, että Soite on vasta seitsemän kuukauden ikäinen ja hyviä käytäntöjä etsitään joka paikasta. Kehittämistyötä tehdään kunta kerrallaan.

Raadissa istuva Ville Ojanperä on uudesta toiminnasta innostunut. Samalla hän ihmettelee, miten suuremmat sote-alueet selviävät käytännössä - ja miten Keski-Pohjanmaan Soitea voidaan pitää liian pienenä.

– Tämä on juuri passelin kokoinen. Homma on osaavissa käsissä ja innostusta on valtavasti. Hienoa, kun voi olla omalta pikkuosaltaan mukana kehittämisessä! sanoo Ojanperä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Radio Suomessa oli teknisiä ongelmia, rannikkokaupunkien lähetyksissä poikkeuskonstit

2017, Elokuu 24 - 06:58

Yle Radio Suomen lähetyksissä oli tänään torstaiaamuna teknisiä ongelmia. Ne johtuivat tietoliikenneyhteyksien viimeöisistä päivityksistä, joiden jälkeen kaikki ei palautunut suunnitellusti tavanomaiseksi.

Kanavat eivät kuitenkaan olleet missään mykkänä. Poikkeukset näkyivät siten, että Kokkolassa lähetettiin Pohjanmaan lähetystä, Kemissä Rovaniemen lähetystä ja Oulussa Kajaanin lähetystä. Lisäksi Turussa ja Porissa lähetysten musiikki tuli poikkeuksellisesti cd-levyiltä eikä tietokannasta kuten yleensä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Unohda mutkikkaat keinot, banaanikärpästen selättämiseen riittää mehu – "Ne ovat niin pöljiä, että menevät siihen itsensä uhraamaan"

2017, Elokuu 23 - 19:20

– Ei kannata mainosten uhriksi lyöttäytyä. Kyllä yksi aine riittää. Ne ovat banaanikärpäset niin pöljiä, että menevät siihen itsensä uhraamaan, sanoo erikoisneuvoja Marja-Liisa Pirkola Pohjois-Pohjanmaan Martoista.

Se yksi aine voi olla makea mehu, erityisesti aspartaamilla makeutettu light-versio. Makeus houkuttaa, ja aspartaami koituu pikkukärpäsen kohtaloksi.

Toinen vaihtoehto on käsitiskiaine vedellä laimennettuna. Tiskiaineen tehtävänä on rikkoa nesteen pintajännitys.

– Mehu ja tiskiaine, siinä on kaksi kotoista ainetta, jotka joka kodista varmasti löytyy, sanoo Pirkola.

Martan mielestä onkin turha ruveta kokeilemaan monimutkaisempia keinoja, saati valmisaineita. Netti on toki pullollaan ohjeita: useamman aineen yhdistelmiä, houkutushedelmän laittamista kulhossa rei'itetyn tuorekelmun alle, hedelmäkärpästen huijaamista suppilon avulla nestettä sisältävään astiaan ja niin edelleen.

Ei kannata kauheita myrkkyjä ruveta suihkuttelemaan kotona. Jos helpoilla keinoilla saa pois, niin aina parempi Terveystarkastaja Teija Pitkäkangas

Myös terveystarkastaja Teija Pitkäkangas Kokkolasta liputtaa yksinkertaisten konstien puolesta. Hän tarjoaa banaanikärpäsille käsitiskiainetta, omenaviinietikkaa ja vettä. Myös light-mehu saa häneltä kannatusta: aspartaami on banaanikärpäselle liikaa.

– Ei kannata kauheita myrkkyjä ruveta suihkuttelemaan kotona. Jos helpoilla keinoilla saa pois, niin aina parempi, sanoo Pitkäkangas.

Tarvittaessa Pitkäkangas tosin suihkuttaa banaanikärpäsiä ikkunanpesuaineella.

Hän muistuttaa erityisesti ongelman ehkäisystä: kypsät banaanit pitää hävittää, roskiskin tyhjentää ja roska-astia puhdistaa mahdollisimman nopeasti.

Banaanikärpänen on levinnyt kaikkialle, mutta Suomessa laji ei pysty talvehtimaan. Se on riippuvainen muualta tulevista ja myös hedelmien mukanaan tuomista yksilöistä. Niinpä banaanikärpäset ovat hetkellinen kiusa, eikä niistä ole muuta haittaa kuin esteettinen. Sen sijaan banaanikärpäsestä on pitkään ollut hyötyä tutkimukselle. Sen avulla on selvitetty myös ihmisen käyttäytymistä.

Banaanikärpäset kulkeutuvat kotiin hedelmien mukana. Jotkut arvelevat niitä olevan enemmän Reilun kaupan banaaneissa.YLE / Karoliina Haapakoski

Hedelmäkärpäset ovat erikoisneuvoja Marja-Liisa Pirkolan mukaan juuri tämän vuodenajan vitsaus. Koulujen alettua koteihin ostetaan välipaloiksi esimerkiksi banaaneja ja viinirypäleitä. Kun niitä säilytetään lämpimässä, banaanikärpäset levittäytyvät keittiöön nopeasti. Pirkola suosittelee myös suojaamaan hedelmät talouspaperilla.

Jääkaappiin Pirkola ei banaaneja laittaisi – sen sijaan hän suosittelee liikojen hedelmien pakastamista ennen kuin ne kypsyvät pöydällä liiaksi.

– Kun banaanit alkavat olla kypsiä ja mustanpuhuvia, ne ovat oivia pakastaa. Kuorii ja laittaa pakastimeen paloina ja ottaa sieltä smoothieihin ja välipaloiksi.

Myös omenat ja päärynät kestävät Pirkolan mukaan hyvin pakastamisen. Sen sijaan sitrukset pakastus vetää vetisiksi.

Kaupoissa viileys pitää kärpäset poissa

Kaupoissa hedelmäkärpäset eivät ole ongelma, vaikka tuoretuotteita on paljon. Terveystarkastaja Teija Pitkäkangas ei ole kuullut asian koskaan nousseen esiin kauppaoloissa. Kyse on todennäköisesti lämpötilasta: hedelmät varastoidaan kylmässä, missä hedelmäkärpäset eivät pääse lisääntymään. Laareihin hedelmät tuodaan vasta myyntivaiheessa, ja vaihtuvuuskin on suuri.

Myös myyntipäällikkö Antti Korpela Kokkolan Prismasta uskoo, että matala lämpötila ja myös ilmanvaihdon voimakas ilmavirta pitävät hevi-osastot puhtaina banaanikärpäsistä. Mitään muista konsteja torjumiseksi ei ole käytössä, eikä niitä ole jouduttu miettimäänkään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmenistä tuhansista on jäljellä enää 500 – toivo erittäin uhanalaisen raakun pelastamisesta elää Pohjanmaalla

2017, Elokuu 23 - 13:10

Toiveet erittäin uhanalaisten raakkujen uudesta sukupolvesta ovat heränneet Ähtävänjoella Pohjanmaalla.

Viime syksynä Ely-keskus siirsi Ähtävänjoen alajuoksulta sata jokihelmisimpukkaa eli raakkua yläjuoksulle parempaan kasvupaikkaan. Siirto kannatti.

– Raakut näyttävät selvinneen talvesta hyvin, yhtään kuollutta ei ole löytynyt. Se oli meillekin yllätys, kuinka kelpokunnossa ne ovat, kertoo raakkujen siirrossa mukana ollut Ely-keskuksen tutkija Eero Mäenpää.

Kaksi vuotta tätä on yritetty ja aika alkaa käydä pian vähiin. Ely-keskuksen tutkija Eero Mäenpää

Syksyllä selviää, ovatko raakut kyenneet uudessa paikassa lisääntymään eli tuottamaan toukkia, jotka voitaisiin siirtää Norjaan kasvattamoon. Siellä toukista kasvatettaisiin pikkuraakkuja, jotka voitaisiin laskea takaisin Ähtävänjokeen.

– Jos sattuu normaali kesä, niin mahdollisuudet ovat korkealla. Kaksi vuotta tätä on yritetty ja aika alkaa käydä pian vähiin, kertoo Mäenpää.

Viimeiset hetket käsillä

Ähtävänjoen huonot olosuhteet eli kiintoaineet ja happamuus ovat tappaneet raakkuja kiihtyvään tahtiin. Vielä viisi vuotta sitten joessa eli vielä tuhansia raakkua, nyt enää satoja. 1980-luvun alussa Ähtävänjoessa eleli arviolta jopa 50 000 raakkua.

– Häviämistahti on ollut todella nopea. Nyt alkaa olla viimeiset hetket niiden pelastamiselle. Raakut häviävät Ähtävänjoesta, jos ihminen ei ole mukana auttamassa. Ja saa nähdä onnistuuko se sittenkään, miettii Mäenpää.

Hyviä uutisia on toisaalta kuultu myös Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta, minne siirrettiin Ähtävänjoelta tervehtymään 150 raakkua viime syksynä.

– Vain kolme jokihelmisimpukkaa on kuollut koko aikana, mikä on yllättävän vähän. Ja jäljelle jääneet ovat kunnossa ja aktiivisia.

Ähtävänjoki on mukana Suomen kaikkien aikojen suurimmassa EU:n Life-hankeessa, josta ohjataan rahaa myös raakkujen pelastamiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan Venetsialaistori rajataan rekka-autoilla – turvajärjestelyt käytiin vielä uudestaan läpi Turun tapahtumien vuoksi

2017, Elokuu 23 - 05:50

Kokkolan Venetsialaisten turvallisuussuunnitelma päivitetään Turun joukkopuukotuksen vuoksi.

Poliisi ja Kokkolan kaupunki pohtivat ylimääräisessä kokouksessa, miten tapahtuman turvajärjestelyitä on tarve kiristää. Pohjanmaan poliisi aikoo siirtää poliiseja Vaasasta ja Seinäjoelta turvaamaan venetsialaisten juhlintaa Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Poliisin ja kaupungin neuvotteluissa tiistaina päätettiin lisätä vielä järjestysmiesten määrä.

– Otamme Turun tapahtumat huomioon venetsialaisten turvallisuuussuunnittelussa. Sovimme tälle viikolle ylimääräisen kokouksen ja katsoimme mitä vielä voisimme tehdä turvallisemman tilaisuuden järjestämiseksi, kertoo ylikomisario Erkki Kerola Pohjanmaan poliisista.

– Turun tapahtumien kaltaisen hyökkäyksen torjuminen sen sijaan on äärimmäisen vaikeaa. Toki sillekin asialle jotain voidaan tehdä.

Yleisötapahtumien turvallisuutta kiristettiin Suomessa jo ennen Turun iskua. Kun viime vuonna ajoneuvoliikenne torin ympäristöön suljettiin puupuomeilla, nyt tielle parkkeerataan poikittain järeät rekat.

– Kaikki tämä nostaa tietenkin ilmaistapahtuman kustannuksia, tarvitsemme muun muassa aiempaa enemmän järjestysmiehiä, kertoo Sara Myntti Kokkolan matkailusta.

Kerola myöntää, että kaikille avoimen toritapahtuman valvonta on haastavaa.

– Luonnollisesti avoimen tilan valvonta on huomattavasti vaikeampaa kuin aidatun. Esimerkiksi normaalisti festivaaleilla tarkastetaan suunnilleen kaikkien laukut sisäänpääsyn yhteydessä.

Venetsialaisia eli huvilankauden päättäjäisiä juhlitaan Kokkolassa monin eri tavoin. Perjantai- ja lauantai-iltoina torilla järjestettävät ilmaiskonsertit keräävät tuhansia katsojia. Tämän vuoden esiintyjiä ovat muun muassa Yö, Pauli Hanhiniemi ja Pete Parkkonen.

Partiointia sosiaalisessa mediassa lisätty

Turun puukkoisku kuumensi maahanmuuttoon liittyvää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Poliisin "somepartiot" tarkkailevat paikallista ilmapiiriä. Keski-Pohjanmaalla ei ole pakolaisten vastaanottokeskusta, ja poliisin näkökulmasta ylilyönnit ovatkin pysyneet ylikomisario Erkki Kerola mukaan vähäisinä.

– Poliisi sai keväällä hieman lisää resursseja ääriliikkeiden tarkkailuun ja viharikoksiin liittyvään tematiikkaan. Pohjanmaan poliisilaitoksella olemme lisänneet nettipoliisien määrää. Heidän tehtävänään on olla sosiaalisessa mediassa mukana keskustelussa ja hillitsemässä ylilyöntejä, kertoo ylikomisario Erkki Kerola.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tältäkö näyttää Ylivieskan uusi kirkko? Poltetun tilalle tarjolla moderneja vaihtoehtoja

2017, Elokuu 22 - 17:55

Ylivieskan kirkon suunnittelukilpailun palkintolautakunta on valinnut 214 työstä 22 ehdotusta jatkokäsittelyyn. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista on moderneja.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä kertoo, että lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin sitä, kuinka hyvin rakennus istuu maisemaan.

– Monessa ehdotuksessa on moderneja piirteitä. Tänä päivänä rakennetaan tämän päivän näkökulmasta.

Credo-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Ylivieskan seurakunta

Ylivieskan seurakunta on julkaissut ehdotukset verkkosivuillaan. Jo aiemmin ehdotuksiin pystyi tutustumaan kesällä järjestetyssä näyttelyssä. Näyttely houkutteli paikalle runsaasti ihmisiä. Vieraskirjaan nimensä kirjoitti 1735 kävijää.

– Etukäteenkin ajattelin, että näyttelyyn osallistuu varmasti useita ihmisiä. Iloinen yllätys kuitenkin oli, että väkeä oli liikkeellä näin paljon noin kuukauden aikana, Timo Määttä toteaa.

Saman katon alla -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Ylivieskan seurakunta

Ehdotuksista pyydettiin myös näyttelyssä käyneiden mielipiteitä. Modernin ja perinteisen rakentamisen vastakkainasettelu herätti ajatuksia.

– Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko. Sellaista palautetta tuli, että monet suunnitelmat koettiin liian moderneiksi, Määttä sanoo.

Moni kävijä oli myös tyytyväinen siitä, että suunnitelmiin pääsi tutustumaan avoimesti ja hyvissä ajoin.

Kajastus-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksiYlivieskan seurakunta

Palkintolautakunta päättää lokakuun loppuun mennessä suunnittelukilpailun palkintosijoista. Sen jälkeen kirkkovaltuusto kokoontuu ja tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Vuonna 2019 voisivat käynnistyä varsinaiset rakennustyöt.

Trinitas-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Ylivieskan seurakunta

Ylivieskan seurakunnan sivuilla voi tutustua kaikkiin ehdotuksiin. Ylivieskan vanha kirkko tuhoutui tulipalossa täysin pääsiäisenä 2016.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monessa koulussa ja päiväkodissa juodaan nyt vain rasvatonta maitoa – "Sääli, että vaihtoehto jäi pois"

2017, Elokuu 22 - 10:40

– Kyllä 13 sentin tuki litralta on sen verran merkittävä, ettei sitä jätetä hyödyntämättä, sanoo ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemi Kannuksesta.

Keskipohjalaisessa 5500 asukkaan Kannuksessa maitoa kului viime vuonna kouluissa ja päiväkodeissa vajaat 20 000 litraa. Siitä 68 prosenttia oli ykkösmaitoa, jossa rasvaprosentti on siis yksi. Rasvattoman maidon osuus oli 32 prosenttia. Päiväkodeissa peräti 98 prosenttia juodusta maidosta on ollut ykkösmaitoa.

Nyt Kannuksenkin päiväkodeissa ja kouluissa juodaan vain rasvatonta. Elokuun alusta alkaen koulumaitotukea on myönnetty vain rasvattomalle maidolle ja piimälle, johon on lisätty D-vitamiinia, sekä niiden laktoosittomille ja luomuversioille. Tukea saa 2,5 desilitralle lasta kohden päivässä.

Kaikkialla muutos ei ole yhtä suuri, sillä kulutuksessa on alueellisia eroja. Koko maassa tukea maksettiin viime vuonna ykkösmaidolle noin 500 000 euroa ja rasvattomalle noin 2,8 miljoonaa euroa.

– Tästä näkee, että rasvaton maito on ollut jo määräävässä asemassa. Varmaan ykkösmaidon kulutus ainakin vähän vielä tippuukin, arvioi ylitarkastaja Jenni Anttila Maaseutuvirastosta.

Muutoksen vaikutus näkyy vasta myöhemmin syksyllä, sillä meijerit ja muut tuen saajat tekevät tukihakemuksensa jälkikäteen.

Anttila muistuttaa silti, että kunnat voivat yhä vapaasti päättää, mitä koulupöydissään tarjoavat.

Kouluissa juodaan yhä myös kulutusmaitoa, vaikka sen tuki poistui jo vuonna 2009.

Koulumaitotuki tulee EU:lta

Uudistuksessa koulumaitotuki myös pieneni 5 senttiä litralta. Luomumaidon tuki taas on selvästi suurempi kuin tavallisen: 31 senttiä litralta, sillä tavoitteena on lisätä luomun käyttöä.

Uudistuksessa myös juusto ja hapanmaitotuotteet jäivät pois tuettujen tuotteiden listalta. Samalla vanha kiloperusteinen tuki muutettiin litroiksi.

Koulumaitotuki tulee kokonaisuudessaan EU:lta. Ruuanvalmistusmaidot ovat tuen ulkopuolella; ruuanvalmistukseen käytetään myös kulutusmaitoa.

"Tankkimaidon makuun tottuneelle muutos voi olla iso"

Kannuksessa samoin kuin esimerkiksi Kokkolassa kaikki maidot ja piimät ovat nyt rasvattomia. Sen sijaan luomua ei valikoimaan otettu.

Ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemi Kannuksesta ymmärtää uudistuksen terveyspyrkimykset: lasten rasvansaanti on lisääntynyt muutenkin.

– Tuskin rasvaa maidosta tarvitsee, energiaa tulee enemmänkin kuin on tarvis, sanoo Maliniemi. Hän sanoo ymmärtävänsä, että tankkimaidon makuun tottuneelle muutos voi olla iso. Sen kummempaa palautetta hänen korviinsa ei kuitenkaan ole tullut.

Pekka Sipilä / Yle

Kokkolan suomalaisen lukion ruokalassa maanantaina syöneistä nuorista kaikki eivät olleet huomanneetkaan maitovalikoiman muutosta.

Kevytmaitoa yleensä juova tyttö on havainnut ykkösmaidon katoamisen, mutta ei ole hämmentynyt:

– Maitoa kuin maitoa, ei haittaa

Samoilla linjoilla on yleensä ykkösmaitoa juova poika:

– Ei siinä paljon makueroa ole, kyllä sekin menee!

Huolta maidon juonnin vähenemisestä

Lukuvuonna 2015–2016 koko maassa juodusta koulumaidosta rasvatonta oli 68 prosenttia. Luvuissa ovat mukana peruskoulun lisäksi päivähoito ja esikoulu sekä toinen aste. Kevytmaidon osuus kulutuksesta niissä oli 16 ja ykkösmaidon 14 prosenttia.

Ohjaus näkyy kulutuksen muutoksena: kevytmaito putosi koulumaitotuen piiristä vuonna 2009. Tuolloin sen menekki pieneni selvästi ja rasvattoman maidon kulutuksessa tapahtui hyppäys, sanoo ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka Maito ja Terveys ry:stä.

Lauttasaaren ala-asteen koulussa ruokailuun on aikaa 20-30 minuuttia.Jyrki Lyytikkä / Yle

Hänenkin mukaansa syksyn aikana nähdään, millaisen muutoksen tukipolitiikka koulujuomissa aiheuttaa. Lallukka toivoo, ettei maidon kokonaiskulutus pienene, vaikka tuki laskee ja vaihtoehdot vähenevät.

– Sääli että vaihtoehto jäi pois. Jos on kotona tottunut juomaan vaikka kevytmaitoa, voi olla että ykkösmaidon poistuttua lasiin tuleekin kaadettua joitain muuta.

Yhdistys seisoo virallisten ravintosuositusten takana, mutta Lallukka harmittelee silti vaihtoehtojen kaventumista:

– Ei ykkösmaitokaan kovin rasvainen ole, kun sitä ei hirveästi kittaa.

Maito ja Terveys ry on asiantuntijaorganisaatio ja kansanterveysjärjestö, joka muun muassa seuraa alan tutkimusta ja julkaisee aineistoa. Se nojaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin eikä ole sidoksissa tuotemerkkeihin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pedosta tuli linssilude – Tuomo on kuvannut ahmaa jopa kahden metrin etäisyydeltä

2017, Elokuu 21 - 19:56

Olemme Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla. Keskellä metsää, vetisen suon laidassa. Kesti tovin tulla tänne haastavassa metsä- ja louhikkomaastossa.

Vieressäni seisoo sammaleella, oksilla ja maastokuvioisilla kankailla naamioitu koju, josta törröttää ulos pari kuvausputkea. Tästä piilosta luonnossa kuvaajaksi itseään tituleeraava Tuomo Karsikas on napannut parin vuoden ajan kuvia yhdestä metsiemme suurpedosta, ahmasta.

Ahmoja on lähistöllä itse asiassa kaksi, uros ja naaras. Uros näyttäytyy kameralle helpommin, naaras taas pysyttelee usein metsänlaidassa. Nyt ahmoja ei näy, koska Tuomon mukaan kojulle on tullut vieras henkilö, jutun toimittaja.

Tuomo Karsikas kuvaa pitkällä putkella.Olli Koski/Yle Paljon kuvattavaa

Jo matkalla kuvauspaikalle Tuomo tarinoi innokkaasti, kuinka kojukuvaamisharrastus alkoi. Aluksi suolammelle tuotiin viljaa, jotta eläimet tulisivat syömään. Samalla luontokappaleista pystyi nappaamaan näyttäviä valokuvia.

Kuvauskohteena paikalla ovat vierailleet parittelevat kurjet ja valkoviklot. Taivaalla ovat liitäneet maakotka, merikotka ja useat haukat. Suolla ovat tarponeet myös hirvet, karhu ja susi. Ahmat ilmestyivät kulmille pari vuotta sitten.

Tuomo Karsikkaan kuvauskoju on naamiotuna metsänreunassa.Olli Koski/Yle Ahman siedätys

Aluksi ahmat olivat hyvin säikkyjä ja pysyttelivät satojen metrien etäisyydellä kuvauskojusta ja paikalle tuodusta haaskasta. Tuomo kuitenkin aloitti siedätyksen pala palalta.

Ensimmäisenä ahmojen kuonot haistoivat kuvauskojun sisällä olevassa lämmityslaitteessa palavan spriin. Hajuun totuteltiin vähitellen, kun Tuomo jätti pienen purkin spriitä auki kuvauskojun sisälle aina lähtiessään kotiin. Hän toi kojulle myös omia hikisiä vaatteitaan, jotta ihmisen tuoksu tulisi tutuksi.

Hajujen lisäksi Tuomo on siedättänyt ahmakaksikon ääniin ja valoihin. Apuna ovat toimineet päälle jätetty matkaradio ja liiketunnistimella toimiva led-valo. Tänä kesänä urosahmasta on tullut todella utelias ja kuvia on napattu kojusta jopa kahden metrin etäisyydeltä.

Hirven ja porsaan luita haaskalla.Olli Koski/Yle Lohi on ahman herkkua

Yhtäkkiä kesken haastattelun takana olevassa metsässä räsähtelee ja perään kuuluu tömähdys. Aivan kuin jotain suurempaa olisi tullut puusta alas.

Toimittajan sydän hyppää tässä vaiheessa kurkkuun, koska aavistan, että peto on tarkkailut meitä lähietäisyydeltä puun latvasta. Tuomo rauhoittelee tilannetta. Ahma on hänen mukaansa jo pötkinyt tiehensä ja näkymättömiin, metsässä kun ahmalle riittää kosolti hyviä piilopaikkoja.

Jatkamme haastattelua. Tuomo kertoo, että ahmojen suurta herkkua haaskalla on lohi. Toisaalta vahvojen leukaluitten jauhettavaksi ovat kelvanneet myös liikenteessä yliajetut eläimet, porsaan osat ja riistajätteet.

Tänä vuonna toukokuusta lähtien urosahma on kuljettanut haaskalta ruokaa useita kertoja metsänlaitaan, jossa naaras on odottanut kahdella jalalla seisten makupaloja. Naaras puolestaan on kuljettanut ruokaa eteenpäin metsään. Tuomo arvelee, että jossain lähialueella on pesä ja ahman poikasia. Poikasten näkeminen olisi lottovoitto, Tuomo haaveilee.

Toimittajan kameraan tarttui ahman sijaa sisilisko.Olli Koski/Yle Ahmojen lukumäärästä vain arvioita

Ahmojen tarkkaa määrää Pohjanmaan lakeuksilla ei tiedetä. Petoyhdyshenkilöiden tekemien havaintojen perusteella ahmoja tai niiden jälkiä on nähty eniten vuoden 2016 aikana Kannus-Lestijärvi-akselilla sekä Jalasjärven läheisyydessä Etelä-Pohjanmaalla.

Tutkijaprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo, että pohjalaismaakuntien ja Suomenselän alueella asustaa arviolta kymmenen tai kymmeniä ahmoja, varmaa tietoa yksinkertaisesti ei ole. Koko Suomessa ahmoja on arviolta 220–250 yksilöä.

Petoyhdyshenkilöiden ahmahavainnot vuonna 2016.Olli Koski/Yle Tietoa ahmoista tarkoitus kerätä ensi talven aikana

Tulevana talvena Luonnonvarakeskus Lukella on tarkoitus hankkia lisää tietoa Suomenselän ja pohjalaismaakuntien ahmoista. Ilpo Kojola kertoo, että tarkoitus kerätä geneettistä aineistoa eli karva- ja ulostenäytteitä syöttien avulla. Ahmojen määrää voidaan tämän jälkeen arvioida geneettisen analyysin ja havaintoaineiston pohjalta.

Tuomo Karsikas

Tässä vaiheessa se on varmaa, että vähintään kaksi uteliasta, leikkisää, nopealiikkeistä ja arvaamatonta ahmaa löytyy Kannuksesta. Ahmauros on esimerkiksi rikkonut yksitoista kertaa Tuomo Karsikkaan riistakameran.

Leikkisyyttä kuvaa myös tilanne, jossa viime talvena ahma lasketteli kuvauskojun takana mäkeä hangen päällä. Uteliaisuudesta puolestaan kertovat tilanteet, joissa ahma on käynyt tänä kesänä kolkuttelemassa kuvauskojun seiniä Tuomon ollessa sen sisällä.

Haastattelun lopuksi kysyn vielä, pelottaako Tuomoa olla näin lähellä suurpetoa. Tuomon kasvoille nousee veikeä ilme ja saan hilpeän vastauksen.

– Itseäni pahempaa ei ole täällä näkynyt, naurahtaa Tuomo.

Haastattelu päättyy ja harmittelen, että en itse saanut kuvaa ahmasta. Lähden kotimatkalle, mutta hetken kuluttua Tuomo soittaa vielä perääni. Riistakamerakuvista käy ilmi, että puusta tarkastelemisen lisäksi ahma on pyörinyt koko juttukeikan ajan hyvin lähellä meitä, mutta piilossa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Naamioitunut mies ryösti pitserian Toholammilla – ilmoittautui itse poliisille pari päivää myöhemmin

2017, Elokuu 21 - 18:25

Toholammilla ryöstettiin keskustassa sijaitseva pitseria perjantai-iltana kello kymmenen aikaan. Naamioitunut tekijä sai teräaseella uhkaamalla saaliikseen pienen summan rahaa.

Tekijäksi epäilty nuori mies pakeni metsään, mutta ilmoittautui sunnuntai-iltana poliisille. Hänet kuljetettiin Kokkolan poliisivankilaan.

Poliisi otti kiinni viisi henkilöä tapahtuman vuoksi. Maanantaina pidätettynä oli kaksi henkilöä. Asiaa tutkitaan rikosnimikkeillä törkeä ryöstö ja törkeä huumausainerikos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ilmeisesti kaksi sutta tappoi koiran karhujahdissa Kannuksessa – pyynti keskeytettiin

2017, Elokuu 21 - 09:53

Lohtajan metsästysseura sai havainnon karhusta maanantaina aamuviideltä Kannuksen Rekilässä. Paikka sijaitsee noin 10 kilometriä Kannuksen keskustasta Ojanteennevalla.

Karhun perään päästetty jämtlanninpystykorva ehti haukkua eläintä vain 15 minuuttia, kunnes ääni hiljeni. Kuollut koira löydettiin tutkapannan avulla.

Lohtajan metsästysseuran karhunpyynnin johtaja ja koiransa menettänyt Esko Erkkilä sanoo, että pyynti loppuu alueella tähän.

– Ei tuolla kukaan halua koiraansa päästää irti. Jahti keskeytyy Kannuksessa ja lähialueella. Nyt kysytään riistakeskuksesta, mitä asialle voidaan tehdä, kertoo Erkkilä.

Metsästäjien mukaan koiran vammat viittaavat siihen, että paikalla on ollut kaksi sutta. Esko Erkkilän mukaan myös kuolleen koiran tarkistamassa käynyt eläinlääkäri totesi, että asialla oli kaksi sutta.

Keski-Pohjanmaalla tällaiset tapaukset metsästystilanteissa ovat harvinaisia, sanoo lupa-alueen ylijohtaja, Toholammin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Honkonen.

Esko Erkkilä kertoo, että myös poliisi kävi tapahtumapaikalla. Poliisilta ei kuitenkaan saa tällaisessa tapauksessa pyyntilupaa susien metsästämiseen, koska susi kävi koiran kimppuun kaukana asutuksesta.

Karhunmetsästys alkoi koko maassa sunnuntaina. Keski-Pohjanmaalla ei ole vielä toistaiseksi kaadettu yhtään karhua. Lupia maakuntaan on myönnetty seitsemän.

Juttua päivitetty uusilla tiedoilla 13.12: lisätty tieto eläinlääkärin näkemyksestä ja poliisin käynnistä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sankarivainajien pääsy kotimaan multiin oli maailmalla harvinaista, Suomessakin käytäntö aiheutti alussa eripuraa

2017, Elokuu 20 - 07:45

Kotimaan sankarihaudat ovat kansainvälisesti harvinaisia. Suomi oli toisen maailmansodan aikana ainoa maa, joka toi rintamalla kaatuneet sotilaat kotimaan multiin. Jo talvisodan alkuvaiheista lähtien tuotiin vainajia kotiin, vaikka aiemmin kaatuneet haudattiin sotatoimialueelle.

– Paljon vainajien kotiin tuomisesta menee yhden henkilön tilille: Johannes Sillanpään, kertoo asiaan perehtynyt toimittaja Mikko Määttälä.

Karjalan Kannaksella toisessa armeijakunnassa esikuntapastorina ollut veteliläissyntyinen pappi Johannes Sillanpää alkoi järjestää niin, että melkein kaikki voitiin toimittaa kotimaan multiin.

Hänen vakaumuksensa oli, että isänmaan puolesta kuolleita voitiin kunnioittaa parhaiten tuomalla heidät kotiseurakunnan hautausmaalle. Mikko Määttälä

– Hänen vakaumuksensa oli, että isänmaan puolesta kuolleita voitiin kunnioittaa parhaiten tuomalla heidät kotiseurakunnan hautausmaalle. Hän myös ajatteli, että samalla omaisten surutyö on helpompaa, kun vainaja on lähellä. Tämä tapa siirtyi sitten muihinkin armeijakuntiin Kannaksella, kertoo Määttälä.

Raila Paavola / Yle

Johannes Sillanpää perusti evakuoimiskeskuksen (KEK) oman armeijakuntansa alueella kaatuneille. Sen kautta vainajia toimitettiin kotiseutujen multiin. Pääesikunta ei pitänyt tästä menettelystä. Talvisodan alussa pääesikunnasta tulikin määräyksiä, että vainajat pitää haudata taistelutantereen tuntumaan.

Varmaan osa sotilaspapistostakin oli häntä vastaan. Mikko Määttälä

– Varmaan osa sotilaspapistostakin oli häntä vastaan. Ennen sotaa ja sodan alkuvaiheessa papisto oli sitä mieltä, että kaatuneiden huolto ei kuulu papeille. Kuitenkin Sillanpään ansiosta papit saivat keskeisen roolin vainajien kotiin saattamisessa, kertoo Mikko Määttälä.

Hän ei tiedä, moniko kaatui ollessaan hakemassa jo kaatuneita taistelupaikoilta. Periaatehan kuului, että kaveria ei jätetä. Hakumatkoilla kaatuneet on myös haudattu sankarihautoihin.

Määttälän mukaan on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, ketkä haudataan sankarihautaan, mutta esimerkiksi rintamalla itsemurhan tehneitä niihin ei ole haudattu.

Määttälän syntymäkunnassa Toholammilla Keski-Pohjanmaalla muisteltiin talvisodan ankaraa talvea.

– Kun maa oli routainen, tehtiin erikoisiakin ratkaisuja, jotta arkut saatiin hautoihin. Maaliskuussa 1940 haudattiin yhdeksän sankarivainajaa routaiseen maahan niin, että tehtiin ensin yksi hauta maan uumeniin, haudan pohjalle koverrettiin vaakasuoraan onkaloa, että saatiin arkut sopimaan.

Sankarihaudan muistomerkki KaustisellaRaila Paavola / Yle

Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on 622 sankarihautausmaata. Periaatteena on ollut sijoittaa ne arvokkaalle paikalle kirkon lähelle. Sankarihautausmaahan kuuluu oman muistoristin tai kiven lisäksi iso yhteinen monumentti, joka on usein tunnetun kuvanveistäjän tekemä.

Sankarihautausmaille on haudattuina tai kentälle jääneinä siunattuina noin 83000 vainajaa. Saman selvityksen mukaan noin 1600 sankarivainajaa lepää sukuhaudoissa.

Lisäksi on vielä joitakin kuntien ja ortodoksiseurakuntien ylläpitämiä sankarihautausmaita, jotka eivät ole mukana näissä luvuissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkola nosteessa kuvauspaikkana: kaupungissa kuvataan lyhyen ajan sisällä neljä elokuva- tai tv-tuotantoa

2017, Elokuu 19 - 19:20

Kokkolan Morsiussaaressa punaisen huvilan pihalla kasvaa koivuja, mäntyjä ja raparperia. Huvila edustaa mökkiä, jonka elokuvan perhe luulee voittaneensa arpajaisissa.

Paikalla kuvataan nyt saksalais-suomalaisten lastenelokuvaa Matti und Sami. Se perustuu Saksassa suosittuun lastenkirjaan, jota saksalainen ohjaaja on itsekin kouluvuosinaan lukenut. Elokuvassa Saksassa asuvat veljekset järjestävät perheelle tekaistun arpajaisvoiton lomamatkasta Suomeen. Perillä totuus kuitenkin paljastuu, ja luvassa on muun muassa perheen ja suvun välisten suhteiden selvittelyä.

Elokuvaa kuvattiin kolme viikkoa Hampurissa, ja pienen tauon jälkeen siirryttiin Kokkolaan. Kokkolan kanssa loppusuoralla oli Kotka, mutta vaakakupin kallistivat Kokkolan hyväksi mökkimaisemat – ja Hymyilevä mies -elokuvan tuoma noste.

Tuotantopäällikkö Emilia Haukka tuotantoyhtiö Aamusta kertoo, että kuvauspaikkojen etsintä lähtee tietysti tarinasta ja käsikirjoituksesta. Ohjaaja, lavastaja ja kuvaaja hakevat yhteisen vision siitä, miltä elokuvan tulee näyttää. Sen jälkeen apuun astuu lokaatioskoutti, joka tässä tapauksessa oli kokkolalaislähtöinen. Hänen valitsemistaan paikoista kuvausryhmä poimii ne, jotka vastaavat parhaiten visiota.

Kokkolassa elokuvaa on kuvattu Koivuhaan lähiössä ja useassa paikassa meren lähellä: Rummelössä, Trullevintiellä, Sannanrannassa ja Öjassa.

Elokuvayhtiö Aamu on käyttänyt Kokkolaa kuvauspaikkana kahdesti, ja Emilia Haukka on varma, ettei Matti und Sami jää viimeiseksi Kokkolassa kuvatuksi elokuvaksi.

– Tänne on helppo tulla, kun täällä ollaan niin ystävällisiä ja avuliaita. Täältä on myös löydetty upeita kuvauspaikkoja. Toivon, että kaikki muutkin tuotantoyhtiöt löytävät tämän ihanan meren äärellä olevan paikkakunnan!

Tarinanmetsästäjä, Suomi 100 -fiilistä ja majakanvartijan tarina

Elokuun alussa Kokkolassa kuvattiin Ylen ja Ryhmäteatterin tv-ohjelmaa Tarinanmetsästäjät. Tuotantojärjestäjä Mikko Kuivasto puhuu järjestelyjen suhteen jopa "Kokkolan ihmeestä". Kokemusta työryhmällä on muistakin kaupungeista.

– Kokemusta voi sanoa Kokkolan ihmeeksi, sillä paikalliset lähtivät hämmästyttävän hyvin kaikin puolin mukaan. Asiat putosivat syliin pyytämättä, kun kaikki halusivat tehdä tämän asian meille helpoksi, Kuivasto kehuu.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna eli Venetsialaisten aikaan Kokkolassa kuvataan 100 Moods From Finland –projektia. Syksyllä Tankarin majakkasaarella tehdään majakanvartijan elämästä kertovaa lyhytelokuvaa Fyren.

Asiat putosivat syliin pyytämättä, kun kaikki halusivat tehdä tämän asian meille helpoksi Tuotantojärjestäjä Mikko Kuivasto, Yle

Kokkolan Matkailun toimitusjohtaja Jaska Pensaari sanookin, että Kokkola on nyt korkeassa kurssissa elokuvantekijöiden keskuudessa. Siitä saa hänen mukaansa kiittää Hymyilevä mies -elokuvaa.

– Elokuva-alalla tieto kulkee suusta suuhun. Kokkolan hyvä maine perustuu paljolti siihen, että meiltä löytyy hyviä kuvauskohteita ja Kokkolassa kuvausryhmiä pyritään auttamaan erilaisissa järjestelyissä mahdollisimman hyvin.

Pensaari tulkitsee yhteydenottojen perusteella, että Kokkolaan voi olla tulossa jatkossa lisääkin kuvaushankkeita. Hän laskee myös kuvausryhmien tuovan myös taloudellista hyötyä: pelkästään kahden elokuisen kuvausryhmän ostamat palvelut nousevat kuusinumeroiseen summaan, Pensaari sanoo.

Lapsille taukoja ja tramppa-aikaa

Matti und Sami -lastenelokuvaan tarvittiin myös kaksoisolentoja helpottamaan nuorten näyttelijöiden arkea. Kaksoisolentoja käytetään esimerkiksi kuvauspaikan valaistusta säädettäessä, jotta 6- ja 10-vuotiaat saksalaisnäyttelijät eivät väsy ennen varsinaista kuvaussessiota. 10 poikaa löytyi tuotantopäällikkö Emilia Haukan mukaan helposti kokkolalaisen Facebook-ryhmän avulla, ja uusia yhteydenottoja tulee yhä.

Lasten kanssa työskentely onkin tarkkaa, sillä heidän työehtonsa ovat tiukemmat. Työtunnit kellotetaan tarkasti ja päivä myös tauotetaan niin, etteivät lapset väsy. Mukana on niin vanhempia kuin lastenhoitaja.

– He saavat taukoja, hetkiä, jolloin voi vaikka mennä hyppimään trampoliinilla. Olla omia itsejään eikä tarvitse koko ajan olla roolihenkilössä, sanoo Haukka.

Tommi Korpelalle saksan kieli tuli yllätyksenä

Tommi Korpela esittää Matti und Sami -elokuvassa perheenisää Suloa. Vanhempia seurataan leffassa lasten näkökulmasta, ja he ovat Korpelan mukaan hauskalla tavalla karikatyyrejä.

– Jos suomalaiset ovat saksalaisten mielestä juroja ja hiljaisia, niin Sulo on sitä vielä enemmän. Sellaista isä karhua ohjauksen puolelta tilataan koko ajan enemmän, kuvaa Korpela. Elokuvan edetessä Sulosta kuitenkin kuoriutuu lempeä, positiivinen ja hauska kaveri.

Matti und Sami -lastenelokuvan kuvaukset käynnissä Kokkolan Morsiussaaressa.Petra Haavisto / Yle

Tommi Korpela sanoo, ettei elokuvan tekeminen ole sen kummempaa Saksassa kuin kotimaassakaan. Yllätys projektiin kuitenkin alkuvaiheessa kuului: tieto siitä, että roolihahmon kieli onkin saksa. Korpela tapasi ohjaajan toukokuussa Helsingissä ja kysyi, miksi Sulo puhuu yhä englantia asuttuaan niin pitkään Saksassa.

– Kuulin että ei kun sä puhut saksaa! Siitä tuli vähän lisähommia, mutta kyllä se nyt alkaa jo sujua... sanoo Korpela lukiossa luetun saksan pohjalta.

Hän onkin käynyt repliikkejä läpi opettajan kanssa fonetiikkaa myöten.

– Niitä joutuu tankkaamaan kymmenen kertaa pidempään kuin suomenkielisiä repliikkejä, sanoo Korpela.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsäkanalintujen metsästykseen on tulossa rajoituksia – kannat monin paikoin lähes aallonpohjassa

2017, Elokuu 18 - 16:05

Metsäkanalintujen metsästykseen on tulossa rajoituksia syksyn metsästyskaudella. Maa- ja metsätalousministeriö on laitattanut tänään lausuntokierrokselle Suomen riistakeskuksen tekemän esityksen metsästysajoista.

Esitys perustuu heinä-elokuussa ympäri maata tehtyihin riistakolmiolaskentoihin. Mukana on 966 laskettua riiistakolmiota.

Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä. Laskijat kulkevat kolmion sivua kolmen henkilön rintamana ja linnut lasketaan 60 metrin kaistalta.

Laskentojen mukaan metsäkanalintujen pesinnät onnistuivat vaihtelevasti tänä vuonna. Isossa osassa Suomea lintukannat ovat yhä lähellä aallonpohjaa.

Paikoin lintukannat ovat heikentyneet, mutta osalla alueista pesinnät ovat onnistuneet tänä vuonna keskimääräistä paremmin. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että metsästystä on edelleen rajoitettava osassa Suomea. Joillakin alueilla rajoituksia voidaan kuitenkin keventää viime vuodesta.

Teeren metsästysaikoihiin kiristyksiä Lapissa

Esityksessä ehdotetaan, että metso on rauhoitettu Varsinais-Suomessa ja osassa Uudenmaan kunnista. Metson metsästysajaksi esitetään kuukauden jaksoa alkaen 10. syyskuuta muun muassa Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä.

Kuukauden metsästysjakso metsolle on myös osassa Keski-Suomea, Kainuuta, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Uuttamaata. Teeren rauhoitukseen esitetään tiukennuksia Lappiin. Teeri halutaan rauhoittaa Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Osassa maata teeren metsästysajaksi esitetään kuukauden jaksoa alkaen 10. syyskuuta muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa sekä osassa Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Muualla maassa teeren metsätysajaksi on kaavailtu 10.9.–31.10.

Pyy on täysin rauhoitettu osassa Lappia. Pyyn metsästyksessä esitetään kuukauden metsästysaikaa 10. syyskuuta alkaen Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon sekä osaan Lappia. Muualla maassa pyytä saa metsästää lokakuun loppuun.

Riekon metsästykseen ei ole tulossa muutosta. Riekkojahti on salllitua vain Lapissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Muualla maassa riekko on rauhoitettu.

Muun muassa riistanhoitoyhdistykset antavat nyt lausuntoja asetusluonnoksesta. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa lopullinen asetus metsästysrajoituksiin syyskuun alussa. Asetus tulee viimeistään 6. syyskuuta.

Metsäkanalintujen tarkat metsästysajat ovat luettavissa asetuksen vahvistamisen jälkeen riista.fi-sivustolla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tunnistettavat verinäytteet kaatopaikalla aiheuttivat laajan selvityksen: eivät ole peräisin Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta

2017, Elokuu 18 - 15:07

Kokkolassa Ekoroskin Storkohmon jäteasemalla lojuneet verinäytteet saivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalan selvittämään, ovatko putket peräisin sairaalan laboratoriosta. Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella laboratoriotoimintaa hoitaa Nordlab.

Nordlab Kokkolan aluelaboratorion johtaja Jukka Saarimies sanoo, että havainto kaatopaikalla otettiin heti vakavasti. Näyteputkista otetuista kuvista käy ilmi, että verinäytteet eivät ole Soiten alueelta. Asian paljasti muun muassa se, että putket olivat erilaisia kuin Nordlabin käyttämät.

– Lisäksi näytetarrassa oli hyvin monta erilaista elementtiä kuin meillä: merkintöjä putken tyypistä ja viivakoodi sekä näytenumero ovat erilaisia. Myös päivämäärän merkintä oli erilainen. Kaatopaikan putkessa oli piste päivämäärän ja kuukauden välissä, meillä pistettä ei ole käytössä, Saarimies kertoo.

Saarimies toteaa, että joka tapauksessa näyteputkien lojuminen kaatopaikalla on potilaiden kannalta vakava asia.

– Prosessi on jossain vaiheessa mennyt pieleen, kun tarkoitus on kuitenkin ollut haudata putket. Siksi mekin teimme monella taholla selvitystyötä oman prosessimme osalta, että toimiiko se.

Ekorosk sai haudata riskijätettä, muun muassa verinäytteitä, poikkeusluvalla Storkohmon jäteasemalle kesäkuun loppuun saakka. Uutta lupaa on haettu, mutta lupia myönnetään aiempaa niukemmin, sillä orgaaninen jäte halutaan mahdollisimman hyvin kiertoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jäteyhtiöt haluaisivat yhä ottaa vastaan verinäytteet ja muun sairaalajätteen – lupia heruu aiempaa niukemmin

2017, Elokuu 18 - 13:40

Verinäytteet, amputoidut raajat ja muu sairaalajäte on viime vuoteen saakka sijoitettu eli käytännössä haudattu kaatopaikoille. Vuonna 2016 voimaan tullut kaatopaikka-asetus kuitenkin muutti asiaa. Se rajoittaa orgaanisen jätteen, kuten tuon terveydenhuollossa syntyvän jätteen, sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Monet jäteyhtiöt kuitenkin hakivat ja saivat poikkeusluvan toiminnan jatkamiseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella hakemuksia tuli yhdeksän, ja valtaosa yhtiöistä sai poikkeusluvan noin vuodeksi. Niistä useimmat ovat umpeutuneet.

Esimerkiksi Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kymmenen kunnan alueella toimiva Ekorosk on loppusijoittanut poikkeusluvalla sairaalajätettä Storkohmon jäteasemalle eli kaatopaikan riskijäteosaan heinäkuuhun asti. Lupa umpeutui 30.6. 2017, ja tieto jatkohakemuksen kohtalosta on luvassa syksyllä.

Jätteen ajamisessa 500 kilometrin päähän ei ole mitään järkeä Käyttöpäällikkö Tommy Nordström jäteyhtiö Ekoroskista

Käyttöpäällikkö Tommy Nordström on pessimistinen jatkoajan suhteen, sillä hän tietää joidenkin yhtiöiden jo saaneen kielteisen päätöksen.

– Meillä olisi kapasiteettia ja nykyaikainen kaatopaikka. Kyse ei ole isoista määristä, joten on harmi, että asiasta tehdään näin hankalaa. Jätteen ajamisessa 500 kilometrin päähän ei ole mitään järkeä, sanoo Nordström.

Esimerkiksi sairaalajätteestä osa on sellaista, jota vastaanotetaan vain parissa polttolaitoksessa eteläisessä Suomessa. Jätteenkuljettajat ovat tuoneet Kokkolan jäteaseman penkkaan sairaalajätettä Nordströmin mukaan vuosittain 50 – 60 000 kiloa, pääasiassa keskussairaalasta Kokkolasta ja Malmilta Pietarsaaresta.

Yle

Kokkolassa riskijäte loppusijoitetaan omalle alueelleen, jonka suojaukset ovat Nordströmin mukaan asianmukaiset ja kattavat niin esimerkiksi asbestin kuin sairaalajätteenkin. Jäteaseman henkilökunta ei ole fyysisesti kosketuksissa jätteen kanssa eivätkä ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Jäte peitetään koneellisesti, kun alue alkaa täyttyä tarpeeksi.

Elokuun puolivälissä jäteaseman montussa oli näyteputkiloita, joissa potilaiden nimet ja henkilötunnukset olivat näkösällä. Ekoroskin käyttöpäällikkö muistuttaa kuitenkin, että alue on suojattu ja vartioitu eikä siellä liiku ulkopuolisia.

Kaikista hylkäyspäätöksistä valitettu

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta myöntää tiukkuuden jatkoluvissa. Alun perin poikkeuslupia myönnettiin höllemmin muun muassa siksi, että ministeriöltä ei ollut päätöksenteon tueksi enempää tulkintaa. Ympäristöministeriön maaliskuussa 2017 julkaisema muistio antaa virastoille selkänojaa.

– Kaatopaikka-asetus on näiltä osin aika tiukka: tavoitteena on, että orgaaninen jäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan kiertoon. Sen taustalla on lisäksi kasvihuonepäästöjen rajoittaminen, sanoo Koivisto.

Poikkeuksia voidaan tehdä jätteen ominaisuuden perusteella tai siinä tapauksessa, että alueelle on tulossa jonkin jätejakeen käsittelyyn kapasiteettia. Esimerkiksi Jyväskylään on valmistumassa biokaasulaitos, johon jätejae saadaan pian toimitettua. Niinpä lyhyt jatkoaika on perusteltua.

Kaatopaikka-asetus on näiltä osin aika tiukka: tavoitteena on, että orgaaninen jäte ei enää päädy kaatopaikalle, vaan kiertoon Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta

Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueella jatkohakemuksia on käsitelty neljä. Saarijärven Sammakkokangas sai hylkypäätöksen joulukuussa, tosin lyhyt poikkeus myönnettiin sellaiselle jätteelle, jonka käsittelyn mahdollistava polttolaitos oli tuolloin koekäyttövaiheessa.

Ilmajokisen Lakeuden Etapin hakemus hylättiin toukokuussa, ja Botniarosk Teuvalta sai vain lyhyen poikkeuksen hylsyjätteelle.

Samoin Mustankorkea Jyväskylässä sai heinäkuussa hylkäävän päätöksen. Lyhyt poikkeus myönnettiin kala- ja eläinperäiselle jätteelle, joka jatkossa käsitellään alueelle nousevassa biokaasulaitoksessa.

Kaikista neljästä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Jätteen sijoittaminen omille nurkille ei ole peruste

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa sovelletaan useampaan jätejakeeseen, josta terveydenhuollon erityisjäte eli niin sanottu sairaalajäte on yksi. Muita ovat esimerkiksi mekaanisessa käsittelyssä syntyvä jäte eli jätteen jäte, pvc ja välppäysjäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä jäte.

Sairaalajätteestäkin esimerkiksi vanhusten vaipat ja sidetarpeet voi Koiviston mukaan yleensä polttaa normaalissa jätteenpolttolaitoksessa. Esimerkiksi Vaasassa sijaitseva Westenergyn polttolaitos voisi ympäristölupansa puolesta ottaa vastaan osan terveydenhuollon jätteistä, kuten sidetarpeet, kipsisiteet, liinavaatteet, vaipat ja kertakäyttövaatteet.

Yle

Kauemmas kuljettamista vaativat vain pistävät, viiltävät ja kontaminoituneet materiaalit. Tartuntavaarallinen jäte on vielä asia erikseen.

Ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto muistuttaa, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta poikkeuslupiin vain sillä perusteella, että jätteen pitäisi voida jäädä omalle alueelle. Itse asiassa ministeriön muistio muistuttaa, että tässä yhteydessä on tarkasteltava myös mahdollisuutta viedä jäte hyödynnettäväksi toiseen maahan. Tähänkin on Suomessa jo päädytty.

Ministeriö selvittää vaikutuksia

Erityisasiantuntija Kati Vaajasaari ympäristöministeriöstä myöntää, että kyseessä on osittain alueellinen ongelma, sillä kuljetusmatkat vaihtelevat suuresti.

Kokonaisuutena terveys- ja ympäristönsuojelua ajatellen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on kuitenkin merkittävä askel parempaan: yhä isompi osa jätteestä päätyy kaatopaikan sijaan joko polttolaitoksissa energiana hyödynnettäväksi tai materiaalina kiertoon.

– Kaatopaikkasijoitus on aina se viimeinen keino, Vaajasaari sanoo.

Ministeriössä on myös käynnistetty hanke, jossa selvitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaatopaikalla lojui näyteputkia nimineen ja henkilötunnuksineen Kokkolassa – sairaala pitää vakavana virheenä

2017, Elokuu 17 - 14:20

Toistakymmentä verinäytettä on jäänyt nähtäville riskijätteen hautauspaikan liepeille Kokkolan Storkohmon jäteasemalla. Verinäyteputkista pystyi lukemaan muun muassa potilaan nimen, henkilöturvatunnuksen ja näytteenottopäivän.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaalainsinööri Jukka Mäkelä pitää henkilötietojen näkymistä vakavana virheenä. Mäkelän mukaan vastaavaa ei ole aiemmin tullut sairaalan tietoon.

– Virhe on alan kannalta tuomittava. Ei näitä pitäisi tulla. Alan luonteeseen kuuluu jyrkkä ihmisten tietojen salassapito. Silloin kun siinä tulee ongelmia, suhtaudumme siihen vakavasti, Mäkelä toteaa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Mikko Paunio sanoo, ettei henkilötietojen näkyminen ole hyväksyttävää. Paunion mukaan riskijäte pitäisi haudata niin syvälle, ettei potilaiden henkilötietoja voi nähdä.

Nykyiset näytteet viedään Riihimäelle

Storkohmon jäteaseman toimintaa pyörittää Ekorosk. Yhtiöllä on ollut poikkeuslupa riskijätteen hautaamiseen kesäkuun loppuun. Todennäköisesti kaatopaikalla nähdyt verinäytteet ovat siis peräisin ajalta ennen kesä-heinäkuun vaihdetta. Heinäkuun alusta lähtien alueen riskijäte on mennyt poltettavaksi Riihimäelle.

– Tämänhetkinen prosessi on kunnossa, sairaalainsinööri Jukka Mäkelä vakuuttaa.

Keskussairaala aikoo kuitenkin selvittää, missä vaiheessa ja miksi virhe on sattunut. Sairaalan selvitykset osoittivat myöhemmin, etteivät näyteputkilot ole peräisin keskussairaalasta.

Verinäytteet kulkevat pussitettuina

Verinäytteiden matka jätteenkäsittelyyn on monivaiheinen. Laboratoriossa jätteet lajitellaan esimerkiksi riskijätteeseen ja energiajätteeseen.

Sairaalainsinööri Jukka Mäkelän mukaan riskijäte laitetaan tavalliseen roskakoriin, jossa on muovipussi. Siivoojat kuljettavat riskijätteen pussissa suurempaan pönttöön, joka on lukittujen ovien takana jätteen lajittelukeskuksessa. Sieltä jätekuljetusautot kuljettavat riskijätteet nykyisin polttoon Riihimäelle. Vielä kesäkuussa riskijäte kuljetettiin Storkohmoon haudattavaksi. Silloin esimerkiksi verinäytteet haudattiin pusseineen maahan.

Mäkelä epäilee, että verinäytteet ovat voineet päätyä pussien ulkopuolelle käytännön syystä. Jäteasemalla näkyvillä olleet toistakymmentä verinäytettä ovat vain pieni osa laboratoriotoiminnassa syntyvästä riskijätteestä.

– Mittakaavaan nähden voisin päätellä, että hautauksessa on tullut virhe, kaikki pussit eivät ole menneet monttuun. Jätteidenkäsittelyssä muovipusseja käsitellään raskailla työkoneilla. Eihän pussien kestävyyttä mikään voi taata, Mäkelä sanoo.

Ekorosk ei pidä ongelmana: alue vartioitu ja suojattu

Käyttöpäällikkö Tommy Nordström Ekoroskilta sanoo, että jätteenkuljettaja tuo jätteen pakattuna monttuun saakka. Silloin kipattaessa tai muuten siirrettäessä pussit voivat toki hänen mukaansa hajota.

Ainoa Ekoroskin käsissä oleva parannuskeino olisi Nordströmin mukaan montun peittäminen nykyistä tiuhempaan. Hän ei kuitenkaan pidä näkyvillä olleita henkilötietoja tietoturvariskinä, vaan muistuttaa, että kyseessä on syrjäinen paikka ja valvottu alue.

– Tästä kulkee ohi yksi yleinen tie, ympärillä on metsää ja suota. Alue on vartioitu ja osittain aidattu, portti on suljettu aukioloaikojen ulkopuolella, täällä on kameravalvonta ja paikalla käy vartiointiliike, Nordström luettelee.

– Tässä on nyt tehty kärpäsestä härkänen.

Kaatopaikan penkojia Nordström ei ole nähnyt Storkohmossa. Tätä selittää hänen mukaansa se, että kaikki arvokas otetaan talteen jo ennen jäteasemaa.

– Siellä on vuorivillaa, jotain muovia ja muuta jätteen jäämistöä. Siellä ei ole kokonaisia tavaroita, ei mitään mikä kiinnostaisi ketään.

Nordström vertaa näyteputkien tilannetta siihen, että valkoisissa jätepusseissa on kuitteja, valokuvia ja muuta tavaraa, jotka voivat tulla näkyviin lajitteluhallissa pussien hajotessa.

– Sekin tapahtuu suljetulla alueella, jonne ei ole asiaa kellään, sanoo Nordström.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juliuksen 40 kilometrin harjoitusmatkat ovat nyt historiaa – pikkukunta sai parissa vuodessa nousuun oman pesäpalloharrastuksen

2017, Elokuu 17 - 10:15

Vielä viime kesänä Julius Elgland joutui kulkemaan tuoreen harrastuksensa pesäpallon takia harjoituksissa runsaan 40 kilometrin päässä. Tänä vuonna paikka löytyi jo oman kunnan joukkueesta, kun pieni keskipohjalainen Perhon kunta on saanut lajin harrastuksen nousuun pöhinällä:

– Me aloittelimme täällä Perhossa kolmisen vuotta sitten, jolloin lapsia oli kuusi harrastamassa. Nyt heitä riittää kahteen pienpesisjoukkueeseen. Hyvältä näyttää, sanoo Juliuksen äiti Niina Elgland.

10-vuotias Julius pelaa nyt Perhon Kirin E-junioreissa. Äiti on mielissään, että pojalle löytyi harrastus.

– Se on tosi hyvä juttu. Tosi innolla kannetaan musta-keltaista pukua päällä joka paikassa, naurahtaa pesismamma.

Elglandin kotikylällä ja monella muulla kylällä ei kuitenkaan asu riittävästi samanikäisiä lapsia, jotta harrastaa voisi kodin lähellä. Sen vuoksi seuran järjestämät harjoitukset kuntakeskuksessa ovat pelin elinehto.

– Onneksi tänä vuonna Torpan Timo on pitänyt pesiskoulua. Ja Joonas ja Julia Riihimäki ovat joukkueen pelijohdossa mukana ja hengailevat lasten kanssa.

Timo Torppa syöttää Tilda Kellokoskelle. Antti-Kalevi Takala odottaa vuoroaan Perhon uudenkarhealla tekonurmella.Kalle Niskala / Yle

"Hengailulle" on jo toisena vuonna hyvät olosuhteet, sillä kunta on investoinut uuteen hiekkatekonurmeen kirkonkylällä. Muitakin liikuntapaikkoja on pantu kunnassa kuntoon.

Niina Elgland myöntää, että lapsen harrastus vaatii myös vanhemmilta aikaa.

– Koska kodin lähellä ei asu pesiskaveria, Julius toivoo toisinaan, että lähdetään syöttelemään. Sitten lasta tuodaan pesisharkkoihin, ja mennään mukaan pelimatkoille. Perhosta on pitkä matka: Oulainen vajaa 200 kilometriä, Kärsämäki 150, Haapajärvi 130 kilometriä. Se vaatii aika lailla, mutta niinhän ne kaikki lasten harrastukset vaativat. Itse olen tosi mielissäni että lapsi pelaa, joten en voi valittaa.

– Nyt näyttää siltä, ettei Juliuksen innolle näy loppua. Hän on tosi innoissaan tämän homman kanssa, myhäilee pesismamma.

Nousu on rakennettu junioritasolla

Perhon uudella hiekkatekonurmella kipittää parin pienen pesäpallojoukkueellisen verran lapsia ja nuoria. Onnistuneet lyönnit kopsahtelevat mailaan ja kotijuoksun saajille hurrataan.

Kiitosta parissa vuodessa virinneestä innostuksesta ei voi suunnata kunnan maineikkaalle pääsarjajoukkueelle, koska sellaista ei ole.

Eveliina Rauma lyöjän paikalla.Kalle Niskala / Yle

Into on synnytetty juniori- ja jopa taaperotasolta.

Mukana on ollut joukko omistautuneita perheitä, joiden jälkikasvu on halunnut opetella Suomen kansallispeliksi tituleeratun pelin saloja. Pesäpalloharrastus on lähtenyt viriämään erityisesti maakunnallisen lajiyhdistyksen sekä paikallisen urheiluseuran, Perhon Kirin, avulla. Kunta on auttanut järjestämällä olosuhteet eli hiekkatekonurmen kunnan sydämeen.

Pallo ensin haltuun

Pesäpallo on vasta-alkajalle hankala laji. Ei voi vain mennä yksinään pihalle ja alkaa pelata. Kopitella voi, ja itselleen syöttäminen onnistuu, mutta varsinaiseen peliin tarvitaan enemmän väkeä.

Ensin on myös opittava lyömään, juoksemaan ja ottamaan kiinni sekä havaitsemaan, milloin mitäkin kannattaa tehdä. Sitä varten esimerkiksi Perhossa on järjestetty pesäpallokouluja. Pienet taaperot ovat saaneet tutustua lajiin leikkimielisesti isojen pallojen ja kookkaiden mailojen kanssa.

Aatu Lassila juoksemassa kotiin.Kalle Niskala / Yle

Lajiin on kehitelty myös lapsille ja vasta-alkajille sopiva pelaamisen muoto, pienpesis. Siinä esimerkiksi joukkue ja kenttä ovat tavallista pienempiä. Paula Kivinen Keski-Pohjanmaan Pesiksestä kiittelee, että pienpesistä pelatessa lapset eivät joudu odottelemaan ja seisoskelemaan, vaan pääsevät heti toimintaan kiinni.

Perholainen Joonatan Karhukorpi innostui pesäpallosta katsomalla sitä.

– Mä katoin kerran pesäpalloa, niin se näytti aika kivalta alkaa harrastaa. Siinä saa lyödä ja alkaa juoksemaan tonne kentälle.

Jessica Jänkä taas tutustui lajiin, koska oma isä pelaa sitä.

– Kiinni ottaminen on kivointa, kun saa nostaa kättä. Kaikki pesäpallossa on tosi kivaa. Kaikkea kyllä pitää harjoitella tosi paljon.

Eveliina Rauma pyrkimässä kentälle.Kalle Niskala / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia