YLE: Keski-Pohjanmaa

Julkaise syötteitä
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Syötteen kokonainen osoite. 17 min 44 s sitten

Juhannusjuhlijat pitivät pohjalaispoliisin kiireisenä: 500 lähtöön mahtui pahoinpitelyjä, rattijuoppoja ja varkauksia

7 tuntia 54 min sitten

Juhannusjuhlijat toivat poliisille jälleen kiireitä pohjalaismaakunnissa. Pohjanmaan poliisi sai selvitellä pahoinpitelyjä ja tappeluja, myös huumausainerikokset, rattijuopot ja asuntomurrot työllistivät. Tänä vuonna kuitenkin lauantain viileä sää hillitsi juhlijoita ja vähensi myös poliisin lähtöjä.

Kiireisintä poliisilla oli juhannusaattopäivästä lauantaiaamuun: silloin tehtäviä kirjattiin jopa vajaat 300 pohjalaismaakunnissa. Lauantaista sunnuntaihin hälytyksiä kertyi 200. Selvästi eniten tehtäviä oli Etelä-Pohjanmaalla, lähes yhtä paljon kuin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa yhteensä.

Vakavin rikosepäily on Vaasassa ilmoitettu raiskaus, jonka esitutkinta on vielä alkuvaiheessa.

Kalajoella poliisia soitettiin apuun yli sata kertaa

Myös Kalajoen Juhannus työllisti poliisia koko viikonlopun. Hätäkeskukseen tuli yli sata puhelua, joissa tarvittiin poliisi paikalle.

Viikonloppuna poliisin haaviin jäi rattijuoppoa, myös pahoinpitelyjä ja varkauksia kirjattiin useita. Poliisin tietoon tuli myös yksi ryöstö- sekä raiskausepäily. Kalajoen Juhannus keräsi Hiekkasärkille kolmen päivän aikana noin 15 000 juhlijaa.

Vesillä rauhallista – ei yhtään ruorijuoppoa

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkojen vesillä viileä sää hillitsi selvästi juhlintaa.

Kokkolan merivartioston mukaan vesillä liikenne sujui normaalin kesäviikonlopun tapaan. Esimerkiksi puhallusratsiassa ei jäänyt kiinni yhtään ruorijuoppoa, eikä meripelastustehtävää ollut.

Vartiosto partioi viikonloppuna Uudenkaarlepyyn ja Himangan välillä. Tarkastuksia merivartijat tekivät kolmeenkymmeneen veneeseen. Puutteita oli lähinnä pelastusliiveissä ja sammuttimissa. Huomautuksia jaettiin veneilijöille kymmenen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Niilas, 7, sai presidentiltä kirjeen: Kyllä hänelläkin on kavereita eikä diabetes olisi este presidentin työlle

2017, Kesäkuu 25 - 09:20

7-vuotias Niilas haluaa presidentiksi. Ammatinvalinnan yksityiskohdista kokkolalaispojalla oli niin paljon kysymyksiä, että kaikkiin ei löytynyt vastausta äidiltä. Oli vain yksi vaihtoehto: kysyä presidentiltä itseltään.

Niilas lähettikin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle pinkan piirustuksia ja vinon pinon kysymyksiä – ja sai vastauksen.

Niilasta askarrutti muun muassa se, millaisia kouluja presidentin pitää käydä ja onko kätteleminen väsyttävää. Sekin huoletti, onko presidentillä vapaa-aikaa ja kavereita ja voiko presidentti syödä karkkia. Vastaus kaikkiin oli myönteinen:

Herkkujen syöntiä sivuaa myös Niilaksen huoli siitä, mahtaako diabetes olla este presidentiksi ryhtymiselle. Senkin Niilas halusi tietää, pelottaako presidenttiä.

Se on hyvä, sillä Niilaksella todettiin diabetes, kun hän oli yksivuotias. Perheessä on herätty kuuden vuoden ajan 2–3 tunnin välein mittaamaan verensokeria, mutta nyt alkaa helpottaa. Poika tunnistaa jo itsekin matalan verensokerin oireet. Sokeri ei myöskään enää laske öisin niin alas kuin pojan ollessa pienempi.

Hoitokin oli alussa haastavaa piikityksineen. Nyt apuna ovat kanyyli ihon alla olevan ja insuliinipumppu vyötäröllä:

– 25 lisää, huikkaa äiti laskelmat tehtyään tulevalle presidentille, joka on kadonnut aikuisten seurasta. Niilas hoitaa homman ja jatkaa touhujaan.

Diabetes vaatii vanhemmilta jatkuvaa laskemista. Niilaksella takana olevan ekaluokan mukaviin aineisiin kuului matematiikka. Tylsää sen sijaan kouluvuodessa oli paikallaan oleminen.

Kokkolasta tulisi pääkaupunki Niilas Keränen

Niilaksen saamassa kirjeessä kerrottiin myös, että presidentin työ on pääasiassa oikein mukavaa, vaikkakin kiireistä. Kätelläkin presidentti jaksaa, sillä hänestä on tärkeää tervehtiä jokaista vierasta henkilökohtaisesti.

Mitään erityiskouluja työhön mieliville ei ole. Sen sijaan Niilas sai kehotuksen käydä koulunsa hyvin ja olla aktiivinen. Erilaisiin asioihin kannattaa suhtautua innokkaasti, tulevaisuudesta kun ei koskaan tiedä.

Sari Vähäsarja / Yle

Miksi Niilas sitten haluaa presidentiksi?

– Että saisin määräillä.

Jos hän saisi määrätä, hänellä oli Pleikkari ja Minecraft. Niilaksella olisi myös omia sotilaita ja hän kulkisi sotalaivalla ja koneella. Edes muutto Helsinkiin ei olisi pakollinen, sillä presidentiksi haluava poika on keksinyt ratkaisun:

– Kokkolasta tulisi pääkaupunki.

Vapaa-ajallani tapaan myös ystäviäni, joita presidentilläkin on. Joskus saatan syödä myös vähän herkkuja. Presidentin kirje Niilakselle

Kirjeiden kirjoittaminen on Keräsen perheessä tuttua. Esimerkiksi ennen ulkomaanmatkoja kirjoitetaan aina kapteenille ja perämiehelle kirje, jonka mukaan laitetaan piirustuksia ja suklaata. Seuraava kirje on jo suunnitteilla: Finnairilta pitää kysyä, onko matkakoneen siivessä yksi vai kaksi moottoria.

– Niin hullua ideaa ei lapselta tule, etteikö äiti olisi mukana, sanoo Ulpu Keränen kirjeinnostuksesta.

Kirjeet kirjoitetaan aina käsin, samoin esimerkiksi tervehdykset opettajalle. Äiti Ulpu arvostaa käsin kirjoittamista.

Presidentiltä vastauksen saamiseen perheessä suhtauduttiin erilaisin odotuksin. Äiti toppuutteli toiveita vastauskirjeestä, mutta Niilas oli luottavainen. Niinpä ilmoitus kirjeen tulosta ei yllättänyt iltapäiväkerhosta haettua poikaa:

– Ai, nytkö se tuli? kysyi poika tyynesti, nauraa Ulpu.

Presidenttipari vieraili Kokkolassa kesäkuun alussa. Niilas ja hänen äitinsä olivat valmiina vastaanottamassa Tankarin saarelta saapuvaa pariskuntaa jo hyvissä ajoin, eväiden kanssa. Lähituntumaan he eivät päässeet, mutta saivat huikattua kiitoksen kirjeestä. Vastaukseksi Jenni Haukio huikkasi olkaa hyvän.

Syksyllä Niilas jatkaa koulunkäyntiä Mäntyniemi mielessään. Mutta jos nyt presidentin virka ei osuisikaan kohdalle, Niilaksella on takataskussa pari muutakin vaihtoehtoa. Hänestä voi tulla maitoauton kuljettaja. Eikä poliisin työkään ole poissuljettu. Eikä bussikuskin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Irlanninsetteri Bella saunoisi vaikka aamuun, jos saisi – "Kyllä siitä vaistoaa, että hyvää teki taas yksi saunareissu!"

2017, Kesäkuu 23 - 09:45

Kokkolan Öjassa Kultarannan villan rantasaunassa kiuas sihahtaa. Kasvoille hiipii kostea ja lempeä lämpö. Lauteilla istuvat tapansa mukaan Pekka Kuusansalo ja 4-vuotias irlanninsetteri Bella.

Intohimoinen saunoja, Pekka, on saanut Bellasta paitsi luottoystävän myös saunakaverin. Heidän yhteinen taipaleensa saunojina alkoi, kun Bella muutti perheeseen vuoden ikäisenä.

– Huhtikuussa meillä oli juuri mökkikausi alkanut. Bella oli heti mukana kaikessa, mitä puuhasteltiin. Ensimmäistä kertaa, kun ruvettiin saunaa lämmittämään, se oli lauteilla ennen kuin sinne itse ehdittiin, Pekka muistelee.

Sitten se vasta innostuu täpinään, kun ruvetaan bravuuria, tätä meijän spesiaalisaunamakkaraa, laittamaan. Pekka Kuusansalo, Bellan isäntä

Pekka silittää pitkillä vedoilla Bellan päätä. Hän kertoo, että saunarutiinit ovat aina samat. Bellalle riittää sana "sauna" – ja sitten jo mennään.

– Ensin haetaan yhdessä puita ja laitetaan tuli pesään. Sitten se vasta innostuu täpinään, kun ruvetaan laittamaan bravuuria, tätä meidän spesiaalisaunamakkaraa. Toki kohtuudella, ei me kuitenkaan kilotolkulla makkaraa syödä.

Kohtuus kaikessa

Parivaljakolle on kertynyt saunomiskertoja tänä vuonna yli kuusikymmentä. Pekka kertoo, että joskus Bellaa on suorastaan vaikea saada lauteilta pois. Saunomista harrastetaan kohtuudella, noin kymmenen minuuttia kerrallaan.

– Bella istua jököttäisi siellä vaikka aamuun asti, ja varsinkin silloin, kun vieraita käy. Se tykkää olla saunassa muitten mukana ja onkin varsinainen seurakoira – ja saunakoira, Pekka hymyilee.

Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa. sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta

Moni koira tykkää saunomisesta, samoin jotkut kissatkin. Ne hakevat saunasta rentoa oloa, ihan niin kuin ihmisetkin.

Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa. sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta

Eläinlääkäreiden mukaan terve koira voi saunoa huoletta, kunhan omistaja tarkkailee, ettei lemmikki ala läähättää liian kiivaasti. Suurin riski on lämpöhalvaus, koska koirat eivät voi viilentää itseään hikoilemalla.

– Koirat ovat laumasieluja ja siksi haluavat usein olla siellä, missä ihminen. Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa olla tarkkana. Usein koirat pitävät lämmöstä. Lämpöhän on miellyttävä asia, sanoo sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta yliopistollisesta pieneläinsairaalasta.

– Koiran pitää halutessaan päästä heti pois saunasta jäähdyttämään itseään. Kuumassa saunassa ei kannata pitää paksuturkkista lemmikkiä ainakaan pitkään. Lisäksi jos koiralla on sydän- tai hengitystieongelmia, voi saunominen olla haitallista, etenkin lyhytkuonoisilla koirilla, muistuttaa pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio Evidensiasta.

Bella viihtyy 70 asteen leppoisissa löylyissä

Niin Pekka Kuusansalo kuin Bellakin viihtyvät parhaiten leudoissa löylyissä: saunassa saa olla korkeintaan 70 astetta lämmintä. Tavanomaiseen saunahetkeen kuuluu tietenkin löhöilyä, rapsuttelua, uimista ja se pitkään kiukaalla hautunut makkara.

Sauna rentouttaa, tulee hyvä olo ja varmasti mielikin on virkeämpi. Näin uskon. Saunalla on sellainen ulkoinen puhdistava vaikutus ja samalla sisäinen. Pekka Kuusansalo, Bellan isäntä

Niin, millainen motivaattori saunamakkara Bellalle sitten oikein on?

– Sehän on Bellalle varmasti yhtä tärkeä kuin minullekin. Kun se kiukaalla muhii ja löylyn lämmössä tirisee, niin siitä tulee semmoisia mukavia aromeja, jotka koiran nokkaan käyvät, Pekka arvelee.

Bellan pää lepää Pekan polvella raukeana saunan jälkeen.

– Ehkä se on samanlainen vaikutus kuin ihmisellä. Sauna rentouttaa, tulee hyvä olo ja varmasti mielikin on virkeämpi. Näin uskon. Saunalla on ulkoinen puhdistava vaikutus ja samalla sisäinen.

Pekka kääntyy Bellaan päin:

– Oliko ihanaa?

Bella nousee takajaloilleen ja työntää kuonollaan Pekkaa nenään.

– Kyllä siitä vaistoaa, että hyvää teki taas yksi saunareissu!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Jätä pizza uuniin ja nukahda, niin näet tuonpuoleisen" – pelastuslaitos uskoo valistuksessa mustan huumorin voimaan

2017, Kesäkuu 22 - 13:41

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos valistaa juhannuksen vaaroista poikkeuksellisen reipaskielisesti. Laitos jakoi Facebookissa ja Twitterissä päivityksen, jossa varoitti aiheuttamasta öistä ruokapaloa:

Tarkoituksena on havahduttaa ihmiset juhlapyhien riskeihin. Pelastuslaitos muistuttaa, että suurin yksittäinen tekijä onnettomuuksien, väkivallan ja tapaturmien taustalla on alkoholi.

Laitos lupaa, että heidän ohjeitaan seuraamalla voi ehkäistä yllä olevien ja muiden epämieluisten taikojen toteutumisen.

Vaikka päivityksissä liikutaan joskus huumorin tai sarkasmin riskirajoilla, ei ihmisten tai asiakkaiden arvostuksesta tingitä Palomestari Antti Kätevä

Palomestari Antti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta sanoo pohjaavansa päivitykset usein pinnalla oleviin trendeihin ja ideoihin. Hän on aistinut, että erityisesti tänä kesänä juhannustaiat ovat nousseet jonkinlaiseksi teemaksi.

Kätevä uskoo, että työkseen sosiaalista mediaa ylläpitäville kehittyy niin sanottu some-aisti, jonka avulla esimerkiksi kahvipöytäkeskustelun sutkautus muuttuu oivaksi ideaksi, kun sitä värittää hieman huumorilla tai vilkkaalla mielikuvituksella.

Viranomaiset ovat nykyään tiedottamisessaan tai valistuksessaan aiempaa rohkeampia. Kätevä arvioi sen johtuvan siitä, että media ja medianluku on muuttunut: jos sosiaalista mediaa haluaa käyttää työkaluna, viranomaisen on pakko toimia sen säännöillä.

Kätevä sanoo myös, että turvallisuuden markkinointi valistamatta on vaikeaa. Esimerkiksi tylsä muistutus palovaroittimen tarkastuksesta näkyy some-tilastoissa heikkona suorituksena, kun taas "Älä flambeeraa kotiasi" toimii paremmin.

– Sanoma pitää pukea huumoriin – vaikka mustaan. Vaikka päivityksissä liikutaan joskus huumorin tai sarkasmin riskirajoilla, ei ihmisten tai asiakkaiden arvostuksesta tingitä. Olenkin muutamaan kertaan joutunut perumaan suunnittelemani päivityksen aiheeseen liittyvän tapahtuneen onnettomuuden takia, sanoo Kätevä.

Pelastuslaitos on saanut päivityksistään pelkästään myönteistä palautetta, aina some- ja viestintäalan ammattilaisilta asti.

Rinna Härkönen / Yle

Muun muassa näistä asioista pelastuslaitos ohjeistaa sivuillaan:

Kokko vaatii maanomistajan luvan. Tulen sytyttäjän pitää varautua alkusammutukseen, ja hän on vastuussa mahdollisista vahingoista. Avotulta ei saa sytyttää, jos metsä- tai muun palon vaara on ilmeinen.

Turvallisin paikka kokolle on joko kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta. Kokon ympäristö pitää kastella, ja tuuli ottaa huomioon. Kokkoa on valvottava koko ajan, ja kännykkä pidettävä lähellä. Lopuksi palojätteet pitää sammuttaa vedellä, sillä tuhka voi pysyä kuumana jopa vuorokausia.

Vaikka saunominen kuuluu juhannukseen, sauna ei pidä lämmittää ympäri vuorokauden, ettei sauna ylikuumennu ja lämpötila rakenteissa nouse vaarallisen korkeaksi. Samoin takka tarvitsee lepoa.

Grillatessa pitää varmistaa, ettei grillin lähellä tai yläpuolella ole mitään syttyvää, eikä kuumaa grilliä saa jättää ilman valvontaa. Sammutuspeite pitää olla valmiina, eikä rasvapaloa saa sammuttaa vedellä. Sellainen pitää sammuttaa tukahduttamalla.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos kehottaa myös tarkistamaan, että palovaroittimet toimivat ja ensiaputarvikkeita löytyy.

Veneilemään lähdetään vain pelastusliivit päällä ja pää selvänä. Uimarin ei kannata yliarvioida uimataitoaan eikä autoilijan lähteä tien päälle kiireessä tai stressaantuneena, saati väsyneenä tai humalassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Liikenneonnettomuustutkijan on pidettävä pää kylmänä: "Toistaiseksi ei ole jäänyt uniin vaivaamaan"

2017, Kesäkuu 21 - 19:15
Onnettomuustutkijalautakunnat

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntia on Suomessa 20, jäseniä niissä 300.

He ovat asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan ja tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Lautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.

Niiden tehtävä on selvittää onnettomuuteen johtaneet tekijät ja tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Lautakunnat eivät selvitä syyllisyys- tai korvauskysymyksiä.

Työtä koordinoi Onnettomuustietoinstituutti.

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti.

Veteliläinen Ville Pakkala on ollut mukana Keski-Pohjanmaan onnettomuustutkijalautakunnassa ajoneuvoteknisenä jäsenenä jo 12 vuotta. Ryhmä kutsutaan paikalle mahdollisimman nopeasti, kun onnettomuus sattuu.

– Aikoinaan Oulussa silloinen kollega vähän pelottelikin, että kannattaakohan tällaiseen hommaan lähteä, koska paikan päällä saattaa nähdä vaikka minkälaisia tilanteita.

Yleensä pääsyyllinen onnettomuuksiin löytyy ratin ja penkin välistä Ville Pakkala

Pakkala myöntää, että on nähnyt pahojakin tilanteita, ja niissä puhuminen auttaa. Pahinta on, kun onnettomuudessa on mukana lapsia tai nuoria. Se on henkisesti vielä tavallista raskaampaa.

– Tokihan, kun pyrit olemaan onnettomuuspaikalla ensimmäisenä, siellä voi nähdä ikäviäkin asioita. Onneksi toistaiseksi ei ole jäänyt uniin vaivaamaan. Tilanteessa auttaa muu henkilöstö, ja heidän kanssaan keskustellaan paljon yhdessä. Rankempaakin huumoria heitetään, se auttaa eteenpäin. Me pidämme keskusteluyhteyttä jatkuvasti yllä.

Liikenneonnettomuuksia tutkivaan joukkoon kuuluu lisäksi neljä muuta jäsentä: lääkäri, poliisi, käyttäytymisjäsen ja tiejäsen.

Tutkinta on tarkkaa työtä

Jokaista kolaria ei käydä läpi, vaan ainostaan ne, joissa tulee kuolonuhreja. Sen lisäksi tutkitaan tapaukset, joissa on ollut suuronnettomuuden riski, mutta ne otetaan käsittelyyn harkinnan mukaan.

Jokainen ryhmän jäsen keskittyy hänelle kuuluvaa tutkinnan osaan.

– Minun osuuteni on tutkia ajoneuvon tekninen kunto ja sen mahdolliset vaikutukset onnettomuuteen ja sen kulkuun. Kokkolan alueella on kaksi muutakin teknistä jäsentä, joiden kanssa jaetaan töitä.

Ville Pakkalan päätyö on autojen katsastaminen.Antti Kettumäki / Yle

Paikalla käydään läpi tarkasti monenlaisia teknisiä asioita. Selvitystyö kestää kokonaisuudessaan vuoden, ja loppuraportti toimitetaan Onnettomuustietoinstituuttiin.

– Renkaat, akselistot ja ohjauslaitteet ovat esimerkkejä, jotka saattavat vaikuttaa onnettomuuteen. Tutkinnan jälkeen kokoonnutaan porukalla ja jokainen kertoo osaltaan näkemyksensä tapahtuneesta. Lopuksi tehdään tutkintaseloste.

Pakkalan mukaan melko harvoin onnettomuuden syynä on isompi tekninen vika ajoneuvossa, vaikka niitäkin on joitakin ollut 12 vuoden aikana. Tapaukset tutkitaan siksi heti, että mahdolliset jäljet ovat tuoreeltaan havaittavissa.

– On niitäkin ollut, joissa olisi tapaturma voitu estää, jos ajoneuvo olisi ollut teknisesti hyvässä kunnossa. Mutta yleensä pääsyyllinen onnettomuuksiin löytyy ratin ja penkin välistä, toteaa Ville Pakkala.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhä useampi mansikka kasvaa harson alla: "Kun pakkanen vei melkein vuoden tulot, se pakotti varautumaan"

2017, Kesäkuu 21 - 15:44

Mansikkapeltojen talvituhot ovat pakottaneet viljelijät lisäämään marjan kasvattamista harson alla. Syynä ovat viime vuosien vähälumiset talvet, jotka ovat aiheuttaneet paikoin massiivisia pakkastuhoja mansikantaimille.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kokkolalaisella Porkon mansikkatilalla peräti 70 prosenttia taimista tuhoutui toissatalvena. Viljelijä Juha Nikkinen ei halua sen toistuvan.

Yhden kerran voi kärsiä tuollaiset tuhot, mutta ei enää toista kertaa. mansikanviljelijä Juha Nikkinen

– Siitä opittiin sen verran, että tästä eteenpäin mansikka suojataan talveksi aina harsolla. Osa suojattiin jo viime syksynä, mutta tavoitteena on saada melkein koko pinta-ala harson alle. Tämä sen takia, ettei se toissa talven tuhot toteudu uudestaan. Yhden kerran voi kärsiä tuollaiset tuhot, mutta ei enää toista kertaa.

Tilalla laitettiin viime syksynä harson alle kolmisen hehtaaria mansikkaa.

Juha Kemppainen / Yle

Taimenien suojaaminen tietää viljelijälle lisätyötä.

– Harsoja on vekslattava edes takaisin ja niiden reunoille pitää ripotella painopusseja. Myös rikkakasvit ja tuholaiset viihtyvät lämpimässä harson alla, huomauttaa Nikkinen.

Lumi tietysti olisi parempi eriste, mutta sen puuttuessa harso on ehdoton. Juha Nikkinen

Jo alkukesällä Nikkinen poisti harsot mansikkamaalta, jotta mehiläiset pääsivät pölyttämään kukkia.

– Tänä kesänä harsoja olisi voinut pitää pidempäänkin, koska nyt lämpimien säiden jälkeen tuli uusi viileämpi jakso. Se hidastaa sadon kypsymistä, sanoo Nikkinen.

Harson alla on avomaata lämpimämpää. Lisäksi mansikkasato kypsyy jopa kaksi–kolme viikkoa aikaisemmin kuin avomaalla. Tärkeintä Nikkiselle on kuitenkin taimien suojaaminen pakkastuhoilta. Siinä harso on tehokas.

– Kyllä taimen pitäisi pysyä hengissä harson alla. On tietysti joitain poikkeuksia, että jopa harson alta taimet ovat kuolleet, mutta silloin täytyy olla tosi kovat pakkaset. Lumi tietysti olisi parempi eriste, mutta sen puuttuessa harso on ehdoton.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Karpeista nousi talvella iso kohu Kokkolassa, nyt niiden ruokkimisesta tehdään yleisötapahtuma

2017, Kesäkuu 20 - 18:40

Kokkolassa Pikiruukin karppilammen kalojen ruokinnasta tehdään yleisötapahtuma kesän aikana. Kaloille annetaan ruokaa elokuun puoliväliin aina määräpäivisin, jos sää sallii. Kovalla sateella ruokkiminen siirtyy.

Karpit oleilevat muuten enimmäkseen lammen pohjassa, katsojilta piilossa. Ruokinnan yhteydessä ne voivat tulla näkyville.

Kokkolan kaupunki toivoo julkisen ruokkimishetken vähentävän myös halua ruokkia karppeja omin päin. Veteen ja rannoille päätyvä ruoka houkuttelee nimittäin paikalle lokkeja ja haittaeläimiä. Karpit saattavat myös saada syötäväkseen niille sopimatonta ruokaa. Kaupunki ruokkii kaloja niille tarkoitetulla ruualla.

Karpit saavat lisäravintoa kesäkaudella tarpeen mukaan, yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Veden lämpö vaikuttaa ravinnon tarpeeseen: mitä viileämpää vesi on, sitä vähemmän kalat liikkuvat ja syövät.

Pikiruukin lammessa on kahdenlaisia karppeja: suomukarppeja ja peilikarppeja. Suomukarppien suomut ovat symmetriset, peilikarpilla taas suomut muodostavat kalan kylkiin erilaisia mosaiikkikuvioita.

Karppien kohtalosta nousi kohu viime talvena, kun Kokkolan kaupunki päätti lopettaa lammen hapettamisen turvallisuussyistä. Hapetin aiheutti jäähän sulapaikan, ja jäällä liikkui paljon lapsia, joiden turvallisuudesta heräsi huoli.

Kokkolan kaupunki sai asiassa runsaasti yhteydenottoja, ja Animalia teki tilanteesta jopa rikosilmoituksen. Palautevyöry sai kaupungin harkitsemaan uudestaan, ja joulukuussa päätettiin, että karpit saavat sittenkin hapetuslaitteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viljelijä pitäisi kiinni glyfosaatista – ProAgria: Kiistellyn torjunta-aineen täyskielto olisi katastrofi

2017, Kesäkuu 20 - 10:30

EU kielsi keväällä 13 glyfosaattivalmistetta, koska niissä olevan POEA-apuaineen epäillään aiheuttavan syöpää. Vielä on mahdollista, että muutkin glyfosaatit kielletään. Euroopan komissio käsittelee valmisteen hyväksyttävyyttä vielä tänä kesänä tai viimeistään syksyllä.

Glyfosaatin aiheuttamasta syöpäriskistä ei ole maailmalla yksimielisyyttä. Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in tutkimuslaitoksen mukaan syöpäriski on olemassa, kun taas Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n lausunnon mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää.

ProAgrian mukaan täyskielto olisi katastrofi viljelylle, sillä se heikentäisi satoa merkittävästi, sanoo kasvinsuojelun valtakunnallinen huippuosaaja Juha Sohlo. Osittainen kielto jätti markkinoille yhä käyttökelpoisia glyfosaatteja viljelykäyttöön. Lisäksi nyt kiellettyjen aineiden käytössä on vuoden siirtymäaika.

Sohlo sanoo, että kaikissa kasvinsuojeluaineissa on riskinsä, mutta aineet on tutkittu hyvin, ja oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Myös korvaavia aineita glyfosaatille on, mutta yhtä tehokasta valmistetta Sohlo ei tiedä.

Glyfosaatti tappaa kaiken vihreän. Sillä lopetetaan monesti säilörehunurmia ja juolavehnän vaivaamia kasvustoja. Sohlon mukaan kyse on merkittävästä perusaineesta maanviljelyssä:

– Sen varaan lasketaan aika paljon etenkin heinämäisten rikkakasvien torjunnassa. Satotasojen menetystä tulee varmasti, jos aine kielletään kokonaan, sanoo Sohlo.

Juolavehnää pellossa.Juha Kemppainen / Yle

Lohtajalainen Tapani Orjala viljelee ohraa, kauraa ja rypsiä. Hän on käyttänyt pelloillaan aina erilaisia glyfosaatteja rikkakasvien torjuntaan. Orjalalta löytyy useampia valmisteita, joukossa myös yksi niistä, joiden käyttö loppuuu siirtymäajan jälkeen. Se on ollut aineista tehokkain ja antanut enemmän pelivaraa olosuhteiden kanssa:

– Jos tehot laskevat, täytyy olla tarkempi siinä, että käsittelyaika on otollinen. Sitä kautta päästään riittävään tehoon, muuten se on turhaa hommaa, sanoo Orjala.

Kun aine tehoaa riittävästi, peltolohko selviää muutaman vuoden ilman vaikeita rikkakasveja.

Kuvassa näkyvää Roundup Maxia saa käyttää vielä 31.3.2018 saakka, mutta sitä ei voi enää ostaa.Juha Kemppainen / Yle

Jos glyfosaatti kiellettäisiin kokonaan, hyvän sadon saaminen hankaloituisi Orjalan mukaan selvästi. Vuorottelulla ja vaihtoehtoisilla menetelmilllä voi vaikuttaa rikkakasvien määrään, mutta vain vähän.

Eri kasvit kestävät rikkakasvustoa eri tavoin: pahiten kärsisi ohra. Kaura kestää paremmin, mutta sen laatu voi kärsiä. Muitakin vaikutuksia olisi: kuivausaika pitenee, jos sato on epäpuhdasta, ja se taas lisää kustannuksia.

Toki viljely ilman torjunta-aineita on mahdollista, kuten luomupellot osoittavat. Määrät vain jäävät pienemmiksi, uskoo Orjala.

Hän uskoo myös käsittelyn glyfosaateilla olevan turvallista, kun sen tekee oikein:

– Minäkin ymmärrän sen, etteivät kasvustoon ruiskuttaminen ja varsinkaan pakkotuleennuttaminen ole todellakaan eettisesti hyväksyttäviä keinoja, sanoo Orjala.

Glyfosaattien täyskielto olisi kova pala:

– Pahin pelkohan on, että ne kielletään kaikki. Jos ei aivan täysin korvaavaa tuotetta ole, niin kyllä sitten pitää olla huolissaan viimeistään, ja vähän jo nyt, pohtii Orjala.

Artikkelia korjattu 21.6. klo 9: Poistettu ja-sana WHO:n perästä kohdassa "Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in". IARC on siis WHO:n alainen laitos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin ratatyöt katkovat junaliikennettä juhannuksena – suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä

2017, Kesäkuu 20 - 07:05

Liikennevirasto tekee juhannuksen meno- ja paluuruuhkien välissä muun muassa vaativia ja aikaa vieviä ratatöitä, kuten sillankorjaus- ja rakennustöitä sekä vaihteiden vaihtoja. Pisimmillään junaliikenne on paikoin poikki 48 tuntia.

Ratatyömaita on erityisesti läntisessä Suomessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. VR:ltä kerrotaan, että juhannuksen ratakatkot perjantaista kello 12:ta sunnuntaihin kello 12:een vaikuttavat kaikkiin Tampereen kautta matkaa tekeviin.

– Suomen vilkkain matkustajaliikenteen rata menee Tampereen läpi, ja siinä tehdään matkoja aina Helsingistä Lappiin. Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen, toteaa VR:n suunnittelupäällikkö Juho Hannukainen.

Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen. Juho Hannukainen

Juhannuksen matkustajaliikenteeseen on järjestetty liuta korvaavia bussikuljetuksia. Reitistä riippuen matka-aika pitenee bussikyydissä puolesta tunnista useisiin tunteihin.

– Etukäteen on suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä. Niitä ajetaan noin 80 linja-autolla, Hannukainen kertoo.

Tavallisena kesälauantaina raiteilla kulkee noin 120 InterCity- ja Pendolino-vuoroa. Juhannuslauantaina ratatöiden takia niistä on peruttu noin puolet.

Töitä paiskitaan lisärahoituksella

VR:n Juho Hannukaisen mukaan juhannuksen meno- ja paluuruuhkien väliin osuvat 48 tuntia ovat yksi vuoden parhaista ajoista tehdä isoja ratatöitä. Matkustajia on hänen mukaansa silloin liikkeellä selvästi normaaliviikonloppua vähemmän.

– Paljon ratatöitä tehdään joka juhannus, mutta tänä vuonna katkoja on kyllä poikkeuksellisen monella reitillä, Hannukainen sanoo.

Ratatyöt painottuvat läntiseen Suomeen, mutta niillä on vaikutuksia liikenteeseen huomattavasti laajemmin.Yle / Lähde: Liikennevirasto

Liikennevirasto on saanut lisärahoitusta rataverkon korjausvelan kuromiseen, minkä vuoksi juhannuskatkoja on nyt tavallista enemmän.

– Katsoimme järkeväksi niputtaa erilaisia haastavia kohteita tehtäväksi samanaikaisesti, jotta matkustajille aiheutuva liikennehaitta olisi mahdollisimman pieni, kertoo Liikenneviraston ratatyökoordinaattori Juha Kröger.

Tavaraliikenteeseen kiertoreittejä ja dieselvetureita

Juhannuksen liikennekatkot vaikuttavat myös tavaraliikenteen juniin ja sitä kautta tuote- ja raaka-ainekuljetuksiin. Tavarajunia ajetaan korvaavilla kiertoreiteillä ja sähkövetureita korvataan dieselvetureilla. Myös junien kokoja ja aikatauluja joudutaan muuttamaan.

Katkot eivät aiheuta tavarakuljetuksille suuria ongelmia, kertoo VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen.

– Tyypillisesti juhannuksena ja muina juhlapyhinä on teollisuudessa erilaisia tuotantoseisokkeja ja siksi olemme itsekin olleet vaikuttamassa siihen, että ratatöitä tehtäisiin näinä hiljaisempina ajanjaksoina, toteaa Mähönen.

Laajoja katkoja myös juhannuksen jälkeen

Liikenneviraston laajat ja junaliikenteelle katkoja aiheuttavat ratatyöt eivät pääty juhannukseen. Juhannuksena alkaa osuudella Jämsä–Jyväskylä kuuden viikon liikennekatko, jonka aikana rataosan tunneleita korjataan.

Lempäälän kanavasillan korjaaminen on yksi juhannuksen työläin ratatyömaa.Jussi Mansikka / Yle

– Kyllähän nämä kaikki tähtäävät siihen, että varmistetaan häiriötön aikataulunmukainen junaliikenne, ja vältetään esimerkiksi nopeusrajoitusten asettamisia, Liikenneviraston Juha Kröger perustelee pitkiä liikennekatkoja vaativia töitä.

– Esimerkiksi alikulkusiltojen rakentamisessa saavutetaan merkittäviä turvallisuustason parantumisia myös tieliikenteessä, kun vilkkaasti liikennöityjä tasoristeyksiä saadaan pois, hän jatkaa.

Matkustajaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt on listattuna VR:n verkkosivuilla. Mahdollisen bussikuljetus on mainittu ennakkoon ostetuissa lipuissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Keski-Pohjanmaa haluaa kokeilla soten valinnanvapautta etunojassa

2017, Kesäkuu 19 - 17:07

Keski-Pohjanmaa haluaa testata soten valinnanvapautta etunojassa. Sote-yhtymä Soiten hallitus päätti maanantaina, että Soite tekee sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen valinnanvapauspilottiin osallistumisesta.

Pilotoinnissa osa Suomen maakunnista valitaan kokeilemaan valinnanvapautta ennen varsinaisen sote-lain käyttöönottoa.

Keski-Pohjanmaa on kiinnostunut pilotoimaan sekä sote-keskusta että henkilökohtaista budjettia. Sote-keskusten valinnanvapaudessa potilaat voisivat itse valita, mistä hakevat esimerkiksi terveyskeskuksista tutut lääkäripalvelunsa: maakunnan omalta palveluntuottajalta tai yksityiseltä. Henkilökohtaisessa budjetissa Soite antaisi asiakkaalle tietyn määrärahan, jonka puitteissa asiakas päättää itse, mistä palvelunsa ostaa.

Jos Soite valitaan mukaan pilottiin, alkaisi valinnanvapaus Keski-Pohjanmaalla ensi vuoden heinäkuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Korpelan Voima joutuu maksamaan Kokkolalle yli 20 miljoonan korvaukset

2017, Kesäkuu 19 - 16:48

Kokkolan kaupungin ja energiayhtymä Korpelan Voiman korvauskiista on ratkennut. Välimiesoikeus määräsi yhtymän maksamaan Kokkolalle 24,5 miljoonaa euroa.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi kolme vuotta sitten, että Kokkola ei pääse energiayhtymän jäseneksi, vaikka silloiset jäsenkunnat Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan. Välimiesoikeuden tehtäväksi jäi ratkaista, millaisen korvauksen Korpelan Voima maksaa Kokkolalle.

Korpelan Voiman toimitusjohtajan Tuula Loikkasen mukaan välimiesoikeuden päätös oli odotettu, mutta korvaussumma tekee silti suuren loven yhtiön talouteen.

– Jäsenkunnat eivät ole maksajina, mutta asiakashintoihin tämä asettaa paineita. Tässä vaiheessa päätöksiä hinnankorotuksista ei ole, mutta toki kun tällaisista hinnoista puhutaan, hinnoittelua joudutaan tarkastelemaan siltä pohjalta.

Loikkanen ei ota kantaa siihen, missä vaiheessa Korpelan Voima tekee päätöksiä mahdollisista sähkön hinnankorotuksista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poika katosi Kokkolassa kesken koulupäivän kuukausi sitten – poliisi pyytää havaintoja

2017, Kesäkuu 19 - 11:58

Poliisi pyytää havaintoja Kokkolassa kadonneeksi ilmoitetusta Joakim Mattssonista.

Mattsson on poistunut kesken koulupäivän Kokkolasta toukokuun puolivälissä ja ollut sen jälkeen kateissa.

Poliisi pyytää ilmoittamaan Mattssoniin liittyvistä havainnoista Pohjanmaan poliisin tilannekeskuksen vihjenumeroon 029 544 0513.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ei enää pelkkä naimalupa – Rippikoulua muokataan aikaan sopivaksi: ”Rippikoulu kyllä venyy ja paukkuu”

2017, Kesäkuu 18 - 10:05
Mistä on kyse?
  • Piispainkokous hyväksyi uuden rippikoulusuunnitelman toukokuussa.
  • Uusi suunnitelma tähtää siihen, että nuori on keskiössä ja osallistuu rippikoulun suunnitteluun.
  • Samalla on kyse toimintaympäristön muutoksiin vastaamisesta.
  • Opetustunneilla on muun muassa tarkoitus ottaa älylaitteet vahvemmin mukaan ja lisäksi vuorovaikutusta erilaisten kulttuurien kanssa halutaan paremmin esiin.
  • Seurakunnilla on siirtymäaikaa ensi vuoden lokakuuhun asti.

Ennen muinoin se tarkoitti naimaluvan saamista. 1970-luvulla alettiin rippikoulun yhteydessä puhua nuorista yksilöinä ja vähitellen otettiin käyttöön yksityiskohtaiset oppimistavoitteet.

Viimeisin uudistus vuonna 2001 painotti rippikoulussa juuri nuorten yksilöllisyyttä ja erilaisia tapoja toteuttaa rippikoulu.

Nyt, toukokuussa piispainkokokouksen hyväksymän tuoreimman rippikoulu-uudistuksen mukaan nuoret ja nuorten osallistuvuus on uusimman uudistuksen kantava teema. Kirkko haluaa, että nuoret osallistuvat rippikoulun suunnitteluun ja toteuttamiseen jo alkuvaiheessa ja että rippikoulu on kävijöidensä näköinen.

Tavoite on hyvin yksinkertainen. Mutta miten siihen käytännössä päästään? Siihen ei Rippikoulusuunnitelma 2017:ssa ole annettu mitään yksityiskohtaista ohjeistusta, vaan luotetaan seurakuntien työntekijöihin.

Jossakin vaiheessa itsekin työntekijänä peräänkuulutti listaa. Hanna Kärsämä

– Työntekijöillä on varmaan erilaisia tapoja siihen. Yksi konkreettinen tapa voi olla se, että nuorilta kerätään käytännössä ajatuksia rippikouluista, kertoo asiantuntija Jari Pulkkinen kirkon keskushallinnosta.

– Malleja kootaan nyt tulevien vuosien aikana, Pulkkinen jatkaa.

Seurakunnissa koetaan, että rippikoulu on joustava kokonaisuus, joka voi muotoutua ympäristön mukaan.

– Sen pitääkin muuttua yhteiskunnan mukaan ja uusien opetustapojen mukaan. Rippikoulu kyllä venyy ja paukkuu, kunhan opetus pysyy samana, Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä huomauttaa.

Uudistus on niin alkuvaiheessa, että sitä vasta pilotoidaan kesän aikana 30 rippikoulussa ympäri Suomen. Siirtymäaikaa uudenmuotoiseen rippikouluun seurakunnilla on ensi vuoden lokakuuhun asti.

Selkeitä ohjeita kaivattiin

Yksi pilottirippikouluista järjestään kesä-heinäkuun vaihteessa Kuopion seurakuntayhtymän alueella. Piloitointityössä mukana oleva Hanna Kärsämä olisi mielellään ottanut alussa vastaan suuntaviivojen sijaan tarkempaa informaatiota.

Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä koki alussa, että tarkat, listamaiset ohjeet uudistuksesta olisivat olleet tarpeen. Uudistuksen sisäistettyään hän ei enää kaipaa niitä.Toni Pitkänen / Yle

– Jossakin vaiheessa itsekin työntekijänä peräänkuulutti listaa. Että tuleeko jotain tiettyjä ohjeita, joita pitää ottaa huomioon, mutta tässä haetaan enemmän sellaista kokonaisvaltaisuutta, Hanna Kärsämä kertoo.

– Ehkä ihan alussa tunsin epävarmuutta, mutta kun suunnitelmaa on pyöritellyt, alkaa omaan mieleen sisäistyä, että mitä tässä on haettu. Eli on haettu enemmän nuorten näköistä opetusta ja sitä, että he oikeasti saavat olla mukana suunnittelemassa ja tekemässä, hän jatkaa.

Yle soitti muutamiin seurakuntiin ja kysyi, mitä mieltä niissä ollaan uudistuksesta. Uudistus kyllä tunnetaan seurakunnissa, mutta sen pohtimiseen ei ole vielä juurikaan käytetty aikaa. Soittokierroksella vahvistui käsitys siitä, että rippikoulua toteutetaan tällä hetkellä hyvin eri tavoin paikkakunnasta ja seurakunnasta riippuen.

Sen pitääkin muuttua yhteiskunnan mukaan ja uusien opetustapojen mukaan. Hanna Kärsämä

– Se on niin monenlainen sillisalaatti, miten tämän seurakunnan kirkoissa pidetään rippikoulua. Jokaisella on omat erityispiirteensä, mutta en näe tarpeelliseksi yksilöidä sitä, pohtii nuorisotyönohjaaja Markku Lahtinen Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta.

Uusi suunnitelma voi lisätä rippikoulujen eroja ainakin sen suhteen, miten nuori otetaan keskiöön ja miten uusi teknologia, älylaitteet ja erilaiset sovellukset otetaan mukaan opetukseen. Seurakuntien mukaan rippikoulujen ei kuitenkaan tarvitse olla keskenään samanlaisia.

– Ehkä tämä suunnitelma myös haastaa työntekijöitä keskustelemaan keskenään, että löydettäisiin niitä yhteisiä ja erilaisia toimintamalleja. Siihenhän ei voida ikinä päästä, että rippikoulut olisivat tismalleen toistensa kaltaisia, koska sen vetäjät ja osallistujat tekevät rippikoulun, Kärsämä huomauttaa.

Aikaa vastaavaksi

Tuoreimmassa rippikoulu-uudistuksessa on kyse päivittämisestä. Kun toimintaympäristö on muuttunut teknologisen kehittymisen ja monikulttuuristumisen myötä, halutaan rippikoulu sitä vastaavaksi.

Uudistamisen taustalla on rippikoulun päivittäminen toimintaympäristöön. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että älylaitteet otetaan entistä enemmän mukaan oppitunneille. Toni Pitkänen / Yle

Seurakunnissa koetaan, että nyt hyväksytty suunnitelma on päivitys 16 vuoden takaiseen suunnitelmaan.

– Edellinen oli paljon enemmän uudistus. Tämä on ehkä enemmänkin päivittämistä, pohtii Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

Uudistuksen myötä älylaitteet halutaan suurempaan rooliin rippikoulujen opetuksessa. Osassa rippikouluja niitä jo käytetään automaattisesti osana opetusta, osassa ei juurikaan. Asia on hyvin työntekijäkohtainen. Esimeriksi Kuopion seurakuntayhtymän rippikouluissa älylaitteet ovat aktiivisessa käytössä.

– Kyllä meillä Kokkolassa niitä käytetään, mutta ei ehkä kaikista suurimmalla volyymilla. Siihen varmaan pitää antaa lisäopetusta, myöntää puolestaan Markku Malinen.

35 vuotta sitten oltiin kiinni tietyissä oppitunneissa. Puhuttiin synnistä, kuolemasta ja elämän epäreiluudesta Anna-Leena Häkkinen

Suunnitelman mukaan rippikouluissa pitää jatkossa myös tulla esiin paremmin vuorovaikutus erilaisten kulttuurien kanssa.

Haaste työntekijöille

Rippikoulu-uudistusta voisi luonnehtia eräänlaiseksi haasteeksi seurakuntien rippikoulutyöstä vastaaville. Osalta se vaatii uuden opettelua ja persoonan mukaan laittamista.

Uudistus haastaa seurakunnan työntekijät ottamaan nuoret paremmin keskiöön. Tähän ei ole annettu selkeää toimintamallia, vaan asia jää seurakuntien ratkaistavaksi. Toni Pitkänen / Yle

– Totta kai se vaatii työtä. Joskus voi ajatella, että paljon helpompaa olisi vain itse päättää ja mennä kuten aina ennen, huomauttaa Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

35 vuoden ajan rippikoulutyötä tehnyt Oulun seurakunnan pappi Anna-Leena Häkkinen puolestaan kokee, että rippikoulutyössäkin mennään koko ajan helpompaan suuntaan. Häkkinen on ottanut jokaisen uudistuksen ilolla vastaan.

– 35 vuotta sitten oltiin kiinni tietyissä oppitunneissa. Puhuttiin synnistä, kuolemasta ja elämän epäreiluudesta. Oppitunti oli oppitunti. Tässä ollaan kokonaisuutta hahmottamassa ja ollaan ehdottomasti menossa parempaan suuntaan, Häkkinen summaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sudanilaislähtöinen Zebeida Laun kotiutui, koska päätti niin: "Älä odota, että toiset tekevät – mene itse eteenpäin"

2017, Kesäkuu 18 - 09:55

Tyhjän luokkahuoneen lattia alkaa vähä vähältä kiiltää Zebeida Laun käsittelyssä. Koulut ovat hiljentyneet kesälomaksi, ja luokkahuoneet ehostetaan syksyä varten. Sudanilaistaustainen Laun on ollut Kokkolan kaupungilla siivoojana nyt yli kymmenen vuotta.

Hän muistelee aikaa 16 vuoden takaa. Hän haki miehensä ja kolmen pienen lapsensa kanssa YK:lta turvapaikkaa. He asuivat Egyptissä pakolaisleirillä kaksi vuotta, ja siellä heille kerrottiin ensimmäistä kertaa Suomesta.

Viikonloppuisin täällä näkee vain muutamia ihmisiä ulkoiluttamassa koiriaan. Mutta nykyään tykkään itsekin tästä rauhasta. Zebeida Laun

– En ollut koskaan kuullutkaan Suomesta. Olimme toivoneet, että pääsisimme Amerikkaan, Australiaan tai Kanadaan, koska olin kuullut, että monet muut olivat saaneet sieltä turvallisen elämän. Aluksi sanoin, että eeeen minä halua mennä Suomeen. Mieheni sanoi, että mehän kaipaamme turvallista paikkaa, eikä Egypti ole sellainen. Sanoin: Okei, mennään ja katsotaan, mitä tapahtuu, Zebeida Laun hymyilee.

Heille oli kiintiöpaikka Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa. Se oli perheelle hyppy tuntemattomaan. Egyptin ihmisvilinän ja hälinän vaihtuminen pienen kaupungin rauhalliseen elämään oli kieltämättä Launin perheelle hämmästys.

Haluan näyttää suomalaisille, että Kokkola on minun kotini. Jos joku sanoo, että on syntynyt täällä, voin sanoa, että niin olen minäkin. Zebeida Laun

– Kun saavuimme Kruunupyyn lentokentälle ja lähdimme ajamaan sieltä Kokkolaan, näin vain metsää. Mietin, että missä kaikki talot ovat ja missä on se kaupunki. Kokkola on pieni paikka, ja viikonloppuisin täällä näkee vain muutamia ihmisiä ulkoiluttamassa koiriaan. Mutta nykyään tykkään itsekin tästä rauhasta, Laun sanoo silmät loistaen.

"Ole kuin suomalainen"

Zebeida Launin perheeseen syntyi Kokkolassa vielä kaksi lasta. Perhe on juurtunut Kokkolaan, eikä Zebeida ole koskaan ajatellutkaan muuttavansa muualle.

– Haluan asua Kokkolassa, koska YK on tuonut minut suoraan tänne – se on silloin minun paikkani. Haluan näyttää suomalaisille, että Kokkola on minun kotini. Jos joku sanoo, että on syntynyt täällä, voin sanoa, että niin olen minäkin, Zebeida Laun nauraa.

Kun suomalaiset menevät aamulla töihin, pitää herätä heidän kanssaan ja mennä töihin. Zebeida Laun

Zebeida nauraa paljon, se kuvastaa hänen elämänasennettaan.

Viidessä vuodessa hän opiskeli suomen kielen ja ammatin, ja pääsi töihin siivoojaksi. Hänen mielestään kotoutuminen vaatii omaa aktiivisuutta, uskallusta ja hihojen käärimistä. Paras tapa on olla kuin oma naapurisi, Zebeida sanoo.

– Suomalaiselle pitää näyttää, että on ahkera ja että osaa saman kuin he. Kun suomalaiset menevät aamulla töihin, pitää herätä heidän kanssaan ja mennä töihin. Sen takia olen tyytyväinen, että olen ahkera. Vaikka minulla oli tänne tullessa pienet lapset, suoritin koulutuksen ja sain heti työpaikan.

Entistä usempi pakolainen jää sijoituspaikkakunnalle

Yhä useampi kiintiöpakolainen on jäänyt Zebeida Launin tavoin asumaan Kokkolan seudulle. Vielä parikymmentä vuotta sitten suuri osa pakolaisista muutti jopa kesken kotouttamisen Etelä-Suomeen, mutta nyt tilanne on toinen. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat kaupungit houkuttelevat pakolaisia. Esimerkiksi Seinäjoelle on muodostunut pieni myanmarilaisten yhteisö, joka kerää muuttajia myös muualta Suomesta.

Juha Kemppainen / Yle

Kokkolan ulkomaalaistoimiston toiminnanohjaaja Pirkko Kivistö arvioi, että muutokseen ovat syynä entistä paremmat opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet sekä suuremmat maahanmuuttajaryhmät.

Zebeida Laun on juurtunut Kokkolaan osittain työn ansiosta. Myös seurakunta on auttanut.

– Ulkomaalaistoimisto ei voi edes lain mukaan auttaa kaikessa, ja TE-toimisto auttaa työaikana, mutta seurakunnasta olen saanut apua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. He tukivat minua varsinkin silloin, kun minulla ei ollut vielä työpaikkaa.

Suomalainen ei onneksi koskaan sano, että sinä sanoit väärin. He sanovat vain: "Hyvä, että yrität". Zebeida Laun

Laun tekee myös vapaaehtoistyötä. Kun paikkakunnalle tulee uusia pakolaisia, hän auttaa sen, minkä osaa – ja yksi tärkeä asia, minkä Laun voi antaa, ovat hänen omat kokemuksensa.

– Jos olet etäinen ja varovainen, on vaikea päästä mukaan suomalaiseen yhteisöön, koska suomalaiset ovat varovaisia. Yritän aina sanoa tänne tuleville, että menkää vain. Vaikka kieli on vaikeaa, yrittäkää puhua. Suomalainen ei onneksi koskaan sano, että sinä sanoit väärin. He sanovat vain: "Hyvä, että yrität". Se antaa sinulle voimaa. Älä odota, että toiset tekevät. Mene itse eteenpäin, Laun sanoo tiukkaan sävyyn.

Sitten hän tarttuu siivouskärryyn ja siirtyy liikuntasaliin. Vuorossa on ikkunoiden pesu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rakkaus syttyi rundilla – 25 vuotta myöhemmin Jari ja Tiina ajavat yhä yhdessä, samanlaisella vihreällä Escortilla

2017, Kesäkuu 16 - 14:30

Tiina näki Jarin ensimmäistä kertaa kassajonossa. Kaverin kanssa suhistiin, että onpa hyvännäköisiä miehiä – minkähänlainen auto niillä on.

Mutta varsinainen kiitos jatkosta kuuluu Kokkolan rundille eli korttelirallille, joka oli nuorison tärkeä kokoontumispaikka tuolloin 80-luvun loppupuolella ja vielä pitkälle 90-luvullekin. Iltaisin liikkeellä oli korttelin, parin alueella satoja nuoria, juhlapäivinä enemmänkin. Porukkaa tuli myös pitkin maakuntaa.

Rundilla Tiina Paasila ja Jari Annala kavereineen tunnistivat rundilla toisensa kassajonosta, ja alkoi kuvioon kuuluva: tööttäily, perässä ajaminen ja huomionhaku. Jossain vaiheessa Jari siirtyi Tiinan autoon, ja neljä kuukautta ajeltiin ihan kavereina, kunnes löytyi jotain muutakin: rakkaus. Yhdessä he alkoivat olla vuonna 1992. Yhdessä he ovat yhä.

– Moni on löytänyt toisensa rundilla, meilläkin on sellaisia tuttavapariskuntia. Ja ovat yhdessä pysyneetkin, sanovat Jari ja Tiina Annala.

Pariskunta vietti aikaa rundilla vuoteen 1996 asti, ja seuraavana vuonna syntyi ensimmäinen lapsi. Nyt takana on 20 vuotta naimisissa, ja kotona kaksi poikaa.

Perjantaina alettiin puhua, mitä pannaan rundille päälle. Perjantai- ja lauantai-illat oltiin rundilla ja maanantaina puhuttiin rundista. Jari ja Tiina Annala

Tiinan ensimmäinen muisto rundista on jo 11 ikävuoden kieppeiltä. Hyvän ystävän isosisko oli kertonut mahtavia tarinoita meiningistä, ja tyttöjen oli aivan pakko lähteä katsomaan, miltä siellä näytti.

– Aika pian kuului kommentti, että eiköhän teidän aika ole tuossa joskus parin vuoden päästä, muistelee Tiina.

Se olikin Annaloiden mukaan yksi rundin peruspiirteitä: toisista huolehdittiin. Liian nuorille kerrottiin, että kannattaa kasvaa kotona vielä hetki. Jos joku oli liian humalassa, häntä ei jätetty oman onnensa nojaan.

Rundi oli Annaloille ja monelle muulle sama kuin viikonloppu.

– Perjantaina alettiin puhua, mitä pannaan rundille päälle. Perjantai- ja lauantai-illat oltiin rundilla ja maanantaina puhuttiin rundista.

Tärkeintä olivat kaverit. Aina rundille lähtiessään tiesi, että siellä on joku. Toki silloinkin oli nuorisotaloja ja esimerkiksi urheilutalon disko oli suosittu.

– Niissä saatettiin olla ensin. Sitten lähdettiin rundille, tiivistää Jari.

Vaikka kännyköillä ei tuolloin nuoria tavoitettukaan, kortteliralli oli toimiva napanuora. Kun kotona sanoi menevänsä rundille, vanhemmat tiesivät, missä jälkikasvu on. Muutaman korttelin tarkkuudella.

– Ja kaikista säännöistä yritti aina pitää kiinni viimeiseen asti: olisi ollut niin karmea rangaistus, jos ei olisi päässyt rundille, sanoo Tiina.

Perheen viikonloppureissujen lähtökin tingittiin lauantaiaamuun, että edes toinen ilta pelastuisi.

Jari ja Tiina Annala suutelevat Naakkapuistossa, joka oli olennainen osa Kokkolan rundiaikoja.Sari Vähäsarja / Yle

Kortteliralli on kulkenut Kokkolassakin useampaa reittiä. 80-luvun lopun reitti kiersi niin sanottua Naakkapuistoa ja sisälsi tietysti paljon istumapaikkoja, myös ne kenkäkaupan ikkunalaudat, joilla istui kymmenittäin nuoria ja joita kutsuttiin suorasukaisesti lihatiskiksi. Puistossa oli pitkä rivi penkkejä aidan varrella.

– Juotiin olutta, vislailtiin ja huudeltiin ja otettiin tuttuja tyttöjä kyytiin, kuvaa Jari Annala menoa auton sisältä.

– Tunneksä noita? Mää en? Mennäänkö silti kyytiin? muistelee Tiina supinaa. Farmarijenkin taakse sulloutui niin paljon nuoria kuin mahtui.

Yleensä autoissa oli aina hyvä fiilis. Tiina muistaa vain hyvin harvoja kertomuksia siitä, että joku olisi ruvennut lääppimään niin, että oli paras hypätä kyydistä.

Tietysti rundilla tai kaupungilla rundin aikaan tapahtui muutakin: esimerkiksi eri asuinaluiden porukat ottivat usein mittaa toisistaan, ja muutenkin meno yltyi välillä rähinäksi:

– Kyllä makasiinin takana usein lätty lätisi, se oli pahin paikka.

Itse rundilla ei silti Annaloiden mukaan tarvinnut koskaan pelätä. Ilkivaltaakin he sanovat nähneensä vähän suhteessa väkimäärään. Poliisikin kiersi noihin aikoihin jalkapatissa rundilla olevien keskellä.

Annaloiden kesäauto on samanlainen vihreä Escort, jolla he nuorempina ajelivat rundia.Sari Vähäsarja / Yle

Oikeastaan rundi ei ole koskaan kadonnut Annaloiden elämästä. He ajelevat yhä, nyt jopa samanlaisella, kunnostetulla vihreällä Escortilla kuin aikanaan. Se on fiilistelyyn hankittu kesäauto.

– Karmeahan sillä on ajaa, mutta on se ihana, nauraa Jari.

Kotona fiilistelyyn kuuluu ysärimusiikki: Dr. Alban, Movetron, Mr. President. Ja tietysti kasarirokki.

Lauantaina Annalat eivät ajele kaksin, sillä he ovat järjestäneet Kokkolaan rundin nostalgiahengessä. Viime vuonna ajettiin ensi kertaa, ja kortteli oli tukossa heti. Nyt on varauduttu ottamaan käyttöön isompi alue.

Vaikka tapahtuman elvyttäminen on pariskunnasta hienoa, rundi ei heidän mielestään voi enää toimia Kokkolassa sellaisena kuin se aikanaan oli. Keskusta-ajamista on rajoitettu liikaa, ja nuoriso siirtynyt ajelemaan merenrantaan Meripuistoon.

– Sitten ihmetellään, kun keskusta on tyhjä, sanoo Tiina.

Omat lapsensa Jari ja Tiina päästäisivät rundille mielellään, jos sellainen olisi. Esikoinen pääsee nyt kokemaan tunnelmaa kesäkuun rundi-illassa, vanhempiensa kuskina.

Nostalgiarundi kesän alkuun ja loppuun olisikin Annaloiden mielestä hyvä ajatus. Sitä useammin kokoontuminen söisi jo hommalta merkitystä. Paitsi että Annaloilta rundin merkitys tuskin katoaa koskaan:

– Me ollaan ikuisia rundaajia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pietarsaari askeleen lähempänä bioetanolitehdasta: yva ei aseta esteitä

2017, Kesäkuu 16 - 13:42

Suunnitelmat St1:n bioetanolitehtaan saamiseksi Pietarsaareen etenevät. Alholman teollisuusalueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi, eikä se estä bioetanolitehtaaan sijoittamista alueelle.

Pietarsaaresta on lisäksi hyvät liikenneyhteydet, sopivia liikekumppaneita, riittävästi raaka-ainetta ja lähellä oleva satama, arvioi kaupunginjohtaja Kristina Stenman.

St1 päättää 140 miljoonan euron bioetanolitehtaan sijoituspaikasta joulukuussa. Yrityksen kehitysjohtaja Patrick Pitkänen pitää Pietarsaaren mahdollisuuksia hyvinä. Bioetanolitehtaasta kilpailevat Pietarsaaren lisäksi Kajaani ja norjalainen paikkakunta.

Tehdas olisi suurin Suomessa pelkästään bioetanolia tuottava laitos tähän mennessä. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Toholammin teurastamon tulipalo oli kova isku koko lammastuotannolle

2017, Kesäkuu 16 - 06:50

Polson lammasteurastamon tulipalo Keski-Pohjanmaalla Toholammin Sykäräisissä on kova isku lammastuotannolle. Rakennus tuhoutui tulipalossa torstaina. Henkilö- ja eläinvahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Lampurit ottivat uutisen vastaan tyrmistyneinä.

– Kyllähän se shokkiuutinen oli, kun siitä kuuli. Lampurit ovat soitelleet keskenään ja ihmetelleet, mitä on oikein tapahtunut, sanoo Keski-Pohjanmaan lammaskerhon puheenjohtaja Taisto Jylhä.

Suuri menetys erityisesti pohjalaismaakunnille

Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtajan Petri Leinosen mukaan Polson lammasteurastamolla on ollut todella tärkeä asema lampaanlihan tuotannossa myös lähialueen ulkopuolella.

– Varsinkin Keski-, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalle tämä on tosi suuri isku, Leinonen toteaa ja lisää, että Polson lammasteurastamo on ollut aktiivisesti mukana myös alan yrittäjien yhteistyössä.

Koko maassa lammastuotanto on lähes täysin pienten teurastamoiden varassa. Keski-Pohjanmaan lammaskerhon puheenjohtajan Taisto Jylhän mukaan teurastustoiminnan keskeytyminen Sykäräisissä onkin alalle suuri menetys.

Se näkyy erityisesti syksyllä, kun tämän vuoden karitsat päätyisivät teurastukseen. Jylhä ei osaa vielä arvioida, mihin aiemmin Polsossa teurastetut lampaat jatkossa päätyvät teurastettavaksi.

Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinonen arvioi, että monen lampaan matka teurastettavaksi voi kasvaa jopa 200 kilometriä.

Polson Lammas Oy on perustettu kymmenisen vuotta sitten. Viime vuosina yritys on teurastanut vuodessa noin 3500 lammasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teurastamo tuhoutui täysin tulipalossa Toholammilla

2017, Kesäkuu 15 - 13:20

Polson lammasteurastamo on tuhoutunut Keski-Pohjanmaalla Toholammin Sykäräisissä. Palokunta sai hälytyksen palopaikalle yhdentoista jälkeen.

Palon syttymishetkellä tiloissa oli yksi henkilö, mutta hän pääsi pois vahingoittumattomana. Päivystävän palomestarin Jyri Jäntin mukaan teurastamossa oli muutama sata kiloa lihaa sekä nahkoja.

Palon leviämisvaaraa ei ollut, eivätkä muut rakennukset tai ihmiset olleet vaarassa. Syttymissyystä ei ole vielä tietoa.

Sammutustyöt ovat edelleen käynnissä. Yksiköitä hälytettiin paikalle Toholammilta, Kaustiselta, Kannuksesta ja Lestijärveltä.

Yle Uutisgrafiikka

Polson lammasteurastamo on toiminut Toholammin Sykäräisessä kymmenen vuotta, ja sitä laajennettiin vuosi sitten. Teurastamo palvelee Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lampoloita. Sykäräisissä teurastetaan vuosittain noin 3 500 lammasta.

Polson teurastamossa on alle kymmenen työntekijää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sokeuteen varautuva maanviljelijä polkee Jäämerelle vielä kun voi

2017, Kesäkuu 15 - 10:10

Sadan lehmän maitotilalla on kiireiset ajat. Sukutilan isäntä Heikki Mäkelä pukeutuu aamulla työhaalariin, mutta iltaisin alkaa hänen oma aikansa. Silloin Mäkelä vetää päällensä pyöräilytrikoot ja kypärän ja nousee maantiepyöränsä selkään.

Mäkelä harjoittelee heinäkuuta varten: silloin viljelijällä on edessään tuhat kilometriä polkemista Perhosta Jäämerelle.

Heikki Mäkelä aikoo toteuttaa unelmansa voimia koettelevasta matkasta ennen kuin se on myöhäistä.

Maitotilan työt pitävät Heikki Mäkelän kiireisenä.Kalle Niskala / Yle

– Minun näköni huononee jatkuvasti, ja olen jo vuosikaudet miettinyt, että jossain vaiheessa haluan tehdä jotain itse, jota voin muistella vanhana keinutuolissa. Kukaan ei tiedä, onko viimeiset hetket lähteä matkalle, mutta nyt se on ainakin vielä mahdollista.

Mäkelällä on perinnöllinen ja synnynnäinen silmäsairaus tarkan näön alueella. Se etenee, ja näkö heikkenee koko ajan. Kukaan ei osaa sanoa, sokeutuuko hän jossain vaiheessa kokonaan, mutta siihen Mäkelä on varautunut.

Kukaan ei tiedä, onko viimeiset hetket lähteä matkalle, mutta nyt se on ainakin vielä mahdollista. Heikki Mäkelä, Perho

Arjessa hän tarvitsee muiden apua, muun muassa siksi, ettei hänellä ole silmäsairautensa takia ajokorttia. Se onkin yksi syy, miksi hän haluaa haastaa itsensä lähtemään tuhannen kilometrin taipaleelle.

– Alunperin se lähti jotenkin tällaisesta itsekkäästäkin ajatuksesta, että haluan itse, omin avuin tehdä jonkun asian. Samalla haluan tuoda julki elämänasennetta, että ei pidä lannistua vaikka olisi joitain rajoitteita. Ihminen pystyy tekemään monia asioita, joita muut epäilevät, Mäkelä sanoo.

Liikennemerkit ja opasteet sokea piste

Heikki Mäkelä pyöräilee 10–15 tuntia viikossa. Heinäkuussa tuhat kilometriä on tarkoitus taittaa viikossa, mikä tarkoittaa, että Mäkelä ajaa yhtä lepopäivää lukuun ottamatta joka päivä. Päiväetapit ovat pääsääntöisesti yli sata kilometriä. Pisin osuus on alussa Perhosta Oulaisiin 163 kilometriä.

– Paras vinkki, minkä olen saanut, on maltti. Minulle kerrottiin, että aja ensimmäiset 500 kilometriä niin hitaasti, että tympäisee koko ajan. Se on sitten mukavampi viidensadan jälkeen kiristää vauhtia kuin todeta alkumatkasta, että nyt on keho niin krampissa, ettei pääse mihinkään, Mäkelä hymyilee, vaikka vakavissaan onkin. Sen takia Mäkelä ei aio polkea jotain tiettyä nopeutta, vaan seuraa sykettään.

Kalle Niskala / Yle Aja ensimmäiset 500 kilometriä niin hitaasti, että tympäisee koko ajan. Heikki Mäkelän saama neuvo

Mäkelä ei näe sairautensa takia oikeastaan mitään, mikä vaatii tarkkaa näköä.

– Minulla jää näkemättä liikennemerkit, opasteet ja tiennimet eli vierailla alueilla liikkuminen on vaikeaa. Tutussa ympäristössä, missä on elämänsä liikkunut, voi liikkua, vaikkei näekään tienviittoja.

Heikki Mäkelällä on tallella vielä yleisliikkumisnäkö. Sen varassa hän uskaltautuu pitkälle matkalle muun liikenteen sekaan.

– Kuulo on minulle erittäin tärkeä elementti: kun kuulee muun liikenteen, tietää, milloin tulee autoja. Liikenteessä pitää tehdä itsensä näkyväksi värikkäillä vaatteilla, eikä saa tehdä mitään typeriä tien ylityksiä, Mäkelä luettelee. Samaan hengenvetoon hän esittää autoilijoille toiveen, että he ohittaisivat pyöräilijän riittävän kaukaa.

– Joskus auto tulee niin läheltä, että melkein hiha lähtee mukana.

Reitti Altaan on Mäkelälle periaatteessa tuttu, sillä hän on käynyt siellä lukuisia kertoja, mutta vain auton kyydissä. Tällä kertaa moottoritiet pitää siis kiertää, mikä tarkoittaa oudommille reiteille joutumista. Sen takia esimerkiksi Oulun läpi kulkiessaan Mäkelällä on edessään opaspyöräilijä, jota hän voi seurata.

Kalle Niskala / Yle Vammaisuus ei ole este, vaikka moni niin luulee

Heikki Mäkelä on maatalousyrittäjä – vammaisuudestaan huolimatta. Häntä on ruvennut mietityttämään se, miksi niin moni vammainen itse ja myös ulkopuoliset ajattelevat, ettei vammainen ihminen voisi tehdä mitä vain, kuten olla yrittäjä. Hän haluaa olla esimerkkinä siitä, että kannattaa ainakin kokeilla.

Jotenkin olen elänyt sen jo monta kertaa mielessäni, että kun tulen Norjan Altaan ja menen Jäämereen uimaan. Se on sitten piste i:iin päälle. Heikki Mäkelä

– Suurimmat rajoitteet ovat korvien välissä, niin terveillä kuin jollain tavalla rajoitteisilla. Jokainen pystyy tekemään uskomattomia suorituksia, jos vain uskoo ihteensä, eikä lannistu – eikä jää vain sohvalle makaamaan ja syömään sipsiä. Yllättävän moneen ihmisestä on, jos vain uskoa riittää.

Heikki Mäkelä on sitä mieltä, että palkinto on sitä makeampi, mitä enemmän on haastanut itseään.

– Jotenkin olen elänyt jo monta kertaa mielessäni sen, kun tulen Norjan Altaan ja menen Jäämereen uimaan. Se on sitten piste iin päälle. Sitä kohti mennään, Mäkelä hymyilee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maaseudun perussuomalainen etsii uutta poliittista kotia – "Sellainen ailahdus syntyi jo rinnassa"

2017, Kesäkuu 14 - 09:20

Kansanedustajaehdokkaanakin ollut veteliläinen Vuokko Lahti suree monen maaseudun asukkaan puolesta perussuomalaisten muuttumista. Perussuomalaiset oli aikanaan se puolue, jossa Lahti koki voivansa tehdä töitä heidän hyväkseen. Perhonjokilaaksosta Keski-Pohjanmaalla tulikin yksi puolueen vankkoja kannatusalueita: esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaiset saivat Kaustisella 37 prosenttia äänistä ja Vetelissä 28.

– Täällä on ihmisiä, jotka ovat tehneet töitä vuosikymmeniä SMP:n pohjalta, nähneet sen kitkerän lopun ja perustaneet uuden puolueen, ja se on ollut jotenkin niin meitä, sanoo Lahti.

Hän uskoo, että monen mielestä tuo työ meni hukkaan yhdessä viikonlopussa. Tietysti on niitäkin, joiden mielestä työn pitää jatkua. Ja niitä, jotka tulevat mukaan uuden linjan ansiosta.

Vaihtoehto keskustalle

Lahti valitsi perussuomalaiset aikanaan, koska koki puolueen hyväksi vaihtoehdoksi keskustalle. Hän uskoi sen hoitavan maaseudun ihmisten hätää ja pettymystä. Vetelissä perussuomalaiset oli hänen mukaansa aito vaihtoehto, jolla oli sananvaltaa ja takanaan hyvää asiapolitiikkaa.

– Konservatiiviset arvot, perinteiden kunnioitus, maaseudun puolesta ja kuitenkin pieni anarkismi mukana. Pieni.

Muutosta tapahtui jo 2011 eduskuntavaaleissa. Ensimmäinen jytky oli vaihtoehtoa keskustalle, ja maaseudun ääni kanavoitui. Nuiva rintama sai kuitenkin läpi myös halla-aholaisia.

Viimeistään asiat muuttuivat vuonna 2015, kun isot turvapaikanhakijamäärät ja Euroopan kehitys toivat puolueen riveihin niin paljon yhteiskuntaan pettyneitä, että touhu lähti Lahden mukaan lapasesta.

Se ei ollut enää mun perussuomalaisuutta Vuokko Lahti, entinen perussuomalainen

Lahti sanoo, että nuiva asenne maahanmuuttajiin ja pakolaisiin alkoi näkyä paikallisesti jo aiemmin. Hän päätti silti kestää valtuustokauden loppuun. Sitten tuli tilaisuuksia, jotka vetivät puolueen mainetta ja Vuokkoa sen mukana sellaiseen suuntaan, ettei hän voinut enää seistä rivissä.

– Se ei ollut enää mun perussuomalaisuutta.

Vuokko Lahti puolusti omassa kunnassaan pakolaisten ja pienessä määrin jopa turvapaikanhakijoiden ottamista "ainoana perussuomalaisena suvakkina", ja hänen perheensä koki sen vuoksi kovia.

– Niitä piirteitä pelkään nyt todellakin valtakunnallisesti.

Onko tulevaisuuden puolue jotain muuta kuin puolue?

Lahti erosi perussuomalaisista jo keväällä, protestiksi näyttävästi. Hän sanoo tietävänsä monia, jotka ovat joko lakanneet toimimasta aktiivisesti tai jättäneet vain hiljaa jäsenmaksun maksamatta.

Eropäätös oli kipeä, haikea ja raskas, mutta olo myös valtavan helpottunut. Puolue oli muuttunut vuosien varrella niiin rajusti, ettei Vuokko voinut omien sanojensa mukaan katsoa itseään enää peilistä. Nyt hän kokee voivansa olla taas oma itsensä eikä hän enää värity toisten mielipiteiden kautta.

Silti Lahti kokee kodittomuuden tunnetta: mikään puolue ei istu omiin ajatuksiin. Keskusta on hänelle liian iso ja vahva valtapuolue, sillä Lahti on halunnut olla aina altavastaajan puolella.

Vuokko Lahti on miettinyt jopa sitä, halutaanko enää liittyä puolueisiin. Vai olisiko tämä oikea aika joidenkin asioiden liikkeille, sellaisten kuin Vetelissä kyläkouluasioiden jälkimainingeissa syntyneen Pro Vetelin tai Pietarsaaressa aktiivisen Pro Pietarsaaren? Vai voisiko parhaiten vaikuttaa tavallisena kansalaisena pitämällä vain kovaa ääntä.

– Sekin on tärkeää: että on yksittäisiä ihmisiä, jotka uskaltavat, sanoo Lahti.

Jos tiistaina syntyneen eduskuntaryhmän Uuden vaihtoehdon pohjalta rakentuisi uusi puolue, se voisi olla myös Lahden vaihtoehto.

– Sellainen ailahdus syntyi rinnassa...

Soinin ei puoluetta tarvitse perustaa, hän on antanut politiikalle jo niin paljon, että voi halutessaan elää jo tavallista elämää, sanoo Vuokko Lahti. Mutta maltillisten henkilöiden perussuomalainen puolue, jolla on sopiva ohjelma, sille olisi kysyntää:

– Jos minä en sitä tarvitse, on varmasti ihmisiä jotka tarvitsevat, sanoo Lahti.

Maahanmuutto ei ole kaikkialla mikään iso asia

Hän on yhä myös "ihan hirveän surullinen" puolueesta luopumisestaan. Puolueohjelman takana hän voisi yhä seistä, mutta ihmisten käytös ei ole enää samaa.

Hän pelkää puolueen taustalla olevaa, hallitsematonta voimaa.

– Pelkään, ettei sellaista arvojohtamista tai auktoriteettia löydy, että saataisiin se massa pidettyä aisoissa.

Lahti sanoo, ettei maahanmuuttokriittisyys esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ole mikään iso juttu. Isoissa kaupungeissa voi toki olla toisin. Maahanmuuttokriittisyys on osa puoluetta, ja töitä on tehty, jotta hallitsematon maahanmuutto saatiin hallintaan, sanoo Lahti. Se on tehtävä hänen mukaansa eleettömästi taustalta, neuvotellen ja sovittelevasti. Ei uhoten tai öykkäröiden.

Putoaminen hallituksesta herätti Lahdessa paljon ja monenlaisia ajatuksia. Kenttäväki valitsi Halla-ahon, ja muut tekivät omia ratkaisujaan. Lahti ymmärtää kenttää, mutta myös sen, että Suomessa toimitaan pelisääntöjen mukaan. Nyt mukana on piirteitä, jotka eivät niitä täytä.

Kuten ihailemansa Timo Soini hänen mukaansa voisi sanoa: Sitä saa mitä tilaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia