Kanta-alueen uutisia

Ydinjätteille paikkaa hamuava Fennovoima lykkää reilusti tutkimuksiaan Pyhäjoen luonnossa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 7 - 14:45

Mahdollisille ydinjätteilleen loppusijoituspaikkaa etsivä Fennovoima on päättänyt lykätä reilusti maastotutkimusten aloittamista Pyhäjoen Sydännevalla.

Ydinvoimayhtiö aikoi aloittaa jo keväällä tutkimukset Sydännevalla siitä, voisiko paikka soveltua ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi. Nyt tutkimuksia aletaan Fennovoiman mukaan tehdä vasta aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua.

Yhtiön oli tarkoitus selvittää muun muassa Sydännevan kasvillisuus sekä luontotyyppi tarkasti. Lisäksi alueella aiottiin tehdä alustavia geologisia tutkimuksia.

Ydinvoimayhtiö perustelee aikataulujen muuttamista sillä, että ydinjäteasialla ei ole kiire: käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikan valinta tulee ajankohtaiseksi vasta 2040-luvulla.

Ydinjätesuunnitelmat herättäneet kiivasta keskustelua

Fennovoiman aluetiedottaja Heidi Laikari kertoo, että ennen Pyhäjoen maastotutkimusten aloittamista ydinvoimayhtiö haluaa hyödyntää perusteellisesti Posivan kokemuksia ja tietoa ydinjätteiden loppusijoituksesta ja loppusijoituspaikan valinnasta.

– Posivahan on selvittänyt loppusijoitusta vuosikymmeniä, Laikari huomauttaa.

Saman aikaan Fennovoiman omia maastotutkimuksia valmistellaan ja selvitetään myös loppusijoitusteknologiaan liittyviä asioita.

Fennovoima ilmoitti kesällä 2016 aikovansa tutkia Pyhäjokea sekä myös Eurajokea ydinjätteidensä loppusijoituksen varalta. Asia herätti Pyhäjoen lähikunnissa ristiriitaisia ajatuksia. Myös Pyhäjoen kunnanjohtaja tyrmäsi tuoreeltaan Fennovoiman ydinjätesuunnitelmat, ja Eurajoellakin on kummasteltu asiaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapsuuden ilkivalta voi tuntua vuosikausia palkassa: korvauksiin tuomittu alaikäinen maksaa viulut aikuisena

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 7 - 12:12

Vähäiseltä vaikuttavan ilkivallan seuraukset voivat yllättää tekijän ja lähipiirinsä. Riski oli ilmassa, kun joukko nuoria rikkoi irtaimistoa ja aiheutti tulipalon alun Kokkolassa sunnuntaina.

Alle 15-vuotiasta ei lain mukaan voi tuomita rangaistukseen teoistaan. Vahingonkorvaukset ovat eri asia.

Vahingonkorvauslain mukaan alle 18-vuotias on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuuteen vaikuttavat tekijän ikä, kehitystaso, teon laatu ja varallisuusolot.

– Asiaa mitataan tavallaan tekijän yleisen elämänkokemuksen mukaan. Eikö tekijä ymmärtänyt ollenkaan, että palavan ulkotulen heitto on tulipaloriski, vai ymmärsikö mutta ei välittänyt? sanoo rikoskomisario Anders Åfors Pohjanmaan poliisista.

Ilkivallalla voi olla vuosikymmenten seuraukset

Jos lapsi tuhoaa muiden omaisuutta, vanhemmat joutuvat maksumiehiksi vain, jos heidän katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Kun alaikäinen tuomitaan vahingonkorvauksiin, maksu lankeaa hoidettavaksi lapsen tai nuoren aikuistuttua. Pieneltä näyttävä ilkivalta voi johtaa isoihin seurauksiin, joita joutuu hoitamaan joskus pitkäänkin aikuisena.

– Ei käy mielessä, että sitten, kun on tulevaisuudessa ansiotyössä, korvauksia peritään ulosottona palkasta, Åfors sanoo.

YLE / Kia-Frega Prepula

Vakuutukset korvaavat vahinkoja, mutta jos teko on selkeästi tahallinen, vakuutuksesta ei lähtökohtaisesti makseta mitään.

Alaikäisten vahingonkorvauksissa käytetään myös sovittelua, jolloin yritetään sovitellen päätyä kohtuullisen summan korvaamiseen.

Jokamiehen kiinniotto-oikeus

Kokkolalaiskodissa selvittiin nuorten päähänpistosta säikähdyksellä ja kynnysmaton kärvennyksellä. Talossa oltiin kotona, havahduttiin kolahdukseen ja saatiin ulkotulen sytyttämä kynnysmatto nopeasti sammumaan.

Poliisi epäilee, että sama porukka oli purkanut ylimääräistä energiaa jo pitkin sunnuntai-iltapäivää ja iltaa. Samalla alueella oli heitetty pikkulapsen polkupyörä ojaan ja urheiluhallin pukukopissa kasteltu vaatteita, rikottu juomapullo ja syljetty kenkiin.

Sosiaalisessa mediassa ilkivallalle vaadittiin heti loppua ja mietittiin, mitä porukalle tehdään, jos se sattuu omalle nurkalle riehumaan.

YLE / Kia-Frega Prepula

Rikoskomisario Anders Åfors muistuttaa, että laki sallii yleisen kiinniotto-oikeuden, mutta millä voimakkuudella se tehdään, on tulkinnanvarainen asia, joka saattaa myöhemmin tuoda kiinniottajallekin syytteet.

Lain mukaan yksityinen kansalainen saa ottaa verekseltään tavoitetun tai pakenemassa olevan tekijän kiinni, jos poliisi ei ole vielä ehtinyt paikalle. Kansalainen saa pitää tekijää kiinni, jos teko on näpistys, lievä pahoinpitely, lievä kavallus, lievä luvaton moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä luvaton käyttö, lievä vahingonteko tai rikos, josta saattaa seurata vankeutta.

Åfors suosittelee jättämään kiinnioton mieluiten poliisille.

– Ilkivallasta ja rikoksesta kannattaa ilmoittaa poliisille. Ja jos vaikkapa näkee ilkivaltaa, voi ihan hyvin ojentaa tekijöitä suusanallisesti, Åfors sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Muhoksen perhekotisurman murhatuomioon ei muutosta – KKO hylkäsi valituslupahakemuksen

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 7 - 10:44

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt valituslupahakemuksen Muhoksen perhekotisurmaa koskevassa jutussa.

Valituslupaa haki perhekodissa asukkaana ollut nuori mies, jonka Rovaniemen hovioikeus tuomitsi viime maaliskuussa nuorena henkilönä tehdystä murhasta sekä eräistä muista rikoksista 12 vuoden vankeusrangaistukseen. Hovioikeuden tuomio jäi näin pysyväksi.

Oulun käräjäoikeus katsoi kesäkuussa 2016 nuorukaisen syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyyn tappoon ja tuomitsi hänet rikoksista yhteiseen 8 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeuteen tuomiosta valittivat syyttäjä ja uhrin kaksi omaista.

Toinen jutun kahdesta vastaajasta tuomittiin murhasta jo käräjäoikeudessa.

Henkirikos tapahtui Muhoksen perhekodissa heinäkuussa 2015.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Energiapuun kauppa vetää surkeasti – metsänomistaja saa puusta rahaa tuskin korjuukulujen katteeksi

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 7 - 10:30
Mistä on kyse?
  • Metsistä energiapuuksi korjattava hakkuutähde ei tahdo mennä kaupaksi
  • Valtio tukee energiapuun korjuuta niin sanotulla Kemera-tuella, mutta kaupaksi menee yleensä vain polttolaitosten läheisyydestä korjattava puuaines
  • Energiapuuta syntyy myös sahojen ja puuteollisuuden sivutuotteena

Oululaisen Aino Suutarin perikunnalta lunastamat vanhat suvun metsät sijaitsevat Haukiputaalla Onkamon kylällä. Palstat ovat tyypillisiä suomalaisia metsäsarkoja: pitkiä ja kapeita maakaistaleita, joissa maan laatu vaihtelee hyvistä kangaspohjista kitukasvuisiin suoalueisiin.

Osa metsistä on hakkuukelpoista, mutta osa on vuosien saatossa päässyt hoidon puutteessa ryvettymään niin pahasti, ettei niissä pääse edes jalkapatikalla kulkemaan. Ainoa keino on nyt risupuun karsinta, jonka avulla jäljelle jääville puille saadaan kasvutilaa ja valoa.

Suutari on vasta aloittelemassa uraansa kaupunkilaismetsänomistajana. Pitkään perikunnan omistuksessa olleissa metsissä ei juuri metsäkoneita nähty.

Aino Suutari arvelee, että kuluu useampi vuosi ennen kuin metsästä saa tiliä.Paulus Markkula / Yle

– Kun metsiä ei ole pariin kymmeneen vuoteen hoidettu, niin pakkohan se oli jostakin aloittaa, Aino Suutari sanoo.

Puupohjaiset biopolttoaineetTimo Nykyri / Yle

Suurin osa Suomen bioenergiasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.

Metsänhoidossa energiakäyttöön sopivaa puuta syntyy esimerkiksi kaadetun puun oksista ja latvuksista sekä kannoista.

Teollisuuden puuperäisiä polttoaineita ovat sivutuotteena syntyvä hake, puun kuoret sekä kutterin- ja sahanpuru, joista voidaan valmistaa myös esimerkiksi brikettejä ja pelletteja.

Puupohjaisia biopolttoaineita ovat myös puuöljyt ja esimerkiksi sellunkeitossa syntyvä mustalipeä.

Metsää hoidetaan nyt Oulun metsänhoitoyhdistyksen neuvojen mukaan.

Metsätiliä hakkuilla ei kuitenkaan pääse tekemään, sillä karsitut puut kelpaavat lähinnä energiapuuksi. Sen hinta taas on todella alhaalla.

– Nyt se vain menee siinä sivussa. Kyllä siinä varmasti menee vielä ainakin 10–20 vuotta, ennen kuin metsästä tiliä saa, Suutari toteaa.

Puuhakkeella on kilpailijoita

Energiapuun markkinahintaa painavat alas niin viime vuosien leudot talvet kuin muun energian halpa hintakin. Esimerkiksi lämmön tuotannossa puuhake kilpailee kivihiilen, öljyn ja sähkön kanssa.

Metsiin on viime vuosina kertynyt jo aiemmin myymättä jääneitä varastoja, ja myös puuteollisuudesta syntyvä energiahake pitävät hintaa alhaalla.

Energiapuuksi käytetään metsien hakkuutähteitä, kuten oksia ja latvuksia. Myös karsintahakkuissa kertyy pienirunkoista puuta, joka ei sovellu puunjalostusteollisuudelle.Timo Nykyri / Yle

Oulun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Mikko Harjun mukaan energiapuun kauppa on viime vuosina vain taantunut.

– Oikeastaan en puhuisikaan mistään puukaupasta silloin, kun puhutaan energiapuusta, hän sanoo.

Kun puuta päästään korjaamaan isojen käyttäjien lähialueelta, puu tekee jotenkuten kauppansa, mutta silloinkaan ei metsänomistaja pääse isoa tiliä tekemään. Metsänomistajalle jää käteen vain muutama satanen hehtaarilta.

Vaikka kotimaisista biopolttoaineista puhutaan paljon juhlapuheissa, haketettava energiapuu tahtoo jäädä metsiin heikon kysynnän takia. Timo Nykyri / Yle

Valtio tukee energiapuun keräämistä kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Käytännössä tämä Kemera-tuki ja puusta saatava myyntihinta eivät useimmiten kata edes korjuusta aiheutuvia kuluja, jos puuta joudutaan kuljettamaan hiukankin pitempi matkoja.

Metsän harvennus vaatii tarkkuutta    

Aino Suutarin metsäpalstalla metsänhoitoyhdistyksen palkkaaman urakoitsijan monitoimikone karsii ryteikköistä metsää risu risulta ja ainoa puuaines, joka metsästä irtoaa, on halpa energiapuu.

– Tässä tilanteessa on tärkeää, että karsinta tehdään oikein. Kaikkein pahinta olisi nyt se, että pilattaisiin koko metsä huonolla karsinnalla. Silloin tuottoa ei olisi odotettavissa edes vuosikymmenten jälkeen, sanoo Mikko Harju, joka perehdyttää Aino Suutaria metsänhoidon saloihin.

Metsien harvennus vaatii tarkkuutta, jotta harvennetulle puustolle jää kunnolliset kasvumahdollisuudet.Risto Degerman / Yle

Harjun mukaan energiapuun hakkaaminen on käytännössä nimenomaan metsänhoitotyötä. Silloinkin on kuitenkin tarkkaan mietittävä, jättääkö puun metsään vai rupeaako sitä myymään.

Puukaupassa tukki menee kaupaksi

Energiapuun myyntitilanne vaihtelee maan eri osissa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla hinnan arvioidaan olevan muuta maata korkeampi. Metsälehden haastatteluissa syyksi on arvioitu sitä, että maakunnassa monet kotieläintilat ovat siirtyneet biopolttoaineiden käyttäjiksi.

Paras kysyntä puukaupassa on sahatavaralla ja siksi myös tukkipuusta on kysyntää (MTK). Sellu- ja paperiteollisuuden käyttämä kuitupuu tekee sekin kauppansa, mutta Mikko Harjun mukaan Pohjois-Suomessa kuitupuutakin jää metsiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulujärven retkeilysaarten kiistellyt hakkuut toistaiseksi jäissä – tutkijat löysivät ikimetsästä erittäin uhanalaisen käävän

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 7 - 06:32
Mistä on kyse?
  • Metsähallitus suunnittelee hakkuita Oulujärven Kaarresalon ja Kuostonsaarelle.
  • Saarten suojelu perustuu ulkoilulakiin, joka sallii metsänhoidon.
  • Hakkuut olisivat Kuostonsaarella 162 hehtaaria ja Kaarresalossa 45 hehtaaria.
  • Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt saaren metsäluontoa.
  • Metsähallitus perehtyy tuloksiin ja odottaa päätöstä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta Luonnonsuojeluliiton valituksesta.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä vietti kolme päivää Oulujärvellä varsin arktisissa tunnelmissa.

Talvi saapui Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhdistäville Kainuun merelle ja sen saarille nopeasti. Lumi satoi maahan ja maa jäätyi, mutta tutkijat ehtivät kartoittaa Kaarresalon ja Kuostonsaaren luontoa omasta mielestään riittävästi.

Tutkija Panu Halme esitti lokakuussa Metsähallitukselle mahdollisuutta tutkia saarten luontoa tarkemmin. Nyt selvitys on valmis. Halmeen mukaan ryhmä sai kattavasti selville, mitä luonnolle on tapahtunut vuosikymmenten aikana.

– Kaarresalo ja Kuosto ovat hyvin erilaisia metsiltään, se tuli heti selväksi, kertoo Halme.

Pienemmässä saaressa Kaarresalossa on tehty poimintahakkuita 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Saari on lähes luonnontilainen. Saaren puusto on suurilta osin 120-150-vuotiasta, paikoin jopa yli 150 vuotta vanhaa.

– Siellä on muun muassa eläviä puita, jotka ovat kokeneet metsäpalon yli 100 vuotta sitten.

– Sieltä löytyi myös erittäin uhanalaista hiilikääpää, kertoo tutkija ja dosentti Panu Halme.

Panu Halmeen johtama Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä selvitti Kuostonsaaren ja Kaarresalon metsäluontoa. Hänen mielestään saarten luonnon erilaisuus pitäisi huomioida hakkuita suunniteltaessa.Timo Nykyri / Yle.

Metsähallituksen suunnitelma koskee hakkuita Kuostonsaarella 162 hehtaarin ja Kaarressalossa 45 hehtaarin osalta.

Saarista suurempi Kuosto on ollut hakkuukohteena viimeksi vuonna 2005. Hakkuita on tehty aiemminkin ja suurin osa suunnitelluista hakkuuleimikoista onkin juuri Kuostonsaarella. Osan saaresta omistavat yksityiset maanomistajat, heistä osalla on halu hakkuisiin.

Kuostossakin on vanhan metsän lajistoa, mutta metsä on voimakkaammin ihmisen käsittelemää.

Tulokset piakkoin Metsähallitukselle   

Jyväskylän yliopiston tutkijat jättävät raportin Metsähallitukselle tutkimustuloksista lähiaikoina. Tutkija Panu Halmeen suositus on, että saarten erilaisuus tulisi ottaa huomioon mahdollisten hakkuiden suunnittelussa.

– Kaarresalossa on kyse enemmän puhtaasta luonnonsuojelullisesta kysymyksestä. Kysymys kuuluukin, onko järkevää hakata luonnontilaista metsää. Paljonko lajistoa katoaa mahdollisten hakkuiden seurauksena? Halme kysyy.

Kuostonsaarelta aukeaa näkymä Oulujärven selälle.Timo Nykyri / Yle

Kuostonsaaren osalta periaatteellinen kysymys Halmeen mukaan kuuluu, mitä Natura-alueella saa ja ei saa tehdä.

Saarilta on löytynyt hiilikäävän ohella hoikkaorakasta ja piilo-orakasta sekä mäntyraspikkaa. Lisäksi kummaltakin saarelta löytyi paljon vanhan metsän indikaattoreita kuten aarnikääpää ja mahdollinen, vielä laboratoriossa selvitettävänä oleva haprakynsisammalhavainto.

Metsähallitus kuuntelee tutkijoiden havainnot

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula odottaa tutkijaryhmän tuloksia ennen kuin mahdolliset hakkuut aloitetaan.

– Perehdymme kaikessa rauhassa siihen, mitä uutta tutkijoiden tulokset kertovat. Mikäli vertailussa löytyy uutta tietoa, pohdimme jatkotoimia. Olemme avoimin mielin hakkuiden suhteen, kertoo Kumpula.

Osa luonnonsuojelijoista pelkää, että hakkuiden ulottaminen retkeilyalueille murentaa vähitellen muiden suojelualueiden pitävyyttä.Risto Degerman / Yle

Metsähallituksesta ei haluta kertoa mahdollista hakkuuaikataulua.

– Voi olla, että järjestämme yhteisen tilaisuuden, jossa puramme Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tutkimustulokset, kertoo toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Hakkuista päätetään myöhemmin senkin takia, että Metsähallitus haluaa päätöksen ely-keskuksen aiemmasta päätöksestä tehdystä valituksesta hallinto-oikeudelle.

Mikäli vertailussa löytyy uutta tietoa, pohdimme jatkotoimia. Jussi Kumpula

Suomen luonnonsuojeluliitto ilmoitti syyskuussa valittavansa Oulujärven hakkuista Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Juttu on kesken.

Taloudelliset arvot jyräävät?

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Jussi Kumpula myöntää suoraan, että hakkuiden takana ovat taloudelliset syyt. Vanhoissa metsissä on isoja tukkipuita.

– Hyväkuntoisella tukkipuilla on parempi hinta kuin kuitupuulla. Vaikka leimikot ovat saarissa ja tarvitaan joko proomukuljetuksia tai jääteitä, on se kuitenkin taloudellisesti kannattavaa.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen ihmettelee Metsähallituksen matematiikkaa ja kiirettä.

Missä on Metsähallituksen oma kattava selvitys luontoarvoista? Matti Liimatainen

– Vaikea uskoa taloudellista kannattavuutta. Hakkuiden kulujen täytyy olla kovempia kuin mantereella tai tavanomaisissa kohteissa, laskeskelee Liimatainen.

Kaarresalon aarniometsä on säilynyt luonnontilaisena 50 vuotta.Risto Degerman / Yle

Liimatainen pitää hakkuusuunnitelmia Oulujärven saarilla periaatteellisina kysymyksenä. Greenpeace selvitti saarten metsät jo aiemmin.

– Näköjään puun täytyy liikkua ja hakkaamisen olla mahdollista.

– Saarilla on nyt käyty kaksi kertaa raapaisemassa pintaa. Missä on Metsähallituksen oma kattava selvitys luontoarvoista? Liimatainen kysyy.

Meloja ihmettelee hakkuusuunnitelmien laajuutta

Oulujärven Melojat Ry:n puheenjohtaja Sinikka Rantalankila on vieraillut saarilla useita kertoja. Seuran jäsenille retkeilymahdollisuudet ovat tuoneet lisäarvoa harastukseen.

Oulujärven Melojat ry:n puheejohtaja Sinikka Rantalankila ihmettelee Metsähallituksen hakkuusuunnitelmia Oulujärvellä.Timo Nykyri / Yle

Rantalankila ihmettelee hakkuusuunnitelmia ja vetoaa luonnon puolesta.

– Onhan saarilla satavuotista puuta, siis sellaista tukkipuuta, joka kiinnostaa. Mielestäni suurempi merkitys on virkistyskäytöllä kuin metsätaloudella. Jos hakataan, saadaan taas odottaa 100 vuotta, että puut kasvavat. Luontoarvot pitäisi ajatella laajemmin.

Metsähallitus on esitellyt suunnitelmia paikallisille aiemmin. Oulunjärven Melojat antoi suunnitelmiin muun muassa taukopaikkojen varustuksiin liittyviä kommentteja.

– Metsätaloudelliset vaikutukset jäivät esittelytilaisuudessa vähemmälle. Itse ajattelin, että metsänhoidollisilla töillä tarkoitettiin mies ja moottorisaha -periaatetta, ei isoa monitoimikonetta kaatamaan laajoja alueita, sanoo Rantalankila.

Korjattu klo 8.37 Kaarressalon poimintahakkuiden ajankohta 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yliopistot harmittelevat kovia tilavuokria – tyhjää tilaa riittää, koska kenelläkään ei ole varaa käyttää sitä

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 6 - 20:55
Mistä on kyse?
  • Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) vuokrat puhuttavat korkeakoulujen oppilaita ja hallitusta.
  • Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä tyhjää tilaa, vaikka tilalle olisi tarvetta.
  • Yliopisto-opiskelijoiden mukaan tilojen vuokrat ovat kuitenkin niin korkeita, että tiedekunnilla ei ole mahdollista niitä vuokrata.
  • Opiskelijoiden mukaan tiedekuntien on vaikea kehittää omaa toimintaansa, jos lähes kaikki rahoitus menee palkka- ja tilakustannuksiin.
  • SYK:n toimitusjohtaja Mauno Sieväsen mukaan ilman riskien hajautusta moni yliopisto olisi todella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Käytävän edessä on kaksi isoa, punaista koria, joista alkaa ei kenenkään tila.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä eli hehtaarin verran tyhjää tilaa, vaikka sen käytölle olisi tarvetta. Yliopisto-opiskelijoiden mukaan tilojen vuokrat ovat kuitenkin niin korkeita, että kaikilla tiedekunnilla ei ole mahdollista niitä vuokrata. Samaan aikaan opiskelu- ja opetustilat käyvät yhä ahtaimmiksi.

– Tilat maksavat yksinkertaisesti liikaa, toteaa Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviainen.

Kaksi koria toimii merkkinä siitä, ettei niiden takana oleva tila ole käytössä.Valtteri Johansson

Samoilla linjoilla jatkaa myös Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki. Hän uskoo, että esimerkiksi Linnanmaan kiinteistöjen peruskorjaaminen on ollut kallista, mikä on vaikuttanut vuokrahintoihin.

– Uskoisin, että maksamamme tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat, Niinimäki pohtii.

Kysyimme kahdeksan yliopiston talousjohtajan mielipidettä Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK:n) perimistä vuokrista. Kuusi yliopistoa vastasi Ylen kyselyyn. Vuokrien kohtuullisuudesta oltiin montaa mieltä.

Suomen yliopistokiinteistöt
  • SYK Oy omistaa, rakennuttaa ja kehittää korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.
  • SYK Oy perustettiin osana 2010 voimaan tullutta uutta yliopistolakia.
  • Aiemmin valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan: Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle.
  • SYK Oy omistaa 310 kiinteistöä, mukaan lukien Oulun Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukset.

Vaasan yliopiston talousjohtaja Marko Ylimäen mukaan vuokrakustannukset ovat henkilöstön jälkeen suurin yksittäinen kustannuserä.

– Kokonaisuutena vuokrataso on toimintaan nähden liian korkea, Ylimäki sanoo.

– Peruskorjattujen tilojen vuokrat ovat liian suuria, toteaa puolestaan Lappeenrannan yliopiston talousjohtaja Minna Sutela.

Suomen yliopistokiinteistöjen vuokria on kritisoitu useiden vuosien ajan (HS). Esimerkiksi Oulussa vuokrat puhuttavat jälleen, kun kehitteillä on Oulun yliopiston ja OAMK:n yhteinen Linnanmaan innovaatiokampus.

Vuokrista monia mielipiteitä

Kalle Parviaisen mukaan tiedekuntien on vaikea kehittää omaa toimintaansa, jos lähes kaikki rahoitus menee palkka- ja tilakustannuksiin.

– Tiedekuntien uusien tilojen oli tarkoitus vähentää tilakustannuksia merkittävästi. Luonnollisesti upouudet, remontoidut tilat ovat sitten niin hyviä, että niistä pitääkin periä entistä korkeampaa vuokraa, Parviainen kertoo.

Tilavuokrat ovat nousseet jälleen keskusteluun, kun kehitteillä on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen Linnanmaan innovaatiokampus.Juha Sarkkinen / Oulun yliopisto

Samalla linjalla jatkaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kampuskehittämisestä vastaava hallituksen jäsen Miina-Anniina Heiskanen.

– Karkeiden arvioiden mukaan Linnanmaan kampuksen joidenkin tilojen vuokra on samalla tasolla kuin Oulun ydinkeskustan kalleimmat liiketilat. Tämä on aiheuttanut sen, että vuokrapolitiikalla on turhan suuri vaikutus yliopiston tilapäätöksiin, Heiskanen sanoo.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampus sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Oulun keskustasta.

Kaikkia tiloja ei voida käyttää. Valtteri Johansson

Suomen yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Mauno Sievänen on kuitenkin eri mieltä vuokrien suuruudesta. Sieväsen mukaan Suomen yliopistokiinteistöjen ja yliopiston ohjausvälineenä käyttämä sisäinen vuokra sekoitetaan keskenään.

– Vuokramme eivät ole korkeita. Kokonaisvuokramme on tilastollisesti hyvin vertailukelpoinen ja keskivuokramme on noin 12 euroa neliöltä, Sievänen kertoo.

Sievänen sanoo, että yksi SYK:n tehtävä on myös kiinteistö- ja tilariskin hallinta ja hajautus. Hänen mukaansa ilman riskien hajautusta moni yliopisto olisi todella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa esimerkiksi, jos tiloihin tulee ongelmia tai yliopisto haluaa päästä niistä eroon.

– Tätä asiaa on vain osattava katsoa tarpeeksi kaukaa ja useasta näkökulmasta.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella on noin 10 000 neliötä tyhjää tilaa.Ville Pohjonen / Oulun yliopisto

Kaikkien yliopistojen talousjohtajat eivät koe SYK:n vuokria liian korkeiksi.

– Suomen yliopistokiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin. Tässä kontekstissa neliövuokrat ovat kohtuullisia alueen markkinahintoihin nähden, kommentoi Oulun yliopiston talousjohtaja Pirjo Kytösalmi.

– Tampereen yliopistolla on myös muita vuokranantajia ja katsomme, että SYK:n perimät vuokrat ovat verrannollisia vastaavan kaltaisten tilojen vuokriin, kertoo Tampereen yliopiston talousjohtaja Päivi Mäntysaari.

"Kaikki pienentävät tilojaan"

Saman huolen Kalle Parviaisen ja Miina-Anniina Heiskasen kanssa jakavat myös Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat Valtteri Johansson ja Irina Garnets.

– Yliopistossa jokainen tiedekunta joutuu maksamaan omista tiloistaan. Nyt on käynyt niin, että kaikki pienentävät omia tilojaan, koska ei ole varaa maksaa kaikista tarpeellisista tiloista, Johansson kertoo.

Esimerkiksi arkkitehtien tilojen vierestä alkaa käytävä, jonka varrella on paljon tyhjää tilaa.

– Käytävän eteen on laitettu penkki pitkittäin merkiksi siitä, ettei sinne saa mennä. Käytävät ovat tyhjiä ja niiden varrella on luokkatiloja, sekä vessoja, joiden oviin on laitettu lappuja ei käytössä -lappuja, Irina Garnets kertoo.

– Tilojen käyttöä yritetään tehostaa, mutta se on mennyt ihan absurdiksi, Garnets jatkaa.

Oulun yliopistossa on harkittu, että ruokalat voitaisiin ottaa opiskelukäyttöön lounasajan ulkopuolella.Paulus Markkula/ Yle

Mauno Sieväsen mukaan Linnanmaan kampuksen tyhjille tiloille pohditaan erilaisia käyttötarkoituksia.

– Etsimme tiloihin tieto- ja tutkimusintensiivisiä yrityksiä sekä uusia kampuskonsepteja elävöittämään kampusta.

Kun arkkitehtuurin tiedekunta siirrettiin keskustasta noin vuosi sitten Linnanmaalle, oli tiedekunnalla suuri huoli vuokrasta (Oulun ylioppilaslehti).

– Huhuttiin, että vuokrataso kasvoi reilusti. Se raha on pois esimerkiksi opetuksesta.

Mihinkään ei kannata sijoittaa, koska se maksaa liikaa. Kalle Parviainen

SYK:n toimitusjohtaja Mauno Sieväsen mukaan keskustan rakennukset olivat monelta osin peruskorjauksen tarpeessa.

– Lähtökohtana on turvalliset ja terveelliset tilat. Nämä yliopisto pystyi tarjoamaan kampukselta kokonaistaloudellisemmin, Sievänen selventää.

Nyt arkkitehdeille rakennetaan uusia työtiloja Linnanmaalle.

Piirtoheittimiä ja putkitelevisioita

Arkkitehtiopiskelijat eivät ole ainoita, joita uudet tilaratkaisut ja sitä kautta vuokrat vaikuttavat.

Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan nykyisiin tiloihin vuonna 2019. Humanistien on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Nykyiset tiedekunnan tilat on 15 000 neliömetriä, ja uudet on 9 000 neliötä.

– Nykyisissä vanhoissa tiloissa tämä on näkynyt niin, että mitään ei kannata uusia tai mihinkään ei kannata sijoittaa, koska se maksaa liikaa, Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviainen kertoo.

Osa Oulun yliopiston vessoista on pois käytöstä.Valtteri Johansson

Oulun yliopiston professori Paula Rossin mukaan luento- ja seminaarisalien määrä vähenee remontin myötä. Rossi suhtautuu kuitenkin uusiin tiloihin positiivisin mielin.

– Joudumme toki muuttamaan pienempiin tiloihin, mutta vuokrat pienenevät samalla, hän kertoo.

Lähtökohtana on turvalliset ja terveelliset tilat. Mauno Sievänen

Parviaisen kuuden vuoden opiskelun aikana esimerkiksi luentosalien digitaalisiin järjestelmiin ei ole juurikaan koskettu.

– Itse asiassa meillä on useissa luokissa vielä piirtoheittimiä, putkitelkkareita ja VHS-nauhureita. Onneksi niitä ei juurikaan käytetä enää, Parviainen sanoo.

Humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen Kalle Parviaisen mukaan kuitenkin positiivisiakin asioita on.

– Emme esimerkiksi joudu muuton takia väistötiloihin, toisin kuin vuosi sitten Linnanmaalle muuttaneet arkkitehtiopiskelijat, joiden uudet tilat ovat valmiit nyt vuodenvaihteessa – eli sopivasti vuoden liian myöhään.

Juttua on korjattu 8.11. kello 11.21: Humanistisen uudet tilat ovat 9 000 neliötä, ei 9 000 tuhatta neliötä.

Lue lisää:

Suomen Yliopistokiinteistöjä syytetään korkeista vuokrista – "Kyseessä on erityiskohde"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeudet haluavat lisätä riitojen sovittelua ilman oikeudenkäyntiä – sovittelu vakiintuu yllättävän hitaasti

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 6 - 17:54

Käräjäoikeuksissa on halua lisätä sovittelua rikos- ja riita-asioissa. Keski-Suomessa sovittelua käytettiin viime vuonna vain parikymmentä kertaa. Esimerkiksi palkka- tai remonttiriitojen sovittelu tulisi usein halvemmaksi ja nopeammaksi kuin varsinainen oikeudenkäynti.

– Sovittelu on ihmisläheinen menettely ja se ei kestä vuosikausia toisin kuin oikeudenkäynnit ja siitä seuraa selkeää kulusäästöä osapuolille, kertoo käräjätuomari Topi Kilpeläinen Keski-Suomen Käräjäoikeudesta.

Ihmisellä on luontainen tarve ruveta riitelemään. Topi Kilpeläinen

Kilpeläisen mukaan tietoisuus sovittelumahdollisuudesta ei ole vielä läpäissyt koko yhteiskuntaa. Lisäksi ihmisillä on taipumus siirtää riidan ratkaisuvastuu ulkopuolisille.

– Konfliktiin joutuessaan ihmisellä on luontainen tarve ruveta riitelemään ja antaa tuomarin ratkaista asia ennemmin kuin ottaa itse vastuuta asiasta.

Nopea riidanratkaisu on kaikkien etu

Keski-Suomen käräjäoikeus on edistänyt sovittelun yleistymistä kaksivuotisella projektilla. Sovittelumenettely sopii sellaisiin riita-asioihin, joissa ei ole mukana yhteiskunnan intressiä, vaan asia on sovittavissa osapuolten kesken. Sovittelu on osapuolten lisäksi edullinen myös yhteiskunnalle.

– Yksi meidän tuomareista toimii sovittelijana. Osapuolten kanssa käydään asiaa läpi, ja katsotaan voidaanko löytää lopputulos, johon kaikki voisivat tyytyä. Jos sovintoon päästään niin tuomari voi vahvistaa sovinnon sillä istumalla. Se on tavallaan oikeuden tuomio. Näin riita saadaan pois ja elämä voi jatkua. Se on kaikkien etu, kertoo laamanni Tapani Koppinen.

Lapin yliopistossa viime keväänä hyväksytyssä pro gradu –tutkielmassaan Sanna Koskela kirjoittaa, että tuomioistuinsovittelusta ei voida puhua kansallisesti vakiintuneena menettelynä. Koskelan gradun aiheena on juuri riita-asioiden tuomioistuinsovittelu.

Sovittelulla voidaan välttää kalliit oikeudenkäynnit.Petri Aaltonen / Yle Oulussa sovitellaan eniten

Koskelan mukaan vuonna 2014 Oulussa soviteltiin 103 laajaa riita-asiaa, mikä vastaa selvästi yli puolta koko maan riita-asioiden sovitteluista. Lopuille 26 tuomioistuimille jää vain neljä sovittelua per tuomioistuin.

–Tällä tahdilla on vaikea nähdä, että oikeudenhoidon ammattilaiskunnan sovittelukokemus olisi huomattava, kommentoi Sanna Koskela.

Minkä takia sovittelun vakiinnuttaminen alueellisesti on haastavaa? Sanna Koskela

Keski-Suomen käräjäoikeudessa laajoja riita-asioita soviteltiin vuonna 2015 yhteensä 16 kertaa. Vuonna 2016 tavoiteltiin 40 laajan riita-asian sovittelua, mutta vain puolet tästä toteutui.

– Onkin aiheellista perehtyä siihen, minkä takia sovittelun vakiinnuttaminen alueellisesti on haastavaa jopa käräjäoikeuden tahtotilasta ja konkreettisista toimista huolimatta, kirjoittaa Koskela.

Istunnot eivät kiinnosta yleisöä

Keski-Suomen käräjäoikeuden avoimien ovien päivässä maanantaina jaettiin vierailijoille tietoa rikosten ja riita-asioiden sovittelusta. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetyn päivän ohjelmassa oli lisäksi rikosprosessin ja oikeudenkäynnin esittelyä.

Aika vähän väkeä istunnoissa käy. Tapani Koppinen

Laamanni Tapani Koppisen mukaan tarkoitus on tehdä oikeuslaitosta entistä tutummaksi.

– On tärkeää, että väki tunnistaa tuomioistuimet osaksi yhteiskuntaa. Avoimuus on meille tärkeää ja oikeudenkäynnin istunnot ovat lähtökohtaisesti kaikkien seurattavissa. Ellei sitten joissakin tapauksissa laki määrää asian käsittelemistä ilman yleisöä. Mutta aika vähän väkeä istunnoissa käy.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 6 - 13:55

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta.

Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S

Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S.

Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä:

– Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula.

Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa.

Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa.

Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Anssi Lassila / OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Kooda (yllä).

Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Aspelin, Stian Vestly Holte, Simon Schumacher

Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin.

Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Pauli Terho

Trias (yllä) lunastettiin myös.

Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi. Aaro Artto, Arkkitehtityö-huone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Myös Ristit (yllä) lunastettiin.

Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Schulman

Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan.

Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja.

Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin.

Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi.

– Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä.

Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan.

Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko.

Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra

Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana.

Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020.

Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa.

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi.

Antti Pylväs / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 6 - 13:55

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta.

Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S

Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S.

Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä:

– Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula.

Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa.

Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa.

Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Anssi Lassila / OOPEAA OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Kooda (yllä).

Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Aspelin, Stian Vestly Holte, Simon Schumacher

Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin.

Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Pauli Terho

Trias (yllä) lunastettiin myös.

Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi. Aaro Artto, Arkkitehtityö-huone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Myös Ristit (yllä) lunastettiin.

Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Benjamin Schulman

Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan.

Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja.

Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin.

Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi.

– Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä.

Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan.

Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko.

Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra

Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana.

Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020.

Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa.

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi.

Antti Pylväs / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Omar Jawadin haave Sipilän ökytalosta vaihtui vuosien odotteluun homeisessa kimppakämpässä – "Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 5 - 14:56
Mistä on kyse?
  • Omar Jawad kavereineen pakeni Isisin vainoa Suomeen 2015.
  • Jawadin ensimmäinen majoituspaikka oli Vallinkorvan hätämajoitusyksikkö Oulussa.
  • Nyt mies asuu neljän kaverinsa kanssa pienessä kosteusongelmaisessa kimppakolmiossa.
  • Turvapaikanhakijoiden kimppa-asuminen ei ole Suomessa kovin yleistä.
  • Kolmannes Suomessa turvapaikkapäätöstä odottavista on valinnut yksityismajoituksen vastanottokeskuksen sijaan.

Viisi miestä ja vajaat viisikymmentä neliötä. Kaksi sänkyä huonetta kohden, paitsi keittiössä niitä on vain yksi.

Tavaraa ei ole paljon. Pyörä eteisessä. Patjat, verhot, muutamia astioita. Kattila on jäänyt hiukan kumolleen hellalle. Avattu lääkepakkaus keittiön pöydällä.

Kaikki huoneiston asukkaat syövät allergialääkettä talon kosteusongelmien vuoksi. Homeen hajun haistaa selvästi.

Omar Jawad ja muut kimppakämpän asukkaat syövät allergialääkettä huonon sisäilman vuoksi.Wasim Khuzam / Yle

Irakilaisen Omar Jawadin, 32, katse on kirkas, mutta ilme kertoo turhautumisesta. Alkamassa on kolmas epätietoisuuden talvi pohjoisessa.

Kello on seisahtunut seinälle, mutta oikeasti aika kuluu. Turvapaikkapäätöksen saaminen kestää odottavan mielestä ikuisuuksia.

Sipilän kutsu houkutteli

Jawad ei saapunut Suomeen sattumalta. Hän pakeni perheineen Isisin hirmuvaltaa Irakin Tikritistä Turkkiin vuonna 2015.

Saman vuoden syyskuussa hän katseli Turkissa Irakin televisiota. Tv-lähetyksessä Suomen pääministeri Juha Sipilä kertoi avaavansa Kempeleen talonsa ovet turvapaikanhakijoille. Jawadin sydämessä sykähti.

Suomen pääministerin tarjouksesta kerrottiin muun muassa arabiankielisessä maailmassa erittäin merkittävän Al-Jazeeran verkkosivuilla.

– Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Me tulimme tänne juuri siksi.

Suunnaksi otettiin Suomi ja Oulu.

Kimppakämppään pakon edessä

Jawad muutti elokuun alussa kimppakämppään neljän maanmiehensä kanssa, koska muuten edessä olisi ollut muutto muualle Suomeen.

Hän aloitti oleskelunsa Suomessa Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskuksessa. Jawad ehti olla kämppäkavereineen yhden lukukauden kouluasuntolassa Tuirassa ja oli palaamassa Vallinkorvaan, kun sai tiedon, että keskus lakkautetaan. Se on ollut tyhjä jo elokuun alkupuolelta saakka.

Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Omar Jawad

Tutuksi käyneestä kaupungista ei haluttu lähteä. Miehet vuokrasivat viidestään pienen 50 neliön asunnon kaupungilta. Kaikilla oli tarkoitus jatkaa suomen kielen opintoja kaupungissa.

– Me tunnemme Oulun ja meillä on täällä ystäviä, tiivistää Jawad.

Samanlaisen ratkaisun teki noin 50 Vallinkorvan asukasta. Loput 150 on sijoitettu eri puolille Suomea.

Tuhannet yksityismajoituksessa

Aina kun vastaanottokeskus suljetaan, osa asukkaista muuttaa yksityismajoitukseen.

Suomessa itse majoituksensa järjestää noin 4 000 turvapaikkaa Suomesta hakevaa henkilöä. Se on noin kolmannes kaikista turvapaikkapäätöstä odottavista.

Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Olli Snellman

Yksityismajoituksessa asutaan erityisesti isommissa kaupungeissa ystävien, sukulaisten ja puolisoiden luona. Yksityismajoitukseen siirrytään usein siinä vaiheessa, kun pitäisi muuttaa isommassa kaupungissa sijaitsevasta keskuksesta jonnekin muualla maassa sijaitsevaan keskukseen. Yksityismajoitukseen siirtyminen on myös väylä muuttaa takaisin isompiin kaupunkeihin.

Yksityismajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat ovat aina jonkin vastaanottokeskuksen kirjoissa ja kansissa.

– Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Saattaa olla esimerkiksi niin, että ilmoitettu osoite ei olekaan se, missä varsinaisesti asutaan, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Turvapaikanhakijoiden kimpassa asuminen ei ole Snellmanin mukaan kovin yleistä.

Poliisin näkökulmasta he ovat samalla viivalla vastaanottokeskuksissa asuvien kanssa, eikä heidän löytämisensä tarvittaessa ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan turvapaikanhakijoiden.

– Se, kuinka helposti palautettava on tavoitettavissa, ei lähtökohtaisesti riipu siitä, asuuko hän vastaanottokeskuksessa vai yksityismajoituksessa. Jos kielteisen päätöksen saanut piileksii tai välttelee palautusta, hänet voidaan ottaa säilöön maasta poistamisen turvaamiseksi, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Irakilaisten kimppakämpässä asutaan tiiviisti.Wasim Khuzam / Yle

Poutasen mukaan eri asia ovat ne, jotka on poistettu vastaanottopalvelujen piiristä.

Vastaanottopalvelujen piiristä poistetaan palautuspäätöksen saaneet, joita poliisi ei jostain syystä pysty palauttamaan ja jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Heitä on runsaat 700. Heidän olinpaikkaansa me emme tiedä, ja he oleskelevat laittomasti maassa. Toki osa heistä on voinut lähteä maasta.

Kymmenisen tuhatta kielteistä päätöstä

Ylitarkastaja Jaakko Reinikainen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalvelut -tulosalueelta kertoo, että vuoden 2015 kesä-marraskuussa Suomeen saapuneista irakilaisista turvapaikanhakijoista kielteisen päätöksen hakemukseensa on saanut runsaat 10 500 henkilöä. Suurin osa tapauksista on vielä vireillä hallinto-oikeudessa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on palautettu tai palannut viranomaisten tietojen mukaan vuosina 2015-2017 lokakuun puoleen väliin mennessä yhteensä 11 185.

Tämän lisäksi noin 5 700 turvapaikanhakijaa on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista 2016-2017.

Vallinkorvan hätämajoitustila oli Omar Jawadin ensimmäinen asuinpaikka Oulussa. Sittemin siitä tuli vastaanottoyksikkö ja kesällä 2017 se suljettiin.Wasim Khuzam / Yle

– Heistä noin 3 200 on tavattu muualla Euroopassa. Suomeen on palautettu heistä vain hieman alle 700. Loput hakevat uutta turvapaikkaa jossakin muualla Euroopassa, valtaosa Saksassa. On kunkin maan oma asia palauttaa Suomessa prosessissa kadonneet tänne, sanoo Poutanen.

Sillä maalla, missä he ovat hakeneet turvapaikkaa, on oikeus palauttaa heidät takaisin Suomeen ns. Dublin-asetuksen perusteella.

On kunkin maan omasta aktiivisuudesta kiinni, käyttävätkö ne tätä oikeutta vai eivät. Voi olla, että suurin osa heistä ei koskaan palaudu Suomeen, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Muiden vastaanottokeskuksista kadonneiden olinpaikkaa ei tiedetä, mutta Poutanen itse uskoo, että valtaosa heistä on poistunut Suomesta.

Suomeen tulo kaduttaa

Nyt Jawad katuu Suomeen tuloaan, koska hän sai kesällä kielteisen turvapaikkapäätöksen. Mies on valittanut päätöksestä.

Jawad ajattelee, että monessa muussa Euroopan maassa hän olisi saanut paremman kohtelun. Kaikki kimppakämpän asukkaat ovat tehneet valituksen saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ja odottavat päätöstä asiassa.

– Käsittääkseni 90 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista irakilaisista on saanut kielteisen päätöksen. Mutta me emme voi enää muuttaa mieltä ja hakea turvapaikkaa jostain toisesta Schengen-maasta, koska meidän sormenjälkemme ovat jo täällä Suomessa, missä prosessi on kesken, sanoo Jawad.

Syksyllä 2015 Vallinkorvan hätämajoitusyksikössä oli tiivis tunnelma.Wasim Khuzam / Yle

Kimppakämpän asukkaat ajattelevat tässä asiassa siis toisin kuin tuhannet suomalaisesta turvanpaikanhakuprosessista kadonneet ja muualle Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneet maanmiehensä.

Jawad kertoo tietävänsä, että monet hänet maanmiehistään tulivat Suomeen pitämään hauskaa. Moni lähti omin päin takaisin kotiin ja osa muualle Eurooppaan kokeilemaan onneaan. Hän kertoo oman asemansa olevan hyvin erilainen.

– Minun tilanteeni Irakissa oli oikeasti paha. Lähdin karkuun Isisiä, ja minulla on myös henkilökohtainen ongelma Irakissa. Isäni 2007 murhannut Al-Qaidaan kuuluva mies uhkaa myös minun henkeäni siellä. En voi palata sinne.

Jawad kertoo perheensä olevan nykyään pakolaisina Turkissa.

Kimppakämppään mielummin kuin vastaanottokeskukseen

Vastaanottorahan varassa elävälle muunlainen yksityisasuminen kuin kimppakämppä ei olisi edes mahdollista.

Ruokapalveluja tarjoavaan vastaanottokeskukseen ei halua, koska itse kokkaaminen on turvapaikanhakijan kannalta paljon edullisempaa. Vastaanottorahasta jää muuhunkin.Wasim Khuzam / Yle

Jawadin kavereineen vuokraaman asunnon vuokra on 650 euroa. Jokainen asukas maksaa 130 euroa kuukaudessa. Yli 18-vuotiaan vastaanottoraha on 263,78 euroa, eli muihin menoihin jää 133,78 euroa. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin 91,52 euroa, minkä saisi, jos joutuisi sellaiseen vastaanottokeskukseen, missä ruoka kuuluu pakettiin.

Turvapaikanhakuprosessi voi kestää vuosia
  • Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos päätös kumotaan, hakemus käsitellään virastossa uudelleen. Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos saa valitusluvan.
  • Hallinto-oikeuden hylkäävästä päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Normaalitapauksessa kielteinen päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, ellei KHO anna asiassa täytäntöönpanokieltoa.
  • Viranomainen voi ottaa turvapaikanhakijan matkustusasiakirjan haltuunsa ns. turvaamistoimena tai siinä tapauksessa, että sen katsotaan olevan väärennetty tai väärä.
  • Matkustusasiakirjan puuttuminen voi johtua myös siitä, että hakija on jättänyt asiakirjan kotimaahansa, hukannut sen matkalla tai hänellä ei ole sellaista koskaan ollutkaan.

– Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa.

Oulussa vain yksi vuokranvälittäjä antaa asuntoja paperittomille, joten isompi valittaminen ei houkuttele.

– Meidän matkustusasiakirjamme ovat viranomaisten hallussa, ja kun nimemme eivät ole suomalaisia, viesteihin ei yleensä edes vastata.

Vallinkorvan entinen metsäoppilaitos toimi kahden vuoden ajan turvapaikanhakijoiden kotina.Wasim Khuzam / Yle

Miehillä on myös se käsitys, että turvapaikanhakijoiden vuokrat ovat korkeampia kuin kantasuomalaisilla. Mutta sen kanssa on sama juttu. Ei auta valittaa.

Hallinnollisesti kimppakämpän väki on Heikinharjun vastaanottokeskuksen kirjoilla. Sieltä käydään hakemassa vastaanottoraha kahdesti kuussa, ja sieltä hoituvat erilaiset turvapaikanhakijoille kuuluvat palvelut, kuten terveyspalvelut.

Suomeen tulleissa irakilaisissa on paljon koulutettua ja kielitaitoista väkeä

Omar Jawad on lähtöisin Tikritistä, pääkaupungin Bagdadin pohjoispuolelta. Niin ovat kämppäkaveritkin Ramadista lähtöisin olevaa Saifia lukuun ottamatta.

Jawad kertoo olevansa koulutukseltaan biologi.

Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa. Omar Jawad

– Mohammad on sähköinsinööri. Myös Huthaifa ja Saif ovat käyneet yliopistoa. Parikymppinen Hadi ei sitä vielä ole tehnyt, sanoo Jawad.

Kaikilla on unelma elämästä ja perheen perustamisesta Suomessa.

– Uskon että minun koulutuksellani voisin hyvin löytää töitä vaikka laboratoriohommista.

Tekemistä on vähän

Kimppakämppä on sosiaalinen asumismuoto, mutta tekemistä ei ole paljon. Ulkona käydään liikkumassa ja sisällä syödään, luetaan kirjoja, seurataan uutisia netistä ja sosiaalisesta mediasta sekä nukutaan.

Miehet koettavat olla tarkkoja kerrostalon säännöistä, ettei naapureilla olisi valittamisen aihetta.

Tekemistä ei ole paljon, mutta sitäkin enemmän on aikaa ajatella.Wasim Khuzam / Yle

Kenelläkään heistä ei ole töitä. Hyvin harvoilla oululaisilla turvapaikanhakijoilla ylipäätään on työtä. Se tekee päivistä pitkiä.

Oulussa tiettävästi vajaa neljäkymmentä yksityismajoituksessa olevaa turvapaikanhakijaa on onnistunut työllistymään. Useimmat heistä ovat saaneet töitä rakennusalalta, ravintola- ja kaupan alalta tai auton fiksaus- ja maalaustehtävistä.

Marjojen poimintaa ovat muutamat päätöstään odottelevat myös kokeilleet. Mutta se on raskasta hommaa, eikä marjametsään meno ole tuttu asia Irakissa kasvaneelle. Samanikäisiä kantasuomalaisiakaan miehiä ei tahdo marjastamaan saada.

Isis ja Suomi ovat ääripäitä

Jawad perheineen lähti Tikritistä, kun Isis tuli sinne heinäkuussa 2014. He menivät ensin Kurdistaniin ja sieltä Turkkiin. Siellä syntyi ajatus lähteä nimenomaan Suomeen. Sen kauemmaksi Isisin hirmuhallintoa ei juuri voi päästä.

– Meillä ei ole ollut Irakissa rauhaa 37 vuoteen. Isis on vain yksi vitsaus monien joukossa. Irakin ja Iranin välisessä sodassa 1980-luvulla kuoli miljoona irakilaista. Sitten tuli ongelmia Yhdysvaltain kanssa. Ja sitten Isis. Ja nyt kun Isis alkaa hävitä, uusia militanttiryhmiä tulee tilalle, sanoo Jawad.

Suomessa viettämänsä ajan kuluessa Omarille on tullut tutuksi myös suurimmalle osalle maailman asukkaista sadulta tuntuva suomalainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, koulujärjestelmä ja luonto.

Se, että yhteiskunta on maailman mittakaavassa sosiaalisesti oikeudenmukainen ja että ihmisten suurella enemmistöllä asiat ovat kohtuullisen hyvin. Sellaisessa maassa hänkin haluaisi elää.

Korjattu faktalaatikkoa 6.11. kello 16.12: Maahanmuuttoviraston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen seuraava valitusaste on korkein hallinto-oikeus, jolta pitää hakea valituslupaa. Alkuperäisestä jutusta saattoi saada käsityksen, että ennen hallinto-oikeutta olisi vielä yksi valitusaste.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jesper sai 1-vuotiaana munuaisen äidiltään ja on nyt reipas eskarilainen – moni ei ole yhtä onnekas, sillä omaisluovutuksia tehdään vähän

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 4 - 20:30

– Bra Jonatan! huutaa kuusivuotias kokkolalainen Jesper Lindqvist ja hakkaa käsiään yhteen. Hän on katsomassa suuren idolinsa, velipuoli Jonatanin, jääkiekkoharjoituksia.

Jesper rakastaa jääkiekkoa, mutta lajin riskien takia hän ei voi sitä itse harrastaa. Jesperillä todettiin kahden päivän ikäisenä synnynnäinen munuaissairaus, suomalaistyyppinen nefroosi. Vanhemmille kerrottiin, että pojalle munuaissiirto oli ainoa vaihtoehto.

Suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi

Suomalaistyyppistä synnynnäistä nefroosia eli CNF:ää sairastavia lapsia syntyy Suomessa noin 2–4 vuodessa

Sairaus johtaa valkuaisaineiden lisääntyneeseen eritykseen virtsassa

Sairaus periytyy peittyvästi eli geenivirhe siirtyy kummaltakin vanhemmalta

Synnynnäisen nefroosin ainoa parantava hoito on munuaisten poisto ja munuaisensiirto

Lähde: Munuais- ja maksaliitto

– Sehän oli todellinen shokki, äiti Nina Lindqvist muistelee.

Vielä vaikeammat ajat olivat kuitenkin edessä: kahden kuukauden iässä Jesper sairastui RS-virukseen ja hinkuyskään, mikä vei pojan teho-osastolle ja hengityskoneeseen. Vaikka ennuste oli huono, kuukauden tehohoidon jälkeen Jesper selvisi.

Mutta pian perheellä oli taas vastassaan uusi takaisku. Jesperin elimistöön alkoi kertyä nestettä.

– Oli juhannus ja me oltiin päätetty, että nyt ollaan mökillä, saunotaan ja otetaan ihan iisisti. Sitten tuli soitto lastenosastolta: Jesperin keuhkoihin oli tullut nestettä, ja tunnin päästä olisi lähtö ambulanssilla Helsinkiin.

Siellä selvisi, että Jesperillä oli sappitiekysta, ja se poistettiin. Vasta kun näistä vaikeuksista oli selvitty, tuli munuaisensiirto ajankohtaiseksi.

Äidin munuainen muutti kaiken

Jesperin äidille Nina Lindqvistille oli itsestäänselvää, että hän luovuttaa munuaisensa pienelle ja hyvin sairaalle pojalleen.

– En harkinnut sitä ollenkaan. Jos minun munuaiseni sopisi Jesperille, niin totta kai antaisin sen hänelle – olisin antanut vaikka molemmat munuaiseni.

Jesper ehti olla dialyysi- eli keinomunuaishoidossa seitsemän kuukautta, vaikka luovuttaja löytyikin lähipiiristä. Dialyysihoito veti pojan heikoksi.

– Jesper ei syönyt itse ollenkaan, vaan kaikki ravinto meni nenä–mahaletkun kautta. Hän oksensi 10–20 kertaa päivässä. Jesperin elämä oli erittäin rajoittunutta, koska hän joutui olemaan pääosin sairaalassa. Kotonakin olimme vain kotona, äiti Nina kertoo.

Nykyään Jesper on reipas ja pirteä kuusivuotias. Hän pääsi munuaisensiirtoleikkaukseen 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä, koska hänen äitinsä sopi luovuttajaksi.

Kalle Niskala / Yle

Kaikille munuaissairaille ei käy yhtä hyvin. Useimmat joutuvat jonottamaan uutta munuaista vuosia. Sopivista siirrännäisistä on jatkuvasti pulaa siitäkin huolimatta, että munuaissiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätyksellisen paljon, 262 siirtoa. Jonossa on kuitenkin noin 400 munuaissairasta potilasta.

Munuaisensiirrot

Kaikki elinsiirrot tehdään Helsingin yliopistollisessa sairaalassa

Suomen ensimmäinen munuaisensiirto tehtiin vuonna 1964

Suomessa tehtiin viime vuonna ennätys munuaisensiirroissa, niitä tehtiin 262

Uutta munuaista jonottaa noin 400 dialyysipotilasta

95 prosenttia munuaisensiirroista tehdään aivokuolleilta luovuttajilta

Yli 95 prosenttia siirrännäisistä toimii vuoden kuluttua ja yli 70 prosentissa tapauksista siirrännäisen ennustetaan toimivan vielä kymmenen vuoden päästä

Ongelma on se, ettei munuaisia juuri saada eläviltä, vaan yli 90 prosenttia siirrännäisistä tulee aivokuolleilta luovuttajilta.

Lääkärit toivovat, että siirrot omaisilta lisääntyisivät, koska niissä munuaisen ennuste on huomattavasti parempi kuin aivokuolleen luovuttajan tapauksessa.

Ninan munuainen rupesi toimimaan Jesperillä heti leikkauksen jälkeen erinomaisesti. Se hetki oli tunteellinen, ja vieläkin Ninan silmäkulmaan tulee kyynel, kun hän ajattelee asiaa.

– Olihan se kauan odotettu hetki ja herkistää minut vieläkin.

Hän ei haluaisi, että Jesper joutuisi enää koskaan dialyysihoitoon, mutta sekin saattaa olla vielä edessä.

Kaikki on hyvin, mutta täysin terve Jesper ei ole

Lindqvistin perhe on onnellinen ja kiitollinen siitä, missä nyt ollaan. Äiti Nina sanoo monen kuvitelleen, että munuaisensiirron jälkeen Jesper olisi täysin terve. Näin ei kuitenkaan ole, sillä pojalla on elinikäinen lääkitys ja säännöllisillä laboratorio- ja lääkärikäynneillä seurataan, että munuainen toimii.

Mahdollista on, että Jesperillä on vielä edessään uusi munuaisensiirto. Lääkärit eivät ole antaneet munuaisen toiminnasta minkäänlaisia ennusteita.

– He ovat sanoneet, että siinä voi mennä vuosi, kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Vaikka munuainen toimii nyt hyvin, kukaan ei tiedä, kauanko Jesper sillä pärjää, sanoo äiti Nina Lindqvist.

– Onhan se hetkittäin rankkaa elää epävarmuuden kanssa, mutta sillä tavalla pärjää, ettei ajattele asiaa, Nina hymyilee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Essi, 21, käy hedelmöityshoidoissa: "Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 4 - 19:00
Mistä on kyse?
  • Lapsettomuudesta voi kärsiä myös parikymppisenä.
  • Hedelmöityshoidoilla valtaosa alle 30-vuotiaista tulee raskaaksi.
  • Oma hedelmällisyytensä olisi hyvä selvityttää ajoissa, mikäli aikoo lykätä lapsen hankitaa yli 35 ikävuoden.
  • Yli 40-vuotiaiden hedelmöityshoitoja tehdään vain yksityisklinikoilla.

Pian 22-vuotias Essi on yrittänyt saada lasta kolmen vuoden ajan. Lapsettomuuden mahdollisuus ei ollut käynyt hänellä mielessäkään, ennen kuin se sattui omalle kohdalle.

– Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma.

Tämän vuoden alussa Essi ja hänen kihlattunsa Aleksi pääsivät lapsettomuushoitoihin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Essi keräsi vuoden rohkeutta ennen kuin uskalsi hakeutua asian vuoksi lääkäriin. Nuori nainen pelkäsi, ettei häneen suhtauduttaisi vakavasti ikänsä vuoksi. Myös mielikuva lapsettomuushoitojen kalleudesta hirvitti opiskelijapariskuntaa.

– Luulimme, että sitä varten pitäisi säästää vuosia, Essi sanoo.

Vaikka Essi ja Aleksi käyvät hoidoissa julkisella puolella, ja hinnat ovat pieniä yksityisklinikoihin verrattuna, tuntuvat hoidot pariskunnan kukkarossa.

– Tänä vuonna joudumme tinkimään joululahjoista, Essi sanoo.

Haaveena tulla nuorena äidiksi

Essi on aina halunnut tulla nuorena äidiksi. Ajatuksena oli kuitenkin saada ensin opiskelut loppuun ja hankkia työpaikka. Asioiden tärkeysjärjestys muuttui, kun Essi alkoi epäillä, ettei raskaaksi tuleminen olisi hänelle kovin helppoa.

Hän oli kärsinyt nuoresta saakka epäsäännöllisistä ja kivuliaista kuukautisista, joiden vuoksi hän hakeutui 19-vuotiaana lääkäriin. Mitään ongelmaa ei tuolloin löydetty, mutta mahdollinen lapsettomuus jäi itämään Essin mieleen.

Essille kodin lähellä oleva leikkipuisto on tullut tutuksi sukulaisten lasten kanssa.Timo Nykyri / Yle

15-vuotiaana Sodankylän elokuvafestivaaleilta löytyneen poikaystävän kanssa oli pidetty yhtä jo pitkään, joten ajatus perheenlisäyksestä sai molempien hyväksynnän.

Ensin kului vuosi, sitten toinen, eikä lasta kuulunut. Terveyskeskuksen vastaanotolla Essi kuuli ensimmäistä kertaa ääneen sanottuna sanan, jota hän pelkäsi: lapsettomuus. Se oli Essin ja Aleksin saama diagnoosi.

Ajattelin lapsettomuuden olevan yli 35-vuotiaiden ongelma. Essi

Helmikuussa pariskunta pääsi tutkimuksiin. Syy lapsettomuuteen löytyi. Se oli Essin munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS. Sairaalasta annettiin tuolloin uskoa, ettei tilanne ollut paha. Essi oli kuitenkin kuullut vertaisryhmistä saman diagnoosin saaneilta, ettei raskaaksi tultukaan niin helposti, mitä aluksi oli kuviteltu.

Lapsettomuushoitoihin yhä iäkkäämpinä

Lapsettomuuteen hakee Suomessa apua noin 3 000 paria vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hedelmöityshoitoja tehdään vuodessa noin 14 000. Määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan.

Jopa 80 prosenttia hedelmöityshoidoissa käyneistä tulee raskaaksi tavalla tai toisella. Onnistumisprosentti on sitä parempi, mitä nuorempi pariskunta on kyseessä, kertoo lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen Mehiläinen Felicitasin Oulun klinikalta.

Lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen on huolissaan, sillä ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo 29 vuoteen.Paulus Markkula / Yle

Yksityisille lapsettomuusklinikoille hakeudutaan yleensä silloin, kun hoidot julkisella puolella eivät ole tuottaneet tulosta tai äidiksi haluavalla naisella on ikää yli 40 vuotta. Oulussa Mehiläinen Felicitasin eli entisen Väestöliiton lapsettomuusklinikan asiakkaista 25–30 prosenttia on yli neljäkymmentävuotiaita. Monella perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun mahdollisuus tulla raskaaksi on jo pienentynyt.

50-vuotiaan naisen raskauteen liittyy paljon riskejä. Riita Koivunen

Lapsettomuuslääkärien toiveena on, ettei lapsien hankintaa lykättäisi. Jos näin tehdään, oma hedelmällisyytensä olisi hyvä tarkastuttaa ajoissa, sanoo lapsettomuuslääkäri Riitta Koivunen, Mehiläinen Felicitasista.

– Kolmenkymmenen kieppeillä asiasta olisi hyvä keskustella joko oman gynekologin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Voi ottaa selvää, onko itsellä kaikki perusasiat kunnossa, että voi tulla raskaaksi.

Äidiksi viisikymppisenä?

Aika ajoin etenkin ulkomailta kantautuu uutisia viisikymppisten naisten raskauksista. Lääkärien mukaan tämä luo väärää mielikuvaa siitä, että lapsen saaminen kaikille minkä ikäisenä tahansa on mahdollista.

Mikroskoopilla näkee, kuinka paljon miehellä on siittiöitä ja kuinka ne liikkuvat.Paulus Markkula / Yle

Hedelmöityshoidoille ei ole Suomen laissa yläikärajaa, mutta yli 45-vuotiaille hoitoja ei tehdä kuin poikkeustapauksissa.

– Yli neljäkymmentävuotiaan ja lähelle viisikymmentävuotiaan naisen raskauteen liittyy paljon riskejä ja asioita, joita pitää todella tarkkaan harkita ennen kun voidaan lähteä avustamaan heitä, Koivunen sanoo.

Ikä ja paino monesti esteenä

Essi kiittelee itseään siitä, että uskalsi ryhtyä yrittämään lapsenhankintaa nuorena. Ikä ja aika ovat lapsettomuushoidoissa heidän puolellaan.

– Jos olisin tässä tilanteessa seitsemän vuoden päästä, olisin syyttänyt itseäni, miksi en tehnyt asian eteen mitään nuorempana.

Laboratorionhoitaja Irma Sunqvist tutkii mikroskoopilla munasolua. Paulus Markkula / Yle

Koivusen mukaan alle kolmikymppisistä raskaaksi saadaan lähes kaikki, nelikymppisten tilanne on huomattavasti heikompi.

– Ensimmäinen naisen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on ikä ja toinen on paino, Koivunen sanoo.

Epäonnistumisia on pakko kestää

Essiin kolmen vuoden lapsettomuus on ehtinyt jättää jälkensä. Lyhytjänteisen ihmisen on ollut pakko opetella kärsivällisyyttä, sillä lapsettomuushoidoissa asiat tapahtuvat hitaasti. Myös epäonnistumisia on täytynyt opetella sietämään.

Essi alkoi epäillä raskaaksi tulon mahdollisuutta jo 19-vuotiaana. Timo Nykyri / Yle

Essi arvelee, että jos ja kun hänen raskaustestinsä joskus näyttää plussaa, ei hän osaisi sitä heti uskoa. Eikä raskaudesta välttämättä uskalla iloita, sillä monirakkulaoireyhtymä altistaa keskenmenoille.

– Tässä on mennyt jo useampi vuosi, ettei osaa edes kuvitella, että kaikki menisi hyvin. En uskaltaisi luottaa, ennen kun vauva olisi sylissä, ja sitten alkaisivat uudet huolet.

Epävarmuus onnistumisesta rankkaa      

Essillä ja Aleksilla on lapsettomuushoitojen ensimmäinen vaihe takana, mutta se ei tuottanut tulosta. Essi arvelee, että he joutuvat käymään läpi myös koeputkihedelmöityksen.

– Tähän saakka hoidot ovat olleet rankkoja henkisesti, mutta koeputkihedelmöitys on rankka myös fyysisesti, Essi sanoo.

En uskaltaisi luottaa, ennen kun vauva olisi sylissä. Essi

Essi ja Aleksi uskovat hoitojen julkisella puolella tuottavan lopulta tulosta, sillä heille on kerrottu onnistumisprosentin olevan hyvä.

Välillä Essin mielen valtaa kuitenkin epätoivo, ja sen vuoksi perheessä on käyty keskustelua myös yksityiselle puolelle hoitoihin hakeutumisesta ja myös mahdollisuudesta adoptoida lapsi.

– Olen valmis kääntämään kaikki kivet, jotta saan lapsen, Essi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmasosa suomalaislapsista jää ilman varhaiskasvatuksen palveluja – OAJ: "On syytä olla huolissaan"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 3 - 19:45

Suomen 1–6-vuotiaista lapsista reilut 68 prosenttia osallistui viime vuonna varhaiskasvatukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilaston mukaan vähäisintä osallistuminen oli Keski-Pohjanmaalla, jossa joka toinen lapsi jäi kotihoitoon. Korkeimmat varhaiskasvatuksen osallistumisluvut olivat sen sijaan Ahvenanmaalla, jossa lähes 80 prosenttia lapsista vietiin hoitoon. Manner-Suomessa suurin osallistumisaste oli Uudellamaalla, lähes 73 prosenttia.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei ole lukuihin lähellekään tyytyväinen.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa reilusti alle kansainvälisen keskiarvon. Suomi jää jälkeen myös muista Pohjoismaista. Tästä on syytä olla huolissaan, koska 4–5-vuotiaana kielellisen ja muun kehittymisen kausi on päällä, Olli Luukkainen huomauttaa.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin ollut Suomessa vuosi vuodelta hienoisessa kasvussa.

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Olli Luukkainen toivoo maksuttoman varhaiskasvatuksen yleistyvän Suomessa.

– Nythän Suomessa on viisaasti muutettu varhaiskasvatuslakia ja toivottavasti sitä edelleenkin muutetaan siihen suuntaan, että oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen perustuva pedagoginen varhaiskasvatus vahvistuu, Olli Luukkainen pohtii.

– Osa-aikaista, maksutonta varhaiskasvatusta täytyy saada koko ikäluokalle enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä on. Siinä on hyvä lähteä esiopetuksesta alaspäin, ensin 5-vuotiaille, sitten 4-vuotiaille ja jopa siitäkin alaspäin aina 3-vuotiaille saakka.

Vaikka Olli Luukkainen puhuu varhaiskasvatuksen puolesta, hän nostaa tärkeälle jalustalle kotihoidon.

– Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on syytä lisätä. Tämä ei mielestäni mitenkään ole ristiriidassa sen ison ja tärkeän periaatteen kanssa, että vanhemmilla aina on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan, Olli Luukkainen painottaa.

Suurissa perheissä lapsia on totuttu hoitamaan kotona

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla alle kouluikäisten lasten varhaiskavatuksen osallistumisaste oli viime vuonna alle maan keskiarvon eli 62,5 prosenttia. Maakunnan alhaisimmat luvut kirjattiin Alajärvellä, Lapualla ja Vimpelissä. Alajärvellä vain reilu kolmannes lapsista oli kunnan kustantamassa päivähoidossa, Lapualla ja Vimpelissä reilusti alle puolet lapsista.

Siihen, miksi lapset jäävät pois kunnan kustantamasta päivähoidosta, on monia syitä.

– Näitä lukuja selittävät suureet perheet ja perinteet siitä, että lapsia on totuttu hoitamaan kotona. Kotihoidon suosiota selittää myös se, että osa kunnista tukee kotona tapahtuvaa hoitoa, selvittää OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Kari Nieminen.

Kotihoidon kuntalisän suosio yllätti Lapualla

Lapualla päättyy tämän vuoden lopussa puolitoistavuotinen kokeilu, jonka aikana kaupunki on maksanut maan suurinta kotihoidon kuntalisää. Kaupunki on maksanut kuukaudessa 300 euroa perheen alle kolmevuotiaasta, kotihoidossa olevasta lapsesta. Sisaruslisää on saanut sata euroa muista alle kouluikäisistä lapsista.

– Ryhdyimme maksamaan kuntalisää, koska kaupungilla ei ollut tarpeeksi päivähoitopaikkoja. Sama ongelma meillä on edelleenkin, joten päätimme jatkaa kuntalisän maksamista toistaiseksi. Seuraamme vuosittain, kuinka paljon sitä haetaan ja käytetään ja teemme päätökset jatkosta sen mukaan, selvittää Lapuan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilpo Ulvinen.

– Kuntalisän suosio on ollut yllättävän suurta, Ulvinen jatkaa.

Lapsen kotihoidon tuki koostuu Kelan maksamasta osuudesta ja mahdollisesta kuntaosasta. Kelan maksama kotihoidon tuki koostuu hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä. Tämän päälle jokainen kunta tai kaupunki voi halutessaan maksaa kuntalisää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhuksille kotiin kylmä vai lämmin ateria? Juupas-eipäs-keskustelun sijaan keittiössä haluttaisiin puhua myös ruuan laadusta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 3 - 12:25
Mistä on kyse?
  • Jos kotona asuva keskipohjalainen ikäihminen ei pysty itse huolehtimaan ruuanvalmistuksesta, hän voi ostaa sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitelta 7,50 euron ( 2017) hintaan aterioita
  • 2017 kesäkuussa keskipohjalainen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite päätti keskittää vanhuksille kotiin kuljetettavien aterioiden valmistuksen Vetelin Tunkkarin valmistuskeittiöön
  • Ateriat valmistetaan, jäähdytetään, yksittäispakataan sekä kuljetetaan asiakkaille kotiin kylminä
  • Soiten yhdeksästä jäsenkunnasta palvelun piiriin ovat liittyneet tai tänä syksynä liittyvät Veteli, Halsua ja Kokkola. Kruunupyy, Perho, Lestijärvi sekä Kaustinen eivät lähde mukaan

Kotona asuvien vanhusten ruokahuolto on uudistunut ja puhuttaa Keski-Pohjanmaalla. Oman kunnan väki ei enää välttämättä tuo ateriaa lämpimänä kotiin, vaan ruoka tulee kauempaa kylmänä. Uudistus herättää toisissa närää.

Yleisönosastokirjoittaja lataa lehden mielipidepalstalla, että nyt tarjottiin "viimeinen lämmin ateria vanhuksille". Hän paheksuu sitä, että omassa maakunnassa yhä harvemman ikäihmisen kotiin tuodaan enää lämmintä lounasta oman kunnan keittiöltä.

Mielipahaa aiheuttaa sekin, että vanhus jätetään kamppailemaan hankalien muovipakkausten ja suojakaasujen kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite päätti keskittää kotiaterioiden valmistuksen maakunnassa vain yhteen keittiöön. Siellä ateriat valmistetaan, jäähdytetään ja kuljetetaan ikäihmisten koteihin kaksi kertaa viikossa.

Vaikka annoksia viedään nyt kunnasta toiseen, tarkoitus on säästää kuljetuskustannuksissa. Ruokaa ei tarvitse valmistaa joka kunnassa, eikä kuljetusauto suihki kylän raitilla kuutena päivänä viikossa. Talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi laskee, että kuljetuksiin on aiemmin uponnut vuodessa 230 000 euroa, ja nyt kustannukset jopa puolittuvat.

Kritiikki ei tunnu hyvältä

Kotiateriauudistus on tuonut lisää työtä ja vipinää Vetelin Tunkkarin keittiöön. Siellä valmistuu oman kunnan lasten, vanhusten ja terveyskeskusväen aterioiden lisäksi nyt päivittäin suurin piirtein satakunta ikäihmisten ateriaa.

Toivoisin kuitenkin, että otettaisiin selvää, mistä on kyse, eikä esitettäisi ennakkoluuloja ilman faktoja. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies

Tunkkarilla on seurattu ateriauudistuksen saamaa kritiikkiä murhemielin.

– Eihän se kritiikki hyvältä tunnu. Me ymmärrämme, että iso uudistus huolestuttaa ja herättää ennakkoluuloja. Toivoisin kuitenkin, että otettaisiin selvää, mistä on kyse, eikä esitettäisi ennakkoluuloja ilman faktoja, huokaa Vetelin vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori.

Vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori jäähdytyskaapin luona.Kalle Niskala / Yle

Vetelin ruokahuollolla on aiempaa kokemusta isoista muutoksista. Omassa kunnassa siirryttiin kylmien aterioiden jakeluun vanhuksille jo neljä vuotta sitten.

– Kun muutoksen jälkeen tehtiin ensimmäinen kysely, vastaukset jännittivät. Silti suurimpina kommentteina muistan sen, että vanhojen ihmisten oli hankala avata näitä mikropakkauksia. Myöhemmin on tullut hyvää palautetta värikkäistä salaateista ja lempiruuista. Toisaalta joku toivoo aina enemmän mausteita ja joku vähemmän. Ihan hyvää palautetta on tullut, kertaa Leppävuori.

Uskon, että kun tästä muutoksesta päästään, niin me voimme puhua niistä todellisista asioista eli jos on parannettavaa tai muutostarvetta. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies

Ruuanvalmistuksen keskittäminen on iso muutos, ja erilainen ateria hämmentää vanhusta varmasti. Kunnan ruokahuoltoa luotsaava toivoo silti, että muutostilanteesta päästäisiin eteenpäin, hedelmällisempiin keskusteluihin.

– Ennakkoluulot aiheesta kylmä ruoka vastaan lämmin ruoka korostuvat nyt. Uskon, että kun tästä muutoksesta päästään, niin me voimme puhua niistä todellisista asioista eli siitä, jos on parannettavaa tai muutostarvetta.

Kylmä vastaan lämmin

Miksi sitten ruuan on oltava kylmää?

Vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori selventää, että kyse on turvallisuudesta. Ruuat kulkevat pitkiäkin matkoja, jolloin lämpimän ruuan lämpötilan säilyminen elintarvikelainsäädännön mukaisena vaarantuisi.

– Lämpötilat pysyvät asiallisempina näin kuin että ruoka kuljetetaan lämpimänä. Lämpimänä pysyminen matkalla on kyseenalaisempaa. Se on suurelta osin turvallisuuskysymys ja myös laatukysymys.

Suurtalouskokki Laura Nisula ammentaa kiisseliä valmistuskattilasta.Heini Holopainen / Yle

Suurtalouskokki Laura Nisula ottaa isoja annosastiallisia jälkiruokakiisseliä ulos Tunkkarin keittiön jäähdytyskaapista.

Hän ammentaa plus kuuteen asteeseen jäähtyneen kiisselin muovisiin annosastioihin ja kärrää ne kylmähuoneeseen. Siellä hän laittaa pakkaukset kaasupakkauslaitteeseen, josta tulee ulos elintarvikekaasuun pakattuja ja muovitettuja ateria-annoksia. Lopuksi päälle liimataan tuoteseloste- ja päiväysetiketti.

Se on suurelta osin turvallisuuskysymys ja laatukysymyskin. Niina Leppävuori, vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies

Kun annokset lähetetään ikäihmisten koteihin, ne pakataan vielä styroksipakkauksiin, joissa kylmä pysyy sisällä jäisten kylmämattojen avulla.

Kotona asiakas lämmittää ruokansa silloin, kun se hänelle sopii. Tarvittaessa hänelle tarjotaan lämmitykseen apua.

– Yhteistyö kotihoidon kanssa on hyvin tiivistä ja perustuu asiakkaan ammatillisesti arvioituihin tarpeisiin. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään omannäköinen tapa kotiateriointiin. Keskeinen tavoite on huolehtia ravitsemuksesta ja turvata asiakkaan kotona asumista, selventää Soiten palvelualuejohtaja Hanna Saarinen.

"Lämmin ruoka läheltä vanhuksille"

Kaikki keskipohjalaiskunnat eivät ole halunneet lähteä mukaan oman sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän kotiateriapalveluun. Soiten talous- ja hallintojohtaja Minna Korkiakoski-Västi sanoo, että näin kuntien kanssa on sovittukin. Kunnat saavat halutessaan myös itse järjestää kotona asuvien ikäihmisten aterioinnin.

Kunnanhallituksessa päätettiin yksimielisesti, että me haluamme viedä vanhuksille ruuan, joka on lämmin ja heti nautittavissa lounasaikaan. Esko Ahonen, kunnanjohtaja

Esimerkiksi Lestijärven kunta päätti, että lestijärviset vanhukset saavat omassa kunnassa valmistetun lämpimän aterian kotiinsa kuusi kertaa viikossa. Ruuan lämmityspuuhiin joudutaan kodeissa vain sunnuntaisin.

– Kunnanhallituksessa päätettiin yksimielisesti, että me haluamme viedä vanhuksille ruuan, joka on lämmin ja heti nautittavissa lounasaikaan. Se tuodaan läheltä palvelukeskus Kotipirtin keskuskeittiöstä. Näinhän meillä on tehty jo monen vuoden ajan, kertoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.

Noin 800 asukkaan kunnassa on viitisentoista ikäihmistä, jotka ovat oikeutettuja kotiin asti tuotuun ruokaan. Kuljetettavaa on siis vähän, eivätkä välimatkat ole pitkiä. Sama kuljetusyrittäjä vie ruuat ikäihmisille, kouluihin ja päiväkoteihin.

– Yrittäjä tekee nuo oman kunnan reissut varmasti kustannustehokkaammin kuin että ruuat tuotaisiin kaksi kertaa viikossa Vetelistä. Se on samalla vähän niin kuin terapiakuljetusta, kun kuljetusyrittäjä voi vaikka tarvittaessa hiekoittaa vanhuksen pihamaata, myhäilee kunnanjohtaja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolassa kolaroinut poliisiauto ei käyttänyt hälytyssireeniä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 3 - 10:47

Kokkolan poliisiautokolarin tutkinnassa on selvinnyt, että poliisi ei käyttänyt hälytysajossa sireeniä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja Olli Sulkonen Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta.

Pari viikkoa sitten poliisiauto ja henkilöauto törmäsivät rajusti yhteen Jyväskyläntien ja Kaustarintien risteyksessä. Poliisiauto oli tutkinnanjohtajan mukaan kiireellisessä hälytysajossa ja ajoi päin punaisia Jyväskyläntien valoristeyksessä. Poliisi saa ajaa hälytystehtävässä päin punaisia, kunhan noudattaa riittävää varovaisuutta.

Epäselvää on vielä, olivatko poliisiauton hälytysvalot käytössä. Tutkinnanjohtaja Olli Sulkosen mukaan poliisi myöntää ajaneensa ylinopeutta, koska oli matkalla kiireelliseen hälytystehtävään. Sekä henkilöauton että poliisiauton kuljettaja kiistävät syyllistyneensä huolimattomuuteen.

Tapauksen tutkinnassa on varmistettu, että näkyvyys on risteyksessä riittävän hyvä. Autojen reitit ajettiin jälkikäteen uusiksi ja videoitiin. Näkyvyyttä haittaavia esteitä ei havaittu.

Tutkinta valmistuu todennäköisesti muutamassa viikossa. Sen jälkeen tiedetään, siirtyykö tapaus syyteharkintaan.

Törmäyksen jälkeen poliisiauto pyöri useita kertoja ympäri ja jäi katolleen. Henkilöauto rusentui pahasti. Poliisiauton kyydissä oli kolme poliisia ja henkilöautossa mies ja nainen. Kolarin rajuudesta huolimatta kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viesti ilman hymiöitä on luonnollista tulkita loukkaukseksi – mutta tutkijoilla on kehitteillä ratkaisu tähänkin

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 3 - 08:45
Mistä on kyse?
  • Pelkkää tekstiä sisältävä viesti on altis vääriymmärtämiselle.
  • Esimerkiksi pikaviestisovellusten viestit saattavat jättää vastaanottajansa hämmennyksen valtaan, koska ne sisältävät niukasti tietoa välittäjän tunteista.
  • Suosituilla emojilla pyritään kertomaan aikaisempaa enemmän tunteista, mutta aivotutkijan mukaan niissäkin on puutteensa.
  • Tulevaisuudessa tunnetila voi chattaillessa välittyä esimerkiksi tunnehihan kautta.

Kännykkä värähtää taskussani. Avaan pikaviestisovelluksen ja totean syntymäpäivää viettävän ystävän vastanneen onnitteluuni : "Kiitos".

Oudon lyhyt ja koruton viesti hyvän ystäväni lähettämäksi. Onko hän jostain syystä vihainen minulle?

Jo Platon varoitti

Alun tilanne voi olla tuttu usealle meistä, jotka käytämme nykyaikaisia pikaviestisovelluksia arjessamme. Lyhyet, vain sanalliseen muotoon puetut viestit jättävät jälkeensä usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kun viestin lähettäjän tunnetilaa joutuu arpomaan niukan tiedon pohjalta, nousevat vastaanottajan mieleen usein kielteiset ajatukset, aivotutkija Katri Saarikivi toteaa. Reaktio on inhimillinen.

– Meidät on viritetty niin, että havainnoimme toisiamme ja ympäristöämme. Jostain syystä kielteiset signaalit saavat enemmän huomionarvoa.

Myös ihmisten väliselle kanssakäymiselle luontainen sanaton viestintä uupuu tekstipohjaisesta viestistä kokonaan.

– Jo filosofi Platon varoitti kirjoitetun tekstin olevan perin onnetonta – se jää heitteille eikä se pysty puolustamaan itseään, kertoo informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen.

Hymiöt kertovat tunteen kaipuusta

Ainoastaan tekstiä sisältävät lyhyet viestit eivät kuitenkaan enää ole niin suosittuja kuin ennen.

Esimerkiksi tekstiviestien määrä on laskenut Suomessa. Osaksi siitä syystä, että videon ja äänen liittäminen on vaivattomampaa pikaviestisovelluksilla.

WhatsAppin kaltaiset, netin yli toimivat pikaviestisovellukset ilmentävät hyvin myös nykyaikaista chat-kulttuuria, johon kuuluvat oleellisena osana hymiöt, gif-animaatiot ja emojit.

– Ne kertovat tarpeestamme kiertää netin tunnevajetta, Katri Saarikivi pohtii.

Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta? Katri Saarikivi

Vastaanottajan tunteiden tulkkaus vaikkapa hymiön tai viestiin liitetyn äänen perusteella on Saarikiven mukaan tärkeää. Se mahdollistaa empatian synnyn, joka vuorostaan johtaa ihmisten väliseen ymmärrykseen.

Hymiöllä koristeltu viesti ei kuitenkaan ole sama asia kuin kasvokkain sanottu lause. Todelliset tunteet lipsahtavat usein tahtomattakin äänenväriin ja kasvojen ilmeisiin. Hymiön käyttö on vuorostaan tietoinen valinta.

– Voit valita viestiin iloa merkkaavan emojin, vaikka et oikeasti olisi iloinen, Saarikivi muistuttaa.

Tulevaisuudessa tunnehiha käteen?

Hymiö- ja kuvasymboleiden esiinmarssin jälkeen Katri Saarikivi ennakoi seuraavan askeleen harppaavan pidemmälle tunnetiedon välittämisen maailmaan.

– Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta, aivan kuten se välittyisi puhuessa kasvotusten?

Vinkit parempaan pikaviestittelyyn

Mikä sitten neuvoksi, kun seuraavan kerran saa hämmennystä herättävän viestin?

Erkki Karvonen antaa vastaanottajalle vinkin, joka pätee laajemminkin erilaisia tekstejä tulkitessa.

– Selvitä, missä asiayhteydessä viesti esitetään, ja mitä viestin lähettäjästä entuudestaan tiedetään.

Lähettäjä vuorostaan voi aina tilaisuuden tullen sanoittaa tunteitaan ja selventää viestin sävyä viestikenttään.

– Tyyliin, "tämä oli sitten vitsi" tai jollain muulla tavoin, Katri Saarikivi neuvoo.

Teknologia vastaavalle toiminnalle on Saarikiven mukaan jo olemassa. Konenäköalgoritmit, joita on kehitetty pitkään muun muassa Oulun yliopistossa, saattavat Saarikiven mukaan tulla osaksi pikaviestimistä.

Konenäkö on osa myös Saarikiven tutkimusryhmän kehittämää tekniikkaa, jossa tunnetieto välittyy verkon yli. Niin kutsuttu tunnehiha kertoo sen pukeneelle, mitä tunnetta viestin välittäjä kokee.

Prototyyppivaiheessa oleva tunnehiha toimii seuraavasti: Pikaviestisovelluksella viestiessä tietokoneen kamerat ovat päällä. Niiden kautta konenäkö poimii tunnetietoja viestijöiden kasvoista ja välittää ne heidän pukemiinsa hihoihin. Erilaiset tunteet välittyvät erilaisina hihan välittäminä kosketuksina.

– Ehkä jonain päivänä se toimisi vaikkapa Facebookin Messengerissä, Saarikivi visioi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tutkimus: Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin muissa Pohjoismaissa – jos tehdään, turvaudutaan lähes aina lääkkeisiin

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 2 - 20:00
Mistä on kyse?
  • Pian päivittyvät tilastot kertovat, että etenkin nuorten raskaudenkeskeyttäjien osuus jatkaa laskuaan Suomessa.
  • Alueellisesti abortteja tehdään eniten Pohjoisessa Suomessa.
  • Pohjoismaihin verrattuna keskeytyksiä tehdään maassamme vähiten.
  • Suomessa lääkinnällinen keskeytys on yleistä – nyt sen turvallisuudesta seuraavan synnytyksen kannalta on uutta näyttöä.

Aina vain vähemmän.

Tällainen kuva piirtyy, kun tarkastellaan niin tilastojen valossa suomalaisessa terveydenhuollossa suoritettuja raskaudenkeskeytyksiä.

Väitettä tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuorein ennakkotieto, jonka mukaan erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Väestöön suhteutettuna niiden määrä on puolittunut 2000-luvun alusta.

Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi.THL

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heinon mukaan muutoksen taustalla on useita syitä.

– Kunnissa on panostettu keskeytysten vähentämiseen, terveystieto on ollut kouluissa pakollinen 2000-luvun alusta lähtien, netistä saa tietoa lisääntymisterveydestä ja ehkäisyasioista, Heino luettelee.

Ennakkotiedot täydentyvät marraskuun aikana.

Tutkimus: Ensimmäisestä kerrasta ei vaaraa         

THL:n tilastojen mukaan vuonna 2015 jopa 96 prosenttia keskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti.

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen vaikutuksesta seuraavaan synnytykseen on nyt saatu uutta tutkimusnäyttöä.

Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallisuudessaan verrattavissa kirurgisesti suoritettuun keskeytykseen.

Tutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä, kuten ennenaikaisuutta, vastasyntyneen matalaa syntymäpainoa tai pienikokoisuutta ja istukkaongelmia.

– Nyt voimme tyynnytellä huolestunutta, kerran keskeyttänyttä synnyttäjää, aiheesta väittelevä lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö kertoo.

Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän. Männistön mukaan tutkittavaa aineistoa on ollut aikaisemmin vaikea saada, sillä lääkkeellinen menetelmä sallittiin Suomessa vasta vuonna 2000.

Tästä johtuen vasta nyt on kertynyt tarpeeksi tapauksia, joissa lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen on synnytetty.

– Tanskassa on tehty samankaltainen tutkimus, joka tukee väitöskirjatutkimuksen tuloksia, Männistö kertoo.

Raskaudenkeskeytys, olipa se lääkkein tai kirurgisesti suoritettu, ei kuitenkaan ole riskitön.

Lääkkeet eivät välttämättä estä raskauden etenemistä ja kirurginen kohtuontelon imukaavinta voi aiheuttaa verenvuotoa.

– Yleisesti ottaen raskaudenkeskeytys on turvallinen toimenpide Suomessa, Anna Heino kertoo.

Alueellisista eroista Pohjoismaihin

Ennakkotiedosta ilmenee myös raskaudenkeskeytysten alueelliset erot. Ne ovat Anna Heinon mukaan tavanneet olla suuria.

Keskeytyksiä tehtiin vuonna 2016 eniten Ahvenanmaalla, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella.

Raskaudenkeskeytysten alueelliset erot vuonna 2016

Eniten keskeytyksiä tehtiin:

  • Ahvenanmaalla (12,8/1 000).
  • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella (9,2/1 000).
  • Lapin sairaanhoitopiirin alueella alueella (9,3/1 000).

Vähiten keskeytyksiä tehtiin:

  • Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (4,4/1 000).
  • Sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä (5,9/1 000).

Pienimmät keskeytysluvut olivat Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien alueella.

– Vaikka Ahvenanmaa tilastollisesti keikkuu usein kärjessä, tehdään siellä lukumääräisesti keskeytyksiä todella vähän.

Heinon mukaan ei tiedetä tarkkaan, miksi Lapissa keskeytyksiä tehdään niin paljon.

Alueellisia eroja puidessa nousee mieleen kysymys, kuinka paljon Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vähiten ainakin vuonna 2015, ilmenee THL:n tilastosta.

Pohjoismaista eniten abortteja tehdään Ruotsissa.THL

– Yksi selittävä tekijä on lainsäädäntö, joka on verrattain tiukka Suomessa, Heino muistuttaa.

Suomessa aborteista säädetään omassa laissa, joka on laki raskauden keskeyttämisestä.

Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikon täyttymistä, jos nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta.

Kahden lääkärin lausunto vuorostaan tarvitaan, kun keskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon täyttymistä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, kun raskaaksi tuloon liittyy rikos tai jos äidin tai isän sairaus vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta.

– Yleisimmin käytetty peruste keskeytykselle ovat sosiaaliset syyt, joita tulkitaan Suomessa laajasti, Heino kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Susihuoli heräsi Kokkolan Ullavassa: koululaisille halutaan susikyyti ja metsästäjille kaatolupia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 2 - 19:45

Ullavalaiset ovat huolissaan asutuksen ja kirkonkylän koulun lähellä liikkuvasta susilaumasta. Metsästäjien mukaan laumassa on kuutisen sutta, lisäksi alueella liikkuu muutamia yksittäisiä susia tai susipareja. Myös riistakeskukselle on tullut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon susihavaintoja Ullavasta ja Kannuksesta. Metsästäjät toivovat suden pyyntiin useampia poikkeuslupia.

Havaintoja on tullut Kokkolaan kuuluvan Ullavan alueelta enemmän kuin vuosi sitten: jälkiä on nähty esimerkiksi talojen läheisyydessä ja kuntoradan varrella. Vielä joitain vuosia sitten Ullavassa ei tehty lainkaan susihavaintoja.

Varmaa tietoa alueella liikkuvien susien määrästä ei ole. Riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan vielä ei voida arvioida, liikkuuko alueella yksi vai kaksi laumaa. Tuorein virallinen jälkilaskenta on viime keväältä.

Liikuntatunneilla suunnistetaan lähimaastossa

Veikko Vionojan koulun rehtori Maila Koivumäki on myös huolissaan jälkihavainnoista kilometrin sisällä koulusta. Lapsille Koivumäki ei ole puhunut, mutta esimerkiksi suunnistus on hoidettu suppeammalla alueella kuin ennen.

– Ihan tähän lähimaastoon olen laittanut rasteja, mutta en ole niin kauas vienyt kuin tavallisesti.

Perinteisesti koulusta on myös tehty retki vähän kauemmas Rumankivenkankaalle, mutta se on jätetty nyt väliin.

Koivumäki sanoo, että joillain lapsista on yli kilometrin kävelymatka bussipysäkille. Perheet maksavatkin itse muutamalle lapselle kyydityksen kouluun.

Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen

Viime keväänä kaupunki kustansi osalle lapsista niin sanotut susikyydit pimeimmän kauden ajan. Samaa harkitaan nyt.

Rehtori pitää susikyytejä tarpeellisina:

– Nyt näyttää tilanne siltä, että enemmän on havaintoja ihan selvästi. Toivotaan, että jotain tehtäisiin asialle.

Lupia halutaan niin riistakeskuksesta kuin poliisilta

Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen arvioi, että 3–5 kilometrin säteellä liikkuu kymmenkunta sutta: kuuden suden lauma ja muutama yksilö läpikulkumatkalla. Lumen tultua jälkihavainnot ovat päivittäisiä.

– Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä, sanoo Kankkonen.

Susia on nyt Kankkosen mukaan selvästi aiempaa enemmän. Sitä hän pitää kasvaneen peurakannan syynä.

Kankkosen mukaan huoli rajoittaa ihmisten liikkumista. Metsästäjät pelkäävät myös koiriensa puolesta. Kankkonenkin on etsinyt metsästysmaastot kauempaa:

– Kyllä minä lähden ihan muille alueille, mistä ei susia löydy.

Viime talvena alueelle saatiin kaksi sudenkaatolupaa, mutta ne jäivät käyttämättä huonojen lumiolosuhteiden takia. Nyt Kankkonen toivoo riistakeskukselta nopeasti neljää, jopa viittä poikkeuslupaa. Myös poliisiin kohdistuu toiveita:

– Poliisilla on oikeus myöntää lupia pihasusien poistamiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Dingon keikkoja perutaan – lipunmyynti tuotti pettymyksen

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 2 - 16:59

Dingon konsertteja on jouduttu perumaan riittämättömän lipunmyynnin takia.

Viisi kahdeksasta jäljellä olevasta keikasta perutaan. Keikat piti järjestää Kuopiossa, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä marraskuussa.

– Näillä tuotto-odotuksillla tuntui viisaammalta perua nämä muutamat konsertit, joissa on raskaat kulurakenteet, yhtyeen pr:stä vastaavan Liekki Promotionin Nora Norrlin sanoo.

Yhtye ilmoittaa keikkojen perumisen syyksi taloudelliset syyt. Porissa Dingo kuitenkin esiintyy, samoin Oulussa ja Jyväskylässä. Näillä paikkakunnilla ennakkomyynti on näyttänyt Norrlinin mukaan paremmalta.

1980-luvulla jättisuosioon noussut Dingo teki ensimmäisen keikkansa klassisessa kokoonpanossa pitkän tauon jälkeen viime keväänä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellinen kunniavartiosto: jokaiselle sankarihaudalle samanikäinen mies kuin vainaja oli kaatuessaan

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 2 - 14:03

Suomen satavuotispäivänä muistetaan toisen maailmansodan sankarivainajia pysähdyttävällä tavalla. Useassa Suomen kaupungissa järjestetään kunniavartiosto, jossa jokaisella haudalla vartioi sen ikäinen henkilö kuin sankarivainaja oli kaatuessaan.

Tällaisia kunniavartiostoja järjestetään ainakin Vantaalla, Oulussa, Kuopiossa,Tampereella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Salossa, Kälviällä ja Kaustisella. Myös muita paikkakuntia osallistuu tähän valtakunnalliseen tapahtumaan, mutta Suomi 100 -sihteeristö ei halua vielä paljastaa yksityiskohtia paikkakuntien nimistä eikä niiden määrästä.

Vantaa hakee kaikkiaan 167:ää miestä, joiden iät vaihtelevat 16:sta 44 vuoteen. Suurin joukko on noin 20-vuotiaita. Tampereella kunniavartiostoon tarvitaan peräti 749 henkilöä. Joillain paikkakunnilla kunniavartiostoon osallistuu myös naisia.

– Tapahtuma on otettu hyvin innostuneesti vastaan, ja se on herättänyt hyvin paljon kiinnostusta. Onhan tämä hyvin koskettava tapa muistaa kaatuneita, sanoo Vantaan Suomi 100 -aluekoordinaattori Neetta Eriksson.

"Kaatuneet käsittämättömän nuoria"

– Minua itseäni koskettaa erityisesti se, että suurin osa kaatuneista on niin käsittämättömän nuoria. Kuolema on vaikuttanut perheiden ja läheisten elämään. Sitä voi vaan yrittää kuvitella miten järkyttävää tämä on ollut. Vainaja voisi olla kenen tahansa poika, poikaystävä tai työntekijä, Neetta Eriksson pohtii.

Hän uskoo, että Vantaalla saadaan tarvittava miesjoukko kasaan ja että tapahtuma kerää paljon yleisöä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.

– Toivon, että paikalle tullaan muistamaan sodassa kaatuneita kunnioituksella eikä millään omalla viestillä. Luulisin, että ihmiset ymmärtävät, että itsenäisyyspäivä on meidän kaikkien juhla. Niin uusien suomalaisten kuin kantasuomalaistenkin.

Kunniavartioiden järjestäminen on syntynyt tamperelaisen Kalervo Sipin aloitteesta.

– Ajatus oli mielessäni monta vuotta. Olemme saaneet mukaan seurakuntia, partiolaisia, oppilaitoksia ja puolustusvoimat, ja uskomme, että hieno yhteinen hetki onnistuu, Kalervo Sipi kertoo.

Haku kunniavartiostoon on avoin kaikille.

3.11. Juttuun lisättiin, että myös Lahdessa järjestetään vastaava kunniavartiosto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä