Kanta-alueen uutisia

Sankarihautojen kunniavartioista tuli myös tasa-arvokysymys: "Naisethan pitivät kotirintaman pystyssä, mikseivät haudalle kelpaisi?"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 16 - 09:30

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi muistetaan talvi- ja sisällissodassa kaatuneita poikkeuksellisilla kunniavartioilla itsenäisyyspäivänä, mutta osa kunnista on päättänyt poiketa alkuperäisideasta, jotta vartiosto saataisiin kasaan.

Ainakin kolmessakymmenessä kunnassa sankarihaudoille etsitään samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa vartioon eli lähes poikkeuksetta miestä. Ehdotuksen toteutustavan on määritellyt Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö ja se on herättänyt närää osassa kuntia.

Keski-Pohjanmaalla Lohtajan ja Himangan lisäksi myös Veteli kapinoi ohjeistusta vastaan ja päästää naisetkin sankarihaudoille. Vapaaehtoisia Vetelissä keräävä Karoliina Tunkkari pitää asiaa itsestäänselvänä.

Naisetkin taistelivat ja kuolivat itsenäisyyden puolesta, kuka missäkin tehtävässä. Valtaosa piti kotirintamaa pystyssä. Ja eikö maan jälleenrakennuskin ollut yhteinen ponnistus? Karoliina Tunkkari, Veteli

– Naisetkin taistelivat ja kuolivat itsenäisyyden puolesta, kuka missäkin tehtävässä. Valtaosa piti kotirintamaa pystyssä. Ja eikö maan jälleenrakennuskin ollut yhteinen ponnistus? Sama oikeus naisellakin on haudalla seistä, pohtii Tunkkari.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen toivottaa naiset tervetulleiksi vartioon, mutta muistuttaa alkuperäisestä ideasta.

– Kunniavartiolla halutaan kuvastaa, kuinka kokonainen sukupolvi kaatui sodassa, ja sellaisena autenttisena kuin se siellä haudoissa makaa. Mutta on täysin ymmärrettävää, että ikäluokkien pienuuden takia jokaisella paikkakunnalla haetaan myös omia tapoja kunnianosoituksiin. Jokainen vartio on arvokas ja toivottu, tarkentaa Timonen.

Esimerkiksi noin 3 300 asukkaan Vetelissä sankarihaudoissa makaa 103 miestä ja yksi nainen. Vartioon on ilmoittautunut 30 vapaaehtoista. Neljä heistä on naisia.

– Ei tuota määrää varmasti saataisi kasaan pelkästään miehistä, sekin on yksi syy, miksi ohjeistusta venytettiin, perustelee Tunkkari.

Keskipohjalaiskunnassa Lohtajalla jo viitisentoista naista on ilmoittautunut vartiostoon. Ilmoittautumisia vastaanottavan Päivi Sorjosen mukaan esimerkiksi sukulaisensa haudalle seisomaan pääsevät ovat iloinneet mahdollisuudesta.

– Tässä lähdettiin ihan tasa-arvonäkökulmasta. Lisäksi Lohtajan yläkoululaisetkin haluavat mukaan, joten ikäraja laskettiin meillä 15 ikävuoteen, kertoo Sorjonen.

"Ehdotusta olisi voitu miettiä"

Naisten kelpuuttamiseen kunniavartiostoon pääsihteeri Pekka Timonen suhtautuu ymmärtäväisesti. Alunperin vartiossa seisovien iäksi määriteltiin 16–44 vuotta. Senkin venyttäminen muutamalla vuodella on Timosen mielestä ymmärrettävää.

Nykyään naisten ja miesten välinen tasa-arvo on toista kuin sota-aikoina, ja naisetkin voivat käydä armeijan. Eikö kunniavartion kriteeristöä olisi voinut pohtia tasa-arvon näkökulmasta uusiksi ja tarjota naisillekin mahdollisuus kunnioittaa tällä tavalla sodassa kaatuneita?

– Totta kai näinkin voi ajatella. Tässä lähdettiin kuitenkin siitä, että kunniavartio kertoisi siitä sotien ajan nuoresta sukupolvesta, joka kaatui, perustelee Timonen.

Kunniavartiostoja järjestävien kuntien määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niitä pidetään ainakin kolmellakymmenellä paikkakunnalla, mukana ovat muun muassa Tampere, Oulu, Lahti, Kälviä ja Kaustinen. Timosen tiedossa ei ole, millä tavoin eri paikkakunnilla naisia on mukana vartiossa.

Suomi 100 -juhlavuoden sivuille kerätään ne kunniavartiot, jotka noudattavat alkuperäistä ohjeistusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaasan hätäkeskuksen puhelut siirrettiin Poriin teknisen vian vuoksi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 15 - 18:45

Vaasan hätäkeskuksen hätäpuheluliikenne on siirretty varajärjestelmällä Poriin. Vaasan järjestelmissä todettiin aiemmin iltapäivällä tekninen vika, jolla on vaikutusta hätäilmoitusten käsittelyyn.

– Olemme olleet jo jonkin aikaa varajärjestelmän varassa. Pääasia on se, että hätäpuhelut ohjautuvat nyt Porin hätäkeskukseen valmisteltaviksi. Hätäpuhelut saadaan käsiteltyä asianmukaisesti, mutta toki jonkinlaisia viiveitä tulee, kun varajärjestelmillä ollaan matkassa, selvittää Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Kari Pastuhov.

Vaasasta ollaan parhaillaan siirtämässä myös päivystäjiä Poriin. Lisäksi Porin hätäkeskus on hälyttänyt omaa henkilöstöään töihin.

Vian aiheuttajasta ei ole toistaiseksi mitään tietoa.

Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla päivystetään paloasemilla

Vaasan hätäkeskusalueeseen kuuluu pohjalaismaakuntien lisäksi Keski-Suomi. Keski-Suomen pelastuslaitokselta tiedotetaan, että Keski-Suomessa varayhteytenä käytetään myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävien palomestareiden puhelimia.

Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/yhteystiedot/paikkakunnittain

Jyväskylä 0500 702388

Äänekoski 0400 645 315

Jämsä 040 838 7157

Keuruu 0400 188 176

Saarijärvi 040 509 2112

Viitasaari 044 4597 408

– Keski-Suomen maakunnan paloasemat pyritään miehittämään varotoimena viestin välittämiseksi ja avun antamiseksi hätätilanteisiin, kertoo päivystävä päällikkö Tapio Viitanen.

Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos on miehittänyt toimialueensa paloasemat Eskolan kyläpaloasemaa lukuunottamatta. Keski-Pohjanmaalla ja Pietarsaaressa avunpyynnön voi välittää myös päivystävälle palomestarille numeroon 040-735 2911.

Pohjanmaan pelastuslaitoksissa seurataan tilannetta

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksilla ei ole siirrytty Keski-Suomen tapaan lisätoimiin ja miehittämään kuntien paloasemia varotoimena.

– Luonnollisesti seuraamme tilannetta koko ajan, sanoo pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmeniä eläimiä salametsästettiin auton ikkunasta – metsästysseurat voivat hakea korvauksia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 15 - 12:40

Suunnitelmallisesta salametsästyksestä epäillään viittä nuorehkoa miestä ja naista Pietarsaaren Vestersundinkylässä ja lähialueella, vyyhti alkoi paljastua kesällä. Epäillyt ovat 17–27-vuotiaita ja asuvat Pietarsaaren seudulla.

Poliisin mukaan he ampuivat viitisenkymmentä eläintä: metsäkauriita, jäniksiä ja valkohäntäpeuroja. Pääosin eläimet ammuttiin auton ikkunasta – osa jätettiin luontoon haavoittuneena. Metsästyksessä käytettiin apuna myös valonheittimiä.

Kahta miestä epäillään ainakin törkeästä metsästysrikoksesta, osaa taas metsästys- tai eläinsuojelurikoksista. Metsästysseurat voivat vaatia korvauksia tapetuista eläimistä. Korvaussummat ovat vielä auki.

Jos epäillyt tuomitaan, he joutuvat maksamaan korvauksia luvattomasta metsästyksestä. Esimerkiksi metsäkauriista korvaussumma on 300 euroa ja valkohäntäpeurasta on maksettava 600–800 euroa.

Salametsästys oli alkanut ilmeisesti yli vuosi sitten syksyllä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Virtuaalilasit päähän ja piippuhyllylle? 5G saattaa mullistaa sen, miten katsomme urheilua

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 15 - 08:10
Mistä on kyse?
  • 5G jopa tuhatkertaistaa mobiilidatan nopeudet paikallisesti.
  • Lätkäkatsomot ovat ensimmäisten joukossa 5G:n käyttöönotossa.
  • 5G:ssä katsoja ohjaa itse haluamiaaan hidastuksia ja näytön lisäpalveluja.
  • Itsenäisesti toimivat 5G-sensorit on puristettu vain paidannapin kokoon.
  • Oulu on 5G:n kehityksen eturintamassa.

Hidastukset omasta kännykästä, pelaajan tilastot 3D-laseista...

Mitä kaikkea lisää 5G-teknologia voisi tuoda ihan tavallisen penkkiurheilijan katsomokokemukseen? Vastauksia saatetaan saada jo ensi kaudella kotimaisista jääkiekkokaukaloista.

Katsomokokemuksen syventämistä ideoidaan jo vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Jatkoaika.com-verkkolehden keskustelupalstalla penkkiurheilijoiden kommentteja on kertynyt jo satoja.

Niissä toivotaan esimerkiksi mahdollisuutta omaehtoiseen maalinedustilanteiden kelailuun ja tuomareiden ja pelaajien huuteluiden kuuntelemiseen.

Liigaseuroja kiinnostaa

Esimerkiksi SM-liigaseura Oulun Kärpät odottaa mielenkiinnolla, mitä uutta yhteistyö teleoperaattori Telian kanssa tuo katsomoihin.

Uudet lisäpalvelut saattavat tuottaa kassavirtaa muun muassa sponsoreiden ja mainosmyynnin kautta, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen ennustaa.

– Vain hallissa näkyvät lisäpalvelut ovat kiinnostava mahdollisuus. Voimme tuoda niitä esimerkiksi kausikorttilaisten älypuhelimiin, hidastuksia ja sellaista. Tietysti yhteyksien pitää olla nopeita, että kaikki saadaan katsojille viiveettömästi.

5G tarjoaa runsaasti reaaliaikaista dataa. Olli-Pekka Takanen

Yksi fanien toiveista on ollut pelaajakohtainen ottelun seuraaminen, joka edellyttäisi kameroita pelaajien kypäriin.

– En tiedä miten Kärppien edustusjoukkue suhtautuisi henkilökohtaisiin kypäräkameroihin, mutta kasvavalle juniorisukupolvelle se on aikanaan varmasti ihan luontevaa, Virkkunen arvioi.

Suuret suunnitelmat

Telia aikoo tuoda ensi syksynä alkavalla kuusivuotisella sopimuskaudella SM-liigajoukkueiden kotihalleihin muun muassa 3D-kameroita, joita katsojat voivat käyttää oman mielensä mukaisesti.

Ensimmäisiä testejä teleoperaattori teki jo viime kesän pilotissa, jolloin koehenkilöt seurasivat jalkapallo-ottelua virtuaalilasit päässään, kertoo Telian jääkiekkotoimintoja johtaja Olli-Pekka Takanen.

Puhutaan hetkellisesti jopa kymmenistä gigabiteistä sekunnissa. Matti Latva-aho

– 5G tarjoaa runsaasti reaaliaikaista dataa isoille joukoille ilman viiveitä. Katsoja voi nähdä maalit ja tilanteet hidastettuna omasta kännykästä tai suunnata kameran kohti pelaajaa ja saada ruudulle hänen tilastojaan, Olli-Pekka Takanen selvittää.

5G:tä testataan jo Korean talviolympialaisissa

Oulun yliopiston CWC-tutkimuskeskus aikoo esitellä 5G-osaamistaan testaamalla vuoden 2018 talviolympialaisissa lähes viiveettömiä 5G-hotspotteja kisakylässä ja kisabusseissa.

Korean Pyeongchangissa luodaan nopea, kaksisuuntainen datayhteys Ouluun. Yhteyden avulla voidaan muun muassa katsella tapahtumia ohjaamalla itse reaaliaikaista 3D-kameraa. Kolmiulotteisen kartan avulla pääsee selailemaan kisa-alueen suorituspaikkoihin tallennettuja multimediaklippejä ja tulostietoja.

5G sensorit on puristettu ja napin kokoon, ja ne lähettävät informaatiota vuosikausia sisältämällään virtalähteellä, akatemiaprofessori Matti Latva-aho kertoo.Paulus Markkula / Yle

Akatemiaprofessori Matti Latva-aho Oulun yliopiston CWC-tutkimuskeskuksesta uskoo, että 5G lyö markkinoilla läpi ensisijaisesti ylivoimaisen nopeiden mobiiliyhteyksien ansiota.

Nykyisin älypuhelimen omistajille tarjotaan yleisesti 100 Mbit/s -nopeuksia, mutta 5G tuhatkertaistaa nopeudet.

– Puhutaan hetkellisesti jopa kymmenistä gigabiteistä sekunnissa, Latva-aho sanoo.

Oulu 5G-kehityksen eturivissä

5G kehittyy parhaillaan teknologiapainotteisesti, ja alalle kehitetään maailmanlaajuisia standardeja.

Oulun CWC-tutkimuskeskuksen avoimessa testiverkossa pystytään kuitenkin jo testaamaan ensimmäisiä 5G-sovelluksia yhteistyössä yritysten kanssa.

– Mobiililaajakaistan ohella kehitämme pieniä, paidannapin kokoisia sensoreita joiden avulla voimme seurata tai optimoida lähes millaista toimintaa tahansa.

Latva-ahon mukaan suurimmat 5G:n mahdollisuudet kehittyvät kuitenkin urheilun ja kuluttajamarkkinoiden ulkopuolella teollisuudessa, esineiden kytkeytymisessä internetiin, tulevaisuuden sairaalassa sekä itsestään liikkuvissa ajoneuvoissa. Oulussa tapahtuu näiden kaikkien osa-alueiden kehitystyötä.

– Kaupunkiympäristöjen älykkyyden lisääminen vaatisi uutta kehityspääomaa operaattorivetoisen kehitystyön rinnalle. Tämä puolestaan liittyy viestintäpolitiikkaan, jakaako viestintäministeriö paikallisia 5G-taajuuslisenssejä myös muille kuin perinteisille teleoperaattoreille, Matti Latva-aho avaa.

Kolmisenkymmentä Oulun kaupunginvaltuutettua on kuluvalla viikolla allekirjoittanut valtuustoaloitteen, jolla Oulun avoin wlan-verkko PanOulu päivitetään 5G:hen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jopa satavuotias voi kasvattaa lihasmassaa lihaskuntoharjoittelulla – tässä kolme hyvää liikettä kuntosalille

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 14 - 19:56
Mistä on kyse?
  • Kuntosali sopii kaiken ikäisille, harjoittelun tavoitteet vain muuttuvat iän mukaan.
  • Keski-iän jälkeen lihasvoimaharjoittelun tulee tähdätä arjen askareissa pärjäämiseen.
  • Etenkin alatalja-, jalkaprässi- ja selänojennuslaitteet ovat hyödyllisiä, kun tavoitteena on lihaskunnon kokonaisvaltainen kohottaminen.
  • Varttuneemmat harjoittelijat osaavat kuntosaliohjaajan mukaan suhtautua kuntosaliin nuoria rennommin – tästä voisivat hänen mukaansa ottaa kaikenikäiset opiksi.

Alataljalaitteen painot nousevat rivakasti ja palautuvat alkuasentoon rauhalliseen tahtiin.

Oululainen Raija Autio, 61, harjoittaa hartialihaksiaan. Liike on osa Aution säännöllistä, senioriryhmässä tapahtuvaa kuntosaliohjelmaa.

– Kun neulon paljon tai räplään kännykkää, menee asento kumaraan. Tämä liike saa minut ojentumaan.

Aikaisemmin kuntosaliharjoittelua inhonnut oululainen Mairit Toropainen, 69, vuorostaan ponnistaa tottuneesti jalkaprässissä.

– Tämä on minun lempparini! Tässä voi haastaa itsensä, pistää pikkuhiljaa kovemmat painot!

Yhdessä harjoitteleminen sitouttaa

Senioriryhmiä vetävän Fit Edenin kuntosaliohjaaja Sakari Kiljanderin mukaan Aution ja Toropaisen rehkimisessä kiteytyy seniorin kuntosaliharjoittelun tärkeä tarkoitus. Kun ikää karttuu, on harjoittelun tähdättävä arjessa pärjäämiseen.

Tällaisia pieniä, mutta vanhenemisen myötä haastaviksi käyviä askareita voivat olla esimerkiksi tuolilta nouseminen tai kauppakassien kantaminen.

Kiljanderin mukaan paras tapa pitää arjen lihasvoima hyvänä on keskittyä yksittäisen kohdan sijasta lihasryhmää kokonaisvaltaisesti harjoittaviin liikkeisiin.

Tutkimusten mukaan sellaista tilannetta, jossa kuntosali ei sopisi iäkkäälle, ei ole olemassa. Maarit Piirtola

Jalkaprässissä jalan lihaksisto kehittyy ja ylösnousu sängystä helpottuu. Selänojentajassa keskivartalolihakset voimistuvat ja arjen nostoliikkeet käyvät sujuvammin, Kiljander neuvoo.

Vaikka nykyaikaiset kuntosalilaitteet on tehty turvallisiksi, ei niihin nuoremman saati seniorinkaan kannata hypätä ilman valmistautumista.

Kiljander antaa kolme vinkkiä, joilla kuntosalikipinän saa kytemään: lähde liikkeelle maltilla, hanki ammattitaitoista opastusta ja ota ystävä tai puoliso mukaan salille sitouttamaan säännölliseen harjoitteluun.

– Ei minulla tutkittua tietoa ole yhdessä harjoittelemisen hyödystä, mutta aivan varmasti se on hauskempaa kahdestaan tai ryhmässä.

Ei otsa rypyssä

Kuntosalirehkiminen miellettään usein rankaksi, nuoruuden voimaa korostavaksi liikkumisen muodoksi. Onko siis olemassa yläikärajaa, jolloin saliharjoittelu kannattaa jättää nuorille?

– Tutkimusten mukaan sellaista tilannetta, jossa kuntosali ei sopisi iäkkäälle, ei ole olemassa, Helsingin yliopiston kansanterveystieteiden tutkija, fysioterapeutti Maarit Piirtola toteaa.

Marko Siekkinen / Yle

Piirtola kertoo, että maksimipainoharjoittelukaan ei ole iäkkäältä poissuljettu. Kahdeksankymppisten tiedetään nostaneen isompia painoja kuin heikompikuntoiset keski-ikäiset, ja jopa satavuotian lihasmassa voi kasvaa.

– Ainoastaan sellainen harjoittelu, josta ei jää hyvä olo, on iäkkään hyvä jättää tekemättä, Piirtola neuvoo.

Piirtola kuitenkin painottaa Kiljanderin tapaan kehon väistämättömän ikääntymisen huomioon ottamista harjoittelussa. Tulevaa tuolilta ylösnousua ja kauppakassien kanssa pärjäämistä on hänen mukaansa hyvä miettiä viimeistään jo keski-ikäisenä.

– Ikäkriisissä painiva voi ajatella, että vielä tämäkin, mutta tällöin asiaan pitää jo puuttua. Painotan kuitenkin, että elinikäinen liikkuminen on avain kaikkeen.

Vaikka lihaskunnon kohottamisella on selkeä tavoite, ei sen pidä olla ryppyotsaista. Tämän opetuksen kuntosaliohjaaja Sakari Kiljander on oppinut ohjatessaan senioreiden ryhmiä.

– He suhtautuvat treeniin sosiaalisena tapahtumana ja huomattavasti kiitollisemmin kuin monesti me nuoremmat. Tästä voisivat ihan kaikki ottaa esimerkkiä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Serbipalloilijoiden ja Oulun Palloseuran työsuhdekiistassa sovinto – seura maksaa korvauksia lähes 12 000 euroa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 14 - 14:22

Oulun Palloseura – jalkapallo ry purki kahden serbialaispelaajan sopimuksen vuoden 2015 syksyllä.

Pelaajat nostivat jalkapalloseuraa vasteen kanteen Oulun käräjäoikeudessa. Seura kiisti tuolloin pelaajien vaatimukset.

Seura ja pelaajat pääsivät asiassa sovintoon, ja Oulun käräjäoikeus vahvisti sovintosopimuksen marraskuussa.

Ivica Milutinović vaati seuralta maksamattomista palkoista ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhteensä yli 11 600 euron korvauksia. Sovintosopimuksen mukaan seura maksaa hänelle 6 300 euroa. Vladimir Nikitović vaati noin 9 500 euron korvauksia. Sovintosopimuksen mukaan hän saa yhteensä 5 400 euroa.

Jutun oikeudenkäyntikulut olivat noin 10 500 euroa, jotka käräjäoikeus velvoitti valtion maksettavaksi.

Sopimuksen mukaan seuran on maksettava korvaukset pelaajille 15. joulukuuta mennessä. Mikäli he eivät saa korvauksia tuolloin, niin seuran on maksettava heidän alkuperäisten vaatimustensa mukaiset summat.

Seura purki pelaajien sopimukset syksyllä 2015. Perusteisiin kirjattiin muun muassa pelaamisesta kieltäytyminen. Pelaajien mukaan he olivat sairauslomalla, managerin mukaan pelaajat eivät pelanneet tai harjoitelleet.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ravitsemussuositukset jakavat mielipiteitä: osa uskoo, osa vastustaa, moni jättää noudattamatta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 14 - 12:05

Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijaelin, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, on laatinut monta ruokasuositusta suuntaviivoiksi väestön terveyttä edistävälle syömiselle.

Tuorein julkistettiin tammikuussa 2017, kun kouluruokailuun annettiin ruokailusuositukset. Nyt julkisesti kommentoitavana olevat varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset julkaistaan vuoden 2018 alussa. Viitteelliset eri ikäryhmien ravitsemus- ja ruokasuositukset sekä lautasmallit auttavat hahmottamaan aterioiden kokoamista.

– Onko kasviksia ja kuitua riittävästi? Mikä on kovan rasvan määrä, entä välttämättömien rasvojen lähteet ja riittävyys? Suolan, sokerin ja energian määrä, luettelee Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Kokko: Ärsyttää, kun kaikki ängetään yhteen putkeen

Hyvinvointivalmentaja, personal trainer Tomi Kokko iloitsee, jos virallisten suositusten kannattama maito saa sosiaalisessa mediassa huutia. Viljalla ja maidolla kasvatettu mies käy blogaten, vlogaten ja luennoiden yhden miehen kamppailua virallisia suosituksia ja prosessoitua maitoa vastaan.

Raila Paavola / Yle

Kokon mielestä suomalaiset ängetään vauvasta vaariin ahtaaseen putkeen, jossa viranomaiset määrittelevät, miten jokaisen kuuluu syödä ja mikä on terveellistä.

– Otetaan massasta jonkinlainen keskivertoihminen, jota ei oikeasti ole olemassakaan ja laaditaan suositukset. Missään vaiheessa ei oteta huomioon, ettei yksi malli suinkaan käy kaikille, Kokko kritisoi.

Väestötason suositukset soveltuvat ryhmätasolle

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen tyrmää väitteen yhden mallin totuudesta.

– Ruokasuositukset on ymmärretty väärin, jos näin väitetään. Virallinen, kansallinen "Terveyttä ruoasta" -suositus ja ikäryhmäkohtaiset suositukset sisältävät useita vaihtoehtoja siihen, miten hyvän ja ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi koota.

Lyytikäisen mukaan kohteena ei ole yksittäinen, kuviteltu keskivertoihminen. Viralliset ravitsemussuositukset laaditaan väestötasolle, ja niillä kuvataan väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia.

– Väestötason suositukset soveltuvat vain ryhmätasolle. Niitä käytetään esimerkiksi ruokapalvelujen suunnitteluun, tuotekehitykseen, ohjaukseen ja vertailuarvoiksi tutkimustarkoituksiin, Lyytikäinen kertoo.

Lyytikäinen: Lautasmallikin ymmärretty väärin

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen muistuttaa, että ravitsemussuositukset ovat yksittäisille ihmisille vain suuntaa antavia. Niiden tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, miten omaa syömistään voi viilata sellaiseen suuntaan, että ateriat ovat ravitsevia, täysipainoisia ja terveyttä edistäviä.

– Tavoitteena on myös vähentää yleisten kansantautiemme vaaraa. Näitä ovat lihavuus, valtimotaudit, kakkostyypin diabetes, hammaskaries, osteoporoosi ja eräät syöpätaudit. Suosituksilla pyritään turvaamaan hyvinvointi ja terveys, lapsilla kasvu ja kehitys ja aikuisilla toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen kaikissa ikävaiheissa.

Lyytikäisen mielestä lautasmallitkin on ymmärretty väärin, jos ei ole huomattu, että niihin kaikkiin sisältyy viesti monista toteuttamisen mahdollisuuksista.

– Hyvä ruokavalio voi olla lihaa sisältävä sekaruokavalio tai semivegetaarinen eli ainakin joskus kalaa ja vaaleaa lihaa sisältävä. Se voi olla lakto-ovovegetaarinen, laktovegetaarinen tai vegaaninen. Suositukset antavat tukea siihen, kuinka jokainen voi koostaa lautasensa ravitsemuksellisesti riittäväksi.

Kokko vastustaa maitoa ja sen aikaansaamaa ”maitosumua”

Treenattu, kovakuntoinen Kokko sopisi perisuomalaisen näköisenä pellavapäänä loistavasti maitomainokseen. Paitsi, että ei sopisi. Mies ei sulata sitä, että virallisissa ravitsemussuosituksissa maito on mukana vuosikymmenestä toiseen.

Kokko syyttää maitoa nuoruutensa sairastelukierteestä ja väsymyksestä, vuosien "maitosumusta". Olo parani vasta, kun mies jätti lääkärin kehotuksesta maitotuotteet pois.

– Aivan kuin kropassa olisi laitettu valot päälle! Pääsin pois "maitosumusta", olosta jossa tuntuu, että veto on pois ja aivot eivät toimi kunnolla.

Vuosia myöhemmin Kokko teki itselleen 30 päivän ihmiskokeen. Hän söi taas virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja joi rasvatonta maitoa.

– Vireystasoni romahti olemattomiin siitä, mihin olin tottunut. Tuli heti samat "maitosumuiset" fiilikset kuin nuorena.

Lyytikäinen: maito on mukana monesta syystä

Väestötason ruokasuosituksissa suositellaan rasvatonta, D-vitaminoitua maitoa osana ruokavaliota. Rasvattomuuden suosiminen johtuu maidon luontaisesti kovista rasvoista.

– Kova, tyydyttynyt rasva vaikuttaa epäedullisesti veren rasva-arvoihin, se esimerkiksi nostaa haitallisen kolesterolin määrää veressä, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Lyytikäinen sanoo.

Maidon rinnalla ovat vaihtoehtoina muutkin rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet, esimerkiksi piimät, viilit ja jogurtit.

– Kannattaa myös huomioida, että väestötason suosituksissa sanotaan, että nestemäiset maitovalmisteet voi korvata kasviperäisillä, kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, esimerkiksi soija- ja kaurajuomalla, sanoo Arja Lyytikäinen.

Maito on Arja Lyytikäisen mukaan ruokasuosituksissa myös kalsiumin, B2- ja B12-vitamiinien, jodin, sinkin ja proteiinin takia. Kulttuurillakin on merkityksensä.

– Ruokasuosituksissa huomioidaan aina ruokakulttuuri eli mitä ravintoaineen lähteitä on käytössä kansallisessa ruokavarannossa. Siksi maito on ollut suosituksissa mukana vuosikymmenet.

Lihottaako lautasmalli?

Tomi Kokko söi 30 päivää virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja teki kokeilustaan dokumenttielokuvan. Kokon mukaan hänen painonsa nousi kuukaudessa 6 kiloa.

Arja Lyytikäinen alleviivaa, ettei virallinen lautasmalli ole ohje yksilölliseen ruokamäärään, vaan se kuvaa ruoka-aineiden osuuksia syötävässä ateriassa.

– Virallinen lautasmalli ei lihota ihmistä. Energian tarve vaihtelee iän ja kulutuksen myötä. On eri asia, onko kevyttä tai raskasta työtä tekevä. Tai onko työkseen treenaava urheilija. Lautasmalli ohjaa valintoihin, mutta jokaisen on kuunneltava oman kehonsa viestiä nälästä ja kylläisyydestä.

Lautasmalli ei toimi, jos välipalat ovat kaloripommeja.Niko Mannonen / Yle

Virallisia ruokasuosituksia vastustavan Tomi Kokon omassa lautasmallissa energian lähde on 60-prosenttisesti rasva: voi, oliiviöljy ja kookosöljystä eristetty mct-öljy. Muuten lautanen koostuu kasviksista, kalasta, punaisesta tai valkoisesta lihasta, marjoista ja hedelmistä. Viljat ja maito loistavat poissaolollaan.

Kokon aterioinnissa kiteytyy koko hänen filosofiansa.

– Kysyn aina itseltäni, miksi käytän tätä ruoka-ainetta. Edistääkö se terveyttäni? Tuleeko tästä hyvä olo? Onko tässä jotakin sellaista terveydelle tärkeää, jota en saa mistään muualta? Maidosta en ole aikoihin saanut positiivisia vastauksia.

Lautasmalli ei toimi, jos sitä ei noudata

Osa suomalaisista uskoo virallisiin ruokasuosituksiin, osa ei. Lyytikäisen mukaan vastassa ovat tutkimus- ja kokemustieto. Viralliset suositukset koetaan nollatutkimuksiksi, jos trendit ja kaveripiiri sanovat muuta.

Lautasmallikaan ei toimi, jos sen noudattaminen jää puolitiehen tai lautasmallin lisäksi napsitaan kaikkea muutakin. Lyytikäisen mukaan tärkeää on katsoa myös, mitä välipaloilla syö. Ruokavalio on aina kokonaisuus.

Tomi Kokko ei lämpene suosituksille ja haluaa herättää keskustelua. Mies elää oppiensa mukaan, muttei vaadi sitä muilta. Vaikka mies pohtii tarkasti syömisiään, koneeseen uppoaa välillä burgeria ja olutta.

– On jokaisen oma asia mitä syö. Omani on 80/20-sääntö. Yritän syödä valtaosan mahdollisimman luonnollista, puhdasta ruokaa, joka tekee elimistölleni hyvän olon. Loput 20 prosenttia on sitten mitä on, ihan sen takia, ettei hommasta tule liian neuroottista, Kokko nauraa.

Miten ravitsemussuositukset syntyvät?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin Arja Lyytikäisen mukaan kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat yhteispohjoismaisiin suosituksiin. Niiden taustalla on kansainvälisen tiedeyhteisön usean vuoden mittainen ja yli sadan tieteellisen asiantuntijan työ.

Suositusten laatimisen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomessa kansallisista suosituksista vastaava Valtion ravitsemusneuvottelukunta toimii Lyytikäisen mukaan asiantuntijaelimenä ilman palkkiota.

Lyytikäisen mukaan tutkijat ja työryhmät käyvät laajasti läpi tutkimustietoa ja arvioivat sekä tieteellistä luotettavuutta että tutkimusten laatua. Yksittäisen tutkimuksen tai yksittäisen tutkijan osuus jää kokonaisuudessa pieneksi.

– Vakuuttava tieteellinen näyttö edellyttää useita laadukkaita tutkimuksia. Yleensä edellytetään vielä eri tutkimusmenetelmin saavutettuja samansuuntaisia tuloksia, että näyttö voisi johtaa suositusten uudelleen arviointiin ja muuttamiseen, kertoo Arja Lyytikäinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päiväkotilasten levottomuuteen halutaan stoppi – ryhmäkoot pienemmiksi, koulutustakin tehostetaan

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 14 - 08:30
Mistä on kyse?
  • Päiväkotien lasten kasvanut levottomuus on herättänyt huolta päiväkotien työntekijöiden keskuudessa.
  • Alan ammattilaisten mukaan ryhmäkoot eivät saa kasvaa liian suuriksi.
  • Lastenhoitoalalle suuntaavien koulutusta halutaan tehostaa. Hyvällä koulutustaustalla halutaan varmistaa muun muassa työntekijän osaaminen tilanteissa, missä lasten levottomuus kasvaa.
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan mukaan päiväkotien toimintaa käännetään sosiaalityöstä pedagogisempaan suuntaan.

Päiväkodit ovat paikoin alkaneet huutaa apuun psykiatrisen hoidon ammattilaisia lasten joskus rajujenkin oireiluiden vuoksi. Näin on tehty hiljattain muun muassa Nurmijärvellä, missä kunta etsii psykiatrista sairaanhoitajaa päiväkodin esiopetusryhmään haastavien lasten hoitoavuksi.

Levottoman päiväkotilapsen rauhoittaminen vaatii osaamista, mutta sitä ei löydy aina tarpeeksi, sanoo lastentarhanopettaja ja Lastentarhanopettajaliitossa varhaiskasvatuksen viestintäsihteerinä työskentelevä Jaana Lahdenperä-Laine.

– Vain koulutetun lastentarhanopettajan taidot riittävät tilanteessa, jossa lasta alkaa ärsyttää tai lapsi alkaa riehua. Ei riitä, että sanotaan vaan, että noin ei saa käyttäytyä. Täytyy tarjota vaihtoehtoinen malli toimia.

Alan koulutusta lisätään

Seesteisempiä aikoja päiväkoteihin haetaan kouluttamalla alalle lähivuosina lisää ammattilaisia. Viime keväänä valmistuneen opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan mukaan päiväkotien toimintaa käännetään sosiaalityöstä pedagogisempaan suuntaan.

Levottoman päiväkotilapsen rauhoittaminen vaatii osaamista.Päivi Köngäs / Yle

Yliopistollisen lastentarhaopettajakoulutusta lisätään nyt niin, että koulutuksen aloituspaikkoja nostetaan tuhannella.

– Se riittää joksikin aikaa pyrkimyksenä, että jokaiseen ryhmään saadaan yliopistokoulutuksen saanut lastentarhanopettaja, Lahdenperä-Laine sanoo.

Olennaista on mielestäni, että kaikenlaista osaamista löytyy. Eija Salmi

Lahdenperä-Laine liputtaa lisääntyvän koulutuksen puolesta. Hänen mielestään päiväkotitoiminta on mielletty Suomessa viime vuosiin saakka pitkälti sosiaali- ja työvoimapoliittiseksi toiminnaksi.

– Jokaisessa päiväkotiryhmässä pitäisi olla koulutettu lastentarhanopettaja.

Lahdenperä-Laineen arvion koulutuksen merkityksestä alleviivaa kuusamolaisen Rukan päiväkodin johtaja Marika Puustinen.

– Pedagogiikalla on todella suuri merkitys. Jos työntekijällä ei ole pedagogista taitoa, ei hän pysty välttämättä ennakoimaan esimerkiksi sitä, mihin ryhmään tai millaiseen toimintaan kukin lapsi olisi sopiva.

Pienemmät ryhmät rauhoittaisivat

Yksi lääke levottomuuteen saattaa olla hyvinkin yksinkertainen: ryhmät pilkotaan tarvittaessa pienemmiksi, sanoo kuusamolaisen Rukan päiväkodin johtaja Marika Puustinen. Puustinen liputtaa myös hyvän koulutuksen puolesta.

– Mitä paremmat päiväkodin työntekijän opetus- ja kasvatustaidot ovat, sitä paremmin työntekijä osaa puuttua rauhoittavasti tilanteeseen, Puustinen sanoo.

Suomen Lastenhoitoalan liitossa pidetään ryhmäkokojen vaihtelua yhtenä merkittävimpänä tekijänä lasten oireilussa.Päivi Köngäs / Yle

Suomen Lastenhoitoalan liitossa pidetään ryhmäkokojen vaihtelua yhtenä merkittävimpänä tekijänä lasten oireilussa.

– Kaikista tärkein asia on, että sopimuksia, ryhmäkokokattoja ja suhdelukuja noudatetaan työpaikoilla, sanoo liiton toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari.

Myös alati vaihtuvat kasvot päiväkodin maisemassa saavat lapset oireilemaan.

– Jatkuvasti muuttuva ryhmä tekee lapset levottomiksi, sanoo myös oululaisen Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi.

Ryhmäkokojen kanssa kikkaillaan

Eila Seppälä-Vessarin mukaan päiväkodeissa usein kikkaillaan henkilökunnan ja ryhmäkokojen kanssa.

– Uupumista lisää se, että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin oma ammattietiikka edellyttäisi.

– Ei hirveästi auta, jos omassa ryhmässä on henkilökuntaa poissa, mutta naapuriryhmässä on vähemmän lapsia. Ja sitten todetaan, että suhdeluvut koko talossa on kunnossa, Seppälä-Vessari puuskahtaa.

Ryhmien pilkkominen ei onnistu, jos henkilökuntaa on vähän. Marika Puustinen

Eila Seppälä-Vessari perustelee näkemystään muun muassa tuoreella kuntakierroksella.

– Olemme kiertäneet kuluneen syksyn aikana 13 eri paikkakunnalla ja saaneet viestiä suoraan työntekijöiltä runsaasti. Erot kunnissa ovat todella suuria esimerkiksi tavassa palkata sijaisia päiväkoteihin. Tai millaiset ovat henkilökunnan mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen.

– Henkilöstö on paikoin aika uupunutta, kun on paljon tilanteita, joissa joutuu vastaamaan isosta lapsiryhmästä liian pienellä henkilöstöllä, Seppälä-Vessari sanoo.

Osaajia tarvitaan eri aloilta

Oululaisen Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi pitää oululaisten päiväkotien työntekijöiden koulutustaustaa verrattain hyvänä, ei kuitenkaan täydellisenä.

– Pääsääntöisesti yli 3-vuotiaiden ryhmissä Oulussa on kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Usein yliopistosta valmistunut ja sosionomitaustainen lastentarhanopettaja työskentelevät työparina. Yliopistotaustaisia lastentarhanopettajia ei ole Oulussakaan tarpeeksi. Pedagogista osaamista tarvitaan lisää päiväkoteihin.

Päiväkotiryhmässä pitää olla koulutettu lastentarhanopettaja. Jaana Lahdenperä-Laine

– Olennaista on mielestäni, että kaikenlaista osaamista löytyy päiväkodista. Tarvitaan pedagogista osaamista, tarvitaan sosiaalipoliittiselta puolelta asioita katselevia lastentarhanopettajia ja tarvitaan lastenhoitajia, Salmi luettelee.

Eija Salmi näkee, että keskustelu alan koulutustaustasta on osin karannut käsistä.

Päiväkodeissa suuret lapsiryhmät ovat herättäneet huolta päiväkotien työntekijöissä.Ensio Karjalainen / Yle

– Kun tätä arkea pyörittää niin huomaa, että kaikilla on tehtävänsä, Salmi naurahtaa.

Jaana Lahdenperä-Laineen laskelmien mukaan lastenhoitoalan henkilöstöstä noin 20 prosenttia on lastentarhanopettajia.

– Nythän koulutusta on erilaista niin, että lastentarhanopettajalla ei ole välttämättä pedagogista koulutustaustaa. Uudistuvan koulutuksen myötä tavoitteena on saada pedagogisen taustan saaneiden opettajien määrää nousemaan.

Pedagogisella koulutustaustalla Lahdenperä-Laine viittaa opettajakoulutukseen. Sosionomitaustaisten lastentarhanopettajan opintoihin kuuluu vähintään 60 opintopistettä muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja.

– Alan koulutusta ei ole seurattu samalla tavalla, kuin muiden opettajien koulutusta vuosien varrella. Toivottavasti tähän tulee nyt muutos, Lahdenperä-Laine sanoo.

Oulu lisäsi työntekijöitä

Oulussa päiväkodit heräsivät viime keväänä lasten lisääntyneisiin, hallitsemattomiin tunteenpurkauksiin. Asiaan tartuttiin kaupungilla palkkaamalla alalle lisää työntekijöitä. Kaupunki on varannut keväällä ilmenneiden tapausten vuoksi 1,5 miljoonaa euroa lisärahaa kohdennettuna juuri vallitsevaan tilanteeseen.

Oulun 10 000 päiväkotilasta hoitaa nyt nelisenkymmentä ihmistä enemmän, kuin viime keväänä.

– Tilannetta seurataan rauhallisella mielellä puolin ja toisin, sanoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

– Painimme edelleen samojen ongelmien kanssa, kuin keväällä. Tahtotila on nyt kuitenkin se, että muutos parempaan tapahtuu, toteaa Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi.

Täsmennetty juttua 15.11. kello 14.25: Juttuun on täsmennetty, että Jaana Lahdenperä-Laine viittaa pedagogisella koulutustaustalla opettajankoulutukseen. Sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajillakin opintoihin kuuluu pakollisina muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja.

Juttua korjattu 16.11. klo 10.00: Korjattu lause ”Se uuvuttaa työntekijöitä ja rapauttaa Seppälä-Vessarin mukaan työntekijöiden työmoraalia. Ja heikko työmoraali heijastuu lapsiin” muotoon: ”Uupumista lisää se, että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin oma ammattietiikka edellyttäisi.”

Täsmennys 16.11. klo 12.10: Juttuun on täsmennetty, että sosionomitaustaisten lastentarhanopettajan opintoihin kuuluu vähintään 60 opintopistettä muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja.__ Aiemmin jutussa luki, että opintoihin kuuluisi 60 opintopistettä sosiaalipedagogisia opintoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pietarsaaren paloittelusurmaa puidaan hovioikeudessa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 14 - 08:07

Pietarsaaressa paljastui alkuvuodesta surma, jossa paikkakuntalainen mies oli surmattu ja paloiteltu. Surma paljastui, kun Permon kaupunginosassa löytyi jäteastiasta uhrin ruumiinosia.

Käräjäoikeus tuomitsi tapauksesta pedersöreläismiehen kymmeneksi vuodeksi vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta.

Tapahtumissa mukana ollut nainen tuomittiin puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen hautarauhan rikkomisesta.

Uhrin omaiset hakevat tuomitulle miehelle pitempää vankeustuomiota. Ehdolliseen vankeuteen tuomittu nainen taas kiistää osallistuneensa paloitteluun, joten häntä ei asianajajansa mukaan voida siis tuomita hautarauhan rikkomisesta.

Asiasta kertoi sanomalehti Pohjalainen. Aiheesta myös: Styckmordet i Jakobstad går till hovrätten

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies ryösti Oulussa kaupan käsiaseella uhaten

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 13 - 23:48

Käsiaseella henkilökuntaa uhannut mies sai ruokakaupasta saaliikseen pienehkön summan rahaa Oulun Kaakkurissa maanantaina alkuillasta. Rahat saatuaan mies juoksi saaliineen läheisen metsän suuntaan. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa.

Poliisin mukaan ryöstäjä oli noin 170-senttinen ja normaalivartaloinen. Hänellä oli yllään tummanharmaa takki ja ruskeat tai keltaiset housut sekä musta lippalakki. Kasvonsa mies oli peittänyt huivilla.

Poliisi pyytää mahdollisia vihjeitä ja havaintoja poliisin vihjepuhelimeen numeroon 029  541  6194.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sininen tulevaisuus ei ole vielä puolue, mutta erimielisyys piireistä syntyi jo

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 13 - 19:40

Sininen tulevaisuus aikoo perustaa Vaasan vaalipiiriin vain yhden piirijärjestön, sanoo Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Entinen perussuomalainen ja Sinisen tulevaisuuden kannattajakortteja kerännyt Alpo Ylitalo Kokkolasta haluaisi Keski-Pohjanmaalle oman piirijärjestön. Hän on tyrmistynyt siitä, että päätös Vaasan vaalipiirin kokoisesta piirijärjestöstä on tehty kuulematta maakuntia.

Eteläpohjalaiset eivät tue keskipohjalaisten tavoitteita, eivätkä täkäläiset tue eteläpohjalaisten toiveita Alpo Ylitalo

Alpo Ylitalon mielestä Keski-Pohjanmaa tarvitsee ehdottomasti oman piirinsä.

– Me olemme niin erilaisia ihmisiä jo luonteeltakin. Eteläpohjalaiset eivät tue keskipohjalaisten tavoitteita, eivätkä täkäläiset tue eteläpohjalaisten toiveita.

Simon Elon mukaan häneen ei ole oltu yhteydessä piirin perustamisesta Keski-Pohjanmaalle ja aiemmin on pohjalaisten kanssa sovittu Vaasan vaalipiirin kokoisesta piirijärjestöstä. Esimerkiksi vimpeliläinen kansanedustaja Reijo Hongisto on yhden Vaasan vaalipiirin kokoisen piirijärjestön kannalla.

Alpo Ylitalo.Juha Kemppainen / Yle

Alpo Ylitalon mukaan Sinisellä tulevaisuudella on Keski-Pohjanmaalla kymmeniä kannattajia. Kannattajakortteja kerättiin sata ympäri maakuntaa, pääosin Kokkolasta.

Kannattajakortin täyttäneiltä kysyttiin, liittyisivätkö he myös puolueen jäseniksi.

– Suurin osa sanoi, että kun puolue on rekisteröity, mitään estettä jäsenyydelle ei ole, Ylitalo kertoo.

Alpo Ylitalo laittaa toiveensa Sinisen tulevaisuuden puoluekokoukseen, jota on Ylitalon mukaan suunniteltu pidettäväksi joulukuussa. Hän toivoo, että Keski-Pohjanmaa voisi siellä vielä neuvotella omasta vaalipiiristä.

Puolueeksi pyrkivä Sininen tulevaisuus -yhdistys toimitti 5000 kannattajakorttia oikeusministeriöön kuukausi sitten. Ne tarvitaan, jotta ryhmä voi rekisteröityä puolueeksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jaakko Haukipuro rakensi hautansa omalle pihalleen: hirsiseinät, 60 linnunpönttöä ja arkkuna vene

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 13 - 09:12
Mistä on kyse?
  • Jaakko Haukipuro rakensi itselleen hautapaikan kotitiluksilleen Haapavedelle.
  • Yksityisen haudan voi perustaa esimerkiksi kesämökkitontille, kun sille hakee luvan.
  • Suomalaisten kuolemankulttuuri on muuttumassa, ja esimerkiksi hautajaiset ovat aiempaa useammin vainajan näköiset, arvioi historiantutkija.
  • Yksityinen hautapaikka määrittää maankäyttöä pitkään, sillä hautapaikka on rauhoitettu vähintään 25 vuoden ajaksi.

Ohi pyöräilevä nainen pysäyttää matkantekonsa kohdallamme. Hän kysyy, olemmeko katsomassa Jaakon kylmää kotia. Sitäpä juuri. Ohikulkijatkin tuntuvat tietävän, mihin käyttöön Kärsämäentien varteen noussut rakennus on tulossa.

Suomessa ei ole kovinkaan tavallista varata itselle hautapaikkaa hautausmaan ulkopuolelta ja etenkään rakentaa sen ylle rakennusta. Jaakko Haukipuron rakennuttama viimeinen leposija ottaa mallia karjalaisista matalista hirsirakennuksista eli grobuista, joita aikanaan rakennettiin haudoille.

– Minä olen ajatellut, että eihän sitä iäisyyttä viitsi taivasalla olla, vaikka tietystihän kaikki on katoavaista.

Muistomerkki voi olla esimerkiksi luonnonkivessä oleva metallilaatta. Johanna Rantala

Jaakko Haukipuron "robu", kuten hän itse sitä kutsuu, on selvästi esikuvaansa grobua isompi ja korkeampi. Siitä tuli sellainen vähän vahingossa, hän sanoo.

– Tämä on turhan komeakin. Siihen kyllä riittäisi kaksi hirsikertaa ja katto, mutta eihän sitä ruveta purkamaan.

Jaakko Haukipuro tasoittelee maata rakennuttamansa grobun sisällä. Hänen ruumiinsa on tarkoitus laskea näihin multiin, kun aika koittaa.Hanna Juopperi / Yle

Kun hautaustoimilaki uudistui vuosituhannen alkupuolella, Jaakko Haukipuro pani töpinäksi ja haki itselleen luvan yksityisen hautapaikan perustamiseen omalle kotitilalleen. Hän ei omien sanojensa mukaan halua kuulua siihen porukkaan, jonka viimeinen leposija on yleisellä hautausmaalla.

Yksityiselle hautapaikalle tarkat luvat Yksityisen hautapaikan perustaminen
  • Luvat yksityiselle hautapaikalle myönnetään keskitetysti Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
  • Paikan tulee olla hautaustarkoitukseen sopiva ja haudan perustamiselle pitää ollan maanomistajan lupa.
  • Hautapaikka merkitään kiinteistörekisteriin ja se on rauhoitettu 25 vuotta, aluetta ei voi ottaa tänä aikana muuhun käyttöön.
  • Haudan tulevasta hoidosta on annettava selvitys.
  • Mikäli hautapaikan läheisyydessä on naapureita, myös heidän mielipidettään kysytään.
  • Jos kyseessä on arkkuhautaus, kunnan terveysviranomainen ottaa kantaa paikan soveltuvuuteen.
  • Vainajan ruumista tai tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla.

Suomessa yksityisten hautapaikkojen lupamenettelystä vastaa nykyisin Itä-Suomen aluehallintovirasto. Hakemuksia yksityisen hautapaikan perustamiseksi on tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä tullut kaikkiaan kuusi kappaletta. Määrä on pieni, mutta se on kuitenkin enemmän kuin aiempina vuosina, kertoo ylitarkastaja Johanna Rantala.

– Yleensä yksityinen hautapaikka on henkilön oma toivomus. Se on perusteluna lähes jokaisessa hakemuksessa. Henkilö kokee paikan sellaiseksi, johon haluaa tulla haudatuksi.

Yksityistä hautapaikkaa ei perusteta minne vain, sillä lupaviranomainen vaatii hautapaikasta tarkat selvitykset. Luvan tarvitsee, jos haudalle halutaan pienikään muistomerkki, oli kyseessä sitten tuhkauurna tai arkkuhautaus, jonka lupamenettely on tiukempi. Kun luvan saa, on hautapaikka rauhoitettu vähintään 25 vuoden ajaksi.

Jaakko Haukipuron tulevan haudan päällä on grobu.Julia Jumisko / Yle

– Muistomerkki voi olla esimerkiksi luonnonkivessä oleva metallilaatta. Se on silloin tunnistettavissa haudaksi, ja siihen vaaditaan lupa, Rantala kertoo.

Tuonelan virran yli jos pääsisi tällä veneellä, niin eikö se siellä ole se lintukoto. Jaakko Haukipuro

Tuhkan sirottelu luontoon on maanomistajan luvalla mahdollista, mutta muistomerkkiä paikalle ei saa ilman lupaa laittaa. Myös tuhkan jakaminen useampaan kohteeseen on lain mukaan kiellettyä. Sitä, kuinka usein toimitaan toisin ja kuinka paljon on esimerkiksi luvattomia hautapaikkoja, on Rantalan mukaan mahdotonta tietää.

Oljet, villasukat ja vällyt

Lähes seitsemänkymppisen Jaakko Haukipuron hautapaikalla kaikki on suunniteltu valmiiksi. Mies on kärsinyt sydänvaivoista ja kuolema on hänen omien sanojensa mukaan kolkutellut. Grobun alla on parin metriä syvä kaivanto, jonne arkku lasketaan, kun aika koittaa. Arkkuna toimii vanha vene, jossa Haukipuro haluaa tulla haudatuksi.

– Sinne pitää panna rukiin oljet alle, villasukat jalkaan ja vällyt päälle, ettei palele. Sitten lankuista kansi, ettei rutistu.

Jaakko Haukipuro on valinnut arkukseen vanhan soutuveneen. Sillä hän pohtii ylittävänsä Tuonelan virran. Hanna Juopperi / Yle

Kuoppaa tasoitellessa ehtii miettiä kaikenlaista.

– Vettähän tänne ei tule, vaikka vene tulee. Tuonelan virran yli jos pääsisi tällä veneellä, niin eikö se siellä ole se lintukoto, vai miksi ne sitä sanoo, Haukipuro pohtii lapio kädessään kuopan pohjalla.

Kuolemankulttuuri on muuttumassa

Perinteinen kirkkomaa ei ole ainoa vaihtoehto viimeiseksi leposijaksi. Vaihtoehtoja tunnetaan vain huonosti, pohtii suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran varapuheenjohtaja, historiantutkija Ilona Pajari. Esimerkiksi seurakuntien on pitänyt vuodesta 2007 lähtien tarjota hautausmailta paikka myös uskonnottomille.

Kyllä se antaa myös ymmärtää, että ei halua sitä maa-aluetta myytäväksi. Ilona Pajari

Suomalainen kuolemankulttuuri on Pajarin mukaan kuitenkin hitaasti muuttumassa ja hautaaminen sen mukana. Pajari arvioi, että kirkkokeskeisyydestä ollaan siirtymässä monipuolisempaan ja yksilöllisempään kulttuuriin.

– Hautajaiset ovat aiempaa useammin vainajan näköiset. Niissä korostetaan enemmänkin ihmisen maallista elämää ja kunnioitetaan hänen identiteettiään.

Tontin myynti voi tyssätä hautapaikkaan

Kiinnostus yksityisiä hautapaikkoja kohtaan voi jatkossa kasvaa kirkosta eroamisten ja tuhkausten yleistymisen myötä. Räjähdysmäiseen kasvuun Ilona Pajari ei kuitenkaan usko. Yksi syy on hautapaikan pitkä rauhoitusaika.

– Se sitoo perikuntaa ja voi olla myös tietynlainen taakka. Aina se ei ole ongelma, mutta en ehkä itse tekisi lapsilleni sellaista.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Johanna Rantala muistuttaa, että hautapaikka säilyy rauhoitettuna myös 25 vuoden jälkeen. Tuon ajan kuluttua voidaan hakea hautapaikan lakkauttamista. Itsestään hautapaikka ei siis rekistereistä katoa.

– Yksityisen haudan lakkauttaminen on poikkeus. Lähtökohta on, että hauta on pysyvä. Tämä tulisi huomioida yksityisen haudan paikkaa harkittaessa, Rantala sanoo.

Jaakko Haukipuron haudalle tule muistokiveksi kookas luonnonkivi. Julia Jumisko / Yle

Etenkin arkkuhautauksen osalta 25 vuotta on varsin lyhyt aika. Jos maa-alue haluttaisiin ottaa sen jälkeen muuhun käyttöön, vainaja pitäisi sieltä ehkä siirtää uuteen hautapaikkaan. Se taas edellyttää uutta lupaprosessia, Rantala korostaa.

Hautapaikan varaaminen omille tiluksille voi olla myös viesti jälkeläisille, tutkija Ilona Pajari sanoo.

– Kyllä se antaa myös ymmärtää, että ei halua sitä maa-aluetta myytäväksi. Tällainenkin motivaatio voi jollakulla olla.

Pajari pohtii, että kyse voi olla myös kuoleman hallinnoimisesta. Ihminen ei ehkä päätä minä hetkenä tai minne hän kuolee, mutta ainakin sen, mihin hänet haudataan.

Muista kuolevasi

Jaakko Haukipuron viimeinen leposija kylpee syyspäivän auringossa. Omalla hautapaikalla puuhailu saa miehen mietteliääksi. Hän tapailee latinankielistä sanontaa "Memento mori" eli muista kuolevasi.

– Kyllähän se ihmiselle tekisi hyvää muistaa, että hän kuolee. Mutta kun se ei tahdo muistaa ja luulee, että elää aina ja tekee mitä vain.

Grobun räystäissä jatkuu elämä. Jaakko Haukipuro on tehnyt räystäisiin kerrostalon, kaikkiaan 60 linnunpönttöä.Hanna Juopperi / Yle

Jaakko Haukipuron viimeisen leposijan räystäsrakennelma kuitenkin takaa sen, että elämä jatkuu sen suojissa. Räystääseen on tehty kymmenittäin linnunpönttöjä.

– Siinä on kerrostalo. Ylellä oli se kampanja, miljoona linnunpönttöä, ja minäkin tein 60 pönttöä robun päätyihin. Linnut saa laulaa ja minä kuuntelen maan alla. Kyllähän se kuuluu muutaman metrin mullan läpikin, Haukipuro arvelee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isyysvapaa saa miehet jäämään kotiin erityisesti Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 13 - 06:31

Pohjalaismiehet käyttävät eniten isyysvapaata koko maassa. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjanmaa loistaa ykkösenä ja toiseksi yltävät Keski-Pohjanmaan miehet. Kelan tilastoissa Pohjanmaan lapsiperheiden miehistä lähes 83 prosenttia hyödynsi isyysvapaata.

Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan miehet olivat isyysvapaalla maan keskiarvoa ahkerammin. Pohjalaisten väliin kiilaa tilastossa Ahvenanmaa. Koko maassa keskimäärin 75 prosenttia isistä käyttää isyysvapaata. Tilaston hännillä ovat Lapin miehet 70 prosentilla.

– Pohjalaisten selvä kärki on mielenkiintoinen ilmiö. Kyse on pidemmän ajan ilmiöstä. Pohjalaismiehet ovat olleet pitkään Kelan tilastojen kärkisijoilla isyysvapaan käytössä, tuumaa suunnittelija Siru Keskinen Kansaneläkelaitokselta.

Kelan isyysvapaata koskevat tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2015, koska tilastoinnissa ei tarkastella kalenterivuotta, vaan koko vanhempainpäivärahakautta. Siksi tilastot saadaan pienellä viiveellä.

Pisimmät lomat ja äidin kanssa eri aikaan

Isät voivat saada yhdeksän viikkoa eli 54 arkipäivää isyyslomaa, josta kolme viikkoa voi pitää samaan aikaan äidin kanssa. Muutaman vuoden takaisen isyysvapaauudistuksen mukaan isät voivat jäädä isyyslomalle siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla miehet myös ovat pisimpään isyyslomalla ja käyttävät merkittävän osan vapaasta eri aikaan äidin kanssa. Kun koko maassa miehet ovat isyyslomalla keskimäärin 36 päivää, ahvenanmaalaiset käyttävät oikeuttaan 45 ja Pohjanmaan maakunnan miehet 38 päivää.

Kelan suunnittelija Siru Keskinen arvioi varovasti, että Pohjanmaan ja Ahvenanmaan korkeita lukuja saattaa selittää ruotsinkielinen kulttuuri.

– Ruotsissa miehet hyödyntävät isyysvapaan paremmin kuin Suomessa.

Isyysvapaiden suosio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana tasaisesti.

– Vuosi 2015 oli ennätysvuosi koko maassa. Isyysvapaauudistus oli tullut voimaan pari vuotta aiemmin ja tuolloin 2015 isät hyödynsivät viime tipassa mahdollisuuttaan olla kotona alle kaksivuotiaan lapsen kanssa, Siru Keskinen selvittää.

– Syntyvyys laskee kaiken aikaa, joten jossain vaiheessa se heijastuu tietysti myös isyysvapaiden määrään.

Jaakko hyödyntää koko isyysvapaan

Jalasjärveläinen musiikinopettaja Jaakko Laakso on kolmen pojan isä. Nuorimmainen syntyi kaksi kuukautta sitten. Jaakko uskoo käyttävänsä koko isyysvapaan.

– Luultavasti käytän isyysvapaan ihan täysmääräisenä. Meidän perheessä Iisakki on nyt kolmas vauva, ja meillä vanhemmilla on jo sen verran ikää, että luultavasti hän on myös perheen viimeinen vauva. Keskimmäisen pojan syntyessä hyödynsin myös täysmääräisenä vapaat. Se oli oikein kiva kokemus.

Jaakko Laakso on tyytyväinen suomalaiseen isyysvapaajärjestelmään.

– Se on aika hyvä. Kokemukseni mukaan työnantajat suhtautuvat myöteisesti siihen ja nykyään pidetään ihan luonnollisena sitä, että isät pitävät vanhempainvapaansa.

Jaakko Laakso on myös tyytyväinen isyysvapaan määrään ja periaatteessa myös siitä saatavaan korvaukseen, vaikka myöntääkin isyysvapaan tekevän loven perheen budjettiin.

– Lähtökohtaisesti korvaus on oikein hyvä. Se on hienoa, että perheenisälle mahdollistetaan tämä ja yhteiskunta maksaa sen loman. Toisaalta kyllähän se aika ison loven perheen budjettiin tekee eli euromääräinen tappio palkassa on aika merkittävä. Kyllä siinä joutuu etukäteen miettimään, että mistä loput rahat kaivaa lainanhoitoihin ja muihin vastaaviin kiinteihin kuluihin.

Yhdellä isällä 2,25 lasta

Tilastokeskuksen mukaan ammatissa toimineista vanhempainpäivärahaa saaneista isistä 41 prosenttia toimi työntekijäammatissa, 37 prosenttia asiantuntija-ammatissa ja 7 prosenttia oli yrittäjiä.

– Työntekijäisät käyttävät yleensä isyysvapaan yhtä aikaa äidin kanssa, kun taas ylemmät toimihenkilöt pitävät isyyslomaa myös äidin loman jälkeen, tietää Siru Keskinen Kelalta.

Tilastokeskus on selvittänyt, että Suomessa on yli 1,2 miljoonaa isää. Iältään 15−81-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia. Suomalaiset miehet tulevat isäksi nykyään keskimäärin 31-vuotiaina ja yhdellä isällä on keskimäärin 2,25 lasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päiväkoti Riiviö vai Kullanmurut? Yksityinen päivähoito tulee vauhdilla kolmen miljardin markkinoille

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 13 - 06:30
Kolme suurinta yksityistä päiväkotiketjua
  • Yksityistä varhaiskasvatusmarkkinaa jakaa kolme suurta ketjua: Touhula Varhaiskasvatus, Norlandia (ent. Tenava) Päiväkodit ja Pilke Päiväkodit.
  • Kaikkien yhtiöiden tulos oli vuonna 2016 voitollinen, ja jokaisen liikevaihto kasvaa reippaasti lähivuosina.
  • Touhula on suurin 149 päiväkodilla.
  • Pilkkeellä on 71 ja Norlandialla 46 päiväkotia. Pilke pyörittää myös koulujen iltapäiväkerhoja useassa kaupungissa.
  • Pohjoismainen sijoitusyhtiö EQT osti Touhulan enemmistön vuonna 2016. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 66 milj. euroa, nousee tänä vuonna 90 milj. euroon.
  • Pilke päiväkodit omistaa suomalainen Palvelurahasto I ja yksityishenkilöt. Liikevaihto oli vuonna 2016 22 milj. euroa, vuonna 2017 arviolta jo 32,5 milj. euroa.
  • Norjalaisen Norlandia Care Groupin Suomen päiväkotien liikevaihto oli viime vuonna 12,5 milj. euroa.
  • Lisäksi on lukuisia pieniä muutaman päiväkodin paikallisia yrityksiä. Myös järjestöt ja yhdistykset ylläpitävät yksityisiä päiväkoteja.

Suurimmilla päiväkotiketjuilla pyyhkii nyt taloudellisesti lujaa. Yhtiöt avaavat kilvan uusia päiväkoteja tai ostavat pienempiä yksityisiä hoitopaikkoja.

Alalla tullaan näkemään varmasti lisää yhdistymisiä tulevaisuudessa, koska Suomessa on paljon pieniä yksityisiä päiväkoteja.

Suurin yksityinen ketju, oululaislähtöinen Touhula on laajentunut voimakkaasti viime vuodet. Tällä hetkellä Touhulalla on noin 150 päiväkotia. Tämä on saman verran kuin suuressa kaupungissa.

– Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu noin 70 prosenttia lapsista. Ruotsissa taas yli 80 ja Norjassa yli 90 prosenttia. Täällä on vielä kasvupotentiaalia, kun sen piirissä olevien lasten määrä kasvaa. Meidän kasvu tulisi juuri tätä kautta, toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo.

Touhulan toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.Marko Siekkinen / Yle

Päivähoidolla on ansaittu Suomessa myös ensimmäiset miljoonat. Viime vuoden verotiedot paljastavat Touhulan omistajien ansainneen miljoonien pääomatulot, kun sijoitusyhtiö EQT osti yrityksen. Myös Vekara Päiväkotien yrittäjä sai miljoonapotin, kun hän myi yrityksensä Touhulalle.

Pääomasijoittajat eivät tee hyväntekeväisyyttä, joten hekin uskovat yksityisen päivähoidon tuottomahdollisuuksiin.

Kaikki eivät katso kehitystä hyvin mielin. Esimerkiksi Lastentarhanopettajaliitto pelkää, että Suomeen syntyy kahden kerroksen päivähoitoa: kunta hoitaa kalliimmaksi tulevat erityistukea ja vuorohoitoa tarvitsevat lapset, ja yksityiset taas keräävät varakkaammat asiakkaat ja helpommat lapset.

Myös Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijan Jarkko Lahtisen mielestä on olemassa riski, että yksityinen haluaa valita maksukykyisemmät asiakkaat, vaikka he olisivat kunnallekin tärkeitä.

Touhulan Holmqvist torjuu kritiikin sanoen kunnan määrittelevän ostosopimuksissa ja palvelusetelin sääntökirjassa ketä yritys hoitaa ja milloin.

– Erityislapsia meillä on jo monessa kunnassa, mutta ei vuorohoitoa. Uskon, että yritykset lähtisivät mielellään tähän, mutta useimmat kunnat rajaavat ne nykyään pois, hän sanoo.

THL:n mukaan yksityisessä päivähoidossa oli viime vuonna 14,2 prosenttia lapsista, noin 35 000 lasta. Kaikkiaan varhaiskasvatuksessa oli 68 prosenttia 1–6-vuotiaista, hieman alle 244 000 lasta. Yksityistä hoitoa on ollut pitkään, mutta uusi asia on palvelusetelillä toteutetun hoidon lisääntyminen. Kelan yksityisen hoidon tuen osuus vähenee koko ajan ja palvelusetelin kasvaa. Yrityksiä kiinnostaa miljardien markkinat

Päivähoitoa pyöritetään pääosin julkisin varoin. Kyse on isoista rahoista. Kunnat käyttävät varhaiskasvatukseen kolmisen miljardia euroa vuosittain.

Yksityisen päivähoidon osuus on kasvanut vaivihkaa, mutta kehityksestä ei ole käyty periaatteellista keskustelua. Soten valinnanvapaudesta ja sen vaikutuksesta julkisiin palveluihin on sen sijaan väännetty armottomasti.

Mitä hyviä ja huonoja puolia yksityisen hoidon osuuden kasvussa on? Mitä muutos merkitsee pitkällä aikavälillä kunnan palveluille? Mitä yrityksiä julkisilla varoilla tuetaan ja minne niiden voitot päätyvät?

Kuntaliitto kaipaa tämänkaltaista julkista keskustelua.

– Nyt kunnat miettivät itsekseen, miten he niitä palveluita järjestävät ja mitä ne keinot ovat. Tästä tarvittaisiin laajempikin keskustelu, Jarkko Lahtinen toteaa.

Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.Katriina Laine / Yle

Pääsyy yksityisen puolen kasvuun on palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa vuonna 2009. Palvelusetelillä hoidetaan nyt enemmän lapsia kuin Kelan yksityisen hoidon tuella, mikä on kunnalle se toinen vaihtoehto hankkia yksityistä päivähoitoa.

Hoitotukea käytettäessä kunta perii asiakasmaksut ja maksaa yritykselle sopimuksen mukaisen korvauksen. Ostopalvelujen hankinta pitää tietysti kilpailuttaa eli byrokratia on kunnalle raskaampaa kuin palvelusetelin tarjoaminen. Kunta pystyy määrittelemään palvelusetelin arvon ja asiakkaalle jäävän omavastuuosan. Seteliin liittyvät ehdot myös mahdollistavat tiukemman taloudellisen ja muun ohjauksen.

Julkisuudessa on korostettu vanhempien vaihtoehtojen lisääntymistä, mikä on tietysti hyvä asia. Tulosidonnainen palveluseteli on tuonut yksityiset palvelut myös vähempivaraisten ulottuville eli mahdollistanut niin kutsutun nollamaksuluokan.

Joka tapauksessa eri tavoin ostettava tai hankittava yksityinen hoito tulee kalliimmaksi kuin kunnan itsensä järjestämä. Kunnan on usein maksettava tuen päälle kuntalisää.

Samuel, Ellen, Nanna ja Tuuli lounaalla Touhulan Hiiruraisenkujan päiväkodissa Oulussa.Marko Siekkinen / Yle

Päivähoidon kasvaneeseen tarpeeseen on vastattava tavalla tai toisella. THL:n tilastoista ilmenee, että varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on kivunnut vuosi vuodelta ylöspäin, vaikka Suomi onkin vielä jäljessä muita Pohjoismaita.

Yhteistyö yritysten kanssa houkuttaa heikossa taloustilanteessa olevia kuntia, mutta myös niitä kuntia joilla menee taloudellisesti hyvin. Uuden päiväkodin pystytys on kunnalle aina vuosien projekti. Yksityiset ovat ketterämpiä. Yritys voi rakentaa päiväkodin käyttövalmiiksi jopa puolessa vuodessa päätöksestä. Näin kunnan ei tarvitse investoida seiniin tai palkata henkilökuntaa.

Jokainen kunta tekee poliittisen päätöksen siitä, miten se haluaa tukea elinkeinotoimintaa – Rakentaako se itse päiväkotinsa, tuottaako palvelut yksityisen omistamassa rakennuksessa vai ostaako palvelun ulkoa eri tavoin.

Oulussa yksityisen osuus jo "kipurajalla"

Miten suureksi yksityisen päivähoidon osuus voi sitten nousta, jos kehitys jatkuu nykyisellään?

Oulussa se on ylivoimaisesti maan suurin, lähes 40 prosenttia. Taustalla on kaupungin polittinen linjaus ja pidempiaikainen strategia. Turussakin osuus on hieman yli 30 prosenttia.

Vaihtelu eri kaupunkien ja kuntien välillä on valtavaa. Noin 50 kunnassa ei ole tarjolla yksityistä hoitoa ollenkaan.

– Laissa ei ole määritelty rajoja. Monet kunnat pyrkivät kuitenkin rajaamaan yksityisen hoidon osuuden parinkymmenen prosentin molemmin puolin, Jarkko Lahtinen kertoo.

Touhulan omistajiin kuuluva Jari Mäki-Runsas visioi Talouselämän ja Turun Sanomien haastatteluissa, että yksityinen voisi tulevaisuudessa hoitaa varhaiskasvatuksesta puolet ja kunnallinen puolet.

Lahtinen ei pidä näin suurta osuutta realistisena, koska tämä vaatisi jo lain muutoksen. Hän muistuttaa, että kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatus eikä sitä voi ulkoistaa yksityiselle.

– Ketään ei voi pakottaa käyttämään palveluseteliä tai yksityisen hoidon tuen asiakkaaksi. Jos vanhemmat eivät halua mennä yksityiseen, niin kunnan on se palvelu järjestettävä, Lahtinen painottaa.

Hänen mielestään Oulussa mennään jo kipurajalla. Kunnan on pystyttävä järjestämään hoitopaikka nopeasti esimerkiksi silloin, kun yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin tai sen toiminnassa tulee esiin muita ongelmia, jonka takia lapset pitää siirtää pikaisesti pois.

Myös hallituksen asiakasmaksuihin tekemät muutokset voivat johtaa siihen, että vanhemmat haluavat siirtää lapsensa kunnalliseen hoitoon.

Rekrytoinnit saivat linjat kuumiksi

Uudessakaupungissa kaupunginjohdon puhelin alkoi soida, kun Valmet Automotiven tehdas ilmoitti jättirekrytoinneista. Kun paikkakunnalle muuttaa paljon uutta väkeä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin myös päivähoitoa.

– Monenlaisia yhteydenottoja tuli kevään tienoilla, kun näitä Mersu-uutisia alkoi kuulua, ja vähän aiemminkin, varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Häkkinen muistelee.

Touhula ehti ensin apajille. Uusi päiväkoti avasi ovensa elokuussa ja samalla Uudessakaupungissa otettiin käyttöön myös varhaiskasvatuksen palveluseteli. Kahden muun yksityisen toimijan kanssa kaupunki käy parhaillaan neuvotteluja.

Palveluseteli onkin kunnalle hyvä väline tilanteissa, joissa päivähoidon tarve kasvaa äkillisesti tai kunnan on muista syistä lisättävä palveluvalikoimaansa.

Häkkinen kertoo, etteivät kaupungin päättäjät ole tehneet poliittista linjausta yksityisen hoidon osuudesta, mutta sellainen voisi olla tarpeen.

Uudenkaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Häkkinen elokuussa avatun Touhulan pihalla.Kimmo Gustafsson/ Yle

Touhulan Virpi Holmqvist korostaa, että toiminnan laajentaminen tehdään aina yhteistyössä kunnan kanssa. On jo pakkokin, koska kunnat valvovat yksityisten toimintaa ja pitelevät käsissään kukkaroa. Kasvukeskukset ja muuttovoittoiset kunnat kiinnostavat toki enemmän, koska siellä on lapsia.

– Harkinta tehdään aina kuntakohtaisesti. Jossain pienessä kunnassa esimerkiksi kiinteistöt voivat olla huonossa kunnossa, ja he haluavat, että joku muu investoi uusiin rakennuksiin.

Kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja koskevat samat lait ja säännöt muun muassa henkilöstön mitoituksesta. Viime vuonna Touhula teki 66 miljoonan liikevaihdolla noin kolmen miljoonan euron tuloksen. Kuntapuolella tuskastellaan varhaiskasvatuksen määrärahojen riittämättömyyden kanssa. Miten yksityisellä puolella toiminta tuottaa voittoa?

Holmqvist kertoo salaisuuden olevan tehokas rakentamiskonsepti. Touhula toimii rakennuttajana ja jää kiinteistösijoitusyhtiön omistamaan rakennukseen vuokralle. Myös koko tuo hallinnollisia säästöjä.

– Olemme rakentaneet nyt 90 päiväkotia. Se on hyvin testattu prosessi, joka tuo meille monella tavalla kustannustehokkuutta. Voimme myös laittaa rahaa toiminnan kehittämiseen sitä enemmän, mitä leveämmät hartiat meillä on, hän perustelee.

Elena, Nanna ja Sonja hiekkakakkujen parissa Touhulan Hiirulaisenkujan päiväkodissa.Marko Siekkinen / Yle

Asiakasmaksuista voittoja ei pysty keräämään. Koska kunnalllinen varhaiskasvatus on Suomessa arvostettua ja laadukkaaksi todettua, yksityinen hoito ei voi olla paljon kunnallista kalliimpaa. Yleensä hintaero on lasta kohden kuukaudessa joitakin kymmeniä euroja. Holmqvist sanoo yrityksen tavoitteena olevan, että päivähoidon hinta on sama kuin kunnan puolella.

Nykyään yksityiset päiväkodit ja osa kunnallisistakin erikoistuu esimerkiksi liikuntaa, tieteeseen, luontoon tai taiteeseen. Millä keinoin kilpailussa pärjää?

Holmqvist nostaa vanhempien ensisijaiseksi päiväkodin valintaperusteeksi sijainnin, toiseksi osaavan henkilökunnan. Vasta tämän jälkeen painaa erikoistuminen.

Lue myös: Tyhjenevätkö yksityiset päiväkodit Espoossa? Kaupunki varautuu julkisen päivähoidon uusiin hintoihin

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapset hoitoon aiempaa nopeammin Keski-Pohjanmaalla: jo alle tunnissa lääkärin tai hoitajan luokse

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 12 - 09:40

Kuukauden toiminut lastenpäivystys on nopeuttanut lasten hoitoon pääsyä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa. Valtion rahalla toteutettava kolmen kuukauden kokeilu on vetänyt heti alkukuukautena yllättävän paljon potilaita, kertoo lasten- ja nuortensairaalan palvelualuejohtaja Heidi Pettersson.

– Lapsia on hoidettu selvästi odotettua enemmän. Kuukaudessa vastaanotolla on käynyt 750 lasta ja soittoja on tullut yli 800.

Aiemmin lapset joutuivat jonottamaan muiden päivystyspotilaiden joukossa, mutta kokeilu tarjoaa lapsille oman päivystyksen, jossa on paikalla aina lastenlääkäri. Pilotti on kerännyt runsaasti myönteistä palautetta.

– Vanhemmat ovat kiitelleet sitä, että sairaan lapsen kanssa saa tulla vastaanotolle, missä kaikki ovat erikoistuneet lapsiin. Myös lyhyeen jonottamiseen ollaan tyytyväisiä, kertoo Heidi Pettersson.

Suurin osa ympärivuorokautiseen päivystykseen tulleista on päässyt hoitajalle tai lääkärille alle tunnissa, ja suuremmilta jonoilta on säästytty. Aiemmin yhteispäivystyksessä on joutunut odottamaan keskimäärin kolme tuntia.

Käytävätiloihin toivotaan muutosta

Myös kehitettävää toiminnasta löytyy. Lastensairaalan käytävälle sijoitetuista odotustiloista on tullut noottia. Siihen on luvassa korjaus lähiaikoina.

– Käytävän odotustiloja on sanottu kylmiksi ja meluisiksi. Toiminta polkaistiin käyntiin niin vauhdilla, että tilat piti löytää jostain, sanoo palvelualuejohtaja Heidi Pettersson.

Kuukauden aikana lastenpäivystyksessä on hoidettu muun muassa pitkittyneitä flunssatapauksia sekä vatsatauti- ja tapaturmapotilaita. Eniten lapsia on tullut Kokkolasta, mutta myös Pietarsaaren seudulta ja Kalajokilaakson kunnista. Päivystykseen voi tulla ilman lähetettä ja kotikunnasta riippumatta.

Yhtä laajaa lastenpäivystystä ei ole missään muussa keskussairaalassa. Ainoastaan HYKSin lastenklinikalla on toistaiseksi ollut laaja lastenpäivystys.

Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soite päättää kokeilun jatkosta jo marraskuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pulinat pois ja myllyt pystyyn – Näin tuulivoimayhtiöt torjuvat valituskierteitä tarjoamalla kyläläisille rahaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 12 - 08:15

Tuulivoimaloiden vilkkuvat valot näkyvät kirkkaina Kalajoen kuuluisille hiekkasärkille. Iso joukko vieri viereen rakennettuja voimaloita halkoo ilmaa vain kivenheiton päässä hotellista ja rannasta.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kalajoki tunnetaan paitsi dyyneistään myös tuulivoimasta. Jos kaikki vireillä olevat tuulivoimala-alueet toteutuvat, pikkukaupungissa on tulevaisuudessa noin yksi tuulivoimala sataa asukasta kohden.

Monen mielestä se on liikaa. Osa kuntalaisista on noussut kapinaan, koska voimaloita rakennetaan jo liian lähelle ihmisten koteja.

Tuulivoimayhtiöt haluavat hiljentää kritiikin. Ne tarjoavat tuulivoimala-alueiden asukkaille rahaa ja muita etuja sekä lobbaavat paikallispoliitikkoja tavoilla, joita oikeusoppineet pitävät kyseenalaisina.

Adressi ei masentanut, tuuliyhtiö nousi vaikeuksista voittoon

Kalajoen keskustasta parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsee Torvenkylä. Tänne ja naapurikyliin on tarkoitus rakentaa seitsemän voimalan tuulivoima-alue.

Se on Kalajoen uusin hanke ja kovassa vastatuulessa kyläläisten kapinoinnin vuoksi. Tuulivoimalat sijoitettaisiin lähelle viittä kylää, joissa asuu satoja ihmisiä. Yli sata kyläläistä allekirjoitti adressin, joka vaatii voimaloiden torppaamista.

Vaikea on kuvitella makkaranpaistoretkeä tuulimyllyn huminaan ja välkkeeseen. Siinä luontokokemus kärsii.

Alkuvuodesta kaupungin virkamiehet totesivat, etteivät he voi edistää kaavoitusta adressin takia.

Voimaloita kaupunkiin ajavat tuulivoimayhtiöt eivät antaneet periksi, vaan ryhtyivät entistä kovempaan lobbaukseen. Lopputulos oli se, että lokakuussa Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi kaavan yksimielisesti.

Miten yhtiöt sen tekivät?

Maanomistajat lobbareiksi: “Soita tai lähetä sähköpostia päättäjille”

Voimaloita haluavat rakentaa suomalainen tuulivoimayhtiö Smartwind ja saksalainen energiayhtiö Energiequelle. Suomalaiset myivät projektin saksalaisille kesällä, mutta ovat jatkaneet käytännön asioiden hoitamista Kalajoella.

Smartwind vuokrasi tarvittavat maa-alueet voimaloille jo vuosia sitten, kuten tapana on. Maanomistajat vuokraavat yleensä hehtaareitaan mielellään tuulivoimayhtiöille, koska saavat siitä kelpo korvauksen.

Kun tämä vaihe on ohi, projektia on helpompi myydä kuntapäättäjille. Kalajoella tähän ei välttämättä olisi tarvetta, koska poliitikot yleisesti liputtavat tuulivoiman puolesta.

Smartwind piti Energiequellen mandaatilla aktiivisesti yhteyttä päättäjiin. Mutta sen lisäksi yhtiö kosiskeli sinnikkäästi myös paikallisia kyläyhdistyksiä ja maanomistajia.

Yle sai haltuunsa kirjeen, jolla Smartwind ja Energiequelle lähestyivät syyskuussa maanomistajia. Yhtiöt kerjäsivät omistajia ottamaan yhteyttä Kalajoen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniin.

Poliittinen paine hankkeen puolustamiseen pitää olla suurempi kuin vastustajien. Tämän kirjeen mukana Kalajoen kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenten yhteystiedot.

Soita tai lähetä sähköpostia päättäjille. Voitte käyttää vetoomusliitteen argumentteja siitä, mitä positiivisia vaikutuksia hanke toisi kaupungille ja sen asukkaille.

Tuuliyhtiöiden tavoitteena oli saada adressiinsa yli 300 nimeä, koska se olisi huomattavasti enemmän kuin vastustajien adressissa. Siksi maanomistajia kannustettiin keräämään listalle myös sukulaisten, ystävien ja naapurien nimet.

Tämä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Maanomistajat eivät soittaneet kuntapäättäjien mukaan yhtään puhelua.

Tuuliyhtiöiden oma lobbaaminen sen sijaan luisti. Smartwind ja Energiequelle soittelivat esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenille. Ne esittelivät projektia myös valtuustoryhmille erikseen.Tätä yhtiöt perustelivat sillä, että pienemmässä porukassa syntyy paremmin keskustelua.

Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin mukaan tuulivoimayhtiöiden suorat viestit päättäjille ovat yleistyneet viime aikoina.

– Varmasti meillä fiksut päätöksentekijät ymmärtävät, että se on tuulivoimatoimijan näkökulmasta esitettyä tietoa ja osaavat arvioida, mikä merkitys sillä on, Puoskari toteaa.

Hän lisää, että tuulivoiman vastustajat ovat lähestyneet päättäjiä vähintään yhtä paljon.

Oikeusoppineet: Soittelupyyntö poikkeuksellista vaikuttamista

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei ole aiemmin törmännyt yhtä suorasukaiseen lobbauskehotukseen. Mäenpään mukaan tuulivoimayhtiö yrittää luoda poliittista painetta kiertotietä.

– Se on harmaalla alueella tapahtuvaa vaikuttamista. Jos yhtiö haluaisi pelata avoimin ja puhtain kortein, vain se yksin ottaisi yhteyttä valtuutettuihin ja kunnanhallitukseen, Mäenpää sanoo.

Olemme nähneet, että kylänkehitysraha voi olla tulenarka aihe.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mielestä tilannetta voi tulkita niin, että tuulivoimayhtiöt maksavat maanomistajille korvausta, jotta he lobbaisivat tuulivoiman puolesta.

– Tietääkö kaupunginvaltuuston jäsen, kenen mandaatilla henkilö sitten näitä juttuja kuiskuttelee, ei välttämättä. Tämä on minusta ongelmallista, Tolvanen sanoo.

Tolvasen mielestä tällainen toimintatapa ei istu avoimeen hallintokulttuuriin.

Korruptiota tutkinut Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen puolestaan epäilee, ettei tällainen lobbaaminen ole edes tehokasta. Maanomistajat saattavat kokea, että heitä käytetään välikäsinä.

Salmisen mukaan Kalajoen tapaus kokonaisuutena paljastaa, että tuulivoimayhtiö on vaikuttanut kuntapäättäjiin määrätietoisesti. Yhtiö yrittää rakentaa sellaisen vaikuttamismallin, jolle vastustajat eivät voi mitään.

Kyläyhdistys: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat

Soittelutalkoot olivat vain pieni näytös lobbausoperaatiossa.

Aika on rahaa, ja tuulivoimayhtiöt tietävät sen. Siksi ne tekivät kaikkensa saadakseen asukkaat puolelleen ja välttääkseen jopa vuosia kestävän valituskierteen.

Energiequelle tarjosi Smartwindin avustuksella kaikille viidelle tuulivoima-alueen kylälle rahalahjoitusta, jota se kutsuu kylänkehitysrahaksi.

Ylen haltuunsa saaman laskelman mukaan saksalaisyhtiö oli valmis maksamaan tukea yhdelle kyläyhdistykselle jopa 10 000 euroa vuodessa.

Tukea kertyisi siis yhdelle kylälle jopa satoja tuhansia euroja tuulivoimalan elinkaaren aikana. Tuulivoimala tuottaa sähköä yleensä 25 vuotta.

Tämä tarkoittaa, että Energiequelle oli valmis antamaan rahaa kylien elinvoimaisuuteen yhteensä jopa lähes miljoona euroa.

Yhtiöiden mukaan kyläläisiltä ei odoteta mitään vastineeksi rahasta. Kyläyhdistyksille lähetetyssä sopimusluonnoksessa ei mainita, että kehitysrahan hyväksyminen tarkoittaisi valituksista luopumista.

Kyläyhdistysten puheenjohtajien mielestä tukeen sisältyy kuitenkin oletus siitä, että jos ottaa rahaa vastaan, ei asetu tuulivoiman tielle.

– Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tulee tunne, että jos hyväksymme kehitysrahan, kätemme ovat sidotut, emmekä voi enää valittaa kaavoista, sanoo yksi kyläyhdistysten puheenjohtajista, torvenkyläläinen Jenni Ekoluoma.

Hänen mielestään kyläläiset yritetään ostaa hiljaiseksi.

– Vaikka kuinka hienoon sanaan sen muotoilee ja kuinka hieno rusetti sen rahasumman päälle laitetaan, siinä on kaiku, että se on ihan puhdasta lahjontaa.

Myös kahden muun kylän, Pöntiön ja Himankakylän, yhdistysten puheenjohtajat kertovat Ylelle pitävänsä rahatarjousta lahjontana.

Laki kieltää virkamiesten, kansanedustajien ja yritysten välisen lahjonnan. Kyläyhdistyksiä ei lasketa päättäjiksi, joten rahan tarjoaminen niille ei ole rikos.

Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan sopimus vaikuttaa pyrkimykseltä ostaa myönteistä suhtautumista hankkeeseen, vaikka mitään toiveita ei siihen olisi kirjattukaan.

Stina Tuominen / Yle Väärää tietoa kylänkehitysrahan hyväksymisestä

Tuulivoimayhtiöt ovat väittäneet, että kyläyhdistykset ovat suostuneet ottamaan kehitysrahan vastaan.

Smartwind ja Energiequelle sanoivat näin syyskuussa maanomistajille lähettämässään kirjeessä.

Kyläyhdistysten puheenjohtajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen kylänkehitysrahan jakoperusteista. He ovat ilmoittaneet ottavansa ko. tuen vastaan, kun hankkeen kaavoitus on hyväksytty.

Kyläyhdistykset tyrmäävät väitteen.

– Tuohan on ihan puhdasta valetta. Saako nähdä punaista, Ekoluoma ärähtää.

Marraskuun alussa tuulivoimayhtiöt kuitenkin pyörsivät, että kylänkehitysraha olisi toistaiseksi tehnyt kauppansa. Tämä tuli ilmi yhtiöiden Kalajoen keskustalaisille kaupunginvaltuutetuille lähettämästä infokirjeestä.

Kehitysrahaa vieläpä kuntapäättäjän kylälle?

Kalajoen tapauksessa mielenkiintoista on se, että tuulivoimayhtiö on tarjonnut kehittämisrahaa kyläyhdistykselle, jonka johtaja istuu myös Kalajoen kaupunginvaltuustossa.

Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma on samalla keskustan valtuutettu. Ja tuulivoimakaavasta päättää, kukapa muu kuin valtuusto, joka toimii keskustan komennossa.

Emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan olisi eettisesti arveluttavaa, jos kuntapäättäjä samaan aikaan sekä hyväksyisi tuulivoimayhtiön kaavapäätöksen valtuustossa että ottaisi tuulivoimayhtiöltä rahaa kyläyhdistykselleen. Jenni Ekoluoman tapauksessa näin ei ollut, mutta pienissä kunnissa aktiiviset toimijat ovat helposti monessa mukana.

Professori Olli Mäenpään mukaan tapaus on kyseenalainen, vaikkei Ekoluoma olisikaan muodollisesti ollut esteellinen.

– Vaikuttaa siltä, että on pyritty rahalla vaikuttamaan kaupungin päätösvallan käyttöön. Se heikentää kunnallisen päätöksenteon uskottavuutta, Mäenpää sanoo.

Esteellisyys syntyy, jos virkamiehellä tai luottamushenkilöllä on kytköksiä käsiteltävään asiaan niin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa asiassa.

Yle kävi tätä juttua varten läpi hallinto-oikeuksien tuulivoimapäätöksiä. Viime vuosina oikeus on pysäyttänyt ainakin puolenkymmenen tuulivoima-alueen rakentamissuunnitelmat esteellisen kuntapäättäjän vuoksi.

Tyypillisessä tilanteessa kuntapäättäjä tai tämän lähipiiriin kuuluva on omistanut maata tuulivoima-alueella.

Tuulivoimayhtiöt: Kannamme sosiaalista vastuuta

Tuuliyhtiöt perustelevat rahatukeaan kyläyhdistyksille sillä, että ne kantavat sosiaalista vastuuta tuulivoiman aiheuttamista epämukavuuksista.

Kotimaassaan Saksassa Energiequelle on jo tukenut taloudellisesti tuulivoima-alueiden lähiasukkaita. Yhtiö on kysynyt toiveita kyläläisten tarpeista.

– Olemme voineet esimerkiksi ostaa sähköpyöriä ja latauspisteitä, rahoittaa kylähuonetta tai turistikeskusta ja tarjota koulutusta uusiutuvasta energiasta, kertoo Energiequellen Suomen maajohtaja Nils Borstelmann.

Maanomistajille lähetetty vetoomuskirje oli Borstelmannin mukaan yritys aktivoida tuulivoimaa kannattavaa hiljaista enemmistöä. Häntä harmittaa, että vaikka tuulivoimaloita vastustaa pieni joukko, se pitää kovasti ääntä.

– Jos voimalaprojekti on kriittisessä vaiheessa ja voi mennä äänestykseen kunnanvaltuustossa, meidän pitää motivoida myös heitä, jotka eivät juokse kaduilla plakaatien kanssa, näyttämään tukensa poliitikoille.

Malli kopioitu ulkomailta – "Tulenarka aihe"

Kylänkehitysraha on tullut Suomeen ulkomailta. Ruotsissa valtiovalta kannusti jo vuosia sitten tuulivoimateollisuutta pohtimaan, millaisia korvauksia tuulivoimaloiden vaikutusalueella asuville voitaisiin antaa. Siihen saakka käytännöt olivat olleet niin kirjavia, että monet pitivät niitä epäreiluina.

Lopulta tuulivoimayhtiöt Ruotsissa kokosivat suosituksensa kyläläisten vapaaehtoiseksi tukemiseksi. Tuuliyhtiö voi esimerkiksi antaa liikevaihdostaan muutaman prosentin kymmenyksen kyläyhdistykselle.

Tanskassa on suosittu sitä, että kyläläiset saavat etuosto-oikeuden osaan tuulivoimayhtiön osakkeista.

Saksassa on käytössä molempia edellä mainittuja malleja. Tuulivoimayhtiöt voivat myös antaa kyläläisille alennusta sähköhinnoista.

Meidän pitää motivoida myös heitä, jotka eivät juokse kaduilla plakaatien kanssa.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ei osaa sanoa, kuinka yleisesti kylänkehitysrahaa käytetään Suomessa.

Tuulivoimayhdistys ei vastusta kehitysrahan jakamista, mutta ei ole myöskään suositellut sitä.

– Olemme nähneet, että tämä voi olla tulenarka aihe, Mikkonen sanoo.

Ilmaista rahaa tarjolla eri puolilla Suomea

Muutkin tuulivoimayhtiöt ovat tarjonneet kylänkehitysrahaa Suomessa. Esimerkiksi Hartolassa Päijät-Hämeessä tuuliyhtiö Ilmatar teki pari vuotta sitten sopimuksen kehitysrahasta paikallisen kyläyhdistyksen kanssa.

Ilmatar ei lopulta maksanut kyläyhdistykselle mitään, koska voimaloita ei ikinä rakennettu. Yhtiö luopui hankkeesta, koska kesken projektin voimaan tulleet tuulivoiman melumääräykset olivat liian tiukat.

Ilmatar tyrkytti kylänkehitysrahaa myös Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Lähialueen kyläyhdistys kuitenkin torjui tuen.

Ilmatar meni Alajärvellä vielä pidemmälle. Yhtiö yritti ostaa paikallisia vetämään valituksensa pois hallinto-oikeudesta. Suurimmat summat olivat 30 000 euroa, mutta tarjoukset eivät tehonneet valittajiin. Tästä tapauksesta on kertonut aiemmin Ylen MOT-ohjelma.

Ilmatar Windpowerin toimitusjohtaja Erkka Saario kertoo Ylelle, ettei yhtiö ole tehnyt kyläyhdistysten kehitysrahasopimuksia sitten Hartolan.

Pelätyt valitukset tuulivoimakaavasta kaatuivat tänä kesänä, ja Ilmatar aikoo päästä rakentamaan tuulivoimaa Alajärvelle kahden vuoden sisällä.

Stina Tuominen / Yle Sähköpyöriä ja suofutisturnauksen sponsorointia

Tuulivoimayhtiöt pyrkivät saamaan paikallisia myötämielisiksi myös erilaisilla lahjoituksilla ja sponsoroinnilla.

Esimerkkejä on ympäri Suomea. Kainuussa Hyrynsalmella saksalainen tuulivoimayhtiö Abo Wind on ollut paikallisen suopotkupalloturnauksen sponsori. Yhtiön kahdeksan voimalan projekti on kaavoitusvaiheessa.

Pohjois-Pohjanmaalla suomalainen tuuliyhtiö Intercon Energy tarjoutui maksamaan satojen tuhansien arvoisen pyörätien Revonlahdelle, jos yhtiön hankkeista tehdyt valitukset olisi vedetty pois hallinto-oikeudesta.

Toinen hankkeista kaatui lopulta korkeimmassa oikeudessa, mutta toinen tuulivoima-alue rakennettiin.

Vastaavia sponsorointiesimerkkejä on muualtakin kuin tuulivoimasta. Venäläinen ydinvoimayhtiö Rosatom järjesti viime kesänä Kalajoella kansainvälisen kesäleirin lapsille. Yhtiö on myös tehnyt sponsorisopimuksia jääkiekkoseurojen kanssa.

Suomalaisyhtiö sponsoroi poropannat paliskunnalle

Tuuliyhtiöt eivät yleensä kerro julkisesti jakamistaan tukisummista. Suomen suurin tuuliyhtiö Tuuliwatti on poikkeus. Se listaa sponsorointikohteensa nettisivuillaan.

– Johtavana tuulivoimatoimijana omalla esimerkillämme voimme kannustaa tähän, Tuuliwatin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo.

Tuuliwatti kertoo nettisivuillaan kustantaneensa esimerkiksi hirvitorneja metsästysseuralle, poropantoja paliskunnalle ja stipendejä koululaisille.

Tuuliwatti antaa rahaa vain tarkasti määriteltyihin kohteisiin. Toimitusjohtaja Suominen pitää kylänkehitystukea epämääräisenä, koska yhtiö ei tiedä, mihin kylä lopulta rahasumman käyttää.

Yrityksen taloudellinen tuki kuntalaisille ei ole uusi ilmiö. Teollisuuspaikkakunnilla ison yrityksen ja päättäjien välit ovat perinteisesti tiiviit. Yritys tarvitsee kuntaa ja kunta yritystä.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan tilanne on kuitenkin eri, jos yhtiö tekee vasta tuloa kuntaan. Tolvasen mukaan on arveluttavaa, jos sponsoroinnin tarkoitus on saada hyväksyntää kiistanalaiselle hankkeelle.

– Seurojen takana on aina ihmisiä, Tolvanen sanoo.

Metsästäjä: Ei makkaranpaistolle tuulivoimalan välkkeessä

Palataan vielä Kalajoelle. Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma kertoo, että täällä tuuliyhtiöt ovat ehdottaneet hankkivansa kyläläisille tuulisähköllä ladattavia sähköpyöriä.

Yhtiöt lupasivat myös varmistaa netti- ja antenni-tv-yhteyksien toimimisen, koska tuulivoimalat häiritsevät usein signaaleja.

Pohjanpään Metsästysseuran puheenjohtajan Aimo Koskisen mukaan tuuliyhtiöt väläyttivät hänen metsästäjätutulleen parin uuden laavun rakentamista.

Koskinen kertoo, että lähin uusista voimaloista tulisi parin sadan metrin päähän seuran metsästysmajasta ja laavusta.

– Hyvin vaikea on kuvitella perheen makkaranpaistoretkeä tuulimyllyn juurelle, huminaan ja välkkeeseen. Siinä vähän luontokokemus kärsii, Koskinen virkkoo.

Uusia tuulivoimaloita vastustavat kyläläiset pelkäävät, että tuulivoiman melu- ja näköhaitat ankeuttavat asumista ja luonnossa samoilua. Heidän mukaansa myös linnut ja eläimet kärsivät.

Siksi kyläläiset ovat ehdottaneet, että voimaloista olisi matkaa lähimpään asutukseen vähintään kaksi kilometriä.

Tällaista suojarajaa käytetään ainakin Porissa ja Raahessa. Mutta Kalajoella ei, eikä laki sellaista tällä hetkellä vaadi.

Jenni Ekoluoman mielestä tuuliyhtiöiden ja päättäjien pitäisi huomioida, että kyläläiset olivat alueella ennen tuulivoimaa.

– Vaikka tuulivoima-aluetta sanotaan hienosti tuulipuistoksi, se on aika kaukana puistosta. Se on suurteollisuusalue.

Ekoluoma tietää, että hänen taistelunsa tyylimyllyjä vastaan päättyy luultavasti tappioon, koska tuulivoimakriitikot ovat pahasti alakynnessä.

Näin myös käy. Parin viikon päästä Ekoluoman haastattelun jälkeen, marraskuun alussa, Kalajoen kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tuulivoimakaavan äänin 18–15.

Se tarkoittaa, että Kalajoelle voi nousta taas pian rykelmä uusia tuulivoimaloita.

Tuulivoimaa on Suomessa vielä vähän

  • Suomessa tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta oli viime vuonna alle 5 prosenttia. Virossa tuulivoiman osuus oli 7, Ruotsissa 11 ja Tanskassa 37 prosenttia.
  • Suomen tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on yli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
  • Hallitus laittaa tuulivoiman tukijärjestelmää parhaillaan uusiksi. Vuodesta 2011 käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä loppui lokakuussa.
  • Vuoden sisällä uudistettavassa uudessa tukijärjestelmässä tuulivoima joutuu kilpailemaan tukirahoista muiden uusiutuvien energiamuotojen kanssa.
  • Vanha syöttötariffi on ollut monelle tuulivoimayhtiölle rahasampo. Siinä tuulisähkölle määriteltiin markkinahinnoista riippumaton takuuhinta. Siitä tuli liian antelias, koska sähkön hinnan kehitys arvioitiin pieleen.
  • Energiequellen ja Smartwindin tuulivoimahankkeeseen syöttötariffi ei enää vaikuta, sillä vanhaan tukijärjestelmään ei oteta enää uusia hankkeita.

LUE LISÄÄ:

Tuulivoimahankkeilla edessä kova pudotuspeli – verotus kiristyy ja metsäteollisuus kiilaa tukiapajille

Suomeen rakennetaan tänä vuonna parisataa tuulivoimalaa – Video: Näin voimala nousee

Uusi tutkimus selvittää tuulivoiman infraäänten vaikutuksia sisätiloissa – oireita kokeneet halutaan mukaan

Näin tuulivoimaloita vastaan lobataan – perussuomalaisille tukea MTK:lta ja keskustavaikuttajalta

Suomen kunnissa piilee kova korruptioriski – "Kaikki tuntevat toisensa ja edut menevät sekaisin"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lastenpsykiatri puhuu mieluummin pyjamapäivästä kuin lomasuunnittelusta: "Kannattaisi käyttää aikaa oman arkensa haaveiluun"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 11 - 20:45

Kun Matti Kaivosoja oli pieni, hänen isänsä vei pojan hyvän ystävänsä kymmenlapsiseen perheeseen viikoksi, jotta poika kesyyntyisi ja oma perhe saisi hengähtää.

– Ehkä olin aika jukuripää. Toisaalta aika kiltti, mutta ehdoton, pohtii Kaivosoja nyt.

Vierailu auttoi: ison katraan keskellä poika joutui kaivamaan itsestään lisää sopeutumiskykyä. Sittemmin sovittelevuudelle on ollut käyttöä työelämässäkin: Kaivosojasta tuli lastenpsykiatri ja perheterapeutti, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ylilääkäri ja perheiden palveluiden toimialuejohtaja. Hän myös opettaa Turun yliopistossa.

Laatikko on kasvanut hyvässä ja pahassa

Maailma on muuttunut pikku-Matin ajoista. Kaivosojan mielestä suurin muutos hänen lapsuudestaan näihin päiviin on siinä, että kasvun ympyrät olivat tuolloin tarkemmin rajatut kuin nykyään. Vaikka hän muutti lapsena monta kertaa, asettuminen ja johonkin kuuluminen oli helppoa ja selkeää. Harrastukset olivat lähellä, eikä lapsia kuljetettu ympäriinsä.

– Verkostot olivat lähelle kuulumista. Nyt pitää osata kuulua niin monella tasolla erilaisiin asioihin, että se alkaa repiä jo 10-vuotiasta.

Vanhempien tehtävä onkin pitää huoli siitä, ettei homma hajoa liikaa. Kaivosoja sanoo, että valtaosalla lapsista menee todella hyvin. Toisaalta aiempaa vaikeampaa on niillä, joilla on luottamus- tai keskittymisvaikeuksia tai ongelmia tunteiden hallinnassa.

Lomia suunnitellaan ja niistä haaveillaan, mutta kannattaisi käyttää aikaa oman arkensa haaveiluun: miten haluaisin päiväni kuluvan ja arkeni sujuvan Matti Kaivosoja

– Nyt odotetaan niin monessa kerroksessa osaamista yhtä aikaa. Oli turvallisempaa, kun se laatikko oli pikkuisen rajatumpi, sanoo Kaivosoja.

Perustarpeet eivät sen sijaan juuri ole muuttuneet: lapsi tarvitsee huolenpitoa, johonkin kuulumista ja mahdollisuuksia samaistua ja onnistua.

Moni asia on toki myös parantunut, kun "laatikko" on kasvanut. Terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulutus ovat harpponeet eteenpäin, eikä yhteiskunta rajoita lapsen mahdollisuuksia kuten ennen.

– Jos olit syntynyt paikkaan, jossa sinusta pitää tulla kirvesmies, vaikka olet sormiltasi viulisti… Nyt annetaan enemmän mahdollisuuksia.

Hyvä arki on tavoittelemisen arvoista

Kaivosojan mielestä on tärkeää oppia arvostamaan arkea – ei pyrkiä siitä pois tai saada siihen poikkeuksia. Arjesta huolta pitäminen tarkoittaa perusasioita nukkumisesta palautumiseen.

Niinpä lastenpsykiatri ei puhuisikaan laatuajasta, vaan panostaisi siihen, mitä tavallisina päivinä tapahtuu.

– Lomia suunnitellaan ja niistä haaveillaan, mutta kannattaisi käyttää aikaa oman arkensa haaveiluun: miten haluaisin päiväni kuluvan ja arkeni sujuvan.

Kalevi Rytkölä / Yle

Lapsista hän on huolissaan: esimerkiksi sosiaalinen media vie lapsilta ja nuorilta aikaa, jolloin he eivät ole varattuja mihinkään. Silloin voisi ehtiä miettiä, mitä oman pään sisällä liikkuu.

Kaivosoja haluaisi mediakasvatukseen ujutettavaksi ajatuksen siitä, ettei aina tarvitse olla tavoitettavissa. Rauhoittumisen puute ja siitä johtuva krooninen väsymys voivat näkyä stressioireina ja levottomuutena niin yksilöillä kuin porukassa.

– Peruskoululuokat olisivat aika paljon rauhallisempia, jos lapset osaisivat edellisiltana rauhoittua paremmin ja antaa aikaa itselleen. Me ehkä huomaamattamme hyväksymme sen: tällaistahan tämä on.

Kaivosoja kannustaa tarvittaessa vaikka pyjamapäiviin tai lautapeli-iltoihin, jolloin kukaan ei tule kylään eikä perhe mene mihinkään: silloin ollaan kotona ja toisiaan varten.

Koulu on lapselle mahdollisuus sosiaalistua

Koulu on lastenpsykiatri Matti Kaivosojan mielestä valtava mahdollisuus: koulu ja päiväkoti ovat paikkoja, joissa lapset ja nuoret luontevasti ovat.

Lapsen tarvetta kuulua yhteisöön ja löytää samankaltaisuutta ei pidä väheksyä, ei myöskään koulun mahdollisuutta tarjota sille areena. Peruskoulu on paikka, jossa lapsesta tulee ryhmän jäsen – tai hänet tuupataan siitä ulos, sanoo Kaivosoja.

– Se on jokaisen mahdollisuus kuulua ryhmään ja sosiaalistua. Nuorta ei voida sosiaalistaa väkisin: että sosiaalistu näin, sanoo Kaivosoja.

Hän myöntää, ettei makrotasolla voi ratkoa mikrotasolla tapahtuvia asioita eli mikään ministeriö ei voi määrätä lapsia hyväksymään toiset porukkaan. Kaivosojan mielestä jo hallinnossa pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei Suomeen rakennu malli, jossa pienen lapsen tarpeet jäävät huomioimatta.

Derrick Frilund / Yle

Monissa valtakunnallisissa hankkeissa vaikuttanut Kaivosoja on asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöryhmässä, joka kartoittaa sivistys- ja sote-palveluiden yhdyspintoja. Se tarkoittaa huolehtimista siitä, ettei sote-uudistuksessa panna eri budjetteihin asioita, jotka kuuluvat sekä kouluun että lapsen muuhun hyvinvointiin ja yritetä siirtää vastuuta toiselle taholle.

– Tiedämme terveydenhuollosta, että välillä arvotaan, kuuluuko asia Kelan vai sairaanhoitopiirin budjettiin: onko esimerkiksi koulupsykologin työ koulun vai terveydenhuollon työtä. Pitäisi päästä siitä, ettei ensimmäisenä mietittäisi, kenelle se nakitetaan vaan että nähdään, kuinka tärkeää se työ on.

Ensin edellytykset, sitten vaatimukset

Kaivosoja kaipaa joustavuutta aikuisilta ja yhteiskunnalta; lapset ovat hänen mukaansa kyllä joustavia luonnostaan. He voivat kuitenkin jäädä esimerkiksi yhä vain aiemmin vastaan tulevien vaatimusten jyräämiksi.

Eräs tutkimus kertoo, että loppuvuodesta syntyneet saavat tarkkaavaisuushäiriödiagnoosin todennäköisemmin kuin alkuvuonna syntyneet. Tämä kertoo Kaivosojan mielestä siitä, että vaatimukset asetetaan kalenterin, ei lapsen kehityksen mukaan.

– En minä oikein usko, että loppuvuodesta syntyminen aiheuttaisi ihmisen päähän jotain. Kyllähän se on järjestelmässä.

Toinen tutkimus taas osoittaa, että Ruotsissa urheilun joukkuelajien huippuyksilöt ovat pääosin tammi–maaliskuussa syntyneitä. Nämä tutkimukset piirtävät Kaivosojan mielestä pelottavaa kuvaa siitä, kuinka lapsiin kohdistetaan muotin mukaisia odotuksia sen sijaan, että heidät nähtäisiin yksilöinä.

Aina voi ajatella, ettei tee mitään kuten vanhempansa tai tekee sen paremmin. On toinen juttu, kuinka kauas laatikosta pystyy astumaan Matti Kaivosoja

– Niitä jotka ovat vahvoja, tuetaan löytämään löytämään vahvuutensa. Jos taas kärjistetysti sanoen loppuvuonna syntyneet saavat vähitellen häirikön roolin ja muita suurempi osa heistä saa ADHD-diagnoosin, niin kyllä se kertoo, ettemme mukauta vaatimuksia lapsen kehitykseen vaan omiin odotuksiimme. Ja ne taas kulkevat esimerkiksi kalenterin mukana.

Kaivosoja toivookin, että varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa voitaisiin panostaa siihen, että ensimmäiseksi tutustutaan lapsen kehitysedellytyksiin, ominaispiirteisiin ja esimerkiksi temperamenttiin, joka ohjaa kehittymistä.

Omasta taustastaan ei voi hypätä loputtoman kauas

Kaivosojan äiti teki perhetyötä kotiavustajana ja isänsä oli kasvatusasioista kiinnostunut rakennusmestari.

Nuoren Matin kasvuun heijastui se, että isän ja äidin kodeista perintönä tulivat erilaiset perhemyytit: isän kotitaustan elämänkatsomuksen mukaan saattaa kuitenkin käydä huonosti, vaikka kuinka koettaisi elää oikein. Äidin suvussa taas oli vastoinkäymisistä huolimatta suurempi usko siihen, että hyvin kaikki lopulta käy. Itse Kaivosoja kokee kulkevansa pikemminkin äidin jalanjäljissä.

Hänen vanhempansa edustivat myös eri herätysliikkeitä.

– Se johti tietynlaiseen jännitteeseen ja rajalla kasvamiseen. Se sai miettimään, mitä on ihmiseksi tuleminen ja ihmisenä oleminen joukossa.

"Rajalla kasvaminen" on vaikuttanut myös siihen, millaisen kodin Kaivosoja on halunnut luoda omille lapsilleen. Toisaalta hän sanoo, että on aina rajallista, kuinka kauas voi hypätä omasta kasvualustastaan. Lastenpsykiatri ajattelee asioita kolmen sukupolven mitassa: yhdessä sukupolvessa asiat eivät koskaan täysin muutu.

– Aina voi ajatella, ettei tee mitään kuten vanhempansa tai tekee sen paremmin. On toinen juttu, kuinka kauas laatikosta pystyy astumaan, Kaivosoja pohtii.

Jokainen on vanhempi omista lähtökohdistaan

– Ja sinunko pitäisi olla lastenpsykiatri! on yksi lapsista tokaissut tiukkana hetkenä isälleen.

Matti Kaivosojan työhuoneen seinällä on muun muassa hänen poikansa lapsuusajan piirustus Haavoittunut tietokone.Sari Vähäsarja / Yle

Seitsemän lapsen isä ja viiden lapsen vaari on antanut itselleen luvan olla isä niistä lähtökohdista, jotka hänellä on.

– Tietysti minulla on oma temperamenttini ja oma tapani olla. En arvota sitä niin, että se on hyvä tai huono. En voi olla vanhempi itseni ulkopuolelta, olen sitä mitä olen.

Se tarkoittaa tarvittaessa myös anteeksipyytämistä lapsilta silloin kun tulee mokattua tai vaikkapa jätettyä kuuntelematta. Kaivosoja on tehnyt uravalintoja perhettä ajatellen ja jättänyt suostumatta moneen valtakunnalliseen työhön, jotka olisivat syöneet perheen arkea.

Työstään hän sanoo kuitenkin aina innostuneensa liikaakin. Kun perheen pojista kaksi oli pieniä, he kysyivät isältään, milloin tämän väitöskirja valmistuu.

– Aloin selittää esitarkastajia, professoria ja tiedekuntaneuvostoa. Sitten hoksasin kysyä, miksi he sitä kysyvät. "Milloin sää taas kuulet, kun sulle puhuu?" vastasivat pojat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Siikalatva: Vaaratilanne ohi

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 11 - 17:04

Vaaratilanne ohi. Tulipalon aiheuttama savu ei enää aiheuta vaaraa.

Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Siikalatva 11.11.2017 kl. 15.30. Faran över. Röken från branden orsakar inte längre fara.

Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osa Siikalatvan palaneesta teollisuushallista roihahti uudelleen – myrkyllistä savua ilmassa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 11 - 09:59

Osa teollisuushallista on syttynyt uudelleen palamaan Siikalatvalla Pohjois-Pohjanmaalla. Palosta muodostuu Rantsilan alueelle myrkyllistä savua, minkä vuoksi pelastuslaitos on antanut uuden vaaratiedotteen.

Alueella asuvia pyydetään pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto sekä odottamaan tietoa vaaratilanteen päättymisestä.

Noin 6 000 neliötä suuri teollisuushalli syttyi tuleen eilen illalla seitsemän aikaan. Aamulla käynnissä oli jälkisammutus- ja raivaustyöt, mutta aamukahdeksan aikaan osa hallista syttyi uudelleen palamaan, päivystävä palomestari kertoi.

Pelastuslaitoksen mukaan palo on aiheuttanut huomattavia vahinkoja teollisuuhalliin. Palon syttymissyystä ei vielä ole tietoa.

Paloa oli enimmillään sammuttamassa yli 60 pelastuslaitoksen sammuttajaa.

Yle Uutisgrafiikka
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Siikalatva

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 11 - 09:43

Siikalatva 11.11.2017 kello 08:15. Terveydelle vaarallista savua ilmassa.

Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä.

Jokilaaksojen pelastuslaitos.

Siikalatva 11.11.2017 kl. 08:15. Hälsofarlig rök i luften. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över.

Räddningsverket i Jokilaaksot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä