YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 12 min 29 s sitten

Kuuluuko valkosipuli juustoleipään? Perinneherkun salaisuus on oikea rakenne

2017, Huhtikuu 28 - 11:34
Mistä on kyse?
  • Juustoleipä tai leipäjuusto on maidosta, juustojuoksuttimesta ja suolasta paistamalla valmistettu perinneruoka, jonka nimi on eri maakunnasta riippuen.
  • Sen valmistamisessa tärkeintä on saada aikaiseksi oikeanlainen massa ja olla tarkka paistamisen kanssa.
  • Ennen se oli juhlaherkku, jota vietiin esimerkkiksi varpajaiskahveille. Nykyään sitä saatetaan varioida arkipöytään esimerkiksi erilaisilla yrteillä tai valkosipulilla.

Pehmeää ja sopivan suolaista, kirpeät lakat maustavat ja värittävät makua. Kun sulkee silmänsä, voi tuntea avotulen lämmön ja palata vuosikymmenten taakse.

Tuli lämmitti juustoleivän paistajaa, paikkaa tulen ääressä sai vaihtaa vähän väliä. Varovainen piti olla myös itse paistoksen kanssa. Juustoleipää pyöriteltiin koko ajan puulautasen päällä. Niin siihen saatiin aikaan tasaisesti tummia pisteitä.

Liian kuumalla paistaessa juustoleipään tuli poltetun maku. Jos lämpötila oli liian matala, juustoleipää piti paistaa kauan ja heraa valui liikaa pois. Juustoleivästä tuli kuiva. Jo ensimmäinen puraisu kertoi, onnistuiko paistaminen.

– Narske kertoo, että se on liian kuiva, tietää juustoleipiä tänä päivänäkin tekevä sotkamolainen Mirja Kyllönen.

Massasta tehdään lautaselle paistoalustan kokoisia juustoleipiä ja annetaan tekeytyä vielä puoli tuntia. Sotkamolainen Mirja Kyllönen on tehnyt juustoleipiä parinkymmenen vuoden ajan.Kimmo Hiltunen / Yle

Kyllönen on eräs juustoleivän perinteistä tekotapaa vaaliva. Vaikka 1920-luvun maalaistaloista lähteneen perinneherkun arvostuksen voisi luulla hiipuneen vuosien saatossa, on sillä yhä paikkansa suomalaisessa ruokapöydässä.

– Voisi sanoa, että vuosi sitten heräsi leipäjuustonteko kursseilla. Siitä tehtiin myös vähän erilaisia variaatioita, lisättiin esimerkiksi yrttejä tai valkosipulia, kertoo Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntija Seija Varila.

– Sanoisin, että tekotaito on noussut uuteen kukoistukseen paitsi pienjuustoloiden ja lähiruokaa kohtaan nousseen kiinnostuksen ansiosta, mutta myös ihan kotikokkien tekemänä, pohtii puolestaan tutkija Tiina Kiiskinen hotelli- ja ravintolamuseosta.

Juustoleivät paistetaan perinteisesti avotulella. Leivinuunissa paistamisessa Mirja Kyllönen käyttää koivusta tehtyä paistoalustaa. Urat pitävät massan paikallaan paistettaessa. Kimmo Hiltunen / Yle

Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten juustoleipäkurssejakin vetävä ja juustoleipää myyntiin saakka tekevä Mirja Kyllönen on puolestaan huomannut ihan käytännön tasolla nuorten kiinnostuksen juustoleivän tekoon.

– Katsovat kiinnostuneena, että miten tehdään ja miten paljon maitoa menee. Nuorille on vähän yllätys, että maitoa menee niin paljon, 6–7 litraa kokonaiseen juustoleipään, Kyllönen kertoo.

Rakenne paljastaa aloittelijan

Kiinnostusta juustoleipään on, mutta ei välttämättä osaamista sen tekoon. Kyseessä on kuitenkin yksinkertainen perinneherkku, jonka teon jokainen oppii, kunhan opettelee muutaman niksin.

Ensimmäinen niksi liittyy oikeanlämpöiseen maitoon. Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi, 35–36-asteiseksi, lisätään suola ja juustojuoksutin ja annetaan seistä lämpimässä 30–45 minuuttia.

– Minä teen ihan oman karjan tilamaidosta. Tankkimaidostahan se otetaan, kun ei enää ole yksittäisiä lehmiä. Ennen juustoleipä tehtiin valkuaispitoisesta maidosta, Kyllönen kertoo.

– Luulen, että kaupan täysmaidostakin voi tehdä, en ole kyllä koskaan kokeillut, Kyllönen jatkaa.

Juustoleipä syntyy maidosta, juustojuoksuttimesta ja suolasta. Massan annetaan tekeytyä reilu puoli tuntia, minkä jälkeen aletaan erottaa heraa massasta. Kuvassa heraa irrottamassa Maa- ja kotitalousnaisten kurssilla Raija Kauppinen.Kimmo Hiltunen / Yle

Vaaditun ajan kuluttua aletaan erottaa heraa massasta.

– Sitten alan hämmentää massaa, rikkomaan sitä hiljalleen. Teen ristiä, ruudukoita päälle, niin että massa alkaa painua alemmas ja hera nousee pintaan, Kyllönen kertoo.

Massaa ja heraa nostellaan siivilään ja irrotellaan vähitellen. Kun massa on sopivan pehmeää, nostetaan sitä siivilän kanssa lautaselle paistolastan kokoisesti.

Apella on tapana vieläkin kysyä, että teetkö juustoleivän ja lähdetkö ristiäisiin. Mirja Kyllönen

Massan rakenne on se, josta tunnistaa aloittelijan. Rakenne on ratkaisevassa asemassa juustoleivän onnistumisessa.

– Massa ei saa olla liian kovaa eikä liian raejuustotyyppistä. Jos on liian rakeinen, juustosta tulee liian kova. Jos massa on liian pehmeää, viilintapaista, se valuu paistaessa uuniin, Kyllönen tietää.

Jos tuntuu, että massa ei pysy paistoalustalla, voi apuna käyttää suodatinpaperia. Kimmo Hiltunen / Yle

Massa saa valua lautasella vielä puoli tuntia, minkä jälkeen se paistetaan. Perinteisesti juustoleipä on tehty avotulella, mutta moni kotikokki paistaa sen nykyään tavallisessa uunissa grillivastuksilla. Kyllönen paistaa omansa leivinuunissa.

– Jotkut paistavat kaasutöhöllä, mutta eihän siitä samanlainen tule sillä keinoin tai grillivastuksilla. Olen joskus uunissa kokeillut tehdä, mutta ei siitä tule oikeanlainen, Kyllönen kertoo.

Tavallisen uunin ongelma juustoleipää tehdessä on Kyllösen mukaan liian matala lämpö. Tällöin juustoleipä ei pääse kunnolla paistumaan ja siitä tulee liian kuiva.

Avotulella paistaessa on oltava tarkka sen kanssa, että juustoleipään ei tule poltetun maku ja se saa tasaisesti päälle mustia paistopilkkuja.

Kumpi on ensin: leipä vai juusto?

Leipäjuuston tai juustoleivän historia vie erityisesti Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelle. Vaikka kyse on samasta tuotteesta, nimitetään sitä alueesta riippuen vähän eri tavalla. Perinteisesti Itä-Suomessa käytetään nimitystä juustoleipä ja Länsi-Suomessa leipäjuusto.

– Jos ihminen sanoo, että leipäjuusto, tietää heti henkilöstä, että hän on muualta kotoisin, ei ole kainuulainen, Mirja Kyllönen huomauttaa.

Juustoleipä vai leipäjuusto? Perinneherkku tunnetaan Kainuussa juustoleipänä ja sitä käytetään nimenomaan kahvileipänä. Kimmo Hiltunen / Yle

Juustoleipää on käytettä Kainuussa lähes leivän tapaan, mutta nimenomaan kahvileipänä. Siksipä sitä kutsutaankin juustoleiväksi, eikä leipäjuustoksi kuten monella muulla seudulla. Kainuussa saatetaan tästä syystä myös sanoa juustoleivän tekoa leipomiseksi.

– Puolestaan Keski-Pohjanmaalla Kaustisilla juustoleipää laitetaan pääruokaan perunan sijaan. Juustopaisti on perinneruoka, johon tulee vain lihaa, nautaa ja sikaa, ennen on laitettu lammastakin. Siinä on tavallaan perunan tilalla leipäjuusto. Ja sitä syödään lusikalla, Seija Varila kertoo.

Ei se aina ole onnistunut. Mirja Kyllönen

Juustopaistiin tulee juustoa saman lähes saman verran kuin lihaa ja kokonaisuus höystetään kermalla.

Ennen juustoleivän ja leipäjuuston on erottanut toisistaan rakenne. Juustoleipä on paistettu kokonaan läpi, mutta leipäjuusto on paistettu vain pinnalta niin, että sen sisusta on jäänyt pehmeäksi. Nykyään eroja rakenteessa on vähemmän.

Teetkö leipäjuuston ja lähetkö ristiäisiin?

Juustoleipä oli ennen juhlaruokaa ja sitä saatettiin antaa ammattimiesten palkaksi. Esimerkiksi taitavalle sepälle saattoi kertyä ”sepinjuustoja” viemiseksi kotiin. Sitä saatettiin viedä myös tuliaisiksi taloon, johon oli syntynyt lapsi ja jossa juotiin varpajaiskahvit.

– Apella on tapana vieläkin kysyä, että teetkö juustoleivän ja lähdetkö ristiäisiin, Kyllönen kertoo.

Ennen juustoleipä oli juhlaherkku, jota esimerkiksi vietiin tuliaisiksi taloon, johon oli syntynyt vauva. Juustoleipiä annettiin myös palkaksi ammattimiehille. Kimmo Hiltunen / Yle

Kyllönen tekeekin juustoleipää tänä päivänä paljon myyntiin erilaisiin juhliin.

Kyllöselle itselleen juustoleivän teko on tuttua parinkymmenen vuoden ajalta. Lapsuudessa äiti teki sitä kotona, ja anopin kautta juustoleivän tekotapa on myös tullut vuosien aikana tutuksi, mutta varsinainen tekotaito on tullut käytännön kautta.

– Opettelin tekemään alussa hyvällä ja huonolla menestyksellä. Ei se aina ole onnistunut. Sitten alkoi oppia miten tehdä, että siihen tulee oikeanlainen rakenne ja osasi oikeassa lämpötilassa paistaa.

Lue lisää

Juustoleipä vai leipäjuusto? Nimiriita riepoo perinneherkun ystäviä

Kainuulaiset makaavat superluksuksen päällä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Opiskelijat mukana koulu-uhkaharjoituksessa – osalla tunteet olivat herkässä

2017, Huhtikuu 28 - 11:03

Kokkolan ammattiopiston hyvinvointikampuksella järjestettyyn varautumisharjoitukseen osallistuivat oppilaitoksen kanssa rajavartiosto, taktinen ensihoito ja poliisi. Aluksi suunnitteilla oli pienempi harjoitus, mutta isommasta ymmärrettiin saatavan isommat hyödytkin. Strategia ja taktiikat oli pohdittu yhdessä koulun henkilökunnan kanssa.

Poliisille metodi oli uusi: yleensä poliisi harjoittelee tyhjissä kouluissa, nyt paikalla oli 150 opiskelijaa, valtaosa lähihoitajaopiskelijoita.

– Se luo autenttisen tilanteen ja laittaa huomioimaan asioita harjoituksessa eri tavalla kuin että oppilaat kuviteltaisiin paikalle, sanoo ylikomisario Erkki Kerola Pohjanmaan poliisista.

Hän muistuttaa, että konseptia on kuitenkin muunneltava sen mukaan, minkä ikäisiä opiskelijoita oppilaitoksessa on.

Opiskelijoiden läsnäolo vaikutti myös harjoituksen suunnitteluun, turvallisuusnäkökulmien tarkkaan pohtimiseen ja harjoituksesta etukäteen kertomiseen. Oppilaille kerrottiin Wilman kautta ja tekstiviestitse, alaikäisten oppilaiden vanhemmat saivat asiasta myös tiedon ennakkoon.

Aivan kaikki eivät olleet viestiä lukeneet. Joidenkin tunnelataus oli niin vahva, että harjoituksen aikana nähtiin itkuakin. Opiskelijoille pidettiin harjoituksesta jälkipuinti.

Se luo autenttisen tilanteen ja laittaa huomioimaan asioita harjoituksessa eri tavalla kuin että oppilaat kuviteltaisiin paikalle. Ylikomisario Erkki Kerola

Harjoituksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen mitään yksityiskohtia. Kyseessä oli kuitenkin väkivaltaista käyttäytymistä sisältävä tilanne.

Kampuksen turvallisuusvastaava, toimialapäällikkö Tarja Kähäri-Wiik kuulutti harjoituksesta sen alkaessa keskusradion kautta ja kehotti kaikkia suojautumaan tilaan, jossa olivat. Sen jälkeen opettajat ottivat vastuun, eikä tilaan päästetty ketään – ei edes luennoimaan pyrkineitä turvallisuusalan opiskelijoita.

– Siitähän tässä on pitkälti kyse: että kun on hyvät ohjeet, niiden perusteella toimitaan ja niissä pysytään, sanoo ylikomisario Erkki Kerola.

Opiskelijoita oli harjoituksessa myös potilaan roolissa. He pitivät sitä erittäin hyödyllisenä ja kiinnittivät huomiota ensihoidon ripeyteen ja aitouteen harjoittelutilanteessa. Ensihoitopäällikkö Oscar Hagströmin mukaan harjoitus osoitti, että mitä nopeammin ja lähempänä hoito voidaan järjestää, sitä paremmat ovat tulokset.

Turvallisuusvastaava Tarja Kähäri-Wiik sanoo harjoituksen konkretisoineen tapahtumien kulkua:

– Tässä ymmärsi koko prosessin: miten tilanne etenee siihen saakka, että esimerkiksi haavoittunut saadaan hoitoon saakka. Se on valtavan hienoa työtä, mitä viranomaiset eteemme tekevät.

Poliisin varautumista uhkatilanteisiin on lisännyt viime syksynä paljastanut koulusurman suunnittelu Kokkolassa. Nuori nainen suunnitteli kymmenien oppilaiden surmaamista Kiviniityn koulussa. Aikeet kuitenkin paljastuivat ja nainen määrättiin pakkohoitoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Surkea ajokeli haittaa liikennettä Keski-Pohjanmaalla – rekka ja henkilöauto törmäsivät lumisohjoisella tiellä Kälviällä

2017, Huhtikuu 27 - 09:47

Täysperävaunullinen rekka ja henkilöauto törmäsivät valtatie 8:lla Kokkolan Kälviällä torstaina aamukahdeksan jälkeen. Henkilöauton kuljettaja irrotettiin ajoneuvosta. Hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Rekan kuljettaja selvisi vammoitta.

Poliisin mukaan henkilöautossa oli alla moitteettomat talvirenkaat.

Onnettomuus tapahtui suoralla tieosuudella Kajaanintien risteyksestä noin kilometrin verran pohjoisen suuntaan. Tie oli suljettu liikenteeltä onnettomuuden takia noin kahden ja puolen tunnin ajan.

Ajokeli on poikkeuksellisten lumisateiden vuoksi erittäin huono koko Keski-Pohjanmaalla. Teille on kerääntynyt runsaasti lumisohjoa. Poliisin mukaan aamuliikenteessä on sattunut alueella useita ulosajoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kisa suuren akkutehtaan sijoituspaikasta tiivistyy, Suomesta mukana enää kaksi paikkaa

2017, Huhtikuu 27 - 09:31

Ruotsalainen Northvolt jatkaa tarkempia keskusteluja ison akkutehtaan rakentamisesta Suomessa enää Vaasan ja Kotka–Hamina-seudun kanssa. Ruotsista mukana on kahdeksan paikkakuntaa. Aiemmin on ennakoitu, että tehdas nousee todennäköisimmin Ruotsiin.

Northvolt oli aiemmin yhteydessä myös Kokkolaan, ja kaupunki vastasi yhtiön lähettämään kyselyyn, jossa kartoitettiin alueen mahdollisuuksia tehdashankkeen toteuttamiseksi. Nyt Kokkola on kuitenkin tippunut listalta.

Akkutehtaan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2018, jolloin se valmistuisi vuonna 2020. Noin neljä miljardia euroa maksava tehdas työllistää jopa 3000 ihmistä.

Northvolt (aiemmin SGF Energy) on vasta alkutaipaleellaan. Sen muodostaa kuuden hengen johtoporras, joka myös omistaa yrityksen. Yhtiön keulakuva on Teslan entinen varajohtaja Peter Carlsson. Johtoportaalla on kokemusta muun muassa auto- ja akkuteollisuudesta, logistiikasta ja rahoituksesta.

Pitkä lista vaatimuksia

Yhtiö listaa tiedotteessaan vaatimuksia tehtaan sijoituspaikaksi. Paikalta vaaditaan muun muassa sopivaa maa-aluetta, energiantuotantoa ja toimivaa ympäristölupakäytäntöä. Logistiikan pitää olla kunnossa sekä rautateiden, sataman että kansainvälisen lentokentän osalta. Myös työvoiman saanti, teollinen perinne ja yliopiston läheisyys painavat vaakakupissa.

Northvolt kertoo palkkaavansa runsaasti väkeä Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Siksi tehtaan sijoituspaikan toivotaan olevan myös heille houkutteleva.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg sanoo, että kaupungin putoaminen listalta on tietysti pettymys, mutta työ jatkuu:

– Akkutehdas on litiumin arvoketjussa jäävuoren huippu, lopputuote. Sitä ennen on monta vaihetta, ja siellä työ jatkuu ihan suunnitelmien mukaan.

Syitä Kokkolan putoamiselle kisasta Sandberg ei ryhdy spekuloimaan. Kaupunki on valmis myös yhteistyöhön hankkeessa. Kokkolasta lahden toisella puolella oleva Skellefteå on yksi listalla oleva ruotsalaiskaupungeista, ja se on yksi mahdollinen yhteistyösuunta.

– Se on meidän kannaltamme todella mielenkiintoinen kuvio, sanoo Sandberg.

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo, että yhtiölle on lähetetty tarvittavat tiedot.

– Tiedämme myös, että meillä on erittäin hyvä tarjonta ja täytämme yhtiön kriteerit.

Vaasan mukana olo Northvoltin kaavailuissa kertoo, siitä että Vaasan seutu alkaa olla jo tunnettu alalla.

– Kun polkaisimme pystyyn Gigafactory-hankkeen, olimme ajassa. Meillä on täällä energiaklustereineen ja raaka-aineineen kokonaisuus, joka kiinnostaa näitä toimijoita, uskoo Häyry.

Lisätty kello 10.30 Kokkolan kehitysjohtajan kommentit.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan sadat yläkoululaiset joutuvat home-evakkoon eri puolille

2017, Huhtikuu 27 - 08:08

Sadat yläkoululaiset opiskelevat loppukeväänsä useissa eri rakennuksissa Ylivieskassa. Sisäilmatyöryhmä päätti tiistaina, että yläkoulun A-rakennus laitetaan käyttökieltoon, koska siellä oleilu on terveysriski.

Korvaavien opetustilojen löytäminen on iso operaatio, myöntää yläkoulun rehtori Paula Hartikainen.

– Melkoinen urakka on edessä, heti vapun jälkeen uudet tilat on oltava käytössä. Koulun pihapiiristä löytyy vapaata tilaa ehkä puolelle oppilaista. Puolet eli kolmisen sataa oppilasta sijoitetaan jonnekin lähelle koulua.

Rehtorin mukaan yläkoulun C-talossa ja taito- ja taideaineiden rakennuksessa on vapaata tilaa sekä myös pihan parakeissa.

Lähialueen kouluista kartoitetaan Rahkolan koulun, lukion ja ammattikorkeakoulu Centrian tilat. Tilat pitäisi löytyä noin 50 minuutin kävelymatkan päästä, arvioi rehtori Hartikainen.

Loppuviikon oppilaat ovat kotiopetuksessa, jotta opettajilla on aikaa valmistella tulevaa. Keskiviikkona vain neljä oppilasta tuli aamusta kouluun. Hekin palasivat kotiin kuultuaan käyttökiellosta.

– Nyt suunnitellaan kiireellä loppukevät. Yhdeksäsluokkalaisten koulukäynti ei saa vaarantua, eikä tietysti kenenkään muunkaan. 9.-luokkalaisten tilanne on kuitenkin akuutein.

Ensi syksylle rehtori pitää ainoana järkevänä ratkaisuna parakkitiloja.

– Oppilaiden pitää päästä samaan pihapiiriin, jotta opetus pyörii saumattomasti. Sen asian kanssa alkaa olla kiire, sillä parakkitilojen saanti ja perustoiden rakennus kestää noin kolmisen kuukautta.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaa. Oppilaat ja henkilökunta ovat saaneet koululla muun muassa silmä-, iho- ja hengitysoireita.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luottamuspaikkojen jaossa auttaa Kokkolassa konkreettinen malli: paikalla on "hinta" ja puolueilla vaalituloksen paksuinen "lompakko"

2017, Huhtikuu 26 - 18:20

Kunnissa käy näinä aikoina kuhina, kun puolueet miettivät hallituksen ja erilaisten lautakuntien kokoonpanoja. Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin vaalien jälkeen yleisohjeen muun muassa siitä, kuinka luottamuspaikat jakautuvat määrällisesti vaalituloksen perusteella. Paikkojen tarkempi jyvittäminen puolueiden kesken on kuitenkin täysin sopimuksenvaraista.

Kuntaliitossa ei ole tehty selvitystä siitä, millaisilla keinoilla luottamuspaikat Suomen kunnissa jaetaan. Erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliiton demokratiatiimistä arvioi, että variaatioita on monenlaisia.

Kokkolassa käytössä on ollut jo monen valtuustokauden ajan oma malli, jossa jokainen tehtävä on pisteytetty eli sillä on hintalappu. Puolueilla taas on käytettävissään tietty määrä "varallisuutta". Sen määrä perustuu saatuihin valtuustopaikkoihin.

Neuvottelujen sihteerin, vihreiden valtuutetun Terho Taarnan mukaan malli on hyvä Kokkolan kaltaisessa kunnassa, jossa valtuustossa on kahdeksan puoluetta.

– On paljon pieniä kuntia, joissa voi olla 2–3 puoluetta eikä paikkojen jakaminen ole niin hankalaa. Kun jakajia on enemmän ja monesti aika samansuuruisia ryhmiä, neuvoteltavaa on enemmän. Tämä malli takaa sen, että oli neuvottelija minkälainen tahansa, kaikki saavat kohtuullisen oikeudenmukaisen osan, sanoo Taarna.

Tämä malli takaa sen, että oli neuvottelija minkälainen tahansa, kaikki saavat kohtuullisen oikeudenmukaisen osan Vihreiden valtuutettu Terho Taarna

Puolueella käytettävissä oleva varallisuus muodostuu vaalituloksesta eli valtuustopaikkojen määrästä. Toisaalta voimassa on sääntö, jonka mukaan jokainen puolue, jolla on vähintään neljä valtuutettua, saa vähintään yhden paikan kaupunginhallituksesta ja määrä kasvaa suhteessa. Tämä takaa sen, ettei suurinkaan puolue (Kokkolassa keskusta) voi ostaa pisteillään kaikkia hallituspaikkoja. Kokkolassa on 43-paikkainen valtuusto ja 11-paikkainen kaupunginhallitus.

Kokkolan mallissa kaikki puheenjohtajuudet ja hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenyydet on pisteytetty. Mitä tavoitellumpi paikka, sitä korkeampi pistearvo. Vastaavat vähemmän arvostetut lautakuntapaikat vievät vähemmän pisteitä.

Esimerkiksi kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajuudet olivat Kokkolassa viime vaalien jälkeisessä jyvityksessä 14 pisteen arvoisia. Halvin paikka oli opetus- ja kasvatuslautakunnan lisäjäsenen kolmen pisteen arvoinen pesti.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet ja myös valtuuston varapuheenjohtajuudet maksavat luonnollisesti enemmän kuin rivijäsenen paikka. Lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa varapuheenjohtajuus maksaa vain pisteen enemmän kuin normijäsenen pesti.

Myös lautakuntien kesken on eroa painoarvossa, kertoo Taarna:

– Yhteen aikaan kaikki lautakunnat olivat suurinpiirtein samanarvoisia, mutta neljän vuoden takaisissa vaaleissa lautakuntien tehtävät muuttuivat vähän. Silloin kaupunkirakennelautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja opetus- ja kasvatuslautakunnan pisteytystä korotettiin. Katsottiin, että ne ovat hieman arvokkaampia. Rakennus- ja ympäristölautakunnassa, kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunnissa pisteet olivat pienempiä.

Jokainen puoluehan voi sitten pyrkiä tavoittelemaan niitä itselleen tärkeitä lautakuntapaikkoja. Vihreiden valtuutettu Terho Taarna

Taarna muistuttaa, että lautakuntien tehtävien painoarvosta on hyvä käydä keskustelu neuvotteluissa. Toiselle puolueelle tärkeät asiat voivat olla toiselle vähemmän tärkeitä.

– Emme varmaan koskaan pääse sellaiseen tilanteeseen, että kaikki ovat täysin yksimielisiä pistearvoista. Mutta jokainen puoluehan voi sitten pyrkiä tavoittelemaan niitä itselleen tärkeitä lautakuntapaikkoja, sanoo Taarna.

Pisteet ovat käytössä kahden desimaalin tarkkuudella, mutta aivan tasan pakettia ei saada. Neljän vuoden takainen taulukko kertoo, että osa puolueista on joutunut antamaan hieman periksi suhteessa valtuustopaikkoihin. Kaikkien erotus on kuitenkin pistearvoltaan pienempi kuin pienin käytössä oleva paikka.

Kun paikat on jaettu puolueiden kesken, aletaan miettiä nimiä. Sen jälkeen nähdään, miten esimerkiksi tasa-arvolain vaatimukset ovat toteutumassa.

Kokkolan pisteytysjärjestelmän kaltainen tapa on tiettävästi käytössä myös joissakin muissa kunnissa, mutta Kuntaliitossa sen yleisyydestä ei erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan ole tarkkaa tietoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan kaupungin johto vapautui rikosepäilyistä – häirinnästä ei näyttöä

2017, Huhtikuu 26 - 12:23

Pohjanmaan syyttäjävirasto on vapauttanut syyteharkinnassaan Kokkolan kaupungin, neljä sen korkeaa virkamiestä ja vuosina 2013–2015 istuneen kaupunginhallituksen jäsenet kaikista rikossyytteistä. Aluehallintoviraston jättämässä tutkintapyynnössä kaupunkia ja sen johtoa epäiltiin työturvallisuusrikoksesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Asia liittyy vuonna 2013 käytyihin yt-neuvotteluihin kun kaupunki yhdisti Työvoiman palvelukeskuksen sekä työllisyys- ja aktivointiyksikön toiminnot. Esitutkinnassa kaupungin epäiltiin kohdelleen epäasiallisesti yhtä työntekijäänsä niin, että se olisi aiheuttanut haittaa hänen terveydelleen.

Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintalan tekemän päätöksen mukaan syytteiden tueksi ei löytynyt riittävää näyttöä.

Esitutkinta pohjasi vuonna 2013 tehtyyn työsuojelutarkastukseen, jonka mukaan työntekijät olisivat kokeneet häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Tutkinnan valmistuttua AVI:n työsuojeluviranomaisen näkemys oli kuitenkin muuttunut erilaiseksi kuin se oli vuosina 2013 ja 2015 tehdyissä työsuojelutarkastuksissa. Syyttäjän mukaan asiassa ei ollut riittävästi näyttöä siitä, että työntekijä olisi jäänyt ilman esimiestä tai käytössä olleet työvälineet tai työpiste olisivat olleet puuttelliset.

Työntekijän epäasialliseksi kohteluksi nimittämä kohtelu ei siis syyttäjän mukaan ollut tosiasiassa sellaista, mitä työturvallisuuslain 28§:ssä tarkoitetaan.

Syyttäjä toteaa syyttämättäjättämispäätöksissä, että työntekijän tilanteen ratkaiseminen kesti liian kauan. Syyttäjälle jäi kuitenkin jossain määrin esitutkinnan perusteella epäselväksi, johtuiko työntekijän oireilu (kuormittuminen) työstä vai hänen haluttomuudestaan hyväksyä työnantajan toteuttama organisaatiomuutos.

Syyttäjä mielestä työnantaja tarttui riittävän nopeasti toimiin keventääkseen työntekijän kuormitusta tarjoten hänelle muun muassa uusia toimenkuvia. Hän kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta uusia työtehtäviä.

Otsikkoa muutettu kello 15.50: Kaupungin johdon ei voi sanoa vapautuneen rikossyytteistä, koska syytteitä ei koskaan nostettu. Johto siis vapautui rikosepäilyistä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sadat oppilaat kotiopetukseen koulun vakavien sisäilmaongelmien takia – "Tilat ovat merkittävä terveysriski"

2017, Huhtikuu 26 - 08:36

Ylivieskassa sadat oppilaat ovat loppuviikon kotiopetuksessa Jokirannan yläkoululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia.

Asiasta päätettiin tiistaina, kun kaupungin sisäilmatyöryhmä sai käsiteltyä koululla tehdyt kuntotutkimukset.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon johtaja Meeri Rinta-Jouppi kertoo, että Jokirannan koulun A-rakennuksen rakenteista löytyi muun muassa merkittäviä mikrobilöydöksiä.

Tämä on vakava asia. Meeri Rinta-Jouppi

– Käytännössä kyse on niin sanotuista homelöydöksistä eli esimerkiksi sädesienistä. Tämä on vakava asia. Rakennuksessa oleskelu olisi sen verran merkittävä terveysriski, ettei siellä ole enää syytä jatkaa koulutyötä, Rinta-Jouppi sanoo.

Jokirannan koulun A-rakennuksessa opetuskäytössä on ollut yhteensä jopa 28 luokkaa.

Jokirannan koululla on noin 600 oppilaista.

Koululla on oireiltu jo pitkään

Koulun rehtori Paula Hartikainen kertoo, että oppilaiden vanhemmille on lähetetty pyyntö siitä, että lapset opiskelisivat tilanteen takia loppuviikon kotona. Oppilaat ovat saaneet Wilma-järjestelmän kautta materiaaleja, joiden avulla kotiopiskelun pitäisi onnistua.

– Emme halua oppilaita rakennukseen, jossa oleskelu aiheuttaa terveydelle haittaa, Hartikainen sanoo.

Hartikaisen mukaan korvaavia opetustiloja on alettu etsiä Ylivieskassa välittömästi, ja tavoitteena on, että ne saataisiin käyttöön heti vapun jälkeen.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaan. Oppilaat ja henkilökunta ovat esimerkiksi saaneet koululla silmä-, iho- ja hengitysoireita. Oppilaat järjestivät tilanteen takia vastikään myös päivän kestävän koululakon, sillä asiaan on haluttu ratkaisu.

Ylivieskassa järjestetään asiasta toukokuun 4. päivänä iso tiedotustilaisuus oppilaiden vanhemmille ja päättäjille. Tilaisuudessa Jokirannan koulun kuntotutkimuksen tuloksia aiotaan avata tarkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ajokeli on keskiviikkona erittäin huono Itä-Suomessa

2017, Huhtikuu 25 - 21:34

Lumisadealue liikkuu huomisen keskiviikon aikana maan itäosan yli pohjoiseen. Lumisade on Ilmatieteen laitoksen mukaan ajoittain sakeaa, ja kaiken lisäksi tuuli on navakkaa ja puuskaista.

Ajokeli on keskiviikkona huono suuressa osassa maata, kertoo Ilmatieteen laitos. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ajokeli on lumisateen takia jopa erittäin huono.

Huonosta ajokelistä varoitetaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, maan keskiosassa, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalassa. Ajokelivaroitus on voimassa myös Kuusamossa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata.

Lämpötilat ovat koko maassa huomenna varsin koleat, koko maassa elohopea kipuaa huomenna päivällä muutaman asteen nollan yläpuolelle. Yöllä etelässä ja lännessä lämpötila on nollan tienoilla, pohjoisessa on jopa 12 astetta pakkasta. Koleutta lisää pureva tuuli.

Kovan tuulen varoitus on annettu Perämeren pohjois- ja eteläosaan, Merenkurkkuun ja Selkämeren pohjoisosaan. Tuuli yltyy jopa 16 metriin sekunnissa ja voi olla vaarallinen huviveneille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

6-luokkalaisille ylimääräinen reissu hammashoitolaan Kokkolassa – alan liitto kiittelee, mutta ei yleistäisi koko maahan

2017, Huhtikuu 25 - 07:40

Alakoululaisten hampaiden kunto on huonontunut viime vuosina Kokkolassa, ja siihen haluttiin muutos. Viime keväästä alkaen kuutosluokkalaiset on kutsuttu ylimääräiselle valistuskäynnille hammashoitolaan.

– On useita koululaisia, joilla on paljon reikiä, ei vain yksi tai kaksi. Olemme miettineet tätä jo monta vuotta ja nyt mahdollisuus aukesi, sanoo osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski.

Käynti on lisäys normaaleihin määräaikaistarkastuksiin ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Sen toivotaan vähentävän reikiä ja tarvetta hammaslääkärikäynneille.

On useita koululaisia, joilla on paljon reikiä, ei vain yksi tai kaksi. Osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski

Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton STALin vt. toiminnanjohtaja Niina Nivala-Huhtaniska kiittelee Kokkolan reagointia.

– Tämä on tervetullut signaali, että reagoidaan ja toimitaan tarvittaessa. Tällainen ei ole tavatonta, mutta ei kovin yleistäkään, sanoo Nivala-Huhtaniska.

Hän ei kuitenkaan toivo muiden kuntien ryhtyvän sokkona samaan valistukseen. Toiminnalla pitää olla vaikuttavuutta: kustannustietoisuus täytyy pitää mukana. Päätökset lisäpanostuksesta pitää STALin mielestä rakentaa tilastotiedolle, ja mahdollinen ylimääräinen resurssi suunata sinne, missä sitä missäkin tarvitaan.

– Kohteita riittää. Jossain kunnassa ne ovat ikäihmiset, jossain mielenterveyskuntoutujat, jossain maahanmuuttajat, luettelee Nivala-Huhtaniska.

Kohteita riittää. Jossain kunnassa ne ovat ikäihmiset, jossain mielenterveyskuntoutujat, jossain maahanmuuttajat. STALin vt. toiminnanjohtaja Niina Nivala-Huhtaniska

Kokkolassa kuutosluokkalaisten ekstrakäynnille kutsutaan mukaan myös vanhemmat, joita onkin ollut paikalla kiitettävästi. Tärkeintä on silti vastuuttaa itse kuutosluokkalaiset.

– Sinä iässä reikiintymisen riski kasvaa napostelun ja vaikkapa energiajuomien käytön myötä, muistuttaa osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski.

Käynnillä näytetään konkreettisesti, miten hampaat pestään oikein. Kuvien avulla kerrotaan, mitä urheilu- ja energiajuomat tekevät hampaille. Siitäkin muistutetaan, etteivät hampaat kestä mitä vain, vaan 4-6 päivittäistä happohyökkäystä – jos hampaat pestään aamuin illoin.

– Ainoa keino hammasterveyden lisäämiseen on se, että innostutaan hoitamaan suuta kotona. Harjaus ja hammaslanka kuuluvat päivittäiseen suunhoitoon kotona, muistuttaa Nikkarikoski.

Seuraavaksi Kokkolassa ylimääräiset käynnit aiotaan ulottaa kaupungin ruotsinkielisiin kuutosiin. Toiveena on saada pidettyä käytäntö yllä pysyvästi ja laajentaa sitä maakuntaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Saku pelasti naisen metsästä – nakin hajun avulla siitä tulee aiempaakin parempi poliisikoira

2017, Huhtikuu 24 - 19:41

Kun itsetuhoisia ajatuksia hautova nainen maaliskuussa ajoi autonsa ojaan keskipohjalaisessa kunnassa ja pakeni metsään, soitettiin paikalle poliisikoira Saku. Verijälkien avulla Saku sai vainun ja partio eteni tiheässä maastossa ojien yli määrätietoisen koiran johdolla. Nainen löytyi ja toimitettiin sairaalaan.

Koiran päivän kunniaksi Saku ja ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelä saivat maanantaina tuosta Suomen poliisikoirayhdistyksen myöntämän hengenpelastusviirin. Vaikka tehtävää voi pitää poliisikoiralle helppona, ei onnistuminen ole varmaa, sillä koira ei ole kone, muistuttaa Mäkelä.

Ilman koiraa naista taas olisi jouduttu etsimään ehkä pitkääkin. Pelkkä oikean suunnan hakeminenkin on hankalaa, ja tehtävä vaikeutuu, jos kohde ei halua tulla löydetyksi.

– Poliisilla on niin huono tuuri yleensä, että olisi voitu joutua kauan hakemaan, naurahtaa Mäkelä.

Koira onkin nykyään poliisille tärkeä kaveri ja apu. 2,5 vuotta kestävässä ohjaajakoulutuksessa koira kouluttautuu poliisin rinnalla. Vuoden ikäistä koiraa voi jo käyttää esine-etsinnöissä ja kadonnutta hakemaan voi päästä 1,5-vuotias. Täysin oppinut ja tasotarkastukset suorittanut poliisikoira on kuitenkin vasta koulutuksen lopussa.

Muutaman kuukauden ikäinen Sokka on tuleva poliisikoira. Se kouluttautuu yhdessä vanhemman konstaapelin Tommi Ojalan kanssa.Sari Vähäsarja / Yle

Peruskoulutuksen saaneilla koirilla on erikoisosaamisensa. Huumekoirien lisäksi löytyy muun muassa räjähde-, palo- ja rahakoiria. Pohjanmaan poliisin alueelta palokoira vielä puuttuu.

Kaikkiaan Suomessa on runsaat 250 poliisikoiraa, ja niiden tehtävät painottuvat ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelän mukaan "nenäpuolelle". Suurin työsarka ovat jäljestys- ja erikoisaine-etsinnät. Kadonneita etsitään säännöllisesti, ja muistisairaat aiheuttavat nykyään etsintöjä paljon.

– Etsinnät eivät enää ole maastoetsintöjä koskemattomassa korvessa, vaan taajamissa etsitään yhä enemmän, ynnää Mäkelä.

Niinpä myös harjoittelu tapahtuu yhä useammin kaupunkioloissa, kuten parkkipaikoilla. Maasto onkin poliisikoiralle itse asiassa helppo paikka, sillä siellä ei ole niin paljon häiriöhajuja. Poliisikoirat kun koulutetaan kiinnostumaan ihmisen hajusta, ei riistan.

Poliisikoira harjoittelee jäljestystä.Sari Vähäsarja / Yle

Koira avaa hajuaistillaan paljon uusia mahdollisuuksia poliisille. Se tuo lisäarvoa, mutta sen varaan ei rakenneta, muistuttaa ylikonstaapeli Mika Lekkerimäki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisista.

– Mikään taktiikka ei perustu koiraan, vaan se on yksi apuväline. Koira antaa tukea ja apua omien aistiensa kautta.

Lekkerimäki havainnollistaa koiran hajuaistia näin: jos ihmisen hajuaisti on 1, koiralla se on 2 miljoonaa. Ja siinä missä ihminen voi haistaa vesilasista yhden pisaran hajua, koira erottaa saman pisaran uima-altaasta.

Työssä tärkeää on saada koiralle lähtöhaju. Jos etsinnän kohteena on kadonnut henkilö, hyödyksi on jokin tämän vaatekappale. Rikoksen tekopaikalla taas auttaa jokin haju vaikka autosta, jos ei muuta ole. Aina tätä metodia ei ole Suomessa käytetty, vaan se on tullut peruskoulutukseen laajemmin vasta viime vuosina.

Siinä missä ihminen voi haistaa vesilasista yhden pisaran hajua, koira erottaa saman pisaran uima-altaasta. Ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelä.Sari Vähäsarja / Yle

Juhlapäivänsä aamuna Sakukin harjoittelee jäljestystä parkkipaikalla marketin takana. Homma toimii, vaikka nakit päätyvätkin lokkien suuhun ennen kuin koira on ulkona autosta. Palkkio löytyy Veli-Pekka Mäkelän taskusta.

Saku on Mäkelän työkaveri, mutta myös ja ehkä ensisijassa kaveri ja perheenjäsen.

– Yhdessä tehdään töitä, koetaan ilot ja surut.

Myös hengenpelastusviirin sijasta Saku saanee jotain ekstraherkkua, vaikka ei syöjänä hidas nautiskelija olekaan.

– Se on niin hätäinen syömisen kanssa, ettei paljon kerkeä maistella. Vaikka millaiset herkut loihtii kuppiin, niin kerran klopsahtaa. Sitten se ihmettelee, että eikö tätä saisi lisää. Aina välillä olen huomauttanut: sellainen pikkuseikka, että etkö huomannut, että söit jo, nauraa Mäkelä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Paloittelusurmasta epäilty nainen vapaaksi – esitutkintaan lisäaikaa

2017, Huhtikuu 24 - 12:57

Pietarsaaren helmikuisesta paloittelumurhasta vangittu nainen on vapautettu. Pohjanmaan käräjäoikeus päästi vapaaksi osalliseksi epäillyn 45-vuotiaan pietarsaarelaisnaisen maaliskuun lopussa. Vapauttamista esitti poliisi.

Samasta rikoksesta epäilty 42-vuotias pietarsaarelainen mies pysyy vangittuna.

Paloittelusurma paljastui helmikuussa, kun noin 50-vuotias mies surmattiin paikkakunnalla. Ruumis yritettiin hävittää paloittelemalla, mutta poliisi löysi ruumiin osia roskalaatikosta ja lähimaastosta.

Poliisi on pyytänyt esitutkintaan lisäaikaa elokuun loppuun saakka. Syytteet nostetaan aikaisintaan elokuussa.

Asiasta kertoivat ensimmäisinä sanomalehdet Pohjalainen ja Ilkka verkkosivuillaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

RKP:n Anna-Maja Henriksson halukas jatkamaan puheenjohtajana

2017, Huhtikuu 24 - 12:28

RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson on halukas jatkamaan puolueen puheenjohtajana. Hän kertoi maanantaina tiedotteessa asettuvansa ehdolle jatkokaudeksi.

Henriksson on ollut puolueen puheenjohtajana vuoden. Hän sanoo olevansa erittäin motivoitunut jatkamaan puolueen johdossa.

RKP valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessa kesäkuussa. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittanut haastavansa Henrikssonia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sokerin karttelu näkyy vesien myynnissä: Finn Spring voi tuplata tuotantonsa lähivuosina

2017, Huhtikuu 24 - 06:53

Finn Springin Lestijärven tehtaalla virvoitusjuomapullot ja -tölkit täyttyvät nyt yhtä aikaa kahdella linjastolla. Juomatehdas käy yötä päivää tauotta kovimman sesongin, kesäkauden, alla.

Finn Spring

Tuotantolaitokset Suomessa Toholammilla ja Lestijärvellä

Toholammilla pullotetaan lähdevettä, Lestijärvellä valmistetaan muita lähdevesipohjalaisia virvoitusjuomia

Työntekijöiden määrä vaihtelee kaudesta riippuen 70-120 välillä

Kesäsesongiksi yritys palkkaa kausityöntekijöitä

Tuotannon lisäämisen on mahdollistanut tehtaan hiljattain valmistunut noin miljoonan euron investointi, jolla hankittiin muun muassa uusi täyttökone. Se voi täyttää yhtä aikaa sekä pulloja että tölkkejä.

– Olihan se meille erittäin tärkeä investointi. Ennen piti valita, tuotammeko tölkkiä vai pulloa, nyt voidaan tehdä molempia, iloitsee tuotantojohtaja Juha-Jaakko Niemelä.

– Karkeastihan voi sanoa, että tämän tehtaan tuotanto voi kaksinkertaistua lähitulevaisuudessa, hän jatkaa.

Investointien takana vähäkaloristen juomien kysynnän kasvu

Finn Spring on investoinut viimeisten neljän vuoden aikana yli neljä miljoonaa euroa tuotantolaitoksiinsa Toholammilla ja Lestijärvellä. Se kertoo siitä, että tilauksia ja kysyntää vesipohjaisille juomille on.

– Kyllä markkina nyt vetää. Viime vuosi oli ylivoimaisesti meidän paras vuosi ja tälle vuodelle odotetaan myös kasvua.

Toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala (vas.) ja tuotantopäällikkö Juha-Jaakko Niemelä uskovat, että Lestijärvellä tuotanto voi kaksinkertaistua.Kalle Niskala / Yle

Etenkin kivennäis- ja vitamiinivesien menekki on kasvussa. Panimoliiton myyntitilastojen mukaan esimerkiksi kivennäisveden kotimaan myynti kasvoi viime vuonna 8,2 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan perinteisten sokerilimsojen myynti on pudonnut vuosi vuodelta.

Tämä trendi on avannut mahdollisuuksia keskipohjalaiselle vesipohjaisia juomia valmistavalle tehtaalle.

– Sokeri ehkä on sellainen, jota monet nykyään välttelevät, ja sitä kautta se kasvattaa tällaisten vähän energiaa sisältävien juomien myyntiä, toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala sanoo.

Tällä hetkellä Finn Springin juomista vain muutama prosentti menee vientiin, muun muassa Kiinaan, Venäjälle ja Saksaan, mutta yrityksen tavoitteena on lisätä vientiä.

– Vienti on vaikea laji. Vesi on halpa tuote, sen yksikköhinta on edullinen, ja sopivia maahantuojia on aika vaikea löytää, koska maailmalla ei ole tuotteista pulaa. Kilpailu on kovaa, ja sen takia täältä pohjolan perukoilta onkin vaikea päästä maailman markkinoille, Ali-Haapala toteaa.

Kotimaassa hyvä vire: rekrytointeja ja laajennuksia

Finn Spring on palkannut Lestijärven tehtaalleen tuotannon lisäyksen myötä toistakymmentä uutta työntekijää. Tällä hetkellä tehdas pullottaa ja tölkittää juomia ympäri vuorokauden.

– Tämä oli se tavoite ja siihen on nyt päästy. Saimme rekrytoitua henkilökuntaa, mutta toki se vaatii perehdytystä ja koulutusta, koska markkinoilla ei ole valmiina osaajia, joita voisi tähän ottaa. Onneksi olemme sellaisilla paikkakunnilla, että työvoimaa löytyy, Juha-Jaakko Niemelä sanoo.

Seuraavaksi Lestijärvellä tulevat kuitenkin seinät vastaan: varastotilaa on liian vähän ja siksi yritys suunnittelee laajennusta vielä tälle vuodelle.

– Varastotilan puute on myös pullonkaula tuotannolle eli nyt, kun tuotantolinjat on saatu yhtä aikaa käyttöön, pitäisi tuplata varastotila, Niemelä toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kilpailu- ja kuluttajavirasto antoi ensimmäisen päätöksensä julkisista hankinnoista – haaviin jäi Soite Keski-Pohjanmaalta

2017, Huhtikuu 21 - 16:15

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) antoi perjantaina ensimmäisen päätöksensä julkisten hankintojen valvonnassa. Virasto on valvonut julkisia hankintoja vuoden alusta, jolloin hankintalaki tuli voimaan.

Ensimmäisenä KKV joutui puuttumaan Keski-Pohjanmaan sote-yhtymä Soiten toimiin. Päätöksen mukaan Soite suosi yhtä yritystä, kun se teki tarjouspyynnön vanhusten etälääkäripalvelusta viime tammikuussa.

Suosimisen takia vain yhdellä palveluntuottajalla oli mahdollisuus voittaa kilpailutus ja käytännössä hinnoitella palvelunsa haluamallaan tavalla. Hankintapäätöstä ei kuitenkaan ehditty vielä tehdä.

KKV:n päätöksestä ei tule seuraamuksia, vaan kyse on vain ohjaavasta valvonnasta.

– Soiten harkintaan jää, miten he katsovat, että päätös vaikuttaa heidän toimintaansa, KKV:n erikoistutkija Keijo Ranta sanoo.

Soite käsittelee KKV:n päätöstä kokouksessaan ensi tiistaina. Toimitusjohtaja esittää hallitukselle, että kyseinen hankinta keskeytetään ja Soite laatii uuden tarjouspyynnön.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Uskontojen uhrien tuki laajentaa vertaistukea uusille paikkakunnille

2017, Huhtikuu 20 - 18:52

Uskontojen uhrien tuki aloittaa vertaistapaamiset Kokkolassa perjantaina. Seuraavaksi toimintaa viritellään Rovaniemelle. Lahdessa ryhmä on ollut koolla muutaman kerran.

Tapaamisten lisäksi vertaistukea annetaan muun muassa puhelimessa ja Facebook-ryhmissä. Tukiryhmät ovat kuitenkin lisääntyneet ja osallistujien määrä kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 tapaamisissa oli noin 800 kävijää.

Suomessa toimii tuhatkunta uskonnollista yhteisöä, joista suurin osa on pieniä. Yhteydenottoja Uskontojen uhrien tuki ry (UUT) saa eniten muutamasta suuresta yhteisöstä: luterilaisesta kirkosta, sen herätysliikkeestä vanhoillislestadiolaisuudesta, helluntailaisuudesta ja muista vapaista karismaattisista suuntauksista sekä Jehovan todistajista. Kokoonsa nähden paljon yhteydenottoja aiheuttaa myös mormonismi.

Vertaustukea on kaivattu kymmenistä erilaisista yhteisöistä, myös esimerkiksi itämaistaustaisista. Helsingissä on parin vuoden ajan ollut omia tapaamisia islamista irtautuneille.

Uskonnollisia yhteisöjä ei voi jakaa hyviin ja pahoihin, vaan kaikissa niissä voi esiintyä ongelmia. Lisäksi niissä on hyviäkin puolia. Toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry

Toiminnanjohtaja Joni Valkila muistuttaa, että lisäksi on ihmisiä, jotka kipuilevat asian kanssa yksin.

– Kaikki eivät uskallakaan ottaa yhteyttä. Joissain yhteisöissä me edustamme paholaista ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea.

Valkila muistuttaa, ettei UUT edistä uskonnottomuutta tai mitään muutakaan maailmankatsomusta, vaan haluaa auttaa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet ongelmia yhteisöissä.

– Uskonnollisia yhteisöjä ei voi jakaa hyviin ja pahoihin, vaan kaikissa niissä voi esiintyä ongelmia. Lisäksi niissä on hyviäkin puolia, sanoo Valkila.

Vaikka eniten kontakteja synnyttävät vanhat yhteisöt, myös uudemmat nousevat esiin Uskontojen uhrien tuen toiminnassa. Esimerkiksi Kokkolan seudulla nopeasti kasvanut Uskon sana -yhteisö on Valkilan mukaan herättänyt hieman huolestumista, mutta on vain yksi monista ryhmistä. Kokkolan vertaistukiryhmään UUT odottaa kävijöitä monista taustoista.

Joissain yhteisöissä me edustamme paholaista ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea. Toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry

Uskonnollisissa yhteisöissä on usein johtaja tai johtajia, joilla voi olla paljon valtaa jäseniin, kuvaa Uskontojen uhrien tuen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Sellainen tilanne taas voi johtaa missä tahansa yhteisössä ongelmiin, kuten vallan väärinkäyttöön.

Uskonnollisissa ympyröissä asiaan liittyy vielä erityispiirre: yhteisön väitetään olevan ainoa oikea tie, jonka sääntöjen rikkominen johtaa rangaistukseen tässä elämässä tai kuoleman jälkeen. Tämä ajatus antaa yhteisöille paljon valtaa ihmisiin, kuvaa Valkila. Jos ihminen kuitenkin itse tai pakotettuna irtautuu, kokemus voi olla hyvin rankka, johtaa sosiaalisten siteiden katkeamiseen ja maailmankuvan ja identiteetin menettämiseen.

– Tällainen yksin jääminen voi olla rankkaa ihmiselle: riskitekijä mielenterveydelle ja johtaa terveysongelmiin, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan, sanoo Valkila.

UUT haluaa antaa vertaistuen kautta perspektiiviä ja ymmärrystä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet samanlaisia asioita.

– Voi myös todeta, ettei oma yhteisö ollutkaan niin ainutlaatuinen, vaan moni muukin väittää olevansa ainoa oikea.

Toiminta on laajentunut viiden viime vuoden aikana. Usein ryhmien synty on kiinni vapaaehtoisten vetäjien saamisesta. Tapaamisten aluksi luetaan säännöt, joihin kuuluu luottamuksellisuus: ryhmässä puhuttuja asioiden ei toivota leviävän, jotta ihmiset uskaltautuvat paikalle.

Kokkolassa perjantaina aloittava ryhmä täyttää suuren aukon UUT:n kartalla. Alueella toimii useita uskonnollisia yhteisöjä, joiden keskuudessa UUT arvioi olevan myös ongelmia. Valkila uskookin tarvetta toiminnalle olevan.

– Nähtäväksi jää missä määrin ihmiset osallistuvat. Pienemmillä paikkakunnilla ihmiset eivät niin helposti uskalla tulla tapahtumiin, joissa voi tulla tuttuja vastaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maastopalokausi alkanut – koko Etelä-Suomessa ruohikkopalovaara

2017, Huhtikuu 20 - 18:41

Ilmatieteen laitoksen varoituskartassa koko Etelä-Suomi on keltaisenaan varoituksista. Ruohikkopalovaroitus on annettu Ahvenanamaalle, Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan.

Varoitus perustuu erityiseen ruohikkopaloindeksiin, jonka meteorologit laskevat maan pinnan kosteudesta noin 3 cm:n syvyydeltä. Tiedot kosteudesta he saavat sääasemilta ja varoitus voidaan antaa puuttomille ja lumettomille alueille, joilla ruohikko ei ole täysin viheriöitynyt.

Ilman varoituksiakin maastopalojen huomaa tulleen. Se käy ilmi pelastustoimen hälytysilmoituksista: parin viime vuorokauden aikana maastopalohälytyksiä on ollut lähes 30.

Palokunnat työllistyneet

Kärynneet maastoalat eivät ole olleet suuria, mutta palokuntaa niissä on aina tarvittu. Alat vaihtelevat sadasta neliöstä 10 hehtaariin.

Paloissa on palanut maaston lisäksi muutama käytöstä poistettu autonraato ja joitakin aitoja. Muutaman kerran on jouduttu suojelemaan lähistön rakennuksia ja kerran on alkusammutuksen tehnyt siviili jouduttu savualtistuksen takia toimittamaan sairaalahoitoon. Nämä tapahtumat siis vain parin vuorokauden ajalta.

Palojen syinä ovat yleisimmin olleet maaplänttein kulotukset ja risujen ja roskien polttaminen. Palolaitokset kehottavatkin kaikessa tulenteossa nyt erityiseen tarkkaavaisuuteen.

Palopaikat vaihtelevat suuresti. Ne ulottuvat Salosta Kiteelle ja Kouvolasta Raaseporiin. Luonnollisesti ne noudattavat myös lumirajaa, joka kulkee tällä hetkellä Kokkolasta Jyväskylään ja sieltä suoraan itään Ilomantsiin.

Tilastot: huhtikuu rauhallinen

Tilastot kertovat, että viime kuu oli jo vilkasta maastopalokautta. Tuolloin niitä oli 40, kun vuotta aiemmin oli vain 21 paloa. Tässä kuussa maastopaloja on ollut kuitenkin maltillisesti viime vuoteen verrattuna.

Viime vuoden huhtikuussa pelastustoimen tilastot rekisteröivät 251 maastopaloa. Keskimäärin jokaisena päivänä kärysi noin 8,4 paloa. Jos tahti olisi sama, tähän mennessä paloja olisi pitänyt olla noin 167.

Reaaliaikaisten tilastojen mukaan paloja on ollut tässä kuussa 131. Ja jos sama tahti jatkuu taasen, koko kuun saldo olisi silloin noin 196 paloa. Se olisi 55 maastopaloa vähemmän kuin viime vuonna.

Ruohikkopalovaroitukset lisäksi väistynevät lännestä lähestyvän saderintaman myötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Kirkko oli mittaamattoman arvokas" – vakuutus ei kata Ylivieskan uutta kirkkoa

2017, Huhtikuu 19 - 15:11

– Vaikea kysymys vastata, toteaa Ylivieskan seurakunnan talousjohtaja Pentti Haikola kysymykseen tuhoutuneen kirkon vakuutuskorvauksesta ja lisää, että vanha puukirkko tuhoutui täysin vuoden 2016 pääsiäislauantaina.

– Rakennus oli mittaamattoman arvokas, Haikola lisää.

Ylivieskan seurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli korvaussopimuksen kirkon vahinkotapahtumasta. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä seurakunnan ja vakuutusyhtiö If:n kesken.

Sopimuksen mukaan seurakunta saa kertakorvauksena hiukan yli kuuden miljoonan euron korvauksen, josta on jo vähennetty omavastuuosuus.

Talousjohtaja Haikolan mukaan kirkko oli vakuutettu noin 6,9 miljoonasta eurosta.

Vanhaa ja uutta ei voi verrata

Ylivieskan uuden kirkon suunnittelusta on käynnissä arkkitehtikilpailu. Uuden rakennuksen ylin hinta on 10 miljoonaa euroa ja siihen liittyy Haikolan mukaan myös muita tiloja, kuten seurakuntasali ja keittiö.

– Niitä ei siten voi suoraan verrata vanhaan kirkkoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valtavat jääröykkiöt kasaantuivat rantaan, tuhannet vaelsivat katsomaan – "En ole koskaan nähnyt tällaista!"

2017, Huhtikuu 18 - 14:36

Ne syntyivät ilmeisesti yhdessä yössä. Nostivat jopa kuution kokoisia kiviä korkealle. Yhdessä mökissä nukkui mies, joka ei kuitenkaan herännyt jään rytistessä rantaan. Myrskyisänä yönä kun meteliä on muutenkin.

– Täällähän kuuluu se kova tohina ilman tuota jytinääkin, muistuttaa lohtajalainen Liisa Jukkola.

Viime viikolla muodostuneet metrien korkuiset jääröykkiöt ovat saaneet arviolta jo tuhannet ihmiset ajamaan merenrantaan näkyä ihastelemaan. Röykkiöitä on ainakin Kokkolan pohjoispuolella muun muassa Lohtajan Ohtakarissa, Marinkaisissa sekä vielä pohjoisempana Himangalla ja Kalajoella. Pelkästään Ohtakarin näkyä on käynyt katsomassa Merivartioston arvion mukaan tuhat ihmistä päivässä.

Kalle Niskala / Yle

Myös Esa Herlevi tuli paikalle somessa levinneiden kuvien innostamana:

– En ole kyllä koskaan nähnyt, enkä usko, että koskaan näenkään tällaista!

Vanhempi merivartija Timo Antila sanoo, että ulkoluodoilla näyt ovat jokatalvisia, mutta Lohtajan rantaan röykkiöt kasaantuvat paikallisten arvion mukaan kerran 40 vuodessa.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Eriksson sanoo, että ilmiö on kuitenkin jopa yleinen. Röykkiöitä muodostuu Perämeren rannikolla joka talvi ja joillakin paikoilla, kuten Hailuodon länsireunalla, se on tyypillistäkin. Saariston sisällä näin tapahtuu kuitenkin harvemmin.

Kun jää kerran lähtee liikkeelle, siinä on valtavia voimia. Jääasiantuntija Patrick Eriksson

Tarvitaan kaikin puolin otolliset olosuhteet, jotta viereisen selän jää on kulkeutunut rantaan:

– Jääpeite on hieman haurastunut ja pehmentynyt. Otollisten tuulten ansiosta se on lähtenyt työntymään ja murskautumaan rantaan, kuvaa Eriksson.

Ari Vihanta / Yle

– Kun jää kerran lähtee liikkeelle, siinä on valtavia voimia ja se näkyy tällaisena ilmiönä, sanoo Eriksson.

Tuuli painaa jäätä vain muutaman sentin sekunnissa. Se kuitenkin riittää suuren jääkentän liikuttamiseen. Rannan kohdatessaan jään on pakko rikkoutua, ja se nousee suuriksi palikoiksi päällekkäin.

Röykkiöt lähtevät vain sulamalla, ne eivät liu'u takaisin mereen. Vedenpinnan vaihtelu voi kyllä nostaa röykkiöitä liikkeelle kareilta, mutta rantaan nousseita kasoja vesi ei käy hakemassa. Jääasiantuntija Patrick Eriksson uskoo, että sulaminen voi hyvinkin viedä juhannuksen tuolle puolen.

Hän arvioi myös, että ilmiö voi ilmastonmuutoksen myötä yleistyä. Leudompina talvina saaristojen saama vankka kiintojääpeite ei enää olekaan yhtä vankka. Leudot jaksot haurastuttavat jääpeitettä ja avomeri velloo lähempänä rantaa kuin aiemmin. Kun tuuli alkaa puhaltaa ja puskea, se voi Erikssonin arvion mukaan johtaa herkemmin tällaisiin näkyihin muuallakin kuin ulkosaaristossa.

Kalle Niskala / Yle

Ohtakarin kohdalla ulompana jäät olivat vielä runsas viikko sitten irti, sittemmin yöpakkaset jäädyttivät ne. Vanhempi, kasautunut jää oli maanantaisten mittausten mukaan hieman yli 20-senttistä. Yöpakkasten viikon sisällä aikaansaama jää taas on vain 4-senttistä. Antila muistuttaa, että vielä viikkoa aiemmin sen tilalla oli railoja, joissa joutsenet uiskentelivat.

Merivartija turvautuikin pääsiäisenä megafoniin kaitsiessaan liian kauas lähteneitä ilmiön ihastelijoita. Myös korkeiden jääröykkiöiden päälle kiipeäminen hirvittää joitakin. Tiistaina merivartiosto ilmoitti, että ihastelijoiden kannattaa pysyä tukevasti rannalla.

Myös paikalliset ovat yrittäneet huudella varoituksia:

– Kyllähän täällä kaikki on vaaranpaikkaa, kun jää ei ole minkään paksuista, sanoo Liisa Jukkola.

Ari Vihanta / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Video: Kovat tuulet kokosivat jäävuoret Lohtajan Ohtakarille

2017, Huhtikuu 17 - 20:08

Harvinaislaatuinen luonnonilmiö kokosi jäät Lohtajan Ohtakarin edustalle. Ahtojään kasaumia nähdään yleisesti ulompana merellä, mutta rantaan kasautuvat jäät ovat herättäneet runsaasti ihmetystä.

Jopa kymmenmetrisiksi kohonneet jäälohkarevuoret houkuttelivat pääsiäisenpyhinä paikalle tuhatmäärin ihmettelijöitä.

Paikalliset eivät muista neljäänkymmeneen vuoteen nähneensä samanlaista ilmiötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia