Kanta-alueen uutisia

"Välillä oikein suututtaa, kun tekisi mieli laittaa uusia kukkia ja pensaita" – ikääntyvä kotipuutarhuri on kipeiden valintojen edessä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 24 - 08:30

Orvokki Iso-Kunkaan pihassa kukkivat daaliat, ruusut ja jaloangervot. Nurmikon reunalla kasvaa omenapuita, tyrniä ja muutama marjapensas. Puiden alla rehevyyttä tuovat saniaiset. Kasvimaasta nainen on joutunut luopumaan, kun ikää on tullut.

– Ei porkkanaa, ei punajuurta. Juurikkaat ovat jääneet pois, kun en halua enää kontata tai kastella. Kyllä ne hakee mielellään kaupasta.

Yhden kukkapenkin nainen on säästänyt. Siinä on vanhoja kasveja kerroksittain.

En kaipaa yhtään pientä piperrystä, vaan selkeitä kokonaisuuksia: näkyvää, isoa ja helposti käsiteltävää. Orvokki Iso-Kungas

– Alkukesällä kukkivat pionit, sitten tulee neilikkaruusu ja asteittain matalammat angervot. Penkissä on myös ruusuja ja kuunliljoja. En kaipaa yhtään pientä piperrystä, vaan selkeitä kokonaisuuksia: näkyvää, isoa ja helposti käsiteltävää.

Uutta pihassa ovat ruukut, joissa kasvaa daalioita ja päivänliljoja.

– Olen kokenut ne tosi mukaviksi vaihtoehdoksi penkeille. Ne ovat kivoja, mutta ne pitää lannoittaa hyvin. Ruukkujen pitää kuitenkin olla tarpeeksi painavia, jotta tuuli ei kaada niitä joka tilanteessa.

Ruukuissa kasvattaminen on helppoa, kunhan huolehtii siitä, että kasvit saavat riittävästi vettä ja lannoitetta, Orvokki Iso-Kungas neuvoo.Petra Haavisto / Yle Akileija villiintyy kauniisti

Puutarha-alan asiantuntija Owe Salmela suosittelee ikääntyvälle kotipuutarhurille istutusten keskittämistä, luonnonmukaisuutta ja priorisointia.

– Voi päättää, että hoitaa vain pienen osan puutarhasta ja antaa lopun mennä hiljalleen luonnontilaan. Jos ennen on ollut ennen monta kukkapenkkiä, nyt tekee vain yhden ison. Kannattaa myös miettiä, mitkä kasvit vaativat vähemmän hoitoa ja säilyttää ne.

Puut ja kukkivat pensaat ovat hyviä kestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Kasveista Salmela valitsisi alkuperäislajikkeita. Mikä villiiintyy puutarhassa kauniisti?

Voi päättää, että hoitaa vain pienen osan puutarhasta ja antaa lopun mennä hiljalleen luonnontilaan Puutarha-alan asiantuntija Owe Salmela

– Mikä tahansa. Kauneus on katsojan silmässä. Meillä on lukuisia vanhoja perennoja, jotka leviävät puutarhassa viehättävästi ja ottavat sen kasvupaikan, mikä niille sopii. Akileijat, päiväliljat, lupiini. Se tosin valtaa koko puutarhan, jos saa tilaisuuden.

Salmela kehottaa ikäihmisiä ennakoimaan ja hankkimaan tarvittaessa apuvoimaa, kuten Postin ruohonleikkuupalvelua tai robotteja helpottamaan nurmikonleikkausta.

– Se on vähän sama kuin asuisit isossa omakotitalossa loppuun asti. Jos on oikein iso puutarha, kannattaa miettiä ajoissa, montako marjapensasta tarvitsee. Pitääkö olla sata punaviinimarjapensasta vai riittäisikö yksi? Jos asioita pohtiii ajoissa ja antaa ajan kypsyä, on helpompaa myöhemmin.

Puutarha-alan asiantuntija suosittelee ikä-ihmiselle esimerkiksi paljon hoitoa vaativien jaloruusujen sijasta keskittämistä ja perinneperennoja. Petra Haavisto / Yle Perunaa hiekkalaatikossa

Puutarhaharrastuksen vähentäminen tekee monelle ikä-ihmiselle kipeää. Orvokki Iso-Kungas tunnistaa tunteen.

– Se on pientä luopumista koko ajan. Välillä on haikeata, kun on aina tykännyt tehdä pihalla ja touhuta, ja nyt tuntuu, että voimat eivät riitä kaikkeen. Sitten ihan suututtaa, kun näkee uusia kukkia ja pensaita ja tekisi mieli laittaa niitä, mutta maapohja on vanhaa merenpohjaa, joka on erittäin kovaa ja tiivistä. Kaikki penkit on laitettava maan päälle, mikä vaatii aika paljon voimaa, joten olen luopunut siitä.

Ihan kaikesta Iso-Kungas ei kuitenkaan ole luopunut. Ruohon leikkaaminen on hyvää liikuntaa, kun on toimiva kone. Menetys on myös tuonut uutta tilalle.

– Pojan tytär sanoi, että mummu me ei tarvita enää hiekkalaatikkoa. Nyt saat istuttaa siihen perunaa. Vuosi sitten innostuin chilistä, kun ostin taimen, joka innostui tekemään chilipalkoja. Yhden sadon olen jo syönyt, nyt kasvi antaa toista satoa. Sormen vahvuisia ja kivan makuisia leivän päälllä. Se on sellainen uusi innostus. Voi ajatella, että sitten kun ei enää halua tai jaksa, niin aina voi laittaa yrttejä ruukkuun.

Petra Haavisto / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Joulupukki täältä tullaan! Kemissä koko omaisuutensa rosvolle menettänyt maailmanmatkaaja kohtasi liudan hyväntekijöitä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 23 - 12:29

Vuoden ajan Kiinan ja Venäjän läpi pyöräilleen taiwanilaisen maailmanmatkaajan matka tyssäsi viikko sitten Kemiin. 30-vuotias Reo Jui-Ti Wang oli kääntänyt pyöräilleen hetkiseksi selän. Muutaman minuutin päästä hän huomasi, että pyörä ja koko hänen omaisuutensa oli varastettu keskellä kirkasta päivää.

Passiton, rahaton ja pyörätön mies oli hetken toivoton, mutta sai pian kohdata ihmisten hyväntahtoisuuden. Ikävä tapahtuma laukaisi nimittäin pitkän sarjan hyviä tekoja. Sosiaalisessa mediassa poliisin jakama päivitys sai osakseen paljon huomiota ja ihmisillä heräsi halu auttaa miestä jatkamaan pyörämatkaansa.

Poliisi löysi pyörän Kemistä mutta ei tavaroita. Mies matkasi Helsinkiin anomaan uutta passia. Matkalle häntä auttoivat hyväntekijät, koska mies oli edelleen rahaton.

Jos on puolen maapallon läpi ajanut polkupyörällä ja tulee Kemiin ja se täällä putsataan. Vesa Kaski

Asiat alkoivat järjestyä myös varusteiden osalta, sillä lukuisat yksityiset henkilöt ja muutama oululainen yritys päättivät lahjoittaa pyöräilijälle uudet varusteet. Lahjoituksia on kerännyt itsekin pyöräilyä harrastava oululainen yrittäjä Vesa Kaski.

– Tarina kolahti. Jos on puolen maapallon läpi ajanut polkupyörällä ja tulee Kemiin ja se täällä putsataan, niin jotenkin se tuntuu vähintään kohtuuttomalta, Kaski sanoo.

Lahjoituksia on saatu kasaan alushousuista ja urheilukerrastoista lähtien. Pyörän huoltotarvikkeet, sadeasu ja vedenpitävät pyörälaukut ovat lahjoitusten joukossa. Kaski sanoo, että eräskin yksityishenkilö halusi lahjoittaa itsekutomansa villasukat.

Rakkaus sai seikkailijan liikkeelle

Taiwanilainen on otettu ihmisten auttamishalusta. Sohvasurffauksesta miehen kanssa tutuksi tullut oululainen Katja Poikselkä sanoo, että Suomeen maailmanmatkaajaa houkutti nimenomaan joulupukki. Kemissä tapahtuneen takaiskun jälkeen mies jopa yritti hetken liftata kohti Rovaniemeä, koska oli päässyt jo niin lähelle.

Valkopartaisen joulupukin sijaan löytyi liuta suomalaisia auttajia.

– Joulupukkeja alkoi jo löytyä. Hän nauroi minulle kun kuuli, miten ihmiset haluavat häntä auttaa, Poikselkä kuvailee.

Matka maailman ympäri on opettanut Wangille paljon ihmisten auttamishalusta. Omien sanojensa mukaan köyhästä perheestä kotoisin olevaa nuortamiestä pyörämatkalle innoitti hänen menehtynyt tyttöystävänsä. Tämä oli ehdottanut että miehen pitäisi matkustaa. Tyttö kuoli auto-onnettomuudessa kolme vuotta sitten ja ajatus matkustamisesta alkoi itää Wangin mielessä.

Nyt Wang toteuttaa unelmaansa ja aikoo matkustaa kymmenen vuotta. Kotimaahan palattuaan Wang aikoo käydä luennoimassa siitä, kuinka köyhäkin voi matkustaa. Miehen budjetti reissulla on pieni ja hän sanoo huomanneensa että elämä kantaa ja ihmiset auttavat.

Ensi viikolla Wangin matka jatkuu kohti odotettua joulupukkia. Hän hakee Kemistä pyöränsä. Mies toivoo, että ihmiset tulevat tervehtimään ja kannustamaan häntä matkallaan. Suomi on jättänyt nuorukaiseen lähtemättömän vaikutuksen, niin hyvässä kuin pahassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aikeet lakkauttaa suositun nuoriso-ohjaajan virka saivat pienen seurakunnan takajaloilleen – nyt uhataan jopa erota kirkosta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 22 - 19:05

Minä ja monet muut tarvitsemme Janin apua ja tukea sekä vinttiä missä saa olla rauhassa sellaisena kuin on. ------ Monelle vintti on myös turvapaikka, jos kotona tai muualla ei koe olevansa turvassa. Vintti, Jani ja nuorisotyö pitää Toholammin nuoret kasassa. Kommentti adressit.com-sivulta

Jo lähemmäs 600 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen Toholammin seurakunnan nuorisotyön jatkumiseksi nykyisellään. Lisäksi sekä kirkkovaltuutetut että kirkkovaltuuston puheenjohtaja ovat saaneet viestejä, joissa uhataan erota kirkosta, jos säästösuunnitelmat toteutetaan. Viestejä on tullut puhelimella, sähköpostilla ja tekstiviesteillä.

Kirkkoneuvosto esittää valtuustolle toisen nuorisotyönohjaajan viran lakkauttamista. Käytännössä uhattuna on Jani Heininevan virka, joka on seurakunnassa tuorein. Heininevan vastuulla ovat nuoret yläkouluiästä ylöspäin sekä koulun jälkeinen nuorisotyö, hänen kollegallaan varhaisnuorisotyö. Nuorisotyö on saatu viime vuosina kovaan kasvuun.

Kirkosta erot vähentäisivät tuloja entisestään

Valtuuston puheenjohtaja Heikki Liinamaa myöntää, että palauteryöppy yllätti, ja valtuutetut ovat nyt tiukan paikan edessä. Toholammin seurakunnan on löydettävä 150 000 euron vuosisäästöt; nuorisotyöntekijän viran lakkauttaminen ja muutama pienempi toimi toisivat siitä noin kolmanneksen.

100 000 euron säästöjä etsii kolme työryhmää. Seurakunnalla on piispantarkastuksen mukaan liikaa henkilökuntaa kokoonsa nähden. Sopiva määrä olisi 10, kun nyt työntekijöitä on 13. Seurakunnalla on myös paljon kiinteistöjä, joista osa voitaisiin myydä, jos ne saataisiin kaupaksi.

Liinamaa myöntää, että tilanne on vaikea. Hänen mukaansa nuorisotyöntekijän virka voidaan pitää, jos säästökohteeksi löydetään jotain muuta. Hän muistuttaa silti, ettei viran lakkauttaminenkaan tarkoittaisi nuorisotyön loppumista. Toisaalta kirkosta eroaminen syventäisi seurakunnan taloudellista ahdinkoa, kun verotulot laskisivat, muistuttaa Liinamaa.

"Hyvät ja lempeät kasvot"

Heininevan työ korostui runsaat kolme vuotta sitten, kun neljän nuoren hengen vaatinut kuolonkolari ravisteli pientä kuntaa. Vasta toista vuotta aiemmin valmistunut ohjaaja oli itsekin kovilla auttaessaan nuoria.

Heinineva ei haluaisi palata tuohon asiaan. Se kesä nosti hänen mukaansa koko kunnan ja nuorison yhteisöllisyyttä: opetti pitämään yhdessä huolta niistä, jotka eivät olleet selvitä tapahtuneesta. Enää asiasta ei puhuta, nyt nuoret haluavat Heininevan mukaan mennä eteenpäin, katsoa tulevaan.

Taannoisen kuolonkolarin uutisointi puhuu puolestaan. Toholammilla ja seurakunnalla oli silloin hyvät ja lempeät kasvot. / Kommentti adressit.com-sivulla.

Koululla Janin kahvilassa vaihdetaan päivän kuulumiset

Kuusiston koululla kokoontuu keskiviikkoisin seurakunnan huoltoasema eli "Janin kahvila". Lukion ykköset Tuukka ja Roope sekä kakkosella olevat Anni ja Enna kertovat, että yleensä paikalla vain chillaillaan, juodaan kahvia ja puhutaan Janin kanssa.

– Ihan kaikesta. Yleensä koulusta, mutta mistä tahansa. Koulusta, mopoista. Riippuu vähän päivästä.

Nuoria seurakunnan kahvilassa Kauniston koulussa Toholammilla.Juha Kemppainen / Yle

Kaikki neljä ovat mukana seurakunnan toiminnassa: vähintään nuorten illoissa, osa myös isosina ja leireillä. He vahvistavat, että väkeä on tullut lisää viime vuosina. Selityskin on nuorten mielestä helppo löytää:

– Jani on hyvä tyyppi ja saa meidät nuoret mukaan tähän hommaan!

– Jani osaa olla tosi mukava kaikille ja ottaa kaikki mukaan.

Mukana olevat tuovat omia kavereitaan, ja niin joukko kasvaa. Tuukka, Roope, Anni ja Enna vastustavatkin suunnitelmia supistaa toimintaa lakkauttamalla toinen nuorisotyön viroista.

– Meiltä nuorilta vietäis paikka kuulua seurakuntaan. Päättäjiltä se viestittää, että me nuoret ei oltais mitenkään tärkeitä.

– Ei nuoria välttämättä kiinnosta toiminta, jos ei ole muuta kuin jumalanpalvelus.

Seurakunnan ja koko valtion tulevaisuus on nuorissa! Jos jätämme nuoret heitteille, ei tulevaisuutta ole. Näinä päivinä kun kristinusko menettää merkitystään, huonon ratkaisu mitä seurakunta voi tehdä on lopettaa nuorisotyö. Sillä on kauaskantoiset vaikutukset koko yhteiskunnassa. ----- Kun rahat on tiukalla ei kannata viedä niiltä jotka eniten sitä tarvitsee. ---- Jos seurakunta pitää nuoria tärkeinä ja arvokkaina on suunnitelmia muutettava. Muussa tapauksessa seurakunnan viesti on todella tyly ja vakava. / Kommentti adressit.com-sivulla.

Juha Kemppainen / Yle Kävijämäärät pärjäävät vertailussa isompienkin kanssa

Aiemmin koko nuorisotyö on Toholammin seurakunnassa hoidettu yhden ihmisen voimin. Se ei toimi, sanoo Jani Heinineva, joka korostaa arvostavansa kollegan työtä varhaisnuorten parissa:

– Se kalenteri on täynnä, ei sinne mahtuisi kaikki muu. Jos on vain yksi, se yksi uuvuttaa itsensä. Väsy siinä tulee, kun haluaa tehdä kaiken hyvin.

Tilastot kertovat, että satsaus työntekijöihin näkyy: vuonna 2012, ennen toisen viran perustamista nuortenilloissa kävi keskimäärin kuusi nuorta. Nyt keskiarvo on 40. Toholammin asukasluku on runsaat 3200.

Otetaanpa nuoret pois, niin ei ole mummoja kirkossa. Mummot eivät kasva sateessa metsässä, vaan ne kasvavat näistä nuorista! Nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva

Heinineva huomauttaa, että luvut pärjäävät vertailussa suurempien kaupunkien, kuten Kokkolan, kanssa sekä suhteellisesti että joskus absoluuttisestikin verrattaessa.

Toivon, että Jani Heininevan kehuttu työ nuorten parissa jatkuu. Jos kaveri saa kymmenet yläaste-ja lukioikäiset liikkeelle pe-iltaisin ja nuoret viihtyvät siellä, niin kyllä tuollaisesta tyypistä kannattaa pitää kiinni! / Kommentti adressit.com-sivulla.

Nuorten ilta on toiminnan perinteisin muoto. Sen rinnalle on viime vuosina tullut sporttikerhoja, Raamis-piirejä, leirejä, bändikämppä ja yksi Suomessa harvinaisista seurakunnan mopotalleista. Lisäsi nuorisotyöntekijät käyvät säännöllisesti Toholammin ja Lestijärven yläkouluissa.

Jos toinen virka lopetetaan, mitä tuosta työstä loppuu?

– Kaikki paitsi nuorten illat. Ne ovat viimeinen asia, joka pysyy, ennustaa Heinineva.

Päättäjät päättävät ja kantavat vastuun

Allekirjoitan, koska on surullista jos Toholammin seurakunnan nuorisotyö kokee säästötoimia näinkin radikaalisti. Nuorisotyöhön täytyy aina panostaa, oli kunta kuinka pieni tahansa. Jokaisen kunnan nuorilla on oikeus nuorisotyöhön jossa nuoret menevät kaikkien säästötoimien edelle. / Kommentti adressit.com-sivulla.

Heinineva on onnellinen siitä, että nuoret ja heidän vanhempansa ovat pitäneet toiminnasta. Hän sanoo katsovansa tilanteen kehittymistä rauhassa ja tekevänsä työnsä täysillä. Taistelun hän jättää niille, jotka ovat osoittaneet tukensa.

– Hölmöähän tämä on, mutta päätäntävalta on annettu jonnekin, ja he kantavat vastuun. Jos lakkautuspäätös kaikesta huolimatta tulee, kyllä seurakunnan johto saa selittää aika paljon ja vastata heille, jotka pettyvät.

Heinineva muistuttaa, että nuorisotyön hedelmistä nautitaan vuosikymmentenkin päästä.

– Otetaanpa nuoret pois, niin ei ole mummoja kirkossa. Mummot eivät kasva sateessa metsässä, vaan ne kasvavat näistä nuorista!

Kukaan meistä nuorista ei varmaankaan puhu kotona aivan kaikesta. On kiva, että on luotettava ja hauska ihminen kenelle voi puhua eli Jani ./ Kommentti adressit.com-sivulla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Uhkaava palo saatiin hallintaan tehdasalueella Raahessa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 19:00

Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla syttyi alkuillasta uhkaava tulipalo Rautaruukin eli nykyisen SSAB:n tehdasalueella. Tulipalossa oli ainekset vakavaan paloon, mutta tehdaspalokunta ja pelastuslaitos saivat tulen nopeasti hallintaan ja rajattua, kertoi päivystävä palomestari STT:lle.

Pelastuslaitos sai hälytyksen Rautaruukintiellä syttyneestä palosta kello 17.48. Palokunta jatkoi sammutustöitä vielä iltaseitsemältä, mutta vaaraa tulen leviämisestä ei enää ollut.

Tuli sai alustavien tietojen mukaan alkunsa, kun sulaa rautaa pääsi valumaan sähkökaapeleiden päälle.

Juttua päivitetty klo 19.10: Tulipalo saatu hallintaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun merialueelta löytynyt vainaja on soutuveneonnettomuudessa kadonnut mies

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 16:05

Viime viikonloppuna Oulun edustan merialueelta löytynyt vainaja on Hevossaaren edustalla soutuveneonnottomuudessa kadonnut mies. Poliisi vahvisti asian.

Asiaa tutkitaan kuolemansyyn selvittämisenä eikä asiassa epäillä rikosta.

Kolmen hengen seurue oli ollut liikkeellä soutuveneellä Oulun kaupungin edustalla muutaman sadan metrin päässä rannasta. Vene kaatui, ja kaksi veneessä ollutta pääsi pelastautumaan.

Kolmas veneessä ollut henkilö katosi. Hänen etsintöjään jatkettiin vielä viime viikonloppunakin.

Viikonloppuna löytynyt ruumis havaittiin sattumalta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luulitko olevasi mestarimetsästäjä? Testaa, kuinka hyvin hallitset metsästyssäännöt

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 14:49

Metsästäjien määrä laskee Suomessa hiljalleen. Silti Suomessa metsästystä harrastaa aktiivisesti noin 200 000 ihmistä. Metsästäjän on tunnettava olennaiset asiat aseista ja riistasta. Tässä muutama kysymys metsästyksestä.

Tietojen lähde: Finlex.fi / riista.fi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jouni Kokkoniemi selätti syövän kolme kertaa – trubaduuri jakaa elämäniloa laulamalla päivä- ja palvelukodeissa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 14:19
Mistä on kyse?
  • Trubaduuri Jouni Kokkoniemi on esiintynyt sadassa paikassa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.
  • Hän on parantunut kolmesta syövästä.
  • Kokkoniemi halua ajaa positiivista elämännäkemystään muun muassa hurtin huumorin avulla.

Työkyvyttömyyseläkeläinen Jouni Kokkoniemi asettelee mikrofonia oikealle korkeudelle esiintymistä varten. Alkamassa on sadas esiintymistilaisuus Oulun Aleksinkulmassa. Tupa pullistelee väkeä, osa hänelle hyvinkin tuttuja.

Trubaduuri Jouni Kokkoniemi on kiertänyt eri palvelutaloissa ja päiväkodeissa esiintymässä kitaransa kanssa. Suomi 100 -juhlavuoden tempaus oli looginen jatko esiintymisille ja melkoinen haaste.

– Olen itse järjestänyt ja sopinut kaikki tilaisuudet. Onhan tämä kova urakka, mutta kuitenkin sen arvoista. Kukapa muu kävisi laitoksissa, kouluissa tai hoitokodeissa esiintymässä, Kokkoniemi sanoo.

Kirurgin veitsi on tullut tutuksi

Jouni Kokkoniemeltä on vuosien varrella syövän takia leikattu aivolisäke, mahalaukku ja perna. Lisäksi hänen elämäänsä rajoittaa osteoporoosi. Ensimmäisen kertaa syöpä todettiin vuonna 1984, jolloin häneltä poistettiin aivolisäke.

– Leikkaus tehtiin menemällä silmän kautta sisään aivoihin. Aivojen alta poistettiin aivolisäke ja sen jälkeen alkoi sädehoito.

Kukapa muu kävisi laitoksissa, kouluissa tai hoitokodeissa esiintymässä. Jouni Kokkoniemi

Aivolisäke on noin herneen kokoinen hormoneja tuottava rauhanen. Aivolisäke tuottaa useita hormoneja, joista monet säätelevät muiden elimistön hormonirauhasten toimintaa. Kokkoniemi on elävä esimerkki siitä, että ilman aivolisäkettäkin voi pärjätä.

Työkyvyttömyyseläkeelle Kokkoniemi jäi vuonna 1990.

Elämänilon ja huumorin kautta

Sairaudet eivät ole lannistaneet entistä konekauppiasta. Kokkoniemestä huokuu huumori. Esimerkkinä käy suhtautuminen hetkeen, kun häneltä oli poistettu aivolisäke.

– Lääkäri totesi leikkauksen jälkeen, että Jouni, sinua ei saada koskaan säädettyä ihan kohdalleen, Kokkoniemi kertoo.

Kun Kokkoniemi palasi ensimmäistä kertaa vuonna 1984 Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta syöpädiagnoosin jälkeen kotiin ja istui sohvalle, niin hän ajatteli, että siinäkö hänen elämänsä oli.

Trubaduuri Jouni Kokkoniemi hauskuuttaa kuulijoita Oulun Aleksinkulmassa.Paulus Markkula / Yle

Leikkauksen jälkeen hän risti kätensä ja toivoi, että saisi elää vielä jonkin aikaa. Sen jälkeen hän tarttui kitaraan ja lähti kiertämään esiintymässä. Samalla reissulla trubaduuri on edelleen.

Jouni Kokkoniemi parani syöpäsairauksista 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen elämä on kantanut. Nyt hänelle voimaa ja positiivisuutta antavat myös toiset ihmiset, minkä vuoksi hän haluaa jakaa iloa eteenpäin.

Ajatukset pois sairaudesta musiikin avulla

Jouni Kokkoniemi aloitti kitaransoiton jo nuorukaisena. Harrastus jäi, mutta hän löysi laulamisen ja soittamisen uudelleen, kun syöpäsairaudet ilmenivät. Musiikki antaa hänelle erittäin paljon.

– Jos minulla on huono päivä, keljuttaa totaalisesti ja sohva meinaa imeä, niin menen omaan huoneeseeni ja otan kitaran käteen ja alan laulamaan, Kokkoniemi kertoo.

Lääkäri totesi leikkauksen jälkeen, että Jouni, sinua ei saada koskaan säädettyä ihan kohdalleen. Jouni Kokkoniemi

Hän kertoo laulavansa yksikseen ja antavansa positiivista palautetta.

– Kun itse kehuu itseään, niin se ei ole huhupuhetta eikä tule kautta rantojen, Kokkoniemi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Raahen kahdesta henkirikoksesta epäillään samaa tekijää

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 13:31

Raahessa on viikon sisällä paljastunut kaksi henkirikosta, joissa uhreina on ollut kaksi naista.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus vangitsi perjantaina vuonna 1975 syntyneen raahelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä kahdesta taposta. Uhrit olivat hänelle entuudestaan tuttuja.

Nuori nainen löydettiin kuolleena lauantaina 16. syyskuuta kaupungin keskustasta. Noin 65-vuotias kuollut nainen löydettiin Raahen Piehingistä tiistaina 19. syyskuuta.

Poliisi jatkaa edelleen tiiviisti henkirikosten tutkintaa. Tutkinnassa selville saatujen seikkojen perusteella poliisi esitti keskiviikkona kiinni otettua miestä vangittavaksi Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus vangitsi miehen perjantaina.

Poliisin perjantaisen tiedotteen mukaan tapauksen tutkinta on edelleen pahasti kesken ja poliisi ei tutkinnallisista seikoista johtuen tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.

Poliisin mukaan tapaukset ovat puhuttaneet ja huolettaneet Raahen seudulla. Poliisi korostaa, että yleinen turvallisuus ei ole vaarantunut.

Lue lisää:

Onko Raahen surmatöillä mahdollisesti yhteyttä? – Poliisin mukaan yleinen turvallisuus ei ole vaarassa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Elinsiirtopotilaille ei ollut lääkitystä, antibiootteja kuskattiin kunnasta toiseen ja lääkkeet lämpenivät pilalle – "Olen pöyristynyt, miten tämä on voinut tapahtua"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 13:12
Mistä on kyse?
  • Lääketukkuyhtiö Oriolalla on ollut poikkeuksellisia vaikeuksia lääketoimituksissaan tässä kuussa.
  • Esimerkiksi elinsiirtopotilaiden lääkkeitä ei ole ollut heti saatavilla ja antibiootteja on jouduttu metsästämään eri puolilta maata.
  • Oriolan mukaan tilanteen korjaamiseksi on tehty taukoamatta töitä, mutta lääketoimituksissa on yhä ongelmia.
  • Lääkealaa valvova Fimea aikoo käydä lääketukkuyhtiön kanssa tapahtumat tarkasti läpi tulevina viikkoina.

Ihmiset eri puolilla Suomea ovat kokeneet tässä kuussa sydämentykytyksiä, kun lääketukkuyhtiö Oriola ajautui suuriin vaikeuksiin lääketoimituksissaan syyskuun alkupuolella. Ongelmat alkoivat yhtiön toiminnanohjausjärjestelmän vaihdoksen myötä.

Apteekkariliitosta esimerkiksi kerrotaan, että kahdelta munuaisensiirrossa olleelta potilaalta olisi jäänyt tilanteen takia elintärkeä hyljinnänestolääkitys saamatta, elleivät apteekit olisi onnistuneet hankkimaan lääkkeitä poikkeusjärjestelyin. Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä kyseinen lääkitys on edellytys sille, että munuaisensiirto onnistuu.

Yhdessä tapauksessa taas jouduttiin tilanteeseen, jossa sairaalasta kotiutettu potilas tarvitsi akuutisti harvinaista antibioottilääkettä. Sitä ei saatu Oriolan kautta, mutta lääke pystyttiin lopulta kuljettamaan sairastuneelle satojen kilometrien matkan päähän toiselta paikkakunnalta.

Toimitusvaikeuksia on apteekkien mukaan ollut myös muun muassa skitsofrenian hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä, minkä seurauksena skitsofreenikoille annettavia pistoslääkkeitä on jouduttu lykkäämään eteenpäin.

Fimean tarkastajat tulevat käymään tarkasti läpi koko tapahtumaketjun Oriolan kanssa lähiviikkoina. Eija Pelkonen

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vakuuttaa, että kaikkiin tällaisiin tapauksiin suhtaudutaan vakavasti. Lääkealan toimijoiden valvonnan johtaja Eija Pelkonen myöntää, että potilasturvallisuus on vaarassa käytännössä aina, jos ihmisen lääkehoito keskeytyy tai alkaa takkuilla.

– Fimean tarkastajat tulevat käymään tarkasti läpi koko tapahtumaketjun Oriolan kanssa lähiviikkoina. Vielä tällä hetkellä meillä on kuitenkin sellainen käsitys, että suurin osa ongelmatilanteista on pystytty hoitamaan niin, etteivät ihmiset olisi jääneet kokonaan lääkkeittä, Pelkonen kertoo.

Myös Oriolan hätätoimituksissa on ollut vaikeuksia, ja esimerkiksi kylmäsäilytettäviä lääkkeitä on päässyt lämpenemään.Oriola-KD

Oriola Oyj:n toimitusjohtajalla Eero Hautaniemellä ei ole tarkempaa tietoa yksittäisistä potilastapauksista.

– Tiedän, että on ollut tilanteita, joissa lääkkeet eivät ole menneet perille, ja ne ovat kaikki todella valitettavia. Olemme tehneet koko ajan töitä tilanteen ratkaisemiseksi, mutta lääketoimituksissa on yhä jonkin verran puutteita ja viivästyksiä, Hautaniemi sanoo.

"Kaikenlaisiin erikoisjärjestelyihin tässä on taivuttu"

Oriolalla on ollut ongelmia myös lääketoimitusvaikeuksia paikkaamaan tarkoitetuissa hätätoimituksissa, vahvistetaan Fimeasta. Eija Pelkosen tiedossa on, että kaikki hätätoimitukset eivät ole päätyneet apteekkeihin silloin kun on luvattu, ja esimerkiksi kylmässä säilytettäviä lääkkeitä on päässyt joissakin tapauksissa lämpenemään käyttökelvottomiksi.

Tilanne on ollut Oriolalle haastava, sillä hätätoimituksia on ollut nyt hyvin paljon. Eero Hautaniemi

Eero Hautaniemi Oriolalta myöntää, että joissakin hätätoimituksissa on ollut ongelmia, kun niitä on kuljetettu Espoosta eri paikkakunnille.

– Hätätoimituksia on jouduttu toimittamaan poikkeuksellisina aikoina, ja on saattanut syntyä tilanteita, joissa vastaanottajaa ei ole saatu kiinni. Niissä tapauksissa lääkkeet ovat palautuneet meille. Tilanne on ollut Oriolalle haastava, sillä hätätoimituksia on ollut nyt hyvin paljon.

Lääketoimituksissa on ollut pulmia koko maassa, mutta Apteekkariliiton apteekeilta keräämien tietojen mukaan pahin tilanne on ollut Uudellamaalla, missä tarve lääkkeille on asukasmäärästä johtuen suurta. Liitosta kerrotaan, että erityisen hankalaa on ollut myös Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Fimeankin mukaan nämä alueet ovat nousseet toistuvasti esille, kun toimitusongelmia on kartoitettu.

Apteekkarien keskuudessa koko sotku on nostattanut hikeä pintaan.

Apteekkarit ovat olleet Oriolan vaikeuksien takia pinteessä, sanoo Mikko Kananen Pohjolan apteekkariyhdistyksestä. (Arkistokuva)Arto Veräjänkorva / Yle

– Minä olen ihan pöyristynyt siitä, miten tämä kaikki on voinut tapahtua. Olemme joutuneet miettimään, tuleeko meille lääkkeitä, ja jos tulee, niin mitä ja milloin. Kaikenlaisiin erikoisjärjestelyihin tässä on taivuttu, että lääkkeet saataisiin potilaille, Kajaanissa apteekkia pitävä Mikko Kananen puuskahtaa.

Kananen toimii myös Lappia, Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta edustavan Pohjolan apteekkariyhdistyksen varapuheenjohtajana.

Kanasen mukaan tilanteen palautumista normaaliksi odotetaan apteekeissa kovasti, mutta toistaiseksi ongelmien kanssa kamppaillaan edelleen. Hän kertoo, että esimerkiksi vielä tällä viikolla on ollut päiviä, ettei osaan Pohjolan apteekkariyhdistyksen apteekeista ei ole tullut yhtään lääketoimitusta Oriolalta.

Riittävätkö apteekkien varastot, vai tarvitaanko lakimuutos?

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan kaikki paukut ovat nyt siinä, että Oriolan lääketoimitukset saadaan täysin ajan tasalle koko maassa. Sen jälkeen tässä, Suomen mittakaavassa hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa, alkaa jälkipyykin pesu.

Lääkealan toimijoiden valvonnan johtaja Eija Pelkonen sanoo, että on syytä miettiä perin pohjin, miten tällaiseen voitaisiin varautua paremmin.

Mitä tapahtuisi, jos siellä kävisi vaikka joku iso onnettomuus? Mikko Kananen

Hän väläyttää yhtenä keinona myös esimerkiksi sitä, pitäisikö apteekit velvoittaa lailla pitämään nykyistä suurempia lääkevarastoja poikkeustilanteiden varalle.

– Tällä hetkellä laissa sanotaan, että apteekkien on pidettävä varastoa, joka vastaa sen alueen lääkehuoltotarpeita, jolla apteekki toimii. Apteekkarit itse puhuvat noin 2–4 viikon varastosta. Olemme nyt huomanneet, että joka apteekissa tällaista varastoa ei ole. Pitäisikö tästä tehdä ihan oma velvoitteensa? Eija Pelkonen pohtii.

Fimean mukaan on syytä miettiä yleisen varautumisen näkökulmasta myös sitä, mitä riskejä on siinä, että esimerkiksi Oriolan koko toiminta on keskitetty Espooseen.

Fimean Eija Pelkonen sanoo, että myös apteekkien omien varastojen riittävyyttä on nyt syytä tarkastella.Yle

Pohjolan apteekkariyhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Kananen pitää apteekkien näkökulmasta katsottuna ainakin pienenä riskinä sitä, että lääketukkuri pyörittää koko toimintaansa yhdestä paikasta käsin.

– Mitä tapahtuisi, jos siellä kävisi vaikka joku iso onnettomuus? Sitten olisimme ihmeissämme, että mistä ne lääkkeet otetaan. Aiemmin Oriolalla oli maakunnallisia jakelukeskuksia, yksi muun muassa Oulussa. Silloin lääkejakelu oli tietyllä tapaa maakuntiin päin turvatumpaa.

Oriola Oyj:n toimitusjohtaja Eero Hautaniemi ei halua kommentoida tällaisia asioita tässä vaiheessa.

– Ainakin tähän asti, ennen tätä toiminnanohjausjärjestelmän vaihdosta, olemme pystyneet toimimaan ihan hyvin Espoosta käsin. Näitä asioita selvitetään sitten, kun saamme lääketoimitukset kulkemaan täysin normaalisti. Tällä hetkellä en pysty vielä sanomaan, milloin siihen päästään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Äiti tuomittiin 12-vuotiaan lapsensa pahoinpitelystä – väitti olleensa kaupassa, käräjäoikeus piti törkeänä pahoinpitelynä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 22 - 12:37

Oulun käräjäoikeus on tuominnut 33-vuotiaalle oululaisnaiselle 1 vuoden ja kolme kuukautta ehdollista vankeutta 12-vuotiaan poikansa törkeästä pahoinpitelystä. Törkeä pahoinpitely tapahtui joulukuussa vuonna 2014.

Lisäksi äiti tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia pojalle 3 500 euroa. Käräjäoikeus katsoi, että äidin tekoon sisältyi lapsen nöyryyttämistä eli riisumista ja käsien sitomista. Lisäksi äiti velvoitettiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja lähes 1 900 euroa.

Käräjäoikeuden mukaan äiti on tehnyt 12-vuotiaalle lapselleen ruumiillista väkivaltaa. Lapselle on aiheutunut kipua sekä muun muassa mustelmia ja ruhjeita eri puolelle kehoa. Käräjäoikeus katsoi, että teko on ollut erityisen julma ja sitä on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Äiti kiisti syytteen törkeästä pahoinpitelystä ja korvausvaatimukset. Hän väitti olleensa tekohetkellä kaupassa.

Syyttäjä vaati äidille rangaistusta myös kolmesta pahoinpitelystä, jotka syyttäjän mukaan kohdistuivat 12-vuotiaaseen poikaan ja häntä pari vuotta nuorempaan tyttäreen. Käräjäoikeus hylkäsi pahoinpitelysyytteet.

Oulun käräjäoikeus antoi tuomion perjantaina.

Juttua muutettu 22.9 kello 13.08: Jutusta on poistettu kuvausta tapahtumien kulusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osa lapsista kieltäytyy juomasta maitoa koulussa, kun tarjolla on nyt vain rasvatonta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 22 - 07:05

Osa lapsista on lakannut juomasta maitoa koulussa, koska tarjolla on useimmiten vain rasvattomia vaihtoehtoja. Tämä johtuu uudistuneesta koulumaitotuesta. Kunnat saavat nyt tukea vain rasvattomaan maitoon.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Vetelissä ja Kokkolassa osa koululaisista on alkanut suosia vettä maidon sijaan. Aihe puhuttaa erityisesti Vetelissä.

– Vanhemmat ovat olleet huolestuneita, jaksavatko lapset, jos tarjolla on vain rasvatonta maitoa. On myös sanottu, että koulussa pitäisi olla vaihtoehtoja, kuten ennen oli rasvaton maito ja ykkösmaito, Vetelin kunnan vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori kuvailee keskustelua.

Jo aiemmin teollisuus pelkäsi, että lasten maidonjuonti lakkaa, kun koulumaitotukea muutetaan. Muutokset koulumaidon kulutuksessa näkyvät kuitenkin aikaisintaan myöhemmin syksyllä, sillä tukihakemukset tehdään jälkikäteen.

Koulumaidon kulutuksessa on toisaalta alueellisia eroja: etelässä ja suuremmissa kunnissa valtaosa koulumaidosta on jo aiemmin juotu rasvattomana. Viime vuonna tukea maksettiin koko maassa rasvattomalle maidolle 2,8 miljoonaa euroa, ykkösmaidolle vain puoli miljoonaa.

Esimerkiksi Toholampisen Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto luonnehti aiemmin, että sinisen ja punaisen maidon kulutus kasvaa sitä mukaa, mitä pohjoisemmaksi ja enemmän haja-asutusalueille mennään.

Vetelissä on tehty valtuustoaloite, joka perää kevytmaidon ja -piimän palauttamista veteliläiskoulujen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden valikoimiin.

– Kunnat eivät enää pysty päättämään melkein mistään itse. Tässä voimme kuitenkin vielä vaikuttaa, että lapsille pystyttäisiin antamaan vaihtoehtoja, perustelee yksi aloitteen allekirjoittajista, valtuutettu Riitta Huusko.

Osa kunnista tarjoaa yhä myös rasvaisempaa

Valtuustoaloite menee vielä syksyllä teknisen lautakunnan käsittelyyn. Vetelin kunnan vs. ruoka- ja siivouspalveluesimies Niina Leppävuori arvioi, että kevytmaidon palauttaminen valikoimiin maksaisi vuodessa reilut 2000 euroa.

– Raha ei ole iso, mutta kouluruokailun budjetissa ei muutenkaan puhuta isoista rahoista, vaan lasketaan senttejä. 2000 eurolla ostettaisiin jo monen viikon leivät kaikille, Leppävuori toteaa.

Miten perustellaan, ettei esimerkiksi leivästä sitten ole useampia vaihtoehtoja? Niina Leppävuori

Leppävuorta mietityttää, mitä vaihtoehtojen lisääminen tarkoittaisi tulevaisuudessa.

– Jos tässä kohtaa avataan vaihtoehtoja, olisiko syytä avata muussakin kohtaa? Miten perustellaan, ettei esimerkiksi leivästä sitten ole useampia vaihtoehtoja?

Koulumaitotuen muutoksesta huolimatta joissakin kouluissa ei ole haluttu luopua rasvaisemmasta maidosta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Lestijärvi, Toholampi ja Halsua tarjoavat koululaisille edelleen rasvaisempaa maitoa.

Halsualla päiväkodissa käytössä on perheiden toiveesta jopa täysmaito.

Lue lisää: Maito herättää rajua keskustelua somessa: "Käsitelty maito on kuollut neste ilman todellista ravinto-arvoa"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tervetuloa seurakunnan leirille – luvassa ruskaa pakkasella

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 21 - 15:10

Rippikoulun käyneitä houkutellaan syysleirille Pudasjärven Syötteelle persoonallisella ilmoituksella: Ruskaa pakkasella III syyslomaleiri, tervetuloa!

Oululaisten Tuiran ja Oulujoen seurakuntien leiri-ilmoitus internetissä sai nuorison liikkeelle. Neljäkymmentä lokakuun leiripaikkaa myytiin loppuun vuorokaudessa.

Persoonallinen ilmoitus on herättänyt vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Seurakuntien saamasta palautteesta osa on ollut vahvan kielteistä. Seurakunnan ei haluta viljelevän kaksimielisyyksiä.

– Ilmoitusta pidetään huonona tai vanhana huumorina, leiriä vetävä nuorisotyönohjaaja Jouni Heikinheimo Oulujoen seurakunnasta sanoo.

Kyllä huumoria pitää viljellä. Se kuuluu kaikkien ihmisten elämään. Jouni Heikinheimo

Suurin osa palautteesta Heikinheimon mukaan on ollut kuitenkin myönteistä. Leirille ilmoittautuneet eivät ole juurikaan noteeranneet ilmoituksen sananmuunnosmahdollisuutta.

Heikinheimo hämmästelee noussutta kohua, sillä leiri järjestetään tänä syksynä jo kolmatta kertaa samalla nimellä.

– Kyllä huumoria pitää viljellä. Se kuuluu kaikkien ihmisten elämään, Heikinheimo muistuttaa.

Huumori vie viestin perille

Oulun seurakuntayhtymän ilmoitus on huomioitu myös Kirkon keskushallinnossa. Rangaistuksia tai moitteita siitä ei ole luvassa, naurahtaa Kirkon keskushallinnon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski.

– Tässä tapauksessa luulen, että nuoret ymmärtävät huumorin. Se on hyvä keino saada viesti perille. Arvelenpa, että tämä ilmoitus uppoaa kohderyhmäänsä, Lohikoski sanoo.

Ilmoituksessa muistutetaan Syötteen leirin ohjelmasta, joka koostuu muun muassa yhdessäolosta, tutustumisista toisiin nuoriin, ulkoilusta, askartelusta sekä taikametsän pakkasruskasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Onko Raahen surmatöillä mahdollisesti yhteyttä? – Poliisin mukaan yleinen turvallisuus ei ole vaarassa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 21 - 15:02

Poliisi jatkaa Raahessa tapahtuneiden kahden henkirikoksen tutkintaa tiiviisti. Poliisi selvittää myös mahdollisuutta, onko rikosten välillä jokin yhteys, Oulun poliisilaitoksen torstain tiedotteessa kerrotaan.

Poliisi on ottanut yhden henkilön kiinni rikoksesta epäiltynä, mutta läpimurtoa asian tutkinnassa ei ole saatu.

– Tässä vaiheessa ei vahvisteta, kummasta teosta on kyse. Myöskään epäillyn tekijän sukupuoleen ei oteta kantaa, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula Oulun poliisilaitokselta sanoo.

Raahen Piehingissä olevasta yksityisasunnosta löytyi tiistai-iltana 19. syyskuuta kuollut noin 65-vuotias naishenkilö, jossa oli ulkoisen väkivallan merkkejä. Poliisi tutkii asiaa tappona. Uhrin löysivät omaiset Piehingissä sijaitsevasta yksityisasunnosta.

Edellisenä viikonloppuna, lauantaina 16.9. iltapäivällä löydettiin kuollut nuori nainen kaupungin keskustassa tyhjältä tontilta. Poliisi tutkii tapausta tappona. Uhrin löysi sivullinen koiran ulkoiluttaja.

Poliisi on tehnyt molemmissa tapauksissa sekä taktista että teknistä tutkintaa. Myös rikospaikkatutkintaa on jatkettu Raahen keskustassa ja Piehingissä.

Poliisin tiedotteen mukaan sosiaalisessa mediassa kiertävä kuva miehestä ei ole poliisin julkaisema. Kuvan levittämiseen kansalaisilla ei ole mitään tarvetta.

– Sitä ei pidä levittää, Lauri Nikula sanoo.

Järkyttävistä tapahtumista huolimatta yleinen turvallisuus ei ole poliisin arvion mukaan vaarantunut Raahen seudulla, sanotaan poliisin tiedotteessa.

Klo 15:48 korjattu leipätekstin linkki toimivaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Julkisen sanan neuvostolta langettava päätös Ylelle Instagram-tilin käytöstä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 21 - 14:42

Yle Oulun paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä 20.5.-2.7.2017 välisenä aikana. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä hastagilla #yleinstavieras.

Ylen vastaava päätoimittajan (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti oli uudenlainen kokeilu, jolla pyrittiin löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Vieraat liittyivät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja olivat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä.

Julkisen sanan neuvoston mukaan se, että vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras, ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta. Vieraille annettiin ohjeistus, mutta JSN:n mukaan Yle Oulu ei varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

Päätös kokonaisuudessaan: JSN:n langettava päätös Ylelle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

JSN:n langettava päätös Ylelle

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 21 - 14:00

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Kantelu 28.6.2017

Kantelu kohdistuu Yle Oulun Instagram-vieras-konseptiin. Yle Oulun Instagram-tilillä vieraili 20.5.-2.7.2017 viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä ja ryhmiä hastagilla #yleinstavieras. Vierailijat saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä.

Kantelija pitää journalistisesti virheenä Yle-Oulun menettelyä luovuttaa Instagram-tilinsä ulkopuoliselle toimijalle. Tämä loukkaa kantelijan mielestä hyvää journalistista tapaa, koska journalistin ohjeissa kielletään luovuttamasta toimituksellista päätösvaltaa ulkopuoliselle. Asia on kantelijan mielestä myös internet- julkaisujen kannalta periaatteellisesti tärkeä, joten hän toivon JSN:n kannanottoa Yle-Oulun menettelyyn, eli onko toiminta ollut hyväksyttävää vai onko asiassa toimittu hyvän journalistisen tavan vastaisesti.

Kantelija nostaa esille seuraavan 26.5. ilmestyneen jutun, jossa kerrotaan Instagram-tilillä vierailevasta pelikehittäjästä: ”Yle Oulun Instagram sukeltaa pelimaailman sykkeeseen – vieraana Fingersoftin Pasi Jokinen”. Kantelijan mukaan Yle on ainakin tässä tapauksessa lisäksi luovuttanut päätösvallan kaupalliselle toimijalle ilman toimituksellista kontrollia.

Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden 2 ja 16 näkökulmasta.

Päätoimittajan vastaus 18.8.2017

Päätoimittaja (vt.) Marit af Björkestenin mukaan Yle Oulun Instagram-vieras -konsepti on uudenlainen kokeilu, jolla on pyritty löytämään uusia tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Yle noudattaa myös Instagramissa samoja eettisiä ohjeita kuin muissa välineissään - Journalistin ohjeet mukaan luettuina.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras-konseptia on kokeiltu 20.5.-2.7.2017. Vieraina ovat olleet esimerkiksi muusikko, kuvataiteilija, 15-vuotias yrittäjä sekä pelialan toimitusjohtaja. Vieraat liittyvät pääosin Yle Oulun muihin sisältöihin ja ovat esimerkiksi ajankohtaisia henkilöitä, joita Yle Oulu on käsitellyt muissa sisällöissään. Kantelijan linkittämässä Yle Oulun jutussakin konseptia kuvataan näin: “tavoitteena on tarjota kiinnostavia näkökulmia Suomeen ihmisten itsensä kuvaamana.”

Päätoimittajan mukaan kokeilussa pyrkimyksenä on ollut tuoda mielenkiintoisten henkilöiden kautta esiin erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia etukäteen harkituista, journalistisesti kiinnostavista näkökulmista. Konsepti on tarjonnut yleisölle mahdollisuuden päästä näkemään asioita ikään kuin sisäpiiriläisen silmin. Instagram-vieraat ovat kuvanneet esimerkiksi juhlia, matkoja, ruokaa ja mökkeilyä. Näin henkilökohtaista materiaalia on hankala saada muuten kuin henkilöiden itsensä kuvaamana.

Päätoimittajan mukaan toimitus on valinnut vieraat itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Suurin osa vieraista on liittynyt Yle Oulun muissa välineissä olleisiin sisältöihin. Idea on, että Yle Oulu voi pyytää esimerkiksi kiinnostavassa henkilökuvassa esiteltyä haastateltavaa Instagram-vieraaksi.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieras -konseptiin kuuluu, että Yle Oulu on julkaissut jutun, jossa kerrotaan viikonlopun Instagram-vieraasta samalla kaavalla. Tämän jälkeen vieraalle on annettu väliaikaiset tunnukset Yle Oulun Instagram-tilille. Vieras on ennalta tarkkaan sovitun suunnitelman mukaisesti lähettänyt tilille materiaalia, jota Yle Oulun toimitus on tiiviisti valvonut, seurannut ja tarkkaillut.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on sekä suullisesti että kirjallisesti ohjeistanut vieraitaan siinä, millaisia kuvia heidän pitää tuottaa. Yle on toimittanut tämän ohjeistuksen JSN:lle liitteenä.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on etukäteen suunnitellut tarkkaan, miten journalistinen päätösvalta pidetään toimituksessa.

Päätoimittajan mukaan toimitus on jo etukäteen valinnut vieraan ottamille kuville journalistisesti kiinnostavan, ei-mainosmaisen aiheen. Kuvien sisältö ja ehdot on käyty läpi vieraiden kanssa etukäteen. Esimerkiksi kantelijan linkittämästä verkkojutusta selviää, että Yle Oulu on antanut senkertaiselle Instagram-vieraalle tehtäväksi muun muassa pelialan juhlien kuvaamisen. Vieraan ottamat kuvat käsittelevätkin näitä ennalta sovittuja teemoja, tässä tapauksessa siis muun muassa pelialan juhlia.

Päätoimittajan mukaan toimitus on läpi viikonlopun valvonut kuvien julkaisemista, mikä on tehty vieraille selväksi. Käytännössä valvominen on tarkoittanut sitä, että Yle Oulun verkkospesialisti on seurannut, mitä vieras julkaisee. Tarvittaessa kuvat olisi nopeasti poistettu. Tämä on Instagramissa mahdollista ja kuuluu sosiaalisen median luonteeseen. Yle Oulu on säilyttänyt journalistisen päätösvallan päättää, mitä kuvia sen tilillä on.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on avoimesti kertonut yleisölleen kokeilusta merkitsemällä siihen liittyvät kuvat Instagramissa hashtagilla #yleninstavieras. Lisäksi konseptista on kerrottu joka kerta erikseen Instagram-vieraan esittelevässä verkkojutuissa.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu olisi kuitenkin voinut tehdä yleisölle paremmin selville, miten journalistisen päätösvallan säilyttämisestä on huolehdittu. Ylen verkkojutun ilmaisulla “annetaan ajankohtaisen henkilön tai ryhmän käyttöön” ei ole tarkoitettu, että tili olisi Yle Oulun ulkopuolisten päätösvallassa, sillä näin ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Instagram-vieraiden tuottamia kuvia tai Instagram-vieraista kirjoitettuja juttuja ei voi pitää JO 16:n vastaisina. Kuvissa tai jutuissa ei ole mainosmaisia elementtejä tai mainosmaista sävyä, eikä niissä esitellä minkään yrityksen toimintaa tai tuotteita. Ne keskittyvät vieraana olevaan henkilöön.

Päätoimittajan mukaan koko Instagram-vieras -konseptin näkökulma on voimakkaasti henkilölähtöinen, vaikka osa vieraista on ainakin osin tunnettu edustamiensa yritysten kautta. Yritysmaailmassa mukana olevien henkilöiden elämän ja arjen esitteleminen on kuitenkin journalistisesti perusteltua. Yle Oulun Instagram-vieras -konseptissa ei millään tavalla esitellä tai markkinoida yrityksiä, joita vieraat edustavat, saati niiden tuotteita.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media on vahvistanut reaaliaikaisuuden vaatimusta. Kun teknologia ja julkaisualustat kehittyvät, tiedotusvälineiden on tärkeää kokeilla ja yrittää löytää uudenlaisia toimintaympäristöjä sekä uudenlaisia tekemisen tapoja. Yle Oulu on tässä tapauksessa toiminut näin.

Päätoimittajan mukaan Yle Oulu on tehnyt sisältöä koskevat ratkaisut journalistisin perustein luovuttamatta lopullista päätösvaltaa sisällöstä toimituksen ulkopuolelle. Kokeilussa ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidetty selvänä eikä kokeilu ole sisältänyt piilomainontaa.

Näin Yle Oulu ei ole toiminnassaan rikkonut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Yle Oulun Instagram-tili annettiin toimituksen ulkopuolisen henkilön tai ryhmän käyttöön viikonlopuksi kerrallaan 20.5.-2.7.2017. Vierailijat olivat muun muassa oululaisia yrittäjiä, taiteilijoita ja muusikoita.

He saivat Yle Oulun Instagram-tunnukset käyttöönsä. Vierailijoiden julkaisema sisältö merkittiin hashtagilla #yleinstavieras. Pelkkä hashtag-merkintä ei riittänyt kertomaan yleisölle sisällön luonteesta.

Vieraat saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista. Vierailijoille annettiin ainoastaan suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista. Yle Oulu ei tässä tapauksessa varmistanut, että vierailijat tunsivat sen toimituspolitiikan sekä Journalistin ohjeet ja olivat sitoutuneet niiden noudattamiseen.

Julkisen sanan neuvoston muistuttaa, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median tileillä julkaistut sisällöt ovat normaalia toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Neuvosto korostaa, että toimitusten on muistettava tämä silloinkin, kun ne kokeilevat uusia toimintatapoja.

Tässä tapauksessa kukaan Instagram-vieraista ei julkaissut mainosmaista aineistoa, joten piilomainonnan kriteerit eivät täyttyneet.

Luovuttaessaan Instagram-tilinsä käyttäjätunnukset edellä kuvatulla tavalla vierailijoille toimitus kuitenkin luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 2.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin muutat puutarhajätteen maanparannusaineeksi: biohiilen valmistamiseksi tarvitset vain risuja, lapion ja tulta

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 21 - 13:55
Biohiilen valmistaminen kotikonstein
  • Kaiva biohiilen tekemistä varten kuoppa, joka kapenee alaspäin.
  • Varaa pyrolysoitavaksi kuivaa puutarhajätettä.
  • Laita pohjalle pieni määrä risuja ja sytytä ne palamaan.
  • Lisää risuja palamaan pieni määrä kerrallaan niin, että tuli on aina pinnassa.
  • Sammuta hiilet vedellä.
  • Sekoita jäähtynyt biohiili esimerkiksi kompostiin latautumaan tai käytä huussin kuivikkeena.

Biohiili herättää kiinnostusta paitsi teollisuudessa myös ihan tavallisissa kotipuutarhoissa, kun tieto sen maaperää parantavasta vaikutuksesta leviää puutarhaharrastajien keskuudessa.

Puutarhassa syntyvän jätteen, esimerkiksi risujen, valmistaminen biohiileksi onnistuu myös ihan kotikonstein.

Innokkaimmat kutsuvat maaperässä muun muassa ravinne- ja vesipankkina toimivaa biohiiltä mustaksi kullaksi. Huokoinen hiili siis varastoi itseensä kasveille ja maaperälle tärkeitä aineita ja luovuttaa niitä kasveille pitkän ajan kuluessa, kertoo projektikoordinaattori Mari Korhonen 5E kylät – vähähiiliset yhteisöt -hankkeesta. Yksi tärkeä hyöty kotipuutarhurille on myös biohiilen hyvä vedenpidätyskyky, sillä kasveja ei tarvitse kastella niin usein.

Projektikoordinaattori Mari Korhonen on kiertänyt esittelemässä hiilettämistä 5E kylät - vähähiiliset yhteisöt -hankkeen tapahtumissa.Hanna Juopperi / Yle

Esimerkiksi aiemmin tuhkaksi poltetut risukasat voitaisiin käyttää hyödyksi, Korhonen opastaa.

– Tässä saadaan muutettua tähän asti roskiksi mielletyt jutut, kuten risut, hyödylliseksi ja rahanarvoiseksi maanparannusaineeksi.

Avainsana pyrolyysi eli kuivatislaus

Vaalassa Säräisniemen entisen koulun, nykyisen kylätalon pihassa biohiiltä valmistetaan tarkoitusta varten suunnitellulla hiilettimellä. Pienimuotoiseen biohiilen tekemiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita mitään muuta kuin lapio ja ruista ranteeseen.

Omiin tarpeisiin biohiiltä voi tehdä esimerkiksi maakuopassa. Korhonen neuvoo, että biohiiltä valmistetaan kartion muotoisessa tilassa ja tärkeintä sen tekemisessä on, että pohjan kautta palotilaan ei pääse virtaamaan happea.

Biohiilen valmistaminen pohjautuu pyrolyysireaktioon. Silloin liekkeihin ei saa päästä pohjan kautta happea, vaan palamisen tulisi tapahtua pinnassa.Hanna Juopperi / Yle

– Silloin syntyy pyrolyysireaktio sen sijaan, että puutavara palaisi tuhkaksi.

Biohiili ladataan ravinteilla       

Kun biohiiltä on saatu tehtyä, se pitää aktivoida. Pesusienen lailla käyttäytyvä biohiili ladataan ravinteilla ja vedellä ennen sen lisäämistä maaperään. Ilman tätä vaihetta biohiili voi aluksi jopa köyhdyttää maata.

– Jos sen laittaa maaperään niin sanotusti tyhjänä, niin se alkaa imeä ympäröivästä maaperästä itseensä aineksia. Sillä voi olla hidastava vaikutus kasvuun. Siksi olisi tärkeää, että hiili olisi ladatussa muodossa, kun se laitetaan maahan, Korhonen sanoo.

Lataamisen voi tehdä esimerkiksi lisäämällä biohiili kompostin sekaan tai käyttämällä sitä huussin kuivikkeena. Biohiili on latautunut, kun komposti on valmis levitettäväksi esimerkiksi kasvimaalle.

Mari Korhonen sammuttaa hiiliä vedellä.Hanna Juopperi / Yle

Kun ladattu biohiili lisätään maaperään, se on kuin pankki täynnä ravinteita, vettä ja pieneliöitä, Korhonen sanoo. Se luovuttaa niitä maaperään hitaasti.

Kotipuutarhojen biohiiletyksellä kansansivistyksellinen tehtävä

Luonnonvarakeskus tutkii biohiilen käyttömahdollisuuksia useissa eri hankkeissa. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala pitää pienimuotoista, kotipuutarhoissa tapahtuvaa hiilettämistä tervetulleena ilmiönä. Vaikka hiilen saanto on kotioloissa varsin vähäistä ja laatukin voi vaihdella, voi itse tehtyä biohiiltä käyttää kasvimaalla, kompostissa tai ulkokäymälöissä.

Kun kotipuutarhassa tehdään biohiiltä ja lisätään sitä maaperään, voi se voi herättää myös kiinnostusta esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Biohiilen valmistaminen ja sen käyttäminen puutarhassa opettaa myös hiilen kiertokulusta.

Tiilikkalan mukaan hiilettäminen on selvästi parempi vaihtoehto kuin perinteinen puutarhajätteen tuhkaksi polttaminen tai se, että esimerkiksi risukasa jätettäisiin lahoamaan sijoilleen. Ja voi sitä käyttää makkaroiden grillaamiseenkin.

Mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen saamiseksi Tiilikkalalla on yksi ohje ylitse muiden: anna risujen kuivaa kunnolla.

– Jos märkää puuta pyrolysoi, niin se on vedenkeittoa ja se ei toimi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin" – nyt siinä kasvavat tomaatit ja kurkut

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 21 - 11:30
Mistä on kyse?
  • Turkistarhojen lannasta tehdään Kalajoella kasvualustaa puutarhoihin
  • Aiemmin väkevä lanta on ollut lähinnä ongelmajätettä
  • Kierrätysravinteita hyödyntävien kasvualustojen kysyntä kasvaa
  • Biohiili on tärkeä osa kasvualustaa, se sitoo esimerkiksi ravinteita
  • Tuotetta on testattu esimerkiksi tomaattien ja kurkkujen kasvihuoneviljelyssä
  • Tavoitteena on saada tuote kuluttajamarkkinoille, mutta turkistarhauksen imago voi olla ongelma erityisesti Euroopassa

Kalajoen kaupungin yritysasiantuntija Mirja Mustonen sai reilut pari vuotta sitten tehtävän. Turkistarhoissa syntyvälle lannalle pitäisi keksiä jotakin käyttöä. Kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja evästivät Mustosta, että "tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin".

Lantaa syntyy Kalajoen lukuisissa turkistarhoissa satoja kuutioita vuodessa. Jatkokäyttöä vaikeuttaa, että turkiseläinten lanta on hyvin voimakasta. Siinä on paljon ravinteita, esimerkiksi typpeä ja fosforia.

Ongelman ympärille syntyi hanke. Bioarvolanta pyrkii saamaan turkistarhojen lannan hyötykäyttöön ja esimerkiksi parvekepuutarhojen kasvualustaksi.

Kun kasvi pääsi käyntiin, tömäkkyys kyllä loppui sitten hyvin äkkiä. Se oli yllätys. Timo Tuorila

Tavoitteena on tehdä tuote, jossa voitaisiin sitoa ravinteet niin, että kasvi pystyisi hyödyntämään niitä koko kasvukauden ajan, Mustonen kertoo. Tähtäimessä ovat kilpaillut kuluttajamarkkinat.

Megatrendin äärellä

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kari Tiilikkala kertoo, että Kalajoella ollaan megatrendin äärellä. Parveke- ja kattoviljely ovat esillä ympäri maailmaa ja helppokäyttöiset, muovittomat vaihtoehdot herättävät kiinnostusta.

Yksi tärkeä osa turkistarhojen lannan muuttamisessa puutarhakäyttöön sopivaksi on biohiili. Se sitoo ravinteita ja sen lisäksi se parantaa myös vesitaloutta.

Tiilikkala naurahtaa, että vaikka ekologisuus tai maailmanparantaminen ei kiinnostaisi, harvemmat kasteluvälit ilahduttavat laiskempaa puutarhuria.

Tomaatti on kasvanut alkuvaikeuksien jälkeen hyvin uudenlaisessa pahvilaatikkoon pakatussa kasvualustassa, jossa on kompostoitua turkiseläinten lantaa ja biohiiltä. Hanna Juopperi / Yle

Jatkossa samankaltaisten, kierrätysravinteita hyödyntävien kasvualustojen määrä tulee lisääntymään, Tiilikkala uskoo. Kierrätysravinteita tarvitaan korvaamaan esimerkiksi vähiin käyvää louhittua fosforia. Myös lannoitteissa käytettävän typen hinta nousee.

Tiilikkalan mukaan esimerkiksi turkiseläinten lannasta on helpompi käsitellä eteenpäin ravinteita kuin vaikkapa yhdyskuntajätteistä, joissa esiin nousevat toiset ongelmat. Salaattia ei viljellä missä tahansa mullassa.

– Yhdyskuntajätteessä Euroopassa ongelmaksi tulevat raskasmetallit ja meillä lääke- ja hormonijäämät. Tärkeää on tietää, menevätkö kasvualustat viherrakentamiseen vai ravintokasveille.

Ongelmajätteestä raaka-aineeksi

Lasse Joensuu kierrättää tottuneesti turkistarhallaan Kalajoen Himangalla. Myöhemmin päivällä tarhalle on tulossa joukko ulkomaisia turkiksenostajia tutustumaan alkutuotantoon ennen suuren turkishuutokaupan alkua Helsingissä.

Turkistuottaja Lasse Joensuun tarhalla syntyvää lantaa käytetään kasvualustan valmistuksessa.Hanna Juopperi / Yle

Hänen tarhallaan syntyvään lantaan sekoitetaan biohiiltä. Sen on tarkoitus sitoa tarhalla kasvihuonekaasuja ja ravinteita. Samalla se vähentää hajuhaittoja. Tarhalta lanta matkaa läheiselle kompostointilaitokselle jatkokäsiteltäväksi.

– Lanta on jollain lailla luokiteltu ongelmajätteeksi, vaikka me tarhurit olemme tienneet, että siinä on paljon hyvää raaka-ainetta, jota voidaan käyttää eteenpäin, Joensuu sanoo.

Tutkimusprofessori Kari Tiilikkalan mukaan sen lisäksi, että biohiili sitoo ravinteita, se myös nopeuttaa kompostoitumisprosessia, kuohkeuttaa ja parantaa lopputuotteen laatua.

Tomaatit ja kurkut kasvavat hyvin

Kompostoidusta turkiseläinten lannasta on saatu myös jo käyttökokemuksia. Kasvualusta on ollut ensimmäistä kesää kokeilussa Tuorilan puutarhalla Kalajoella. Toimitusjohtaja Timo Tuorila kertoo, että pahvilaatikoihin pakatussa sekoituksessa on kasvatettu pääasiassa erilaisia tomaatteja ja kurkkuja.

Aluksi oli ongelmia. Kasvualusta oli liian väkevää. Kasvien ja eri vaiheessa olevien taimien vaatimuksissa on selkeitä eroja.

– Ensimmäiset kokemukset olivat, että aine oli vähän liian tehokasta. Juuristo ei lähtenyt oikein käyntiin, ja juuret paloivat siinä. Kun laitettiin turvetta pinnalle, niin kylvökin onnistui paremmin ja istutus siihen laatikkoon.

Sen jälkeen ravinteita kuluikin kasvihuoneolosuhteissa nopeasti, ja kasvualustaa jouduttiin lisälannoittamaan.

– Se on aika tömäkkää tavaraa, mutta kun kasvi pääsi käyntiin, tömäkkyys kyllä loppui sitten hyvin äkkiä. Se oli yllätys.

Mirja Mustonen ja Timo Tuorila keskustelevat kasvihuoneella ensimmäisen kesän kokeilun tuloksista. Hanna Juopperi / Yle

Kasvihuoneviljelijä on kuitenkin tyytyväinen ensimmäisen kesän kokemuksiin uudenlaisen kasvualustan kanssa.

Jos sekoitusta saataisiin vielä kehitettyä niin, että kasvualusta luovuttaisi ravinteita pidempään ja muuta lannoitusta voitaisiin vähentää ja siten säästää kustannuksissa, olisi läheltä saatava tuote varteenotettava kilpailija esimerkiksi perinteisesti kasvihuoneilla käytetylle turpeelle tai kivivillalle, Timo Tuorila pohtii.

– Juuristo on kummassakin ollut ihan hyvä eikä päällepäin näytä olevan mitään eroja. Ja maku on hyvä.

Turkistarhauksen imago voi olla ongelma

Kalajoella tehtävän kasvualustan ympärillä on kuitenkin yksi suuri kysymys: turkistarhaus ja sen imago. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala tietää, että se sulkee joitakin ovia.

– Siinä on ongelma. Vaikka tuote on huippuluokkaa, joissakin maissa sanan "turkis" esiintyminen aiheuttaa ongelman. Esimerkiksi Saksassa se pysäyttää markkinat. Siksi yrittäjien täytyy korostaa "kierrätysravinne"-sanaa ja hiilen sitomista.

Lasse Joensuun turkistarhalla käytetään biohiiltä eläinten ulosteiden hajujen ja ravinteiden sitomiseen.Hanna Juopperi / Yle

Euroopan ulkopuolella turkistarhausta ei Tiilikkalan mukaan koeta yhtä suurena ongelmana. Kalajoen kaupungin yritysasiantuntija Mirja Mustonen korostaa erityisesti alueella tehtyä työtä ongelmanratkaisussa.

– Se on monelle kiistanalainen toimiala, mutta Suomessa on myös muita kiisteltyjä tuotannonaloja, kuten turve tai metsätalous. Me olemme keskittyneet siihen, miten tältä toimialalta syntynyt aiemmin tullut ongelmajäte muutetaan raaka-aineeksi. Se on suuri kehitystyö.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Omakotiasuja odottaa aurinkopaneeleista pikku plussia kuukaudesta toiseen – "Investointi kirpaisee vain kerran"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 21 - 10:30

Kokkolalainen Pekka Rintala on paikallisen energiayhtiön pioneeriasiakas. Hän on ensimmäinen, jonka autotallin katolle Kokkolan Energian tarjoamat 12 aurinkopaneelia asennettiin.

Rintala tietää, että tuhansien eurojen satsaus ei tule hetkessä takaisin. Tavoitteena on, että käyttöveden kuluttama sähkö saataisiin kompensoitua.

– Aurinkosähkön ongelma tuppaa olemaan, että paneeleilla tuotetaan energiaa silloin, kun kotitaloudessa ei niin tarvita energiaa. Lämmintä vettä kuitenkin tarvitaan koko ajan. Tässä kohteessa laskennallinen tuotto on noin 2800 kWh vuodessa eli noin 300 euroa plus 50 euroa, siinä hintaluokassa se liikkuu.

Itse ajattelen, että investointi kirpaisee vain kerran. Pekka Rintala

Pekka Rintala innostui paneeleista ennen muuta uteliaisuuden ja harrastuneisuuden kautta. Koska mies on ammatiltaan automaatioinsinööri, ajatus uuden teknologian tuunaamisesta kiehtoi. Toki rahan säästökin kiinnosti.

– Itse ajattelen, että investointi kirpaisee vain kerran. Jatkossa se on sitten kuukaudesta toiseen positiivisia pikku plussia sieltä paneeleista. Tarkoitus olisi lisäillä tuohon järjestelmään ohjauslogiikkaa ja taajuusmuuttajia, joilla saadaan lämminvesivaraajaa säädettyä, että saataisiin mahdollisimman suuri osa paneelien tuottamasta energiasta käytettyä itse.

Kannattavuus tulee hitaasti

Aurinkopaneelien hyötyjä pohdittaessa puhutaan usein takaisinmaksuajoista. Kyse on ajasta, jonka sisällä paneeleihin uhrattu raha tulee investoijalle takaisin. Omakotiasujalle takaisinmaksuaika on vielä melko pitkä, 10–20 vuotta.

Matias ja Pekka Rintala aurinkopaneelityömaalla.Heini Holopainen / Yle

Motivan asiantuntija Milja Aarni toteaa, että aurinkoenergiainvestoinnin takaisinmaksuajat ja kannattavuus vaihtelevat huomattavasti kohteen, laitteiston koon, käyttötarkoituksen ja asennuksen mukaan.

– Se riippuu myös siitä, miten hyvin tuotanto ja kulutus kohtaavat. Erityisesti mitoitus omaan kulutukseen sopivaksi on taloudellisen kannattavuuden edellytys. Parhaimmillaan päästään reilusti alle 10 vuoden takaisinmaksuaikaan, mutta omakotikohteissa se on ehkä yleisemmin 10–20 vuoden välillä. Mutta toisaalta paneeleiden käyttöikä on jopa 30–40 vuotta.

Toivo akkuteknologiassa

Keskipohjalainen sähköyhtiö Kokkolan Energia on tänä syksynä alkanut tarjota asiakkailleen aurinkopaneeleja.

Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapojan mukaan sähköyhtiöitä kiinnostaa suuresti tulevaisuus. Siis se, että aurinko- ja sähköautojärjestelmien kehittyessä energiaa voidaan jatkossa varastoida nykyistä paremmin akkuihin. Energiaa voidaan käyttää silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Tällä hetkellä aurinkosähköä on eniten tarjolla aurinkoisena kesäpäivänä, mutta tuota energiaa ei juuri voi säilöä varastoon. Akkujen hinnat kun ovat varsin korkeita.

Akkujen hinnat tipahtavat riittävästi alaspäin vuoden-kahden sisällä. Jouko Haapoja, liiketoimintapäällikkö

Jouko Haapoja arvioi, että pian tuotanto ja kulutus kohtaavat nykyistä paremmin.

– Akkujen hinnat tipahtavat riittävästi alaspäin vuoden, kahden sisällä. Silloin auringosta saatu energia voidaan varastoida iltaa varten, ja sillä voidaan vaikka lämmittää sähkösauna illalla.

Tälläkin hetkellä sähköverkoissa liikkuu sähköä, jota pientuottajat ovat tuottaneet sinne omilla aurinkopaneeleillaan. Määrät eivät ole valtavia, mutta niin sanottu mikrotuotanto on kasvanut samalla, kun aurinkopaneelit ovat yleistyneet. Esimerkiksi Vaasan Sähköstä arvioidaan, että heillä on aurinkosähkön pientuottajia verkossaan joitakin satoja.

Kokkolan Energian liiketoimintapäällikkö Jouko Haapojan mukaan pientuottajajärjestelmän ongelma nykyisellään on sen ennakoimattomuus. Sähköyhtiö ei voi vielä laskea sen varaan, että tiettynä hetkenä pientuottajilta saadaan tietty määrä aurinkosähköä, sillä ennustettu auringonpaiste ei välttämättä toteudu.

– Kun akkuteknologia kehittyy ja halpenee, mikrotuotanto voidaan varastoida ja siitä on sähköyhtiölle todellista hyötyä. Silloin myös aurinkosähkön tuottajalle maksettavat korvaukset ovat nykyistä parempia, arvioi Haapoja.

Paljon päiväkäyttöä, iso hyöty

Motivan asiantuntija Milja Aarni vinkkaa, että kannattavimpia investoinnit ovat kiinteistöissä, joissa kuluu kesäaikana runsaasti sähköä.

– Energian voi suunnata vaikkapa pore- tai uima-altaan lämmitykseen. Omasta kulutuksesta ylijäävän energian voi myydä sähköyhtiölle, mutta se ei pientuottajalle ole ainakaan vielä erityisen kannattavaa.

Kokkolan Energian Jouko Haapoja lisää, että kotitaloudessahan voidaan kuumana kesäpäivänä vaikkapa jäähdyttää kiinteistöä, jolloin aurinkosähkö menee talteen.

Yrityksissä ja erityyppisissä laitoksissa kulutusta vastaamattoman tuotannon ongelmaa ei ole. Takaisinmaksuajat putoavat kymmeneen vuoteen, jopa alle sen. Yritykset ovatkin innokkaasti asennuttaneet katoille aurinkokeräimiä.

– Esimerkiksi hoivakoti olisi ihanteellinen aurinkopaneelien kannalta. Siellä on toimintaa seitsemänä päivänä viikossa eli erityisesti päivällä, jolloin laitetaan ruokaa ja kulutetaan vettä. Myös maitotilat hyötyisivät. Siellähän kesäaikana menee paljon energiaa maidon jäähdytykseen, ja paneelit tuottavat parhaiten juuri silloin.

Kalle Niskala / Yle

Yritykset saavat valtion tukea paneeli-investointeihinsa. Motivan mukaan yritys voi saada uusiutuvan energian investointiinsa jopa 25 prosentin tuen. Yksityinen ihminen taas voi hyödyntää kotitalousvähennystä, joka on 2400 euroa työkustannuksista vuodessa per henkilö.

Motivan mukaan sähköverkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti yli kolminkertaistui Suomessa vuoden 2016 aikana. Tänä vuonna kapasiteetin arvioidaan tuosta vielä kaksinkertaistuvan, jolloin se olisi noin 50MW.

Verkkoon kytkemättömäksi aurinkoenergian tuottajaksi lasketaan kaikki ne tuhannet paneelit, joilla tuotetaan esimerkiksi sähköistämättömälle kesämökille jääkaapin tarvitsema energia.

Motivan sivulla on perustietoa aurinkosähköjärjestelmistä. Sivuilla on myös kartta, jossa kerrotaan auringonvalon määrät Suomen eri osissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nainen löytyi kuolleena yksityisasunnosta Raahessa – poliisi epäilee rikosta

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 20 - 15:39

Poliisi tutkii henkirikosta Raahessa. Raahen Piehingissä olevasta yksityisasunnosta löytyi tiistai-iltana kuolleena noin 65-vuotias nainen. Vainajassa on ulkoisen väkivallan merkkejä.

Poliisi tutkii asiaa tappona ja epäilee, että henkirikos on tapahtunut muutamia päiviä sitten.

Poliisi ei toistaiseksi kerro tapahtuneesta enempää, vaan tiedottaa asiasta myöhemmin lisää.

Poliisi tutkii myös toista viime viikonloppuna esiin tullutta nuoreen naiseen kohdistunutta henkirikosta Raahessa. Nuoren naisen ruumis löytyi tyhjillään olevalta tontilta.

_Ko Nainen löytyi kuolleena yksityisasunnosta Raahessa – poliisi epäilee rikostarjaus kello 16:12: Löydetty vainaja on nainen eikä mies, kuten jutun aiemmassa otsikossa todettiin._

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kannettavaa tietokonetta ostamassa? Kannattaa harkita myös käytettyä toimistoläppäriä – "Samalla rahalla saa enemmän tehoa"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 20 - 07:48

Läppäri takkuaa eikä nettiyhteys toimi. Kaiken lisäksi reidet huutavat hoosiannaa tulikuuman kannettavan alla.

Tämä on monelle meistä tuttu tilanne, joka usein ratkaistaan ostamalla uusi kone kaupasta.

Kuvioon kuuluu myös se, että vanha läppäri jätetään komeroon pölyttymään vara- tai mökkikoneeksi. Toisinkin voisi toimia.

Yrityskoneesta kotikoneeksi

Suomessa on useita käytettyjen tietokoneiden jälleenmyyjiä. Yksi niistä on oululainen Taitonetti, joka on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa alan johtavaksi yritykseksi Suomessa.

Liiketoiminnan elinehto on saada myyntiin hyviä leasing-koneita, joista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua, kertoo Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijola.

15-20 vuotta sitten koneet vanhenivat nopeammin kuin nykyään. Mikko Veijola

Liisattujen koneiden välittäjiltä saatetaan ostaa jopa satoja koneita, jotka huolletaan myyntikuntoon. Tyhjennetty yritysläppäri ei kuitenkaan liikahda yksityiskäyttöön tuosta vain.

– Kone avataan ja puhdistetaan, minkä jälkeen sen kunto arvioidaan. Koneisiin tehdään tarvittavat korjaukset ja asennetaan myyntivalmiiksi.

Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijolan mukaan käytetty yrityskone pärjää hyvin vertailussa uutta kotikannettavaa vastaan.Marko Siekkinen / Yle

Osa yritysten pöytäkoneista viritetään pelikäyttöön. Vanha kone saa sisuksiinsa uuden ja tehokkaamman näytönohjaimen, joka jaksaa pyörittää visuaalisesti vaativia pelejä.

– Pelikoneille on selkeästi kysyntää, minkä olemme ottaneet koneiden huollossa ja markkinoinnissakin huomioon, Mikko Veijola kertoo.

"Koneet vanhenivat ennen nopeammin"

Elektroniikasta puhuttaessa usein vain uusin koetaan parhaaksi, mutta Mikko Veijolan mukaan vanhoista työjuhdista voi riittää iloa vielä pitkään.

– 15-20 vuotta sitten koneet vanhenivat nopeammin kuin nykyään.

Veijolan mukaan elektroniikan kehitysvauhti on tasaantunut, ja pari vuotta vanha yrityskone pärjää nykyään hyvin vertailussa uusia koneita vastaan.

Luonnonvarat eivät ole rajattomia. Mikko Veijola

– Yrityskoneen vahvuudet ovat hyvä prosessori, jäähdytys ja vankka runko, Veijola jatkaa.

Väitteensä tueksi toimitusjohtaja näyttää marketeissa myytävää muovista konetta ja magnesium-runkoista toimistoläppäriä. Muovinen kotelo taipuu väännettäessä, mutta metallirunko ei puristuksesta välitä.

Vanhojen yrityskoneiden etuna uusiin koneisiin verrattuna on myös hinta.

– Samalla rahalla saa enemmän tehoa, Veijola tiivistää.

Koneiden uusiokäyttö kannattaa

Kierrätyskoneita myyvät yritykset nostavat usein esille ympäristöasiat.

– Sen merkitys on nousussa ja tuomme esille, että luonnonvarat eivät ole rajattomia, kertoo Taitonetin toimitusjohtaja Mikko Veijola.

Ympäristön kannalta paras ratkaisu on käyttää toimivia koneita pitempään. Eero Lähde

Miljoonaliikevaihdolla toimiva Taitonetti ei ota myyntiin yksityiskoneita, mutta tamperelaiselle Koneet kiertoon -yritykselle kelpaavat myös kotikoneet. Yhtiö on parin vuoden ajan laittanut läppäreitä liikkeelle bisnes-, ympäristö- ja hyväntekeväisyysmielessä.

Paula Koskinen / Yle

Koneet kiertoon -yhtiön toiminta perustuu vahvasti ekologiseen näkökulmaan.

– Kierrätys tuli tutuksi jo poikasena, kun vaarin kanssa löimme laudoista vanhoja nauloja pois ja oioimme niitä. Sillä tiellä tässä ollaan, naurahtaa yrittäjä Eero Lähde.

Yritys ottaa vastaan kaikkea tietotekniikkaa ja siihen liittyvää laitteistoa, joista osa päätyy varaosiksi, myyntiin tai yhdistyksille ja sairaaloihin lahjoituksina.

Yrittäjä Eero Lähde muistuttaa, että koneiden valmistus ja romuttaminen kuluttavat luontoa.

– Taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras ratkaisu on käyttää toimivia koneita pitempään, Lähde toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä