Kanta-alueen uutisia

Akkujen kiivas kehitys kasvattaa kiinnostusta kobolttiin – Kuusamon kultakaivossuunnitelmatkin uusille urille

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 8 - 16:26
Mistä on kyse?
  • Uusi kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt Oy haluaa louhia kobalttia Kuusamossa ja Posiolla.
  • Kuusamossa yhtiö aikoo louhia koboltin lisäksi kultaa Kitkajokivarressa Juomasuolla.
  • Kuusamon kaupunki rajoittaa kaivostoimintaa kaavoituksella. Tuoreen kaavan mukaan matkailun ydinalueella ei voi Kuusamossa kaivostoimintaa harjoittaa.
  • Kobolttia tarvitaan muun muassa sähkökäyttöisten autojen akkujen ja kännyköiden akkujen valmistuksessa.
Akkuteknologian kiivas kehitys lisää kiinnostusta Suomen kobolttivaroihin (Aamulehti). Kuusamon pitkään esillä olleissa kaivoshankkeissa keskusteluun nousee kullan ja uraanin lisäksi nyt myös koboltti. Vuonna 2017 perustettu australialais-suomalainen Latitude 66 Cobalt Oy kaivosyhtiö on ostanut Koillismaalla Kuusamossa ja Lapissa Posiolla sijaitsevat kaivosten kehityshankkeet tähtäimenään myös koboltin louhiminen. Yhtiö suunnittelee louhivansa kobolttia Kuusamossa Käylän Juomasuolla ja Posiolla Maaninkavaarassa. Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä sijaitsevat kaivoshankkeet yhtiö aikoo hylätä, kertoo toimitusjohtaja Thomas Hoyer. Hänen mukaansa Kuusamon Juomasuolla tavoitteena on louhia koboltin lisäksi myös kultaa. – Kulta louhitaan Juomasuosta eli kyseessä on koboltti-kultahanke. Posiolla on puolestaan koboltti-kuparihanke, Hoyer toteaa. Uraania ei oteta talteen Thomas Hoyerin mukaan yhtiö ei aio ottaa Kuusamon Juomasuolta talteen uraania. Kitkajokivarressa Oulangan kansallispuiston kupeessa sijaitseva alue on tunnettu voimakkaasta uraanipitoisuudestaan. Kuusamossa kaivoshankkeet ovat herättäneet vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Kaupunki hyväksyi reilu vuosi sitten yleiskaavan, jonka mukaan matkailun ydinalueille ei kaivostoimintaa kaavoiteta. – Juomasuo Kitkajokivarressa kuuluu matkailun ydinalueeseen, muistuttaa Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen. Koboltti on uusi kuorrutus kaivoshankkeessa. Mika Flöjt Hoyerin mukaan yhtiö aikoo, jos mahdollista, perua nyt kaavasta voimassa olevan valituksen. Vuosi sitten kaivoshanketta hallinnoineet Dragon Mining ja Kuusamo Gold tekivät Kuusamon kaivostoimintaa rajoittavasta strategisesta yleiskaavasta yhteisvalituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Alueella runsaasti uraania Kuusamon kaivoshankkeita voimakkaasti arvostellut kaupunginvaltuutettu ja ympäristöaktivisti Mika Flöjt (vihr.) pitää nyt jatkuvaa kaivosprosessia sumutuksena. – Sekä Maaninkavaaran että Juomasuon alueet ovat uraanimalmioita. Esimerkiksi Juomasuolla on enemmän uraania kuin kultaa tai kobolttia. Jos Juomasuolta haluaa louhia kobolttia, uraaniinkin pitää koskea, Flöjt muistuttaa. Juomasuon malmio sijaitsee Kitkajokivarressa lähellä Oulangan kansallispuistoa.Yle – Koboltti on uusi kuorrutus kaivoshankkeessa, jolla pyritään ajamaan uraanihankettakin läpi, Flöjt sanoo. Toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo, että Juomasuolla kobolttia louhittaisiin alustavan suunnitelman mukaan maan alla. Louhittava materiaali käsiteltäisiin yhtiön suunnitelmissa mitä ilmeisimmin Posion ja Kuusamon välimaastossa. – Aivan Kitkajokivarressa kobolttia ei missään tapauksessa tulla rikastamaan. Mutta kaivostoimintaa lähellä jatkojalostus kannattaa tehdä, Hoyer toteaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koko seurue oli vaarassa Kokkolassa uutenavuotena – ampumistapaus yhä mysteeri

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 8 - 14:38

Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa uudenvuodenaattona tapahtuneesta ampumisesta ei ole vieläkään saatu ratkaisevia vihjeitä. Nuori mies haavoittui päähän, kun joku ampui omakotitalon ikkunan läpi Piispantiellä uudenvuodenaaton iltana puoli yhdentoista jälkeen. Uhri oli viettämässä uuttavuotta porukassa. – Talossa on ollut lukuisia muita henkilöitä, ja he ovat olleet kaikki potentiaalisessa vaarassa, tutkinnanjohtaja Anders Åfors sanoo. Uhrin tilanne on vakavan ja kriittisen välillä, tutkinnanjohtaja kertoo. Uhria ei ole vielä päästy kuulemaan. Åforsin mukaan tekijän lisäksi mahdollinen motiivi on hämärän peitossa. Poliisi pyytää edelleen vihjeitä tapahtuma-alueella liikkuneista ajoneuvoista ja ihmisistä numeroon 0295 440 513.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yli 20 000 ihmistä lisää velkaloukussa – yhä useammalla pikavippejä, kulutusluottoja ja vuokria rästissä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 8 - 13:30
Mistä on kyse?
  • Yle selvitti seitsemän käräjäoikeuden käsittelemiä velka-asioita vuosilta 2015-2017.
  • Oikeuden päätöksellä maksuun haetaan yksityisiltä ihmisiltä pikavippejä , kulutusluottoja, vuokria sekä puhelin- ja sähkölaskuja.
  • Erityisen suurta kasvu oli Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla viime vuonna. Muuallakin velka-asioiden kasvu on ollut tasaista.
Yle selvitti seitsemästä käräjäoikeudesta eri puolilla Suomea, kuinka paljon viime vuonna yksityishenkilöiden velkomusasioita on käsitelty käräjäoikeuksissa. Pelkästään seitsemän käräjäoikeuden alueella velkomusjuttujen määrä kasvoi hieman yli 20 000:lla. Kyse voi olla tiettyjen alueiden kehityksestä ja koko maata koskevia johtopäätöksiä kyselystä ei voi tehdä, sillä Suomessa on 27 käräjäoikeutta. Kyse on pääosin maksamattomista pikavipeistä, kulutusluotoista, vuokrista sekä puhelin- ja sähkölaskuista. Usein tapaukset päätyvät oikeuden päätöksen jälkeen ulosottoon, jos velkoja ei saada vapaaehtoisesti perittyä. Juridisesti kyse on niin sanotuista summaarisista velkomusasioista, eli velkojaan hakevan ja velallisen välillä asiasta ei ole riitaa. Yle Uutisgrafiikka Luvuissa ovat mukana myös riita-asiat, joissa velan vakuutena on osakehuoneisto, kesämökki tai kiinteistö, jossa voi olla omakotitalo. Silloin saatavaa vaaditaan maksettavaksi vakuuden arvosta. Tiedot siitä, kuinka paljon näitä tapauksia on, saadaan kootusti myöhemmin. Mutta nekin ovat lisääntyneet esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Juttuja huomattavasti aiempaa enemmän Käräjäoikeuksista saadut tiedot käsittelyssä olleista veloista eli oikeammin velkomusasioista ovat synkeää luettavaa eri puolilla Suomea. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa velkomusasiat lisääntyivät merkittävästi viime vuonna edellisvuodesta. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden osaston johtaja Pasi Kettula pitää tapausten määrän lisäystä viime vuonna poikkeuksellisena. Niitä on noin 5 300 enemmän kuin toissavuonna. Prosenteissakin kasvu oli noin 17 prosenttia. Kasvu oli suurta erityisesti loppuvuonna. – Lisäys on todella huomattava verrattuna aikaisempiin vuosiin. Näissä on huoneenvuokra-asiota ja sähkölaskuja, mutta myös pikavippejä ja erilaisia kuluttajaluottoja on näissä luvuissa paljon. Kaikkien näiden yhteismäärän lisääntyminen on johtanut siihen, että näitä myös velotaan aiempaa hanakammin, Kettula sanoo. Eniten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden alueella oli rästissä pikaluottoja ja kulutusluottoja. Vuokrasaatavien yhteydessä usein vaaditaan myös vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden johtaja Pasi Kettula.Pasi Kettula Tietoja ei tilastoida iän tai sukupuolen mukaan, mutta Kettulan näkemys on, että maksamattomia velkoja on kaikenikäisillä ihmisillä, nuorista vanhoihin, eikä mikään ikäryhmä tai sukupuoli nouse erityisesti esiin. Pikavippien osalta oikeus tutkii joissakin tapauksissa viran puolesta luottosopimusten olennaisten ehtojen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Näin siis voidaan tehdä, vaikka velallinen ei kiistäisi velkaa. Korkojen kohtuuttomuutta ei kuitenkaan arvioida käräjäoikeudessa, jos ehdot on kerrottu selkeästi ja ymmärrettävästi. Kun oikeus on nuijinut päätöksen velka-asiassa, siitä lähtee tietyissä tapauksissa tieto eri rekistereihin, joka usein tarkoittaa sitä että ihminen menettää luottotietonsa, jolloin hänen elämänsä vaikeutuu huomattavasti. Voi kuitenkin myös käydä niin, että velkoja ja velallinen ovat sopineet asian sen ollessa vielä kesken oikeudessa. Tällöin velka on selvitetty osapuolten kesken, eikä oikeuden päätöstä enää tarvita, eikä henkilö näin ollen myöskään saa maksuhäiriömerkintää. Henkilö voidaan myös todeta varattomaksi, jolloin velkojat eivät saa saataviaan. Velkoihin joutunut voi myös hakea velkajärjestelyä, mutta jostain syystä esimerkiksi Varsinais-Suomessa velkajärjestelyjen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt viime vuonna, Kettula huomauttaa. Yle Uutisgrafiikka Pirkanmaan alueella juttujen lisäys edellisvuodesta on myös huomattava. Kasvu on lähes samaa luokkaa Varsinais-Suomen kanssa. Velkajuttuja on noin 6 000 enemmän viime vuonna kuin edellisvuonna. Pirkanmaan käräjäoikeudesta viesti on samansuuntainen kuin Varsinais-Suomesta. Suurin syy velkomusasioiden määrän suureen nousuun ovat pikavipit ja niiden helppo saatavuus. Yleensäkin luototuksen lisääntyminen kaupankäynnissä ja kulutusluotoissa ovat aiheuttaneet yllätyksiä ihmisille, jotka eivät ole ehkä ymmärtäneet vastuidensa merkitystä, käräjäoikeus luonnehtii. Johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro Tampereen kaupungilta arvelee, että yksi syy pikavippien nousuun Pirkanmaalla ja muissa kasvukeskuksissa voi liittyä siihen, että kaupungit ovat muuttovoittoisia ja niissä asuu paljon opiskelijoita, joilla on pienet tulot. Yle Uutisgrafiikka Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävien juttujen määrä on maan suurin, koska kyse on Suomen suurimmasta käräjäoikeudesta. Helsingissä kuitenkaan juttumäärien lisäys ei ole ollut niin voimakasta kuin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Helsingin kohdalla kyse on vielä käräjäoikeuden arviosta, mutta luku on lähellä lopullista ratkaistujen tapausten määrää. Vaikka juttujen määrä ei noussut viime vuonna dramaattisesti edellisvuodesta, trendi on koko ajan nouseva, mutta näyttäisi hieman hidastuneen edellisvuodesta. Monella menee niin heikosti, että kännylaskukin voi olla liikaa Helsingissä velkaneuvoja kohtaa ihmisten velkaantumista päivittäin. Asiakkaista suurin osa on sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, ja he asuvat vuokralla, joka vie suuren osan tuloista. – Kyllähän se kertoo ongelmasta, joka on ollut jo pidempään. Kulutusluottoja otetaan edelleen, ja ihmisillä menee sen verran heikosti, että heiltä monesti jää maksamatta aika pieniäkin summia, kuten vaikka kännykkälasku. Vuokravelat ovat sitten jo isompia, kertoo talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta. – Jos ajatellaan viime vuosia, niin tulotaso on noussut aika rajallisesti esimerkiksi julkisella sektorilla. On viety lomarahoja ja palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Tilastojenkin mukaan kulutetaan enemmän kuin tulot ovat kasvaneet. Ilkka Passi, talous- ja velakneuvoja, HelsinkiYle Passi mainitsee velkaantumisen yhtenä syynä myös ympäristöstä tulevat kulutuspaineet. Harva on ostamatta joululahjaa lapsenlapselle, vaikka siihen ei oikein olisi varaakaan. Pikavipit näkyvät edelleen myös Helsingin velkaneuvonnassa, mutta niiden määrät ovat vähentyneet sen jälkeen, kun lakimuutoksella suitsittiin pienempien pikaluottojen korkoja. Helsingissä, kuten muuallakaan Suomessa, ei ole mitään tyypillistä velkaneuvonnan asiakasta. Asiakaskunta on laaja ja kaikista ikäryhmistä. – Ihmiset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin usein elämän yllättävien kolhujen takia, kuten sairastumisen, työttömyyden, avioeron tai erilaisten riippuvuuksien, kuten peliriippuvuuden takia, Passi sanoo. Hän on yllättynyt Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan isoista velkajuttujen määrän kasvusta. – Ei minulla näihin vastausta ole. Tuntuu vähän yllättävältä, että näin isoja lukuja on. Kyllä perusvelkaantuminen läpi Suomen on suhteellisen samantyyppistä, mutta kärjistymät ovat erityyppisiä eri puolilla maata. Jossain on ongelmana kallis asuminen, jossain muualla taas pitkät työmatkat, tai työpaikat ovat vielä tiukemmassa kuin täällä [ Helsingissä ], Passi arvelee. Itä-Suomessa Kuopiossa velkomusjuttujen määrä on lisääntynyt viime vuonna noin 2 500 edellisvuodesta. Yle Uutisgrafiikka Oulussa taas ollaan aika lähellä Kuopion lukuja. Velkajuttujen määrissä lisäystä on noin 2 800 edellisvuoteen verrattuna. Velkaisia ihmisiä auttavan Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar arvioi yleisellä tasolla, että niillä paikkakunnilla minne väestö keskittyy, elämisen kustannukset ovat yleensä korkeammat kuin muualla, jolloin joku lasku jää helposti maksamatta. Yle Uutisgrafiikka Kymenlaakson alueella juttumäärissä nousua on viime vuonna lähes 1 300, mikä on myös melko tuntuva lisäys edellisvuodesta. Yle Uutisgrafiikka Lapissa velkomusjuttuja oli viime vuonna noin tuhat enemmän edellisvuoteen verrattuna. Käräjäoikeudesta arvioidaan, että velkomusjuttuja on tullut lisää lähinnä pikavippien takia. Yle Uutisgrafiikka Kuluttamiseen käytettyjen luottojen lisääntymisestä on varoitettu monelta taholta. Muun muassa Suomen Pankki on varoittanut kotitalouksien velkaantumisesta ja vakuudettomien kulutusluottojen lisääntymisestä. Toisaalta suomalaiskotitalouksien nettovarallisuus on vielä kokonaisuudessaan suurempi kuin velat, varallisuutta on siis enemmän kuin velkaa. Positiivinen luottorekisteri selvityksessä Suomessa on käyty paljon keskustelua pikavippien lainojen koroista. Korkoehtoja on tiukennettu pienemmille lainoille jo muutama vuosi sitten. Uudestaan on noussut esille myös positiivinen luottorekisteri, joka on käytössä monessa Euroopan maassa. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan uudestaan positiivisen luottorekisterin tarvetta. Se antaisi luotonantajayrityksille kokonaiskuvan luottoa hakevan henkilön kaikista lainoista ja tuloista, ei pelkästään maksuhäiriöistä. Ylen kyselyssä positiivinen luottorekisteri sai laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa. Selvityksen on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Oikeusministeriön vajaa vuosi sitten valmistuneessa virkamiesmuistiossa esitettiin harkittavaksi korkokattosääntelyä myös suuremmille kuin 2 000 euron pikaluotoille. Maksuhäiriöt kasaantuvat samoille ihmisille Suomen Asiakastiedon tänään maanantaina julkistamista tiedoista käy ilmi, että maksuhäiriöt kasaantuvat samoille henkilöille. Yhdellä henkilöllä on keskimäärin 15 merkintää Asiakastiedon rekisterissä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä syksyltä 2016, mutta henkilöiden määrän kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen, vaikka merkintöjen määrä lisääntyi viime vuonna kymmenyksellä. Ylen velkakoneesta voit syöttämällä tietosi velkakoneeseen arvioida, kuinka velkainen olet. Lue myös: Suomalaiset elävät yhä hanakammin velaksi – Kulutusluottojen määrä reippaassa kasvussa Korjaus 11.1. klo. 10.05 Muutettu kohta: asiakkaista monet ovat sellaisia, joilla ei ole omaisuutta, muotoon: suurin osa on sellaisia, joilla ei ole omaisuutta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teetkö työtä jauhojen, lehmien tai kemikaalien parissa? Selina Lepistön astma paheni niin, että hänen täytyi vaihtaa ammattia

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 8 - 12:43
Mistä on kyse?
  • Oululainen Selina Lepistö sairastui astmaan ja joutuu vaihtamaan työtään.
  • Lepistö arvelee lapsena sairastetun heinänuhan vaikuttaneen astman syntyyn.
  • Työterveyslaitoksen lääkärin mukaan omat allergiat on syytä huomioida ammattia valitessa.
  • Perinteisten allergisoivien töiden rinnalle syntyy uusia altistavia ammatteja.
  • Oireita pahentavaa työtä tulisi välttää.
Selina Lepistö pyyhkii pöydiltä pölyjä tutussa toimistotilassa. Hänellä on jäljellä enää viimeiset työpäivät siivoojan ammatissa. Nelikymppinen Lepistö sai vajaa vuosi sitten kuulla sairastavansa astmaa. Hän päätti vaihtaa ammattiaan, sillä koki siivoojan työn pahentavan oireita. – Tämä työ hankaloittaa oloa ja sillä on väsyttävä vaikutus. Väsymys on nyt ihan jokapäiväistä, mutta on jonkin verran helpottanut lääkityksen myötä, oululainen Lepistö sanoo. Lepistön mukaan pahinta siivoojan työssä astman kannalta ovat hajut ja pölyt. Hän esimerkiksi joutuu käyttämään puhdistuskemikaaleja, jotka ärsyttävät hengitystä. Osa hänen siivoamistaan tiloista on vanhoja ja niissä on sisäilmaongelmia. Myös lehtien ja paperien tuore muste saa Lepistön oireilemaan. Oireita pahentavaa työtä vältettävä Suomessa sairastuu vuosittain astmaan noin 10 000 työikäistä ihmistä. Heistä noin 20 prosenttia sairastaa Lepistön tavoin työn pahentamaa astmaa. Varsinaisen ammattiastmadiagnoosin saa vuosittain 50 – 100 henkilöä. Töissä käyviä astmaatikkoja voi olla jopa 250 000. Satu Soini työskentelee Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen ylilääkärinä.Timo Nykyri / Yle Valtaosa astmaatikoista pystyy jatkamaan työssään normaalisti, kertoo Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Satu Soini. – Suurin osa astmasta onneksi on lievää, ja meillä on hyvät hoidot, silloin se ei juurikaan vaikuta työssä selviytymiseen ja ammatin valintaan, Soini sanoo. Pienellä osalla astma on kuitenkin niin vaikea, että se oireilee hoidosta huolimatta. Silloin heidän voi olla vaikea selvitä työssä, joka pahentaa oireita. – Esimerkiksi herkistäviä ja ärsyttäviä tekijöitä, poikkeuksellisia lämpöoloja ja voimakasta fyysistä kuormitusta tulisi välttää. Jauhot ja lehmät allergisoivat Siivoojan työ on yksi perinteisistä astmaa pahentavista töistä. Soinin mukaan eniten allergisoivia ovat kuitenkin jauhot ja lehmät. Eli suurin astmariski on töissä, joissa altistutaan eläin- ja kasviperäisille proteiineille. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikeala, leipomot ja maataloustyö, jossa ollaan eläinten kanssa tekemisissä. – Myös kauneudenhoitoala, puun käsittely, jotkin teolliset työt, kasvihuonetyöt ja kukkakaupat voivat altistaa astmalle, Soini listaa. Siivoojan ammatti on yksi perinteisistä astmaa pahentavista ammateista.Timo Nykyri / Yle Monesti työperäisen allergian tai astman taustalta löytyvät erilaiset kemikaalit. Esimerkiksi akrylaatit aiheuttivat aikaisemmin ongelmia hammashoidossa, nyt ne altistavat astmalle ripsi- ja kynsitudioissa (Tukes) . On hyvä tiedostaa, että omilla allergioilla voi olla työn kannalta merkitystä. Satu Soini Soinin mukaan terveydenhuollon ammattilaisten täytyy olla tuntosarvet pystyssä uusien ammattikuntien kanssa. Uusia ammattiastman aiheuttajia tai uusia altistavia töitä tunnistetaan jatkuvasti. Esimerkiksi putkistosaneerauksissa on alettu käyttää allergisoivaa epoksihartsia. Se on vanhastaan tunnettu herkistävä kemikaali, mutta sen käyttö putkistosaneerauksessa on uutta, Soini sanoo. Pahimmassa tapauksessa kemikaaleille altistuminen tarkoittaa alan vaihtoa. Moni nuorikin joutuu vaihtamaan alaa Selina Lepistö sai astmadiagnoosin nelikymppisenä, mutta hän arvelee sairastuneensa jo kymmenen vuotta sitten. Julkisen terveydenhuollon puolella Lepistön oireita hoidettiin flunssana. Mahdollista astmaa alettiin epäillä työterveyshuollossa, kun Lepistö valitteli uupumustaan. Hän itse arveli kärsivänsä uniapneasta. – Kun astma todettiin, se ei ollut enää lievimmästä päästä. Satu Soini törmää työssään myös hyvin nuoriin ammattinsa sairastuttamiin ihmisiin. Työterveyslaitoksella on tutkittavana jopa parikymppisiä, vasta työuransa alussa olevia ihmisiä. Osa joutuu vaihtamaan alaa jo ennen kuin on valmistunut ammattiin. Soinin mukaan allergialle ja astmalle altistavista töistä olisi hyvä olla tietoa jo siinä vaiheessa, kun nuoret pohtivat ammatinvalintaansa. – On hyvä tiedostaa, että omilla allergioilla voi olla työn kannalta merkitystä. Selina Lepistö uskoo uuden työnsä lastenvaatteiden myyjänä sopivan hänelle siivoustyötä paremmin.Timo Nykyri / Yle Työterveyslaitos on laatinut listan ammateista, jotka voivat olla haitallisia allergikoille ja astmaatikoille. Myös Selina Lepistö muistelee sairastaneensa lapsena heinänuhaa. Se on voinut vaikuttaa myös astman syntyyn. Hän uskoo uuden työnsä lastenvaatteiden myyjänä sopivan hänelle siivoustyötä paremmin. – Onneksi sain vielä tällä iällä uuden työpaikan, Lepistö iloitsee. Soinin mukaan allergia tai astma eivät automaattisesti sulje pois tiettyjä ammatteja, vaikka niiden on todettu pahentavan sairautta. Hyvällä suojautumisella ja oikealla lääkityksellä työskentely voi onnistua. – Ainoastaan palomiehen ammatti ei pääsääntöisesti sovi astmaatikolle, sillä astma voi estää savusukeltamisen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ostitko talon sukulaiselta? Varmistitko, ettei sitä ole pantattu?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 8 - 07:50
Mistä on kyse?
  • Juristi neuvoo käyttämään aina talokaupoissa ammattilaista, vaikka ostaisi asunnon sukulaiselta tai kaverilta
  • Myyjällä on velvollisuus kertoa ostajalle kaikki taloon liittyvät kiinnitykset ja rasitukset. ”Omin päin” tehdyissä kaupoissa voi unohtua tai tietoisesti jäädä kertomatta, että talo on vakuutena entisen omistajan lainalla
  • Jos kaupanteossa on mukana ammattilainen, kiinteistövälilttäjä tai juristi, hänellä on vastuu tarkistaa, että myös ostajan näkökulmasta kaikki on kunnossa
  • Jos kaupat haluaa tehdä ilman ammattilaisen apua, kannattaa itse selvittää kiinteistön kiinnitykset ja rasitukset. Juristi neuvoo tilaamaan maanmittauskonttorista lainhuuto- ja rasitustodistukset
– Varsinkin sukulaisten välisiä panttiriitoja ratkotaan käräjillä edelleen, vaikka määrät ovatkin vähentyneet huomattavasti sitä mukaa, kun tietämys on kasvanut ja ammattilaisten käyttö lisääntynyt, sanoo asianajaja Petri Järvensivu asianajotoimisto Susiluodosta. Asianajaja Petri Järvensivu on hoitanut urallaan satoja kiinteistökauppoihin liittyviä riitoja. Hän on myös asiantuntija Asuntokaupan virheet.fi –verkkosivustolla. Myyjän velvollisuus on kertoa kaikki kiinteistöön liittyvät kiinnitykset ja rasitukset. Yleensä tiedonsaannissa ei ole ongelmia, jos kauppa hoituu kiinteistövälittäjän tai juristin avustamana. Myyjän kiinteistövälittäjä on velvollinen hankkimaan tarvittavat asiakirjat ja valvomaan myös ostajan etua. Jos kaupat tehdään ilman ammattilaista, eikä myyjä kerro rasitteista, voi uusi omistaja tajuta vasta myöhemmin, että kiinteistö on vanhan omistajan velkojen vakuutena. Pahimmassa tapauksessa vanha omistaja jättää velkansa hoitamatta, jolloin vaarana on, että lainan myöntäjä vaatii vakuutena olevan talon myymistä velkojen kattamiseksi. Jos mielii pitää talonsa, uusi omistaja joutuu pulittamaan lainan velkojalle. Uusi omistaja voi vaatia korvauksia edelliseltä omistajalta, mutta jos tämä on varaton, ei mikään vakuutuskaan korvaa huonon kaupan tehneen ostajan menetyksiä. Mahdollisimman tuore rasitustodistus – Jos ostaja ei halua käyttää talokaupoissa kiinteistövälittäjän tai juristin apua, pitää itse selvittää kiinteistön kiinnitykset ja rasitukset. Jo sillä pääsee pitkälle, että tilaa maanmittauskonttorista lainhuutotodistuksen ja mahdollisimman tuoreen eli korkeintaan viikon ikäisen rasitustodistuksen, neuvoo Järvensivu. Rasitustodistuksesta näkee, minkä summan edestä kiinteistöön on haettu kiinnityksiä ja ovatko ne vapaina vai jo lainojen pantteina. Tosin siitäkään eivät käy ilmi kaikki kiinteistön vastuut. – Neuvon käyttämään aina omaa juristia apuna, vaikka olisi kuinka läheisen ihmisen kanssa tekemässä kauppoja. Varsinkin jos myyjällä ei ole kiinteistövälittäjää. Silloin ostajalla on turvaa taustallaan, koska ammattilaisella on vastuu tarkistaa, että kaupassa on kaikki kunnossa ja ostaja on osannut tarkistaa oikeat asiat, Järvensivu sanoo. Petri Järvensivu tuntee asuntokauppojen monet ongelmat. – Riitaa tulee rakennuksen kunnosta ja kiinteistön rajoista. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ehdottomasti asumisterveyteen liittyvät asiat. Kasvussa ovat myös uudentyyppiset ongelmat eli tilanteet, joissa pieni urakoitsija ostaa kiinteistön ja myy sen uudelle omistajalle niin, että siihen on liitetty mukaan urakkasopimukset ja arkkitehtisuunnitelmat. Käräjille mennään, jos urakoitsija ei pystykään täyttämään urakkasopimusta, kuvaa Järvensivu.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun keskitanko tipahti hameen tieltä – Selvitimme, miksi naisille ja miehille on omat pyörämallinsa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 7 - 09:54
Mistä on kyse?
  • Polkupyörien jaottelu naisten ja miesten malleihin on peruja 1800-luvulta.
  • Tuolloin keskitangon laskua perusteltiin naisten hameella, tutkija kertoo.
  • Nykyisten miesten ja naisten pyörämallien ei voida sanoa olevan toinen toistaan parempia tai huonompia.
  • Unisex-ajattelu voi kuitenkin näkyä tulevaisuudessa yhä enemmän myös pyörissä, insinööri toteaa.
Nostetulla tangolla varustettu polkupyörä on miesten, lasketulla naisten. Näin ajatellaan usein, kun polkupyöriä erotellaan perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti. Mutta miksi miehelle ja naiselle on suunniteltu omat pyörämallit? Vastauksen etsimisen voi aloittaa liki kahdensadan vuoden takaa menneisyydestä, jolloin polkupyörän historian varsinaisesti katsotaan alkaneen. Tutkija: Naisten malli on kompromissi Polkupyörien runkojen eriytyminen alkoi 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin pyöräilyn maailmaa hallitsivat nykyajan ihmisille hullunkurisen näköiset, valtaisalla etupyörällä ja piskuisella takapyörällä varustellut velosipedit. Velosipedissä polkimet ovat rungon sijaan kiinni etupyörässä. Vauhti ja vaaralliset tilanteet ovat tällä polkupyörämallilla taatut.Technoseum Hassu ulkomuoto kätki alleen nopean, mutta vaarallisen epävakaan menopelin, jota vain kyvykkäimmät nuoret miehet rohkenivat polkea. – Mallin ajateltiin sulkevan vanhat miehet ja naiset ulkopuolelle. Mallista kuitenkin kehkeytyi safety bicycle -nimellä kulkeva polkupyörä, tekniikan historian tutkija Tiina Männistö-Funk kertoo. Tässä niin sanotussa turvapyörämallissa etu- ja takapyörien kokoero ei enää ollut niin suuri. Muun muassa tämä tekninen edistys teki polkupyörästä aikaisempaa vakaamman. – Tällöin tuli ajankohtaiseksi se, että naisetkin pääsevät pyöräilemään, Männistö-Funk kertoo. 1900-luvun alun nainen ja mies polkupyörineen Uudessakaupungissa. Naisen mallissa näkyy hyvin hameverkko, jolla estettiin hameen sotkeutuminen takarenkaaseen ja kettinkiin. Kuvaaja: Olsson Augusta. Kokoelma: Ugin museon valokuvakokoelma, Museovirasto. Ongelmaksi muotoutui hame, joka jokaisen säädyllisen naisen kuului pukea. Sen kanssa oli vaikea hypätä korotetun keskitangon yli pyörän selkään. Siispä tanko päätettiin laskea. – Malli ilmestyi pian turvapyörän yleistyttyä. Naisten malli oli ikään kuin kompromissi korotetusta keskitankomallista, Männistö-Funk toteaa viitaten jälkimmäisen malliin, joka mahdollistaa vakaimman ja kevyimmän rakenteen. Insinööri: Miesten mallissa pitää jumpata enemmän Keskitanko tipahti hameen tieltä, selvä. Mutta myydäänkö naisille edelleen vakaudeltaan ja keveydeltään miesten pyörää huonompaa mallia, vaikka hametta ei ole pakotettu pukemaan enää vuosikymmeniin? Muun muassa polkupyöriä valmistavan Helkaman tuotekehitysinsinööri Marko Mehtosen mukaan ei myydä. Tekniikassa ratkaisee aina se, miten ihmiset sen kokevat. Tiina Männistö-Funk – Näin asiaa ei voi kärjistää. Runkojen rakenteelliset erot ovat ainoastaan puhdasta fysiikkaa. Miesten malli on hieman lujempi siksi, että kolmiorakenne on jäykkä joka suuntaan, Mehtonen selventää. Rakenteelliset erot ovat hänen mukaansa niin pieniä, ettei niillä ole esimerkiksi ajo-ominaisuuksien kannalta merkitystä. – Kaikkien runkojen on läpäistävä city- ja maastopyörille suunnitellut rasitustestit. Jos pyöriä tarkastellaan käytännöllisyyden kautta, voi naisten pyörä Mehtosen mukaan itse asiassa osoittautua paremmaksi ratkaisuksi kaupungissa. Enemmän runkokokovaihtoehtoja ja molempia miellyttävää designiä. Marko Mehtonen – Sen päälle ja päältä pois on mukavampi nousta, kun pysähdyksiä on useita. Miesten mallissa pitää jumpata enemmän. Mehtosen mukaan juuri käytännöllisyys on se, mikä kuluttajaa pyörässä kiinnostaa. Muun muassa tämän vuoksi on täysin hyväksyttävää, että mies ostaa naisten pyörän tai nainen miesten pyörän. – Tottakai esimerkiksi nuorten kohdalla tulee vahvemmin esiin se, että pojat haluavat poikien pyöriä, tytöt tyttöjen. Vanhetessa lisäarvon tuovat kuitenkin mukavuus, varustelutaso ja ergonomia. Professori: Naisten ja miesten pyörille ei anatomisia perusteita Pyörän rakenteen pohdinnasta vielä ihmiskehon anatomiaan: onko miehen ja naisen välillä sellaisia fyysisiä eroja, joilla omat pyörämallit olisivat perusteltavissa? Mummopyörä on käsite, jonka jokainen sellaisella polkenut tunnistaa.YLE / Niina Ryyppö Kysyimme asiaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnan professori Janne Avelalta. Hän kertoo, ettei asiaa ole juurikaan tutkittu. – On kuitenkin vaikea uskoa, että naisten ja miesten välillä olisi niin merkittäviä fyysisiä eroja, että ne oleellisesti vaikuttaisivat pyöräilyn aikaiseen biomekaniikkaan. Biomekaniikassa tutkitaan ihmisen voimantuoton- ja välityksen sekä hermoston vaikutusta tarkasteltavaan järjestelmään. Eli kumpikin sukupuoli voi polkea samalla pyörämallilla ilman suurempia ongelmia. – Sukupuolten välillä on toki voimantuottoeroja, mutta nekin voi tasata pyörien vaihteistoilla, Avela muistuttaa. Unisex on tulevaisuutta Myös tekniikan historian tutkija Tiina Männistö-Funk nostaa esiin käytännön merkityksen. Polkupyörä on hänestä mielenkiintoinen esimerkki arjen esineestä, jonka sukupuolittamisella ei loppujen lopuksi ole sen käytön kannalta suurta väliä. – Tekniikassa ratkaisee aina se, miten ihmiset sen kokevat. Vaikka jokin asia olisi teknisesti toista parempi, eivät ihmiset välttämättä sosiaalisesti miellä sitä paremmaksi. Jopo-polkupyörä on ehkä tunnetuin unisex-pyörä Suomessa.Derrick Frilund / Yle Toisaalta pyörämallien ajatteleminen nais- ja miessukupuolen kautta kertoo paljon yhteiskunnastamme, Männistö-Funk pohtii. – Se kertoo, kuinka ohjaava jako kaksijakoinen sukupuolimalli yhteiskunnassamme on, vaikka usein ajattelemme saavuttaneemme jonkin suuren tasa-arvon, jossa sukupuolella ei ole merkitystä. Helkaman tuotekehitysinsinööri Marko Mehtonen uskoo, että tulevaisuudessa unisex-ajattelu tulee kuitenkin näkymään yhä enemmän myös polkupyörissä. – Lasketaan putkikorkeuksia sen verran, etteivät ne suoraan viittaa tämän mallin kuuluvan naisille, toisen miehille. Enemmän runkokokovaihtoehtoja ja molempia miellyttävää designiä. Lue lisää: Polkupyörä 200 vuotta – Pyörä keskittiin, kun hevoset syötiin nälkään
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nainen luuli menevänsä leikkaukseen rintasyövän vuoksi – hänet lähetettiinkin kotiin: "Olen elänyt oireiden kanssa nyt vuoden miettien, mitä siellä on"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 6 - 10:45
Mistä on kyse?
  • Sara-Marie Laikarin rinnasta löytyi vuoden 2016 lopussa huolestuttava muutos, joka saattoi olla merkki rintasyövästä
  • Näytteen tutkimisen jälkeen hän sai kiireellisen lähetteen leikkaukseen
  • Leikkausta edeltävässä tutkimuksessa muutosta ei enää löytynytkään
  • Näyte tutkittiin uudestaan ja tulkittiin niin, ettei se ehkä olekaan huolestuttava
  • Laikari on odottanut nyt vuoden päästäkseen uusiin tutkimuksiin
Sara-Marie Laikari ei halua koskea oikeaan rintaansa. Se on kipeä ja Laikari tietää, että siellä on jotain epäilyttävää. Siksi on parempi olla koskettamatta. – En halua tuntea siellä mitään ja joutua paniikkiin, Laikari kertoo. Hän on elänyt syöpäpelon kanssa jo lähes puolitoista vuotta. Rinta on oireillut yhtä pitkään, vaikka Laikari yrittääkin olla kiinnittämättä siihen huomiota. Se on kipeä ja arka, ja välillä sitä vihloo. Rinnasta tulee nestettä, kainalon ja rinnan välissä on mustelmia ja harmaansävyistä ihoa. Rinta on tutkittu edellisen kerran tammikuussa 2017, jolloin siinä todettu muutos tulkittiin hyvänlaatuiseksi. Sen pitäisi olla hyvä uutinen, mutta Laikarille se oli lähinnä järkytys. Lääkäri sanoi, että voit lähteä kotiin. Olin shokissa. Sara-Marie Laikari Samainen, puolen sentin kokoinen pesäkemuutos oli nimittäin aikaisemmin tutkittu perinpohjin ja todettu huolestuttavaksi – se saattaisi olla merkki rintasyövästä. Siksi se piti kiireesti leikata pois. Leikkauspäivänä muutosta ei kuitenkaan yllättäen näkynyt kuvissa – ei, vaikka siitä oli aiemmin otettu näyte. Laikari on odottanut uusia tutkimuksia nyt vuoden. Uusi tuomiopäivä on 1.2.2018. – Toivon ja rukoilen, ettei mitään löydy. Haluan jatkaa elämääni. Pieni papu Patti oli pieni, noin pavun kokoinen. Se tuntui sormiin kovalta. 36-vuotias Sara-Marie Laikari löysi sen pestessään suihkussa hiuksiaan. Oli loppukesä vuonna 2016. – Patti pullotti kainalossa ja näkyi selvästi. Kun kokeilin sitä, se oli kova ja siitä tuntui lähtevän jotain ohutta ja kiristävää kohti kainaloa ja käsivartta, Laikari muistelee. Patti muuttui mustikan väriseksi ja tuli kipeäksi. Laikari hakeutui lääkärin vastaanotolle, jossa pattia epäiltiin ärtyneeksi imusolmukkeeksi. – Rintani ja kainaloni ultrattiin. Sieltä ei löytynyt mitään muuta kuin pari kystaa, ja tämä muutos tulkittiin märkäpaiseen jätteeksi tai siihen liittyväksi. Oireilu jatkui. Patin lisäksi kainalon alueelle alkoi ilmestyä mustelmia. Rinnasta tuli nestettä, ja kuukautiset olivat epäsäännölliset. Alkusyksystä Laikarin molempien käsien kaikki nivelet turposivat ja kipeytyivät yhtäkkiä. Hän pääsi reumalääkärille, joka ei kuitenkaan halunnut aloittaa reumalääkitystä ennen kuin rintojen oireet olisi kunnolla tutkittu. – Hän oli kauhuissaan siitä, minkä värinen kainalon patti oli. Laikari sai lähetteen mammografiaan ja uudestaan myös rintojen ultraäänitutkimukseen. Mammografiassa ei näkynyt mitään. Ultralääkäri löysi kuitenkin oikeasta rinnasta aivan uuden muutoksen, jota Laikari ei ollut itse huomannut. – Sitä ei nähnyt paljain silmin. Sen lisäksi rinnoista löytyi useita kystia, vaikka edellisestä ultrasta oli vain kuukausi aikaa. Näin lääkärin ilmeestä, ettei muutos olisi välttämättä hyvänlaatuinen. Lääkäri päätti ottaa poikkeavannäköisestä muutoksesta ohutneulanäytteen. – Hän sanoi hoitajalle ja minulle, että jos se on kysta, saamme sen todennäköisesti tyhjennettyä. Muutos ei tyhjentynyt. Laikari arvasi, mitä se merkitsi. Muutos oli pahanlaatuinen. – Tuntui, että maailma romahtaa siihen paikkaan. Ajattelin lapsiani ja toivoin, että lääkäri sanoisi ettei tämä vaikuta pahalta. Turhaan. Nopeasti leikkaukseen Rinnasta otettiin paksuneulanäyte. Laikari eli seuraavat viikot peläten ja rukoillen, että kyseessä olisi väärä hälytys. Kolmen viikon kuluttua hän kävi Omakanta-palvelussa katsomassa näytteiden vastaukset ja alkoi tutkia netistä, mitä ne tarkoittivat. Hänen pelkonsa vahvistuivat: muutos saattoi viitata alkavaan rintasyöpään ja se pitäisi poistaa. – Kun menin reumalääkärin vastaanotolle, hän kysyi toisen alan spesialistilta neuvoa ja teki heti kiireellisen lähetteen kirurgille. Kiitin sydämestäni reumalääkäriä siitä, että hän laittoi minut ultraan ja muutos löytyi. Lääkäri oli kauhuissaan siitä, minkä värinen kainalon patti oli. Sara-Marie Laikari Joulun alla Laikari sai leikkausajan tammikuun alkuun. Piinallinen odotus alkoi. Laikari päätteli, että epäiltiin rintasyöpää. – En tavannut ennen leikkausta yhtään lääkäriä tai hoitajaa, joka olisi kertonut minulle, mikä tämä muutos on ja miksi on kiire leikata se pois. Ajattelin, ettei se mitään hyvää voi olla, jos se kerran poistetaan. Asiasta piti kertoa myös lapsille. – Se oli todella vaikeaa. He ovat teini-ikäisiä, ja pelko äidin puolesta alkoi varjostaa heidän elämäänsä. Itkimme yhdessä, ja myös minulle tärkeät lasteni ystävät itkivät. Perhe alkoi valmistautua leikkauksen jälkeiseen aikaan. Kempeleessä asuvan Laikarin sisko tarjoutui hoitamaan häntä leikkauksen jälkeen, koska Laikari kärsi edelleen kovista nivelkivuista eikä olisi pärjännyt leikkauksen jälkeen yksin. Sisko valmisteli Laikarille oman huoneen, jossa tämä voisi asua. Myös äiti lupasi tulla avuksi. Huonetta ei tarvittukaan Tuli leikkauspäivän aamu. Laikari suuntasi Oulun ylipistolliseen sairaalaan, jossa hänelle oli määrä tehdä lankamerkkaus ennen leikkausta. Toimenpiteen aikana muutos, joka ei ole sormin tunnettavissa, merkataan metallilangalla. Näin leikkauksessa pystytään poistamaan juuri oikea kohta. Laikari muistaa, että ajat olivat melkein kaksi tuntia myöhässä. – Sitten nimeni huudettiin ja ultralääkäri alkoi toimeen. Hän pyöritteli ultraa ilman geeliä rintojeni päällä ja yhtäkkiä tuumasi, ettei täällä näy mitään. Kerroin, että hän katsoo väärästä kohtaa ja se muutos on eri paikassa. Hän katsoi papereita ja sanoi, ettei täällä ole mitään enää ja tällainenkin on mahdollista. Lankamerkkausta eikä leikkausta voitu tehdä. Laikari käveli ulos sairaalasta ja soitti siskolleen, ettei hän tarvitsekaan huonetta. – Lääkäri sanoi, että voit lähteä kotiin. Olin shokissa. Miten jo tutkittu muutos oli muka hävinnyt, ja miksi ultralääkäri ei katsonut rintojani tarkemmin? Potilaskertomuksen diagnoosikohdassakin luki, että tuumori – Laikari tulkitsi, että se tarkoitti kasvainta. Miten näyte voi muuttua? Laikarin jo kerran tutkitut näytteet tutkittiin uudestaan. Tällä kertaa muutos tulkittiin niin, ettei se ehkä olekaan huolestuttava. Seuraava kontrolli olisi vuoden kuluttua – helmikuussa 2018. Koko vuoden ajan ajatukset ovat pyörineet sen ympärillä, mitä rinnassa oleva muutos oikein pitää sisällään. – On ollut raskasta yrittää pysyä vahvana lasten edessä. Olen viettänyt monta vuorokautta sohvan nurkassa, peloissani ja väsyneenä. Laikari on käynyt mielessään läpi eri vaihtoehdot, jos pahin pelko käy kuitenkin lopulta toteen – olisiko edessä rinnan osapoisto vai poistettaisiinko se kokonaan? Veisivätkö sytostaatit hiukset, pitäisikö hankkia peruukki? Hän on ajatellut menettävänsä suuren osan naiseuttaan – ja välillä toivonut, että molemmat rinnat leikattaisiin pois. Ja sitten on sekin mahdollisuus, että muutos on oikeasti hyvänlaatuinen. – Tämän kaiken kanssa olen elänyt nyt vuoden ja miettinyt, mitä siellä on. Voinko enää uskoa mihinkään? Miten näyte voi muuttua, kun patologi katsoo sen uudestaan? Jos muutosta ei leikkaukseen mennessä enää löydy tai se muuttuu hyvänlaatuiseksi, sehän on potilaalle iloinen asia. Riikka Huovinen Laikari kertoo, että rinnasta on koko vuoden ajan tullut nestettä, se on kipeä ja kuukautiset ovat epäsäännölliset. Kaikkein kipein kohta on juuri siinä, mistä muutoskin löytyi. Myös kainalossa oleva patti – se ihan ensimmäisenä löytynyt – on yhä paikoillaan väriään vaihdellen. Laikari sanoo, että välillä se tuntuu tulehtuneelta. – En tähän päivään mennessä tiedä, miksei rintojani ole tässä välissä tutkittu. Olo ei ole turvallinen eikä luottavainen varsinkaan, kun luin, että tuon uuden tulkinnan mukainen muutoskin pitäisi poistaa. Pelkään, että muutos on päässyt kasvamaan ja leviämään. Näytteen laatu vaikuttaa tulokseen Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäklinikan erikoislääkäri, dosentti Riikka Huovinen sanoo, että syöpäepäilyksi tulkitun muutoksen katoaminen tai muuttuminen joksikin muuksi on melko yleistä. – Se on aika tavallista. Alle 50-vuotiaalla naisella rintarauhanen voi muuttua viikossa hormonikierron ja kuukautiskierron mukaan. Rinta voi olla rasvapitoinen tai tiivis. Rintasyöpä on niin yleinen sairaus, että kaikki muutokset tutkitaan herkästi ja otetaan vakavasti, Huovinen kertoo. Myös ohut- ja paksuneulanäytteet voivat olla tulkinnanvaraisia, ja tulokseen vaikuttaa myös näytteen laatu. Jos näyte on runsas, tuloksen tulkintakin on helpompaa. Jos esimerkiksi paksuneulanäytteessä saalis on muutaman millin kokoinen, se ei välttämättä ole tarpeeksi edustava. – Jos yksi patologi katsoo näytteen ja jää empimään, hän voi pyytää kollegalta mielipidettä. Siinäkin voi tulla ristiriita niin, että toisen mielestä näytteessä on jotain huolestuttavaa, toisen mielestä ei. Näytteitä myös voidaan tutkia uudelleen pitkienkin aikojen kuluttua. Huovinen kertoo, että näytteet säilyvät vuosikausia. Rintasyöpä etenee yleensä hitaasti Tuumori-termiä käytetään paitsi kasvaimen myös ympäristöstään erottuvan kyhmyn yhteydessä silloin, kun löydöksen luonteesta ei ole varmuutta. Rintamuutosten laatu selviää lopullisesti vasta leikkauksessa. Siksi rintalöydösten arvioinnissa käytetään kolmoisdiagnostiikkaa, jossa otetaan huomioon lääkärin tekemän rinnan tunnustelu sormin, mammografia- ja ultraäänitutkimus ja paksuneulanäyte. – Jos yksikin näistä viittaa pahanlaatuisuuteen, alue poistetaan puudutuksessa. Isosta kudospalasta saadaan edustava näyte ja samalla poistettua koko muutos. Jos muutosta ei leikkaukseen mennessä enää löydy tai sen laatu muuttuu hyvänlaatuiseksi, sehän on potilaalle iloinen asia. Silloin hänelle laaditaan seurantasuunnitelma. Vuoden seurantaväli on yleinen. Huovisen mukaan monet naiset kokevat tutkimukset ja niiden tulosten odottamisen ahdistavaksi ajaksi. Hän muistuttaa, että rintasyöpä on yleensä hyvin hitaasti etenevä sairaus. – Vain joka kymmenes on nopeasti leviävä. Ei kannata kuvata kovin tiheästi, koska muutoksia ei välttämättä ehdi tulla. Onkin todella tärkeää, että potilaan huoli saadaan hälvennettyä, kun seurantaan päädytään. Yksin Sara-Marie Laikari kokee jääneensä tilanteeseensa yksin. – Ei ole oikein, että potilas joutuu itse ottamaan asioista selvää ja elämään jatkuvassa epätietoisuudessa. Kukaan lääkäri tai hoitaja ei ole nähnyt minua tässä välissä eikä sanonut, että muutos olisi hyvänlaatuinen. Laikari on saanut apua tukiryhmästä, johon kuuluu rintasyöpään sairastuneita ja hoidot läpikäyneitä naisia. Vuosi on ollut raskas myös Laikarin perheelle. – Tyttäreni on itkeskellyt kotona ja vaikuttanut masentuneelta. Olemme käyneet tapahtumia läpi hänen kouluterveydenhoitajansa luona.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Heikko jäätalvi estää muikun talvikalastuksen – "En ole 40 vuoden kalastustouhujeni aikana tällaista talvea kokenut"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 5 - 19:40

Marketin kalatiski mainostaa tarjoustaan kotimaisesta muikusta Lappeenrannassa. Hintaa muikkukilolla on 4,99 euroa. Muikunostaja tuijottaa tarjousta epäuskoisena ja lausuu ihmetyksensä ääneen: "Missä täällä muikkua pyydetään, kun Saimaa lainehtii sulana?" Kalastaja vahvistaa muikunostajan epäilyn. Saimaasta ei nosteta muikkua tällä hetkellä missään. Kalastaja korjaa verkkojaan – Ai, mitäkö teen, murahtaa eteläisellä Saimaalla ammatikseen kalastava Markku Törrönen harmistuneesti. – Jotain tekemistä olen yrittänyt keksiä, verkkojen pauloittamista ja pyydysten korjailua. Siinä on minun hommat. Törrösen puheesta kuulee, että häntä turhauttaa. Eikä ennuste lähiviikoiksi lupaa kalastajan mukaan mitään hyvää. Muikut odottamassa ostajaa kaupan kalatiskissä.Yle/ Ulla Ylönen – Se pitäisi yli viidentoista asteen pakkasta pitää viikon ennen kuin jää kestää kalastamisen. Kymmensenttistä pitää jään olla, Törrönen kertoo jään päältä tapahtuvan kalastamisen edellytyksistä. Sääennuste lupaa lähipäiviksi kevyttä, alle kymmenen asteen pakkasta. Pikkupakkanen ei vielä riitä Suomen suurimman sisäjärven Saimaan selät ovat harvoin kokonaan sulana enää tähän aikaan talvesta. Vesistön pohjoisemmissa osissakin jäätä on vain ohuesti. Markku Törrönen kertoo juuri edellisenä päivänä kyselleensä Savonlinnan seudulla kalastavan kollegan kuulumisia. Ei ole kuulemma sielläkään talvikalastusta aloitettu. 40 vuoden kalastustouhujeni aikana en ole tällaista talvea aikaisemmin kokenut. Jussi Karhu Markku Törrösen toinen työtoveri, läheisellä Kuolimo-järvellä kalastava Jussi Karhu ei ole kuluvan talven suhteen yhtä toivoton kuin Törrönen. Karhun mukaan Kuolimo jäätyy kymmensenttiseksi jo muutaman päivän pakkasjakson aikana. Eli parhaimmillaan lähiviikkoina. – Mutta en ole kyllä 40 vuoden kalastustouhujeni aikana tällaista talvea aikaisemmin kokenut, Karhu puuskahtaa. Marraskuun jälkeen Karhu ei ole pyytänyt kalaa myyntitarkoituksessa lainkaan. Muikun puuttuminen valikoimasta harmittaa Parikkalassa sijaitsevaa Karelia Fish Center -kalatukkua pyörittävää Kari Ikosta. Hänen mukaansa Saimaan talvikalastus perustuu lähes yksinomaan muikun varaan. Kun sitä ei pyydetä, ei sitä pysty myyntiinkään toimittamaan. – Muikusta on pula, Ikonen sanoo. Kauppahallin kalakauppias Saara Häkkinen Lappeenrannasta on muikun saatavuuden suhteen levollisella mielellä. Tähän aikaan vuodesta harva asiakas osaa muikkua kaivata ja ne, jotka nimenomaan muikkua haluavat, ottavat mielellään vastaan nyytin syksyllä pakkaseen laitettua kalaa. Vakioasiakkaat etusijalla Eteläkarjalaisen kaupan kalatiskiin tuore muikkuerä on tuotu Kuusamosta. Sen etelämpänä eivät ammattikalastajat tänä talvena ole jäälle päässeet kulkemaan. Päijänteessä kalaa nostetaan jonkin verran edelleen troolaamalla sulassa vedessä. Kuusamossa muikkua on pyydetty nuotalla joulukuun alkupuolelta lähtien mutta helpoksi eivät ammattikalastajat kelioloja sielläkään kuvaile. Se on sama kuin, jos pakkasella kusee housuun. Juha Korhonen – Jäälle pääsemiseksi on pitänyt tehdä tänä talvena paljon töitä. Lunta on Kuusamossa virallisessakin mittauspisteessä noin 70 senttiä, monin paikoin jään päällä enemmänkin, kertoo ammattikalastaja Juha Korhonen Koillismaan Luonnonkala Oy:sta. Paksu lumikerros ja sen alla heikoksi jäänyt jääpeite vaatii kalastajilta erityistä varovaisuutta ja monenlaista kikkailua. Muikkua ei ole valtakunnassa tarjolla tarpeeksi. Juha Korhonen Juha Korhosen mukaan eteläisemmän Suomen heikon muikkutilanteen huomaa kysynnässä. – Sen huomaa, että muikkua ei ole valtakunnassa tarjolla tarpeeksi. Juha Korhosen mukaan kuusamolaiset kalastajat eivät poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta ole lähteneet valikoimaan kovinta hintaa maksavaa asiakasta. Vakituisesti ostavat asiakkaat halutaan pitää tyytyväisenä. – Olisi lyhytnäköistä hommaa, jos tässä tilanteessa lähtisi myymään kalaa muutaman sentin kalliimmalla jollekin toiselle ja jättäisi vakio-ostajat ilman. Se on sama kuin, jos pakkasella kusee housuun, niin vähän aikaa se lämmittää mutta kylmä tulee myöhemmin, Korhonen sanailee. Lämpenevien talvien ratkaisumallit Ammattikalastajat kertovat kukin tahollaan laskeskelevansa, kuinka monta heikkoa jäätalvea bisnes kestää. Totta kai kalastajien keskusteluissa pohditaan myös, millaisilla välineillä jäättöminä talvina voisi työskennellä. Kalastajat Paavo ja Markku Törrönen troolaamassa muikkua Saimaalla lokakuussa.Jari Tanskanen / Yle Karhu ja Törrönen pitävät täysin mahdottomana, että tulevaisuuden ilmastonmuutostalvina muikun troolikalastusta jatkettaisiin nykyistä pitempään, jos jäitä joka tapauksessa joutuu odottamaan. Törrösen mukaan olisi aivan liian riskialtista pitää aluksia vedessä talven epävakaissa oloissa. –Siinä tulee paniikki, kun yhtäkkiä tuleekin pakkasjakso ja alukset on vedessä, Törrönen sanoo. Hän ei toistaiseksi ole keksinyt, millä keinoin muikkua lauhana talvena kannattaisi pyytää. Juha Korhonen puhuu kaluston keventämisen pakosta. Verkkokalastuksessa on kokeiltu onnistuneesti hydrokoptereita, jolla kalastaja pääsee kulkemaan heikolla jäällä ja jopa pienten sulapaikkojen yli. Muikun pyyntiin hydrokopterit eivät Korhosen mukaan sovellu. – Muikun pyynti on nuottakalastusta. Siinä on pystyttävä liikuttelemaan niin painavia lasteja, ettei hydrokopterista ole apua, Korhonen sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hyydepatojen räjäytykset halutaan historiaan – talven ensimmäisiä hyydepatoja odotetaan ensi viikolle

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 5 - 13:53

Sään ennustetaan pohjalaismaakunnissa kylmenevän vähitellen ensi viikkoa kohden. Kylmenemisen myötä hyydetulvien riski vesistöissä kasvaa. Hyydepatoja voi syntyä, kun joen virtaama on suuri eikä siihen ole muodostunut jääkantta. Pakkasta ei loppujen lopuksi edes tarvita kovin montaa astetta. – Hyyteen syntyyn vaikuttavat monet asiat, kuten mikä virtaama on, mistä tuulee ja tuleeko lumipyryä päälle. On oikeastaan hyvin vaikea ennustaa, milloin hyydettä alkaa syntyä ja milloin se alkaa muodostua ongelmaksi, sanoo ryhmäpäällikkö Tommi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Pohjanmaalla hyydetulvia esiintyy lähes vuosittain Ähtävänjoella Evijärven alapuolisilla koskipaikoilla, sekä Lappforsin ja Kolpin taajamien läheisyydessä. Ähtävänjoen lisäksi hyydetulvia esiintyy ajoittain myös muissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Viime vuosina hyydeongelmia on ollut muun muassa Lestijoen koskialueilla, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Seinäjoella Rengonkylässä sekä Kyrönjoen alaosan koskissa. Räjäytykset vahingoksi luonnolle ja kiinteistöille Mahdolliseen hyytymiseen ja hyydepatojen syntymiseen varaudutaan Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella muun muassa hyydepuomein, joita laitetaan vesistöihin kuten Ähtävänjokeen. Hyydepuomeilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista vesistöön. Silti ongelmia saattaa tulla. – Varsinkin Ähtävänjoella uoman profiili on sellainen, että hyydeongelma on lähes jokavuotinen. On poikkeustalvi, jos ongelmaa ei esiinny, Mäki sanoo. Ähtävänjoella myös sen yläpuolisten Lappajärven ja Evijärven säännöstelyllä on pyritty ehkäisemään hyyteen muodostumista. Jos hyydepato syntyy, se joudutaan purkamaan kaivinkoneella tai räjäytyksin. Esimerkiksi Ähtävänjoki on kuitenkin Natura 2000 -aluetta ja siellä esiintyy uhanalaista raakkua eli jokihelmisimpukkaa, jolle hyydepatojen purkaminen voi olla haitaksi. – [Kaivaminen ja räjäytykset] pyritään toteuttamaan mahdollisimman vähin haitoin, mutta on sillä aina vaikutuksia. Raakkukanta esimerkiksi pyritään aina huomioimaan ja ampumaan sellaisilla kohteilla, missä raakkua ei esiinny, Mäki sanoo. Hyyde uhkaa vuosittain myös rakennuksia alueilla. Mäen mukaan se, moniko kellari kastuu, riippuu talvesta, mutta myös kiinteistöille hyydepadot aiheuttavat vahinkoa. Yhteistyöllä tehokkaaseen vahinkojen ehkäisemiseen Ympäristö- ja kiinteistövahinkojen ehkäisemiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on aloitettu uusien hyyteentorjuntaratkaisujen etsiminen. – Olemme tehneet alustavia yleissuunnitelmia ja -selvityksiä miten hyydeongelmia voitaisiin estää ja vähentää, ettei tarvitsisi tehdä rankkaa ampumis- ja kaivinkonetoimintaa, Tommi Mäki sanoo. Tavoite on vielä tämän vuoden aikana saada alulle yhteistyö hyyderiskialueiden kiinteistöjen suojaamiseksi ja hyyteen ennaltaehkäisemisen kehittämiseksi. Mäen mukaan asiassa ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissä ja tulevina vuosina yhteistyötä tullaan tekemään sekä kuntien että yksityisten kiinteistönomistajien kanssa. – Jos muutaman vuoden sisällä päästäisiin kokeilemaan jossain mittakaavassa ja laittamaan alulle ennaltaehkäisevää suojausta. Toivon, että hyvässä yhteistyössä saataisiin asiaa edistettyä, ettei kiinteistöille tulisi haittaa tästä hyydeongelmasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

200 miljoonan euron biovoimalaitoksen rakentaminen aloitetaan Oulussa ensi kesänä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 5 - 12:49
Mistä on kyse?
  • Uuden biovoimalaitoksen investoinnit ovat 200 miljoonaa.
  • Voimalaitoksen rakennustyöt aloitetaan kesällä 2018 ja sen on määrä valmistua loppuvuonna 2020.
  • Jatkossa Oulun alueen kaukolämmöstä kaksi kolmasosaa tuotetaan uusiutuvalla energialla.
Oulun Energia aloittaa uuden biovoimalaitoksen rakentamisen Laanilaan kesäkuussa 2018. Laitoksen arvioitu valmistumisaika on marraskuussa 2020. Yhtiön mukaan uusi voimalaitos on tehokkuudeltaan ja päästöiltään parempi kuin käytöstä poistuva Toppila 1 -voimalaitosyksikkö. – Uudessa voimalaitoksessa tullaan käyttämään parasta mahdollista teknologiaa jonka seurauksena päästöt pienentyvät pienhiukkasten osalta 90 prosenttia ja rikkidioksidin osalta 75 prosenttia, Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä kertoo. Uusi voimalaitos käyttää Järvelän mukaan 50 prosenttia enemmän puuta kuin vanha voimalaitos, ja sitä kautta myös hiilidioksidipäästöt tulevat puolittumaan. Voimalaitoksen polttoainejakaumasta 70 prosenttia voi olla jatkossa puuta. Loppuosa on kiertotaloudesta saatavaa kierrätyspolttoainetta ja turvetta. Oulun alueen kaukolämmöstä kaksi kolmasosaa tuotetaan jatkossa uusiutuvalla energialla. Järvelä kertoo, että kun vanha voimalaitosyksikkö ajetaan samaan aikaan alas kun uusi rakennetaan, työvoimaan ei tule muutoksia. Polttoaineet pyritään Järvelän mukaan hankkimaan voimalaitoksen läheltä ja paikallista työtä hyödyntäen. – Voimalaitoksella turvataan se, että maakunnassa Oulun Energian polttoainehuollon kautta yli 1 000 henkeä työllistetään välillisesti. Rakennusprojekti työllistää rakennuspaikalla enimmillään noin 400 henkilöä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Venäläisnuoret sopivat somessa bilereissuja Suomen hiihtokeskuksiin – juhlivat mieluiten omissa oloissaan

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 5 - 12:22
Mistä on kyse?
  • Venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa on kääntynyt jälleen kasvuun.
  • Nyt myös venäläiset nuoret ovat alkaneen matkustaa Suomeen, muun muassa Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin.
  • Rukalle saapui uuden vuoden viettoon iso ryhmä venäläisiä nuoria, jotka ovat löytäneet ryhmämatkan sosiaalisen median kautta.
Sosiaalinen media liikuttaa nuoria pitkiäkin matkoja. Vajaan 2 000 kilometrin linja-automatka Venäjän Jaroslavlista Moskovan ja Pietarin kautta Kuusamon Rukalle on vain osa "hauskasta matkasta", jonka Ivan Sotkin on uutena vuotena tehnyt. Samaan kyytiin Sotkinin kanssa nousi Pietarista Nikolai Badin. Sekä Badin että Sotkin löysivät kimppakyydin sosiaalisen median kautta. Internetiin on perustettu "vk.com/rukafest" -sivusto, joka on kerännyt viime kesästä lähtien nuoria lumiselle retkelle länteen. – Sosiaalisen median voima on valtava. Itse kuulin tästä sivustosta ystävältäni ja innostuin asiasta, it-alalla Pietarissa työskentelevä Nikolai Badin sanoo. Nuoret venäläiset löytämässä Suomen Rukalla uutta vuotta ja venäläistä joulua viettää nyt noin 150 nuoren joukko, joka löysi tiensä tunturiin sosiaalisen median kautta. Myös useita muita nuorten ryhmiä on saapunut viettämään uutta vuotta Rukalle. Venäläisten matkailijoiden määrä Suomeen on ollut tänä talvena kovassa kasvussa. Visit Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen sanoo, että ruplan arvon nousu parin vuoden takaisesta kuopasta on lisännyt merkittävästi venäläismatkailijoiden määrää. Ja lisää on luvassa. – Kasvu tulee olemaan tuntuvaa tänä talvena edellistalveen verrattuna, Wakonen toteaa. Osa venäläisnuorista pitää suomalaisia nuoria hieman töykeinä ravintolakäyttäytymiseltään.Ensio Karjalainen / Yle Tarkat luvut venäläismatkailijoiden joulu- ja uudenvuoden ajan määristä Visit Finland saa tilastoitua tammikuun loppupuolella. – Vaikka venäläiset ovat jälleen palanneet Suomeen viettämään lomaansa, olemme vielä kaukana vuosien 2008–2014 huippuluvuista. – Myönteistä on, että Suomi kiinnostaa myös uusia kohderyhmiä. Esimerkiksi nuoret matkailijat ovat löytäneet Suomen, Wakonen jatkaa. Ruka-Kuusamo alueella viidenneksen kasvu Venäläisten paluu Pohjois-Suomeen näkyy selkeänä viime vuoden tammi-lokakuun yöpymistilastoissa. Lapissa, Kuusamo mukaan lukien, venäläisten yöpymisten määrä kasvoi 5,6 prosentilla edellisvuoden vastaavasta ajasta. Pelkästään Kuusamossa venäläismatkailijoiden määrä kasvoi tammi-lokakuussa noin 15 prosentilla edellisvuodesta. Olen käymässä täällä kymmenettä kertaa. Ivan Sotkin Kolme edellisvuotta venäläisten yöpymiset vähenivät Lapissa ja Kuusamossa reipasta vauhtia. Kun vuonna 2013 alueilla kirjattiin venäläisten yöpymisiä yli 210 000, romahti määrä 2016 mennessä reiluun 94 000:een. Viime vuoden lokakuun loppuun mennessä venäläisten yöpymisiä tilastoitiin Lapissa ja Kuusamossa reilut 75 000. Venäläiset saapuvat talvilomilleen useimmiten omilla autoillaan.Ensio Karjalainen / Yle Lähes kuuttasataa loma-asuntoa Ruka-Kuusamo alueella välittävän Lomarenkaan tilastoissa venäläisten kasvu vuodenvaihteen markkinoilla näkyy myös selvästi. – Vuoden takaisesta venäläisten osuus asiakkaistamme on kasvanut noin 20 prosentilla. Vuosi sitten edellisvuoteen verrattuna venäläismatkailijoiden osuus oli vielä pakkasen puolella, kertoo Lomarenkaan hankintajohtaja Marko Säkkinen. Ilta omien parissa Nuoret hyppivät kädet kohti lunta ripottelevaa taivasta lämmetäkseen ennen rinteeseen lähtöä. Värikkäät sukset ja laudat lojuvat lumessa. Venäläisnuoret viihtyvät rinteessä. Ohjelmaa pitää olla jokaiselle päivälle. Jos lomarahaa on enemmälti, venäläisnuorista osa sijoittaa rahansa jopa moottorikelkkasafariin tai huskyajeluun. Harvakseltaan venäläisnuori kuitenkaan shoppailee, kuten vanhemmalla venäläisväellä on tapana. Nuoret matkailijat ovat löytäneet Suomen. Katarina Wakonen Bailaaminen suomalaisnuorten kanssa ei houkuttele. Pietarilaisen Nikolai Badin tavoin venäläinen nuori viettää iltaa pääasiassa oman maansa tuttavien seurassa vuokrahuoneistossa, mutta harvakseltaan ravintolassa. – Olen kuullut että suomalaiset nuoret ovat ravintolakäytökseltään hieman töykeitä, sanoo Badin mallintaen suomalaista ravintolatyyliä kyynärpäätekniikkaa matkimalla. Nuoret muistavat lämmitellä lihaksensa ennen siirtymistä rinteeseen.Ensio Karjalainen / Yle Ehkä huhut suomalaisten töykeästä käytöksestä voivat karkoittaa osan venäläisnuorista Rukan ravintoloista. Syy voi löytyä toisaaltakin. – Me venäläiset vietämme mielellämme aikaa yhdessä. Ostamme huoneisiin ruokaa ja juomaa ja juhlimme iltaisin majoitustiloissamme, Nikolai Badin toteaa. – Emme me epäsosiaalisia ole, vaikka meitä ei kovin usein suomalaisten nuorten seurasta löydäkään, Badin naurahtaa. "Tänne on hyvä palata" Jaroslavlilaiselle Ivan Sotkinille Ruka on tuttu paikka. – Olen käymässä täällä kymmenettä kertaa, Sotkin kertoo. Muun muassa Alpit Italian ja Ranskan maisemissa nähnyt Sotkin lähti uudenvuoden alla innolla lähes 2 000 kilometrin matkalle Jaroslavlista Kuusamoon. – Tänne on hyvä palata. Suomessa ja Rukalla asiat toimivat matkailijan kannalta moitteettomasti, Sotkin kehaisee. Nikolai Badin kertoo, että keski-iältään 22–26-vuotiaiden linja-automatka Rukalle maksoi Moskovasta ja Pietarin seudulta 700 – 900 euroa henkilöä kohden. Rukalla ryhmä viettää kuusi päivää. – Matka on halpa, Badin toteaa. Lue lisää: Venäläisten matkailu Suomeen on kääntynyt kasvuun – ostoskoriin kerätään aiempaa vähemmän tavaraa
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taksialan vapautuminen kilpailulle on hyppy tuntemattomaan – taksiyrittäjä Petri Päivärinta, 47, ei jäänyt sitä katsomaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 5 - 11:39

47-vuotias Petri Päivärinta nostaa autotallin hyllyltä taksivalon, muiston kuukausi sitten päättyneestä taksiyrittäjän urasta. Päivärinta ajoi taksia 22 vuotta, mutta nyt se on loppu. Hän ei halua jäädä katsomaan, miten taksiala mullistuu kesällä, kun se vapautuu kilpailulle. Näin muutoksia havainnollistaa Kaleva. – Kyllä lopettamispäätöksessä painoi paljon tämä kilpailun vapautuminen, ei sitä viitsi jäädä katsomaan. Epätietoisuus kalvaa aika monia, kun ei tiedä, mitä tulee. Kyllähän se pelottaa ja puntti tutisee monella, Päivärinta miettii. – Jos en olisi tehnyt tätä päätöstä nyt, se olisi varmasti ollut edessä heinäkuun alussa. Tapa, jolla hallitus tämän systeemin teki, olisi voinut olla parempi. Edessä on muutoksia, eikä tiedä, mitä niistä seuraa. Epävarmuus lisäsi väsymystä taksihommaan. Petri Päivärinta näyttää levolliselta puhuessaan taksiuransa päättymisestä. Hän on oikeastaan aika helpottunut, vaikka moni piti miestä hullunrohkeana, kun tämä heittäytyi tyhjän päälle – ilman tietoa uudesta työstä. Se ei tuntunut ollenkaan pahalta. Porukka rupeaa kaivamaan omia poteroitaan eikä pelaa enää joukkuepeliä Petri Päivärinta, entinen taksiyrittäjä Pahalta sen sijaan tuntui se, että Kokkolan seudulla taksiautoilijoiden ilmapiiri alkoi kiristyä jo jokin aika sitten. Päivärinta uskoo, että syynä on pelko toimeentulosta. – Tässä on selvästi näkyvissä merkit siitä, että porukka rupeaa kaivamaan omia poteroitaan, eikä pelaa enää joukkuepeliä. Siellä ruvetaan haalimaan kyytejä, jotta pystyttäisiin ajamaan pelkästään päivävuoroja. Ei olla enää tiimipelaajia. Ennen tämä oli vähän enempi herrasmieslaji. Nähdäänkö konkurssien aalto? Moni taksiyrittäjä miettii parhaillaan samaa kuin Päivärinta: luopumista. Taksiliiton mukaan puhetta on ollut paljon, mutta tekoja vähemmän. Vuodenvaihde ei tuonut liiton konttoriin normaalivuotta enempää lopettamisilmoituksia. Helsingin Taksiautoilijoiden puheenjohtaja Jukka Kuusisto kertoo, että viime kevään kyselyssä yli 20 prosenttia pääkaupungin taksiyrittäjistä ilmoitti laittavansa pillit pussiin, kun kilpailutus vapautuu heinäkuussa. – Se oli ensireaktio eduskunnan päätökseen. Nyt vuodenvaihteessa oli kuitenkin vain kourallinen lopettajia. Saa nähdä. Uskon, että konkurssejakin nähdään, Kuusisto sanoo. Konkursseihin uskoo myös esimerkiksi Pohjanmaan Taksiyrittäjien puheenjohtaja. Kokkolassa muutos näkyy jo: kahden viime vuoden aikana taksiyrittäjien määrä on pudonnut lähes neljänneksen eli 30:een. Syitä on monia, mutta yksi suurimmista on kilpailun vapautumiseen liittyvä epävarmuus. Huolta on muun muassa siitä, menetetäänkö kyytejä muille ja tippuvatko tulot. Myös Kela-kyydit kilpailutetaan keväällä uudelleen, ja ne ovat perinteisesti olleet iso osa taksien tulovirtaa. – Ilmapiiri on masentunut, jos ihan suoraan sanon. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä tulevaisuudesta, ja ensi kesä on täysi arvoitus. Voihan olla, ettei kilpailun vapautuminen vaikuta paljon mitään tai sitten vaikuttaa, mutta mielialoja se laskee, huokaisee Kokkolan Taksiautoilijat ry:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Viitala. Ari Vihanta / Yle Kokkolassa osa lopettaneista jäi eläkkeelle. Taksiyrittäjien keski-ikä lähentelee 60 vuotta, mutta usein työssä jatketaan eläkeiän jälkeenkin. Nyt eläkepäätöksiä on vauhdittanut taksialan myllerrys. – Mutta on lopettaneissa myös ihan nuoria yrittäjiä, jotka ovat hakeneet töitä muualta. Osa ei ole saanut edes töitä ja on siitä huolimatta lopettanut, Viitala muistuttaa. Itsekin taksia ajava, 58-vuotias Sakari Viitala on hänkin miettinyt lopettamista. Viitala pelkää, että taksiala muuttuu kilpailun vapautuessa villiksi länneksi. – Tuleeko tänne paljon uusia yrittäjiä, jotka eivät toimi yhtä lailla lainkirjaimen mukaisesti? Pahinta on se, että tulevaisuus on tuntematon. Kokkolassa taksien jaksamiseen on vaikuttanut myös viime syksynä aloittanut kyytikeskus, jonka alku on ollut takkuinen. Myös nämä vammaisten ja vanhusten kyydit kilpailutetaan uudelleen tänä keväällä. Ari Vihanta / Yle Kun auton myi, oli lopettaminen helpompaa Petri Päivärinta laittoi taksiautonsa myyntiin jo ennen kuin teki lopullisen päätöksen lopettamisesta. Se oli helpompaa. – Jos meinaa jotain päättää, se pitää vain tehdä. 22-vuotisesta urasta luopuminen ei tietenkään ollut helppoa. Taksiautoilijana olemisesta rakentui aikoinaan nuoren miehen identiteetti, ja taksiautoilija Päivärinta on varmaan loppuun asti. Edelleen hän vastaa kollegoiden puheluihin ja auttaa, minkä pystyy esimerkiksi teknisissä ongelmissa. Silti vaakakupissa painoi enemmän oma jaksaminen. Osa ei ole saanut edes töitä ja on siitä huolimatta lopettanut Sakari Viitala, Kokkolan Taksiyrittäjien puheenjohtaja – Joka aamu tai yö se tunne tuli, kun piti töihin lähteä: ei tuntunut enää mukavalta. Nyt on tuntunut hyvältä olla joutenkin. Päivärinta ei jaksa huomisesta huolehtia. Nyt hänellä on aikaa herätellä uudelleen muun muassa soittoharrastustaan. – Eikö sitä yleensä sanota, että asioilla on tapana järjestyä. Kyllä kai joku rupeaa kaipaamaan – jos ei kaipaa, niin sitten ollaan yhteiskunnan elättinä, mies naurahtaa pilkettä silmäkulmassaan. – Kyllä sitä jotain keksii. Terapeutiksi valmistuin vuosi sitten. Vielä entisellä taksimiehellä ei ole mitään halua takaisin taksivalon alle, mutta never say never. – Ehkä kun aikaa kuluu, saattaa tulla ajatus, että keskiviiva voisi maistua, mutta tällä hetkellä ei ole kyllä mitään hinkua lähteä töihin. Mukavampi on nukkua yöt rauhassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päivähoidon tarve räjähti Kokkolassa: hoitopaikkoja löydyttävä lyhyessä ajassa 200 lapselle

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 4 - 18:00

Kokkolassa päivähoidon tarve on hurjassa kasvussa. Syksystä lähtien kaupunki on joutunut etsimään lähes kahdellesadalle lapselle päivähoitopaikkaa. Kysyntä yllätti kaupungin täysin, sillä kahtena edellisenä vuonna hoitolapsia on tullut lisää vain kymmenen vuodessa. Kokkola joutuukin pikavauhtia avaamaan vanhoja tiloja uudelleen, muun muassa Kanta-Kokkolassa Elisabetintielle Rauhanyhdistyksen tiloihin ja Hakalahdenkadulle. Ei tähän ole pystytty mitenkään vaurautumaan. Työntekijät ovat tiukilla ja jonoa hoitoon koko ajan. Kai Kytölaakso Lapsiryhmät ovat jo täpötäynnä Kokkolan lisäksi myös Kälviällä ja Lohtajalla ja lisää työtekijöitä on palkattava jo lähiviikkona. Varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso myöntää, että valtava kysyntä tuli yllätyksenä. – Ei tähän ole pystytty mitenkään varautumaan. Työntekijät ovat tiukilla, ja jonoa hoitoon on koko ajan. Syksy on ollut tuskallinen kaikille, kertoo Kytölaakso. Yllättävä kasvu selittynee ainakin sillä, että vanhemmat ovat saaneet työ- tai opiskelupaikkoja. Lisäksi subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta on käytetty aiempaa enemmän. Tällä hetkellä Kokkolassa on 2116 päiväkotilasta. Vuosi sitten määrä oli 1926. Pienryhmiä ja vuorottelua ulkoiluun Pelkästään Isokylän päiväkotiin Kokkolaan jonottaa noin 40 lasta. – Kyllä on tunkua ollut: tänään olen viimeksi joutunut sanomaan ei-oota paluumuuttajaäidille. Lapsi mahtuu kouluun, mutta päivähoitopaikkaa ei voi luvata varmasti., sanoo varhaiskasvatusjohtaja Marika Hautaniemi. Hautaniemi ei usko jonojen lyhenevän nyt kovin nopeasti, suurempi muutos on odotettavissa keväällä. Myös seinien sisällä on tunkua: 3–5-vuotiaiden ryhmät on jouduttu venyttämään äärimmilleen. Ratkaisuksi on tullut pienryhmätoiminta: 24 lasta jaetaan 7–8 lapsen ryhmiin, ja paikalla on yksi aikuinen ryhmää kohti. – Näin me nähdään ja kuullaan lapsi paremmin ja ollaan läsnä, sanoo lastenhoitaja Sari Pajunpää. Käyttöön pääsevät muutkin omat ryhmätilat. Myös ulkoilua rytmitetään. Isokylän tilat ovat uudet ja joustavat; vanhemmissa päiväkodeissa rytmittämistä tarvitaan vielä enemmän. – Lapsia on paljon ja arki menee nopeasti, summaa Pajunpää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kerttu Rantala, 95, jännittää yhä kauppareissujen sujumista uuden kyytisysteemin takia – "Aattelin, että kun pääsen kotiin, niin sitten itken"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 4 - 11:40

Kaikki vanhukset ja vammaiset eivät ole edelleenkään tyytyväisiä uudistuneeseen kyytijärjestelmään Kokkolassa. Sote-yhtymän ja kyytejä järjestävän Speysin mukaan tilanne on parantunut syksystä, jolloin yrityksen toiminta sai kovasti lunta tupaan. Nyt valtaosa kyydeistä tulee heidän mukaansa ajallaan. Osa asiakkaista on kuitenkin lakannut käyttämästä järjestelmää kokonaan ja maksaa matkat itse. Osa on myös vähentänyt liikkumista tai turvautuu omaisten kyyteihin. Kokkolalainen Kerttu Rantala on käyttänyt kyytikeskuksen palvelua syyskuusta asti viikoittain. Lokakuussa hän luonnehti systeemiä fiaskoksi ja toivoi pikaista paluuta aiempaan. Hänen silmissään mikään ei ole muuttunut: – On fiasko koko homma, sanoo Rantala nyt tammikuussa, uusien huonojen kokemusten jälkeen. Kuljettajia hän ei syytä, sillä nämä hänen mukaansa kyllä lähtevät heti kun saavat tiedon tilauksesta. Kyytikeskukseen luottamus on mennyt, eikä Rantala katso hyvällä sitä, että nykymallilla mennään ainakin heinäkuuhun asti. – Minä kerkiän jo kuolla porstuaan, on se niin hankalaa. Heinäkuuhun on pitkästi, kun ajattelee vanhaa. Taival töyssyinen jo alussa Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymä Soite kilpailutti vanhusten ja vammaisten kyytijärjestelyt viime keväänä. Se halusi järjestellä lakisääteiset taksikyydit uudenlaisen keskuksen kautta, ja kilpailutuksen voitti Speys Oy. Uudistus tarkoitti sitä, että vanhusten ja vammaisten on pitänyt syyskuusta lähtien tilata taksi uudesta kyytikeskuksesta. Aiemmin he saivat tilata tutun taksin suoraan. Kyytikeskus kärsi heti alussa suurista ongelmista ja palaute oli tylyä. Järjestelmää on pidetty liian vaikeana osalle asiakkaista, kyytien odotusajat ovat venyneet ja autot jopa jääneet tulematta. Paljon kritiikkiä herätti myös se, että paluukyydin ajankohta pitäisi tietää jo menomatkaa tilattaessa. Vaikeudet johtivat kyytejä välittävän Speys Oy:n sopimuksen irtisanomiseen jo lokakuussa, vain runsas kuukausi aloituksen jälkeen. Yritys kuitenkin jatkaa irtisanomisajan eli heinäkuun loppuun asti. Irtisanominen viivästyi valitusten takia. Speys aikoo osallistua myös kyytikeskusyrittäjästä järjestettävään uuteen tarjouskilpailuun. Soiten kuljetuskoordinaattori Ari Sorola kuitenkin sanoo, että kyytikeskus on parantanut syksystä. Loppuvuonna lähes kaikki vanhusten ja vammaisten kyydit tulivat hänen mukaansa ajallaan. Rupesi tulemaan itkua, mutta aattelin, että pidättelen niin että kun pääsen kotiin, niin sitten itken Kerttu Rantala Kokkolalaisen Kerttu Rantalan tuoreimmat huonot kokemukset kyytikeskuksesta ovat joulun alta ja uuden vuoden tienoilta. Rantala olisi mennyt uudenvuodenpäivänä kauppaan ja apteekkiin, mutta kyydin tilaaminen ei onnistunut. Hän sai kuunnella vuorotellen kehotusta painaa numeroa 1 ja sen jälkeen jonotusmusiikkia. – Sitten loppui jo virta puhelimesta. Laitoin sen lataukseen ja rupesin nukkumaan. Hoitajat ja ystävät hommasivat Kertulle maitoa ja lääkkeet. Kaikki eivät voi maksaa matkojaan itse Rantala käy asioilla keskuksen avulla säännöllisesti. Erityisesti häntä ärsyttää se, että paluuaika pitäisi tietää mielellään jo lähtiessä. – Mistä minä sen tiedän, kun kolmessa, neljässä paikassa käyn. En minä voi sanoa kun en ole vielä lähtenytkään, että milloin tuun. Taannoin Rantala soitti paluukyydin saatuaan ohjeen, että se pitää tilata puoli tuntia ennen tarvetta. Hän odotteli tuulikaapissa melkein tunnin. Jalkoja paleli kävelykengissä ja nälkäkin oli. – Rupesi tulemaan itkua, mutta aattelin, että pidättelen niin että kun pääsen kotiin, niin sitten itken. Hän kuuli juuri toisen ikäihmisen sanovan, ettei tämä enää ikinä käytä kyytikeskusta. Rantala taas sanoo, että hänellä ei ole varaa maksaa 20 euroa jokaisesta kauppareissusta. Niinpä kulkeminen kyytikeskuksen avulla jatkuu, vaikka kaikkein mieluimmin Kerttu näkisi tilanteen palautuvan entiselleen: pois “joutavat ruljanssit ja kyselyt” ja tilalle mahdollisuus tilata taksi suoraan. – Ei tarvinnut odotella eikä tehdä meriselvitystä. Minä kerkiän jo kuolla porstuaan, on se niin hankalaa. Kerttu Rantala Lähtemisestä onkin tullut Kertulle jännittävää ja päällimmäisenä on mielessä pelko: – Että voi, minun pitää lähteä ja pitää tilata se auto. Minä olen tullut tämmöseksi hermotautiseksi. Speys: Normaalissa arjessa ei häiriöitä Speysin liiketoimintajohtaja Jussi Peltola sanoo, että yhtiön tilastojen mukaan suurta kehitystä on jo saavutettu, ja keskuksen toimintaa kehitetään yhä. – Numeroiden valossa ja saadun palautteen mukaan liikumme oikeaan suuntaan koko ajan. Palvelutaso on sellainen, ettemme näe, että suuria ongelmia olisi missään kohtaa. Peltolan mukaan kyydeissä on ollut myöhästymisiä lähinnä ruuhkapäivinä, mutta normaalissa arjessa häiriöitä ei ole. Soiten määrittelemässä palvelutasossa eli 15 minuutin aikaliukumassa pysytään 98-prosenttisesti. Aikaliukuma tarkoittaa sitä, että jos kyydin tilaa vaikkapa tasan kolmeksi, se voi tulla varttia ennen tai vartin yli. Tämä johtuu kyytien yhdistelemisestä. Peltola myöntää, että kaikkia huonoja kokemuksia ei ehkä tiedetä. Hän muistuttaa, että toimintaa voidaan parantaa vain saadun palautteen pohjalta, joten palautetta kannattaa antaa. – Luottamuksen palauttaminen on aina pitkä tie eikä siinä ole oikotietä. Se ansaitaan jokapäiväisillä onnistumisilla, tehdään pieniä asioita oikein: ihan normaalitoiminnalla, sanoo Peltola. Siirin matkat pelastaa lähellä asuva tytär Kokkolassa Kerttu Rantalan kanssa samassa Sotainvalidien palvelutalossa asuva Siiri Karlsson käytti ennen kyytikeskuksen tuloa kaikki hänelle kuuluvat 18 matkaa kuussa. Uudella systeemillä hän on tehnyt yhden matkan, keskuksen toisena toimintapäivänä. – Kokemus oli niin huono, että olen ennemmin täällä sisällä. Mikäänhän ei pidä paikkaansa eikä meillä vanhuksilla enää ole jaksamista olla ja odottaa. Karlssonin kulkemiset hoituvat nyt eläkkeellä olevan tyttären autolla. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaisia lähellä. Näin on esimerkiksi Siirin pyörätuolissa olevan ystävän laita. – Hän on kyllä talon vanki. Hän ei pääse minnekään. Siiri Karlsson sanoo kuulleensa aiheesta paljon puhetta, muttei yhtään kiitosta. – Minä en ole kyllä kuullut kenenkään kiittelevän. Jos siitä tulee puhe, niin puhe kyllä lentää vilkkaasti ja kaikki on negatiivista. Ei vanhat ihmiset jaksa tuommoista. Kun ei mihinkään voi luottaa, ei aikoihin eikä mihinkään. Myös hän muistelee lämmöllä vanhaa vapautta: – Kyllä oli ihana, kun taksit meitä toivat. Saattoivat tuoda kotiin asti, aukaista ovenkin. Karlsson muistuttaa, että heidän ikäluokkansa on rakentanut Suomen, maksanut sotakorvausmaksut ja ollut töissä 14-vuotiaasta asti. – Me on kaikkemme yritetty tämän maan ja tulevien sukupolvien eteen. Nyt huomaa, ettei meillä ole mitään arvoa. Kyllähän tämmöiset roskat saisi kerätä vaikka kuorma-auton kippilavalle ja kipata johonkin kuoppaan. Kyytikeskusta hän ei aio enää käyttää. – Uskon, että niin suurta tarvetta ei tule. Lue lisää: Uusi kyytikeskus on 95-vuotiaan mielestä fiasko: "Oon jo tarjonna ihtiä muitten kyytiin, kun luulin, että se on taksi" Vanhusten kyytipalvelu pantiin uusiksi säästöjen toivossa – alkuvaiheessa pieleen meni lähes kaikki Soite irtisanoo kiistellyn kyytikeskussopimuksen Speysin kanssa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Helppoa ja kohta ehkä hieman halvempaakin – sähköpyörällä pyöräilee sujuvasti talvellakin, huomattavaa hankintatukea harkitaan

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 4 - 09:42
Mistä on kyse?
  • Sähköpyörä on kätevä menopeli myös talvella, pyöräilyasiantuntijat vakuuttavat.
  • Sillä pääsee vaikeassakin talvikelissä eteenpäin, kunhan vain muistaa pitää huolen akun varaustehosta.
  • Pyöräilyaktiivi arvioi, että suurin kynnys sähköpyörän hankkimisessa on sen korkea hinta.
  • Sähköpyörän hankkimiseen kaavaillaankin tukea, joka madaltaisi ostokynnystä tavalliselle kuluttajalle.
Parin sadan watin sähkömoottori, monipiuhainen ohjauselektroniikka, telakassa lepäävä akku – vastaavanlaiset sähköavusteiset pyörät, tuttavallisemmin sähköpyörät, ovat hiljalleen yleistymässä myös suomalaisten kaupunkien katukuvassa. Onko sähköisestä väännöstä kuitenkaan iloa, kun ulkolämpömittari putoaa reippaasti pakkasen puolelle ja pyöräväylillä on totuteltava talvikeleihin? Oulun polkupyöräilijät yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorvan mukaan on. – Talvisin pyöräily voi ylipäänsä olla hieman raskaampaa. Ei muuta kuin sähköä päälle ja taas pääsee kevyesti liikkeelle. Akusta kannattaa pitää huolta Päivittäin useiden kilometrien työmatkan polkevan Haapakorvan mukaan talvinen sähköpyöräily ei vaadi pyöräilijältä juuri sen enempää vaivannäköä kuin tavallisella kaupunkipyörällä pyöräileminenkään. Hänen mukaan sähköpyöränkin talvikunnossapitoon kuuluvat ne tavallisimmat toimenpiteet: talvirenkaiden vaihto lisää pitoa liukkailla keleillä ja pakkasen paukkuessa pyörä nostetaan sulamaan kuivaan ja viileään sisätilaan. Pasi Haapakorvan mukaan sähköpyörän akun toimintasäde on karkeasti arvioiden puolet siitä, mitä se olisi kesällä.Paulus Markkula / Yle Ainoastaan akun kanssa pitää noudattaa erityistä huolellisuutta, kun lämpömittari painuu miinuslukemille. Haapakorvan havainnon mukaan akun toimintasäde laskee noin puoleen verrattuna kesään. – Se on muistettava ottaa sisälle, kun on kylmä. Pakkanen syö akkua poljettaessakin, mutta erityisesti jos sen jättää kylmään seisomaan, Haapakorva toteaa. Jos haluaa vielä hyvän pyörän siihen päälle, pitää pistää vielä 600–700 euroa lisää. Pasi Haapakorva Haapakorva neuvoo sähköpyörän hankkimista harkitsevaa varmistamaan, että akku irtoaa helposti pyörän rungosta. – Olen kuullut, että joissain maastopyörämalleissa akku on niin tiukasti rungossa kiinni, ettei se irtoa siitä. Kaupunkiajoon suunnitelluissa pyörissä tätä ongelmaa ei ole. Akusta kannattaa pitää huolta siksikin, että se on usein sähköpyörän kallein yksittäinen osa. Laadukas akku voi maksaa kapasiteetista riippuen useasta sadasta aina yli tuhanteen euroon. Laatu maksaa Hyvän akun lisäksi myös muiden sähköpyörän osien tulisi olla laadukkaita, Haapakorva toteaa. Hänen sähköpyörässään akku maksaa karkeasti arvioiden 700 euroa, moottori toiset 700 euroa. – Jos haluaa vielä hyvän pyörän siihen päälle, pitää pistää vielä 600–700 euroa lisää. Kaikki halukkaat eivät tulisi saamaan hankintatukea. Matti Koistisen Korkeaksi kipuavat hinnat ovat Haapakorvan arvion mukaan syy siihen, etteivät sähköpyörät ole vielä lyöneet suurissa määrin läpi Suomessa. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistisen mukaan Suomi onkin sähköpyöräilyssä muita Euroopan maita jäljessä. – Lähestymme kuitenkin pistettä, jossa itse kunkin tuttavapiiristä löytyy sähköpyörä. Kun tutultaan voi kysyä vinkkejä sähköpyöräilystä ja niiden määrä lisääntyy, markkinat lähtevät liikkeelle. Ministeriö kaavailee hankintatukea sähköpyöräilyyn Sähköpyörien myynti saattaa kasvaa tulevina vuosina myös hallituksen avittamana. Sähköpyörien hankkijalle suunnitellaan samankaltaista kädenojennusta kuin sähköauton hankkijoille. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on lausuntokierroksella ohjelma kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Ohjelmassa sähköpyörän ostamiseen myönnettäisiin kolmen miljoonan euron vuosittaista hankintatukea vuodesta 2019 lähtien. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen arvioi esitykseen otetun mallia Ruotsista, jossa kuluvan vuoden sähköpyörien ja -mopedien hankintatukeen on budjetoitu 35 miljoonaa euroa (Aamulehti). Siellä pyörän hankintatuki on 25 prosenttia sen hinnasta. – Suomessa tämä tarkoittaisi 2 000 euron pyörästä 500 euron hankintatukea, Koistinen selventää. Oulun polkupyöräilijät yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorvan mukaan talvinen sähköpyöräily ei vaadi pyöräilijältä sen enempää vaivannäköä kuin tavallisella kaupunkipyörällä pyöräileminenkään.Derrick Frilund / Yle Liikenne- ja viestintäministeriön esittämä vuosibudjetti on Pyöräliiton mukaan kuitenkin liian pieni. Koistisen mielestä budjetin pienuus aiheuttaa ongelmia sähköpyörämarkkinoilla. – Kaikki halukkaat eivät tulisi saamaan hankintatukea. Käytännössä vain nopeimmat saisivat sen, loput jäisivät ilman, Koistinen kertoo. Sähköpyörän hankkimista ei Koistisen mielestä kannata ainakaan hankintatuen vuoksi siirtää. Hänen mukaan esimerkiksi 250W sähköpyörä on jo nyt pitkäikäinen ja käytännöllinen sijoitus sekä kotitalouden kakkosautoon verrattava kulkuneuvo. – Tällaista pyörää ei tarvitse vakuuttaa ja huollot ovat paljon autoa halvemmat. Lisäksi sillä pääsee kaupunkialueella autoa nopeammin perille. Koistisen mielestä sähköpyörän hankkiminen on myös ekoteko sekä satsaus omaan terveyteen. Hänen mukaan Suomessa ei vielä ymmärretä, kuinka tärkeä kapistus sähköpyörä voi olla kamppailussa ilmastonmuutosta tai kansanterveysongelmia vastaan. – Jos ihmisiä saataisiin enemmän pyöräilemään, olisi se väyläverkonkin kunnossapidon kannalta paljon edullisempaa, kun autojen määrä vähenisi liikenteestä, Koistinen toteaa. Lue lisää: Hyppää tulevaisuuden pyörän satulaan: Vuonna 2050 poljet sähköisellä työsuhdepyörällä ja valitset lähijunassa pyörävaunun Rapakuntoinen ostaa polkuvoimaa tuhansilla euroilla – "Sähkömaastopyörän suosio on kasvanut huimasti" Sähköpyörissä on eroja – osa tarvitsee vakuutuksen, rekisterikilvet ja raittiimman kuskin
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pariskunta kuoli ojaanajossa Pedersöressä, auto ehti virua ojassa tunteja

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 4 - 09:02

Kaksi ihmistä on kuollut Pedersören Vassholmintiellä sattuneessa ojaanajossa ilmeisesti yöllä. Hälytys onnettomuudesta tuli aamukuuden jälkeen torstaina. Poliisi kuitenkin epäilee, että auto on ollut ojassa useita tunteja, ennen kuin se havaittiin. Vielä on epäselvää, miten auto oli ajautunut ojaan ja kaatunut kyljelleen. Poliisin mukaan tietä ei ollut aurattu ja se on erittäin kapea sivutie. Tien vieressä kulkeva oja on syvä ja ojan reunat ovat jyrkät. Onnettomuuspaikka on lähellä Pedersören ravirataa. Yle Uutisgrafiikka Onnettomuutta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena. Onnettomuusautoa kuljetetaan pois paikalta.Heini Holopainen / Yle Päivitetty poliisin lisätiedoilla 4.1.2018 klo 10:20

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuinka käy erityisopiskelijoiden, kun ammattiopintojen räätälöinti muuttuu? – "Opiskelija voi ajatella, ettei selviä opinnoistaan"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 3 - 15:15
Mistä on kyse?
  • Erityisopetuksen mukautus muuttui vuoden 2018 alusta, uuden lain myötä tavoitteet ovat kaikille opiskelijoille samat.
  • Jatkossa opiskelijan kyvyt voidaan ottaa huomioon arvioinnissa.
  • Aikaisemmin ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita voitiin räätälöidä opiskelijan mukaan.
  • Opetushallituksesta muistutetaan, että mukautus on vain yksi osa laajasta lakiuudistuksesta.
Auton konepelti ammottaa avoimena kirkkaasti valaistussa hallissa. Nuori mies tutkii silmä tarkkana auton moottoria Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikön koulutustiloissa. Juho Rönn on yksi kuudestatoista vastavalmistuneesta ajoneuvoasentajasta. Kolmivuotisessa opiskelussa muhoslaisella Rönnillä oli määriteltynä yksilölliset tavoitteet. – Lukuaineet oli tehty helpommaksi ja esimerkiksi fysiikan opiskelu oli mukautettu autoalan opiskeluihin. Rönn oli tyytyväinen saamiinsa opiskelujen helpotuksiin. – Mukautus helpotti opiskelujani huomattavasti. Erityisopettaja ja lehtori Harri Viholainen opastaa Rönniä moottorin saloihin. Mies kiittelee Rönnin aktiivisuutta opiskeluissa. – Ammattiaineissa ei ollut minkäänlaista vaikeutta, eritysopettaja Viholainen sanoo. Laki muuttui Aiemmin opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset voitiin määritellä opiskelijan osaamisen mukaan. Käytäntö on ollut voimassa ammatillisen perusopetuksen erityisopetuksessa kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuoden vaihteessa voimaan astuneen uuden lain myötä tavoitteet ovat kaikille samat. – Eli tavoitteita ei voi jättää pois tai madaltaa, kertoo ammatillinen erityisopettaja Pirjo Hiltunen Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksiköstä. Muutos ei kuitenkaan ole suuri. Anni Miettunen Jatkossa opiskelijan kyvyt voidaan ottaa huomioon arvioinnissa. Esimerkiksi ruotsinkielen kohdalla tavoite on muun muassa ymmärtää suppeasti omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyviä tekstejä sekä osata kertoa lyhyesti itsestään. – Arvioinnissa katsotaan ennen kaikkea sitä, kuinka paljon avustamista opiskelija tarvitsee, jotta hän pääsee tavoitteisiin. Hiltusen mielestä on hyvä, että arviointia voidaan mukauttaa opiskelijan mukaan, kun kaikilla on samat tavoitteet. Hän on kuitenkin muutosten suhteen odottavalla mielellä. – Sen kun tietäisimme, mitä uusi laki tuo tullessaan. Henkilökohtainen räätälöinti muuttuu Opintopäällikkö Pirjo Ruha ammattiopisto Luovista pitää uuden lain suurimpana muutoksena sitä, että ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ei voida enää räätälöidä yksilön mukaan, kuten vaikkapa Rönnin tapauksessa tehtiin. Ammatillinen erityisopettaja Pirjo Hiltunen pelkää, että muutokset voivat heikentää opiskelijan mahdollisuutta suorittaa perustutkinto ja johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen. – Toivottavasti ei näin kuitenkaan käy. Oppilaitoksissa täytyy miettiä opetusmenetelmiä ja -keinoja, ja sitä, miten tavoitteeseen päästään ja pyrkiä lisäämään ohjauksen sekä opetuksen määrää, erityisopettaja Hiltunen kertoo. Juho Rönn valmistui vastikään ajoneuvonasentajaksi.Pekka Loukkola / Yle Hiltunen uskoo, että kaikki opiskelijat eivät tule avustettuinakaan pääsemään kaikkiin tutkinnon tavoitteisiin. – Vai riittääkö, että opiskelija tekee opettajan tai työparin kanssa yhdessä jonkin työvaiheen tai vaikkapa ruotsin kielessä toistaa lauseita opettajan perässä? Hiltunen muistuttaa, että osaamistavoitteiden räätälöimättä jättäminen voi vaikuttaa opiskelijan motivaatioon. – Opiskelija voi ajatella, ettei selviä opinnoistaan, jos tavoitteet ovat liian kovat. – Mutta aika näyttää, mitä lain muutos tulee käytännössä tarkoittamaan, Hiltunen jatkaa. Opetushallituksessa toppuutellaan muutospelkoja Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen muistuttaa, että mukautus on vain yksi osa laajasta lakiuudistuksesta. Tavoitteena on uudistaa koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. – Muutos ei kuitenkaan ole suuri, Miettunen sanoo. Alan työt kiinnostavat edelleen, vaikka lisäopiskelukin on harkinnassa. Juho Rönn Miettunen kertoo, että yksilöllinen polku ja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen on edelleen tavoitteena. Jokaisen tarpeet huomioidaan, jotta tutkinto saataisiin suoritettua. – Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Erityisopetuksessa olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut 2010-luvulla. Erityisopetusta saavien opiskelijoiden määrä vaihtelee koulutusalojen suhteen. Yleisintä erityisopetus on ollut matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Lukumäärällisesti erityisopetusta saavia on eniten tekniikan ja liikenteen alalla. Tuore asentaja pohtii jo jatko-opintoja Mukautuksen muutoksen ohella myös tutkinnot uudistuvat. Myös arviointikriteerit lisääntyvät. – Ammatillisen koulutuksen uudistus muuttaa monta asiaa, Ruha sanoo. Muhoslainen Juho Rönn on vastavalmistunut ajoneuvoasentaja. Suunnitelmissa on työelämän haasteet. Opiskelu OSAOn Muhoksen yksikössä poiki jo kesätöitä ajoneuvojen parissa. Opiskelujen mukautus houkuttaa jatkamaan alalla. – Alan työt kiinnostavat edelleen, vaikka lisäopiskelukin on harkinnassa, Rönn pohtii. Juttua korjattu 3.1.2018 klo 15.57: Juho Rönnin sukunimi on Rönn, ei Rönni, kuten jutussa aikaisemmin oli. Juttua täsmennetty 4.1.2018 klo 10.02: Opintoja pystytään edelleen mukauttamaan, mutta sen mallit ovat muuttuneet uuden lain myötä. Väliotsikkoa muokattu 5.1.2018 klo 13.14 muotoon Henkilökohtainen räätälöinti muuttuu, kun se oli aiemmin muodossa Henkilökohtainen räätälöinti loppuu. Otsikkoa muokattu 8.1.2018 klo 11.28 muotoon, jossa puhutaan räätälöinnin muuttumisesta ei loppumisesta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan hyvä vire jatkuu: vauvoja syntyi lähes edellisvuosien tahtiin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 3 - 13:45

Vaikka muissa pohjalaismaakunnissa synnytykset ovat selvässä laskussa, jatkaa Kokkola tasaisissa lukemissa. Lapsia syntyi viime vuonna Kokkolan keskussairaalassa 1519, määrä on kymmenisen vähemmän kuin edellisvuonna. Etenkin lähiseudulta tulevat ovat viime vuosina nostaneet synnytysten määrää, sillä Kokkola houkutteli synnyttäjiä aiempaa enemmän etenkin Pietarsaaren seudulta ja Kalajokilaaksosta. Vuonna 2016 Keski-Pohjanmaan syntyvyys olikin korkein kaikista Suomen maakunnista. Synnytysosaston ylilääkäri Jari Johansson on vireestä hyvillään. – Monessa muussa sairaanhoitopiirissä vauvoja on syntynyt satoja vähemmän, meillä laskua vain kymmenen. Veikkaan, että maakunnan laitamilta tullaan Kokkolaan synnyttämään yhä useammin. Vilkkain synnytyskuukausi oli viime vuonna toukokuu, jolloin vauva syntyi yli 150. Yleensä eniten lapsia on saatu heinäkuussa. Kokkola pystyy hoitamaan ylilääkärin arvion mukana yli 2 000 synnytystä tulevaisuudessa. Siihen vauvamäärään riittävät ainakin tilat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Junan hätäjarrusta vedetään useimmiten turhaan, vaikka se voi tulla kalliiksi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 3 - 08:10

Joulukuisena päivänä 2017 etelästä Kokkolaan saapunut juna on juuri päässyt verkkaisesti liikkeelle kohti Oulua, kun matka katkeaa äkkipysähdykseen. Syynä on hätäjarrusta vetänyt matkustaja, joka haluaa hakea autoon unohtuneita tavaroitaan. Unohdus ei kelpaa hätäjarruttamisen syyksi. Ei myöskään humalaisen päähänpisto, kokeilunhalusta tai kavereiden yllytyksestä puhumattakaan. Hätäjarrua saa käyttää vain vaaran uhatessa. – Eipä ole tuoreessa muistissa tapausta, jossa hätäjarrusta vetäminen olisi ollut todella tarpeen, sanoo VR Groupin turvallisuuspäällikkö Tomi Kangas. Kankaan mukaan hyväksyttävä tilanne on esimerkiksi se, että matkustamossa syttyy tulipalo tai joku jää vahingossa oven väliin puristuksiin, kun juna lähtee liikkeelle. Junan pyörät on sorvattava takaisin alkuperäiseen muotoonsa tai vaihdettava kokonaan uusiin. Turvallisuuspäällikkö Tomi Kangas, VR Group – Lähtökohtana on, että aiheeton hätäjarrutus on aina rangaistava teko. Seuraukset harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Arvioimme millaiset välittömät ja välilliset kustannukset teko on aiheuttanut meille ja liikennejärjestelmälle, Kangas sanoo. Kovassa vauhdissa pyörät pilalle Kokkolan esimerkissä juna oli juuri lähtenyt liikkeelle, joten äkkipysähdys hitaassa vauhdissa ei rikkonut kalustoa. Pahimmillaan voimakas hätäjarrutus lyö kovassa vauhdissa pyörät hetkittäiseen lukkoon, jolloin niihin voi tulla pahat lovet. – Junan pyörät on sorvattava takaisin alkuperäiseen muotoonsa tai vaihdettava kokonaan uusiin. Aina on vähintään tarkistettava, onko hätäjarrutuksesta tullut vaurioita. Turvallisuuspäällikkö Tomi Kankaan mukaan hätäjarrutus kovassakaan vauhdissa ei sinänsä ole vaarallista, koska tekniikka on suunniteltu tekemään pysähtyminen hallitusti. – Matkustajille jarrutus tuntuu selvästi tavallista voimakkaampana. Jos ei istu penkissä tai seiso tukevasti, voi jarrutuksen takia kaatua. Hätäjarrun käyttäminen ei vaadi erityistä voimaa. Jarrut onkin sijoiteltu junaan niin, että esimerkiksi lapset eivät niihin vahingossa yllä. – Vaikka hätäjarrut on selvästi merkitty ja on ilmoitettu, että aiheeton käyttö on rangaistava teko, silti niihin valitettavasti kosketaan aina silloin tällöin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapsen jääkiekkoharrastuksen perässä muutti koko perhe: "Kyllä mä ammatiksi tämän haluaisin"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 2 - 20:23

Talvinen iltapäivä alkaa jo hämärtyä kun 15-vuotias Jere Pernu tulee koulusta. Aikaa on noin tunti ennen kuin on lähdettävä jäähallille C-junioreiden harjoituksiin. Jere on tänä tiistaiaamuna tosin ehtinyt olla jo aamulla seitsemältä ensimmäisissä harjoituksissaan. C-junioreilla on neljät harjoitukset viikossa. Puolustajana pelaava Jere viettää jäähallilla viikon aikana monta tuntia ja tekee lisäksi omatoimisia harjoituksia päivittäin. Viikonloppuisin ovat pelit. Mutta Jereä ei haittaa vaikka elämä on jääkiekkoa täynnä. Hän on harrastanut jääkiekkoa kymmenisen vuotta ja suhtautuu harrastukseensa vakavasti, mutta myös realistisesti. – Eka kausi on aina hankala lähteä uuteen joukkueeseen tutustumaan, mutta tästä pikku hiljaa lähdetään ylöspäin ja kehittymään. Kyllä mä ammatiksi tämän haluaisin, mutta katsoo mihin sitten riittää isompana, pohtii Jere. Puolustajana pelaavalla Jerellä on harjoituksia neljä kertaa viikossa.Terhi Varjonen/Yle "Kyllä täälläkin pystyy ihminen elämään" Jere ja hänen perheensä muuttivat loppukesällä Oulusta Vaasaan. Perheen isälle, Kimmolle, tarjoutui mahdollisuus siirtyä työssään samoihin tehtäviin Vaasaan ja perheen äiti, Arja on vielä kotona puolitoistavuotiaan Jare-pojan kanssa. Jääkiekolla oli paikanvaihdoksessa kuitenkin myös iso rooli. Kun Jeren harrastusmahdollisuudet tuntuivat Vaasassa paranevan, oli perheen päätös muutosta loppujen lopuksi helppo. – Elämä jatkuu ja kyllä täälläkin pystyy ihminen elämään ihan täysin, mukavia ihmisiä täällä, nauraa Kimmo Pernu. Ennen Jeren harjoituksiin lähtöä ehditään vaihtaa kuulumisia.Terhi Varjonen/Yle Jere pelasi ennen Vaasaan tuloaan Haukiputaan Ahmoissa ja luontainen jatkopaikka hänelle olisi ollut Oulun Kärpät. Miksi suunnaksi tulikin Vaasa? – Jokainen pelaaja kehittyy eri aikaan ja tässä vaiheessa Jerelle oli parempi vaihtoehto siirtyä Vaasaan. Todennäköisesti se peliaika on enempi täällä kuin Oulussa. Siellä on Kärpillä todella iso rinki 02-syntyneiden poikien kohdalla, ja sieltä murtaa itsensä läpi, että pääsee pelaavaan kokoonpanoon, niin se on isompi tie. Tärkeintä tuossa iässä on päästä pelaamaan, koska pelaamisessa kehittyy, kertoo Pernu. Jääkiekkoliiton seurayhteistyö Juniorijääkiekkoilijoita siirtyy seurasta toiseen jonkin verran. Pääosin siirtyjät ovat B- ja A-juniori-ikäisiä eli 17-19-vuotiaita. Tätä nuorempien junioreiden kohdalla seurasiirrot liittyvät melko usein ns. luonnollisiin syihin. Perhe muuttaa esimerkiksi työn perässä muualle ja samalla lapsen urheiluseurakin vaihtuu. Soittokierros Oulun Kärppiin, Turun palloseuraan, Tampereen Tapparaan ja Vaasan Sportiin junioritoiminnan vastaaville kertoo, että siirtoja on kausittain, mutta isoista määristä ei voi puhua. Suurimpiin seuroihin olisi kyllä tulijoita, mutta toivomus ja käytäntökin viime vuosina on ollut se, ettei liian nuorina lähdettäisi vaihtamaan seuraa. Jääkiekkoharjoituksissa menee viikossa useampi tunti.Terhi Varjonen/Yle Seuroissa ollaan yleisesti sitä mieltä, että Jääkiekkoliiton seurayhteistyöhanke on rauhoittanut nuorimpien pelaajien liikennettä seuroista toiseen. Kyseessä on ns. sateenvarjoseurahanke, jossa iso seura tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden, pienempien seurojen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi pienten seurojen tutorointia ja koulutusta. Miksi siirrytään? Joskus halu seuran vaihtoon lähtee siitä, ettei esimerkiksi tulla valmentajan kanssa toimeen tai muuten vaan halutaan vaihtaa isompaan ja nimekkäämpään seuraan. Jos jätetään pois nämä syyt vaihdoksiin, lähtevät juniorit yleensä hakemaan lisää potkua harrastukselleen. Se on toisaalta myös askel vakavampaan urheilijaelämään. Junior Sportissa viime vuodet urheilutoimenjohtajana toiminut Ari-Pekka Pajuluoma sanoo, että iso asia on sarjataso. – Jos puhutaan B-junioreista niin siellä haetaan haasteita ja sarjatasoa. Haetaan esimerkiksi SM-sarjatasoa. Siirto ei saa kuitenkaan olla vaan päähänpisto vaan se pitää miettiä tarkoin, summaa Pajuluoma. Ari-Pekka PajuluomaMerja Siirilä / Yle Yksin muuttavien nuorten kohdalla tärkeää on yhteistyö kodin ja seuran kanssa. Arjen hallinta, kuten kotityöt ja nukkuminen voivat olla nuorelle vaikeita. Viime kaudella B-junioreita siirtyi Sportiin maakunnasta puolenkymmentä. Siirto ei saa kuitenkaan olla vaan päähänpisto vaan se pitää miettiä tarkoin. Ari-Pekka Pajuluoma Jere Pernun kohdalla tilanne on eri, sillä mukana tuli koko perhe. Perussyy on kuitenkin hänelläkin sama kuin hieman vanhemmilla junioreilla. – Toivon, että saan enemmän kokemusta ja pääsen treenaamaan. Pelaaminen on tietenkin kivointa ja se, että pääsee kokeilemaan omia rajojaan, kertoo Jere. Vaasan Sportin C-juniorit pelaavat SM-sarjaa. Koulunkäynnistä ei tingitä Pernun perhe on asettunut Vaasaan hyvin. Nyt asutaan vielä vuokralla mutta ajatus on jossakin vaiheessa ryhtyä talon rakentamiseen. Ouluun jäi suht tuore omakotitalo, jota ei aluksi ollut tarkoitus myydä. He kuitenkin laittoivat sen testimielessä myytäväksi ja talo meni nopeasti kaupaksi. Pernun perheen muutto Vaasaan oli nopea, sillä kesäkuussa ei vielä tiedetty, että Jere aloittaa koulun ja harrastuksensa Vaasassa. Perhe antaa isot kiitokset Junior Sportille, koska yhteistyö koulun, kodin ja seuran välillä on toiminut hyvin. Jere pääsi liikuntapainotteiselle luokalle, joka hänellä oli ollut haaveena jo aiemminkin. Koulunkäynti ja harjoitukset pystytään suunnittelemaan niin, ettei koulukäynti jää jääkiekon jalkoihin. Vaasan Sportin C-juniorit pelaavat SM-sarjassa.Terhi Varjonen/Yle Koulunkäynnistä perheessä ei tingitä. Se on isän ja äidin mielestä Jeren päätehtävä tällä hetkellä, vaikka jääkiekko paljon aikaa viekin. Liikuntapainotteiselle luokalle pääsy antoi myös lisäpontta päätökselle lähteä Vaasaan. Perhe korostaa hyvän harrastuksen merkitystä, eikä jääkiekkoammattilaisen ura ole pääasiallinen tavoite. – Ei tässä kukaan mistään ammattilaisurasta haaveile, että hirveän hyvä harrastus tämä on ja on monesta pahasta pois kun harrastaa. Koulu on tärkeä ja siihen satsataan enemmän, tarkentaa Kimmo Pernu. Arja-äiti muistuttaa myös harrastuksen muista hyvistä puolista. – Tästä on kehittynyt terveellinen elämäntapa. On satsaus tulevaisuuteen, että on saanut harrastaa, ja onhan siinä ollut monenlaista elämystä matkan varrella jääkiekosta niin pojalle kuin vanhemmillekin, sanoo Arja Pernu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä