Kanta-alueen uutisia

Tutkimus: Nuoret käet saavuttavat tropiikin oikomalla merten yli

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 4 - 16:16

Käet talvehtivat tällä hetkellä päiväntasaajan eteläpuolella Afrikassa. Kuukauden sisällä ne aloittavat matkan kohti Eurooppaa ja Suomea. Erään nuoren käen matka tosin taisi tyssätä Angolaan muutama viikko sitten.

Se oli viimeinen nuori käki, jolla oli aurinkovoimalla toimiva satelliittipaikannin selässään. Linnun "kadottua tutkasta" päättyi pohjoismaalainen käkitutkimus, josta saatiin uutta tietoa nuorten yksilöiden käyttäytymisestä. Tutkimus aloitettiin vuonna 2013.

Nuoret käet kulkevat suorempia reittejä

Oulussa yhdeksän ja Ruokolahdella neljä nuorta käkeä varustettiin paikantimilla.

– Nuoret käet eivät lähde suoraan muuttomatkalle, vaan pyörivät synnyinseudullaan ja tekevät tutkimusretkiä sinne tänne, valottaa käkitutkija Jarkko Rutila.

Kun aikuiset käet aloittavat muuton heinäkuun aikoihin, nuoret lähtevät elokuussa. Ne ovat silti lähes yhtä aikaa talvehtimispaikalla.

– Tämä selittyy sillä, että nuoret käet kulkevat suorempia reittejä. Ne eivät esimerkiksi kierrä Välimerta, vaan ylittävät sen, Rutila kertoo.

Näin kokemattomilla linnuilla on pienempi todennäköisyys päätyä saaliiksi. Nuoret käet myös pysähtyivät vähemmän Euroopan levähdyspaikoilla.

Idän kautta tropiikkiin, Balkanin kautta Suomeen

Aikuiset käet muuttavat Suomesta idän kautta ja palaavat hieman lännempää.

Ruokolahdelta käki lähtee Moskovan kautta Turkkiin ja sieltä Etelä-Sudaniin. Käet talvehtivat trooppisessa Afrikassa, kuten Angolassa tai Tansaniassa.

Paluureitti kulkee Guineanlahden kautta suotuisien tuulien vuoksi. Eurooppaan käki tulee Balkanin maiden kautta.

Käen elämän alkutaival vaikea

Ainoastaan yksi satelliittikäki selvisi paikantimen perusteella talvehtimaan Afrikkaan asti. Ruokolahdelta lähteneistä käistä pisimmälle päässeen havainnot päättyivät Kouvolaan.

– Vaikea sanoa, miten paljon muutaman gramman seurantalaite vaikutti käkien elämään. Toisaalta, nuorien käkien alkutaival on haastavaa, joten ei ole yllättävää, etteivät käet päässeet talvehtimaan, käkitutkija Jarkko Rutila summaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pietarsaaren kipupotilaiden tulevaisuus täysin auki – jatkohoito järjestymättä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 3 - 18:11

Arvostettu Pietarsaaren poliklinikka lopettaa toimintansa maaliskuun loppuun mennessä, koska ylilääkäri siirtyy töihin Ruotsiin. Klinikka on toiminut paikkakunnalla 15 vuotta.

Sadat kivuista kärsivät potilaat ovat saaneet apua Pietarsaaresta. Potilaskäyntejä on ollut vuosittain 800–1300, potilaita kolmisen sataa.

Ensisijaisesti kipupoliklinikka yrittää löytää hoitopaikan noin sadalle potilaalle, joilla on kipustimulaattori. He tarvitsevat laitteen huoltoa ja ohjelmointia.

Kalle Niskala / Yle

Muilla Pietarsaaren kipupotilailla on huonompi tilanne: he joutuvat todennäköisesti hakemaan kipuhoitoon pääsyä uudelleen alusta asti terveyskeskuksen kautta.

Parhaillaan Pietarsaaren kipupoli neuvottelee potilassiirroista Vaasan keskussairaalan kipuklinikan kanssa, mutta joidenkin hoito voi siirtyä Turkuun asti.

Vaasassa valmistaudutaan

Vaasan keskussairaalassa kipuklinikka valmistautuu vastaanottamaan Pietarsaaressa ilman hoitoa jääviä kipupotilaita.

Vaasassa on nyt kiinnitetty kivunhoitoon uusi anestesialääkäri ja kolme kipuhoitajaa. Heitä koulutetaan parhaillaan kipustimulaattorien asennuksiin ja huoltoon. Tähän saakka Vaasassa on ollut kipuhoidoissa vain puolipäiväinen anestesialääkäri parina päivänä viikossa ja hoitajia.

Kyllä tässä tulee sirtymäkausi ja varmasti kitkaa tulee olemaan. ylilääkäri Markku Virkkilä

Vaasan keskussairaalassa ennakoidaan, että siirtymävaihe ei kuitenkaan suju täysin ilman ongelmia. Anestesian ylilääkäri Markku Virkkilä arvioi, että kärsivällisyyttä tarvitaan puolin ja toisin.

– Kyllä tässä tulee sirtymäkausi ja varmasti kitkaa tulee olemaan. Tahtotila kuitenkin on, että me otamme heidät vastaan.

Virkkilän mukaan pohjalaismaakunnat menettävät paljon osaamista kivunhoidon saralla kun Pietarsaaren kipupoliklinikan ylilääkäri Thomas Ruland lähtee maaliskuun jälkeen Ruotsiin töihin.

"Tyhmää ja järjetöntä"

Kokkolalainen Kari Forsell on saanut selkäkipuihinsa avun Pietarsaaressa asennetusta kipustimulaattorista.

Forsellia harmittaa tasokkaan hoitopaikan lopetus:

– Tyhmää ja järjetöntä lopettaa tuollainen klinikka, jonne tulee potilaita ympäri Suomen! Potilaiden mielestä siellä oli todella hyvä olla ja ammattitaitoista väkeä töissä. Klinikka oli ensimmäinen paikka, jossa rupesin tuntemaan olevani ihminen, enkä mikään vanha ukko, jolle ei ole aikaa. Siellä kuunneltiin, suree Forsell.

Kari Forsell on kärsinyt selkäkivuista 1970-luvusta lähtien ja syönyt särkyihin voimakkaitakin lääkkeitä. Hän ei kuitenkaan halunnut lievittää kipuja huumaavilla lääkkeillä, vaan sai apua Pietarsaaren kipuolilta. Siellä hänelle asennettiin kipustimulaattori, joka pitää selkäkivut poissa. Uutena haittana ovat kovat polvikivut.

Hän saa tietää vasta runsaan kuukauden päästä, mistä hän jatkossa saa apua.

– En tiedä, mihin menen, Helsinkiin, Turkuun vai Vaasaan. Maaliskuussa se selviää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nainen synnytti vessassa Pietarsaaressa – vauvan kuolemasta ehdollista

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 3 - 14:09

Nainen aiheutti vastasyntyneen lapsensa kuoleman reilut kolme vuotta sitten. Nainen oli tuolloin 24-vuotias.

Hän oli salannut raskauden ja synnyttänyt lapsen kotinsa vessassa. Nainen ei hälyttänyt apua, vaikka vauvalla oli syntyessään hengitysvaikeuksia. Lapsi kuoli synnytyksen jälkeen.

Käräoikeuden mukaan vauva olisi voinut selvitä hengissä, jos nainen olisi pyytänyt ajoissa apua tai synnyttänyt sairaalassa. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että puolen vuoden ehdollinen tuomio on riittävä, kun otetaan huomioon naisen kokema kärsimys vauvan kuolemasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Linnunmunia keräilleen miehen tuomio pysyy ennallaan – ei valituslupaa korkeimpaan oikeuteen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 3 - 11:22

Laaja linnunmunien keräilyä koskeva oikeusprosessi on tullut päätökseen. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa närpiöläiselle miehelle, jonka Vaasan hovioikeus tuomitsi luonnonsuojelurikoksesta ja -rikkomuksesta vuoden ja neljän kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hovioikeus tuomitsi miehen menettämään valtiolle rikoksen kohteena olleet linnunmunat. Niiden arvona mies oli vielä tuomittu menettämään valtiolle 250 000 euron summan.

Närpiöläinen mies oli syyllistynyt rikoksiin kerätessään poikkeuksellisen suuren määrän linnunmunia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista vuosien 1999 ja 2011 välillä. Suurin osa munista oli rauhoitettujen lintulajien munia.

Käräjäoikeudessa mies oli tuomittu vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valepalotarkastajat kolkuttelevat ikäihmisten ovia ja kauppaavat tuotteita

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 3 - 11:13

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella on liikkunut epämääräisiä henkilöitä, jotka ovat esittäytyneet palotarkastajana ja ovat tulleet palotarkastukselle.

Pelastuslaitoksen mukaan kohteena ovat olleet erityisesti ikääntyneiden ihmisten kodit. Asukkaille on kaupattu tarkastuksen jälkeen ilmeisesti turvallisuustuotteita. Pelastuslaitos muistuttaa, että pelastusviranomaiset eivät saa kaupata mitään tuotteita palotarkastuksen yhteydessä.

Jokilaaksojen palolaitoksen riskienhallintapäällikkö Jarmo Myllymäki kertoo, että tapauksia on ollut kuluneella viikolla Siikajoella ja aikaisemmin muun muassa Haapavedellä.

– Haapavedellä on liikkunut hormitarkastajina esiintyneitä henkilöitä, jotka ovat antaneet korjausmääräyksiä. He eivät ole nuohoojia, jotka saavat ja joiden pitää tehdä hormitarkastuksia, Jarmo Myllymäki painottaa.

Lisäksi jokaisella viranomaisella tulee olla mukana viranomaiskortti, joka on pyynnöstä esitettävä. Palotarkastusta tekevä pelastusviranomainen käyttää myös virkapukua ja on liikkeellä pelastuslaitoksen ajoneuvolla.

– Henkilöistä tai autoista ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. Kehotan kuitenkin tarkkaavaiisuuteen. Jos epäilee, onko kyseessä palotarkastaja, niin kannattaa pyytää esittämään virkakortti, Jarmo Myllymäki neuvoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Radio sen teki: Alin ja Husun show mursi nuoren miehen muukalaisvihan

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 3 - 09:01

Nuorelle Antti Palolalle käsitys kansainvälisyydestä jäi käytännössä pelkäksi sanaksi ilman sen kummempia pohdintoja tai erityistä sisältöä.

– Pienellä paikkakunnalla kansainvälisyys tarkoitti vain sitä, että joku naapuri oli käynyt Ruotsissa eläkepäivillään, Antti Palola pohdiskelee nyt vanhoja käsityksiään maailman moninaisuudesta.

Ajattelin olevani aito arjalainen Antti Palola

Vielä 11–12-kesäisenä muukalaisviha ei ollut Palolalle tuttua. Kun hänen aiemman kotipaikkakuntansa kylille ilmaantui lähetystyöntekijöiden mukana vierailulle tullut etiopialainen tyttö, ei se vielä aluksi herättänyt kansallisia intohimoja. Sitten tilanne muuttui, kun hän näki miten skinheadit suhtautuivat asiaan.

Hyväksytyksi tulemisen tarve ajoi nuorta kaveria skinheadien ajatusten puoleen. Ajatus valkoisten ylemmyydestä tuntui luonnolliselta, koska hän piti skinheadejä ihan tavallisina suomalaisina nuorina. Siksi hän halusi olla samanlainen kuin he.

Teini-iässä hän innostui myös rotuopista ja natseista. Jos häntä kuitenkin syytettiin natsiksi, hän kielsi sen, sillä omasta mielestään hän vain kannatti rotuoppia. Ajatusta ruokki myös se, että Antti Palola oli pitkä ja vaalea.

– Ajattelin olevani aito arjalainen.

Radio-ohjelma muutti mielen

Etsiskellessään nelisen vuotta sitten netistä sotakirjallisuutta, Antti Palola törmäsi Yle Areenaan ja siellä Yle Puheen iranilaistaustaisen stand-up-koomikko Ali Jahangirin ja Somaliassa syntyneen Abdirahim "Husu" Hussein ensimmäisen kauden radio-ohjelmiin.

Ohjelma veti puoleensa, koska stand-up-komiikka kiinnosti. Aluksi hän kuvitteli Alin ja Husun pelkiksi nimimerkeiksi, mutta tajusi vähitellen, että kyse oli oikeista nimistä ja ihmisistä nimien takana.

Varsinainen skinhead Antti Palola ei ollut, vaikka kannattikin heidän ajatuksiaan.

Aikaisemmat näkemykset lähinnä perustuivat puhtaalle sairaalloiselle vihalle ja muukalaisvastaisuudelle Antti Palola

Alin ja Husun puheita hän piti aluksi valheina, mutta vähitellen asiat alkoivat kiinnostaa. Ammattikouluikäisenä hän sanoo vähitellen tajunneensa, että muukalaisvihan täyttämissä ajatuksissa ei ollut mieltä.

Nyt puolenkymmentä vuotta myöhemmin Antti Palola sanoo, että vanhat ajatukset olivat sairaita.

– Aikaisemmat näkemykset perustuivat lähinnä puhtaalle sairaalloiselle vihalle ja muukalaisvastaisuudelle.

– Enemmäkseen se johtui itsetunnon puutteesta ja muutoksen pelosta, koska olin elänyt koko elämän tämmöisessä niin sanotussa lintukodossa, jossa maailma oli ruusunen, Palola analysoi aiempia tuntemuksiaan.

Nyt hän kertoo havainneensa, että asiat ovat kuitenkin toisella tavalla. Kun ajatukset ovat muuttuneet, hän on uskaltautunut tutustumaan myös muihin kulttuureihin ja ulkomaalaisiin.

Kun sitten pääsi tutustumaan niin siinä huomasi, että nämähän ovat paljon hauskempaa sakkia kun kantasuomalaiset Antti Palola

Yksi arkinen kokemus on jäänyt mieleen. Olleessaan opiskelupaikkakuntansa linja-autoasemalla odottamassa bussia, oli paikalla myös aasialaisnainen, joka värjötteli eikä kukaan tuntunut piittaavan hänestä.

– Nämä sentään ei katso oudosti, kun yrittää puhua niille bussissa.

Antti Palola oli vieraana A-teema: Vihapuhe -ohjelmassa torstaina 2. helmikuuta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Anita oli aikasemmin Jari – sisältä tyyni kestää ulkopuolisen myrskyn

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 2 - 21:12

Kahvilapöytään istuutuu itsensä ryhdikkäästi kantava henkilö.

Syödessään leivosta ja hämmentäessään mustaa kahvia hän muistuttaa kaikessa verkkaudessaan etäisesti japanilaisen teetaiteen harrastajaa. Oululaisen Anitan, aikaisemmin Jari Pistemaan, 50, levollisuus tarttuu keskellä kauppakeskuksen kiireistä hälinää.

– Harrastin aikanaan tanssia. Sieltä on peräisin tämä ryhti, jos siitä jotain on jäljellä, Pistemaa letkauttaa.

Haavoittuneeseen sattuu

Pistemaan tyyneys on hämmentävää etenkin, kun kahvituokion aiheena on niinkin kiivasta keskustelua nostattavat aiheet kuin suvaitsemattomuus ja vihapuhe. Ikäviä ilmiöitä, joista sukupuolensa korjannut Pistemaakin on saanut osansa.

Olen kuullut oman nimeni sanottavan hyvin mielenkiintoisilla tavoilla – aina pedofiilistä tähän h-alkuiseen huolimattomaan naiseen saakka. Anita Pistemaa

– Kauniisti sanottuna olen kuullut oman nimeni sanottavan hyvin mielenkiintoisilla tavoilla – aina pedofiilistä tähän h-alkuiseen huolimattomaan naiseen saakka.

Ventovierailta kuullut loukkaukset sattuivat etenkin silloin, kun Pistemaan sukupuolenkorjausprosessi oli vaiheessa. Oli vaikea kulkea pää pystyssä, kun oli haavoittuvimmillaan.

– Mitä toinen ihminen tekee, kun tässä kävelen? Mitä tuo ihminen tarkoitti, kun meni tuosta noin ja katsoi minua, Pistemaa kuvailee tuntemuksiaan.

Pelko johtaa vihaan

Vihalla ryyditetyllä puheella on tapana peitota alleen tavanomainen kanssakäyminen, näyttäytyä todellista kokoaan suurempana ilmiönä kokonaisuutta vasten peilatessa.

Pistemaa ei kiellä vihapuheen kasvamista etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta muistuttaa sen olevan edelleen marginaalista.

– Esimerkiksi minä kohtaan sitä arjessani aika vähän. Pääsääntöisesti ihmiset ovat omalla tavallaan hyväksyneet minut. Totta kai on aina niitä, joilla on itsensä kanssa vaikeuksia ja se sitten projisoituu minun olemukseeni.

Vihapuhe on astetta voimakkaampi, siinä suvaitsemattomuus on pelkoreaktion kautta muuttunut jo vihaksi. Anita Pistemaa

Juuri vaikeudet, joita itse kullakin elämässään on ja joita ei ole kunnolla kohdattu, johtavat pelkoon. Pelko taas johtaa kaiken vieraan torjumiseen ja hallitsemattomiin sanallisiin ryöpsähdyksiin.

– Suvaitsemattomuus on henkilökohtaista. Se kumpuaa omasta kokemustaustasta. Vihapuhe on astetta voimakkaampi, sillä siinä suvaitsemattomuus on pelkoreaktion kautta muuttunut jo vihaksi. Se kumpuaa osin katkeruudesta, Pistemaa uskoo.

Pallo omiin käsiin Anita PistemaaPaulus Markkula / Yle

Vaikka tylyn kommentin kuuleminen ventovieraan suusta pysäyttää ja järkyttää, on se myös oiva paikka tarttua heti tapahtumahetkellä itse ongelmaan.

– Monen vuoden itsensä tutkimusretkellä, kun olen käsitellyt omat pelot ja kasvunpaikat, olen oppinut kohtaamaan nämä tilanteet. Vieras saattaa sanoa mitä vain, mutta kysymys on siitä, mitä minä teen siinä tilanteessa. Otan siitä sen pallon itselleni, Pistemaa kertoo ja jatkaa,

– Meillä kaikilla on alkukantaisia reaktioita. Koetan omalla käytökselläni kiskoa toisen irti niistä primitiiveistä, saada hänet näkemään että minä en ole se heidän mörkönsä, jota pelätä.

Esimerkiksi hakiessani kunnanvaltuustoon ja kohdatessani aggressioita tilanteet hoituivat nopeasti, kun kuuntelin ja kohtasin ihmisen ihmisenä. Anita Pistemaa

Kun pallon ottaa omiin käsiinsä ja tekee seuraavan liikkeen hermostumatta, on tila rauhalliselle kanssakäymiselle pedattu.

– Esimerkiksi hakiessani kunnanvaltuustoon ja kohdatessani aggressioita tilanteet hoituivat nopeasti, kun kuuntelin ja kohtasin ihmisen ihmisenä, Pistemaa kertoo viitaten vuoden 2012 vaaleihin.

Pelko on voitettu

Pistemaa on voittanut pelkonsa ja elää arkeaan avoimesti ja rauhallisesti. Jos kohdalle sattuukin ikävämpi tilanne, käyvät ne aina vain harvinaisemmiksi.

Omien kokemustensa pohjalta Pistemaa uskoo, että vihapuhe pysyy aisoissa, mutta tarkkana pitää olla.

Toivoisin että ihmiset tutkiskelisivat itseään ja etsivät sen että miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Anita Pistemaa

– Valveutunut pitää olla esimerkiksi somessa tapahtuvaa vihapuhetta kohtaan.

Kahvituokion päätteeksi hän nousee ja valmistautuu suuntaamaan kauppakeskuksen vilinään, arkiseen käyskentelyyn liikkeestä toiseen.

– Toivoisin että ihmiset tutkiskelisivat itseään ja etsivät sen, miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät, Pistemaa sanoo loppuun. Itsestään selvältä tuntuva neuvo, joka kuitenkin unohtuu usein aika ajoin kuohahtavassa keskustelukulttuurissamme.

Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. #ateema

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Bolidenin ulosmarssit johtivat varoituksiin Kokkolassa – toimitusjohtajan mukaan syitä mielenilmauksiin ei kerrottu

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 2 - 18:36

Kokkolassa sinkkitehdas Bolidenin mielenilmaukset ovat johtaneet pääluottamusmies Petri Partasen mukaan kirjallisiin varoituksiin.

Keskiviikkona tehtaalta marssi ulos elektrolyysiosaston työntekijöitä kolmesta eri vuorosta.

Bolidenin toimitusjohtaja Jarmo Herronen ei kommentoi mahdollisia varoituksia, vaan sanoo, että koko asia on täysin yrityksen sisäinen. Pääluottamusmiehen mukaan työnantaja on torstaina ilmoittanut harkitsevansa varoituksien perumista.

"Turvallisuus on taattu"

Toimitusjohtaja Jarmo Herrosen mukaan työntekijät eivät ole kertoneet, mistä kenkä puristaa. Hän toteaa, että ongelmia on erittäin vaikea ratkoa, jos niitä ei ole konkreettisesti esitetty työnantajalle.

– Me hoidamme asian omien käytäntöjemme mukaisesti työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaisesti, eikä tätä ole minun mielestäni tarpeen julkisuudessa yhtään repostella, Herronen sanoo.

Pääluottamusmies Petri Partasen mukaan mielenilmaukset johtuvat jo pitkään jatkuneesta huonosta työilmapiiristä Bolidenin elektrolyysiosastolla.

Jarmo Herronen vakuuttaa, että turvallisuus on Bolidenilla taattu mielenilmauksista huolimatta.

Boliden Kokkola on Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas ja Kokkolan suurin yksityinen työnantaja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan maksatus siirtyy kortille – käteismaksu koetaan turvattomaksi

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 2 - 16:57

Suomen vastaanottokeskuksissa testataan uutta vastaanottorahan maksujärjestelmää. Muun muassa Oulun vastaanottokeskuksen Pudasjärven yksikössä otettiin keskiviikkona käyttöön prepaid-kortti vastaanottorahaa maksettaessa.

Korttia testataan kolmessa vastaanottokeskuksessa kevään ajan. Jos menetelmä osoittautuu hyväksi, Suomen kaikki vastaanottokeskukset aloittavat kortin käytön syksyllä.

Tähän saakka kuukausittainen vastaanottoraha on maksettu käteisellä. Käytäntöä on pidetty kömpelönä ja turvattomana.

Maksukortti on turvallinen, sillä on olemassa riski, että esimerkiksi rahakuljetuksia ryöstettäisiin. Jouko Salonen, Maahanmuuttovirasto

– Asiakkaat ovat kovasti innostuneita. Käteisellä maksaminen sitoi aivan eri tavalla henkilökuntaa, kun maksupäivänä kaikki asiakkaat ovat olleet muutaman tunnin ajan aulassa parveilemassa, Oulun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Jenni Korpikari sanoo.

– Onhan tämä paljon turvallisempikin vaihtoehto, kuin käteisen käyttö.

Rajattujen ominaisuuksien kortti

Pudasjärven lisäksi korttia testataan Punkalaitumella ja Tampereella.

– Maksukortti on turvallinen, sillä on olemassa riski, että esimerkiksi rahakuljetuksia ryöstettäisiin. Lisäksi korttimaksulla estämme ryöstelyt vastaanottokeskuksissa, sanoo Maahanmuuttoviraston hallintojohtaja Jouko Salonen.

Prepaid-kortissa on rajatut ominaisuudet. Sillä voi maksaa vain Suomessa eikä korttia voi käyttää verkkokauppaostoihin. Rahaa kortille voi maksaa vain Maahanmuuttoviraston määrittelemä taho, eli yleensä vastaanottokeskus, mutta mahdollisesti myös työnantaja.

Rajoitukset tukevat Maahanmuuttoviraston mukaan myös harmaata taloutta ehkäisevää työtä.

Käytännössä kortti toimii niin, että virastosta maksetaan vastaanottokeskukselle vastaanottorahat ja vastaanottokeskus lataa rahat asiakkaan kortille. Lataukseen ei tarvita erillistä laitetta, vaan kortin lataus tehdään verkossa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näissä töissä tienaa hyvin ammattikoulutuksella – Veturikuskilla paras palkka

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 2 - 12:24

Keskiasteen koulutuksen saaneen keskimääräinen palkka on noin 2 800 euroa kuukaudessa. Alle 30-vuotiaiden keskipalkka on alempi, noin 2 480 euroa kuussa. Vuoden 2014 tilastojen mukaan reippaasti tätä enemmän tienaa veturinkuljettajana.

Jos haluaa alalle, edessä on kuitenkin ankara karsinta ja soveltuvuushaastattelut ja terveystarkastukset. Koulutukseen pääsyvaatimuksena on myös jokin ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto.

Monen pikkupojan haaveammatti

24-vuotias Matti Mustola Oulusta on peruskoulutukseltaan sähköasentaja. Nyt hän on VR:n rautateiden kunnossapidosta työkoneenkuljettajan hommista opintovapaalla, koska aloitti joulukuussa opinnot unelma-ammattiinsa veturinkuljettajaksi.

– Ala on kiiinnostanut vaahtosammuttimen kokoisesta asti. Tämä oli neljäs kerta kun hain, ja nyt pääsin testit läpi ja tärppäsi.

Varsinainen koulutus teoria- ja ajoharjoitteluineen kestää yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen on vielä kahden kuukauden kaksinajovaihe kokeneen kuljettajan kanssa. 11 kuukauden jälkeen opiskelijat ovat valmiita yksinajoon.

– Opiskelu on tosi mielenkiintoista ja mukavaa. Tämä on tiivis koulutus, vapaa-aikakin luetaan. Aika haipakkaa, kun viisikin koetta on viikkoon, tiedon määrä on valtava. Asiaan keskitytään, ei mitään turhaa, kertoo Mustola.

"Saa isoa massaa käsitellä"

Opiskelijavalinnat teki VR. Koulutukseen päässeillä on erilaisia taustoja, on insinööriä, leipuria ja rekkakuskia. Soveltuvuus alalle edellyttää paineensietokykyä ja rauhallisuutta. Mustolan mukaan kaikki 44 kurssilaista ovat todella innoissaan. Mukana on myös kaksi naista.

– He ovat oikeastaan kaikkein parhaimpia, vielä rauhallisempia kuin miehet. Ei mene painetilanteissa sormi suuhun. Siinä kun yöjunassa selän takana 600 ihmistä nukkuu, se tuo sitä vastuullisuutta, että saa ihmiset turvallisesti kotiin ja töihin.

Mustolan mukaan kova palkka ei ollut ammatinvalinnassa ratkaiseva tekijä, vaan muu kiinnostus. Veturimiehen työssä houkuttelee sen monipuolisuus.

– Siinä saa isoa massaa käsitellä ja ihmisiä ja tavaraa kuljettaa, saa olla yhteiskunnalle hyödyksi. Palveluammatti se on, vaikkei siinä ihmisiä näekään.

– Itsellä ei ole palkka ollut oikeastaan ikinä tärkeä. Tykkään, että työ on mukavaa ja kiehtovaa, että sitä jaksaa tehdä. Tämä on liikkuvaa työtä, jossa taatusti ei ole samanlaista päivää. Mutta onhan se hyvä palkka, koulutusaikaan nähden pääsee hyville palkoille suht äkkiä. Vaikka ovathan yöt raskaita valvoa.

Parhaat palkat

(Kokonaisansion keskiarvo e/kk, vuonna 2014)

Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät 3 736

Sahatavaran sekä paperin ja kartongin prosessityöntekijät 3 556

Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät 3 547

Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät 3 291

Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym. 3 261

Työkoneiden kuljettajat 3 242

Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 3 235

Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 3 147

Rakennusten viimeistelytyöntekijät 3 088

Suojelu- ja vartiointityöntekijät 3 068

Kouluttaja odottaa uudistuksia

Veturinkuljettajakoulutusta antaa Suomessa Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO). Veturinkuljettajia koulutetaan nyt tilauksesta työnantajien tarpeisiin, mutta tilanne saattaa muuttua, kertoo KRAO:n toimitusjohtaja Timo Tiainen.

– Käytännössä Fennia Rail ja VR ovat työnantajia, Fenniakin on vasta viime vuonna aloittanut liikennöinnin. Tilanne ehkä muuttuu ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Meillä on sisällä esitys, että koulutus siirtyisi opetus- ja kulttuuriministeriön alle ja rahoitus tulisi sitä kautta eikä raideliikenteen työnantajien tilaamana.

Jatkossa siis koulutus ei olisi sidottu yrityksen tilauksiin vaan veturinkuljettajien koulutusmäärät mitoitettaisiin yhdessä ministeriön kanssa. Hallituksen esitystä asiasta odotetaan helmi-maaliskuussa, kertoo Tiainen.

– Tämä kytkeytyy myös liikennekaariuudistukseen. Ratkaisut siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa rautatieliikenteen kilpailun vapauttamisen osalta henkilöliikenteessä, vaikuttavat koulutukseen ja koulutustarpeeseen.

Esimerkiksi viime vuonna ei kuljettajia valmistunut lainkaan. Kaksi uutta kurssia käynnistyi joulukuussa 2016.

Liksaa tulee, mutta riittääkö töitä?

Paperiteollisuuden prosessinhoitajana tienaa niin ikään huomattavasti keskiarvoa paremmin. Parhaimpia keskipalkkoja löytyy myös kuljetus-, varastointi-, rakennus- ja tekniikka-aloilta. Tosin, tulevaisuuttaan pohtivan nuoren on syytä ottaa huomioon, että näiden alojen työt ovat vähenemässä digitalisaation seurauksena, muistuttaa vanhempi tutkija Terhi Maczulskij Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

– Prosessien, kuljetuksen ja rakentamisen alat ovat aika miesvaltaisia ja tyypillisiä, rutiininomaisia ammatteja, joita on häviämässä Suomesta koko ajan digitalisaation ja polarisaation takia. Vaikka nyt saattaa olla töitä, miten on viiden tai kymmenen vuoden päästä, kun koneet vievät osan työpaikoista?

– Kannattaa miettiä kumpi on parempi: että on erittäin suurella todennäköisyydellä töitä, ehkä pienemmällä palkalla, vai se, että pienemmällä todennäköisyydellä saa töitä, mutta ehkä isommalla palkalla.

Suojelu- ja vartiointityöntekijöiden kokonaisansion keskiarvo on 3 068 euroa. Tämä palkka on ammattiopinnoista valmistuvien kymmenenneksi paras ja varmimmin työllistyvien joukon kärjessä.

Julkisella sektorilla tilanne on vakaampi kuin yksityisellä puolella. Siellä myös maksetaan enemmän alemmasta koulutustasosta kuin yksityisellä.

Töitä riittää, mutta palkka pieni

Hyvän työllistymisen mahdollisuudet eivät välttämättä näy palkassa. Esimerkiksi ammattitaitoisista siivoojista on pulaa, mutta he saavat palkkaa selvästi alle keskiarvon, 2 057 euroa kuussa. Taloussanomien jutun mukaan työvoimapula on krooninen.

Vielä kehnommin tienaavat tilastojen mukaan kampaajat, parturit, kosmetologit, ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät sekä maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät. Viimeksi mainitun ryhmän kokonaisansion keskiarvo on 1 743 euroa kuussa. Vanhempi tutkija Terhi Maczulskij asettaa näkökulmat puntariin:

– Oletko mieluummin työttömänä ja odotat duunia kohtuullisen hyvillä liksoilla vai oletko koko ajan töissä ehkä pienemmällä palkalla? Yleensä ihminen valitsee kuitenkin sen työllisyyden, ennemmin ottaa töitä kuin on työttömänä, sanoo Maczulskij.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

78-vuotias Mikko Pernu opettelee uudelleen puhumaan – aikuisten tarve puheterapialle kovassa kasvussa

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 2 - 09:11

78-vuotias kokkolainen Mikko Pernu käy kerran viikossa puheterapiassa. Hän tarvitsee terapiaa löytääkseen taas aivoverenvuodossa kadottamansa sanat.

Mikko kaatui viime kesänä kotonaan jakkaralta. Aivoverenvuoto todettiin vasta 10 päivän kuluttua onnettomuudesta. Oireet alkoivat kauppareissulla ja puhe oli sekavaa, mutta Mikko ajoi vielä autolla kotiin kunnes lyyhistyi kotisohvalle.

Ambulanssilla sairaalaan kiidätetty mies ei pystynyt alkuun tuottamaan lainkaan puhetta.

– En muista siitä mitään. Monta päivää on täysin hukassa, Mikko Pernu sanoo.

Vaimo Helena Pernu muistaa miehensä puheen olleen aluksi myös hyvin aggressiivista.

Ensimmäiset kuukaudet ratkaisevia

Jo heti sairaalassa Mikko Pernu sai puheterapia-apua ja kotiharjoitteluohjeita, mutta kotiuduttuaan hän joutui parin kuukauden puheterapiajonoon.

– Sairaalan osastolla olemme pystyneet pääsääntöisesti aloittamaan kuntoutuksen heti. Sairaalasta päästyään potilas voi joutua avokuntoutusta hetken jonottamaan, kun puheterapiajonoissa on kaikki puheterapeutin palveluita odottavat, iästä riippumatta, Mikko Pernun puheterapeutti Milla Bucht sanoo.

Pyrimme siihen, että jonoon joutuvalla ja hänen lähipiirillään on tieto, miten kotona voi harjoitella ja edesauttaa kuntoutumista. puheterapeutti Milla Bucht

Kokkolassa kiireellisissäkin tapauksissa jonotusaika voi olla parikin kuukautta. Kuitenkin pari ensimmäistä kuukautta aivoverenvuodon jälkeen ovat hyvin ratkaisevia.

– Pyrimme siihen, että jonoon joutuvalla ja hänen lähipiirillään on tieto, miten kotona voi harjoitella ja edesauttaa kuntoutumista, Milla Bucht sanoo.

Kokkolassa uusista puheterapialähetteistä vajaat 30 prosenttia koski yli 18-vuotiaita. Aikuisasiakkaista suurin osa on ikääntyneitä, joilla puheterapiaan ohjautumiseen syy voi olla aivoverenkiertohäiriöstä johtuva afasia eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus tai dysartria eli hidastunut, takerteleva tai epäselvä puhe.

Myös dysfagia eli nielemisvaikeus, Parkinsonin taudin tai ms-taudin aiheuttamat vaikeudet puheessa tai nielemisessä sekä yhtä hyvin änkytys voivat olla aikuisilla puheterapiaan ohjautumisen syy.

Aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia sairauksia

Afasia eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus.

Dysartria eli hidastunut, takerteleva tai epäselvä puhe.

Dysfagia eli nielemisvaikeus.

Lähde: Aivoliitto ry

Terapia auttaa

Mikko Pernu on käynyt puheterapiassa viime marraskuusta lähtien. Puhekyky on parantunut erilaisin sanaverkostoja aktivoivilla harjoituksilla.

– Olemme harjoitelleet sanojen nimeämistä. Olemme keskustelleet niistä ja miettineet paikkoja sekä ihmisten nimiä. Olemme katselleet kuvia ja miettineet, mitä kuvissa on. Pyrimme palauttelemaan yhteyksiä sanoille ja sanojen välille, Milla Bucht kertaa.

Pernu itse ei osaa sanoa minkä verran puhekyky on parantunut.

– En ole mikään puhuja. Emäntähän sen paremmin tietää. Mutta kyllä minä hyvin pärjään. Satujakin voin kertoa aivan hyvin, Pernu kuittaa hurtilla huumorillaan.

Mutta kun ei se puhe meillä kaikilla ole täydellistä vieläkään. Mikko Pernu

Helena Pernun mukaan edistystä puheessa on tapahtunut jonkin verran.

– Kyllä Mikkoa aika paljon joutuu auttamaan. Mutta itse tuo puhuminen on edistyny.

Vaikeille ja varhain

Milla Bucht on huomannut, että puheterapeuttien vastaanotolla käy nykyään yhä enemmän aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen apua tarvitsevia asiakkaita.

Vaikka aikuisväestön osuus Kokkolan seudun puheterapiapalveluissa on kasvanut, mikään ikäryhmä ei saisi jäädä palvelun ulkopuolelle.

– Mutta esimerkiksi lievemmät artikulaatiovirheet ovat sellaisia, joille ei pystytä samassa määrin puheterapiaa tarjoamaan, Milla Bucht sanoo.

Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto tunnistaa ongelman. Väestö ikääntyy, aivoverenkierrosta johtuvat puheen tuottamiseen, sen ymmärtämiseen tai nielemiseen liittyvät ongelmat näkyvät palveluiden tarpeessa.

Toiminnanjohtajan mukaan valtakunnallisella tasolla ja yleisesti katsottuna aikuiset, kouluikäiset ja vanhusväestö jäävät useimmin puheterapiapalveluissa hännille, jopa ulkopuolella.

Puheterapiassa voidaan katsella kuvia ja etsiä yhteyksiä kuvien ja sanojen välille erilaisten pelien avulla.Karoliina Haapakoski / Yle

– Koska tapa on ollut, että puheterapiapalveluita annetaan vaikeille ja varhain. Puheterapiapalvelut järjestetään usein siten, että niitä saavat ensisijaisesti pienet lapset, joilla on vaikeita kielellisiä ongelmia. Mitä pienempi ongelma, sitä vaikeammin pääsee puheterapiapalveluiden piiriin, Piirto sanoo.

Ensikäynti säällisessä ajassa

Suomen Puheterapeuttiliiton mukaan pula puheterapeuteista kattaa koko maan. Pisimmät jonot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa, paras tilanne on Oulun seudulla sekä ruuhka-Suomessa.

Tilanne ei ole uusi, sillä liiton toiminnanjohtajan Heta Piirron mukaan puheterapeutteja on ollut aina liian vähän, siitä lähtien kun ammattiala 1960-luvulla alkoi kehittyä.

– Suomessa ei ole sellaista paikkakuntaa tai aluetta, missä puheterapiapalveluista olisi riittävästi tarjolla. Odotusajat puheterapiaan ovat kauttaaltaan liian pitkiä.

Esimerkiksi Helsingissä jono puheterapian ensikäynnille on pisimmillään nelisen kuukautta, minkä jälkeen asiakas voi joutua uuteen jonoon aloittaakseen itse terapian.

Mitä pienempi ongelma, sitä vaikeammin pääsee puheterapiapalveluiden piiriin. Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella jonotusajat voivat venyä jopa yli vuoteen, sanoo Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Susanna Ruuth.

– Ensikäynti pystytään kuitenkin tarjoamaan melko säällisessä ajassa.

Kunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka ne puheterapiapalveluita tarjoavat ja miten asiakasryhmät priorisoidaan.

Vaikka meidät järjesteltäisiin millä tavalla tahansa; pinoon, riviin tai laatikkoon, niin puheterapeutit eivät riitä. toiminnanjohtaja Heta Piirto

Esimerkiksi Seinäjoella lapsiasiakkaat kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin, aikuisten puheterapiapalvelut kaupunki hoitaa ostopalveluina.

– Jo terveydenhuoltolaki sanoo, että kaikille perusterveydenhuollon asiakkaille, ikään katsomatta, tulisi palveluja olla tarjolla. Mutta koska meitä puheterapeutteja on yksinkertaisesti liian vähän, niin se ei ole mitenkään mahdollista. Vaikka meidät järjesteltäisiin millä tavalla tahansa, pinoon, riviin tai laatikkoon, niin puheterapeutit eivät riitä, Piirto lisää.

Lapsiväestö yhä suurin asiakasryhmä

Syitä puheterapeuttipulaan on Ruuthin ja Piirron mukaan monia. Kaiken kaikkiaan puheterapian asiakasryhmät ovat kasvaneet. Lapsiasiakkaiden riskitekijät havaitaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, nyt jo 2–3-vuotiailla, kun aiemmin niihin tartuttiin vasta 4–5-vuoden iässä.

Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistään taskuun -lorulla kaivellaan esiin lasten puttuvia äänteitä.Henrietta Hassinen / Yle

Kansainvälisten väestötutkimusten mukaan jokaisessa ikäryhmässä lievää viivästymää puheen ja kielen kehityksessä esiintyy noin 20 prosentilla. Tästä ryhmästä noin seitsemällä prosentilla on erityinen kielellinen vaikeus.

Heta Piirron mukaan mukaan lapsiväestö on yhä suurin asiakasryhmä puheterapiapalveluissa.

Kun meistä 99 prosenttia on naisia, on merkittävä osa työvoimasta koko ajan hoito- ja perhevapailla. Heta Piirto

Lisäksi eläköitymiset ja naisvaltaisen alalla äitiys- ja hoitovapaat lisäävät puheterapeuttipulaa.

– Kun meistä 99 prosenttia on naisia, on merkittävä osa työvoimasta koko ajan hoito- ja perhevapailla, Piirto huomauttaa.

Kielelliset vaatimukset lisääntyneet

Yhdeksi syyksi puheterapeuttien palveluiden kysynnän kasvuun toiminnanjohtaja Heta Piirto näkee myös yhteiskunnalliset muutokset.

– Vaatimukset kielen käytössä ovat vuosikymmenien aikana merkittävästi lisääntyneet. Jo lievätkin vaikeudet kielenkäytössä vaikeuttavat tietoyhteiskuntamme arjessa selviämistä, Piirto sanoo.

Suullisesti kommunikoiden tai kirjoitetun kielen kautta työstään kertominen on tullut mukaan suorittavaan työhön. Heta Piirto

Nykypäivänä ei voi vain tulla töihin, suorittaa se ja lähteä kotiin, vaan lähes jokaisessa ammatissa tulee osata antaa tekemästään työstä suullinen tai kirjallinen raportti.

– Suullisesti kommunikoiden tai kirjoitetun kielen kautta työstään kertominen on tullut mukaan suorittavaan työhön, Piirto lisää.

Koulutuspaikkojen tuplaus

Ratkaisuksi puheterapeuttipulaan naiset näkevät koulutuspaikkojen tuplaamisen.

Kolmannes työskentelee yrityksissä

Suomessa on 1 868 Valviran laillistamaa puheterapeuttia, mukaan lukien eläkkeelle tai muihin ammatteihin siirtyneet ammattilaiset.

Suomen Puheterapeuttiliiton jäseniä on 1 593, joista noin kolmannes työskentelee yksityisellä sektorilla.

Liiton mukaan suurin työnantajan alalla on edelleen julkinen sektori eli kunnat.

Noin 25 prosenttia puheterapiapalveluista tuottaa yksityiset ammatinharjoittajat.

Alalla on nähtävissä imua yksityiselle puolelle, missä palkat ovat kuntapalkkoja paremmat.

Puheterapeutin peruspalkka on 2 800–3 600 euroa.

Lähteet: Suomen Puheterapeuttiliitto ry ja Valvira

Tällä hetkellä puheterapiaa eli logopediaa pääaineena opiskelevia filosofian maistereita valmistuu viidessä suomalaisyliopistossa; Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Åbo Akademissa.

Noin 5–6 vuotta kestävä puheterapeuttitutkinto on laajuudeltaan 300 opintopistettä. Laillistettuna puheterapeuttina voi työskennellä vasta Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) hyväksynnän jälkeen.

Aloituspaikkoja on puheterapeuttien koulutusohjelmaan noin 120 vuodessa.

– Jotta puheterapian jonotilanne saataisiin korjattua, sisäänottomäärät pitäisi tuplata. Sanotaan 240, jos nyt on noin 120, toiminnanjohtaja Piirto painottaa.

Ei saa olla iästä kiinni Paljon virkoja täyttämättä

Helsingin kaupungilla on 43 puheterapeutin vakanssia, joista on täyttämättä neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen virka.

Kokkolan terveyskeskuksessa on viisi puheterapeutin virkaa, joista yksi on täyttämättä ja yksi osa-aikainen.

Kokkola kuuluu osana Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen, missä puheterapeutteja on 12, kolme erikoissairaanhoidossa.

Kokkolassa puheterapiaan jonottaa tällä hetkellä noin 150 asiakasta. Jonotusaika on hoidon kiireellisyydestä riippuen 2–7 kuukautta.

Seinäjoen terveyskeskuksessa on neljä puheterapeutin virkaa, joista kaksi täyttämättä. Aikuiset asiakkaat hoidetaan pääsääntöisesti ostopalveluna.

Seinäjoella kiireelliseksi diagnosoidun lapsiasiakkaan hoitoon pääsy voi venyä kuuteen kuukauteen, kiireettömän lapset joutuvat odottamaan yli puoli vuotta.

Vaasassa kuudesta puheterapeutin virasta neljä on täytetty kokoaikaisesti, yksi 60 prosenttisesti.

Vaasan kaupunki ostaa puheterapiapalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta pystyäkseen tarjoamaan palvelun hoitotakuun puitteissa.

Puheenjohtaja Susanna Ruuth ei usko, että mikään yksittäinen ryhmä jäisi terapeuttipulassa hoitamatta.

– Tällä hetkellä huoli on siitä, kuinka laadukasta puheterapiaa pystymme näillä resursseilla tarjoamaan? Monissa kunnissa joutuu ensikäyntiäkin odottamaan.

Hän ei näe vastakkainasettelua aikuis- ja lapsiväestön puheterapiapalveluissa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aikuisia hoidetaan sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, lapset kunnallisella puolella. Siinä on selkeä jako. Mutta on kuntia, missä yksi ja sama puheterapeutti hoitaa kaikki vauvasta vaariin. Palvelutarjonta painottuu lasten puoleen. Onko se enää lain mukaista, kun kaikilla pitäisi olla oikeus kuntoutukseen, Ruuth miettii.

Hänen mukaan pääsy puheterapiapalveluihin ei saisi olla iästä kiinni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

78-vuotias Mikko Pernu opettelee uudelleen puhumaan – aikuisten tarve puheterapialle kovassa kasvussa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 2 - 09:11

78-vuotias kokkolainen Mikko Pernu käy kerran viikossa puheterapiassa. Hän tarvitsee terapiaa löytääkseen taas aivoverenvuodossa kadottamansa sanat.

Mikko kaatui viime kesänä kotonaan jakkaralta. Aivoverenvuoto todettiin vasta 10 päivän kuluttua onnettomuudesta. Oireet alkoivat kauppareissulla ja puhe oli sekavaa, mutta Mikko ajoi vielä autolla kotiin kunnes lyyhistyi kotisohvalle.

Ambulanssilla sairaalaan kiidätetty mies ei pystynyt alkuun tuottamaan lainkaan puhetta.

– En muista siitä mitään. Monta päivää on täysin hukassa, Mikko Pernu sanoo.

Vaimo Helena Pernu muistaa miehensä puheen olleen aluksi myös hyvin aggressiivista.

Ensimmäiset kuukaudet ratkaisevia

Jo heti sairaalassa Mikko Pernu sai puheterapia-apua ja kotiharjoitteluohjeita, mutta kotiuduttuaan hän joutui parin kuukauden puheterapiajonoon.

– Sairaalan osastolla olemme pystyneet pääsääntöisesti aloittamaan kuntoutuksen heti. Sairaalasta päästyään potilas voi joutua avokuntoutusta hetken jonottamaan, kun puheterapiajonoissa on kaikki puheterapeutin palveluita odottavat, iästä riippumatta, Mikko Pernun puheterapeutti Milla Bucht sanoo.

Pyrimme siihen, että jonoon joutuvalla ja hänen lähipiirillään on tieto, miten kotona voi harjoitella ja edesauttaa kuntoutumista. puheterapeutti Milla Bucht

Kokkolassa kiireellisissäkin tapauksissa jonotusaika voi olla parikin kuukautta. Kuitenkin pari ensimmäistä kuukautta aivoverenvuodon jälkeen ovat hyvin ratkaisevia.

– Pyrimme siihen, että jonoon joutuvalla ja hänen lähipiirillään on tieto, miten kotona voi harjoitella ja edesauttaa kuntoutumista, Milla Bucht sanoo.

Kokkolassa uusista puheterapialähetteistä vajaat 30 prosenttia koski yli 18-vuotiaita. Aikuisasiakkaista suurin osa on ikääntyneitä, joilla puheterapiaan ohjautumiseen syy voi olla aivoverenkiertohäiriöstä johtuva afasia eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus tai dysartria eli hidastunut, takerteleva tai epäselvä puhe.

Myös dysfagia eli nielemisvaikeus, Parkinsonin taudin tai ms-taudin aiheuttamat vaikeudet puheessa tai nielemisessä sekä yhtä hyvin änkytys voivat olla aikuisilla puheterapiaan ohjautumisen syy.

Aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia sairauksia

Afasia eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus.

Dysartria eli hidastunut, takerteleva tai epäselvä puhe.

Dysfagia eli nielemisvaikeus.

Lähde: Aivoliitto ry

Terapia auttaa

Mikko Pernu on käynyt puheterapiassa viime marraskuusta lähtien. Puhekyky on parantunut erilaisin sanaverkostoja aktivoivilla harjoituksilla.

– Olemme harjoitelleet sanojen nimeämistä. Olemme keskustelleet niistä ja miettineet paikkoja sekä ihmisten nimiä. Olemme katselleet kuvia ja miettineet, mitä kuvissa on. Pyrimme palauttelemaan yhteyksiä sanoille ja sanojen välille, Milla Bucht kertaa.

Pernu itse ei osaa sanoa minkä verran puhekyky on parantunut.

– En ole mikään puhuja. Emäntähän sen paremmin tietää. Mutta kyllä minä hyvin pärjään. Satujakin voin kertoa aivan hyvin, Pernu kuittaa hurtilla huumorillaan.

Mutta kun ei se puhe meillä kaikilla ole täydellistä vieläkään. Mikko Pernu

Helena Pernun mukaan edistystä puheessa on tapahtunut jonkin verran.

– Kyllä Mikkoa aika paljon joutuu auttamaan. Mutta itse tuo puhuminen on edistyny.

Vaikeille ja varhain

Milla Bucht on huomannut, että puheterapeuttien vastaanotolla käy nykyään yhä enemmän aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen apua tarvitsevia asiakkaita.

Vaikka aikuisväestön osuus Kokkolan seudun puheterapiapalveluissa on kasvanut, mikään ikäryhmä ei saisi jäädä palvelun ulkopuolelle.

– Mutta esimerkiksi lievemmät artikulaatiovirheet ovat sellaisia, joille ei pystytä samassa määrin puheterapiaa tarjoamaan, Milla Bucht sanoo.

Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto tunnistaa ongelman. Väestö ikääntyy, aivoverenkierrosta johtuvat puheen tuottamiseen, sen ymmärtämiseen tai nielemiseen liittyvät ongelmat näkyvät palveluiden tarpeessa.

Toiminnanjohtajan mukaan valtakunnallisella tasolla ja yleisesti katsottuna aikuiset, kouluikäiset ja vanhusväestö jäävät useimmin puheterapiapalveluissa hännille, jopa ulkopuolella.

Puheterapiassa voidaan katsella kuvia ja etsiä yhteyksiä kuvien ja sanojen välille erilaisten pelien avulla.Karoliina Haapakoski / Yle

– Koska tapa on ollut, että puheterapiapalveluita annetaan vaikeille ja varhain. Puheterapiapalvelut järjestetään usein siten, että niitä saavat ensisijaisesti pienet lapset, joilla on vaikeita kielellisiä ongelmia. Mitä pienempi ongelma, sitä vaikeammin pääsee puheterapiapalveluiden piiriin, Piirto sanoo.

Ensikäynti säällisessä ajassa

Suomen Puheterapeuttiliiton mukaan pula puheterapeuteista kattaa koko maan. Pisimmät jonot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa, paras tilanne on Oulun seudulla sekä ruuhka-Suomessa.

Tilanne ei ole uusi, sillä liiton toiminnanjohtajan Heta Piirron mukaan puheterapeutteja on ollut aina liian vähän, siitä lähtien kun ammattiala 1960-luvulla alkoi kehittyä.

– Suomessa ei ole sellaista paikkakuntaa tai aluetta, missä puheterapiapalveluista olisi riittävästi tarjolla. Odotusajat puheterapiaan ovat kauttaaltaan liian pitkiä.

Esimerkiksi Helsingissä jono puheterapian ensikäynnille on pisimmillään nelisen kuukautta, minkä jälkeen asiakas voi joutua uuteen jonoon aloittaakseen itse terapian.

Mitä pienempi ongelma, sitä vaikeammin pääsee puheterapiapalveluiden piiriin. Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella jonotusajat voivat venyä jopa yli vuoteen, sanoo Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Susanna Ruuth.

– Ensikäynti pystytään kuitenkin tarjoamaan melko säällisessä ajassa.

Kunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka ne puheterapiapalveluita tarjoavat ja miten asiakasryhmät priorisoidaan.

Vaikka meidät järjesteltäisiin millä tavalla tahansa; pinoon, riviin tai laatikkoon, niin puheterapeutit eivät riitä. toiminnanjohtaja Heta Piirto

Esimerkiksi Seinäjoella lapsiasiakkaat kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin, aikuisten puheterapiapalvelut kaupunki hoitaa ostopalveluina.

– Jo terveydenhuoltolaki sanoo, että kaikille perusterveydenhuollon asiakkaille, ikään katsomatta, tulisi palveluja olla tarjolla. Mutta koska meitä puheterapeutteja on yksinkertaisesti liian vähän, niin se ei ole mitenkään mahdollista. Vaikka meidät järjesteltäisiin millä tavalla tahansa, pinoon, riviin tai laatikkoon, niin puheterapeutit eivät riitä, Piirto lisää.

Lapsiväestö yhä suurin asiakasryhmä

Syitä puheterapeuttipulaan on Ruuthin ja Piirron mukaan monia. Kaiken kaikkiaan puheterapian asiakasryhmät ovat kasvaneet. Lapsiasiakkaiden riskitekijät havaitaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, nyt jo 2–3-vuotiailla, kun aiemmin niihin tartuttiin vasta 4–5-vuoden iässä.

Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistään taskuun -lorulla kaivellaan esiin lasten puttuvia äänteitä.Henrietta Hassinen / Yle

Kansainvälisten väestötutkimusten mukaan jokaisessa ikäryhmässä lievää viivästymää puheen ja kielen kehityksessä esiintyy noin 20 prosentilla. Tästä ryhmästä noin seitsemällä prosentilla on erityinen kielellinen vaikeus.

Heta Piirron mukaan mukaan lapsiväestö on yhä suurin asiakasryhmä puheterapiapalveluissa.

Kun meistä 99 prosenttia on naisia, on merkittävä osa työvoimasta koko ajan hoito- ja perhevapailla. Heta Piirto

Lisäksi eläköitymiset ja naisvaltaisen alalla äitiys- ja hoitovapaat lisäävät puheterapeuttipulaa.

– Kun meistä 99 prosenttia on naisia, on merkittävä osa työvoimasta koko ajan hoito- ja perhevapailla, Piirto huomauttaa.

Kielelliset vaatimukset lisääntyneet

Yhdeksi syyksi puheterapeuttien palveluiden kysynnän kasvuun toiminnanjohtaja Heta Piirto näkee myös yhteiskunnalliset muutokset.

– Vaatimukset kielen käytössä ovat vuosikymmenien aikana merkittävästi lisääntyneet. Jo lievätkin vaikeudet kielenkäytössä vaikeuttavat tietoyhteiskuntamme arjessa selviämistä, Piirto sanoo.

Suullisesti kommunikoiden tai kirjoitetun kielen kautta työstään kertominen on tullut mukaan suorittavaan työhön. Heta Piirto

Nykypäivänä ei voi vain tulla töihin, suorittaa se ja lähteä kotiin, vaan lähes jokaisessa ammatissa tulee osata antaa tekemästään työstä suullinen tai kirjallinen raportti.

– Suullisesti kommunikoiden tai kirjoitetun kielen kautta työstään kertominen on tullut mukaan suorittavaan työhön, Piirto lisää.

Koulutuspaikkojen tuplaus

Ratkaisuksi puheterapeuttipulaan naiset näkevät koulutuspaikkojen tuplaamisen.

Kolmannes työskentelee yrityksissä

Suomessa on 1 868 Valviran laillistamaa puheterapeuttia, mukaan lukien eläkkeelle tai muihin ammatteihin siirtyneet ammattilaiset.

Suomen Puheterapeuttiliiton jäseniä on 1 593, joista noin kolmannes työskentelee yksityisellä sektorilla.

Liiton mukaan suurin työnantajan alalla on edelleen julkinen sektori eli kunnat.

Noin 25 prosenttia puheterapiapalveluista tuottaa yksityiset ammatinharjoittajat.

Alalla on nähtävissä imua yksityiselle puolelle, missä palkat ovat kuntapalkkoja paremmat.

Puheterapeutin peruspalkka on 2 800–3 600 euroa.

Lähteet: Suomen Puheterapeuttiliitto ry ja Valvira

Tällä hetkellä puheterapiaa eli logopediaa pääaineena opiskelevia filosofian maistereita valmistuu viidessä suomalaisyliopistossa; Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Åbo Akademissa.

Noin 5–6 vuotta kestävä puheterapeuttitutkinto on laajuudeltaan 300 opintopistettä. Laillistettuna puheterapeuttina voi työskennellä vasta Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) hyväksynnän jälkeen.

Aloituspaikkoja on puheterapeuttien koulutusohjelmaan noin 120 vuodessa.

– Jotta puheterapian jonotilanne saataisiin korjattua, sisäänottomäärät pitäisi tuplata. Sanotaan 240, jos nyt on noin 120, toiminnanjohtaja Piirto painottaa.

Ei saa olla iästä kiinni Paljon virkoja täyttämättä

Helsingin kaupungilla on 43 puheterapeutin vakanssia, joista on täyttämättä neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen virka.

Kokkolan terveyskeskuksessa on viisi puheterapeutin virkaa, joista yksi on täyttämättä ja yksi osa-aikainen.

Kokkola kuuluu osana Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen, missä puheterapeutteja on 12, kolme erikoissairaanhoidossa.

Kokkolassa puheterapiaan jonottaa tällä hetkellä noin 150 asiakasta. Jonotusaika on hoidon kiireellisyydestä riippuen 2–7 kuukautta.

Seinäjoen terveyskeskuksessa on neljä puheterapeutin virkaa, joista kaksi täyttämättä. Aikuiset asiakkaat hoidetaan pääsääntöisesti ostopalveluna.

Seinäjoella kiireelliseksi diagnosoidun lapsiasiakkaan hoitoon pääsy voi venyä kuuteen kuukauteen, kiireettömän lapset joutuvat odottamaan yli puoli vuotta.

Vaasassa kuudesta puheterapeutin virasta neljä on täytetty kokoaikaisesti, yksi 60 prosenttisesti.

Vaasan kaupunki ostaa puheterapiapalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta pystyäkseen tarjoamaan palvelun hoitotakuun puitteissa.

Puheenjohtaja Susanna Ruuth ei usko, että mikään yksittäinen ryhmä jäisi terapeuttipulassa hoitamatta.

– Tällä hetkellä huoli on siitä, kuinka laadukasta puheterapiaa pystymme näillä resursseilla tarjoamaan? Monissa kunnissa joutuu ensikäyntiäkin odottamaan.

Hän ei näe vastakkainasettelua aikuis- ja lapsiväestön puheterapiapalveluissa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aikuisia hoidetaan sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, lapset kunnallisella puolella. Siinä on selkeä jako. Mutta on kuntia, missä yksi ja sama puheterapeutti hoitaa kaikki vauvasta vaariin. Palvelutarjonta painottuu lasten puoleen. Onko se enää lain mukaista, kun kaikilla pitäisi olla oikeus kuntoutukseen, Ruuth miettii.

Hänen mukaan pääsy puheterapiapalveluihin ei saisi olla iästä kiinni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaivoksen vesinäyte aiheutti vaaratilanteen – yksi altistui rikkivedylle ja vietiin tarkastettavaksi

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 1 - 20:15

Oulun Linnanmaalla tapahtui keskiviikkoiltapäivällä vaarallisen aineen onnettomuus. Kaitoväylällä sijaitsevan teknisen tutkimusyrityksen tiloihin toimitetuista vesinäytteistä havaittiin voimakkaita rikkivetypitoisuuksia. Vesinäytteistä levisi tutkimusyrityksen tiloihin rikkivedyn tuoksua.

Owatec Group -yhtiön liiketiloihin oli toimitettu viisi kuutiota vesinäytteitä.

– Kyseessä on kaivosvesinäyte. Tutkimme viiden eri kaivosyhtiön vesiä, kertoo Owatecin toimitusjohtaja Jaakko Pellinen.

Ongelman aiheuttaneesta vesinäytteestä oli Pellisen mukaan tarkoitus poistaa metallia haihduttamismenetelmällä.

Yksi kaivosvesiä toimittavista yhtiöistä on Terrafame. Toimitusjohtaja Jaakko Pellinen ei halua tässä vaiheessa kommentoida onko kyse Terrafamen vesistä.

Terrafamen viestintäjohtaja Katri Kauppila sanoo, että yhtiö tekee jonkin verran tutkimusyhteistyötä OWA Groupin kanssa. Kauppila ei kuitenkaan täsmennä oliko keskiviikkoisessa onnettomuudessa kysymys Terrafamen vesinäytteistä.

Ongelman aiheuttanut viiden kuution vesinäyte neutraloidaan ja siitä poistetaan rikkivety. Jaakko Pellinen, Owatec Group

– Yhtiölle on meiltä toimitettu muutamia erityyppisiä näytteitä tutkittavaksi. Näytteiden ohjeistuksessa, merkitsemisessä ja pakkaamisessa sekä kuljetusjärjestelyissä seuraamme EU:n CLP-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien luokitusista, merkinnöistä ja pakkaamisesta) vaatimuksia.

Jaakko Pellisen mukaan tilanne oli yllättävä ja jatkossa pyritään kaivosyhtiön kanssa varmistamaan, ettei tilanne toistu.

– Tutkittavasta vesinäytteestä oli tarkoitus poistaa metallia haihduttamismenetelmällä. Aikaisemmissa saman kaivosyhtiön vesien tutkimuksissa ei ole ollut mitään ongelmia, kertoo Pellinen.

– Ongelman aiheuttanut viiden kuution vesinäyte neutraloidaan ja siitä poistetaan rikkivety, toteaa Pellinen.

Näytteiden voimakkaiden rikkivetypitoisuuksien seurauksena kiinteistöön tuli voimakas rikkivedyn tuoksu. Yksi henkilö altistui suuremmalle pitoisuudelle ja hänet toimitettiin jatkotutkimuksiin.

Pelastuslaitoksen mukaan kyse ei ole vakavasta loukkaantumisesta, vaan henkilö toimitettiin jatkotutkimukseen varmuuden vuoksi.

Pelastuslaitos tuuletti tilat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Wibax investoi 5 miljoonaa Pietarsaareen – ostaa Nesteen terminaalin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 1 - 16:20

Kemikaalitoimittaja Wibax tekee merkittävän investoinnin Pietarsaareen. Yhtiö käyttää viisi miljoonaa euroa Nesteen terminaalin ostoon ja kehittämiseen.

Terminaali ei ole ollut vuosiin Nesteen omassa käytössä, koska säiliöt ja laitteistot eivät sovellu öljytuotteiden varastointiin ja käsittelyyn ilman investointeja. Neste on myynyt terminaalin palveluja ulkopuoliselle yhtiölle.

– Viime vuosina Pietarsaaren terminaalin kapasiteetista on ollut käytössä reilut 50 prosenttia. Pietarsaaressa työskennelleet kaksi henkilöä siirtyvät Kokkolan terminaaliin, kertoo terminaaleista vastaava päällikkö Jani Rentola Nesteeltä.

Pietarsaaren terminaalissa on kymmenen säilötä, joihin mahtuu yhteensä 46 000 kuutiota kemikaaleja. Terminaali on rakennettu 1960-luvulla, mutta se on Wibaxin mukaan hyvässä kunnossa. Terminaalissa voidaan käsitellä kemikaaleja 120 000 tonnia päivässä ja määrää aiotaan kasvattaa edelleen.

– Hankinnassa tärkeitä tekijöitä olivat sijainti ja kehityspotentiaali sekä se, että terminaalissa on valmius monille tuotteille, kertoo Wibax tiedotteessaan.

Wibax aikoo palkata uusia työntekijöitä ja kehittää Pietarsaaren terminaalin toimintaa. Toiminnot käynnistyvät Pietarsaaressa helmikuun aikana.

Ruotsalaisen Wibaxin pääkonttori ja tehtaat sijaitsevat lahden toisella puolella Piteåssa. Yhtiön liikevaihto oli toissa vuonna 70 miljoonaa euroa ja se työllistää 160 henkilöä.

Wibax myy, ostaa, prosessoi ja jakelee perusteollisuuden kemikaaleja Euroopassa. Se on erikoistunut muun muassa paperi- ja selluteollisuuden kemikaaleihin.

Suomessa se toimii myös Kotkassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Joukko Bolidenin työntekijöitä marssi ulos Kokkolassa – syynä huono työilmapiiri

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 1 - 14:22

Kokkolassa parikymmentä sinkkitehdas Bolidenin työntekijää on marssinut keskiviikkona ulos työpaikaltaan. Ulosmarssineet ovat tehtaan elektrolyysiosaston aamu- ja päivävuorojen työntekijöitä.

Pääluottamusmies Petri Partasen mukaan mielenilmaus johtuu pitkään jatkuneesta huonosta työilmapiiristä. Työntekijät kokevat, että vaikea tilanne on jatkunut elektrolyysiosastolla pitkään.

Ilmapiiriä on yritetty parantaa osastolla monella tapaa, mutta se ei ole työntekijöiden mielestä tuottanut tulosta. Petri Partasen mukaan työntekijät kokevat, etteivät voi vaikuttaa omaan työhönsä, vaan johto harjoittaa sanelupolitiikkaa.

Partanen kertoo, että Bolidenilla aiotaan heti keskiviikkona etsiä ratkaisua tilanteeseen.

Ulosmarssi tuli työnantajalle yllätyksenä

Bolidenin henkilöstöjohtaja Tarja Halonen kertoo, että ulosmarssi tuli työnantajalle yllätyksenä.

– Nyt keskitymme siihen, että saamme tilanteen normalisoitua mahdollisimman pian ja sitten käymme rauhassa talon sisällä läpi taustoja, miksi tähän ryhdyttiin.

Halonen ei halua kommentoida mielenilmauksen syitä ennen kuin tilanne on talon sisällä selvitetty.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ison konserttitapahtuman talkooväki kyllästyi kiittämään nuutuvilla kukkapuskilla – neuloi taiteilijoille valtavan kasan kämmekkäitä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 1 - 12:14

– Jotain uutta haluttiin keksiä. Parina viime vuonna on annettu rannelämmittimiä. Nyt taas on tehty kymmeniä kämmekkäitä, osoittavat Sinikka Järvelä ja Liisa Valo melkoista neulekasaa. Kasassa on siis lapasta muistuttavia kädenlämmittimiä, joissa sormien päät jäävät paljaiksi.

Kun Kaustisen Kamarimusiikkiviikko ajoittuu tammi–helmikuun vaihteeseen – usein kovien pakkasten aikaan – kukkakimput ovat olleet vaikeita lahjoja vieraileville taiteilijoille. Kukaan ei ole enää haikaillut kukkien perään, kertovat naiset rannekkeiden saamasta suosiosta.

Liisa Valo (vas.) ja Sinikka Järvelä ovat tyytyväisiä talkoolaisten käsityöintoon.Raila Paavola / Yle Viulu soi vai tarttuuko lanka?

– Lyhyessä ajassa on tehty paljon, valmiina on yli 70 paria kämmekkäitä viideltätoista tekijältä, summaa Valo.

Valmiina on yli 70 paria kämmekkäitä viideltätoista tekijältä. Liisa Valo

– Muutamia on saatu myös martoilta, lisää Järvelä.

Kämmekkäät ovat kaikki erilaisia, sekaantumisen vaaraa ei ole. Malli on ollut aivan vapaa, joten kasassa on perusraitaa, liukuvärjättyä neulosta, nuottiavaimin kirjottuja, yksivärisiä ja bling bling -versiota. Yhteistä on pieni varsi peukalossa.

Raila Paavola / Yle

– Täytyy katsoa tulevalla viikolla, miten viulisteilla soitto onnistuu, onko tehty liian pitkiä peukalosuojia, miettii Järvelä. Toivottavasti ovat kuitenkin hyödyksi ja sormet pysyvät notkeina ja kädet lämpiminä. Silloin musiikki soisi vähän syksymmälläkin ja voisi pitää vaikka puskasoittoa.

Kotoisuutta ja passaamista

Talkoolaisilla riittää tekemistä kamarimusiikkiviikon kulisseissa. On monenlaista evästystä.

– Kahvia ja välipalaa viedään muusikoiden harjoituksiin ja konserttien väliajoille. Lisäksi toimitetaan majapaikkaan aamiaistarpeet. Toiset myös leipovat, kertoo Liisa Valo.

Taiteilijat asuvat keskeisellä paikalla kaustislaisessa kotimajoituksessa ja saavat siellä omassa rauhassa valmistaa itse aamupalansa. Toisinaan talkoolaiset repivät konsertin alussa ovella lippuja ja miehet puolestaan hoitelevat niin soitinten kuin muusikoiden kuljetuksia.

Muusikkovieras ei ollut varautunut Suomen 30-asteisiin pakkasiin. Hänelle etsittiin lainaan sopivat toppahousut. Sinikka Järvelä

– Myönteistä palautetta on tullut. Eräskin kansainvälinen taiteilija kehui, että missään ei pidetä niin hyvää huolta kuin Kaustisella, muistelee Sinikka Järvelä.

Nyt talkooporukkaa odottaa uusi tehtävä – vartiointi. Kuvataiteilijavieraan Marianna Uutisen teoksia pidetään silmällä näyttelytilassa Kansantaiteenkeskuksessa.

Moninaiset ovat olleet talkoolaisten tehtävät vuosien mittaan jo tähänkin asti. Sinikka Järvelä muistelee yhtä kylmää kamarimusiikkiviikkoa.

– Muusikkovieras ei ollut varautunut Suomen 30-asteisiin pakkasiin. Hänelle etsittiin lainaan sopivat toppahousut.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Joka kolmas kunta karsii valtuutettujen määrää kuntavaaleissa

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 1 - 07:28

Eräiden arvioiden mukaan pienempi määrä valtuustopaikkoja heikentää pienten puolueiden tai valitsijayhdityksen mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom muistuttaa että, kovin kamppailu läpimenosta käydään isoissa kunnissa.

– Suurissa kaupungeissa ehdokkaita voi olla jopa 12 yhtä valtuustopaikkaa kohti, kun pienissä jopa alle kaksi yhtä paikkaa kohti. Ehdokasasettelu ratkaisee paljon, Pekola-Sjöblom korostaa.

Valtuutettujen määrä putoaa

Vuonna 2 000 valtuutettuja oli yhteensä 12 278, mutta jo vuoden 2012 kuntavaaleissa enää 9 674. Huhtikuun kuntavaaleissa paikkoja on jaossa Manner-Suomen 295 kunnassa enää 8 999. Vähennys edellisiin vaaleihin on seitsemän prosenttia.

– Vähennys ei ole siinä mielessä kovin radikaali, että uuden kuntalain perusteella jopa kaksi kolmasosaa kunnista olisi voinut pienentää valtuustoa, mutta nyt näin tekee yksi kolmasosa, Marianne Pekola-Sjöblom suhteuttaa.

Kuntaliiton mukaan yksi merkittävä syy valtuustojen koon pienentymiseen ovat kuntaliitokset.

Paikkaluku suurenee kesäkuun alussa käynnistyvällä uudella valtuustokaudella vain Parkanossa ja Nakkilassa.

Maakunta- ja sote-uudistus vievät isoja tehtäviä kunnista

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla valtuustoa pienentävät neljällä paikalla Kempele, Kuusamo, Lumijoki, Reisjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Vaala.

Kahdeksan valtuustopaikkaa karsivat puolestaan Pudasjärvi ja Muhos. Ne tyytyvät lakisääteiseen minimiin, joka noin 9 000 asukkaan kokoluokassa on on 27 valtuutettua.

Kun sote tulee, tehtävät lähtevät maakunnille, niin kuntien tehtävät siltä osin vähenevät. Veli Paasimaa, Muhos

Oulujokivarressa sijaitsevan Muhoksen valtuusto päätti valtuutettujen määrän pienentämisestä yksimielisesti, kertoo vasemmistoliittoa edustava kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veli Paasimaa. Tärkeimpänä perusteluna hän mainitsee sote-uudistuksen, joka karsii kuntien nykyisiä tehtäviä tuntuvasti.

– Kun sote tulee, tehtävät lähtevät maakunnille, niin kuntien tehtävät siltä osin vähenevät. Näin me yksimielisesti se linjattiin Muhoksen kunnanhallituksessa ja myös valtuustossa, että meille riittää 27 valtutettua näille lopuille tehtäville, Paasimaa toteaa.

Veli Paasimaa katsoo, että valtuuston paikkalukua voidaan tulevaisuudessa lisätäkin, jos kunnan asukasluku lähtisi nykyistä ripeämpään kasvuun tulevina vuosina.

Lue myös: Vaaligalleria tulee taas – Yle avaa kymmenille tuhansille ehdokkaille mahdollisuuden omaan videoon

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisin uusin ase taistelussa ylinopeuksia vastaan: nopeusnäyttötaulu, joka lähettää tiedot eteenpäin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tammikuu 31 - 21:48

Vajaan 3 000 asukkaan Perhossa liikenneturvallisuus on huolettanut jo pitkään. Kun tiedossa on, että lähin poliisiasema on kaukana 50 kilometrin päässä, Perhon kyläteillä ajetaan hurjiakin ylinopeuksia.

Keski-Pohjanmaan lähipoliisi, vanhempi konstaapeli Kimmo Lakanen mietti ongelmaa ja keksi ehdottaa nopeutta mittaavien näyttötaulujen hankintaa sekä yhteistyötä poliisin kanssa.

Turvallisuus tähtäimessä

Avainsana on turvallisuus. Peltipoliisit valvovat liikennettä pääteillä, mutta pienet tiet jäävät valvomatta.

– Näyttö tuo liikennevalvontaa sinne, minne poliisi ei normaalisti ehdi. Poliisi saa taulun tiedot tarkasteltavakseen ja pystyy menemään paikalle valvomaan juuri silloin, kun tilastojen mukaan ajetaan eniten ylinopeuksia kyseisellä tieosuudella. Ihmisten turvallisuudentunne paranee ja liikenneturvallisuus myös, kiittelee Lakanen.

Perhon kunta päätti investoida kolmisen tuhatta euroa näyttölaitteeseen ja sitä tukevaan tekniikkaan. Nyt taulut päätettiin hankkia neljään muuhunkin kuntaan Keski-Pohjanmaalla. Kannuksen taulu odottelee jo käyttöönottoa, Toholampi, Halsua ja Lestijärvi satsaavat näyttöön yhdessä.

Näyttö tuo liikennevalvontaa sinne, minne poliisi ei normaalisti ehdi. vanhempi konstaapeli Kimmo Lakanen

Moni suomalainen kunta ja kaupunki on hankkinut avukseen nopeuden näyttötauluja. Niitä on myös tietyömaiden varsilla ohiajavan liikenteen ajonopeuksia hillitsemässä.

Sen sijaan Suomen mittakaavassa on harvinaisempaa, että kunnan hankkiman näyttötaulun tiedot välitetään poliisille, joka kohdentaa liikennevalvontaa ja sakotusrupeamia noiden tietojen pohjalta.

Huoli isoista ylinopeuksista

Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala on saanut asukkailta paljon liikenneturvallisuudesta huolestuneita yhteydenottoja. Niinpä paikallisen lähipoliisin idea nopeuden näyttötauluista sai innostuneen vastaanoton.

Ajattelen, että se hyöty tulisi nimenomaan kuntalaisten turvallisuudelle. kunnanjohtaja Lauri Laajala

– Näin sen ennaltaehkäisevänä työnä. Kuntalaiset ovat olleet minuun paljon yhteydessä siitä, että seurataanko niitä nopeuksia. Kun joskus ylilyöntejä ajonopeuksissa saattaa tapahtua. Pidin sitä hyvänä ideana ja ennaltaehkäisynä. Ajattelen, että hyöty tulisi nimenomaan kuntalaisten turvallisuudelle.

Perhon taulu on mitannut nopeuksia joulukuusta lähtien.

Nopeusnäyttö kertoo saapuvalle autolle sen nopeuden sekä vinkkaa iloisella tai surullisella hymynaamalla, oliko nopeus rajoitusten mukainen. Samalla talteen menevät ajosuunta ja kellonaika. Mittatiedot taltioituvat myös toiseen ajosuuntaan menijöiltä.

Valvonta vaikuttaa

Perhosta kertyneiden tietojen mukaan näyttötauluilla on vaikutusta.

Ensimmäisenä mittauspäivänä 60 kilometrin rajoituksen alueella Perhon Oksakoskella ajettiin keskimäärin 70 kilometriä tunnissa. Seuraavana päivänä ajonopeudet pyörivät 60–62 tienoilla ja seuraavana päivänä ne putosivat noin 59 kilometriin tunnissa.

Tien varressa seisovassa LED-tauluissa on tutka. Tieto siirtyy mobiilidatan avulla pilvipalveluun tietyin väliajoin, esimerkiksi tunnin välein.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yksi aikakausi päättyi, kun Stockmann sulki ovensa Oulussa

YLE: Perämeri - 2017, Tammikuu 31 - 16:20

Stockmannin Ouluun vuonna 2001 avattu tavaratalo kertoo yhden aikakauden tarinan. Tavaratalon avatessa ovensa elettiin Oulussa suurten odotusten aikaa ja teknologiakaupunki menestyi IT-alan imussa.

Stockmannin päätöksestä ajaa Oulun tavaratalo alas on jo kulunut tovi. Ajatukseen Oulusta ilman Stockmannia ollaan hiljalleen tottumassa. Silti kadunkulkijaa vahvan kauppabrändin lähtö kaupungista harmittaa edelleen.

– Onhan tämä haikeata. Juuri tuossa kävin Lindexillä ja puhuttiin myyjänkin kanssa, ettei voi kuin toivoa, että tähän jotain vetovoimaista tulee tilalle, vaikkei Stokkaa enää olekaan, sanoo Ouluun kolmisen vuotta sitten Etelä-Suomesta muuttanut Siiri Salakari.

– Kun kolme vuotta sitten muutin Ouluun, niin kyllä minulla oli semmoinen olo, että vähän isompaan kaupunkiin muutan, kun Ouluun tulin.

Tyhjiä tiloja jo ennestäänkin Oulun Stockmannin hyllyt notkuivat tyhjyyttään viimeisenä aukiolopäivänä.Yle

Oulun keskustassa on tätä nykyä paljon tyhjiä liikkeiden ikkunoita osittain senkin takia, että moni kauppa on muuttanut kivijalkamyymälänsä vastikään keskustaan nousseeseen kauppakeskus Valkeaan.

Kun Stockmann aikanaan päätti rantautua Ouluun, odotukset olivat suuret. Samaa tahtia IT-alan suurten tehtaiden kanssa muuttui myös vähittäiskaupan rakenne, mikä on haastanut perinteiset kaupat.

– Kuviteltiin kai vissiin, että Oulu on näiden IT-alan rikkaitten kauppa- ja ostopaikka. Nähtävästi sitten sille korkealle laadulle ei ollut niin paljon ostajia ja kaupassa käytiinkin sitten halpahallissa tai jossakin muualla, pohdiskelee muhoslainen Tapani Mensokoff.

– Ihan hyvähän tämä on ollut tässä keskustassa, sanoo oululainen Marjatta Alavesa.

– Saisihan tähän joku uusi kauppa tulla, hän toteaa Stockmannin hiljalleen tyhjentyneiden hyllyjen keskellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tankki täyteen -sarjan Ullakin jää jo eläkkeelle! – Tuire Salenius on lähes sadan teatteriroolin nainen

YLE: Perämeri - 2017, Tammikuu 31 - 11:58

Tuire Saleniuksesta tuli näyttelijä omien sanojensa mukaan sattumalta.

– Kirjoitin ylioppilaaksi Porvoon yhteislyseosta vuonna 1969. Porvoossa ei ollut teatteria eikä myöskään yhtään harrastajateatteria, johon olisin ainakaan itse hakeutunut.

Nuorten tyttöjen ihailema Kirsti Wallasvaara kävi samaa koulua ja pääsi teatterikouluun. Se herätti myös Tuiren kiinnostuksen.

– Helsingin Sanomissa oli ilmoitus ja hain kouluun. Pääsin ja vannon, etten olisi sinne toista kertaa pyrkinyt. Se oli aika kammottava kokemus. En pidä kilpailemisesta ollenkaan.

Rakastan olla katsojana, ja silläkin lailla teatteri on koko ajan läsnä. TUIRE SALENIUS

Teatterikoulu oli jälkikäteen ajateltuna myös vaikeaa aikaa; mielessä kävi, onko ala sittenkään se oikea.

– Mutta sitten pääsin ensimmäiseen työpaikkaani Oulun kaupunginteatteriin. Siellä oli eri-ikäisiä ihmisiä, ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että tämähän on aika kivaa – ja on se sitä edellenkin ollut.

Oulu vaihtui Tampereeseen

Tampereen Työväen Teatteriin Tuire Salenius tuli vuonna 1975, jolloin johtajana oli Lasse Pöysti.

– Hän kiersi eri teattereita etsimässä taloon nuorta naisnäyttelijää. Hauska sattuma muuten, että Kirsti Wallasvaara oli lähdössä täältä pois, ja hänelle haettiin seuraajaa.

– Tämä oli minun mielessäni hyvin arvostettu talo; kovia teattereita minulle olivat myös Turun kaupunginteatteri ja KOM-teatteri.

Vuonna 1983 Tuire Salenius nähtiin Anna Liisana. Hussona Maija-Liisa Majanlahti.Tampereen Työväen Teatteri

Oulun kaupunginteatterissa oli antoisaa, mutta siihen aikaan oli hyvin tavallista, että väki kiersi talosta toiseen.

– Muistan aina, kun opettajamme Marja Korhonen määritteli näyttelijän tehtävän: se on juoksemista hyvän ohjaajan perässä. Ja näin se on.

Nuori naisnäyttelijä oli taloon tullessaan raskaana. Laskettu aika oli 17. kesäkuuta, harjoitukset jatkuivat toukokuuhun ja ensi-ilta oli elokuussa.

Kirjoista voi ammentaa rooleihin

Rakkaita töitä teatterissa on vuosien varrella ehtinyt kertyä useita, esimerkiksi Sota ja rauha, Poltettu oranssi sekä Kavaluus ja rakkaus.

– Ja sitten tietysti kaikki Sirkku Peltolan näytelmät ja Kotalan perheen tarinat, Kauppamatkustajan kuolema... Lempirooleja on aika paljonkin.

Salenius näytteli Aili Kotalaa useammassakin Sirkku Peltolan näytelmässä.Petri Kovalainen

Rooli rakentuu huolellisella tekstin luvulla. Lukeminen ylipäätään on roolin synnyssä tärkeää.

– Kirjallisuuden henkilöistä saa materiaalia, koska kirjailijahan pystyy kertomaan paljon enemmän kuin näytelmäkirjailija. Tuntoja voi hakea myös omasta elämästään. Lähden ylipäätään aika älyllisesti rooleihin ja sitten heittäydyn.

Tuire Saleniuksen puoliso on ohjaaja Mikko Viherjuuri. Hän auttaa kuulustelemalla esimerkiksi pitkiä monologeja.

– Me myös käymme paljon teatterissa. Rakastan olla katsojana, ja silläkin lailla teatteri on koko ajan läsnä. Toistemme töistä emme niinkään puhu, katsomme ne ensi-illassa tai sen jälkeen, ja se on sitten siinä.

Ei kiitos sitku-elämää

Tuire Saleniuksen viimeinen työ ennen eläkettä on Big Maman "herkullinen" rooli Tennessee Williamsin klassikkodraamassa Kissa kuumalla katolla. Se on samalla näyttelijän laskujen mukaan hänen 98. teatteriroolinsa.

– Olin samassa näytelmässä Maggiena, kun olin Kuopion kaupunginteatterissa miehen työpaikan myötä vuosina 1985-87. En muista siitä kauhean paljon, vaikka se siellä menikin koko vuoden.

Saleniuksen eläkkeellelähtönäytelmä on Kissa Kuumalla Katolla. Big Daddyn roolissa nähdään Juha Muje.Kari Sunnari / TTT

Yli 40 vuotta naimisissa ollut teatteripariskunta aikoo myös tulevaisuudessa jatkaa harrastamaansa reppumatkailua.

– Sitä on tehty siksi, etten elä yhtään sellaista "sitku-mutku" -elämää. Reppureissaaminen on sellaista ex tempore- matkailua.

Monen eläkkeelle jäävän näyttelijän tapaan Tuire Salenius ei sulje teatterin ovea välttämättä lopullisesti.

– Parempi lähteäkin näin, ettei tule jäähyväisfiilistä. Työväen teatteri on minulle hirveän rakas talo.

– Sanoinkin juuri yhdelle näyttelijäkaverille, että olen ollut täällä 40 vuotta ja voin laskea kahden käden sormilla ne kerrat, kun on tuntunut ikävältä tulla töihin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä