Kanta-alueen uutisia

Kokkolan ampumisvälikohtaus: uhria ammuttiin ulkoa, yksi henkilö pidätetty

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 2 - 13:02

Pohjanmaan poliisi on pidättänyt yhden henkilön, jonka osuutta Kokkolan ampumistapaukseen tutkitaan. Parikymppinen mies loukkaantui vakavasti uudenvuodenaattona, kun kokkolalaisen omakotitalon ikkunan läpi ammuttu luoti osui miestä päähän. Välikohtaus tapahtui aattona noin kello 23 Piispantiellä. Ampumisen uhrin tilasta ei poliisin mukaan ole tällä hetkellä uutta kerrottavaa. Uhri on edelleen sairaalassa. Tapauksen tutkinnanjohtajan Anders Åforsin mukaan mieheen osunut luoti tuli ikkunan läpi talon ulkopuolelta. Teon motiivia ei vielä tiedetä. Poliisin kuultavana on ollut reilut kymmenen ihmistä, joista suurin osa oli tapahtumahetkellä talossa viettämässä uudenvuodenaattoa. Poliisi ei paljasta tapauksen yksityiskohtia, koska tutkinta on vielä kesken.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhusten arkea ja aktiivisuutta mitataan monilla mittareilla – Miljoonasäästöjen esteenä laitteiden monenkirjavuus

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 2 - 10:28

Hälytysranneke on tuttu laite monelle palveluasunnoissa asuvalle. Rannekkeet ovat kehittyneet pikkuhiljaa etäseurantalaitteiksi, kun ne rekisteröivät vanhuksen liikkumista ja nukkumista ja välittävät tiedot eteenpäin hoitajille. Myös muita keinoja on kehitetty: hahmotunnistukseen perustuvaa kuvaamista on käytetty etäseurannassa. Lattia voi olla älykäs tai erilaiset pikku anturit, jotka on laitettu vaikka jääkaapin tai vessan oveen, kertovat, miten arki sujuu. Eri tutkimusten ja kokeilujen mukaan muutokset aktiivisuudessa ennakoivat muutoksia terveydentilassa. Liikettä havainnoiva anturi mahtuu pieneen tilaan. Laitetta esitteli Esa Siivola.Jussi Mansikka / Yle – Hyviä tuloksia on myös meillä. Me tiedämme, että monesta teknologiasta voisi olla hyötyä nimenomaan ennakoivaan hoitoon, sanoo Tampereen kaupungin projektipäällikkö Tiina Karttunen. Tiina Karttunen on mukana valmistelemassa kuutoskaupunkien eli kuuden suurimman: Helsingin, Espoo, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun hanketta, jonka tavoitteena on tuoda uusia älykkäitä ratkaisuja ja innovatiivisia kokeiluja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistarpeisiin. Hankkeen rahoituspäätöstä odotetaan alkuvuodesta. Yksittäisillä ratkaisuilla ei edetä Tampereen Koukkuniemessä kaupungin palveluasuntoihin on hankittu erilaisia järjestelmiä uusiin kohteisiin niiden rakentamisen yhteydessä. Härmälässä yksityisessä Kuuselakeskuksessa on myös hyvinvointirannekkeita käytössä. Näissä paikoissa on yhteensä noin 300 asukasta etäseurannassa. Tekniikan ansiosta yöhoitajien määrää on voitu vähentää ja samalla lisätä päivähoidon resursseja. Seurantajärjestelmillä nähdään olevan isot markkinat, jos teknologia jalkautuu kotihoitoon. Terveysteknologiaa kehittävissä yrityksissä on kova hinku päästä kaupantekoon. Pistemäiset toimintaratkaisut eivät ole ratkaisu. Tiina Karttunen – Ymmärrän sen kärsimättömyyden. Niitä on kymmeniä, jopa satoja yrityksiä. Me näemme teknologian edut, mutta emme me voi lähteä erillisten ratkaisujen pohjalta loputtomiin menemään eteenpäin, Tiina Karttunen toteaa.. – Pistemäiset toimintaratkaisut eivät ole ratkaisu. Ammattilainen ja asiakas eivät pärjää, jos siellä on vähän joka tarpeeseen yksittäinen ratkaisu ja siihen oma käyttöliittymä. Tekoäly avuksi analysointiin Tällä hetkellä puuttuu yhteinen alusta, johon voitaisiin yhdistää kodeissakin käyttökelpoiset hyvinvointiteknologiat ja niiden tuottama tieto. – Tarvitsemme yhteisiä, isoja ratkaisuja siihen, ettemme ole yksittäisten teknologioiden armoilla, Tiina Karttunen määrittelee. Tiina Karttunen uskoo teknologian tuovan suuria säästöjä, mutta yhteinen alusta on ensin luotava.Yle/ Jani Aarnio Pelkkä tiedon kasaaminen ei vielä riitä. – Tiedot pitäisi yhdistää vaikka tekoälyn avulla analysoitavaksi. Akuuttihälytykset ja voinnin huononemishälytykset olisi voitava hallinnoida yhden selkeän käyttöliittymän avulla. – Hinta ei todennäköisesti olisi este. Laitospäivä maksaa Tampereella 400 euroa. – Jos ennakoivalla hoidolla voidaan vähentää vaikka yksi tai kaksi laitospäivää Tampereen noin 4 000 kotihoidon asiakkaalta laadun kärsimättä, niin me olemme miljoonia plussan puolella välittömästi, Tiina Karttunen laskee. Tervetuloa bisneksentekijät! Kokoavan tiedon esteenä on se, etteivät eri järjestelmät seurustele keskenään. Laajan yhteisen alustan edellytys on rajapintojen avoimuus. Tiedot kulkisivat, vaikka ne on koottu erilaisilla ohjelmilla. Tiina Karttunen toivottaa yritykset tervetulleiksi tällaiselle ”lautaselle” kakunjakoon. – Hei, tässä on teille alusta, joka yhdistää tietoa, kokoaa tietoa, ja välittää tietoa ammattilaisille. Jos te rajapintamäärittelyn täytätte, teillä on standardit kunnossa, niin tervetuloa meille toimimaan! Lisää aiheesta: Pikku nappulat seuraavat ikäihmisten arkea tulevaisuuden kodissa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomessa tehdään edelleen enemmän kohdunpoistoja kuin naapurimaissa – Lääkäri: Kohdunpoisto on ollut maan tapa ja suvussa kulkeva perinne

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 2 - 07:05
Mistä on kyse?
  • Kohdunpoisto on Suomessa yhä yleinen toimenpide, vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet.
  • Suomessa tehdään vuosittain noin 6 000 kohdunpoistoa.
  • Myoomat eli hyvälaatuiset lihaskasvaimet ovat yleisin syy kohdunpoistolle.
  • Myoomia ja vuotohäiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeillä tai kohdun säästävillä leikkauksilla.
  • Kohdunpoisto muuttaa lantionpohjan rakennetta ja voi aiheuttaa emättimen laskeumaa.
Hämärän tutkimushuoneen näytölle piirtyy kuva keski-ikäisen naisen kohdusta. Ultraääni paljastaa isokokoisen myooman. Se selittää potilaan kokeman paineen tunteen. Tutkimusta tekevän lääkärin mukaan myooma vaatii leikkaushoitoa. Myoomat ovat hyvälaatuisia lihaskasvaimia, ja ne voivat aiheuttaa kipua, vuotohäiriöitä tai paineen tunnetta. Ne ovat myös yleisin syy kohdunpoistolle. Niitä tehdään Suomessa vuosittain noin 6 000. Kohdunpoisto on yleisin naisille tehtävä leikkaus keisarinleikkauksen ohella. Kohtua ei leikata pois vain sen vuoksi, että joku sitä pyytää. Anne Talvensaari-Mattila Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anne Talvensaari-Mattila sanoo, että kohdunpoistoja tehdään Suomessa yhä paljon, vaikka leikkausten määrä on puolittunut 1990-luvun huippuvuosista. – Jos verrataan naapurimaihin, Ruotsiin ja Norjaan, meillä tehdään edelleen väkilukuun nähden paljon kohdunpoistoja. Kohtua voidaan tutkia ultraäänellä.Paulus Markkula / Yle Helsingin yliopistollisen keskussairaalan linjajohtaja, ylilääkäri Jari Sjöberg sanoo, että aikaisemmin kohdunpoistoleikkauksia tehtiin liikaa, mutta nyt määrä on hänen mukaansa terveellä pohjalla. Yhä useampi kohtu pystytään säästämään Talvensaari-Mattila arvelee kohtuleikkausten ison määrän johtuvan perinteestä. Myoomia ja vuotohäiriöitä hoidettiin aikaisemmin pitkälti kohdunpoistolla, kun muita hoitovaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Nykyisin ongelmiin voidaan puuttua monella tapaa. Runsaita vuotoja voidaan hillitä erilaisilla lääkkeillä, hormonikierukalla ja lämpöpallohoidolla, jossa tuhotaan kohdun limakalvoa. Myös myoomia voidaan poistaa niin, että kohtu säästyy. Myoomia voidaan hoitaa myös lääkkeillä, Talvensaari-Mattila muistuttaa. Alle kolmekymppinen nainen kertoi haluavansa kohdunpoiston, sillä hän ei ikinä halua lapsia Jari Sjöberg Hoitotapojen muuttuminen näkyy myös tilastoissa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin viime vuonna 220 kohdunpoistoa, ja kohdun säästäviä kohtuontelon tähystyksiä 170 kappaletta. Kohtua ei leikata pois kevyin perustein Anne Talvensaari-Mattila näkee kohdunpoiston perinteen istuvan suomalaisissa tiukasti. Hän kertoo potilaiden vaativan leikkausta, vaikka tarjolla olisi lievempiäkin hoitomuotoja. Asiakkaiden mielipiteitä on myös vaikea muuttaa. – Meille tulee jonkin verran potilaita, jotka ilmoittavat heti, että he haluavat kohdun pois. Lapset on tehty, eikä kohtua enää tarvita, ja kohtu on poistettu myös naisen äidiltä ja vanhemmilta siskoilta. Talvensaari-Mattila kertoo leikkauksen olevan viimeinen vaihtoehto, kun ensin on kokeiltu muut, lievemmät hoitokeinot. – Kohtua ei leikata pois vain sen vuoksi, että joku sitä pyytää. Anne-Talvensaari-Mattila kohtaa vastaanotollaan naisia, jotka vaativat kohdunpoistoa.Paulus Markkula / Yle Jari Sjöberg sanoo naisten ajattelevan tilannettaan yleensä järkevästi ja kohdunpoistoon on kypsytty vähitellen. Kohdunpoisto on edessä yleensä silloin, kun muista hoitokeinoista ei ole ollut apua. Suurin osa leikkauksista tehdään 40–50-vuotiaille, mutta vastaanotolle tulee myös nuorempia naisia. – Alle kolmekymppinen nainen kertoi haluavansa kohdunpoiston, sillä hän ei ikinä halua lapsia ja kohtu aiheuttaa paljon ongelmia, Sjöberg kertoo. Kohdunpoistoja tehdään myös hyvin nuorille naisille, mutta silloin taustalla ovat painavat syyt, kuten syöpä, Talvensaari-Mattila kertoo. Kohdunpoisto on gynekologian puolen suurimpia leikkauksia. Anne Talvensaari-Mattila Kohdunpoisto on peruuttamaton leikkaus, eikä sitä tehdä ehkäisyn vuoksi. Talvensaari-Mattila mainitsee, että naisten ajatukset perheenlisäyksestä voivat ajan mittaan muuttua. – Jos on saanut lapset parikymppisenä, voi kolmikymppisenä ajatella, ettei kohtua enää tarvitse. Nelikymppisenä saattaa kuitenkin olla uusi puoliso, jolloin lapsen hankkiminen voi olla jälleen ajankohtaista. Kohtu koetaan osaksi naiseutta Kohdunpoistojen määrä on laskenut sitä mukaa, kun uusia hoitokeinoja on keksitty. Sjöbergin mukaan myös asenneilmapiiri on muuttunut. Kaikki naiset eivät halua eroon kohdustaan, päinvastoin. Se koetaan osaksi naiseutta, vaikka kohtu itsessään on lihasmassaa, jossa ei ole mitään hormonitoimintaa. Hormonit tulevat munasarjoista. Anne Talvensaari-Mattila kertoo, että normaalikokoinen kohtu on noin nyrkin kokoinen, mutta myoomat voivat kasvattaa sitä merkittävästi.Paulus Markkula / Yle Talvensaari-Mattilan mukaan naisten halu säilyttää kohtunsa on myös vauhdittanut vaihtoehtoisten hoitomuotojen kehittämistä. Toisaalta kohdunpoiston aiheuttamia ongelmia on alettu ymmärtää paremmin. Kun kohtu poistetaan, myös lantionpohjan rakenne muuttuu. Pitkällä tähtäimellä voi esimerkiksi tulla emättimen laskeuma, kun emättimen pohja, etuseinämä tai takaseinämä lähtee laskeutumaan ja se voi laskeutua emättimestä ulos. Sen hoito vaatii uuden leikkauksen. – Vajaa kolmannes potilaista tulee kohdunpoiston jälkeen muutaman vuoden kuluttua takaisin emättimen laskeuman vuoksi. Siitä seuraa leikkauskierre. Kohdunpoisto on iso leikkaus Talvensaari-Mattilan mukaan potilaat myös monesti pitävät leikkausta pienempänä kuin se oikeasti on, eikä riskejä välttämättä haluta ymmärtää, vaikka ne leikkauspotilaille kerrotaan. Valtaosa leikkauksista sujuu ongelmitta, mutta komplikaatioitakin esiintyy. Ultraäänikuvassa näkyy keski-ikäisen naisen kohtu, jossa on isokokoinen myooma.Paulus Markkula / Yle – Kohdunpoisto on gynekologian puolen suurimpia leikkauksia, jossa on mahdollista tulla virtsateiden ja virtsajohtimien vaurioita, suolivaurioita, verenvuotoa ja tulehduksia. Päällepäin ei voi nähdä kuinka paljon esimerkiksi ongelmia aiheuttavia kiinnikkeitä löytyy, Talvensaari-Mattila sanoo ja muistelee samalla hiljattain ollutta vaikeaa leikkausta. Hänen asiakkaanaan oli ollut 47-vuotias nainen, jonka kohtu olisi näin jälkeenpäin ajateltuna ollut parempi säästää ja hoitaa oireita lääkkeillä. Nainen ei kuitenkaan halunnut syödä hormoneita. Talvensaari-Mattila näkee, että osalla naisista oleva hormonivastaisuus on yksi syy siihen, miksi kohdunpoistoja halutaan yhä runsaasti. – Olen potilaille sanonut, että ilman hormoneita meitä ei olisi olemassakaan. Miten hormonit voisivat olla niin pahoja, kun meidän oma elimistömmekin niitä tuottaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Miestä ammuttiin talon ikkunan läpi Kokkolassa – tuliko luoti sisältä vai ulkoa, sitä poliisi ei kerro

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 1 - 18:25

Kokkolassa nuori mies loukkaantui vakavasti uudenvuoden aattona, kun omakotitalon ikkunan läpi ammuttu luoti osui häntä päähän. Välikohtaus tapahtui noin kello 23 Piispantiellä. Poliisi pyytää vihjeitä asiasta puhelinnumeroon 0295 440513. Poliisi ei kerro yksityiskohtia tapahtumasta, ei edes sitä, oliko uhri talon ulko- vai sisäpuolella ammuskelun tapahtuessa. Poliisin mukaan kuultavia henkilöitä on vielä tavoittamatta. Poliisi tiedottaa asiasta lisää aikaisintaan tiistaina kello 15.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Junaliikenne Sukevan ja Oulun välillä palaamassa normaaliksi

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 31 - 18:16

Junaliikenne Sukevan ja Oulun välillä on palautumassa normaaliksi, kertoo VR. Liikenne on ollut aamusta asti poikki sähkökatkojen vuoksi, ja junat on rataosuudella korvattu linja-autoilla. Ensimmäiset normaalisti liikennöitävät junat ovat S 67 Helsingistä Kajaaniin sekä IC 710 Rovaniemeltä Kuopioon. Ne lähtevät Sukevalta eteenpäin kello 20 ja kello 20.32. Sen sijaan aiemmin illalla kulkeva junavuoro IC 65 korvataan linja-autolla Sukevan ja Oulun välillä. Sähkökatkot johtuvat tykkylumen aiheuttamista vaurioista. Puita on kaatunut lumen painosta voimalinjoille ja teille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun villieläin käpertyy selän taakse nukkumaan – saarikettu vei miehen sydämen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 31 - 09:15
Kohtaaminen

On hämärää ja kylmää. Aurinko ei edes yritä näyttäytyä harmaana tammikuisena aamuna 2017. Meren jäällä yksinäiset jäljet vievät pienelle ulkoluodolle. Siellä istuu hiljaisuutta kuuntelemassa mies. Vieressä on reppu, sylissä eväät ja huulilla kahvimuki. Kokkolalainen Moilasen Hannu on lähtenyt aamuiselle kierrokselleen katselemaan ja kuuntelemaan. Hiljaisuus, kävelymatka ja lämmin juoma tekevät tepposensa. Mies torkahtaa minuutiksi, pariksi ja havahtuu huomaamaan kiinteästi tuijottavan silmäparin. Se on niitä kerran elämässä -hetkiä. Siinä ne katselevat toisiansa. Vaalean kullanpunertava pörröturkki ja mies. Moilanen ja saarikettu. Tutustuminen Luonnosta vieraantuneemman silmissä vilisee jo kauhukuva puraisusta ja rabiestartunnasta. Moilanen ajattelee vain repussa olevaa kameraansa. Tunne huutaa kuvaamaan heti, järki tietää äkkiliikkeiden ajavan karvakaverin lipettiin. Mieleen muistuu ystävän neuvo: kun kuvaat eläintä, mene maata ja anna tutustua. Hannu Moilanen Moilanen käy hitaasti kyljelleen eikä uskalla liikuttaa edes kättään, ettei kettu tulkitse sitä vihamieliseksi eleeksi. Tilanne on jännittävä ja outo. Yleensä luodolla näkyy vain lokkeja. Nyt parin metrin päässä on joku, joka näyttää ketulta mutta on pörheämpi, isompi ja väriltäänkin erilainen. Repolainen se kuitenkin taitaa olla. Hyvinvoivan näköinen, tummissa silmissä kiinnostuksen pilke. Luottamus Mies vaihtelee varovasti asentoaan, kyljeltä selälle, takaisin kyljelle. Kettu seuraa tilannetta. Ei säiky, eikä karkaa. Moilanen rupeaa puhumaan ääneen. Ajattelee, että eläin ei pelkää, jos sille juttelee rauhallisesti. Mies kertoilee matalalla äänellä niitä näitä, lopuksi vitsejäkin. Kettu rauhoittuu vähitellen kuuntelemaan. Jossakin vaiheessa se hiipii lähemmäksi ja yhtäkkiä käpertyy miehen selän taakse. Siinä ne pötköttelevät, Moilanen ja saarikettu. Kaukana luodolla, ympärillä tammikuun aamun hämärä ja rikkumaton hiljaisuus. Luottamuksen hauraat ensisäikeet on solmittu. Eläin ei kavahda karkuun, vaikka mies kohottautuu istumaan ja ottaa repustaan kameran. Silmänräpäys ja ensimmäiset kuvat saariketusta ovat tallentuneet kameraan. Sielukkuus Kuvia tulee satoja lisää, sillä Moilanen viettää kokkolalaisella ulkoluodolla ketun kanssa kolme päivää. Yöt on käytävä nukkumassa kotona, mutta aamun sarastaessa miehen on päästävä luodolle takaisin. Ajatuksiin mahtuu enää vain saarikettu. Onhan se vielä siellä, onhan… On se. Silmät sirkeinä odottamassa Moilasta ja varsinkin Moilasen reppua. Se on jo oppinut, että repussa on makkaraa. Joka on hyvää. Ja sille. Se ei pelkää, vaikka mies liikuskelee luodolla ja kuvaa taukoamatta. Se vain seurailee. Välillä katsoo pitkään pää kallellaan. Tummissa silmissä päilyy viisaus. Aivan kuin se haluaisi sanoa jotakin. Aivan kuin se ajattelisi: tässä me taas olemme, kettu ja mies. Toisena luotopäivänä saarikettu menee omin päin tonkimaan eväsreppua. Moilanen karjaisee, että annapa olla, ei vielä syödä eväitä. Syntyy somehitti. Kuva, joka myöhemmin netissä kerää nopealla tahdilla klikkauksen toisensa perään. Hannu Moilanen Otos saariketusta, joka moitteet saatuaan jättää repun rauhaan, istahtaa selkä Moilaseen päin ja vilkaisee myrtyneenä. Luontomaailman Mielensäpahoittaja… Mikä, mistä? Välillä pörröhäntä on kuin koira. Moilanen heittää keppiä ja kettu painelee perään. Mies keksii naksuttaa, kun kutsuu kettua, ja näyttää siltä kuin eläin jo ymmärtäisi äänen merkityksen. Kamera käy. Mies ihmettelee saariketun ilmeikkyyttä. Aivan kuin se osaisi poseerata kuvaajalleen. Moilanen, eläkkeellä oleva opettaja ja intohimoinen luontomies, ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt saarikettua. Sellaiseksi se kuitenkin valokuvien perusteella tunnistetaan. Tai arvellaan. Mistä se on tullut kokkolalaiselle luodolle? Onko se tarhakarkuri? Yhteiset hetket ovat jo näyttäneet, että miehelle seuraa pitävä eläin on selvästi älykäs. Sellaisella viisaudella saattaisi päästä kettutarhalta livahtamaankin. Tutut metsästäjät, luontokuvaajat ja tarhaajat epäilevät tarhataustaa. Yleensä karkulaiset selviävät luonnossa vain muutamia viikkoja. Tammikuun pakkasessa sellainen näyttäisi laihalta, nälkäiseltä ja nääntyneeltä. Saarikettu on kaikkea muuta. Sen turkki on hyväkuntoinen, se on eloisa ja näyttää voivan kaikin puolin hyvin. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan silmiin kuvissa veikistelevä veijari näyttää tarhatulta siniketulta eli naalilta, jota saariketuksikin saatetaan paikallisesti kutsua. Luopuminen Miehen ja saariketun kolmen päivän kohtaaminen päättyy, kun Moilanen lähtee reissuun. Palattuaan hän löytää tyhjän luodon. On vain ristiin rastiin moottorikelkan ja ihmisten jälkiä. Miehen ja ketun taukopaikka on osunut viikonvaihteen ulkoilutapahtuman reitille. Moilanen ei pysty luovuttamaan, vaan käy luodolla yhä uudelleen ja uudelleen. Tuo makkaraa, etsii jälkiä. Turhaan. Kun mies seisoo viidettätoista kertaa tyhjällä luodolla, on pakko uskoa: saarikettu on mennyt menojaan. Hannu Moilanen Ajatus ketusta ei kuitenkaan jätä rauhaan. Kohtaaminen sielukkaan tuntuisen villieläimen kanssa on niin syvällä sydämessä, että pakahduttava tunne on jotenkin jaettava muillekin. Moilanen päätyy tekemään lapsenlapselle satukirjan eli valokuvin ja kiteytetyin ajatuksin kootun valokuvakirjan. Ketusta tulee taas hitti. Ifolorilta soitetaan ja halutaan laittaa Moilasen kirja yleiseen levitykseen. Valokuvakirjoja lahjoitetaan kokkolalaisiin kouluihin ja vanhainkoteihin. Yksittäiset ihmiset ja kirjastot alkavat tilata sitä itselleen. Vieläkö muistaisit? Villieläin elää elämäänsä kuvina tarinassa. Hannu Moilasen Saarikettu valitaan yleisöäänestyksessä Ifolorin Vuoden kuvakirja -kilpailun voittajaksi syksyllä 2017. Nyt joulukuussa se on juuri käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Moilanen on kirjan vastaanotosta iloinen. Vielä onnellisempi hän on siitä, että tuttava väittää nähneensä hiljattain saariketun. Ainakin hyvin samannäköinen otus oli osunut autonvalojen kiilaan. Varovaisen toiveikas Moilanen ei uskalla edes ääneen ajatella, että vielä kohtaisi kettunsa. Toivonkipinä on kuitenkin niin vahva, että on pakko pian pakata makkarat reppuun ja lähteä koluamaan paikkaa, jossa kaveri oli havaintonsa tenyt. Onko vielä hengissä… muistaisiko tarkkavainuisena, tunnistaisiko? Ehkä saarikettu muistaa. Ehkä se tuolla jossakin kuuntelee välillä pää kallellaan kuuluuko kutsuvaa naksutusta. Nuuhkii ilmaa: tuoksahtaako missään Hannun repun makkara? Mies ainakin muistaa ikuisesti kohtaamisensa saariketun kanssa. Mutta mistä kullanpunertava pörröturkki kokkolalaisluodolle tuli, minne se meni? Ehkä paljon pohjoisemmaksi, huitomaan karvat kipunoiden paksulla hännällään leiskuvat revontulet Lapin taivaalle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Enkeleitä, energiaa ja eläinten ajatuksia – Moni hakee lohtua meedioilta ja uskomushoidoista, mutta voiko siitä olla haittaa?

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 30 - 18:30
Mistä on kyse?
  • Nykytieteestä poikkeavat hoitomuodot ja esimerkiksi meediointi herättää tunteita laidasta laitaan.
  • Tutkijat näkevät monia syitä siihen, miksi ihmiset uskovat asioihin, joihin nykytiede suhtautuu nihkeästi.
  • Eläinmeedio Maiccu Kostianen välittänyt lemmikkien tunteita ja ajatuksia nyt 17 vuoden ajan lemmikkien omistajille. Viime kuukausina Kostiainen on saanut ensimmäistä kertaa uhkauksia tekemänsä työn vuoksi.
  • Nykytieteestä poikkeavia hoitomuotoihin tai vaikka eläinmeediointiin uskova voi kokea vähättelyä.
Eläinmeedio Maiccu Kostiainen istuu silmät sidottuina Oulun kaupunginkirjastossa. Meneillään on tilaisuus, jossa Kostiainen kertoo välittävänsä sekä elävien että edesmenneiden lemmikkien viestejä heidän omistajilleen. Paikalle on saapunut 24 henkilöä. Kostiaisen suusta pulppuaa erilaista kuvailua koiran ajatuksista, tunteista ja hajuista. Koiranomistaja nyökyttelee vieressä. Eläinmeedio Maiccu Kostiaisen mukaan ihmiset suhtautuvat eläinmeediointiin tunteikkaasti. Kyyneleitä saatetaan vierittää niin ilosta kuin surustakin.Leszek Szymanski / EPA Arkikokemuksen valossa kuolleet lemmikit tuskin puhuvat omistajilleen. Tiede suhtautuu kriittisesti myös muun muassa enkeli- ja yksisarvishoitoihin. Miksi ihmiset kuitenkin uskovat asioihin, joihin nykytiede suhtautuu nihkeästi? Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkija Terhi Utriainen uskoo ihmisten hakevan muun muassa tukea ja apua arkeen esimerkiksi eläinmeedioinnista. – Sen avulla voi saada avattua uusia näkökulmia erilaisiin asioihin. Moni voi kokeilla erilaisia hoitoja ystävän suosituksesta ja ihan uteliaisuudestakin, Utriainen kertoo. Siitä alkoi kamala rumba. Maiccu Koistiainen Myös eläinmeedio Maiccu Kostiainen sanoo, että monet hakeutuvat eläinmeediolle puhtaasta uteliaisuudesta. Kostiainen kertoo, että ihmiset haluavat tietää lemmikeistään kaiken. – Joskus omistaja voi myös haluta apua lemmikkinsä ongelmiin, ja niissä voin olla joskus avuksi. Vaihtoehtohoidoista ja eläinmeedioinnista
  • Vaihtoehtohoidoiksi kutsutaan perinteisen koululääketieteen ulkopuolisia hoito- ja parannusmenetelmiä.
  • Niihin lukeutuvat muun muassa erilaiset energiahoidot.
  • Energiahoidot perustuvat ajatukselle, jonka mukaan hoitaja kanavoi hoitavaa energiaa toisesta todellisuudesta tai näkymättömästä maailmasta.
  • Eläinmeedioinnissa vuorostaan otetaan yhteys sekä eläviin että kuolleisiin lemmikeihin.
Eläinmeedioiltaan on saapunut myös Eveliina Pyhtilä. Pyhtilä ei tällä kertaa saanut osallistujien kesken arvottua kommunikointihetkeä Kostiaisen kanssa, vaikka kovasti sitä toivoi. Hän olisi halunnut tietää, mitä hänen 10 vuotta sitten kadonnut kissansa olisi viestinyt hänelle. – Nasu katosi sen ollessa vasta vuoden vanha. Ei ole tietoa, onko Nasu kuollut, Pyhtilä kertoo liikuttuneen oloisena. Uhkauksia meediolle Nykytieteestä poikkeaviin hoitomuotoihin tai vaikka eläinmeediointiin uskova joutuukin varautumaan myös kritiikkiin. Eläinmeedio Maiccu Kostiainen kertoo saaneensa 17 vuoden aikana työstään pääosin positiivista palautetta. Viime aikoina hän on kuitenkin joutunut ottamaan vastaan voimakasta kritiikkiä, jopa uhkailuja. – Enää ei puhuta edes ennakkoluuloista, vaan ihmisten raadollisuudesta ja julmuudesta. Ihmiset osaavat kyllä, enempää asiasta tietämättä, repiä riekaleiksi, Kostiainen harmittelee. Suurin osa näistä on melko harmittomia hupihommia. Markku Myllykangas Muutamia uhkauksia tuli, kun Kostiainen julkaisi kotisivuillaan aikataulun eläinmeedioilloista, joiden järjestyspaikkana oli kirjasto. Koistiasen kotisivujen linkki jaettiin Facebook-ryhmässä. – Siitä alkoi kamala rumba. Uhkauksia tuli myös Ylen julkaiseman jutun myötä. Tutkija Terhi Utriainen tunnistaa ilmiön. – Esimerkiksi vaihtoehtohoitoihin kohdistuu paljon torjuntaa ja paheksuntaa. Eläinmeedio Maiccu Kostiainen on saanut uhkauksia tekemänsä työn vuoksi.Henrietta Hassinen / Yle Utriaisen mukaan kiinnostusta nähdä tulevaisuuteen ja erilaisten vaivojen hoitamiseen on ollut aina. Hän arvelee, että asia tulee nyt esille aiempaa useammin. – Yleinen ilmapiiri on ehkä vapautunut sen verran, että ihmiset ikään kuin tulevat nyt esiin kaapeista ja puhuvat näistä asioista vapautuneemmin. Maiccu Kostiainen on ollut luennoimassa eläinmeedioinnista muun muassa Amerikassa, Englannissa, Norjassa ja Espanjassa. – Rapakon takana kaikki tietävät, mitä eläinmeedio tekee. Siellä on paljon ihmisiä, jotka tekevät tätä samaa työtä. Kulttuuri on se, että tänne vain meidän hevosten kanssa puhumaan, Kostiainen kertoo omasta kokemuksestaan. Naiset kiinnostuneempia Eläinmeedioinnin saaneet henkilöt palaavat paikoilleen istumaan, kasvoillaan leveä hymy. Maiccu Kostiainen on kertonut heille, kuinka edesmennyt kissa voi ja kuinka villin ratsun saisi rauhallisemmaksi. Illan 24 osallistujasta 22 on naisia. Otetaan vain rahat pois hyväuskoisilta. Markku Myllykangas Helsingin yliopiston uskontotieteen tutkija Terhi Utriainen kertoo, että tutkimusten mukaan naisten on todettu olevan miehiä uskonnollisempia. Sama näkyy myös siinä, että naiset ovat miehiä useammin kiinnostuneita ilmiöistä, joita nykytiede ei tunnista. – Omassa enkelitutkimuksessa tuo luku oli jopa yli 90 prosenttia naisten eduksi. Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas ei pidä eläinmeediointia vahingoittavana – paitsi, jos siitä aiheutuu haittaa eläimelle. – Suurin osa näistä on melko harmittomia hupihommia. Uskomushoidoissa piilee riskejä Eläinmeedioinnin lisäksi on olemassa erilaisia hoitoja, joilla pyritään esimerkiksi parantamaan omaa hyvinvointia. Ihmiset voivat hakea apua muun muassa reikihoidosta, homeopatiasta ja yksisarvishoidosta. Vakavampia seurauksia uskomuksilla voi Markku Myllykankaan mukaan olla silloin, jos ne saavat ihmisen leikkimään omalla tai läheistensä terveydellä. Ongelma on, että aiheesta ei ole kunnollista tutkimusta. – Emme tiedä, kuinka paljon lopulta sattuu ikävämpiä juttuja. Hopeaveden valmistajat ja myyjät väittävät, että sen sisältämä nanohopea parantaa sairauksia. Tutkijat varoittavat, että hopeavesi voi aiheuttaa sisäelinvaurioita.Dennis Storhannus / Yle Pahimmillaan ne voivat myös viivästyttää oikeaan hoitoon hakeutumista ja joissakin tapauksissa aiheuttaa itsetuhoisuutta, jopa kuolemia. Myllykankaan mukaan erilaisista uskomushoidoista ei ole olemassa haittavaikutusrekisteriä. Myös joillain luontaistuotteilla on hyvinkin pahoja yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Suomessa uskomushoitoja ei säädellä millään tavalla. Markku Myllykangas Viime viikkoina kohua herättäneen hopeaveden käytön Myllykangas tuomitsee täysin. – MOT-ohjelma hopevedestä ja muu asiaan liittyvä keskustelu mediassa paljastaa karun totuuden – mikään järkipuhe ei tepsi uskomushoitoihin uskoviin, jotka pahimmillaan vaarantavat jopa puolustuskyvyttömien lastensa terveyden. Myllykangas näkee uskomushoidot epäeettisenä hyväuskoisten ihmisten rahastuksena. – Otetaan vain rahat pois hyväuskoisilta, ei kai siinä sen kummempaa, Myllykangas toteaa. Termit voivat hämätä Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas puhuu kriittiseen sävyyn luetellessaan syitä siihen, miksi osa ihmisistä turvautuu esimerkiksi erilaisiin uskomushoitoihin. Ensimmäiseksi syyksi hän kertoo käsitteet ja termit, jotka saattavat helposti antaa väärän kuvan hoidosta. – Käsitteet vaihtoehtoiset ja täydentävät hoidot luovat jo sinällään kuvan, että ne olisivat oikeasti vaihtoehtoja lääketieteellisille hoidoille. Kysymys on puhtaasti uskomuslääkinnästä eli puoskaroinnista, jolla ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Tästä syystä Myllykangas puhuu mieluummin uskomushoidoista kuin vaihtoehtohoidoista. Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykankaan mukaan uskomushoidoista ei ole olemassa haittavaikutusrekisteriä.YLE / Arja Lento Toinen ylläpitäjä on tutkijan mukaan hallitus ja poliitikot. – Suomessa uskomushoitoja ei säädellä millään tavalla. Meillä on hirveästi politiikkoja ministereitä myöten, jotka suosivat näitä. Kolmantena Myllykangas mainitsee lääkärit ja hoitajat. Tutkijan mukaan lähes jokaiselta yksityiseltä lääkäriasemalta löytyy esimerkiksi homeopatiaa. Hän arvioi, että Suomessa on noin muutama sata puoskaroivaa lääkäriä. – Jos lääkäri harrastaa uskomushoitoja, antaahan se sellaisen kuvan, että niissä olisi jotain järkeä. Hänen mukaansa saman kuvan antavat myös julkkikset, jotka Myllykangas mainitsee neljänneksi syyksi hoitojen suosioon. – Julkkiksia käytetään markkinoinnissa ja he voivat olla monille roolimalleja. Viimeisenä Myllykangas mainitsee yliopistot ja korkeakoulut. – Niidenkin piireissä harrastetaan näitä hommia. Opettajat ja tutkijat professoreita myötä saattavat puhua jopa parantavista rukouksista. Suomeen puoskarilaki? Uskomushoitoihin kohdistuvan kiinnostuksen lisääntymisestä tai vähenemisestä ei ole kunnollista näyttöä. – Ongelma on, että aiheesta ei ole kunnollista tutkimusta, Markku Myllykangas kertoo. Suomessa vain harvat lääkärit määräävät potilailleen homeopaattisia lääkkeitä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa se on paljon tavallisempaa.Jyrki Lyytikkä / Yle Erästä asiaa Myllynkangas ihmettelee. – Koulutus ei ole asia, joka tähän liiemmin vaikuttaisi. Korkean koulutuksenkin saaneet turvautuvat esimerkiksi erilasiin uskomushoitoihin. Kukaan ei sinänsä ole turvassa. Myllykangas mainitsee myös median vaikutuksen ihmisiin. Hänen mukaansa mediassa mainostetaan paljon erilaisia uskomushoitoja ja hoitajat saavat vapaasti kertoa asioistaan ilman kritiikkiä. Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykankaan mukaan uusia uskomushoitoja tulee koko ajan lisää, mutta entiset eivät häviä. Mielestäni eduskunnan suurin puolue on puoskaripuolue. Markku Myllykangas Tutkijan mukaan Suomeen tarvittaisiin puoskarilaki. Ruotsissa puoskarilaki on ollut voimassa jo vuodesta 1960 lähtien. – Nyt tarvittaisiin nopeasti tiukka puoskarilaki, jolla pystyttäisiin suojaamaan puoskareilta ainakin lapset, vakavista sairauksista kärsivät henkilöt, mielenterveysongelmaiset, kehitysvammaiset ja odottavat äidit. Puoskarilain valmistelu aloitettiinkin Suomessa vuonna 2008. Lakiluonnos ei kuitenkaan koskaan edennyt eduskuntaan. Lakia ajoi Suomen mielenterveysseura ja Lääkäriliitto. – Mielestäni eduskunnan suurin puolue on puoskaripuolue. Niin kauan kun siihen ei tule muutosta, homma ei etene, Myllykangas kommentoi. Lue lisää: Oulun kaupunginkirjastolla järjestetään tilaisuus, jossa aiotaan ottaa yhteys kuolleisiin eläimiin – kirjastoasiakkaat hämmästelevät Pekka etsii voimaeläintä ja käy yksisarvishoidossa Juttua korjattu 3.1.2018 klo 15.02: Maiccu Kostiaisen sukunimi korjattu. Aikaisemmin jutussa sukunimi oli virheellisesti Koistiainen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Finnairin koneessa paloepäily Oulussa – matkustajat ohjattiin takaisin terminaaliin

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 30 - 14:25

Lentoyhtiö Finnairin lennolla Oulusta Helsinkiin oli lauantaina päivällä paloepäily, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Epäily ilmeni lähtövalmisteluissa. Koneen noin 200 matkustajaa ohjattiin takaisin terminaaliin odottamaan korvaavaa lentoa. Kyseessä oli Finnairin lento 436 Oulusta Helsinkiin. Finnairin viestinnästä kerrotaan, että mitään ei varsinaisesti syttynyt, vaan lentokoneeseen asennettu lisäsähkölaite oli kärähtänyt. Pelastuslaitoksen mukaan matkustajakoneen apumoottorin oma sammutusjärjestelmä laukaistiin varotoimenpiteenä. – Tämä on ollut ihan normaali prosessi, koska aina mennään turvallisuus edellä, sanoo viestintäpäällikkö Mari Rouvi. Finnairin mukaan kenelläkään ei ollut hätää. Pelastuslaitos kävi paikalla vain tarkistamassa tilanteen. Finnair kertoo, että mekaanikko on lähetetty Ouluun korjaamaan konetta. Matkustajat pyritään reitittämään seuraavalle mahdolliselle lennolle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Susi kävi metsästyskoiran kimppuun Kuusamossa – poliisi käski lopettaa haavoittuneen pedon

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 30 - 00:19

Poliisi määräsi haavoittuneen suden lopetettavaksi perjantaina Kuusamon Kivenlahdessa. Poliisin mukaan välikohtaus sai alkunsa aamupäivälla, kun susi kävi metsällä metsästyskoiran kimppuun. Metsästäjä yritti huutamalla ja huomiota herättämällä lopettaa suden hyökkäyksen. Susi jatkoi hyökkäystä koiran kimppuun. Samalla peto alkoi murisemaan metsästäjälle ja käyttäytymään uhkaavasti. Poliisin mukaan metsästäjä oli kokenut tilanteen uhkaavaksi ja ampui varoituslaukauksen suden viereen. Laukaus saattoi osua suteen. Susi pakeni paikalta. Jäljistä päätellen eläin oli loukkaantunut. Poliisin ja rajavartioston partio jäljitti sutta vaikeakulkuisessa maastosta. Eläimen jäljet johtivat Tolvantielle, josta Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen virka-apuryhmä jatkoi loukkaantuneen suden etsintää. Riistanhoitoyhdistyksen ryhmä paikansi suden ja kaatoi sen illalla kello 21 aikaan. Poliisi kertoo tehneensä lopettamispäätöksen, koska susi oli loukkaantunut. Poliisi katsoi, että suden hengissä pitäminen olisi ollut julmuutta sitä kohtaan. Poliisi perusteli lopettamispäätöstä myös sillä, että loukkaantunut petoeläin voi aiheuttaa kohtaamistilanteesssa vaaran ihmisten hengelle ja terveydelle. Harvinainen tapaus Oulun johtokeskuksen komisario Jyrki Kivirinnan mukaan on harvinaista, että poliisi joutuu tekemään päätöksen suden lopettamisesta. Hänen mukaansa suden lopettaminen on ylipäänsä harvinaista. – Näissä tapauksissa, joissa susista on haittaa, ne pyritään karkottamaan eikä lopettamaan, Kivirinta kertoo. Kivirinta painottaa, että tässä tapauksessa susi lopetettiin, koska se oli loukkaantunut. Komisario sanoo muistavansa noin 30 vuoden uransa ajalta muutaman tapauksen, kun poliisi on joutunut päättämään suden lopettamisesta. – Susi ei ole pohjoisessa ongelma kuten Varsinais-Suomessa. Kivirinnan mukaan kuollut susi viedään elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkittavaksi. Evira julkaisee suurpetojen kuolinsyytutkimuksia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso erot: Suuri osa Suomea tekee lumitöitä, mutta etelässä vielä vihertää

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 29 - 20:12

Helsinki 0, Puolanka 75. Siinä ovat ääripäät Suomen tämänhetkisessä lumitilanteessa senteissä mitattuna. Mustana maa on nyt joulukuun lopussa vain etelä- ja lounaisrannikolla. Sielläkin lunta on ehtinyt alkaneena talvena olla, mutta se on sulanut. Alueella terminen talvi ei ole vielä alkanut. Terminen talvi tarkoittaa sitä, että vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan alapuolella. Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä vihertää vielä.Retu Liikanen / Yle Näkymä Tampereen Pispalanharjulta Pyykkipuistosta Pyhäjärvelle päin.Marko Melto / Yle Monin paikoin lunta on kuitenkin enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Pohjois-Karjalassa tilanne on poikkeuksellisin. Juuassa joulukuun lopussa on yleensä lunta 30 senttiä, nyt 52. Lieksassa 30:n sentin sijasta lunta on 40 senttiä. Lunta on tulossa lisää vuodenvaihteessa. Lumisuus voi korostua senkin takia, että viime talvi oli vähäluminen. Esimerkiksi viime uudenvuodenpäivänä maa oli paljaana Vaasa–Lappeenranta-linjan eteläpuolella. Kokkolan tori 29.12. 2017.Kalle Niskala / Yle Tauno Palon puisto Helsingissä 29.12. 2017.Retu Liikanen / Yle Ilmatieteen laitoksen lumiseuranta kertoo, että monella paikkakunnalla lumen syvyys on nyt suurempi kuin kertaakaan viime talvena. Näin on esimerkiksi Jyväskylässä, Seinäjoella ja Lahdessa. Lukemat ylittävät myös tämän ajankohdan pitkän ajan keskiarvon. Keskiarvo on laskettu vuosilta 1981–2010. Uudellamaalla on maan vaihtelevimmat lumiolot. Syitä siihen, että lumi ei jää siellä maahan kovin herkästi, on monia meren lauhduttavasta vaikutuksesta maan mataluuteen. Toisaalta tiuhaan asutussa kaupungissa lumesta hankkiudutaan nopeasti eroon, joten lumisuus ei näyttäydy samalla tavoin kuin harvempaan asutuilla seuduilla, missä se jää useammin näkyviin. Töölönlahti 29. 12. 2017Retu Liikanen / Yle Luminen Suntin ranta Kokkolan keskustassa.Kalle Niskala / Yle Lumikausi alkaa Suomen eri osissa hyvin eri aikaan. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lumikauden alku Helsingin Kaisaniemessä on viime vuosikymmeninä ajoittunut keskimäärin uudenvuodenaatolle. Jyväskylässä lumikausi on alkanut marraskuun lopulla ja Sodankylässä lokakuun lopulla. Espalla Helsingissä vihertää.Retu Liikanen / Yle Pyhäjärven ranta Nokialla joulupäivänä.Heli Mansikka / Yle Lumipeite on Suomessa yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä, Lapissa vasta huhtikuun alkupuolella. Vastaavasti pysyvä lumipeite on kadonnut ensimmäisenä näistä Helsingistä: keskimäärin 6.4. Jyväskylässä lumipeite häipyy keskimäärin 22.4. ja Sodankylässä 14.5. Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä valkoinen ja vihreä ovat lähellä toisiaan.Retu Liikanen / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Väyrysen perustama kansalaispuolue hamuaa kannattajia keskustan kotikentältä: Ensimmäinen osasto pohjoiseen

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 29 - 11:49
Mistä on kyse?
  • Paavo Väyrysen perustama ja nykyään Sami Kilpeläisen johtama kansalaispuolue perustaa ensimmäisen paikallisen osastonsa Oulun vaalipiirin alueelle. Puolue aikoo perustaa osastot jokaiseen vaalipiiriin.
  • Euro- ja maahanmuuttokriittinen puolue kertoo tavoitteikseen muun muassa Suomen itsenäisyyden säilyttämisen ja eriarvoisuuden ehkäisemisen.
  • Kansalaispuolue haluaa esiintyä kansanliikkeenä enemmän kuin puolueena. Politiikan tutkija arvioi, että sillä pyritään mielikuviin, jossa päättäjät ovat lähellä kansaa.
Reilun vuoden ikäinen kansalaispuolue perustaa ensimmäisen osastonsa Oulun vaalipiirin alueelle. Europarlamentikon ja presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen perustama ja nykyään Sami Kilpeläisen johtama puolue tähtää eduskuntavaaleihin ja aikoo perustaa alkuvuoden aikana paikallisosastot jokaiseen vaalipiiriin. – Tämä on askel, että puolue on lähtenyt organisoitumaan valtakunnalliseksi puolueeksi, kertoo puolueen heinäkuussa valittu puheenjohtaja Sami Kilpeläinen. Suomen valloitus alkaa Oulun vaalipiiristä, koska aiemmin keskustassa vaikuttaneen Kilpeläisen mukaan alueelta löytyy sekä kannattajia, että arvoja, joita kansalaispuolue edustaa. Kansalaispuolue on itsenäisyysmielinen euro- ja maahanmuuttokriittinen puolue. Sen puolueohjelmassa tavoitteeksi mainitaan muun muassa maaseudun elinvoimasta huolehtiminen. Väyrynen on verrannut (Suomenmaa) puolueen ideologiaa Bri­tan­ni­an kon­ser­va­tii­vi­seen puolueeseen ja Italian Viiden tähden liikkeeseen. Kilpeläisen mukaan perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla kansalaispuolue sijoittuu keskelle. Pieni puolue ei aio osallistua paikallispolitiikkaan, mutta maakuntavaaleihin lähteminen on vielä auki. Eduskuntavaaleissa tavoitteena on, että jokaisessa vaalipiirissä on täydet listat. Sami Kilpeläinen Vaikka kansalaispuolue rekisteröitiin viralliseksi puolueeksi vuoden 2016 joulukuussa, se haluaa tulla nähdyksi pikemminkin kansanliikkeenä kuin puolueena. Kun muilla puoleilla on piirijärjestöjä eri puolilla Suomea, kansalaispuolue halusi erottautua perustamalla osastoja. – Osasto valikoitui nimeksi kuvaamaan avointa osallistumismahdollisuutta. Raskaat organisaatiot ei ole se juttu. Haluamme luoda ihmisläheisen ja helpon tavan vaikuttaa asioihin, jotka yhdistävät suomalaisia. Ihmiset voivat tulla avoimemmin mukaan, eikä heitä sidota järjestöbyrokratiaan, jota monella puolueella on, perustelee sotkamolaislähtöinen Kilpeläinen. Kansalaispuolue luottaa siihen, että Väyrynen vetää jäseniä uuteen puolueeseen. Jarno Kuusinen / AOP Kansalaispuolueessa asioista päätetään pienellä porukalla: varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä eduskunnan tai Euroopan parlamentin jäsenet sekä puoluehallituksen valitsemat asiantuntijajäsenet. Tällä hetkellä mukana on europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja 30 asiantuntijajäsentä. Kannatusjäseniä, joilla ei ole päätäntävaltaa, on lähes 2 900. Vaikka puolueen perustaja Paavo Väyrynen on valitsijayhdistyksensä presidenttiehdokas, on tämä Kilpeläisen mukaan houkutellut jäseniä puolueeseen. Onnistumisen mahdollisuudet ovat häviävän pienet jopa hänen kaltaiselleen monessa liemessä keitetylle ketulle. Erkka Railo Tulevien paikallisosastojen tehtävänä on erilaisten tilaisuuksien järjestäminen ja etenkin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Ensimmäinen, Oulun vaalipiirin osasto, perustetaan lauantaina Kempeleessä. – Eduskuntavaaleissa tavoitteena on, että jokaisessa vaalipiirissä on täydet listat. Se on tietysti osastojen tärkeä tehtävä, että he hakevat ja etsivät ehdokkaita vaalipiireihin. Koska kansalaispuolueella ei ole kansanedustajia, se ei saa valtion puoluetukea. Se on Kilpeläisen mukaan sekä haaste että mahdollisuus. – Kun ei ole vaaliraha-automaattia, toimimme sen mukaan, miten kansalaiset haluavat meitä tukea ja vastaamme huutoon. Meillä ei ole myöskään passivoivia puoluetukielementtejä. Tutkija ihmettelee ilmiötä Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo arvioi, että kansalaispuolueen halu esiintyä kansanliikkeenä liittyy mielikuvaan siitä, että puolueet ovat osa valtiokoneistoa ja siksi etääntyneet kansasta. – Jos ryhdytään kansanliikkeeksi, ollaan ikään kuin kansan puolella ja valtiokoneistoa vastaan. Samalla se mahdollistaa ajatuksen, että kannattajia voi hankkia laajemmalta alueelta, ja saada mukaan myös ihmisiä, jotka vierastavat puoluepolitiikkaa, toteaa Railo. Taustalla on Railon mukaan laajempi länsimainen ilmiö: käynnissä on aikakausi, jolloin osa kansalaisista on pettynyt perinteisiin puolueisiin ja hakee erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkkejä on useita: yritysjohtaja Juha Sipilän nousu politiikan huipulle Suomessa, Macronin menestys Ranskassa ja Trump Yhdysvalloissa. Kaikki kolme ovat nousseet perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta korkeaan asemaan. – Epäluottamus perinteisiin puolueisiin pohjautuu osittain populistisille liikkeille, jotka ovat vähitellen nostaneet omaa kannatusta. Kansalaispuolue yrittää hyödyntää tätä ilmiötä. Politiikan tutkija arvioi, että kansalaispuolue haluaa olla mielikuvissa lähellä kansaa.Kuvakaappaus kansalaispuolue.fi-sivustolta Railo arvelee, että moni valtapolitiikkaa vastustava antaa kuitenkin äänensä perussuomalaisille – siksi kansalaispuolueen lähtökohdat ovat haastavat. – Perussuomalainen puolue on nyt heikossa hapessa, koska se hajosi kesällä, mutta se on nyt oppositiossa ja sillä on vahva brändi vakiintuneiden puolueiden vastustajana. Siksi luulen, että protestiäänet menevät sinne. Politiikan tutkija pitää erikoisena, että kansalaispuolue tuntuu pyrkivän maahanmuuttopolitiikkansa avulla samalle tontille perussuomalaisten kanssa. – On erikoista, että Paavo Väyrynen on lähtenyt voimakkaasti maahanmuuttokriittiselle linjalle vanhoilla päivillään, ja myös sen kaltaista porukkaa on taustalla mukana. Se voi olla kuitenkin vaikea paikka, koska on perussuomalaisten Halla-Ahon uskottavuus maahanmuuttokriittisessä politiikassa aivan toista luokkaa kuin Väyrysen, Railo analysoi. Paavo Väyrysellä on omien uskollisten kannattajien joukko, ja ne äänet eivät enää mene keskustalle. Erkka Railo Puolueen perustaja, parhaillaan presidentiksi pyrkivä, Paavo Väyrynen on kansalaispuolueen hallituksen jäsen. Kansalaispuolueeseen on siirtynyt jäseniä eri puolueista, esimerkiksi keskustasta ja kokoomuksesta. Mukana on myös kaksoisjäseniä. Railo kuvailee puoluetta kirjavaksi joukoksi, jonka tärkeä resurssi on Väyrysen mahdollistama valtakunnallinen julkisuus. Kansalaispuolueella voi olla Railon mukaan myös vaikutusta keskustan suosioon. – Paavo Väyrysellä on omien uskollisten kannattajien joukko, ja ne äänet eivät enää mene keskustalle, joten kyllä se syö keskustan kannatusta. Ei sitä kuitenkaan kannata liioitella, Railo analysoi. Politiikan tutkija pitää kansalaispuolueen alkutaivalta kummallisena. Tutkija ihmettelee, miksi keskustan kunniapuheenjohtaja ja vanhemman valtiomiehen aseman saavuttanut konkari haluaa hypätä lähtöruutuun. – Paavo Väyrynen tuntuu ehdoin tahdoin tärvelevän poliittisen perintönsä. Ulkopuolelta on vaikeaa käsittää, että minkä takia hän toimii tällä tavalla, että hän aloittaakin nollasta hyvin pienellä porukalla, jonka menestys näyttää vähintäänkin epävarmalta, Railo sanoo. – Onnistumisen mahdollisuudet ovat häviävän pienet jopa hänen kaltaiselleen monessa liemessä keitetylle ketulle.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juhani sairastui skitsofreniaan eikä kertonut työkavereilleen – skitsofreenikko voi pärjätä töissä hyvin, mutta moni pelkää työyhteisön asenteita

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 29 - 11:37
Mistä on kyse?
  • Suomalaisista 50 000 sairastaa skitsofreniaa, heistä noin 10 prosenttia on työelämässä.
  • Skitsofreenikkojen vähäisen määrän työelämässä vaikuttaa töiden vaativuuksien lisääntyminen ja yksinkertaisten työtehtävien vähentyminen.
  • Juhani sairastui skitsofreniaan yhdeksän vuotta sitten työskennellessään IT-alalla.
  • Eri vaiheiden kautta Juhani palasi työelämään. Myöhemmin hän kuitenkin sai burn outin, ja lopulta hänet irtisanottiin.
  • Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan työnantajat suhtautuvat skitsofreniaa sairastaviin työntekijöihin suhteellisen myönteisesti. Lääkärin mukaan työkavereiden suhtautuminen voi puolestaan olla nihkeää.
Yhdeksän vuotta sitten tuolloin kolmikymppinen Juhani työskenteli IT-alalla ja teki samalla lähetystyötä Wienissä. Mies tunsi olevansa ylikuormittunut, mutta työskenteli ja urheili siitä huolimatta taukoamatta. Hiljalleen Juhanin mieleen alkoi tulvia pahoja ajatuksia ja oma sisäinen maailma järkkyi. Juhanilla todettiin skitsofrenia. – Alussa todellisuudentajuni hämärtyi ja kuvittelin asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Akuuttivaiheessa ihmiset päätyvät usein sairaalaan ja niin kävi minullekin. Juhani vietti sairaalassa noin kuukauden. Pahimman vaiheen jälkeen hän pääsi avohoitoon, ja sen jälkeen Juhani toipui kotona. Töistä mies joutui olemaan puoli vuotta poissa. Jos on hyvä työntekijä, työnantaja sietää paljon. Jukka Hintikka Skitsofreniaa sairastaa 50 000 suomalaista, heistä noin 10 prosenttia on työelämässä. Tampereen yliopiston osa-aikainen psykiatrian professori ja Kelan asiantuntijalääkäri Jukka Hintikka kertoo, että seurantatutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavien työssä käyvien määrä on pienentynyt koko ajan. – Tämä johtuu pääasiassa siitä, että maailma, missä elämme, on muuttunut paljon. Avustavat työtehtävät, joihin oli aikaisemmin helppo työllistyä, ovat käytännössä hävinneet. Puolestaan työtehtävät, jotka ovat olemassa, ovat muuttuneet vaativimmiksi, Hintikka kertoo. Hintikan mukaan sairastuneiden määrä Suomessa on niin suuri, että kyseessä on kansantauti. Samaa mieltä on Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka. – Skitsofreenikkoja on käytännössä saman verran kuin ykköstyypin diabetesta sairastavia. "Työantajanani ymmärsi" Palataan vuoteen 2008, jolloin Juhani sairastui. Miehen skitsofreniasta johtuvat harhakuvitelmat liittyivät pääsääntöisesti uskontoon. Juhani tuli uskoon kaksi vuotta ennen sairastumistaan skitsofreniaan. – Raamatussa sanotaan esimerkiksi, että on olemassa syntejä, joita ei voi saada anteeksi. Päässäni oli ajatus, että en voi saada tiettyjä asioita anteeksi. Ei ollut selvää, mikä on totta ja mikä ei. Juhanin pahimmat pakkoajatukset liittyivät uskonnollisiin asioihin. Hän ei kuitenkaan näe sitä kovin haitallisena, sillä uskonto on antanut hänelle myös voimia selviytyä.Ismo Pekkarinen / AOP Vaikka uskonnolliset asiat hiipivät Juhanin mieleen ahdistavallakin tavalla, hän kuitenkin alkoi toipua uskon ja oman seurakuntalaistensa avulla. Lisäksi Juhanille löydettiin nopeasti hänelle sopiva lääke oloa helpottamaan. – Meidän seurakunnassa oli paljon ihmisiä, jotka pystyivät toipumisvaiheessani perustelemaan minulle ajatuksiani, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Sillä pääsi eteenpäin. Puolen vuoden sairaalajakson jälkeen Juhani pääsi palamaan takaisin töihin samaan IT-firmaan, jossa hän työskenteli sairastuessaan. Mies ei piilotellut tai häpeillyt sairauttaan ja myös hänen esimiehensä tiesi Juhanin skitsofreniasta. – Työantajanani ymmärsi mielenterveysongelmista. Hän kävi kerran katsomassa minua sairaalajaksoni aikana, Juhani kertoo. On perusihmisoikeus, että pääsee kunnon töihin. Olavi Sydänmaalakka Aivan kaikille Juhani ei kuitenkaan kertonut mielenterveysongelmastaan. Esimerkiksi työkavereille ja seurakunnan ulkopuolisille kavereilleen hän ei kertonut asiasta. – Työkavereille ei ehkä kannata mennä sanomaan sairaudestaan, sillä kaikki eivät ymmärrä, mikä skitsofrenia on. Se voi olla joillekin jopa pelottava asia. Työpaikalla saatetaan ajatella, että jos ihminen on sekaisin, niin hänelle ei voi antaa mitään työtehtäviä, Juhani pohtii. Viimeisimmän mielenterveysbarometrin mukaan työnantajat suhtautuvat skitsofreniaa sairastaviin työntekijöihin melko myönteisesti (Mielenterveysbarometri 2017). – Jos on hyvä työntekijä, työnantaja sietää paljon, sanoo Tampereen yliopiston osa-aikainen psykiatrian professori ja Kelan asiantuntijalääkäri Jukka Hintikka. Olisi pitänyt ymmärtää ottaa kevyemmin, mutta se on jälkiviisautta nyt. Juhani Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka kertoo, että sairastuneen suurin pelko on yleensä oma työntekijäporukka ja porukassa leimautuminen. – Yhä edelleen sairastuneilla elää vahvasti pelko, oman arvokkuuden ja merkityksen menettämisestä vertaistensa joukossa. Sydänmaalakka kertoo, että yksilöllisenä tapahtumana skitsofreniaan sairastuminen on kova paikka, – Kaikki menee tavallaan pään sisällä uusiksi. Ensin täytyy käydä sisäinen prosessi läpi: kuinka hyväksyn itseni nyt sairastuneena ja mikä kenties muuttuu minussa. Sen jälkeen käsitellään muu ympäristö ja ihmiset, siihen liittyy valtava määrä pelkoa ja ahdistuta. Skitsofreenikkoja lääkäreinä ja kunnanjohtajina Juhani palasi innolla takaisin töihin. Aluksi hän teki töitä 20 tuntia viikossa ja kun olo parantui lisää, hän nosti tunnit hiljalleen 30 tuntiin. – Pystyin työskentelemään omien voimieni mukaan. Puolen vuoden jälkeen sairauteni oli pääasiassa oireeton ja työnteko onnistui normaalisti, voimia oli vain vähemmän kuin aikaisemmin, Juhani muistelee. Mies uskoo, että paluu mielenkiintoiseen työhön edisti toipumisprosessia. – Myös se auttoi, kun sain rytmin päivään. Realiteetti on, että työelämän suhteen ennuste on huono. Jukka Hintikka Vaikka Juhanin paluu töihin onnistui suhteellisen helposti, kaikille se ei ole yhtä yksinkertaista. Jukka Hintikan mukaan työtehtävien oppiminen voi olla vaikeaa ja ihmisen todellisuudentaju voi pettää jos sairaus on epävakaassa vaiheessa. – Sairastunut voi puhua asioita, joita muut eivät ymmärrä, hän voi olla hyvin epäluuloinen muita kohtaan ja helposti saattaa tulla ihmisten välisiä ristiriitoja, Hintikka sanoo. Mielenterveyskeskusliiton toimminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka näkee, että mitä varhaisemmin skitsofreniaan sairastuneen hoito aloitetaan, sitä paremmin sairastuneella on mahdollista olla mukana työelämässä.Wasim Khuzam / Yle Sekä Juhani että molemmat asiantuntijat ovat kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että myös skitsofreenikko voi käydä töissä, kunhan sairaus on hallinnassa. – On perusihmisoikeus, että pääsee kunnon töihin. Monella skitsofreenikolla on siihen kykyä, sekä taitoa ja ennen kaikkea halua, Olavi Sydänmaalakka kertoo. – Uusimmassa mielenterveysbarometrissa tulee ilmi, että mielenterveyskuntoutujat ilman muuta haluaisivat takaisin työelämään, myös ne, jotka ovat siirtyneet työkyvyttömyyseläkkeelle, Sydänmaalakka jatkaa. Skitsofreenikon töissä olemista voidaan helpottaa erilaisilla järjestelyillä. Työviikkoa voidaan lyhentää, kuten Juhanin tapauksessa tai joitakin työtehtäviä voidaan rajata kokonaan pois. – Vähän niin kuin fyysisesti jos on sairas, voi silloinkin tarvita erikoisjärjestelyjä. Jos saadaan hyvä työympäristö, joka tukee hyvin sairastunutta ja ottaa tämän huomioon, niin mielenterveyskuntoutuja voi saada aikaiseksi asioita, Juhani sanoo. Töihin paluu ei onnistunut. Juhani Se, millaisia töitä sairastunut voi tehdä, vaihtelee paljon, sillä taudin kulku on hyvin vaihteleva. Jukka Hintikka kuitenkin tietää useita vaativissa töissä olevia skitsofreenikkoja. – Tiedän esimerkiksi skitsofreniaa sairastavia lääkäreitä ja keskitason kuntajohtajia. Työnteko on osittain siitä kiinni, miten sairaus asettuu ja minkä verran se vaikuttaa kognitioon. Jos tiedonhallintapuoli säilyy, voi ihminen silloin olla aika vaativissakin työtehtävissä. Kun voimat loppuvat Kaksi ja puoli vuotta Juhanilla meni hyvin. Hänen vointinsa parani ajan kuluessa ja voimat palasivat hiljalleen. Vuonna 2012 tilanne kuitenkin muuttui, kun Juhani sairastui burn outiin. – Voi olla, etten ollut ihan niin hyvässä kunnossa, kun olin tottunut olemaan ennen skitsofreniaan sairastumista, vaikka kävinkin esimerkiksi töissä. Olisi pitänyt ymmärtää ottaa kevyemmin, mutta se on jälkiviisautta nyt, Juhani pohtii. Mies ymmärsi heti burn outin kynnyksellä, että tällä kertaa kyse ei ole skitsofreniasta. Ainoastaan lääkärit ja hoitajat eivät Juhanin mukaan tuntuneet sitä ymmärtävän. – Kaikki oireeni laitettiin skitsofrenian alle. Kun on kaksi eri sairautta, jotka sekoitetaan keskenään, on vaarana, että sairauksia hoidetaan väärin. Juhanille muun muassa tarjottiin psyykelääkkeitä burn outin hoitoon. Hän ei kuitenkaan kokenut tarvitsevansa niitä ja kieltäytyi lääkkeistä. Juhani kaipasi vain lepoa. Lopulta mies joutui jäämään uudelleen pois töistä. Voimia ei yksinkertaisesti ollut. – Pystyin tekemään kaksi tuntia päivässä jotain raskaampaa ja sen jälkeen olin ihan poikki. Siinä ei pystynyt tekemään töitä, vaikka sitäkin yritettiin monta kertaa. Töihin paluu ei onnistunut. Kahden ja puolen vuoden kuluttua Juhani irtisanottiin. Sen jälkeen hän ei ole ollut töissä. Vaikka skitsofreenikko leimaantuu helposti muiden silmistä, on Olavi Sydänmaanlakan mukaan ihmisten tieto ja ymmärrys psyykkisistä sairauksista lisääntynyt.Allan Swart / AOP Sairauksistaan huolimatta Juhani on aina ollut toiminnan mies. Burn outin aikana hän ryhtyi tutkimaan enemmän mielenterveyteen liittyviä asioita. Samoihin aikoihin Juhanin veli ehdotti, että veljekset ryhtyisivät tekemään yhdessä erilaisia pelejä. Idea oli valmis. – Perustimme yhdistyksen, jonka ajatuksena on tehdä pelejä yhdessä mielenterveyskuntoutujien kanssa. Pyrimme valmentamaan ihmisiä yhdistyksen avulla työelämään ja samalla pidämme yllä työtaitoja, Juhani kertoo. Yhdistyksen toiminta on kehittynyt kahden vuoden aikana. – Olemme tehneet erilaisia projekteja media-alaan liittyen, esimerkiksi videoita. Järjestämme myös ilmaisia koulutuksia, sillä yhdistys pyörii vapaaehtoistoiminnalla. Historiamme on aika vahvasti leimaava. Olavi Sydänmaalakka Jukka Hintikan mukaan lähes aina pyritään siihen, että skitsofreenikko palaa takaisin työelämään. – Jos ihminen on ollut jo pitkään työelämässä ja sairastuu akuuttiin psykoosiin, on päämäärä poikkeuksetta se, että töihin yritetään palata. Aina se ei onnistu. Olavi Sydänmaalakan mukaan skitsofreniaan sairastuneen ensimmäinen polku ei tulisi olla työkyvyttömyyseläke ja vetäytyminen työelämästä. – Olisi hyvä, jos sairastuneen ensimmäinen viitoitettu polku olisikin se, on kysymys sitten skitsofreniasta tai masennuksesta, että mitä työnantaja voisi tehdä: miten työn tekeminen luonnistuisi? Kaikki eivät edes kerkeä päästä mukaan työelämään ennen sairastumista. – Jos ote elämään on nuoresta asti lähtenyt menemään niin, ettei ole pystynyt käymään peruskoulua loppuun tai ei saa suoritettua ammattitutkintoa ja jossain vaiheessa tulee psykoosi, niin realiteetti on, että työelämän suhteen ennuste on huono, Jukka Hintikka kertoo. Skitsofrenia jättää leiman Vaikka Juhani on ollut avoin sairautensa kanssa, hän ei halua kertoa asiasta kaikille. Leimautumisen vuoksi hän haluaa esiintyä jutussa nimettömänä. – Kaikki eivät ymmärrä mielenterveysongelmia, joten asiaa ei kannata mainostaa kaikille. Skitsofreenikon leimautuminen "hulluksi" on yksi syy siihen, miksi heihin saatetaan suhtautua nihkeästi esimerkiksi työpaikoilla ja miksi työpaikan saaminen voi olla vaikeaa. Eräs Juhanin kaveri, joka sairastaa myös skitsofreniaa, on ollut 10 vuotta pois työelämästä. Hän haluaisi palavasti palata työelämään, sillä hänellä on siihen jälleen voimia. – Aina kun työhaastattelussa kysytään syytä siihen, miksi kaveri on ollut 10 vuotta pois työelämästä, tulee puheeksi, että hän on mielenterveyskuntoutuja. Työhaastattelu loppuu siihen. Kukaan ei palkkaa mielenterveyskuntoutujaa, jos on muita ihmisiä saatavilla. Juhani sanoo. Myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka tietää, että skitsofrenia leimaa helposti koko ihmisen. – Ongelma on, että historiamme on aika vahvasti leimaava. Meidän ajattelun historia skitsofrenian suhteen on ollut se, että kun sairastuu skitsofreniaan, kuuluu pöpilään. Ja heidän ei kuulu olla muualla kuin siellä, Olavi Sydänmaalakka sanoo. Sydänmaalakan mukaan ihmisten olisi hyvä havahtua siihen, että skitsofreenikot elävät keskuudessamme ja kuka tahansa meistä voi sairastua. – Kun huomaamme ja näemme sairauden olemassa olon, silloin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että sairastuneille annetaan keinoja toipumiseen. Sitä kautta he voivat osallistua esimerkiksi työelämään. Se on pieni prosentti, jolle koko juttu natsaa. Juhani Juhanin skitsofrenia on tällä hetkellä lähes oireeton. Haaveena on palata vielä joku päivä takaisin töihin. – Tykkään työn tekemisestä, mielestäni on hienoa olla mielenkiintoisissa töissä ja saada hyödyllisiä asioita aikaan, se on motivoivaa, Juhani kertoo. Yhdistystoimintaa vetäessä Juhani pystyy pitämään paljon taukoja, joiden avulla hän jaksaa päivän. Oma jaksaminen ei kuitenkaan vielä riitä työn tekoon. – Se on pieni prosentti, jolle koko juttu natsaa. Nuorissa tulevaisuus Skitsofrenia on sairaus, jonka kanssa on mahdollista elää hyvää elämää. Tämän Mielenterveyskeskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka on huomannut työskennellessään useiden nuorten skitsofreenikkojen kanssa. Hänen mukaansa nuoret puhuvat rohkean avoimesti skitsofreniastaan. – Silloin kun sairaus ei ole salattu, se on käsiteltävissä oleva. Se on vain osa elämää, ei koko elämää määrittävä sairaus, Mielenterveyskeskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakan mukaan nuoret puhuvat yhä rohkeammin sairaudestaan. Avoin keskustelu mahdollistaa sen, että skitsofrenia voi jäsentyä osaksi elämään, eikä ole koko elämää määrittävä tekijä.AOP Myös Jukka Hintikalla on kokemusta nuorten skitsofreenikkojen kanssa työskentelystä. Kelan asiantuntijalääkärinä hän lukee vuosittain kolmesta ja puolesta tuhannesta neljään ja puoleen tuhanteen B-lausuntoa. – Psykoosiin sairastuvilla on nuorilla yleistä tippua kaikkien tukijärjestelmien ulkopuolelle, mutta pelkästään se ei ole ongelma. Suurempi ongelma on, jos 10-15 prosenttia ikäluokasta putoaa ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle ja sosiaalitukien varaan. – Silloin voi miettiä, miten tälle maalle käy, Hintikka kommentoi. Lue lisää: Arjen vaatimukset ovat kovat – niin kovat, että skitsofreniasta toipuminen ei yleisty Skitsofrenia ei ole enää toivoton sairaus Tiina Hyttinen kuntoutui skitsofreniasta työelämään
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Marja Irjalan eläkesuunnitelmat sortuivat suureen suruun – nyt hän käyttää aikansa puolustamalla vammaisia, joille maksetaan viisi euroa päivässä

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 29 - 09:40
Mistä on kyse?
  • Oululainen Marja Irjala nosti väitöskirjassaan esiin vammaisten avotyöhön liittyviä ongelmia.
  • Myös esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitto on pitkään vaatinut avotyöhön muutoksia.
  • Yksi suurimmista on ongelmista on muun muassa, että avotyö ei ole määräaikaista, vaan palkaton työ saattaa jatkua pitkään.
  • Irjalan mukaan vammaisissa on työvoimareservi, jota ei hyödynnetä kunnolla.
Marja Irjala oli toiminut yli kaksikymmentä vuotta pääsihteerinä lastensuojelu- sekä vammais- ja mielenterveysjärjestö Nuorten ystävissä. Työura alkoi olla loppusuoralla ja suunnitelmat eläkepäivien varalle olivat valmiina. Ne kuitenkin sortuivat, kun Irjalaa kohtasi suuri suru. Reilun puolentoista vuoden aikana hän menetti sekä aviomiehensä että vanhempansa. Elämä mullistui täysin. Läheisten kuoleman jälkeen Irjala päätti palata niiden asioiden äärelle, joiden parissa oli uransa tehnyt. Hän alkoi ajaa entistä vimmaisemmin vammaisten ja osatyökykyisten asiaa. Häntä ärsytti, että aiheesta oli aina puhuttava lakki kourassa. Nämä ovat kuin armonpaloja, joilla monet vammaiset eivät pysty kustantamaan edes päivän lounasta. Marja Irjala Sen oli Irjalan mielestä muututtava, mutta ensiksi aihetta oli tutkittava lisää. Irjala oli opiskellut aikanaan ekonomiksi, mutta nyt hän päätti hypätä uudestaan opiskelijamaailmaan. Hän lähti eläkkeelle jäätyään Tampereen yliopistoon opiskelemaan. Hänen päämärään oli päivittää aikanaan suoritetut kandidaatin paperit kasvatustieteen maisterin tutkintoon ja tehdä sen jälkeen väitöskirja. – Elämääni jäi suuri aukko ja päätin toteuttaa äitini toivomuksen väitöskirjan tekemisestä. Kului kolme vuotta ja tavoite oli suoritettu. Viittomakielinen koti Marja Irjalan toinen äidinkieli on viittomakieli, sillä hänen molemmat vanhempansa olivat kuuroja. Tästä huolimatta he olivat normaalisti työelämässä: isä työskenteli puuseppänä, äiti pesulassa. Myöhemmin järjestötyössään Irjala alkoi ihmetellä miksi vammaisten työllistyminen on niin vaikeaa. Kotonaan hän oli nähnyt kuinka hänet omat vanhempansa olivat olleet normaalisti työssä kuulovammastaan huolimatta. Aihe oli muutenkin tärkeä, sillä Irjalan aviomies Juhani oli kehitysvammaisten hoitolaitoksen johtaja. Vammaisten arki on siis ollut Irjalaa lähellä koko elämän ajan. Korvaus 0–12 euroa/päivä Marja Irjalaa harmittavat erityisesti vammaisten avotyöhön liittyvät ongelmat. Asiasta puhutaan Irjalan mielestä lakki kourassa, liian nöyrästi. Avotyötä ei tehdä työsuhteessa ja siitä saatava 0–12 euron työosuusraha on avustus toimintaan osallistumisesta. Se ei siis ole palkkaa. Keskimääräinen toiminta-avustus on noin viiden euron luokkaa päivässä. Asenteet puistattavat minua. Marja Irjala Avotyöhön liittyvistä ongelmista on pidetty meteliä myös muuten. Esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitto on nostanut asiaa esille. Työelämänasiantuntija Kari Vuorenpää kertoo, että toimintakeskusten kautta tehtävä avotyö on todellista ja oikeaa. Tavallisesti samasta työstä joku toinen saa oikeaa palkkaa. – Meidän pitää tehdä jotakin tälle perinteelle. Enää ei pitäisi voida vammaisuuden perusteella toistaiseksi voimassa olevana käytäntönä teettää työtä ilman palkkaa. Syksyllä esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi Tuusulan kunnan käytännöstä, jossa kehitysvammaiselle maksettiin avustusta kaksi euroa, mutta ruokakustannus oli viisi euroa. Vuorenpää tietää tapauksen, mutta toteaa, että Tuusula ei suinkaan ole ainoa kunta, joka toimii näin. Marja Irjala sanoo haluavansa vaikuttaa jatkossa Suomen lisäksi myös Saksassa, jonka vammaistyöhön ja lakeihin hän perehtyi väitöskirjaansa tehdessään.Hanna Juopperi / Yle Irjalaa ärsyttää. Hänen mielestään vammaisissa on olemassa työvoimareservi, jota ei Suomessa haluta hyödyntää kunnolla. Esimerkiksi Kehitysvammaisten tukiliitossa lasketaan, että Suomessa on nyt töissä noin 500 kehitysvammaista ja määrä voisi helposti olla kuusin-seitsemänkertainen. Irjala viittaa amerikkalaiseen filosofiin Iris Marion Youngiin, joka puhuu marginalisoimisesta. – Avotyö-sana kuulostaa positiiviselta, mutta en tykkää siitä ollenkaan. Tarkoitetaan näennäisesti hyvää, mutta tämä on pahinta sorron muotoa. Ihmisiä pidetään palkattomassa työssä, joka on ihmisen perusoikeuksien vastaista. Nämä ovat kuin armonpaloja, joilla monet vammaiset eivät pysty kustantamaan edes päivän lounasta. Mallia Saksasta Marja Irjala tutki väitöskirjassaan Suomen ja Saksan suhtautumista vammaisiin työntekijöihin. Hän vertaili kahden eri maan käytäntöjä, ja Saksa oli luonteva valinta, sillä hänen siskonsa on asunut maassa jo pitkään. Saksassa on pitkät perinteet oppisopimuskoulutuksesta ja samanlaista mallia hän toivoisi myös Suomeen. Irjala lainaisi Saksasta Suomeen myös kiintiölain. Se velvoittaa sakkomaksun uhalla palkkaamaan myös vammaisia työntekijöitä vähintään kahdenkymmenen työntekijän yrityksiin. Oli hyvä, että sain tällaisen työn. Antti Bäck Hän kertoo nähneensä, kuinka vaikeavammaiset ihmiset ovat edenneet urallaan hyvin, kun vain ovat ensin päässeet työnsyrjään kiinni. Joukossa on todellisia huippuosaajia, hän kertoo. Jos maksetaan palkkaa, niin työtehon pitää olla tietyllä tasolla. Eveliina Pöyhönen – Asenteet puistattavat minua. Luulemme, että vammaiset ovat joku homogeeninen ryhmä, vaikka vammaisuuden kirjo on valtava. Haluaisinkin, että pääsisimme vammaisuuden käsitteestä kokonaan pois ja puhuttaisiin vain toimintarajoitteisista ihmisistä. Vammainen ei aina ole osatyökykyinen. Hän voi olla huippuosaaja siinä työssä, mihin hän on kouluttautunut. Päiväkodissa hyviä kokemuksia Oululainen Antti Bäck tietää mistä Marja Irjala puhuu. Lievistä kehitysviivästymistä kärsinyt mies on itsekin ollut avotyössä ja sai silloin noin neljän euron päiväkorvauksen. Nyt hän on oikeassa palkkatyössä oululaisessa päiväkodissa ja se on miehen mielestä mahtavaa. – Tykkään kauheasti olla täällä. Oli hyvä, että sain tällaisen työn. Antti Bäck on toimitilahuoltaja, joka huolehtii oululaisen päiväkoti Taikatahdin keittiöstä ja siivouksesta. Hän on ollut samassa työpaikassa jo pian kahdeksan vuoden ajan.Hanna Juopperi / Yle Antti Bäck on toimitilahuoltaja. Hän huolehtii päiväkodissa esimerkiksi keittiön ylläpidosta ja tilojen siisteydestä. Hän tekee osapäivätöitä ja saa siitä palkkaa eläkkeensä lisäksi. Ajatus siitä, että hänen pitäisi palata takaisin avotyöhön muutaman euron korvauksella, tuntuu miehestä kaukaiselta. – Olisihan se ero aika kauhea. Kaiken lisäksi Bäck kuuluu jo niin sanotusti päiväkodin kalustoon. Hän on ollut päiväkodissa töissä jo kohta kahdeksan vuotta, sanoo päiväkoti Taikatahdin toimitusjohtaja Liisa Lohilahti. – Antti on kiinteä osa työyhteisöämme. Hän on mukana pikkujouluissa ja illanvietoissa, ja hän on ihan tasaväkinen työntekijä. Bäck opiskeli itselleen ammatin oppisopimuksella ja tuli näin tutuksi päiväkodin ja henkilökunnan kanssa, Liisa Lohilahti sanoo. – Kannatan oppisopimusjärjestelmää, kun siinä näkee, kuinka ihminen pystyy ottamaan työn haltuun, ja riskit ovat siinä vaiheessa pienet, koska lopullinen palkkaus tapahtuu vasta oppisopimuksen päätyttyä. Päiväkodissa Bäckin työpanos on tärkeä. Jopa niin tärkeä, että hänelle haluttaisiin tarjota enemmänkin työtunteja, mutta se ei ole mahdollista ilman, että Bäck menettäisi osittaisen eläkkeensä. Lakimuutoksia valmistellaan Avotyöhön liittyvät ongelmat ovat olleet julkisuudessa paljon. Esimerkiksi vammaisjärjestöt ovat puhuneet jo pitkään siitä, että laki ei ole oikeudenmukainen ja vammaiset tekevät töitä yrityksissä saamatta siitä kuitenkaan oikeaa palkkaa. Ongelma on tiedostettu myös sosiaali- ja terveysministeriössä, sanoo sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen. – Tämä on yksi syy siihen, että lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Vammaisia henkilöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti vammattomien kanssa. Marja Irjala tutki väitöskirjassaan Suomen ja Saksan suhtautumista vammaisiin työntekijöihin.Hanna Juopperi / Yle Pöyhösen mukaan yksi merkittävimmistä uudistuksista koskisi avotyön muuttamista määräaikaiseksi, kun tähän asti avotyössä on voinut olla kuinka pitkään tahansa. Myös korvausten tasoa aiotaan yhtenäistää, vaikka niiden taso ei merkittävästi muuttuisi. – Työosuusrahakäytäntö on kunnille vapaaehtoinen ja sen taso on vaihdellut, Pöyhönen sanoo. Muutosta tarvitaan Pöyhösen mukaan erityisesti asenteissa, sillä lakiuudistuksessa on tarkoitus tasoittaa vammaisten tietä työsuhteiseen työhön. Asia ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä osalla vammaisista saattaa olla alentunut työkyky, ja palkkatyössä työtehon pitää olla tietyllä tasolla. – Heitäkin pitää tukea ensisijaisesti työsuhteiseen työhön. Meidän pitää miettiä, ketä tuetaan työsuhteiseen työhön, kenelle järjestetään toisenlaista tukea tai muuta mielekästä tekemistä elämään. Laaja-alainen lakiuudistus koskee koko sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa toimintaa ja osallisuuden edistämistä. Pöyhönen kertoo, että tämänhetkisen aikataulun mukaan hallituksen on määrä antaa siitä esityksensä ensi kesänä ja voimaan laki tulisi vuoden 2020 alusta. Puhuja Marja Irjala on kiertää nyt puhumassa toimintarajoitteisten palkkatyöstä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Jatkossa hän aikoo ottaa osaa julkiseen keskusteluun myös Saksassa, jonka käytäntöihin hän tutustui väitöskirjaansa tehdessään. Työnteolla on merkitystä elämänlaatuun. Sen tietää Irjala itsekin. Surutyöstä ja elämään tulleen tyhjiön täyttämisestä on tullut uusi elämäntehtävä. Hänen eläkesuunnitelmansa muuttuivat, mutta liekki palaa taas. Kalenteriin tulee kutsuja puhujatilaisuuksiin jo seuraavan vuoden lopulle. Se hymyilyttää Irjalaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suvi Jylhä, 25, aloitti kauppiaana, vaikka joka vuosi 30 kyläkauppaa sulkee ovensa – "Valehtelisin, jos sanoisin, että elämään on mahtunut muutakin"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 29 - 09:02

Suvi Jylhä otti tuntumaa myyntityöhön jo ala-asteella myymällä makkaraa raveissa ja pesäpallopeleissä. Lukiossa tarvittiin työpaikka, ja se löytyi kaupasta. Seuraavakin paikka oli kaupassa, samoin sitä seuraava. Suvi haki lukemaan liiketaloutta. – Luvut kiehtovat, mutta myös asiakaspalvelu. En osaisi kuvitella olevani työssä, johon ei kuuluisi ihmisten kanssa oleminen, sanoo Jylhä. Kotikuntansa Halsuan K-Marketissakin Suvi ehti työskennellä monta vuotta. Hiljalleen haaveeksi nousi ajatus kauppiaan roolista, ja viime kesänä 25-vuotias Jylhä otti työn hoitaakseen Halsuan ainoassa päivittäistavarakaupassa. Harteilla painoi osaltaan tieto siitä, ettei jatkajia ollut tarjolla jonoksi asti. – Kyllähän meillä pitää yksi ruokakauppa olla. Itse ajattelen, että jos ei olisi kauppaa, ei olisi kuntaakaan. Kyllä se on ihan elinehto, sanoo Jylhä. Nykyinen kauppa on sama, jossa Suvi jo lapsena asioi. Vielä hänen lapsuudessaan Halsualla oli jonkin aikaa toinenkin kauppa. Neliöt ovat ennallaan, mutta tuotevalikoima toista luokkaa. Suuri muutos on tapahtunut myös aukioloajoissa. – Jouluna kun kauppa oli auki, rupesin miettimään, millaiset aukioloajat olivat, kun olin pieni. Sunnuntaisin kauppa oli kiinni ja sulkeutui lauantaisin paljon aiemmin. Muutos tarkoittaa myös pitkiä päiviä tuoreelle kauppiaalle. Suvi Jylhä tulee töihin yleensä tunnin, puolitoista ennen avaamista, lauantaina vähän aiemminkin. Sunnuntaisin hän tulee aikaisin ja jatkaa mielellään vielä illasta, jotta uusi viikko olisi mukavampi aloittaa. Kaiken päälle työpäiviin tulee noin 1,5 tunnin ajomatka, sillä Jylhä huristelee kaupalle nykyisestä kotikunnastaan Reisjärveltä. – Jos sanoisin, että elämään on mahtunut muutakin tämän puolen vuoden aikana, valehtelisin. Suvi Jylhä näkee kaupan tilanteen valoisana: vaikka asukkaita on vähän, asiakkaita riittää. Kaikkialla kyläkauppojen vire ei ole yhtä myönteinen. Suomessa on nykyisen määritelmän mukaisia kyläkauppoja enää alle 275. Tällä vuosituhannella noin 60 prosenttia on lopettanut, ja joka vuosi ovensa sulkee kolmisenkymmentä. Eniten kyläkauppoja on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa. Päivitetyn määritelmän mukaan kyläkaupat ovat haja-asutusalueella sijaitsevia päivittäistavarakauppoja, joiden myynti on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Ne voivat olla kausimyymälöitäkin, kunhan niissä voi tehdä kaikki päivittäisostokset. Huoltamoiden yhteydessä olevat myymälät eivät ole kyläkauppoja, eivät myöskään myymäläautot. Kyläkaupan pitää myös olla ainoa päivittäistavarakauppa 7,5 kilometrin säteellä seuraavasta. Aiemmin sen piti olla haja-asutusalueella ja alle 400-neliöinen. Asiakkaat eivät ole itsestäänselvyyys Suvi Jylhä tietää, ettei kauppias voi turvautua ajatukseen siitä, että kyseessä on kylän ainoa kauppa: asiakkaat pääsevät nykyään muuallekin ja lähtevät, jos kokevat siihen tarvetta. – En halua enkä aio turvautua siihen, että mennä porskutetaan seuraavat 20 vuotta samalla moodilla, sanoo Jylhä. Se tarkoittaa ajan hermolla olemista ja tiettyä modernisuutta. Toisaalta tuore kauppias on luvannut, että kaupassa tuoksuu aina tuore pulla. Hän haluaa tehdä myymälästä itsensä ja asiakkaiden näköisen. – On tärkeintä myydä sellaista, mitä asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Kauppias miettii paljon myös sitä, missä mitäkin myydään. Teemahyllyllä hän haluaa saada ostajat huomaamaan kausituotteet. Henkilökuntaa neuvotaan miettimään uusien tuotteiden sijoittamista parhaaseen paikkaan ensimmäisen vapaan sijasta. Myymälämarkkinoinnilla yritetään kertoa asiakkaille, että tarjolla on jotain uutta. Kauppias myös juttelee asiakkaiden kanssa paljon, koska suora palaute auttaa mukauttamaan valikoimaa haluttuun suuntaan. Siinä toteutuu myös toinen Suvin lähtökohta: – On tärkeää, että täällä on kauppiaan kasvot. Kyläkauppa voi pelastaa katoavia palveluja Pellervon selvityksen mukaan kyläkaupat voivat olla ratkaisu palvelutarjonnan varmistamiseen. Kaupat tarvitsevatkin uuden strategian ja roolin, sillä niiden liikevaihto on laskenut Suomessa kolmen vuoden aikana noin 10 prosenttia. Yksi syy siihen on aukiolojen vapautuminen, mikä söi kyläkauppojen erityisasemaa. Kyläkauppojen taloustilanne näyttää silti parantuneen lähinnä elintarvikkeiden hintakehityksen ansiosta, mutta selvitys kehottaa kiinnittämään huomiota liikevaihdon laskuun. Kyläkaupat tarvitsevat uusia liiketoimintoja ja laajempia palveluja. Vaikka kyläkaupoilla on monin paikoin vaikeuksia, ainakin keskipohjalaiset kyläkaupat ovat onnistuneet löytämään markkinaraon: ne ovat haalineet lisää asiakkaita ja kasvattaneet myyntiään. Kauppojen kannattavuus on myös keskimääräistä parempi. Valtaosa kyläkaupoista on laajentanut palveluvalikoimaansa: useimmat tarjoavat vähintään posti- ja veikkauspalveluita, muutama myös lääkekaappipalvelun tai käteisnostoja. Silti vähenemistahti on Keski-Pohjanmaallakin yhtä huima kuin muualla Suomessa, määrä on lähes puolittunut parissakymmenessä vuodessa, ja kyläkauppoja on maakunnassa enää kuusi. Myös nuori kauppias Suvi Jylhä uskoo palveluvalikoiman laajenemiseen: monelta paikkakunnalta palvelut katoavat, mutta kyläkauppa voisi pelastaa niitä. Jos jokin toiminta on loppumassa, Jylhä miettii, voisiko sen ottaa kauppaan. Viimeksi sinne tulivat Matkahuollon palvelut, jolloin kuntalaiset saivat lisätunteja pakettien hakemiseen ja lähettämiseen. – Mitä enemmän palveluita saman katon alle, sitä parempi kauppiaalle ja asiakkaille. Se on ollut tavoite kaiken aikaa: kehittää toimintaa ja saada palveluita lisää. Toisaalta Jylhä kokee, että pienellä paikkakunnalla on puhallettava yhteen hiileen: hänelle on tarjottu joitakin palveluja, joita kunnassa jollakin jo on eikä kahdelle riittäisi asiakkaita. Silloin vastaus on ollut kohteliaan kieltävä. Kuuden tunnin työpäivä on "kaupalla käymistä" Suvi Jylhä laskee olleensa poissa kaupasta puolen vuoden aikana alle kymmenen päivää. Keskimäärin työpäivä venyy 10–11-tuntiseksi. Toki väliin mahtuu lyhyempiä päiviäkin. – Sitä voi kutsua käymiseksi, jos olen kuusi tuntia töissä. Mutten silti laske sellaisia vapaapäiviksi, sanoo kauppias. Hän sanoo mallin tarttuneen osin edellisestäkin kauppiaasta, joka oli aina tuttu näky myymälässä. Vaikka kotona toppuuteltaisiin, työmäärä ei pienene: – Olen sellainen luonteeltani, että tykkään, kun saan laittaa itseni koville. ja kun näkee, miten se tuottaa tulosta, se ruokkii halua tehdä paljon. Aiemmin kilpaakin hiihtänyt Jylhä lupasi aikanaan, että liikunta pysyy kauppiastyön vastapainona eikä siitä tingitä. Toisin kävi. Suvi sanoo antaneensa itselleen jo anteeksi sen, että ensimmäinen vuosi, puolitoista menee vankasti kaupan ehdoilla. Jossain vaiheessa hän uskoo voivansa tehdä "järkevämpiä työpäiviä". Silloin kauppias voi vaikka laittaa sukset jalkaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pihlajanmarjasyksyä seurasi tilhitalvi: linnut viipyvät tavallista pidempään, sillä Etelä-Suomen sato on vielä syömättä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 29 - 07:40

Kokkolalaisen huoltamon viereistä lumihankea täplittää pihlajanmarjoista muodostunut kuvio. Taivaalla kaartaa hyvinkin parinsadan tilhen parvi ja räkättirastaat päälle. Joulunpunaiset läikät ovat pitkälti lintujen ansiota: osa marjoista on pudonnut tertusta ruokailun aikana, osa kulkenut jo lintujen läpi. – Se on tämän talven näky, joka varmasti kestää niin kauan kuin marjaa riittää, sanoo lintuharrastaja Marko Pohjoismäki. Tilhiparvia saadaankin ihastella Suomessa tänä talvena tavallista pidempään. Yleensä laji muuttaa jo loppusyksystä, mutta nyt ravintoa on saatavilla runsaasti. Pihlajanmarjasta tuli loistosato, joka menee suurelta osin juuri lintujen suihin. – Runsasta pihlajanmarjasyksyä seuraa hyvä tilhitalvi, tiivistää Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved. Ennen joulua suuria parvia oli Oulu–Joensuu-linjalla, ja pohjoisemmassakin lintuja riitti. Esimerkiksi Rovaniemellä nähtiin ennen joulua 1500 tilhen parvi. Satojen lintujen joukot ovat arkea. Etelä-Suomi vasta odottelee, sillä tilhet liikkuvat systemaattisesti tyhjentäen pihlajanmarjat pohjoisemmasta ja valuen etelään. Södersved uskoo, että syötävää riittää tänä talvena pitkälle tammikuulle. – Viimeisenä, joulu-tammikuussa nuohotaan taajamien pihlajanmarjat, joihin ei ole ensin uskallettu, sanoo Södersved. Risto Degerman / Yle Toki marjoista ovat kiinnostuneet muutkin linnut, esimerkiksi rastaat, jotka ovatkin monessa taajamassa ehtineet apajille ennen tilhiä. Myös esimerkiksi taviokuurnia on nyt tavallista enemmän, mutta niiden määrä on selvästi pienempi. Tilhet ovat näkyvin joukko marjojen perässä lentäjistä. Tilhet viipyvät niin kauan kuin ravintotilanne salli. Huonona marjavuonna ne sujahtavat nopeasti Suomen yli jo lokakuussa. Nytkään niiden lähdön venymisestä ei tarvitse olla huolissaan. – Kun ruoka loppuu, linnut suuntaavat matkaan. Nyt ne ovat saaneet tankattua, joten pääsevät hyvin etelään, sanoo Marko Pohjoismäki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vastuullinen kuluttaminen lisääntyy, mutta suurinta osaa kiinnostaa eniten hinta ja helppous

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 27 - 15:37
Mistä on kyse?
  • Vastuullisuuden korostaminen on kuluttamisen nouseva trendi.
  • Vastuullisuudesta ja yritysten eettisistä valinnoista leviää tietoa esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä.
  • Tutkimusten mukaan arkielämässä ratkaisevaa on kuitenkin hinta ja ostamisen helppous.
Vastuullinen kuluttaminen ja kuluttajien eettiset arvot ovat nousemassa uusiksi kuluttamisen trendeiksi. Tämän takia myös useat yritykset ovat julkisesti sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteisiin (Sitoumus 2050). Vastuullisuusteemoilla pyritään vakuuttamaan asiakkaat siitä, että asiat ovat kunnossa, arvioi kuluttajakäyttäytymistä ja kuluttajien arvoja tutkivan Kantar TNS:n johtaja Tarja Penttilä. – Samalla kuluttajille kerrotaan myös, että yritys tietää asian kiinnostavan kuluttajia ja että ihmisten mielipiteillä on oikeasti merkitystä myös yrityksille, Penttilä toteaa. Ristiriita sanojen ja tekojen välillä Eri tutkimuksissa on todettu selvä ristiriita siinä, miten ihmiset puhuvat ja miten he lopulta käyttäytyvät kaupassa, kuten Hanna Willman-Iivarinen toteaa tiedelehti Hybridissä julkaistussa artikkelissa. Vastuullinen kuluttaminen korostaa arvojaVastuullisen kuluttamisen rinnalla käytetään usein myös käsitettä eettinen kuluttaminen.Näkökulmassa korostetaan esimerkiksi sitä, miten kuluttaminen vaikuttaa luontoon, ympäristöön tai kuinka suuren hiilijalanjäljen tuotteiden tuottaminen aiheuttaa.Kuluttamisen sosiaalisessa vastuussa korostetaan puolestaan esimerkiksi sitä, miten yritykset kohtelevat työntekijöitään, millaisiin arvoihin yrityksen toiminta perustuu tai millaisissa oloissa tuotanto tapahtuu tai sen raaka-aineet tuotetaan. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Satu Nätti sanoo, että eettisillä valinnoilla on vaikutusta ostopäätöksissä, mutta vain joillekin kuluttajille. Hänen mukaansa osa on hyvin valistuneita, ja he hankkivat paljon tietoa kuluttamisen pohjaksi. – He ovat silti vain yksi ryhmä. Meillä on myös kuluttajia, joita se ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa kuluttajista sijoittuu sitten näiden kahden ääripään välille, Satu Nätti sanoo. Tutkija korostaa, että useimmat kuluttajat tekevät edelleen ostopäätöksensä hinnan ja ostamisen helppouden perusteella. Satu Nätin mukaan selkeä enemmistö on nykyisin tietoinen ostopäätösten vaikutuksista esimerkiksi luontoon ja ympäristöön. Tietoa vastuullisesta ja eettisestä kuluttamisesta on nykyisin paljon tarjolla. Perusostokset tehdään useimmiten sieltä, mistä ne on yleensäkin totuttu tekemään. Kuluttajien arjessa ratkaisevaa on usein hinnan ja valikoiman lisäksi se, että kauppamatka sujuu jouheasti ja aikaa ostosten tekoon ei kulu kohtuuttomasti.Henrietta Hassinen / Yle Arjen tilanteissa tieto ei kuitenkaan läheskään aina vaikuta ostopäätöksiin. Eettisiä perusteita on helpointa noudattaa silloin, kun siitä ei aiheudu lisäkuluja tai lisää vaivaa. – Ekologiset ajatukset voivat olla siellä kuluttajien ajatusten taustalla, mutta kuitenkin siinä arjen valintatilanteessa toimitaan silti hyvin egoistisesti, hän sanoo. Merkityksellisyys elämyksellisyyden rinnalle Vielä tässä vaiheessa ei oikein ole pätevää näyttöä siitä, että kuluttajien käyttäytyminen olisi yleisesti pohjimmiltaan muuttunut. Viitteitä siitä kuitenkin on näkyvissä. Kuluttajien arvoja tutkittaessa on ollut nähtävissä, että vastuullisuus nousee nykyisin aiempaa selkeämmin esiin. Kuluttajatutkimuksia tekevän Kantar TNS:n johtaja Tarja Pentilä toteaa, että kehitys on voimistunut erityisesti yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Ilmiö on myös kansainvälinen. Satu Nätin mukaan tiedon lisääntyminen ja esimerkiksi sosiaalinen media lisäävät ihmisten tietoisuutta kuluttamisen ekologisista vaikutuksista, mikä näkyy jatkossa entistä voimakkaammin. Suurissa kauppakeskuksissa ostaminen halutaan tehdä helpoksi. Hintojen ja tarjousten keskellä korostetaan myös ostotapahtumaa elämysten tuottajana.Ilkka Klemola / Yle Trendin merkityksestä kertoo sekin, että yhä useammassa kaupassa vegaanituotteiden valikoima on laajentunut tai se, että lähialueella tuotettu ruoka on koottu omaksi kokonaisuudeksi, jolloin sen löytäminen muun valikoiman keskeltä on helpompaa. Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin puolesta paljon kirjoittaneen ja puhuneen Helsingin yliopiston dosentin Arto O. Salosen mukaan kuluttajat hakevat nykyisin pelkkien elämysten sijasta yhä enemmän myös merkityksiä eli ihmiset haluavat kulutusvalinnoillaan olla mukana asiassa, jolla on heille myös merkitystä. – He haluavat olla muuttamassa maailmaa omasta mielestään paremmaksi, sanoo Arto O. Salonen. Salosen mukaan merkityksellisyyden korostuminen voi näkyä vaikkapa oman paikkakunnan yritysten tuotteiden tai suomalaisuuden korostamisena. – Tai se voi olla myös aktiivista kannanottamista ilmastokysymyksiin, hän sanoo. Esimerkiksi vegaaniruokabuumin taustallakin yksi tekijä on ruuan tuotannon vaikutus ilmastoon. Vegaanista ruokavaliota voidaan perustella eettisenä valintana siten, että kasvisruuan hiilijalanjälki eli vaikutus luonnon kulumiseen on liharuokia pienempi. Vastuuta myös ulkoistetaan yrityksille Satu Nätin mukaan kuluttajien joukossa on jo ryhmiä, joille eettinen arvo on niin tärkeä, että he ovat valmiita käyttämään hyvinkin paljon aikaa ja vaivaa jo pelkästään tiedon hankintaan ennen ostopäätöksiä. – Suurimmalle osalle ostamisen helppous on varmasti ratkaisevaa, mutta on ollut ilahduttavaa, että esimerkiksi vähittäiskaupassa on nykyisin vaihtoehtoja. Siellä voi tehdä helposti myös eettisiä valintoja, Satu Nätti sanoo. – Asiat voivat kulkea myös rinnakkain eli helppous ja eettisyys, Satu Nätti sanoo. Vastuullisen kuluttamisen trendin merkityksestä kertoo myös yritysten tarve korostaa asioita, joiden uskotaan vaikutttavan ostopäätöksiin. Esimerkiksi kotimaisen ruuan puhtautta ja tuotantoperiaatteita korostetaan jo tuotteiden pakkauksissa näyttävästi.Risto Degerman / Yle Tarja Pentilän mukaan kuluttajat haluavat usein ulkoistaa vastuullisuuteen liittyvien asioiden selvittämisen yrityksille. – Kuluttajien perusolettamuksena on yleensä, että yritykset huolehtivat vastuullisuusasioista heidän puolestaan. He myös olettavat, että perusasiat ovat kunnossa, Pentilä kertoo. Myös yrityksen teoilla on vaikutusta Koska kulutuspäätösten taustalla vaikuttavat tarpeiden lisäksi arvot, myös yritysten teoilla on vaikutusta. Ihmiset voivat esimerkiksi boikotoida kauppoja tai tuotteita, jos kokevat niiden loukkaavan heille tärkeitä arvoja. Hyvä esimerkki arvojen vaikutuksesta on Turun Sinapin tarina. Kun sinapin valmistus siirtyi ulkomaille, sen menekki heikkeni. Sen seurauksena Unilever palautti valmistuksen takaisin Suomeen. Nyt sitä valmistetaan Pyhännällä. – Tässä tapauksessa ihmiset pitivät Turun Sinappia selvästi kansallisena arvona ja kun se meni ulkomaille, se loukkasi ihmisten tärkeitä arvoja, Satu Nätti sanoo. Monelle kuluttajalle ostamisen helppous on tärkeä valintakriteeri. Tämä näkyy myös verkkokaupassa, jossa kuluttajien ostokäyttäytyminen saattaa perustua eri lähtökohtiin kuin tavallisessa kaupassa.Yle Uutisgrafiikka Tekstiiliyritys Finlayson on nostanut eettisyyden keskeiseksi markkinointivaltikseen. Yhtiön ratkaisu liittyy myös yhtiön omistajaksi muutama vuosi sitten tulleen Jukka Kurttilan brändilinjaukseen, jota hän on esitellyt laajasti esimerkiksi SMT Growth Business Forumissa. Toisena esimerkkinä teollisuusyritysten vahvasta eettisestä linjauksesta Satu Nätti nostaa savolaisen metsäkoneyhtiö Ponssen, joka on käytännön ratkaisuissaan korostanut omia juuriaan, ja tuo ne jatkuvasti myös esiin markkinoinnissaan.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliiseja jopa kutsuttu eläkkeeltä töihin Pohjanmaalla: "Pula ruotsia taitavista on kärjistynyt"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 27 - 13:20

Pohjanmaalla on kova pula ruotsia riittävän hyvin osaavista poliiseista. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella onkin jouduttu tekemään hätäratkaisuja parissa kunnassa. Esimerkiksi Pietarsaaressa palkattiin puoleksi vuodeksi kaksi eläkkeelle jäänyttä poliisia töihin, kun virkoihin ei löytynyt ruotsia tarpeeksi hyvin osaavia. Myös Kristiinankaupungissa on jouduttu erityisjärjestelyihin. Siellä palkattiin määräaikaisiksi kaksi miestä, jotka eivät täyttäneet kielitaitovaatimuksia. – Toiveissa on, että palkatuilla on intoa jatkaa ja he hankkivat ruotsin kielen pätevyyden, kertoo Pietarsaaren poliisiaseman esimies Hans Snellman. Ongelma on myös se, että poliisin ura ei enää kiinnosta aiempaan tapaan. Ensimmäistä kertaa Poliisiammattikorkea on joutunut lykkäämään ruotsinkielisen kurssin aloittamista hakijapulan vuoksi. Vaadittua, noin kahtakymmentä paikkaa ei saatu täyteen. Myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on tilanteesta huolissaan. – Kaikki eivät täyttäneet pätevyysvaatimuksia kouluun pääsemiseksi. Nyt uusi hakukierros on vireillä ja se kestää 28. joulukuutta saakka. Ongelma on kärjistynyt, sanoo Snellman. Ammattikorkea onkin joutunut houkuttelemaan lisää päteviä hakijoita värväystilaisuuksilla eri paikkakunnilla, muun muassa Pietarsaaressa, jotta tilanne saataisiin ratkaisua. Ruotsinkielisillä poliisiasemilla poliisin on osattava molemmat kotimaiset kielet hyvin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin hiihtokeskukset selviävät vielä tästä kaudesta, mutta ensi talvena uhkaa pula kausityöntekijöistä

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 27 - 11:52
Mistä on kyse?
  • Pohjois-Suomen lomakeskuksiin asettuu talveksi nelisentuhatta kausityöntekijää.
  • Ulkomaalaisten kiinnostus työskennellä Suomessa kausiluontoisesti on lisääntynyt.
  • Lapin matkailun kasvaessa työntekijöitä joudutaankin palkkaamaan tulevaisuudessa kausitöihin myös ulkomailta, hotelliketjusta arvioidaan.
– Ei tämä ruuhka ahdista. Se on parasta. Hiljaisuus ahdistaa, sanoo Rukan ravintola Pisteen apulaisravintolapäällikkö Henna Lompolo. Kausityö hiihtokeskuksissa vaatii Lompolon mukaan työntekijöiltä luonnetta. – Kausityöntekijän elämä poikkeaa melkoisesti normielämästä, hän muistuttaa. Lompolon mukaan kausityöntekijän työajat ovat pitkät etenkin joulun ja uudenvuoden aikaan. Tammikuussa lomaillaan hetki, mutta isot työtuntimäärät odottavat jälleen kevätsesongin koittaessa. – Se vaatii rohkeutta ja ehkä vähän hulluuttakin, Lompolo sanoo. Tulevina vuosina työvoimaa ulkomailta? Pohjoisen hiihtokeskuksiin on lähtenyt tänä syksynä kausitöihin tuhansia ravintola-alan osaajia eri puolilta Suomea. Lapin työ- ja elinkeinokeskuksen arvion mukaan hiihtokeskukset palkkaavat talven ajaksi reilut 4 000 kausityöntekijää. Heistä noin kuusisataa talvikauden aikana työllistävän Laplands Hotels -ketjun henkilöstöpäällikkö Taru Tahvanainen huokaisee joulun alla helpotuksesta. Työntekijöitä riitti kuin riittikin vielä kasvavaan matkailukauteen. – Matkailu kasvaa, mutta alueella ei ole nuorisoa, josta työvoiman kasvua voisi hakea. Kaija Kukkola Hänen mukaansa vielä alkusyksystä näytti, ettei työvoimaa löydy riittävästi. Tekijät löytyivät lopulta yllättävän hyvin, mutta tulevaisuudesta Tahvanainen ei ole niin varma. – Luulen, että tulevina vuosina Lappiin joudutaan palkkaamaan työntekijöitä ulkomailtakin, hän ennustaa. Henna Lompolo kiittää jopa onnea todetessaan, että Rukalle hankitut kausityöntekijät ovat ammattitaitoisia. – Me olemme saaneet onneksemme Rukan ravintoloihimme hyviä työntekijöitä. Tosiasia on kuitenkin, että sesonkikohteiden keittiöissä on tällä hetkellä pula osaajista, Lompolo kertoo. Etelä-Euroopan maissa kiinnostusta kausityöhön Ulkomaalaiset kausityöntekijät eivät ole vielä rynnistäneet sankoin joukoin Lappiin. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Pohjois-Suomen talvilomakohteet ovat houkutelleet tänä talvena reilut 4 000 kausityöntekijää.Ensio Karjalainen / Yle Lapin TE-keskus järjesti syyskuun lopussa ensimmäistä kertaa virtuaalisen rekrytointitapahtuman Lapin hiihtokeskuksiin. Kiinnostus hiihtokeskustyöhön oli huomattavaa ulkomaita myöten, sanoo keskuksen palvelujohtaja Kaija Kukkola. – Virtuaalikeskusteluun osallistui päivän aikana 3 000 ulkomaalaista. Eli kiinnostusta työskentelyyn Pohjois-Suomessa on, Kukkola kertoo. Yli sadan osallistujan maita rekrytointikeskustelussa oli Suomen lisäksi Kreikka, Espanja, Portugali, Romania ja Italia. – Työmarkkinat kansainvälistyvät ja työntekijöitä tulee jatkossa ulkomailtakin, Kukkola ennustaa. Työvoimapulaan halutaan varautua TE-keskus tekee ensi kesään mennessä selvityksen Lapin alueen kausityöntekijöistä: mistä ja kuinka paljon kausityöntekijöitä alueella liikkuu? – Selvitys on osa prosessia, jossa ratkomme mahdollisesti kasvavaa kausityöntekijöiden työvoimapulaa, Kaija Kukkola sanoo. Lapissa ongelma on Kukkolan mukaan nuorison väheneminen. – Matkailu kasvaa, mutta alueella ei ole nuorisoa, josta työvoiman kasvua voisi hakea. Kukkolan mukaan hiihto- ja matkailukeskusten haasteet palkata työntekijöitä löytyvät myös palkkauksesta. – Ala ei ole kovin hyvin palkattu. Useinhan kausityöntekijä joutuu maksamaan kahdesta asunnosta, Kukkola muistuttaa. – Se vaatii rohkeutta ja ehkä vähän hulluuttakin, apulaisravintolapäällikkö Henna Lompolo tuumaa kausityöstä tunturissa.Ensio Karjalainen / Yle Rukalla työskentelevä apulaisravintolapäällikkö Henna Lompolo on kulkenut pitkän tien kausityöntekijänä Rovaniemeltä Oulun ja Helsingin kautta Rukalle. Vuosikymmenen työrupeama kiihkeässä matkailuvirrassa alkaa tehdä tehtävänsä. Lompolo aikoo pysyä toistaiseksi pidempään Rukalla. – Tosin kausityöstä voi tehdä myös elämänmittaisen uran, miksikäs ei, Lompolo sanoo.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Söitkö jouluna itsesi turvoksiin eikä sormus irtoa? Jos kotikonstit eivät riitä, voit joutua turvautumaan päivystyksen sormussahaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 26 - 11:30
Näin sormus lähtee turvonneesta sormesta

Viilennä kättä kylmässä vedessä. Se vähentää sormen turvotusta, ja sormus voi lähteä irti.Laita sormeen käsirasvaa tai ruokaöljyä ja yritä pyöritellä sormus varovasti pois. Myös vettä ja saippuaa voi käyttää liukasteena.Lankakin voi auttaa sormuksen pois sormesta. Ujuta langan toinen pää sormuksen alta kohti kämmentä ja kierrä sitten lankaa toisesta päästä sormen ympärille sormuksen ja sormen nivelen välille. Sormus voi lähteä vähitellen irti, kun vetää rauhallisesti kämmenen puolelle jääneestä langan päästä. Tekniikkaa esitteleviä videoita löytyy netistä.Jos kotikonstit eivät riitä, apu löytyy päivystyksen tai kultasepänliikkeen sormussahasta. Pari päivää suolaista ruokaa, satoja kilometrejä tien päällä ja kas: valmiiksi vähän tiukka sormus juuttui lujasti turvonneeseen nimettömään. Pyhänä päivystys ja kultasepät olivat liian kaukana. Autotallista löytyivät sivuleikkurit, joilla sormus napsaistiin poikki ja nimetön pääsi pinteestä. Tämä turvonneen sormen tarina päättyi hyvin, mutta aina ei käy yhtä onnellisesti. Kultaseppä Laura Nissi Kokkolasta tietää tapauksen, jossa titaanisormus ehti kiristää sormea niin pahasti, että sormi jouduttiin amputoimaan. Titaanisormukset ovat viime vuosina yleistyneet, mutta turvallisuuden kannalta perinteinen, pehmeä kulta olisi parempi vaihtoehto. – Titaani on tosi kovaa materiaalia. Jos siitä tehty sormus jää jumiin, pitää apua hakea kiireesti, sillä tavallisella sormussahalla titaania ei saa poikki. Siihen tarvitaan timanttiterä, Nissi sanoo. Mitä tehdä, jos sormi turpoaa ja sormus ei lähde irti? Jos sormus jumiutuu, ensimmäisenä kannattaa yrittää saada se pois käsirasvan, ruokaöljyn tai veden ja saippuan avulla. – Niillä keinoilla sormuksen saa yleensä pois. Myös käden viilentäminen voi auttaa. Kun käden laittaa kylmän veden alle, se vähentää hieman turvotusta, Laura Nissi neuvoo. Netistä löytyy myös videoita esimerkiksi tekniikasta, jossa sormuksen alle pujotetaan lanka ja sillä kieputtamalla saadaan sormus viimein pois. Tekniikka tosin ei välttämättä toimi kaikissa tapauksissa, esimerkiksi silloin, jos nivelten kohta on paksu. Laura Tolonen / Yle Jos pehmeät keinot eivät riitä, sormussahoja on kultaseppien lisäksi myös ensiavuissa. Kotoa apu voi löytyä sivuleikkureista. Suurta vahinkoa sormukselle ei sivuleikkureillakaan itse saa aikaan. Käytännössä kaikki kolhut voidaan korjata, ja tärkeintä on, että sormi säilyy terveenä. Sormusta voi yleensä suurentaa loputtomiin Sormuksen suurentamisia tulee Laura Nissille jopa päivittäin. Tapauksia on joulunaikaan ja uudenvuoden jälkeen hieman tavallista enemmän. Sormusta voi suurentaa käytännössä kuinka paljon tahansa. Katkaistuun sormukseen voidaan tehdä pieni koon muutos juottamalla katkaistu sauma yhteen. Ehjiä sormuksia voidaan myös venyttää. Suuremmat muutokset tehdään hankkimalla sormukseen lisäpala, joka on samaa materiaalia kuin sormus. Kuviosormuksissakaan jatkopala ei yleensä tuota ongelmia, sillä pintakuvioita voidaan usein jäljitellä. – Mutta jos sormuksessa on timantteja ympäri asti, suurentaminen on jo tosi haastavaa, Nissi toteaa. Sormien kasvuun tai turvotukseen ei kuitenkaan kannata sormuksen ostohetkellä varautua. Jos sormus on liian suuri, se voi herkästi kadota putoamalla sormesta, neuvoo Nissi. – Sormuksen pitää olla sellainen, ettei se lähde kättä ravistamalla irti. Sopiva sormus ottaa vähän sormen nivelestä kiinni. Ylensyönnistä joulunaikaan vatsavaivoja Päivystyksessä turvonneet sormet ja tiukat sormukset eivät joulunaikaan aiheuta asiakasryntäystä, kertoo Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksen ylilääkäri Risto Hannula. Ylensyönti joulunpyhinä näkyy päivystyksessä sen sijaan muilla tavoin: vatsavaivaiset potilaat eivät ole silloin mitenkään harvinaisia tapauksia. – Raskaiden jouluruokien yhteydessä tai niiden jälkeen saattaa tulla toiminnallisia vatsavaivoja. Vatsa turpoaa, sen tyhjenemisessä voi olla ongelmia, tulee sappikivikohtauksia tai mahan limakalvon tulehduksia. Näihin vaivoihin löytyy kyllä lääkkeitä ja hoitoa, Risto Hannula kertoo. Vatsavaivoja aiheuttaa joulunpyhinä usein rasva- ja sokeripitoinen ruoka sekä kuitujen vähyys. Silloin ruoka ei kulje vatsassa yhtä hyvin kuin tavallisesti. Hannula kehottaakin muistamaan joulunpyhinäkin, että mässäilemään ei kannata ryhtyä, vaan syödä voi kohtuudella ja "maun vuoksi". Mahan toimivuutta voi varmistella sillä, että lisää kuitujen määrää syömällä välillä vaikka ruisleipää. Joulunaikaan ylensyöjiä enemmän päivystystä työllistävät kuitenkin erilaisista infektioista ja vammoista kärsivät potilaat. Hannulalle ei ole tullut vastaan yhtään potilasta, joka olisi joutunut ylensyömisen takia leikkauspöydälle.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mikä ihmeen pernaloora? Testaa, tunnistatko joulunajan hauskasti nimetyt perinneruoat

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 26 - 11:23

Jos jouluaterian jälkeiseltä ähkyltä jaksat, arvuuttele näitä murteella höystettyjä jouluruokia! Ruoat on poimittu yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä