Kanta-alueen uutisia

50 kertaa samoilla festareilla: alussa oli soppapöytä lehmäaitauksessa ja juhla-alue taivasalla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Heinäkuu 7 - 17:30

Niinhän sen pitikin mennä. Viitisenkymmentä vuotta sitten pienessä keskipohjalaiskunnassa Kaustisella heräsi rohkea ajatus omien kansanmusiikkijuhlien järjestämisestä. Idea juhlista oli Matti Palon.

Viljo S. Määttälä kutsui koolle pelimanneja sekä kuorolaulajia ja esitti, että kylään pystetään omat kansanmusiikkijuhlat. Mukana oli myös koulupoika Mauno Järvelä. Jo tuolloin hän uskoi, että tekeillä oli jotain suurta ja merkittävää. Hääkuoron Lauri Ojala tyrmäsi epäilijät:

– Kun joku sanoi, että pystytäänkö me juhlia järjestämään, tämä raavas hääkuorolainen nousi ylös. Lauri sanoi, ettei "soo mistään kiinni, ko täällä ruvethan", muistelee Mauno Järvelä.

Ei soo mistään kiinni, ko täällä ruvethan. Lauri Ojala aikanaan Kansanmusiikkijuhlien perustamiskokouksessa

Ja niin ruvettiin tekemään.

Tänä kesänä pelimannit Järvelä, Kimmo Anttila ja Timo Valo ovat mukana jo 50. kertaa.

"En ottanut sitä ihan todeksi"

Ensimmäiset Kaustisen Kansanmusiikkijuhlat järjestettiin vuonna 1968. Mauno Järvelä, Kimmo Anttila ja Timo Valo olivat mukana jo tuollloin.

Mauno tuli paikalle suoraan Savonlinnasta valtakunnalliselta musiikkileiriltä. Harjoituksissa hän ei ollut ehtinyt käydä, joten säveliä tapailtiin yhdessä vielä viime metreillä.

Kimmo Anttila kuuli tekeillä olevista juhlista kanttorituttavaltaan.

– En silloin ottanut sitä ihan todeksi. Kävi kuitenkin niin, että Konsta Jylhä sattui sairastumaan eikä päässyt ensimmäisille festivaaleille. Minä sain sitten kunnian olla juhlilla hänen tilallaan Purppuripelimanneissa, hän muistelee.

Ja niin kävi Kimmollekin, etteivät kaikki kappaleet olleet heti aivan hallussa. Yksikin polskan pätkä viimeisteltiin juuri ennen suoraa televisiointia.

Timo Valolle ensikosketus juhliin tuli työn kautta: mies työskenteli sähkölaitoksella ja veti alueelle "aika monta sähköjohtoa".

C-duurimarssia alusta asti

Tavallista oli, että pelimannit opettelivat kappaleita korvakuulolta. Ensimmäisillä juhlilla Timo Valo soitti viulua, vaikka on myöhemmin tullut yleisölle tutuksi Tallarin harmonin takaa.

– Ensimmäisillä juhlilla yhteissoittokappaleena oli C-duurimarssi. Olin opetellut sitä kotona isän ja muiden kanssa. Kun soitettiin kappaletta yhteissoittona, niin kaikki soittivatkin ihan omalla tyylillä. Ei kenelläkään ollut mitään nuottia, vaan soitettiin korvakuulolla opitulla tavalla.

Siinä mielessä aika on muuttunut, että korvakuulolta opettelu on vaihtunut nuotteihin. Silti juhlien repertuaarissa on paljon samaa kuin alkuvuosina. Edelleen alueella raikaavat C-duurimarssi ja monet muut paikalliset sävelmät.

– Kyllä me kolme pystyisimme varmaan sata kaustislaista vanhaa kappaletta tästä soittamaan, Mauno Järvelä arvioi.

"Aurinko paistaa aina festivaaleilla"

Alkuvuosien puitteet olivat vaatimattomat. Kaikki piti rakentaa joka vuosi uudestaan: mitään pysyvää ei juhla-alueella ollut. Aluksi alue sijaitsi vanhalla urheilukentällä. Pihassa oli seurantalo ja painikämppä. Kun satoi, savinen rata kastui kunnolla.

– Kyllä siellä oli mukava ihmisten kävellä korkeakorkoisilla kengillä, Kimmo Anttila nauraa.

Festivaaliravintolakin rakennettiin lehmäaitaukseen, ja ruokana oli buffet-tarjonnan sijaan yksinkertaista keittoruokaa.

– Siinä oli voipaperilla päällystetyt raakalaudasta tehdyt pöydät ja hernekeittoa syötiin. Se oli festivaaliravintola, joka piti purkaa lehmien tieltä pois, kun juhlat olivat ohi, Mauno Järvelä muistelee.

Festivaaliravintola piti purkaa lehmien tieltä pois, kun juhlat olivat ohi. Mauno Järvelä

Yksi tärkeimmistä alueen kohtaamispaikoista oli edelleen toimiva Ravintola Pelimanni, missä soitettiin vapaasti läpi juhlien. Pelimanniin kiemurteli usein pitkä jono, eivätkä kaikki halukkaat päässeet sisään.

Myöhemmin juhla-alueelle saatiin pitkän työn päätteeksi siirrettyä Pelimannitalo naapurikunnasta. Se sai pian roolin, joka talolle nykyään kuuluu: esiintymisiä ja ohjelmaa on aamusta yöhön.

– Pelimannitalo oli voimainponnistus, johon tarvittiin paljon ulkopuolista rahaa. Viljo S. Määttälän avulla sekin onnistui, Järvelä kiittelee.

YLE/ Kia-Frega Prepula

Myöhemmin rakennettiin festivaaliareena, jossa nykyään ollaan suojassa Villen pipon alla. Sateelta suojautuminen ei kuitenkaan ole suuri asia, sillä pelimanneille aurinko paistaa aina.

– Ilma on sellainen kuin sen päässään kuvittelee. Kylmä on tietysti sormille kaikkein pahin, Järvelä toteaa.

Kimmo Anttilan mieleen on jäänyt ainakin yksi talvinen festivaali todennäköisesti 70-luvulta: avajaissoiton aikaan taivaalta putoili lunta ja kylmyys teki sormista kankeat.

Jos jokin on tässä maailmassa pysyvää, se on pelimannina olo. Viidenkymmenenkään vuoden aikana se ei ole mihinkään muuttunut.

– Nyt on ehkä pikkusen paremmat fiulikotelot, ennen oltiin paffilaatikoiden kanssa liikkeellä, nyt ne on styroksista, sanoo Mauno Järvelä.

Meno on myös siistiytynyt. Kimmo Anttila toteaa, että "henki ei enää haise soitolle niin paljon kuin alkuaikoina".

– Tänä päivänä pitää soittaa niin hyvin, että on paree, että korkki on kiinni.

Kaustislaiset laittavat kaiken peliin

Heinäkuiset juhlat määrittävät Kaustisella koko vuodenkulkua. Pelimanneille tapahtuma on ykkösasia, ja juhlat ovat mielessä läpi vuoden. Kun on 50 vuotta ollut joka kesä mukana, siitä tulee eräänlainen mieluisa painolasti.

– Kyllä siihen pitää aina jotenkin valmistautua. Ei se enää tällä iällä tule niin, että otetaan kotelo kainaloon ja lähdetään alueelle, Mauno Järvelä tunnustaa.

Joka vuosi jaksaa, kun kansanmusiikki on niin veressä, että se on käytännössä elämä.

– Kaustislaiset ovat alkuajoista lähtien eläneet elämää ennen ja jälkeen festivaalien. Alussa on mukavaa ja juhlavaa mennä soittamaan kaikki yhdessä, lopussa taas odotetaan seuraavia juhlia, kuvailee Timo Valo.

Mauno Järvelä, Timo Valo ja Kimmo Anttila.Katariina Poranen / Yle

Kaustisen henki, kaustislainen tapa soittaa. Sen tietävät kaikki juhlilla käyneet, se on jotakin erityistä ja jopa maagista, mutta vaikeasti määriteltävää.

Kimmo Anttila kysyi aikoinaan sedältään, mikä siinä on kun kaustislaisten soitto kuulostaa niin erilaiselta.

– Vastaus oli, että siinä musiikissa on hartaus. Siinä pannaan kaikki "pelhin", mitä on ajatusmaailmassa. Tunteella tekeminen on kaustislaista henkeä ja musiikki puhuu puolestaan.

Mauno Järvelän mielestä kaustislaisessa pelimannihengessä tärkeintä on, että pelimannit ovat aina valmiita tuomaan kansanmusiikkia esille. Kuten Kaustisella sanotaan: "Pistethän issensä pelhin".

– Meillä on 1700-luvulta lähtenyt perinne tässä kannettavana ja viemme viestikapulaa eteenpäin, Järvelä toteaa.

"Enemmän kansanmusiikkia!"

Kolme pelimannia puhuu 150 vuoden festivaalikokemuksella kansanmusiikin puolesta: musiikinlaji ja perinne ansaitsisivat enemmän näkyvyyttä.

– Ration herrat, soittakaa enemmän sitä kansanmusiikkia, Mauno Järvelä heittää, ja Kimmo Anttila komppaa.

– Kansanmusiikkijuhlat on peruutuspeili koko kansalle. Näkee mitä meillä on ollut, kuinka rikas ja monimuotoinen kulttuuri Suomen maassa vallitsee. Se pitäisi hoksata ja uskoa siihen, Järvelä perustelee.

– Toisaalta kansanmusiikkitapahtumia on nykyään ympäri Suomen ja oikeastaan joka kesä meinaa tulla jonkinlainen uusi juttu lisää. Se osoittaa, että nuoria harrastajia on paljon, Timo Valo muistuttaa.

Mauno Järvelä, Timo Valo ja Kimmo Anttila.Katariina Poranen / Yle

Lisää tulee esimerkiksi Maunon Näppäri-toiminnan kautta. Se on tärkeä väylä kansanmusiikin maailmaan. Kursseilla suurin osa on tyttöjä. Tämä saattaa tietää sitä, että tulevaisuudessa miespelimannien valta kääntyy naispelimannien eduksi.

Mauno Järvelän mielestä sukupuolella ei kuitenkaan ole merkitystä.

– Soittamista harrastavat ne, jotka kokevat sen tärkeäksi. Aikaisemmin miesporukka on kokenut niin, mutta nyt entistä enemmän tytöt. Aika korjaa asiaa suuntaan tai toiseen, vallitseva tilanne ei ikinä pysy.

Jos Viljo olisikin saanut pakit?

Mitä jos Viljo S. Määttälälle olisikin sanottu ei? Jos kaustislaiset olisivatkin todenneet, että mitäpä sitä suurempia juhlia järjestämään?

Mauno Järvelä sanoo, että ilman Kansanmusiikkijuhlia Kaustinen olisi vähän nykyistä mitättömämpi paikka. Ei olisi paikallisia kulttuurikohteita, kuten Pelimannitaloa, festivaaliareenaa tai Kansantaiteenkeskusta.

Timo Valo listaa monta muutakin asiaa, joiden juuret ovat Kansanmusiikkijuhlissa: Kansanmusiikki-instituutti, pelimanniyhtye Tallari, vakiintunut kansanmusiikin opetus Sibelius-Akatemiassa ja Mauno Järvelän käynnistämä Näppäritoiminta.

Aluksi melkein joka toinen soitti seliksi yleisöön päin, mutta nyt kaikki pystyvät katsomaan yleisöä. Kimmo Anttila

Juhlat ovat myös nostattaneet kaustislaista talkoohenkeä ja vieraanvaraisuutta. Muualta tulleet on otettu avosylin vastaan juhlille, ja myöhemmin myös perhemajoitukseen.

Ovat paikallisten perunatkin aikanaan menneet parempiin suihin.

– Festivaalityöntekijät puhuivat, että kävivät hakemassa perunoita pellosta, keittivät ja söivät ne. Minä vain ajattelin, että siinä meni kaksi penkkiä perunoitani, kun olivat ne minun pellolta hakeneet, Kimmo Anttila nauraa.

Miehet uskovat, että ilman festivaalejakin Kaustisella soiteltaisiin, mutta pienemmissä ympyröissä. Nyt yhteistyötä on ympäri maailmaa. Vuosikymmenet ovat tehneet pelimanneille hyvää.

– Yhtenäisyys ja itsetunto ovat kasvaneet. Aluksi melkein joka toinen soitti seliksi yleisöön päin, mutta nyt kaikki pystyvät katsomaan yleisöä, Kimmo Anttila kertoo.

50 vuotta juhlilla käyneet pelimannit kokoontuvat Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla Kaustinen Social Club -tapahtumiin kertaamaan kokemuksia ja soittamaan yhdessä. Kaustisen Kansanmusiikkijuhlia vietetään 10.-16.7.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Karhu ilmestyi mökkiterassille – hillitön video näyttää, mitä tapahtuu kun mökkiläinen ottaa voimasanat avuksi

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 7 - 15:14

Liekö jano yllättänyt nuoren karhun, joka Itä-Kuusamossa uskaltautui lomamökin terassille penkomaan tyhjiä tölkkejä.

Parhaillaan Kuusamossa kesälomaansa viettävä Juho Liikanen heräsi koiransa kipakkaan haukkumiseen varhain perjantaiaamuna. Kun hän nousi ylös sängystä, mökkituvan ikkunan takana terassilla puuhasteli itse metsän kuningas, karhu.

– Olin näpelöimässä juuri puhelinta, kun näin karhun. Sen vuoksi ehdin siitä sitten videonkin napata, Liikanen naurahtaa.

Rohkea mökkiläinen asteli suoraan terassille ja alkoi häätää karhua pois pihapiiristä kovalla kiroilemisella. Hän jopa uhkasi tunkeilijaa harjanvarrella.

Juho Liikanen arvelee karhun olleen 2–3-vuotias.

– Maisemassa on liikkunut toinenkin karhu. Ehkä se on tämän emä.

Liikanen ei suuremmin karhun vierailua hätkähtänyt. Helsingissä työskentelevä, kuusamolaissyntyinen Liikanen tottuneena eränkävijänä lopulta lepytteli karhua jopa kinkunpalasilla.

– Olisi ehkä ottanut kädestä kinkkua, mutta aivan niin pitkälle en tohtinut mennä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolea alkukesä verotti karavaanimatkailua – konkarit kuitenkin leiriytyvät, satoi tai paistoi

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 7 - 13:26
Mistä on kyse?
  • Kolea alkukesä on hieman haitannut camping-matkailua.
  • Kausipaikan varanneita karavaanareita säiden vaihtelut eivät kuitenkaan hetkauta.
  • Leirintäalueelle tullaan, satoi tai paistoi.
  • Esimerkiksi Niemelöiden perhe on saapunut vakiopaikalleen Kalajoen Hiekkasärkille jo pian parinkymmenen vuoden ajan.

Kylmä alkukesä on verottanut jonkin verran camping-matkailua eri puolilla Suomea.

Aluepäällikkö Risto Apulin mukaan tilanne on samankaltainen myös Kalajoen Hiekkasärkillä. Väki on lähtenyt taas vilkkaasti liikkeelle, kun säät muuttuivat juhannuksen tienoilla paremmiksi.

Kausipaikan varanneita karavaanareita kato ei ole kuitenkaan koskenut. He tulevat tutuille paikoille yhä uudestaan. Vapautuvia paikkoja jopa jonotetaan, Apuli kertoo.

Kalajoki Campingin kausi alkaa toukokuulla ja päättyy syyskuulla.

– Karavaanarit ovat oma rotunsa. Jotka tähän vihkiytyvät ovat sitten täysillä mukana. Meidän 120 kausipaikkasta vain parikymmentä vaihtui viime kesästä. Useat karavaanarit ovat viettäneet täällä jo parikymmentä kesää. Eräskin rouva ehti lomailla täällä viisikymmentä vuotta peräjälkeen, ensin miehensä kanssa ja sitten itsekseen, Apuli selvittää.

"Kaikki heti valmiina"

Päivi ja Matti Niemelä etsivät parikymmentä vuotta sitten vakavissaan mökkitonttia. Hyttyset ja vaivalloinen rakennusvaihe saivat kuitenkin mielen muuttumaan. Löytyi karavaanarin elämä.

Nyt Kalajoen Hiekkasärkillä on vietetty matkailuperävaunussa kaikki lomat ja vapaat kesäviikonloput jo pian parinkymmenen vuoden ajan.

Karavaanarit ovat oma rotunsa. Jotka tähän vihkiytyvät ovat sitten täysillä mukana. Risto Apuli

– Tässä meillä on kaikki heti valmiina. Mökkiä tehdään vuosikausia, ja vasta sitten päästään vain oleilemaan. Eikä tässä rannalla ole hyttysiä, Matti Niemelä perustelee.

– Emme ole kovia reissaajia. Kun tänne on kaikki laittanut valmiiksi, sitä haluaa tulla aina uudestaan, Päivi täydentää.

Naapureihin tutustuu helposti

Pariskunnan kaksi poikaa viihtyivät lapsuudessaan lähialueen lasten seurassa. He pyöräilivät sekä skeittailivat asfaltoiduilla reiteillä ja kävivät silloisessa Jukujuku-puistossa.

Päivi Niemelä.Paulus Markkula / Yle

– Pojat olivat aina meressä, Päivi Niemelä muistelee menneitä.

Nykyisin Niemelät autoilevat kotoaan Oulaisista Hiekkasärkille yleensä kahdestaan. Päivi kertoo, että hän rentoutuu välittömästi perille päästyään.

– Meillä on nyt hyvä paikka tässä. Naapureiden kanssa on mukavaa ja autamme toisiamme. Täällä latautuvat minun akkuni, Päivi huokaisee.

– Matti meinasi juuri lähteä käväisemään kaupungissa, mutta sanoin, että en malta lähteä täältä!

Harrastus alkoi pienestä

Niemelät aloittivat harrastuksen nuoren perheen budjettiin sopivalla pienellä matkailuperävaunulla. Ajan myötä vaunua on vaihdettu isommaksi.

Nykyisin sisätiloja on parikymmentä neliötä ja saman verran lisätilaa on sivuteltassa. Pieni ulkoterassi on aidattu ja kalustettu sievästi. Nurkkaan on sijoitettu ulkogrilli.

Niemelän pariskunnan matkaperävaunu on istunut vakiopaikallaan jo toistakymmentä vuotta.Paulus Markkula / Yle

Majoitustilat sijoittuvat matkailuperävaunuun, jossa on myös toimiva keittiö. Vain astianpesukonetta ei näy. Päivi kertoo kuitenkin, että asia on hoidossa.

– Astianpesukone on tuossa vieressä, eli meillä Matti tiskaa, Päivi nauraa.

– Tuossa lähellä on hirmu hyvät tiskaustilat. Lämmin vesi ei sieltä lopu, kun rakennus on kaukolämmössä, Matti kertoo.

Niemelät käyttävät mieluusti muitakin camping-alueen palvelupisteitä, joita riittää ravintoloista saunoihin ja jätehuollosta urheilu- ja aktiviteettipuistoihin.

Matista perävaunu on kätevämpi vaihtoehto kuin matkailuauto. Siinä on enemmän tilaa.

Mies tosin tunnustaa haaveilevansa vielä suuresta bussin kokoisesta matkailuautosta. Keskustelu päättyy luontevasti, kun vaimo pudistaa päätään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teltta ei houkuttele festivaalivieraita – yö porilaishotellissa voi tulla kalliimmaksi kuin luksushotelli Kämpissä

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 7 - 13:26

"Majoitusta kaivataan kahdelle hengelle!" "Ostetaan kolme lippua Arukaisen leirintäalueelle, t. Epätoivoiset!" "Kaksio tarjolla festivaalien ajaksi!"

Ruisrockin kynnyksellä tapahtuman Facebook-sivulla käy kuhina. Mattimyöhäiset etsivät majapaikkaa festivaalin ajaksi ja satunnaiset turkulaiset kauppaavat kotejaan vuokralle.

Onnekkaimmat saavat itsensä vielä kammettua ainakin telttakaton alle. Hotellihuoneesta sen sijaan on ollut jo viikkojen ajan turha haaveilla lukuun ottamatta sattumanvaraisia peruutuspaikkoja.

Hotellipaketit myydään pian loppuun.Pixabay

Tilanne hotellimajoitusta mielivien suhteen on muuttunut merkittävästi muutamassa vuodessa. Visit Turun myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Hirvenojan mukaan kysyntä kasvaa koko ajan.

– Hotellipaketit, joissa on mukana festivaalilippu, myydään nykyään huomattavasti nopeammin kuin muutama vuosi sitten. Ne tulivat myyntiin alkukeväällä ja ne loppuivat kuudessa viikossa. Keskitason paketit menivät ensimmäisenä.

Kysyntää paljon, tarjontaa vähän

Yle Uutiset selvitti Ruisrockin lisäksi Seinäjoen Provinssin, Joensuun Ilosaarirockin, Pori Jazzin ja Oulun Qstockin majoitustilannetta. Jokaisella paikkakunnalla on pantu merkille hotellimajoituksen nopeasti kasvanut kysyntä festivaalien aikana. Kysyntään pystytään vastaamaan huonosti.

Ilmiö on noussut selvästi esiin viimeisten viiden vuoden aikana, toteaa Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Tilanne on tukala etenkin Savonlinnassa Oopperajuhlien aikaan ja Porissa superviikolla, jolloin käynnissä ovat yhtä aikaa Pori Jazz ja SuomiAreena.

Kaupungissa on viikon mittaan kävijöitä yli 100 000, mutta vain 1200 hotellivuodetta.

– Eiväthän ne huoneet riitä mihinkään. Palaute, jota saamme asiakkailtamme on se, että he kaipaavat palveluita, toteaa Visit Porin toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere tilantesta.

Porin ja Savonlinnan festivaalit on perinteisesti mielletty varttuneemman ja varakkaamman väen kesäjuhliksi. Niillä hotellihuoneet ovat olleet kysyttyjä kautta historian.

Sanna Vilkman/Yle

Viime vuosina oma suihku ja mankeloidut lakanat ovat alkaneet houkutella myös muiden kesätapahtumien kävijöitä. Rock- ja popfestivaalit vetävät entistä enemmän keski-ikäistä yleisöä, joka ei halua nukkua märässä teltassa mutaliejuksi muuttuneella leirintäalueella. Myös nuoret haluavat yhä useammin hotellihuoneen leirintäalueen tai koulumajoituksen sijaan.

– Ikäjakauma festarikansassa on nykyisin hyvin laaja. Vanhempi väki haluaa hotelliin tottumuksesta, mutta myös entistä nuoremmat haluavat yöpyä turvallisesti hotellissa. Kävijöiden mukavuudenhalusta kertoo se, että ensimmäiseksi menevät majoituspaikat läheltä festivaalialuetta, kertoo myyntisihteeri Ulla Laukkala Etelä-Pohjanmaan matkailusta.

Majoitusalan etujärjestö MaRassa arvellaan, että majoitustilanne ei ainakaan vielä ole niin kriittinen, että festivaalien toiminnallinen kasvu olisi sen takia vaarassa. Niukkuuteen on totuttu ja ihmiset aina saatu tavalla tai toisella soviteltua johonkin.

Festivaaliväkeä Qstockissa 2014.Kati Teirikko / Yle

Jotkut festivaalijärjestäjät kuitenkin kaipaisivat kotikaupunkeihinsa lisää kapasiteettia. Esimerkiksi Joensuussa hotellihuoneet eivät riitä edes Ilosaarirock-organisaation omiin tarpeisiin. Talkoolaisia ja muuta työporukkaa joudutaan majoittamaan kouluihin ja opiskelija-asuntoihin.

– Hotellit vastaavat huonosti festivaaliajan tarpeeseen. Joudumme koko ajan sanomaan ei-oota yhteistyökumppaniemme lisäpyynnöille, harmittelee Joensuun popmuusikoiden toiminnanjohtaja Niina Hattunen.

Vuosi vuodelta suuremmaksi kasvanut Oulun Qstock on myös helisemässä majoituksen kanssa. Pienimuotoisena alkanut tapahtuma keräsi viime vuonna jo 32 000 kävijää. Loppuunvaratut hotellit ovat festivaalin koordinaattorin Sandy Kantolan mielestä merkki siitä, että lisäkapasiteettia kaivataan.

– Toiset hotellit ovat ääriään myöten täynnä, toisissa voi olla yksittäisiä paikkoja. Tarvetta on usein enemmän lauantaina kuin perjantaina. Kyllä jo useamman vuoden ajan olemme miettineet, pitäisikö järjestää koulu- tai kotimajoitusta.

Kämpistä huone halvemmalla kuin Cumuluksesta

Hotellimajoituksen kasvanut suosio on nostanut huoneiden hinnat pilviin. Kaikilla selvityksessä mukana olleilla festivaalipaikkakunnilla hotellit nostavat normaalihintojaan vähintään kymmenillä euroilla.

Seinäjoella arvellaan festivaaliyön maksavan kaksin verroin tavanomaiseen huonehintaan verrattuna.

Yle Uutisten vertailussa hinta on kova esimerkiksi Porissa. Jazz-lauantain yöpyminen kahden hengen perushuoneessa Cumulus-hotellissa maksaa lähes nelinkertaisesti peruslauantaihin verrattuna: 320 euroa.

Hinta on kovempi, kuin esimerkiksi tasjousyöpyminen Helsingin luksushotelli Kämpissä samana viikonloppuna.

Syyskuisena lauantaina samaisen Cumulus Cityn huoneen hinta Porissa on laskenut jo 86 euroon.

Seinäjoellakin on havaittavissa vastaava ilmiö Provinssirockin aikaan. Festivaaliyöpyminen maksoi Cumulus Cityssä 1.7. 186 euroa, kun syyskuussa vastaava hinta on 99 euroa.

Päivi Meritähti / Yle Kotimajoituksen kysyntä kasvaa

Kun hotelleista on pulaa, myös kotimajoituksen kysyntä on kasvussa. Useissa kaupungeissa koteja vuokrataan juhlakansalle Airbnb-palvelun tai muiden yksityisten toimijoiden kautta.

Porissa ja Seinäjoella kotimajoitusta välittävät paikalliset matkailuorganisaatiot. Porissa paikkoja on nyt 400. Uusia majoittajia etsitään joka vuosi markkinointikampanjalla.

– Kotimajoituksessa on selkeä systeemi. Varaus ja maksu hoituu Visit Porin kautta ja avaimet haetaan meidän toimistoltamme. Me haluamme pitää kotimajoituksen tietyn hintaisena, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus tulla Poriin. Kovin monet kodinomistajat havahtuvat tähän vuokrausmahdollisuuteen vasta juuri ennen festivaalia, vaikka muistuttelemme siitä keväällä, kertoo Anna Kyhä-Mantere.

Joku peti jokaiselle

Seinäjoella on Provinssin aikaan tarjolla lisäleirintäpaikkoja ja koulumajoitusta.

Osa vieraista majoittuu silti mieluummin ympäröivän maakunnan maatilamatkailukohteisiin tai vuokraa mökin lähitienoolta. Moni Pori Jazzin kävijöistä ottaa suosiolla huoneen Raumalta.

Uusia ideoita viihtyisämpään majoittumiseen kehitellään koko ajan, kuvailee Visit Porin Anna Kyhä-Mantere.

– Nyt Kirjurinluodon alueella on esimerkiksi mobiilihotelli lisäämässä vuodepaikkoja. Kaikenlaisia ketteriä ratkaisuja pyritään löytämään.

Vaikka kaikki eivät saa hotellihuonetta festivaalialueen vierestä, löytyy kaikille joku majoitus. Jos ei muualta, niin koulun lattialta tai sitten siitä teltasta. Aina ei Suomessakaan sada.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valinnanvapauspilotit myöhästyvät – Maakuntien asukkaat pääsevat valitsemaan hoitopaikkansa vasta ensi vuonna

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Heinäkuu 6 - 15:09
Mistä on kyse?
  • Maakuntien valinnanvapauspilottien hakuaika päättyy huomenna perjantaina
  • Kiinnostuneita maakuntia on ollut kymmenkunta, kokeilut saavat rahoitusta valtiolta on yhteensä 130 miljoonaa euroa
  • Piloteiksi otetaan 5–8 maakuntaa, joiden kanssa ryhdytään käymään keskusteluja alkusyksystä
  • Hakemuksia täydennetään ja muutetaan yhdessä ministeriön kanssa

Maakuntien valinnanvapauspilottien yhtiöittämisvelvollisuudesta luovutaan. Pilotteja ei todennäköisesti päästä aloittamaan tämän vuoden puolella, kuten alunperin oli aikaisintaan tarkoitus.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapauden piti tulla voimaan virallisesti vuoden 2019 alusta, mutta hallitus ilmoitti eilen, että sote-uudistus viivästyy vuodella. Pilottialueiksi hyväksytyt maakunnat ja kunnat voivat kokeilla valinnanvapauden eri keinoja alkuperäisten suunnitelmien mukaan jo ensi vuoden alusta lähtien.

Pilotit pyritään kuitenkin aloittamaan mahdollisimman nopealla aikataululla, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsti Varhila.

– Syksyn haun osalta toivomme, että käytössä on jo tiedossa tulevat muutokset kriteereihin. Perustuslakivaliokunta otti kantaa niihin todeten, että kriteereistä tulisi säätää tai laissa todeta mahdolliset pilottialueet.

Pilotit koskevat sote-keskuskia sekä henkilökohtaista budjetointia sekä näiden kahden yhdistelmiä.

Maakuntatasoisten pilottien haku päättyy huomenna perjantaina. Yhteensä valtio rahoittaa kokeiluja 130 miljoonalla eurolla ja mukaan pääsee näillä näkymin viidestä kahdeksaan maakuntaa.

Hakemuksia täydennetään ja muutetaan hakuajan päätyttyä. Rahoitus on siis olemassa, mutta lakiehdotus valinnanvapauslaiksi muuttuu vielä.

Maakunnissa pilotti kiinnostaa edelleen

Kiinnostuneita maakuntia on ollut kymmenkunta, esimerkiksi Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Eksote, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Satakunta sekä Pohjois-Savo. Keski-Suomessa halukkuutta selvitellään edelleen.

Maakunnissa sote-uudistuksen viivästyminen ei tullut yllätyksenä. Monessa maakunnassa ollaan tyytyväisiä siihen, että isolle muutokselle otetaan tarvittava aika.

– Se, että valmistellaan uudestaan, antaa ehkä vieläkin enemmän painoarvoa meidän kokeiluille. Pystymme tuottamaan tietoa, miten vapaus voidaan lainsäädäntöön pohjautuen oikeasti toteuttaa, sanoo Keski-Uudenmaan sote-alueen hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.

Kanta-Hämeessä on jo tehty alustava pilottihakemus. Oma Hämeen muutosjohtaja Jukka Lindberg uskoo, että hitaampi aikataulu suosii kokeilukulttuuria.

Uskon, että valinnanvapautta tullaan Suomessa pilotoimaan tavalla tai toisella Oma Hämeen muutosjohtaja Jukka Lindberg

– Uskon, että valinnanvapaus toteutuu Suomessa ja sitä tullaan pilotoimaan tavalla tai toisella. Siinä jonossa Kanta-Häme on aika vahvoilla. Meillä on Hämeenlinnan pilotti pohjalla ja uskottavuutta ministeriön silmissä kokeilijana, Lindberg arvioi.

Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveysyhtymän suunnitelmissa oli lähteä mukaan valinnanvapauspilottiin. Nyt yhtymässä mietitään vielä, halutaanko uudentyyppiseen pilottiin lähteä mukaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen pelkää, että viivästynyt sote vaikuttaa kunnissa palveluiden saatavuuteen.

– Vuosina 2018-2019 vuoden rahat ovat kuntien käsissä. Jos ja kun tällainen sote-uudistus on tulossa, niin kunnat tulevat olemaan erittäin haluttomia satsaamaan soteen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on pahimmassa tapauksessa todella niukoilla rahavirroilla vuodet -18 ja -19. Se on minun suurin huoleni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työntekijän epäillään kavaltaneen kolehtirahoja seurakunnasta – "Törmään tällaiseen ensimmäistä kertaa"

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 6 - 13:22

Oulussa sijaitsevan Tuiran seurakunnan työntekijää epäillään kavalluksesta. Seurakunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön mahdollisesta varkaudesta viime keväänä.

STT:n mukaan kyseessä on hieman yli 30-vuotias, toimistotehtävissä työskennellyt nainen, jolla on ollut rahapula.

Epäillyt varkaudet ovat kohdistuneet pääosin seurakunnan keräämiin kolehtirahoihin. Lisäksi seurakunnasta on kadonnut pienempiä summia käteistä muualta. Yhteensä rahaa on kadonnut viime syksystä tämän vuoden toukokuun loppuun asti yli 4 000 euroa.

– Törmään tällaiseen ensimmäistä kertaa. Vaikka kyse ei ole kovin suurista summista, on erityisen ikävää, että epäilty varkaus kohdistuu kolehtirahoihin. Ne ovat seurakuntalaisten lahjoittamia varoja hyväntekeväisyyteen, sanoo Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen.

Seurakunnan työntekijä on Oulun seurakuntayhtymän mukaan myöntänyt teon ja irtisanoutunut työstään torstaina 6.7. alkaen. Varkausepäily tuli ilmi seurakunnan sisällä.

Seurakuntayhtymä maksaa puuttuvat kolehtirahat keräyskohteille niiltä osin kuin summat ovat tiedossa.

Klo 14:59: Täydennetty juttuun kavalluksesta epäillyn ikä ja epäilty syy teolle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tavallista tiukempi työntekijöiden someohje ei muutu – Kokkola ei höllennä ihmetystä herättänyttä ohjeistusta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Heinäkuu 6 - 09:13

Kokkola ei aio muuttaa kohun aiheuttanutta työntekijöiden some-ohjetta. Yle uutisoi kesäkuun lopulla, että kaupungin sosiaalisen median ohjeistus rajoittaa selvästi muun muassa kesätyöntekijöiden oikeutta kertoa työstään.

Myös KT Kuntatyönantajien viestintäpäällikkö piti ohjetta tavallista tiukempana.

Kaupungin ohjeistus herätti kummastusta ja kärkeviä kommentteja muun muassa viestipalvelu Twitterissä sekä kolumneja ja blogikirjoituksen. Varsinkin kesätyöntekijöille suunnattu ohje kytkeä kännykän paikannin pois päältä keräsi ihmettelyä.

Kaupunginjohtajan Stina Mattilan mielestä ohje ei ole tiukka, vaan toimiva.

– Onkohan Kuntatyönantajissa oikeasti perehdytty meidän ohjeeseen, vai liekö lausunto annettu vain median uutisoinnin perusteella? pohtii Mattila.

Kokkolan someohje on kuitenkin luettavissa vain kaupungin sisäisessä intranetissä. Se on julkaistu myös kaupunginhallituksen esityslistalla vuosia sitten.

Tässä puhutaan nyt aidasta ja aidanseipäästä. Monet ovat kommentoineet, mutta ovatko kaikki sen lukeneet? Ja Kokkolan mainekin on liitetty keskusteluun. Kaupunginjohtaja Stina Mattila

Hän myös harmittelee, että asia on saanut sosiaalisessa mediassa aika isot mittasuhteet.

– Tässä puhutaan nyt aidasta ja aidanseipäästä. Monet ovat kommentoineet, mutta ovatko kaikki sen lukeneet? Ja Kokkolan mainekin on liitetty keskusteluun, viitattu muun muassa Hymyilevä Kokkola -kampanjaan, harmittelee Mattila.

Kokkolan someohjeen mukaan työntekijä voi kertoa vain työsuhteensa keston ja työpaikan, kunhan varmistaa asian esimieheltä. Muutoin työasioista ei saa kertoa eikä kommentoida niitä somessa tai netin keskustelupalstoilla. Myös kännykän paikannin on oltava pois päältä töissä.

"Paikannuskielto on tarpeen"

Kaupunginjohtaja ei lähtisi ohjetta uusimaan, sillä kaupungin strategiatyökin on vielä kesken.

– Tehdään se työ ensin ja katsotaan sitten, pitääkö ohjeistusta päivittää.

Paikannuskieltoa Mattila puolustaa. Se on kaupunginjohtajan mielestä turvallisuuskysymys. Kaupungilla on töitä, joissa turvallisuus voi olla uhattuna, esimerkiksi lastensuojelussa ja sosiaalipuolella.

Kaupunginjohtaja näkee toimialoille jäävän vapautta miettiä somekäyttäymistä.

– Omalla ajalla eli esimerkiksi ruokatauolla saa somettaa. Myös työajalla voi vähän käyttää somea, esimerkiksi lastensa viesteihin voi tietenkin vastata.

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että someohje on tehty siinä vaiheessa, kun Kokkolan palkkalistoilla olivat vielä sosiaali- ja terveyspuolen työntekijätkin eli yli 4000 ihmistä. Ohje kattaa hyvin erilaisia ammattikuntia aina ruohonjuuritason työntekijöistä kaupunginjohtajaan.

Henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ei ole saanut yhdeltäkään työntekijältä palautetta, että somen käyttöä rajoitettaisiin. Somessa saa ja pitääkin näkyä, hän linjaa.

– Toimialat saavat liittyä sosiaaliseen mediaan ja ne määrittelevät tarkemmin omat ohjeensa. Jokaisen kuntalaisenkin etu on, että työntekijät tietävät, mitä somessa voi julkaista.

Kokkolan someohje on laadittu työryhmässä edellisen kaupunginjohtajan, Antti Isotaluksen johdolla. Se on hyväksytty myös yhteistoimintaryhmässä ja kaupunginhallituksessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sote- ja maakuntauudistuksen aikalisä ilahduttaa suurten kaupunkien johtajia: "Oli selvää, että aikataulu oli liian kireä"

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 6 - 06:16

Suurten kaupunkien johtajat pitävät sote- ja maakuntauudistuksen lykkäämistä järkevänä – ja myös odotettuna.

– Minusta oli pitkään selvää, että asetetut aikataulut olivat aivan liian kireät. Oli täysin väistämätöntä, että niitä pitää siirtää, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Hallitus ilmoitti eilen keskiviikkona, että uudistus tulee voimaan tammikuussa 2020, vuotta aiottua myöhemmin. Maakuntavaalit puolestaan järjestetään ensi vuoden lokakuussa.

Vapaavuoren mukaan lykkäys antaa rauhaa ja mahdollisuuksia siihen, että uudistusta voidaan viedä järjestäytyneesti eteenpäin.

– Tässä on valtava määrä eri lakeja, jotka jopa perustuslakivaliokunnan mukaan muodostavat vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. Kysymys on myös toiminnallisesti valtavan suurista muutoksista. Se vaatii aikaa ja malttia sekä eri osapuolten kuulemista.

Vapaavuoren mielestä myöskään maakuntavaaleja ei olisi ollut mieltä järjestää tilanteessa, jossa ei tarkkaan tiedetä, mitä maakuntien tehtäväksi tulee.

Toivon, että aika käytetään viisaasti ja yhdessä valmistellaan paremmat lait. Aleksi Randell, Turun kaupunginjohtaja

Myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala pitää sote- ja maakuntauudistuksen aikalisää valmistelun kannalta tarpeellisena ja perusteltuna.

– Nyt maakuntavaalien järjestämiseenkin tulee riittävästi aikaa, hän sanoo.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell toivoo, että lisäaika käytetään järkevästi hyödyksi.

– Toivon, että aika käytetään viisaasti ja yhdessä valmistellaan paremmat lait.

Suurten kaupunkien kanta ei yllätä

Suurten kaupunkien kanta lykkäyspäätökseen ei ole yllätys. Kuusi suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku – ovat kantaneet yhteisessä kannanotossaan huolta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Kannanoton mukaan suuret kaupungit on ohitettu pirstaleisessa valmistelussa ja hallituksen lähestymistapa uudistukseen on kapea ja kaavamainen.

Olemme kannustaneet hallitusta keskittymään sote-uudistukseen, jossa on riittävästi vaikeusastetta siinäkin, ja luopumaan maakuntahallinnosta. Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari

– Suurten kaupunkien suurin huoli liittyy maakuntahallintoon, ei soteuudistukseen. Olemme kannustaneet hallitusta keskittymään sote-uudistukseen, jossa on riittävästi vaikeusastetta siinäkin, ja luopumaan maakuntahallinnosta, Vapaavuori sanoo.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell toivoo, että uuden valmistelun aikana kuullaan muun muassa Kuntaliittoa ja isoja kaupunkeja.

– Isot kaupungit Turku mukaan lukien ovat olleet sillä kannalla, että Suomeen tarvitaan sote-uudistus ja asiakkaan kannalta palveluiden saatavuudessa ja läpinäkyvyydessä on parannettavaa. Muu maakuntauudistus sisältää paljon elementtejä, joita me emme näe tarpeellisena.

Randellin mukaan esimerkiksi työllisyys- ja elinkeinopalvelut eli niin sanotut kasvupalvelut ovat kaupungeille keskeisiä.

– Niillä luodaan kasvua ja työpaikkoja, joilla tämä kaikki rahoitetaan. Niissä vastuu kaupunkiseudulla pitäisi yksiselitteisesti olla isoilla kaupungeilla ja niiden naapureilla.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toivoo lisäksi, että laajan valinnanvapauden vaiheittainen käyttöönotto otetaan lisäajalla mietintään eikä sen toteuttamisessa edettäisi käytännössä kertarysäyksellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Fimean Kuopiossa työskentelevä luottamusmies helpottui: "Päätös antaa viestin, että toimintaa ei pysty ainakaan pienentämään"

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 5 - 17:22

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Jukon luottamusmies, Kuopiossa työskentelevä Tuomo Lapveteläinen pitää Fimean Kuopion-yksikön kannalta tärkeänä, että hallitus päätti pitää viraston pääpaikan jatkossakin Kuopiossa.

Lapveteläinen arvioi, että henkilöstö on ratkaisusta helpottunut – työskentelypaikkakunnasta riippumatta. Kuopio siis pysyy Fimean pääpaikkana, vaikka valtaosa fimealaisista työskentelee Helsingissä eikä pakkosiirtoja aiota tehdä.

– Päätoimipaikan status antaa viestin, että toimintaa ei pystytä ainakaan pienentämään, vaan pikemminkin kasvattamaan Kuopiossa. Toisaalta helsinkiläisiltä lähti pelko irtisanomisista, Lapveteläinen kiittelee.

Kuluvan vuoden toukokuussa Helsingissä työskenteli 171 fimealaista, Kuopiossa 56, Turussa 7 ja Oulussa 1.

"Hyvä juttu, että koko Suomi on värväysalueena"

Britannian lääkeviraston MHRA:n jättäytyessä pois EU:n lääkevirastoverkostosta muiden maiden tehtäväksi jäävät kaikki heidän vastuullaan olleet tehtävät. Tämä tietänee lisärekrytointeja myös Suomeen.

– On tosi hyvä juttu, että nyt koko Suomi on värväysalueena, Lapveteläinen sanoo.

Savokarjalaiset kansanedustajat katsovat päätöksen tarkoittavan sitä, että myös Fimean johdon on nyt siirryttävä Kuopioon. Tällaista ajatusta on ollut Lapveteläisen mukaan ilmoilla myös fimealaisten keskuudessa.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että muutaman johtajan sijoittumisella ei ole merkitystä. Olen kuitenkin kuullut ajatuksia, että Kuopiossa on oltava myös johtajia, jotta voidaan puhua pääpaikasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies varasti 80-vuotiaalta ruokakassin Oulussa – käytti väkivaltaa

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 5 - 13:09

Miehen epäillään anastaneen yli 80-vuotiaalta vanhukselta ruokakassin Oulussa 22.6. iltapäivällä.

Vanhempi naishenkilö oli poistunut Isollakadulla sijaitsevasta päivittäistavarakaupasta Heinäpään suuntaan, kun hänen kädessään olleeseen ruokakassiin tartuttiin.

Nainen yritti estää anastamisen puolustautumalla, mutta mies väkivaltaa käyttäen sai ruokakassin itselleen. Nainen kaatui tilanteessa maahan.

– Hän loukkaantui tilanteessa, mutta vammat eivät olleet hengenvaarallisia, rikoskomisario Jan Sormunen selventää.

Sormusen mukaan laukkuvarkauksia tapahtuu Oulun keskustassa tasaiseen tahtiin. Edellä mainittu tapaus on kuitenkin törkeydessään poikkeuksellinen.

– Että tällainen sankariteko tällä kertaa. Vastaisuudessa jos joku näkee epäilyttävän henkilön seuraavan iäkkäämpää henkilöä, on suotavaa puuttua tilanteeseen tai ainakin seurata, mitä tilanteessa tapahtuu.

Tekijästä on havaintoja, mutta häntä ei ole vielä tavoitettu ja lisähavaintoja sekä tietoja kaivataan.

Epäilty on suomalaistaustainen, noin 35-vuotias ja 170 cm pitkä. Päässään hänellä oli harmaa pipo, tumma takki ja vaalet farkut.

Poliisi pyytää mahdollisia vihjeitä osoitteeseen vakivalta.oulu@poliisi.fi tai Oulun poliisin vihjepuhelimeen 0295416194.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Autoilija, ajatko kesällä Oulun seudulla? Näillä 3 valtatiellä kannattaa varautua tietöihin

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 5 - 13:00

Oulun seudulla on käynnissä poikkeuksellinen tietyökesä. Rakennustöitä tehdään peräti kolmella valtatiellä.

Eritoten valtatie 4:n suurremontti tuntuu ja näkyy tieosuudella useamman vuoden ajan.

Valtatie 4:n näkyvimmät työt alkuvaiheessa ovat Kempeleen pohjoispuolella tehtävä uusi eritasoliittymä ja moottoritien leventäminen Oulujoen yli.

– Kempeleessä on alennettu nopeuksia ja rakennettu kiertotie. Myös Oulussa joudutaan pudottamaan nopeuksia, mutta päivisin pystymme pääosin pitämään nykyiset kaistat liikennekäytössä, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä.

Ruuhkiin on kuitenkin syytä varautua varsinkin lomakauden jälkeen, kun työmatkaliikenne taas alkaa.

Valtatie 8:lla töitä tehdään useissa kohteissa Kalajoen ja Limingan välisellä osuudella. Pyhäjoella varaudutaan ydinvoimalaliikenteeseen ja Raahessa uusitaan liittymiä. Lisäksi Raahen ja Limingan välille saadaan uudet ohituskaistaparit. Töitä tehdään myös Siikajoella ja Limingassa.

Valtatie 22:lla työt ovat käynnissä Oulusta Kajaaniin.Työt ovat loppusuoralla, mutta paikoin käynnissä on kovinkin kiireinen kesä.

– Töitä tehdään vielä Oulun päässä sekä Muhoksella ja Utajärvellä, joissa rakennetaan vielä kevyen liikenteen väyliä, alikulkuja ja liittymiä, projektipäällikkö Päkkilä laskeskelee.

Isojen rakennusurakoiden lisäksi tielläliikkuja saa varautua jokakesäisiin päällystystöihin. Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan pisin urakka sijoittuu Ylivieskan ja Oulaisten alueelle, jossa päällystystöitä tehdään yli 30 kilometrin matkalla. Päällystettä uusitaan myös moottoritiellä Oulussa.

Liikenneviraston sivuilla on kattavaa tietoa valtatie 4:n, 8:n sekä 22:n korjaushankkeista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sote-uudistus on vaikea myös kieleltään – Katso, miten kapulakielellä sotesta puhutaan ja mitä se on suomeksi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Heinäkuu 5 - 10:35

Sote- ja maakuntauudistus on ollut vuosia paitsi työn alla, myös otsikoissa. Esimerkiksi Ylen sote-uudistussivuilla on kymmeniä asiaa käsitteleviä juttuja. Kysymys on siitä, mistä ja millaisia palveluja suomalaiset tulevaisuudessa saavat. Tieto tulee silti vielä pitkälti hallinnon kielellä.

Noin asiaa valaisi aikanaan Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite tiedotteessaan. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen erityisasiantuntija Aino Piehl "suomentaisi" kuntayhtymän tiedotteen näin:

Alkuperäinen lause ei sekään silti ole erityisen hankala, ainakaan verrattuna moneen muuhun sote- ja maakuntauudistuksen tekstiin. Soiten asiakaslehdessä avataan tulevaa muutosta muun muassa näin:

Erityisasiantuntija Aino Piehl taas sanoisi ylläolevan – alueellisia oloja ja asian yksityiskohtia tuntematta – jotakuinkin näin:

Jukka Uotila / AOP Suunnittelun kieli valuu alaspäin

Poikkeuksellisen kimuranttia sote- ja maakuntauudistuksen kieli ei Aino Piehlin mukaan kuitenkaan ole. Virkakieli on yleisnimitys kielelle, jota viranomaiset ja julkisten palvelujen käyttävät työssään, ja sellaista tämän uudistuksen tuottama teksti on.

– Heti kun käsitellään laajoja ja abstrakteja aiheita, kielenkäyttökin on abstraktia. Paraatiesimerkkejä tästä uudistuksesta kyllä löytyy, sanoo Piehl.

Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten sisäisen viestinnän kieli valuu ulospäin Erityisasiantuntija Aino Piehl Kotimaisten kielten keskuksesta

Selitys onkin yksinkertainen: konkretiaa ei tässä uudistuksessa ole vielä kehitelty niin pitkälle, että olisi sitä esitteleviä ja käsitteleviä tekstejä. Toistaiseksi puhutaan ylätasolla, siten kuin hallinto asian näkee. Esimerkiksi Piehl nostaa sanan monituottajuus. Edes maakuntalehtien arkistoista sanasta ei vielä ennen kesää löytynyt kuin yksi esiintymä eli ilmaus ei ollut tuttu. Sittemmin sanan käyttö on yleistynyt jonkin verran.

– Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten sisäisen viestinnän kieli valuu ulospäin. Ei edes huomata, että se ei olekaan muille tuttua.

Piehl uskoo, että yleensäkin virkakielen vaikeaselkoisuus kertoo hyvin harvoin tietoisesta hämärtämisestä. Sellaisiakin tapauksia on, joissa ei haluta sanoa suoraan. Useimmin syy on silti toinen:

– Kukin puhuu itselleen tutuinta kieltä: virkamiehet ja suunnittelijat sitä, mikä heistä näyttää oikealta, juristit omaansa ja niin edelleen.

Pelkkä ongelmaan havahtuminen ei silti riitä, jos kyse on myös arvotuksesta: pahimmillaan ajatellaan, että konkreettinen ja arkinen kieli ei kuulosta pätevältä.

Esimerkiksi Soiten asiakaslehdestä Piehl löytää myös tekstejä, joissa on käytetty tutumpia ilmauksia ja korostettu lukijalle todennäköisesti tärkeitä asioita. Piehl arvioikin, että tekstien tyyli riippuu kirjoittajasta ja tämän työn näkökulmasta.

Maakunnassa ongelma nähdään ja tunnustetaan

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma tunnistaa ongelman: suunnittelu on vielä organisaatiolähtöistä, eikä startti ole ollut kansalaisille helppo. Hän muistuttaa, että nyt ollaan vaiheessa, jossa rakennetaan lainsäädäntöpohjaa ja 18 maakunnassa yritetään hahmottaa, mitä se tarkoittaa voimaan tullessaan.

– Jos ei asiaa ymmärrä, se ei ole kenenkään tyhmyttä. Tämä on vaikeaa hahmottaa ammattilaisellekin. Vien eteenpäin uudistusta, jossa ennakoidaan lainsäädäntöä. Enemmän kuin siitä, ettei ymmärtäisi, on kyse siitä, että yksityiskohdat muuttuvat koko ajan, Luoma kuvaa.

Haluaisin, että uudistuksesta ei jäisi paperinmakuinen kuva, koska kyse on palveluista Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma

Hän muistuttaa, ettei sellaista tietoa tai toimeenpanon vaihetta vielä ole käsillä, että asia kiinnostaisi aidosti kansalaisia. Pian katse kääntyy sisältöihin ja palveluihin, Luoma uskoo.

Uudistus vaatiikin ihmisten osallistamista, ja sen toteutusta mietitään kovasti. Suuri haaste on hänen mukaansa saada kansalaiset kiinnostumaan.

– Haluaisin, että uudistuksesta ei jäisi paperinmakuinen kuva, koska kyse on palveluista.

Palvelut, tekijät ja yksiköt tarvitsevat nimensä

Laissa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa toistuu esimerkiksi keskeinen käsite suoran valinnan palvelu. Sen mitäänsanomattomuudesta Kotimaisten kielten keskus huomautti lausunnossaan, mutta mitään ei tapahtunut.

– Nämä ovat ne palvelut, joita saadaan omasta sote-keskuksesta, mutta termi ei kerro, että kyse on vaikkapa omasta hammaslääkäristä. Ja kolmen sanan termi on joka tapauksessa epäkäytännöllinen.

Annika Rantanen / Yle

Sote-lakipaketissa on puhuttu myös vaikuttamistoimielimistä. Siihenkin tartuttiin: ei kai tuo mikään nimi ole? Termin takaa löytyivät esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot.

Oma lukunsa on se, että uudistus tuo aimo joukon uusia yksiköitä ja elimiä, joilla pitäisi olla käyttökelpoiset nimet. Aikomus on perustaa esimerkiksi Valtion lupa- ja valvontavirasto. Se oli kyllä ymmärrettävä, mutta käytön voi arvella jäävän vähiin. Kotus suosittelikin yksiosaista nimeä, mutta virastolle pyöräytettiin lyhennenimi Luova. Se on mukavan kuuloinen, mutta taas yksi uusi nimi, joka merkitys kaikkien pitäisi opetella.

Ehtiikö konkretia mukaan?

Kielen koukeroisuus kertoo myös siitä, että uudistus on suunnitteluvaiheessa. Varsinaista asiakkaille suunnattua viestintää on vielä vähän.

Erityisasiantuntija Aino Piehl onkin huolissaan siitä, ehtiikö konkretian kieli mukaan riittävän nopeasti:

– Arkitasoon pitää päästä ja pian. Aikataulu on kireä, ja hieman hirvittää, miten hyvin tekstejä ehditään harkita, Piehl sanoo.

Hänen mukaansa pitäisi miettiä keskitetysti, millaisia nimityksiä ja sanastoa käytetään ja millaiset ohjeet ja lomakkeet asiakkaille luodaan. Kyseessä on tasa-arvo- ja oikeusturvakysymys.

– Joku olisi voinut kirjoittaa tuon Soiten tekstinkin selvemmin suomeksi, ja silloin asukkaat eri alueilla olisivat eriarvoisessa asemassa.

Työtä ymmärrettävyyden puolesta on tehty ja tehdään. Viestintä on tietoinen ongelmasta, mutta päättäjien mieli taitaa askarrella ensisijaisesti muissa uudistuksen ongelmissa, Piehl uskoo.

– Pelkään, etteivät he näe asian tärkeyttä.

Kotus lähetti eduskunnan valiokunnille viestiä siitä, että kielestä pitää huolehtia uudistuksessa. Vastausta ei tullut eikä lausunnoista näy lakiluonnoksissa juuri mitään jälkeä.

On kuitenkin perustettu valtakunnallinen sote-viestintäryhmä. Se pohtii silti erityisesti verkkosivujen viestintää. Piehl muistuttaa, että tulee paljon muitakin tekstejä, joiden pitää olla selkeitä: tulee ohjeita, päätöksiä, muutoksenhakua.

Kyseessä myös kilpailutekijä

Piehl onkin ilahtunut siitä, että maakunnat ovat pyytäneet ministeriöltä apua viestintäänsä. Missään tapauksessa niitä ei pidä jättää asian kanssa yksin, eikä palvelun tuottajia laatimaan yksin tekstejä. Kotuksen mielestä parasta olisi luoda taatusti ymmärrettävät mallit kaikkien käyttöön.

Paitsi asiakkaan oikeusturvasta, kyse on myös markkinointivaltista tai "antivaltista". Uudistuksessa kun on kyse muun muassa aiempaa laajemmasta mahdollisuudesta hankkia palvelut haluamastaan paikasta.

– Ajatellaanpa, että tässä kilpailevat entiset kunnalliset terveysasemat ja jokin iso terveysalan yritys. Jälkimmäinen pystyy ostamaan ja tuottamaan palveluistaan hyvät tekstit ja kivat kuvat ja niin edelleen. Siinä ei olla samalla viivalla.

Viestintäryhmä on jo perustettu, joten toivo paremmasta elää Kotuksessakin. Piehl muistuttaa, että kyse on prosessista, jossa tuskin osutaan kerralla. Hän toivoo varautumista siihen, että kehittäminen on jatkuvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa velvoitettiin lailla liittovaltion virastot lisäämään sivulleen lomake, jolla voi antaa palautetta tekstien selkeydestä.

Erityisasiantuntija Aino Piehl on myös palkittu muutama vuosi sitten Akavan Erityisalojen Vuoden osaajana. Palkinto tuli erityisesti työstä virkakielen parantamiseksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tietyöt pysäyttävät liikenteen enää harvoin – "30 vuotta sitten liikenne oli helpompi pysäyttää"

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 5 - 06:56

Kesä ja tietyöt ovat erottamaton kaksikko. Urakoitsijat ja liikennevirasto haluavat ottaa kaiken hyödyn irti Suomen lyhyestä suvesta, mikä saattaa näkyä autoilijoille toistuvina tietöinä.

Esimerkiksi Oulun seudulla töitä tehdään tänä kesänä kolmella valtatiellä.

Liikennejärjestelyt ja nopeusrajoitukset on tarkkaan mietitty turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta. Risto Lippo

Isoista töistä huolimatta tavoitteena on, että työkohteissa ei pysäytetä liikennettä.

– Sujuvuus on erittäin isossa asemassa tämän päivän tietöissä. Töitä tehdään paljon öisin, nopeusrajoituksia alennetaan ja joitain kiertoteitä joudutaan rakentamaan, mutta pysäytyksiä pyritään välttämään, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä.

Pienikin pysäytys voi aiheuttaa ruuhkan

Oulun seudun liikenneurakat on jaettu useammalle isolle urakoitsijalle. Heillä on vastuu järjestää työkohteissa toimivat tilapäisratkaisut.

Liikenteen sujuvuus otetaan huomioon jo kilpailutusvaiheessa, kertoo Jukka Päkkilä Liikennevirastosta.

– Urakoitsijat vastaavat työkohteiden liikennejärjestelyistä, joista pitää olla näkemys jo urakkatarjouksessa.

Pienemmillä teillä päällystystyöt vaativat usein valo-ohjauksen. Jukka Päkkilä

Destian työpäällikkö Risto Lippo kertoo, että urakkakohteiden liikennejärjestelyjä mietitään tarkasti etukäteen.

– Niitä on luonnollisesti mietitty aina, mutta liikennemäärien tuntuva kasvu on lisännyt suunnittelutyön vaativuutta.

Samoilla linjoilla on 40 vuotta liikenteen kanssa töitä tehnyt liikennekeskuspäällikkö Juha Alikoivisto.

– 30 vuotta sitten liikenne oli helpompi pysäyttää kuin nykyään. Nyt pienikin pysäytys voi ruuhkauttaa liikennettä ja pahimmillaan vaikutukset kertautuvat muualle tieverkkoon.

Räjäytykset, ruuhkat ja päällystystyöt voivat pysäyttää liikenteen

Vaikka työkohteissa pyritään sujuvuuteen, joskus liikenne on pakko pysäyttää.

Riittävän lähellä liikennevirtoja tehtävät louhintatyöt ja räjäytykset pysäyttävät liikenteen aina. Monesti myös päällystystöissä liikennettä joudutaan rytmittämään liikennevaloin ja pysäytyksin.

– Moottoriteillä nekin pystytään hoitamaan kaistajärjestelyillä ja nopeusrajoituksilla, mutta pienemmillä teillä päällystystyöt vaativat usein valo-ohjauksen, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä.

Liikennemäärien tuntuva kasvu on lisännyt suunnittelutyön vaativuutta. Risto Lippo

Joskus tiellä on pysähdyttävä, vaikka kukaan ei niin käskisikään. Vilkkaimmin liikennöidyillä tieosuuksilla tietyöt ja tilapäisjärjestelyt saattavat aiheuttaa liikenteen pysäyttäviä ruuhkia.

Muutoinkin työkohteissa autoilijoilta toivotaan tarkkaavaisuutta.

– Liikennejärjestelyt ja nopeusrajoitukset on tarkkaan mietitty turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta, muistuttaa Destian työpäällikkö Risto Lippo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ilveskanta laskee edelleen hienoisesti

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 4 - 22:25

Vuonna 2014 alkanut ilveskannan laskusuunta jatkuu, kertoo Luonnonvarakeskuksen tiedote. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta noin viisi prosenttia.

Monin paikoin kannan lasku on ollut loivaa tai kanta on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Eniten ilveskanta on supistunut Suomen riistakeskuksen alueista Oulun poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa, Kainuussa ja Keski-Suomessa.

Sen sijaan kannan selkeää kasvua on havaittu Pohjois-ja Etelä-Savossa sekä hieman Kaakkois-Suomessa.

Ilveskannan laskusuunnan taustalla on todennäköisesti suurimpana syynä viivellä näkyvä metsästyskuolleisuus. Ilveksen luontaisessa kuolleisuudessa ei ole tapahtunut erityisiä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Ennen metsästyskautta 2017/2018 Suomessa arvioidaan olevan 2 355–2 495 yli vuoden ikäistä ilvestä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perinteinen teollisuus jäi ICT:n jalkoihin – "Ei ole mediaseksikästä"

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 4 - 15:17

Konetekniikan vetovoiman ja osaajien puute on pullonkaula meriteollisuuden alihankinnan etenemiselle Suomessa.

Töitä olisi, mutta firmat eivät saa osaavaa väkeä töihin. Syiksi tähän alan asiantuntijat näkevät yliopistoissa tehdyt säästöt, ICT:n suosimisen sekä päättäjien toimettomuuden.

Putoaako Suomi kyydistä?

Oulun yliopistolta syntyneen Global Boiler Works -yrityksen toimitusjohtaja Marko Jokinen suhtautuu kriittisesti yliopistoissa tehtyihin säästötoimiin.

– Meillä on ollut hyvä osaamistaso aiemmin, mutta ihmiset ovat eläköityneet eikä uusia ole koulutettu tilalle. Suomessa tätä alaa ei koeta enää kiinnostavaksi, ja mekin olemme joutuneet hakemaan ulkomailta väkeä töihin.

Professori Jukka Kömi tuli Oulun yliopiston materiaali- ja tuotantotekniikan professoriksi SSAB:sta. Hän kertoo yliopiston konetekniikan keskittyvän meriteollisuuteen ennen kaikkea terästeollisuuden ja raskaan konepajateollisuuden näkökulmasta.

– Oulun yliopiston rooli meriteollisuudessa on paljon suurempi kuin mitä julkisuudesta voisi päätellä. Mutta ei ole mediaseksikästä kehittää terästä, joka on maallikon silmään täsmälleen samannäköinen kuin 40 vuotta sitten, vaikka se on täysin uusi.

Konetekniikka on jäänyt ICT:n jalkoihin

Asiantuntijat surevat, että konetekniikka on jäänyt ICT:n jalkoihin, vaikka teräteollisuuden osaaminen on Pohjois-Suomessa maailman huippua.

– On hyvä, että ICT menee eteenpäin, mutta pitäisi panostaa myös muihin teknisiin tieteisiin. Pelkällä ICT:llä ei tee mekaanisessa ympäristössä oikeastaan mitään, mutta jos saataisiin ICT-kaverit ja mekaniikkaosaajat keskustelemaan keskenään, niin sieltä syntyisi lisäarvoa, Jokinen sanoo.

Kestävyysmyönteisyyden kautta voi tehdä hyvää toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja koko maailmalle. Riitta Keiski

Global Boiler Works on itse hankkinut testaamiseen ulkomailta Tekesin tuella ultraäänitekniikkaa, kun sitä ei Suomessa ole ollut tarjolla. Yritys on tarjonnut laitteistonsa myös yliopiston ja sen kautta muidenkin yritysten käyttöön.

– Yliopistolta ei voi karsia enää mitään, vaan päinvastoin pitäisi saada lisäpanostuksia konetekniikkaan ja teknilliseen mekaniikkaan. Yliopistojen perusopetukseen ja perustutkimukseen pitäisi panostaa huomattavasti enemmän, sanoo Jokinen.

Teräksessä riittää työstettävää

Oululainen meriteollisuusosaaminen liittyy suurelta osin teräkseen ja sen ominaisuuksien hyödyntämiseen.

Teräs ei ole loppuun kehitettyä, vaan työtä riittää. Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on jo pitkään tehty myös muuhun meritekniikkaan liittyvää tutkimusta.

– Puhutaan myös laivojen päästöjen hallinnasta, polttoainekysymyksistä, moottorivoimasta, öljyn torjunnasta ja meriteollisuuden arktisista haasteista, tiivistää Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani, professori Riitta Keiski.

Eikös se Sipilä ole diplomi-insinööri? Kyllä hänen pitäisi tietää mitä haluaisimme. Marko Jokinen

Hän nimeää oululaisen meriteollisuusosaamisen yhteistyökumppaneiksi satamat, meriteollisuuden materiaalituottajat ja Wärtsilän tapaiset isot meriteollisuusyritykset sekä lisäksi ympäristö- ja mittaustekniikka-alan pk-sektorin.

– Kyse on hyvin monen tieteenalan yhteistyöstä ja yhteistyöstä yritysten kanssa. Tämä ala tarjoaa nuorille ihmisille nyt paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä hyvää kuin aikaisemmin. Kestävyysmyönteisyyden kautta voi tehdä hyvää toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja koko maailmalle.

Valtion tukea kaivataan

Jokinen kaipaisi hallitukselta ponnekkaampia toimia vientituloja luovien pk-yritysten toiminnan tukemiseen.

– Puheissa meidän kaltaisiin yrityksiin halutaan aina panostaa, mutta kyllähän tukitoimet ovat hyvin byrokraattisia ja toimintaa kahlitsevia. Eikös se Sipilä ole diplomi-insinööri? Kyllä hänen pitäisi tietää mitä haluamme. Kuvittelisi, että tarpeet ovat tiedossa, pohtii Jokinen.

Kömikin on pettynyt päättäjien tiedon tasoon. Erityisesti häntä harmittavat valtion rajut säästötoimenpiteet teknologiateollisuuden innovaatiotoimintaan.

– Kun ajattelee, kuinka iso merkitys metalliteollisuudella on Suomen ulkomaan kauppaan, se ei päättäjätasolla näy. Panostus pitäisi olla huomattavasti suurempaa, jotta me voimme olla tekniikan huipulla. Suomi ei nouse sillä, että me kopioimme sen, mitä Kiinassa tai muualla maailmassa tehdään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Byggmax aloittaa yt-neuvottelut Suomessa, nämä viisi myymälää saattavat sulkeutua

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 4 - 14:31
Mistä on kyse?
  • Rakennustarvikeketju Byggmax aloittaa yt-neuvottelut 30 työntekijän mahdollisesta irtisanomisesta.
  • Ketju harkitsee Kangasalan, Pirkkalan, Seinäjoen, Jyväskylän ja Oulun myymälöiden sulkemista.
  • Vantaan ja Lahden myymälöiden toiminta saattaa supistua.
  • Konsernijohtajan mukaan Byggmax ei ole jättämässä Suomea.

Rakennustarvikekauppaketju Byggmax kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Ketjun suunnittelemat muutokset voivat tarkoittaa enintään viiden myymälän sulkemista ja voivat johtaa enimmillään 30 palvelussuhteen päättymiseen. Lisäksi kahden myymälän toimintaa saatetaan supistaa.

Byggmaxilla on Suomessa 13 myymälää ja henkilöstön määrä on 123. Yt-neuvottelut alkavat 10.7.2017.

Ketju harkitsee sulkevansa Kangasalan, Pirkkalan, Seinäjoen, Jyväskylän ja Oulun myymälät. Supistamistoimia harkitaan Vantaan ja Lahden myymälöissä, kertoo Byggmax Suomen maajohtaja Aleksi Virkkunen Ylelle.

– Liiketoimintamme ja myyntimme on ollut kasvussa, mutta tappiollista näissä myymälöissä. Myymälät ovat kehittyneet, mutta ovat yhä kannattamattomia, Virkkunen sanoo.

– Tavoitteenamme on luoda Byggmaxille Suomessa terve kasvualusta, jolta voimme ponnistaa uuteen kasvuun. 20–25 myymälän verkosto on edelleen tavoitteenamme, mutta keinoja pitää muokata nykytilanteeseen sopiviksi, sanoo Virkkunen.

Ketju ei aio jättää Suomea

Virkkusen mukaan kilpailu rautakaupan alalla on Suomessa kovaa, mutta huomauttaa, että se on kovaa myös ketjun muilla markkina-alueilla Ruotsissa ja Norjassa. Kuluttajan kannalta hän sanoo tilannetta terveeksi.

Byggmax aikoo edelleen etsiä hyviä liikepaikkoja eri puolilta maata. Virkkunen sanoo ketjun olevan nyt hyvin edustettuna Uudellamaalla ja rannikkokaupungeissa.

Byggmaxin konsernijohtaja Mattias Ankarberg sanoo ketjun olleen läsnä Suomessa jo vuodesta 2008, mutta että se ei vielä ole saavuttanut pitkän tähtäimen tavoitetta 20–25 myymälän verkostosta.

– Uusien investointien kuten uusien myymälöiden avaamisen mahdollistamiseksi meidän pitää ensin tervehdyttää liiketoimintamme Suomessa, Ankarberg sanoo tiedotteessa.

Ankarbergin mukaan yhtiö näkee Suomessa suurta potentiaalia, eikä ole jättämässä Suomea. Tukholman pörssiin listautuneella Byggmaxilla on 84 myymälää Ruotsissa ja 33 Norjassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ilkalle Jumalan löytäminen toi nuorena rauhan – nyt ei pelkää kritisoida omiaankaan: "Olemme olleet sulkeutuneita"

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 3 - 15:35

Oli aurinkoinen päivä kesäkuussa vuonna 1988, kun Ilkka Jyrinki lähti rakennusyrityksensä urakoimalle talolle. Rakennusmaalla mukana oli hänen veljensä.

Jyringin ollessa työn touhussa rakennustelineet romahtivat varoittamatta miehen alta ja hän tipahti maahan toisesta kerroksesta.

Ilkka Jyrinki kertoo, että 30 vuotta sitten saadut vammat vaivaavat jonkin verran vielä tänä päivänäkin.Emma Hinkula / Yle

Nyt Ilkka Jyrinki on 62-vuotias ja hän asuu rivitaloasunnossa vaimonsa kanssa Haapajärvellä. Miehen sinisistä silmistä pilkehtii ilo, kun hän kattaa pöytään kahvia ja sokerimunkkeja. Hän kertoo, että he ovat olleet vaimonsa kanssa yhdessä 41 vuotta.

– Tapasin vaimoni Jämsän opistolla iltaseuroissa. Rakastuminen tapahtui kuin salaman iskusta, Jyrinki kertoo hymyillen.

Yhtä on pidetty niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. On ollut lasten ja vaimon sairauksia. Suurin vastoinkäyminen oli kuitenkin Jyringille tapahtunut onnettomuus.

– En muista paljoakaan siitä, kun tipahdin alas. Mutta se aiheutti useiden luiden murtumista ja kallovammoja.

Akuutti toipumisvaihe kesti noin kaksi vuotta. Jyrinki kertoo, että ne ajat ovat kuin olisi kulkenut sumussa, paljoa hän ei niistä muista.

Vaimon tuki auttoi jaksamaan

Pariskunnalla on yhteensä 11 lasta, Jyringin toipumisen aikana vaimo oli heistä vastuussa. Kuin myös Jyringistä itsestään.

Liikutus saa vallan, kun hän palaa muistoissaan onnettomuuden jälkeisiin aikoihin. Mies pyyhkäisee kyynelen silmäkulmastaan.

– Olen monesti sanonut vaimolle, että minun täytyy hattua nostaa, että sinä minut hoidit. En itse edes pystynyt peseytymään.

Vaikka ajat olivat tiukat, on Jyrinki onnellinen, että perhe kesti sen hänen rinnallaan. Mies kertoo, että he ovat käsitelleet asiaa lasten kanssa, kun he aikuistuivat. Silloin lapsetkin ymmärsivät, miksi isä yhtäkkiä muuttui täysin eri mieheksi.

On hyvä lähteä tekemään matkaa, kun ei tarvitse pelätä mitään. Ilkka Jyrinki

Muutaman kerran Jyrinki muistaa miettineensä toipumisaikanaan, että miksi Jumala ei vain ottaisi häntä pois. Elämä kipujen kanssa tuntui välillä sietämättömältä.

– Mutta mikä ei tapa, niin se vahvistaa. Niinhän sitä sanotaan.

Ero ei käynyt pariskunnan mielessä edes synkimpinä aikoina. Jyrinki ajattelee, että jos rakastamansa ihmisen kanssa on käynyt läpi niin vaikeita asioita kuin he ovat käyneet, ei luovuttaminen ole vaihtoehto.

– Tämä on ollut hieno liitto. Tänä päivänä me istutaan rinnakkain tuossa olohuoneessa päivittäin ja mietimme, että saimme taas yhden päivän yhdessä.

"Olin hyvin levoton ja tuskainen"

Usko on ollut osa Jyringin elämää lapsuudesta asti. Hänen äitinsä oli harras uskovainen, isä ei. Se ettei toinen vanhemmista ollut uskossa näkyi perheen elämässä.

– Kyllähän siinä ristiriitoja on, se on päivänselvää. Ei mitään isompia riitoja, mutta kyllä sen huomasi, että vanhemmat eivät ajattele ihan samalla tavalla.

Teini-ikäisenä Jyrinki tuli uskoon. Arja Lento / Yle

Kun Jyrinki oli lapsi, ei uskon asiat olleet hänellekään kovinkaan tärkeitä. Hän koki, ettei kuulu siihen joukkoon.

– En elänyt sillä tavalla kuin uskovaiset elävät.

Äiti ja mummo yrittivät parhaansa mukaan pitää poikaa oikealla polulla. Neuvoivat miten tulisi käyttäytyä ja kenen porukoissa ei kannatta liikkua.

Aikaa kului muutama vuosi, kun Jyrinki kulki omia polkujaan. Levottomuus ja ahdistus kasvoivat hänen sisällään jatkuvasti. Kahden maailman välissä kulkeminen alkoi tuntua koko ajan hankalammalta.

Jyringin isä ja veljet käyttivät alkoholia. Se tuntui nuoresta Jyringistä ikävältä, eikä hän itse koskenut päihteisiin.

– Aloin miettimään omaa elämääni. Että haluanko minä elää sitä tällä tavoin. Olin hyvin levoton ja tuskainen ja halusin löytää Jumalan. Ja sen minä löysin.

Tässä maailmassa uskovaisilla on ollut aina hyvin monia nimiä, lestadiolaisuus on vain yksi niistä. Ilkka Jyrinki

Jyrinki oli 15-vuotias kun hän löysi uskon Jumalaan. Sen jälkeen hän koki elämänsä muuttuneen paremmaksi.

– Sisäinen rauha on uskomattoman ihanaa. Joka aamu saa ristiä kätensä ja miettiä, että tänään on hyvä päivä. On hyvä lähteä tekemään matkaa, kun ei tarvitse pelätä mitään.

Avoimuus auttaa ymmärtämään

Ilkka Jyrinki kuuluu vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Suomessa liikkeen jäseniä on arviolta 110 000–120 000.

Jyringin mielestä lestadiolaisuus ei kuitenkaan määritä hänen uskoaan.

– Lestadiolaisuus on vain nimi. Minun mielestäni kysymys on sydämen uskosta ja siitä, että me kunnioitamme toinen toisiamme ja uskomme Raamattuun. Tässä maailmassa uskovaisilla on ollut aina hyvin monia nimiä, lestadiolaisuus on vain yksi niistä.

Jyrinki on tottunut kuulemaan uskontoonsa liittyen myös rasistisia lausahduksia. Ismo Pekkarinen / AOP

Herätysliikkeeseen on vuosikymmenien saatossa liitetty paljon erilaisia uskomuksia ja skandaaleja. Jyrinki kertoo, että uutisointi lestadiolaisista ja iltapäivälehtien lööpit ovat saaneet usein mielen matalaksi.

– Joskus olen sanonut vaimolle, että eikö tuo lähentele jo vihapuhetta. Uskon kuitenkin, että ihmiset osaavat nykyään itsekin ajatella, että kaikki ei ole siltä miltä näyttää.

Jyrinki ajattelee, että lestadiolaiset saavat osittain syyttää negatiivisista puheista itseään.

– Me olemme olleet monesti melko sulkeutuneita, emmekä ole halunneet ottaa kantaa asioihin. Emme ole kommentoineet usein sellaisiakaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kenellekäänhän ei voi uskoa tuputtaa. Ilkka Jyrinki

Avoimuus on Jyringin mielestä avainsana ennakkoluulojen poistumiseen puolin ja toisin.

– Tiedotusvälineet ovat esimerkiksi olleet Suviseuroissa paikan päällä viime vuosina. Sitäkin kautta ihmiset ovat ehkä päässeet tutustumaan tähän herätysliikkeeseen ja uskontoon ylipäätään.

– Mitä enemmän tiedämme, sitä vähemmän luulemme, Jyrinki summaa.

Yhteisö antoi voimaa

Anteeksiantamus, rakkaus ja yhteisöllisyys ovat Jyringin mielestä uskonnon peruspilareita. Hän ajattelee, että lestadiolaisten herätysliikkeessä voi olla jonkun mielestä huonojakin puolia, mutta hän ei niitä näe.

Emma Hinkula / Yle

Jyrinki kääntää katseensa mieluummin positiivisiin puoliin. Kuten siihen, miten hänen uskovaiset ystävänsä auttoivat onnettomuuden jälkeen.

– Minä olin putoamassa pois työelämän kelkasta. Pääni oli niin huonossa kunnossa, etten välillä edes ymmärtänyt, että mistä puhutaan. Ystävät tulivat noutamaan minua kotoa ja kysyivät, että pystyisinkö tekemään jonkun pienen tehtävän.

– Heidän apunsa on ollut mittaamattoman arvokas asia.

Jyringin perheessä on yhteensä 11 lasta. Osa heistä on uskossa, osa ei. Kaikki lapset ovat kuitenkin miehen mukaan yhtä rakkaita.

– Kenellekäänhän ei voi uskoa tuputtaa. Jokainen tekee oman päätöksen ja elää oman maailmankatsomuksensa mukaan. Pääasia on, että eletään sovussa ja rauhassa.

Jumala päätti antaa ison perheen isän vielä elää. Ilkka Jyrinki

Tällä hetkellä Jyrinki on osa-aika eläkkeellä. 30 vuotta sitten tulleet päävammat vaikuttavat vieläkin elämään. Ajatus ei aina kulje ja välillä saattaa olla vaikea ymmärtää, mitä toinen puhuu. Mies on kaikesta huolimatta kiitollinen elämästään.

– Jumala päätti antaa ison perheen isän vielä elää. Tuntuu todella hyvältä, että saa tällä tavalla tätä loppumatkaa taivaltaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ratatyökone lipui lähtevän junan raiteelle Ylivieskassa – onnettomuus 4 minuutin päässä

YLE: Perämeri - 2017, Heinäkuu 3 - 15:19

Poliisi tutkii Ylivieskan rautatieasemalla tapahtunutta välikohtausta, josta oli aiheutua vakava vaaratilanne.

Poliisi epäilee, että joku on käynyt avaamassa liki 40-metrisen ratatyökoneen käsijarrun, minkä seurauksena kone oli valunut kohti Ylivieskan rautatieaseman pikajunaa.

– Ratatyökone oli lipunut omalla painollaan loivaan alamäkeen satojen metrien matkan, ylikonstaapeli Jarkko Sarja kertoo.

Poliisin mukaan käsijarru oli avattu ennen pikajunan lähtöä, joten tilanne oli vakava ja olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden. Vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

– Eihän siihen montaa minuuttia jäänyt väliin, Sarja toteaa.

Tilanne sattui viime viikon keskiviikkona 28.6. aamulla. Ratatyökone valui raiteelle kello 7, ja lähtevä juna oli raiteella kello 7.04.

Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset silminnäkijähavainnot tapauksesta Ylivieskan poliisiaseman päivystykseen. Poliisi on erityisen kiinnostunut mahdollisista henkilöhavainnoista pysäköidyn ratatyökoneen luona tai sen lähettyvillä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi epäilee Luodon omakotipaloa tahallaan sytytetyksi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Heinäkuu 3 - 14:35

Poliisi on ottanut tapahtumapaikalta kiinni talossa asuvan miehen. Poliisilla on todennäköisiä syitä epäillä, että mies on tahallaan sytyttänyt talon palamaan.

Hätäkeskukseen tuli maanantaiaamuna kello yhdeksän aikaan ilmoitus, että Luodon Vikarholmenissa palaa puolitoistakerroksinen omakotitalo. Palokunnan saapuessa paikalle liekit löivät jo ulos ikkunoista ja ovista. Palo saatiin parissa tunnissa hallintaan. Omakotitalo sai palossa mittavia palo- ja savuvahinkoja sekä sammutustöiden yhteydessä vesivahinkoja.

Poliisin ryhtyessä tutkimaan syttymissyytä, kävi ilmi, että talossa asuvat muut perheenjäsenet olivat menneet naapuriin hiukan ennen kuin talo syttyi palamaan.

Kiinniotettua miestä epäillään rikoksesta. Paloa tutkitaan alustavien tietojen mukaan törkeänä vahingontekona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lähiviikot keskimääräistä viileämpää koko maassa – helle kiertänyt vielä Keski-Pohjanmaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Heinäkuu 3 - 12:07

Sääennusteet eivät lupaa hyvää helteisen kesän odottajille.

– Lähiviikot ovat koko maassa keskimääräistä viileämpiä. Ennusteiden mukaan kesästä on tulossa lämpötiloiltaan tavanomainen, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Helteetkin ovat osittain kiertäneet Suomen, sillä tähän mennessä hellepäiviä on ollut touko-kesäkuussa vasta seitsemän, mikä on tavanomaista vähemmän. Eniten helteitä on saatu Mikkelissä. Mahdollista on, että varsinkin pohjoisessa voidaan jäädä kokonaan helteittä.

– Muuallakin Suomessa on täysin mahdollista, että paikallisesti hellerajaa ei tänä kesänä ylitetä, sanoo meteorologi Niinimäki.

Keski-Pohjanmaalla joudutaan vielä odottelemaan hellerajan rikkoutumista. Rajaa hätyyteltiin kesäkuun alussa Kokkolassa, kun mittari ylsi Hollihaan mittausasemalla jo 24,9 asteeseen. Hellerajan ylittymiseen tarvitaan yli 25 astetta.

Tyypillisesti helleraja ylitetään jo touko-kesäkuussa Keski-Pohjanmaallakin.

Myöhäisimmillään helleraja on maakunnassa rikkoutunut vuonna 2012. Silloin raja meni rikki 6. heinäkuuta. Nyt sääennusteiden mukaan näyttää siltä, että tänä kesänä saataneen syntyä uusi ennätys, sillä seuraaville viikoille on luvassa viileähköä.

Runsashelteisiä kesiä on Keski-Pohjanmaalla vietetty 2000-luvulla useammin kuin esimerkiksi 90-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2014 Kruunupyyssä mitattiin 31 hellepäivää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä