YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 12 min 27 s sitten

Metsäkanalintujen metsästykseen on tulossa rajoituksia – kannat monin paikoin lähes aallonpohjassa

2017, Elokuu 18 - 16:05

Metsäkanalintujen metsästykseen on tulossa rajoituksia syksyn metsästyskaudella. Maa- ja metsätalousministeriö on laitattanut tänään lausuntokierrokselle Suomen riistakeskuksen tekemän esityksen metsästysajoista.

Esitys perustuu heinä-elokuussa ympäri maata tehtyihin riistakolmiolaskentoihin. Mukana on 966 laskettua riiistakolmiota.

Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä. Laskijat kulkevat kolmion sivua kolmen henkilön rintamana ja linnut lasketaan 60 metrin kaistalta.

Laskentojen mukaan metsäkanalintujen pesinnät onnistuivat vaihtelevasti tänä vuonna. Isossa osassa Suomea lintukannat ovat yhä lähellä aallonpohjaa.

Paikoin lintukannat ovat heikentyneet, mutta osalla alueista pesinnät ovat onnistuneet tänä vuonna keskimääräistä paremmin. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että metsästystä on edelleen rajoitettava osassa Suomea. Joillakin alueilla rajoituksia voidaan kuitenkin keventää viime vuodesta.

Teeren metsästysaikoihiin kiristyksiä Lapissa

Esityksessä ehdotetaan, että metso on rauhoitettu Varsinais-Suomessa ja osassa Uudenmaan kunnista. Metson metsästysajaksi esitetään kuukauden jaksoa alkaen 10. syyskuuta muun muassa Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä.

Kuukauden metsästysjakso metsolle on myös osassa Keski-Suomea, Kainuuta, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Uuttamaata. Teeren rauhoitukseen esitetään tiukennuksia Lappiin. Teeri halutaan rauhoittaa Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Osassa maata teeren metsästysajaksi esitetään kuukauden jaksoa alkaen 10. syyskuuta muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa sekä osassa Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Muualla maassa teeren metsätysajaksi on kaavailtu 10.9.–31.10.

Pyy on täysin rauhoitettu osassa Lappia. Pyyn metsästyksessä esitetään kuukauden metsästysaikaa 10. syyskuuta alkaen Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon sekä osaan Lappia. Muualla maassa pyytä saa metsästää lokakuun loppuun.

Riekon metsästykseen ei ole tulossa muutosta. Riekkojahti on salllitua vain Lapissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Muualla maassa riekko on rauhoitettu.

Muun muassa riistanhoitoyhdistykset antavat nyt lausuntoja asetusluonnoksesta. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa lopullinen asetus metsästysrajoituksiin syyskuun alussa. Asetus tulee viimeistään 6. syyskuuta.

Metsäkanalintujen tarkat metsästysajat ovat luettavissa asetuksen vahvistamisen jälkeen riista.fi-sivustolla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tunnistettavat verinäytteet kaatopaikalla aiheuttivat laajan selvityksen: eivät ole peräisin Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta

2017, Elokuu 18 - 15:07

Kokkolassa Ekoroskin Storkohmon jäteasemalla lojuneet verinäytteet saivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalan selvittämään, ovatko putket peräisin sairaalan laboratoriosta. Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten alueella laboratoriotoimintaa hoitaa Nordlab.

Nordlab Kokkolan aluelaboratorion johtaja Jukka Saarimies sanoo, että havainto kaatopaikalla otettiin heti vakavasti. Näyteputkista otetuista kuvista käy ilmi, että verinäytteet eivät ole Soiten alueelta. Asian paljasti muun muassa se, että putket olivat erilaisia kuin Nordlabin käyttämät.

– Lisäksi näytetarrassa oli hyvin monta erilaista elementtiä kuin meillä: merkintöjä putken tyypistä ja viivakoodi sekä näytenumero ovat erilaisia. Myös päivämäärän merkintä oli erilainen. Kaatopaikan putkessa oli piste päivämäärän ja kuukauden välissä, meillä pistettä ei ole käytössä, Saarimies kertoo.

Saarimies toteaa, että joka tapauksessa näyteputkien lojuminen kaatopaikalla on potilaiden kannalta vakava asia.

– Prosessi on jossain vaiheessa mennyt pieleen, kun tarkoitus on kuitenkin ollut haudata putket. Siksi mekin teimme monella taholla selvitystyötä oman prosessimme osalta, että toimiiko se.

Ekorosk sai haudata riskijätettä, muun muassa verinäytteitä, poikkeusluvalla Storkohmon jäteasemalle kesäkuun loppuun saakka. Uutta lupaa on haettu, mutta lupia myönnetään aiempaa niukemmin, sillä orgaaninen jäte halutaan mahdollisimman hyvin kiertoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaatopaikalla lojui näyteputkia nimineen ja henkilötunnuksineen Kokkolassa – sairaala pitää vakavana virheenä

2017, Elokuu 17 - 14:20

Toistakymmentä verinäytettä on jäänyt nähtäville riskijätteen hautauspaikan liepeille Kokkolan Storkohmon jäteasemalla. Verinäyteputkista pystyi lukemaan muun muassa potilaan nimen, henkilöturvatunnuksen ja näytteenottopäivän.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaalainsinööri Jukka Mäkelä pitää henkilötietojen näkymistä vakavana virheenä. Mäkelän mukaan vastaavaa ei ole aiemmin tullut sairaalan tietoon.

– Virhe on alan kannalta tuomittava. Ei näitä pitäisi tulla. Alan luonteeseen kuuluu jyrkkä ihmisten tietojen salassapito. Silloin kun siinä tulee ongelmia, suhtaudumme siihen vakavasti, Mäkelä toteaa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Mikko Paunio sanoo, ettei henkilötietojen näkyminen ole hyväksyttävää. Paunion mukaan riskijäte pitäisi haudata niin syvälle, ettei potilaiden henkilötietoja voi nähdä.

Nykyiset näytteet viedään Riihimäelle

Storkohmon jäteaseman toimintaa pyörittää Ekorosk. Yhtiöllä on ollut poikkeuslupa riskijätteen hautaamiseen kesäkuun loppuun. Todennäköisesti kaatopaikalla nähdyt verinäytteet ovat siis peräisin ajalta ennen kesä-heinäkuun vaihdetta. Heinäkuun alusta lähtien alueen riskijäte on mennyt poltettavaksi Riihimäelle.

– Tämänhetkinen prosessi on kunnossa, sairaalainsinööri Jukka Mäkelä vakuuttaa.

Keskussairaala aikoo kuitenkin selvittää, missä vaiheessa ja miksi virhe on sattunut. Sairaalan selvitykset osoittivat myöhemmin, etteivät näyteputkilot ole peräisin keskussairaalasta.

Verinäytteet kulkevat pussitettuina

Verinäytteiden matka jätteenkäsittelyyn on monivaiheinen. Laboratoriossa jätteet lajitellaan esimerkiksi riskijätteeseen ja energiajätteeseen.

Sairaalainsinööri Jukka Mäkelän mukaan riskijäte laitetaan tavalliseen roskakoriin, jossa on muovipussi. Siivoojat kuljettavat riskijätteen pussissa suurempaan pönttöön, joka on lukittujen ovien takana jätteen lajittelukeskuksessa. Sieltä jätekuljetusautot kuljettavat riskijätteet nykyisin polttoon Riihimäelle. Vielä kesäkuussa riskijäte kuljetettiin Storkohmoon haudattavaksi. Silloin esimerkiksi verinäytteet haudattiin pusseineen maahan.

Mäkelä epäilee, että verinäytteet ovat voineet päätyä pussien ulkopuolelle käytännön syystä. Jäteasemalla näkyvillä olleet toistakymmentä verinäytettä ovat vain pieni osa laboratoriotoiminnassa syntyvästä riskijätteestä.

– Mittakaavaan nähden voisin päätellä, että hautauksessa on tullut virhe, kaikki pussit eivät ole menneet monttuun. Jätteidenkäsittelyssä muovipusseja käsitellään raskailla työkoneilla. Eihän pussien kestävyyttä mikään voi taata, Mäkelä sanoo.

Ekorosk ei pidä ongelmana: alue vartioitu ja suojattu

Käyttöpäällikkö Tommy Nordström Ekoroskilta sanoo, että jätteenkuljettaja tuo jätteen pakattuna monttuun saakka. Silloin kipattaessa tai muuten siirrettäessä pussit voivat toki hänen mukaansa hajota.

Ainoa Ekoroskin käsissä oleva parannuskeino olisi Nordströmin mukaan montun peittäminen nykyistä tiuhempaan. Hän ei kuitenkaan pidä näkyvillä olleita henkilötietoja tietoturvariskinä, vaan muistuttaa, että kyseessä on syrjäinen paikka ja valvottu alue.

– Tästä kulkee ohi yksi yleinen tie, ympärillä on metsää ja suota. Alue on vartioitu ja osittain aidattu, portti on suljettu aukioloaikojen ulkopuolella, täällä on kameravalvonta ja paikalla käy vartiointiliike, Nordström luettelee.

– Tässä on nyt tehty kärpäsestä härkänen.

Kaatopaikan penkojia Nordström ei ole nähnyt Storkohmossa. Tätä selittää hänen mukaansa se, että kaikki arvokas otetaan talteen jo ennen jäteasemaa.

– Siellä on vuorivillaa, jotain muovia ja muuta jätteen jäämistöä. Siellä ei ole kokonaisia tavaroita, ei mitään mikä kiinnostaisi ketään.

Nordström vertaa näyteputkien tilannetta siihen, että valkoisissa jätepusseissa on kuitteja, valokuvia ja muuta tavaraa, jotka voivat tulla näkyviin lajitteluhallissa pussien hajotessa.

– Sekin tapahtuu suljetulla alueella, jonne ei ole asiaa kellään, sanoo Nordström.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juliuksen 40 kilometrin harjoitusmatkat ovat nyt historiaa – pikkukunta sai parissa vuodessa nousuun oman pesäpalloharrastuksen

2017, Elokuu 17 - 10:15

Vielä viime kesänä Julius Elgland joutui kulkemaan tuoreen harrastuksensa pesäpallon takia harjoituksissa runsaan 40 kilometrin päässä. Tänä vuonna paikka löytyi jo oman kunnan joukkueesta, kun pieni keskipohjalainen Perhon kunta on saanut lajin harrastuksen nousuun pöhinällä:

– Me aloittelimme täällä Perhossa kolmisen vuotta sitten, jolloin lapsia oli kuusi harrastamassa. Nyt heitä riittää kahteen pienpesisjoukkueeseen. Hyvältä näyttää, sanoo Juliuksen äiti Niina Elgland.

10-vuotias Julius pelaa nyt Perhon Kirin E-junioreissa. Äiti on mielissään, että pojalle löytyi harrastus.

– Se on tosi hyvä juttu. Tosi innolla kannetaan musta-keltaista pukua päällä joka paikassa, naurahtaa pesismamma.

Elglandin kotikylällä ja monella muulla kylällä ei kuitenkaan asu riittävästi samanikäisiä lapsia, jotta harrastaa voisi kodin lähellä. Sen vuoksi seuran järjestämät harjoitukset kuntakeskuksessa ovat pelin elinehto.

– Onneksi tänä vuonna Torpan Timo on pitänyt pesiskoulua. Ja Joonas ja Julia Riihimäki ovat joukkueen pelijohdossa mukana ja hengailevat lasten kanssa.

Timo Torppa syöttää Tilda Kellokoskelle. Antti-Kalevi Takala odottaa vuoroaan Perhon uudenkarhealla tekonurmella.Kalle Niskala / Yle

"Hengailulle" on jo toisena vuonna hyvät olosuhteet, sillä kunta on investoinut uuteen hiekkatekonurmeen kirkonkylällä. Muitakin liikuntapaikkoja on pantu kunnassa kuntoon.

Niina Elgland myöntää, että lapsen harrastus vaatii myös vanhemmilta aikaa.

– Koska kodin lähellä ei asu pesiskaveria, Julius toivoo toisinaan, että lähdetään syöttelemään. Sitten lasta tuodaan pesisharkkoihin, ja mennään mukaan pelimatkoille. Perhosta on pitkä matka: Oulainen vajaa 200 kilometriä, Kärsämäki 150, Haapajärvi 130 kilometriä. Se vaatii aika lailla, mutta niinhän ne kaikki lasten harrastukset vaativat. Itse olen tosi mielissäni että lapsi pelaa, joten en voi valittaa.

– Nyt näyttää siltä, ettei Juliuksen innolle näy loppua. Hän on tosi innoissaan tämän homman kanssa, myhäilee pesismamma.

Nousu on rakennettu junioritasolla

Perhon uudella hiekkatekonurmella kipittää parin pienen pesäpallojoukkueellisen verran lapsia ja nuoria. Onnistuneet lyönnit kopsahtelevat mailaan ja kotijuoksun saajille hurrataan.

Kiitosta parissa vuodessa virinneestä innostuksesta ei voi suunnata kunnan maineikkaalle pääsarjajoukkueelle, koska sellaista ei ole.

Eveliina Rauma lyöjän paikalla.Kalle Niskala / Yle

Into on synnytetty juniori- ja jopa taaperotasolta.

Mukana on ollut joukko omistautuneita perheitä, joiden jälkikasvu on halunnut opetella Suomen kansallispeliksi tituleeratun pelin saloja. Pesäpalloharrastus on lähtenyt viriämään erityisesti maakunnallisen lajiyhdistyksen sekä paikallisen urheiluseuran, Perhon Kirin, avulla. Kunta on auttanut järjestämällä olosuhteet eli hiekkatekonurmen kunnan sydämeen.

Pallo ensin haltuun

Pesäpallo on vasta-alkajalle hankala laji. Ei voi vain mennä yksinään pihalle ja alkaa pelata. Kopitella voi, ja itselleen syöttäminen onnistuu, mutta varsinaiseen peliin tarvitaan enemmän väkeä.

Ensin on myös opittava lyömään, juoksemaan ja ottamaan kiinni sekä havaitsemaan, milloin mitäkin kannattaa tehdä. Sitä varten esimerkiksi Perhossa on järjestetty pesäpallokouluja. Pienet taaperot ovat saaneet tutustua lajiin leikkimielisesti isojen pallojen ja kookkaiden mailojen kanssa.

Aatu Lassila juoksemassa kotiin.Kalle Niskala / Yle

Lajiin on kehitelty myös lapsille ja vasta-alkajille sopiva pelaamisen muoto, pienpesis. Siinä esimerkiksi joukkue ja kenttä ovat tavallista pienempiä. Paula Kivinen Keski-Pohjanmaan Pesiksestä kiittelee, että pienpesistä pelatessa lapset eivät joudu odottelemaan ja seisoskelemaan, vaan pääsevät heti toimintaan kiinni.

Perholainen Joonatan Karhukorpi innostui pesäpallosta katsomalla sitä.

– Mä katoin kerran pesäpalloa, niin se näytti aika kivalta alkaa harrastaa. Siinä saa lyödä ja alkaa juoksemaan tonne kentälle.

Jessica Jänkä taas tutustui lajiin, koska oma isä pelaa sitä.

– Kiinni ottaminen on kivointa, kun saa nostaa kättä. Kaikki pesäpallossa on tosi kivaa. Kaikkea kyllä pitää harjoitella tosi paljon.

Eveliina Rauma pyrkimässä kentälle.Kalle Niskala / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Riskialueen päiväkodit saivat ohjeet tuhkarokon varalta: lapsen vointia kysyttävä päivittäin, käsiä ja leluja pestävä hyvin

2017, Elokuu 16 - 18:25

Pietarsaaressa päiväkodit ovat saaneet ohjeet tuhkarokkoepidemian varalta. Riski epidemiaan on suuri, koska alueella on paljon rokottamattomia lapsia. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että yksikin tautitapaus voi laukaista alueella epidemian.

Käytännössä tautia vastaan voidaan taistella pääasiassa hyvällä hygienialla. Päiväkotien ohjeistus neuvoo huolehtimaan esimerkiksi käsien ja lelujen tarkasta pesusta. Lisäksi hoitajien pitää tiedustella päivittäin lapsen vointia vanhemmilta. Jos lapsella on infektio-oireita, hänen täytyy jäädä kotiin.

Tuhkarokon oireet

Tuhkarokko alkaa hengitystieinfektion oireilla, eli alkuun voi olla yskää, nuhaa, kuumetta, silmätulehduksia ja silmien valonarkuutta.

Muutaman päivän jälkeen poskien limakalvoilla voidaan nähdä vaaleita täpliä.

Varsinainen ihottuma ilmaantuu 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista. Ensin ihottumaa tulee korvien taakse, mistä se leviää kasvoille ja vartalolle.

Jos lapsi sairastuu päivähoidossa ja hänellä epäillään tuhkarokkoa, lapsi eristetään muista siihen saakka, että vanhemmat hakevat hänet kotiin.

Tuhkarokkoa epäiltäessä otetaan aina yhteys terveydenhuoltoon. Ensin yhteys suositellaan ottamaan puhelimitse, jotta ehkäistään tartunnan leviäminen vastaanotolla.

Hoitajien rokotukset kuntoon

Perussairauksia potevien lasten kuten diabeetikkojen hoitajilta vaaditaan MPR-rokotteen ottamista, kertoo Pietarsaaren päivähoidon johtaja Tom Enbacka. Jos hoitaja kieltäytyy rokotteesta, hänet siirretään työskentelemään osastolle, jossa lapsilla ei ole perussairauksia.

Jos päiväkotilapsilla todetaan yksittäisiä tuhkarokkotapauksia, sosiaali- ja terveysvirasto antaa perheelle ja päivähoidolle lisäneuvoja. Tuhkarokolle altistuneet jäljitetään ja taudin leviäminen pyritään ehkäisemään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oikeutta eläimille julkaisi salavideoita turkistarhoilta: jättisuuria ja ylijalostettuja sinikettuja

2017, Elokuu 15 - 16:33

Oikeutta eläimille on julkaissut uusia videoita, joissa näytetään ylisuuriksi kasvatettuja sinikettuja häkeissään. Salavideot on yhdistyksen mukaan kuvattu Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla keväällä 2017. Tarhat sijaitsevat Lapualla, Kristiinankaupungissa, Vöyrillä, Kokkolassa ja Kruunupyyssä.

Oikeutta eläimille -järjestön Kristo Muurimaan mukaan erityisesti urosnaalien jalostus on mennyt sairaalloiseen suuntaan.

– Näissä kuvauksissa on keskitytty siihen, minkä kokoisiksi eläimet on jalostettu. Kaikilla tiloilla, missä on kuvattu, kettu-urokset ovat niin suuria, että niiden liikkuminen on vaikeaa. Jalat ovat vääntyneet ja moni kärsi myös silmätulehduksista, Muurimaa kertoo.

Yhdistys haluaa tarkastuksia

Muurimaan mukaan videoiden tilat on valittu satunnaisesti Pohjanmaalta.

– Nämä ongelmat, mitä kuvissa esiintyy, on sellaisia, joita on lähes jokaisella tilalla. Huutokaupassa myytävien nahkojen koko on kasvanut valtavasti viime vuosien aikana, Muurimaa kertoo.

Oikeutta eläimille muistuttaa, että eläinsuojelulaki kieltää eläimille kärsimystä aiheuttavan jalostuksen. Yhdistys vaatii, että tarhoille tehdään laajat tarkastukset ja rikkomukset laitetaan kuriin.

– Ehdottomasti toimitaan viranomaisten kanssa yhteistyössä ja luovutetaan tiedot näistä. Me olemme jo Eviran kanssa olleet näistä asioista puheissa. Me vaadimme, että tämä asia laitettaisiin kuriin ja tarkastuksia tehtäisiin laajemmalla skaalalla, Muurimaa sanoo.

Oikeutta eläimille järjestön kuvaama naali. Oikeutta eläimille Turkiskasvattajat toivoo tilojen tietoja

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura on nähnyt tänään päivällä julkaistut videot.

– Turkisala ei hyväksy suuria ja sairaita eläimiä. Se on ihan selvä asia. Meille eläinten hyvinvointi on kaiken a ja o. Siihen on panostettu vuosien varrella ja sitä työtä me jatkamme systemaattisesti elinkeinossa, Tiura kertoo.

– Meillä on elinkeinossa kehitetty jalostusta varten Websampo -jalostusohjelmaa. Meillä on myös oma sertifiointi-järjestelmä. Tämän vuoden alusta meillä on tullut myös aivan uutena koko Euroopan kattava turkiseläinten hyvinvointi ja nimenomaan eläinten hyvinvointiin keskittynyt WelFur-protokolla. Siellä kiinnitetään huomiota esimerkiksi kettujen jalkaterveyteen ja liikkuvuuteen, Tiura luettelee.

Tiuran mukaan ylisuuret eläimet eivät ole yleinen ongelma. Liitto pyytää yhdistystä osoittamaan tilat, joilla on ongelmia.

– Meillähän on 900 turkistilaa. Minulla ei ole tiedossa, miltä tiloilta tämä materiaali on. Tietysti tässä tulee mieleen se, että jos Oikeutta eläimille oikeasti haluaa peräänkuuluttaa eläinterveyttä ja eläinten hyvinvointia, niin olisi kyllä hyvä, että he myös antaisivat minulle tiedoksi, että miltä tiloilta tämä kuvamateriaali on. Heti puutumme tähän asiaan ja lähetämme heti eläinlääkärit paikalle, Tiura lupaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkola lopetti huvilatonttien myynnin ja antoi iäkkäille vuokra-alennusta – KHO: Ei moitittavaa

2017, Elokuu 15 - 14:15

Korkein hallinto-oikeus on asettunut Kokkolan kaupungin kannalle päätöksessään, joka koski vuosikausia Kokkolassa puhuttanutta kiistaa huvilatonttien myynnistä ja vuokraamisesta.

Soppa sai alkunsa vuodenvaihteessa 2010–11, kun Kokkolan kaupungin virkamiehet yllättäen ilmoittivat muun muassa Hickarön ja Krekilän alueen mökkivuokralaisille tonttien olevan myyntikiellossa. Monet mökkiläiset olivat juuri silloin lunastamassa tonttejaan.

Tonteille pyrittiin määrittelemään eri työryhmissä kauppahintaa, mutta hintahaitari jäi liian isoksi. Niinpä valtuusto päätti 2012 lopullisesti lopettaa tonttien myynnin ja vahvisti uuden vuokrahinnaston. Vanhoihin vuokrasopimuksiin verrattuna korotukset oli tuntuvia.

Valtuuston päätöksestä tehtiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Toisessa huvilatontin vuokralainen vaati valtuuston päätöksen hylkäämistä kokonaisuudessaan tai ainakin siltä osin kuin se esti keskenjääneet tonttikaupat.

Yksittäisen kaupunkilaisen valituksessa taas pidettiin vuokrahintoja liian matalina. Valittajan mielestä veronmaksajat kompensoivat toisten mökkeilyä eli kuntalaisia kohdeltiin epätasoarvoisesti. Lisäksi valittaja ei hyväksynyt ennen vuotta 1942 syntyneille vuokralaisille annettua 15 prosentin alennusta.

Vaasan hallinto-oikeus olikin sitä mieltä, että kaupunki vuokraa tontit liian halvalla ja piti menettelyä epätasa-arvoisena. Myynnin keskeyttämisen se hyväksyi, vaikka asian esitellyt hallinto-oikeussihteeri olisi kumonnut myyntikiellon.

Perusteena kuntien itsemääräämisoikeus

Asiaa käsitellyt Korkein hallinto-oikeus asettui kiistassa yksimielisesti kaupungin kannalle. Sen mielestä kaupunki sai keskeyttää tonttien myynnin, ja lisäksi kaupunki teki riittävät selvitykset käyvästä vuokratasosta.

Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstä erityisesti kuntien vahvalla itsemääräämisoikeudella. KHO:n mukaan iäkkäille annettuja alennuksia voi pitää sosiaalisesti perusteltuina: ne edistävät vanhojen vuokralaisten mahdollisuuksia säilyttää lomanviettopaikkansa.

Kokkolan kaupungin hallintojohtaja Ben Weizmann valittelee viiteen vuoteen venynyttä prosessia.

– Yksittäisen vuokralaisen kannalta tämä on aika kohtuutonta. Nyt meidän pitää aika nopeasti päättää, milloin teemme uusia vuokrasopimuksia ja millaiset irtisanomisajat vanhoissa sopimuksissa on.

Vanhat sopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Uusiin sopimuksiin tulee paljon muutoksia, ne ovat muun muassa siirto- ja kiinnityskelpoisia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Janita Koljonen, 32, ei pitänyt itseään esiintyjänä, mutta nyt hän tubettaa arkensa koko maailmalle – "Siinä saa ihmeesti rohkeutta"

2017, Elokuu 13 - 08:15

Youtube-videon taustalla soi rauhallinen musiikki. Kolmekymppinen nainen katsoo kameraan ja kertoo pirteästi, että nyt tehdään mansikka–mustikka–kaura-smoothieta.

Janita K valmistaa välipalaa omille lapsilleen. Vaikka keittiö on erittäin siisti, mistään lifestyle-ohjelmasta ei ole kyse. Kokkailija juttelee rennosti, ihan kuin parhaalle ystävälleen puhuisi.

Monelle olisi riittänyt kuva lopputuloksesta Facebookiin. Janita Koljonen on kuitenkin vienyt somettamisen uudelle tasolle.

– Mulla on aina ollut mielenkiinto kuvaamista kohtaan. Olin monta vuotta selannut Youtubea ja katsellut sieltä videoita, kunnes päätin itse tehdä niitä. Muuta "mun ihan omaa juttua" tai harrastusta mulla ei ollutkaan.

Youtube-videoissa arvostetaan tubettajan luonnollisuutta ja omannäköisyyttä. Koljosen perheessä on silti hiukan raivattu sotkuja pois ennen kuvausta.Kalle Niskala / Yle

Janita latasi ensimmäisen videonsa tuubiin puoli vuotta sitten. Silloin jännitti – jännitti kovasti. Jopa niin paljon, että ensin videoista sai tietää "koko maailma" ja vasta sitten läheiset.

"Moikka! Tervetuloa kattoon mun uutta videota..."

Järjestelmäkamera seisoo jalustalla ja kuvaa laajaa näkymää keittiöön. Kännykkäkamera seisoo pienellä kolmijalalla ja sillä otetaan lähikuvaa. Kaikki sujuu jouhevasti. Ottoja kertyy useita, mutta se on arkipäivää.

– Niitä voi olla jopa kymmeniä, varsinkin jos pitää puhua pidempiä pätkiä. Jos yksikin sana menee pieleen, pitää ottaa uusiksi, kuvailee Janita K noin 80 Youtube-videon kokemuksella.

Tällä kertaa videon teko jännittää erityisesti, sillä paikalla on ammattikuvaaja ikuistamassa tubettajaa tekemässä videota ja toimittaja kirjoittamassa siitä. Siksi smoothie-videota varten onkin olemassa käsikirjoitus ruutupaperilla. Aina kirjoitettua runkoa ei edes tarvita.

Heini Holopainen / Yle

Janitan juttu ovat videot omasta ja perheen arjesta, eli daily vloggaaminen. Video syntyy siivoamisesta, kaupassa käynnistä, matkasta seikkailupuistoon, kampaajalla istumisesta.

Päätähti ei laittaudu ykkösiin kuvaamista varten. Yhdessä tuoreimmista vlogeista Janita K puhuu lähikuvassa flunssastaan. Olo tuntuu huonolta ja se saa näkyä videolla. Saattaa silti olla, että puserovalintaa tai hiuksia tulee mietittyä etukäteen hiukan tavallista enemmän.

Jos joku kommentoi, mulle tulee tosi hyvä fiilis: tämä ihminen otti aikaa kirjoittaaksen kommentin. Janita K

Youtuben tilastoista selviää, että Janita K:n kanavaa tilaavat hänen itsensä kaltaiset kolmekymppiset naiset.

Puolen vuoden vloggauksen jälkeen kanavalla on tilaajia vielä vähän, hiukan yli 120. Paras video on kerryttänyt noin 430 näyttöä.

"Sanokaas rehellinen mielipide, miltä maistui"

Smoothie-videolle pääsevät mukaan myös tyttäret, neljä- ja seitsenvuotiaat Nella ja Kiia. Aina he eivät äidin videoilla esiinny. Vloggaamisen piti nimittäin olla äidin "oma juttu". Mutta kun äiti kuvaa lapsiperheen arkea, tyttöjä on vaikea olla näyttämättä.

Tytöillä on tänään myös puherooli, sillä he saavat kommentoida äidin tekemää smoothieta. "Hyvää oli", sanovat Kiia ja Nella kuuliaisesti, kun äiti pyytää kameraan katsoen, että "sanokaas rehellinen mielipide, miltä maistui".

Kiia ja Nella tietävät hyvin, että kun äiti kuvaa ja puhuu videolle, ylimääräistä ääntä ei saisi syntyä. Videoiden taustalle ei kaivata esimerkiksi kinastelua. Aina sitä ei voi välttää, sillä olohuone ja keittiö ovat samassa tilassa. Katsojat ymmärtävät silti varmasti, että elämäähän tässä eletään ja pikkutyttöjen ääni on luonteva lisä äänimaisemassa.

Videot editoidaan läppärillä. Kiialla (vas.) ja Nellalla on pelipäivä, joten äiti voi hetken keskittyä. Yleensä videoiden editointi onnistuu vasta illalla.Kalle Niskala / Yle

Äidin uusi harrastus ei ole jäänyt tytöiltä huomaamatta: varsinkin seitsenvuotias Kiia on alkanut matkia tubettamista. Äiti kertoo mielissään, että Kiia kuvaa omia harrastuksiaan. Videoita syntyy helmiaskarteluista ja kärrynpyörien teosta.

– Niitä ei tietenkään ladata mihinkään Youtubeen. Niitä voidaan editoida sitten ja ladata tuonne omiin tiedostoihin. Musta on hauskaa, että Kiia ottaa mallia.

Netti on täynnä varoituksia siitä, että lasten kuvia ei saa ladata mihinkään varomattomasti ja ilman lupaa. Janita Koljonen tietää vaarat. Hän ei kuvaa lapsia, jos he jostain syystä kieltäytyvät.

– Eiväthän he ymmärrä vielä kunnolla, mitä Youtube tarkoittaa.

"Ekojen videoiden teko oli aikamoista soperrusta"

Youtuben supertähtien nousun myötä moni haaveilee tubettamisesta oikeana ammattina.

Esimerkiksi Youtube-suosikki PewDiePie todellakin tahkoaa rahaa pelivideoillaan. Hän tienaa miljoonia dollareita sillä, että pelaa ja videoi pelaamistaan.

Ruotsalaissyntyisen nuorisoidolin kanavalla on yli 50 miljoonaa tilaajaa. Rahaa hänelle virtaa mainostajilta.

Aluksi mulla oli pelko, että olenko liian vanha Youtubeen. Janita K

Janita tyrmää naurahtaen haaveet vastaavasta ammattilaisuudesta. Mahdotonta se olisikin, sillä esteenä on suomen kieli. Maailmanlaajuista levitystä on turha odottaa videolta, joka kuvaa suomalaista arkea suomeksi.

Hän kertoo tubettavansa omaksi ilokseen. Videointi on harrastus. Toimeentulo ansaitaan hoitoalan ammatissa. Ei hän mainostuloja tyrmääkään, jos niitä joskus ilmaantuu.

Tekniikka haltuun - opetusvideoista tietenkin

Videointi, editointi, tekstitys, efektien lisääminen, kuvausten suunnitteleminen. Niitä kaikkia taitoja on tubettaminen opettanut. Se on ollut voimaannuttavaa.

Niin ja entä puhuminen? Kukapa uskoisi, että aiemmin Janita Koljonen ei pitänyt itseään minään puhujana.

– Tämä oli kyllä haaste silloin aluksi. Ekojen videoiden teko oli aikamoista soperrusta. En ollut yhtään supliikkityyppi, mutta nyt musta on kasvanut hyvä puhuja, esiintyjätyyppi oikein. Siinä saa ihmeesti rohkeutta, että "hei mähän osaan ja ihan itse opettelin".

Youtube

Videoiden teon tekniikan hän on opetellut myös ihan itse, kuinkas muuten kuin opastusvideoita katsomalla. Äänen tasot saattavat vielä hyppiä, eikä kameran automaattitarkennus aina osu kuvauskohteeseen.

Youtube-videoiden on toki tarkoitus olla rosoisia, mutta tekijä tietää, että opeteltavaa on.

– Toivon, että videoni tästä vielä kehittyvät teknisesti ja laadullisesti. Mä varmaan vuoden päästä katson näitä nykyisiä videoita, että "voi ei!". Mutta sehän on elämää.

Alun arkuuden jälkeen Janita Koljosen vloggaaminen on saanut hurjasti vauhtia. Videoita syntyy useita viikossa.

Omasta elämästä kertominen on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Ja jos mä kuljen siellä kamera kädessä näin, niin kukaan ei pidä mua outona. Janita K

Esimerkiksi video, jossa Janita K testaa ensimmäistä kertaa fatbike-pyörää, on saanut Youtuben sivulla monta kannustavaa kommenttia. Ihmiset kertovat omia kokemuksiaan ja kehuvat videota.

– Jos joku kommentoi, mulle tulee tosi hyvä fiilis: että tämä ihminen otti aikaa kirjoittaaksen kommentin. Eihän niitä paljon vielä tule, mutta mä vastaan aina niihin kaikkiin. Vuorovaikutus, se on jutun suola.

Vertaistukea ja inspiraatiota

Tubecon on vuosittain elokuussa järjestettävä, omien sanojensa mukaan "Pohjoismaiden suurin Youtube-yhteisön live-tapahtuma", jossa videoiden tekijät tapaavat toisiaan ja fanejaan. Monella tubettajalla on vankka fanijoukko, joka odottaa innolla idolinsa tapaamista.

Vasta äskettäin vloggaamisen aloittanut Janita Koljonen haki ja pääsi tapahtumaan. Hän on paikalla yhtenä suomalaisista aikuistubettajista, videoiden tekijöistä, joiden ikä alkaa vähintään kolmosella.

Harvinainen kunnia sai harrastajatubettajan hyppimään ilosta. Reaktio nähdään videollakin: "Lauantaina ja sunnuntaina Hartwall-areenalla pärähtää käyntiin Tubecon! Niin siistiä!"

Janitalle Tubeconin paras anti on päästä näkemään muita samanikäisiä vloggaajia. Youtuben maailma kun on ainakin Suomessa mielletty nuorten pelikentäksi, jossa yli 30-vuotias on auttamatta vanha.

Juuri ikä olikin aluksi suurin epäröinnin aihe.

– Aluksi mulla oli pelko, että olenko liian vanha Youtubeen. Siinä vaiheessa en tiennyt ketään aikuisempaa tubettajaa. Kun hetken kaivoi, niin löytyihän heitä. Ja nyt meillä on tuo meidän aikuistubettajien verkosto, jossa kannustetaan toista. Meillä aikuisilla on paljon sanottavaa. Toivottavasti moni muukin tarttuu kameraan ja alkaa tubettaa!

Youtubesta voi tarkistaa, että äidin valmistama välipala kelpasi Kiialle ja Nellalle. Tai ainakin kokemuksen koulimat tytöt tiesivät, mitä äiti haluaa heidän sanovan.Youtube

Tubeconissa vloggaaja saa halutessaan neuvoja kokeneilta konkareilta. Kokkolalaistubettaja uskoo, että hienointa tapahtumassa on kuitenkin se, että jokainen Hartwall-areenan käytävillä liikkuja tietää, mistä tubettamisessa on kyse.

– Siellä saan olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat intohimon samaa hommaa kohtaan. Ja jos kuljen siellä kamera kädessä näin, niin kukaan ei pidä mua outona, vaan mä voin vain kulkea ja höpötellä itsekseni, nauraa Janita K.

"Heitä hei peukku mun videolle, jos tykkäsit"

Kuvaussessio keittiössä on päättymässä. Tytöt esiintyivät maistajina mallikkaasti. Otosta ei tarvinnut yhtään uusia.

Olisikohan tarvittu uusintaottoja, jos tytöt olisivatkin sanoneet yäk? Ehkä ei, sillä tyypillinen katsoja, pienten lasten äiti, tietää hyvin, että lapsille on hankala opettaa uusia makuja.

Äiti maistaa lopuksi juomaa myös itse ja sanoo "nam". Sen jälkeen Janita K katsoo vielä hymyillen kameraan ja heittää katsojille heipat: "Heitä hei peukku mun videolle, jos tykkäsit, ja muista tilata mun kanava! Moikka, nähdään seuraavalla videolla!"

Vlogaamiseen käytettävässä kamerassa kannattaa olla näyttö, jonka saa käännettyä kuvattavaa päin, muuten selfie-tyyppinen videoiminen ei onnistu. Kalle Niskala / Yle

Nyt kahdella kameralla on reippaasti materiaalia smoothien teosta. Illalla Janita Koljonen istuu läppärin ääreen ja alkaa työstää smoothie-videota.

Mistäpä muusta perheenäiti ottaisi oman aikansa? Yksi ilta ei välttämättä riitä. Jos videoon tulee tekstitys ja efektejä, tunteja tarvitaan seuraavastakin päivästä.

– Onhan tämä työlästä, mutta kun tykkää, niin kyllä se kannattaa!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Julia Pokela lukee lääkäriksi Latviassa: "Suullisten tenttien määrä yllätti ja jännitti"

2017, Elokuu 11 - 19:15

Kevättalvella 2015 Julia Pokela pänttäsi ylioppilaskirjoitusten ohessa lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Kun pisteet eivät riittäneet opiskelupaikkaan, Julia päätti pitää välivuoden maailmalla. Au pair -paikka vei kokkolalaistytön Uuteen-Seelantiin.

–Totta kai oli tarkoitus, että pyrin lääkikseen niin kauan, että pääsen sisälle. Maailmalla syttyi kuitenkin sellainen kipinä, että mitä jos lähtisin ulkomaille opiskelemaan. Uskalsinhan lähteä töihinkin, Julia kertoo.

Täällä arvostetaan suomalaisten koulutusta. Esimerkiksi luonnontieteissä ja fysiikassa meillä suomalaisilla tuntuu olevan parempi pohja. Julia Pokela Julia Pokela (vas.) sukulaisensa Felicia Lejdinin kanssa.Julia Pokela

Julia alkoi googlailla lääketieteen opiskelupaikkoja. Kriteereinä oli, että pitää voida opiskella englanniksi ja yliopistosta pitäisi löytyä edes muutama muu suomalainen.

– Löysin RiSLOn eli Riiassa lääketiedettä opiskelevien suomalaisten yhdistyksen. Sen kautta sain tietoa, innostuin paikasta ja skannasin todistukset sähköiseen hakemukseen Latvian yliopistoon. Sillä tiellä tässä ollaan.

Professoreita teititellään kohteliaasti

Latvian pääkaupungissa lääketiedettä voi lukea Riga Stradins -yli-opistossa ja Latvian yliopistoissa. Molempiin mennään todistusten arvosanojen perusteella. Stradins vaatii opiskelijaksi haluavalta myös suositukset.

– Latvian yliopisto halusi lukion päästötodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Varsinkin matematiikan, kemian, biologian, fysiikan ja englannin arvosanoilla on suuri merkitys sisäänpääsyssä.

Julialla on kurssikavereinaan opiskelijoita Sveitsistä, Saksasta ja Italiasta. Maamiehiäkin löytyy viisi. Opiskelukieli on englanti, ja opettajia puhutellaan opettajiksi tai professoreiksi. Etunimen käyttö ja sinuttelu eivät voisi tulla kuuloonkaan.

Anatomian tentit ovat kaikki olleet suullisia. Vuoron perään on menty luokan eteen vastailemaan opettajan kysymyksiin tai selostamaan jotakin, mitä professori pyytää.

– Täällä arvostetaan suomalaisten koulutusta. Heti huomasi, että lähtötasossamme on eroja. Esimerkiksi luonnontieteissä ja fysiikassa meillä suomalaisilla tuntuu olevan parempi pohja.

Julia Pokelan arkisto

Ensimmäisenä lukuvuonna on opiskeltu lähinnä perusaineita: anatomiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Luentoja on viitenä päivänä viikossa, ja pisimmät päivät venyvät iltakuuteen. Läsnäolopakko on vain tärkeimmillä kursseilla.

– Opiskelumateriaalina käytämme lähinnä e-kirjoja. Anatomian kirja on ollut ainoa paperiversio.

Ensimmäisenä lukuvuotena puolet tenteistä on ollut kirjallisia, puolet suullisia.

– Suulliset tentit tuntuivat oudoilta, kun ei sellaisiin ollut tottunut. Anatomian tentit ovat kaikki olleet suullisia. Vuoron perään on menty luokan eteen vastailemaan opettajan kysymyksiin tai selostamaan jotakin, mitä professori pyytää, Julia Pokela kertoo.

Lukukausimaksu 7000 euroa

Latvia sijaitsee Euroopan koillisosassa, Itämeren rannalla. Pääkaupunki Riika on Riianlahden etelärannikolla, maan isoimman joen, Daugavan, suulla. Runsaan 700 000 asukkaan kaupunki on myös vilkas opiskelijakaupunki.

Maksamme Riian keskustan kolmiostamme vuokraa yhteensä 550 euroa eli 225 euroa per asuja. Opiskelijakaveri pulittaa 27 neliön asunnostaan Espoossa 570.

– En ollut koskaan käynyt Latviassa, joten jännitti ja oli vähän ennakkoluulojakin, että kuinkahan täällä pärjää. Hyvin pärjää, Riika on ollut tosi positiivinen yllätys.

Vuokra-asunto, kolme huonetta ja keittiö, löytyi Riian keskustasta, ja norjalainen kämppäkaveri uusien opiskelijoiden Facebook-ryhmästä.

– Asuminen ja eläminen on täällä paljon edullisempaa kuin Suomessa. Maksamme Riian keskustan kolmiostamme vuokraa yhteensä 550 euroa eli 225 euroa per asuja. Opiskelijakaveri pulittaa 27 neliön asunnostaan Espoossa 570, Julia vertaa.

Vaikka asuminen ja eläminen ovat Riiassa edullisia, opiskeleminen maksaa. Latvian yliopiston vuosittainen lukukausimaksu on 7000 euroa, Riga Stradins -yliopiston 10 000. Julian mukaan ainakin ensimmäisen lukuvuoden kirjat ovat sisältyneet lukukausimaksuun.

– Onneksi sain kesätöitä Suomesta. Ja onneksi kotimaa tukee myös ulkomailla opiskelevaa suomalaista. Saamme opintotuen ja -lainan kuten muutkin, Julia kertoo.

Elokuussa voimaan tuleva muutos siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutos koskee kuitenkin vain Suomessa opiskelevia. Ulkomailla tutkintoa suorittavien asumislisä säilyy entisellään.

Ulkomailla vuokralla asuvan opiskelijan asumislisä on Kelan mukaan yleensä reilut 200 euroa kuukaudessa. Alhaisen vuokratason maissa, esimerkiksi Latviassa, lisä on 75,68 euroa. Jos vuokra on korkeampi, asumislisää saa enimillään 210 euroa kuukaudessa.

Tulevana lukukautena biokemiaa ja fysiologiaa

Tänä kesänä Julia tekee puutarhahommia Suomessa. Haaveissa ovat kesätyöt sairaalamaailmassa.

– Parin vuoden opintojen jälkeen jotkut ovat jo päässeet seuraamaan lääkäreiden työtä. Virallisia harjoitteluja voi tehdä vasta kolmannen vuoden jälkeen.

On tosi tärkeää, että opiskelupaikka irtosi heti arvosanojen perusteella.  Pahimmillaan edessä olisi voinut olla vuosien pääsykoerumba. Julia Pokela

Uusi lukuvuosi starttaa syyskuun alussa, ja luvassa on edelleen teoriaa. Julia ja opiskelutoverit puurtavat esimerkiksi biokemian ja fysiologian kimpussa. Kuuden opiskeluvuoden jälkeen Latviasta valmistuva Julia on yleislääkäri, joka on pätevä työskentelemään myös kotimaassa.

– En vielä tiedä, mikä lääkäri minusta tulee. Erikoistuminen tehdään sitten kuuden vuoden opintojen jälkeen, Julia kertoo.

Julia ei pidä englanniksi opiskelemista haastavana. Englannin kielinen tenttikirja on hänen mielestään helpompi tenttiä lukukielellä eli englanniksi.

– Opintoni ovat sujuneet hyvin. Pidän yliopistosta, Latviasta ja opiskelukavereistani. Lukukausimaksuja rahoitan lainalla, opintotuella ja kesätöillä. On tosi tärkeää, että opiskelupaikka irtosi heti arvosanojen perusteella. Pahimmillaan edessä olisi voinut olla vuosien pääsykoerumba.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomalaista ajaa säänälkä – tosifani seuraa useaa säätaloa ja tunnistaa lempinimet Illu, Fortsu ja Yrppä

2017, Elokuu 7 - 07:25

Varsinkin epävakaisina kesinä monella on pohjaton ”säänälkä”, tietää meteorologi Tomi Laurikainen Ilmatieteen laitokselta. Kysyntään myös vastataan: esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta päivitettyä ennustetta pukkaa verkkoon keskimäärin tunnin, parin välein.

– Pitkän ajan ennuste päivitetään pari kertaa vuorokaudessa eli puolelta öin ja puolenpäivän aikoihin. Päivän mittaan tehdään pieniä päivityksiä lähihetkeen, Laurikainen kertoo.

Yksi on ennustanut kovia sateita, toinen vähemmän vettä. Jollakin ennuste on vaihdellut kovasti päivän mittaan. Olen yrittänyt  itse päätellä jonkinlaista keskiarvoa Mansikanviljelijä Juha Nikkilä

.

Intohimoisesti säätietoja seuraava ei tyydy yhteen säätaloon, vaan vertailee ennusteita. Todellisen fanin tunnistaa puheessa vilahtelevista lempinimistä: Illu, Fortsu, Yrppä – siis Ilmatieteen laitos, Foreca ja norjalainen Yr.no.

Juha Kemppainen / Yle

– Norjalaiset ja Ilmatieteen laitos ovat osuneet tänä kesänä meillä päin parhaiten oikeaan, miettii Juha Nikkinen Keski-Pohjanmaalta. Mansikanviljelijä on kulkenut koko kesän kännykkä kourassa ja verrannut Ilmatieteen laitoksen, Forecan, Farmit-sääpalvelun ja Yr.no:n ennusteita.

Nikkisen mielestä säätaloilla on ollut tänä kesänä selvästi vaikeuksia saada ennusteet kohdilleen.

– Näiden neljän välillä on ollut isoja heittoja. Yksi on ennustanut kovia sateita, toinen vähemmän vettä. Jollakin ennuste on vaihdellut kovasti päivän mittaan. Olen yrittänyt itse päätellä jonkinlaista keskiarvoa, Nikkilä kertoo.

Miksi ennusteissa on isoja heittoja?

Miksi toinen ennustaa samalle päivälle aurinkoa, toinen vesisadetta? Käytetäänkö eri ennustemalleja, tulkitaanko säähavainnot eri tavalla vai laskeeko joku yksinkertaisesti pieleen?

– Norjalaisista en ole ihan varma, mutta periaatteessa lähtötila ja ennustemallit ovat kaikilla säätaloilla samat: Euroopan keskuksen 10 vuorokauden raakadata. Jokainen ostaa datansa erikseen, ja sitä muokataan käsin, kertoo meteorologi Tomi Laurikainen.

Tuo raakadata on ECMWF:n eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen koko maailman ilmakehän tilasta keräämää tietoa.

Mallinnuksessa maapallo ilmakehineen on jaettu ruutuihin vaaka- ja pystytasoissa. Raakadataan kerätään tietoja lämpötilasta, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä ilmanpaineesta ja kosteudesta. Tietokone laatii erilaisten laskutapojen ja fysikaalisten kaavojen avulla ennusteen ilmatilan käyttäytymisestä jokaisessa ruudussa.

AOP

Maailmalla on useita tietokoneiden ennustemalleja, jotka käyttävät samoja tietoja ja laskutapoja ilmakehän mallintamiseen. Erot syntyvät hienosäädöissä ja eri säätalojen ja meteorologien tulkinnoissa.

Sääennuste voi mennä pieleen jo raakadatassa, sillä tarkkaan tietoon pitäisi saada faktaa jokaiselta ruudulta juuri sillä hetkellä alueella olevasta säätilasta. Se on mahdotonta, sillä reaaliaikaista tietoa antavia havaintopisteitä ei ole läheskään jokaiselle malliruudulle.

– Kun säätalot muokkaavat raakadataa käsin, syntyy tulkintaeroja. Jos vaikkapa pari ihmistä muokkaa samaa dataa, tulee automaattisesti eroja. Säätiedotus on siis myös meteorologinsa näköinen, Tomi Laurikainen selittää.

Sateen täsmäennustaminen vaikeaa

Kokkolalainen Katja Karhulahti katsoo joka ilta televisiosta seuraavan päivän säätiedot ja seuraa ennusteita päivällä töissä netistä.

– Katson kuinka nopeasti sää on vaihtumassa. Googletan esimerkiksi Kokkolan täsmäsää. Sateen ennustaminen ei ole osunut tänä kesänä nappiin, veden tulo on viivästynyt monta kertaa luvatusta, mutta parempi niin, Katja nauraa.

Kati Latva-Teikari/ Yle

Sateet ovat haastavia ennustettavia. Esimerkiksi paikallisen sadekuuron ennustaminen on meteorologi Tomi Laurikaisen mukaan lähes mahdotonta. Kun ennusteen saisi juuri kohdilleen, sitä ei enää tarvita. Märän kelin huomaa jo ikkunasta tai kastuessaan.

– Netistä löytyvä sadetutka on apuväline, josta saa reaaliaikaista tietoa siitä, mihin ja millä nopeudella sadealueet ovat liikkumassa. Voi itse päätellä ja laskeskella, millä aikavälillä sadealue osuu omalle kohdalle, Laurikainen neuvoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isot merimetsoparvet levittäytyvät Pohjanmaan rannikolla – kalastajat harmissaan ahvenen katoamisesta

2017, Elokuu 6 - 09:37

Suuret merimetsoparvet ovat levittäytyneet Pietarsaaren, Luodon ja Uudenkaarlepyyn saaristoon. Tänä kesänä merimetsoja on tavattu tavallista enemmän myös Kokkolan rannikolla.

Kalastusopas Jorma Koivuniemi sanoo, että yksittäisiä lintuja ja pikkuparvia on näkynyt jo vuosikausien ajan, mutta nyt määrä on moninkertaistunut:

– Nyt puhutaan sadoista tai tuhansista linnuista. Tämä kesä on ollut ihan poikkeuksellinen. Saaristossa niihin törmää ihan jatkuvasti.

Pesivää kantaa alueella ei tiettävästi ole, sanoo Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Hannila. Uudestakaarlepyystä löytyy muutama kolonia eli siirtokunta ja seuraava pohjoiseen mentäessä Lohtajalta.

Isot parvet Pietarsaaren seudulla johtuvat Hannilan mukaan Vaasan saaristossa paljastuneesta luvattomasta merimetsojen häirinnästä. Se ajoi linnut kiertelemään pitkin rannikkoa.

Nyt puhutaan sadoista tai tuhansista linnuista. Tämä kesä on ollut ihan poikkeuksellinen. Jorma Koivuniemi

Koivuniemeä harmittaa erityisesti parvien vaikutus kalastoon. Hänen mukaansa nyt on toinen vuosi, jolloin esimerkiksi etelämpänä Mikkelinsaarten saaristossa ahven on lähes kadonnut. Koivuniemi ei ole 25 vuoden aikana ole nähnyt vastaavaa.

– Viime vuosi oli huono ja tämä oli ihan pohjanoteeraus.

Koivuniemi laskee, että kun tuoreen merimetsolaskennan tuloksen kertoo kahdella ja lisää siihen poikaset ja pesimättömät yksilöt, pääsee karkeasti arvioiden 100 000 merimetson lukuun. Puolen kilon nokkakohtainen päiväannos hirvittää Koivuniemeä:

– Jos se kala olisi särkeä ja lahnaa, kalakanta voisi kestääkin. Mutta saariston sisällä ahven ja kuha ovat merimetson ruokaa ja ulompana se syö siikaa, silakkaa ja taimenta. Kyllähän merkitys kalakannalle on valtava, sanoo Jorma Koivuniemi.

Merimetsoja Kotkan edustalla.Ismo Pekkarinen / AOP

Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Hannila taas sanoo tutkimusten osoittavan, että merimetsot eivät pysty vaikuttamaan kalakantaan sinänsä. Isoina parvina ne voivat kuitenkin karkottaa kaloja:

– Kala karkottuu sieltä, missä isot parvet ruokailevat eikä kalaa löydykään samoilta alueilta kuin aiemmin.

Paikallisesti lintujen esiintymät siis vaikeuttavat kalastusta, ja sikäli Hannila ymmärtää kalastajien huolen. Kiertäville parville ei hänen mukaansa silti voi juuri tehdä mitään: häirintä ajaa parven vain toiseen paikkaan.

– Merimetson kanssa pitää vain oppia elämään, se on tullut Suomeen jäädäkseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmen käräjäoikeuden tuomiot muuttuvat hovioikeudessa muita enemmän – Katso kartasta, miten usein sinun käräjäoikeutesi ratkaisu muuttui hovissa

2017, Elokuu 5 - 11:59

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuksien ratkaisut muuttuvat hovioikeudessa useimmin. Valitustapauksista jopa yli 40 prosenttia on menestynyt hovioikeudessa 2010-luvulla.

Koko maassa hovioikeudet ovat muuttaneet riita- tai rikosasioiden ratkaisuja keskimäärin 25 prosentissa valitustapauksista.

Yle Uutisgrafiikka

Kainuun käräjäoikeuden tuomioita koskevissa muutosprosenteissa on tilastopiikki vuoden 2016 kohdalla. Muutosprosentti oli tuolloin 41. Aikavälillä 2010–2017 tarkasteltuna vuoden 2016 luku on kuitenkin poikkeus. Muina vuosina muutosprosentti on asettunut lähelle valtakunnallista keskiarvoa.

Eniten muutoksia käräjäoikeuksien ratkaisuihin tehdään Itä-Suomen ja Vaasan hovioikeuksien tuomiopiireissä.

Rikosasiassa useimmiten tuomittu hakee muutosta

Yksittäisten rikos- ja riita-asioiden muutosprosentit vaihtelevat vuosittain suuresti sen mukaan, kuinka paljon asioista valitetaan hovioikeuteen ja millaisista jutuista on kyse. Vuonna 2016 hovioikeuksiin saapuneista asioista 65 prosenttia oli rikosasioita.

Tyypillisimpiä hovioikeudessa käsiteltäviä rikos- ja riita-asioita ovat viime vuosina olleet pahoinpitelyt, rattijuopumukset, varkaudet sekä velkajärjestelyhakemukset.

Esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeus muutti viime vuonna käräjäoikeuksien ratkaisuja yli puolessa tapauksista, jotka koskivat työsuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta aiheutuvaa riitaa, törkeää varkautta tai törkeää petosta. Sen sijaan yleisimmissä pahoinpitelyissä ja törkeissä rattijuopumuksissa noin 30 prosenttia kaikista valituksista muuttui hovissa.

Yle Uutisgrafiikka

Jos käräjäoikeuden rikosasiassa antama tuomio muuttuu hovioikeudessa, se yleensä lievenee, kertoo tuomioistuinten ratkaisujen alueellisista eroista tohtoriksi väitellyt Mika Sutela Itä-Suomen yliopistosta. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että lähes yhdeksän kymmenestä rikosasian valituksesta on vastaajien tekemiä.

Näin vertailu tehtiin

Yle vertaili Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hovioikeuksien alioikeuksien ratkaisujen pysyvyyttä vuosina 2010–2017 käräjäoikeuksittain ja rikos- ja riitanimikkeittäin. Tämän vuoden osalta suhteelliset vertailuluvut perustuivat tammi-kesäkuussa annettuihin ratkaisuihin.

Vertailuun vuosien välillä vaikuttavat tuomioistuinten lakkauttamiset ja yhteensulautumiset. Lisäksi tuomioistuinten toimintaan ovat vaikuttaneet tarkastelujaksolla muut uudistukset, muun muassa muutoksenhaun rajoittaminen ja tuomioistuinmaksulain uudistus.

Muutosprosenteissa on huomioitu ne ratkaisut, joissa hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja lopputulosta näytön uudelleenarvioinnin tai muiden syiden takia tai palautti jutun käräjäoikeuden uudelleenkäsiteltäväksi.

Kaikista käräjäoikeuden rikostuomioista valitetaan vuosittain hovioikeuteen noin 10 prosentissa tapauksista.

Lue täältä tarkemmin, mistä erot muutosprosenteissa voivat johtua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Asiantuntijat: Yksikin tuhkarokkotapaus voisi aiheuttaa Pietarsaaren seudulla epidemian

2017, Elokuu 4 - 19:15

Pietarsaaren seudulla yksittäiset tuhkarokkotapaukset voisivat aiheuttaa laajankin epidemian, sanoo Malmin sairaalan lastentautien ylilääkäri Markus Granholm. THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek jakaa näkemyksen.

Pirkanmaalla on tällä viikolla havaittu useampi tuhkarokkotapaus, jossa tauti on tuotu maahan Italian-matkalta. Lisäksi Itä-Suomessa on ollut liikkeellä tuhkarokkoa.

Pietarsaaren seudulla on perinteisesti ollut huono rokotuskattavuus. Esimerkiksi vuonna 2014 syntyneistä lapsista vain 86,74 prosenttia on Pietarsaaren seudulla saanut MPR-rokotteen tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan, kun koko Suomessa kattavuusprosentti on 94,51.

Pietarsaaren seudulla on paljon myös rokottamattomia aikuisia, sillä rokotevastaisuutta on ollut alueella pitkään.

MPR-rokote annetaan lapselle kaksi kertaa.David Gee / AOP

Ylilääkäri Markus Granholm arvioikin, että Pietarsaaren ja Kokkolan lähistöllä Pirkanmaan kaltaiset löydöt voisivat saada aikaan epidemian. Saman vahvistaa myös THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Pienellä alueella, jolla on paljon vaillinaisesti tai kokonaan rokottamattomia, epidemia lehahtaisi ihan toisella tavalla kuin Savossa tai Pirkanmaalla, missä rokotekattavuus on hyvä, Hanna Nohynek sanoo.

THL on jo talvella varoittanut, että tuhkarokkoepidemian riski on Pietarsaaren seudulla suuri. Suomessa on muitakin alueita, joilla rokottamattomia on paljon, mutta Pietarsaaren seutu on ainoa yksittäinen laaja rokotevastaisuuden alue.

Rokotevalistus on purrut

Sairaalat Kokkolassa ja Pietarsaaressa ovat joutuneet valmistautumaan epidemian syntymiseen. Sairaalat ovat esimerkiksi suunnitelleet, että tiloista löytyy tarvittavat eristyshuoneet tuhkarokkoon sairastuneille.

Jo pitemmän aikaa seudulla on yritetty kampanjoida rokotteiden puolesta. Ylilääkäri Markus Granholm Pietarsaaren Malmin sairaalasta sanoo, että tuloksiakin on saatu. Pari vuotta sitten rokotevastaisuus oli kiihkeimmillään, mutta nykypäivänä suhtautuminen rokotuksiin on muuttunut myönteisemmäksi.

Tuhkarokko aiheuttaa muun muassa korkeaa kuumetta ja hengitystieoireita. Aikuisiällä sairastettuna tauti on on vakavampi, immuunipuutoksista kärsiville se voi olla hengenvaarallinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lukion ekalle halvat, käytetyt kirjat kainalossa? Se juna meni jo tältä erää

2017, Elokuu 4 - 10:20

Käytettyjen kirjojen löytäminen lukion aloittavalle vaatii tässä vaiheessa kesää onnea. Viime vuonna vaihtuneen opetussuunnitelman eli opsin mukaisia kirjoja kiertää käytettynä niukasti, ja ajoissa liikkeellä olleet linnut ovat pitkälti napanneet madot.

– Tilanne vaihtelee paikkakunnittain, mutta kyllä hyvää tuuria tarvitaan. Aktiivisimmat ovat olleet liikkeellä jo kesän alussa, ja tässä vaiheessa ollaan vähän huonossa jamassa, sanoo kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Samaa kertoo toimitusjohtaja Anne Maaninka uusia ja käytettyjä oppikirjoja ostavasta ja myyvästä Jamerasta.

– Aikaisimmat saattoivat saada kaikki ensimmäisen kurssin kirjat käytettyinä. Nyt saa olla onneakin, että löytää useamman kirjan.

Sekä Suomalainen että Jamera haluavat itsekin käytettyjä kiertoon, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Uusi opetussuunnitelma on ollut käytössä vasta vuoden, ja kiertoon lähtee vielä maltillisesti kirjoja.

– Jotkut ajattelevat, että kirjoituksiin ei tarvitse esimerkiksi kielistä kerrata ihan ekojen kurssien kirjoja. Yleisin syy myyntiin on kuitenkin se, ettei aio kirjoittaa kyseistä ainetta, sanoo Anne Maaninka.

Kirjapino.Sari Vähäsarja / Yle

Maaninka arvioi, että kierto vauhdittuu jo kuun lopussa ja viimeistään ensimmäisen jakson loputtua.

– Muutama viikko koulujen alun aikaan on aina se ajankohta, jolloin jotkut kirjat loppuvat hetkellisesti.

Vanhan opetussuunnitelman kirjoja sen sijaan saa hyvin käytettynä, joskin jotkut sarjat voivat niistäkin väliaikaisesti loppua.

Uuden opsin kirjat ovatkin pitäneet hyvin arvonsa, ja niistä pyydetään kirpputoreilla parhaimmillaan muutamaa euroa alle uuden hintoja.

– Suoraa vaihtamista on paljon, ja Suomalaisen on tosi vaikeaa saada sisään käytettyä kirjaa, myöntää Reetta-Liisa Pikkola.

Uusia lukiokirjoja.Sari Vähäsarja / Yle

Veteliläisen Siru Tuomaalan esikoinen aloitti lukion viime syksynä, mutta siirtyikin ensimmäisen luokan jälkeen ammatilliselle puolelle. Tuomaala on myynyt kirjat eteenpäin itse, sillä kirjakaupasta saatu ostotarjous ei tyydyttänyt.

– Myyntihinnat antoivat merkkejä siitä, että enemmänkin saisi. Kaupaksi ovat käyneet.

Tuomaala maksoi pojan ensimmäisen vuoden kirjoista noin 500 euroa ja laskee saavansa nyt takaisin 300–350 euroa. Opetussuunnitelman vaihdos omalla kohdalla kirpaisi vuosi sitten, mutta vielä enemmän säälittivät edellisvuonna aloittaneet, joiden kirjahankinnat kadottivat jälleenmyyntiarvonsa yhdessä yössä.

Äitiä harmittavat myös kertakäyttökirjat, kuten ne, joihin tehdään myös tehtävät. Sekin hämmästyttää, että joka kurssille ostetaan uusi kirja.

– Jatkuvasti sai ihmetellä, että taasko teillä vaihtuu jakso ja onko tämä nyt oikea kirja... Omana lukioaikana oli paksuja järkälekirjoja, jotka kestivät koko vuoden. Käännettiin vain seuraava jakso esiin, Tuomaala sanoo.

Biologian kirja.Sari Vähäsarja / Yle

Myymälöissä lukiolaisia ja heidän vanhempiaan on jouduttu neuvomaan paljon opsin muuttuessa. Kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola Suomalaisesta uskoo, että tämä syksy tulee jo olemaan helpompi.

– Suurin osa tuntuu olevan aika hyvin tietoisia tilanteesta, mutta jos ensimmäinen lapsi on menossa lukioon, asia voi tulla yllätyksenä, sanoo toimitusjohtaja Anne Maaninka Jamerasta.

Kauppiaille kahden opetussuunnitelman kanssa eläminen tuo omat vaikeutensa. Ennen viime vuotta lukion aloittaneet käyvät koulun loppuun vanhan opsin kirjoilla joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Niinpä Jamera uskaltaa yhä ostaa jopa kolmannen vuoden kirjoja käytettyinä.

– Vaatii työtä olla kartalla siitä, paljonko vanhaa opsia voi varastoon ottaa. Varastonhallinta on kyllä se, mihin panostetaan, sanoo toimitusjohtaja Anne Maaninka.

Pikkola muistuttaa, että opsin muuttuessa vanha varasto muuttuu yhdessä yössä makuloitavaksi.

– Se on valtava riski kauppiaalle. Varastonhallintaa tarvitaan – kyllä täällä välillä höyry nousee korvista, Pikkola sanoo.

Suomessa on käytössä monia eri kirjasarjoja kustakin aineesta. Esimerkiksi pitkää matematiikkaa luetaan Anne Maaningan mukaan seitsemästä sarjasta, kun mukana ovat sekä vanhan että uuden opsin kirjasarjat.

Sarjojen runsaus johtuu siitä, että kaikki kustantajat haluavat tarjota vaihtoehtoja oppikirjoista. Opettajien metodit ja näkemykset hyvästä kirjasta taas vaihtelevat. Opsin muuttuessa päätökset kirjoista venyivät osassa kouluista ja kauppa sai tiedon myöhään, mikä lisäsi sekavuutta entuudestaan.

Oppikirjojen kate ei Reetta-Liisa Pikkolan mukaan ole kovin kummoinen. Niiden hinnoissa näkyy myös varastoriski:

– Niillä ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa, jos ne poistuvat käytöstä syystä tai toisesta, toisin kuin vaikka viimevuotisilla romaaneilla.

Kuvassa lukion äidinkielen kirja.Sari Vähäsarja / Yle

Oppikirjat ovat kuitenkin kirjakauppaketjuille iso tuote. Suomalaisessa oppikirjat ovat liikevaihdollisesti toiseksi suurin tuoteryhmä. Niistä taas lukiokirjat muodostavat ehdottoman valtaosan.

Suomalaisella Kirjakaupalla on kaupallisen johtajan Reetta-Liisa Pikkolan mukaan noin 50 prosentin markkinaosuus lukiokirjojen kaupassa. Yritys aloitti toistakymmentä vuotta sitten myös käytettyjen oppikirjojen oston ja myynnin.

Aikoinaan teekkariopiskelijoiden voimin perustettu Jamera on kasvanut Suomalaisen suurimmaksi kilpailijaksi. Yrityksen markkinaosuus on toimitusjohtaja Anne Maaningan arvion mukaan noin 30 prosenttia. Jameralla lukiokirjat ovat päätuote, josta liikevaihto pitkälti muodostuu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hyönteiset liikkeellä jopa 4 viikkoa myöhässä – "Jos on lämpimiä öitä, niin autot kuorruttuvat oikein hyvin"

2017, Elokuu 3 - 07:20

– Tämä on poikkeuksellinen kesä kyllä. Ei tähän aikaan enää pitäisi olla tällaisia massoja liikkeellä, sanoo Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija, hyönteistutkija Reima Leinonen.

Hän hiippailee Rokualla haavi kourassa katsomassa mustapäälasisiiven kuoriutumista. Yleensä laji tulee haavan sisältä kesäkuussa. Nyt odotettavissa on yhä uusia yksilöitä.

Tämä kuvastaa Leinosen mukaan hyönteiskesän poikkeuksellisuutta: lajien lentoajat ovat kolmesta neljään viikkoa myöhässä koko maassa. Nyt lentää sekaisin niin loppukevään, alkukesän kuin loppukesänkin lajeja.

Menossa on lämpenemisen tuoma kirivaihe. Kylmän alkukevään piilossa olleet hyönteiset ovat esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kuoriutuneet tai kuoriutumassa yhtä aikaa.

– Vielä pari viikkoa sitten eivät auton ikkunat tahraantuneet ajaessa hyönteisistä niin kuin nyt. Käytännössä lähes kaikki ovat kuoriutuneet lähes yhtä aikaa, ihmettelee biologi Harri Hongell Kokkolasta.

Hongell pitää vuotta aivan poikkeuksellisena:

– Koko sinä aikana, kun olen seurannut kevään ja kesän edistymistä, ei tällaista vuotta ole ollut. Outo ja poikkeuksellinen kesä!

Myös hyönteistutkija Reima Leinonen sanoo, että hyönteisiä voi näkyä pian runsaasti:

– Jos vain on lämpimiä öitä, niin kyllä on valtavasti hyönteismassaa liikkeellä ja autot kuorruttuvat oikein hyvin.

Koko sinä aikana, kun olen seurannut kevään ja kesän edistymistä, ei tällaista vuotta ole ollut. Outo ja poikkeuksellinen kesä! Biologi Harri Hongell

Perhoslajeista esimerkiksi kakskuumittari lensivät tänä kesänä vielä heinäkuun alussa, kun ne normaalisti lopettavat toukokuun lopussa.

Samaan aikaan sen kanssa lentää jo haapakäärömittari, jonka lentoaika normaalisti ulottuu heinäkuulta syyskuun alkuun. Soilla taas lentää yleensä tähän aikaan viimeisiä rippeitä rämeokamittareista, mutta nyt niillä on täysi lento menossa.

Kanervamittari.Timo Leponiemi / Yle

– Sitä lajia lentää tällä hetkellä paljon primakuntoisia yksilöitä: kertoo siitä että kesä on todellakin myöhässä lajiston suhteen ja paljon, sanoo Reima Leinonen.

Tutkijalle hyönteisten aikataulujen viivästyminen aiheuttaa uusia haasteita. Hän joutuu pohtimaan, ovatko yksilöt ykkös- vai kakkospolvea. Samaan aikaan voi nimittäin olla lennossa kuluneita ykköspolven kulkijoita ja etelästä vaeltaneita kakkospolven yksilöitä, jotka myös ovat kuluneita kuljettuaan pidemmän matkaa.

– Tutkijan kannalta on aika veikeää saada tämä kesä puikkoihin: mikä tarkoittaa mitäkin, sanoo Leinonen.

Vaikutukset jäävät nähtäväksi

Lentoaikojen viivästyminen on koko maan ilmiö, mutta eri puolilla Suomea on Leinosen mukaan todella voimakkaita runsauden vaihteluita. Joillain alueilla lajit ovat joutuneet pulaan ravinnon puutteessa. Leinonen uskoo suurimman osan pystyvän silti petraamaan niin, että tilanne normalisoituu ensi kesäksi.

– Totta kai myöhäisellä, kylmällä kesällä on vaikutuksensa, mutta ei se maailmaa kaada.

Vaikutukset seuraavaan vuoteen riippuvat siitä, miten hyönteiset pystyvät kehittämään seuraavan sukupolven siihen vaiheeseen, että se on normaalissa talvehtimisvaiheessa.

– Jos ne ehtivät, kaikki on hyvin. Silloin mitään kummallista ei ole tapahtunut eivätkä kannat romahda. Mutta jos esimerkiksi jokin perhoslaji ei ehdi koteloon, niin se on sen osalta siinä.

Leinonen muistuttaa, että yleensä aina muutama yksilö ehtii talvehtimisasteeseen, jossa lepovaihe vietetään.

Runsauden painopiste siirtyy kohti pohjoista

Etelässä on ollut lämpimiäkin kelejä, ja osan lajeista kehitys on edennyt normaalisti. Levinneisyydeltään pohjoispainotteiset lajit ovat kärsineet Leinosen mukaan enemmän.

Etelän ja pohjoisen rajan piirtäminen hyönteisesiintymien perusteella taas on monipiippuinen juttu. Leinosen käyttämän niin sanotun Bombolandian (tulee sanasta bombus eli kimalaisten suku) raja kulkee Kajaani–Oulu-akselilla.

Siitä pohjoiseen on kimalaisten valtakuntaa ja siitä etelään runsastuvat myös muut mesipistiäiset eli erakkoampiaiset ja -mehiläiset.

Kimalainen.Anssi Leppänen / Yle

Kainuussa kulkee myös monen eteläisen lajin pohjoisraja ja pohjoisen lajin eteläraja. Nämä rajat ovat siirtyneet hiljalleen: etelästä muuttaa koko ajan valtavia määriä kohti pohjoista. 25 vuoden aikana esimerkiksi Kainuussa on havaittu 280 uutta perhoslajia.

Kun ilmasto lämpenee, eteläiset lajit pystyvät Leinosen mukaan elämään yhä pohjoisemmassa. Samaan aikaan pohjoiset lajit alkavat vetäytyä etelästä liian lämmön tieltä, ja runsauden painopiste siirtyy pohjoiseen.

– Meillä on jo nyt myös lajeja, jotka elävät vain pohjoisimmilla tuntureilla – ei niillä hirveän paljon vaihtoehtoja ole, jos lämpeneminen jatkuu, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puolukan suurostaja pisti luukun kiinni – Ridan perheeltä jäävät reissurahat metsään

2017, Elokuu 2 - 10:25

Kälviäläinen Ridan perhe on poiminut itsensä vuosittain reissuun puolukoiden avulla. Äiti Riina ja perheen lapsista kaksi tai kaikki kolmekin ovat urakoineet syksyisin metsässä ja myyneet marjat paikallisen 4H-yhdistyksen marja-asemalla.

Lisäansioiden käytöstä ovat saaneet päättää lapset, ja tieneisteillä on käyty esimerkiksi kylpylämatkoilla. Parhaimmillaan mättäältä on saatu rahat viikon reissuun.

Tänä syksynä 4H:n pitkäaikainen puolukanostaja Polarica Oy ei osta 4H:n puolukoita. Lähes 40 marja-asemaa Keski-, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä parissa Pirkanmaan kunnassa jäävät siis nyt avautumatta. Viimeksi näin kävi kolme vuotta sitten.

Myös Ridan perheen syksystä tulee erilainen:

– Marjaämpärit ja poimurit pysyvät todennäköisesti varastossa, ja marjaa haetaan vain omiin tarpeisiin, sanoo Riina Rita.

Pienempiä ostajia lienee liikkeellä tänäkin syksynä, mutta Riina Rita ei aio ajaa naapurikuntaan marjoja viemään.

– Todennäköisesti käy niin, että marjakilon hinta ei ole euroa suurempi. Marjaa ei löydy ihan tienvarresta, vaan sitä pitää hakea kauempaa. Ei ole enää kannattavaa lähteä ensin hakemaan marjat metsästä ja ajaa sitten viemään ne kauemmas ostajalle, Rita sanoo.

Ridan perheen puolukkasaalis.Riina Rita

Yleensä Ridan perhe on poiminut myyntiin yli 1000 kiloa, parhaana vuonna 1300. Viime vuonna määrä jäi noin 500:aan, kun ostohinta tippui 80 senttiin.

– Marjan hinnan pitää olla euron kilo, alle sen ei kannata selkäänsä kipeäksi kykkiä, sanoo Riina Rita.

Marjaan perhe kyllä menee tänäkin vuonna: mustikkaa poimitaan omaan käyttöön. Reissurahat taas on löydettävä esimerkiksi villasukkien myynnistä.

Viime vuonna marjaa ostettiin lähes puoli miljoonaa kiloa

4H-liitolla on valtakunnallinen sopimus marjanvälityksestä vain Pohjanmaalla. Yksittäisiä marja-asemia on 4H-yhdistyksillä eri puolilla maata.

Viime vuonna pohjalaispisteet ostivat ja välittivät Polaricalle 460 000 kiloa puolukkaa. Keski-Pohjanmaalla marjaa kertyi eniten, 156 000 kiloa. Innokaita poimijoita löytyy erityisesti Kokkolasta, Kaustiselta, Kannuksesta ja Toholammilta. Poimijat ovat usein uskollisia ja tuovat marjaa pidemmänkin matkan takaa, sanoo Pohjanmaan alueen 4H-yhdistysten aluejohtaja Riitta Huhtala.

Marjan hinnan pitää olla euron kilo, alle sen ei kannata selkäänsä kipeäksi kykkiä Riina Rita

Poimijoille maksettiin vajaan euron kilohinnalla lähes 400 000 euroa. 4H puolestaan on saanut yritykseltä välityspalkkion omasta työstään. Välityspalkkiot vaihtelevat marja-aseman läpi kulkevan sadon mukaan sadoista euroista jopa useisiin tuhansiin 4H-yhdistystä kohti. Nuo rahat ovat poissa arkitoiminnasta, työstä lasten ja nuorten parissa.

– Jos yhdistykseltä jää saamatta tuhansia euroja, se näkyy väkisinkin loppuvuoden toiminnassa. Sitten pohditaan vaihtoehtoista rahoitusta tai tarkastellaan toimintaa, sanoo Riitta Huhtala.

Polarican päätös ei tullut Huhtalan mukaan yllätyksenä, sillä markkinoiden kehitystä tarkkaillaan yhteistyössä. Viime vuosi oli hyvä marjavuosi, ja se näkyy yrityksen varastotilanteessa.

Huhtalan mukaan poimijoissa on paljon varttunutta väkeä, mutta myös nuoria kännykkärahojen ja työssäkäyviä etelänmatkojen tienaajia. Huhtala muistuttaa, että pienemmän mittakaavan ostajia on liikkeellä myös, joten ostajan saattaa löytää tänäkin syksynä.

Huhtala sanoo myös, että 4H pitää silmiä auki mahdollisten muiden ostajien löytymiseksi joillekin paikkakunnille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuhannet etsivät kattoa päänsä päälle – tällainen on opiskelija-asuntotilanne eri puolilla Suomea

2017, Elokuu 2 - 05:45
Mistä on kyse?
  • Opiskelijat hakevat juuri nyt kiivaasti vuokra-asuntoja
  • Asuntotilanteet vaihtelevat eri opiskelijakaupungeissa
  • Kovinta kilpailua opiskelija-asunnoista käydään muun muassa Helsingissä ja Turussa
  • Suurin osa opiskelijoista hakee ensisijaisesta vuokrayksiötä

Opiskelijat hakevat juuri nyt kiivaasti vuokra-asuntoja. Kilpailu vapailla markkinoilla on kovaa, kun myös monet työntekijät etsivät asuntoa syksyksi.

Elokuun alussa voimaan astuneet opiskelijoiden tukijärjestelmän muutokset näkyvät vuokra-asuntomarkkinoilla. Muutosten myötä opintotukea leikataan, mutta opiskelija voi ottaa aiempaa enemmän lainaa.

Asuntotilanteet vaihtelevat eri opiskelijakaupungeissa. Esimerkiksi Turussa vuokra-asunnoista joutuu kilpailemaan. Turun ylioppilaskyläsäätiöön tulee opiskelija-asuntohakemuksia viime vuotta enemmän, noin 3 500. Hakijoista joka kolmas saa asunnon heti.

Turun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Petra Peltonen painottaa, että vuokra-asunnon saaminen helpottuu, mikäli opiskelija on valmis joustamaan omista vaatimuksistaan.

– Eniten on niitä hakijoita, jotka toivovat edullista ja hyväkuntoista asuntoa hyvällä sijainnilla. Elo–syyskuu on kiireisintä aikaa vuokra-asuntomarkkinoilla. Jonot purkaantuvat, jos asuntoa on mahdollisuus vähän odotella.

Edit Lindblad / Yle Vapaana enää lähinnä soluasuntoja

Helsingissä opiskelija-asuntoihin on vielä enemmän tunkua kuin Turussa. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä riittää asuntoja vain joka neljännelle hakijalle.

Säätiö oli vastaanottanut heinäkuun puoliväliin mennessä yli 9 000 hakemusta, kun asuntoja vapautuu noin 2 500. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttavat hakijat ovat etusijalla.

Nämä asiat opiskelijoiden tuissa muuttuvat:

1. Opintoraha laskee nykyisestä 336,76 eurosta 250,28 euroon.

2. Opintolainan valtiontakaus nousee nykyisestä 400 eurosta 650 euroon kuussa.

3. Opintotuen asumislisän sijaan opiskelijat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Aiemmin asumislisää sai enintään 201 euroa. Yleistä asumistukea voi saada jopa 400 euroa.

4. Maksuhäiriö ei enää välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista.

Jyväskylässäkään opiskelija-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Soluja on saatavilla yksiöitä paremmin. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä kerrotaan, että etusijalla ovat uudet opiskelijat, joille pyritään turvaamaan asuinpaikka uudelta paikkakunnalta.

Säätiö tarjoaa elo–syyskuussa vapautuvat paikat juuri uusille opiskelijoille. Jyväskylässä on järjestetty myös väliaikaismajoitusta heille, jotka jäävät ilman opiskelija-asuntoja.

Oulun seudulla opiskelija-asuntoa jonottaa reilut 500 hakijaa. Pelkästään yksiöitä odottaa arviolta sata opiskelijaa. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön mukaan suma purkaantuu viimeistään elo-syyskuun vaihteessa.

Säätiö vastaanotti jo touko-kesäkuussa yli 2 800 asuntohakemusta. Hakemusten määrä on kasvanut kymmenellä prosentilla vuodesta 2016.

Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö kertoo, että 300 uutta opiskelijaa on jäämässä ilman asuntoa. Tilanne on samankaltainen kuin viime vuosina. Ilman asuntoa jäävillä on mahdollisuus odottaa vapautuvia asuntoja tilapäismajoituksessa lokakuun loppuun asti.

Janne Ahjopalo / Yle

Myös Lahdessa opiskelija-asuntojen vuokramarkkinat käyvät kuumina. Lahden Taloilla on vapaana enää soluasuntoja. Syyskuun alussa vapautuvat asunnot selviävät vasta elokuun alussa.

Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiöllä on niin ikään vapaana enää solupaikkoja ja kaksioita. Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä yksiöitä odottaa kymmenien opiskelijoiden jono. Forssassa on solujen lisäksi vapaana vielä yksiöitä ja perheasuntoja.

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Tuki korvaa opiskelijoiden nykyään saaman asumislisän.

Opiskelijoiden asumislisää sai enimmillään 201 euroa.

Yleisen asumistuen myötä rahaa vuokraan voi saada enimmillään 400 euroa, aina kuitenkin korkeintaan 80 prosenttia vuokran määrästä.

Tukeen vaikuttavat muun muassa ruokakunnan koko ja tulot sekä asuinpaikka.

Joensuussa jokaiselle hakijalle ei riitä omaa kotia heti syyskuun aikana, vaikka Joensuun Elli Oy:llä on tänä syksynä vapaana 40 asuntoa enemmän kuin vuosi sitten.

Joensuun Elli saa kesän aikana noin 1 700 asuntohakemusta. Yhtiöllä on 1 900 opiskelija-asuntoa, joissa asuu noin 3 400 ihmistä. Vuoden 2017 aikana Ellille valmistuu noin 400 uutta asuntoa, sillä Savonlinnan opettajankoulutus siirtyy Joensuuhun vuonna 2018.

Tampereellapuolestaan opiskelija-asuntotarjonta on viime vuosina lisääntynyt. Silti kaupungissa on jonoa jopa soluasuntoihin.

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö arvelee jonojen purkautuvan parin kuukauden sisällä. Säätiöllä on vapaana perheasuntoja, joita voivat hakea perheellisten lisäksi esimerkiksi kaveriporukat, säätiö vinkkaa.

Yksiön saaminen vaatii onnea ja kärsivällisyyttä

Suurin osa opiskelijoista hakee ensisijaisesti yksiötä. Esimerkiksi Mikkelin opiskelija-asuntosäätiöstä voi saada itselleen yksiön, mikäli on valmis joustamaan asunnon sijainnin suhteen.

Kaupungin opiskelija-asuntotilannetta on helpottanut se, että tänä syksynä Mikkeliin on tulossa ulkomaalaisia opiskelijoita vain 40, kun viime vuonna heitä oli 200.

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö luonnehtii asuntotilannettaan hyväksi. Soluja ja perheasuntoja on edelleen saatavilla, mutta myös yksiöitä saattaa vapautua joka kuukausi. Säätiöllä on asuntoja 3 000 asukkaalle.

Yle

Seinäjoen tilanne kohenee, kun elokuun lopussa valmistuva opiskelija-asuntokohde tuo kaupunkiin 85 uutta yksiötä lähelle Seinäjoen ammattikorkeakoulun keskuspaikkaa Framia. Sevas Oy kuitenkin kertoo, että vapaana on enää soluasuntoja, eikä jokaiselle hakijalle ole vielä löytynyt kotia. Yhtiöllä on yli 660 opiskelija-asuntoa, joihin mahtuu noin tuhat asukasta.

Kokkolassa on aiemmin kärsitty asuntopulasta, mutta uusien asuntojen myötä jokainen elokuussa asuinpaikan tarvitseva on sellaisen myös saanut.

Raumalla opiskelija-asuntojen saatavuus helpottuu, kun täysremontissa ollut opiskelija-asuntola valmistuu. Kiinteistöosakeyhtiö Pläkkluatissa on lähes sata opiskelija-asuntoa, ja se valmistuu kuukauden kuluttua. Tarkemmin Porin ja Rauman tilanteesta täällä.

Kuopiossa uusi hakija joutuu jonottamaan yksiötä noin vuoden verran. Kuopion Opiskelija-asunnot Oy lupaa, että kaikki hakijat saadaan kuitenkin asutettua syyskuun puoliväliin mennessä. Yhtiöllä on noin 4 000 asuinpaikkaa, joista lähes puolet on soluasuntoja. Ensi vuonna yhtiölle valmistuu yli 250 uutta yksiötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Salama pimensi Pietarsaaren ja pysäytti sellutehtaan – jopa 40 000 taloutta oli ilman sähköjä

2017, Elokuu 1 - 08:57

Alholman sähköaseman pääkatkaisijaan osunut salama pimensi maanantai-iltana yli tunniksi Pietarsaaren kaupungin ja osan Oravaisista, Uudestakaarlepyystä ja Ähtävästä.

Vaikutukset tuntuivat myös muun muassa Kaustisella, Vetelissä, Halsualla ja Ullavassa, missä 3300 taloutta oli ilman sähköä. Kaikkiaan maanantai-iltana sähköt olivat poikki 30 000 – 40 000 taloudelta.

– Herrforsin 110 kilovoltin linjasta tulee sähkö myös Kaustisen päämuuntoasemalle ja Vetelin asemalle. Kun siellä ei ole sähköä, myös meidän asiakkaamme ovat ilman sähköä. Alueet ovat myös reuna-alueita, joten emme pysty syöttämään muualta sähköä kuin murto-osan silloin, kun molemmat asemat ovat ilman sähköä, selvittää käyttövastaava Toni Saarnio Korpelan Voimasta.

Energiayhtiö Herrforsin mukaan sähköjen palauttamista vaikeutti tekninen vika, minkä vuoksi pääkatkaisijaa oli vaikea saada takaisin päälle. Herrforsin mukaan teknisten ongelmien syiden selvittely jatkuu.

– Ukonilma ei itsessään ollut niin kova, mutta yksittäisen salaman isku oli. Ukkonen oli sillä hetkellä aivan Alholman kentän yläpuolella, kertoo päivystäjä Tomas Lundqvist Herrforsilta.

UPM:n tuotanto pysähtyi

Salamanisku Alholman sähköaseman pääkatkaisijaan pysäytti myös UPM:n sellutehtaan tuotannon.

Tuotantopäällikkö Tero Virkkalan mukaan tehdas ajettiin alas ja kestää 1–2 päivää ennen kuin tuotanto pyörii jälleen normaalisti. Näyttää kuitenkin siltä, että sähkökatkos ei aiheuttanut suurempia vahinkoja sellutehtaalle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomalaismies ui, pyöräili ja juoksi putkeen lähes 700 kilometriä – loukkaantui vasta palkintojen jaossa

2017, Heinäkuu 31 - 19:15
Triple Ultra Triathlon 2017 Saksan Lensahnissa

Uinti: 11,4 km (228 x 50 m)
Pyöräily: 540 km (67 x 8 km)
Juoksu: 126,6 km (96 x 1,32 km)

34 osallistujaa 15 maasta.

  1. Rait Ratasep, Viro (34:19:34)
  2. Richard Jun, Saksa (35:25:38)
  3. Stuart Gillet, Iso-Britannia (38:40:33)
  4. Marko Forsell, Suomi (40:57:43)

– Ajatus ei toimi nyt ihan kirkkaimmillaan, Marko Forsell nauraa puhelimessa matkalla jossain päin Ruotsia.

Takana on neljäs sija Etelä-Saksassa kisatusta tripla-triathlonista. Kisa oli Forsellille ensimmäinen laatuaan, ja hän on tiettävästi ensimmäinen suomalainen tripla-triathlonin suorittanut.

Miehellä on rankan viikonlopun jäljiltä vain joitain pieniä hiertymiä ja rakko varpaassa. Pahin vahinko syntyi vasta palkintojenjakotilaisuudessa: raskas vanerinen standi kaatui Forsellin päälle ja teki pitkän haavan kädensyrjään.

– Se piti oikein paikata. Että liikkuu melkein 700 kilometriä – ja sitten meinaa jäädä kyltin alle! nauraa Forsell taas.

Pasi Forsell

Tripla-triahtlon sisältää nimensä mukaisesti kolminkertaisen triathlon-matkan kaikkia kolmea lajia. Kun kisaajat ylittävät maaliviivan, takana on uintia 11,4 kilometriä, pyöräilyä 540 ja juoksua 126,6. Matkaan kului Forsellilta 40:57:43.

– Siinä vaiheessa maali tuntuu parhaalta ystävältä. Että kyllä tässä on jo ihan tarpeeksi liikuttu.

Väsymys tuntui tasapuolisesti joka puolella kroppaa. Pahiten painoi siinä vaiheessa luonnollisesti viimeinen laji, juoksu.

Ennakkoon Forsell jännitti eniten uintia, koska kokee olevansa kilpailijoihin verrattuna suhteellisen huono uimari. Harjoittelu onnistui kuitenkin talvella hyvin. Seuraavaksi jännittikin pyöräily: melkein vuorokauden polkeminen tuntui järjettömän pitkältä ajalta.

Pyöräillessä piti keskittyä suoritukseen, jota olosuhteet vaikeuttivat: kolmeen otteeseen satoi niin, että tie lainehti.

– Ajaminen oli jopa vaarallista. Takarengas lähti muutamaan kertaan asfaltista. Piti olla tosi keskittynyt suoritukseen, Forsell muistelee.

22 tunnin pyöräilyn jälkeen 126,6 kilometrin juoksu tuntui jo helpottavalta:

– Tämän satasenhan pyyhkäisee milloin tahansa!

Juoksuosuus nosti suomalaisen sijalta 9 neloseksi. Silti Forsell pettyi juuri juoksuunsa. Hän oli toivonut juoksuajan painuvan lähemmäs 13 tuntia, mutta matkaan kului melkein 14 tuntia.

– Kyllä se viimeinen maraton oli tosi rankka. Ei meinannut ravinto mennä sisään eivätkä nesteetkään lopuksi maistua.

Juoksukokemuksen ansiosta loppukin sujui silti kunnialla. Kun sijoitus alkoi parantua, mies halusi pitää siitä kiinni. Varsinkin, kun kävi selväksi, että oma tavoite, 40 tunnin alittaminen, jää haaveeksi.

Forsell laskeskeli, että loppuajasta olisi voinut puristaa vielä kymmeniäkin minuutteja. Kun minuutteja kuitenkin jäi liikaa alle 40 tunnin pääsyä ajatellen, hän päätti varmistella jaksamisensa viimeisellä maratonilla.

Pasi Forsell

Marko Forsell ei tankannut kisaa varten sen erityisemmin. Itse kilpailussa hän joi uimaosuudella neljän tunnin aikana yhden palautusjuoman kolmessa erässä. Pyöräilyosuudella onnistui tuhdimpikin syöminen: silloin maistui currywursti ja alkoholiton olut.

Muuten kisa kulki energiapatukoilla, vedellä ja colalla. Loppuvaiheessa syöminen ja juominen hankaloitui, ja parin viimeisen tunnin aikana alas meni vain vettä ja vedellä laimennettua teetä.

Tripla-triathlonissa reitit ovat huollon sujumisen takia lyhyitä: uinti tapahtuu 50 metrin altaassa, mikä on huollon kannalta ihanteellista. Pyöräillessä kisaajat kiersivät 8 kilometrin lenkin 67 kertaa ja juoksussa 1,32 kilometrin lenkin 96 kertaa.

Tiettyä yksitoikkoisuutta ja toistoja täytyy siis sietää. Kisassa onkin kyse myös pään kestämisestä. Se ei ollut nyt Forsellille ongelma:

– Useammin 24 tunnin juoksuissa tulee heikompia hetkiä: sitä miettii usein 8 tunnin kohdalla, onko tässä mitään järkeä. Tässä oli alusta asti selvää, että loppuun asti väännetään, sanoo Forsell.

Forsellille itsensä haastaminen on tuttua: hän on aiemmin suorittanut tupla-triathlonin ja muutamia triathloneja. Ultrajuoksijana tunnettu Forsell on myös edustanut Suomea 24 tunnin juoksussa EM- ja MM-kisoissa.

Useammin 24 tunnin juoksuissa tulee heikompia hetkiä: sitä miettii usein 8 tunnin kohdalla, onko tässä mitään järkeä. Tässä oli alusta asti selvää, että loppuun asti väännetään. Marko Forsell

Hän muistuttaa, että ihmiskroppa on varsin ennakoitava. Jos on oikein huono olo, on muistettava, että 15 minuutin päästä voi olla jo parempi. Kehnoa oloa auttaa, kun laskee vauhdin ja sykkeen alas ja ottaa energiaa: sen jälkeen pian olo voi olla parempi.

– Päällä mennään tosi paljon näissä lajeissa. Pitää uskoa, että tämä paranee. Että näin se menee: tuntuu, ettei mitään enää jaksa. Silti 30 minuutin päästä voi olla toisin.

Forsell on oppinut, että muutokseen voi mennä kauemminkin: toukokuisessa Kokkolan ultrajuoksussa ensimmäinen puolisko eli 12 tuntia oli niin rankkaa, että mies sai energiaa potutuksestaan. Toinen puolisko olikin siis huippujuoksua: hieno ja ainutlaatuinen kokemus.

– Opin, että olotila voi muuttua 12 tunnin jälkeenkin!

Pasi Forsell

Palautuminen käy kisa kisalta nopeammin. Kävely ja portaissa kulkeminen ovat hyviä mittareita, ja molemmat sujuvat jo varsin hyvin. Forsell uskoo, että lihakset ovat kivuttomat 3–4 päivän kuluttua. Täydellinen palautuminen vie lihaksilta pari viikkoa ja hermostolta 3–4 viikkoa.

Viikon verran mies aikoo välttää liikuntaa, sitten kalenteriin sujautetaan kevyttä liikuntaa tunti päivässä. Sen jälkeenkin pitääkin jo palata treeniohjelmaan: syyskuun lopussa vuorossa on Spartathlon, 246 kilometrin ultrajuoksu Kreikassa. Sen on kautta aikojen selvittänyt vain 36 suomalaista. Forsell on yrittänyt neljä kertaa ja läpäissyt kahdesti.

– Se on itselle merkityksellinen kilpailu. Vaikka sinne lähtee hyvässä kunnossa, kisa on kova. Se on tämän vuoden päätavoite.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kalajoella autoon törmännyt nuori moottoripyöräilijä menehtyi

2017, Heinäkuu 31 - 13:03

Kalajoella liikenneonnettomuudessa viime torstaina loukkaantunut moottoripyöräilijä on menehtynyt, kertoo Oulun poliisista tutkinnanjohtaja Ilkka Piispanen.

17-vuotias mies ajoi kevytmoottoripyörällä henkilöauton kylkeen, kun hän yritti todennäköisesti ohittaa U-käännöksen tehnyttä autoa. Onnettomuus tapahtui Hiekkasärkillä Jukupolulla.

Nuori mies loukkaantui onnettomuudessa vakavasti, ja hänet vietiin sairaalahoitoon. Autossa olleet henkilöt eivät loukkaantuneet törmäyksessä.

Poliisi epäilee sekä moottoripyöräilijää että autoilijaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi autonkuljettajaa epäillään kuolemantuottamuksesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia