Kanta-alueen uutisia

Keliber pohtii kemian tehtaan rakentamista sittenkin Kokkolaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 15 - 14:01

Kaivosyhtiö Keliber selvittää kemiantehtaan rakentamista Kokkolan suurteollisuusalueelle. Aiempien suunnitelmien mukaan litiumia jalostava tehdas rakennettaisiin Kaustiselle Keliberin Kalaveden rikastamon yhteyteen. Tehdas työllistäisi 40 henkeä.

Kaustiselle tulisi joka tapauksessa sata työpaikkaa muun muassa louhintaan ja rikastamoon, jos yhtiön suunnitelmat toteutuvat.

Keliber aikoo jalostaa rikastamon tuottaman spodumeenirikasteen omalla kemian tehtaallaan. Tehtaalla rikaste lämpökäsitellään, jolloin siinä oleva litium saadaan liukenevaan muotoon. Tämän jälkeen se kiteytetään liuoksesta.

– Kokkolan vaihtoehtoa puoltaisi se, että KIP:n alueella (Kokkolan suurteollisuusalueella) on infrastruktuuria, jota voimme hyödyntää. Tarvitsemme esimerkiksi höyryä ja vettä. Toisekseen sataman läheisyys mahdollistaisi ketterämmän toiminnan erilaisissa markkinatilanteissa. Voisimme esimerkiksi laajentaa toimintaa ja ottaa rikasteita muualta, kertoo Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Jos kemiantehdas rakennettaisiin Kaustiselle, Kokkolasta kuljetettaisiin Kaustisellle tämän hetkisen arvion mukaan kolme–neljä rekallista tehtaan tarvitsemia aineita kuten soodaa ja propaania. Mikäli rikaste kuljetettaisiin Kokkolaan jalostettavaksi, maantiellä kulkisi vuorokaudessa kymmenisen rikasterekkaa.

– Suurin ongelma liikenteellisesti kummassakin vaihtoehdossa on pullonkaula Kaustisen keskustassa. Käynnistämme ely-keskuksen ja kunnan kanssa neuvottelut siitä, miten saisimme liikenteen sujumaan mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti.

Kannattavuusselvitys ensi kevääksi

Sijoittajille esiteltävä lopullinen kannattavuusselvitys valmistunee ensi vuoden keväänä. Nopeimmillaan Keliber voisi käynnistää litiumin tuotannon kahden vuoden päästä.

– Rahoitusneuvottelut etenevät hyvin. Olemme keskustelleet sekä lainaosuudesta että oman pääoman osuudesta. Jatkamme myös neuvotteluja tuotteidemme ostosopimuksista. Neuvottelut vaativat tietenkin sen lopullisen kannattavuusselvityksen, että rahoittajat voivat arvioida toimintaamme, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Keliberin toimitusjohtaja Pertti LambergKeliber

Keliber teettää kannattavuuslaskelmaansa vielä lisäselvityksiä muun muassa rikastuskokeiden hyvien tulosten varmistamiseksi. Yhtiö tekee myös lisäkairauksia uusien malmivarantojen löytämiseksi. Parhaillaankin sillä on kaksi porausosastoa Rapasaaressa ja Syväjärven alueilta.

– Viime aikoina on saatu kahdesta esiintymästä useita hyviä lävistyksiä suunniteltujen avolouhoksien välittömästä läheisyydestä. Näitä kannattaa hyödyntää kannattavuusselvityksessä.

Keliber pyrkii saamaan lupa-asiat ja rahoituksen kuntoon niin, että rakentaminen alkaisi jo ensi vuoden puolella. Tuotanto voisi silloin käynnistyä 2019, ja litiumtuotteiden toimitukset asiakkaille alkaisivat 2020.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pitkittynyt ripuli riivaa Pietarsaaren seudulla toista vuotta peräkkäin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 15 - 11:13

Pietarsaaren seudulla kymmenet ihmiset ovat ottaneet yhteyttä terveyskeskukseen pitkittyneen ripulitaudin vuoksi. Keskiviikkoon mennessä reilun 20 potilaan näytteistä löytyi Cryptosporidium-nimistä alkueläintä.

Sama Cryptosporidium aiheutti alueella kesällä 2016 laajan epidemian. Silloin selvisi, että moni sairastunut oli ollut kosketuksissa nautaeläinten ja erityisesti vasikoiden kanssa.

– Tänä vuonna ei kuitenkaan ole löytynyt mitään yhteistä tekijää, ei vesistöstä, ruoasta eikä nautakontakteista. On epäilty, että alkueläin on tullut maaperästä, Pietarsaaren kaupungin tartuntatautilääkäri Kimmo Kuisma kertoo.

Kädet pitää pestä, jos haluaa välttyä ripulilta

Kaikki sairastuneet ovat aikuisia. Taudin alkuperää selvitetään potilashaastatteluilla.

– Kaikki potilaat haastatellaan. Heiltä kysytään, onko ollut nauta- tai ylipäänsä eläinkontakteja, ovatko potilaat juoneet kaivo- vai hanavettä ja mitä he ovat syöneet, Kimmo Kuisma luettelee.

Cryptosporidium tarttuu ulosteen välityksellä joko suoraan tai esimerkiksi elintarvikkeiden kautta.

– Se on ulosteesta leviävä alkueläin, joten tarvitaan hyvä käsihygienia. Kädet pitää pestä ennen ruokailua, vihannekset ja marjat huuhtoa kunnolla ennen käyttöä, Kuisma neuvoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katutaiteilijan ratkaisu töhrimiseen – taloyhtiöiden tulisi tilata pysyviä teoksia seinilleen

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 15 - 07:55

Oulun ydinkeskustassa Linnankadulla sijaitsevan taloyhtiön toistuva töhriminen on herättänyt kummastusta Kiinteistöliittoa myöten.

Seiniä on sotkettu niin usein, että taloyhtiö on varannut budjettiinsa jo vuosien ajan pari tuhatta euroa töherrysten puhdistamiseen.

Noidankehä voitaisiin kuitenkin katkaista toistuvan seinän maalaamiseen sijaan graffititaiteella. Näin uskoo Oulun Katutaide ry:n aktiivi Tommi Pasanen.

– Paras keino olisi tilata seinille pysyviä teoksia. Monet taloyhtiöt ovatkin heränneet tähän ratkaisuun.

Maallikkokin tunnistaa töhryn

Ajatus, että graffitilla voisi ehkäistä töhryjen ilmaantumista seinille, voi tuntua vieraalta. Pasasen mukaan vastaus piilee kuitenkin graffitikulttuurissa.

– Pysyvää, harkiten tehtyä teosta kunnioitetaan. Ajatellaan, että tuon päälle ei kannata tuhria.

Maalaamiseen käytetty aika on Pasasen mukaan yksi erottava tekijä aidon graffititaiteen ja niin kutsutun töhryn välillä. Ensimmäistä maalataan jopa monen päivän ajan, toinen hutaistaan sekunneissa.

Oulussa graffitikulttuuri on kuitenkin hiipumaan päin, sillä moni taiteilija on muuttamassa kaupungista pois. Tommi Pasanen

– Toisaalta taiteilijana olen sitä mieltä, että kymmenessä sekunnissa voi tehdä hienon graffitin. Sellainen taito on kuitenkin hyvin harvinaista.

Vaikka taide on Pasasen mukaan makuasia, tunnistavat maallikotkin yhä paremmin aidon katutaiteen ja sotkemisen välisen eron. Näiden kahden sekoittaminen keskenään julkisessa keskustelussa on sekin Pasasen mukaan vähentynyt.

Graffitit yhä hyväksytympiä

Pitkään kotimaista graffitikulttuuria seurannut Pasanen kertoo, että sen hyväksyttävyys on 2010-luvun puolella kasvanut. Helsingin kaiken katutaiteen kieltäneestä nollatoleranssista on tultu tilanteeseen, jossa jopa kolmeentoista suomalaiskaupunkiin maalataan valtavia seinämaalauksia.

Järjestyslain mukaan spraypullon hallussapidosta voidaan määrätä 40 euron sakko. Tommi Pasanen kertoo, että lain noudattamista ei käytännössä juurikaan valvota.Marko Siekkinen / Yle

– Oulussa graffitikulttuuri on kuitenkin hiipumaan päin, sillä moni taiteilija on muuttamassa kaupungista pois.

Jotta graffititaide pysyisi elinvoimaisena, on Oulun katutaide ry parhaillaan järjestämässä Väritä Kaukovainio! -tapahtumaa.

Tapahtumassa kaupunginosan purettavaan ostoskeskukseen on kutsuttu joukko taiteilijoita maalaamaan graffititaidetta, yhdistyksen sivuilla kerrotaan.

Myös kaukovainiolaiset itse saavat kokeilla maalaamista, Pasanen kertoo.

– Tähän mennessä on tullut pelkästään myönteistä palautetta. Palautteissa on muun muassa sanottu, että on hyvä, kun saadaan väriä pintaan!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ruokarukous vaihtui loruun tänä syksynä – päiväkodeista katosi uskontokasvatus

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 15 - 06:25

Vielä kesällä monen päiväkodin rutiineihin kuului rukous ennen lounasta. Elokuussa arki muuttui, kun uudistuneet varhaiskasvatussuunnitelmat otettiin käyttöön.

Varhaiskasvatus on nyt uskonnollisesti sitouttamatonta. Ruokarukoukset lasketaan tunnustukselliseksi uskonnon harjoittamiseksi, ja siksi ne eivät enää kuulu varhaiskasvatukseen.

– Jos varhaiskasvatuksen henkilöstö toteuttaa toimintaa suunnitelmien mukaisesti, silloin siihen ei kuulu ruokarukouksia, Opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkka vahvistaa.

Ruokaloru.Katariina Poranen / Yle

Varhaiskasvatuksessa käytetään nyt ensimmäistä kertaa koko maan kattavaa suunnitelmaa, joka velvoittaa kaikkia alan ammattilaisia. Aiemmin varhaiskasvatusta ei ole virallisesti säännelty. Toisissa päiväkodeissa on saatettu rukoilla ennen ruokaa, toisissa taas ei. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka monessa päiväkodissa on vielä viime vuosina rukoiltu.

Muutos vaatii varhaiskasvatuksen henkilöstöä pohtimaan omaa työtään uusiksi. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Vetelissä päiväkoti luopuikin heti ruokarukouksista. Tilalle tuli ruokaloru, jolla siirrytään aterioimaan.

– Kattila ja vuoka, täältä tulee ruoka, lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun, leivän syön, maidon juon ja ruokarauhan muille suon, kuuluu loru.

Se on suuri muutos ja omalla laillaan surullistakin, mutta tällaiset valtakunnalliset ohjeet on meille nyt tullut. Näin toimitaan. Vetelin päiväkodinjohtaja Auli Honkaniemi

Vetelin päiväkodinjohtaja Auli Honkaniemi kertoo, että lapset ovat tottuneet muutokseen nopeasti. Ruokaloru luetaan yhteen ääneen hoitajan opastuksella ennen lounasta.

Päiväkodin henkilökuntaa rukousten poistuminen kuitenkin puhututti.

– Se on suuri muutos ja omalla laillaan surullistakin, mutta tällaiset valtakunnalliset ohjeet on meille nyt tullut. Näin toimitaan, Honkaniemi toteaa.

Taustalla katsomuskasvatus

Uskontokasvatuksen sijaan varhaiskasvatuksessa on siirrytty katsomuskasvatukseen, jossa tutustutaan kaikenlaisiin eri katsomuksiin, myös uskonnottomuuteen.

– Tavoitteena on, että jo varhaiskasvatuksessa pystyttäisiin tukemaan jokaisen lapsen yksilöllistä kasvua ja identiteetin löytämistä. Katsomuskasvatuksella haetaan myös sitä, että lapset oppisivat tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja erilaisista katsomuksista voidaan keskustella yhdessä, Opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkka sanoo.

Vetelin päiväkotilapsia syömässä ruokalorun lukemisen jälkeen.Katariina Poranen / Yle

Opetushallitus valmistelee kirjallista ohjeistusta katsomuskasvatukseen. Se annetaan vielä tänä vuonna.

– Ohjeista tehdään mahdollisimman selkeitä ja konkreettisia, että kentällä olisi muutoksesta yhteneväinen näkemys, Tarkka lupaa.

Suvivirttä voidaan laulaa

Monella päiväkodilla on pitkät perinteet yhteistyöstä seurakuntien kanssa. Päiväkotiin on saatettu tuoda esimerkiksi hartauksia.

Vaikka uskonnon harjoittaminen ei enää kuulu varhaiskasvatukseen, uudet varhaiskasvatussuunnitelmat eivät poista yhteistyötä seurakuntien kanssa. Seurakunta on suunnitelmissa erikseen mainittu yhtenä yhteistyökumppanina.

– Nyt yhteistyötä pitää miettiä vähän eri näkökulmasta. Tämä haastaa myös seurakuntia miettimään, miten yhteistyötä voidaan hyödyntää, Kirsi Tarkka sanoo.

On lapsen näkökulmasta kurjaa, että jää pois jostain tärkeästä. Voisiko silloin tilalle järjestää jotain muuta toimintaa? Opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkka

Suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvät laulut tai virret eivät tee tilaisuudesta vielä uskonnollista. Tämä tarkoittaa, että suvivirttä voidaan jatkossakin laulaa.

Tarkan mukaan myös joulukirkkoja voidaan järjestää, mutta niihin lapset osallistuvat vain huoltajan luvalla. Lasten vanhemmilta pitääkin kysyä entistä tarkemmin, voivatko lapset osallistua hengellisiin tilaisuuksiin. Tarkka kuitenkin haastaa harkitsemaan myös kirkkotilaisuuksien järjestämistä uusiksi.

– Esimerkiksi eskarilaisten päättöjuhlia saatetaan järjestää usein kirkossa, missä siunataan lapset koulutielle. Kaikki lapset eivät kuitenkaan voi tilaisuuteen osallistua. On lapsen näkökulmasta kurjaa, että jää pois jostain tärkeästä. Voisiko silloin tilalle järjestää jotain muuta toimintaa?

Vetelissäkin varhaiskasvatus on pitkään tehnyt seurakunnan kanssa yhteistyötä. Vetelin päiväkodinjohtajan Auli Honkaniemen mukaan sitä myös jatketaan.

Lasten vanhemmilta kysytään kuitenkin tarkkaan, voivatko lapset osallistua seurakunnan yhteistyötilaisuuksiin. Vetelin päiväkodissa suurin osa vanhemmista on ilmoittanut, että lapset voivat olla mukana seurakunnan tilaisuuksissa.

– On myös joitakin lapsia, jotka eivät tule tilaisuuksiin. Heille järjestetään muuta ohjelmaa, Honkaniemi kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Helsingin poliisi esitteli uuden 750 000 euroa maksaneen partioveneensä – "välttämätön ostos"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 14 - 15:42

Kokkolalaisen Kewatec Aluboatin rakentama uutuudenkarhea poliisivene lipuu kohti Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa venepoliisin laituria.

Kyseessä on Helsingin poliisilaitoksen uusi monitoimipartiovene Ville 1, joka on tehty mittatilaustyönä Helsingin venepoliisin tarpeita varten. Venepoliisin esimies, ylikonstaapeli Jarmo Niininen ei säästele ylisanoja uudesta työkalusta puhuessaan.

– Tämän myötä pääsimme siirtymään kokonaan uudelle aikakaudelle.

Veneen kyydistä laiturille astuu myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka perustelee 750 000 euroa maksanutta investointia huolellisin sanankääntein. Hän pitää veneen hankintaa "välttämättömänä".

– Punnitsimme tarkkaan, tarvitaanko tällaista venettä, ja jos tarvitaan, millainen sen pitää olla. Vene on 30 vuotta poliisin käytössä, ja se korvaa vuonna 1992 käyttöönotetun veneen, joka oli saavuttanut tekniikaltaan ja käyttöominaisuuksiltaan elinkaarensa pään.

Ylikonstaapeli Jarmo Niininen oli alusta alkaen mukana suunnittelemassa uuden partioveneen tilausta ja tarpeellisia ominaisuuksia.Kari Ahotupa / Yle "Ei mikään mediatemppu"

Vene lanseerattiin käyttöön näyttävän mediatilaisuuden yhteydessä torstaina aamupäivällä.

Kun samaan aikaan on meneillään korkeiden poliisiviranomaisten virkarikosepäilyjä, huumepoliisin ex-johtajan oikeudenkäynnit ja muuta kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan, on syytä kysyä, onko veneen esittelyssä mediatempun makua.

Kolehmaisen mukaan asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

– Ei missään tapauksessa. Me hoidamme asian kerrallaan, ja nyt oli aika esitellä tämä meidän uusin hankinta. On myös aiheellista kertoa veronmaksajille, mihin rahoja käytetään.

Crash stop kasteli kuvaajat

Ville 1 täydentää Helsingin venepoliisin kalustoa, johon kuuluu nyt kaksi katettua ja yksi avovene. Veneessä uudenlaista lähestymistapaa edustaa valmius öljyntorjuntatehtäviin. Takakannen matalat laidat helpottavat työskentelyä, ja tilavaan työskentelytilaan mahtuu öljyntorjuntahäkki.

– Tämä niin sanottu ahterikansi on lähellä vesirajaa, jolloin se on mahdollisimman toimiva myös muissa työtehtävissämme, Niininen sanoo.

Veneen kyytiin sopii 12 henkilöä ja sen huippunopeus on noin 42 solmua.

Käytettävyydestä ja pysähtymisnopeudesta saatiin todisteita jo torstain mediatilaisuudessa, kun ylikonstaapeli Jarmo Niininen ajoi 34 solmun nopeudella Katajanokan jäänmurtajien edustalle ja teki hallitun crash stopin, eli äkkipysäytyksen.

Vesi roiskui ja kuvaajat kastuivat, mutta vene pysähtyi vaivattomasti muutamassa sekunnissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valtio suojeli yli 200 000 hehtaaria maata Pohjois-Suomessa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 14 - 15:21

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina kaksi asetusta, joilla perustetaan 62 luonnonsuojelualuetta. Itä-Lapissa uusien suojelualueiden pinta-ala on yhteensä 197 450 hehtaaria ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa 21 870 hehtaaria.

Alueet ovat Lapissa Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven, Haapaveden, Kajaanin, Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungeissa sekä Kärsämäen, Limingan, Pyhännän, Merijärven, Sievin ja Siikalatvan kunnissa.

Suojelualueet sisältyvät pääosin EU:n Natura 2000 -verkostoon sekä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.

Lapissa mm. Koitelainen ja Vuotosalueen suot

Lapissa pääasiassa Itä-Lappiin perustetut suojelualueet edustavat alueen tyypillistä metsä- ja suoluontoa. Suojelualueista suurin on noin 50 000 hehtaarin laajuinen Koitelaisen luonnonsuojelualue.

Metsä- ja suoluontotyyppien lisäksi alueella on pienvesiä, lähteitä, tunturikankaita ja -koivikoita, kallioita, lehtoja, tulvametsiä ja metsäluhtia. Alueella on myös aktiivisen hoidon ja käytön piirissä olevia perinnebiotooppeja.

Suojelualueiden kasvillisuudessa korostuu suolajisto ja etenkin vaatelias lettolajisto. Alueen laajat boreaaliset luonnonmetsät ylläpitävät rikasta kääväkäslajistoa.

Itä-Lapin suuret suoerämaat, Kemihaaran suot, Luiron suot, Pomokaira ja Koitelainen, kuuluvat linnustoltaan Lapin ja koko maan arvokkaimpiin alueisiin. Uusiin suojelualueisiin voi tutustua TÄÄLLÄ.

Pohjois-Pohjanmaalla linnuille tärkeitä levähdyspaikkoja

Pohjois-Pohjanmaalle perustettuihin luonnonsuojelualueisiin kuuluu metsiä, soita ja lintuvesiä sekä perinneympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan suo- ja turvemaista lähes 80 % on ojitettu.

Uudet suojelualueet täydentävät merkittävästi maakunnan soidensuojelua. Useilla suoalueista on merkitystä lintujen pesimä- ja levähdysalueina. Suojeltavien alueiden joukossa on kahdeksan arvokasta lintuvettä, jotka kuuluvat myös maailmanlaajuiseen suojeltavien kosteikoiden Ramsar-verkostoon.

Suojeltavista metsäalueista osa on suojeltu vanhojen metsien suojeluohjelmalla, ja osa on hankittu suojeluun METSO-toimintaohjelman avulla. Asetuksella suojellaan niitä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan Natura 2000 -alueita, joiden suojelutoimet perustuvat luonnonsuojelulakiin.

Uudet suojelualueet ovat kartalla TÄÄLLÄ.

Metsästystä ei rajoiteta kuin poikkeustapauksissa

Kaikki uudet suojelualueet ovat Metsähallituksen hallinnassa. Itä-Lapin suojelualueet kuuluvat vapaan metsästysoikeuden alueeseen, eikä paikkakuntalaisten oikeutta metsästykseen siellä rajoiteta.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueista suurin osa on vapaan metsästysoikeuden ulkopuolella, mutta metsästyksestä on säädetty sallivia poikkeuksia. Nykyisiin metsästyskäytäntöihin tulee ministeriön mukaan muutoksia vain, kun siihen on luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksesta johtuvat erityiset perusteet.

Pohjois-Pohjanmaalle perustettujen uusien luonnonsuojelualueiden pinta-alasta noin 90 prosentilla voi metsästää jossain muodossa. Esimerkiksi hirveä voi metsästää lähes kaikilla alueella, joko koko alueella tai sen osassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuntematon mies potki kotimatkalla olleita koulupoikia Oulussa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 14 - 12:55

Keski-ikäisen miehen epäillään pahoinpidelleen kolmea 11-vuotiasta poikaa, jotka olivat matkalla koulusta kotiin. Oulun poliisilaitoksen rikoskomisario Nina Similä kertoo, että yhden pojan vanhemmat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksen.

Teko tapahtui keskiviikkona iltapäivällä noin kello 15–15.30 Intiössä Kasarmintiellä.

– Poikia vastaan tullut keski-ikäinen mies oli ilman syytä käynyt poikien kimppuun. Mies oli liikkeellä ruosteisella mummopyörällä. Pahoipitelyn jälkeen hän jatkoi matkaansa Värtön suuntaan, Nina Similä kertoo.

Similän mukaan mies oli pahoinpidellyt poikia muun muassa potkimalla. Poikien vammoista ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Paikalle oli tullut kaksi poliisipartiota, jotka etsivät epäiltyä tekijää. Hänen henkilöllisyytensä ei ole toistaiseksi poliisin tiedossa. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä.

Epäilty mies on iältään 40–50-vuotias. Hänellä on lyhyet vaaleat hiukset ja lyhyt parta. Miehellä oli tekohetkellä yllään vaaleat housut ja musta nahkatakki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taloyhtiö puhdistaa seinän, joka sotketaan aina uudestaan – tähän työhön varataan jo ennakkoon pari tonnia vuodessa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 14 - 12:37
Mistä on kyse?
  • Oululaisen taloyhtiön seiniä sotketaan kirjoituksilla aina uudelleen
  • Poliisi suosittelee rikosilmoituksen tekoa töhrimisestä
  • Kirjoitusten poistamisen kustannukset taloyhtiölle voi olla satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa
  • Oulun kuuluisan PASKA KAUPUNNI -seinäkirjoitus saisi jäädä paikoilleen
  • Sen päälle kuitenkin aina ilmestyy uusia tekstejä, joiden takia kirjoitus maalataan peittoon

Oulun ydinkeskustassa Linnankadulla sijaitsevan taloyhtiön isännöitsijä Seppo Niemelä katselee puhtaita talon seiniä. Rakennuksen läpi menevään käytävään on vuosien varrella tehty luvattomia tekstejä ja seiniä on sotkettu.

Kyllä se semmoinen kiukun aihe on, kun toiset sotkevat. Seppo Niemelä

Taloyhtiö poistattaa töhryt ja maalauttaa seinät aina uudelleen. Julkisivuremontin valmistuttua on mietitty keinoja saada sotkeminen kuriin. Joka vuosi budjettiin varataan pari tuhatta euroa töherrysten puhdistamiseen. Näin on tehty jo vuosien ajan.

– Varaus valvontakameraa varten on nyt tehty taloyhtiön hallituksen päätöksellä, isännöitsijä Seppo Niemelä Isännöinti OIT:stä kertoo.

Uudet seinät putsattu jo useasti      

Linnankatu 10:ssä valmistui kallis julkisivuremontti vuosi sitten. Sen jälkeen seinistä on poistettu töhryjä jo viisi kertaa. Jatkuva sotkeminen närästää taloyhtiön osakkaita ja asukkaita.

– Kyllä se semmoinen kiukun aihe on, kun toiset sotkevat meidän kalliita, hyviä pintoja ja siitä tulee sitten taloudellisia vaikutuksia, Seppo Niemelä kertoo.

Seiniin kokeillaan myös pinnoitetta, josta töhryt voisi poistaa helpommin pesemällä.

– Tosin suojaava pinnoite lähtee myös pois pesun myötä, Seppo Niemelä sanoo.

Jatkuva sotkeminen poikkeuksellista

Yksittäisten taloyhtiöiden ulkoseinien sotkeminen ei ole yleistä, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Julkisia tiloja töhritään, kuten Helsingissä metroasemia.

– Kesällä Porvoossa oli tilanne, jossa usean kiinteistön julkisivuun oli ilmestynyt yhden viikonlopun aikana graffiteja. Tekijä saatiin kuitenkin kiinni, Pynnönen kertoo.

Oululaisen taloyhtiön kiinteistön toistuva sotkeminen on Pynnösen mukaan harvinaista.

– En ole aiemmin kuullut tällaisesta. Ikävää, että kiinteistö joutuu jatkuvasti kohteeksi, Pynnönen sanoo.

Taloyhtiölle töhryistä koituu Pynnösen mukaan myös kustannuksia. Jos tekijää ei saada kiinni, niin maksajina ovat osakkeenomistajat esimerkiksi yhtiövastikkeiden korottamisen takia.

– Jos ongelma on jatkuva, ja taloyhtiö joutuu vuosittain varaamaan rahaa sotkujen poistamiseen, niin se on poikkeuksellista.

Töhriminen on rikos

Oulun poliisi saa vuosittain tietoonsa 60–100 töhrimistapausta. Rikosilmoituksen jättämisen jälkeen poliisi tutkii niitä nimikkeellä vahingonteko. Rikoslain mukaan vahingonteosta on tuomittava sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Jos kyseessä on törkeä vahingonteko, voi seurata vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

Vuosittaiset kustannukset ovat taloyhtiölle satoja euroja. Kalevi Ilkka

Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan jo spraypullon hallussapidosta voidaan määrätä 40 euron sakko.

– Järjestyslaissa otetaan kantaa siihen, että spraymaalien ja muiden omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvien aineiden, kuten maalien hallussapito ilman hyväksyttävää syytä on kielletty, ja siitä seuraa sakkorangaistus.

Kiiskinen kertoo, että osa töhrijöistä saadaan kiinni.

Rikosylikomisario Markus Kiiskinen suosittelee rikosilmoituksen tekoa kaikissa töhrimistapauksissa.Marko Siekkinen / Yle

– Vastikään napattiin tekijä, joka oli jättänyt jälkiä useaan paikkaan jo pitkän ajan eräässä Oulun kaupunginosassa. Vahingonkorvaukset nousevat useaan tuhanteen euroon, Kiiskinen kertoo.

Kyseessä on kuitenkin rikos. Kannattaa ilmoittaa pienimmätkin töherrykset. Markus Kiiskinen

Poliisi kannustaa ilmoittamaan kaikki töhrimiset, vaikka taloyhtiössä ei koettaisi likaamista ongelmaksi.

– Kyseessä on kuitenkin rikos. Kannattaa ilmoittaa pienimmätkin töherrykset. Me saamme tietoa ja samalla saattaa selvitä useampia samankaltaisia tekoja, Markus Kiiskinen sanoo.

Töhryä töhryn päälle

Oulun kuuluisin seinäkirjoitus PASKA KAUPUNNI on ydinkeskustan Valkealinnan talossa. Se maalataan seinään aina uudelleen. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilkka kertoo, ettei kirjoitus sinänsä haittaa asukkaita eikä taloyhtiön osakkaita. Ilkka kuitenkin ihmettelee, että joku sotkee senkin yhä uudelleen.

Valkealinnan talon seinäkirjoitus näytti tältä syyskuussa 2017.Pekka Loukkola / Yle

– Vuosittaiset kustannukset ovat taloyhtiölle satoja euroja. Teksti PASKA KAUPUNNI saisi olla sellaisenaan, mutta kun se sotketaan, niin sitten maalataan päälle, Ilkka kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maito herättää rajua keskustelua somessa: "Käsitelty maito on kuollut neste ilman todellista ravinto-arvoa"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 13 - 19:15

– Maitoa ei voi yksinään kiittää tai syyttää terveydestä tai sairaudesta. Se on kuin mikä muu ruoka tahansa, osa kokonaisuutta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Häntä hämmästyttää, miksi maito herättää niin paljon tunteita puolesta ja vastaan, vaikka on vain yksi osa ruokavaliota.

– Kai ihmiset vain hakevat helppoa ratkaisua, että olisi yksi pilleri tai ruoka, josta saisi kaiken hyvän ja tarpeellisen, Kuusipalo pohtii.

Samoilla linjoilla on laillistettu ravitsemusterapeutti ja urheiluravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen Ravitsemustalosta. Hänen mukaansa maito sisältää välttämättömiä ravintoaineita, mutta maidottakin pärjää aivan hyvin, kunhan huolehtii, että saa jodinsa, kalsiuminsa ja D-vitamiininsa muusta ravinnosta.

– Maidon voi korvata vaikka maidon kaltaisilla täydennetyillä kasvismaitojuomilla, kunhan kiinnittää huomiota muun ravintonsa laatuun ja mahdollisesti tarvittaviin ravintoainetäydennyksiin, Valtanen kertoo.

Toisten neuvot voivat ärsyttää, koska haluaahan jokainen pitää kiinni itsemäärämisoikeudestaan. Laillistettu ravitsemusterapeutti, urheiluravitsemusasiantuntija Tomi Valtanen

Valtasen mukaan ruokavalio on nykyään osa identiteettiä ja itseilmaisun väline. Siksi myös maito herättää tunteita, koska syöminen ja ruoka ovat jokaisen henkilökohtainen asia.

– Toisten neuvot voivat ärsyttää, haluaahan jokainen pitää kiinni itsemäärämisoikeudestaan. Ruoka koskettaa meitä, koska jokaisen on syötävä elääkseen. Siitä keskustellaan usein päivittäin, ja kun ennen kiisteltiin makuasioista, terveystiedon lisääntyessä ihmiset ovat kiinnostuneempia keskustelemaan ravinnon terveysvaikutuksista, sanoo Tomi Valtanen.

Hanna Othman / Yle

Koulumaitotuen loppuminen ykkösmaidolta sai osan vanhemmista huolestumaan sosiaalisessa mediassa. Rasvatonta maitoa pidetään epäterveellisenä, sokeroituna ja värjättynä tankinpesuvetenä.

Maidon värjääminen on yksi verkon keskustelupalstoilla säännöllisin väliajoin kiertävistä huhuista. Kuopiolaisen Ala-Korholan maitotilan Facebookissa julkaisema huumorivideo maidon värjäystilanteesta on salaliittoteorioihin turhautuneen tilallisen sarkastinen kannanotto.

Maitoa ei voi yksinään kiittää tai syyttää terveydestä tai sairaudesta. Se on kuin mikä muu ruoka tahansa, osa kokonaisuutta. Kai ihmiset vain hakevat helppoa ratkaisua, että olisi yksi pilleri tai ruoka, josta saisi kaiken hyvän ja tarpeellisen. Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL

– Maitoa ei värjätä, sen kieltää jo lakikin, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Osa rasvattomasta koulumaidosta huolestuneista pohjalaisvanhemmista haluaa ehdottomasti kasvaville lapsille maitorasvaa, vaikka sitten omassa evästölkissä päiväkotiin tai kouluun.

Se maitorasva olis kasvavalle lapselle tarpeellista. Saapa nähdä miten käy oppismistulosten. Täysmaitoahan kouluissa kuuluisi olla ehdottomasti. (somekeskustelu)

Rasvattoman maidon vastustus on ristiriitaista. Nyt valtavan proteiinibuumin aikana ihmiset vetävät kaksin käsin proteiinirahkoja ja –juomia. Sehän on itse asiassa samaa ravintoa, rasvatonta maitoa vähän vaan hapatetussa muodossa… Erikoistutkija Heli Kuusipalo, THL

Erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:stä pistää jäitä hattuun ja kehottaa maidosta hermostuneita googlaamaan elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin, Finelin, verkkosivut.

– Siellä pääsee jyvälle maidon monipuolisesta ravintosisällöstä.

Kuusipalon mielestä vanhempien kannattaisi mieluummin tutustua nykyiseen kouluruokaan ja tukea sitä, että lapset söisivät kouluruokasuosituksen mukaisen aterian: pääruuan, rasvattoman maidon, leivän, margariinin ja tuorepalan.

Kenen totuus on oikea totuus?

Miten tavallinen ihminen voi tietää, onko esimerkiksi jokainen maidosta tehty tutkimus totta? Ei välttämättä mitenkään, vastaa ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen.

– Netti on tulvillaan tietoa, ja on pitkälti lukijan omalla vastuulla suhtautua lukemaansa kriittisesti. Myös tutkimustuloksia on aina puolesta ja vastaan. Keskeisintä on koota kaikki saatavilla oleva tieto yhteen ja arvioida tutkimusnäyttö kokonaisuutena. Näin päästään lähimmäksi totuudenmukaista tietoa, neuvoo Valtanen.

Hänen mukaansa esimerkiksi pohjoismaiset ravitsemussuositukset perustuvat tällaisiin tutkimustietojen koonteihin.

Valtanen neuvoo myös suhtautumaan kriittisesti sellaisiin uusiin tutkimustuloksiin, jotka väittävät kumoavansa aiemman laajan tutkimusnäytön.

Niin kauan, kun keskustellaan vain yksilön omista kokemuksista, keskustelu voi olla loputon suo. Laillistettu ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen

Ruokakohuissa sekoittuvat yleensä omat kokemukset, tieteelliset tutkimukset ja erilaiset uskomukset.

– Toki keskustelu on sallittua ja usein suotavaakin. Faktoja ei kuitenkaan pitäisi sekoittaa uskomuksiin. Siinä on lukijoilla ja toimittajilla oma vastuunsa. Kriittinen lukutaito on aina hyvästä. Niin kauan, kun keskustellaan vain yksilön omista kokemuksista, keskustelu voi olla loputon suo, toteaa Tomi Valtanen.

Ravitsemusterapeutti ei halua arvottaa mitään ruokaa hyväksi tai pahaksi, koska hänen mielestään kaikkea ruokaa voi syödä.

– On jokaisen oma asia, mitä syö tai juo tai mitä perheessä syödään tai juodaan. Esimerkiksi myös maidon juonnin eettisyyteen tai ekologisuuteen liittyvät kysymykset ovat lopulta jokaisen henkilökohtainen asia, Valtanen miettii.

Viralliset suositukset kannattavat rasvatonta maitoa

THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo korostaa maidon tärkeyttä, ei maitorasvan. Maidossa on hänen mukaansa välttämättömiä aineita erityisesti kasvuiässä oleville: kivennäisaineita, kalsiumia, fosforia ja B-vitamiineja.

– Maitorasva sisältää pääasiallisesti tyydyttyneitä rasvahappoja. Vaikka maidossa on myös jonkin verran muita rasvahappoja, se on pääasiassa kovaa rasvaa. Lapsi ja nuori tarvitsevat paljon enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja, joita saa kasviöljyistä, kalasta, siemenistä ja pähkinöistä.

Ravitsemussuositusten mukaan ruokavalion rasvoista kaksi kolmasosaa pitäisi olla terveellisempiä pehmeitä rasvoja ja vain kolmasosa kovaa rasvaa.

Missään ei ole todettu, että rasvaton maito olisi kasvavalle lapselle huonoksi. Ihan samaa maitoa se on kuin muukin maito, mutta siitä on erotettu rasva pois. Erikoistutkija Heli Kuusipalo Heikki Rönty / Yle

Kouluruokailusuositus tammikuulta 2017 suosittaa ateriajuomaksi rasvatonta maitoa ja janojuomaksi vettä. Sama linja on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan 2014 uudistamissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa, ja 2016 julkaistussa Syödään yhdessä -lapsiperheiden ruokasuosituksessa.

Nyt lapset pakotetaan juomaan rasvatonta maitoa, ihan sairasta! Sioille aina annettu. Kuka nyt tankin huuhdevettä joisi? Rasvaton maitohan on todettu kasvaville huonoksi. (somekeskustelu)

Virallinen ravintosuositus suosittaa lapselle ja aikuiselle viittä desiä maitoa päivässä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse saada pelkkänä maitona, annoksia saa kasaan myös piimästä, viilistä tai vaikkapa jugurtista.

Heli Kuusipalo haluaa kumota somepuheet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä.

– Missään ei ole todettu, että rasvaton maito olisi kasvavalle lapselle huonoksi. Ihan samaa maitoa se on kuin muukin maito, mutta siitä on erotettu rasva pois. Ja maidon rasvahan siis on valtaosaltaan terveydelle huonompaa eli kovaa rasvaa.

Laki määrää, mitä maitoon saa lisätä tai poistaa

Rasvaton maito tekee huonon ihon. Se olisi oikeasti karseen väristä harmaata, joten se värjätään maitojauheella valkoiseksi. Se lihottaa, koska siihen on lisätty sokeria, että maistuisi paremmalta. (somekeskustelu)

Heli Kuusipalo muistuttaa, että Suomessa maidon valmistusta säädellään lailla. Maidosta ei saa poistaa muuta kuin maitorasvaa, eikä siihen saa lisätä muuta kuin maitorasvaa, kivennäisaineita (lisäkalsiumia), maitoproteiineja ja vitamiinia (D-vitamiinia).

Jyrki Lyytikkä / Yle

Maitoa ei saa laimentaa eikä värjätä millään tavalla. Myös lisäaineiden lisääminen on kielletty.

– Jos maitoon jotakin lisätään, se on sitten maitojuomaa, ei maitoa.

Maito on noin 90-prosenttisesti pelkkää vettä ja sisältää muutaman gramman maitosokeria. Maitopohjaisiin tuotteisiin, esimerkiksi makuviileihin, vanukkaisiin ja jugurttiin, sokeria saa lisätä ja lisätäänkin.

Äidinmaito on lehmänmaitoa makeampaa, joten totumme jo lapsena siihen, että maidossa on pieni makeahko maku.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo ihmettelee, miksi Suomessa aina jokin ruoka-aine leimataan yksinomaan pahaksi.

– Rasvattoman maidon vastustus on ristiriitaista. Nyt valtavan proteiinibuumin aikana ihmiset vetävät kaksin käsin proteiinirahkoja ja –juomia. Sehän on itse asiassa samaa ravintoa, rasvatonta maitoa vähän vaan hapatetussa muodossa…

Tuhoaako pastörointi ja homogenointi maidosta ravinteet?

Käsitelty maito on kuollut neste ilman mitään todellista ravintoarvoa. (somekeskustelu)

Maito separoidaan eli siitä erotetaan mekaanisesti rasvainen kerma ja rasvaton maito. Separointi tehdään keskipakoisvoimaa hyödyntävällä separaattorilla.

Ykkösmaitoa saadaan, kun separoinnin jälkeen rasvattomaan maitoon lisätään maitorasvaa haluttuun rasvaprosenttiin asti. Ykkösmaidolla se on 1. Kevytmaito saa sisältää 1,5 prosenttia rasvaa, täysmaito enintään 3,5 prosenttia. Rasvattomassakin maidossa saa olla 0,5 prosenttia rasvaa.

YLE / Tampere

Maidon käsittely herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raakamaidon puolestapuhujat pitävät maidon prosessointia turhana ja haitallisena. Käsittelyn kannattajat muistuttavat bakteereista ja sairastumisvaarasta.

Suomessa maito pastöroidaan eli lämpökäsitellään haitallisten bakteerien varalta. Maito kuumennetaan vähintään +72-asteiseksi 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi alle +6 asteeseen. Toinen lämpökäsittelykeino on iskukuumennus.

Maitoa myös homogenoidaan: ajetaan ahtaan homogenointiventtiilin läpi, jolloin isoimmat rasvahiukkaset pilkkoutuvat ja jakautuvat maitoon. Homogenointi estää maidon rasvaa nousemasta pintaan. Luomumaitoa saa homogenoimattomana.

– Käsittely ei kadota maidon monipuolista ravintosisältöä. Ei rasvattomankaan maidon, sanoo Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teillä vanhemmilla on oikeus päättää mitä lapsi syö ja juo. Laittakaa mukaan toista maitoa. Kylmäkalleja vaan ja pieni kylmälaukku. (somekeskustelu)

Somekeskustelun kommentit on koottu Yle Kokkolan Facebook-sivulta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomi on jämähtänyt virastoaikaan, vaikka yhä useampi voi määritellä työaikansa itse

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 13 - 14:37
Mistä on kyse?
  • Klo 8–16 työaika määrittää edelleen pitkälti suomalaisen yhteiskunnan rytmin.
  • Toisaalta suuri osa suomalaisista pystyy joustamaan kyseisestä työajasta.
  • Työajan perinteisen mallin merkitys vähenee myös siksi, että työ ja vapaa-ajan raja hämärtyy.
  • Asiantuntija ehdottaakin, että enää ei puhuttaisi päivätyöstä eroavasta työstä epätyypillisenä työnä.

Vaikka töitä tehdään yhä useammin etänä ja työ- ja vapaa-ajan raja hämärtyy digitalisaation myötä, on suomalaisten mielikuva normaalista työajasta edelleen perinteisen mallin mukainen: työpäivä on kahdeksasta neljään ja illat sekä viikonloput ovat vapaa-aikaa.

Tämä normi elää edelleen vahvana, toteaa työaikoja tutkinut yliopistonlehtori Timo Anttila Jyväskylän yliopistosta. Kun siis vertaamme niin sanottuja epänormaaleja työaikoja normaaliin, vertailukohta on perinteinen 8–16 työpäivä.

Työaikakäsityksemme on pysynyt Anttilan mukaan jopa yllättävän entisellään niin sanotussa teollisessa muodossa. Esimerkiksi viikonlopulla on edelleen oma vahva erityismerkityksensä, eikä ansiotyö kuulu siihen, Anttila sanoo. Lauantai on viikon huoltopäivä ja sunnuntai lepopäivä.

Ylemmät toimihenkilöt päivätöissä, duunareilla vuorotöitä

Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuonna 2013 tehdyssä työolotutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista kertoi tekevänsä työtä niin sanottuna normaalityöaikana, joka tapahtuu aamukuuden ja iltakuuden välillä.

Seuraavassa, vuonna 2018 alkavassa tutkimuksessa luku lienee pienempi, sillä esimerkiksi kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet edellisen tutkimuksen valmistumisen jälkeen.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela muistuttaa, että eri ammattiasemien välillä on suuri ero päivätyön tekemisessä.

– Ylemmistä toimihenkilöistä yli 80 prosenttia tekee säännöllistä päivätyötä. Työntekijäammateissa tyypillistä on vuorotyö tai ilta- ja yötyö.

Suomalaiset työaikajoustojen edelläkävijöitä

Suomalaisilla on kuitenkin käytettävissä varsin paljon joustoa siinä, miten työpäivänsä ajoittaa. Hanna Sutela kertoo, että kaksi kolmesta työntekijästä pystyy joustamaan työajoissaan.

Jousto painottuu kuitenkin erityisesti ylempiin toimihenkilöihin, työntekijöillä ei joustoihin ole useinkaan mahdollisuutta, vaan työt tehdään työvuorojen mukaan. Perinteisesti miestoimihenkilöillä on korkeampi autonomia, Sutela kertoo.

– Mutta työvoima on toimihenkilöistynyt parin viime vuosikymmenen aikana ja niiden osuus, joilla on paljon autonomiaa, nousee koko ajan, Sutela sanoo.

Kalevi Rytkölä / Yle

Sitran asiantuntija Perttu Jämsén toteaakin, että työvuoroihin sidottu tuotannollinen työ on vähentynyt ja vähenee edelleen myös tulevaisuudessa. Sitä kautta entistä laajempi joukko tulee jatkossa olemaan joustojen piirissä.

Anttila tosin huomauttaa, että myös työehtoihin liittyvät asiat vaikuttavat ilta- ja viikonlopputyön teettämiseen, sillä epänormaaleihin aikoihin teetetty työ on kalliimpaa.

Myös työntekijän ikä määrittää suhtautumista joustoihin, Jämsén toteaa.

– Nuoremmat työntekijät arvostavat yleensä pidempiä vapaajaksoja. Näin voidaan tehdä irtiottoja työstä. Heillä ei ehkä ole kokemusta työn kuormittavuudesta ja siitä, miten esimerkiksi jossain kovassa kysyntätilanteessa pidemmän päivän tekeminen vaikuttaa omaan jaksamiseen.

Epänormaalista uusi normaali?

Vaikka työelämän joustot ovat monelle arkipäivää, on maailma muuttunut 90-luvusta, kun työaikalainsäädäntöä edellisen kerran uudistettiin. Nyt puhutaan siitä, että työpaikka on korvien välissä. Perttu Jämsén painottaakin lain uudistuksen tarpeellisuutta.

Jämsén haluaisi myös lopettaa käsitteiden epätyypillinen työaika tai työsuhde käytön.

Tällaisissa työsuhteissa on jo reilu kolmannes työllisistä, eli ei se enää kovin epätyypillistä ole. Perttu Jämsén

– Epätyypillisestä työstä puhuminen pitää yllä käsitystä, että tämä on jotain ihmeellistä ja poikkeustilanne, josta pitää päästä eroon. Tällaisissa työsuhteissa on jo reilu kolmannes työllisistä, eli ei se enää kovin epätyypillistä ole. Ja kun lakataan ajattelemasta sitä epätyypillisenä, sitä voidaan katsoa myös mahdollisuuksien kautta.

– Pitäisikö meidän puhua vain työstä ylipäätään? Eikä puhua siitä, millä tavalla järjestetty työ on ideaali tilanne. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja joskus muu kuin kokoaikainen työ voi olla juuri oikea vaihtoehto, Jämsén pohtii.

24/7 ei ulotu kaikkialle

Yliopistonlehtori Timo Anttila toteaa, että säännöllisen työajan hyviä puolia ovat ennustettavuus, mutta toisaalta se voi olla myös rajoittavaa. Kuitenkin, vaikka yhteiskunnan muuttumisesta 24/7-tahtiin puhutaan paljon, moni taho pyörii edelleen perinteisen aikakäsityksen mukaisesti.

– Työaika määrittää koko yhteiskunnan aikarytmiä. Sitä heijastelevat koulu, päiväkodit ja niin edelleen. Myös harrastukset sijoittuvat usein ilta- tai viikonloppuaikaan, Anttila sanoo.

Epätyypillisistä työajoista puhutaan joskus myös epäsosiaalisina työaikoina. Anttilan mukaan esimerkiksi viikonloppuun sijoittuvien töiden koetaan vähentävän mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Uutta valinnaisuutta kokeiltu 28 lukiossa – Kannuksessa jo huolta historian pois jättämisestä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 13 - 09:46

Viime syksystä lähtien 28 lukion opiskelijat ovat saaneet valita reaaliaineista itseään kiinnostavia aineita. Valinnaisuus koskee reaaliaineita, jotka on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto) sekä humanistis-yhteiskunnallisiin (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia). Muita aineita valinnaisuus ei koske.

Opiskelijat voivat myös jättää valinnaisuuden käyttämättä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tänä syksynä, miten tuntijakokokeilu näkyy siihen osallistuvissa lukioissa. Viime syksynä tehtiin vain tiivis kartoitus kokeilun käynnistymisestä.

Tuo kysely osoitti, että kiinnostus uutta mahdollisuutta kohtaan vaihteli lukioittain: joissain kokeilulukioissa suurin osa opiskelijoista ilmoitti aikovansa hyödyntää lisääntynyttä valinnaisuutta. Joissain kouluissa taas lähes kaikki ilmoittivat pitäytyvänsä vanhassa mallissa.

Opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kulttuuriministeriöstä muistuttaa, että syksyllä 2016 aloittaneille kokeilu tuli varsin kylmiltään, sillä tieto siitä tuli vasta kesällä. Nyt aloittaneilla on enemmän tietoa valintojensa tueksi.

Erikoislinjalaiset ottaneet hyödyn irti

Kannuksen lukiossa Keski-Pohjanmaalla opiskelee 114 oppilasta, joista eläinlääketieteen erikoislinjalla parikymmentä. Uudistus on innostanut erityisesti heitä.

– Tänä syksynä erikoislinjan nuoret valitsivat enemmän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Vastaavasti osa on tiputtanut historian ja maantiedon pois, jotta voi keskittyä luonnontieteisiin, kertoo lukion rehtori Leevi Norrena.

Tämä on vasta kokeilu, jonka hyötyjä ja haittoja punnitaan myöhemmin Kannuksen lukion rehtori Leevi Norrena

Yleislinjan nuoret ovat puolestaan jättäneet pois fysiikan ja kemian kursseja.

Rehtori myöntää, että historian pois jättäminen on huolestuttavaa, mutta jos sama ilmiö tulee esiin myös yhteiskuntaopissa, on tilanne vieläkin huolestuttavampi.

Uudistusta onkin kritisoitu nuorten yleissivistyksen heikentämisestä.

– Lukion vahvuus on ollut yleissivistävyys. Toisaalta, tämä on vasta kokeilu, jonka hyötyjä ja haittoja punnitaan myöhemmin, miettii Norrena.

Vielä viime syksynä kokeilu näkyi lukiossa vain vähän, ja opiskelijat valitsivat hyvin perinteisiä kursseja reaaliaineista. Nyt innostus valinnaisuuteen on selvästi kasvanut.

Lopulliset valinnat näkyvät vasta myöhemmin

Kannuksen lukion rehtorin mielestä kokeilu pakottaa parempaan oppilaanohjaukseen. Koulun ja kodin pitää myös käydä tarkempaa keskustelua.

– Nuorella pitäisi olla yhä paremmin ja aiemmin selvillä, mihin hän tähtää lukion jälkeen.

Opetusneuvos Heikki Blomille Kannuksen lukion kaltainen tilanne valinnoissa ei ole yllätys: tietyllä tavoin suuntautuneet poimivat ymmärrettävästi aineita, jotka hyödyttävät heitä tulevaisuudessa. Siitä kokeilussa on kysekin.

– Nyt nähdään alustavasti, miten kokeilu vaikuttaa. Vasta opiskelijoiden valmistuessa nähdään lopulliset valinnat, Blom sanoo.

Valtakunnallisessa kokeilussa on mukana 28 lukiota. Se kestää kolmisen vuotta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhemmat säästivät päivähoitomaksuista kellokorttikikkailulla – seurauksena lapsille isommat ryhmäkoot

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 13 - 08:30
Mistä on kyse?
  • Monet kunnat suunnittelevat siirtyvänsä päivähoidossa kellokorttiin.
  • Kellokorttijärjestelmässä päivähoitomaksut määräytyvät ajan perusteella.
  • Oulussa järjestelmä on otettu käyttöön keväällä.
  • Saatujen kokemusten perusteella lasten päivähoitoajat ovat lyhentyneet, mutta samalla ryhmäkoot ovat kasvaneet.
  • Päiväkotien arki on muuttunut pirstaleiseksi, kun lapsia tuodaan ja haetaan pitkin päivää.

Oululaisessa Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa aamu käynnistyy pikkuhiljaa, kun lapset tuodaan hoitoon ripotellen. Jokaisen lapsen tulo- ja hakuaika kirjautuu tarkkaan hoitajien älykännykkään.

Kellokorttien käyttöönotto päivähoidossa on tehnyt oululaisten päiväkotien arjesta epätasaisempaa. Lapsia tuodaan ja haetaan pitkin päivää, kun vanhemmat säästävät päivähoitomaksuista. Lasten kannalta kellokorttien käyttäminen voi tarkoittaa lisää aikaa vanhempien kanssa kotona, mutta päiväkodeissa se tietää kasvavia ryhmäkokoja ja tiuhaan vaihtuvia kavereita, sanoo Mäntylä-Snellmanin päiväkodin johtaja Eija Salmi.

– Viimeiset lapset aamupäivisin tulevat yhdentoista pintaan ja ensimmäiset lähtevät yhden–puoli kahden aikaan. Meillä on jatkuva tulo- ja menoliikenne.

Oulussa aikaperusteinen päivähoitolaskutus on ollut voimassa viime keväästä lähtien. Sitä ennen sitä testattiin yksittäisissä päiväkodeissa.

Kärsijänä kokoaikainen lapsi

Päiväkodinjohtaja Eija Salmi on työskennellyt alalla 38 vuotta ja näkee kellokorttien vaikutuksen arjen työssään. Salmen mukaan tilanteen kärsijöinä ovat päivähoidossa kokoaikaisesti olevat lapset. He voivat olla ryhmässään tekemisissä viikon aikana yli kolmenkymmenen eri ihmisen kanssa.

Päiväkodinjohtaja Eija Salmen mukaan kellokorttijärjestelmässä on hyvää se, että päiväkodeissa tiedetään etukäteen, milloin lapset ovat paikalla.Timo Nykyri / Yle

– Määrä on kolmevuotiaalle lapselle paljon.

Myös kaveruussuhteita voi olla vaikea luoda, jos osa lapsista on hoidossa vain silloin tällöin, Salmi sanoo.

– Kaveri ei välttämättä ole joka päivä hoidossa tai se voi olla juuri silloin lähtemässä, kun toinen on tulossa. Kyllä se varmasti vaikuttaa myös lapsiin.

Kellokortti kasvattaa ryhmäkokoja

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtajan Anitta Pakasen mukaan kunnat katsovat herkästi päiväkotien käyttöasteita, mikä on johtanut ryhmäkokojen kasvuun. Hän sanoo kuntien myös rikkovan tietoisesti ryhmien maksimikokoja, sillä niistä on vaikea jäädä kiinni. Pakasen mukaan mahdollisuus ylittää ryhmäkokoja tilapäisesti pitäisi poistaa.

Yli kolmevuotiaiden päiväkotiryhmien maksimikoko on 24 lasta, mutta ryhmissä saattaa olla kirjoilla jopa 30 lasta. Näin voidaan tehdä, kun osa hoidossa olevista lapsista on osapäiväisiä.

Yhä useammin lasta on hakemassa isovanhempi. Eija Salmi

Myös opetusalan ammattijärjestö OAJ pitää tuntiperusteista maksujärjestelmää ongelmallisena. Sen mukaan aikaperusteisten maksujen myötä lapsiryhmien koostumus muuttuu jatkuvasti, mikä heikentää ryhmien yhtenäisyyttä ja vaikeuttaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Pakasen mukaan lastentarhanopettajia on suurentuneissa ryhmissä liian vähän. Lastentarhanopettajan on esimerkiksi tehtävä jokaiselle lapselle yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma.

OAJ:n mukaan vanhemmat myös saattavat taloustilanteensa vuoksi pitää lasta hoidossa mahdollisimman vähän aikaa, vaikka tämä voisi esimerkiksi kielellisen kehittymisen vuoksi tarvita laajempaa varhaiskasvatusta.

Kiitosta vanhemmilta

Mäntylä-Snellmanin päiväkodin pihalta tavoitetuilta vanhemmilta kellokortti saa kiitosta. Lapsensa hoitoon tuonut Tuukka Reinikainen sanoo, että heidän perheessä tehdään vuorotyötä ja kellokortin myötä päivähoitomaksut ovat pienentyneet.

Kellokorttijärjestelmän sujuvuutta arvioidaan Oulussa syksyn aikana.Päivi Köngäs / Yle

– Mielestäni se on reilua, Reinikainen sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Klemetti Näkkäläjärvi. Perhe asuu kahdella paikkakunnalla ja päivähoitomaksut maksetaan sen mukaan.

Vaikeinta päivähoidon tarpeen ennakointi on epäsäännöllistä keikkatyötä tekeville. Eija Salmen mukaan paras ratkaisu olisi se, että päivähoidosta maksettaisiin aidosti sen mukaan, kuinka paljon sitä käytetään.

Salme on esittänyt oman päiväkotinsa vanhemmille toiveen, etteivät nämä tekisi sopimuksia itselleen liian niukoista tuntimääristä. Pienen rahallisen säästön eteen voi joutua tekemään paljon järjestelyjä. Tämä on huomattu päiväkodeissa jo nyt.

– Yhä useammin lasta on hakemassa isovanhempi, Salmi sanoo.

Maksu tuntimäärien mukaan   

Oulussa kaupungin päivähoidon asiakasmaksut on porrastettu sen mukaan, kuinka suuresta hoitotuntien määrästä vanhemmat ja päiväkoti ovat sopineet. Mitä pienempi sovittu tuntimäärä on, sitä pienempi on myös asiakasmaksu.

Esimerkiksi jos lapsi on hoidossa keskimäärin kuusi tuntia päivässä, maksu on 75 prosenttia maksimista. Kahdeksan tunnin keskimääräisestä hoitopäivästä peritään ylin maksuluokka. Sopimuksen tulee olla voimassa vähintään viisi kuukautta.

Eija Salmen mukaan tyytyväisimpiä muutokseen ovat olleet perheet, jotka kykenevät järjestelemään töitään niin, että päivähoitomaksut pienenevät.

Tuntiperusteinen päivähoitolaskutus on Oulun lisäksi käytössä myös esimerkiksi Jyväskylässä, Liperissä ja Vantaalla. Anitta Pakasen mukaan monissa kunnissa odotetaan ensin muualta saatavia kokemuksia, ennen kuin tehdään päätöksiä siihen siirtymisestä.

Petrattavaa riittää

Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen kertoo, että Oulussa kellokorttijärjestelmän sujuvuutta arvioidaan syksyn aikana. Aikaperusteinen päivähoitolaskutus on ollut koekäytössä osassa Oulun päiväkoteja jo pitemmän aikaa. Näissä päiväkodeissa lasten hoitoaikojen huomattiin lyhentyneen.

– Rahalla on iso merkitys. Lapsiperheet laskevat tarkasti, milloin kannattaa olla kotona, Rissanen sanoo.

Päiväkodinjohtaja Eija Salmen mukaan tähän mennessä eniten ongelmia on aiheutunut toimimattomista järjestelmistä. Esimerkiksi kesän ajan päivähoitomaksuihin on tämän vuoksi jouduttu tekemään paljon korjauksia.

Rahalla on iso merkitys. Lapsiperheet laskevat tarkasti, milloin kannattaa olla kotona. Ulla Rissanen

Salmen mukaan kellokorttijärjestelmässä on hyvää se, että päiväkodeissa tiedetään etukäteen, milloin lapset ovat paikalla. Sen mukaan myös henkilökunta on paikalla oikeaan aikaan. Hoitoaikataulujen ilmoittamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

– Kaikkien lasten vanhemmat eivät ole ottaneet järjestelmää omakseen, eivätkä ilmoita hoitoaikoja ennakkoon.

Salmen mukaan näin toimivat vanhemmat ovat niitä, jotka maksavat lapsestaan täyden hoitohinnan. Tuolloin päiväkodissa joudutaan varautumaan siihen, että lapsi on hoidossa koko päiväkodin aukioloajan, vaikka niin ei olisikaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nainen putosi seitsemän metrin matkan louhikkoon Hossassa – välttyi vakavilta vammoilta

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 12 - 20:04

Hossan kansallispuistossa koettiin tiistai-iltapäivänä kauhunhetkiä, kun keski-ikäinen naishenkilö putosi jopa seitsemän metrin matkan kalliolta louhikkoon. Onnettomuus tapahtui Julma-Ölkyn kanjonissa, joka on suosittu retkeilykohde.

Hurjasta pudotuksesta huolimatta nainen saatiin louhikon pohjalta ylös tilanteeseen nähden hyvävointisena ja vakavilta vammoilta vältyttiin. Nainen nostettiin ylös Rajavartiolaitoksen helikopterilla.

– Onneksi lentosää oli sen verran hyvä, että helikopteria voitiin käyttää. Muutoin pelastustehtävä olisi ollut haastava, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Ari Virtanen toteaa.

Nainen kuljetettiin samaisella kopterilla OYS:iin hoidettavaksi.

–Tuntemattomasta syystä johtuen nainen on tullut niin lähelle kallion reunaa, että hän pudonnut. Alueella on retkeilyreittejä, mutta ne ovat kauempana kallionreunalta, Virtanen sanoo.

Korjattu sana "louhos" sanaan louhikko 13.09.2017 klo 09:15

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoren ihmisen äkkikuolema johtuu yleensä sydämen pysähtymisestä – taustalla voi olla perimä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 12 - 11:10
Fibroosia syntyy arpeutumisen seurauksena

Fibroosia eli sidekudosta syntyy arpeutumisen seurauksena, kun kudos korvautuu sidekudokselle.

Fibroosia muodostuu elimeen, kun sen omat solut kuolevat. Sydämen lisäksi fibroosia voi yleisimmin kertyä keuhkoihin, maksaan, munuaisiin ja haimaan.

Suomessa on poikkeuksellisen paljon sydänkuolemia, joiden todennäköisenä syynä on henkilöiden sydänlihakseen kertynyt runsas sidekudos eli fibroosi.

Erityisesti nuorilla äkilliseen sydänkohtaukseen kuolleilla on havaittu sydämessä runsaasti fibroosia, kertoo Oulun yliopiston kardiologian tutkimusryhmässä työskentelevä dosentti Juhani Junttila.

– Kaikista yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy nuorilla onkin sydänlihasfibroosi, kertoo Junttila.

Fibroosi heikentää sydämen toimintakykyä        

Sydänlihas on erikoistunut verenkierron ylläpitoon. Lihaksen vaurioituessa sen solut kuoleutuvat eivätkä uusiudu. Niiden tilalle tulee fibroosia. Esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen sydämeen kertyy fibroosia, mutta myös oireettomilla suomalaisilla on tavattu taipumusta fibroosin lisääntymiseen.

– Sydänlihas pystyy supistumaan ja johtamaan sähköä, mutta fibroosi ei pysty kumpaankaan, Juhani Junttila kertoo.

Sidekudoksen kertyminen sydämeen haittaa sydämen toimintaa kahdella tavalla. Se heikentää sydämen pumppaustehoa ja haittaa sähköimpulssien kulkua. Tämä voi johtaa vakaviin rytmihäiriöihin.Heikki Rönty / Yle

Käytännössä fibroosi heikentää sydämen pumppaustehoa. Sähköimpulssien etenemisen vaikeutuminen voi puolestaan johtaa rytmihäiriöihin.

Geneettinen painolasti

Yksi syy sydämen fibroosin lisääntymiselle voi olla geneettinen perimä. Vuosisatojen aikana suomalaiset ovat olleet suhteellisen eristäytynyt kansa, ja siksi myös erilaiset geenimuutokset ovat voineet lisääntyä väestön perimässä.

Meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla. Juhani Junttila

Toisaalta Suomi on poikkeuksellinen maa maailmassa myös sen takia, että meillä on muita maita kattavammat tiedot myös äkkikuolemien syistä. Ruumiinavauksia tehdään lain määräämänä aina, kun selvää tietoa kuolinsyystä ei ole. Muualla tällaista lainsäädäntöä ei ole.

– Siksi meillä on näihin tapauksiin liittyvää aineistoa enemmän kuin muualla.

Hoitamaton verenpainetauti voi synnyttää fibroosia

Oulun kardiologian tutkimusryhmä on jo parin kymmenen vuoden ajan kerännyt aineistoa nuorten sydänperäisistä äkkikuolemista. Professori Heikki Huikurin johtama tutkimustyö on perustunut äkkikuoleman kokeneiden ruumiinavauspöytäkirjoihin sekä kuolleitten omaisten haastatteluihin.

Perintötekijöistä johtuvien sydänperäisten äkkikuolemien ennakointi on edelleen vaikeaa. Niistä ilmenee vain harvoin ennakko-oireita, kertoo dosentti Juhani Junttila. Hän kehottaa kuitenkin hakeutumaan tarkempiin tutkimuksiin, jos suvussa on vastaavia tapauksia.Timo Nykyri / Yle

– Näistä aineistoista on löydetty lisääntyvästi myös havaintoja sydänlihaksen paksuuntumisesta, joka on usein aiheutunut joko hoitamattomasta tai kokonaan diagnostisoimattomasta verenpainetaudista, kertoo Huikuri.

Sydämen paksuuntuminen johtuu siitä, että sydänlihas joutuu työskentelemään normaalia kovempaa painetta vastaan, jolloin se paksuuntuu. Sen takia sydämeen kertyy myös jonkin verran fibroosia.

Sepelvaltimotauti ja diabetes lisäävät riskiä

Sepelvaltimotaudissa merkittävä riskitekijä on diabetes. Tutkimuksissa on havaittu, että henkilöillä, joilla on diabetes ja sepelvaltimotauti, on kaksin–kolminkertainen riski kuolla sydänperäisesti ja sairastua myös sydämen vajaatoimintaan.

– Diabeetikon sydämessä rentoutumisvaihe on pidentynyt, ja on ajateltu, että se voisi johtua fibroosista, Juhani Junttila kertoo.

Sydänperäisen äkkikuoleman riskin havaitseminen on käytännössä vielä vaikeaa. Nykyiset menetelmät liittyvät lähinnä kliinisiin testeihin, joiden käyttö vaatii perusteellista tutkimustyötä.

Terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista. Juhani Junttila

Ultraäänitutkimuksilla voidaan selvittää sydämen pumppaustehoa ja sitä, onko sydänlihas paksuuntunut.

– Jos sydämen vasen kammio pumppaa noin puolella teholla, voidaan sanoa, että henkilöllä on paljon fibroosia sydänlihaksessa.

Näissä tapauksissa henkilöllä on riski saada vakavia rytmihäiriöitä, ja Junttilan mukaan heille yleensä laitetaan nykyisin jo ennaltaehkäisevästi rytmihäiriötahdistin.

– Tässä on kuitenkin vielä monia asioita, joiden kanssa pitää tehdä kovasti töitä ennen kuin uskalletaan sanoa, keillä tämä riski on, Junttila toteaa.

Kehitteillä uusia menetelmiä

Arkikäyttöön ei vielä ole olemassa yksinkertaisia menetelmiä, joilla riskiryhmään kuuluvat tunnistettaisiin niin helposti, että heille voitaisiin automaattisesti rytmihäiriötahdistimen.

Riskin ennakointikeinoja kehitetään silti koko ajan. Juhani Junttilan mukaan kehitteillä on myös uudenlaisia riskipotilaille tarkoitettuja lääkkeitä. Tällä hetkellä sellaisia ei kuitenkaan vielä ole olemassa.

Juhani Junttilan mukaan laajempiin sydäntutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos suvussa on nuorella iällä tapahtuneita äkkikuolemia, vaikka oireita ei olisikaan.

– Edelleen vanhat neuvot pätevät eli terveet elämäntavat ja huolenpito omasta kunnosta ovat kaikkein tehokkain tapa ehkäistä sairastumista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomalaisilla puukerrostaloilla maailmalle? Professori toivoo puurakentamiseen asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 11 - 18:30

Katja Lähtinen aloitti syyskuussa 2016 Vaasan yliopiston liiketalouden professorina erityisalanaan puurakentaminen.

Ensimmäinen vuosi viisivuotisesta professuurista meni ihmisiin, verkostoihin ja paikallisiin puurakentamisen eritystarpeisiin tutustuessa, sekä tieteellistä tutkimustyötä tehden.

Etelä-Pohjanmaan tahtotila kehittää puurakentamista saa professorilta kehut. Esimerkkeinä hän mainitsee alueella käynnistyneen CLT-tuotannon – tähän asti Suomessa on käytetty esimerkiksi itävaltalaista materiaalia, nyt tarjolla on kotimaista – ja Lakean Sydänpuu-konseptin.

– Sydänpuu on uudenlainen avaus materiaalien välisen kilpailun ratkaisemiseen. Puuta vai betonia -keskustelu on mielestäni monissa tilanteissa ajan haaskausta. Kaikissa materiaaleissa on hyvät puolensa. Se, että otetaan niistä hyödyt ja tehdään myös rakentamisen prosessien uusiutumista edistävää yhteistyötä, on erittäin merkittävä avaus, Lähtinen sanoo.

Käyttäjän tarpeiden kuulemisessa kehitettävää

Katja Lähtinen kertoo huomanneensa, että kuten kaikessa kerrostalorakentamisessa, myös puukerrostalorakentamisen alalla riittää opeteltavaa vielä muun muassa käyttäjätarpeisiin vastaamisessa.

– Vaikka olisi kuinka hieno tekniikka, tuotantoprosessit ja oltaisiin kuinka kustannustehokkaita, jos ei vastata käyttäjän tarpeisiin, on pitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä puutteita, Lähtinen toteaa.

Omakotitalorakentamisessa käyttäjän kuuleminen toimii hänen mukaansa paremmin kuin esimerkiksi kerrostalorakentamisen puolella.

– Laajan mittakaavan teollisen kerrostalorakentamisen prosessit ovat muotoutuneet vuosien saatossa. Tilaaja tilaa ja urakoitsija tekee, mutta esimerkiksi pintamateriaalien valintoja lukuunottamatta vähän kysytään siltä, joka ostaa asunnon. Sellaista järjestelmää ja ajattelua meillä ei ole. Tähän puutteeseen vastaavan asiakaslähtöisyyden kehittämisessä on teollisen puurakentamisen liiketoimintamallien muodostamisessa uusia mahdollisuuksia.

Tilaaja tilaa ja urakoitsija tekee, mutta ei kysytä siltä, joka ostaa asunnon. Sellaista järjestelmää ja ajattelua meillä ei ole. Katja Lähtinen

Perinteisesti Suomessa tunnetaan puun käyttömahdollisuudet rakentamisessa, minkä kautta puu on rakentajien ja kuluttajien keskuudessa yleisesti tunnettu ja hyväksytty materiaali, Katja Lähtinen sanoo. Teollisen puurakentamisen prosesseihin perinteisen rakentamisen mallit eivät kuitenkaan ole sellaisenaan sovellettavissa.

– Jos puhutaan teollisesta, kaupunkimaisesta rakentamisesta tai kerrostalorakentamisesta, se on eri asia kuin mitä meillä on mökkejä tai vanhoja kaupunkeja, missä on puuta. Otetaan molemmista hyvät puolet – kuten perinteisen rakentamisen miellyttävät milljöövaikutukset ja teollisen rakentamisen prosessien tehokkuus – aina, kun se vain on mahdollista.

Puurakentamisen liiketoimintaprofessori Katja Lähtinen aloitti EPANET-professorina syyskuussa 2016.Hanne Leiwo/Yle Mahdollisuuksia isoille ja pienille

Kiinnostus puurakentamiseen on Katja Lähtisen mukaan kasvavaa. Yleisen kiinnostuksen pitäisi kuitenkin vielä realisoitua suuremmaksi kysynnäksi niin julkisten rakennusten kuin asuinkerrostalojenkin rakennuttamisessa.

Lähtisen mukaan tämä edellyttää sekä yritysten tarjonnan että kysynnän kehittymistä.

– Tarjonnan osalta esimerkiksi teollisten prosessien viilausta ja kysynnän osalta esimerkiksi sitä, että puun hyötyjä pystytään kommunikoimaan markkinoille siten, että tilaajat ja käyttäjät haluavat rakennuttaa ja asua puurakenteisissa julkisissa rakennuksissa tai taloissa. Tämän yhtälön onnistuessa on mahdollisuuksia löytää aidosti uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös ympäristö- ja piharakentamisen, kalustamisen ja sisustamisen ratkaisuja tarjoaville yrityksille.

Katja Lähtinen muistuttaa, että käyttäjien arvomaailmaan liittyy paljon pehmeitä arvoja, aineettomia asioita ja fiilistäkin.

– Kaikilla mikroyrityksistä suuryrityksiin on paikkansa, kun osataan erikoistua ja tunnistetaan erilaiset asiakastarpeet. On niitä asiakasryhmiä, jotka tarvitsevat pientä ja ketterää sekä hyvinkin spesifeihin tarpeisiin vastaamista. Toisaalta tietty standardointi ja suurimittakaavaisuus on tärkeätä joillekin.

Pitää osata kommunikoida myös niiden ihmisten kanssa, jotka kokevat, että puita ei saisi kaataa. Katja Lähtinen Viennissä mahdollisuuksien ajat

Vienti kiinnostaa yrityksiä ja Lähtisen mukaan puurakentamisen alalla eletään nyt aikoja, jolloin sen suhteen voi tapahtua suuriakin esimerkiksi kasvavilla Aasian markkinoilla. Asenteissa ja tahtotilassa on otettu pitkiä harppauksia.

– Puu on materiaali, joka tunnustetaan ja on kestävän kehityksen mukainen.

Kuitenkin:

– Pitää osata kommunikoida myös niiden ihmisten kanssa, jotka kokevat, että puita ei saisi kaataa. Mietittävä, miten osataan kertoa, että suomalainen metsätalous on kansainvälisesti vertailtuna kestävää oli meillä sertifikaatteja tai ei – vaikka tietysti aina myös parantamisenkin varaa on. Tämä on pitkälti myös kommunikointikysymys.

Katja Lähtisen professuuri kuuluu EPANET-verkostoon ja sen toimipaikka on Seinäjoen yliopistokeskuksessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pakohuonepeleihin tarinoita lukkojen avaamisen sijaan – Mysteeri Experience laajenee kuuteen kaupunkiin

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 11 - 18:14

Kaupan myötä jyväskyläläisyritys tuplaa pakohuonekaupunkiensa määrän kolmesta kuuteen. Mysteeri arvioi työntekijämääränsä kasvavan kaupan jälkeen yli 30 henkilöön.

Pakopeleissä ideana on tehtäviä ratkomalla vapautua lukitusta huoneesta mahdollisimman nopeasti. Alan kasvanut viime vuosina Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti. Kilpailun kiristymien on tuonut tullessaan yrityskaupat ja alan keskittymisen.

Mysteeri Experience Oy on tähän saakka toiminut Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Real-life Room Escape Oy:n oston myötä Mysteeri laajenee Turkuun, Ouluun ja Poriin.

Tarinoilla lisää laatua

Mysteerissä uskotaan pakohuonepelien suosioon tulevaisuudessakin. Tosin kärkikamppailussa pysyminen vaatii entistä laadukkaampia pelejä. Luova johtaja Emmi Kärnä uskoo tarinallisuuteen.

– Annamme tarinoille entistä enemmän tilaa, jotta pakohuonepelit olisivat enemmän kuin erilaisten lukkojen avaamista, lupaa Kärnä.

Yrityskauppa kasvattaa Mysteerin pakopelialalla Suomen suurimmaksi toimipistekaupunkien määrällä mitaten.

Real-life Room Escape Suomi Oy:n omistaja Mikko Halonen päätyi myymään liiketoimintansa voidakseen keskittyä muihin projekteihin.

– Mysteerillä on intohimoa ja tahtoa jatkaa ja kehittää jo luomaamme toimintaa.

Mysteerin liiketoimintajohtaja Jussi Venäläinen lupaa palkata nopealla aikataululla lisää työntekijöitä kaikkiin kuuteen kaupunkiin. Yritys työllistää tämän jälkeen yli 30 henkilöä.

Pakopelissä yritetään tehtäviä ratkomalla vapautua lukitusta huoneesta mahdollisimman nopeasti.Arvo Vuorela / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Robin, Despacito vai Mikki Hiiri merihädässä? Ikivihreät kamppailevat lasten suosioista radiohittejä vastaan

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 11 - 14:30

Aamupäivällä bussissa on vain muutama matkustaja. Nämä harvat onnekkaat saavat kuullakseen konsertin, kun muutaman vuoden ikäinen lapsi laulaa heleällä äänellään Ihahaa-laulun alusta loppuun – ja ihan tismalleen oikein.

Vanhan lastenlaulun tunteella esitetty versio ilahduttaa ja laittaa samalla miettimään, mikä vuosikymmeniä vanhoissa lastenlauluissa viehättää 2010-luvun lapsia.

Yleensä ne otetaan ihan hyvin vastaan. Maria Tornberg

Oulun yliopistossa musiikkia tuleville varhaiskasvattajille opettavalla Leena Poikelalla on vastaus valmiina.

– Kun laulussa on tarttuva melodia, koskettava tarina ja se on laulettu tunteella, niin se vetoaa lapsen tunteisiin.

Lapsi rakastaa toistoa    

Eivät vanhat lastenlaulut ole kadonneet päiväkodeistakaan. Iiläisen Pikku-Iidan päiväkodin yrittäjä Maria Tornberg kertoo, että musiikkihetkissä lauletaan paljon vanhempiakin lauluja, mutta niitä ei esitellä lapsille mitenkään erityisinä perinnelauluina.

– Saatetaan kertoa, että nämä voivat olla teidän vanhemmillenne tai isovanhemmillenne tuttuja. Ne kyllä yleensä otetaan ihan hyvin vastaan.

Aikuisen mielestä joskus yksitoikkoiseltakin kuulostava laulu toimii lapsen korviin hyvin. Sellaisen mukana on esimerkiksi helppo laulaa, Leena Poikela kertoo.

– Me aikuiset luulemme, että aina pitää olla uutta, mutta lapsi rakastaa toistamista.

Mikä on taakka? Tai talja?

Vanhoissa lastenlauluissa on siis edelleen tarttumapintaa, vaikka aikaa on kulunut. Poikela muistuttaa myös vanhojen laulujen merkityksestä eri sukupolvien välillä.

– Lapsella on juuret musiikissa. Meillä mummoikäisillä on lapsille jotain sellaisia lauluja, joita voi tuoda omasta lapsuudesta.

Ja niissä omasta lapsuudesta tutuissa lauluissa sanat voivat kuulostaa nykylapsen korviin oudolta. Mikä on taakka, kuului kysymys, kun vanhat lastenlaulut olivat arvioitavana Pikku-Iidan päiväkodissa Iissä. Kuunteluvuorossa oli Ihahaa (kanna kotiin saakka, kevyt, kallis taakka).

Parhaimmillaan vieraat ja oudolta kuulostavat laulunsanat voivat myös synnyttää kysymyksiä. Leena Poikela muistaa käyneensä keskusteluja esimerkiksi reessä käytettävästä karhuntaljasta (lämmin karhuntalja reessä odottaa). Laulu voi toimia siltana eri sukupolvien välillä.

Bailaaminen tai seurustelu – kuuluvatko ne pikkulasten elämään?

Uutta lastenmusiikkia tehdään jatkuvasti ja se on usein hyvin tehtyä ja laadukasta. Toisaalta myös monen poptähden musiikki on nykypäivän lastenmusiikkia. Pikku-Iidan päiväkodissa suosikeiksi nimetään muiden muassa Robin, Antti Tuisku ja kesähitti Despacito.

Me aikuiset luulemme, että aina pitää olla uutta, mutta lapsi rakastaa toistamista. Leena Poikela

Poikela pohtii, että populaarimusiikki on aina kuulunut lasten elämään ja sitä on kuunneltu kodeissa, mutta sanoituksiin hän kehottaa kiinnittämään huomiota.

– Kuuluuko bailaaminen ja seurustelumurheet pienen lapsen elämään? Siinä olen ammattilaisena kriittinen, että se ei olisi ainakaan ainoata musiikkia, jota lapsille tarjotaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mitä yhteistä on tilintarkastajalla ja personal trainerilla? "Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 11 - 13:54
Mistä on kyse?
  • Suomessa on yli 200 000 palkansaajaa, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin.
  • Ilman työehtosopimusta työehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä työntekijän ja työnantajan välisen työsopimuksen mukaisesti. Neuvoteltavia asioita ovat muun muassa palkankorotukset ja lomaraha.
  • Erityisen yleistä sopimuksettomuus on pienillä aloilla, joissa on vähän yrityksiä ja työntekijöitä sekä uusilla ja uudehkoilla ammattialoilla.
  • Uusia työehtosopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0-2 vuodessa.

Oululainen Kari Spårman on työskennellyt tilintarkastajana vuodesta 1993 lähtien. Hän työskentelee alalla, jossa ei ole yleistä työehtosopimusta tai työnantajan kattojärjestöä.

– Tessittömyys ei näy millään tavalla, enkä koe sitä ongelmaksi. Kun töihin tullaan, tehdään työsopimus ja sillä mennään eteenpäin. Tavoitteet käydään läpi kehityskeskustelussa, ja jos ne saavutetaan, tulee bonusta ja mahdollisesti palkankorotusta, Spårman kertoo.

Tilintarkastajat tekevät etenkin keväisin pitkiä päiviä, koska yrityksissä tehdään tilintarkastuksia.

– Silloin taotaan, kun rauta on kuumaa, Spårman naurahtaa.

– En minä voi sanoa asiakkaalle, että kello on nyt 16, minulta tipahtaa kynä pöydälle. Jokainen meille töihin tuleva tietää työn luonteen. Kevät on kiireistä ja kesä on helpompaa. Tehdyt työt kirjataan ylös joka viikko ja lisätöitä korvataan rahana tai vapaana. Meillä parhaimmat pitävät sitten 6–7 viikkoa kesälomaa.

En minä voi sanoa asiakkaalle, että kello on nyt 16, minulta tipahtaa kynä pöydälle. Kari Spårman

Spårmanin mukaan työnantajia on vaikea verrata, sillä hän on työskennellyt lähes koko uransa ajan saman työnantajan palveluksessa. EY (aiemmin Ernst & Young) on yksi suurimmista yrityksistä tilintarkastus- ja konsultointialalla.

– Jos olen näin kauan ollut töissä, niin kyllä minä siellä olen tykännyt olla. Digitalisaatio on mennyt niin pitkälle, että meillä on hyvät työkalut, metodologiat ja muut. Myös työporukka on hyvä. Pienen yrityksen tilintarkastuksen hoitaa yksi tilintarkastaja, mutta pörssiyhtiöön kävelee viisi tilintarkastajaa, Spårman kertoo.

Sopimuksettomilla aloilla 200 000 työntekijää

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan vuonna 2014 yksityisen sektorin palkansaajista työehtosopimuksen piiriin kuului 84,3 prosenttia palkansaajista. Luku on kasvanut 2,3 prosenttia vuodesta 2008.

Työehtosopimusten piirissä oli kaikkiaan runsaat 1 175 000 palkansaajaa. Sopimusten ulkopuolella oli runsaat 200 000 palkansaajaa.

– Ei ole poikkeuksellista, että jollakin alalla ei ole työehtosopimusta. Erityisen yleistä sopimuksettomuus on pienillä aloilla, joilla on vähän yrityksiä ja työntekijöitä sekä uusilla ja uudehkoilla ammattialoilla, sanoo hallitussihteeri Tanja Ylitöyrä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ehkä sinne myös valikoituu tai hakeutuu sellaista väkeä, jotka pystyvät hoitamaan asian itse. Timo Voutilainen

Ylitöyrän mukaan korkeasti koulutettujen ammattialoilla on vähemmän työehtosopimuksia kuin matalasti koulutettujen. Korkeasti koulutettujen alat ovat myös pienempiä ja hajanaisempia. Esimerkiksi rakennusmiehiä ja myyjiä on paljon enemmän kuin tilintarkastajia ja ekonomisteja.

– Pienten alojen työehtosopimuksiakin on jonkin verran, mutta usein näiden alojen kohdalla ei ole niin paljon järjestäytyneitä työnantajia tai työntekijöitä, että katsottaisiin järkeväksi ryhtyä neuvottelemaan työehtosopimuksesta tai saataisiin sopimus solmittua, Ylitöyrä kertoo.

Hyvät neuvottelutaidot ovat kultaa

Ilman työehtosopimusta työsuhteen minimiehdot määräytyvät työlainsäädännön (työ- ja elinkeinoministeriö) perusteella. Mahdolliset sopimukset neuvotellaan yritys- tai henkilökohtaisesti. Neuvoteltavia asioita ovat muun muassa palkankorotukset ja lomaraha.

– Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan ja painotetaan. Ehkä aloille myös valikoituu tai hakeutuu sellaista väkeä, jotka pystyvät hoitamaan asian itse. Lain mukaan esimerkiksi perhevapaat eivät ole palkallisia lainkaan ja sairausajan palkka on paljon pienempi, mutta tiedän, että käytännöt vaihtelevat eri yrityksissä, sanoo lakimies Timo Voutilainen Suomen Ekonomisteista.

Ilman työehtosopimusta työehdot määräytyvät työlainsäädännön sekä työntekijän ja työnantajan välisen työsopimuksen mukaisesti.Ismo Pekkarinen / AOP

Säännöt ovat usein yrityskohtaisia. Yritykset eivät välttämättä tiedä, miten toisessa yrityksessä asiat on sovittu. Neuvottelutaitoja tarvitaan siis molemmin puolin pöytää.

– Samalla tavalla yritykset kilpailevat osaavista työntekijöistä, eli se toimii myös toisinpäin. Toisaalta, yksilöllisiä sopimuksia voidaan tehdä myös tessillisillä aloilla ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta voidaan palkita. Ei se sitä poista, Voutilainen muistuttaa.

Palkkasuositus olennainen osa kohti tessiä

Palvelualojen ammattiliitto PAM on yrittänyt jo vuosien ajan saada kuntokeskustyöntekijät (PAM-lehti) työehtosopimuksen piiriin. Neuvottelut tyssäsivät aluksi riitaan palkkatasosta, jonka jälkeen ongelmana oli neuvotteluosapuolen puuttuminen.

– Olemme edelleen samassa tilanteessa. Työntekijät ovat hieman paremmin järjestäytyneitä kuin aikaisemmin, mutta tällä hetkellä ei ole työnantajaliittoa, joka haluaisi siitä suoraan neuvotella. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus suoraan yrityksen kanssa, mutta sellaista yritystä ei ole, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

Uusia sopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0–2 vuodessa. Tanja Ylitöyrä

Ylitalo pitää tilannetta käsittämättömänä, sillä kuntokeskusala on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Hyvin usein kuntosaleilla esimerkiksi henkilökohtaiset kunto-ohjaajat eli personal trainerit työskentelevät toiminimellä tai oman yrityksen kautta.

– Tämä on yksi seuraus siitä, ettei alalla ole työehtosopimusta. Siinä joutuu ottamaan samalla yrittäjän riskin, mutta onneksi monet ovat pärjänneet hyvin, Ylitalo sanoo.

Liikunta-alalla moni työskentelee joko osa-aikaisesti toisen työn tai opiskelujen ohella tai omalla toiminimellä.AOP

Esimerkiksi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Erityistoimihenkilöt ET ry:n laatima liikunta-alan palkkasuositus on ollut voimassa viime vuoden toukokuusta lähtien. Vähimmäispalkkasuositusta sovelletaan yksityisellä sektorilla toimivissa liikunta-alan yrityksissä, järjestöissä, liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla.

Palkkasuositus on olennainen osa matkalla kohti alan työehtosopimusta.

– Se on viitteellinen niin kauan, kunnes saamme painetta kentällä riittäväksi. Mikään liitto ei voi tehdä sopimusta, ellei jäsenistössä ole tahtoa ja voimaa. Palkkasuositus on käsittääkseni otettu hyvin vastaan ja palaute on positiivista. Se antaa myös meille lisää puhtia siihen, että tätä kannattaa jatkaa, sanoo Erityistoimihenkilöt ET ry:n puheenjohtaja Tarja Haili.

Siinä joutuu ottamaan samalla yrittäjän riskin, mutta onneksi monet ovat pärjänneet hyvin. Jaana Ylitalo

Hallitussihteeri Tanja Ylitöyrä muistuttaa, että palkkojen suuruus on alakohtaista, eikä riipu suoraan siitä, onko alalla työehtosopimusta vai ei.

– On sekä hyvin pienipalkkaisia että suuripalkkaisia aloja, joilla ei ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksia solmitaan nimenomaan työsuhteen vähimmäisehtojen turvaamiseksi, ja palkka on keskeinen työsuhteen ehto.

Uusia työehtosopimuksia solmitaan harvoin. Ylitöyrän mukaan työehtosopimuskenttä on varsin vakaa eikä siinä tapahdu paljon muutoksia.

– Lähes kaikkia olemassa olevia työehtosopimuksia jatketaan sopimuskaudesta toiseen. Toisaalta uusia sopimuksia solmitaan vähän, tyypillisesti 0–2 vuodessa. Näin ollen sopimuksettomuus ei ole mainittavasti yleistymässä. Jos syntyy aivan uusia ammatteja, näiden alojen työntekijöillä ei ole ainakaan aluksi työehtosopimusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maitokaappien ovet säästävät energiaa, mutta miksi niitä ei ole joka kaupassa?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 11 - 09:10

Kylmäkalusteiden merkitys ruokakaupan sähkölaskussa on suuri: pienen myymälän energiankulutuksesta ne voivat viedä jopa puolet. Avokalusteidenkin energiatehokkuus on parantunut viime vuosina, mutta suunta on silti viedä pakasteiden lisäksi muitakin tuotteita kansien ja ovien taakse.

Pakasteista valtaosa on jo kaikissa suurissa kauppaketjuissa kansien ja ovien takana. Muissa kylmäkalusteissa tilanne vaihtelee. Lidlin Suomen myymälöissä maitokaappeihin ovet on laitettu vuodesta 2013 alkaen. S-ryhmässä niin sanottujen pluskalusteiden kansittaminen etenee vauhdikkaammin pienissä myymälöissä. K-ryhmässä päätös on aina viime kädessä kauppiaan.

Vaikka säästöä syntyy, oviin liittyy myös käytännön ongelmia. Isoissa kaupoissa pelätään asioinnin vaikeutuvan, kun ruuhka-aikana asiakkaat rynnivät noukkimaan maitoja ovien takaa. Kannet myös heikentävät näkyvyyttä ja aukominen päästää kaappeihin lämpöä.

Ja kun avopakastimet eivät enää auta kuivattamaan kosteaa huoneilmaa, kuivatuotteet voivat jopa kostua vanhoissa myymälöissä, joiden ilmanvaihto on suunniteltu kannettomien kalusteiden mukaan.

Myyjä Anja Palm pakkaa kalaa Halpa-Hallin myymälässä Kokkolassa.

Kokkolalaisen Halpa-Halli-ketjun kylmäkalusteista on kaikkiaan ovitettu noin kolmasosa, pakasteissa osuus on suurempi. Kokkolan myymälän laajennuksessa valtaosa pakasteista ja muusta kylmää tarvitsevasta siirtyy ovien taakse.

Varatoimitusjohtaja Ari Isohella sanoo, että energiankulutuksessa ovittaminen näkyy selvästi:

– Pluskalusteissa kulutus tippuu jopa kolmasosaan tai allekin. Pakkasessa ero on vielä hurjempi: kulutus tippuu kymmenesosaan, kun on kansi päällä.

Kymmentä pakastinmetriä kohti säästöä kertyy Isohellan mukaan 1200 euroa vuodessa. Kylmäkaapeissa säästö jää 500 euroon kymmenellä metrillä. Esimerkiksi 70 metriä kylmätilaa tuo vuodessa parinkymmenen tuhannen euron säästön.

Kannelliset pakastimet maksavat itsensä näillä laskemilla takaisin parissa, kolmessa vuodessa. Muissa kalusteissa aikaa menee kauemmin. Kun ottaa huomioon kalusteiden pitkään käyttöiän, Isohella laskee pelkästään Kokkolan myymälän säästävän satoja tuhansia euroja sähkönkulutuksessa kylmäkalusteiden koko elinkaaren aikana.

Pienessä myymälässä kylmäkalusteet voivat muodostaa jopa 50 prosenttia energiankulutuksesta, Citymarketeissa 30 prosenttia Talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen, Kesko

Kyse on myös määrästä: pluskalusteiden kuten maitokaappien tarve on kasvanut valtavasti. Isohella arvioi, että tilaa tarvitaan jopa kolmannes lisää, jotta koko valikoima saadaan mahtumaan. Kokkolan myymälässä kylmää on noin 150 metrin verran.

Lisäsäästöä tulee siitäkin, ettei pakastinaltaita tarvitse sulattaa läheskään niin usein kuin avopakastimien aikana. Isohella sanookin, että muutos tuo säästöä kaupalle ja ympäristölle ja mukavuutta asiakkaalle.

– Kyllä siinä kaikki voittavat.

Aivan kaikkea ei kuitenkaan voida ovittaa. Isohella myöntää käytännön ongelmat: tuotteita voi esimerkiksi olla vaikeampi nähdä ovien takaa. Jatkuva aukominen taas päästää lämpöä kaappiin ja kylmäketju voi horjua. Iso mutta on vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihto. Uusissa kiinteistöissä ovitus on helppo toteuttaa, koska ilmanvaihto voidaan suunnitella sen mukaan. Sen sijaan vanhoissa rakennuksissa huoneilman kosteus muuttuu.

Jyrki Lyytikkä / Yle

K-ryhmä on sitoutunut kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan vuoteen 2025 asti. Sen mukaan K-ryhmä vähentää energiankulutustaan 7,5 prosenttia eli 79 gigawattituntia. Kylmälaitteiden kannet ja ovet ovat yksi merkittävimmistä säästömahdollisuuksista.

– Pienessä myymälässä kylmäkalusteet voivat muodostaa jopa 50 prosenttia energiankulutuksesta, Citymarketeissa 30 prosenttia, laskee talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen Keskon päivittäistavarakaupasta.

Keskon myymälöissä pakastimia on kansitettu pian kymmenen vuoden ajan. Aiemmin avopakastimet peitettiin yöksi. Ajatuksena oli tuolloin, että asiakas ostaa tuotteen todennäköisemmin, kun sen saadakseen ei tarvitse avata kantta.

Pakkasessa ero on vielä hurjempi: kulutus tippuu kymmenesosaan, kun on kansi päällä Varatoimitusjohtaja Ari Isohella, Halpa-Halli

Nykyään pakastekalusteet varustetaan kansilla ja ovilla, ja plussakalusteidenkin ovitus lisääntyy. Viime kädessä kauppias päättää, millainen hänen myymälänsä on. Ketjun rooliksi jää ohjaus:

– Viemme asiaa eteenpäin valistuksella ja tuomalla eurot esiin, sanoo Suuronen.

Niinpä vaihtelua löytyy: joissain myymälöissä leikkeleetkin ovat ovien takana, osassa ei maitokaappikaan.

Laskelmien mukaan ovittaminen tuo vuodessa 2-6 megawattitunnin säästön metriä kohti. Jos myöhemmin asennettu ovi maksaa tuhat euroa metriltä, investointi maksaa itsensä takaisin kahdessa, kolmessa vuodessa, Suuronen laskee.

Oman mausteensa tuo viime vuonna tehty kauppa, jossa Kesko osti Suomen Lähikaupan eli K-kaupoiksi muuntuneet Siwat ja Valintatalot. Noissa myymälöissä työ on vasta alussa.

Hiilidioksidi tekee tuloaan

Pakastimien ja pluskalusteiden ovittamisella on vaikutuksia myös huoneilman kosteuteen. Altaiden huurtuminen voidaan estää, mutta vanhojen rakennusten myymälässä huoneilman kosteus voi nousta niin, että kuivatuotteet, kuten näkkileivät, pehmenevät.

Tämä johtuu siitä, että avopakastimet kuivattivat vaikkapa loppukesän kosteaa ilmaa. Tuo vaikutus poistuu, kun altaat kansitetaan. Aivan täysin kansittaminen ei vanhoissa tiloissa olekaan mahdollista ilman muutoksia, muistuttaa talotekniikkapäällikkö Jari Suuronen Keskolta.

Uudisrakentamisessa taas tilaa varataan niin sanotulle kylmäpatterille, mutta se vie osan ovittamisen säästöstä.

K-ryhmän vuoden 2012 jälkeen rakentuneiden myymälöiden kylmälaitteet ovat hiilidioksidipohjaisia, joten niitä vuonna 2020 tuleva R-404A –aineen käyttörajoitus ei haittaa. R-404A on teollisuuskaasu, jota on käytetty laajasti esimerkiksi kauppojen kylmälaitteissa. Sen käyttöä rajoitetaan, koska kaasun GWP-arvo (Global Warming Potential) on korkea eli sen katsotaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen.

Suuronen sanoo, että vaikka hiilidioksidilaitteet ovat hieman kalliimpia, niiden hukkalämmön saa talteen helpommin, joten hyötysuhde on parempi. Myös asennukseen löytyy Suomesta nyt enemmän asiantuntemusta kuin siirtymän alkuvaiheessa.

Kannet yleisempiä pienissä myymälöissä

S-ryhmässä pakasteet ovat jo valtaosin kansien takana. Kun mukaan lasketaan myös niin sanotut pluskalusteet, kansitettujen osuus kokonaisuudesta on vajaa puolet.

S-marketeissa ja pienmyymälöissä eli Saleissa ja Alepoissa kylmäkalusteiden ovellisuus on yleisempää kuin suurissa Prismoissa. Mitään myymäläketjua ei ole kuitenkaan rajattu ovituksen ulkopuolelle, sanoo SOK:n vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen. Ruokakauppoja ketjulla on 900.

Lyytikäisen laskelmissa ovelliset kalusteet maksavat itsensä takaisin uusissa myymälöissä muutamassa vuodessa. Vanhojen kalusteiden ovitus taas toisi panostuksen takaisin vasta 10 vuodessa.

Sini Ojanperä / Yle

Arkisetkin asiat painavat, etenkin isoissa myymälöissä:

– Kun on paljon asiakkaita pyrkimässä maitokaapille samaan aikaan, tilanne voi olla sujuvuuden kannalta haasteellinen, sillä ovet hidastavat, sanoo Lyytikäinen.

S-ryhmä pyrkiikin hakemaan energiansäästöä myös muilla tavoin: muutaman viime vuoden ajan kylmäkalusteissa on siirrytty hiilidioksidia tai propaania käyttävään tekniikkaan, joka on myös energiatehokkaampaa. Sen osuus on nyt noin 15 prosenttia. Nämä aineet säästävät myös energiaa.

Kun on paljon asiakkaita pyrkimässä maitokaapille samaan aikaan, tilanne voi olla sujuvuuden kannalta haasteellinen SOK:n vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen

K-ryhmässä siis vuoden 2012 jälkeen rakennetuissa myymälöissä käytetään hiilidioksidia. Halpa-Hallissa vanhasta tekniikasta luovutaan sitä mukaa kun laitteet tulevat käyttöikänsä päähän.

SOK:n Lyytikäinen muistuttaa myös, että tekniikan kehittyminen sataa sekin energiansäästön laariin: avokalusteiden energiatehokkuus on parantunut aivan viime vuosina jopa 30 prosenttia uuden ilmaverhon ansiosta. Toisaalta kylmäkalusteiden ohessa toinen merkittävä säästökohde on valaistus.

Tällä vuosikymmenellä neliöihin suhteutettu energiankäyttö on tehostunut S-ryhmässä 30 prosenttia, ja yhtiö on sitoutunut tehostamaan sitä toiset 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ensi vuoden loppuun mennessä laaditaankin yksilölliset energiansäästötavoitteet kaikille myymälöille. Samalla tehdään aikataulut toimenpiteistä, joita tavoitteeseen pääsy edellyttää. Noissa toimenpiteissä voidaan sitten tarttua valaistukseen, kylmäkalusteisiin tai muuhun tekniikkaan.

Lidlin maitokaappeihin ovet vuonna 2013

Lidlillä on Suomessa 165 myymälää, ensimmäiset avattiin 15 vuotta sitten. Pakastealtaat on olleet kannellisia alusta asti, maitokalusteisiin ovet tulivat vuonna 2013.

Energiahallintapäällikkö Simo Siitonen luonnehtii merkittäväksi säästöä, joka saadaan myymälöiden ja kahden jakelukeskuksen kylmäkalusteiden laitevalinnoilla. Viime vuonna Lidl sai energiatehokkuuden ISO 50001 –sertifikaatin. Sen säilyttäminen vaatii jatkuvaa energiankäytön arviointia ja työtä, mistä pakastealtaiden ja kylmäkaappien kannet ja ovet ovat osa, muistuttaa Siitonen.

Remonttien yhteydessä kylmäkalusteet tarkastetaan ja vaihdetaan tarvittaessa energiatehokkaammiksi. Uusien myymälöiden kalusteissa käytetään kylmäaineena propaania. Myös vanhoihin myymälöihin tulevat uusitut kylmäkalusteet toimivat propaanilla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Junaliikenne Oulusta pohjoiseen käynnistyy, pudonnut veturi saatu nostettua kiskoille

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 10 - 18:21

Oulussa varhain sunnuntaina kiskoita suistunut veturi on saatu nostettua takaisin kiskoille ja henkilöjunaliikenne Oulun pohjoispuolella käynnistyy, tiedotti Liikenneviraston rataliikennekeskus sunnuntaina ennen iltakuutta. Kiskoilta suistunut veturi esti junaliikenteen Oulusta pohjoiseen.

Veturin suistumisessa vaurioitui yksi ratapihan vaihteista ja vika rajoittaa vielä Oulun henkilöratapihan raidekapasiteettia.

Illan ja yön henkilöjunille aiheutuu vielä myöhästymisiä, mutta rataliikennekeskuksen mukaan kaikki junat on tarkoitus ajaa. Moni Ouluun kulkevista junista on myöhästellyt sunnuntaina.

Osa yöpikajunista etelän suuntaan lähtee poikkeuksellisesti Oulusta junarunkojen jäätyä sinne tapahtuman vuoksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä