YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 19 min 1 s sitten

Poliisille sakkoja dopingrikoksesta – tietojen hakeminen omalla nimellä ei sen sijaan ollut rikos

2017, Marraskuu 9 - 11:35

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut Pohjanmaan poliisin vanhemman konstaapelin lievästä dopingrikoksesta sakkoihin. Oikeus sen sijaan hylkäsi syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Konstaapeli toi kevättalvella maahan 20 ampullia, jotka sisälsivät testosteronia. Hän tilasi aineet postitse ulkomailta, mutta lähetys pysähtyi postitulliin. Poliisi myönsi tämän.

Käräjäoikeus määräsi poliisille lievästä dopingrikoksesta 252 euron sakot. Työnantaja pidätti poliisin teon vuoksi virasta kahdeksi kuukaudeksi.

Poliisi voi hakea tietoja omalla nimellä

Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta koski poliisin tietojärjestelmähakuja.

Syytteen mukaan kyseinen poliisi haki järjestelmästä kaksi kertaa tietoja omalla nimellään. Hänen tavoitteenaan oli syyttäjän mukaan etsiä tietoa siitä, onko hän jäänyt kiinni dopingrikoksesta.

Vanhempi konstaapeli tunnusti haut. Hän kuitenkin sanoi, että haut liittyivät virkatehtävien hoitamiseen ja kiisti syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi, että poliisi ei syyllistynyt asiassa virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Poliisi voi hakea tietojärjestelmästä tapahtumia omalla nimellään myös silloin, kun hän hoitaa työtehtäviään. Omalla nimellä hakiessa poliisi löytää esimerkiksi tapaukset, joissa hän on ollut rikosilmoitusten vastaanottajana. Siksi poliisia ei voitu tuomita virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Sipilälle 8,5 keskustalaisilta, autojen CO2-päästöt nousevat oudosti, Trump ja Xi neuvottelevat

2017, Marraskuu 9 - 07:32
Ylen kysely: Keskustan kenttäväeltä vahva tuki Sipilän jatkokaudelle

Keskustan kenttäväki antaa vahvan tuen puolueen puheenjohtajalle Juha Sipilälle. Ylen puoluevaltuuston jäsenille tekemässä kyselyssä yksikään vastanneista ei ilmoittanut suoralta kädeltä haluavansa vaihtaa puheenjohtajaa ensi kesän puoluekokouksessa. Kouluarvosanaksi Sipilä saa 8,5.

Autojen CO2-päästöt nousevat oudosti ensi syksynä

Autojen päästömittaus muuttuu. Uusi mittaustapa voi kasvattaa joidenkin autojen CO2-päästölukemia jopa 30 prosenttia. Mittaustapa on niin vaikea, että sitä on vaikea edes ymmärtää.

Ismo Pekkarinen / AOP

Vielä on epäselvää, miten CO2-päästöjen kasvu vaikuttaa Suomessa uusien autojen hintaan.

Trump: Pohjois-Korean kriisiin on ratkaisu

Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit ovat tavanneet Pekingissä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tapaamisen yhteydessä uskovansa, että Pohjois-Korean kriisiin on olemassa ratkaisu. Kiinan johtaja Xi Jinping vakuutti, että maa on halukas kansainväliseen yhteistyöhön. Xin mukaan Kiinan ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat "historiallisessa lähtöpisteessä".

Xi Jinping ja Donald Trump tervetuliaisseremoniassa Pekingissä torstaina.Xinhua / EPA Lestijärvi jatkaa 10 000 euron vauvarahan maksamista vuosina

Keskipohjalainen Lestijärven kunta maksaa myös ensi vuonna syntyville lapsille 10 000 euroa kymmenen vuoden aikana, kunhan nämä pysyvät kirjoilla kunnassa.

AOP

Suurta tukea on maksettu vuodesta 2012, jolloin kunnassa syntyi vain yksi lapsi. Seuraavana vuonna lapsia syntyi jo 14.

Torstai on tuulinen ja epävakainen

Lounaasta virtaa kosteaa ja lämmintä ilmaa. Samalla pilvisyys lisääntyy ja tuuli voimistuu, kertoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Lappiin leviää lumisateita, maan etelä- ja keskiosissa sataa paikoin vähän vettä tai tihkua. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa.

Yle Sää
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

10 000 euron vauvaraha säilyy Lestijärvellä – keskipohjalaiskunta pysäytti vauvakadon ja jatkaa avokätisellä linjalla

2017, Marraskuu 9 - 07:15

Keskipohjalainen Lestijärven kunta pitää huipputasoa olevan lapsilahjansa ennallaan, päätti kunnanvaltuusto. Lestijärvi on ollut maan suurin syntymän tukija maksaessaan 10 000 euron vauvarahaa. Vauva saa rahat kymmenen vuoden aikana eli tuhat euroa vuodessa, mikäli kotikuntana pysyy Lestijärvi.

Lestijärvi on maksanut vauvarahaa vuodesta 2012. Tuolloin kunnassa syntyi vain yksi lapsi, mutta seuraavana jo 14. Kolmena seuraavana vuonna lapsia syntyi yhteensä 28 eli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Kunta tulkitsikin vauvarahan pysäyttäneen väestökadon.

Lestijärven syntyneet 2000-luvulla

2000: 10
2001: 8
2002: 9
2003: 11
2004: 5
2005: 6
2006: 5
2007: 7
2008: 9
2009: 6
2010: 6
2011: 4
2012: 1
2013: 14
2014: 8
2015: 8
2016: 12

Halsuan kunta taas aikoo palkita ensi vuonna syntyvät vauvat normaalin vauvarahan lisäksi ylimääräisellä 500 euron rahalahjalla. Bonus annetaan, jos kuntaan syntyy vuoden 2018 aikana vähintään 18 lasta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle ajatusta Suomi 100 -vuoden hengessä.

Varsinainen vauvaraha säilyy esityksen mukaan ennallaan: jokaiselle Halsualla syntyvälle lapselle annetaan yhteensä 3000 euroa kolmen vuoden aikana. Ehtona on, että lapsi on joka vuoden alussa kirjoilla kunnassa.

Leagun / stock.xchng

Halsualla on syntynyt vuosittain kymmenkunta lasta, mutta tänä vuonna päivänvalon nähnee 15 uutta halsualaista. Kunnanjohtaja Jari Penttilä ei pidä 18 vauvan tavoitetta ensi vuonna mahdottomana.

– Minulla on sellainen kutina, että se voi vaikka toteutua, sanoo Penttilä.

Halsua on maksanut vauvarahaa vuodesta 2009. Nyt esitetään myös, että lapsilahjasta tehtäisiin pysyvä käytäntö, joka lakkautetaan tarvittaessa. Tähän asti valtuusto on päättänyt joka vuodesta erikseen.

Tuttirahoista sairaalan maksuihin

Kuntaliitto ei ole vuoden 2012 jälkeen kartoittanut vauvarahan tilannetta Suomessa. Erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta arvioi, ettei kokonaiskuvaa asiasta ole nyt missään.

Lahtinen toteaa, että tällaiset tuet ovat kunnissa usein määräaikaisia, ja niiden tilannetta tarkastellaan ja muutellaan säännöllisesti.

Viisi vuotta vanhasta selvityksestä käy ilmi, että 66 kuntaa antoi perheelle jonkinlaisen lahjan lapsen syntymästä. 27 kunnassa puhuttiin vauvarahasta, muita nimiä olivat kunnallinen lapsilisä, lapsilahja, vauvalahjakortti, kunnan lapsiraha, haikararaha, rotinakori, rotinaraha, vauvabonus, vaipparaha, pirttilahja, hammasraha ja tuttiraha.

Muita tapoja muistaa perheitä olivat esimerkiksi lampaantaljat, aterimet ja vauvajuhlat. Jossain kunnassa annettiin omenapuun taimi, toisaalla juotiin rotinakahvit. Kunnat ovat antaneet myös käytännöllisiä lahjoja kuten muutaman tunnin perhetyön palvelua veloituksetta tai sairaalan hoitopäivämaksun synnyttäneille äideille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi syytteessä dopingrikoksesta: tilasi netistä testosteronia ja etsi teostaan tietoja poliisin järjestelmästä

2017, Marraskuu 8 - 14:35

Pohjanmaan poliisin vanhempaa konstaapelia syytetään lievästä dopingrikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjä sanoo konstaapelin tuoneen kevättalvella maahan 20 ampullia, jotka sisälsivät testosteronia. Poliisi tilasi syytteen mukaan aineet postitse ulkomailta, mutta lähetys pysähtyi postitulliin. Poliisi on myöntänyt tämän.

Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta koskee poliisin tietojärjestelmähakuja. Syytteen mukaan kyseinen poliisi haki järjestelmästä kaksi kertaa tietoja omalla nimellään. Hänen tavoitteenaan oli syyttäjän mukaan etsiä tietoa siitä, onko hän jäänyt kiinni dopingrikoksesta. Hän ei löytänyt tietoa, sillä se kirjattiin järjestelmään vasta hakujen jälkeen.

Vanhempi konstaapeli on tunnustanut keväällä 2017 tehdyt haut ja kertonut, että ne liittyivät virkatehtävien hoitamiseen. Hän kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Syyttäjä vaatii poliisille sakkorangaistusta. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus käsittelee asiaa keskiviikkona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kulunvalvonta tekee tuloaan kouluihin – "Sitä voisi olla enemmänkin, miksei yläkoulussa ja päiväkodeissakin"

2017, Marraskuu 8 - 07:45

Pietarsaaressa Pohjanmaalla lukiot suunnittelevat siirtymistä sähköiseen kulunvalvontaan. Koko maan kouluissa kulunvalvontaa käytetään vielä harvakseltaan.

Pietarsaaressa asia nostettiin esille, koska ulkoinen väkivallan uhka on lisääntynyt kouluissa. Lisäksi halutaan estää ei-toivottujen, ulkopuolisten pääsy kouluun.

– Meillä on sellaisia kokemuksia, että kouluun on tullut ulkopuolisia. Jonkin verran on myös opiskelijoiden ja henkilökunnan omaisuuteen kohdistuvia anastuksia, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski kertoo.

Pietarsaaressa kulunvalvonta aiotaan järjestää niin, että lukiolaiselle annetaan kulkukortti. Ulko-ovet ovat aina lukossa, ja opiskelija pääsee sisälle omalla kortillaan. Se voidaan ohjelmoida avaamaan ovet vain tiettynä aikana. Esimerkiksi lukiolaisilla olisi pääsy koulun tiloihin pääosin kello 8:n ja 16:n välillä.

Lukitut ovet tuovat turvallisuutta

Tarkkaa tietoa sähköisen kulunvalvonnan yleisyydestä suomalaiskouluissa ei ole. Opetushallituksen mukaan kulunvalvonta tekee kuitenkin tuloaan kouluihin.

Arkistokuva.Sini Ojanperä / Yle

Opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo Lounais-Suomen aluehallintovirastosta pitää kulunvalvonnan lisääntymistä hyvänä kehityksenä. Yhdessä lukittujen ulko-ovien kanssa se lisää turvallisuutta.

– Sitä voisi olla enemmänkin. Ainakin toisen asteen oppilaitoksissa kulunvalvonta olisi hyvin luontevaa, miksei yläkoulussakin ja päiväkodeissakin. Päiväkodeissa vanhemmilla voisi olla lätkät, että he pääsevät sisälle päiväkotiin tuomaan ja hakemaan lapset tiettyinä aikoina.

Helasvuon mielestä uudet oppilaitokset pitäisi rakentaa niin, että ovet saa pidettyä lukossa. Hän painottaa, että näin pitäisi toimia myös pienissä kunnissa, sillä turvallisuusongelmia voi syntyä missä tahansa.

Valtaosa haluaa kulunvalvonnan

Pietarsaaressa kulunvalvonnan hankkimista on valmisteltu jo pitkään. Kaupungissa haluttiin kysyä myös henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien mielipiteitä asiasta.

Siksi viime vuoden tammi–helmikuussa tehtiin henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille laaja kysely.

– Kokonaistulos oli selkeä: vanhemmat, opiskelijat ja henkilökunta olivat sitä mieltä, että kulunvalvontasysteemiin siirrytään, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski sanoo.

Yksi opiskelijoille hankittava kulkukortti maksaa seitsemän euroa. Oppilaita Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa on noin 400.

Pietarsaaressa asiasta päättää sivistyslautakunta torstaina. Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kulunvalvonta voidaan saada käyttöön lukiossa hyvinkin nopeasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valepoliisit huijaavat rahaa vanhuksilta – Pohjanmaan poliisille tänä vuonna noin 70 tapausta

2017, Marraskuu 7 - 19:45

Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella on kirjattu tänä vuonna noin 70 tapausta, jossa poliisiksi esittäytynyt on yrittänyt kalastella uhrilta verkkopankkitunnuksia.

Suurin osa on jäänyt yrityksiksi, mutta 5–10 tapauksessa valepoliisi on pystynyt anastamaan rahaa uhrin tililtä. Yksittäiset tilisiirrot ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Valepoliisit ovat udelleet verkkopankkitunnuksia uhreilta puhelimitse. Soitoissa toistuu sama kaava.

– Soittaja on esittäytynyt vakuuttavasti poliisina ja vedonnut kiiretilanteeseen, jossa soittaja pyrkii pelastamaan uhrin rahat vaatimalla verkkopankkitunnusten antamista välittömästi, Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Vesa Ojanperä kertoo.

Tililtä viedyt rahat voi saada takaisin, jos toimii nopeasti

Tapauksia alkoi esiintyä viime vuonna, mutta niiden määrä kasvoi loppukesällä ja alkusyksyllä. Nyt Pohjanmaan poliisille tulee viikossa yhdestä kahteen ilmoitusta valepoliiseista. Vesa Ojanperän mukaan poliisi epäilee soitoista useita tekijöitä.

Uhrien valinnassa näkyy selvä suunnitelmallisuus.

– Uhrit ovat vanhempia ihmisiä. Pääasiassa tapauksia on ilmennyt Etelä-Pohjanmaan pitäjissä, jossa asuu vanhempaa väkeä, Ojanperä sanoo.

Rikosilmoituksia on tullut etenkin Lapualta, Alavudelta sekä Kauhajoelta mutta myös Vaasan ja Kokkolan alueilta.

Poliisi toivoo, että omaiset ja esimerkiksi palveluammateissa toimivat ottaisivat asian esille iäkkäiden ihmisten kanssa.

Joissakin tapauksissa poliisi on pystynyt vielä palauttamaan uhrin tililtä viedyt rahat, mutta se vaatii nopeaa reagointia, eli uhrin pitäisi olla välittömästi yhteydessä omaan pankkiinsa ja poliisiin.

Vesa Ojanperä muistuttaa myös, että pankkitunnusten tietoja ei saa koskaan luovuttaa ulkopuolisille puhelimessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapsuuden ilkivalta voi tuntua vuosikausia palkassa: korvauksiin tuomittu alaikäinen maksaa viulut aikuisena

2017, Marraskuu 7 - 12:12

Vähäiseltä vaikuttavan ilkivallan seuraukset voivat yllättää tekijän ja lähipiirinsä. Riski oli ilmassa, kun joukko nuoria rikkoi irtaimistoa ja aiheutti tulipalon alun Kokkolassa sunnuntaina.

Alle 15-vuotiasta ei lain mukaan voi tuomita rangaistukseen teoistaan. Vahingonkorvaukset ovat eri asia.

Vahingonkorvauslain mukaan alle 18-vuotias on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuuteen vaikuttavat tekijän ikä, kehitystaso, teon laatu ja varallisuusolot.

– Asiaa mitataan tavallaan tekijän yleisen elämänkokemuksen mukaan. Eikö tekijä ymmärtänyt ollenkaan, että palavan ulkotulen heitto on tulipaloriski, vai ymmärsikö mutta ei välittänyt? sanoo rikoskomisario Anders Åfors Pohjanmaan poliisista.

Ilkivallalla voi olla vuosikymmenten seuraukset

Jos lapsi tuhoaa muiden omaisuutta, vanhemmat joutuvat maksumiehiksi vain, jos heidän katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Kun alaikäinen tuomitaan vahingonkorvauksiin, maksu lankeaa hoidettavaksi lapsen tai nuoren aikuistuttua. Pieneltä näyttävä ilkivalta voi johtaa isoihin seurauksiin, joita joutuu hoitamaan joskus pitkäänkin aikuisena.

– Ei käy mielessä, että sitten, kun on tulevaisuudessa ansiotyössä, korvauksia peritään ulosottona palkasta, Åfors sanoo.

YLE / Kia-Frega Prepula

Vakuutukset korvaavat vahinkoja, mutta jos teko on selkeästi tahallinen, vakuutuksesta ei lähtökohtaisesti makseta mitään.

Alaikäisten vahingonkorvauksissa käytetään myös sovittelua, jolloin yritetään sovitellen päätyä kohtuullisen summan korvaamiseen.

Jokamiehen kiinniotto-oikeus

Kokkolalaiskodissa selvittiin nuorten päähänpistosta säikähdyksellä ja kynnysmaton kärvennyksellä. Talossa oltiin kotona, havahduttiin kolahdukseen ja saatiin ulkotulen sytyttämä kynnysmatto nopeasti sammumaan.

Poliisi epäilee, että sama porukka oli purkanut ylimääräistä energiaa jo pitkin sunnuntai-iltapäivää ja iltaa. Samalla alueella oli heitetty pikkulapsen polkupyörä ojaan ja urheiluhallin pukukopissa kasteltu vaatteita, rikottu juomapullo ja syljetty kenkiin.

Sosiaalisessa mediassa ilkivallalle vaadittiin heti loppua ja mietittiin, mitä porukalle tehdään, jos se sattuu omalle nurkalle riehumaan.

YLE / Kia-Frega Prepula

Rikoskomisario Anders Åfors muistuttaa, että laki sallii yleisen kiinniotto-oikeuden, mutta millä voimakkuudella se tehdään, on tulkinnanvarainen asia, joka saattaa myöhemmin tuoda kiinniottajallekin syytteet.

Lain mukaan yksityinen kansalainen saa ottaa verekseltään tavoitetun tai pakenemassa olevan tekijän kiinni, jos poliisi ei ole vielä ehtinyt paikalle. Kansalainen saa pitää tekijää kiinni, jos teko on näpistys, lievä pahoinpitely, lievä kavallus, lievä luvaton moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä luvaton käyttö, lievä vahingonteko tai rikos, josta saattaa seurata vankeutta.

Åfors suosittelee jättämään kiinnioton mieluiten poliisille.

– Ilkivallasta ja rikoksesta kannattaa ilmoittaa poliisille. Ja jos vaikkapa näkee ilkivaltaa, voi ihan hyvin ojentaa tekijöitä suusanallisesti, Åfors sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

2017, Marraskuu 6 - 13:55

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta.

Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S

Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S.

Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä:

– Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula.

Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa.

Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa.

Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Anssi Lassila / OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Kooda (yllä).

Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Aspelin, Stian Vestly Holte, Simon Schumacher

Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin.

Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Pauli Terho

Trias (yllä) lunastettiin myös.

Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi. Aaro Artto, Arkkitehtityö-huone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Myös Ristit (yllä) lunastettiin.

Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Schulman

Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan.

Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja.

Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin.

Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi.

– Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä.

Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan.

Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko.

Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra

Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana.

Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020.

Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa.

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi.

Antti Pylväs / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jesper sai 1-vuotiaana munuaisen äidiltään ja on nyt reipas eskarilainen – moni ei ole yhtä onnekas, sillä omaisluovutuksia tehdään vähän

2017, Marraskuu 4 - 20:30

– Bra Jonatan! huutaa kuusivuotias kokkolalainen Jesper Lindqvist ja hakkaa käsiään yhteen. Hän on katsomassa suuren idolinsa, velipuoli Jonatanin, jääkiekkoharjoituksia.

Jesper rakastaa jääkiekkoa, mutta lajin riskien takia hän ei voi sitä itse harrastaa. Jesperillä todettiin kahden päivän ikäisenä synnynnäinen munuaissairaus, suomalaistyyppinen nefroosi. Vanhemmille kerrottiin, että pojalle munuaissiirto oli ainoa vaihtoehto.

Suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi

Suomalaistyyppistä synnynnäistä nefroosia eli CNF:ää sairastavia lapsia syntyy Suomessa noin 2–4 vuodessa

Sairaus johtaa valkuaisaineiden lisääntyneeseen eritykseen virtsassa

Sairaus periytyy peittyvästi eli geenivirhe siirtyy kummaltakin vanhemmalta

Synnynnäisen nefroosin ainoa parantava hoito on munuaisten poisto ja munuaisensiirto

Lähde: Munuais- ja maksaliitto

– Sehän oli todellinen shokki, äiti Nina Lindqvist muistelee.

Vielä vaikeammat ajat olivat kuitenkin edessä: kahden kuukauden iässä Jesper sairastui RS-virukseen ja hinkuyskään, mikä vei pojan teho-osastolle ja hengityskoneeseen. Vaikka ennuste oli huono, kuukauden tehohoidon jälkeen Jesper selvisi.

Mutta pian perheellä oli taas vastassaan uusi takaisku. Jesperin elimistöön alkoi kertyä nestettä.

– Oli juhannus ja me oltiin päätetty, että nyt ollaan mökillä, saunotaan ja otetaan ihan iisisti. Sitten tuli soitto lastenosastolta: Jesperin keuhkoihin oli tullut nestettä, ja tunnin päästä olisi lähtö ambulanssilla Helsinkiin.

Siellä selvisi, että Jesperillä oli sappitiekysta, ja se poistettiin. Vasta kun näistä vaikeuksista oli selvitty, tuli munuaisensiirto ajankohtaiseksi.

Äidin munuainen muutti kaiken

Jesperin äidille Nina Lindqvistille oli itsestäänselvää, että hän luovuttaa munuaisensa pienelle ja hyvin sairaalle pojalleen.

– En harkinnut sitä ollenkaan. Jos minun munuaiseni sopisi Jesperille, niin totta kai antaisin sen hänelle – olisin antanut vaikka molemmat munuaiseni.

Jesper ehti olla dialyysi- eli keinomunuaishoidossa seitsemän kuukautta, vaikka luovuttaja löytyikin lähipiiristä. Dialyysihoito veti pojan heikoksi.

– Jesper ei syönyt itse ollenkaan, vaan kaikki ravinto meni nenä–mahaletkun kautta. Hän oksensi 10–20 kertaa päivässä. Jesperin elämä oli erittäin rajoittunutta, koska hän joutui olemaan pääosin sairaalassa. Kotonakin olimme vain kotona, äiti Nina kertoo.

Nykyään Jesper on reipas ja pirteä kuusivuotias. Hän pääsi munuaisensiirtoleikkaukseen 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä, koska hänen äitinsä sopi luovuttajaksi.

Kalle Niskala / Yle

Kaikille munuaissairaille ei käy yhtä hyvin. Useimmat joutuvat jonottamaan uutta munuaista vuosia. Sopivista siirrännäisistä on jatkuvasti pulaa siitäkin huolimatta, että munuaissiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätyksellisen paljon, 262 siirtoa. Jonossa on kuitenkin noin 400 munuaissairasta potilasta.

Munuaisensiirrot

Kaikki elinsiirrot tehdään Helsingin yliopistollisessa sairaalassa

Suomen ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964

Suomessa tehtiin viime vuonna ennätys munuaisensiirroissa, niitä tehtiin 262

Uutta munuaista jonottaa noin 400 dialyysipotilasta

95 prosenttia munuaisensiirroista tehdään aivokuolleilta luovuttajilta

Yli 95 prosenttia siirrännäisistä toimii vuoden kuluttua ja yli 70 prosentissa tapauksista siirrännäisen ennustetaan toimivan vielä kymmenen vuoden päästä

Ongelma on se, ettei munuaisia juuri saada eläviltä, vaan yli 90 prosenttia siirrännäisistä tulee aivokuolleilta luovuttajilta.

Lääkärit toivovat, että siirrot omaisilta lisääntyisivät, koska niissä munuaisen ennuste on huomattavasti parempi kuin aivokuolleen luovuttajan tapauksessa.

Ninan munuainen rupesi toimimaan Jesperillä heti leikkauksen jälkeen erinomaisesti. Se hetki oli tunteellinen, ja vieläkin Ninan silmäkulmaan tulee kyynel, kun hän ajattelee asiaa.

– Olihan se kauan odotettu hetki ja herkistää minut vieläkin.

Hän ei haluaisi, että Jesper joutuisi enää koskaan dialyysihoitoon, mutta sekin saattaa olla vielä edessä.

Kaikki on hyvin, mutta täysin terve Jesper ei ole

Lindqvistin perhe on onnellinen ja kiitollinen siitä, missä nyt ollaan. Äiti Nina sanoo monen kuvitelleen, että munuaisensiirron jälkeen Jesper olisi täysin terve. Näin ei kuitenkaan ole, sillä pojalla on elinikäinen lääkitys ja säännöllisillä laboratorio- ja lääkärikäynneillä seurataan, että munuainen toimii.

Mahdollista on, että Jesperillä on vielä edessään uusi munuaisensiirto. Lääkärit eivät ole antaneet munuaisen toiminnasta minkäänlaisia ennusteita.

– He ovat sanoneet, että siinä voi mennä vuosi, kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Vaikka munuainen toimii nyt hyvin, kukaan ei tiedä, kauanko Jesper sillä pärjää, sanoo äiti Nina Lindqvist.

– Onhan se hetkittäin rankkaa elää epävarmuuden kanssa, mutta sillä tavalla pärjää, ettei ajattele asiaa, Nina hymyilee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmasosa suomalaislapsista jää ilman varhaiskasvatuksen palveluja – OAJ: "On syytä olla huolissaan"

2017, Marraskuu 3 - 19:45

Suomen 1–6-vuotiaista lapsista reilut 68 prosenttia osallistui viime vuonna varhaiskasvatukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilaston mukaan vähäisintä osallistuminen oli Keski-Pohjanmaalla, jossa joka toinen lapsi jäi kotihoitoon. Korkeimmat varhaiskasvatuksen osallistumisluvut olivat sen sijaan Ahvenanmaalla, jossa lähes 80 prosenttia lapsista vietiin hoitoon. Manner-Suomessa suurin osallistumisaste oli Uudellamaalla, lähes 73 prosenttia.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei ole lukuihin lähellekään tyytyväinen.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa reilusti alle kansainvälisen keskiarvon. Suomi jää jälkeen myös muista Pohjoismaista. Tästä on syytä olla huolissaan, koska 4–5-vuotiaana kielellisen ja muun kehittymisen kausi on päällä, Olli Luukkainen huomauttaa.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin ollut Suomessa vuosi vuodelta hienoisessa kasvussa.

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Olli Luukkainen toivoo maksuttoman varhaiskasvatuksen yleistyvän Suomessa.

– Nythän Suomessa on viisaasti muutettu varhaiskasvatuslakia ja toivottavasti sitä edelleenkin muutetaan siihen suuntaan, että oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen perustuva pedagoginen varhaiskasvatus vahvistuu, Olli Luukkainen pohtii.

– Osa-aikaista, maksutonta varhaiskasvatusta täytyy saada koko ikäluokalle enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä on. Siinä on hyvä lähteä esiopetuksesta alaspäin, ensin 5-vuotiaille, sitten 4-vuotiaille ja jopa siitäkin alaspäin aina 3-vuotiaille saakka.

Vaikka Olli Luukkainen puhuu varhaiskasvatuksen puolesta, hän nostaa tärkeälle jalustalle kotihoidon.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on syytä lisätä. Tämä ei mielestäni mitenkään ole ristiriidassa sen ison ja tärkeän periaatteen kanssa, että vanhemmilla aina on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan, Olli Luukkainen painottaa.

Suurissa perheissä lapsia on totuttu hoitamaan kotona

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla alle kouluikäisten lasten varhaiskavatuksen osallistumisaste oli viime vuonna alle maan keskiarvon eli 62,5 prosenttia. Maakunnan alhaisimmat luvut kirjattiin Alajärvellä, Lapualla ja Vimpelissä. Alajärvellä vain reilu kolmannes lapsista oli kunnan kustantamassa päivähoidossa, Lapualla ja Vimpelissä reilusti alle puolet lapsista.

Siihen, miksi lapset jäävät pois kunnan kustantamasta päivähoidosta, on monia syitä.

– Näitä lukuja selittävät suureet perheet ja perinteet siitä, että lapsia on totuttu hoitamaan kotona. Kotihoidon suosiota selittää myös se, että osa kunnista tukee kotona tapahtuvaa hoitoa, selvittää OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Kari Nieminen.

Kotihoidon kuntalisän suosio yllätti Lapualla

Lapualla päättyy tämän vuoden lopussa puolitoistavuotinen kokeilu, jonka aikana kaupunki on maksanut maan suurinta kotihoidon kuntalisää. Kaupunki on maksanut kuukaudessa 300 euroa perheen alle kolmevuotiaasta, kotihoidossa olevasta lapsesta. Sisaruslisää on saanut sata euroa muista alle kouluikäisistä lapsista.

– Ryhdyimme maksamaan kuntalisää, koska kaupungilla ei ollut tarpeeksi päivähoitopaikkoja. Sama ongelma meillä on edelleenkin, joten päätimme jatkaa kuntalisän maksamista toistaiseksi. Seuraamme vuosittain, kuinka paljon sitä haetaan ja käytetään ja teemme päätökset jatkosta sen mukaan, selvittää Lapuan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilpo Ulvinen.

– Kuntalisän suosio on ollut yllättävän suurta, Ulvinen jatkaa.

Lapsen kotihoidon tuki koostuu Kelan maksamasta osuudesta ja mahdollisesta kuntaosasta. Kelan maksama kotihoidon tuki koostuu hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä. Tämän päälle jokainen kunta tai kaupunki voi halutessaan maksaa kuntalisää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhuksille kotiin kylmä vai lämmin ateria? Juupas-eipäs-keskustelun sijaan keittiössä haluttaisiin puhua myös ruuan laadusta

2017, Marraskuu 3 - 12:25
Mistä on kyse?
  • Jos kotona asuva keskipohjalainen ikäihminen ei pysty itse huolehtimaan ruuanvalmistuksesta, hän voi ostaa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitelta 7,50 euron ( 2017) hintaan aterioita
  • 2017 kesäkuussa keskipohjalainen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite päätti keskittää vanhuksille kotiin kuljetettavien aterioiden valmistuksen Vetelin Tunkkarin valmistuskeittiöön
  • Ateriat valmistetaan, jäähdytetään, yksittäispakataan sekä kuljetetaan asiakkaille kotiin kylminä
  • Soiten yhdeksästä jäsenkunnasta palvelun piiriin ovat liittyneet tai tänä syksynä liittyvät Veteli, Halsua ja Kokkola. Kruunupyy, Perho, Lestijärvi sekä Kaustinen eivät lähde mukaan

Kotona asuvien vanhusten ruokahuolto on uudistunut ja puhuttaa Keski-Pohjanmaalla. Oman kunnan väki ei enää välttämättä tuo ateriaa lämpimänä kotiin, vaan ruoka tulee kauempaa kylmänä. Uudistus herättää toisissa närää.

Yleisönosastokirjoittaja lataa lehden mielipidepalstalla, että nyt tarjottiin "viimeinen lämmin ateria vanhuksille". Hän paheksuu sitä, että omassa maakunnassa yhä harvemman ikäihmisen kotiin tuodaan enää lämmintä lounasta oman kunnan keittiöltä.

Mielipahaa aiheuttaa sekin, että vanhus jätetään kamppailemaan hankalien muovipakkausten ja suojakaasujen kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite päätti keskittää kotiaterioiden valmistuksen maakunnassa vain yhteen keittiöön. Siellä ateriat valmistetaan, jäähdytetään ja kuljetetaan ikäihmisten koteihin kaksi kertaa viikossa.

Vaikka annoksia viedään nyt kunnasta toiseen, tarkoitus on säästää kuljetuskustannuksissa. Ruokaa ei tarvitse valmistaa joka kunnassa, eikä kuljetusauto suihki kylän raitilla kuutena päivänä viikossa. Talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi laskee, että kuljetuksiin on aiemmin uponnut vuodessa 230 000 euroa, ja nyt kustannukset jopa puolittuvat.

Kritiikki ei tunnu hyvältä

Kotiateriauudistus on tuonut lisää työtä ja vipinää Vetelin Tunkkarin keittiöön. Siellä valmistuu oman kunnan lasten, vanhusten ja terveyskeskusväen aterioiden lisäksi nyt päivittäin suurin piirtein satakunta ikäihmisten ateriaa.

Toivoisin kuitenkin, että otettaisiin selvää, mistä on kyse, eikä esitettäisi ennakkoluuloja ilman faktoja. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies

Tunkkarilla on seurattu ateriauudistuksen saamaa kritiikkiä murhemielin.

– Eihän se kritiikki hyvältä tunnu. Me ymmärrämme, että iso uudistus huolestuttaa ja herättää ennakkoluuloja. Toivoisin kuitenkin, että otettaisiin selvää, mistä on kyse, eikä esitettäisi ennakkoluuloja ilman faktoja, huokaa Vetelin vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori.

Vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori jäähdytyskaapin luona.Kalle Niskala / Yle

Vetelin ruokahuollolla on aiempaa kokemusta isoista muutoksista. Omassa kunnassa siirryttiin kylmien aterioiden jakeluun vanhuksille jo neljä vuotta sitten.

– Kun muutoksen jälkeen tehtiin ensimmäinen kysely, vastaukset jännittivät. Silti suurimpina kommentteina muistan sen, että vanhojen ihmisten oli hankala avata näitä mikropakkauksia. Myöhemmin on tullut hyvää palautetta värikkäistä salaateista ja lempiruuista. Toisaalta joku toivoo aina enemmän mausteita ja joku vähemmän. Ihan hyvää palautetta on tullut, kertaa Leppävuori.

Uskon, että kun tästä muutoksesta päästään, niin me voimme puhua niistä todellisista asioista eli jos on parannettavaa tai muutostarvetta. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies

Ruuanvalmistuksen keskittäminen on iso muutos, ja erilainen ateria hämmentää vanhusta varmasti. Kunnan ruokahuoltoa luotsaava toivoo silti, että muutostilanteesta päästäisiin eteenpäin, hedelmällisempiin keskusteluihin.

– Ennakkoluulot aiheesta kylmä ruoka vastaan lämmin ruoka korostuvat nyt. Uskon, että kun tästä muutoksesta päästään, niin me voimme puhua niistä todellisista asioista eli siitä, jos on parannettavaa tai muutostarvetta.

Kylmä vastaan lämmin

Miksi sitten ruuan on oltava kylmää?

Vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori selventää, että kyse on turvallisuudesta. Ruuat kulkevat pitkiäkin matkoja, jolloin lämpimän ruuan lämpötilan säilyminen elintarvikelainsäädännön mukaisena vaarantuisi.

– Lämpötilat pysyvät asiallisempina näin kuin että ruoka kuljetetaan lämpimänä. Lämpimänä pysyminen matkalla on kyseenalaisempaa. Se on suurelta osin turvallisuuskysymys ja myös laatukysymys.

Suurtalouskokki Laura Nisula ammentaa kiisseliä valmistuskattilasta.Heini Holopainen / Yle

Suurtalouskokki Laura Nisula ottaa isoja annosastiallisia jälkiruokakiisseliä ulos Tunkkarin keittiön jäähdytyskaapista.

Hän ammentaa plus kuuteen asteeseen jäähtyneen kiisselin muovisiin annosastioihin ja kärrää ne kylmähuoneeseen. Siellä hän laittaa pakkaukset kaasupakkauslaitteeseen, josta tulee ulos elintarvikekaasuun pakattuja ja muovitettuja ateria-annoksia. Lopuksi päälle liimataan tuoteseloste- ja päiväysetiketti.

Se on suurelta osin turvallisuuskysymys ja laatukysymyskin. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies

Kun annokset lähetetään ikäihmisten koteihin, ne pakataan vielä styroksipakkauksiin, joissa kylmä pysyy sisällä jäisten kylmämattojen avulla.

Kotona asiakas lämmittää ruokansa silloin, kun se hänelle sopii. Tarvittaessa hänelle tarjotaan lämmitykseen apua.

– Yhteistyö kotihoidon kanssa on hyvin tiivistä ja perustuu asiakkaan ammatillisesti arvioituihin tarpeisiin. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään omannäköinen tapa kotiateriointiin. Keskeinen tavoite on huolehtia ravitsemuksesta ja turvata asiakkaan kotona asumista, selventää Soiten palvelualuejohtaja Hanna Saarinen.

"Lämmin ruoka läheltä vanhuksille"

Kaikki keskipohjalaiskunnat eivät ole halunneet lähteä mukaan oman sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän kotiateriapalveluun. Soiten talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi sanoo, että näin kuntien kanssa on sovittukin. Kunnat saavat halutessaan myös itse järjestää kotona asuvien ikäihmisten aterioinnin.

Kunnanhallituksessa päätettiin yksimielisesti, että me haluamme viedä vanhuksille ruuan, joka on lämmin ja heti nautittavissa lounasaikaan. Esko Ahonen, kunnanjohtaja

Esimerkiksi Lestijärven kunta päätti, että lestijärviset vanhukset saavat omassa kunnassa valmistetun lämpimän aterian kotiinsa kuusi kertaa viikossa. Ruuan lämmityspuuhiin joudutaan kodeissa vain sunnuntaisin.

– Kunnanhallituksessa päätettiin yksimielisesti, että me haluamme viedä vanhuksille ruuan, joka on lämmin ja heti nautittavissa lounasaikaan. Se tuodaan läheltä palvelukeskus Kotipirtin keskuskeittiöstä. Näinhän meillä on tehty jo monen vuoden ajan, kertoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.

Noin 800 asukkaan kunnassa on viitisentoista ikäihmistä, jotka ovat oikeutettuja kotiin asti tuotuun ruokaan. Kuljetettavaa on siis vähän, eivätkä välimatkat ole pitkiä. Sama kuljetusyrittäjä vie ruuat ikäihmisille, kouluihin ja päiväkoteihin.

– Yrittäjä tekee nuo oman kunnan reissut varmasti kustannustehokkaammin kuin että ruuat tuotaisiin kaksi kertaa viikossa Vetelistä. Se on samalla vähän niin kuin terapiakuljetusta, kun kuljetusyrittäjä voi vaikka tarvittaessa hiekoittaa vanhuksen pihamaata, myhäilee kunnanjohtaja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolassa kolaroinut poliisiauto ei käyttänyt hälytyssireeniä

2017, Marraskuu 3 - 10:47

Kokkolan poliisiautokolarin tutkinnassa on selvinnyt, että poliisi ei käyttänyt hälytysajossa sireeniä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja Olli Sulkonen Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta.

Pari viikkoa sitten poliisiauto ja henkilöauto törmäsivät rajusti yhteen Jyväskyläntien ja Kaustarintien risteyksessä. Poliisiauto oli tutkinnanjohtajan mukaan kiireellisessä hälytysajossa ja ajoi päin punaisia Jyväskyläntien valoristeyksessä. Poliisi saa ajaa hälytystehtävässä päin punaisia, kunhan noudattaa riittävää varovaisuutta.

Epäselvää on vielä, olivatko poliisiauton hälytysvalot käytössä. Tutkinnanjohtaja Olli Sulkosen mukaan poliisi myöntää ajaneensa ylinopeutta, koska oli matkalla kiireelliseen hälytystehtävään. Sekä henkilöauton että poliisiauton kuljettaja kiistävät syyllistyneensä huolimattomuuteen.

Tapauksen tutkinnassa on varmistettu, että näkyvyys on risteyksessä riittävän hyvä. Autojen reitit ajettiin jälkikäteen uusiksi ja videoitiin. Näkyvyyttä haittaavia esteitä ei havaittu.

Tutkinta valmistuu todennäköisesti muutamassa viikossa. Sen jälkeen tiedetään, siirtyykö tapaus syyteharkintaan.

Törmäyksen jälkeen poliisiauto pyöri useita kertoja ympäri ja jäi katolleen. Henkilöauto rusentui pahasti. Poliisiauton kyydissä oli kolme poliisia ja henkilöautossa mies ja nainen. Kolarin rajuudesta huolimatta kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Susihuoli heräsi Kokkolan Ullavassa: koululaisille halutaan susikyyti ja metsästäjille kaatolupia

2017, Marraskuu 2 - 19:45

Ullavalaiset ovat huolissaan asutuksen ja kirkonkylän koulun lähellä liikkuvasta susilaumasta. Metsästäjien mukaan laumassa on kuutisen sutta, lisäksi alueella liikkuu muutamia yksittäisiä susia tai susipareja. Myös riistakeskukselle on tullut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon susihavaintoja Ullavasta ja Kannuksesta. Metsästäjät toivovat suden pyyntiin useampia poikkeuslupia.

Havaintoja on tullut Kokkolaan kuuluvan Ullavan alueelta enemmän kuin vuosi sitten: jälkiä on nähty esimerkiksi talojen läheisyydessä ja kuntoradan varrella. Vielä joitain vuosia sitten Ullavassa ei tehty lainkaan susihavaintoja.

Varmaa tietoa alueella liikkuvien susien määrästä ei ole. Riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan vielä ei voida arvioida, liikkuuko alueella yksi vai kaksi laumaa. Tuorein virallinen jälkilaskenta on viime keväältä.

Liikuntatunneilla suunnistetaan lähimaastossa

Veikko Vionojan koulun rehtori Maila Koivumäki on myös huolissaan jälkihavainnoista kilometrin sisällä koulusta. Lapsille Koivumäki ei ole puhunut, mutta esimerkiksi suunnistus on hoidettu suppeammalla alueella kuin ennen.

– Ihan tähän lähimaastoon olen laittanut rasteja, mutta en ole niin kauas vienyt kuin tavallisesti.

Perinteisesti koulusta on myös tehty retki vähän kauemmas Rumankivenkankaalle, mutta se on jätetty nyt väliin.

Koivumäki sanoo, että joillain lapsista on yli kilometrin kävelymatka bussipysäkille. Perheet maksavatkin itse muutamalle lapselle kyydityksen kouluun.

Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen

Viime keväänä kaupunki kustansi osalle lapsista niin sanotut susikyydit pimeimmän kauden ajan. Samaa harkitaan nyt.

Rehtori pitää susikyytejä tarpeellisina:

– Nyt näyttää tilanne siltä, että enemmän on havaintoja ihan selvästi. Toivotaan, että jotain tehtäisiin asialle.

Lupia halutaan niin riistakeskuksesta kuin poliisilta

Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen arvioi, että 3–5 kilometrin säteellä liikkuu kymmenkunta sutta: kuuden suden lauma ja muutama yksilö läpikulkumatkalla. Lumen tultua jälkihavainnot ovat päivittäisiä.

– Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä, sanoo Kankkonen.

Susia on nyt Kankkosen mukaan selvästi aiempaa enemmän. Sitä hän pitää kasvaneen peurakannan syynä.

Kankkosen mukaan huoli rajoittaa ihmisten liikkumista. Metsästäjät pelkäävät myös koiriensa puolesta. Kankkonenkin on etsinyt metsästysmaastot kauempaa:

– Kyllä minä lähden ihan muille alueille, mistä ei susia löydy.

Viime talvena alueelle saatiin kaksi sudenkaatolupaa, mutta ne jäivät käyttämättä huonojen lumiolosuhteiden takia. Nyt Kankkonen toivoo riistakeskukselta nopeasti neljää, jopa viittä poikkeuslupaa. Myös poliisiin kohdistuu toiveita:

– Poliisilla on oikeus myöntää lupia pihasusien poistamiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellinen kunniavartiosto: jokaiselle sankarihaudalle samanikäinen mies kuin vainaja oli kaatuessaan

2017, Marraskuu 2 - 14:03

Suomen satavuotispäivänä muistetaan toisen maailmansodan sankarivainajia pysähdyttävällä tavalla. Useassa Suomen kaupungissa järjestetään kunniavartiosto, jossa jokaisella haudalla vartioi sen ikäinen henkilö kuin sankarivainaja oli kaatuessaan.

Tällaisia kunniavartiostoja järjestetään ainakin Vantaalla, Oulussa, Kuopiossa,Tampereella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Salossa, Kälviällä ja Kaustisella. Myös muita paikkakuntia osallistuu tähän valtakunnalliseen tapahtumaan, mutta Suomi 100 -sihteeristö ei halua vielä paljastaa yksityiskohtia paikkakuntien nimistä eikä niiden määrästä.

Vantaa hakee kaikkiaan 167:ää miestä, joiden iät vaihtelevat 16:sta 44 vuoteen. Suurin joukko on noin 20-vuotiaita. Tampereella kunniavartiostoon tarvitaan peräti 749 henkilöä. Joillain paikkakunnilla kunniavartiostoon osallistuu myös naisia.

– Tapahtuma on otettu hyvin innostuneesti vastaan, ja se on herättänyt hyvin paljon kiinnostusta. Onhan tämä hyvin koskettava tapa muistaa kaatuneita, sanoo Vantaan Suomi 100 -aluekoordinaattori Neetta Eriksson.

"Kaatuneet käsittämättömän nuoria"

– Minua itseäni koskettaa erityisesti se, että suurin osa kaatuneista on niin käsittämättömän nuoria. Kuolema on vaikuttanut perheiden ja läheisten elämään. Sitä voi vaan yrittää kuvitella miten järkyttävää tämä on ollut. Vainaja voisi olla kenen tahansa poika, poikaystävä tai työntekijä, Neetta Eriksson pohtii.

Hän uskoo, että Vantaalla saadaan tarvittava miesjoukko kasaan ja että tapahtuma kerää paljon yleisöä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.

– Toivon, että paikalle tullaan muistamaan sodassa kaatuneita kunnioituksella eikä millään omalla viestillä. Luulisin, että ihmiset ymmärtävät, että itsenäisyyspäivä on meidän kaikkien juhla. Niin uusien suomalaisten kuin kantasuomalaistenkin.

Kunniavartioiden järjestäminen on syntynyt tamperelaisen Kalervo Sipin aloitteesta.

– Ajatus oli mielessäni monta vuotta. Olemme saaneet mukaan seurakuntia, partiolaisia, oppilaitoksia ja puolustusvoimat, ja uskomme, että hieno yhteinen hetki onnistuu, Kalervo Sipi kertoo.

Haku kunniavartiostoon on avoin kaikille.

3.11. Juttuun lisättiin, että myös Lahdessa järjestetään vastaava kunniavartiosto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Ei ole noloa, ettei maakunnassa ole miljonääriä" – vain Keski-Pohjanmaalla kukaan ei tienannut miljoonaa

2017, Marraskuu 2 - 07:49

Vuoden 2016 verotietojen mukaan reilun 69 000 hengen maakunnassa Keski-Pohjanmaalla on vain kaksi ihmistä, jotka saivat pääoma- ja ansiotuloja yli puoli miljoonaa euroa.

Monessa maakunnassa miljoonatuloihin yltäneitä oli runsaastikin. Vähiten heitä oli Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa, kolme, Lapissa kaksi ja Kainuussa yksi. Keski-Pohjanmaalla miljoonaa ei tienannut viime vuonna kukaan.

– Tämä ei ole hyvä eikä huono uutinen. Sosiaalipolitiikan näkökulmasta on olennaisempaa se, kuinka paljon on köyhiä ihmisiä, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

– Tämä on vain tavallaan gallup yhdestä vuodesta. Se kertoo, ettei ole tehty isoja yrityskauppoja, ja ettei meillä ole sellaisia yrityksiä, joista joka vuosi otettaisiin pääomatuloja ulos, kuittaa Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula.

Vuosi sitten Keski-Pohjanmaalla verolistalla oli kaksi miljoonarajan ylittänyttä. He kuittasivat pääomatuloa juuri yrityskaupasta.

Imagokysymys?

Professori Hiilamoa huvittaa kysymys miljonäärittömyyden vaikutuksesta maakunnan imagoon.

– Ei se ole mitenkään noloa, ettei ole yhtään miljonääriä. Helposti verotietojen äärellä syntyy harhakuvitelma, että isojen tulojen saaminen on ainoa menestyksen mittari. Oikeasti ihmisen hyvinvointi syntyy aivan muista tekijöistä, kun puhumme vaikkapa heistä, jotka elävät köyhyysrajalla. Ei kaikkea voi rahalla mitata, Hiilamo sanoo.

Maakuntajohtaja Ylikarjula kääntää miljonäärittömyyden imagovoitoksi.

– Ehkä tämä on Keski-Pohjanmaan imagolle hyvä, että olemme maakunta, missä toinen ei ole toistaan parempi. Ollaan tasavertaisia. Ja onhan meillä miljoonatuloihinkin ylletty, kun katsoo eri vuosien vertailuja.

Voi sanoa, että Keski-Pohjanmaalla ei ole sellaisia henkilöitä, joilla on noussut hattuun raha ja omaisuus. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula

Jukka Ylikarjulan mielestä miljonäärejä tärkeämpiä ovat hyvinvoivat yritykset, jotka tekevät tulosta ja ovat isoja yhteisöveron maksajia. Yksi tärkeimmistä Keski-Pohjanmaalla on Kokkolassa sijaitseva Boliden.

– Miljonääri ja menestyvä yritys käyvät usein käsi kädessä. Ei siinä ole mitään väärää, että on miljonääri, jos hoitaa veronsa asianmukaisesti, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Osaaminen ja raha kulkevat käsi kädessä

Vuonna 2016 maakunnan suurituloisimpien kärjessä on yritysjohtajia, apteekkareita ja pankinjohtaja. Maakuntana Keski-Pohjanmaa on alkutuotantopainotteinen.

– Tämä on myös työlähtöisten työpaikkojen maakunta. Miljonäärittömyys kertoo siitä, että olemme vahvasti palkkatulo-maakunta, sanoo Ylikarjula.

Pixabay

Maakuntien keskiansiovertailussa keskipohjalaisten ansiotulot ovat maan keskitasoa. Koulutustasossa jäädään keskitason alapuolelle varsinkin korkeakoulutettujen osalta.

Sosiaalipolitiikan professori neuvoo Keski-Pohjanmaata panostamaan erityisesti koulutukseen ja etsimään tulevia miljoonayrittäjiä koulutuksen ja osaamisen ympäriltä.

– Koulutus ja korkeat tulot ovat yhteydessä toisiinsa. Uudet innovaatiot liittyvät tietoon ja osaamiseen. Isot firmat ja isot innovaatiot syntyvät todella usein isojen asutusalueiden ympärille, toteaa Heikki Hiilamo.

Pärjääkö maakunta miljonääreittä?

Heikki Hiilamo sanoo tietävänsä, että pohjalaismaakunnissa on paljon yrittäjähenkisyyttä. Hän kuitenkin uskoo, että isommat kalavedet voivat houkutella muualle, jolloin verotulot valuvat muihin kaupunkeihin.

Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula muistuttaa, että vaikka miljonäärejä ei verotuksessa löytynytkään, 100 000 euroon vuodessa yltäviä löytyy maakunnasta ihan mukavasti. Hän myös iloitsee, että maakunnasta löytyy erittäin hyvin pärjääviä yrityksiä.

– Tämä on mielenkiintoinen maakunta. Ne jotka ovat rikastuneet ja tienanneet eri vuosina huipputuloja pääomatulojen kautta, ovat aivan tavallisia ihmisiä. Moni on mukana aktiivisesti kuntien ja yhteiskunnan asioissa. Voi sanoa, että Keski-Pohjanmaalla ei ole sellaisia henkilöitä, joilla on noussut hattuun raha ja omaisuus, kertoo Jukka Ylikarjula.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mieskuoron 21 jäsentä teki jokainen soolosinkun eikä kuoro hajonnut – tähän pystyy vain Semmarit

2017, Marraskuu 1 - 11:30

Pasi Pohjola kertoo jonkun nauraneen Semmareiden lähtevän Wanne be sinkku –kiertueelle. Tosiasiassa Semmarit – 20 Sinkkua –kiertue viittaa siihen, että kaikki kuorolaiset tekivät omat sinkut.

– Itse asiassa 0 + 20 äijää, kuoronjohtaja Reiman ollessa nolla, murjaisee Pohjola.

Semmareiden soolokappaleet paljastavat yhtenäiseltä kuorolta vaikuttavan miehistön ”monikulttuurisuuden”. Singleillä kajahtaa laaja sävelkirjo aina karibialaisrytmeistä punkkiin, syntikkapopista oriental-soundiin ja suomalaisesta iskelmästä saksankieliseen eurotranceen. Onpa yhden isännän singlellä mukana musisoimassa myös Leia –koira.

Emme mitenkään saa kaikkia ideoita mahtumaan konserttiin. Joel Linna

Joel Linna muistuttaa, että kiertueella kuullaan kyllä uusia semmarikappaleita, muttei upouusia soolosinkkuja, vaikka ne julkaistaankin kiertueen alkajaisksi.

– Meillä kaikki säveltävät ja ovat mukana, ja kun emme mitenkään saa kaikkia ideoita mahtumaan konserttiin, niin teimme omat sinkut.

Sooloilussa luomisen tuskaa

Joel Linnan singlebiisi on nimeltään Tää ei ole vielä tässä ja kappaleeseen hän tavoitteli vanhaa suomalaista ja originaaliia klubitunnelmaa.

– Aika kova homma oli tehdä biisi yksin, kun meidän toimintamalli on yleensä, että ryhmässä työskennellään.

Loppusuoralla syntyy monesti ne luovimmat ajatukset. Pasi Pohjola

Pasi Pohjolan soolosinkku on ”vähän sellaista latinohenkistä meininkiä” tihkuva Tanssin pillisi mukaan.

– Oli siinä luomisen tuskaakin, mutta taisin olla ensimmäisiä, joka pukkasi sinkun valmiiksi. Joillakin on mennyt viime tinkaan, mutta loppusuoralla syntyy monesti ne luovimmat ajatukset.

Turkka Saarikoski kuvailee singleään Motortalk ”ihan tavalliseksi klassiseksi 90-luvun puolenvälin saksankieliseksi eurotranceksi”.

– Lähtökohta teokseeni oli miettiä, mikä voisi olla sellainen musatyyli, mitä kukaan muu meistä kahdestakymmenestä ei tekisi ja taisin onnistua, nauraa Saarikoski.

Joel Linna (vas.), Turkka Saarikoski, Pasi Pohjola ja muut Semmarit lähtevät sinkkukiertueelle.Arvo Vuorela / Yle Kuorohistoriaa kokeilemalla sinkkuelämää

Semmarit tekevät kuorohistoriaa, sillä jokainen kuorolainen, mukaan lukien kuoronjohtaja, sävelsi, sanoitti, sovitti, soitti ja jopa äänitti oman kappaleensa.

– Olemme ensimmäinen kuoro maailmassa, jonka kaikki jäsenet tekevät yhtä aikaa oman soolojulkaisun. Bändimaailmassa soolourien houkutus on yleisempää, mutta halusimme nyt itsekin kokeilla sinkkuelämää, ylpeilee kuoronjohtaja Viitala.

Piilossa olevat taidot saadaan paremmin käyttöön. Joel Linna

Turkka Saarikoskelle sooloprojektista jäi lämmin fiilis ja hän tunnustaa olevansa ylpeä porukasta.

– Sinkuilla on täysveristä radiosoittokamaa, todella persoonallisia, tekijöidensä näköisiä luomuksia. Esille nousee kavereita, jotka eivät ole vielä paljon päässeet esille sävellys- ja sanoituspuolella.

– Keikkamatkoilla pakkaudutaan samaan bussiin. En tiedä kuinka verisiä nuo matkat sitten ovat, kun selvitellään sinkkujen suosiota. Kaiken kaikkiaan tämä tuo uutta potkua siihen, että piilossa olevat taidot saadaan paremmin käyttöön, hehkuttaa Joel Linna.

Semmarit Fringe-festivaaleilla Edinburghissa.Aki Tulikari Suurimmat kaupungit ja hallit

Seminaarinmäen Mieslaulajien valtakunnallinen kiertue käynnistyy Seinäjoen Nurmohallista 1. marraskuuta ja päättyy Joensuun Carelia-saliin 3. helmikuuta. Näiden välissä kiertue etenee reittiä Kokkola, Oulu, Kuopio, Turku, Tampere, Helsinki, Lahti, Jyväskylä, Mikkeli, Hämeenlinna ja uudestaan Jyväskylä.

– Meillä on sellainen perinne, että me pyrimme aina yllättämään yleisömme myös visuaalisesti showtekniikalla ja lavan esillepanolla. Ja satojen biisien joukosta on kaivettu esille myös muutama herkkupala, vanha veteraanibiisi, lupaa Turkka Saarikoski.

Kuoron yhteishengen vuoksi soolokappaleita ei luultavasti konserteissa kuulla. Reima Viitala

Vuonna 1989 perustettu Semmarit rikkoo musiikkirajoja omalla soundillaan ja showmeiningillä, jossa eivät ole vieraita edes ilmatäytteiset jättipossut. Kuoronjohtaja Viitala lupaa kiertueen tarjoavan uuden ja vanhan tuotannon lisäksi miehisen tunne-elämän vuoristoradan yllätyksineen.

– Kuoron yhteishengen vuoksi soolokappaleita ei luultavasti konserteissa kuulla.

Viime vuonna MTV3 ensiesitti Semmareista tehdyn dokumentin Hulluutta hieman tarvitaan. Suomen lisäksi se kuvattiin Kiinassa ja Skotlannissa.

– Dokumentti antaa monipuolisen kuvan, minkälaista on olla sisällä meidän ryhmässä. Dokumentissa nähdään konserttien taakse eli järjetöntä säätöä, valmistautumisen tuskaa ja kovaa harjoittelua, kertoo Joel Linna.

Joulukuun 2. päivä Semmarit valtaavat Lutakon Tanssisalin ja sen backstagen Jyväskylässä.Arvo Vuorela / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähköasentajien lakko vaikeuttaa Euroopan toiseksi suurimman sinkkitehtaan toimintaa: suuri sähkövika voi jopa pysäyttää tehtaan

2017, Marraskuu 1 - 07:55

Sähköasentajat aloittivat keskiviikkoaamuna viikon mittaisen lakon, mikä vaikeuttaa suuryritysten toimintaa.

Sinkkiyhtiö Boliden Kokkolasta kerrotaan, että lakko voi vaarantaa tehtaan tuotantoa. Kaikki toimii sähköllä, myös sinkkitehtaan prosessit.

– Toivomme, ettei lakko vaikuttaisi mitenkään. Mutta jos tulee ongelmia sähkölaitteisiin, ilman asentajia niitä on vaikea saada toimimaan, kertoo Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Jarmo Herronen.

Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ovat sopineet, että lakon aikana hoidetaan työ-, ympäristö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät korjaukset. Työseisauksen aikana ei korjata sähkövikoja, eikä tehdä huoltotöitä.

Bolidenin Kokkolan tehtaalla ilman sähköhuoltotöitä pärjättäneen jonkin aikaa.

– Ehkä tämä viikko menee, mutta sitten huoltamattomuus alkaisi näkyä ja vaikuttaa tuotantoon, arvioi toimitusjohtaja Jarmo Herronen.

Tilaukset hoidetaan poikkeusoloista huolimatta

Vientiyritys Boliden aikoo hoitaa sinkkitilaukset lakosta huolimatta.

– Yhtiön pitää noudattaa asiakassopimuksia, oli tilanne mikä hyvänsä.

Kokkolan Bolidenin palkkalistoilla on kolmisenkymmentä automaatio- ja sähköasentajaa. Heistä osa korjaa sovitusti lakon aikana kiireellisiä työturvallisuuteen vaikuttavia sähkövikoja.

Koko maassa työnseisaus koskee noin tuhatta sähköliittolaista. Ellei sopua synny ensi viikolla, aloittaa Sähköliitto laajemman lakon 10. marraskuuta.

Työkiistan osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan ensi viikolla valtakunnansovittelijan johdolla.

Sähköliiton lakon syynä on se, ettei liitto halua sähköalan olevan mukana Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisessä työehtosopimuksessa. Sähköliitto pelkää työehtojen ja palkkojen lopulta heikkenevän, jos se on mukana suuremmassa kokonaisuudessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perhossa melkein kaikki kuuluvat kirkkoon – "Ei se oikein isosti näy, mutta jokainen tietää"

2017, Lokakuu 31 - 20:20

Yli 93 prosenttia perholaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Esimerkiksi helsinkiläisistä vastaava luku on runsaat 54 prosenttia.

Perhossa tilanne selittää vt. kirkkoherran mukaan monella tavoin perinteinen ajattelu ja perusarvojen kunnioitus.

– Yksi aika merkittävä tekijä varmaan on myös vaikuttava vanhoillislestadiolainen herätysliike, johon kuuluu aika suuri osa Perhon ihmisistä. Se on tuonut arvostusta ja halua kirkkoon kuulumiseen ja vaikuttanut niihinkin, jotka eivät liikkeeseen kuulu, sanoo vt. kirkkoherra Raimo Kytölä.

Perhossa lestadiolaisia on runsaat 30 prosenttia, kun lapset lasketaan mukaan. Virallinen, vain täysi-ikäiset kattava luku on pienempi.

Myös Kirkon tutkimuskeskus arvioi, että kirkkoon kuulumista selittävät usein ikärakenne, perinteisyys ja herätysliikkeiden asema.

Kirkosta eroamiset eivät Perhossa näy

Työuransa Ruotsissa tehnyt ja sittemmin Perhoon palannut Leo Jänkä sanoo, ettei vankka kirkkoon kuuluminen kunnassa sen kummemmin silmään pistä:

– Ei se oikein isosti näy, mutta jokainen tietää, että heitä on. Ja kirkossa käydään.

Jänkä käy itse kirkossa häissä, hautajaisissa ja myös musiikkia kuuntelemassa. Käytyä tulee usein, muttei joka viikko. Osallistumista hän pitää ehdottomasti hyvänä asiana.

– Enemmänkin saisi kirkossa käydä.

Ei tänne Perhon periferiaan taida nämä muutoksen tuulet vielä puhaltaa Vt. kirkkoherra Raimo Kytölä

Lestadiolaisuuden lisäksi ihmisiä sitoo kirkkoon perinteistä kiinni pitäminen. Vt. kirkkoherra Raimo Kytölä määrittelee seurakunnan pappiskannan olleen liberaali–konservatiivi-akselin konservatiivisesta päästä.

– Ei tänne Perhon periferiaan taida nämä muutoksen tuulet vielä puhaltaa. Ei ole mitään muutosta nähtävillä.

Hän arvioi, että valittu linja vaikuttaa kirkossa pysymiseen.

– On tahdottu pysyä pyhän Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaisessa uskossa. Ehkä se kantaa kuitenkin pitkällä tähtäyksellä parasta hedelmää.

Kirkosta eroamiset eivät näy Perhossa millään tavalla.

– Ei ole tänne asti tullut buumi, sanoo vt. kirkkoherra Kytölä.

Antti Kettumäki / Yle

Perhossa seurakunta on kirkkoherran mukaan myös aktiivinen. Vapaaehtoisia löytyy niin diakoniatyöhön kuin lähetystoimintaan. Mukana on sekä lestadiolaisia että muita seurakuntalaisia. Yksi yhteen eivät kirkkoon kuuluminen ja toimintaan osallistuminen toki mene.

– Mutta voi olla tyytyväinen ja kiitollinen, kun ajattelee kaikkiaan Suomen kirkon osallistumista ja tilannetta, sanoo Raimo Kytölä.

Kodeissa pidetään lähetysiltoja, samoin monesta kaupunkiseurakunnasta jo kadonneet kinkerit ovat tärkeä perinne: tammi–maaliskuussa pidetään kylillä noin viidettoista kinkerit. Hautajaiset ovat suuria ja vanhanmallisia.

Kirkon penkeissä on silti vielä tilaa

Perhossa järjestetään myös kyläkirkkoja eli jonkin tietyn kylän jumalanpalveluksia, jolloin palvelutehtävissä on kyseisen kylän väkeä. Viime sunnuntaina yhden kylän järjestämässä kirkkopyhässä oli mukana yli 70 henkeä.

Toisaalta lestadiolaisilla on paljon myös omia tilaisuuksia, mikä näkyy pääkirkon penkeissä:

– Kyllä kirkkoon sunnuntaisin jumalanpalveluksiin silti enemmänkin mahtuisi, naurahtaa Kytölä.

Perholainen Jorma Kinnunen käy kirkossa lasten juhlissa ja jouluna. Silloin talo on usein täynnä. Perhon vahva luterilaisuus ei ole hänelle silti yllätys, eikä hän näe siinä mitään kielteistä.

– Ei se näy mitenkään erityisesti, kukin taaplaa tyylillään. Tietysti jos seuraamaan rupeaisi, niin se näkyisi, arvioi Kinnunen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Suomen luterilaisin kunta, lisää sopimuksia työmarkkinoilla, Venäjän FB-päivityksiä USA:ssa

2017, Lokakuu 31 - 07:23
Listasimme Suomen luterilaisimmat ja vähiten luterilaiset kunnat

Kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Etenkin 25–44-vuotiaiden kohdalla pudotus on ollut jyrkkää: ikäryhmän miehistä vain vähän yli puolet kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Perho on Suomen luterilaisin kunta. Perhon 2 900 asukkaasta yli 93 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Verorahani? Mihin ne menivät?

Verot ovat huomisesta lähtien tapetilla mediassa, kun marraskuun ensimmäisenä päivänä saadaan tuoreimmat tiedot suomalaisten ihmisten ja yritysten verotuksesta. Mutta mihin kaikkeen sinulta kerätyt veroroposet käytetään? Se selviää Ylen verokoneesta, joka kertoo senkin, kuinka paljon sinä olet maksanut veroja viime vuonna.

Henrietta Hassinen / Yle Kemianteollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto sopimukseen työehdoista

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Kemianteollisuus ovat päässeet sopimukseen työehdoista. Palkat nousevat 1,6 prosenttia. Neuvottelutulos koskee yli 12 000:ta työntekijää. Sopimuksien voimaantulo edellyttää vielä liittojen hallintojen hyväksyntää. Maanantaina sopuun pääsivät myös Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto.

Venäjään kytköksissä olleet Facebook-päivitykset tavoittivat miljoonia vaalien alla

Facebookin uusi tiedonanto Yhdysvaltain kongressille todistaa laajoista poliittisista vaikuttamisyrityksistä. Jopa 126 miljoonaa amerikkalaista on voinut törmätä Venäjän poliittiseen vaikuttamiseen sosiaalisessa mediassa Yhdysvaltain presidentin vaalien alla. Reuters kertoo, että Venäjä julkaisi 80 000 viestiä pyrkimyksenään vaikuttaa Yhdysvaltain politiikkaan. New York Times -lehden mukaan vaikuttajat latasivat myös Youtubeen yli 1 000 videota.

Gian Ehrenzeller / EPA Trump halusi transsukupuoliset pois armeijasta – oikeus vastustaa

Liittovaltion oikeusistuin on pysäyttänyt presidentti Donald Trumpin aikeet kieltää transsukupuolisten ihmisten palvelus Yhdysvaltojen asevoimissa. Joukko asevoimien palveluksessa olevia transihmisiä oli vienyt kieltoaikeen oikeuteen. Kieltoa ei voi panna oikeuden mukaan toimeen oikeusprosessin ollessa kesken.

Donald Trump.Chris Kleponis / EPA Kylmä ja aurinkoinen tiistai

Sää on tänään tavanomaista kylmempää ja sateet jäävät vähäisiksi, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Aamulla vielä Itä-Suomessa sataa lunta, mutta sateet väistyvät iltapäivään mennessä. Suuressa osassa maata on aurinkoista, idässä tuuli on puuskaista. Pohjoisessa liikutaan pakkaslukemissa, etelämpänä lämpötila on nollan vaiheilla tai vähän plussan puolella. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa.

Yle Sää
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nextjet sai pysyvän toimiluvan, lennot jatkuvat normaalisti

2017, Lokakuu 30 - 17:16

Lentoyhtiö Nextjet on saanut pysyvän toimiluvan. Ruotsin kuljetushallitus myönsi luvan yhtiölle maanantaina.

Nextjet voi siis jatkaa liikennöintiä myös 17. marraskuuta jälkeen. Yhtiön mukaan kaikki asiakkaat, jotka ovat varanneet matkan 17. marraskuuta jälkeisille päiville, pääsevät matkustamaan suunnitellusti.

Yhtiö vahvisti taloustilannettaan uusmerkinnältä, jonka avulla neljä omistajaa toi yhtiöön osakepääomaa yhteensä 40 miljoonaa kruunua. Kaksi omistajaa on pohjalaisia, Solving ja Herrfors, kaksi omistajista Ahvenanmaalta, Air Åland ja Alandia Air.

Uusmerkinnän lisäksi Nextjet myi lentokoneitaan.

Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin toimilupa oli umpeutumassa marraskuun puolivälissä.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu–Luulaja–Tromssa-yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia