Kanta-alueen uutisia

Asukasyhdistys on työllistänyt satoja pitkäaikaistyöttömiä – tänne kelpaavat kaikki

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 10 - 08:50

Pikku Moskvan pihalla on lautoja, sohvia, ikkunanpokia, ruokalaatikoita ja koirankoppi. Kahvitauko on juuri päättynyt. Miehiä tulee ja menee.

– Viime kesänä olin "oikeissa töissä", mutta sitten loukkasin jalkani ja nyt olen täällä ja teen mitä pystyn, kertoo aitaa näköesteeksi rakentava sinihaalarinen mies.

Ykspihlajan työläiskaupunginosassa toimii viisi pitkäaikaistyöttömiä työllistävää ryhmää. Niissä työskentelee keskimäärin 40 henkeä, mikä on sosiaalisessa yrityksessä paljon. Osa porukasta on ollut mukana muutaman kuukauden, osa jo kahdeksan vuotta. Työt vaihtelevat pienistä remonttihommista ruoanlaittoon, lumitöihin ja ruohonleikkuuseen.

– Tämä "ranchi" on hyvä esimerkki siitä, että täällä voi pitää kasvimaata, touhuta ruoan jakelun kanssa, maalata ja kunnostaa kaikenlaista, kuten siirrettyjä hevostalleja ja kasvihuoneita. Tähän on syntynyt tavallaan kolme ryhmää. Työväentalolla on vielä mediapaja ja ruokala eli ruokaryhmä. Seuraavaksi pyritään saamaan oma teatteriesitystä valmisteleva ryhmä romaneille, sillä heitä on paljon, Ykspihlajan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Outi Airola kertoo.

Yhteinen kieli

Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen alkoi Ykspihlajassa 10 vuotta sitten, kun satama aidattiin ja aitojen sisäpuolelle jäi hyväkuntoisia hirsitaloja. Samaan aikaan kaupunginosassa oli paljon työttömiä ja sosiaalisia ongelmia. Mietittiin, miten yhdistää nämä kaksi asiaa eli saada työttömät töihin ja talot pelastettua.

Meillä ei puhuta urapoluista eikä kehittämissuunnista, vaan meillä puhutaan aivan tavallista arkikieltä. Outi Airola

Alku oli hankala.

– Meillä oli intoa, mutta ei ammattitaitoa, joten kustannusarviot pettivät. Toisaalta hyvä, että olimme suuria idealisteja, sillä nykyrealismilla homma olisi luultavasti jäänyt tekemättä. Selvisimme kuitenkin ilman konkursseja. Nyt tilanne on ok ja meillä on päiväkoti, josta voi olla ylpeä, Outi Airola hymyilee.

Juha Kemppainen / Yle

Huviloiden siirrosta alkanut työttömien työllistäminen on muuntunut matkan varrella. Mallia on haettu muun muassa Italiasta ja Englannista. Toiminnassa olennaista on vertaistuki.

– Ohjaajista suurin osa on itse ollut vaikeassa elämäntilanteessa. Meillä ei puhuta urapoluista eikä kehittämissuunnista, vaan meillä puhutaan aivan tavallista arkikieltä. Kaupungin puolelta usein kerrotaan, että meillä on kaikkein hankalimmissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Ymmärretään, mistä lähdetään ja mihin pyritään.

Ykspihlajassa sääntöjä on oikeastaan vain kaksi: käyttäydytään asiallisesti eikä tulla töihin kännissä. Vastineeksi jokainen saa säännöllisen rytmin ja lämpimän ruoan.

– Homma toimii niin, että porukat tulee tänne kahdeksalta aamulla. Sitten on normaalit kahvitunnit ja syödään ennen kuin lähdetään kahdeltatoista pois. Tarjoamme kaikille lämpimän ruoan. Se on ehkä meillä poikkeus muihin verrattuna. Itse olen jotenkin niin yksinkertainen ja vanhanaikainen, että ajattelen, että ihmistä auttaa jo hirveän pitkälle, jos on rytmi elämässä ja lämmintä ruokaa, vertaistukea, seuraa ja kavereita, Outi Airola miettii.

Hissun kissun elämässä eteenpäin

Toiminnan pyörittäminen maksaa asukasyhdistykselle ja Osuuskunta Yxpilalle noin 230 000 euroa vuodessa. Tulot tulevat myydyistä töistä sekä kaupungin ja valtion maksamista korvauksista. Hätätilassa rahaa on saatu tukijoilta.

– Pikkuremontteja, ruohonleikkausta, jätteiden kuskausta, talojen maalaamista, jotka tietenkin pitää tehdä normaalihinnoilla, ettei mennä yrittäjien tontille. Teemme yhdistyksille julisteita, järjestämme illanviettoja, leikkaamme pensasaitoja ja talvella teemme tietysti paljon lumitöitä vanhuksille. Sellaisia aputöitä, Outi Airola luettelee.

Juha Kemppainen / Yle

Muutama on saanut toiminnan kautta vakituisen työpaikan. Osa rytmiä elämään.

– Suomessa tarvitaan välityömarkkinoita. Fakta on se, että kaikki eivät todellakaan päädy vapaille työmarkkinoille eikä se mielestäni se ole tarpeellistakaan. Osalla on jo ikää, osalla erilaisia fyysisiä ja henkisiä vammoja eikä voi ajatellakaan, että he pystyisivät tekemään kahdeksan tunnin työpäivän vapailla markkinoilla. Tässä säästetään yhteiskunnan varoja, kun he eivät ole tukkona esimerkiksi katkolle tai mielenterveyspalveluihin, Airola painottaa.

Ilkka Maunumäki on vetänyt Reiskaryhmää ja Ruoanjakoryhmää kolme vuotta - ja viihtynyt.

– Ei se oikeastaan vaadi kuin vähän pitkää pinnaa välillä. Hyviä kavereita nämä ovat. Moni on tuttu jo aikaisemmin. Pikkuinen kylähän tämä on, sitä tietää melkein jokaisen, joka tässä on. Osaa suhtautua heihin oikein.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Veturi suistui raiteilta – junat Oulun ja Kemin välillä korvataan busseilla

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 10 - 06:22

Sähköveturi suistui kiskoilta Oulun aseman pohjoispuolella varhain sunnuntaiaamuna. Rataliikennekeskuksen mukaan veturi estää junaliikenteen Oulusta pohjoiseen.

Pohjoiseen yöjunilla matkaavat kuljetetaan Oulusta määräasemilleen linja-autoilla. Sunnuntain junaliikenne Oulun ja Kemin välillä korvataan linja-autoilla. Rataliikennekeskuksen mukaan suistuneen veturin nostotyöt saadaan päätökseen iltakuuteen mennessä.

Junaliikenne Oulusta etelään ajetaan normaalisti, mutta myöhästymiset ovat mahdollisia.

Veturin suistui kiskoilta aamulla noin kello 5.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rankat sateet voivat saada joet ja järvet tulvimaan – Kainuu voi saada kuukauden sateet yhtenä päivänä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 8 - 20:02

Viikonloppuna koko maahan levittäytyvä matalapaine voi saada joet ja järvet tulvimaan, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

– Lauantai on monin paikoin sateinen etenkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Sunnuntaina sateita tulee lähes koko maassa, ja kaikkein eniten maan keskivaiheilla.

– Runsas vedentulo tarkoittaa sitä, että alkuviikolla voi paikoin esiintyä tulvia maan keskivaiheen alavilla mailla.

Hellinen kertoo, että Kainuussa voi sataa vettä pelkästään sunnuntaina jopa 60 millimetriä, mikä on enemmän kuin koko syyskuun keskimääräinen sademäärä.

– Kun ensi viikkokaan ei näytä mitenkään poutaiselta, Kainuussa syyskuun puoleen väliin mennessä saattaa tulla kaksinkertainen määrä vettä kuin koko syyskuussa keskimäärin, Hellinen sanoo.

Ilmatieteen laitos on antanut runsaista sateista ennakkovaroituksen sunnuntaille ja maanantaille. Varoitus koskee Kainuun maakuntaa, Pohjois-Pohjanmaan kuntia, Pudasjärveä, Taivalkoskea ja Kuusamoa.

Myös tulvatilannetta seuraava Tulvakeskus varoittaa mahdollisesti voimakkaasta vedenpintojen noususta erityisesti Kainuussa ja Pohjanmaalla.

Maanantaina sadetilanne näyttää helpottavan koko maassa, koska sateet väistyvät silloin Venäjälle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Legendaarinen Discoland puretaan lähikuukausina – nostalgiamatkoja paikalle on tehty pitkin kesää

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 8 - 19:15

Lestijärven kunta teki päätöksen Discolandin purkamisesta jo keväällä.

Vuosia poissa käytöstä ollut rakennus on kärsinyt ilkivallasta. Muun muassa ikkunat on täysin rikottu. Paikalla on kuitenkin käynyt paljon ihmisiä muistelemassa tanssilavan loiston päiviä. Kunnassa on pohdittu, pitäisikö vierailut jotenkin estää.

– Siellä on sinänsä aika vaarallista kulkea. Ovet ovat kyllä olleet lukossa, mutta ehkä me joudumme harkitsemaan varoituskylttejä. Sulkunauhakin antaisi ymmärtää, ettei sinne kannata mennä.

Discoland sisältä.Antti Kettumäki / Yle

Jäljellä on vielä käytännön töiden järjestely. Purkujätteiden jatkokäytöstä, esimerkiksi kierrätyksestä, on neuvoteltu, kertoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.

Discolandin huippuvuodet ajoittuvat 1990-luvulle. Parhaimpina iltoina huviväkeä oli paikalla tuhansia. Tanssi-innostus hiipui kuitenkin 2000-luvun alussa. Viime vuodet tanssilava on ränsistynyt käyttämättömänä.

– Tiedän, että moni "entinen nuori" on käynyt siellä pihassa fiilistelemässä ja muistelemassa menneitä. Se on erittäin nostalginen ja upea paikka. Sen aika on kuitenkin ohitse. Lisäksi korjauskustannukset olisivat niin isoja, että se on pakko purkaa, pohtii kunnanjohtaja.

Discoland

Tanssilava rakennettiin Lestijärven rantaan 1957.

1990-luvulla elettiin huippuvuosia. Parhaimmillaan paikalla oli noin 3000 ihmistä.

2000-luvulla toiminta alkoi hiipua.

Discoland on ollut käyttämättömänä viime vuodet.

Discoland on kunnan omistama kiinteistö ja se sijaitsee kunnan tontilla. Alueen jatkokäyttöä pohtii toimikunta.

Kunnanjohtaja Ahonen visioi, että rantaan voisi rakentaa kiinteistöjä, jotka palvelisivat vapaa-aikaa, virkistäytymistä, matkailua, asumista ja lomanviettoa.

– Tuskin siihen uutta menopaikkaa rakennetaan. Tanssilavaa siihen ei tule.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Professori toteaa aurinkomyrskystä: "Aurinko heräsi pitkästä aikaa ja ilmoitti: Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 8 - 15:55

Aurinko on viettänyt hiljaiseloa viimeiset 15 vuotta.

Erityisen hiljaista on ollut viimeiset pari vuotta, joiden aikana Auringon pinnalle on muodostunut hyvin vähän suuria auringonpilkkuja.

Perjantain vastaisena yönä alkoi kuitenkin tapahtua. Suomen ylle iskeytyi keskimääräistä voimakkaampi aurinkomyrsky.

– Purkauksellaan Aurinko ilmeisesti ilmoitti, että "huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja", Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Kalevi Mursula veistelee.

Auringon piti olla lepotilassa

Mursulan mukaan aurinkomyrsky oli kooltaan varsin suuri, mutta ei täysin poikkeuksellinen. Poikkeuksellisen myrskystä tekee sen ajankohta.

Auringon aktiivisuutta tutkitaan noin kymmenen vuoden sykleissä. Nykyinen kausi (sykli) käynnistyi hiljaisesta vaiheesta vuonna 2008. Aurinko oli tässä jaksossa aktiivisimmillaan vuonna 2014.

Nyt siis pitäisi olla menossa hiljenevä kausi, jonka hiljaisimman vaiheen pitäisi osua laskelmien mukaan vuoden 2020 tienoille.

– Poikkeuksellisen rauhallinen Aurinko on ollut viimeisen vuoden. Ja kun nyt myrsky yllätti, yllätti se myös meidät tutkijat, Mursula toteaa.

Mursulan mukaan Auringon tämän viikon yllätyksestä on vaikea lähteä ennustamaan tulevia aurinkomyrskyjä, tai mitään suurempaa.

Aurinkosyklejä on laskettu jo 1700-luvulta lähtien. Nyt on käynnissä 24. sykli.

Auringonpilkusta voi ennustaa

Parhaillaan Unkarissa aurinkotutkijoiden kokoukseen osallistuva Mursula sanoo, ettei aurinkomyrskyä ole helppo ennustaa.

Nasan SDO-observatorion kuva voimakkaasta aurinkomyrskystä 12. heinäkuuta 2012. Kuva on otettu aallonpituudella, joka saa auringon näyttämään vihertävältä.Nasa

– Nyt pintaan muodostui hyvin suuri auringonpilkku, joka tarkoittaa sitä, että siinä kohtaa on myös erittäin voimakkaita magneettikenttiä. Magneettikenttiin liittyy yleensä purkauksen mahdollisuus, Mursula kertoo.

Aurinkomyrskyjä aiheuttaa Auringon uloimman kaasukehän koronan massapurkaukset.

– Ne taas aiheuttavat häiriöitä Maan magneettikentässä. Näistä häiriöistä syntyvät revontulet, Mursula kertoo.

Gps-toiminnot voivat häiriintyä

Häiriöitä voimakas aurinkomyrsky voi aiheuttaa esimerkiksi satelliittien kautta toimivissa gps-laitteissa.

– Kännyköihin eivät nämä myrskyt yllä. Kännykät toimivat sen verran lähellä maan pintaa, Mursula sanoo.

Mursulan mukaan esimerkisi sähkönjakeluun erittäinkään voimakas aurinkomyrsky ei Suomessa vaikuta.

– Meidän verkkomme on rakennettu sikäli hyväksi ja kestäväksi, etteivät nämä ilmiöt niiden toimintaan vaikuta.

Revontulia luvassa runsaasti

Mursula ennustaa, että Suomessa nähdään lähiaikoina revontulia Helsinkiä myöten.

– Auringosta on edelleen lähdössä massapurkauksia, jotka voivat aiheuttaa enemmänkin revontulia. Taivaalle kannattaa tuijotella, Mursula sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Huono vuosi houkuttaa nopeuttamaan viljan kypsymistä glyfosaatilla – "Ei käy", muistuttaa viranomainen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 8 - 15:49

Puinnit ovat pari, kolme viikkoa myöhässä ja viljasato uhkaa jäädä valmistumatta monessa paikassa. Se on saanut kunnat ja viljelijät kyselemään ely-keskuksista, voisiko satoa tuleennuttaa eli pakkokypsyttää glyfosaatilla tai muilla valmisteilla.

Kysyjille on jouduttu tarjoamaan selvää eitä, sanoo ylitarkastaja Reija Lesonen Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

– Viljelijät ovat vähän epätietoisia, kun rehuviljoilla glyfosaattia on lupa käyttää juolavehnän torjuntaan. Käyttöaika on kuitenkin rajattu eli ainetta ei saa käyttää kasvustoon, joka ei ole tuleentunut. Viljan on siis oltava jo puitavaa.

Juolavehnän torjuntaan glyfosaattia saa käyttää vain rehuviljassa. Elintarvikekäyttöön tulevan ja siemenviljan osalta glyfosaattikielto on ehdoton.

Vastaavia kyselyitä ei tule tarkastajille joka syksy. Nyt onkin meneillään poikkeuksellisen vaikea vuosi, sanoo Lesonen:

– Kevättöille päästiin myöhään eikä syksykään ole sen helpompi. Nyt 10 vuorokauden ennuste näyttää sadetta… Kun ei vain tulisi pakkaset, että saataisiin puinnit tehtyä, toivoo Lesonen.

Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR muistutti viikko sitten, että viljojen pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla ei ole vaihtoehto, vaikka riskinä on, ettei viljasato ehdi kaikkialla kypsyä puitavaksi. Pakkotuleennutettu vilja ei ole myyntikelpoista. Rehuviljoissakin glyfosaattikäsittely ennen puintia heikentää laatua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maria Perätalo menetti lapsensa ja nyt hän ompelee enkelipukuja kuolleille vauvoille – "Että he saisivat jotain kaunista päällensä"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 8 - 12:04

Maria Perätalo, 41, tietää, miltä tuntuu haudata oma vauva. Perheen esikoinen Ruusu-tyttö kuoli kesken synnytyksen kymmenen vuotta sitten. Täysikokoisen vauvan yllättävä menetys oli shokki, josta toipuminen vei pitkään.

Ruusu sai arkkuun ylleen vaatteet, jotka oli tarkoitettu puettavaksi, kun äiti ja tyttö pääsevät synnytyksen jälkeen kotiin. Ruusua oli odottamassa valkoinen potkupuku ja Maria itse kutomat töppöset, tumput ja pipo.

Maria tietää, että kaikki eivät ehdi hankkia vauvanvaatteita valmiiksi. Monesti vauvojen kuolemaan liittyvät tilanteet tulevat eteen niin äkisti, etteivät vanhemmat ole osanneet varautua siihen millään tavalla.

– Ennenaikaisesti syntyvät vauvat ovat myös hyvin pieniä ja hauraita, eikä sopivan kokoisia vaatteita ole tarjolla, Maria kertoo.

Hääpuvun hihasta syntyi pieni enkelimekko.Elisa Kinnunen / Yle

Maria haluaa olla omalta osaltaan helpottamassa vauvansa äkillisesti menettäneiden vanhempien tuskaa. Hän tekee harrastuksenaan enkelipukuja eli arkkuvaatteita vauvoille, jotka eivät pääse kotiin sairaalasta. Maria haluaa tehdä vaatteista mahdollisimman kauniita, sillä niiden pukeminen voi olla vanhemmille ainutkertainen kokemus.

– Enkelivauvan saa pukea vain yhden kerran. Haluan, että hän saa jotain kaunista päällensä, hän sanoo.

Hääpuvuista tulee arkkuvaatteita

Marialla on kädessään isot sakset, kun hän ottaa päättäväisesti kiinni kermanvaaleasta hääpuvusta, jonka leveässä helmassa on kangasta metrikaupalla.

– Tämä on vähän brutaalia. Hääpukujen leikkaaminen vaatii sakset ja siviilirohkeutta, hän naurahtaa.

Jokainen Marian tekemä enkelipuku on yksilöllinen.Elisa Kinnunen / Yle

Aluksi hienojen asujen saksiminen hirvitti, mutta nyt hän keskittyy puvun rakenteisiin ja siihen, mihin materiaali taipuu. Parhaillaan työstettävänä olevasta puvusta tulee 10–20 pientä enkelipukua. Hääpuku on tullut Oulun Haukiputaalla asuvalle Perätalolle postitse Kouvolasta ja sen mukana oli kirje.

Hei

Tässä tämä puku, josta sovimme Facebookissa. Toivottavasti joku pieni enkeli saa siitä kauniin puvun viimeiselle matkalleen. (Sydän) Teet ihanaa työtä.

Pellavaa, pitsiä, silkkiä ja satiinia

Marian taitavissa käsissä syntyy kastemekkoja muistuttavia pukuja pienenpienistä aina täysikokoiselle vauvalle sopivaan. Niiden materiaalina on silkkiä, pellavaa, satiinia ja pitsiä, kaikki hääpuvuista leikattuja. Osa puvuista on pelkistettyjä, toiset runsaampia.

– Vanhemmilla on erilaisia makuja, joten pukujakin on moneen lähtöön, Maria kertoo.

Perätalo aloitti makaaberiksi kutsumansa harrastuksen vuosi sitten. Hän oli huomannut lehdessä jutun, jossa kerrottiin, kuinka Amerikassa tehtiin hääpuvuista enkelipukuja kuolleille vauvoille.

Maria päätti tehdä saman myös Suomessa. Hän otti yhteyttä Washingtonissa enkelipukuja tekevään Michelle Matthewsiin, sai häneltä kaavat, perusti Facebook-sivut Enkelipukuja ja muita ompeluksia. Sen jälkeen hän alkoi ommella pukuja lahjoituksena saamistaan hääpuvuista. Niitä hääpukuja on jonossa toista sataa, joten materiaalista ei ole puutetta.

Poikien ja tyttöjen puvut koristellaan eri tavalla.Elisa Kinnunen / Yle

Marian innoittamana enkelipukuja ompelee jo pitkälti toistakymmentä naista eri puolilla Suomea.

Maria muistelee, että aluksi enkelipukuja tuntui olevan vaikea saada sairaaloihin, sillä kaikkialla niiden antamista kuolleen vauvan vanhemmille ei pidetty sopivana. Alkukankeuden jälkeen vaaleat vaatteet ovat löytäneet tiensä useisiin synnytyssairaaloihin. Viimeisimpänä pukuja on alkanut vastaanottaa myös Oulun yliopistollinen sairaala. Ompelijat tekevät pukuja myös tilaustyönä.

Ompelu on myös surutyötä

Ompeleminen on Marialle henkireikä hektisen opettajantyön rinnalla. Ommellessa saa omaa aikaa ja ajatukset pois arjesta. Kuolleita vauvoja Maria ei ompelukoneen äärellä mieti, sillä silloin sormet olisivat vaarassa.

Enkelipukujen ompelu ei myöskään itketä, vaikka pukujen taustalla on surullisia tapahtumia. Vuoden aikana Maria laskee tehneensä 50–60 vauvojen arkkuvaatetta.

Maria myöntää enkelipukujen ompelun olevan kuitenkin eräänlaista surutyötä. Ruusun kuoleman jälkeen hän sai kaksi poikaa, Kunton ja Sisun, jotka eivät ole kiinnostuneita pitsihepeneistä. Nukenvaatteiden ja prinsessamekkojen sijaan Maria luo kaunista ompelemalla enkelipukuja.

Lahjoitetuista hääpuvuista otetaan talteen kaikki materiaali.Elisa Kinnunen / Yle

Maria tekee käsitöitään kotonaan keittiön pöydän ääressä, jolloin koko perhe näkee äidin puuhat. Kuolleille vauvoille vaatteiden ompelu ei aiheuta perheessä enää mitään reaktioita. Puolisokin on antanut harrastukselle hiljaisen hyväksyntänsä, ja välillä hänen kauttaan Maria välitetään materiaaleja ompeluksia varten.

– Jokin aika sitten Kunto sanoi, että on sääli laittaa arkkuun hieno mekko, kun eihän sitä kukaan siellä näe. Vastasin hänelle, että kyllähän vanhemmat sen näkevät ja on tärkeää, että vauva on nätisti puettu.

Toisenkin lapsen menetys oli lähellä  

Kuolemasta puhuminen on Perätaloilla arkipäivää. Isosisko Ruusun kuolemasta on kerrottu perheen pojille avoimesti, samoin vauvojen, lasten ja vanhempien kuolemasta on käyty keskustelua lasten kanssa.

Maria ei ota elämää itsestään selvyytenä, sillä hän oli lähellä menettää myös toisen lapsensa. Kunto joutui olemaan syntymänsä jälkeen kuukauden tehohoidossa OYS:ssa.

Perheen esikoinen Ruusu-tytär säilyy muistoissa.Elisa Kinnunen / Yle

Kun poika pääsi vihdoin kotiin, Maria intoutui ompelemaan osastolle kiitospeittoja. Pienille keskosille tarkoitettuja tilkkupeittoja kertyi yhtä monta kuin päiviä, jotka Kunto joutui viettämään osastolla hoidossa eli kolmekymmentä.

Raskaista kokemuksista huolimatta Maria halusi vielä yhden lapsen. Sisun kohdalla kaikki sujui hyvin.

– Tällä taustalla ja näillä kokemuksilla ajattelin, että pitää tehdä vielä särkymävaraa, Maria sanoo pilke silmäkulmassa.

Maria sai apua vertaistuesta

Maria Perätalo selvisi vauvansa menetyksestä vertaistuen avulla. Hän kiittelee, kuinka vertaistukiyhdistys KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry tarjosi nopeasti apua, kun hän otti yhteyttä. Julkisella sektorilla keskusteluavun saamiseen olisi mennyt viikkoja. Sairaalassa apua olisi ollut tarjolla heti synnytyksen jälkeen, mutta se oli ollut liian aikaista.

Lahjoitetun hääpuvun mukana tuli kirje, jossa kiitellään Mariaa tämän tekemästä työstä.Elisa Kinnunen / Yle

Ruusun kuoleman jälkeen Maria on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä lapsensa menettäneiden kanssa. Marian mukaan halu auttaa ja kohdata lapsensa menettäneitä on hänellä sisäsyntyistä. Enkelipukujen ompelusta hän saa itselleen hyvän mielen.

– Nyt tekee mieli auttaa käytännön läheisesti ja käsillä tekemällä, Maria sanoo ja ompelee samalla minikokoista pitsipukua, jonka materiaali on kermanvaalean hääpuvun hihasta.

Lue myös:

Vauvakuolemat on saatu Suomessa pohjalukemiin, mutta kaikkia ei voida estää – "Aina selitystä ei vain löydy"

Enkelipukuja häämekoista (Forum24)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuolleina syntyneiden määrä saatu pohjalukemiin Suomessa, mutta kaikkia ei voida estää – "Aina selitystä ei vain löydy"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 8 - 05:55

Kuolleena syntyneiden lasten määrä on vähentynyt Suomessa vuosikymmeniä. Nyt kehitys on kuitenkin tasaantunut: THL:n tilastojen mukaan kuolleena syntyneiden määrä ei ole enää vähentynyt 2010-luvulla.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo, että nykyisistä luvuista on enää vaikea päästä paljoa alemmas. Syynä parantuneeseen tilanteeseen on raskaudenaikaisen seurannan kehittyminen.

Nykyisin asioista tiedetään paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Mika Gissler

– Infektiot on saatu kuriin, ja nykyisin asioista tiedetään paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Kuolemaan johtaneita syitä etsitään esimerkiksi geeneistä.

Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto on samoilla linjoilla Gisslerin kanssa. Terveysteknologia on tuottanut laitteita ja tutkimustyö tietoa, joita on otettu käyttöön kätilön työssä.

Vauvan kuolemansyy jää usein selviämättä

Suomessa syntyy kuolleena vuosittain noin 170 lasta. Tämä on kolme kuollutta lasta tuhatta synnytystä kohti. Vielä 1980-luvun loppupuolella luku oli viisi kuollutta lasta tuhatta synnytystä kohti ja 2000-luvun alkupuolella neljä.

Kuolleena syntyneiden vauvojen määrä on vähentynyt merkittävästi muun muassa raskaudenaikaisen seurannan takia.Katja Halinen / Yle

Yleisin sikiön kuolinsyy on hapenpuute. Siihen menehtyy noin joka kolmas kuolleena syntynyt vauva. Toiseksi yleisin syy on epämuodostumat.

Yli kolmasosaa kuolleena syntyneiden lasten kuolinsyistä ei pystytä määrittelemään. Gisslerin mukaan näistä ainoastaan hapenpuutetta voidaan ennaltaehkäistä, eikä sekään ole helppoa.

– Kuolleina syntyneille vauvoille pyritään aina tekemään ruumiinavaus, mutta aina selitystä kuolemalle ei vain löydy.

Ruumiinavausta ei tehdä, mikäli vanhemmat eivät sitä halua. Yleensä he kuitenkin haluavat, Gissler sanoo.

Mika Gisslerin mukaan kuolleena syntyneiden määrä saadaan pidettyä pienenä riskiryhmien tarkalla seurannalla, raskaudenaikaisten sairauksien hoidolla ja ennaltaehkäisemällä ennenaikaisia synnytyksiä. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi naiset, jotka ovat jo aikaisemmin synnyttäneet kuolleen lapsen tai kokeneet myöhäisen keskenmenon.

Kertaalleen kuolleen vauvan synnyttäneellä on riski päätyä tilanteeseen uudelleen

Gisslerin mukaan kertaalleen kuolleen lapsen synnyttäneillä on kohonnut riski päätyä samaan tilanteeseen toistamiseen. Hän kertoo, että esimerkiksi vuoden 2010-2016 syntymärekisterin mukaan yhden kerran kuolleen lapsen synnyttäneillä on noin seitsemänkertainen riski päätyä kuolleen lapsen syntymään toistamiseen, kun verrataan sellaisiin naisiin, joilla vastaavaa menetystä ei ole ollut.

– Riski saattaa aiheestakin huolestuttaa lapsen menetyksen kokeneita perheitä, Gissler sanoo.

Kuolleen vauvan syntymä on pysäyttävä hetki. Siinä ollaan elämän ja kuoleman äärellä. Leena Lehto

Käytännössä luvut ovat kuitenkin pieniä. Vuosina 2010-2016 kerran kuolleena syntyneen lapsen saaneista alle kaksi prosenttia päätyi samaan tilanteeseen uudelleen. Siis 98 prosenttia lapsista syntyi elävänä.

Gisslerin mukaan lääkärit, hoitohenkilökunta ja tutkijat ovat kiinnostuneita selvittämään kohonneen riskin taustatekijöitä ja syitä. Taustalla voi olla esimerkiksi äidin geneettinen sairaus.

– Raskaana olevan naisen kannalta on tärkeä ymmärtää, että hänen kohdalla riski on vähäinen, vaikka riskisuhde on kohonnut.

Kuolleena syntynyt vauva voi jäädä vanhempiensa ainokaiseksi

Kuolleen vauvan syntymä on harvinaista myös kätilöille. Leena Lehto sanoo, että voi olla kätilöitä, jotka eivät koko uransa aikana kohtaa kuolleen vauvan syntymää. Yliopistollisissa sairaaloissa tilanne on eri, sillä niihin on keskitetty riskiraskauksia.

Selvästi suurin osa kuolleen vauvan saaneista äideistä synnyttää seuraavalla kerralla terveen lapsen.Toni Pitkänen / Yle

Lehdon mukaan kuolleen vauvan syntymä on aina kamala tilanne myös kätilöille. Kätilö voi tuntea syyllisyyttä tapahtumasta ja miettiä, olisiko tilanteessa voinut toimia toisin, Lehto sanoo.

– Kuolleen vauvan syntymä on pysäyttävä hetki. Siinä ollaan elämän ja kuoleman äärellä.

Mika Gissler harmittelee, että vauvan kuolemaan päätynyt raskaus voi jäädä viimeiseksi, sillä kaikki eivät uskalla hankkiutua uudelleen raskaaksi menetyksen pelossa.

– Aikaisemmin oli normaalia, että joka perheessä oli joko kuolleena syntynyt vauva tai lapsi kuoli pienenä. Nykyisin tilanne on vanhemmille vaikea, kun se omalle kohdalle sattuu.

Korjaus otsikkoon 8.9. klo 17.10: "Vauvakuolemat" muutettu muotoon "Kuolleina syntyneet".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viikonloppuna sateista, pilvistä ja tuulista – "Kyllä tämä ihan syksyltä näyttää"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 7 - 19:32

Syksy saapuu Suomeen vääjäämättä viikonloppuna, jolloin sää näyttää sateiselta, pilviseltä ja tuuliselta.

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan vielä huomenna perjantaina sadealue on hajanainen, mutta lauantaina ja sunnuntaina vyöryy voimakas matalapaine sateineen koko maahan.

– Kyllä tämä ihan syksyltä näyttää. Joka paikassa tulee enemmän tai vähemmän vettä. Viikonloppu on todella pilvinen, toteaa Kotakorpi vilkaistuaan tulevien päivien sääkarttoja.

Kotakorpi sanoo, että sateilta tuskin vältytään ensi viikollakaan.

– Alkuviikosta Suomea lähestyy lännestä päin aika laaja matalapaine, joka voi tuoda melko lailla sadetta ja tuulta etenkin keskiviikolle ja torstaille.

Ainostaan pohjoisin Lappi saattaa säästyä sateilta viikonloppuna. Enimmät sateet tulevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Siellä sateet uhkaavat jäädä paikoilleen useammaksikin päiväksi, kertoo Kotakorpi.

Sateista ja tuulista huolimatta tulevien päivien sää on varsin lämmin.

– Sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina Etelä-Suomessa lämpötilat voivat kohota jopa kahteenkymmeneen asteeseen.

Sääkartta perjantaille 8. syyskuuta. Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osa Kokkolan urheilutalosta käyttökieltoon? Yläsali ja maapohjahalli uhkaavat sulkeutua vuodenvaihteessa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 7 - 15:57

Terveysviranomaiset ovat antaneet ukaasin, että Kokkolan urheilutalon yläsali ja koko maapohjahalli juoksuratoineen suljetaan, jos sisäilmaongelmia ei saada korjattua joulukuun loppuun mennessä.

– Meille on tullut aika paljon valituksia oireiluista urheilutalossa. Sitten saimme tietoomme, että kaupunki oli teettänyt siellä sisäilmatutkimuksia. Näiden tulosten perusteella ryhdyimme toimenpiteisiin, kertoo terveysvalvonnan johtaja Andréas Smeds Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta.

Yläsalin ja maapohjahallin sisäilmasta löytyi viime vuonna tehdyissä mittauksissa hometta ja sädesientä. Viranomaisen mukaan ne kielivät kosteusongelmista talon rakenteissa. Lisäksi tiloissa on silmin nähtäviä lahovaurioita ja kosteusjälkiä seinissä ja katossa.

Juha Kemppainen / Yle

Urheilutaloa pyörittävälle yhtiölle näin tilojen sulkeminen olisi lähes kuolinisku.

– Se on todella iso asia, sillä meillä käy urheilutalolla talviaikaan tuhat ihmistä päivässä. Jos kaksi isoa tilaa poistuu käytöstä, se on 25 prosenttia meidän liikevaihdostamme. Se koskettaa sekä yhtiötä että ihmisiä, harmittelee Urheilutalo Oy:n toimitusjohtaja Esa Jalkanen.

Yhtiön pitää selvittää lokakuun loppuun mennessä viranomaisille, mihin se ryhtyy asioiden korjaamiseksi. Joulukuun loppu on takarajana mahdolliselle remontille.

Viranomainen: Käyttökielto todennäköinen

Terveysvalvonnan johtaja Andréas Smeds pitää tiloja terveysriskinä, ja siksi viranomainen kiirehtii töiden aloittamista.

– Siellä on todettu selkeät terveyshaitat, ja se rikkoo terveydensuojelulakia. Sen perusteella viranomaisen on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin. Käyttökieltouhka on todellinen, Smeds painottaa.

Juha Kemppainen / Yle

Urheilutalo Oy:n toimitusjohtaja Esa Jalkanen pitää viranomaisten antamaa aikataulua äärimmäisen tiukkana, koska heillä ei ole vielä tiedossa, kuinka laajasti urheilutaloa pitää remontoida. Lähiviikkoina Jalkanen aikoo kutsua koolle rakennusalan ammattilaisia ja terveystarkastajat.

– Hirveän nopea tuo aikataulu on. Jos ruvetaan tekemään laajoja tutkimuksia, kyllä annettua aikaa pitäisi minusta kohtuudessa pidentää – eihän tässä varmaan niin akuuttia terveysvaaraa ole, hän kummastelee.

Smeds puolestaan pitää todennäköisenä, että yläsali ja maapohjahalli joudutaan sulkemaan ainakin joksikin aikaa. Hän muistuttaa, että käyttökielto poistuu, kun tilat on saatu korjattua.

Mistä rahat?

Esa Jalkasen mukaan ongelmana on paitsi viranomaisten vaatima kireä aikataulu myös rahapula. Jalkasen mukaan yhtiöllä ei ole remonttiin varaa - jos sitten Kokkolan kaupunki yhtiön ainoana omistajana ei raota rahakirstunsa kantta.

– Tällainen vuonna 1964 rakennettu talo ei tietenkään vastaa nykyajan vaatimuksia, ja jos rakenteita joudutaan korjaamaan ja muuttamaan, tulee se varmasti niin kalliiksi, että talo menee purkuun – paitsi sen suojeltu kaariosa. Olemme suuressa hankaluudessa, Jalkanen sanoo.

Mitä tapahtuu, jos yläsali, maapohjahalli ja juoksurata laitetaan käyttökieltoon?

– Saamme monumentin! Sitten kysymys on, mitä Kokkolalle tapahtuu. Meidän on saatava korvattua nuo tilat jotenkin, Jalkanen vastaa.

Juha Kemppainen / Yle

Kokkolan urheilutalon sisäilmaongelma voi paljastua vielä nykyistä laajemmaksikin, koska viranomaiset ovat vaatineet myös uudemman osan kuntokartoitusta. Sen pitää valmistua myös marraskuuhun mennessä.

Tutkimuksia vaadittiin, koska monissa tiloissa on havaittu muun muassa lattioiden painumista, kosteusjälkiä ja ilmanvaihdon puutteita.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syyttäjä vaatii Pietarsaaren paloittelusurmasta 10 vuoden vankeutta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 7 - 11:20

Syyttäjä vaatii Pietarsaaren paloittelusurmasta syytetylle 43-vuotiaalle pedersöreläismiehelle vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistusta taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Lisäksi 46-vuotiaalle naiselle vaaditaan vähintään kuuden kuukauden ehdollista vankeutta hautarauhan rikkomisesta.

Pietarsaaren paloittelusurma paljastui helmikuussa. Permon kaupunginosassa löytyi jäteastioista uhrin ruumiinosia toisen poliisioperaation yhteydessä. Silloin poliisi joutui järjestämään alueella poikkeuksellisen laajan etsintäoperaation.

Uhri oli vuonna 1965 syntynyt pietarsaarelaismies. Syyttäjän mukaan mies ja nainen olivat viettäneet aikaa uhrin kanssa naisen asunnossa.

Syytteen mukaan kolmikko oli juonut alkoholia ja päihtynyt voimakkaasti. Syyttäjän mukaan pääsyytetty ja uhri olivat riidelleet, jolloin syytetty mies oli ottanut uhrilta pistoolin ja ampunut hänet.

Mies myönsi teon, nainen kiistää

Ampumisen jälkeen mies oli syyttäjän mukaan vienyt ruumiin asunnon parvekkeelle, missä sitä oli säilytetty noin vuorokauden. Syytteiden mukaan mies ja nainen paloittelivat ruumiin ja veivät osat kerrostalon pihan roskalavalle ja lähellä olevaan ojaan.

Mies on myöntänyt aiheuttaneensa uhrin kuoleman ja paloitelleensa ruumiin. Nainen on puolestaan kiistänyt syyllistyneensä hautarauhan rikkomiseen.

Miehelle vaaditussa rangaistuksessa syyttäjä on käyttänyt koventamisperustetta. Syyttäjän mukaan miehen aikaisempi rikollisuus osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta laista.

Syytetty mies on ollut vangittuna helmikuun alusta lähtien, nainen puolestaan helmikuun alusta maaliskuun loppuun. Nainen vapautettiin poliisin esityksestä.

Poliisi tutki tapausta aiemmin murhana, mutta syyteharkinnassa nimike muuttui tapoksi. Juttua käsitellään Pohjanmaan käräjäoikeudessa Vaasassa torstaina ja perjantaina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kahville jumpan kautta – kokkolalaisfirma otti tauotuksen tosissaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 7 - 10:05

Työntekijä napauttaa nimeään näytöllä: paikalla ollaan ja taukojumppa voi alkaa. Osallistumisesta tulee merkintä, samoin arpalipuke. Parin kuukauden välein lipukkeet lyödään arvontaan, ja mahdollisuus voittaa on tietysti sitä suurempi, mitä enemmän lipukkeita on. Ja pikapalkinto tulee heti: jumpan jälkeen kahville.

– Taukoliikunta tuli taloon – menin vessaan piiloon, siteeraa tietojohtaja Johan Boholm somessa kiertävää heittoa ja nauraa.

Kokkolalainen Raisoft tuottaa ohjelmistoja, joilla arvioidaan toimintakykyä sekä hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Firmassa havahduttiin pulmiin omassakin toimintakyvyssä, kun työntekijöillä alkoi olla niska- ja hartiavaivoja. Porukka mietti, mitä tehdä ja otti yhteyttä fysioterapeuttiin. Tämä suositteli kolmen minuutin taukojumppaa kaksi kertaa päivässä.

– Kroppa kestää kyllä istumista kahdeksan tuntia päivässä, mutta sitä pitää tauottaa. Jos haluaa pysyä virkeänä, pitäisi nousta tuolista puolen tunnin välein. Mutta myös sykkeen nostaminen välillä on tarpeen, sanoo Boholm.

Näytöltä työntekijä klikkaa omaa nimeään merkiksi osallistumisesta taukojumppaan.Heini Holopainen / Yle

Taukojumpat kytkettiin kello 9 ja 14 kahvitaukoihin, sillä Boholm uskoo, että rutiinin avulla homma toimii parhaiten. Samalla jumpasta tulee myös yhteisöllinen hetki. Toki jumpan voi tehdä omassa työhuoneessaankin, sillä sovellus on nettipohjainen, ja osallistumisen voi kirjata muualtakin.

Ja voi jumpan jättää väliinkin. Ohjelmointityötä tekevän Markus Lehtisen mukaan pientä kiusoittelua voi lentää, kun osa marssii kahville jumppaamatta.

– Mutta ei sen vakavampaa.

Lehtinen tekee työtään päätteen ääressä, ja asento vaihtelee tavallisesta istuma-asennosta kumaraan. Kipuja on ollut niin alaselässä kuin niska-hartiaseudussa. Lehtinen meni mukaan taukojumppaan heti, kun se tuli työpaikan ohjelmaan.

Jossain vaiheessa hän kyllästyi valmiisiin liikkeisiin, otti kepin ja ajatteli saavansa sitä pyörittämällä liikkuvuuden kuntoon. Pää alkoi tulla iltaisin kipeäksi, ja mies päätti kokeilla taas jumppaohjelman liikkeitä: niistä oli kuin olikin hyötyä.

Kroppa kestää kyllä istumista kahdeksan tuntia päivässä, mutta sitä pitää tauottaa Tietojohtaja Johan Boholm, Raisoft

Raisoftin taukojumpan on laatinut kokenut fysioterapeutti, ja liikkeet ovat täsmäliikkeitä paljon istuville tietotyöläisille. Jumppia on ylävartalolle, alavartalolle ja sykkeen nostatukseen. Jos jokin liike tuntuu pahalta, se sovelletaan oman kunnon tai kyvyn mukaan.

Esimerkiksi tietojohtaja Johan Boholmille kyykyt tuottivat aluksi ongelmia lonkan kulumavaurioiden vuoksi. Sittemmin liikkuvuus on parantunut.

Tauotus on osa ergonomiaa, sitä että työntekijän työ- ja toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään, muistuttaa Työterveyslaitos. Fyysisen ympäristön ja välineiden mitoittaminen on osa samaa työtä.

Toimisto- ja tietotyössä työrupeamat jäykistävät liian pitkiksi venyessään, vaikka työasentokin olisi hyvä, ja verenkierto ja kudosten aineenvaihdunta heikkenevät. Kumara tai muuten huono asento pahentaa tilannetta entisestään. Taukojen aikana pitäisi vähintään kurkottaa kohti kattoa, painaa ristiselkää selkänojaa vasten tai nostaa takapuoli tuolista. Liikkeelle työterveyslaitos suosittelee lähtemään vähintään kerran tunnissa.

Jumpan jälkeen maistuu kahvi.Heini Holopainen / Yle

Työhyvinvoinnissa oleellista on, että jaksaminen ja kuormitus ovat tasapainossa. Palautumista pitää tapahtua työpäivän aikanakin niin, ettei päivän jälkeen tarvitse raahautua kotiin kaikki voimansa antaneena, sanoo asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta.

Palautumista tulee jo siitä, että työn luonne välillä muuttuu: tietointensiivisen työn vastapainoksi voi tehdä jotain rutiininomaista tai seurustella ihmisten kanssa. Jos taas työ on kokouksia tai asiakaspalvelua, pitää välillä saada olla rauhassa.

– Mitä enemmän työ mahdollistaa palautumisen, sitä vähemmän on tarvetta varsinaisille tauoille. Mutta jos sitä ei tapahdu tarpeeksi, pitää tauottaa, havainnollistaa Rauramo.

Toki ihminen kestää lyhytaikaisia kuormitushuippuja ja saattaa jopa nauttia niistä ilman dramaattista haittaa. Pääsääntöisesti tauot ovat kuitenkin tarpeen, ja erityisesti lounastaukoon kannattaa Rauramon mielestä panostaa: syödä hyvin, mutta myös olla sosiaalinen ja ehkä jopa kävellä hieman. Myös kahvitauoilla on muutakin painoa kuin palautuminen, ne luovat yhteisöllisyyttä.

Mitä enemmän työ mahdollistaa palautumisen, sitä vähemmän on tarvetta varsinaisille tauoille. Mutta jos sitä ei tapahdu tarpeeksi, pitää tauottaa Asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta

Muuten hyvä tauko on Rauramosta sellainen, joka palvelee yksilön tarpeita. Se tasapainottaa ja on myös itselle mieluisa. Hän kertoo seuranneensa aikanaan pakkaamon hihnan äärellä työskennelleiden taukokäyttäytymistä: täysin samaa työtä tehnyt porukka hajosi hihnan pysähtyessä aina useaan porukkaan: osa säntäsi tupakalle, osa pisti pitkäkseen, jotkut jumppasivat ja loput istuivat rentotumaan.

Aivoillekin elpymistä

Taukojumpan organisointi voi olla hyvästä, mutta kaikille yhteinen jumppa ei istu. Toiselle sopii rentoutumishetki tai kävely korttelin ympäri.

– Ihminen tykkää vaihtoehdoista.

Rauramo on törmännyt työpaikoilla esimerkiksi biljardisaleihin. Tauko kun ei hoida vain fysiikkaa, vaan mieltäkin:

– Aivotkin tarvitsevat elpymistä. Väsyneet aivot toimivat korkeintaan keskinkertaisesti.

Työnantajalla on lakisääteinen velvoite seurata kuormittumista arjessa. Toisaalta on tärkeää perehdyttää työntekijät huomaamaan omaa ja kaverin kuormittumista. Mitä itsenäisempää työ on, sitä suurempi on oma rooli.

Väsyneet aivot toimivat korkeintaan keskinkertaisesti Asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta

– Jos ergonomia on kunnossa, työ on mielekästä ja monipuolista, henkilöstö perehdytetty työtapoihin ja tarjotaan taukojumppaa - sitten jo paljon tehty. Ihmisen pitää kantaa vastuunsa.

– Joskus harmittaa nähdä, jos on vaikka hankittu hyviä, ergonomisia kalusteita, eikä niitä käytetä mutta valitetaan silti vaivoja. Silloin muistuttaisin yksilönvastuustakin, sanoo Rauramo.

Tauon pitäisi tehdä hyvää, mutta aina sitä katsota hyvällä. Kaikkiin kulttuureihin tai johtamistyyppeihin tauottaminen ei vieläkään istu luontevasti. Toisaalta silloin, kun töitä tehdään tehokkuusvaatimusten äärirajoilla, voi kasvaa todennäköisyys ruveta kyttäilemään toisten taukoja. Myös esimiehellä on vastuunsa mallin näyttäjänä – taukojen pidossakin, muistuttaa asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tällaiselle hoivapalvelulle olisi nyt kysyntää: sijaishoitaja hetkeksi omaishoitajan kotiin

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 7 - 07:50

Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka huolehtivat omaisestaan lähes yötä päivää, omaishoitajan statuksella tai ilman. Virallisille omaishoitajille kaupunki ja kunnat järjestävät vapaapäiviä, mutta myös muut läheisiään hoitavat kaipaisivat välillä lepoa.

Heidän voi kuitenkin olla vaikea löytää ketään kotiin tuuraamaan esimerkiksi kauppa- tai harrastusreissun ajaksi.

– Näihin palveluihin ei löydy tänä päivänä tarpeeksi vaihtoehtoja, sanoo omaishoidon kehittämisestä vastaava muutosagentti Rita Oinas.

Yhä enemmän kaivataan myös ilta– ja viikonloppuhoitoaikoja. Minnamaria Salminen

Sekä viralliset omaishoitajat että läheisestään muuten huolehtivat kaipaisivat ensisijaisesti apua kotiin.

– Nyt se ei ole mahdollista ympärivuorokautisesti. Yhä enemmän kaivataan myös ilta- ja viikonloppuhoitoaikoja, jotka mahdollistaisivat omaishoitajille vapaata, kertoo Oulun seudun omaishoitajien toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen.

Omaishoitaja
  • Suomessa omaisia ja tuttavia auttavia henkilöitä on noin 1,25 miljoonaa.
  • Pääasiallisia auttajia 350 000, joista sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavia 60 00.
  • Omaishoidon tukea saavia oli 44 107 vuonna 2015 (sotkanet.fi )
  • Omaishoitajalla takoitetaan hoidettavan omaista tai hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen.

Hoidettaville toivotaan myös päivähoitopaikkaa, minne heidät vietäisiin lyhytaikaisesti tarpeen vaatiessa.

– Jos omaishoitaja sairastuu, niin apua pitäisi saada kotiin tai niin, että hoidettavan voisi nopeasti viedä jonnekin hoitoon, Salminen sanoo.

Kotiin kaivataan apua ja tukea

Osa omaishoitajistakaan ei käytä heille kuuluvia lakisääteisiä vapaita. Tilannetta rajoittaa muun muassa se, että hoidettava ei halua lähteä kodistaan outoon ympäristöön.

– Yksikkö, minne hoidettava viedään, ei tunnu välttämättä mielekkäältä ja turvalliselta. Se voi sekoittaa päivärytmiä ja arkea, toteaa Oinas.

Hänen työnään on kehittää ikäihmisten palveluita ja omaishoitoa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hänen käsityksensä on, että yksityistä kotihoitoa ja kotihoitoyrityksiä tarvitaan entistä enemmän.

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Jyrki Lyytikkä / Yle

– Saan jatkuvasti viestiä kentältä, että kotiin annettava palvelumuoto voisi olla hyvä ratkaisu. Yritys tai henkilö, joka voisi kiertää kodeissa vanhuksia hoivaamassa, olisi kokeilemisen arvoinen mahdollisuus.

Uusien markkinoiden avauduttua moni voisi myös työllistää itsensä tällaisella palvelulla.

– Osapäiväisestä hoitovapaasta on hyviä kokemuksia. Varsinkin, kun palvelusuhde on jatkuva, se on molemmille osapuolille mieluisaa ja mukavaa. Omaisesta huolehtiva voi silloin turvalisin mielin olla pois kotoa omilla asioillaan, sanoo Oinas.

Perhehoito on uusi keino

Nykyisin ikäihminen tipahtaa liian helposti suoraan kotoa tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Polun varrella on liian vähän vaihtoehtoja.

– Kotipalvelut ovat aina ensisijaisia. Kun palveluntarve alkaa olla ympärivuorokautista, päädytään usein ratkaisuun, jossa joudutaan muuttaman pois kotoa, Rita Oinas toteaa.

Kun palveluntarve alkaa olla ympärivuorokautista, päädytään usein ratkaisuun, jossa joudutaan muuttaman pois kotoa. Rita Oinas

Perhehoito on yksi melko uusi keino omaishoitajien tukemiseen. Perhehoitaja voi tulla hoidettavan kotiin tai perhehoitaja voi hoitaa useampaa vanhusta omassa kodissaan.

– Haluamme kehittää ja vahvistaa valtakunnallisesti erityisesti perhehoitoa, Oinas sanoo.

Esimerkiksi Oulun kaupunki on kouluttanut perhehoitajia, jotka tarjoavat lyhytaikaista hoitoa lakisääteisten vapaiden ajaksi.

– Oulussa on monia mahdollisuuksia hoitoon, mutta pienemmillä paikkakunnilla vaihtoehdot voivat olla vähäisiä, toteaa Minnamaria Salminen.

Myös vapaaehtoiset tekevät työtä omaishoitajien taakan helpottamiseksi. Heille riittäisi nykyistäkin enemmän työtä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taimenet vierastavat vielä Korpelan kalatietä – "Se on näitä mysteereitä, joita luonto luo"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 6 - 14:28

Vajaa sata vuotta sitten katkesi taimenten mahdollisuus päästä kutemaan keskipohjalaisen Lestijoen yläjuoksulle. Vuonna 1921 valmistui Korpelan voimalaitos, joka tukki reitin. Kului vuosikymmen toisensa perään. Sitten heräsi halu saada taimenet takaisin jokeen.

Vuonna 2014 valmistui pitkän väännön jälkeen voimalaitoksen ohittava kalatie yli miljoonalla eurolla. Nyt siis auvoisat Lestijoen yläosan vedet ovat taas tarjolla sadoille taimenille.

Korpelan kalatie yläosasta kuvattunaJuha Kemppainen / Yle Vaan ei kelpaa

Ensimmäisenä kalatien toimintavuonna nousi laskurin mukaan parisenkymmentä taimenta padon ohi, viime vuonna enää kymmenkunta eikä tämä vuosi kummoisemmalta vielä näytä. Jotain on vikana. Tilannetta ihmettelee myös Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakala.

– Sen kun tietäisi, se on näitä mysteereitä, joita luonto luo. Me ihmiset tehdään rakennelmia ja toivotaan, että muut luonnossa liikkuvat käyttäisivät näitä hyödykseen. Mutta syystä tai toisesta ne eivät hyväksy, löydä tai muuten osaa käyttää näitä teknisiä ratkaisuja.

Syitä on etsitty

Pohdintoja on tietenkin käyty siitä, missä on vika.

– Viime kesinä on ollut erikoisia virtaamia, jolloin kalat ovat voineet hakeutua vanhan Korpelan kosken puolelle. Ne eivät ehkä ole löytäneet nousu-uomaan tai eivät ole hakeutuneet Pohjanlahden merialueelta Lestijokeen. Houkutusvirtaamia ei ole ehkä ollut oikeissa paikoissa.

Voi olla, että nousukaloja ei Lestijokeen edes ole leimautunut. Eero Hakala, toiminnanjohtaja

– Voi olla, että nousukaloja ei Lestijokeen edes ole leimautunut. Lestijoella ei ole systemaattista tutkimustoimintaa näiden asioiden tutkimiseen, on vain arvailuja, harmittelee Eero Hakala.

Toiveita ja keinoja löytyy

Tilanteen parantamista on pohdittu, ja jotain jo kokeiltu. Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Hakala nostaa esiin pari tapaa.

– Lestijoen kalastusalue on istuttanut pienpoikasia joen yläjuoksulle sillä ajatuksella, että kala leimautuisi paremmin Lestijokeen. Näin ne löytäisivät ensiksikin sen Lestijoen ja toisekseen syntymäpaikkansa siellä ja hakeutuisivat sinne kutemaan, kun tulevat sukukypsiksi.

– Toinen on se keino, jota ollaan kokeilemassa esimerkiksi Oulujoella. Siellä siirretään isoja kaloja patojen yli yläjuoksulle ja annetaan niiden kutea siellä. Näin poikasten leimautuminen paikkaan saadaan varmistettua ja näin syntyy niitä kaloja, jotka sukukypsinä hakeutuvat tähän jokeen.

Ongelmana on tietenkin raha.

– Toivotaan rahaa, että voitaisiin selvittää, paljonko kalaa nousee Lestijoen alajuoksulle ja paljonko siellä on kutupareja. Sen jälkeen voitaisiin vertailla sen tiedon varassa, miksei niitä nouse enempää yläjuoksulle, pohtii Hakala.

Parannus vie aikaa jopa vuosikymmeniä

– Ei se nyt vuodessa eikä kahdessa korjaannu. Ihmisen kannalta vain tuntuu, että nämä luonnonprosessit ovat hitaita, niin tässäkin tapauksessa. Kyllä se saattaa viedä kymmenen vuotta, jopa kymmeniä vuosia, ennen kuin näitä taimenia on sadoissa.

Lestijoen yläjuoksu on nyt kutemista ajatellen hyvässä kunnossa ja poikaspinta-alaa riittää, arvioi yläjuoksun houkuttimia Eero Hakala.

– Veden laatu varmasti riittää, kun se riittää Aurajoessa tai Vantaanjoellakin. Jo vuosina 2003–2004 perustettiin Lestijoen yläjuoksulle kutusorakoita, mutta ne ovat olleet vielä vajaasti hyödynnettyjä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellista koko maassa: Monta Oulun poliisia joutunut vakavan väkivallan kohteeksi kesällä – "Tilanne kentällä on nyt arvaamaton"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 6 - 14:06

Oulun poliisi on joutunut kuluneen kesän aikana vakavan väkivallan kohteeksi aikaisempaa useammin. Peräti viisi poliisimiestä on joutunut vakavan väkivallan kohteeksi.

Kaikkein vakavimmissa tilanteissa poliisia on yritetty estää hoitamasta virkatehtävää käyttämällä niin voimakasta väkivaltaa, että tapahtuneesta on kirjattu rikosilmoitus rikosnimikkeellä murhan yritys.

Vuoden 2017 aikana muualla maassa ei ole kirjattu tapahtuneeksi yhtään poliisiin kohdistunutta murhan yritystä.

Tapausten kasaantumisen parin kuukauden ajalle on poikkeuksellista. Arto Karnaranta

Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo, että kesäkuussa mies yritti ampua kiinniottoa suorittanutta poliisipartiota haulikolla. Ladattuun haulikkoon tuli syöttöhäiriö, jonka ansiosta vakavilta seurauksilta vältyttiin.

Elokuun alkupuolella mies löi kiinniottotilanteessa kahta poliisimiestä useita kertoja veitsellä pään alueelle. Elokuun loppupuolella mies yritti kovalla ylinopeudella kuljettamallaan ajoneuvolla törmätä takaa-ajotilanteessa hänen pysäyttämisekseen piikkimattoa ajoradalle asentaneeseen poliisimieheen.

Kaikki tapaukset ovat tapahtuneet Oulussa. Tapaukset ovat tutkinnassa Lapin poliisilaitoksessa, joka vastaa niiden tiedottamisesta.

Oulun poliisi on ollut virkatehtäviä hoitaessaan usein vakavan väkivallan kohteenta. (Arkistokuva: Oulu, tammikuu 2015)Risto Degerman / Yle

– Tapausten kasaantumisen parin kuukauden ajalle on poikkeuksellista. Toivon todella, että kyse on enemmänkin sattumasta kuin siitä, että tämänkaltainen voimakas väkivaltainen käyttäytyminen poliisia kohtaan olisi lisääntymässä.

Varautumista ja varustautumista

Vuonna 2016 tällaisia tapauksia ei ollut Oulun poliisilaitoksen alueella yhtään. Vuonna 2015 tapauksia oli yksi. Tammikuussa poliisia lyötiin kiinniottotilanteessa kirveellä päähän. Vakavammalta vammalta selvittiin poliisimiehen päässä olleen suojakypärän ansiosta. Vuoden 2015 tapausta lukuun ottamatta rikoksesta epäillyt ovat suomalaisia miehiä.

Arto Karnaranta kertoo, että tapaukset ovat vaikuttaneet poliisin työhön, sillä työturvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja varauduttava aiempaa tarkemmin tilanteisiin, joissa voi olla jonkinlaista väkivallan tai lievemmän väkivallan uhkaa.

– Tilanteet pyritään hoitamaan suuremmalla resurssilla kuin yhdellä partiolla. Huomioimme kaikki mahdollisuudet aina vain tarkemmin. Pääasiassa tilanteet ovat olleet yllätyksellisiä. Niihin ei ole aina voinut varautua.

Olosuhteet kentällä ovat muuttuneet. Arto Karnaranta

Karnaranta on ollut poliisina 36 vuotta, mistä ajasta nuorena poliisina kentällä useita vuosia. Joskus tuolloin oli vakavia tilanteita, mutta harvoin.

Kenttäpartioita ryhdytään varustamaan myös konepistooleilla.

– Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana olosuhteet kentällä ovat muuttuneet. Poliisi joutuu varustautumaan, varautumaan ja myös kouluttautumaan aiempaa enemmän.

Aina ei voi ennakoida

– Tilanne kentällä on nyt arvaamaton. Aina ei voi ennakoida kaikkea, ja lisäksi hälytystehtäviä on huomattavasti aiempaa enemmän, Arto Karnaranta sanoo.

Suhtautuminen poliisiin on Karnarannan mukaan myös muuttunut.

– Osalla ihmisiä arvostus ja kunnioitus poliisia kohtaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaajana on muuttunut. Osa on valmis käyttämään vaikka asetta estääkseen poliisin virkatoimet. Osalla tämä kynnys on mataloitunut, mutta vain harvalla.

Tällaisiin tekoihin liittyvät pääsääntöisesti aina alkoholi, muut päihteet ja huumeet tai mielenterveysongelmat taikka kaikki yhdessä, Karnaranta sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuusamossa ammuttiin alle vuoden ikäinen pentukarhu

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 6 - 10:55

Kuusamossa on ammuttu pentukarhu. Asiaa tutkiva Kainuun rajavartiosto epäilee tapausta törkeäksi metsästysrikokseksi.

Karhun kaato tapahtui luvallisen karhunmetsästyksen yhteydessä.

– Alustavan tutkinnan ja asiantuntijalausunnon mukaan ammuttu karhu on alle vuoden ikäinen. Alle vuoden ikäisen karhun metsästäminen on kielletty, muistuttaa tutkinnanjohtaja Heikki Koponen Kainuun rajavartiostosta.

Koposen mukaan epäilys rikoksesta on vahva.

Tapauksen tutkinta jatkuu karhun iän lopullisella varmistamisella.

– Tutkimme myös metsästystapahtumaa ja kaatoon liittyviä asioita, Koponen kertoo.

Koposen mukaan metsästystapahtumassa oli mukana paikkakuntalaisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä.

Karhunpentu kaadettiin 2. syyskuuta Pohjois-Kuusamossa. Pentu oli naaras.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vastasyntyneen sinivalohoito onnistuu myös kotona – "Ainakin äidille oli ihanaa, että päästiin kotiin"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 6 - 07:05

Keltaisuuden hoito on ollut yleisin syy terveillä vastasyntyneillä pitkittyneeseen sairaalassaoloon. Hoidon takia vauvan ja äidin kotiinlähtö saattoi viivästyä useilla päivillä. Nykyään hoitolaitteen voi saada lainaksi kotiin.

– Äiti–lapsi-suhde vain paranee rauhallisessa ympäristössä kotona, ja koko perhe pääsee nopeammin mukaan vauvan hoitoon, toteaa sairaanhoitaja Tuula Laitala.

3,5 viikon ikäisen vauvan äiti, kokkolalainen Susanna Savukoski, iloitsee mahdollisuudesta kotihoitoon.

– Ainakin äidille oli ihanaa, että päästiin kotiin, mutta uskon kyllä, että vauvakin tykkäsi. Isä sai myös olla vauvan kanssa enemmän, kun päästiin nopeammin kotiin.

Vauvan maksa ei aina jaksa hajottaa bilirubiinia

Susannan vauvalla keltaisuus nousi puolentoista vuorokauden päästä syntymästä. Sairaalassa vauvaa hoidettiin sinivalolla neljä vuorokautta.

– Sitten pääsimme kotiin. Ensimmäisen kotivuorokauden jälkeen oli verikoekontrolli, joka näytti, että bilirubiiniarvot olivat taas lähteneet nousuun.

Yle

– Saimme kotiin sinivalolaitteen, jossa vauva oli koko seuraavan vuorokauden. Vauva oli laitteessa kapalossa eli häntä pystyi syöttämään ja pitämään sylissä, vaikka hoito olikin käynnissä, Susanna kertoo.

Vuorokausi riitti, bilirubiiniarvot laskivat, eivätkä enää nousseet.

– Laite on turvallinen ja helppo käyttää kotona. Johto seinään ja virtakytkimestä päälle ja pois, sairaanhoitaja Tuula Laitala opastaa.

Vauvojen keltaisuus johtuu bilirubiinista, punasolujen hajoamisaineesta. Vastasyntyneen punasolumassa on suuri, joten punasolujen hajotessa syntyy paljon bilirubiinia. Vauvan maksa ei välttämättä kykene toimimaan riittävän tehokkaasti, joten bilirubiinia kertyy helposti elimistöön.

Vauva oli laitteessa kapalossa eli häntä pystyi syöttämään ja pitämään sylissä, vaikka hoito olikin käynnissä. Susanna Savukoski

Liiallisesta bilirubiinista kärsivä vauva voi myös olla väsähtänyt eikä jaksa syödä kunnolla.

Keltaisuutta seurataan verikokeella. Bilirubiiniarvon hoitoraja määräytyy raskausviikkojen ja vauvan iän mukaan.

Silmät suojattuna sinisessä valossa

Jos bilirubiiniarvo nousee ensimmäisinä elinpäivinä valohoitorajan yli, vauvalle aloitetaan sinivalohoito.

– Sinivalo auttaa hajottamaan bilirubiinia, jolloin se tulee pissan ja kakan mukana pois, kertoo sairaanhoitaja Tuula Laitala Lasten kotisairaalasta Kokkolasta.

Vauva makoilee sinivalohoidossa vaatteitta. Sinivalo on vaaratonta, mutta niin kirkasta, että vauvan silmät on suojattava. Valokaari myös lämmittää kevyesti, mutta ei polta lasta.

Valohoidon määrään vaikuttavat hoidon tarve ja lääkärin ohjeistus. Hoito annetaan valopatjalla tai -lampulla.

Keltaisuudelle myös harvinaisempia syitä

Keltaisuus on yleinen ja tavallisesti vaaraton oire vastasyntyneellä lapsella. Lievässä keltaisuudessa jo pelkkä riittävä ruokinta ja vauvan vatsan hyvä toiminta saattavat nopeuttaa oireiden vähenemisessä.

Joskus myös rintamaito saattaa aiheuttaa keltaisuutta. Äidinmaidossa on entsyymiä, joka hidastaa bilirubiinin käsittelyä maksassa.

Harvinaisempi keltaisuuden syy on äidin ja vauvan veriryhmien erilaisuus. Keltaisuus on silloin voimakasta ja nousee nopeasti syntymän jälkeen. Silloin vauvan verenvaihto on nopeampi hoitokeino.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hailuodon silta voi haitata harvinaisia sammakkoja, lintuja ja kasveja – "Nämä eivät valitettavasti ole kovin söpöjä lajeja"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 5 - 18:10

Kiinteää tieyhteyttä Hailuodon ja mantereen väliin ei tarvita. Näin ajattelee moni pengertien mahdollisista luontohaitoista huolestunut.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saaren mukaan parasta olisi, jos sillan rakentamisen sijaan Hailuodon lauttayhteydet pistettäisiin kuntoon.

– Lisää lauttayhteyksiä, niin, että rannalla ei joutuisi odottelemaan, Esko Saari suosittelee.

Moni näkee punaista aina, kun Hailuodon silta mainitaan.

Yli kuusi kilometriä pitkä penger käytännössä katkaisee Hailuodon Huikun ja Oulunsalon Riutunkarin välin ja estää veden ja jään luonnolliset liikkeet alueella.

Esko Saari on huolissaan Hailuodon pengertien vaikutuksista luontoon ja kansallismaisemaan.Paulus Markkula / Yle

– Mistä edes löytyy tarvittavat miljoona kuutiota ensiluokkaista kivimursketta tien pohjaksi? Saari kysyy.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin mukaan kyseinen pengertie olisi vaarallinen ainakin myrskyisillä ja liukkailla keleillä. Piiri korostaa, että kaavaselostuksenkin mukaan kovilla tuulilla vesi voi huuhdella 3,5 metrin korkuisen penkereen tien pintaa, ja irtojäät voivat kasautua jopa tielle asti.

Harvinaisia lajeja uhattuna

Siltayhteyttä vastustetaan etenkin uhanalaisten luontoarvojen vuoksi. Alueen monilla Natura-alueilla esiintyy uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvi-, sammakko- ja lintulajeja kuten etelänsuosirri, viitasammakko, ruijanesikko ja rönsysorsimo.

Lajeja ei oikeastaan ole muualla kuin tässä Perämeren ympäristössä. Esko Saari

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari selostaa, että alueella yhä jatkuva maankohoaminen ja siihen liittyvä jääeroosio pitävät hengissä muun muassa erityistä kasvilajien joukkoa, jonka historia ulottuu ajalle, jolloin Jäämeri ja tuleva Itämeri olivat vain kapean maakannaksen erottamia.

– Tämä kasvijoukko joutuu vaaraan, jos pengertie rakennetaan. Lajeja ei oikeastaan ole muualla kuin tässä Perämeren ympäristössä.

Saaren mukaan näiden harvinaisten lajien puolustaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin vaikkapa sympaattisen pandan.

– Nämä eivät valitettavasti ole kovin söpöjä lajeja. Mutta ne ovat arvokkaita, luonnon omia taideteoksia, Saari painottaa.

Siltasuunnitelmista tehdyt valitukset ovat hallinto- ja korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävinä, ja uusia valituksia saattaa yhä tulla.

Hallitus kuitenkin on jo myöntänyt budjetista rahoituksen Hailuodon ja Oulunsalon väliselle yhteydelle eli pengertielle ja kahdelle sillalle.

Lue myös:

Hailuotoon on puuhattu siltaa vuosikymmenten ajan – eikä sen toteutuminen varmistu vielä vuosiin

Hailuodon sillan ympäristövaikutukset pelättyä pienempiä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Byggmax sulkee neljä liikettään

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 5 - 17:44

Ruotsalainen rakennustarvikeketju Byggmax lakkauttaa liikkeensä Jyväskylässä, Oulussa, Pirkkalassa ja Seinäjoella. Suljettavista liikkeistä irtisanotaan 11 työntekijää. Yhtiö jatkaa vielä yt-neuvotteluja Kangasalan myymälän osalta.

Suljettavat myymälät lakkautetaan lokakuun ja marraskuun lopulla. Byggmaxilla on nyt Suomessa 13 myymälää ja 68 vakituista työntekijää.

Ketju pyrkii laajentamaan verkostoaan Suomessa ja kertoo avaaansa ensi vuonna uuden myymälän Riihimäelle.

– Tavoitteenamme on edelleen 20-25 myymälän verkosto Suomessa. Voidaksemme jatkossa laajentaa liiketoimintaamme Suomessa, kannattavuutta pitää parantaa, sanoi Byggmaxin maajohtaja Aleksi Virkkunen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Veljekset ovat myyneet kahvia hailuotolaisille ja matkailijoille jo vuosikymmeniä: "Sen nyt näkee sitten, tuleeko se tie ollenkaan"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 5 - 13:42
Lauttamatkan päässä mantereestaRisto Degerman / Yle

Luodon ja mantereen välinen lauttayhteys otettiin käyttöön heinäkuussa 1968. Se korvasi silloin mantereen ja saaren välillä liikennöineen Hailuoto- laivan. Päätöksen mukaan kysymys oli väliaikaisesta ratkaisusta.

Suunnitelmien mukaan Hailuotoon tuleva pengertien ja siltojen yhdistelmä korvaisi nykyisen lauttaliikenteen vuonna 2021.

Tiehanketta on perusteltu muun muassa sillä, että nykyiset lautat alkavat olla siinä kunnossa, että niihin pitäisi tehdä isoja investointeja tai ne pitäisi korvata kokonaan uusilla aluksilla.

Hailuodon lauttalinjan molemmissa päissä on pieni merituulten pieksämä kahviorakennus. Niistä asiakkaat voivat ostaa matkamuistoja, kioskituotteita ja munkkikahveja. Kahviloita pyörittää Huikun grillikioski ja kahvio, jonka yrittäjänä on Jouko Ervasti. Hänen kaverinaan yrityksessä on velipoika Kauko Ervasti.

Jouko työskentelee pääasiassa Hailuodon Huikussa olevassa kahvilassa ja Kauko Oulunsalon päässä Riutunkarin lauttarannassa.

Lauttakahvilan eksotiikkaa

Lauttarannan kahviloiden asiakkaat ovat pääasiassa matkailijoita ja lauttavuoroaan odottelevia matkustajia. Hailuodon saaren eksotiikkaan onkin monen turistin mielessä liittynyt seitsemän kilometrin merimatka keltaisen lautan kyydissä.

Saareen liikennöi nykyisin kaksi lauttaa. Arkisin käytössä on yleensä yksi lautta, joka kulkee tunnin välein. Viikonloppuisin ja matkailusesongin aikana matkalaisia kuljettaa myös päälautta Merisiltaa hiukan pienempi Meriluoto.

Merimatka Perämeren aaltojen yli on ollut Hailuodossa käyville eksoottinen lisä. Pengertien ja siltojen jälkeen näkymät säilyvät, mutta merimatkaa ei enää ole.Risto Degerman / Yle

Eksotiikan ja Hailuodon vetovoiman katoamiseen Ervastin veljekset eivät usko, vaikka kiinteän tien jälkeen tämä asiakaskunta ainakin rantakahviloista väistämättä hupenee.

– Kehitys menee aina eteenpäin, ja siksi täytyy suhtautua sillan tuloon toiveikkaasti, Jouko Ervasti sanoo.

Hän myöntää kuitenkin, että pienelle yrittäjälle haastetta riittää, kun tavoitteena on saada ihmiset pysähtymään palveluiden ääreen.

Vaikka Hailuodossa välillä onkin riittänyt matkailijoita, ei saaressa Jouko Ervastin mielestä ole vielä oikeita ruuhkia nähtykään. Silta saattaa muuttaa tilanteen.Timo Nykyri / Yle

Ennusteiden mukaan kiinteän tieyhteyden saaminen saareen lisää kulkijoiden määrää, mikä taas avaa uusia mahdollisuuksia.

Kahvilanpidon ohessa myös matkamuistoja valmistava Kauko Ervasti muistuttaa, että turisteja riittää myös saaren sisäosissa, ja heille voidaan matkamuistoja myydä myös siellä.

Täytyy suhtautua sillan tuloon toiveikkaasti. Jouko Ervasti

Pitkän linjan Hailuodon matkailuyrittäjinä Jouko ja Kauko Ervasti ovat seuranneet lauttaliikennettä menneiden vuosien ja vuosikymmenten ajan. Jo ennen omaa yritystoimintaa he seurasivat liikennettä äitinsä kahvilanpidon ohessa.

Tuulet ja tuiskut tuivertavat

– Sen nyt näkee sitten, tuleeko se tie edes ollenkaan ja millaisena, pohtii Kauko Ervasti.

Yrittäjäveljeksiä askarruttaa tiehankkeessa muun muassa se, miten aavan meren poikki rakennettava kilometrien mittainen tie saadaan pidettyä auki talviolosuhteissa ja myrskyissä.

Hailuodon lautarannan kahviloissa on vilskettä varsinkin lomakaudella, mutta myös metsästyskaudella poikkeajia riittää.Risto Degerman / Yle

– Ei siitä ainakaan pyöräilijät silloin kulje, Kauko Ervasti sanoo.

Hän muistutta, että Vaasan edustalla oleva Raippaluodon siltakin joudutaan ajoittain sulkemaan sääolojen takia.

– Toinen asia askarruttava asia on, kun sattuu kaunis helteinen kesäpäivä, niin mihin Marjaniemessä pannaan autot. Sinne menee 700–1000 autoa kerralla noin tunnin aikana, Kauko Ervasti ihmettelee.

Hänen mukaansa hailuotolaisilta vaaditaankin nyt tiepäätöksen jälkeen suuria ponnistuksia, jotta saaren palvelut saadaan pelaamaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä