Kanta-alueen uutisia

Vaara ohi Pohjois-Pohjanmaa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 11 - 01:37

Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Siikalatva 11.11.2017 kl. 00.00. Faran över. Röken från branden orsakar inte längre fara.

Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Siikalatva

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 11 - 00:38

Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä.

Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Siikalatva 10.11.2017 kl. 22:45. Hälsofarlig rök i luften. Faran är också att ammoniaktanken ska bryta till följd av eld. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över.

Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Pohjois-Pohjanmaa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 10 - 23:18

Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Siikalatva, Rantsila centrum 10.11.2017 kl. 21:25.00. Hälsofarlig rök i luften. Branden i en industrianläggning . Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över.

Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teollisuushallissa raju tulipalo Siikalatvan Rantsilassa – sammutustyöt jatkuivat läpi yön

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 10 - 21:33

Kylmänen Food Oy:n teollisuushalli paloi Siikalatvan Rantsilassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Päivystävä palomestari Jouni Pummila kertoi yöllä, että paloa on sammuttamassa noin 60 henkinen pelastuskomppania. Paikalla oli tuolloin seitsemän sammutusyksikköä ja viisi säiliöautoa sekä erikoiskalustoa.

– Pitkä yö on tulossa.

Paloa sammutettiin rakennuksen ulkopuolelta, koska palon voimakkuuden vuoksi sammuttaminen rakennuksen sisältä oli mahdotonta. Pummilan mukaan palavassa rakennuksessa on ammoniakkisäiliö, ja vaarana oli, että säiliö repeää.

– En osaa sanoa, mikä on koviten aiheuttanut paloa. Ammoniakki ei kuitenkaan ole se suurin syy. Tämä palo ei ole ammoniakista johtuvaa eikä tulipalon suurin voima ole siitä syntynyt.

Pummila kertoi, että lähellä olevat rakennukset eivät missään vaiheessa ole olleet vaarassa.

Alueelle annettiin illalla vaaratiedote palosta leviävän savun vuoksi. Vaaratiedote saatiin kuitenkin purettua puolen yön aikaan.

Palon syttyessä rakennuksen sisällä oli viisi työntekijää. Pummila kertoi, että osa työntekijöistä lähti palon sattuessa heti ulos. Yksi työntekijä pääsi muita myöhemmin poistumaan rakennuksesta, mutta omin voimin.

– Hänet on kuljetettu keskussairaalaan tarkastettavaksi. Vakavia loukkaantumisia ei palosta ole aiheutunut.

Tulipalo oli rakennuksen osastossa, joka on noin 6 000 neliön kokoinen. Sammuttamista vaikeutti Pummilan mukaan se, että palo eteni hallin yläpohjan rakenteissa.

Kuvaaja Paulus Markkula kävi kuvaamassa yöllä tilannetta. Hän ei nähnyt tilannetta juurikaan, mutta yöllä kahden aikaan paikalla oli palomiehiä.

– Savua oli ainakin silloin erittäin paljon. Sen mitä näin, rakennusta oli palanut paljon. Rakennusta ei enää hirveästi ollut.

Aineellisista vahingoista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta niiden odotetaan olevan mittavia. Myöskään palon syttymissyy ei ole tiedossa.

Kylmäsen tärkeimmät tuoteryhmät ovat kokolihatuotteet, säilykkeet, einekset ja tuore liha._**

Yle Uutisgrafiikka

Oletko paikalla, lähetä kuva yle.uutiset@yle.fi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viikonlopun säässä toivomisen varaa – sadetta, tuulta ja huono ajokeli pohjoiseen

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 10 - 21:15

Viikonlopun sää ei ole kaksinen. Luvassa on sadetta ja tuulta, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

– Lauantaina aamulla sateet yleistyvät etelästä alkaen. Sadealue liikkuu päivän aikana pohjoiseen.

Sade tulee etelässä ja lännessä vetenä. Sadetta voi tulla paikoin 10 millimetriä. Pohjoista kohden sateet muuttuvat lumeksi.

– Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa sateet tulevat lumena.

Maan pohjoisosaan on annettu sunnuntaille ennakkovaroitus huonosta ajokelistä.

Sateisen ja pilvisen sään lisäksi viikonloppu on melko tuulinen. Lapissa on päivälläkin pakkasta, etelässä on ylimmillään viisi astetta lämmintä ja lämpötila pysyy yölläkin plussan puolella.

Ensi viikolla sateet kuivahtavat, mutta maan keskiosassa saadaan vielä alkuviikosta räntä- ja lumisateita. Alkuviikosta lämpötila voi käydä yöllä pakkasen puolella etelässäkin.

Yle Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hoitaja syytteessä poikkeuksellisesta rikoksesta: käytti itse sairaan lapsen kipulääkkeitä ja laittoi tilalle vettä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 10 - 15:16

Kokkolassa työskennellyttä hoitajaa syytetään kipulääkkeiden varastamisesta saattohoidossa olleelta lapselta kaksi vuotta sitten. Syytetty oli yksi 3-vuotiaan kotisairaanhoitajista.

Hänen epäillään vaihtaneen lapsen kivunlievitykseen määrätyn morfiinin tilalle vettä ja käyttäneen morfiinin itse. Näin epäillään tapahtuneen ainakin kymmenen kertaa kahden kuukauden aikana.

Lisäksi hoitajaa syytetään huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden sekä unitablettien varastamisesta.

Syytetty on myöntänyt vieneensä lääkkeitä ja vaihtaneensa morfiinin veteen. Hän myös myöntää pahoinpitelyn.

Syyttäjä: Erityisen julma rikos

Syyttäjän mukaan rikos on tehty erityisen julmalla tavalla, koska hoitoalan ammattilaisena vastuussa ollut hoitaja on aiheuttanut liikuntakyvyttömälle ja kuolemansairaalle lapselle tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Lapsi kärsi voimakkaista kivuista ja lihaskouristuksista, lisäksi hänen hengittämisensä vaikeutui.

Syyttäjän mukaan rikos oli törkeä, sillä lapsi altistui hengenvaarallisille vieroitusoireille lääkityksen vähentämisen takia.

Hoitajalle luettiin perjantaina syytteet Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa muun muassa törkeästä pahoinpitelystä, huumausaineen käyttörikoksesta ja varkaudesta. Lisäksi häntä syytetään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta. Syyttäjä vaatii hoitajalle vähintään yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollista vankeutta.

Asiasta uutisoivat ensin KP24 ja MTV.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmen lapsen yksinhuoltaja löysi tanssitaidottomien ryhmästä liikunnan ilon – "Ei tarvitse miettiä, miltä näyttää tai mitä tekee"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 10 - 14:20
Mistä on kyse?
  • Monelle aikuiselle liikunnan aloittamisen kynnys on korkea.
  • Liikuntaan vaadittavia taitoja, kuten tasapainoa ja liikenopeuden säätöä, voi kehittää aikuisenakin.
  • Liikuntaharrastus kannattaa aloittaa riittävän helposta lajista.
  • Alkeiskurssit rohkaisevat aikuisiakin kokeilemaan uusia lajeja.

Kun tuposlaiselta Anna-Kaisa Minkkiseltä kysytään, kokeeko hän olevansa liikunnallisesti lahjakas, on vastaus naurunremakan säestämä.

– En todellakaan!

Siitä huolimatta kolmen lapsen yksinhuoltajaäidin tärkein henkireikä on jokakeskiviikkoinen tanssitunti.

Tanssiryhmän harjoitukset ovat joka kerta hieman erilaiset. Tämänkertaisella tunnilla tanssitiin muun muassa toisten nimiä ja haaveita. Emma Hinkula / Yle

Tanssiryhmä Haarahyppy kutsuu itseään tanssitaidottomien ryhmäksi. Se olikin yksi syy, joka houkutti Minkkisen tunnille ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten.

– Olen aina tykännyt tanssia, mutta olen aika iso ihminen, joten olen hirveästi ujostellut ja arastellut lähteä mihinkään ryhmään.

Monilta tulee usein tosi pitkä lista omista vioista ja ongelmista. Katri Aaltio

Ujoudesta ja arkuudesta ei näy enää merkkiäkään, kun Minkkinen tanssahtelee ympäri salia muiden mukana. Hän kokeekin saaneensa ryhmästä liikunnan lisäksi rohkeutta ja itsevarmuutta.

– Uskallan paremmin sanoa mielipiteeni ja olla oma itseni. Joudun työni puolestani esiintymään ja kohtaamaan ihmisiä, ja tämä ryhmä on antanut varmuutta siihenkin.

Aiemmat epäonnistumiset vaikuttavat

Monille liikunnan aloittamisen kynnys on korkea sen vuoksi, etteivät he koe olevansa yhtä hyviä kuin muut. Terveystieteiden tohtori Marjo Rinne sanoo, että esimerkiksi epäonnistumiset koulun liikuntatunneilla saattavat vaikuttaa siihen, ettei aikuisiälläkään halua kokeilla liikkumista.

Toinen yleinen syy liikkumattomuudelle Rinteen mukaan on, että liikunta aloitetaan liian vaikeasta lajista.

– Hyvä esimerkki on vaikkapa musiikkiliikuntatunti. Jos tuntuu, ettei pysy rytmissä tai se on liian nopeatempoinen, jättää ihminen helposti tulematta seuraavalla kerralla.

Rinteen mielestä uudesta lajista olisi yleensä hyvä saada positiivinen kokemus heti alussa, jolloin into liikuntaan ei katoaisi.

Katri Aaltion vetämälle tanssitunnille on kuka tahansa tervetullut osaamistasosta, iästä tai sukupuolesta riippumatta.Emma Hinkula / Yle

Haarahyppy-tanssiryhmä on oululaisen Katri Aaltion perustama. Aiemmin ylipainoinen ja selkävaivoista kärsinyt Aaltio kertoo, että ryhmä sai alkunsa hänen omasta tarpeestaan.

– Halusin silloinkin tanssia, mutta koin, että en pärjännyt sellaisissa ryhmissä, missä opettaja näytti edessä tehtävät liikesarjat.

Useat ryhmään ilmoittautujat kokevat Aaltion mukaan samankaltaisia tunteita kuin hän itse ennen ryhmän perustamista. Hän kertoo, että esimerkiksi kömpelyys tai ylipaino voivat vaikuttaa siihen, ettei uskalla lähteä liikkumaan ryhmässä.

– Monilta tulee usein tosi pitkä lista omista vioista ja ongelmista. Ryhmiin voisi tietenkin mennä sellaisena kuin on ja tehdä omalla tavallaan. Vaatii kuitenkin loppujen lopuksi aika paljon uskallusta olla esimerkiksi aina se ryhmän vanhin tai ainoa ylipainoinen.

Liikunnan taitoja voi harjoitella

Mitä taitoja liikkuminen ylipäätään vaatii? Marjo Rinne kertoo, että peruselementtejä on muutama: tasapaino, hahmotuskyky ympäristöstä, liikenopeuden säätö, liikkeen rytmitys ja koordinaatio ja etäisyyksien ja painon arviointikyky.

– Jos joutuu esimerkiksi nostamaan, lyömään tai työntämään jotain esinettä, niin siinä tarvitaan jonkin verran tietoa, paljonko esine painaa.

Näitä kaikkia taitoja pystyy Rinteen mukaan myös opettelemaan, ellei ole joitakin toimintakykyä rajoittavia asioita.

Täällä ei ikinä tarvitse miettiä, miltä näyttää tai mitä tekee. Anna-Kaisa Minkkinen

Rinne kertoo, että taitojen treenaaminen on kuitenkin usean asian summa. Se vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Jos siis lopputulos on hieno, sujuva liikesuoritus, koostuu se eri osa-alueiden harjoittamisesta.

– Kaikki harjoitus kannattaa aloittaa hitaasti. Hiljalleen nopeutetaan sitä mukaa, kun oppii.

Liikkeiden opettelu lähtee Rinteen mukaan usein kestävyydestä, lihaskunnosta ja nivelten liikeradoista.

– Niiden lämmittelyllä ja harjoittelulla voidaan avittaa liikkumista.

Yhteisöllisyyttä ja tukea

Aaltion vetämässä tanssiryhmässä tunnit ovat joka kerta erilaisia. Perinteisten liikesarjojen opettelemisen sijaan tanssitaan esimerkiksi omista haaveista tai toisten nimistä.

Tämänkertaisella tunnilla tanssi saa inspiraation arjen tapahtumista. Eräs nainen kertoo omasta päivästään vauvan kanssa kotona. Ja tunteesta, kun yrittää tehdä asioita eikä vauva millään nukahda.

– Kaikkihan me tiedämme, että vauvan kanssa on aina ihanaa olla kahdestaan kotona, nainen naurahtaa.

Ryhmäliikunnasta voi saada liikkumisen ilon lisäksi vertaistukea ja yhteisöllisyyden tunnetta. Emma Hinkula / Yle

Muut naiset naurahtavat ymmärtäväisesti ja alkavat tanssimaan. Liikkeet tuovat hyvin esiin naisen kuvaileman päivän kulun. Osa hytkytteli sylissään näkymätöntä vauvaa ja osa tanssi kiihtyneesti, mikä kuvasti hyvin äidin kokemaa turhautumista, kun vauva ei vaan nukahda.

Täytyy myös muistaa, että heti ei tarvitse olla huippuhyvä, nopea tai ketterä Marjo Rinne

Liikunnan ilon lisäksi ryhmästä saa ymmärrystä arjen pikku vastoinkäymisiin tai hienoihin hetkiin. Anna-Kaisa Minkkisen mielestä ryhmän yksi parhaista puolista onkin sen yhteisöllisyys.

– Odotan aina, että pääsen tunneille. Täällä ei ikinä tarvitse miettiä, miltä näyttää tai mitä tekee. Jokainen tukee toistaan.

Aikuisenakin voi kehittyä

Ihmisillä on Rinteen mukaan aiemmin ollut harhaluulo, ettei aikuisiällä voi oppia tai kehittyä liikunnallisesti. Etenkin, jos puhutaan motorisista taidoista. Rinne kertoo, että asenteet ovat kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana muuttuneet.

– Yksi suuri syy muutokselle on erilaiset alkeiskurssit. Jos ihminen ei esimerkiksi ole elämänsä aikana koskaan harrastanut tanssia, voi sitä mennä aikuisenakin alkeiskursseille harjoittelemaan.

En enää mieti, mitä muut ajattelevat, vaan teen niin kuin itse haluan. Anna-Kaisa Minkkinen

Erilaisten alkeiskurssien ja tutustumiskäyntien runsaus antaa Rinteen mielestä monille myös alkukipinän ja mahdollisen onnistumisen tunteen, mikä innostaa jatkamaan harrastamista. Rinne kertoo, että alkeiskurssit myös rohkaisevat ihmisiä kokeilemaan uusia lajeja.

– Täytyy myös muistaa, että heti ei tarvitse olla huippuhyvä, nopea tai ketterä. Taito kehittyy hiljalleen ja asteittain. Joskus se, mitä haluaa oppia, ottaa aikaa. Joskus huomaakin, että hei, minä osaankin tehdä tämän ihan niin kuin olin odottanutkin.

Alkeiskurssit ja matalankynnyksen ryhmät antavat rohkeutta liikkujille.Emma Hinkula / Yle

Anna-Kaisa Minkkinen toivoisi, että matalan kynnyksen liikuntaryhmiä olisi enemmänkin. Hän on itse saanut liikuntaharrastuksesta niin paljon positiivista omaan elämäänsä.

– En enää mieti, mitä muut ajattelevat, vaan teen niin kuin itse haluan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsästäjiä patistellaan nyt tositoimiin Pohjanmaalla – uusi nettipalvelu paljasti, että hirviä on enemmän kuin luultiin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 10 - 11:40

Pohjalaismaakunnissa on tänä syksynä erityisen paljon hirviä.

Pohjanmaan Riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma onkin kirjelmöinyt erikseen alueen metsästäjille, että kaikki hirvenpyyntiin myönnetyt kaatoluvat pitää tänä syksynä käyttää.

– Tämäntyyppistä suositusta ei ole aiemmin tarvinnut antaa varsinkaan näin vahvasti. Toivon, että metsästysseurat ottavat tämän vakavasti ja pyrkivät käyttämään luvat, Luoma sanoo.

Tällä hetkellä hirviluvista on Pohjanmaan Riistakeskuksen alueella käytetty noin puolet, kun hirvenmetsästyskausi on kohta puolivälissä.

Uusi palvelu tuottaa tietoa hirvikannoista

Tiedot suuresta hirvikannasta ovat peräisin uudesta riistahavaintopalvelusta.

Viime vuonna käyttöön otettiin sähköinen hirvitietojärjestelmä, johon metsästäjät kirjaavat kaatojen lisäksi havainnot.

– Tänä syksynä ihan uutta on se, että Luonnonvarakeskus julkaisee näistä hirvihavainnoista kantaennustetta, joka päivittyy aina yöllä, kertoo Mikael Luoma.

Riistahavainnot.fi-palvelussa voi siis seurata lähes reaaliajassa, missä päin Suomea hirvet liikkuvat.

Ian Shaw / AOP

Mikael Luoman mukaan pohjalaismaakuntien hirvikanta on osoittautumassa jopa keväällä arvioitua vahvemmaksi.

Erityisen paljon hirviä on pohjalaismaakuntien rannikkokunnissa ja esimerkiksi kasitien ympäristössä. Hirvikolareiden kannalta valtatie 8 on alueen pahin.

– Kasitiellä tapahtuu eniten hirvikolareita. Hämäräaikaan siellä saa olla tarkkana, Luoma muistuttaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mayday mayday! - Lentopelastus vaatii monen viranomaisen yhteistyötä, jos ilmavoimien kone rysähtää Päijänteeseen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 9 - 21:00

Päijänteen rannassa käy melkoinen kuhina. Meneillään on Ilmasotakoulun järjestämä suuri yhteistoimintaharjoitus Vesistö 17.

Harjoitustehtävä etenee tilanteesta, jossa Ilmavoimien kone ilmoittaa joutuneensa pakkolaskuun Kaipolan itäpuolella. Jyväskylän lennonjohdosta tulee lisätieto: koneesta on annettu mayday, mayday -hätäilmoitus.

Lentopelastuskeskus johtaa aina ilmasta tapahtuvaa etsintää, kun kone on kateissa ja poliisi johtaa maastotehtävää. Yhteistoiminnan pitää sujua.

– Jos lentäjä on loukkaantunut, se siirtyy pelastusviranomaisen tehtäväksi. Ilmavoimilla on aina tukeva rooli asiantuntijana ja se tarjoaa myös resursseja ja kalustoa etsintään, kuvailee kapteeni Marko Salo Ilmavoimista.

Että tässä kello tikittää. Marko Salo

Keskinen Suomi on vilkasta sotilasilmailualuetta ja onnettomuuden riski on aina läsnä. Edellinen hävittäjälentäjän kuolemaan johtanut turma sattui marraskuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla, kun kaksi Hawk -harjoitushävittäjää törmäsi toisiinsa.

– Siitä on nyt reilu neljä vuotta. Sotilasilmailuonnettomuus tapahtuu keskimäärin reilun kahden vuoden välein. Että tässä kello tikittää, miettii Salo.

Kapteeni Marko Salo Ilmavoimista johti laajaa yhteisharjoitusta.Annika Rantanen / Yle Harjoittelu kehittää saumatonta yhteistyötä

Suuronnettomuudet vaativat viranomaisilta saumatonta yhteistoimintaa. Kriisitilanteet iskevät harvoin, joten aktiivisen harjoittelun merkitys korostuu.

Poliisi, pelastuslaitos ja Järvipelastajat harjoittelivat neljä päivää Päijänteellä Ilmavoimien johdolla yhteisen suuroperaation varalta. Oppia oli saamassa pari sataa ammattilaista.

Alkuvaiheen tavoitteena oli oppia tuntemaan toistemme resurssit. Marko Salo

Pohjoisella Päijänteellä risteili 20 alusta etsintätehtävissä. Harjoituksessa käytettiin maalinkuvaukseen laskuvarjoja, pelastuslauttoja, valaisinvälineitä ja maalihenkilöitä. Harjoitukseen kuuluivat myös etsintälennot alueella.

– Alkuvaiheen tavoitteena oli oppia tuntemaan toistemme resurssit. Esimerkiksi järvipelastajien venekalusto tuli tutuksi poliisille, joka johtaa pelastusta. Näin osataan lähettää juuri oikea ja nopea vene paikalle eikä väärää kalustoa, kertoo Marko Salo.

Yhtenä harjoitusskenaariona oli sotilaskoneen katoaminen ja sen lentäjien pelastautuminen heittoistuimilla. Turman uhreja etsittiin maastossa, vesillä ja veteen upotettuun hylkyyn sukeltaen.

– Itse olen oppinut paljon ja toivon, että pelastustoiminnan johtajillekin on tullut viranomaisyhteistyö tutuksi. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden viranomaisten kanssa on erittäin tärkeää, korostaa paloesimies Janne Luoma-Aho Keski-Suomen pelastuslaitoksesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laivat rahtasivat 50-luvulla puuta Afrikkaan asti – nyt sahan ikoninen savupiippu moukaroidaan ja sen mukana murenee suuri tarina

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 9 - 12:54
Mistä on kyse?
  • Oulun pohjoispuolella sijaitsevalla Martinniemen kylällä on takanaan työntäyteinen menneisyys – siellä sijaitsi 50-luvulla yksi maamme suurimmista sahoista.
  • Kylän loisteliaasta menneisyydestä muistuttaa korkea tehtaan piippu, joka nyt kuitenkin puretaan.
  • Kyläläiset vastustavat piipun purkua, mutta useita vastaavia purkutöitä tehnyt kiinteistöpäällikkö muistuttaa vanhan piipun olevan turvallisuusuhka.

Martinniemen saha sijaitsee nyky-Oulun pohjoispuolella Haukiputaalla. Suursaha-alueen ajoista muistuttava vanha voimalaitos ja sen 72-metrinen piippu katoavat pian maisemasta. Jo 90 vuoden ajan paikallaan ollut maamerkki on hallinnut kylän elämää tavalla tai toisella.

1900-luvun puolivälissä Martinniemi kilpaili Kotkan kanssa Suomen suurimman sahapaikkakunnan tittelistä. Taisipa se olla välillä vähän suurempikin, kylällä työskennellyt Pentti Pussinen muistelee.

Laitakarin voimalan vanha 72 metrinen savupiippu moukaroidaan maan tasalle ennen joulua.Jouni Soikkeli / Yle

Kyläpolliiseja oli jopa kaksi. He vahtasivat etupäässä sitä, etteivät ihmiset tuo laivoista viinaa maihin. Myös järjestyshäiriöihin puututtiin, sillä vireällä teollisuuspaikkakunnalla oli paljon työntekijöitä ja merimiehiä monesta valtakunnasta. Tanssipaikat olivat täynnä viikonloppuisin, toisinaan viikollakin.

– Kylällä oli oma putka, jonne vietiin pahimmat rähjääjät. Kyllä täällä oli täyttä elämää kuin jossain villissä lännessä Klondikessa, muistelee Pussinen.

Martinniemen höyrysaha perustettiin vuonna 1905. Vuosikymmenten vaikeuksien jälkeen sahan toiminta käynnistyi toden teolla vasta sotien jälkeen. Puutavaran kysyntä oli kovaa, ja Martinniemestä laivattiin muun muassa parruja Egyptiin ja puutavaraa ympäri maailmaa.

Martinnemessä sijainnut maineikas vuokratalo "Yöjuna" paloi 1960-luvun lopulla. Yläkerran ikkunassa paloi valo kulkijoita kutsuen.Pentti Utriasen arkisto

Laivojen viikonkin kestäneet lastausajat takasivat kyläraitille kansainvälisen kuhinan, joka korostui etenkin iltaisin.

– Alusten merimiehet vaeltelivat täällä kylillä ja sen vuoksi täällä oli paljon kauppoja, ravintoloita ja jopa kaksi elokuvateatteria, Pussinen sanoo.

Piippu on päässyt kirjoihinkin

Pimeänä marraskuisena päivänä Martinniemen sahan rauniot ja horisontista pilkistävä voimalan piippu muistuttavat alueen menneestä loistosta. Kylä oli aikanaan Oulun seudun vauraimpia. Se oli myös maamme teollistuneimpia paikkakuntia.

Kirjailija Joni Skiftesvik on syntynyt tuon piipun juurella. Hän on lähtenyt maailmalle Martinniemen Kurtinhaudalta.

– Toinen jalka on ollut aina kylällä, hän toteaa.

Puutavaraa odottavia laivoja Martinniemen sahan edustalla.Pentti Utriaisen arkisto

Skiftesvikillä on kylällä työhuone, jossa hän kirjoittaa. Joskus piippu eksyy kirjan sivuillekin, kuten esimerkiksi romaanissa "Salli Koistisen talvisota".

– Siinä Martinniemestä Neuvostoliittoon pula-aikana loikannut, sahalla työskennellyt neito palaa talvisodan aikana kotikylälleen desanttina ja alkaa tehdä tihutöitä, Skiftesvik kertoo.

Piippu on melkein inhimillinen olento. Joni Skiftesvik

Satamassa kävi 200 laivaa kesässä hakemassa tehtaiden tuotteita. Sahalla oli töissä noin kuusisataa ihmistä ja satamassa pari sataa lisää. Skiftesvik oli itsekin lautatarhalla ja tukkiosastolla töissä ainakin viitenä kesänä.

– Jos otetaan myös metsäpuoli huomioon, niin Martinniemen tehtaat työllistivät kaiken kaikkiaan noin 1 200 ihmistä, hän muistuttaa.

Piipun kohtalosta väännetty kättä pitkään

Jupakka piipun ympärillä on kestänyt jo 14 vuotta. Martinniemen kyläyhdistys ja Haukipudas-seura ovat hakeneet Laitakarin voimala-alueen suojelua.

Laitakarin voimalan piippu katoaa maisemasta vielä ennen joulua.Juha Hintsala / Yle

Ely-keskus lupasi suojella piipun, mutta ei rakennuksia. Ympäristöministeriö ei hyväksynyt suojelupäätöstä, koska rakennukset omistava UPM Kymmene oli valittanut päätöksestä kustannussyihin vedoten. Päätös jäi voimaan, ja Oulun kaupungin rakennuslautakunta antoi lopulta elokuussa 2017 purkuluvan voimalaitokselle ja sen piipulle.

Martinniemen kyläyhdistyksen sihteeri Liisa Takalon mielestä piippu on kylän symboli, maamerkki kaikille liikkujille.

– Kyläläisille se merkitsee, että tämä on erilainen kuin muut kylät, hän kiteyttää.

Piippu on kuin inhimillinen olento

Laitakarin voimala-alueella olevien rakennusten purku aloitettiin lokakuussa haitta-aineiden poistolla. Nyt maanpäällisistä osista on purettu 70 prosenttia. Alueen purkutöistä vastaa Purkupiha oy. Kaiken pitää olla purettuna viimeistään 29.12.2017.

Juha Hintsala / Yle

Nyt jännitetään enää, milloin on piipun vuoro.

– Olen pikkuhiljaa ruvennut ajattelemaan, että piippu on melkein inhimillinen olento, Joni Skiftesvik pohtii. Hänen mukaansa piipun nokka pilkistää yllättävistäkin paikoista, kun liikkuu kylällä.

– Se on melkein kuin Stasi. Se tarkkailee koko ajan, että mitäs kyläläiset tekevät ja mitä kylällä tapahtuu.

Ei ihme, että kyläläiset ovat ottaneet piipun omakseen. He kantavat huolta siitä, miten pärjätään ilman piippua, kun se on vartioinut ja ollut yhdenlaisena kaverina yhdeksänkymmenen vuoden ajan.

Uhkarohkeita kiipeilijöitä

Alueen omistavan UPM Kymmenen kiinteistöpäällikkö Veli Tuominen kertoo, että yritys on joutunut käyttämään apunaan viranomaisia saadakseen liian uteliaat ja uhkarohkeat liikkujat pysymään poissa voimala-alueelta.

Martinniemen saha loistonsa aikana
  • Martinniemen suurin yksittäinen työllistäjä oli Martinniemen saha, joka työllisti enimmillään 1300 henkeä.
  • Kylässä oli parhaimmillaan 15 kauppaa, useita ravintoloita, lääkäriasemia, apteekki, taksiasema sekä kaksi elokuvateatteria.
  • Puutavaran sahauksen lisäksi tehtailla valmistettiin puutaloja.
  • Saha lopetettiin marraskuussa 1988.
  • Voimalaitoksen 72 metriä korkea savupiippu puretaan joulukuussa 2017.

Tuomisen mukaan vartijat ovat poistaneet toistakymmentä henkeä piipun kyljestä ja piipustakin on otettu talteen muutamia. Paikka yritetään pitää turvallisena. Se on aidattu ja vartioitu.

– Siitäkin huolimatta mopojengi on tullut alueelle. Vaikka piipusta on poistettu portaita, niin siitä sen nokkaan on kiipeilty. Siellä on otettu selfieitä ja videoita.

Santaholman sahalaitoksen korkea tiilipiippu toimii edelleen näkyvänä maa- ja merimerkkinä Haukiputaalla. Se on kuitenkin jo rapautunut.Veli Tuominen / UPM Kymmene

Tuomisen mukaan itse voimalarakennus on home- ja asbestipitoinen sisältä, joten se oli muuttunut vaaralliseksi. Myös piippu on hänen mukaansa vaarallinen, sillä pitkään käyttämättä jääneenä kosteus on päässyt sen rakenteisiin.

– Kun sitä lakataan lämmittämästä, niin on väistämätöntä, että se rapautuu, Tuominen lisää.

Ihmisten työlle muistomerkki

Monet myrskyt kestänyt piippu kaadetaan lopulta tonnien painoisella kuulalla. Sen jälkeen siistitään paikat, tehdään täytöt ja tasataan pinta.

Veli Tuominen on ollut työnsä vuoksi mukana monissa rakennusten ja piippujen purkutöissä. Vanhan piipun historian katoamista hän kommentoi toisesta näkökulmasta.

– Kun kerää puolikkaita tiilen palasia myrskyn jälkeen aina 50 metrin etäisyydeltä piipusta ja kun tietää, että lapset käyttävät sitä leikkipaikkanaan, niin kyllä siinä mieleen tulee ihan joku muu kuin sen säilyttäminen. Mahdollisimman äkkiä pois.

Martinniemen sahan puutavaraa odottamassa lastausta, ylhäällä vasemalla Laitakarin voimalan piippu.Puolustusvoimat / Pentti Utriainen

Joni Skiftesvik pitää tärkeänä, että ihmisten työlle olisi olemassa joku muistomerkki ja heidät muistettaisiin sen myötä. Samalla Perämeren sahateollisuusperinne pysyisi myös ihmisten mielessä, sillä esimerkiksi Haukiputaalla oli aikanaan viisi sahaa.

– Minusta tämä piippu olisi oikein hyvä muistomerkki tästä sahateollisuusajasta. Mutta valitettavasti sen päivät ovat sitten vähissä. Näyttää siltä, että kyläläiset saavat ikävän joululahjan. Mutta jos nyt yksi piippu viedään, niin kylä kuitenkin säilyy.

Näyttää siltä, että kyläläiset saavat ikävän joululahjan. Joni Skiftesvik

Martinniemeläiset ovat aina olleet yritteliästä ja sitkeää porukkaa. Nyt asukkaita on lähes 3 000, ja yhteishenki on hyvä. Kyläyhdistys on aktiivinen, yhteisiin tilaisuuksiin osallistuu sadoittain ihmisiä.

– Jos tästä joudutaan nyt luopumaan, niin meillä on kuitenkin yksi muistomerkki Ukkolan rannassa. Saimme lahjoituksena sataman ruoppauksen yhteydessä pelastetun ison purjelaivan ankkurin. Se on meille toivon ankkuri, viemme sinne kynttilöitä aina ennen joulua, kertoo kyläyhdistyksen Liisa Takalo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuulivoimaverosta kuntien kassaan lähes 15 miljoonaa euroa ensi vuonna – "Se on merkittävä lisätulo"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 9 - 12:45
Mistä on kyse?
  • Tuulivoimaloita on verotettu tähän mennessä yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan eli kunnasta riippuen se on ollut 0,80-1,55 prosenttia.
  • Ensi vuoden alusta verotus kiristyy jopa yli kaksinkertaiseksi: kunnat saavat määritellä voimalaitosten kiinteistöveroprosentin itse (0,8-3,10).
  • Suomessa oli viime vuoden lopussa 550 tuulivoimalaa, tänä vuonna valmistuu parisataa myllyä lisää.
  • Kalajoella on tuulimyllyjä eniten Suomessa, yhteensä 64.
  • Kalajoki kerää voimalaitosverolla ensi vuonna lähes 2 miljoonaa euroa, mikäli valtuusto hyväksyy hallituksen esityksen maksimiprosentista.

Ensi vuonna voimaan astuva kiinteistöverolain muutos helpottaa monen kunnan taloutta sadoilla tuhansilla tai jopa miljoonilla euroilla. Etenkin rannikon kunnat ja lappilaiskunnista esimerkiksi Simo, Tervola, Kemi ja Tornio sekä pohjoispohjalainen Ii ovat saamassa sievoisen lisäpotin tuulivoimaloista.

Tuulivoimaloita on verotettu tähän mennessä yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, mutta ensi vuonna verotus kiristyy reippaasti, yli kaksinkertaistuu.

– Kunnat saavat itse määrittää veroprosentin. Jos kunta päättää verottaa tuulimyllyä maksimiprosentilla eli 3,10, silloin verotus jopa kolminkertaistuu, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Kalajoella on eniten tuulivoimaloita koko maassa: tällä hetkellä yhteensä 64 tuulimyllyä. Lisää on suunnitteilla nelisenkymmentä. Kalajoen kaupunginvaltuuston pitää vielä hyväksyä voimalaitosveroksi esitetty maksimiprosentti eli 3,1.

Tuulivoimasta saatavilla tuloilla Kalajoki valmistautuu kunnan kassaa kuihduttavaan aluehallintouudistukseen sekä noin 20 miljoonaa maksavan uuden koulun rakentamiseen.

– Voimaloiden pystyttäminen on tuonut työpaikkoja rakennusvaiheessa ja piristänyt taloutta. Alueen rakennuskustannuksilla yksi tuulivoimala tuottaa noin 30 000 euroa tuulivoimaveroa. Se on meille merkittävä lisätulo, myöntää Kalajoen talousjohtaja Pirjo Männistö.

Vaikka tuulivoimalan verotusarvo laskee myllyn vanhetessa, ei tulo kuitenkaan ehdy kokonaan. Voimalan minimiarvoksi jää 40 prosenttia alkuperäisestä rakentamisarvosta.

Tukiuudistus hillitsee lisärakentamista

Suomen tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa reilut 550 tuulivoimalaa.

– Tänä vuonna valmistuu parisataa myllyä lisää, mutta sitten tahti hiipuu, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Lisärakentamista hillitseekin tuulivoimaloiden tukiuudistus, jossa myllyille maksettava tukisumma laskee selvästi. Uudessa tukijärjestelmässä uusiutuvan sähkön tuotantomuodot kilpailevat keskenään.

– Vasta ensi syksynä tuulivoimaloille voi hakea uutta valtion tukea. Siksi uusien tuulivoimahankkeiden rakentaminen on toistaiseksi jäissä, kertoo Mikkonen.

Myös kiinteistöveron korotukset tuntuvat tuulivoimayhtiöiden kukkarossa ja nostavat tuotantokustannuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisille sakkoja dopingrikoksesta – tietojen hakeminen omalla nimellä ei sen sijaan ollut rikos

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 9 - 11:35

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut Pohjanmaan poliisin vanhemman konstaapelin lievästä dopingrikoksesta sakkoihin. Oikeus sen sijaan hylkäsi syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Konstaapeli toi kevättalvella maahan 20 ampullia, jotka sisälsivät testosteronia. Hän tilasi aineet postitse ulkomailta, mutta lähetys pysähtyi postitulliin. Poliisi myönsi tämän.

Käräjäoikeus määräsi poliisille lievästä dopingrikoksesta 252 euron sakot. Työnantaja pidätti poliisin teon vuoksi virasta kahdeksi kuukaudeksi.

Poliisi voi hakea tietoja omalla nimellä

Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta koski poliisin tietojärjestelmähakuja.

Syytteen mukaan kyseinen poliisi haki järjestelmästä kaksi kertaa tietoja omalla nimellään. Hänen tavoitteenaan oli syyttäjän mukaan etsiä tietoa siitä, onko hän jäänyt kiinni dopingrikoksesta.

Vanhempi konstaapeli tunnusti haut. Hän kuitenkin sanoi, että haut liittyivät virkatehtävien hoitamiseen ja kiisti syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi, että poliisi ei syyllistynyt asiassa virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Poliisi voi hakea tietojärjestelmästä tapahtumia omalla nimellään myös silloin, kun hän hoitaa työtehtäviään. Omalla nimellä hakiessa poliisi löytää esimerkiksi tapaukset, joissa hän on ollut rikosilmoitusten vastaanottajana. Siksi poliisia ei voitu tuomita virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Sipilälle 8,5 keskustalaisilta, autojen CO2-päästöt nousevat oudosti, Trump ja Xi neuvottelevat

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 9 - 07:32
Ylen kysely: Keskustan kenttäväeltä vahva tuki Sipilän jatkokaudelle

Keskustan kenttäväki antaa vahvan tuen puolueen puheenjohtajalle Juha Sipilälle. Ylen puoluevaltuuston jäsenille tekemässä kyselyssä yksikään vastanneista ei ilmoittanut suoralta kädeltä haluavansa vaihtaa puheenjohtajaa ensi kesän puoluekokouksessa. Kouluarvosanaksi Sipilä saa 8,5.

Autojen CO2-päästöt nousevat oudosti ensi syksynä

Autojen päästömittaus muuttuu. Uusi mittaustapa voi kasvattaa joidenkin autojen CO2-päästölukemia jopa 30 prosenttia. Mittaustapa on niin vaikea, että sitä on vaikea edes ymmärtää.

Ismo Pekkarinen / AOP

Vielä on epäselvää, miten CO2-päästöjen kasvu vaikuttaa Suomessa uusien autojen hintaan.

Trump: Pohjois-Korean kriisiin on ratkaisu

Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit ovat tavanneet Pekingissä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tapaamisen yhteydessä uskovansa, että Pohjois-Korean kriisiin on olemassa ratkaisu. Kiinan johtaja Xi Jinping vakuutti, että maa on halukas kansainväliseen yhteistyöhön. Xin mukaan Kiinan ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat "historiallisessa lähtöpisteessä".

Xi Jinping ja Donald Trump tervetuliaisseremoniassa Pekingissä torstaina.Xinhua / EPA Lestijärvi jatkaa 10 000 euron vauvarahan maksamista vuosina

Keskipohjalainen Lestijärven kunta maksaa myös ensi vuonna syntyville lapsille 10 000 euroa kymmenen vuoden aikana, kunhan nämä pysyvät kirjoilla kunnassa.

AOP

Suurta tukea on maksettu vuodesta 2012, jolloin kunnassa syntyi vain yksi lapsi. Seuraavana vuonna lapsia syntyi jo 14.

Torstai on tuulinen ja epävakainen

Lounaasta virtaa kosteaa ja lämmintä ilmaa. Samalla pilvisyys lisääntyy ja tuuli voimistuu, kertoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Lappiin leviää lumisateita, maan etelä- ja keskiosissa sataa paikoin vähän vettä tai tihkua. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa.

Yle Sää
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

10 000 euron vauvaraha säilyy Lestijärvellä – keskipohjalaiskunta pysäytti vauvakadon ja jatkaa avokätisellä linjalla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 9 - 07:15

Keskipohjalainen Lestijärven kunta pitää huipputasoa olevan lapsilahjansa ennallaan, päätti kunnanvaltuusto. Lestijärvi on ollut maan suurin syntymän tukija maksaessaan 10 000 euron vauvarahaa. Vauva saa rahat kymmenen vuoden aikana eli tuhat euroa vuodessa, mikäli kotikuntana pysyy Lestijärvi.

Lestijärvi on maksanut vauvarahaa vuodesta 2012. Tuolloin kunnassa syntyi vain yksi lapsi, mutta seuraavana jo 14. Kolmena seuraavana vuonna lapsia syntyi yhteensä 28 eli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Kunta tulkitsikin vauvarahan pysäyttäneen väestökadon.

Lestijärven syntyneet 2000-luvulla

2000: 10
2001: 8
2002: 9
2003: 11
2004: 5
2005: 6
2006: 5
2007: 7
2008: 9
2009: 6
2010: 6
2011: 4
2012: 1
2013: 14
2014: 8
2015: 8
2016: 12

Halsuan kunta taas aikoo palkita ensi vuonna syntyvät vauvat normaalin vauvarahan lisäksi ylimääräisellä 500 euron rahalahjalla. Bonus annetaan, jos kuntaan syntyy vuoden 2018 aikana vähintään 18 lasta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle ajatusta Suomi 100 -vuoden hengessä.

Varsinainen vauvaraha säilyy esityksen mukaan ennallaan: jokaiselle Halsualla syntyvälle lapselle annetaan yhteensä 3000 euroa kolmen vuoden aikana. Ehtona on, että lapsi on joka vuoden alussa kirjoilla kunnassa.

Leagun / stock.xchng

Halsualla on syntynyt vuosittain kymmenkunta lasta, mutta tänä vuonna päivänvalon nähnee 15 uutta halsualaista. Kunnanjohtaja Jari Penttilä ei pidä 18 vauvan tavoitetta ensi vuonna mahdottomana.

– Minulla on sellainen kutina, että se voi vaikka toteutua, sanoo Penttilä.

Halsua on maksanut vauvarahaa vuodesta 2009. Nyt esitetään myös, että lapsilahjasta tehtäisiin pysyvä käytäntö, joka lakkautetaan tarvittaessa. Tähän asti valtuusto on päättänyt joka vuodesta erikseen.

Tuttirahoista sairaalan maksuihin

Kuntaliitto ei ole vuoden 2012 jälkeen kartoittanut vauvarahan tilannetta Suomessa. Erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta arvioi, ettei kokonaiskuvaa asiasta ole nyt missään.

Lahtinen toteaa, että tällaiset tuet ovat kunnissa usein määräaikaisia, ja niiden tilannetta tarkastellaan ja muutellaan säännöllisesti.

Viisi vuotta vanhasta selvityksestä käy ilmi, että 66 kuntaa antoi perheelle jonkinlaisen lahjan lapsen syntymästä. 27 kunnassa puhuttiin vauvarahasta, muita nimiä olivat kunnallinen lapsilisä, lapsilahja, vauvalahjakortti, kunnan lapsiraha, haikararaha, rotinakori, rotinaraha, vauvabonus, vaipparaha, pirttilahja, hammasraha ja tuttiraha.

Muita tapoja muistaa perheitä olivat esimerkiksi lampaantaljat, aterimet ja vauvajuhlat. Jossain kunnassa annettiin omenapuun taimi, toisaalla juotiin rotinakahvit. Kunnat ovat antaneet myös käytännöllisiä lahjoja kuten muutaman tunnin perhetyön palvelua veloituksetta tai sairaalan hoitopäivämaksun synnyttäneille äideille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi syytteessä dopingrikoksesta: tilasi netistä testosteronia ja etsi teostaan tietoja poliisin järjestelmästä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 8 - 14:35

Pohjanmaan poliisin vanhempaa konstaapelia syytetään lievästä dopingrikoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjä sanoo konstaapelin tuoneen kevättalvella maahan 20 ampullia, jotka sisälsivät testosteronia. Poliisi tilasi syytteen mukaan aineet postitse ulkomailta, mutta lähetys pysähtyi postitulliin. Poliisi on myöntänyt tämän.

Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta koskee poliisin tietojärjestelmähakuja. Syytteen mukaan kyseinen poliisi haki järjestelmästä kaksi kertaa tietoja omalla nimellään. Hänen tavoitteenaan oli syyttäjän mukaan etsiä tietoa siitä, onko hän jäänyt kiinni dopingrikoksesta. Hän ei löytänyt tietoa, sillä se kirjattiin järjestelmään vasta hakujen jälkeen.

Vanhempi konstaapeli on tunnustanut keväällä 2017 tehdyt haut ja kertonut, että ne liittyivät virkatehtävien hoitamiseen. Hän kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Syyttäjä vaatii poliisille sakkorangaistusta. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus käsittelee asiaa keskiviikkona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin lentokentille odotetaan "supertalvea"– Kittilään yli 200 tilauslentoa joulukuussa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 8 - 13:18

Lapin kentille on tällä tietoa laskeutumassa 563 tilauslentoa joulukuussa. Lisäksi Kuusamoon odotetaan 25:ä tilauslentoa. Lapin kentistä vilkkain on Kittilän kenttä, jonne lentää joulukuussa 204 tilauslentoa. Rovaniemelle laskeutuu 192 ja Ivaloon 103 charter-koneellista turisteja.

Jouluchartereiden varauksia pohjoisen kentille on kaikkiaan 588 koneellista, kun viime vuonna varaustilanne näytti tässä vaiheessa 538:a lentoa. Kasvua on siis 50:n lentokoneellisen verran.

– Koskaan aiemmin listoillamme ei ole ollut näin paljon varauksia tässä vaiheessa vuotta eli ennätykset pistetään taas uusiksi, sanoo johtaja Joni Sundelin Finaviasta. Suurin osa tilauslennoista tulee Sundelinin mukaan Britanniasta.

Alkutalvesta Lappiin avataan myös uusia kansainvälisiä lentoreittejä. Finnair alkaa lentää joulukuun puolivälissä Lontoosta, Pariisista ja Zürichistä Kittilään. Reittilennot Lontoon ja Ivalon välillä alkavat 14. joulukuuta.

Lisäksi saksalainen lentoyhtiö Lufthansa alkaa lentää Frankfurtista Kuusamoon jouluaatonaattona.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Seksuaalirikosten raju kasvu kummastuttaa Oulussa – poliisi arvelee, että rikoksista uskalletaan ilmoittaa entistä herkemmin

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 8 - 12:55
Mistä on kyse?
  • Rikosten kokonaismäärä laskee Oulun alueella, mutta silti löytyy parannettavaa – erilaiset seksuaalirikokset ovat nimittäin kasvussa.
  • Esimerkiksi lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ilmoitettiin lähes puolet enemmän kuin viime vuonna.
  • Ilmoitusten kasvun taustalta ei löydy yhtä selkeää syytä.
  • Oman osansa kasvuun on tuonut kuitenkin madaltunut ilmoittamiskynnys, poliisista arvioidaan.

Rikosten kokonaismäärä on Oulun poliisilaitoksen tilastojen mukaan laskenut tammi-syyskuussa selvästi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Tilastoista nousee kuitenkin esiin huolestuttava piirre: Kaikkien seksuaalirikosten määrä on lisääntynyt.

Erilaisia seksuaalirikoksia tuli Oulun poliisin tietoon lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna. Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan rikosten määrään vaikuttaa ilmoituskynnyksen alentuminen ja julkinen keskustelu.

Samaa mieltä on myös väkivaltarikostutkinnan rikoskomisario Jussi Hyrkäs. Hänen mukaansa ilmoituskynnystä on madaltanut muun muassa media.

– Seksuaalirikoksista puhutaan yhä enemmän mediassa. Aiheena se ei enää ole niin tabu, kuten ennen, Hyrkäs pohtii.

Esimerkiksi parisuhteessa tapahtuneista raiskauksista uskalletaan kertoa aiempaa enemmän jollekin tuttavalle tai jopa suoraan poliisille, sanoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.

Rikoskomisario Jussi Hyrkäksen mukaan seksuaalirikoksista puhutaan aikaisempaa enemmän julkisuudessa.Marko Siekkinen / Yle

Tietystä rikoksesta ilmoittamisen noustessa ilmiöksi on sen taustalla Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan usein juuri joukkotiedotusvälineet.

Esimerkiksi hän nostaa taannoisen Me too -kampanjan, jossa seksuaalinen häirintä ja sen laajuus nostettiin maailmanlaajuisesti otsikoihin.

– Nähtäväksi jää, vaikuttaako kampanja tulevaisuudessa ilmoitusten määriin, Heikkinen toteaa.

Piilorikollisuus esiin ilmoituksilla

Tilastoja katsoessa tarkemmin ilmenee synkkä tieto: lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin peräti 100, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä ilmoitettiin 68 kappaletta. Poliisin arvion mukaan kasvun taustalla saattaa olla madaltunut ilmoittamiskynnys.

Poliisiylitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan ilmoitusten määrän kasvun myönteisenä puolena on piilorikollisuuden mahdollinen julkitulo.Yle

Poliisi on varovainen arvioidessaan muita syitä ilmoitusmäärien lisääntymisen taustalla. Varmuus ilmiön laajuudesta saadaan vain perinpohjaisen rikostutkinnan avulla.

Seksuaalirikokset Oulun seudulla
  • Raiskausrikoksia Oulun poliisin tietoon tuli tammi-syyskuussa 11 kappaletta enemmän.
  • Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin 100 kappaletta, joka on 32 kappaletta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
  • Ahdisteluista on tehty nyt 24 rikosilmoitusta, kun vuosi sitten niitä oli 31.
  • Ulkomaalaisten suhteellinen osuus seksuaalisen ahdistelun epäiltynä oli viime vuonna 50 prosenttia ja tänä vuonna 14 prosenttia.

– Välillä yhdelle tekijälle paljastuu isompi määrä hyväksikäyttötapauksia, toisaalta lapsi on saattanut joutua netissä usean henkilön hyväksikäyttämäksi, rikoskomisario Jussi Hyrkäs selventää.

Vaikka ilmoitusten määrän kasvu ilmenee kielteisenä kehityksenä, on siinä poliisiylitarkastaja Pekka Heikkisen mukaan tutkinnan kulmasta katsoen hyvääkin.

– On tärkeää, että saadaan ilmi niin sanottua piilorikollisuutta. Näin saadaan todellinen kuva rikostyypin laajuudesta.

Lapset etusijalla

Poliisista vakuutetaan, että seksuaalirikosten kasvaneista ilmoittamismääristä huolimatta niitä pystytään tutkimaan riittävin resurssein.

Poliisiylitarkastaja Pekka Heikkinen myöntää, että asioita pistetään tärkeysjärjestykseen. Hälytystehtäviin ja vakaviin rikoksiin tartutaan ensimmäisenä.

– Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat aina siellä kärkipäässä, Heikkinen vakuuttaa.

Klo 15.59 Juttua korjattu: Faktalaatikossa oli virheellinen tieto, jonka mukaan lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin tänä vuonna tammi-syyskuussa 32 kappaletta. Todellisuudessa kasvua vuoden takaiseen on 32 kappaletta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Murtomies yritti rynniä sisään, kun perhe oli kotona – "Milloin pystymme taas nukkumaan täällä?"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 8 - 08:02
Mistä on kyse?
  • Pohjoispohjalaisperheen kotiin yritettiin murtautua, kun vanhemmat ja lapset olivat kotona.
  • Murtoa yrittänyt rikkoi ikkunoita ja tavaroita särkyi, mutta kukaan ei loukkaantunut.
  • Kriisipsykologin mukaan tällaiseen traumaan kannattaa hakea apua mahdollisimman pian, jotta toipuminen voi alkaa.
  • Asuntomurtojen määrä on tuplaantunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, viime vuosina määrät ovat kuitenkin olleet vähentymään päin.

Räsähdys. Se on korvia huumaava.

Sirpaleet kilahtelevat lattialle, kun omakotitalon pesuhuoneen kolmikerroksinen ikkuna isketään rikki. Perheen äiti Susanna on ollut lukemassa kirjaa viereisen takkahuoneen sohvalla. Hän ampaisee pystyyn sekunnin sadasosassa.

Nainen pinkoo kohti lastenhuonetta. Siellä nukkuu kaksi hänen pientä tytärtään.

– Joku tulee, joku tulee, Susanna huutaa miehelleen, joka on talon toisella puolella omissa puuhissaan.

Sydän takoo niin, että se tuntuu puskevan suoraan rintakehästä ulos. Kun Susanna saa lapsensa kanssaan vessaan lukkojen taakse, hän ottaa puhelimen käteen ja näppäilee tärisevillä sormilla 112.

– Apua, meille murtaudutaan.

Näin kävi eräälle pohjoispohjalaisperheelle tänä vuonna, ihan tavallisena arki-iltana. Emme kerro tässä jutussa Susannan toiveesta perheen sukunimeä tai tarkkaa asuinpaikkakuntaa, koska murrosta epäilty on vapautettu tutkinnan ajaksi.

"Kuin asunto olisi raiskattu"

Suomessa tapahtui viime vuoden aikana poliisin tilastojen mukaan yhteensä 2 413 asuntomurtoa tai murron yritystä asuttuihin asuntoihin. Poliisihallituksesta kerrotaan, että asuntomurtojen määrä on jopa kaksinkertaistunut verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen.

Tunkeutujan kengänjälki jäi terassin vaaleaan sohvaan.Paulus Markkula / Yle

Poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan yksi selittävä tekijä tähän on se, että ulkomaalaiset rikollisjengit ovat alkaneet liikkua Suomessa.

– Rajat ylittävällä rikollisuudella on suuri vaikutus tähän tilanteeseen. Vapaa liikkuvuus on EU:ssa yksi keskeinen periaate. Se helpottaa suomalaisten liikkumista, mutta samalla mahdollistaa myös rikollisten kulkemista, Aho selventää.

Ahon mukaan karkeasti arvioiden puolet murroista ovat ulkomaalaisten ja puolet suomalaisten tekemiä.

Vaikka asuntomurtojen määrä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, parina viime vuonna murrot ja niiden yritykset ovat olleet vähenemään päin. Syitä tähän voi poliisitarkastajan mukaan olla useita. Esimerkiksi moni aktiivisesti murtorikoksia tekevä saattaa parhaillaan olla suorittamassa vankeusrangaistusta.

Olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutuja olisi päässyt sisälle asti. Susanna

Tyypillisimmin murrot tapahtuvat päiväsaikaan, kun asunnonomistajat ovat poistuneet töihin.

Jyrki Aho pitää varsin harvinaisena sitä, että asuntoon yritetään murtautua silloin, kun talon asukkaat ovat itse paikalla, kuten Susannan perheen tapauksessa kävi. Sitäkin kuitenkin sattuu.

Kuusi vinkkiä poliisilta – näin pidät murtautujat loitolla
  • Murtautujat eivät pidä valosta. Valaise siis kotisi ympäristö takapihaa myöten hyvin.
  • Älä jätä asuntosi vara-avainta kukkaruukun tai kynnysmaton alle vaan piilota se paremmin.
  • Kotioven lukon kunto kannattaa tarkistaa säännöllisin väliaikoin. Huono lukko on syytä vaihtaa uuteen.
  • Kannattaa myös harkita valvonta- ja hälytysjärjestelmien käyttöönottoa.
  • Pyydä naapureita pitämään silmällä kotiasi, jos lähdet pidemmäksi aikaa asunnoltasi pois.
  • Älä säilytä kotona esimerkiksi koruja vessan laatikoissa tai muissa tyypillisissä paikoissa. Rikolliset etsivät niitä ensiksi sieltä.

Lähde: Poliisitarkastaja Jyrki Aho

Aho kertoo, että näissä tapauksissa murtautuja on usein ollut sekavassa tilassa.

– Sitäkin on tapahtunut, että asunnon ovet ovat jääneet lukitsematta, ja talossa on käyty yöaikaan, kun perhe on ollut nukkumassa. Jopa asukkaiden koira on voitu siirtää murron ajaksi kaikessa hiljaisuudessa toiseen huoneeseen.

Pitkään poliisityötä tehneenä Aho on nähnyt, kuinka rankkaa on, kun ihmisen turvapaikkaan, omaan kotiin murtaudutaan.

– Joku on kuvaillut, että se tuntuu kuin oma asunto olisi raiskattu. Osa ihmisistä on joutunut murron jälkeen myymään kotinsa pois päästäkseen traumasta yli.

Arkirutiinit menivät uusiksi

Pohjoispohjalaisperheen tapauksessa murto jäi lopulta vain yritykseksi.

Perheen isä sai häädettyä sekavasti käyttäytyneen tunkeutujan tiehensä, ja poliisit nappasivat tuntomerkkeihin sopivan paikkakuntalaisen miehen nopeasti tapahtuneen jälkeen. Talon ulkopuolelta löydetyt jäljet täsmäsivät miehen käyttämiin kenkiin.

Tunnelma kotona on yhä jännittynyt ja kireä. Susanna

Painajainen ei kuitenkaan loppunut siihen. Susannan mieleen palaa toistuvasti esimerkiksi se silmitön meteli, joka hänen ja lasten korviin kantautui, kun murtautuja ja hänen miehensä ottivat huutaen yhteen.

– Olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutuja olisi päässyt sisälle asti.

Nyt kukaan ei onneksi loukkaantunut, vaan tilanteesta selvittiin rikkoutuneilla ikkunoilla, ovilla ja huonekaluilla. Perheen maksettavaksi rytäkästä lankeaa kotivakuutuksen noin 600 euron omavastuuosuus.

Tapahtuma on saanut perheen lapset säikyiksi.Paulus Markkula / Yle

Erityisen kova paikka murtoyritys on ollut lapsille, jotka säikkyvät nyt kotona kaikkia ääniä ja haluavat jatkuvasti olla mahdollisimman lähellä vanhempiaan. Unet ovat olleet koko perheellä vähissä, ja turvaa on haettu nukkumalla porukalla samassa sängyssä.

Aiemmin itsestäänselvät arkirutiinit eivät enää sujukaan helposti.

– Esimerkiksi ennen viettämämme pitkät saunahetket ovat kutistuneet hyvin lyhyiksi. Yritämme tietenkin palata normaaliin arkeen, mutta tunnelma kotona on luonnollisesti yhä jännittynyt ja kireä, Susanna suree.

Hyvin ikävältä tuntui yksi myrskyinen yö, jolloin tuuli vinkui nurkissa ja sade hakkasi ikkunoita. Silloin pihalla pomppineiden jänisten töminäkin sai Susannan hengityksen kiihtymään.

Välttelyllä ei pääse pitkälle

Pelko on traumaattisen kokemuksen jälkeen inhimillinen, normaali tunne.

Kriisipsykologi Soili Poijula kertoo, että ongelmat juuri nukkumisen ja rauhoittumisen kanssa ovat trauman kohdatessa tavanomaisia. Omia tunteita on vaikea hallita, kun synkät mielikuvat valtaavat ajatukset. Pelon tunne leviää.

Kohtasiko kriisi? Täältä voit hakea apua

Lähde: Kriisipsykologi Soili Poijula

Susannan perhe on ollut tapahtuneen jälkeen sinnikkäästi kodissaan, vaikka varsinkin lapsista on tuntunut, että sinne ei huvittaisi mennä. Poijula pitää tätä toimintatapaa oikeana.

– Välttely on huono selviytymiskeino. Parasta on altistaa itsensä sille, mikä on muuttunut pelottavaksi mutta ei oikeasti ole vaarallinen, hän sanoo.

Pelon lisäksi Susannan sisällä on herännyt valtava vihan tunne. Viha siitä, kuinka joku kokee oikeudekseen aiheuttaa muille vahinkoa. Ja erityisesti siitä, että lapset joutuvat pelkäämään.

Vyyhdin selvittämiseen perhe on saanut apua esimerkiksi koulukuraattorilta, joka on tavannut tyttäriä. Kotona asiasta on puhuttu paljon. Susanna on myös huomannut, että toinen lapsista on purkanut tuntemuksiaan kirjoittamalla niitä ylös.

Murtoyrityksestä selvittiin rikkoutuneilla ikkunoilla, ovilla ja huonekaluilla.Paulus Markkula / Yle Psyykkisellä ensiavulla kohti toipumista

Kriisipsykologi Soili Poijula kertoo, että perheenjäsenten oireilun tulisi tällaisessa tapauksessa vähentyä merkittävästi viimeistään kuukauden kuluttua tapahtuneesta.

Mikäli niin ei käy, hän suosittelee hakemaan apua traumakeskeisestä kognitiivisesta psykoterapiasta. Poijulan mukaan tehokasta trauman kriisihoitoa ja traumapsykoterapiaa on nykyisin mahdollista saada, jos sitä osaa vaatia.

Psykologi pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että kriisin kohdanneet saisivat asiantuntevaa psyykkistä ensiapua. Tällöin traumaattisen tapahtuman vaikutus ei pääsisi alkujaankaan syvenemään liikaa.

Lapsiperheissä tämä on hyvin olennaista: aikuisen pitää päästä itse rauhoittumaan, ennen kuin hän pystyy auttamaan jälkikasvuaan.

Tämä koti on meille yhä rakas, mutta miten nopeasti pystymme taas nukkumaan täällä levollisesti? Susanna

Soili Poijula heittää palloa myös suoraan esimerkiksi poliiseille ja pelastustoimelle.

– Ensilinjan auttajien kuuluu käyttäytyä rauhallisesti, kuunnella rikoksen uhreja ja ohjata heidät hakemaan jatkoapua oikeista paikoista.

Susannan mukaan heidän tapauksessaan poliisit eivät huomanneet kertoa, mistä apua saa, mutta tuttavapiiristä löytyi onneksi alan osaamista.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho tunnistaa psyykkisen ensiavun tärkeyden ja sanoo myös, että sitä painotetaan poliisien koulutuksessakin paljon.

Susanna suree, että kodin tunnelma on muuttunut murtoyrityksen jälkeen kireäksi.Paulus Markku/ Yle

Susannan perheen arki on keikahtanut murtoyrityksen takia päälaelleen, ja nyt pitää opetella elämään uudelleen.

– Tämä koti on meille yhä rakas, mutta milloin pystymme taas nukkumaan täällä levollisesti? Sitä en kyllä tiedä.

Lue lisää:

Tuhannen murron mies Kake: ”Naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset, sisään pääsee aina”

Poliisi varoittaa: tyhjäksi jäänyt koti kannattaa pitää asutun näköisenä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kulunvalvonta tekee tuloaan kouluihin – "Sitä voisi olla enemmänkin, miksei yläkoulussa ja päiväkodeissakin"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 8 - 07:45

Pietarsaaressa Pohjanmaalla lukiot suunnittelevat siirtymistä sähköiseen kulunvalvontaan. Koko maan kouluissa kulunvalvontaa käytetään vielä harvakseltaan.

Pietarsaaressa asia nostettiin esille, koska ulkoinen väkivallan uhka on lisääntynyt kouluissa. Lisäksi halutaan estää ei-toivottujen, ulkopuolisten pääsy kouluun.

– Meillä on sellaisia kokemuksia, että kouluun on tullut ulkopuolisia. Jonkin verran on myös opiskelijoiden ja henkilökunnan omaisuuteen kohdistuvia anastuksia, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski kertoo.

Pietarsaaressa kulunvalvonta aiotaan järjestää niin, että lukiolaiselle annetaan kulkukortti. Ulko-ovet ovat aina lukossa, ja opiskelija pääsee sisälle omalla kortillaan. Se voidaan ohjelmoida avaamaan ovet vain tiettynä aikana. Esimerkiksi lukiolaisilla olisi pääsy koulun tiloihin pääosin kello 8:n ja 16:n välillä.

Lukitut ovet tuovat turvallisuutta

Tarkkaa tietoa sähköisen kulunvalvonnan yleisyydestä suomalaiskouluissa ei ole. Opetushallituksen mukaan kulunvalvonta tekee kuitenkin tuloaan kouluihin.

Arkistokuva.Sini Ojanperä / Yle

Opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo Lounais-Suomen aluehallintovirastosta pitää kulunvalvonnan lisääntymistä hyvänä kehityksenä. Yhdessä lukittujen ulko-ovien kanssa se lisää turvallisuutta.

– Sitä voisi olla enemmänkin. Ainakin toisen asteen oppilaitoksissa kulunvalvonta olisi hyvin luontevaa, miksei yläkoulussakin ja päiväkodeissakin. Päiväkodeissa vanhemmilla voisi olla lätkät, että he pääsevät sisälle päiväkotiin tuomaan ja hakemaan lapset tiettyinä aikoina.

Helasvuon mielestä uudet oppilaitokset pitäisi rakentaa niin, että ovet saa pidettyä lukossa. Hän painottaa, että näin pitäisi toimia myös pienissä kunnissa, sillä turvallisuusongelmia voi syntyä missä tahansa.

Valtaosa haluaa kulunvalvonnan

Pietarsaaressa kulunvalvonnan hankkimista on valmisteltu jo pitkään. Kaupungissa haluttiin kysyä myös henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien mielipiteitä asiasta.

Siksi viime vuoden tammi–helmikuussa tehtiin henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille laaja kysely.

– Kokonaistulos oli selkeä: vanhemmat, opiskelijat ja henkilökunta olivat sitä mieltä, että kulunvalvontasysteemiin siirrytään, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski sanoo.

Yksi opiskelijoille hankittava kulkukortti maksaa seitsemän euroa. Oppilaita Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa on noin 400.

Pietarsaaressa asiasta päättää sivistyslautakunta torstaina. Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kulunvalvonta voidaan saada käyttöön lukiossa hyvinkin nopeasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valepoliisit huijaavat rahaa vanhuksilta – Pohjanmaan poliisille tänä vuonna noin 70 tapausta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 7 - 19:45

Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella on kirjattu tänä vuonna noin 70 tapausta, jossa poliisiksi esittäytynyt on yrittänyt kalastella uhrilta verkkopankkitunnuksia.

Suurin osa on jäänyt yrityksiksi, mutta 5–10 tapauksessa valepoliisi on pystynyt anastamaan rahaa uhrin tililtä. Yksittäiset tilisiirrot ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Valepoliisit ovat udelleet verkkopankkitunnuksia uhreilta puhelimitse. Soitoissa toistuu sama kaava.

– Soittaja on esittäytynyt vakuuttavasti poliisina ja vedonnut kiiretilanteeseen, jossa soittaja pyrkii pelastamaan uhrin rahat vaatimalla verkkopankkitunnusten antamista välittömästi, Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Vesa Ojanperä kertoo.

Tililtä viedyt rahat voi saada takaisin, jos toimii nopeasti

Tapauksia alkoi esiintyä viime vuonna, mutta niiden määrä kasvoi loppukesällä ja alkusyksyllä. Nyt Pohjanmaan poliisille tulee viikossa yhdestä kahteen ilmoitusta valepoliiseista. Vesa Ojanperän mukaan poliisi epäilee soitoista useita tekijöitä.

Uhrien valinnassa näkyy selvä suunnitelmallisuus.

– Uhrit ovat vanhempia ihmisiä. Pääasiassa tapauksia on ilmennyt Etelä-Pohjanmaan pitäjissä, jossa asuu vanhempaa väkeä, Ojanperä sanoo.

Rikosilmoituksia on tullut etenkin Lapualta, Alavudelta sekä Kauhajoelta mutta myös Vaasan ja Kokkolan alueilta.

Poliisi toivoo, että omaiset ja esimerkiksi palveluammateissa toimivat ottaisivat asian esille iäkkäiden ihmisten kanssa.

Joissakin tapauksissa poliisi on pystynyt vielä palauttamaan uhrin tililtä viedyt rahat, mutta se vaatii nopeaa reagointia, eli uhrin pitäisi olla välittömästi yhteydessä omaan pankkiinsa ja poliisiin.

Vesa Ojanperä muistuttaa myös, että pankkitunnusten tietoja ei saa koskaan luovuttaa ulkopuolisille puhelimessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä