Kanta-alueen uutisia

Lasten ja nuorten puhelimessa ollut hiljaista jouluna – Soittajat päässeet läpi poikkeuksellisen hyvin

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 25 - 21:06

Yksinäisyys ja kriisit korostuvat joulun aikaan monesti matalan kynnyksen apua ja neuvoja tarjoavissa palveluissa. Erityisen ruuhkaista aikaa joulu ei kuitenkaan kaikille näille palveluille ole. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseura kertoi muutama vuosi sitten, että vastoin yleisiä luuloja jouluna Kriisipuhelimeen ei soiteta muita pyhiä enempää. Mannerheimin Lastensuojeluliitosta kerrotaan, että heidän päivystävään lasten ja nuorten puhelimeensa on nyt jouluna päässyt läpi poikkeuksellisen hyvin, kun normaalisti puhelimessa pystytään vastaamaan vain noin joka kymmenenteen soittoon. Liiton päivystysohjaajana Oulussa työskentelevä Nina Jolma kertoo, että tämä joulu on ollut ainakin joulupäivään saakka hiljainen lasten ja nuorten puhelimessa. – Kun vanhemmat ovat kotona, lapsille ja nuorille on näistä seuraa ja vanhemmilla on heille aikaa, Jolma kertoo. Yhteydenottojen aiheet ovat joulun aikaan melko samantyyppisiä kuin muulloinkin. – Kysellään kehitykseen liittyviä asioita, ja ratkaisuja arjen pulmatilanteisiin. Joskus perhetilanteet nousevat myös esille ja ne voivat kriisiytyä jouluna niin että niistä soitetaan, Jolma kertoo. Nyt ei ole kuitenkaan soitettu erityisemmin perheongelmistakaan, Jolma kertoo. Perheongelmista otetaan usein yhteyttä myös vasta joulun jälkeen, kun käydään muutoinkin läpi joulun sujumista. Ahdistus näkyy soitoissa Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on lasten ja nuorten puhelimen päivystäjiä Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Puhelut tulevat valtakunnallisesti johonkin näistä pisteistä. Puheluihin vastaamassa oleville ikäraja on 25 vuotta, ja vastaajina on eri ikäisiä ja eri ammattitaustoista olevia ihmisiä. Naisia on puhelinpäivystäjinä enemmän kuin miehiä. Jolma kertoo, että viimeisen viiden vuoden aikana puheluissa on yhä enemmän alkanut näkyä mielen pahoinvoinnin lisääntyminen. – Soittajat puhuvat ahdistuksesta ja masennuksen tunteista. Puhelinpäivystäjien tärkein tehtävä on tällaisissa tapauksissa kohtaamisen lisäksi motivoida avun hakemiseen ja kertoa, mistä apua voi saada ja mitä eri ammattilaiset tekevät. Avun hakemiseen ohjataan yleisimmin lapsen tai nuoren lähimmäisille ja monesti myös koulun henkilökunnalle. Hätäkeskuksille vilkasta aikaa Hätäkeskuslaitos kertoi joulun alla tiedotteessaan, että hätäkeskuksissa joulunaika ja erityisesti vuodenvaihde ovat kiireistä aikaa. – Valitettavasti kotiolojen ongelmat sekä yksinäisyys ja päihteiden käyttö korostuvat joulunaikaan hätäpuheluissa, totesi tuolloin ylipäivystäjä Matias Snellman. Hätäkeskuslaitos muistutti samalla, että hätänumerosta saa apua kiireellisiin viranomaistehtäviin, mutta kaikki ongelmatilanteet eivät aina vaadi hätänumeroon soittamista. – Ennen hätänumeroon soittamista tulisi harkita, voisiko erilaisten järjestöjen tarjoama neuvonta tai keskusteluapu riittää ratkaisemaan tilanteen, Snellman kommentoi. Eri auttavien puhelinten numerot ja palveluajat voi katsoa esimerkiksi puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan sivuilta. Lue myös Nuorten hätähuudot lisääntyvät – aikuisia tarvitaan lisää MLL:n puhelinpalveluun (4.1.2017) Juhlapyhät voivat olla yksinäiselle painajainen – myös perheelliset soittavat kriisipuhelimeen (29.12.2016) "Jos kotona tilanne joulunpyhinä kärjistyy" – valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää juhlapyhinäkin (22.12.2016) Yksinäisyys näkyy jouluna kriisikeskuksessa – "En tiedä, mitä minä tällä elämällä teen" (22.12.2016)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lumi on kuin vahva magneetti – kansainvälinen matkailu kasvaa kiihtyvällä vauhdilla Lapissa

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 23 - 16:29
Mistä on kyse?
  • Suomen Lappiin ja Kuusamoon lentää tällä talvikaudella kuutisensataa tilauslentoa eri puolilta Eurooppaa.
  • Kuusamossa tilauslentojen määrä on lähes tuplaantunut kuluvan joulukuun aikana vuoden takaisesta. Kuusamoon lentää 36 tilauslentoa ennen joulua.
  • Kuusamoon avattiin lauantaina 23.12. reittilento Saksan Frankfurtista.
Lontoon luoteispuolella sijaitsevan Oxfordin vihreästä maisemasta on lyhyt matka talven ihmemaahan. Noin 600 charter-lennosta Suomen Lappiin on kuluvan talven aikana mistä valita: Parin tunnin lento ja Britannian vihreys on vaihtunut Pohjois-Suomen puolimetrisiin nietoksiin ja tykkypuiden uljauteen. – Tämä maisema. Sitä olemme kuvanneet ja kokeneet, huokaisee Rukalle joulunviettoon saapuneen suomalais-brittiläisen Nenonen-Millarin perheen äiti Taija Nenonen. Kuusamoon ja Lappiin lentää talven aikana noin 600 charter- eli tilauslentoa. Lisäksi Finnair on lisännyt reittilentoja Lappiin huomattavan määrän täksi talveksi. Ja lisälentoja on luvassa myös talvikaudelle 2018–2019. Lapista pääsee tällä hetkellä reittilennoilla muun muassa Lontooseen ja Pariisiin. Tilauslentoja Kuusamoon saapuu joulukuun aikana 36. Vuosi sitten vastaavana aikana lentoja oli 19. Lufthansa avasi reitin Kuusamoon Kuusamossa koettiin matkailussa historiallinen hetki jouluaaton aattona iltapäivällä, kun Lufthansan reittilento laskeutui ensimmäistä kertaa Kuusamon lentokentälle. Lentoyhtiö kuljettaa matkustajia reittilennolla pitkälle kevättalveen Frankfurtin ja Kuusamon välillä viikoittain. – Olemme kiinnostuneita jatkamaan reittilentoja Kuusamoon myös ensi talvena. Tämän talven lennot Frankfurtista Kuusamoon kertovat paljon, mitkä ovat mahdollisuutemme jatkaa reitillä myös tulevaisuudessa. Luftansa avasi reittiliikenteen Kuusamoon lauantaina joulun aaton aattona. Matkustajia oli vastassa muun muassa poro.Ensio Karjalainen / Yle – Erityisellä kiinnostuksella tarkkailemme, miten kansainväliset matkailijat muualta maailmalta löytävät Frankfurtissa tälle lennolle, sanoo Lufthansan myyntipäällikkö Christopher Zimmer. Zimmerin mukaan matkailijoiden kiinnostus alkaneelle reitille on ollut hyvä. Lauantaina Kuusamoon laskeutunut Lufthansan Airbus-kone oli täynnä matkustajia. – Se on hyvä merkki. Saksalaisten kiinnostus Lappia kohtaan on melko hyvä tällä hetkellä, Zimmer toteaa. Ruka-Kuusamo matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors laskee, että ulkomaalaisten osuus alueen matkailijamäärissä kasvaa tänä vuonna jopa 30–50 prosenttia edellisivuodesta. – Meidän tavoitteemme on saada Frankfurt–Kuusamo-reittilento ympärivuotiseksi, Lindfors sanoo. Lumi on hyvä myyntivaltti Nenosen perhe on suunnitellut joululomaa Suomen Lappiin jo vuosikausia. Nyt se on toteutunut. Perhe viettää kahden viikon joululoman Rukalla. – Olemme ensimmäistä kertaa Lapin lumilla. Kokemus on ollut koskettava. Erityisesti meidän kolme poikaamme ovat nauttineet lumisesta luonnosta valtavasti, Taija Nenonen sanoo. – Lasketteleminen rinteessä on ollut aivan mahtavaa, parasta toistaiseksi, perheen nuoriherra Niko toteaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aatonaaton liikenteessä sattunut lukuisia pieniä onnettomuuksia – ajokeli monin paikoin huono

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 23 - 16:06

Kehno ajokeli ja vilkas liikenne ovat johtaneet moniin pieniin liikenneonnettomuuksiin lauantain menoliikenteessä. Varsinkin ulosajoja on ollut eri puolilla maata. Isommilta onnettomuuksilta kuitenkin on vältytty, kerrottiin Liikenneviraston tieliikennekeskuksesta Tampereelta lauantaina iltapäivällä. Pienet onnettomuudet ovat paikallisesti hetkittäin vaikeuttaneet liikennettä, mutta suuria ruuhkia ei ole syntynyt. Tieliikennekeskuksesta kuvaillaan ajokeliä haastavaksi suuressa osassa maata, kun lunta on satanut ja sataa edelleen. Teillä on ollut pöllyävän lumen ohella sohjoa. Vaikeaa ajokeliä on varsinkin maan keskiosissa ja Itä-Suomessa. Tieliikennekeskuksesta arvioitiin aamulla, että vilkkain menoliikenne on ohi kello 14 mennessä. Päivällä sää on alkanut selkeytyä lännestä alkaen, ja lämpötila painuu illan mittaan pakkasen puolelle. Lunta on satanut paikoin tänään 10-15 senttimetriä. Etelässä sade on tullut räntänä. Aattoa vietetään melkein koko maassa poutaisessa pakkassäässä. Pirkanmaalla vakava loukkaantuminen Lapin Ylitorniolla valtatiellä 21 sattui päivällä kolmen auton kolari. Turma-autoissa oli kaikkiaan yhdeksän ihmistä, mutta kukaan heistä ei saanut vakavampia vammoja. Onnettomuus sattui Ylitornion Kainuunkylässä hieman kello 13:n jälkeen. Parkanossa Pirkanmaalla sattui aamulla kahden henkilöauton nokkakolari, jossa loukkaantui kaksi ihmistä. Toisen loukkaantuneen vammat ovat vakavat. Muun muassa Oulun poliisi varoitti päivällä huonosta ajokelistä Twitterissä. Ilmatieteen laitoksen mukaan sakein lumisade osui päivällä Pohjanmaalle ja Oulun eteläpuolelle, ja lunta on tullut sakeasti Hämeeseen saakka ulottuvalla alueella. Junaliikenne on sujunut suurelta osin normaalisti aikataulujen mukaan, mutta osa kaukoliikenteen junista on myöhästellyt joitain minuutteja. Lue myös 1 päivä jouluun – Aattoa vietetään melkein koko maassa poutaisessa pakkassäässä Joulumyräkkä liikkuu Suomen yli lauantaina – ajokeli muuttuu paikoin jopa erittäin huonoksi Lumimyräkkä iskee aamulla joulun menoliikenteeseen – luvassa jopa erittäin huonoa ajokeliä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maailmankuulun tonttutaiteilijan kotona on joulu joka päivä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 23 - 11:23

Tyynelän tonttula on yhtä kuin viisitoista 1700-luvulta peräisin olevaa rakennusta. On päärakennusta, leipomoa, kappelia ja aittoja. Rakennukset ovat perinteisiä punaisia pohjalaistaloja valkoisine ikkunanpielineen. Kaikissa niissä vallitsee jouluinen tunnelma kesät talvet. Eija Porkola ja tontutTerhi Varjonen/Yle Itse tonttumuori , entinen antiikkikauppias Eija Porkola häärii joululaulujen soidessa tuvassa, johon on tehty kahvila vieraita varten. Ja niitä vieraita on riittänyt. – Välilä on ollut kolme bussia yhtä aikaa tuossa meidän parkkipaikallla, huikkaa Eija Porkola samalla kun nostaa joulutorttuja uunista. Tyynelässä haluaa moni viettää myös pikkujoulujaan ja muuten vaan tontuista kiinnostuneitakin on riittänyt. Kymmeniä tonttuja Tonttuja on tonttulassa paikalla Eijan laskujen mukaan nyt viitisenkymmentä. Perusväki kuten päätonttu-Topi on tietenkin aina paikalla. Tontut ovat alusta loppuun Eijan tekemiä ja isoimmat ovat kooltaan yli 120-senttisiä. Jokaisella tontulla on oma tarinansa, nimensä ja tietenkin myös ilmeensä. Tonttujen tunnelmaa Tyynelän tonttulassa.Terhi Varjonen/Yle – Oma suosikkini on tuo Topi. Hän pitää komentoa ja pitäähän talossa pomo olla, nauraa Eija. Porkola tekee tilauksesta tonttuja eri puolille maailmaa. Suosiosta kertoo se, että tonttujen vuodesta tehdyn kirjan englanninkielinen painos on loppuunmyyty. Muotitaiteilija Jukka Rintalakin on tunnustautunut Eijan tonttujen ystäväksi. Rintala käytti tonttuja sisustaessaan aikoinaan Kokkolan Asuntomessuilla mukana ollutta asuntoa. Rintalalla on Eijan mukaan parikymmentä Tyynelän tonttua. Rauhallinen joulu tonttulassa Koko Tonttula on tietysti sonnustautunut jouluasuun mutta kiire ja stressi puuttuvat täältä kokonaan. Eijan perheen oma joulu alkaa aatonaatosta. Tyynelän tonttulaTerhi Varjonen/Yle Silloin Tyynelän tonttulan ovet eivät enää ole auki vieraille. Ovet avataan seuraavan kerran heinäkuussa. Tässä välillä Eija työstää tonttutilauksia ja suunnittelee uusia asioita tonttulassa toteutettavaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikkeuksellisen kirkas valo havaittu Suomen taivaalla – katso video

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 23 - 10:04

Suomen yllä on tehty perjantai-iltana useita havaintoja poikkeuksellisen kirkkaasta valosta. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ylläpitämä Taivaanvahti.fi-verkkopalvelu kertoo, että tapauksesta on saapunut lyhyessä ajassa runsaat 150 havaintoa. Valoilmiö tallentui Markku Paason autokameraan Oulussa. Paason mukaan valoilmiö oli rakettia muistuttava ja kirkas. Valo eteni vaakasuunnassa taivaalla. Valoilmiöstä tuli Yle Uutisten toimitukseen havaintoja myös muilta lukijoilta. – Se muistutti tähdenlentoa. mutta se oli hitaampi ja kirkkaampi kuin tähdenlento. Valo näkyi Parkanosta katsoen Porin suuntaan, lensi pohjoisesta etelää, kuvasi eräs lukija. Perjantai-iltana havaittu valoilmiö on jo lyhyen ajan sisällä toinen kerta, kun Suomessa on havaittu poikkeuksellisen kirkas valoilmiö taivaalla. Lapissa nähtiin marraskuussa harvinainen tulipallo, joka herätti paljon huomiota poikkeuksellisen kirkkautensa vuoksi. Kyseessä oli meteoriitti, jonka kappaleiden uskotaan pudonneen Pohjois-Lappiin Vätsäriin. Se oli kivinen meteoroidi STT:n haastatteleman Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittajan Marko Pekkolan arvion mukaan tulipallo oli todennäköisesti kivinen meteoroidi. Pekkola kertoo kappaleen hajonneen ja valtaosin tuhoutuneen ilmalennon aikana. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan tekemän mallinnuksen mukaan meteoroidin sirpaleet olisivat päätyneet Keski-Suomeen Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien alueelle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monen jouluun kuuluu yhä harmaa pukki – odotettu mutta pelottava vieras tulee kutsumatta ja metelin kanssa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 22 - 20:15

Päällä turkinreuhka tai vain rähjäinen takki nurinpäin, kasvoilla ehkä jonkinlainen naamari, kädessä sauva ja mukana muutama kaveri. Lehmänkellon kalkatus kuuluu kauas ja porstuassa sauva paukkuu lattiaan. Tämä porukka tulee kotiin kutsumatta jouluaattona ja tekee monelle yhä joulun. Kaustislainen Vesa Peltoniemi arvelee, että harmaa pukki on hänen kotikylässään Tastulassa vähintään satavuotinen perinne. Kiertäjät ovat yleensä 13–20-vuotiaita kylän nuoria. Peltoniemikin on kiertänyt aikanaan, mutta jättänyt homman nyt nuoremmille. Hänellä on lapsenlapsia, joille perinne on ainoa oikea: – Kyllä he ihmettelisivät, jos ovesta tulisi punainen pukki! Kalle Niskala / Yle Harmaa pukki on Suomessa perinteisempi kuin sittemmin yleisimmäksi käynyt punapukuinen lahjojen tuoja. – Harmaa pukki on eräänlainen alkuperäispukki, olemukseltaan karnevalistinen hahmo, joka liittyy kiertueperinteeseen. Se oli hupia siihen aikaan, jolloin ei ollut telkkaria tai nettiä, vertaa arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen kirjallisuuden seurasta. Joulupukki, joulupukki -laulun sanoissa "puuhkalakki, karvanuttu" karvanuttu ei suinkaan ole punainen ja pehmeä asu, vaan juuri harmaan pukin käyttämä turkki, sanoo Nirkko. Pukit pukeutuivat siihen, mitä oli käytettävissä: kasvoille pantiin naamari ja hartioille heitettiin turkki nurinpäin. Eri alueilla asua höystivät erilaiset kapineet: oli sarvia, häntiä, puukkoja ja puntareita. Pukki seurueineen tuli metelöiden: lehmänkelloa soittaen ja sauvoilla lattiaa ryskyttäen. Pelottavuus oli tärkeä osa hupailua. – Tämä oli nuorten aikuisten hupia, ja porukalla uskallettiin paremmin: keskushahmo oli parhaiten stailattu, loput kulkivat enemmän siivellä, luonnehtii Nirkko. Hän muistuttaa, että pukki on aina ollut ja yhä on jossain määrin pelottava vieras, jonka lähtemiseen liittyy aina pieni huojennus. Kyllä he ihmettelisivät, jos ovesta tulisi punainen pukki! Vesa Peltoniemi Harmaa pukki ei alunperin tuonut lahjoja, vaan kulki vaatimassa kestitystä eli käytännössä viinahörppyä. Tästä voi katsoa lähteneen hutikkapukkien perinteen, josta joulupukit viime vuosikymmeninä ovat pinnistelleet eroon mainostamalla raittiita, autoilevia kulkijoita. Vesa Peltoniemi sanoo, että Kaustisen Tastulassa alkoholi ei tähän perinteeseen kuulu. Osa ei pukille maksa mitään, joku sujauttaa kävijöille mandariinin tai piparin, jotkut rahaa. Harmaa pukkikin tuo nykyään lahjoja. Tämä kertoo tutkija Juha Nirkon mukaan siitä, että jotain pitää muuttaakin, jotta perinne voi elää. – Mutta paradoksaalista kyllä: oikea suomalainen joulupukki on epäsiisti ja vähän pelottava! Kalle Niskala / Yle Kaustisella harmaa pukki tulee yhä paikalle kutsumatta. Jos harmaata pukkia ei halua taloon, voi laittaa kiertämään sanan, ettei tänä vuonna tarvitse tulla. Lahjat pukki nykyään jakaa, ne ovat ulko-ovella tai jopa kuusen alla. Pelottavuutta kuitenkin säädellään: vuosia kiertänyt Henri Lerssi kertoo, että osa haluaa enemmän mekastusta, toiset vähemmän melua. Sen tiedon mukaan liikutaan. Ja pelkääminenkin on osa pakettia: – Pelkääminen kuuluu lapsilla asiaan, sanoo Vesa Peltoniemi. – 3–5-vuotiaat itkevät joka tapauksessa, oli pukki punainen tai harmaa, toteaa Henri Lerssi. Ensimmäiset todistusaineistot harmaasta pukista ovat 1800-luvulta, mutta tutkija uskoo perinteen olevan vanhempikin. Harmaa pukki oli aikanaan tuttu kaikkialla Suomessa, ja saman “perheen” liikkujia kulki muulloinkin kuin puhtaasti ydinjoulun aikaan: risutuomaat kulkivat Tuomaanpäivänä (21.12.), tapaninpukit tapaninpäivänä 26.12. Ennen uutta vuotta Karjalassa olivat liikkeellä vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuneet ropakot, ja nuuttipukki huipensi tämän kavalkadin joko loppiaisen jälkeisenä päivänä tai varsinaisena Nuutin-päivänä 13.1. Kekripukki taas on ollut tärkeä erityisesti Pohjois-Savossa. Senkin liikkumiseen kuului pelottelu, joskus jopa siinä määrin, että kekripukki uhkasi kaataa uunin jos ei saa palkkiota. – Kaikki nämä kuuluvat samaan suurperheeseen, sanoo tutkija Juha Nirkko. Yleismaailmallinen lahjantuojapukki kehittyi Suomeenkin Nikolauksesta ja Santa Claus -perinteestä. Todellisen vauhtisysäyksen joulun muotoutuminen nykyisekseen sai kansakoululaitoksen kehittyessä itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä: kuusijuhlan myötä syntyi nykyjoulun konsepti. Kalle Niskala / Yle Perinne elää silti vielä siellä täällä: nuuttipukkeja kulkee Lounais-Hämeessä ja Satakunnassa. Harmaat pukit taas ovat Nirkon mukaan vahvimmin voimissaan Keski-Pohjanmaalla. Hän uskoo, että syynä on halu tehdä asioita kuten isovanhemmatkin ovat tehneet. Kyse voi olla myös paikallisylpeydestä: – Selitykseksi voi ottaa vastakulttuurisenkin asenteen. Mukana on varmaan ripaus sitä, että tämä on meidän juttu! sanoo Nirkko. 22-vuotias Henri Lerssi on aina puhunut mustasta pukista. Hän on jatkanut perinnettä Kaustisella pian 10 vuotta. Lerssi kokee vastuuta perinteen säilyttämisestä, mutta ei eteenpäin viemisestä esimerkiksi opiskelukaupunkiinsa Ouluun. – Tämä kuuluu kotikylälle, siellä sitä on hyvä jatkaa. En näe, että aloittaisin tällaisen perinteen jossain muualla, sanoo Lerssi. Ihan vielä Henri ei voi hellittää, sillä pikkuveli Mitri on vasta 16-vuotias. Tämä on halunnut harmaaksi pukiksi jo useamman vuoden, ja kun ajokortti heltiää, Henri voi siirtää keikkailun veljelleen. Myös Vesa Peltoniemen perheestä on kasvamassa perinteelle jatkajia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tenoripoliisi Petrus Schroderus houkuttelee netissä miljoonayleisöjä ja antaa samalla vetoapua poliisin someponnisteluille

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 22 - 11:41
Mistä on kyse?
  • Petrus Schroderus jätti Kansallisoopperan viisi vuotta sitten ja tuli takaisin järjestyspoliisiksi Ouluun.
  • Hän keikkailee edelleen, myös virkapuvussa.
  • Vanhemman konstaapelin virka-asussa hän on esiintynyt suosituissa musiikkivideoissa.
  • Schroderuksen musiikkivideoiden nousu hiteiksi on yllättänyt myös Oulun poliisilaitoksen.
  • Poliisi on lisännyt näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa viime vuosina tuntuvasti.
Vanhempi konstaapeli ja tenori Petrus Schroderus ei epäröinyt filmauspaikan valinnassa, kun Oulun poliisilaitos halusi juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta uudella musiikkivideolla. – Koitelinkoski on paras koski tässä Oulun lähellä. Luonnonläheinen paikka. Merikoskihan on valjastettu, niin sinne emme oikein viitsineet mennä. Ja kavereita asuu lähimaisemissa, siitä se oli myös kiinni, Schroderus tunnustaa. Kosken voimakas kohina tosin pilasi äänitykset, joten videolla kuultavat äänet tulevat taustanauhalta. – Lauloin kyllä tosissaan, mutta minulla oli kainalossa kaiutin, että sain sanat pysymään tahdissa, mies paljastaa nauraen. Miljoonayleisö löytyi netistä Kiiminkijoen Koitelinkoskella kuvattu Finlandia on kerännyt jo puolisen miljoonaa katsojaa YouTubessa. Edellinen hitti, Oulun tuomiokirkossa taltioitu Adamsin Jouluyö, on katsottu jo 1,4 miljoonaa kertaa. Petrus Schroderus palasi kansallisoopperasta takaisin Ouluun järjestyspoliisiksi viisi vuotta sitten. Hän kertoo, että poliisityönantaja suhtautuu myönteisesti työvuorovaihdoksiin ja esiintymisiin, myös muutoin kuin virkapuvussa. – Vapaillahan minä näitä lauluhommia teen. Se nivoutuu hyvin tällaiseen edustamiseen. Laulaminen ja poliisin työ eivät ole millään muotoa ristiriidassa keskenään. Musiikki puhuttelee kaikkia. Oulun poliisi Sosiaalinen media poliisin kehityskohteena Suuret yleisömäärät ovat yllättäneet myönteisesti Oulun poliisilaitoksen, tunnustaa apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta. Hän kertoo, että poliisin aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on valtakunnallisesti johdettua kehitystyötä. Poliisi käyttää some-kanavia keveämpien julkaisujen lisäksi myös tiedottamiseen, esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyyn ja somessa leviävien valeuutisten oikaisuun. – Facebookissa Oulun poliisi on ollut noin kolme vuotta. Siellä meillä on tällä hetkellä yli 40 000 seuraajaa, joka on kyllä valtava määrä. Arto Karnaranta kokee, että Facebookin, Twitterin, Instagramin ja muiden sosiaalisen median kanavien kautta poliisi saa hyvin esille omaa viestiään. Hän itsekin twiittaa aktiivisesti poliisin toiminnasta. – Toivon mukaan se myös lisää tietyllä tavalla luottamusta suomalaiseen poliisiin ja tässä tapauksessa Oulun poliisiin, Karnaranta lisää.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ammattikorkeakoulu joutuu maksamaan maakuntaliiton virheestä: "Emme ole tehneet mitään väärin"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 22 - 08:10

Ammattikorkeakoulu Centriaa odottaa todennäköisesti reilun 125 000 euron lasku Keski-Pohjanmaan liiton tekemistä virheistä. Taustalla ovat puutteelliset hankekirjaukset: liitto on neuvonut hankkeita tekemään kirjauksia eri tavalla kuin työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vaatii. TEM havaitsi virheitä jo keväällä ja on puuttunut asiaan vuoden mittaan. Yksi seuraamuksista on se, että liitto joutuu perimään hankkeilta jo maksettuja rahoja takaisin. Tarkkoja päätöksiä rahasummista saadaan alkuvuonna, mutta alustavien tietojen mukaan maksettavaa voi koitua Centrialle yli 125 000 euroa. Centria aikoo valittaa asiasta Keski-Pohjanmaan liittoon ja hakea liitolta korvauksia vääristä hankekirjauksiin liittyvistä ohjeistuksista. – Totta kai valitamme ja haemme korvauksia, koska emme ole tehneet mitään väärin. Valittamalla osoitamme, ettemme ole tähän tyytyväisiä ja voimme todistaa, että meidän toiminnassamme ei ole moittimista, ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki arvioi. Centrian lisäksi maksajaksi on joutumassa Kokkolan yliopistokeskus. Yliopistokeskuksen johtaja Tanja Risikko ei vielä arvioi, miten keskus pystyy maksamaan mahdollisen laskun ja aikooko se valittaa asiasta. Kärsijän rooli harmittaa Centrian onneksi ammattikorkeakoulun talous on tällä hetkellä hyvä. Tänä vuonna on kertynyt ylijäämää, jolla tosin oli tarkoitus kuitata viime vuonna tehtyä tappiota. Liiton virheistä koituvan laskun Centria kirjaa tappioksi tälle vuodelle. Laskusta ei kuitenkaan ole toiminnalle suurta haittaa, esimerkiksi yt-neuvotteluihin koulu ei aio ryhtyä. – Summa ei kaada meitä, mutta onhan se jostakin pois, Centrian toimitusjohtaja Kari Ristimäki toteaa. Hän on tapahtuneesta silti harmissaan. – Hankkeissa olemme tehneet juuri sen, mitä on pitänytkin, ja tulokset ovat olleet erinomaisen hyviä. Nyt joudumme kärsimään siitä, että olemme noudattaneet liiton antamia ohjeita. Onhan se ikävää. Ristimäen mukaan Centria pystyy nyt paljastuneista virheistä huolimatta toimimaan Keski-Pohjanmaan liiton kanssa jatkossakin. – Toivon, että liitossa tarkastellaan tilannetta sisäisesti ja varmistetaan, ettei vastaava toistu. Tärkeintä on, että pystymme jatkossakin toimimaan alueen elinkeinoelämän hyväksi ja saamaan hankkeita alueelle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kinkkurasvoista syntyy viemäreihin kymmenien kilojen rasvakönttejä - video paljastaa, mitä kaikkea viemärisukeltaja kohtaa syvyyksissä

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 21 - 12:47
Mistä on kyse?
  • Kun oman talon tai asuinalueen viemäri menee pahasti tukkoon, apuun rientää viemärisukeltaja.
  • Viemärisukeltaja poistaa viemäristä tukoksen, joka saattaa olla jopa kymmenien kilojen painoinen rasvapaakku.
  • Rasvapaakku saa usein alkunsa, kun kotitalouden vessanpönttöön huuhdellaan sinne kuulumattomia asioita.
  • Tällaisia ovat muun muassa kosteuspyyhkeet ja käsipaperit, ruoantähteet ja etenkin jouluisin kinkkurasva.
Putkiston sisältä paljastuu ihmisten järkyttävä piittaamattomuus. Oma tai asuinalueen viemäri tukkeutuu tyypillisesti jätteistä, jotka eivät vessanpönttöön alkuunkaan kuulu. Viemärisukeltaja Ville Viitanen Eerola Oy:stä taivastelee, miksi vessanpöntöstä huuhdellaan esimerkiksi intiimi- ja kosteuspyyhkeitä. Ne eivät liukene veteen, vaan tukkivat viemärin joko heti tai kerääntyvät kauemmas muodostaen yhdessä viemärirasvojen kanssa suuria, lemuavia klönttejä. – Mitään rasvoja ei kannata laittaa viemäriin. Viemäreistä löytyy niin paljon kaikkea, Viitanen lisää. Rasva jämähtää viemärissä pahimmillaan jopa kymmenien kilojen paukuiksi yhdessä roskien, erilaisten kuitujen tai esimerkiksi haavanhoitotarpeiden kanssa. Rasva- ja kuitutukoksia viemärisukeltajat kutsuvat tuttavallisesti "kebabeiksi". Viemärisukeltajan ammattissa pitää toisinaan olla varovainen viemäriin joutuvien vaarallisten esineiden, kuten lääkeruiskujen vuoksi. – Vanhempi mestarini löysi kerran heinähangonkin sieltä, Ville Viitanen kertoo. Viemärisukeltaja on usein ainoa apu vaativilla viemäriosuuksilla. Sukeltaja pääsee etenemään ahtaissa viemäreissä kerrallaan vain hengitysletkun pituuden verran, runsaat sata metriä. Viemäritukokset toistuva riesa Oulun Veden verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen kertoo, että liikelaitos joutuu aukomaan suuria viemäritukoksia kymmeniä kertoja vuodessa. Hän korostaa, että ulosteiden lisäksi vessanpöntöstä saa vetää alas ainoastaan vedessä hajoavaa wc-paperia. Viemärisukeltamisesta
  • Isoja viemäritukoksia raivataan Oulun kokoisessa kaupungissa 70–80 kertaa vuodessa.
  • Viemärissä rasva kasaantuu muiden roskien ja kuitujen kanssa isoiksi paukuiksi.
  • Oulussa sukellusta vaativia viemäreitä on noin 30 kilometriä.
  • Sukeltaja operoi 600–1 200 millimetrin viemäriputkissa.
  • Robottikameroilla tutkittavia, ahtaampia viemäreitä Oulussa on yli 1 200 kilometriä.
– Kinkkurasva hyytyy, kun se joutuu tekemisiin kylmän veden kanssa viemärissä. Se jää käytännössä viemäreiden seinämille ja aiheuttaa yhdessä paperin ja muiden roskien kanssa tukoksia. – Saattaa olla, että joulu keskeytyy ikävästi, kun ei viemärit enää toimi, Tero Kilpeläinen muistuttaa. Oikea paikka ruokarasvoille ja ruokajätteille on biojäteastia. Joulun Kinkkutemppu -paistinrasvakeräyksellä kinkkurasva päätyy biopolttoaineeksi. Mitkään ruuanjätteet eivät viemäriin kuulu, sillä ne ruokkivat viemärirottia. Oulussa viemärirotat on torjuttu huolehtimalla verkoston tiiviydestä. Viemärisukeltajat ja kuvausrobotit kartoittavat säännöllisesti verkostoa vaurioiden ja heikentymien paikallistamiseksi.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaksi saajaa ja kaksi antajaa kertoo, miten ventovieraan pieni teko voi olla toisen koko joulu

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 21 - 12:22

Emil Klemets uskoo vakaasti, että kaikki hyvät teot parantavat jokaisen päivää. Aina ei tarvita rahaa eikä tavaraa. Jo pari mukavaa sanaa toiselle tai vaikkapa ystävällinen ovenavaus tuovat hyvää mieltä. Emilille auttaminen onkin hyvän mielen tekemistä muille ja itselle. Niin myös jouluna 2017. – Ostin uuden Playstation-pelikonsolin. Mietin, mitä teen ehjän edellisen kanssa. Ajattelin, että jos myyn pois, saan 50–100 euroa, jos taas lahjoitan sen jollekin varattomalle, saan tosi hyvän mielen. Emil valitsi jälkimmäisen ja kirjoitti ajatuksensa Facebookiin. Sosiaalinen media näytti voimansa, mukaan lyöttäytyi samanhenkistä porukkaa, ja yhtäkkiä lahjoitettavana olikin kaksi pelikonsolia ja suuri määrä pelejä. Myös saajat löytyivät sosiaalisen median avulla. Joululahjan voi kääriä vaikka vanhaan tapettirullan jäämistöön.YLE / Tapio Termonen – Kirjoitin, että haluan, että pleikkari menee sellaiselle, joka oikeasti tarvitsee. Että luotan asiassa nyt sinisilmäisesti toisen sanaan. Ainahan on olemassa heitä, jotka yrittävät hyötyä, mutta tässä kyllä lahjoitukset menivät koteihin, joissa ei ole mahdollisuutta hankkia edes käytettyä pelikonetta lapsille. Pelikonsolit on jo viety perheisiin odottamaan aattoa. – Oli niin sydämellinen ja lämmin vastaanotto, että se oli myös meille todella antoisa hetki. Tuli joulu. Kun on tahtoa, on toivoa Kun lainarahalla yksityisrahoitteisessa koulussa opiskelevan kotiäidin ainoa tulo on lapsilisä, on pakko turvautua toisten hyvään tahtoon, että saa ruokaa kaappiin ja vaatteet jokaiselle. – Olemme saaneet esimerkiksi Hope-yhdistyksen kautta vaatteita. Aluksi tuntui jotenkin väärältä saada niin paljon ilmaiseksi. Sitten ajattelin, että häpeänhuppu pois päästä ja ranka suoraksi vaan. Ei itseään täydy kadottaa siksi, että ei ole maallista mammonaa, sanoo kotiäiti, joka haluaa kertoa perheensä tilanteesta nimettömänä. Rahattomassa elämässä ärsyttävintä on jatkuva säännöstely ja stressi, joka näkyy ihmissuhteissa. – Lapsille tulee paineita ympäristöstä. He vertailevat elämäänsä kavereiden elämään tahtomattaankin, koska meidän elämämme on monessa suhteessa erilaista, äiti miettii. Hän kertoo joutuneensa pyytämään apua myös tutuiltaan ja tulleensa myös torjutuksi. – Jos pyytää jotakin, mitä kokee tarvitsevansa, mutta pyyntöön ei vastata, tulee olo, että no emme kai sitten apua ansaitsekaan. Minna Heikura / Yle Viime jouluna perhe sai tuntemattomalta lahjoittajalta lahjakortin uimahalliin. Lasten riemun muistaminen liikuttaa vieläkin. – Lapset nauttivat siitä aivan käsittämättömän paljon. Yksi oppi uimaankin kortin aikana. Se oli aivan ihana juttu! Edelleen haluan toivottaa sille ihmiselle ilonkukkasia ja syvää rauhaa ja onnellisuutta! Kotiäiti kertoo tiukkoina hetkinä oivaltaneensa, että kun on tahtoa, on toivoa. – Haluan nähdä kaiken valoisana ja olla elossa! Uskallan uskoa hyvään Monelle joulu on niukkuuden määräämiä valintoja. Mitä jätetään hankkimatta, että saadaan lapsille lahjat? Tingitäänkö ruuasta, jätetäänkö joulupukki tilaamatta? Tuukkasen Anne on tänä jouluna päättänyt miehensä kanssa ilahduttaa maksuttomalla joulupukin ja tontun vierailulla. – Meillä on pukin ja tontun kamppeet olemassa, koska käymme joka aatto piipahtamassa tuttavaperheen luona. Tänä vuonna mietimme, että mitä jos tienaisimme helpon satasen tekemällä pari pukkikeikkaa. Sitten ajattelimme, että eiköhän meillä ole jo kaikkea riittävästi, emmekä tarvitse sitä satasta, Anne kertoo. Sini Salmirinne / Yle Pariskunta päätti kysyä somessa, löytyykö paria perhettä, jotka taloutensa tai muun hankalan elämäntilanteensa takia toivoisivat joulupukkia ja tonttua ilahduttamaan ilmaiseksi aattona. – Meihin otettiin yhteyttä ja odotamme innolla aaton keikkoja. Uskon, että kohteemme ovat juuri sellaiset kuin toivoimmekin eli he, jotka todella tätä maksuttomuutta tarvitsevat. Uskallan uskoa hyvään, se tekee ihmisen onnelliseksi ja maailmasta vähän paremman, Anne kertoo. Että olisi edes se yksi lahja Työtön äiti, sairauspäivärahalla oleva isä, kotona olevat viisi lasta, pois muuttaneet pari lasta ja lapsenlapsi odottavat joulua 2017 helpottuneella mielellä. Perheen lapset ja nuoret ovat päässeet mukaan Hope-yhdistyksen joululahjakeräykseen. Jokainen saa varmasti lahjan, sillä Hope Kokkolan alueella ihmiset ovat ottaneet asian niin omakseen, että luvassa on joululahja lähes 500 lapselle ja nuorelle. Perhe ei halua nimiä julkisuuteen, mutta äiti haluaa lähettää auttajille terveisensä: – Teillä on suuri sydän, jotka haluatte ilahduttaa tuntematonta lasta kuin hän olisi omanne, nyt tulee joulu! Että on edes se yksi lahja avattavaksi. Ettei jäisi täysin ilman. – Nyt nautitaan jouluruuasta, jokainen paketistaan ja toistemme seurasta, äiti iloitsee. Kädestä suuhun eläminen ei ole helppoa. Budjetti ei kestä yhtään yllättävää menoa. Tiukoilla olemiseen tottuu, ja rahattomuus madaltaa kynnystä avun pyytämiseen. – Ihmiset ymmärtävät, että rahaa on vähän, kun on suuri perhe. Lapset ovat myös oppineet, että on elettävä sen mukaan mitä on. Toivon, että tulevaisuudessa heillä menisi elämä taloudellisesti paremmin kuin mitä meillä on mennyt. Toivon myös, että heille olisi kasvanut auttava sydän ja he osaisivat myös antaa omastaan, perheen äiti miettii.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talvipäivänseisaus on tänään – valoisampia päiviä saa vielä odotella

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 21 - 11:02

Talvipäivänseisaus tapahtuu tänään torstaina kello 18.28. Päivä on vuoden lyhyin pohjoisella pallonpuoliskolla. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo, että Maapallo on talvipäivänseisauksen aikaan kääntyneenä siten, että pohjoinen pallonpuolisko on poispäin auringosta, joka porottaa suoraan taivaanlaelta Kauriin kääntöpiirille. Liljeströmin mukaan aurinko nousi tänään Helsingissä kello 9.24 ja laskee kello 15.13. Jyväskylässä aurinko nousee kello 9.43 ja laskee 14.47. Oulussa aurinko nousee 10.29 ja laskee 14.03. Sodankylässä ja sen pohjoispuolella aurinko ei nouse eikä laske tänään ollenkaan. Päivän pituuden omalla paikkakunnallasi voi katsoa täältä. Huomisesta alkaen valoisa aika alkaa hiljalleen lisääntyä kesäpäivänseisaukseen saakka, joka tapahtuu ensi kesäkuun 21. päivänä. – Kaikkein vauhdikkaimmillaan päivän pidentyminen on kevätpäiväntasauksen aikoihin maaliskuun loppupuolella. Vielä tammikuussa päivän piteneminen on hidasta, mutta helmikuussa se lähtee aika vauhdikkaaseen nousuun, Liljeström sanoo. Vuoden viimeisenä päivänä ensi viikon sunnuntaina Helsingissä päivä on pidentynyt 9 minuuttia, Jyväskylässä 10 minuuttia ja Oulussa 16 minuuttia. Silloin Sodankylässäkin aurinko jo kävisee horisontin yläpuolella. Utsjoella aurinko tulee esiin seuraavan kerran vasta tammikuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sipuleissa on taas rutkasti huonoja yksilöitä – älä luota ulkonäköön, vaan tunnustele

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 21 - 07:55

Kauppoihin on päätynyt tänä syksynä runsaasti huonoja sipuleita. Syynä ovat kosteat ja viileät kasvuolosuhteet, myöhäinen sadonkorjuu kosteissa oloissa – ja ilmiön toistuminen monena vuonna peräkkäin. Toistuvuus on johtanut siihen, että istukasmateriaalissa alkaa olla syksyjen jäljiltä tautisuutta, erityisesti Fusarium-sienten aiheuttamaa sienimätää. Puutarhatuotannon asiantuntija Kirsti Voho sanoo, että sipuli hyötyy kasvunsa alussa viileydestä, mutta rajansa kaikella: sipuli tarvitsee myös tietyn lämpösumman kehittyäkseen. Kun kesällä oli myös usein kosteaa ja nosto venyi kosteissa olosuhteissa myöhään, lopputulos on, että sipuli ei kestä varastoituna kovinkaan kauan. Samaa ongelmaa on Vohon mukaan joka puolella Suomea, mutta luomusipuli on kärsinyt enemmän, koska sen kasvatuksessa ei voi käyttää torjunta-aineita. Istukkaiden käsittely torjunta-aineilla ennen istutusta voisi auttaa pitämään Fusarium-sienet kurissa. Kuluttajalle tilanne on hankala sikäli, että sipulin huono laatu ei välttämättä näy päälle, vaan paljastuu vasta avattaessa. Voho kehottaa testaamaan sormituntumalla: – Kannattaa kokeilla, että sipuli on kova joka puolelta ja varsinkin kaulaosan kohdalta. Jos se on pehmeämpi, sipuli ei ole priima. Voho toivoo kauppoihin jonkinlaisia huonojen tuotteiden roskiksia. Esimerkiksi tautisesta sipulista itiöt pääsevät isoissa kasoissa leviämään muihin ja hävikki kasvaa entisestään. Kun lämpötila nousee myyntipisteissä lamppujen alla, myös saastuttamisriski kasvaa. Kotimainen sipuli tuskin loppuu kuluttajan saatavilta. Ensimmäiseksi pula uhkaa luomua ja erityisesti luomuvalkosipulia. Tauti voi säilyä talven yli istukkaissa Fusarium-sienet ovat riivanneet sipuliviljelmiä jo useana vuonna. Taudinaiheuttaja voi säilyä yli talven istukasmateriaalissa, ja sille sopivat kasvukauden olosuhteet päästävät vaivan taas ryöpsähtämään valloilleen. Viljelijöiltä Kirsti Voho toivookin satsausta viljelykiertoon, hygieniaan lohkolta toiselle liikuttaessa ja noston jälkeiseen siistimiseen: on tärkeää, ettei maahan jätettäisi mitään kasvijätettä. Taudit kun säilyvät rihmastoina ja pilaavat pahimmillaan hyvänkin istukasaineiston. Taudittomuus vaatii myös viljelykiertoa: esimerkiksi sipulin pahkamädältä suojautumisen nimissä sipulia pitäisi kasvattaa samalla lohkolla vain joka viides vuosi. Kierron toteuttaminen täysin toki vaatii viljelypinta-alaa. Riihikuivattu lohtajalaissipuli on säästynyt ongelmilta Jari Huhtala on kasvanut sipulin tuoksussa, sillä hänen vanhempansa aloittivat sipulin kasvatuksen samana vuonna kuin Jari syntyi. Sipuli ei ole enää Lohtajan Karhissa toimiva Koiviston tilan päätuote: kesällä valtaosa menee nippusipulina, varastokuivauksessa Huhtalalla on 3 000 - 5000 kiloa. Koiviston tila on säästynyt ongelmilta. Siinä ovat auttaneet viljelykierto ja hyvä kuivaus: viime kaudella sipuli sai parhaan maan aikoihin, kuivan hiekkamaan. Kuivaus hoituu Koiviston tilalla vanhaan tyyliin savuriihessä. Sipulit kuivataan 20 kilon vetoisissa puulaatikoissa matalammassa lämpötilassa. – Alkukuivauksen on oltava sellainen, ettei ole liian kuumaa, vaan kosteus vain pääsee haihtumaan. Sitten lisätään lämpöä, kuvailee Huhtala. Liian kuumaksi sipulin olo ei saa käydä, sillä siinä oleva neste voi alkaa kiehua. Kuivaamisessa tarkkuus onkin tärkeää, sanoo Huhtala.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lahjat ilman kääreitä ja kinkkurasvasta dieseliä – Virpi Passojan joulussa on myös ripaus ekoilua

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 20 - 19:15

Harmaassa rintamamiestalossa on muhkea tuoksu. Yön leivinuunissa muhinut kinkku on levännyt pöydällä parisen tuntia, ja on aika avata paistopussi. Passojan Virpi on jo pessyt muutaman tyhjän maitopurkin. Niitä tarvitaan kuljettamiseen, koska kinkunrasvasta tulee tänäkin jouluna uusiutuvaa dieseliä. – Olin kinkkutempauksessa mukana jo jouluna 2016. Kuopiossa asuva siskoni vinkkasi asiasta ja vei joulun jälkeen rasvat mukanaan, koska heillä oli tempauksen keräyspiste. Juha Kemppainen / Yle Tänä jouluna rasvoja ei kuskata Kokkolan Kälviältä lähes 400 kilometrin päähän, koska Kinkkutempun keräyspisteitä on lisätty eri puolelle maata. Yhteensä niitä löytyy 150. Kemianteollisuuden ideoima Kinkkutemppu-kampanja on Virpin mielestä fiksu tapa ottaa rasva hyötykäyttöön. – Ei se tosin hukkaan ole mennyt meillä ennenkään. Olen pakastanut sitä lihaliemikuutioiksi keittoihin, Virpi kertoo. Joulupaperit jääkööt kauppaan Kodin jouluvaloissa palavat energiaa säästävät led-lamput. Virpi polttaa paljon myös tuikkukynttilöitä, joiden alumiinit hän vie metallikeräykseen. 10-vuotias joulukuusi on muovia, koska oikea sai allergisen lapsen aikoinaan oireilemaan voimakkaasti. Kuusi odottaa vielä lahjoja juurelleen. Niitä ei Passojan perheessä kääritä joulupaperiin ollenkaan. – Lapset ovat jo niin isoja, ettei enää tarvitse paketoida. Laitamme lahjat sellaisenaan kuusen alle, ja sieltä jokainen saa etsiä sen, mitä on toivonut, Virpi kertoo. Virpi ja Timo Passoja ja kippis joululle!Juha Kemppainen / Yle Jos perhe saa lahjoja joulukasseissa tai -laatikoissa, Virpi kierrättää pakkaukset omiin joulutervehdyksiinsä seuraavana jouluna. Yleensä Virpi pyöräyttää viemisiksi joululimpun. – Tykkään leipomisesta ja tiedän, että saajatkin tykkäävät, että leivon. Mistäpä sitä sitten parempi mieli tulisi, Virpi miettii. Innokas leipuri kertoo nykyään myös ymmärtäneensä, että joulu tulee vähemmälläkin. Ennen valtavia leipomuksia syötiin pakkasesta pitkälle kevääseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nyt koko Suomi laulamaan – kaikista maakuntalauluista julkaistiin vapaat karaokeversiot

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 20 - 17:12

Yhteensä 16 maakuntalauluvideoa on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa ja ne löytyvät Suomen Kotiseutuliiton YouTube-kanavalta. Maakuntalaulut ovat tunnetuimpia maakuntien tunnuksia ja niillä pidetään yllä maakuntien perinteitä ja identiteettiä. Monien juhlien kohokohtana on maakuntalaulu yhteislauluna. – Viime vuosina kiinnostus maakuntalauluihin on virinnyt uudella tavalla ja niistä on tehty myös uusia versioita. Niinpä karaoketallenteet on tarkoitettu tukemaan monimuotoista, omaehtoista ja helppoa maakuntalaulujen käyttöä ja vastaamaan kasvavaan kiinnostukseen, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo. Valtaosan videoista toteutti musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistolla opiskeleva Aleksi Bondfolk, jolle maakuntalaulukaraokeprojekti oli hauska kokemus. – Nautin paljon musiikin tekemisestä, ja se olikin hauskin osuus. Videoiden tekemisen opettelin melkein alusta projektin aikana. Aleksi Bondfolk toteutti pääosan maakuntalaulujen karaokeversioista. Videoihin kuvat liitoista Bondfolkin lisäksi muutaman karaokevideon teki Jyväskylän yliopistosta maisteriksi ja musiikin aineenopettajaksi syksyllä valmistunut Artturi Mäkelä. Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen lehtori Erja Kosonen kiittelee opiskelijoidensa aikaansaannosta. – Kotiseutuliitosta ja maakuntien liitoista tulleiden kuvien kanssa lopputulos on kerrassaan upea. Aleksin vankka kuorolaulutausta takaa hengittävyyden ja hyvän laulettavuuden. Aleksi ja Artturi tekivät hienoa työtä, Kosonen hehkuttaa. Maakuntalaulujen karaokeidea syntyi professori Janne Vilkunan ja Erja Kososen keskustelusta ennen viime kesän Kotiseutupäiviä. Keski-Suomen kotiseutulaulusta löytyi yliopiston musiikkitieteen laitoksella monta vuotta sitten tehty huumoriversio. Vilkuna totesi, että olisipa mahtavaa saada Kotiseutupäiville hyvä karaokeversio Keski-Suomen Kotiseutulaulusta. Eipä aikaakaan kun Aleksi Bondfolkin uusi versio kantaesitettiin Kotiseutupäivillä Jyväskylässä elokuussa. Kotiseutupäivien yleisö innostui karaokeversiosta ja niin Aleksi sai tehtäväkseen kaikkien maakuntalaulujen työstämisen karaokelaulukuntoon. Artturi Mäkelä auttoi urakan loppuunsaattamisessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ministeriö otti Keski-Pohjanmaan liiton erityistarkkailuun: syynä epäselvät hankekirjaukset

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 20 - 17:06

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ottanut Keski-Pohjanmaan liiton poikkeukselliseen tarkkailuun. Liitto on nyt ainoana maakuntaliittona ministeriön neuvottelumenettelyssä eli erityisseurannassa. Neuvottelumenettelyyn on jouduttu, koska liitto ei ole korjannut puutteita hankekirjauksissa. Hankkeiden tiedot ja mahdolliset muutokset pitäisi kirjata sähköiseen EURA-järjestelmään, mutta kaikissa hankkeissa niin ei ole tehty. Ministeriö havaitsi kirjauksissa puutteita jo keväällä, ja liittoa on huomautettu asiasta useaan otteeseen. Syksyllä TEM teki päätöksen neuvottelumenettelyn aloittamisesta, koska riittäviä parannuksia ei ole tehty. Hankekirjausten puutteiden vuoksi liitto joutuu perimään hankkeilta takaisin noin 200 000 euroa. Tarkat päätökset perimisistä saadaan alkuvuonna, kun hankkeita on kuultu. Suurimmat kärsijät ovat ammattikorkeakoulu Centria ja Kokkolan yliopistokeskus. Useimmiten puutteet johtuvat tietämättömyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö tekee valvontakäyntejä säännöllisesti erilaisiin EU-rahaa välittäviin organisaatioihin, kuten maakuntaliittoihin. Tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin tahot hoitavat tehtäviään. Jos virheitä tai puutteita havaitaan, ministeriö voi kehottaa tarvittaessa useaan kertaan korjaamaan asiat ja asettaa työlle aikarajan. – Jos kehotukset eivät tuota tulosta, tiukan paikan tullen käynnistetään neuvottelumenettely ministeriön ja toimijan kesken. Siinä ohjataan perusteellisesti, mitkä kohdat pitää saada välittömästi kuntoon, jotta toiminta voi jatkua, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman. Pihlmanin mukaan yleensä ministeriö joutuu puuttumaan tapauksiin, joissa hankerahoituksessa on ongelmia tiedonpuutteen takia. – Suurin osa virheistä johtuu tiedon ja osaamisen puutteesta. Sellaisiin tapauksiin on helppo puuttua. Joissakin tapauksissa kyse on myös välinpitämättömästä suhtautumisesta ohjeisiin, joita EU ja TEM on antanut. Sellaiset tapaukset ovat hieman vaikeampia. Huono työilmapiiri Keski-Pohjanmaan liitto on joutunut tekemään sisäisen tarkastuksen rakennerahastohallintoonsa. Tarkastuksen raportti saatiin joulukuussa. Siitä käy ilmi, että liittoa vaivaa huono työilmapiiri, joka voi olla osasyynä ongelmiin. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Antti Mäkelän mukaan työilmapiiriin on jo puututtu. Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran tammikuun alussa. Sitä ennen maakuntajohtajan, kehittämisjohtajan ja hallintopäällikön pitää antaa maakuntahallitukselle vastineensa sisäisen tarkastuksen raportista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Helsingissä kuolleiden joutsenten epäillään saaneen lyijymyrkytyksen

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 20 - 16:16

Helsingin Laajasalosta löytyneiden kyhmyjoutsenten epäillään kuolleen lyijymyrkytykseen, kerrotaan Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Joutsenten uskotaan syöneen lyijyhauleja. – Se on tällä hetkellä vahva epäilys, että kyseessä olisi lyijymyrkytys. Asia vahvistetaan siten, että kudoksista määritetään lyijypitoisuus, kertoo erikoistutkija Minna Nylund Eviran villi- ja vesieläinjaostosta Oulusta. Joutsenista Oulussa otetuista kudosnäytteistä selvitetään, kuolivatko ne lyijymyrkytykseen. Kudosnäytteet on lähetetty Helsinkiin analysoitavaksi. Nylund epäilee joutsenten syöneen vesilintujen metsästyksessä käytettyjä hauleja, jotka ovat jääneet vedenpohjaan ampumisen jälkeen. – Joutsenet ottavat niitä jauhinsoran mukana. Ne ottavat vedenpohjasta pieniä kiviä mahaansa jauhaakseen ruokaa. Haulit ovat sopivan kokoisia, ja niitä menee vahingossa mukana. Nylund uskoo, että joutsenet ovat kuolleet myrkytykseen nopeasti - mikäli kuolinsyyksi varmistuu myrkytys. Lyijyhaulien käyttö on kielletty Suomessa vesilintujen metsästyksessä. Joutsenet löydettiin viime viikolla Laajasalosta. Yksi joutsen oli kuollut ja kaksi niin huonossa kunnossa, että ne lopetettiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maksamattomat laskut päätyvät jatkossa yhdeksän käräjäoikeuden pöydälle

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 20 - 14:46

Maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasioita siirretään aiempaa harvempien käräjäoikeuksien käsiteltäväksi. Hallitus esittää, että niin kutsuttujen summaaristen riita-asioiden käsittely keskitettäisiin koko maassa yhdeksään käräjäoikeuteen, kun niitä vielä toistaiseksi ratkotaan kaikissa käräjäoikeuksissa. Yksi yhdeksästä riidattomia velka-asioita jatkossakin ratkovista käräjäoikeuksista olisi Kymenlaakson käräjäoikeus Kouvolassa. – Meidän kannaltamme tämä on totta kai mieluinen päätös. Saamme lisää käsiteltäviä asioita ja todennäköisesti lisää henkilökuntaa, Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanni Markku Almgrén sanoo. Kymenlaakson lisäksi velkomisasioita keskitettäisiin Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Esimerkiksi Kouvolassa käsiteltäisiin jatkossa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen riidattomat velkomisasiat. Työmäärä vähenee Muutosta perustellaan sillä, että summaaristen riita-asioiden käsittelyä voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Asioiden käsittely olisi harvempien käsissä yhdenmukaisempaa, mikä lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta ja vahvistaisi ihmisten oikeusturvaa. Uudistuksen osana lisättäisiin sähköistä asiointia. Ammattimaisten perintätoimistojen ja oikeudenkäyntiasiamiesten olisi toimitettava velkomisasian haastehakemus käräjäoikeudelle oikeushallinnon tietojärjestelmäyhteyden tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Yksityishenkilöt voisivat toimittaa haastehakemuksen edelleen paperilla tai sähköpostin liitteenä. Sähköinen asiointi vähentäisi pienten velka-asioiden käsittelyn työmäärää. Käräjäoikeuksien kansliahenkilökunnan työ vähenisi noin 20 henkilötyövuodella. Yhteensä esitetyt uudistukset vähentäisivät oikeushallinnon vuosittaisia menoja arviolta 800 000 euroa. Henkilöstä myös siirrettäisiin käräjäoikeuksista toisiin. Henkilöstöä tarvitaan aiempaa vähemmän niissä käräjäoikeuksissa, joissa summaarisia riita-asioita ei enää jatkossa käsiteltäisi. Heidän kanssaan tullaan neuvottelemaan siirrosta niihin käräjäoikeuksiin, joihin riidattomia velka-asioita keskitetään. Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanni Markku Almgren ei vielä uskalla arvella, monestako uudesta työpaikasta esimerkiksi Kouvolassa puhutaan. Näiltä osin henkilöstön kanssa käytävät neuvottelut on tarkoitus nivoa yhteen koko käräjäoikeusverkoston uudistuksen kanssa. Kouvolaan tarvitaan lisää tilaa Koko käräjäoikeuksien verkkoa eri puolilla Suomea uudistetaan niin, että käräjäoikeuksia ja niiden kanslioita suljetaan. Nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän. Kymenlaaksossa käräjäoikeuden kahdesta kansliasta toinen, Kotkan kanslia pistetään niin ikään lähivuosina kiinni. Kymenlaakson käräjäoikeus tarvitsee Kouvolassa lisää tilaa työntekijöilleen. Työtilat on löydettävä sekä Kotkasta siirtyville noin kolmellekymmenelle työntekijälle että riidattomien velka-asioiden keskittämisen myötä Kouvolaan siirtyville käsittelijöille. Kouvolan poliisi- ja oikeustalolla on tällä hetkellä töissä noin 30 käräjäoikeuden työntekijää. Satoja tuhansia ratkaistavia velka-asioita vuosittain Koko maassa käräjäoikeuksissa ratkaistiin viime vuonna 346 000 riidatonta velka-asiaa. – Kymenlaaksossa näitä riidattomia velkomisasioita on ollut vuosittain noin 12 000. Tänä vuonna näyttäisi olevan hieman nousua, määrä on noin 13 000, Almgren sanoo. Rahamääriltään riidattomat velka-asiat ovat melko pieniä. Yleensä kysymys on tavallisten ihmisten arkisista laskuista, kuten puhelin- tai sähkölaskuista tai vuokrasta. Velkoja laittaa käräjäoikeuteen haastehakemuksen maksamattomista laskuista tai vuokrista. Suurimmassa osassa tapauksista ratkaisun velka-asioissa tekee käräjäsihteeri.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Keuhkonsiirto pelasti perheenäidin hengen: "Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 20 - 11:12
Mistä on kyse?
  • Helena Kummala sai keuhkonsiirron 5.12.2014.
  • Erittäin harvinainen periytyvä aineenvaihduntasairaus, kystinen fibroosi johti keuhkonsiirtoon 37 vuoden iässä.
  • Leikkaus onnistui ja Helenan elämänlaatu on nyt hyvä.
Helena Kummala oli vain yhden päivän ikäinen, kun hänet kiidätettiin keskussairaalaan kiireelliseen leikkaukseen. Suolistotukoksen avaus pelasti pienen ihmisen hengen. Samalla selvisi, että hänellä on harvinainen, vaikeita keuhkoinfektioita aiheuttava kystinen fibroosi. Samainen keuhkosairaus oli vienyt Helenan 2,5-vuotiaan isosiskon hengen jo aiemmin. 37 vuotta myöhemmin ambulanssi kiisi joulukuisena yönä Oulusta kohti Helsingin Meilahden sairaalaa läpi puolen Suomen. Kyydissä olivat Helena ja hänen aviomiehensä Jukka, pieni Arttu-poika oli sukulaisten hoivissa. Edessä oli kauan odotettu ja vaativa keuhkonsiirtoleikkaus. – Tuntui, ettei meillä ollut enää Jukan kanssa mitään epäselvää. Olimme puhuneet kaikki asiat läpi ja sopineet, että me nähdään sitten täällä tai jossain. Toivoimme vain, että kaikki menisi hyvin, Helena Kummala kertoo. Siirtolistalle pääsy onnenpäivä Ennen keuhkonsiirtolistalle pääsyä Helenaan oli pumpattu kaikki mahdolliset antibiootit. Jokainen sairastettu keuhkokuume heikensi keuhkoja. Lopulta kaikki keinot oli käytetty, ja ainoa vaihtoehto hengissä pysymiseen oli keuhkonsiirto. – Sain kutsun Meilahteen siirtolistalle asettamista varten. Sinne mentiin ambulanssilla. Se kolaroi raitiovaunun kanssa vain 200 metrin päästä sairaalasta. Tästä kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, mutta tulomatkalla auto hajosi Jyväskylässä. Kaiken tuon jälkeen sain taas keuhkokuumeen, enkä päässytkään siirtolistalle. Olin äärimmäisen pettynyt, Helena huokaa. Aviomies Jukka ja Arttu-poika ovat Helenan elämän valot.Juha Hintsala / Yle Pitkien hoitojen jälkeen tulehdusarvot saatiin alas, ja Helena pääsi siirtolistalle – Se oli kyllä onnenpäivä. Odotus voi kestää jopa vuosia Suomessa tehdään vuosittain yli 20 keuhkonsiirtoa Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa, Meilahdessa. Siirteet saadaan aivokuolleilta luovuttajilta. – Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti siirtotoiminnan alkuvuosiin verrattuna. Suomalaisten keuhkonsiirtopotilaiden elinaikaennuste on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin keskimäärin maailmalla, sanoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Karl Lemström. Elinsiirtotoiminta on keskitetty Suomessa HYKS:iin Meilahden sairaalaan.Matti Snellman / HUS Siirtolistalle päässeen odotusaika leikkaukseen voi vaihdella muutamista päivistä useisiin kuukausiin tai jopa vuosiin. Odotusajan pituuteen vaikuttaa sopivien siirteiden saatavuus. Leikkaus tehdään päivystystoimenpiteenä viikonpäivästä ja vuorokauden ajasta riippumatta. Listalla olevan täytyy olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Kun soitto tulee Helenan puhelin soi vuoden 2014 joulukuun alussa, ja elinsiirtokoordinaattori kertoi sopivien keuhkojen löytyneen. Jännitys ja riemu iskivät Helenaan niin, että lisähappilaitteen rikastin piti vääntää täysille. – Yötä myöden ajettiin Helsinkiin. Minulle tuli luottavainen tunne ambulanssissa ja nukuin melkein koko pitkän matkan, Helena kertoo. Leikkaus onnistui hyvin. Teho-osastolla vointia seurattiin tarkasti. Aluksi hengityskone huolehti hengityksestä ja kaikki kommunikointi tapahtui elekielellä. Ensimmäinen ilta teho-osastolla leikkauksen jälkeen.Jukka Kummala Helenan leikannut thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Pekka Hämmäinen on kehittänyt keuhkonsiirtotoimintaa Suomessa. – Se on edelleen riskialtis toimenpide, mutta leikkauksen jälkeen potilaiden elämänlaatu on äärimmäisen hyvä, Hämmäinen toteaa. Kuukauden odotuksen jälkeen Helenalla oli toimivat keuhkot ja väri oli palanut hänen kasvoilleen. – Ihmettelin, että hengitänkö minä itse. Kun pääsin liikkumaan, henkeä ei enää ahdistanut. Hengästyin hyvällä tavalla ja ero entiseen vointiin oli valtava. Kolme päivää leikkauksen jälkeenJukka Kummala Helenalle on jäänyt koskettavia muistoja hänet leikanneesta erikoislääkäri Hämmäisestä, joka tuli katsomaan potilastaan teho-osastolle. Lääkäri otti Helenaa kädestä kiinni ja sanoi: ”Leikkaus on mennyt hyvin ja sinulla on siellä kotona 5-vuotias Arttu-poika. Nyt sinä taistelet täältä itsesi ylös ja kuntoon.” – Ne sanat jäivät minulle mieleen ja sydämeen ja tuntuvat vieläkin tosi hyvältä. Ja tässä sitä nyt ollaan, Helena kertoo. Keuhkonsiirroissa hyvä ennuste Tänä päivänä Suomen keuhkosiirtopotilaista on ensimmäisen vuoden jälkeen elossa lähes 95 prosenttia, viiden vuoden kuluttua leikkauksesta 80 prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen luku on vajaa 60 prosenttia. Hyvistä tuloksista huolimatta Suomessa yli puolet siirtoon kelpaavista keuhkoista jää käyttämättä tai ne annetaan muihin Pohjoismaihin. Kummalan perhe kotonaan Ylikiimingissä.Juha Hintsala / Yle Pekka Hämmäisen mukaan tämä johtuu paljolti keuhkosairauksiin liittyvästä arvo- ja asennemaailmasta. Keuhkosairaudet on katsottu ongelmallisiksi ja vaikeasti hoidettaviksi ja se vähentää tehtyjen siirtojen määrää. – Sydänpuolella ihmiset pääsevät herkemmin erilaisiin toimenpiteisiin, mutta keuhkopuolella asiat menevät hitaammin eteenpäin, Hämmäinen toteaa. Takaisin kotiin Helena Kummala palasi viiden viikon sairaalajakson jälkeen takaisin kotiin Ylikiiminkiin. Hänen mukaansa keuhkojensiirto ei parantanut yksinomaan hänen, vaan myös koko perheen elämänlaatua. Aviomies Jukka Kummala oli toiminut Helenan omaishoitajana ja pitänyt perheen arjen pystyssä ennen siirtoa. Jukka ja Arttu ovat Helenan voimavarat.Juha Hintsala / Yle – Onhan se henkisesti raskasta seurata ihan vierestä toisen kunnon heikentymistä ja selviytymistä päivästä toiseen. Huonoimpina vuosina poljin crossaria 100 tuntia. Sillä lailla oma pää pysyi parhaiten kasassa, Jukka sanoo. Perheen tuki sairauden kanssa kamppailtaessa on ollut Helenalle elintärkeää. Hän muistelee liikuttuneena, kuinka Arttu auttoi häntä, katseli kainalossa elokuvia ja juoksi isänsä luo pihalle apua hakemaan, kun happipullosta loppui happi. Huumori helpottaa Yhteinen lapsi on pitänyt perheen kiinni arjessa. Vaikeissa tilanteissa myös liikunta ja huumori ovat auttaneet. – Me viljelemme monenlaista huumoria puheessamme Varmaan välillä se voi olla jonkun mielestä rankkaa näiden asioiden keskellä. Nyt kaikki näyttää tosi hyvältä ja valoisalta, Helena kertoo. Jääkaapin ovesta löytyvät tärkeimmät kuvat.Juha Hintsala / Yle Helena arvostaa perhettään kaikkien koettelemusten keskellä. Jukka piti asiat järjestyksessä, kannatteli, hoiti häntä ja pysyi rauhallisena vaikeissakin tilanteissa. – Ei yksi roskapussi eteisessä meidän yhteiseloamme kaatanut, eikä edes kaksi, Helena vitsailee. Suomessa tehdään vähän keuhkonsiirtoja Suomessa keuhkonsiirtoihin olisi tarvetta huomattavasti nykyistä enemmän, mutta kaikki tarvitsevat eivät ohjaudu keuhkonsiirtojonoon. Luovuttajatilanne on hyvä, mutta siirtojen määrä on vähäinen. – Keuhkonsiirtoja tehdään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Niissä tehdään vuosittain 4-6 keuhkonsiirtoa miljoonaa ihmistä kohti, niin meillä vastaava luku on ollut 2–3, kertoo HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri Karl Lemström. Scandiatransplant Annual Data Report 2016.Scandiatransplant Elinsiirtoa tarvitsevien potilaiden pitää päästä Suomessa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hoitoon. Suomalaisten hoidon ei pitäisi olla huonommalla tasolla kuin muiden pohjoismaiden kansalaisten, sanoo Lemström. – En tiedä, onko syynä raha, koulutus vai jokin muu syy. Asenteen keuhkonsiirtoja kohtaan tulisi olla positiivisempi. Yksi syy on resurssipula. Se vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisia ollaan. Lähetteitä keuhkonsiirtotutkimuksiin voisi tulla lääkäreiltä enemmänkin. Kenen keuhkot? Kummalan pariskunta osaa arvostaa yksinkertaista arjen onnea, kun asiat ovat hyvin tässä ja nyt. He kertovat miettineensä, miten kertoa Artulle uusista lahjakeuhkoista. He päättivät keskustella asiasta sopivan tilaisuuden tullen. Pari vuotta myöhemmin perheen ollessa pitseriassa syömässä, Arttu kysyi yllättäen, mistä äidin keuhkot on otettu. Asia selvitettiin Artulle saman tien. Siirron jälkeen Helena kertoo miettineensä, keneltä hän on saanut keuhkot. Nykyisin hän on vain suunnattoman kiitollinen luovuttajalle ja hänen läheisilleen. – Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä, sanoo Helena. Tietoa keuhkonsiirroistaTavanomaisimpia keuhkonsiirron aiheita ovat:• keuhkojen sidekudoistuminen eli keuhkofibroosi• keuhkoahtaumatauti• keuhkoverisuonisairaudet• vaikeat märkäiset keuhkoinfektiot (esim. kystinen fibroosi).Suomessa on tehty kaikkiaan 270 keuhkonsiirtoa ja 37 sydän-keuhkosiirtoa (blokkisiirtoa).Tänä vuonna on tehty 15 keuhkonsiirtoa.Siirtoihin olisi tarvetta huomattavasti nykyistä enemmän. Elinikäinen lääkitys Siirron jälkeen aloitettavalla elinikäisellä lääkityksellä pyritään estämään vieraan kudoksen aiheuttamaa hyljintää. Hylkimisenestolääkkeiden säännöllisyys ja oikea annostelu on elintärkeää. – Täytyy muistaa kellon tarkkaan ottaa aina lääkkeet, neljä kertaa päivässä kuuden tunnin välein. Kun minulla on edelleen kystinen fibroosi, niin täytyy huolehtia erityisesti keuhkojen tuuletuksesta ja niiden hoitamisesta. Yksi tapa kunnioittaa luovuttajaa on huolehtia näistä lahjakeuhkoista niin hyvin kuin vaan pystyy, Helena sanoo. Siirtokeuhkot tarvitsevat jokapäiväistä huoltoa.Juha Hintsala / Yle Omasta terveydestä kannattaa huolehtia. Fyysisen kunnon ylläpito parantaa elämänlaatua ja auttaa lisäämään vastustuskykyä. Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia elimistön toimintaan. Se lievittää esimerkiksi useiden hylkimislääkkeiden haittavaikutuksia. Liikunta onkin Helenalle henki ja elämä. – Neljästä viiteen kertaa viikossa pitää jotain touhuta. Meille hommattiin juoksumatto, käyn kuntosalilla ja lenkillä koirien kanssa. Yhdessä perheen kanssa käymme lintumetsällä, se on meidän oma juttu. Siirtotoimintaa kehitetään Karl Lemströmin mukaan elinsiirtoon perehtyneitä lääkäreitä koulutetaan myös ulkomailla uusien menetelmien haltuun ottamiseksi. – Yritämme kehittää toimintaa, viedä asioita eteenpäin ja päästä muiden Pohjoismaiden joukkoon keuhkonsiirtojen osalta. Mutta me tarvitsemme tähän työhön mukaan myös lähettävät lääkärit, jotka lähettävät siirtoon soveltuvat potilaat jatkotutkimuksiin ja mahdolliseen elinsiirtoon. Meidän pitää osoittaa heille, että tulokset ja onnistuminen ovat hyviä. Artun piirros marraskuulta 2017.Juha Hintsala / Yle Keuhkonsiirtojen tulokset ovat parantuneet huomattavasti alkuvuosista. Suomalaisten keuhkonsiirtopotilaiden elinaika ennuste on tällä hetkellä huomattavasti parempi kuin keskimäärin maailmalla. – Se johtuu hyvästä elinsiirtotiimistä ja siitä, että suomalaiset ovat geneettisesti lähellä toisiaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin hyvä jatkohoito leikkauksen jälkeen aina vuosia eteenpäin, summaa HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Karl Lemström. Arttu äidin tukena Hieman ennen raskaaksi tuloaan Helena jäi eläkkeelle. – Kun aloin odottamaan Arttua, lääkäri sanoi, että nyt sinä jäät vain odottaman vauvaa. Sen jälkeen en ole palannut työelämään. En uskalla ruveta riskeeraamaan jäljellä olevia elinvuosia, enkä kyllä jaksaisikaan. Sairaalareissuja on ollut paljon siirron jälkeen, lähinnä poskionteloiden vaivoja, mutta ei mitään henkeä uhkaavaa. Ei ole sanoja sille kiitokselle, että saan olla nyt tässä. Helena Kummala Koulussa toista luokkaa käyvä Arttu on kokenut paljon äitinsä sairauden myötä. Yhdessä äidin kanssa touhutaan kaikenlaista, leivotaan ja pelataan pelejä. Kun kysyn Artulta, millainen äiti on, saan vastaukseksi iloisen hymyn ja naurahduksen. – Äiti on kiva ja hauska. Kolme vuotta siirron jälkeen Keuhkonsiirrosta on vierähtänyt nyt kolme vuotta. Kiitoksen sanat Helena omistaa elinluovuttajan lisäksi myös Meilahden ja Oulun yliopistollisen sairaalan hoitajille ja lääkäreille. Elämä siirron jälkeen on ollut hyvää. Kummalan perhe on kiitollinen luovuttajalle ja hänen läheisilleen elämän jatkumisesta.Juha Hintsala / Yle – Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, kun saan elää normaalia arkea. Minusta tämä normaali arki on parasta luksuselämää. Saan olla aamulla laittamassa Arttua kouluun, pääsen käymään itse suihkussa ja voin laittaa kengät jalkaan ja lähteä lenkille tuosta vaan, kertoo Helena. Helenalle ja Jukalle arjen onni on tärkeintä. Heistä huokuu yhteisten vastoinkäymisten tuoma syvä yhteenkuuluvuus ja harmonia. – Yksi syy, että olen tässä on ihana, rakastava aviomies ja aarteemme Arttu. Olen ollut valmis tekemään ihan mitä vaan, että saan nähdä poikani kasvavan nuoreksi mieheksi. Arttu ja Jukka ovat elämäni valot, Helena toteaa lopuksi.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaupungin jouluvalot voivat olla käsityötä – Riston lumitähdet ovat loistaneet Kokkolassa pian 40 vuotta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 20 - 08:07

1980-luvun puolivälin hujakoilla valmistuneet tähdet ovat vuonna 2017 täysin salonkikelpoiset: käsin tehdyt ja osin kierrätysmateriaalista kootut. Juppi-Suomessa ei kierrätystä hehkutettu tämän päivän malliin, mutta silti Myllymäen Risto pyöritteli työkavereidensa kanssa muista töistä jääneitä alumiinikiskon pätkiä. Piti keksiä idea, koska sähköliikkeen korjaamolla pomo oli antanut työmääräyksen: Isokadulle halutaan uudet jouluvalot. – Aikaisemmat olivat todella mitättömät, kadun yli vedetyissä vaijereissa roikkui keskellä yksi kuupalamppu, Risto muistelee. Kati Latva-Teikari / Yle – Kun keksittiin idea lumitähdistä, otin rauta-sahan ja porakoneen ja rupesin väsäämään. Sahasin alumiinitangot, laitoin ne ristiin ja napsin pop-niiteillä kiinni, Risto muistelee. Siinä oli tosi iso työ, ei niitä tehty viikossa, eikä kahdessa. Risto Myllymäki Ensimmäinen oli heti riittävän hyvä, joten samalla mallilla tehtiin kaikki muutkin. Tarkka määrä on vuosikymmenten aikana unohtunut, työmäärä ei. – Siinä oli tosi iso työ, ei niitä tehty viikossa eikä kahdessa. Marraskuun alkupuolella aloitettiin työkaverin kanssa, kun kaikki piti olla valmista joulukuun alkuun. Tähtiä ei kuitenkaan ollut niin pitkällä matkalla kuin nykyään eli joku on myöhemmin tehnyt meidän mallillamme lisää. Melkoinen urakka oli myös saada tähdet ripustettua. Risto muistelee, että tähdet ja lamppuketjut kiinnitettiin vaijereihin jo korjaamolla. Ketjujen ja tähtien hehkulamput pystyttiin ruuvaamaan vasta, kun vaijerit oli vedetty nosturin avulla kadun yli seinästä seinään. Harva tietää, että tähdet ovat käsityötä Yhä edelleen lumitähdet otetaan varastoon suojaan ja ripustetaan jouluksi uudestaan. – Ne eivät altistu UV-säteilylle, joten ehkä säilyvät varastoinnin ja hyvän huollon ansiosta hyvinä vielä kymmeniä vuosia, Risto miettii ja katsoo valotähtiä hyvillä mielin. Kättensä jäljistä voi edelleen olla ylpeä, vaikka kukaan ei ole antanut tähdistä palautetta. Toisaalta moni ei edes tiedä, että tähdet ovat itse tehtyjä ja että niissä näkyy Riston kädenjälki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hoo, jos minä olen musta! – Tiernapoikien murjaani on osa alentavaa blackface-perinnettä

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 19 - 20:31

Iloisen näköinen joukko kävelee läpi vehreän lontoolaisen puiston. Hovinarrin asuihin sonnustautuneet hahmot herättävät ihmisten huomion. Moni suuttuu, yhtä moni ällistyy. Huomiota herättävät hahmojen kasvot, jotka on maalattu kenkälankinmustalla kasvomaalilla. Henkilöt maalin alla ovat kuitenkin tunnistettavasti valkoisia. Kohtaus on hollantilaisen ohjaajan Sunny Bergmanin elokuvasta Our Colonial Hangover, Kolonialistinen krapulamme. Se kertoo Alankomaissa suositusta joulutraditiosta. Siinä joulupukki, Sinterklaas, saapuu hevosella ratsastaen tai jokilaivan kyydissä. Hänellä on ympärillään palvelijoita, noita mustanaamaisia hovinarreja. Zwarte Piet- eli Musta Pekka -hahmot heittelevät yleisölle karkkeja ja käyttäytyvät hölmösti. Yksi herra ja kuningas Murijaanein maalta. Tuntematon Lontoolaisia suivaannuttaa rasistinen ilmiö nimeltä blackface. Valkoinen ihminen, joka esiintyy tummaihoisena tökerösti mustatulla naamalla. Hollannissa mustanaamaiset Pietit ovat osa joulutraditiota ja siksi rakastettuja. Rasismia kukaan ei myönnä. Kuulostaako tutulta? Ja tähteemme kynttilän pätkää Tiernapoikia esitetään joulun alla kaikkialla Suomessa. Sen juuret ovat keskiaikaisissa mysteerinäytelmissä ja kuvaelman keskiössä on kolmen tietäjän käynti Jeesus-lapsen luona. Muualla Euroopassa esitykset ovat liittyneet lähinnä loppiaisen aikaan. Suomeen perinne rantautui Ruotsista. Oulussa on järjestetty Tiernapoika-kilpailu vuodesta 1933 lähtien ja perinnettä ylläpitämään on perustettu säätiö. Eniten tiernapoikaesityksiä nähdään jouluisin suomalaisissa kouluissa. Yhä yksi pojista maalataan mustaksi. Musiikinopettaja, tutkija Minja Koskelan mielestä tiernapojat eivät kuulu enää kouluun. – Blackface on rasistinen käytäntö, sillä on rasistiset juuret, ja vaikka sitä ei ymmärrettäisi rasistiseksi, sitä se silti on. Piste. Kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarimin mukaan blackface pilkkaa alisteisessa asemassa olevien tilannetta ja ominaisuuksia. Se tekee vähemmistön edustajista karikatyyrejä. Perinne perustuu vallan väärinkäyttöön ja sortoon, sanoo Abdulkarim Taideyliopiston IssueX-julkaisussa. Toimittaja Siji Jabbar kirjoittaa Guardian-lehdessä, että Hollanti tunnetaan monessa asiassa avarakatseisena ja edistyksellisenä maana. Zvarte Piet -perinne sen sijaan on jäänne maan kolonialistisesta historiasta. Keskustelu Piet-hahmojen rasistisuudesta käynnistyi jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta se ei ole johtanut juuri mihinkään. Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta, kuinka sen pitää rukoileman Herodesta. Tuntematon Siji Jabbar kertoo jutussaan näytelmäkirjailija Mark Walravenista, joka teki aiemmin joulunaikaan keikkaa Sinterklaasin apurina naama mustattuna. Pikkuhiljaa Walraven huomasi loukkaavansa esiintymisillään tummaihoisia työkavereitaan. Hän kirjoitti aiheesta näytelmän amsterdamilaiselle teatterille. – Monet hollantilaiset pelkäävät, että Zwarte Pietin kritisoiminen johtaa Sinterklaasin häviämiseen. He kokevat tulleensa henkilökohtaisesti loukatuiksi, jos joku arvostelee perinnettä, Walraven sanoo. Jabbarin mukaan ilmiö paljastaa Hollannissa laajempia ongelmia suhtautumisessa tummaihoisiin ihmisiin. Vaikka viidesosa Hollannin väestöstä on muita kuin vaaleaihoisia, heitä kutsutaan maassa alentavalla nimellä allochtoon, ei-länsimainen. Osa allochtooneiksi leimatuista on kotoisin Hollannin omista siirtomaista Arubasta, Curacaosta tai Sint Maartenista tai aiemmin itsenäistyneistä Surinamista ja Indonesiasta. Heidän lisäkseen Hollannissa on miljoonia jo sukupolvien ajan maassa asuneita tummaihoisia. Näiden kansalaisten ulkopuolisuuden korostaminen leimaa maan henkistä ilmapiiriä. Eikö saa enää suvivirttäkään laulaa Suomessa tummaihoisten osuus on ollut viime vuosikymmeniin asti häviävän pieni. Silti suomalainen kulttuuri ei saa synninpäästöä blackface-perinteen levittämisestä. Maryan Abdulkarim sanoo, ettei Suomen konteksti nollaa blackfacen historiaa. – Kulttuurinen omiminen on käsitteenäkin Suomessa aika uusi. Se on tullut yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan vasta viime vuosina. On ymmärrettävää, että keskustelu etenee hitaasti, musiikinopettaja Minja Koskela sanoo. – Mitä koulumaailmaan tulee, uudessa, juuri käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa on selvät linjaukset siitä, millaisille arvoille opetuksen pitäisi rakentua. Siellä sanotaan selvästi, että monikulttuurisuus ja oppilaiden moninaiset tausta pitää ottaa huomioon. Miksi loukkaava blackface-perinne jatkuu yhä niin Hollannissa kuin Suomessakin? Miksi niin moni vakuuttaa, ettei ole rasisti, mutta puolustaa perinnettä, joka voidaan nähdä rasistisena? Jabbar selittää ilmiötä psykologisella ilmiöllä nimeltä kognitiivinen dissonanssi. Se tarkoittaa sitä, että aivot ottavat vastaan uutta tietoa (tiernapojat sisältää rasistisia elementtejä), jotka törmäävät yhteen aiemmin omaksuttujen käsitysten kanssa (tiernanpojat kuuluu jouluun, enkä minä ole rasisti). Silti Jabbar näkee, että vanhojen perineiden jääräpäinen toistaminen edistää tummaihoisten ihmisten erottelua. – Voit painaa ihmisen maan lokaan symbolisella saappaalla ja se toimii. Usein jopa tehokkaammin kuin konkreettinen, fyysinen teko, Jabbar kirjoittaa. Ja lankeeman hänen etehensä polovillensa. Tuntematon Kouluissa tiernapoikia harjoittaa yleensä musiikinopettaja. Minja Koskelan mukaan musiikkikasvatus kaipaisikin arvotuuletusta. Sen ympärillä käytävä keskustelu pyörii helposti vain opetusmetodien ympärillä. Musiikin välittämistä arvoista olisi myös hyvä puhua. Koskelan mukaan tiernapojat ja suvivirsi voivat toimia hyvinä keskustelunavaajina. Keskustelua tulisi kuitenkin viedä eteenpäin. Moni tuntuu ajattelevan, että hävitämme kulttuuriperintöä.. – Ei minulla tietenkään ole mitään perinteitä vastaan. Mutta mietin, mitä pitäisi tehdä, jos perinne sotii koulun yhdenvertaisuuden ja demokratian arvoja vastaan. Näitä arvojahan koulun pitäisi niin opetussuunnitelman kuin käytännönkin tasolla toteuttaa. – Jos tiernapoikaperinne on tärkeä ja se halutaan säilyttää, sitä on voitava muuttaa niin, ettei loukkaa ketään. Ja, jos sitä ei voi muuttaa, onko sen paikka sitten koulussa? Koskela kysyy. Niin, eivät lapset enää leiki välitunnilla Kuka pelkää mustaa miestä tai ahmi salaa Neekerin Suukkoja. Ajat muuttuvat. (Poistettu lause: Niistä on kuitenkin turhaa jäädä jankuttamaan ja järkyttymään. Ja sana suomalaisuudenolemus korvattu ilmaisulla kulttuuriperintö.)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä