YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 2 viikkoa 5 päivää sitten

"Kaverin naama meni mustaksi ja olin varma, että se on saatana" – juoppohulluus voi jopa tappaa

2018, Helmikuu 1 - 07:45

Kokkolalaisella Tom Stenmanilla meni lujaa. Kaverin kanssa oli ryypätty päiväkausia. Kapakkaan kömmittiin heti, kun ovet avautuivat ja kurkusta kulautettiin väkeviä ja kaljaa. – Kyllä me ainakin viikko oltiin ryypätty, Stenman muistelee. Kolmikymppinen Stenman oli tietämättään kehittämässä itselleen hyvää kyytiä delirium tremensiä eli kansan suussa juoppohulluutta. Vaikea alkoholin aiheuttama vieroitusoireyhtymä saa aivosolut ja hermoston sekaisin. Se vaatii syntyäkseen pitkäaikaisen ja usein myös runsaan alkoholin käytön. A-klinikkasäätiön Länsi- ja Sisä-Suomen palvelualueiden ylilääkäri Markus Partasen mukaan sen voi joskus saada myös miedompien juomien tissuttelusta, jos juominen on jatkuvaa ja määrät suurenevat koko ajan. Delirium voi kehittyä jo juomisen aikana, jos annosmäärä vähenee. Yleisimmin se kuitenkin iskee 1–3 päivää juomisen loppumisen jälkeen. Esimerkiksi 2000-luvun alussa Suomessa tilastoitiin vuosittain 1500– 2000 sairaalajaksoa ja kymmenkunta kuolemantapausta, joissa ensisijaisena diagnoosina oli alkoholidelirium. Tyypillinen deliriumin vuoksi hoidettava on nelikymppinen mies. ”Olin kauhuissani” Juoppohulluus iski Tom Stenmaniin ryyppyputken lopussa. Mies oli juomassa kaverin kanssa kämpillään lähes valmista kotiviiniä, kun ystävä alkoi muuttua Stenmanin silmissä aivan oudoksi. – En ikinä unohda sitä näkyä. Kaverin naama meni ihan mustaksi ja puhe muuttui römeäksi. Naaman ympärille ilmestyi pyörimään keltaisia ja punaisia spiraaleja, Stenman kertoo. Mieheen iski järjetön pelko. – Muistan, että olin kauhuissani ja aivan varma, että siinä istuu piru tai itse saatana, josta piti äkkiä päästä eroon! Pelokkuus ja ahdistuneisuus kuuluvat delirium-tilaan. Tajunnan taso hämärtyy. Ihminen muuttuu sekavaksi ja menettää ajan- ja paikantajunsa. Kuulo- ja näköharhat ovat ahdistavia, koska ihminen kokee ne täysin todellisina. Kroppa reagoi yhdessä mielen kanssa. Iholla voi olla tuntoharhoja, sydän tykyttää, hiki puskee pintaan. ”Kaveri on tappaja, se pitää saada täältä nopeasti pois” Tom Stenman muistaa ajatelleensa, että nyt häneltä lähtee henki. – Ex-vaimon mukaan olin soperrellut, että kaveri on tappaja ja se on saatava täältä nopeasti pois. Rupesin tappelemaan. Leipäveitsikin oli jossakin vaiheessa kädessä, mutta onneksi en tehnyt sillä mitään, Stenman sanoo. Juoppohulluuskohtauksen kourissa olevan kokemukset ovat poikkeuksetta kauhua herättäviä. – Peloissaan oleva ihminen voi yrittää vahingoittaa toisia tai itseään. Hän voi toimia esimerkiksi kuulemiensa ääniharhojen mukaan. Potilas pitäisi saada mahdollisimman pian juomisputken loputtua hoitoon. Ehdottomasti viimeistään silloin, kun alkaa tulla harhaisuutta, painottaa ylilääkäri Markus Partanen. Tom Stenman oli sammunut tappelun jälkeen. Hän muistaa, että seuraavana aamuna kauhu tuntui edelleen väkevänä mielessä. – Olin todella peloissani, kun heräsin. Jotenkin tajusin, että olin ehkä nähnyt harhoja, mutta ajattelin koko ajan, että kaveri on saatava täältä äkkiä pois, ettei vaan mitään pääse tapahtumaan. Delirium voi olla hengenvarallinen Juoppohulluuteen voi kuolla. Potilas tarvitsee sairaalahoitoa, lääkkeitä ja tarkkailua. – Yliaktiivinen hermosto ja aivot on saatava rauhoitettua. Ihmisen pitää päästä nukkumaan. Hoidon kivijalkana ovat rauhoittavat lääkkeet ja perushoito nesteytyksineen. Usein tarvitaan B1-vitamiinia, koska hermosto tarvitsee sitä sokeriaineenvaihduntaansa varten, kertoo ylilääkäri Markus Partanen A-klinikkasäätiöstä. Hänen mukaansa ilman hoitoa delium tremensiin menehtyy noin 15–20 prosenttia kohtauksen saaneista. – Aina hoidollakaan ei pystytä estämään kaikkia kuolemia. Yksittäistä kuolemaan johtavaa syytä on hankala sanoa. Voi tulla esimerkiksi tappava rytmihäiriö. Vaikea vieroitusoireisto, esimerkiksi kouristuskohtaukset, yhdistettynä huonoon ravitsemustilaan ja mahdollisiin infektioihin tekevät yhdessä menehtymisriskin. AOP Pahimmat oireet kestävät keskimäärin pari, kolme vuorokautta. Lievempiä oireita voi olla huomattavasti pidempään. – Viikonkin verran voi olla harhaisuutta. Vaikka lääkehoito auttaisi muuten elimistöä, aivojen toipuminen rankasta juomisesta kestää jopa puoli vuotta. On myös hyvin tavallista, että ahdistuneisuus, levottomuus ja alakulo jatkuvat vähintään neljä viikkoa rankan alkoholinkäytön jälkeen, kertoo A-klinikkasäätiön Länsi- ja Sisä-Suomen palvelualueiden ylilääkäri Markus Partanen. Joskus kauhua herättävä juoppohulluus on pohjakosketus, joka saa ihmisen lopettamaan rankat ryyppyputket. – Säikähdin sen verran kokemaani, että laitoin juomisessa jarrut päälle. Mutta kun olo parani, sitä oli taas voimiensa tunnossa ja ajatteli, että voisihan sitä vähän ottaa, sanoo Tom Stenman, joka nykyisin on kiertänyt korkin kiinni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolassa on yksi ainoa biokaasuautoilija – nyt hän suunnittelee autolleen tankkausasemaa

2018, Tammikuu 31 - 16:45

Jos kaikki sujuu suunnitellusti, Kokkolassa on biokaasutankkausasema maaliskuun loppuun mennessä. Siihen mennessä kaupungin tiettävästi ainoan biokaasuautoilijan, Jan-Ove Nymanin, on päätettävä, mitä hän varaamalleen tontille tekee. Yksityinen yrittäjä toivoo, että mahdollisimman moni kokkolalainen tai lähialueella asuva hankkisi itselleen biokaasulla toimivan auton, sillä silloin tankkausaseman pystyttäminen paikkakunnalle kannattaisi. Nyman itse on ajanut kaasuautolla pari vuotta. Tällä hetkellä ongelmana on auton tankkaus. Lähin tankkauspiste on noin viidenkymmenen kilometrin päässä Uudenkaarlepyyn Jepualla. Seuraavaksi lähimmät kaasupisteet löytyvät Vaasasta ja Oulusta. Suurin osa Suomessa tällä hetkellä olevista vajaasta 40 biokaasutankkauspisteestä on Etelä-Suomessa. Runsaat 30 niistä on energiayhtiö Gasumin ylläpitämiä. Kotimaisuus sydäntä lähellä Jan-Ove Nyman toivoo, että autojen määrä varsinkin Kokkolassa kasvaisi nykyisestä yhdestä huomattavasti. Jos tarpeeksi moni innostuisi biokaasusta, Nyman visioi, että Kokkolan suurteollisuusalueen tuntumassa voisi sijaita kaupungin toinen tankkauspiste. – Biokaasun tankkausasema on kevytrakenteinen. Sen voi rakentaa konttiin, jota on helppo liikuttaa. Kaasua siihen saataisiin joko Jeppo Biogasilta Jepualta, Stormossenilta Vaasasta tai Gasumilta Oulusta. Biokaasua valmistetaan esimerkiksi yhdyskuntajätteestä, kuten Vaasassa, tai vaikkapa maatalouden lietteestä ja teurasjätteistä, kuten Jepualla. Kokkolassa biokaasua syntyy jätteestä, mutta kaasu käytetään sähkön ja lämmön tuottoon. Miksi Kokkolassa asuva mies on hankkinut auton, jolla on ajettava puolensataa kilometriä, ennen kuin siihen saa polttoainetta? – Kävin aiemmin töissä Vaasassa, jossa on tankkausasema. Pystyin myös tankkaamaan auton ohiajaessani Jepualla. Alun perin halusin auton, jonka tankissa on sataprosenttisesti kotimaista polttoainetta. Kaasuautolla ajaminen on myös edullista ja ympäristöystävällistä. Tuo kotimaisuus on minulle kuitenkin tärkein asia. Suomessa on liikenteessä vielä suhteellisen vähän biokaasuautoja, arvioiden mukaan kolmisen tuhatta, kun niitä Ruotsissa on noin 55 000. Kaasuautosta säästöjä Jan-Ove Nymanin oma auto pystyy käyttämään polttoaineena myös bensaa, jos kaasu jostain syystä loppuu. Mies on laskenut, että ensimmäisenä ajovuotena hän ajoi autollaan runsaat 40 000 kilometriä ja kulutus oli tuolloin 4,34 kiloa kaasua sataa kilometriä kohden. Myös hiukan bensaa kului. – Olen laskenut, että kaasulla ajaessani saan säästöä 30–40 prosenttia bensa-autoon verrattuna. Myös dieseliin verrattuna säästöjä tulee, mutta vähemmän. Jos kaasuautoilu kiinnostaa, kaasuautoja löytyy monelta eri automerkiltä. Myös vanhan bensiinikäyttöisen auton voi vaihtaa kaasukäyttöiseksi. Nymanin mukaan kustannukset ovat noin 3000 euroa, johon saa valtiolta tuhat euroa muutostukea. Kaasuauton kustannuksiin lisätään vielä vuosittainen käyttövoimavero, noin 200 euroa. Miksi nykyistä useampi autoilija ei sitten aja biokaasulla kulkevalla autolla? Harva tankkausverkosto saattaa olla yksi este. Jan-Ove Nyman on huomannut, että vaikka kaasuauton hankkiminen ei ole juuri kalliimpaa kuin bensa-auton, uudehkoa asiaa vierastetaan. – Moni kysyy, että pystyykö tällä ajamaan talvella. Kyllä pystyy, sillä bensiinin pakkasraja on miinus 60 astetta ja dieselin miinus 35. Sen sijaan biokaasu muuttuu nestemäiseksi vasta miinus 160 asteessa eli siinä on sen pakkasraja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lisäaikaa tutussa ympäristössä – Kokkola testaa, miten liiketunnistimet auttavat muistisairaiden hoidossa

2018, Tammikuu 31 - 11:50
Mistä on kyse?
  • Kokkolalaisessa palvelutalossa on kokeiltu seitsemässä huoneistossa liiketunnistimia
  • Ne keräävät tietoa ajasta, jolloin talossa ei ole hoitajaa
  • Kokeilun avulla on varmistuttu siitä, että kuudessa tapauksessa seitsemästä muistisairas pystyy jatkamaan asumista asunnossa
  • Liiketunnistimia asennetaan ulko-oveen ja kaikkiin huoneisiin
  • Tunnistimet havaitsevat, milloin asukas herää, liikkuu ja vaikkapa poistuu asunnosta
  • Kokeilua ollaan laajentamassa, jos rahoitus järjestyy
  • Tavoitteena on lisätä aikaa, jonka muistisairas voi asua tutussa ympäristössä
  • Hoitajille ja omaisille järjestelmän uskotaan tuovan turvaa ja yhteiskunnalle säästöä
Kokkola on aloittamassa keväällä kolmivuotista kokeilua, jossa muistisairaiden liikkumista palveluasunnossa seurataan liiketunnistimilla. 40 vanhuksen asuntoon asennetaan liiketunnistin jokaiseen huoneeseen ja ulko-oveen. Esimerkiksi kaksiossa sensoreita on ulko-oven lisäksi neljästä viiteen kappaletta. Järjestelmää on pilotoitu jo kolme vuotta Kokkolan Kuusikummun senioritalossa, jossa ei ole ympärivuorokautista hoitajaa ja yöt ovat olleet muistisairaille hankalia. Tulokset ovat rohkaisevia: – Tunnistimet ovat tuoneet lisätietoa yön ajan tapahtumista, ja kuudessa tapauksessa seitsemästä on saatu varmuus, että asukkaat voivat jatkaa asumista siellä, sanoo tutkija Jukka Määttälä. Öinen vaeltelu kesällä yleisempää Tarkoitus on kerätä tietoa, miten hyvin muistisairas pärjää yksin etenkin yöaikana ja milloin on tarve vaihtaa hoitomuotoa. Haaveena on levittää liiketunnistinvalvontaa myös Soiten kotihoidon yksiköihin. Tunnistimet kertovat, milloin vanhus heräilee, alkaa liikkua ja missä hän liikkuu. Samoin nähdään, jos hän poistuu asunnosta ja kauanko hän viettää aikaa asunnon ulkopuolella. Mika Moksu / Yle Kokeilussa on huomattu, että valoisaan aikaan kesällä öinen kuljeksiminen on yleisempää, talvella taas on rauhallisempaa. – Yön ajan seikkaileminen ja vaelteleminen saadaan paremmin kiinni. Niistä halutaan tietoa hoitajille. Hoitokäynnit ovat monesti lyhyitä, ja paljon jää aikaa niiden ulkopuolelle, sanoo Määttälä. Kaatumista tunnistin ei vielä havaitse, mutta järjestelmää voidaan laajentaa. Myös sänkyyn voidaan liittää paineantureita, mutta niitä ei vielä ole otettu mukaan kokeiluun. Omaisille turvaa, muistisairaalle tuttuutta Tutkija Jukka Määttälä muistuttaa, että ympäristön tuttuus on muistisairaalle tärkeää. Uusi miljöö tuottaa aina hankaluuksia, joten mitä kauemmin ihminen pystyy asumaan tutussa paikassa, sitä parempi. Muistisairaalle valvontajärjestelmän toivotaankin tuovan parannusta elämän laatuun: – Voidaan ehkä pidentää kotona ja tutussa ympäristössä asumista, jolloin elämisen laatu ja itse päättämisen ajatus säilyy. AOP Omaisille ja hoitajille se taas tuo turvaa: järjestelmän avulla nähdään, kuinka muistisairas pärjää kotona ja myös se, milloin tarvitaan järeämpää hoitomuotoa. Määttälä toteaa, ettei liiketunnistin tietenkään korvaa ihmiskontaktia, mutta tuo hoitajille lisätietoa arjen sujumisesta, sillä hoitokerrat eivät kata 24 tuntia. Kokeilu suunnattu hoitotyöhön Vastaavantapaisia kokeiluja on tutkija Jukka Määttälän mukaan tehty tai niitä on meneillään muuallakin Suomessa. Ne kohdistuvat kuitenkin lähinnä yksittäisiin henkilöihin. Kokkolassa keskitytään kehittämään järjestelmää, joka soveltuu hoitotyöhön, ja sitä kehitetäänkin yhdessä hoitajien kanssa. – Monet markkinoilla olevat laitteet on suunnattu omaisten käyttöön eivätkä ne niin hyvin sovellu hoitajien arkeen, sanoo Määttälä. Kokeilu on laajenemassa Kuusikummun palvelutalosta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten erikoishoitoyksiköihin, jos rahoitus järjestyy. Kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 400 000 euroa. Kokeilua vetää yliopistokeskus Chydenius. Järjestelmästä odotetaan siis hyötyä muistisairaille, omaisille ja hoitajille, mutta sen lasketaan tuovan myös säästöä: – Jos vanhus voi tällaisen systeemin avulla viettää vuoden kotona, puhutaan jopa 30 000 euron säästöstä ihmistä kohti, sanoo Jukka Määttälä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luoto hätkähti tilastoja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä – "Mitä voitaisiin tehdä toisin, paremmin?"

2018, Tammikuu 30 - 18:15

– Tilastot saavat minut ja meidät voimaan huonosti. Kukaan ei saa alistua hyväksikäytölle, kaikkein vähiten lapset, todetaan aloitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki pohjalaisen Luodon kunnan valtuutetut. Poliisiammattikorkeakoulun tilastot kertovat, että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä on paljastunut Luodossa 2010-luvulla asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten koko maassa. Synkän tilaston ykkösenä on Juupajoki. Tilanne vaihtelee hyvin paljon vuosittain: Luodossa tapauksia paljastui paljon vuosina 2010 ja 2015. 2010-luvulle mahtuu myös vuosia, jolloin tapauksia ei ole ollut lainkaan. Koko vuosikymmenellä poliisin tietoon tuli Luodossa 32 seksuaalirikosta, joista 27:ssä uhrina oli lapsi. Kaikkien on tiedettävä, miten toimia Kaikkien valtuutettujen allekirjoittamassa aloitteessa vaaditaan toimintasuunnitelmaa lasten hyväksikäyttöön puuttumisesta laajalla rintamalla. Aloitteen alkuunpanija on RKP:n valtuutettu Åsa Björkman, jota uutiset tilastoista järkyttivät: – Oli järkyttävää lukea, että noin moni luotolainen lapsi on kohdannut hyväksikäyttöä. Simo Pitkänen / Yle Hänen tavoitteenaan oli saada kaikki valtuutetut mukaan ja niin kävikin: – Se osoittaa myös kaikkien olevan sitä mieltä, että tällaista ei voida sietää. Ja että haluamme tehdä kaiken mitä voidaan, jotta kaikki tapaukset tulevat esiin ja hyväksikäyttö loppuu siihen. Björkmanin mukaan vastuu on yhteinen, ja kaikkien jotka ovat tekemisissä lasten kanssa on tiedettävä miten kohdata tilanne ja mitä tehdä, jos jokin näyttää olevan väärin. Askelen avun luokse pitää olla lyhyt ja ohjeita tilanteeseen saatavilla. Aloitteessa todetaan valtuutettujen olevan velvollisia reagoimaan ja tekemään kaikkensa turvallisten kasvuolojen puolesta. Pallo heitetään laajalle kysymällä millaisia valmiuksia ja keinoja asiaan puuttumiseen on pelastustoimessa, perhe- ja sosiaalityössä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, kerhoissa ja yhdistyksissä. – Mitä voitaisiin tehdä toisin, paremmin? Vaieta ei saa Lasten laajaa hyväksikäyttöä paljastui alueella kymmisen vuotta sitten. Viime vuosina Luodossa on Björkmanin mukaan puhuttu aiheesta vain vähän. Aiheesta ei silti saa vaieta: – Se ei saa unohtua! Siitä pitää puhua ja siksi on tärkeää nostaa asia esille, kun tilastot julkaistiin. Anna Sirén / Yle Pietarsaaren seudun perhepalvelukeskuksen yksikön päällikkö Pia Kotanen sanoo, että avainasemassa on yhä moniammatillinen yhteistyö. Hän ei ole tutkinut tilastoja tarkemmin, mutta sanoo, että jokainen tapaus on tietenkin liikaa. Yhteistyötä tehdään ja parannetaan entisestään muun muassa poliisin kanssa. Lastensuojelussa ollaan ajan hermolla myös syventämällä osaamista. Lähiaikoina muutama työntekijä saa koulutusta juuri seksuaali- ja pahoinpitelyepäilyjen hoitamiseen. Päätös koulutuksesta on tehty jo ennen tuoreita tilastojulkistuksia. Luodon kunnanhallitus ottaa aloitteen aikanaan käsittelyyn, ja sittemmin nähdään, kenen vastuulle jää jonkinlaisen toimintasuunnitelman laatiminen. Aloitteesta kertoi ensimmäisenä Österbottens Tidning. Lue myös Svenska Ylen juttu aiheesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poltetun puukirkon tilalle nousee moderni kivikirkko Ylivieskassa – myös kaivattu torni toteutuu

2018, Tammikuu 29 - 22:02

Ylivieskaan rakennetaan moderni kivikirkko. Havainnekuvista poiketen siihen tulee myös korkea kellotorni. Kirkkovaltuusto valitsi Trinitas-nimisen ehdotuksen jatkosuunnittelun pohjaksi ja antoi kirkon suunnittelun ehdotuksen tekijälle eli helsinkiläiselle arkkitehtitoimisto K2S:lle. Päätös syntyi äänin 18–7. Vähemmistöön jääneet eivät varsinaisesti vastustaneet Trinitas-ehdotusta, vaan halusivat päätökseen reunaehtoja esimerkiksi kattorakenteesta ja ikkunoiden sijoittamisesta. Nämä toiveet sisällytettiin kuitenkin toivomusponteen, joka annetaan neuvostolle huomioon otettavaksi. – Valtuutetut kantoivat huolta kirkkorakennuksen kestävyydestä ja turvallisuudesta. Ne ovat tärkeitä asioita, jotka otetaan huomioon jatkosuunnittelussa, lupaa kirkkoherra Timo Määttä. Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S Trinitas sijoittuu kirkkopuistoon, kuten suunnittelukilpailu jo ohjasi. Ylivieskassa on ollut myös halua saada uusi kirkko vanhan raunioille, mutta se vaihtoehto on poissuljettu. Kirkkoherra Määttä muistuttaa, että päätös tarkoittaa vasta varsinaisen suunnittelun aloittamista. Hän toivoo myös, ettei havainnekuvista vedettäisi liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. – Ehdotus esittää idean, se ei sisällä vielä ollenkaan yksityiskohtia. Jatkosuunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa ja myöhemmin mukaan tulee muita suunnittelijoita. Tämä on aihio, josta lähdetään liikkeelle. Esimerkiksi korkeaa tornia on vaadittu vahvasti, ja suunnittelija onkin sen jo luvannut. Tavoitteena on päästä aloittamaan rakennustyöt vuonna 2019, jolloin kirkko voisi olla käytössä 2020. Määtän mielessä siintää kirkon käyttöönotto uuden kirkkovuoden alkaessa adventtina 2020. Kirkon kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. "Keskustelu kertoo tärkeydestä" Ylivieskan tuleva kirkko on herättänyt jo suunnitteluvaiheessa paljon keskustelua ja kiinnostusta. Esimerkiksi kilpailuehdotuksia ennakkoon esittelevässä näyttelyssä kävi yli 1700 henkeä. Sekä valtuutetut että kirkkoherra Timo Määttä näkevät vilkkaan keskustelun kertovan kirkon tärkeydestä ylivieskalaisille. Yle kysyi Ylivieskan kirkkovaltuutetuilta heidän näkemyksiään tulevasta kirkosta sekä heidän saamastaan evästyksestä. Vain pieni osa valtuutetuista vastasi. Heistä moni kertoi saaneensa paljon neuvoja ja näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Seurakuntalaiset ovat kertoneet toiveitaan niin kirkon materiaalista ja sijainnista kuin yksityiskohdista aina rännejä ja penkkejä myöten. Valtuutetut korostavat rakennuksen käytettävyyttä ja ratkaisujen kestävyyttä: kaupunkiin halutaan aikaa ja säitä kestävä rakennus. – On kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja todelliseen tilantarpeeseen. Tulee tarkkaan miettiä ja kiinnittää huomiota, paljonko kirkkorakennuksen ylläpito tulevaisuudessa maksaa ja mikä on maksupohja näille kuluille, kirjoittaa eräs valtuutettu kyselyyn vastatessaan. Toinen haluaa hänkin kestävän, terveen ja helposti huollettavan kirkkorakennuksen. Hänellä on toiveita myös rakennuksen ilmapiiristä ja monikäyttöisyydestä: – Haluan kirkon, joka kestää sukupolvelta toiselle ja jonka edessä rippikoululaiset ja vihkiparit haluavat tulla valokuvatuiksi. Kirkkosalin valaisee katosta heijastuva luonnonvalo, alttariseinää koristaa puhutteleva kirkkotaide, kirkon holvissa kaikuu runsaana musiikki, seurakuntasalit muuntuvat raamattupiirien kokoontumisista vanhusten ruokailuun ja nuorten bändi-illoista keskustelupiireihin. Kirkon läheisyydessä olevassa korkeassa kellotornissa soivat kutsuvina kirkonkellot, valtuutettu visioi. Petri Aaltonen / Yle Siinä missä yksi valtuutettu myöntää, että 10 miljoonaa on iso raha, mutta kirkko rakennetaan harvoin, seuraava toivoo, että kustannuksista nipistettäisiin. – Ylivieskan kirkon tulisi olla yksinkertaisen kaunis, ei turhia tiloja eikä monumenttia. Kirkkoon mennään rauhoittumaan ja hiljentymään, siksi siitä ei tarvitse tehdä jotain suurta toimintakeskusta. Valtuutettu uskoo, että kirkko voitaisiin tehdä huomattavasti halvemmalla ja säästää rahaa toimintaan. – Kaunis näkymä alttariseinältä ulos, pohja suorakaiteen muotoinen, kappelin takaosassa pieni parvi. Toki hieman isompana, mutta perusratkaisultaan juuri sitä, mitä kirkolta halutaan tänä päivänä - syvä rauha ja hiljaisuus, levollinen tunnelma, kuvailee yksi valtuutettu. Myös toinen valtuutettu nostaa esiin hankkeen kalleuden ja väläyttää aikalisää suunnitteluun. Hän toivoo kaupunkiin monen sukupolven ajan kestävää sakraalirakennusta, jota kosteusongelmat eivät kiusaa. – Kirkko rakennetaan vastuullisesti asenteella "niin kuin omilla rahoilla järkevästi rakentaisi". Ylivieskan palaneen kirkon paikalla on muistoaukio risteineen.Katariina Poranen / Yle Yhden on taivuttava moneen Suunnittelukilpailuun tuli viime vuonna kaikkiaan yli 200 ehdotusta eri puolelta Eurooppaa. Helsinkiläisen arkkitehtitoimisto K2S:n Trinitas sai ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa. Kolmannen sijan jakoivat työt Silta ja Kooda. Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoi viime vuonna kisan ratkettua Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan nojautuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lopulta saatiin yhdistettyä kaikki elementit eli kirkkosali, aula ja seurakuntasali. – Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula. Myös lautakunta piti vaikeimpana koko hankkeessa kaikkien tarpeiden yhteensovittamista: kokonaisuus pitää sisällään kirkon ja seurakuntasalin, mutta myös esimerkiksi keittiötilat. Rakennuksesta halutaan maamerkki, joka istuu maisemaan ja on käytännöllinen ja toimiva. Tuhopoltosta pian kaksi vuotta Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. 30-vuotias mies tunnusti syyllisyytensä, hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi. Antti Pylväs / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lumiukon saa tehtyä pakkaslumestakin – Kalajoella tehtiin ennakkoon kymmeniä kankkuja ja päitä

2018, Tammikuu 28 - 11:15

Kolme palloa päällekkäin, kädet, silmät ja suu. Tai nykyään mitä vain pötköttelevistä ja päällään seisovista ihmishahmoista satuolentoihin. Suomen Latu täyttää 80 vuotta ja aloittaa sen kunniaksi lumiukkojen kuusiviikkoisen rakentamishaasteen. Tavoitteena on innostaa ihmisiä talviulkoiluun, mutta myös kiinnittää huomiota siihen, että lumiset päivät vähenevät ilmastonmuutoksen myötä etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Lumiukko voi seistä vaikka päällään.Yle Kampanjan avauspäivänä, presidentinvaalisunnuntaina, isot starttitapahtumat järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla: Espoossa, Heinolassa, Säkylässä, Hämeenlinnassa, Kauhajoella, Kuopiossa, Kalajoella ja Torniossa. Vetoapua saadaan kunnilta: esimerkiksi Kalajoella ja lumen vähyydestä kärsivässä Espoossa kaupungit tuovat paikalle aurauslunta. Pakkaslumi ei toisaalta ole paras mahdollinen aine lumirakentamiseen, mutta ukon teko onnistuu siitäkin, neuvoo Suomen Latu. – Lunta laitetaan pahvilaatikkoon, sankoon tai vastaavaan ja sitä tiivistetään polkemalla aina välillä. Kun lunta on riittävästi, sen annetaan olla mielellään puoli tuntia tai vähintään kahvikupillisen juomisen verran, ennen kuin laatikko poistetaan, neuvoo tapahtumasuunnittelija Hanna Laakso Suomen Ladusta. Ukon silminä kiiluvat nyt luumut Kalajoella lumiukkokampanjaan varauduttiin tekemällä jo edellisviikonloppuna aihioita valmiiksi kymmenittäin: isoilla pahvimuoteilla syntyi viitisenkymmentä ja saaveilla 120 aihiota, ja ämpäreillä tehtiin vielä päävärkkejä. Väliin sattui tosin torstain poikkeuskeli, joka ei ollut paras sää pellolla odotelleille ukonaluille: – Vettä tuli taivaan täydeltä, osa aihioista sortui ja osa on vähän kallellaan ja kiikallaan. Mutta nythän ne ovat vain persoonallisempia, nauraa Virpi Lastikka Kalajoen Ladusta. Vettä saaneita ja pakastuneita paloja yritetään saada muotoiltua esimerkiksi hiekkalaatikkolapioilla ja puutarhavälineillä. Lastikka odottaa lasten mielikuvituksen pääsevän valloilleen, ja aineksia ukkojen luomiseen löytyy niin luonnosta kuin kaapista. Luumut ovat nykyään suosittuja silminä, partaa ja tukkaa taas voi kehitellä vaikka kävyistä, risuista ja havuista. Ville Kinnunen / Yle Tapahtumasuunnittelija Hanna Laakso Suomen Ladusta varautui kampanjaan tekemällä joululomalla jo useamman lumiukon. Hän muistuttaa, että tärkeintä on saada ihmiset liikkumaan talviluontoon mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Jos lumiolot tekevät ukkojen teosta mahdotonta, voi aina ottaa käyttöön lumiukkoaiheiset talvileikki- tai talviolympialaisvinkit. Lumettomuus vaatii mielikuvitusta, vahvistaa myös Virpi Lastikka: – Sitähän se nykytalvi on.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hannele Kaskinen ei usko, että maapallon on pakko hukkua roskaan: "Kaikki lähtee ihan tavallisen ihmisen arkisista valinnoista"

2018, Tammikuu 27 - 19:55

Hannele Kaskinen tietää, että jätelautat seilaavat Tyynellämerellä ja että ihmisten takia veteen päätyy tonneittain mikromuovia. Hän ei kuitenkaan ajattele, että maailman roskaantuminen olisi väistämätön kehitys. – Kaikki lähtee ihan tavallisen ihmisen arkisista valinnoista. Jos minä en osta muovipussia, etkä sinä osta sitä tai jos minä parsin sukat ja sinä parsit sukat, niin se on siinä. – Jos ajattelemme, ettei kannata tehdä mitään, kun kukaan muukaan ei tee, silloinhan ei koskaan tapahdu mitään, sanoo Kaskinen. Kauppaan harvoin ja vatsa täynnä Jätteen minimointi alkaa kulutuksesta eli kaupasta. – Kaikki roskiin menevä on itse ostettu kaupasta, omalla rahalla. Miksi ostaa kaupasta sellaista, jonka heittää roskiin? En näe siinä mitään järkeä, sanoo Hannele Kaskinen. Hän käy kaupassa vain kerran viikossa. Reissuun valmistaudutaan huolella muun muassa syömällä hyvin. Nälkäinen voisi tehdä harkitsemattomia heräteostoksia. Ruokalista on mielessä ja tarkka ostoslista mukana. Jos me ajattelemme, että minun ei kannata tehdä mitään, kun kukaan muukaan ei niin tee, silloinhan ei koskaan tapahdu mitään. Hannele Kaskinen – Me suunnittelemme viikon ruokalistan etukäteen ja mietimme, miten ruokaa ei mene hukkaan. Ylijääneet makaronit päätyvät seuraavana päivänä salaattiin ja kotona tehtyä ruokaa otetaan töihin myös evääksi. Teen kauppareissusta nautinnollisen hetken, jolloin ostan harkiten ja ajatuksella, sanoo Hannele Kaskinen. Perheen ostosreissut saattavat näyttää melkoisilta, varsinkin juhlapyhien alla. Tavaraa voi olla kaksi kärryllistä ja mukana on kestokassit koko ostosmäärälle. Harkittu ostaminen ja pyrkimys isoihin pakkauskokoihin tuntuvat kannattavan. Hannele Kaskinen laskee, että kahden aikuisen ja yhden teinin ruokaostokset maksavat viikossa vain noin 60 euroa. Silti ei tarvitse nuukailla. – Tykkään gourmet-ruuasta, kokolihasta, kalasta, puhtaista kasviksista ja aidosta ruuasta. Ei banaaneja muovipussiin Kaupasta Kaskinen ei osta moneen muoviin pakattua tavaraa, vaan irtotuotteita. Muoviin pakattu kurkku ei tarvitse enää pussia. Banaanitertut voi hyvin viedä kotiin ilman muovipussia. Monesti edullisin ja vähemmän pakkausjätettä sisältävä vaihtoehto tarkoittaa enemmän vaivannäköä. Hannele Kaskinen ei osta erikseen juustoraastetta ja juustoviipaleita, vaan ison kimpaleen juustoa, jonka hän raastaa ja viipaloi kotona. Jos tarjolla on popcornin jyväpussi ja valmiita popcorneja, säästäväinen kuluttaja ostaa jyvät. Liha ostetaan isoina paloina joko irtonaisena tai vakuumiin pakattuna. Banaanit voi kuljettaa kotiin ilman pientä muovipussia.Kalle Niskala / Yle Mehuhyllyllä valinta ei osu muovipulloon, vaan pahvipakkaukseen. Pahvisesta mehupakkauksesta saa pesemällä hyvän linnunruoka-automaatin tai siementen idätysastian. Käytetyistä maitopurkeista on aikanaan tehty Kaskisten lasten nukkekodin kalusteet. Hannele Kaskinen ei välttele muovia täysin. Kaupasta lähtee viikossa mukaan kaksi hedelmäpussia, sillä niistä tehdään perheen jätepussit. Niitä tarvitaan tasan kaksi. Niin vähän jätettä perheessä syntyy. Kaksi pussia tarvitaan myös biojätteisiin, sillä Kaskiset asuvat alueella, jossa bio- ja poltettava jäte kerätään eri pusseihin. Isoja kovamuovisia pakkauksia Kaskiset sen sijaan kaihtavat. Ne vievät paljon tilaa jätteinä ja ovat ongelmallisia hävittää. – Muoveja on niin monia eri laatuja. Polttolaitoksissa lämpötilojen pitää olla hyvin korkeita, että ne palavat. Muovijätettä joudutaan kuljettamaan paikasta toiseen ja järjestämään niille keräyspisteitä. Ihmiset vievät muovijätteet keräyspisteisiin, joista ne haetaan ja kuljetetaan käsiteltäväksi. Valtava määrä energia menee muovijätteen käsittelyyn. Etelänmatkan verran rahaa muovikasseista Hannele Kaskinen ei ole ostanut kaupan muovikassia 20 vuoteen. Tähän mennessä on säästynyt laskennallisesti 5000 muovikassia. Laskelmat on tehty viidelle muovikassille viikossa. Vuodessa niitä säästyy 280 ja kymmenessä vuodessa 2800. Rahat ovat säästyneet, eivätkä pussit ole päätyneet roskaksi. – Nuo ovat vain yhden kotitalouden säästöt. Jos mukaan lähtee lisää ihmisiä, säästöt ovat valtavia. Niillä rahoilla minä olisin voinut tehdä kaksi etelänmatkaa, mutta minä käytän säästön autoon. Työpaikalle syntyy keittoa, jota koko porukka syö lounaaksi. Keittopadallinen säästää rahaa, eikä kaupasta tarvitse ostaa yksittäispakattuja eväitä.Kalle Niskala / Yle Miksi luontoa ajatteleva ihminen käyttää autoa? Vastaus löytyy maantieteestä. Perhe asuu pienessä kylässä Pohjanmaalla Pedersören kunnassa. Työpaikalle Pietarsaareen on yli puolen tunnin ajomatka, eikä julkisia kulkuneuvoja ole. Mitä enemmän sinulla menee kauppaan rahaa, sitä enemmän ostat asioita, jotka päätyvät roskaksi. Hannele Kaskinen Monella työpaikalla syödään lounaaksi valmiiksi pakattuja salaattiannoksia. Hannele Kaskisen työpaikalla mietittiin, miten lounasruokailussa voisi luopua näistä pakkauksista. Päätettiin valmistaa kerran viikossa iso määrä keittoa, jota kaikki voivat syödä halutessaan. Soppalounaalla viiden hengen porukka säästää Hannelen laskelmien mukaan kymmenen muovirasiaa viikossa. Vuodessa rasioita säästyy viitisensataa. – Jos muutkin työporukat miettivät samalla tavalla, niin jätteisiin päätyy äkkiä monta tuhatta rasiaa vähemmän vuodessa. Tässäkin jätteen vähentäminen kulkee käsi kädessä rahan säästön kanssa. – Mitä enemmän sinulla menee kauppaan rahaa, sitä enemmän ostat asioita, jotka päätyvät roskaksi. Se on aivan fakta. Parsimalla eroon sukkajätteestä Kotona jätettä kertyy vähemmän kierrättämällä ja huoltamalla. Jos jotain on hankittu, sitä käytetään mahdollisimman kauan ja siitä huolehditaan hyvin. Hannele Kaskinen on laskenut, että jätteeksi päätyisi vuodessa kymmeniätuhansia pyykkikoneita nykyistä vähemmän, jos jokainen puhdistaisi koneestaan kalkit ja muut saostumat säännöllisesti. – Suurin osa ihmisistä ei tee näitä huoltopesuja. Jos tekisi, kone kestäisi kolmanneksen kauemmin kuin nyt. Ehkä toisiin perheisiin nähden meidän arjessamme erilaista on, että me kierrätämme, emmekä osta ylimääräistä tai juurikaan kertakäyttöistä. Hannele Kaskinen Kotitalouksien sukkakuluissa ja jätteeksi päätyneissä sukissa säästettäisiin sillä, että sukkia parsittaisiin. Jos miljoona kotitaloutta parsii vuodessa yhdet sukat, roskiin lentää kaksi miljoona sukkaa vähemmän vuodessa. Kymmenessä vuodessa säästö olisi kymmenen miljoonaa paria. – Miljoona paria on valtava määrä. Parsimiseen menee kaksi minuuttia eli todella pienellä vaivalla saisi suuren säästön. Tämä on ihan tavallista matematiikkaa. Kun puhutaan isoista ihmismääristä, säästöt tai jätemäärät kertaantuvat. Jotain ihan muuta pyykkäykseen Tiedonhaluisena ihmisenä Hannele Kaskinen on tutustunut uuteen tapaan pestä pyykkejä. Hän ei käytä zeoliitteja tai fosfaatteja, vaan probiootteja. Probiootit ovat yleisimmin tunnettuja vatsan hyvinvoinnista puhuttaessa. Pyykinpesussa ne ovat tuore ilmiö. – Tämä on Keski-Euroopasta tullut menetelmä, jolla pystyy pesemään pyykkiä hyvin pienellä määrällä pesuainetta ja alhaisissa lämpötiloissa. Tarvitaan korkeintaan kaksi teelusikallista per koneellinen. Lisäksi käytetään pesupalloa, joka tappaa bakteereita ja pitää pyykin pehmeänä. Kaskinen tilaa pesuaineensa netistä. Kotiin tulee vajaan litran pullo, joka riittää pitkään. Hannele ei halua kuljettaa kaupasta kotiin monta kiloa painavia pesunestepakkauksia, joiden sisältöä tarvitaan pesukoneellista kohti jopa desilitra. – Näissä kaupan nesteissä on suurimmaksi osaksi vettä. Jos koneeseen täytyy laittaa enemmän kuin yksi tai kaksi lusikallista pesuainetta, silloin laitat sinne jotain muutakin kuin pesuainetta. Hannele Kaskinen käyttää käsienpesussa vaahdottavaa pumppupulloa. Pohjalle lorautetaan täyttöpussista nestesaippuaa ja sekaan vettä. Ravistamisen jälkeen syntyy vaahtoavaa käsipesuainetta, kunhan malttaa jättää pulloon ilmatilaa.Kalle Niskala / Yle Perhe voi säästää myös käsienpesunesteen käytössä käyttämällä vaahdottavaa pumppupulloa ja täyttöpusseja. Saippua kaadetaan vaahdottavaan pumppupulloon, johon lisätään vettä. Ravistettaessa saippua vaahdottuu ja riittää pitkään. Kaskisen kokemuksen mukaan yksi täyttöpussi riittää vuoden verran. Roskaaminen on rahanmenoa Hannele Kaskinen tutustui aikanaan jäteasioihin opiskellessaan ympäristöalan yrittäjyyttä. Ajatukset jäivät pyörimään mielessä. Vähitellen ne mullistivat naisen elämäntyylin kokonaan. Hän ei halua testamentata lapsilleen roskia. – Mitä me näille jätteille tehdään? En minä halua jättää omille lapsille kaatopaikkoja ja muoviroskaa. Eihän roskaamisesta ole kenellekään mitään iloa, pelkää rahanmenoa vain. Hannele Kaskinen ei halua tuomita kenenkään ajatusmaailmaa. Hän vain toivoo, että ihmiset pysähtyisivät hetkeksi ajattelemaan. Ja vaikka perheenäiti on sitä mieltä, että tavallinen ihminen voi vaikuttaa asioihin, silti isompiakin hartioita tarvittaisiin. Kaskisen mielestä teollisuuden pitäisi tehdä vihreät valinnat kuluttajalle nykyistä helpommiksi. – Me kuljetamme ja varastoimme pelkkää ilmaa valtavia määriä vuodessa elintarvikepakkauksissa. Pakkaukset voisivat olla pienempiä ja toisenlaista materiaalia. Siinä on iso sarka, johon pitäisi puuttua lainsäädännöllä. Jätevero pitäisi laittaa osittain pakkausteollisuuden harteille. Kuluttajan pitäisi voida nähdä, kuinka paljon kustakin pakkauksesta maksetaan veroa ja hän voisi sitten valita. Kalle Niskala / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Siniset perusti paikallisyhdistyksen Seinäjoelle – Pohjanmaalle syntyy lähikuukausina useita yhdistyksiä

2018, Tammikuu 26 - 15:14

Pohjanmaan Siniset on saanut alueelleen uuden paikallisyhdistyksen. Seinäjoen Sinisten perustava kokous pidettiin torstaina. Seinäjoen Sinisten puheenjohtajaksi valittiin Juhani Kaukosalo ja varapuheenjohtajaksi Esa Nurmela. Yhdistyksen sihteerinä toimii Anneli Manninen. Pohjanmaan Sinisten alueella on tähän mennessä toiminut vain vuodenvaihteessa perustettu Alajärven Sinisten paikallisyhdistys. Piirijärjestön puheenjohtaja Reijo Hongiston mukaan lähikuukausina pohjalaismaakuntiin syntyy useita uusia yhdistyksiä. – Paikallisyhdistyksiä ollaan perustamassa Vimpeliin, Kokkolaan, Laihialle sekä Kauhavan ja Härmänmaan alueelle, Reijo Hongisto luettelee. Paikallisyhdistykset vakauttavat uutta puoluetta Reijo Hongiston mukaan paikallisyhdistysten perustaminen on tärkeää, että uusi puolue saa vakautettua toimintansa puolueena. Paikallisyhdistykset ovat tärkeitä Siniselle Tulevaisuudelle myös esimerkiksi lähestyvien maakuntavaalien vuoksi. – Aivan jokaiselle paikkakunnalle ei ole tarkoituksenmukaista perustaa omaa yhdistystä, mutta jokaisella alueella pitäisi toimia oma yhdistys, Reijo Hongisto jatkaa. Sinisillä on koko maassa 13 piirijärjestöä ja vasta vajaa parikymmentä paikallisyhdistystä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rajua kritiikkiä katastrofipäivästä saaneet tieurakoitsijat puolustautuvat: "Mikään suolamäärä ei sulata jäätä hetkessä"

2018, Tammikuu 26 - 14:00

Keski-Pohjanmaalla teitä hoitavat urakoitsijat eivät täysin niele ammattikuljettajien ja yleisön kritiikkiä kehnosta tienhoidosta. Kymmeniä ojaanajoja pohjalaisteillä aiheuttanut keli oli Kokkolan ja Perhonjokilaakson tieurakoitsijoiden mukaan niin vaikea. – Vaikka aurattiin, niin satoi lisää lunta, sitten räntää ja päälle vielä vettä. Täyden katastrofin aiheutti pakkanen. Valtatie kolmellatoista satoi esimerkiksi Kaustisella torstaiaamuna vettä, mutta tienpinnassa oli useampi aste pakkasta. Mikään suolamäärä ei olisi saanut jäätynyttä pintaa hetkessä sulamaan, kommentoi Destian Kokkolan alueurakoiden työmaapäällikkö Jarmo Malmi. Perhonjokilaakson teitä hoitava Tapio Pahkakangas on samoilla linjoilla: kaikki mahdollinen tehtiin, myös ylimääräisiä autoja hälytettiin valtatie kolmelletoista koko suolaus- ja hiekoituskaluston avuksi. Vaikka aurattiin, niin satoi lisää lunta, sitten räntää ja päälle vielä vettä. Täyden katastrofin aiheutti pakkanen. Destian Kokkolan alueurakoitsija Jarmo Malmi – Suolaa ei säästelty, kertoo torstain urakasta Tapio Pahkakangas. Valtatie 13 on öisin melko hiljainen, vaikka liikenteestä olisi juuri suolaamisen kannalta hyötyäkin. – Kun jäinen tie suolataan, niin juuri liikenne rikkoo jään ja vielä levittääkin suolaa eteenpäin, kertoo työmaapäällikkö Jarmo Malmi. Poikkeuksellisen liukailla pohjalaisteillä sattui torstaina nelisenkymmentä liikenneonnettomuutta. Valtaosa oli rekkojen tai bussien ulosajoja. Eniten liukasteltiin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, Kurikassa, Perhossa ja Kaustisella. Ojaan suistumisia sattui myös Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Poliisin mukaan rekat päätyivät ojaan enemmän sivu- kuin pääteillä. – Sivuteillä vesisade pyyki hiekat sivuun melkein tunnissa. Siinä ei auttanut kuin hakea uusi lasti ja tehdä uusi kierros, kertoo Malmi. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut vakavasti torstain pääkallokeleillä. Artikkelia korjattu klo 14.40: poistettu arvio tielle levitetyn suolan määrästä. Lue lisää:Viisi rekkaa suistui tieltä Kaustisella – rekkakuski Antti Friman: "Ei siinä mitään voinut"Busseja ojassa, rekat jumissa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osaatko väistää erikoiskuljetusta? Vähintään väärällä kaistalla ajavan varoitusauton pitäisi herättää

2018, Tammikuu 26 - 07:45

Erikoiskuljetuksia liikkuu Suomen teillä karkeasti arvioiden satojatuhansia vuodessa. Todennäköisesti siis valtaosa autoilijoista jossain vaiheessa kohtaa liikenteessä ylileveän, -pitkän tai -korkean kuljetuksen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietoon tulee kuitenkin vain harvoin autoilijan ja erikoiskuljetuksen kohtaamisista aiheutuneita vaaratilanteita. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että valtaosa autoilijoista tietää, miten toimia erikoiskuljetuksen kanssa. Eivät kuitenkaan kaikki: – Tietysti myös ylilyöntejä tapahtuu. Kyse on yleensä monen tekijän summasta: mukana saattaa olla väärinymmärrystä ja huonoa havainnointia. On myös tilanteita, että ihmisillä on kiire ja silloin on joskus vaikea ymmärtää hitaasti liikkuvia kuljetuksia. Vuonna 2017 valmistuneen Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen näkyi teillä erityisen suurina kuljetuksina.Simo Pitkänen / Yle Mikä sitten on autoilijoiden tyypillisin virhe erikoiskuljetuksen kohtaamisessa? – Se, että pysähtymiskehotusta ei noudateta. Kun liikenteenohjaaja on pysäyttämässä liikennettä, eikä pysähtymismerkkiä noudateta, ollaan hyvin äkkiä vaaratilanteessa. Tilanne on äärimmäisen hankala, jos auto vain jatkaa matkaansa, iso yhdistelmä tulee vastaan, eikä tilaa olekaan vastaantulijalle, Västilä sanoo. Liikenteessä erikoiskuljetuksen ohittaminen on sallittua, kunhan noudattaa yleistä liikenneturvallisuutta. Pysähtymismerkkiä voidaan näyttää varoitusauton ikkunasta Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, jos vähintään yksi tiellä yleisesti sallituista mitoista ylittyy. Esimerkiksi kuorma-autolle ja puoliperävaunulle sallittu korkeus on 4,40 metriä, leveys 4 metriä ja pituus 40 metriä. Suurten kuljetusten ajaminen on tarkkaan säädeltyä. Kun erikoiskuljetus on riittävän suuri, matkantekoon tarvitaan yksi tai useampi varoitusauto ja joissain tapauksissa myös liikenteenohjaajia tien varteen. Välillä kuulee kokemuksia, että liikenteenohjausta ei haluta noudattaa. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä Erilaiset käytännöt saattavat hämmentää autoilijoita. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että perusasiat ovat yksinkertaisia: – Erikoiskuljetus kohdataan tietysti varovaisuutta noudattaen. Kun kuljetuksen havaitsee, pitäisi pyrkiä siihen, että kuljetukselle tehdään tilaa muita liikenteenkäyttäjiä vaarantamatta. Jos paikalla on liikenteenohjaaja, hänen ohjeitaan on noudatettava. Välillä kuulee kokemuksia, että liikenteenohjausta ei haluta noudattaa. Isto Janhunen / Yle Useimmiten erikoiskuljetuksesta varoittaa ensimmäisenä kuljetuksen edellä ajava varoitusauto, joka kertoo vilkkuvaloilla ja varoituskyltillä, onko vastaan tulossa leveä, korkea vai poikkeuksellisen pitkä kuljetus. Joskus kuljetus on niin leveä, ettei muu liikenne yksinkertaisesti mahdu kulkemaan tiellä samaan aikaan. – Silloin vastaan tuleville autoille näytetään pysähtymismerkkiä tai punaista valaisinta. Pysähtymismerkki voidaan näyttää myös varoitusauton ikkunasta. Silloin on pysähdyttävä sopivaan paikkaan, esimerkiksi linja-autopysäkille, Västilä neuvoo. Saako varoitusauto ajaa vastaantulevan kaistalla? Mille tahansa tielle suuret kuljetukset eivät mahdu. Valtatien leveys on yleisimmin noin 9 metriä, mutta kapeampiakin on. Niin kutsutut leveäkaistatiet ovat noin 13-metrisiä, mutta niitä on harvassa. Teille mahtuminen voikin olla joskus vaikeaa. Kuljetuksissa 12–13 metriä rupeaa olemaan aikalailla maksimi. Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä – Liikenteenohjaajalla on tieto, mahtuuko muu liikenne kulkemaan vastakkain erikoiskuljetuksen kanssa, ja jos ei mahdu, muu liikenne pysäytetään, sanoo Mikko Västilä Trafista. Enimmäkseen erikoiskuljetukset ovat kuitenkin alle 7 metrin levyisiä. Ville Välimäki / Yle Joskus erikoiskuljetusta edeltävä varoitusauto ajaa osittain vastaantulevan liikenteen kaistalla. Västilä vakuuttaa, että käytäntö on oikea. – Silloin varoitetaan muita tiellä liikkujia siitä, kuinka leveä kuljetus on tulossa vastaan. Joskus joudutaan liikkumaan myös sääntöjen vastaisesti, mutta totta kai turvallisuutta on noudatettava. Liikenteenohjaaja ei voi ajella summittaisesti vastaantulevien kaistalla, vaan hän käyttää sitä vain pakon edessä. Haasteena yli 10 metriä leveät kuljetukset Erikoiskuljetusten koot ovat viime vuosina kasvaneet, koska yhä useammin tilattu tavara halutaan mahdollisimman valmiina. Se tarkoittaa vaikkapa kokonaisten omakotitalojen kuljettamista tien päällä. Myös tuulivoimaloiden osat ovat kookkaita. – Silloin puhutaan helposti jo yli 10 metriä korkeista ja leveistä kuljetuksista. Ne alkavat tuottaa aika paljon hankaluuksia tienpäällä, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä. Liikenteenohjaaja ei voi ajella summittaisesti vastaantulevien kaistalla, vaan hän käyttää sitä vain pakon edessä. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä Kuljetuksille ei ole kuitenkaan lupaa hakiessa varsinaisia maksimirajoja. Ennemmin sitä ohjaa käytäntö. – Tienpäällä fyysiset esteet alkavat tuottaa rajoituksia. Moni on sanonut, että kuljetuksissa 12–13 metriä rupeaa olemaan aikalailla maksimi. Suuret rakennushankkeet näkyvät tienpäällä Erikoiskuljetusluvat myöntää keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus. Viime vuonna lupia oli noin 10 000. Määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta: – Yhdellä luvalla voi viedä useamman kuljetuskerran, jos on tarvetta. Monet ovat arvailleet, että todelliset kuljetusmäärät liikkuvat sadoissa tuhansissa, sanoo lupapäällikkö Petteri Pietilä. Suuret rakennushankkeet lisäävät erikoiskuljetuksia aina hetkellisesti joillekin tieosuuksille. Näin on käynyt muun muassa useiden tuulivoimatyömaiden sekä Äänekosken biotuotetehtaan kohdalla. Heikki Rönty / Yle – Rakentaminen on vahvistunut viime vuosina, ja se näkyy tienpäällä hyvin paljon elementtien kuljetuksina ja nosturikoneiden siirtoina. Suuria kuljetuksia on liikenteessä päivittäin. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että autoilijalle on helpointa tietenkin vältellä erikoiskuljetuksia. – Jos etukäteen on tiedossa, että jollain tieosuudella liikkuu erikoiskuljetus, kannattaa miettiä, voiko omaa liikkumistaan siirtää toiseen ajankohtaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Satamalakot mahdollisia vasta helmikuussa – työministeri siirsi lakkoja kahdella viikolla

2018, Tammikuu 25 - 21:36

Työministeri Jari Lindström (sin.) on päättänyt siirtää maanantaina uhanneita satamalakkoja kahdella viikolla. Sovittelija Jukka Ahtela teki esityksen lakkojen siirosta ministerille. Ahtelan mukaan lakot vahingoittaisivat huomattavasti yleistä etua. – Ne kohdistuisivat välittömästi ulkomaankaupan kannalta olennaisen tärkeiden satamien toimintoihin, vaikeuttaisivat tuntuvasti vientiä ja tuontia sekä aiheuttaisivat merkittävää haittaa ulkopuolisille yrityksille, niiden työntekijöille ja muille kansalaisille kuten matkustajille, jotka eivät ole millään tavalla riidan osapuolia, sanoo Ahtela. Viiden sataman nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevat työnseisaukset voidaan toteuttaa vasta 12. helmikuuta, mikäli työriitaa ei sitä ennen saada ratkaistua. Lakonuhan piirissä on Turun, Naantalin, Rauman, Kokkolan ja Oulun satamissa työskenteleviä nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Työriitojen sovittelua jatketaan sovittelijan johdolla. Seuraavat tapaamiset ovat myöhemmin tällä viikolla. Lue myös: Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Liukkaudentorjunta epäonnistui täysin, vaikka keli oli tiedossa – ELY vastaa pohjalaisten tiekritiikkiin

2018, Tammikuu 25 - 16:51

Torstain keliä on kuvattu pohjalaisteillä monin eri sanoin. Eikä ihme, isot ja varsinkin pienet tiet ovat olleet liukkaita ja onnettomuuksia on sattunut. Erityisesti raskas liikenne on ollut ongelmissa ja sekä rekat että linja-autot ovat seisseet pysäkeillä odottamassa liukkaudentorjuntaa. Myös tieltäsuistumisia on ollut ja koulukyydit ovat myöhästyneet tai niitä on jopa jouduttu perumaan. Moni on kysynyt, miksi liukkaudentorjunta myöhästyi, vaikka sääennusteet ennakoivat huonoa keliä tälle päivälle jo monta päivää sitten. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen johtaja Anders Östergård vastaa kritiikkiin: – Kaikki kalusto, joka on sidottu urakoihin, on liikkeellä. Pitkä kierros ja vaikea keli Östergårdin mukaan liukkaudentorjunta aloitettiin heti, kun lumisateesta selvittiin keskiviikkona. Talvinen vesisade on kuitenkin tienpitäjän kannalta erityisen vaikea. – Se kierros, jonka auto tekee liukkaudentorjunnassa, on aika pitkä. Jos sataa, alkupätkälle laitettu hiekka tai suola valuu [tieltä] pois ja kun tierunko on jäässä, sade jäätyy tiehen kiinni paksuksi kerrokseksi, Östergård sanoo. Hän toteaa, että lenkin pituuden vuoksi saattaa mennä pari-kolmekin tuntia ennen kuin liukkaudentorjunta palaa samalle paikalle uudelleen. – Pitäisi olla useampi auto ja lyhyempiä kierroksia. Kantatie 66 Lapuan ja Kuortaneen välillä Etelä-Pohjanmaalla kuvattuna 25.1.18 noin kello 10.Antti Kettumäki/Yle Urakoihin vaikea puuttua ilman rahaa Östergård toteaa, että liukkaudentorjunta kuuluu viisivuotisiksi sovittuihin urakoihin. Niiden sisällä on vaikea mennä tekemään muutoksia. – Jos pitää muuttaa kesken kauden, se vaatii rahaa ja sitä ei ole. Lisäksi urakoiden perusteena ovat "talviset" talvet. – Ne on mitoitettu vähän eri tyyppisiin talviin, jolloin on pakkasta monta kuukautta. Ei tälläisiin, että sahataan nollan molemmin puolin ja on useita plusasteita tammikuussa, Östergård sanoo. Östergård ymmärtää tienkäyttäjien kritiikin ja tietää, että jos kalustoa joudutaan korjaamaan, se on kallista. Hän muistuttaa, että vastuu tiestön kunnosta on ELY-keskuksella, mutta määräänsä enempään silläkään ei ole mahdollisuuksia. – Tämä on jo kolmas tällainen talvi. Nyt on herätty Liikennevirastossa tähän, että pitää saada jonkunlaista muutosta. Lyhyempiä lenkkejä ja enemmän autoja. Lue lisää: Busseja jumissa, rekat ojassa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä Viisi rekkaa suistui tieltä Kaustisella – rekkakuski Antti Friman: "Ei siinä mitään voinut" Talvinen vesisade tekee tiestä hetkessä luistinradan – "Monet tienkäyttäjät eivät selvästikään ymmärrä sen vaarallisuutta"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Busseja ojassa, rekat jumissa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä

2018, Tammikuu 25 - 11:36

Pohjanmaan poliisi varoittaa tielläliikkujia erityisen liukkaasta kelistä, joka on aiheuttanut ulosajoja ja liikenteen ruuhkautumista. Poliisi lähetti tiedotusvälineille kelistä tiedotteen aamulla. – Keli on haastava. Laitettiin tiedote, koska etenkin Keski-Pohjanmaan suunnalta kenttäjohtaja ilmoitti, että rekkoja on enemmänkin jumissa tien poskessa, eikä lähde liikkeelle. Se aiheuttaa ruuhkaa ja liikenteen puuroutumista, sanoo rikoskomisario Sakari Palomäki Pohjanmaan poliisilaitokselta. Kello kymmenen aikaan aamupäivällä poliisilla oli seitsemän eri tehtävää, joissa oli mukana raskasta liikennettä. Poliisi päivitti tietoa puolen päivän aikaan, jolloin raskaan liikenteen onnettomuuksia oli raportoitu 16. Pohjanmaan poliisin mukaan onnettomuuksia on sattunut Kaustisella (5 kpl), Seinäjoella (2 kpl), Alajärvellä (2kpl), Alavudella (2 kpl), Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Vimpelissä. Rekkaliikenne on ollut paikoin jopa pysähdyksissä. Poliisin mukaan onnettomuuspaikoilla tehdään raivaustöitä, mutta liikenne voi silti olla täysin jumissa tai liikenteen käytössä vain toinen kaista. Varovaisuuteen on syytä. – Rekkoja on pääteillä, tai kakkosluokan teillä tai tienposkessa. Joudutaan ohittelemaan autolla ja se aiheuttaa ruuhkaa. Palomäki arvelee, että tielläliikkujat huomioivat teiden liukkauden. Etenkin sivutiet ovat erittäin liukkaita, mutta liukkautta on myös päätiestöllä. – Kannattaa suhtautua sillä tavalla, että ei kannata hätäillä, Palomäki sanoo. Bussi ojassa Jeppovägenillä Pensalassa torstaiaamuna.Minna Ruotsala Useita busseja ojassa Liukas keli on aiheuttanut vaikeuksia myös bussiliikenteelle. Useita busseja on suistunut ojaan aamun ja päivän liikenteessä, muun muassa Vöyrillä, Mustasaaressa, Alavudella ja Ylistarossa. Esimerkiksi Mustasaaressa luisui aamulla linja-auto ojaan liukkaalla tiellä. Bussin kyydissä oli parikymmentä matkustajaa. Kukaan ei loukkaantunut. – Se luisui ihan tuulesta vaan, sanoo toimitusjohtaja Patric Wiik Wiik & Strömiltä. Hänen mukaansa bussilla ei ollut edes kova nopeus, vaan tie yksinkertaisesti liukas. Samantyyppinen bussin tieltäsuistuminen tapahtui Wiikin mukaan Sundomissa toissapäivänä. Edellisistä on jo seitsemän vuotta. – Nyt aamupäivällä ei vieläkään ole tullut [tielle] hiekkaa eikä muutakaan lanausta. Ei täällä periaatteessa pysty kävelemäänkään, sanoo noin kello 10 tavoitettu Wiik. Hiekka ei ole sen kalliimpaa, tuleeko se ajoissa vai myöhässä. Patrik Wiik Wiikin mukaan bussiliikenteessä on ollut viivästyksiä Vaasan ja Mustasaaren alueella tänään 15-30 minuuttia. Katse kääntyy tienpidon puoleen; ennusteet ovat luvanneet liukkautta tälle päivälle koko viikon. – Tuulet ja pääkallokelit - niille ei voi hyväkään kuski mitään. Tien kunnossapidon pitäisi olla paljon aiemmin liikkeellä. Hiekka ei ole sen kalliimpaa, tuleeko se ajoissa vai myöhässä. Kantatie 66 Lapuan ja Kuortaneen välillä Etelä-Pohjanmaalla kuvattuna 25.1.18 noin kello 10.Antti Kettumäki/Yle Bussit odottelivat hiekka-autoja pysäkillä Etelä-Pohjanmaalla liikennöivän Härmän liikenteen toimitusjohtaja Sami Heinimäki kuvailee torstaiaamua yhdeksi työhistoriansa pahimmista. Yhtiön liikenteestä 75-80 prosenttia on pystytty hoitamaan, mutta helppoa se ei ole ollut. – Lähes kaikki valtion tiet on olleet hoitamatta siihen aikaan, kun autojen on pitänyt lähteä liikkeelle. Osa autoista on odottanut pysäkillä, että hiekka-auto tulisi ja uskaltaisivat jatkaa, Heinimäki kertoo. Nyt alkaa olla pääosin hiekoitettua, mutta liikenteen kannalta se on 2-3 tuntia myöhässä siitä, kun koulu- ja työmatkaliikenne alkaa. Sami Heinimäki Heinimäen mukaan kuljettajat on ohjeistettu niin, että reitti tai tieosuus jätetään ajamatta, mikäli se ei ole liikenneturvallinen. Pahinta raskaan liikenteen kannalta on märkä peilijää. – Viimeisimmän tiedon mukaan tilanne alkaa pikkuhiljaa normalisoitua, mutta aamu oli haastava. Nyt alkaa olla pääosin hiekoitettua, mutta liikenteen kannalta se on 2-3 tuntia myöhässä siitä, kun koulu- ja työmatkaliikenne alkaa, Heinimäki sanoo. Liukkaus ei tullut yllätyksenä, sitä on ennustettu jo viime viikosta lähtien ja yhtiössä siihen oli varauduttu muun muassa kuljettajia ohjeistamalla. Myös Heinimäeltä lähtee terveiset teiden kunnossapidon suuntaan. – Olemme käyneet rakentavaa vuoropuhelua ELY-keskuksen kanssa. Avaimet ovat nyt Liikennevirastolla. Sen pitäisi laittaa [asia] kuntoon. Tulee vähän sellainen kuva, että tämä asia ei ole Liikenneviraston hallinnassa. Se ei ole vain Etelä-Pohjanmaan tai Pohjanmaan ongelma, vaan valtakunnallinen, Heinimäki pohtii.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

”Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään” – mikä neuvoksi, jos vuokra-asunto osoittautuu homepesäksi?

2018, Tammikuu 25 - 08:03

Kokkolalainen Mari Kaikkonen löysi kahden pienen tyttärensä kanssa mukavan ja riittävän tilavan vuokra-asunnon. Koti kuitenkin osoittautui painajaiseksi, joka sairastutti koko perheen. – Vanhempi tytär sai outoja kuumepiikkejä. Kuume saattoi nousta 40 asteeseen illalla, mutta aamulla ei ollut enää mitään. Me kaikki olimme väsyneitä, nuhaisia ja yskäisiä. Kärsimme jatkuvasta lämpöilystä ja uni- ja hengitysvaikeuksista. Nuoremmalla todettiin astma. Itselläni oli myös rytmihäiriöitä ja ihottumaa, Kaikkonen kertoo. Edellisessä asunnossa perhe oli sairastanut korkeintaan kausiflunssan tai pari. Epäilyt asunnon ongelmista vahvistuivat, kun omat ja lasten oireet olivat samankaltaisia kuin Marin veljellä, joka myös sairastui homeisesta vuokra-asunnosta. Terveystarkastaja auttaa jos huoli tyssää vuokranantajaan Vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön, Vuokralaiset VKL ry:n, toiminnanjohtaja Anne Viita kehottaa ottamaan yhteyttä vuokranantajaan tai huoltoyhtiöön, jos epäilee sisäilmaongelmaa. – Oma nenä tottuu, mutta jos vieraat alkavat huomautella asunnon oudosta hajusta, tai alkaa jatkuva sairastelukierre, ei kannata aikailla. Viita neuvoo vuokralaista selvittämään vuokranantajalta tai hänen edustajaltaan, milloin ilmastointikanavat on puhdistettu ja milloin on nuohottu, koska myös näiden laiminlyönti voi heijastua sisäilmaan. – Jos vuokranantaja on haluton uskomaan vuokralaisen epäilyjä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan. Hänen käyntinsä on maksuton, mutta jonot voivat olla pitkät, Viita sanoo. Homeitiöiden saastuttamat lelutkin jäivät vuokra-asuntoon Myös Mari Kaikkonen joutui kääntymään terveystarkastajan puoleen. – Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään, mutta kaupungin terveysvalvonnassa oltiin todella avuliaita, ja vyyhti lähti purkautumaan, Kaikkonen kiittelee. Terveystarkastajan tekemät mittaukset ja tutkimukset kertoivat karua kieltään: sädesientä ja homeperäisiä itiöitä. Selvisi myös, että asunnossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin vesivahinko. Mari Kaikkosen vuokra-asunto sairastutti koko perheen.Kalle Niskala / Yle Mari Kaikkonen muutti perheensä kanssa välittömästi evakkoasuntoon. – Raskainta oli kertoa tytöille, että kaikki lelut ja tavarat oli jätettävä, koska koti oli sairastunut ja sairastuttanut tavaratkin. Homeet piiloon maalaamalla Toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan moni vuokranantaja hoitaa korjaukset kiitettävästi, mutta mukaan mahtuu myös heitä, jotka "maalaavat homeet piiloon". Esimerkiksi kokkolalainen Eemi ei olisi voinut edes kuvitella, että upean vuokrakämpän uutuutta hohtavien pintojen alla muhii suuri ongelma. – Asunto oli todella viimeisen päälle laitettu ja sen vuokra oli 850 euroa kuussa. En olisi ikinä uskonut, että siellä oli hometta. Pian muuton jälkeen alkoi terveyskeskuksessa ravaaminen. Eemi kärsi jatkuvista flunssista ja tukkoisuudesta, mutta ei osannut yhdistää sairasteluaan asuntonsa sisäilmaan. Totuus rävähti yllättäen silmille, kun edellisen asukkaan tilaama terveystarkastaja ehti viimein tutkimaan kämppää. – Home-epäily tuli meille ihan puskista. Samalla selvisi, että asunnossa oli jo aikaisemminkin tehty vesivahingon takia mittauksia ja löydetty jonkinlaista ongelmaa. Vuokraaja ei tästä maininnut sanaakaan, ja edellisen asukkaan lähdettyä asuntoon oli uusittu vain pinnat, Eemi kertoo. Sisäilmaongelmat olivat mittavat. Eemin oli kaverinsa kanssa muutettava heti pois, koska terveystarkastaja totesi kämpän asumiskelvottomaksi. Vuokralaisten sisäilmahuolet ovat viime vuosina olleet jatkuvassa kasvussa, kertoo toiminnanjohtaja Anne ViitaJere Valkonen / Yle Vuokralaisten edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan pelkkä sisäilmaongelman toteaminen ei velvoita asunnon omistajaa korjaustoimiin. – Viranomaiskehotus onkin sitten jo järeämpi vastus. Esimerkiksi terveystarkastajan antama kehotus pakottaa vuokranantajan toimenpiteisiin. Viidan kokemuksen mukaan monia vuokrakiinteistöjä omistavat firmat tarttuvat yleensä korjauksiin rivakammin, koska niillä on tietoa ja taitoa. – Vuokranantajista noin puolet ovat yksityisiä, joilla on yksi tai pari vuokra-asuntoa. Osa on iäkkäitä, eivätkä he välttämättä tiedä mikä kuuluu heille ja mikä taloyhtiölle, joten senkin takia asian eteenpäin vienti voi ontua. Sitten on aina myös heitä, jotka eivät välitä tai jotka yrittävät saada ongelmat vuokralaisen syyksi. Vuosittain mennään käräjille asti, Viita kertoo. Irti homekämpästä Jos vuokralainen epäilee sisäilmaongelmaa, eikä vuokranantaja useista pyynnöistä huolimatta lähde asiaa selvittämään, kannattaa vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mielestä ajatella terveyttään ja lähteä asunnosta. Hän neuvoo vuokralaista myös turvaamaan selustansa eli hankkimaan mustaa valkoisella, jos vuokrasopimuksen purkamisesta joutuu riitelemään. – Epäily sisäilmaongelmasta ei saa olla vain "vuokralaisen nenässä", vaan riidan sattuessa pitää pystyä näyttämään ongelma toteen. Silloin tarvitaan paperilla esimerkiksi terveystarkastajan käynnillään huomaamat asiat. Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta hankkia asukkaalle remontin ajaksi asuntoa. Se olisi kohtuuton vaatimus, koska moni vuokraa vain yhtä asuntoa. Jos kyseessä on esimerkiksi pieni, yhdessä huoneessa oleva paikallinen vesivahinko, vuokralaiselle on annettava Anne Viidan mukaan alennusta, koska hänellä ei ole koko asunto käytettävissään remontin aikana. – Kotivakuutuksen on hyvä olla riittävän laaja. Siitä voi saada apua, jos esimerkiksi joutuu pienen korjauksen takia yöpymään pari, kolme yötä hotellimajoituksessa. Ylireagointia ja oikeaa huolta Toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että oikean huolen lisäksi vuokralaiset myös välillä ylireagoivat. Edunvalvontajärjestön neuvontapuhelimessa on huomattu, että puhelin soi tiuhaan tahtiin, jos mediassa on juttua uusien talojen rakennusvirheistä. – Soittokynnys on matala myös, jos naapurilla on ollut pieni vesivahinko. Vaikka ongelma olisi jo korjattu asianmukaisesti ja mittauksilla todettu, että kaikki on kunnossa, meille saatetaan silti soittaa ja olla hädissään, että mitä naapurin vesivahinko-ongelma voi vielä tehdä meidän asunnollemme. Homekämpän tietämättään vuokrannut Mari Kaikkonen sanoo viisastuneensa asunnon etsimisisessä. – Yrittäisin tutkia asunnon taustoja paremmin. Kyselisin, että onko ollut vesivahinkoja, ehkä ottaisin edellisiin asukkaisiin yhteyttä ja kyselisin heidän tuntemuksiaan. Haistelisin myös ja katselisin tarkemmin, kun menisin asuntoa ensimmäistä kertaa katsomaan, sanoo Kaikkonen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähköyhtiöt keräävät asiakkaiden henkilötunnuksia suurta tietokantaa varten – mitä kuluttaja siitä hyötyy?

2018, Tammikuu 24 - 19:30
Mikä on datahub?

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä.Siihen tallennetaan tiedot koko maan 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta.Yksityisasiakkaat tunnistetaan henkilötunnuksen avulla, yritykset y-tunnuksen.Tietoja käyttävät noin 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä.Järjestelmän käyttöönotto vaatii vielä lakimuutoksen, joka sallii Fingridin ylläpitää henkilörekisteriä. Kaikki sähköyhtiöt tallentavat tulevaisuudessa asiakas-, sopimus- ja mittaustietonsa yhteiseen tietovarastoon eli datahubiin. Siksi yhtiöistä suurin osa on jo alkanut tarkistaa asiakkaiden tietoja esimerkiksi kirjeitse. Asiakkaiden on annettava myös täydellinen henkilötunnus. Esimerkiksi Kokkolan Energia tarkistaa joitakin tuhansia asiakastietoja, työ on aloitettu viime vuonna. Kirjeitä lähetetään muutaman sadan erissä. Tarkistaminen on herättänyt kummasteluakin, sanoo liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta: – Henkilötunnus on sen verran herkkä tieto, että sen pyytäminen herättää kysymyksiä. Siitä on soiteltu jonkin verran, mutta kaikki on saatu hyvässä hengessä hoidettua. Asiakkaiden yhteystietoja päivitetään normaalin asioinnin yhteydessä ja tarvittaessa kirjeitse, kertoo liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta.Raila Paavola / Yle Mitä kuluttaja sitten hyötyy yhteisestä tietovarastosta? Yksi käytännön hyöty näkyy silloin, kun asiakas vaihtaa sähköntoimittajaa. Jatkossa tieto muutoksesta kulkee välittömästi, nyt siinä voi vielä kulua pisimmillään päiviä, koska tieto on hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä. Keskitetty järjestelmä lisää Fingridin mukaan kuluttajan mahdollisuuksia osallistua itse aktiivisesti kehittyvien sähkömarkkinoiden toimintaan. Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas Fingridistä ottaa esimerkin: kuluttajalla on sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa varaaja lämmitetään sähköllä ja sähköä kuluu tyypillisesti eniten silloin kun se on kalleinta. Jos kuluttaja valtuuttaa palveluntarjoajan seuraamaan datahubissa kulutusta tuntitasolla asti, se voi ohjata varaajan toimimaan silloin kun sähkö on halpaa. Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas, Fingrid Puukangas muistuttaa, että energiamarkkinat ovat suuressa murroksessa esimerkiksi älykkään sähköverkon edessä. Toisaalta Fingridin on jatkossa aiempaa haastavampaa ylläpitää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa uusiutuvan tuotannon kuten tuulivoiman ja muun pientuotannon lisäännyttyä. Kalle Niskala / Yle Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta ottaa myös esiin kysyntäjouston: asiakas voi lisätä tai vähentää kulutusta sopivina aikoina tiettyä hintaa vastaan, kun tieto on standardoidusti yhdessä paikassa. Kuluttaja voi tulevaisuudessa hyötyä kootusta tiedosta tulevaisuudessa myös niissä tapauksissa, että koti on vaikkapa Kokkolassa ja mökki Muoniossa. Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja, Kokkolan Energia – Voisi kuvitella uusia sovelluksia ja palveluita: että yhdessä mobiilisovelluksessa voisi nähdä molempien paikkojen kulutustiedot yhdestä paikasta, pohtii Haapoja. "Tietojen antaminen ei ole riski" Ajantasaiset tiedot kerätään kaikilta asiakkailta, joilla on voimassa oleva sähkösopimus. Yksilöivinä tunnuksina ovat jatkossa yritysasiakkailla y-tunnukset ja yksityisillä henkilötunnukset. Jos sopimusosapuolena on monen osakkaan kuolinpesä, tarvitaan yhden henkilötunnus. Jos molemmat aviopuolisot haluavat säilyä osapuolina, molempien henkilötunnukset kirjataan, muuten riittää toinen. – Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa, summaa Haapoja. Marjut Puukangas Fingridiltä vakuuttaa, ettei tietojen kerääminen rekisteriin ole kuluttajalle riski. Fingrid – Alkumetreiltä saakka on pidetty kirkkaana mielessä, että tiedot ovat asiakkaan tietoja. Niitä voivat hakea vain niihin sopimuksen tai määräaikaisen valtuutuksen perusteella siihen oikeutetut datahubin rekisteröidyt osapuolet. Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana, sanoo Puukangas. Aikataulu on venynyt suunnitellusta Kantaverkkoyhtiö Fingrid sai vuonna 2013 sähkömarkkinalain uudistuessa vastuun alan tiedonvaihdon kehittämisestä. Yhtiö selvitti erilaisia tapoja hoitaa asia ja päätyi suosittelemaan keskitettyä ratkaisua. Datahubin käynnistelytyötä on siis tehty joitakin vuosia, ja yhä ainakin osa sähköyhtiöistä luulee keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän olevan käytössä jo ensi vuonna. Tuosta aikataulusta on kuitenkin jouduttu tinkimään, sillä asiaa koskeva lainsäädäntö on vielä kesken ja järjestelmätoimittaja saadaan valittua tänä keväänä tai kesänä. Työ- ja elinkeinoministeriön pitää siis ensin muuttaa sähkömarkkinalakia niin, että Fingrid saa oikeuden pitää henkilörekisteriä ja sähkömarkkinaosapuolet velvoitetaan osallistumaan tietojen ylläpitoon siinä. Yhtiöille järjestelmän hyötyjä on esimerkiksi tiedon tasainen laatu. Nykyään kaikilla on omat tietojärjestelmänsä, joissa ylläpidetään sellaista tietoa, mitä itse tarvitaan ja sellaisessa muodossa kuin on totuttu. Kokkolan Energian liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja uskoo, että muutos tuo pitkällä tähtäimellä säästöä sähköyhtiöiden tietojärjestelmäkustannuksiin, kun kaikki tieto keskitetään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pieni keskipohjalaiskunta veti huikean ennätyksen: Lestijärvellä yli 60 prosenttia äänesti ennakkoon

2018, Tammikuu 24 - 12:41
Mistä on kyse?
  • Presidentinvaaleissa ahkerimmin äänestettiin Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä (60,8), toiseksi vilkkaimmin Lapin Savukoskella (53) ja kolmanneksi Pohjanmaan Kaskisissa (50,9).
  • Koko Manner-Suomessa laiskimmin äänestettiin Pohjanmaalla Pedersöressä (14,6) sekä Korsnäsissä (14,6).
Keskipohjalainen Lestijärven kunta on selvä ykkönen presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä. Lestijärviset kävivät ensimmäisellä kierroksella vaaliuurnilla ennätysvilkkaasti: jopa 60,8 prosenttia antoi äänensä ennakkoon eli kunnan 625 äänioikeutetusta 380 oli liikkeelle ennakkoon. Tampereen yliopiston vaalitutkijan Sami Borgin mukaan Lestijärven luku voi olla presidentinvaalien ykköskierrosten ennätys. Täyttä varmuutta asiasta ei ole, koska kaikkien vaalien ennakkoäänestystilastoja ei ole kootusti missään. – Kakkoskierroksilla on nähty korkeampiakin lukuja, mutta presidentinvaalien ykköskierroksilta vuosilta 1994–2018 luku saattaa olla ennätys, arvioi Borg. Kokonaisäänestysinto voi nousta? Presidentinvaalien ennakkoäänestys ylsi koko maassa ennätykseen: yli puolitoista miljoonaa antoi äänensä. Lopullisen äänestysprosentin arvioimista vaalitutkija pitää vielä melko arpapelinä, mutta heittää silti arvauksen. – Melko hyvät mahdollisuudet on päästä yli viimekertaisen kotimaan äänestysprosenttien eli 72,8:n, Borg heittää. Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.Martti Kainulainen / Lehtikuva Tutkija pitää kuntavaalien alle 60:n jäävää äänestysprosenttia suhteettoman matalana verrattuna äänestysintoon presidentinvaaleissa. – Politiikan valtakunnallinen säihke taitaa kiinnostaa suurta osaa kansalaisista enemmän kuin oman kunnan asiat. Lestijärvi haluaa pitää kiinni maineestaan Noin 800 asukkaan Lestijärvi ylsi siis täysin omalle kymmenluvulleen, sillä toiseksi ahkerimmin äänestettiin Lapin Savukoskella. Siellä vaaliuurnilla kävi 53 prosenttia äänioikeutetuista. Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaalla Kaskisissa (50,9), Kankaanpäässä (50,7) ja Humppilassa (50,7). Laiskimmin Manner-Suomessa uurnille lähdettiin Pedersöressä (14,6) ja Korsnäsissä (14,6). Ikääntyneet, maalla asuvat ja kannastaan varmat äänestävät ennakkoon Ikäryhmittäin erot ovat selkeitä: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon. Toisaalta ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut kauttaaltaan, sillä käytännön syyt painavat muuallakin kuin pitkien etäisyyksien maaseudulla. Ennakkoon äänestäminen hoituu monesti myös kaupungeissa kätevästi muun asioinnin ohessa. Derrick Frilund / Yle Tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta arvioi ennen ennakkoäänestyksen alkua, että näissä vaaleissa ennakkoon äänestävien osuus voi noustakin. Hän ei silti pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys kaikkineen enää lisääntyy kovin suuresti. Presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoret hakevat yhä herkemmin apua ahdistukseen ja masennukseen – asiantuntija ehdottaa kouluihin psykiatrisia hoitajia

2018, Tammikuu 23 - 11:40

Nuoret hakeutuvat mielenterveyshoitoon entistä herkemmin. Tämä näkyy koko maassa nuorille kirjoitettujen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kirjoitettujen lähetteiden määrän kasvuna. Joillakin paikkakunnilla kasvu on ollut jopa ennätysmäistä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla nuorten, eli 13–20-vuotiaiden, psykiatristen lähetteiden määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia edellisvuosiin verrattuna. Hoitoon hakeutuvat nuoret kärsivät pääasiassa ahdistuksesta ja masennuksesta, mutta myös pakko-oireista ja itsetuhoisuudesta, kuten viiltelystä. Miksi apua haetaan entistä enemmän? Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrän kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet, toteaa Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. – Määrällisesti ongelmia on kutakuinkin saman verran kuin ennen. 10–15 vuoden aikana ehkä tyttöjen masennusoireilu on vähän lisääntynyt. Marttusen mukaan lähetteiden määrässä on näkynyt kasvua jo reilun kymmenen vuoden ajan. Hän arvioi, että taustalla on kulttuurin muutos: nuoret hakeutuvat herkemmin hoitoon kuin aikaisemmin. – Tämä on myönteinen asia. Silloin, kun on hätä, haetaan apua, eikä siihen liity enää niin suurta kynnystä. Samaa mieltä on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatriasta vastaava ylilääkäri Matti Kaivosoja. – Todennäköisesti onkin niin, että nykyään apua saavat sellaiset potilaat, jotka ennen jäivät hoitamatta, Kaivosoja sanoo. Yle / Orna Ben Lulu "Kouluterveydenhuoltokin tarvitsee psykiatrisia hoitajia" Nuoret ovat siis oppineet hakemaan apua, mutta ongelmia koituu siitä, että palveluja ei ole saatavilla riittävästi. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatriselle poliklinikalle on saatu lisää hoitajia, mutta psykiatriapula jarruttaa lääkäreiden palkkaamista. Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen näkisi mielellään enemmän mielenterveyspalveluita myös terveydenhuollon perustasolla, eli esimerkiksi terveyskeskuksissa ja kouluterveydenhoidossa. – Jos kouluissa olisi psykiatrisia erikoissairaanhoitajia, oireiluun pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhain. Sillloin ongelmia on helpompi hoitaa, ja esimerkiksi masennus ei ehkä kehittyisi vakavaksi masennukseksi. Tällöin potilas ei välttämättä päätyisi ollenkaan erikoissairaanhoitoon, Marttunen toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylen aluetoiminta uudistuu – yhteisiä iltapäivälähetyksiä ja lisää toimittajia kentällä

2018, Tammikuu 22 - 16:29
Mistä on kyse?
  • Ylen aluetoiminta uudistuu seuraavien kahden vuoden aikana.
  • Yle aloittaa maaliskuun alussa alueelliset radion iltapäivälähetykset Kaakkois-Suomessa ja Lounais-Suomessa.
  • Toimittajien ja kuvaajien määrä lisääntyy ihmisten parissa.
Ylen suomenkielinen aluetoiminta uudistuu merkittävästi kahden vuoden aikana. Uutta toimintatapaa pilotoidaan maalis-toukokuussa Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen toimituksissa. Yle siirtää toimittajia ja kuvaajia yhä enemmän kenttätyöhön eli ihmisten pariin. Uudistus koskee televisiota, radiota ja verkkoa. Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko kertoo, että tavoitteena on tarjota aiempaa vaikuttavampaa sisältöä. – Entistä liikkuvammat toimittajat tuottavat sekä maakunnallista että valtakunnallista sisältöä kattavasti kaikkialta Suomesta, sanoo Jyri Kataja-Rahko. Yhteiset iltapäivälähetykset alkavat Lounais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa aloitetaan maaliskuun alussa alueelliset iltapäivälähetykset radiossa. Yle Turku ja ja Yle Pori tekevät yhteisen lähetyksen. Samoin Yle Lappeenranta ja Yle Kotka tekevät yhteistä iltapäivälähetystä. Radion aamulähetykset ja aina puolelta kuultavat uutiset jatkavat maakunnallisina entiseen tapaan. – Alueellinen iltapäivä sisältää mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja puheenaiheet. Maakunnallisissa aamuissa keskitymme entistä enemmän täysin paikallisiin asioihin ja ilmiöihin, sanoo Kataja-Rahko. Uudesta toimintatavasta kerätään palautetta ja sen perusteella jatketaan aluetoiminnan kehittämistä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin omassa autossa on" – säteilylämmitin vaatii lohkolämmitintä pidemmän käyttöajan

2018, Tammikuu 22 - 07:45

Auton esilämmittäminen kylmällä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ja lisää käyttömukavuutta – ja tietysti varmistaa osaltaan auton käynnistymisen kylmässäkin säässä. Kääntöpuoli on lämmittämiseen kuluva energia, ja lämmityksen tarpeesta ollaankin monta mieltä. Teknologian tutkimuskeskus VTT on määritellyt ohjemitan sille, kauanko moottoria kannattaa missäkin sääoloissa lämmittää. Nollan ja viiden pakkasasteen välillä lämmitysaika on puolesta tunnista tuntiin. Viiden ja kymmenen asteen välillä tunnista kahteen ja sitä kylmemmässä kahdesta kolmeen tuntia. Lyhyempi aika koskee perinteisiä lohko- ja letkulämmittimiä, pidempi säteilylämmittimiä, jotka ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun. Käytännössä autoilija saattaa siis käynnistää luulemaansa kylmemmän auton, jos on esilämmittänyt säteilylämmittimellä vain vaikkapa puolisen tuntia. Näin lämmityksen hyödyt jäävät pienemmiksi. Autoliiton koulutuspäällikön Teppo Vesalaisen mukaan kaikki eivät tiedä, mikä oman auton moottoria lämmittää. – Väitän, että valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin autossa on. Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin, sanoo Vesalainen. Asiakkaat voivat tulla ostamaan lämmitintä, joka autossa jo on Ismo Määttälä kokkolalaisesta akkutarvikeliikkeestä uskoo Autoliiton koulutuspäällikön väitteen, vaikka sen vaikutukset eivät heillä suoraan näykään. – Nykyihminen ei välttämättä tällaisista välitä, on niin paljon muutakin. Määttälä uskoo, että lohko- tai letkulämmitinautoja lämmitetään enemmänkin kuin olisi tarpeen. Jos lisäksi säteilylämmitintä käytetään aikasuosituksia tuntematta, lopputulos voi olla, että valtaosa lämmittää väärin. Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen Myös toisessa kokkolalaisessa autohuollossa allekirjoitetaan ajatus tietämättömyydestä: asiakkaita on tullut jopa laitattamaan lämmitintä, joka autossa jo on. Jos säteilylämmitintä käyttää lyhyempään kuin neuvotaan, häviää lähinnä polttoainekulutuksessa. Sen sijaan moottorin kestävyyttä lyhyeksi jäävä lämmitysaika tuskin uhkaa, sillä öljylaadut ovat kehittyneet rajusti menneistä vuosikymmenistä. Päästöt vähenevät, mutta energiaa kuluu Esilämmitys on valintakysymys. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen näkee siinä monia hyötyjä: käyttömukavuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Esilämmitys myös säästää moottoria turhalta kulumiselta. Vesalaisen mukaan on silti vaikea antaa yksiselitteistä tietoa siitä, kuinka suuren kilometrimäärän ajoa lämpimällä moottorilla yksi kylmäkäynnistys vastaa. Vesalainen liputtaa siis itse lämmityksen puolesta: lyhytkin lämmitys on moottorille parempi kuin kylmäkäynnistys. Aikasuositukset on laadittu energiatehokkuuden näkökulmasta, eikä uusien autojen lämmittämistä suositella niin kauan kuin lämpötila pysyy plussalla. Ismo Pekkarinen / AOP Vesalainen katsoo asiaa myös mukavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta ja käyttää lyhytaikaista esilämmitystä myös plussan puolella päästäkseen liikkeelle ikkunat huurteettomina. Se vaatii kuitenkin polttoainetoimisen lisälämmittimen tai sisätilanlämmittimen. – Mutta jos energiankulutusta ajatellaan, plussakelillä ei kannata uutta autoa lämmittää. Tekniikan kehitys pakotti monen säteilylämmittimiin Lohko- ja letkulämmittimet lämmittävät suoraan jäähdytinnestettä. Säteilylämmitin taas lämmittää moottorin kylkeä ja sitä kautta nestettä. Sijoituspaikan mukaan se lämmittää joko jäähdytinnestettä tai moottoriöljyä. Laitteiden eroa on havainnollistettu esimerkiksi niin, että säteilylämmitin on kuin moottorin ulkopinnalle kiinnitetty silitysrauta. Alumiiniset moottorit toivat tullessaan moottorin pinnalta säteilevän esilämmittimen (isompi). Ne ovat uusissa autoissa yleisiä ja vaativat kaksinkertaisen lämmitysajan verrattuna kuvassa myös olevaan perinteiseen lämmittimeen.Jorma Korhonen / Yle Säteilylämmittimet eivät siis ole niin tehokkaita kuin lohkolämmittimet, mutta niiden yleistymiseen on johtanut ajotekniikan muutos. Kun moottorilohkot ovat muuttuneet alumiinisiksi, niistä ovat poistuneet pakkasproput, joiden tilalle lohkolämmitin laitettiin. Niinpä säteilylämmitin on käytännössä monen auton kohdalla ainoa vaihtoehto. Jos haluaa tehokkaampaa esilämmitystä, kannattaa Vesalaisen mielestä selvittää mahdollisuus letkulämmittimeen, josta kiertovesipumpulla saa vielä tehokkaamman. Polttoainetoimiset lisälämmittimet taas ottavat virran autosta ja käyttävät sen polttoainetta. Monessa diesel-autossa on jo valmiina ajon aikana toimiva polttoainetoiminen lisälämmitin, jonka muuntaminen soveltumaan myös moottorin esilämmitykseen ei Vesalaisen mukaan ole kovinkaan kallista. Toki moottorin lämmittimeen kuluu helposti useita satoja euroja. Lämmittimen kuntokin jää usein tarkistamatta Vesalainen näkee asiassa toisenkin käytännön ongelman: kaikki eivät edes varmista, että auton lämmitin on kunnossa. – Moni törkkää auton narun päähän ja ajattelee, että homma hoituu. Todellisuudessa lämmitin on voinut sanoa toimintasopimuksen irti jo vuosia sitten. Autojen lämmitysjohto pitäisi aina irrottaa tolpasta ja ottaa mukaan kun auto poistuu paikalta. Roikkumaan jätetty jännitteinen johto voi jäädä vaikka lumitraktorin kauhaan kun parkkipaikkaa putsataan lumesta.YLE / Miki Wallenius Jollei auto jätä käynnistymättä, lämmittimen toimimattomuus ei välttämättä juuri käytännössä näy. Lohko- tai letkulämmittimen toimivuuden kuulee niiden kohinasta, mutta säteilylämmitin on äänetön. Vesalainen kehottaakin tarkistamaan asian kokeilemalla öljyn lämpötilaa. – Ihokosketusta öljyn kanssa ei suositella, mutta joskus voi kokeilla öljyä tikusta kun moottori on kylmä ja uudelleen tunnin lämmityksen jälkeen. Ei öljy kuumaa ole silloinkaan, mutta sen pitäisi olla selvästi lämpimämpää. Vesalainen sanoo monen hämääntyvän myös silloin, jos sisätilanlämmitin toimii: silloin kuljettaja uskoo automaattisesti säteilylämmittimenkin toimivan. Hän muistuttaa, että ongelma voi olla myös tolpassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Joukko nuoria murtautui hiihtohissiin ja käveli laskettelurinteen pilalle – paikalliset nuoret keskeyttivät riehan ja motittivat vieraat

2018, Tammikuu 19 - 16:58

Paikalliset nuoret lopettivat ulkopaikkakuntalaisen nuorisojoukon luvattoman illanvieton Kaustisen Hiihtokeskuksessa viime lauantaina. Paikalla oli parikymmentä nuorta Pietarsaaren seudulta. He olivat sopineet Kaustiselle lähdöstä ilmeisesti sosiaalisessa mediassa. Noin kaksikymmentä nuorta lasketteli hiihtokeskuksessa ilman lupaa lumilaudoilla ja pulkilla. He olivat murtautuneet huoltokoppiin ja onnistuneet käynnistämään hiihtohissin. Myös tampattu rinne oli kävelty pilalle. Poliisin mukaan nuoriso oli tehnyt nuotion rinteen alhaalla sijaitsevaan kotaan ja sotkenut siellä paikkoja. Paikalle osuneet kaustislaiset nuoret ottivat yhteyttä hiihtokeskuksen henkilökuntaan ja poliisiin. He myös estivät autoillaan ulkopaikkakuntalaisten nuorten poispääsyn alueelta. Paikalle oli tulossa lisääkin nuoria, mutta nämä eivät päässeet "sulusta" läpi. Vahingot muutamia tuhansia Rikosylikonstaapeli Jaana Takalan mukaan nuoret olivat tulleet Kaustiselle Pietarsaaren seudulta seitsemällä autolla. Pietarsaaresta Kaustiselle on vajaat 60 kilometriä. Kaustisen hiihtokeskus on arvioinut, että nuoret aiheuttivat noin 3 000 euron vahingot. He voivat joutua maksamaan sakkoja ja vahingonkorvauksia. Rinne on jo tampattu uudelleen ja hiihtokeskuksen toiminta on jatkunut normaalisti. Rikosylikonstaapeli Jaana Takala pitää tapausta poikkeuksellisena. Hän myös muistuttaa, että hissin omatoiminen käyttäminen on vaarallista. Poliisi tutkii tapausta vahingontekona ja luvattomana käyttönä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia