YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 8 min sitten

Halpa-Halli aloittaa yt:t ja lopettaa erikoisliikkeensä

2018, Tammikuu 9 - 15:56

Kokkolan Halpa-Halli aloittaa yt-neuvottelut. Ne tähtäävät erikoisliiketoimintojen eli HHsportin, sen verkkokaupan ja HHkankaan lakkauttamiseen. Yt-neuvottelut koskevat Kokkolan HHkangasta sekä Kiimingin, Raahen, Kokkolan, Nivalan ja Iisalmen HHsport-yksiköitä sekä HHsport-verkkokauppaa. Neuvottelujen piirissä on noin 20 työntekijää. Varatoimitusjohtaja Ari Isohellan mukaan vielä ei tiedetä, löytyykö heille töitä Halpa-Hallin muista yksiköistä. Halpa-Halli aikoo tiedotteensa mukaan keskittyä kehittämään perusliiketoimintojaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulipallo valaisi taivaan tiistaiaamuna – Nosturinkuljettaja: Se oli tähdenlento potenssiin sata

2018, Tammikuu 9 - 15:50
Mistä on kyse?
  • Eri puolilla Suomea havaittiin tiistaiaamuna tulipallo
  • Pallo havaittiin Suomen taivaalla klo 8.08
  • Tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen
Turun yliopistollisen keskussairaalan rakennustyömaalla nosturinkuljettajana työskentelevä Klaus Ristola havahtui nosturissaan aamukahdeksan jälkeen, kun horisontissa liikkui kirkas valopallo. – Se oli tähdenlento potenssiin sata. Sitä ei voinut olla huomaamatta, kun oli vielä täysin pimeää. Se oli sekunnin verran näkyvissä, tuli hyvin jyrkässä kulmassa ja katosi sitten horisontin taa, Ristola kertoo. Kyseessä oli tulipallo, josta on tehty runsaasti havaintoja eri puolilta Suomea. Ursan havaintojärjestelmään Taivaanvahtiin tulipallosta oli tehty tiistai-iltapäivään mennessä kuutisenkymmentä havaintoa. Suurin osa havainnoista on Lounais-Suomesta. Tämä selittyy mahdollisesti sillä, että sää oli Lounais-Suomessa tapahtumahetkellä selkeä. Lohtajalla tulipallo saatiin videolle Tulipallo havaittiin Suomen taivaalla kello 8.08. Johannes Karhulan Lohtajalla sijaitseva kamera tallensi tulipallon putoamisen. Videolta näkyy, miten tulipallo putoaa alas jyrkässä kulmassa. Taivaanvahti-sivustolla kerrotaan, että Ursan tulipallotyöryhmän mukaan tulipallon lento on loppunut keskellä Perämerta, Kokkolasta pohjoiseen. Tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen. Useimmat tulipallot näkyvät taivaalla vain 1-5 sekuntia. Tulipallojen havaitseminen ei ole Suomessa harvinaista: Taivaanvahti-verkkopalveluun tulipalloista tehdään havaintoja muutamia kertoja kuukaudessa. Tulipallohavainnoista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juha Hakalasta tuli opettaja siksi, että hänen kaverinsa tarvitsi kämppiksen – nyt professori on huolissaan siitä, mitä pääsykoeuudistus tekee nuorille

2018, Tammikuu 8 - 19:40

– Kypsyin itse aika myöhään ja kävin lukion läpi tietämättä, mitä haluan elämältäni, kertoo professori, kasvatustieteen tohtori Juha T. Hakala. – Muistan, miten istuskelin sotilaskodissa varusmiespalveluksen loppuvaiheessa, kun armeijakaverini kysyi: Juha, mitä ajattelet jatkosta, mihin ajattelit lähteä opiskelemaan? Vastasin, etten ole vielä miettinyt niin pitkälle, onhan tässä vielä kuukausi aikaa. Hän kertoi, että on saanut opiskelupaikan ja asunnon Kajaanista ja ehdotti, että hakisin sinne ja tulisin hänen kanssaan asumaan. Kiinni veti. – Muistan, kuinka ilahduin ehdotuksesta ja tokaisin heti, että se olisikin hyvä juttu. Minä haen myös, sillä pitäähän sitä ihmisellä olla joku paikka olla missä asua, kun ei voi oikein vanhempienkaan nurkkiin jäädä! Nuori Hakala pääsi juuri ja juuri sisään Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen. Omalta ala alkoi tuntua vasta parin opiskeluvuoden jälkeen. – Tuo osoittaa sen, ettei nuori mies tuossa iässä ajattele hassumpia tulevaisuudeltaan tai ammatilliseltakaan tulevaisuudelta, Hakala toteaa. Nyt Hakala istuu mietteliäänä työpöytänsä ääressä Kokkolan yliopistokeskuksessa. Hän on huolissaan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksesta. Siitä, että yhä nuorempana pitäisi tietää, mikä minusta tulee. Nuoret joutuvat todelliseen stressiin Korkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeet muuttuvat lähivuosina niin, ettei niissä menestymiseen tarvita pitkää valmistautumista tai valmennuskursseja. Vuodesta 2020 lähtien suuri osa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Juha Hakala ymmärtää idean, mutta pelkää, että käy päinvastoin. – Jatkossa ongelma voi olla se, että tästä tulee kolmen vuoden tai peräti neljän vuoden valmistautumisaika. Nuoret pannaan todelliseen stressiin. He tietävät, että täytyy suoriutua todella hyvin lukioajasta, jotta saisi hyvät paperit, joilla voi hakea ja kilpailla rajallisista opiskelupaikoista. Sitten voi käydä vielä niin, että nuoret käyvät päivisin lukiota ja iltaisin valmentautumiskursseja, joissa prepataan ylioppilaskokeisiin. Eli kun lähdetään sutta pakoon, tulee karhu vastaan, Hakala epäilee. Nuori on vielä 15–16-vuotiaana aika nuori tekemään selkeitä päätöksiä ammatillisista ratkaisuistaan. Professori Juha T. Hakala Juha Hakala muistuttaa Jyväskylän yliopiston koulu-uupumustutkimuksesta (2017). Sen mukaan 18 prosenttia lukion ensimmäistä luokkaa käyvistä tytöistä ja 12 prosenttia pojista kokee koulu-uupumusta. Lukion lopussa tytöistä uupuneita on jo lähes 25 prosenttia. Tytöillä se näkyy stressinä ja riittämättömyyden tunteena, pojilla kyynisenä ja negatiivisena suhtautumisena kouluun. – Uupumusta selitettiin sillä, että nuoret, lahjakkaat ja kiltit suorittajatytöt haluavat pitää peruskoulun hyvän koulumenestyksen. He todella satsasivat ja kun eivät välttämättä tienneet, mitä elämältään halusivat, he ottivat varmuuden vuoksi pitkää matematiikkaa, ylimääräisiä kieliä ja niin edelleen. Ennen ensimmäistä joulua olivat uupumuksen merkit näkyvissä. "Antakaa meille aikaa" Juha Hakala on erityisen huolissaan pojista ja siitä, että valintakoeuudistuksen on ennakoitu lisäävän tyttöjen osuutta korkeakouluissa. – Me pojat sytymme ja kypsymme usein hitaammin emmekä ole niin määrätietoisia. Meille ei aina auta sanoa, että tee näin tai näin. Pojat eivät välttämättä usko ensisanomisella. Tytöt valtaavat korkeakoulujen opiskelijapaikat. Siinä mielessä tämä liippaa tasa-arvoa ja tasa-arvokeskustelua. Jatkossa ongelma voi olla se, että tästä tulee kolmen vuoden tai peräti neljän vuoden valmistautumisaika. Nuoret pannaan todelliseen stressiin. Professori Juha T. Hakala Juha Hakala on itse seitsemän lapsen isä. Heistä vain pari on tiennyt lukiossa, mitä haluaa opiskella ja millaiseen tehtävään haluaa työelämässä. Hakala muistuttaa, että nuorilla on oman elämän rakentamisessa paljon kehitystehtävää. Elämään pitää mahtua opiskelun lisäksi vapaa-aikaa ja kavereita. – Nuori on vielä 15–16-vuotiaana aika nuori tekemään selkeitä päätöksiä ammatillisista ratkaisuistaan. Kaikki ei aina ole niin seesteistä kuin me aikuiset ajattelemme tai opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä ajatellaan. Tällaiset asiat pitäisi ottaa huomioon. – Jututin jokin aika sitten nuorimmaistani. Hänen terveisensä olivat: antakaa nuorille aikaa miettiä näitä asioita, älkää panko heitä liian kovan eteen vielä tässä vaiheessa, sanoo Hakala. Vaihtoehtoja kaivataan Juha Hakalan mukaan nyt olisi tärkeää luoda myös vaihtoehtoisia teitä kouluun ja ammattiin ja osoittaa ne selvästi. – Avoin yliopisto tai ylioppilaskokeiden uusinta pitäisi tehdä helpoksi. Toisaalta mietin, mikä trafiikki on lukioissa, jos siellä paikataan yo-tutkintotodistusta uusimalla kokeilta ja joku käy vaikka seitsemän kertaa kokeessa. Kouluilla on omat huolensa järjestää sähköisiä yo-kokeita ja vetää kaapeleita... Hakala ei myöskään väheksyisi perinteisten pääsykokeiden merkitystä motivaation mittaajana. – Kuvitellaanpa oikeustieteellistä alaa. Päästäkseen opiskelemaan hakijan pitää kahlata kenties parituhatta sivua raskasta ja monen mielestä kuivaa oikeustieteellistä kirjallisuutta. Se jo kertoo jotakin motivaatiosta, että jaksaa todella viettää tämän ajan näiden tekstien ääressä. Juuri pääsykoekirja teki aikoinaan Hakalasta kauppatieteilijän sijasta kasvatustieteilijän. – Bisnes kiinnosti ja kauppakorkeakoulu kuulosti fiksulta, mutta kun yritin lukea pääsykoekirjaa varusmiespalveluksessa, en päässyt varmaan kymmentä sivua pidemmälle, kun olin ehtinyt nukahtaa jo monta kertaa. Pojan mielessä päätin, että jos kauppatieteen opiskelu on yhtään tällaista, niin minä en sinne halua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koko seurue oli vaarassa Kokkolassa uutenavuotena – ampumistapaus yhä mysteeri

2018, Tammikuu 8 - 14:38

Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa uudenvuodenaattona tapahtuneesta ampumisesta ei ole vieläkään saatu ratkaisevia vihjeitä. Nuori mies haavoittui päähän, kun joku ampui omakotitalon ikkunan läpi Piispantiellä uudenvuodenaaton iltana puoli yhdentoista jälkeen. Uhri oli viettämässä uuttavuotta porukassa. – Talossa on ollut lukuisia muita henkilöitä, ja he ovat olleet kaikki potentiaalisessa vaarassa, tutkinnanjohtaja Anders Åfors sanoo. Uhrin tilanne on vakavan ja kriittisen välillä, tutkinnanjohtaja kertoo. Uhria ei ole vielä päästy kuulemaan. Åforsin mukaan tekijän lisäksi mahdollinen motiivi on hämärän peitossa. Poliisi pyytää edelleen vihjeitä tapahtuma-alueella liikkuneista ajoneuvoista ja ihmisistä numeroon 0295 440 513.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ostitko talon sukulaiselta? Varmistitko, ettei sitä ole pantattu?

2018, Tammikuu 8 - 07:50
Mistä on kyse?
  • Juristi neuvoo käyttämään aina talokaupoissa ammattilaista, vaikka ostaisi asunnon sukulaiselta tai kaverilta
  • Myyjällä on velvollisuus kertoa ostajalle kaikki taloon liittyvät kiinnitykset ja rasitukset. ”Omin päin” tehdyissä kaupoissa voi unohtua tai tietoisesti jäädä kertomatta, että talo on vakuutena entisen omistajan lainalla
  • Jos kaupanteossa on mukana ammattilainen, kiinteistövälilttäjä tai juristi, hänellä on vastuu tarkistaa, että myös ostajan näkökulmasta kaikki on kunnossa
  • Jos kaupat haluaa tehdä ilman ammattilaisen apua, kannattaa itse selvittää kiinteistön kiinnitykset ja rasitukset. Juristi neuvoo tilaamaan maanmittauskonttorista lainhuuto- ja rasitustodistukset
– Varsinkin sukulaisten välisiä panttiriitoja ratkotaan käräjillä edelleen, vaikka määrät ovatkin vähentyneet huomattavasti sitä mukaa, kun tietämys on kasvanut ja ammattilaisten käyttö lisääntynyt, sanoo asianajaja Petri Järvensivu asianajotoimisto Susiluodosta. Asianajaja Petri Järvensivu on hoitanut urallaan satoja kiinteistökauppoihin liittyviä riitoja. Hän on myös asiantuntija Asuntokaupan virheet.fi –verkkosivustolla. Myyjän velvollisuus on kertoa kaikki kiinteistöön liittyvät kiinnitykset ja rasitukset. Yleensä tiedonsaannissa ei ole ongelmia, jos kauppa hoituu kiinteistövälittäjän tai juristin avustamana. Myyjän kiinteistövälittäjä on velvollinen hankkimaan tarvittavat asiakirjat ja valvomaan myös ostajan etua. Jos kaupat tehdään ilman ammattilaista, eikä myyjä kerro rasitteista, voi uusi omistaja tajuta vasta myöhemmin, että kiinteistö on vanhan omistajan velkojen vakuutena. Pahimmassa tapauksessa vanha omistaja jättää velkansa hoitamatta, jolloin vaarana on, että lainan myöntäjä vaatii vakuutena olevan talon myymistä velkojen kattamiseksi. Jos mielii pitää talonsa, uusi omistaja joutuu pulittamaan lainan velkojalle. Uusi omistaja voi vaatia korvauksia edelliseltä omistajalta, mutta jos tämä on varaton, ei mikään vakuutuskaan korvaa huonon kaupan tehneen ostajan menetyksiä. Mahdollisimman tuore rasitustodistus – Jos ostaja ei halua käyttää talokaupoissa kiinteistövälittäjän tai juristin apua, pitää itse selvittää kiinteistön kiinnitykset ja rasitukset. Jo sillä pääsee pitkälle, että tilaa maanmittauskonttorista lainhuutotodistuksen ja mahdollisimman tuoreen eli korkeintaan viikon ikäisen rasitustodistuksen, neuvoo Järvensivu. Rasitustodistuksesta näkee, minkä summan edestä kiinteistöön on haettu kiinnityksiä ja ovatko ne vapaina vai jo lainojen pantteina. Tosin siitäkään eivät käy ilmi kaikki kiinteistön vastuut. – Neuvon käyttämään aina omaa juristia apuna, vaikka olisi kuinka läheisen ihmisen kanssa tekemässä kauppoja. Varsinkin jos myyjällä ei ole kiinteistövälittäjää. Silloin ostajalla on turvaa taustallaan, koska ammattilaisella on vastuu tarkistaa, että kaupassa on kaikki kunnossa ja ostaja on osannut tarkistaa oikeat asiat, Järvensivu sanoo. Petri Järvensivu tuntee asuntokauppojen monet ongelmat. – Riitaa tulee rakennuksen kunnosta ja kiinteistön rajoista. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ehdottomasti asumisterveyteen liittyvät asiat. Kasvussa ovat myös uudentyyppiset ongelmat eli tilanteet, joissa pieni urakoitsija ostaa kiinteistön ja myy sen uudelle omistajalle niin, että siihen on liitetty mukaan urakkasopimukset ja arkkitehtisuunnitelmat. Käräjille mennään, jos urakoitsija ei pystykään täyttämään urakkasopimusta, kuvaa Järvensivu.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hyydepatojen räjäytykset halutaan historiaan – talven ensimmäisiä hyydepatoja odotetaan ensi viikolle

2018, Tammikuu 5 - 13:53

Sään ennustetaan pohjalaismaakunnissa kylmenevän vähitellen ensi viikkoa kohden. Kylmenemisen myötä hyydetulvien riski vesistöissä kasvaa. Hyydepatoja voi syntyä, kun joen virtaama on suuri eikä siihen ole muodostunut jääkantta. Pakkasta ei loppujen lopuksi edes tarvita kovin montaa astetta. – Hyyteen syntyyn vaikuttavat monet asiat, kuten mikä virtaama on, mistä tuulee ja tuleeko lumipyryä päälle. On oikeastaan hyvin vaikea ennustaa, milloin hyydettä alkaa syntyä ja milloin se alkaa muodostua ongelmaksi, sanoo ryhmäpäällikkö Tommi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Pohjanmaalla hyydetulvia esiintyy lähes vuosittain Ähtävänjoella Evijärven alapuolisilla koskipaikoilla, sekä Lappforsin ja Kolpin taajamien läheisyydessä. Ähtävänjoen lisäksi hyydetulvia esiintyy ajoittain myös muissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Viime vuosina hyydeongelmia on ollut muun muassa Lestijoen koskialueilla, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Seinäjoella Rengonkylässä sekä Kyrönjoen alaosan koskissa. Räjäytykset vahingoksi luonnolle ja kiinteistöille Mahdolliseen hyytymiseen ja hyydepatojen syntymiseen varaudutaan Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella muun muassa hyydepuomein, joita laitetaan vesistöihin kuten Ähtävänjokeen. Hyydepuomeilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista vesistöön. Silti ongelmia saattaa tulla. – Varsinkin Ähtävänjoella uoman profiili on sellainen, että hyydeongelma on lähes jokavuotinen. On poikkeustalvi, jos ongelmaa ei esiinny, Mäki sanoo. Ähtävänjoella myös sen yläpuolisten Lappajärven ja Evijärven säännöstelyllä on pyritty ehkäisemään hyyteen muodostumista. Jos hyydepato syntyy, se joudutaan purkamaan kaivinkoneella tai räjäytyksin. Esimerkiksi Ähtävänjoki on kuitenkin Natura 2000 -aluetta ja siellä esiintyy uhanalaista raakkua eli jokihelmisimpukkaa, jolle hyydepatojen purkaminen voi olla haitaksi. – [Kaivaminen ja räjäytykset] pyritään toteuttamaan mahdollisimman vähin haitoin, mutta on sillä aina vaikutuksia. Raakkukanta esimerkiksi pyritään aina huomioimaan ja ampumaan sellaisilla kohteilla, missä raakkua ei esiinny, Mäki sanoo. Hyyde uhkaa vuosittain myös rakennuksia alueilla. Mäen mukaan se, moniko kellari kastuu, riippuu talvesta, mutta myös kiinteistöille hyydepadot aiheuttavat vahinkoa. Yhteistyöllä tehokkaaseen vahinkojen ehkäisemiseen Ympäristö- ja kiinteistövahinkojen ehkäisemiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on aloitettu uusien hyyteentorjuntaratkaisujen etsiminen. – Olemme tehneet alustavia yleissuunnitelmia ja -selvityksiä miten hyydeongelmia voitaisiin estää ja vähentää, ettei tarvitsisi tehdä rankkaa ampumis- ja kaivinkonetoimintaa, Tommi Mäki sanoo. Tavoite on vielä tämän vuoden aikana saada alulle yhteistyö hyyderiskialueiden kiinteistöjen suojaamiseksi ja hyyteen ennaltaehkäisemisen kehittämiseksi. Mäen mukaan asiassa ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissä ja tulevina vuosina yhteistyötä tullaan tekemään sekä kuntien että yksityisten kiinteistönomistajien kanssa. – Jos muutaman vuoden sisällä päästäisiin kokeilemaan jossain mittakaavassa ja laittamaan alulle ennaltaehkäisevää suojausta. Toivon, että hyvässä yhteistyössä saataisiin asiaa edistettyä, ettei kiinteistöille tulisi haittaa tästä hyydeongelmasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taksialan vapautuminen kilpailulle on hyppy tuntemattomaan – taksiyrittäjä Petri Päivärinta, 47, ei jäänyt sitä katsomaan

2018, Tammikuu 5 - 11:39

47-vuotias Petri Päivärinta nostaa autotallin hyllyltä taksivalon, muiston kuukausi sitten päättyneestä taksiyrittäjän urasta. Päivärinta ajoi taksia 22 vuotta, mutta nyt se on loppu. Hän ei halua jäädä katsomaan, miten taksiala mullistuu kesällä, kun se vapautuu kilpailulle. Näin muutoksia havainnollistaa Kaleva. – Kyllä lopettamispäätöksessä painoi paljon tämä kilpailun vapautuminen, ei sitä viitsi jäädä katsomaan. Epätietoisuus kalvaa aika monia, kun ei tiedä, mitä tulee. Kyllähän se pelottaa ja puntti tutisee monella, Päivärinta miettii. – Jos en olisi tehnyt tätä päätöstä nyt, se olisi varmasti ollut edessä heinäkuun alussa. Tapa, jolla hallitus tämän systeemin teki, olisi voinut olla parempi. Edessä on muutoksia, eikä tiedä, mitä niistä seuraa. Epävarmuus lisäsi väsymystä taksihommaan. Petri Päivärinta näyttää levolliselta puhuessaan taksiuransa päättymisestä. Hän on oikeastaan aika helpottunut, vaikka moni piti miestä hullunrohkeana, kun tämä heittäytyi tyhjän päälle – ilman tietoa uudesta työstä. Se ei tuntunut ollenkaan pahalta. Porukka rupeaa kaivamaan omia poteroitaan eikä pelaa enää joukkuepeliä Petri Päivärinta, entinen taksiyrittäjä Pahalta sen sijaan tuntui se, että Kokkolan seudulla taksiautoilijoiden ilmapiiri alkoi kiristyä jo jokin aika sitten. Päivärinta uskoo, että syynä on pelko toimeentulosta. – Tässä on selvästi näkyvissä merkit siitä, että porukka rupeaa kaivamaan omia poteroitaan, eikä pelaa enää joukkuepeliä. Siellä ruvetaan haalimaan kyytejä, jotta pystyttäisiin ajamaan pelkästään päivävuoroja. Ei olla enää tiimipelaajia. Ennen tämä oli vähän enempi herrasmieslaji. Nähdäänkö konkurssien aalto? Moni taksiyrittäjä miettii parhaillaan samaa kuin Päivärinta: luopumista. Taksiliiton mukaan puhetta on ollut paljon, mutta tekoja vähemmän. Vuodenvaihde ei tuonut liiton konttoriin normaalivuotta enempää lopettamisilmoituksia. Helsingin Taksiautoilijoiden puheenjohtaja Jukka Kuusisto kertoo, että viime kevään kyselyssä yli 20 prosenttia pääkaupungin taksiyrittäjistä ilmoitti laittavansa pillit pussiin, kun kilpailutus vapautuu heinäkuussa. – Se oli ensireaktio eduskunnan päätökseen. Nyt vuodenvaihteessa oli kuitenkin vain kourallinen lopettajia. Saa nähdä. Uskon, että konkurssejakin nähdään, Kuusisto sanoo. Konkursseihin uskoo myös esimerkiksi Pohjanmaan Taksiyrittäjien puheenjohtaja. Kokkolassa muutos näkyy jo: kahden viime vuoden aikana taksiyrittäjien määrä on pudonnut lähes neljänneksen eli 30:een. Syitä on monia, mutta yksi suurimmista on kilpailun vapautumiseen liittyvä epävarmuus. Huolta on muun muassa siitä, menetetäänkö kyytejä muille ja tippuvatko tulot. Myös Kela-kyydit kilpailutetaan keväällä uudelleen, ja ne ovat perinteisesti olleet iso osa taksien tulovirtaa. – Ilmapiiri on masentunut, jos ihan suoraan sanon. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä tulevaisuudesta, ja ensi kesä on täysi arvoitus. Voihan olla, ettei kilpailun vapautuminen vaikuta paljon mitään tai sitten vaikuttaa, mutta mielialoja se laskee, huokaisee Kokkolan Taksiautoilijat ry:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Viitala. Ari Vihanta / Yle Kokkolassa osa lopettaneista jäi eläkkeelle. Taksiyrittäjien keski-ikä lähentelee 60 vuotta, mutta usein työssä jatketaan eläkeiän jälkeenkin. Nyt eläkepäätöksiä on vauhdittanut taksialan myllerrys. – Mutta on lopettaneissa myös ihan nuoria yrittäjiä, jotka ovat hakeneet töitä muualta. Osa ei ole saanut edes töitä ja on siitä huolimatta lopettanut, Viitala muistuttaa. Itsekin taksia ajava, 58-vuotias Sakari Viitala on hänkin miettinyt lopettamista. Viitala pelkää, että taksiala muuttuu kilpailun vapautuessa villiksi länneksi. – Tuleeko tänne paljon uusia yrittäjiä, jotka eivät toimi yhtä lailla lainkirjaimen mukaisesti? Pahinta on se, että tulevaisuus on tuntematon. Kokkolassa taksien jaksamiseen on vaikuttanut myös viime syksynä aloittanut kyytikeskus, jonka alku on ollut takkuinen. Myös nämä vammaisten ja vanhusten kyydit kilpailutetaan uudelleen tänä keväällä. Ari Vihanta / Yle Kun auton myi, oli lopettaminen helpompaa Petri Päivärinta laittoi taksiautonsa myyntiin jo ennen kuin teki lopullisen päätöksen lopettamisesta. Se oli helpompaa. – Jos meinaa jotain päättää, se pitää vain tehdä. 22-vuotisesta urasta luopuminen ei tietenkään ollut helppoa. Taksiautoilijana olemisesta rakentui aikoinaan nuoren miehen identiteetti, ja taksiautoilija Päivärinta on varmaan loppuun asti. Edelleen hän vastaa kollegoiden puheluihin ja auttaa, minkä pystyy esimerkiksi teknisissä ongelmissa. Silti vaakakupissa painoi enemmän oma jaksaminen. Osa ei ole saanut edes töitä ja on siitä huolimatta lopettanut Sakari Viitala, Kokkolan Taksiyrittäjien puheenjohtaja – Joka aamu tai yö se tunne tuli, kun piti töihin lähteä: ei tuntunut enää mukavalta. Nyt on tuntunut hyvältä olla joutenkin. Päivärinta ei jaksa huomisesta huolehtia. Nyt hänellä on aikaa herätellä uudelleen muun muassa soittoharrastustaan. – Eikö sitä yleensä sanota, että asioilla on tapana järjestyä. Kyllä kai joku rupeaa kaipaamaan – jos ei kaipaa, niin sitten ollaan yhteiskunnan elättinä, mies naurahtaa pilkettä silmäkulmassaan. – Kyllä sitä jotain keksii. Terapeutiksi valmistuin vuosi sitten. Vielä entisellä taksimiehellä ei ole mitään halua takaisin taksivalon alle, mutta never say never. – Ehkä kun aikaa kuluu, saattaa tulla ajatus, että keskiviiva voisi maistua, mutta tällä hetkellä ei ole kyllä mitään hinkua lähteä töihin. Mukavampi on nukkua yöt rauhassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päivähoidon tarve räjähti Kokkolassa: hoitopaikkoja löydyttävä lyhyessä ajassa 200 lapselle

2018, Tammikuu 4 - 18:00

Kokkolassa päivähoidon tarve on hurjassa kasvussa. Syksystä lähtien kaupunki on joutunut etsimään lähes kahdellesadalle lapselle päivähoitopaikkaa. Kysyntä yllätti kaupungin täysin, sillä kahtena edellisenä vuonna hoitolapsia on tullut lisää vain kymmenen vuodessa. Kokkola joutuukin pikavauhtia avaamaan vanhoja tiloja uudelleen, muun muassa Kanta-Kokkolassa Elisabetintielle Rauhanyhdistyksen tiloihin ja Hakalahdenkadulle. Ei tähän ole pystytty mitenkään vaurautumaan. Työntekijät ovat tiukilla ja jonoa hoitoon koko ajan. Kai Kytölaakso Lapsiryhmät ovat jo täpötäynnä Kokkolan lisäksi myös Kälviällä ja Lohtajalla ja lisää työtekijöitä on palkattava jo lähiviikkona. Varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso myöntää, että valtava kysyntä tuli yllätyksenä. – Ei tähän ole pystytty mitenkään varautumaan. Työntekijät ovat tiukilla, ja jonoa hoitoon on koko ajan. Syksy on ollut tuskallinen kaikille, kertoo Kytölaakso. Yllättävä kasvu selittynee ainakin sillä, että vanhemmat ovat saaneet työ- tai opiskelupaikkoja. Lisäksi subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta on käytetty aiempaa enemmän. Tällä hetkellä Kokkolassa on 2116 päiväkotilasta. Vuosi sitten määrä oli 1926. Pienryhmiä ja vuorottelua ulkoiluun Pelkästään Isokylän päiväkotiin Kokkolaan jonottaa noin 40 lasta. – Kyllä on tunkua ollut: tänään olen viimeksi joutunut sanomaan ei-oota paluumuuttajaäidille. Lapsi mahtuu kouluun, mutta päivähoitopaikkaa ei voi luvata varmasti., sanoo varhaiskasvatusjohtaja Marika Hautaniemi. Hautaniemi ei usko jonojen lyhenevän nyt kovin nopeasti, suurempi muutos on odotettavissa keväällä. Myös seinien sisällä on tunkua: 3–5-vuotiaiden ryhmät on jouduttu venyttämään äärimmilleen. Ratkaisuksi on tullut pienryhmätoiminta: 24 lasta jaetaan 7–8 lapsen ryhmiin, ja paikalla on yksi aikuinen ryhmää kohti. – Näin me nähdään ja kuullaan lapsi paremmin ja ollaan läsnä, sanoo lastenhoitaja Sari Pajunpää. Käyttöön pääsevät muutkin omat ryhmätilat. Myös ulkoilua rytmitetään. Isokylän tilat ovat uudet ja joustavat; vanhemmissa päiväkodeissa rytmittämistä tarvitaan vielä enemmän. – Lapsia on paljon ja arki menee nopeasti, summaa Pajunpää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kerttu Rantala, 95, jännittää yhä kauppareissujen sujumista uuden kyytisysteemin takia – "Aattelin, että kun pääsen kotiin, niin sitten itken"

2018, Tammikuu 4 - 11:40

Kaikki vanhukset ja vammaiset eivät ole edelleenkään tyytyväisiä uudistuneeseen kyytijärjestelmään Kokkolassa. Sote-yhtymän ja kyytejä järjestävän Speysin mukaan tilanne on parantunut syksystä, jolloin yrityksen toiminta sai kovasti lunta tupaan. Nyt valtaosa kyydeistä tulee heidän mukaansa ajallaan. Osa asiakkaista on kuitenkin lakannut käyttämästä järjestelmää kokonaan ja maksaa matkat itse. Osa on myös vähentänyt liikkumista tai turvautuu omaisten kyyteihin. Kokkolalainen Kerttu Rantala on käyttänyt kyytikeskuksen palvelua syyskuusta asti viikoittain. Lokakuussa hän luonnehti systeemiä fiaskoksi ja toivoi pikaista paluuta aiempaan. Hänen silmissään mikään ei ole muuttunut: – On fiasko koko homma, sanoo Rantala nyt tammikuussa, uusien huonojen kokemusten jälkeen. Kuljettajia hän ei syytä, sillä nämä hänen mukaansa kyllä lähtevät heti kun saavat tiedon tilauksesta. Kyytikeskukseen luottamus on mennyt, eikä Rantala katso hyvällä sitä, että nykymallilla mennään ainakin heinäkuuhun asti. – Minä kerkiän jo kuolla porstuaan, on se niin hankalaa. Heinäkuuhun on pitkästi, kun ajattelee vanhaa. Taival töyssyinen jo alussa Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymä Soite kilpailutti vanhusten ja vammaisten kyytijärjestelyt viime keväänä. Se halusi järjestellä lakisääteiset taksikyydit uudenlaisen keskuksen kautta, ja kilpailutuksen voitti Speys Oy. Uudistus tarkoitti sitä, että vanhusten ja vammaisten on pitänyt syyskuusta lähtien tilata taksi uudesta kyytikeskuksesta. Aiemmin he saivat tilata tutun taksin suoraan. Kyytikeskus kärsi heti alussa suurista ongelmista ja palaute oli tylyä. Järjestelmää on pidetty liian vaikeana osalle asiakkaista, kyytien odotusajat ovat venyneet ja autot jopa jääneet tulematta. Paljon kritiikkiä herätti myös se, että paluukyydin ajankohta pitäisi tietää jo menomatkaa tilattaessa. Vaikeudet johtivat kyytejä välittävän Speys Oy:n sopimuksen irtisanomiseen jo lokakuussa, vain runsas kuukausi aloituksen jälkeen. Yritys kuitenkin jatkaa irtisanomisajan eli heinäkuun loppuun asti. Irtisanominen viivästyi valitusten takia. Speys aikoo osallistua myös kyytikeskusyrittäjästä järjestettävään uuteen tarjouskilpailuun. Soiten kuljetuskoordinaattori Ari Sorola kuitenkin sanoo, että kyytikeskus on parantanut syksystä. Loppuvuonna lähes kaikki vanhusten ja vammaisten kyydit tulivat hänen mukaansa ajallaan. Rupesi tulemaan itkua, mutta aattelin, että pidättelen niin että kun pääsen kotiin, niin sitten itken Kerttu Rantala Kokkolalaisen Kerttu Rantalan tuoreimmat huonot kokemukset kyytikeskuksesta ovat joulun alta ja uuden vuoden tienoilta. Rantala olisi mennyt uudenvuodenpäivänä kauppaan ja apteekkiin, mutta kyydin tilaaminen ei onnistunut. Hän sai kuunnella vuorotellen kehotusta painaa numeroa 1 ja sen jälkeen jonotusmusiikkia. – Sitten loppui jo virta puhelimesta. Laitoin sen lataukseen ja rupesin nukkumaan. Hoitajat ja ystävät hommasivat Kertulle maitoa ja lääkkeet. Kaikki eivät voi maksaa matkojaan itse Rantala käy asioilla keskuksen avulla säännöllisesti. Erityisesti häntä ärsyttää se, että paluuaika pitäisi tietää mielellään jo lähtiessä. – Mistä minä sen tiedän, kun kolmessa, neljässä paikassa käyn. En minä voi sanoa kun en ole vielä lähtenytkään, että milloin tuun. Taannoin Rantala soitti paluukyydin saatuaan ohjeen, että se pitää tilata puoli tuntia ennen tarvetta. Hän odotteli tuulikaapissa melkein tunnin. Jalkoja paleli kävelykengissä ja nälkäkin oli. – Rupesi tulemaan itkua, mutta aattelin, että pidättelen niin että kun pääsen kotiin, niin sitten itken. Hän kuuli juuri toisen ikäihmisen sanovan, ettei tämä enää ikinä käytä kyytikeskusta. Rantala taas sanoo, että hänellä ei ole varaa maksaa 20 euroa jokaisesta kauppareissusta. Niinpä kulkeminen kyytikeskuksen avulla jatkuu, vaikka kaikkein mieluimmin Kerttu näkisi tilanteen palautuvan entiselleen: pois “joutavat ruljanssit ja kyselyt” ja tilalle mahdollisuus tilata taksi suoraan. – Ei tarvinnut odotella eikä tehdä meriselvitystä. Minä kerkiän jo kuolla porstuaan, on se niin hankalaa. Kerttu Rantala Lähtemisestä onkin tullut Kertulle jännittävää ja päällimmäisenä on mielessä pelko: – Että voi, minun pitää lähteä ja pitää tilata se auto. Minä olen tullut tämmöseksi hermotautiseksi. Speys: Normaalissa arjessa ei häiriöitä Speysin liiketoimintajohtaja Jussi Peltola sanoo, että yhtiön tilastojen mukaan suurta kehitystä on jo saavutettu, ja keskuksen toimintaa kehitetään yhä. – Numeroiden valossa ja saadun palautteen mukaan liikumme oikeaan suuntaan koko ajan. Palvelutaso on sellainen, ettemme näe, että suuria ongelmia olisi missään kohtaa. Peltolan mukaan kyydeissä on ollut myöhästymisiä lähinnä ruuhkapäivinä, mutta normaalissa arjessa häiriöitä ei ole. Soiten määrittelemässä palvelutasossa eli 15 minuutin aikaliukumassa pysytään 98-prosenttisesti. Aikaliukuma tarkoittaa sitä, että jos kyydin tilaa vaikkapa tasan kolmeksi, se voi tulla varttia ennen tai vartin yli. Tämä johtuu kyytien yhdistelemisestä. Peltola myöntää, että kaikkia huonoja kokemuksia ei ehkä tiedetä. Hän muistuttaa, että toimintaa voidaan parantaa vain saadun palautteen pohjalta, joten palautetta kannattaa antaa. – Luottamuksen palauttaminen on aina pitkä tie eikä siinä ole oikotietä. Se ansaitaan jokapäiväisillä onnistumisilla, tehdään pieniä asioita oikein: ihan normaalitoiminnalla, sanoo Peltola. Siirin matkat pelastaa lähellä asuva tytär Kokkolassa Kerttu Rantalan kanssa samassa Sotainvalidien palvelutalossa asuva Siiri Karlsson käytti ennen kyytikeskuksen tuloa kaikki hänelle kuuluvat 18 matkaa kuussa. Uudella systeemillä hän on tehnyt yhden matkan, keskuksen toisena toimintapäivänä. – Kokemus oli niin huono, että olen ennemmin täällä sisällä. Mikäänhän ei pidä paikkaansa eikä meillä vanhuksilla enää ole jaksamista olla ja odottaa. Karlssonin kulkemiset hoituvat nyt eläkkeellä olevan tyttären autolla. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisia lähellä. Näin on esimerkiksi Siirin pyörätuolissa olevan ystävän laita. – Hän on kyllä talon vanki. Hän ei pääse minnekään. Siiri Karlsson sanoo kuulleensa aiheesta paljon puhetta, muttei yhtään kiitosta. – Minä en ole kyllä kuullut kenenkään kiittelevän. Jos siitä tulee puhe, niin puhe kyllä lentää vilkkaasti ja kaikki on negatiivista. Ei vanhat ihmiset jaksa tuommoista. Kun ei mihinkään voi luottaa, ei aikoihin eikä mihinkään. Myös hän muistelee lämmöllä vanhaa vapautta: – Kyllä oli ihana, kun taksit meitä toivat. Saattoivat tuoda kotiin asti, aukaista ovenkin. Karlsson muistuttaa, että heidän ikäluokkansa on rakentanut Suomen, maksanut sotakorvausmaksut ja ollut töissä 14-vuotiaasta asti. – Me on kaikkemme yritetty tämän maan ja tulevien sukupolvien eteen. Nyt huomaa, ettei meillä ole mitään arvoa. Kyllähän tämmöiset roskat saisi kerätä vaikka kuorma-auton kippilavalle ja kipata johonkin kuoppaan. Kyytikeskusta hän ei aio enää käyttää. – Uskon, että niin suurta tarvetta ei tule. Lue lisää: Uusi kyytikeskus on 95-vuotiaan mielestä fiasko: "Oon jo tarjonna ihtiä muitten kyytiin, kun luulin, että se on taksi" Vanhusten kyytipalvelu pantiin uusiksi säästöjen toivossa – alkuvaiheessa pieleen meni lähes kaikki Soite irtisanoo kiistellyn kyytikeskussopimuksen Speysin kanssa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pariskunta kuoli ojaanajossa Pedersöressä, auto ehti virua ojassa tunteja

2018, Tammikuu 4 - 09:02

Kaksi ihmistä on kuollut Pedersören Vassholmintiellä sattuneessa ojaanajossa ilmeisesti yöllä. Hälytys onnettomuudesta tuli aamukuuden jälkeen torstaina. Poliisi kuitenkin epäilee, että auto on ollut ojassa useita tunteja, ennen kuin se havaittiin. Vielä on epäselvää, miten auto oli ajautunut ojaan ja kaatunut kyljelleen. Poliisin mukaan tietä ei ollut aurattu ja se on erittäin kapea sivutie. Tien vieressä kulkeva oja on syvä ja ojan reunat ovat jyrkät. Onnettomuuspaikka on lähellä Pedersören ravirataa. Yle Uutisgrafiikka Onnettomuutta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena. Onnettomuusautoa kuljetetaan pois paikalta.Heini Holopainen / Yle Päivitetty poliisin lisätiedoilla 4.1.2018 klo 10:20

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan hyvä vire jatkuu: vauvoja syntyi lähes edellisvuosien tahtiin

2018, Tammikuu 3 - 13:45

Vaikka muissa pohjalaismaakunnissa synnytykset ovat selvässä laskussa, jatkaa Kokkola tasaisissa lukemissa. Lapsia syntyi viime vuonna Kokkolan keskussairaalassa 1519, määrä on kymmenisen vähemmän kuin edellisvuonna. Etenkin lähiseudulta tulevat ovat viime vuosina nostaneet synnytysten määrää, sillä Kokkola houkutteli synnyttäjiä aiempaa enemmän etenkin Pietarsaaren seudulta ja Kalajokilaaksosta. Vuonna 2016 Keski-Pohjanmaan syntyvyys olikin korkein kaikista Suomen maakunnista. Synnytysosaston ylilääkäri Jari Johansson on vireestä hyvillään. – Monessa muussa sairaanhoitopiirissä vauvoja on syntynyt satoja vähemmän, meillä laskua vain kymmenen. Veikkaan, että maakunnan laitamilta tullaan Kokkolaan synnyttämään yhä useammin. Vilkkain synnytyskuukausi oli viime vuonna toukokuu, jolloin vauva syntyi yli 150. Yleensä eniten lapsia on saatu heinäkuussa. Kokkola pystyy hoitamaan ylilääkärin arvion mukana yli 2 000 synnytystä tulevaisuudessa. Siihen vauvamäärään riittävät ainakin tilat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Junan hätäjarrusta vedetään useimmiten turhaan, vaikka se voi tulla kalliiksi

2018, Tammikuu 3 - 08:10

Joulukuisena päivänä 2017 etelästä Kokkolaan saapunut juna on juuri päässyt verkkaisesti liikkeelle kohti Oulua, kun matka katkeaa äkkipysähdykseen. Syynä on hätäjarrusta vetänyt matkustaja, joka haluaa hakea autoon unohtuneita tavaroitaan. Unohdus ei kelpaa hätäjarruttamisen syyksi. Ei myöskään humalaisen päähänpisto, kokeilunhalusta tai kavereiden yllytyksestä puhumattakaan. Hätäjarrua saa käyttää vain vaaran uhatessa. – Eipä ole tuoreessa muistissa tapausta, jossa hätäjarrusta vetäminen olisi ollut todella tarpeen, sanoo VR Groupin turvallisuuspäällikkö Tomi Kangas. Kankaan mukaan hyväksyttävä tilanne on esimerkiksi se, että matkustamossa syttyy tulipalo tai joku jää vahingossa oven väliin puristuksiin, kun juna lähtee liikkeelle. Junan pyörät on sorvattava takaisin alkuperäiseen muotoonsa tai vaihdettava kokonaan uusiin. Turvallisuuspäällikkö Tomi Kangas, VR Group – Lähtökohtana on, että aiheeton hätäjarrutus on aina rangaistava teko. Seuraukset harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Arvioimme millaiset välittömät ja välilliset kustannukset teko on aiheuttanut meille ja liikennejärjestelmälle, Kangas sanoo. Kovassa vauhdissa pyörät pilalle Kokkolan esimerkissä juna oli juuri lähtenyt liikkeelle, joten äkkipysähdys hitaassa vauhdissa ei rikkonut kalustoa. Pahimmillaan voimakas hätäjarrutus lyö kovassa vauhdissa pyörät hetkittäiseen lukkoon, jolloin niihin voi tulla pahat lovet. – Junan pyörät on sorvattava takaisin alkuperäiseen muotoonsa tai vaihdettava kokonaan uusiin. Aina on vähintään tarkistettava, onko hätäjarrutuksesta tullut vaurioita. Turvallisuuspäällikkö Tomi Kankaan mukaan hätäjarrutus kovassakaan vauhdissa ei sinänsä ole vaarallista, koska tekniikka on suunniteltu tekemään pysähtyminen hallitusti. – Matkustajille jarrutus tuntuu selvästi tavallista voimakkaampana. Jos ei istu penkissä tai seiso tukevasti, voi jarrutuksen takia kaatua. Hätäjarrun käyttäminen ei vaadi erityistä voimaa. Jarrut onkin sijoiteltu junaan niin, että esimerkiksi lapset eivät niihin vahingossa yllä. – Vaikka hätäjarrut on selvästi merkitty ja on ilmoitettu, että aiheeton käyttö on rangaistava teko, silti niihin valitettavasti kosketaan aina silloin tällöin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan ampumisvälikohtaus: uhria ammuttiin ulkoa, yksi henkilö pidätetty

2018, Tammikuu 2 - 13:02

Pohjanmaan poliisi on pidättänyt yhden henkilön, jonka osuutta Kokkolan ampumistapaukseen tutkitaan. Parikymppinen mies loukkaantui vakavasti uudenvuodenaattona, kun kokkolalaisen omakotitalon ikkunan läpi ammuttu luoti osui miestä päähän. Välikohtaus tapahtui aattona noin kello 23 Piispantiellä. Ampumisen uhrin tilasta ei poliisin mukaan ole tällä hetkellä uutta kerrottavaa. Uhri on edelleen sairaalassa. Tapauksen tutkinnanjohtajan Anders Åforsin mukaan mieheen osunut luoti tuli ikkunan läpi talon ulkopuolelta. Teon motiivia ei vielä tiedetä. Poliisin kuultavana on ollut reilut kymmenen ihmistä, joista suurin osa oli tapahtumahetkellä talossa viettämässä uudenvuodenaattoa. Poliisi ei paljasta tapauksen yksityiskohtia, koska tutkinta on vielä kesken.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Miestä ammuttiin talon ikkunan läpi Kokkolassa – tuliko luoti sisältä vai ulkoa, sitä poliisi ei kerro

2018, Tammikuu 1 - 18:25

Kokkolassa nuori mies loukkaantui vakavasti uudenvuoden aattona, kun omakotitalon ikkunan läpi ammuttu luoti osui häntä päähän. Välikohtaus tapahtui noin kello 23 Piispantiellä. Poliisi pyytää vihjeitä asiasta puhelinnumeroon 0295 440513. Poliisi ei kerro yksityiskohtia tapahtumasta, ei edes sitä, oliko uhri talon ulko- vai sisäpuolella ammuskelun tapahtuessa. Poliisin mukaan kuultavia henkilöitä on vielä tavoittamatta. Poliisi tiedottaa asiasta lisää aikaisintaan tiistaina kello 15.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun villieläin käpertyy selän taakse nukkumaan – saarikettu vei miehen sydämen

2017, Joulukuu 31 - 09:15
Kohtaaminen

On hämärää ja kylmää. Aurinko ei edes yritä näyttäytyä harmaana tammikuisena aamuna 2017. Meren jäällä yksinäiset jäljet vievät pienelle ulkoluodolle. Siellä istuu hiljaisuutta kuuntelemassa mies. Vieressä on reppu, sylissä eväät ja huulilla kahvimuki. Kokkolalainen Moilasen Hannu on lähtenyt aamuiselle kierrokselleen katselemaan ja kuuntelemaan. Hiljaisuus, kävelymatka ja lämmin juoma tekevät tepposensa. Mies torkahtaa minuutiksi, pariksi ja havahtuu huomaamaan kiinteästi tuijottavan silmäparin. Se on niitä kerran elämässä -hetkiä. Siinä ne katselevat toisiansa. Vaalean kullanpunertava pörröturkki ja mies. Moilanen ja saarikettu. Tutustuminen Luonnosta vieraantuneemman silmissä vilisee jo kauhukuva puraisusta ja rabiestartunnasta. Moilanen ajattelee vain repussa olevaa kameraansa. Tunne huutaa kuvaamaan heti, järki tietää äkkiliikkeiden ajavan karvakaverin lipettiin. Mieleen muistuu ystävän neuvo: kun kuvaat eläintä, mene maata ja anna tutustua. Hannu Moilanen Moilanen käy hitaasti kyljelleen eikä uskalla liikuttaa edes kättään, ettei kettu tulkitse sitä vihamieliseksi eleeksi. Tilanne on jännittävä ja outo. Yleensä luodolla näkyy vain lokkeja. Nyt parin metrin päässä on joku, joka näyttää ketulta mutta on pörheämpi, isompi ja väriltäänkin erilainen. Repolainen se kuitenkin taitaa olla. Hyvinvoivan näköinen, tummissa silmissä kiinnostuksen pilke. Luottamus Mies vaihtelee varovasti asentoaan, kyljeltä selälle, takaisin kyljelle. Kettu seuraa tilannetta. Ei säiky, eikä karkaa. Moilanen rupeaa puhumaan ääneen. Ajattelee, että eläin ei pelkää, jos sille juttelee rauhallisesti. Mies kertoilee matalalla äänellä niitä näitä, lopuksi vitsejäkin. Kettu rauhoittuu vähitellen kuuntelemaan. Jossakin vaiheessa se hiipii lähemmäksi ja yhtäkkiä käpertyy miehen selän taakse. Siinä ne pötköttelevät, Moilanen ja saarikettu. Kaukana luodolla, ympärillä tammikuun aamun hämärä ja rikkumaton hiljaisuus. Luottamuksen hauraat ensisäikeet on solmittu. Eläin ei kavahda karkuun, vaikka mies kohottautuu istumaan ja ottaa repustaan kameran. Silmänräpäys ja ensimmäiset kuvat saariketusta ovat tallentuneet kameraan. Sielukkuus Kuvia tulee satoja lisää, sillä Moilanen viettää kokkolalaisella ulkoluodolla ketun kanssa kolme päivää. Yöt on käytävä nukkumassa kotona, mutta aamun sarastaessa miehen on päästävä luodolle takaisin. Ajatuksiin mahtuu enää vain saarikettu. Onhan se vielä siellä, onhan… On se. Silmät sirkeinä odottamassa Moilasta ja varsinkin Moilasen reppua. Se on jo oppinut, että repussa on makkaraa. Joka on hyvää. Ja sille. Se ei pelkää, vaikka mies liikuskelee luodolla ja kuvaa taukoamatta. Se vain seurailee. Välillä katsoo pitkään pää kallellaan. Tummissa silmissä päilyy viisaus. Aivan kuin se haluaisi sanoa jotakin. Aivan kuin se ajattelisi: tässä me taas olemme, kettu ja mies. Toisena luotopäivänä saarikettu menee omin päin tonkimaan eväsreppua. Moilanen karjaisee, että annapa olla, ei vielä syödä eväitä. Syntyy somehitti. Kuva, joka myöhemmin netissä kerää nopealla tahdilla klikkauksen toisensa perään. Hannu Moilanen Otos saariketusta, joka moitteet saatuaan jättää repun rauhaan, istahtaa selkä Moilaseen päin ja vilkaisee myrtyneenä. Luontomaailman Mielensäpahoittaja… Mikä, mistä? Välillä pörröhäntä on kuin koira. Moilanen heittää keppiä ja kettu painelee perään. Mies keksii naksuttaa, kun kutsuu kettua, ja näyttää siltä kuin eläin jo ymmärtäisi äänen merkityksen. Kamera käy. Mies ihmettelee saariketun ilmeikkyyttä. Aivan kuin se osaisi poseerata kuvaajalleen. Moilanen, eläkkeellä oleva opettaja ja intohimoinen luontomies, ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt saarikettua. Sellaiseksi se kuitenkin valokuvien perusteella tunnistetaan. Tai arvellaan. Mistä se on tullut kokkolalaiselle luodolle? Onko se tarhakarkuri? Yhteiset hetket ovat jo näyttäneet, että miehelle seuraa pitävä eläin on selvästi älykäs. Sellaisella viisaudella saattaisi päästä kettutarhalta livahtamaankin. Tutut metsästäjät, luontokuvaajat ja tarhaajat epäilevät tarhataustaa. Yleensä karkulaiset selviävät luonnossa vain muutamia viikkoja. Tammikuun pakkasessa sellainen näyttäisi laihalta, nälkäiseltä ja nääntyneeltä. Saarikettu on kaikkea muuta. Sen turkki on hyväkuntoinen, se on eloisa ja näyttää voivan kaikin puolin hyvin. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan silmiin kuvissa veikistelevä veijari näyttää tarhatulta siniketulta eli naalilta, jota saariketuksikin saatetaan paikallisesti kutsua. Luopuminen Miehen ja saariketun kolmen päivän kohtaaminen päättyy, kun Moilanen lähtee reissuun. Palattuaan hän löytää tyhjän luodon. On vain ristiin rastiin moottorikelkan ja ihmisten jälkiä. Miehen ja ketun taukopaikka on osunut viikonvaihteen ulkoilutapahtuman reitille. Moilanen ei pysty luovuttamaan, vaan käy luodolla yhä uudelleen ja uudelleen. Tuo makkaraa, etsii jälkiä. Turhaan. Kun mies seisoo viidettätoista kertaa tyhjällä luodolla, on pakko uskoa: saarikettu on mennyt menojaan. Hannu Moilanen Ajatus ketusta ei kuitenkaan jätä rauhaan. Kohtaaminen sielukkaan tuntuisen villieläimen kanssa on niin syvällä sydämessä, että pakahduttava tunne on jotenkin jaettava muillekin. Moilanen päätyy tekemään lapsenlapselle satukirjan eli valokuvin ja kiteytetyin ajatuksin kootun valokuvakirjan. Ketusta tulee taas hitti. Ifolorilta soitetaan ja halutaan laittaa Moilasen kirja yleiseen levitykseen. Valokuvakirjoja lahjoitetaan kokkolalaisiin kouluihin ja vanhainkoteihin. Yksittäiset ihmiset ja kirjastot alkavat tilata sitä itselleen. Vieläkö muistaisit? Villieläin elää elämäänsä kuvina tarinassa. Hannu Moilasen Saarikettu valitaan yleisöäänestyksessä Ifolorin Vuoden kuvakirja -kilpailun voittajaksi syksyllä 2017. Nyt joulukuussa se on juuri käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Moilanen on kirjan vastaanotosta iloinen. Vielä onnellisempi hän on siitä, että tuttava väittää nähneensä hiljattain saariketun. Ainakin hyvin samannäköinen otus oli osunut autonvalojen kiilaan. Varovaisen toiveikas Moilanen ei uskalla edes ääneen ajatella, että vielä kohtaisi kettunsa. Toivonkipinä on kuitenkin niin vahva, että on pakko pian pakata makkarat reppuun ja lähteä koluamaan paikkaa, jossa kaveri oli havaintonsa tenyt. Onko vielä hengissä… muistaisiko tarkkavainuisena, tunnistaisiko? Ehkä saarikettu muistaa. Ehkä se tuolla jossakin kuuntelee välillä pää kallellaan kuuluuko kutsuvaa naksutusta. Nuuhkii ilmaa: tuoksahtaako missään Hannun repun makkara? Mies ainakin muistaa ikuisesti kohtaamisensa saariketun kanssa. Mutta mistä kullanpunertava pörröturkki kokkolalaisluodolle tuli, minne se meni? Ehkä paljon pohjoisemmaksi, huitomaan karvat kipunoiden paksulla hännällään leiskuvat revontulet Lapin taivaalle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso erot: Suuri osa Suomea tekee lumitöitä, mutta etelässä vielä vihertää

2017, Joulukuu 29 - 20:12

Helsinki 0, Puolanka 75. Siinä ovat ääripäät Suomen tämänhetkisessä lumitilanteessa senteissä mitattuna. Mustana maa on nyt joulukuun lopussa vain etelä- ja lounaisrannikolla. Sielläkin lunta on ehtinyt alkaneena talvena olla, mutta se on sulanut. Alueella terminen talvi ei ole vielä alkanut. Terminen talvi tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan alapuolella. Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä vihertää vielä.Retu Liikanen / Yle Näkymä Tampereen Pispalanharjulta Pyykkipuistosta Pyhäjärvelle päin.Marko Melto / Yle Monin paikoin lunta on kuitenkin enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Pohjois-Karjalassa tilanne on poikkeuksellisin. Juuassa joulukuun lopussa on yleensä lunta 30 senttiä, nyt 52. Lieksassa 30:n sentin sijasta lunta on 40 senttiä. Lunta on tulossa lisää vuodenvaihteessa. Lumisuus voi korostua senkin takia, että viime talvi oli vähäluminen. Esimerkiksi viime uudenvuodenpäivänä maa oli paljaana Vaasa–Lappeenranta-linjan eteläpuolella. Kokkolan tori 29.12. 2017.Kalle Niskala / Yle Tauno Palon puisto Helsingissä 29.12. 2017.Retu Liikanen / Yle Ilmatieteen laitoksen lumiseuranta kertoo, että monella paikkakunnalla lumen syvyys on nyt suurempi kuin kertaakaan viime talvena. Näin on esimerkiksi Jyväskylässä, Seinäjoella ja Lahdessa. Lukemat ylittävät myös tämän ajankohdan pitkän ajan keskiarvon. Keskiarvo on laskettu vuosilta 1981–2010. Uudellamaalla on maan vaihtelevimmat lumiolot. Syitä siihen, että lumi ei jää siellä maahan kovin herkästi, on monia meren lauhduttavasta vaikutuksesta maan mataluuteen. Toisaalta tiuhaan asutussa kaupungissa lumesta hankkiudutaan nopeasti eroon, joten lumisuus ei näyttäydy samalla tavoin kuin harvempaan asutuilla seuduilla, missä se jää useammin näkyviin. Töölönlahti 29. 12. 2017Retu Liikanen / Yle Luminen Suntin ranta Kokkolan keskustassa.Kalle Niskala / Yle Lumikausi alkaa Suomen eri osissa hyvin eri aikaan. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lumikauden alku Helsingin Kaisaniemessä on viime vuosikymmeninä ajoittunut keskimäärin uudenvuodenaatolle. Jyväskylässä lumikausi on alkanut marraskuun lopulla ja Sodankylässä lokakuun lopulla. Espalla Helsingissä vihertää.Retu Liikanen / Yle Pyhäjärven ranta Nokialla joulupäivänä.Heli Mansikka / Yle Lumipeite on Suomessa yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä, Lapissa vasta huhtikuun alkupuolella. Vastaavasti pysyvä lumipeite on kadonnut ensimmäisenä näistä Helsingistä: keskimäärin 6.4. Jyväskylässä lumipeite häipyy keskimäärin 22.4. ja Sodankylässä 14.5. Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä valkoinen ja vihreä ovat lähellä toisiaan.Retu Liikanen / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suvi Jylhä, 25, aloitti kauppiaana, vaikka joka vuosi 30 kyläkauppaa sulkee ovensa – "Valehtelisin, jos sanoisin, että elämään on mahtunut muutakin"

2017, Joulukuu 29 - 09:02

Suvi Jylhä otti tuntumaa myyntityöhön jo ala-asteella myymällä makkaraa raveissa ja pesäpallopeleissä. Lukiossa tarvittiin työpaikka, ja se löytyi kaupasta. Seuraavakin paikka oli kaupassa, samoin sitä seuraava. Suvi haki lukemaan liiketaloutta. – Luvut kiehtovat, mutta myös asiakaspalvelu. En osaisi kuvitella olevani työssä, johon ei kuuluisi ihmisten kanssa oleminen, sanoo Jylhä. Kotikuntansa Halsuan K-Marketissakin Suvi ehti työskennellä monta vuotta. Hiljalleen haaveeksi nousi ajatus kauppiaan roolista, ja viime kesänä 25-vuotias Jylhä otti työn hoitaakseen Halsuan ainoassa päivittäistavarakaupassa. Harteilla painoi osaltaan tieto siitä, ettei jatkajia ollut tarjolla jonoksi asti. – Kyllähän meillä pitää yksi ruokakauppa olla. Itse ajattelen, että jos ei olisi kauppaa, ei olisi kuntaakaan. Kyllä se on ihan elinehto, sanoo Jylhä. Nykyinen kauppa on sama, jossa Suvi jo lapsena asioi. Vielä hänen lapsuudessaan Halsualla oli jonkin aikaa toinenkin kauppa. Neliöt ovat ennallaan, mutta tuotevalikoima toista luokkaa. Suuri muutos on tapahtunut myös aukioloajoissa. – Jouluna kun kauppa oli auki, rupesin miettimään, millaiset aukioloajat olivat, kun olin pieni. Sunnuntaisin kauppa oli kiinni ja sulkeutui lauantaisin paljon aiemmin. Muutos tarkoittaa myös pitkiä päiviä tuoreelle kauppiaalle. Suvi Jylhä tulee töihin yleensä tunnin, puolitoista ennen avaamista, lauantaina vähän aiemminkin. Sunnuntaisin hän tulee aikaisin ja jatkaa mielellään vielä illasta, jotta uusi viikko olisi mukavampi aloittaa. Kaiken päälle työpäiviin tulee noin 1,5 tunnin ajomatka, sillä Jylhä huristelee kaupalle nykyisestä kotikunnastaan Reisjärveltä. – Jos sanoisin, että elämään on mahtunut muutakin tämän puolen vuoden aikana, valehtelisin. Suvi Jylhä näkee kaupan tilanteen valoisana: vaikka asukkaita on vähän, asiakkaita riittää. Kaikkialla kyläkauppojen vire ei ole yhtä myönteinen. Suomessa on nykyisen määritelmän mukaisia kyläkauppoja enää alle 275. Tällä vuosituhannella noin 60 prosenttia on lopettanut, ja joka vuosi ovensa sulkee kolmisenkymmentä. Eniten kyläkauppoja on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa. Päivitetyn määritelmän mukaan kyläkaupat ovat haja-asutusalueella sijaitsevia päivittäistavarakauppoja, joiden myynti on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Ne voivat olla kausimyymälöitäkin, kunhan niissä voi tehdä kaikki päivittäisostokset. Huoltamoiden yhteydessä olevat myymälät eivät ole kyläkauppoja, eivät myöskään myymäläautot. Kyläkaupan pitää myös olla ainoa päivittäistavarakauppa 7,5 kilometrin säteellä seuraavasta. Aiemmin sen piti olla haja-asutusalueella ja alle 400-neliöinen. Asiakkaat eivät ole itsestäänselvyyys Suvi Jylhä tietää, ettei kauppias voi turvautua ajatukseen siitä, että kyseessä on kylän ainoa kauppa: asiakkaat pääsevät nykyään muuallekin ja lähtevät, jos kokevat siihen tarvetta. – En halua enkä aio turvautua siihen, että mennä porskutetaan seuraavat 20 vuotta samalla moodilla, sanoo Jylhä. Se tarkoittaa ajan hermolla olemista ja tiettyä modernisuutta. Toisaalta tuore kauppias on luvannut, että kaupassa tuoksuu aina tuore pulla. Hän haluaa tehdä myymälästä itsensä ja asiakkaiden näköisen. – On tärkeintä myydä sellaista, mitä asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Kauppias miettii paljon myös sitä, missä mitäkin myydään. Teemahyllyllä hän haluaa saada ostajat huomaamaan kausituotteet. Henkilökuntaa neuvotaan miettimään uusien tuotteiden sijoittamista parhaaseen paikkaan ensimmäisen vapaan sijasta. Myymälämarkkinoinnilla yritetään kertoa asiakkaille, että tarjolla on jotain uutta. Kauppias myös juttelee asiakkaiden kanssa paljon, koska suora palaute auttaa mukauttamaan valikoimaa haluttuun suuntaan. Siinä toteutuu myös toinen Suvin lähtökohta: – On tärkeää, että täällä on kauppiaan kasvot. Kyläkauppa voi pelastaa katoavia palveluja Pellervon selvityksen mukaan kyläkaupat voivat olla ratkaisu palvelutarjonnan varmistamiseen. Kaupat tarvitsevatkin uuden strategian ja roolin, sillä niiden liikevaihto on laskenut Suomessa kolmen vuoden aikana noin 10 prosenttia. Yksi syy siihen on aukiolojen vapautuminen, mikä söi kyläkauppojen erityisasemaa. Kyläkauppojen taloustilanne näyttää silti parantuneen lähinnä elintarvikkeiden hintakehityksen ansiosta, mutta selvitys kehottaa kiinnittämään huomiota liikevaihdon laskuun. Kyläkaupat tarvitsevat uusia liiketoimintoja ja laajempia palveluja. Vaikka kyläkaupoilla on monin paikoin vaikeuksia, ainakin keskipohjalaiset kyläkaupat ovat onnistuneet löytämään markkinaraon: ne ovat haalineet lisää asiakkaita ja kasvattaneet myyntiään. Kauppojen kannattavuus on myös keskimääräistä parempi. Valtaosa kyläkaupoista on laajentanut palveluvalikoimaansa: useimmat tarjoavat vähintään posti- ja veikkauspalveluita, muutama myös lääkekaappipalvelun tai käteisnostoja. Silti vähenemistahti on Keski-Pohjanmaallakin yhtä huima kuin muualla Suomessa, määrä on lähes puolittunut parissakymmenessä vuodessa, ja kyläkauppoja on maakunnassa enää kuusi. Myös nuori kauppias Suvi Jylhä uskoo palveluvalikoiman laajenemiseen: monelta paikkakunnalta palvelut katoavat, mutta kyläkauppa voisi pelastaa niitä. Jos jokin toiminta on loppumassa, Jylhä miettii, voisiko sen ottaa kauppaan. Viimeksi sinne tulivat Matkahuollon palvelut, jolloin kuntalaiset saivat lisätunteja pakettien hakemiseen ja lähettämiseen. – Mitä enemmän palveluita saman katon alle, sitä parempi kauppiaalle ja asiakkaille. Se on ollut tavoite kaiken aikaa: kehittää toimintaa ja saada palveluita lisää. Toisaalta Jylhä kokee, että pienellä paikkakunnalla on puhallettava yhteen hiileen: hänelle on tarjottu joitakin palveluja, joita kunnassa jollakin jo on eikä kahdelle riittäisi asiakkaita. Silloin vastaus on ollut kohteliaan kieltävä. Kuuden tunnin työpäivä on "kaupalla käymistä" Suvi Jylhä laskee olleensa poissa kaupasta puolen vuoden aikana alle kymmenen päivää. Keskimäärin työpäivä venyy 10–11-tuntiseksi. Toki väliin mahtuu lyhyempiä päiviäkin. – Sitä voi kutsua käymiseksi, jos olen kuusi tuntia töissä. Mutten silti laske sellaisia vapaapäiviksi, sanoo kauppias. Hän sanoo mallin tarttuneen osin edellisestäkin kauppiaasta, joka oli aina tuttu näky myymälässä. Vaikka kotona toppuuteltaisiin, työmäärä ei pienene: – Olen sellainen luonteeltani, että tykkään, kun saan laittaa itseni koville. ja kun näkee, miten se tuottaa tulosta, se ruokkii halua tehdä paljon. Aiemmin kilpaakin hiihtänyt Jylhä lupasi aikanaan, että liikunta pysyy kauppiastyön vastapainona eikä siitä tingitä. Toisin kävi. Suvi sanoo antaneensa itselleen jo anteeksi sen, että ensimmäinen vuosi, puolitoista menee vankasti kaupan ehdoilla. Jossain vaiheessa hän uskoo voivansa tehdä "järkevämpiä työpäiviä". Silloin kauppias voi vaikka laittaa sukset jalkaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pihlajanmarjasyksyä seurasi tilhitalvi: linnut viipyvät tavallista pidempään, sillä Etelä-Suomen sato on vielä syömättä

2017, Joulukuu 29 - 07:40

Kokkolalaisen huoltamon viereistä lumihankea täplittää pihlajanmarjoista muodostunut kuvio. Taivaalla kaartaa hyvinkin parinsadan tilhen parvi ja räkättirastaat päälle. Joulunpunaiset läikät ovat pitkälti lintujen ansiota: osa marjoista on pudonnut tertusta ruokailun aikana, osa kulkenut jo lintujen läpi. – Se on tämän talven näky, joka varmasti kestää niin kauan kuin marjaa riittää, sanoo lintuharrastaja Marko Pohjoismäki. Tilhiparvia saadaankin ihastella Suomessa tänä talvena tavallista pidempään. Yleensä laji muuttaa jo loppusyksystä, mutta nyt ravintoa on saatavilla runsaasti. Pihlajanmarjasta tuli loistosato, joka menee suurelta osin juuri lintujen suihin. – Runsasta pihlajanmarjasyksyä seuraa hyvä tilhitalvi, tiivistää Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved. Ennen joulua suuria parvia oli Oulu–Joensuu-linjalla, ja pohjoisemmassakin lintuja riitti. Esimerkiksi Rovaniemellä nähtiin ennen joulua 1500 tilhen parvi. Satojen lintujen joukot ovat arkea. Etelä-Suomi vasta odottelee, sillä tilhet liikkuvat systemaattisesti tyhjentäen pihlajanmarjat pohjoisemmasta ja valuen etelään. Södersved uskoo, että syötävää riittää tänä talvena pitkälle tammikuulle. – Viimeisenä, joulu-tammikuussa nuohotaan taajamien pihlajanmarjat, joihin ei ole ensin uskallettu, sanoo Södersved. Risto Degerman / Yle Toki marjoista ovat kiinnostuneet muutkin linnut, esimerkiksi rastaat, jotka ovatkin monessa taajamassa ehtineet apajille ennen tilhiä. Myös esimerkiksi taviokuurnia on nyt tavallista enemmän, mutta niiden määrä on selvästi pienempi. Tilhet ovat näkyvin joukko marjojen perässä lentäjistä. Tilhet viipyvät niin kauan kuin ravintotilanne salli. Huonona marjavuonna ne sujahtavat nopeasti Suomen yli jo lokakuussa. Nytkään niiden lähdön venymisestä ei tarvitse olla huolissaan. – Kun ruoka loppuu, linnut suuntaavat matkaan. Nyt ne ovat saaneet tankattua, joten pääsevät hyvin etelään, sanoo Marko Pohjoismäki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliiseja jopa kutsuttu eläkkeeltä töihin Pohjanmaalla: "Pula ruotsia taitavista on kärjistynyt"

2017, Joulukuu 27 - 13:20

Pohjanmaalla on kova pula ruotsia riittävän hyvin osaavista poliiseista. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella onkin jouduttu tekemään hätäratkaisuja parissa kunnassa. Esimerkiksi Pietarsaaressa palkattiin puoleksi vuodeksi kaksi eläkkeelle jäänyttä poliisia töihin, kun virkoihin ei löytynyt ruotsia tarpeeksi hyvin osaavia. Myös Kristiinankaupungissa on jouduttu erityisjärjestelyihin. Siellä palkattiin määräaikaisiksi kaksi miestä, jotka eivät täyttäneet kielitaitovaatimuksia. – Toiveissa on, että palkatuilla on intoa jatkaa ja he hankkivat ruotsin kielen pätevyyden, kertoo Pietarsaaren poliisiaseman esimies Hans Snellman. Ongelma on myös se, että poliisin ura ei enää kiinnosta aiempaan tapaan. Ensimmäistä kertaa Poliisiammattikorkea on joutunut lykkäämään ruotsinkielisen kurssin aloittamista hakijapulan vuoksi. Vaadittua, noin kahtakymmentä paikkaa ei saatu täyteen. Myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on tilanteesta huolissaan. – Kaikki eivät täyttäneet pätevyysvaatimuksia kouluun pääsemiseksi. Nyt uusi hakukierros on vireillä ja se kestää 28. joulukuutta saakka. Ongelma on kärjistynyt, sanoo Snellman. Ammattikorkea onkin joutunut houkuttelemaan lisää päteviä hakijoita värväystilaisuuksilla eri paikkakunnilla, muun muassa Pietarsaaressa, jotta tilanne saataisiin ratkaisua. Ruotsinkielisillä poliisiasemilla poliisin on osattava molemmat kotimaiset kielet hyvin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Söitkö jouluna itsesi turvoksiin eikä sormus irtoa? Jos kotikonstit eivät riitä, voit joutua turvautumaan päivystyksen sormussahaan

2017, Joulukuu 26 - 11:30
Näin sormus lähtee turvonneesta sormesta

Viilennä kättä kylmässä vedessä. Se vähentää sormen turvotusta, ja sormus voi lähteä irti.Laita sormeen käsirasvaa tai ruokaöljyä ja yritä pyöritellä sormus varovasti pois. Myös vettä ja saippuaa voi käyttää liukasteena.Lankakin voi auttaa sormuksen pois sormesta. Ujuta langan toinen pää sormuksen alta kohti kämmentä ja kierrä sitten lankaa toisesta päästä sormen ympärille sormuksen ja sormen nivelen välille. Sormus voi lähteä vähitellen irti, kun vetää rauhallisesti kämmenen puolelle jääneestä langan päästä. Tekniikkaa esitteleviä videoita löytyy netistä.Jos kotikonstit eivät riitä, apu löytyy päivystyksen tai kultasepänliikkeen sormussahasta. Pari päivää suolaista ruokaa, satoja kilometrejä tien päällä ja kas: valmiiksi vähän tiukka sormus juuttui lujasti turvonneeseen nimettömään. Pyhänä päivystys ja kultasepät olivat liian kaukana. Autotallista löytyivät sivuleikkurit, joilla sormus napsaistiin poikki ja nimetön pääsi pinteestä. Tämä turvonneen sormen tarina päättyi hyvin, mutta aina ei käy yhtä onnellisesti. Kultaseppä Laura Nissi Kokkolasta tietää tapauksen, jossa titaanisormus ehti kiristää sormea niin pahasti, että sormi jouduttiin amputoimaan. Titaanisormukset ovat viime vuosina yleistyneet, mutta turvallisuuden kannalta perinteinen, pehmeä kulta olisi parempi vaihtoehto. – Titaani on tosi kovaa materiaalia. Jos siitä tehty sormus jää jumiin, pitää apua hakea kiireesti, sillä tavallisella sormussahalla titaania ei saa poikki. Siihen tarvitaan timanttiterä, Nissi sanoo. Mitä tehdä, jos sormi turpoaa ja sormus ei lähde irti? Jos sormus jumiutuu, ensimmäisenä kannattaa yrittää saada se pois käsirasvan, ruokaöljyn tai veden ja saippuan avulla. – Niillä keinoilla sormuksen saa yleensä pois. Myös käden viilentäminen voi auttaa. Kun käden laittaa kylmän veden alle, se vähentää hieman turvotusta, Laura Nissi neuvoo. Netistä löytyy myös videoita esimerkiksi tekniikasta, jossa sormuksen alle pujotetaan lanka ja sillä kieputtamalla saadaan sormus viimein pois. Tekniikka tosin ei välttämättä toimi kaikissa tapauksissa, esimerkiksi silloin, jos nivelten kohta on paksu. Laura Tolonen / Yle Jos pehmeät keinot eivät riitä, sormussahoja on kultaseppien lisäksi myös ensiavuissa. Kotoa apu voi löytyä sivuleikkureista. Suurta vahinkoa sormukselle ei sivuleikkureillakaan itse saa aikaan. Käytännössä kaikki kolhut voidaan korjata, ja tärkeintä on, että sormi säilyy terveenä. Sormusta voi yleensä suurentaa loputtomiin Sormuksen suurentamisia tulee Laura Nissille jopa päivittäin. Tapauksia on joulunaikaan ja uudenvuoden jälkeen hieman tavallista enemmän. Sormusta voi suurentaa käytännössä kuinka paljon tahansa. Katkaistuun sormukseen voidaan tehdä pieni koon muutos juottamalla katkaistu sauma yhteen. Ehjiä sormuksia voidaan myös venyttää. Suuremmat muutokset tehdään hankkimalla sormukseen lisäpala, joka on samaa materiaalia kuin sormus. Kuviosormuksissakaan jatkopala ei yleensä tuota ongelmia, sillä pintakuvioita voidaan usein jäljitellä. – Mutta jos sormuksessa on timantteja ympäri asti, suurentaminen on jo tosi haastavaa, Nissi toteaa. Sormien kasvuun tai turvotukseen ei kuitenkaan kannata sormuksen ostohetkellä varautua. Jos sormus on liian suuri, se voi herkästi kadota putoamalla sormesta, neuvoo Nissi. – Sormuksen pitää olla sellainen, ettei se lähde kättä ravistamalla irti. Sopiva sormus ottaa vähän sormen nivelestä kiinni. Ylensyönnistä joulunaikaan vatsavaivoja Päivystyksessä turvonneet sormet ja tiukat sormukset eivät joulunaikaan aiheuta asiakasryntäystä, kertoo Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri Risto Hannula. Ylensyönti joulunpyhinä näkyy päivystyksessä sen sijaan muilla tavoin: vatsavaivaiset potilaat eivät ole silloin mitenkään harvinaisia tapauksia. – Raskaiden jouluruokien yhteydessä tai niiden jälkeen saattaa tulla toiminnallisia vatsavaivoja. Vatsa turpoaa, sen tyhjenemisessä voi olla ongelmia, tulee sappikivikohtauksia tai mahan limakalvon tulehduksia. Näihin vaivoihin löytyy kyllä lääkkeitä ja hoitoa, Risto Hannula kertoo. Vatsavaivoja aiheuttaa joulunpyhinä usein rasva- ja sokeripitoinen ruoka sekä kuitujen vähyys. Silloin ruoka ei kulje vatsassa yhtä hyvin kuin tavallisesti. Hannula kehottaakin muistamaan joulunpyhinäkin, että mässäilemään ei kannata ryhtyä, vaan syödä voi kohtuudella ja "maun vuoksi". Mahan toimivuutta voi varmistella sillä, että lisää kuitujen määrää syömällä välillä vaikka ruisleipää. Joulunaikaan ylensyöjiä enemmän päivystystä työllistävät kuitenkin erilaisista infektioista ja vammoista kärsivät potilaat. Hannulalle ei ole tullut vastaan yhtään potilasta, joka olisi joutunut ylensyömisen takia leikkauspöydälle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia