Kanta-alueen uutisia

Nykytalvet syövät jopa uudet asfalttitiet reikäisiksi – Ammattikuljettaja: "Tässä leikitään ihmishengillä"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 3 - 18:11

Viime vuosien talvisäät ovat olleet maanteille tuhoisia. Märkyys ja lämpötilojen sahaaminen pakkaselta plussalle ovat syöneet asfalttia jopa muutaman vuoden ikäisiltä tieosuuksilta.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla valtatie 13 sai uuden päällystyksen vain kolmisen vuotta sitten, mutta on nyt jo remontin tarpeessa. Tänä keväänä tielle on jouduttu laittamaan varoituksia päällystevaurioista, koska asfalttia on irronnut laikuittain. Lisäksi tiehen on syntynyt ajouria ja syviä yksittäisiä kuoppia.

– Kyllä tämä on uusi ilmiö, että näin tuore päällyste menee noin huonolle pinnalle näin nopeasti, toteaa ely-keskuksen aluevastaava Mikael Roiha.

Varoituskyltit muistuttavat päällystevaurioista valtatie 13:n varrella.Juha Kemppainen / Yle

Roihan mukaan suuri kuoppa voi syntyä tiehen varsin nopeasti, jopa yhden päivän aikana.

– Reikiä syntyy vähän kuin sieniä sateella. Niiden reaaliaikainen seuranta on mahdotonta, mutta yritämme pysyä reikien perässä, ettei tienkäyttäjille syntyisi vahinkoja. Reiät löytyvät joko viikoittain tehtävillä tarkistuksilla tai tienkäyttäjän linjalle tehtyjen ilmoitusten perusteella.

Kyllä tämä on uusi ilmiö, että näin tuore päällyste menee noin huonolle pinnalle näin nopeasti. Ely-keskuksen aluevastaava Mikael Roiha

Märkien talvien lisäksi tieverkon rapautumisen takana ovat päällystysmenetelmät. Useampana vuonna Suomessa on käytetty kevyempää päällystystä, joka ei kestä entiseen tapaan.

Tienpinnasta lohkeaa asfaltinpaloja.Juha Kemppainen / Yle Tuulilasi vaihtoon joka vuosi

Perholaiselle kuljetusyrittäjälle Jarmo Möttöselle tien huono kunto tuntuu esimerkiksi kivien iskeminä tuulilaseihin.

– Meillä vaihdetaan tuulilaseja tällä hetkellä vuosittain joka autoon, koska tien pinnasta lähtevät irtokivet vahingoittavat tuulilaseja.

Talvi on syönyt asfaltista suuria alueita.Juha Kemppainen / Yle

Möttösen mielestä 13-tie ei ole enää tienkäyttäjille turvallinen. Raskailla autoilla kulkeva ammattikuljettaja on huomannut, että tienpinnan lisäksi myös tienpohjassa on ongelmia. Se tuntuu antavan periksi. Tilanne on heikentynyt selvästi viimeisten 3 vuoden aikana.

– Jos mitään ei tehdä, tie rapautuu kohta niin pahasti, että se joudutaan peruskorjaamaan pohjia myöten. Tässä leikitään ihmishengillä pikku hiljaa. Tie pitäisi laittaa kuntoon, niin vältytään vahingoilta, Möttönen vaatii.

Irti kuoriutunutta asfalttia murusina tien pinnalla.Juha Kemppainen / Yle

Ely-keskuksen aluevastaava Mikael Roiha kertoo, että talven jäljiltä kuoppia korjataan nyt hätäpaikkauksiin varatuilla rahoilla. Roiha kuitenkin toivoo, että hallituksen korjausvelkarahoista saataisiin pitempiaikaista apua märkien talvien murjomaan tieverkkoon.

– Olisihan se hyvä, kun tulisi semmoinen normaalitalvi tähän väliin. Se pelastaisi tilanteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oikeus jätti koulusurmaa Kokkolaan suunnitelleen naisen syyntakeettomana tuomitsematta rangaistukseen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 3 - 13:51

Helsingin käräjäoikeus jätti koulusurmaa Kokkolaan suunnitelleen naisen syyntakeettomana tuomitsematta rangaistukseen. Tutkintavankeus päättyy, ja nainen jää sairaalahoitoon. Myöhemmästä hoidosta päättävät terveysviranomaiset.

Oikeus katsoi, että 21-vuotias nainen syyllistyi törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun, ampuma-aserikoksen yritykseen ja huumausainerikokseen muttei ampuma-aserikokseen. Nainen oli tehnyt päätöksen joukkosurmasta Kokkolan Kiviniityn kouluun aikeenaan surmata mahdollisimman monta uhria.

Koulusurman suunnittelujutussa syytetty nainen oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeeton. Se tarkoittaa, ettei hän ymmärtänyt tekojensa seurauksia.

Naisen puolustusasianajaja totesi, ettei nainen itsekään epäile mielentilatutkimuksen lopputulosta.

Syyttäjä vaati naiselle aiemmin kolmen ja puolen vuoden vankeutta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, ampuma-aserikoksen yrityksestä, ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta. Nainen on ollut vangittuna syksyisestä kiinniotosta alkaen.

Oikeus: Päätös joukkosurmasta oli tehty

Välituomiossaan marraskuussa oikeus katsoi, että nainen oli tehnyt päätöksen joukkosurmasta Kokkolan Kiviniityn kouluun. Oikeuden mukaan nainen oli tehnyt yksityiskohtaisen suunnitelman.

Jutussa oli syytteessä myös kaksi miestä. Oikeus hylkäsi miesten syytteet avunannosta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun. Vanhempi miehistä tuomittiin kuitenkin sakkoihin huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta, nuorempi puolestaan huumausaineen käyttörikoksesta.

Nainen oli yrittänyt tilata vanhemmalta miehistä pistoolin. Miehistä nuorempaa syytettiin joukkosurma-aikeiden henkisestä tukemisesta. Vanhempi miehistä oli kertonut naisen aikeista poliisille.

Naiselle tehdyn mielentilatutkimuksen lausuntoa puitiin suljettujen ovien takana.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Bisnestä jalat maassa, ajatukset pilvissä" – oululainen pelifirma tähtää Hollywood-diilillään suurille markkinoille

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 3 - 09:51
Mistä on kyse?
  • Oululaisella mobiilipelifirma Koukoi Gamesilla menee lujaa – se sai viime vuonna miljoonarahoituksen IPR.VC:ltä ja Tekesiltä lisenssimobiilipelien kehittämiseen
  • Mobiilipelifirma onkin astunut nyt isoihin saappaisiin, sillä se on sopinut yhdysvaltalaisen elokuvajätin kanssa lisenssipelin kehittämisestä
  • Peli tulee pohjautumaan tulevaan animaatioelokuva Ferninandiin

Oulun Itä-Tuira, Los Angelesin Hollywood – siinäpä vasta paikat, joilla ei heti uskoisi olevan mitään linkkiä keskenään.

Nyt yhteys on kuitenkin syntynyt, sillä ensimmäisessä sijainnissa pajaansa pitävä, 15 hengen mobiilipelifirma Koukoi Games julkisti 30.3. torstaina uutisen yhteistyöstään elokuvajätti 20th Century Foxin ja sen peliliiketoimintayksikkö FoxNext Gamesin kanssa.

Koukoin tehtävä on selvä mutta sitäkin haastavampi: kehittäkää mobiilipeli, teemana tuleva animaatioelokuva Ferdinand.

Yrityksen toimitusjohtaja Antti Kananen ei epäile hetkeäkään, etteikö tehtävässä onnistuttaisi.

– Pystyimme osoittamaan FoxNext Gamesille, että meillä on kyky tehdä laatua. Toki työtä on vielä paljon tehtävänä, että voimme hyödyntää tämän kerran elämässä tulevan tilaisuuden mahdollisimman hyvin, hän pohtii ja jatkaa,

– Liiketoimintaa teemme jalat maassa, mutta ajatuksemme ovat pilvissä niistä mahdollisuuksista, joita tämä yhteistyö mahdollistaa tulevaisuuteen.

Luovuutta mukaan

Pienten pelistudioiden tavaramerkkinä on totuttu pitämään luovuutta. Miten käy Koukoin persoonan, kun se hyppää mukaan elokuva- ja pelijättien pitkälle brändättyyn kelkkaan?

– Luovuus tulee näkymään edelleen esimerkiksi pelimekaniikassa. Meille on annettu aika vapaat kädet kokeilla ja innovoida uutta. Kun meillä on nyt iso studioyhteistyökumppani ja taustalla rahoittajia mukana, on meidän mahdollista kokeilla asioita myös rajojen ulkopuolelta, Kananen kiittelee.

Oululaiset startup-yritykset tekevät yhteistyötä Amerikan Piilaaksoon. Tässä on yhtä hienosta yhteistyökuviosta kyse. Antti Kananen

Rohkeus on valttia, etenkin kun katse kääntyy tulevaisuuteen. Kananen kertoo, että Koukoi aikoo rynniä lisenssipelimarkkinoille jäädäkseen.

– Olemme jatkossakin yhteydessä suuriin elokuvayhtiöihin ja tv-kanaviin. Meillä on käynnissä useita neuvotteluja ja on todennäköistä, että julkistuksille tulee jatkoa, Kananen paljastaa.

Kaikki hyötyvät

Kananen uskoo, että Koukoin avaus elokuvajättien suuntaan hyödyttää pitkässä juoksussa koko oululaista pelikehitysyhteisöä. Hän vertaa viriävää yhteistyötä toiseen mieltä ylentävään yhteydenpitoon.

Koukoi Games tunnetaan palkitusta Crashing Season -mobiilipelistään, joka julkaistiin maailmanlaajuisesti vuonna 2016.Koukoi Games

– Oululaiset startup-yritykset tekevät yhteistyötä Amerikan Piilaaksoon. Tässä on yhtä hienosta yhteistyökuviosta kyse. Ei tarvita kuin muutama yritys, jotka pääsevät tietyn muurin läpi, niin se tulee varmasti edesauttamaan suomalaista pelialaa, Kananen povaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies ideoi kätevän linnunpöntön – helppo puhdistaa ja ripustaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 2 - 13:41

Kokkolalainen Johan Wargh on kätevänä miehenä nikkaroinut paljon linnunpönttöjä. Kun ikää alkoi karttua, pöntönteossa nousi esiin ongelma:

– Kun vanhenee, ei tohdi enää kiivetä puuhun, joten keksin, että teen kahvallisen linnunpöntön, joka on helppo ripustaa pitkän kepin avulla koivun oksaan, kertoo idean isä ja linnunpöntön tuotekehittelystä vastannut Johan Wargh.

Perinteinen lintujen asumus koki muitakin muodonmuutoksia Johan Warghin käsissä. Lopputuloksena on pönttö, joka ei homehdu, on helppo puhdistaa ja pysyy myös paikallaan tuulessa sekä tuiskussa.

Pönttötehdas käynnissä

Johan Wargh ei valmista kahvallisia pönttöjä yksin, vaan asuinalueensa kyläyhdistyksen aktiivien kanssa. Kaustarin-Kirilahden kyläyhdistyksessä Kokkolassa pönttöjen kimpussa on yleensä useampi nikkaroija niin, että asumuksia syntyy ikään kuin tehdastyönä. Yksi sahaa lautoja tai vaneria, toinen asentaa hakoja ja kolmas leikkelee alumiinipeltiä.

Pöntön takaosaan kiinnitetään puukiilat, jotka pitävät pöntön kiinni puussa jopa kovalla tuulella. Takaosan materiaali on vesivaneria, josta muotoillaan myös ripustuskoukku.Petra Haavisto / Yle

Pönttö pysyy paikoillaan puussa takaseinän alaosaan kiinnitettyjen kahden kolmiomaisen puukiilan avulla. Kiilat asettuvat puun runkoa vasten, jolloin tuuli ei pääse lintukotoa heiluttelemaan. Kiilat on tehty sahaamalla 50 millimetriä paksu rima kahtia.

Kahvalliseen pönttöön tarvitaan vesivaneria, lautaa, rimaa, alumiinipeltiä, ruuveja ja haka. Linnunpöntön katto ja takaseinä tehdään vesivanerista, muut seinät laudasta. Takaseinän vanerinen yläosa on muotoiltu paksuksi koukuksi.

Tikkasuoja ja aukeava etuseinä

Linnunpönttö on myös helppo puhdistaa. Etuseinä on kiinnitetty sivuseiniin ruuveilla ja pohjalautaan hakasen avulla. Ruuvit toimivat samalla saranoina, jolloin pöntön voi tyhjentää vuosittain vain avaamalla haan. Pohjassa jokaiseen nurkkaan on tehty pienet aukot ilmanvaihdon vuoksi.

– Jos pohja on liian tiivis, pesä on märkä. Nyt se ei pääse homehtumaan.

Pöntön etuseinä on kiinnitetty sivuseiniin ruuveilla ja pohjalautaan hakasen avulla. Katto on hiukan viisto eli takaseinä on korkeampi kuin etuseinä. Petra Haavisto / Yle

32 millimetrinen suuaukko on puolestaan vahvistettu pehmeällä alumiinipellillä, joka on pyöristetty metalliputkella suuaukon kohdalta.

– Vahviste on tikkaa varten, ettei se pääse hakkaamaan ja suurentamaan lentoaukkoa. Vaikka kyllä se tulee sivusta läpi, jos haluaa, Johan Wargh toteaa.

Tuotekehittelyn läpikäyneet pöntöt kelpaavat linnuille, tietää Johan Warh. Hänen omalla pihallaan varsinkin tiaiset pesivät kahvallisissa pöntöissä. Suuaukko on 32 millimetrin kokoinen ja se onkin mitoitettu juuri tiaiselle.

Ripustuskahvat ovat vaneria. Pönttö laitetaan pitkän kepin nokkaan ja nostetaan sen avulla puun oksaan roikkumaan. Suuaukko on vahvistettu alumiinilla, jotta tikka pysyisi poissa. Suuaukon koko on 32 milliä.Petra Haavisto / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vauhtilajeja kammoksuva nainen oppi lentämään ilman siipiä – nyt hän on Suomen hurjapäisin naisjohtaja

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 2 - 10:38
Mistä on kyse?
  • Sirius Sport Resortin toimitusjohtaja Marie Skavø-Sinisalo innostui tuulitunnelilentämisestä kokeiltuaan sitä työpaikallaan
  • Suomen ainoa tuulitunneli löytyy Siriuksesta Pyhtäältä
  • Lajin harrastus ja kilpaurheilu sen sisällä kasvaa, vaikka harrastaminen onkin kallista
  • Suomessa järjestettiin viikonloppuna tuulitunnelilentämisen SM-kilpailut – samalla kisattiin myös Pohjoismaiden mestaruudesta

Marie Skavø-Sinisalo ei ollut koskaan pitänyt urheilusta eikä harrastanut juuri mitään. Etenkään vauhtilajeja.

Siinä hän nyt katseli erikoisen näköistä läpinäkyvää putkea, tuulitunnelia, lomamatkalla Dubaissa. Putken sisällä lensi ihminen. Elettiin 2010-luvun alkua.

– Se oli ihan pieni turistimallinen tunneli, joka oli verrattavissa enemmänkin trampoliiniin. Ei se juttu vielä ensimmäisellä kerralla minulle auennut, sanoo Marie Skavø-Sinisalo.

Näky putkessa lentävästä ihmisestä oli kuitenkin hieno. Niin vaikuttava, että se jäi mieleen kytemään.

Rakkaudesta lajiin

Vuoden 2017 keväällä tuulen nopeus nousee valtavan kokoisessa putkessa parhaimmillaan jopa 260 kilometriin tunnissa. Kilpailijat esittelevät taitojaan erilaisissa muodostelmissa. Välillä se menee tanssiksi, välillä muistuttaa kaunoluistelun tai baletin kuvioita.

Pyhtään Siriuksessa ovat meneillään tuulitunnelilentämisen SM-kilpailut. Samaan aikaan kisataan ensimmäistä kertaa myös Pohjoismaiden mestaruudesta.

Jos vauhti on putkissa kova, lujaa vauhtia paikasta toiseen kiitää myös kisajohtaja. Marie Skavø-Sinisalon hahmo vilahtelee eri puolilla elämysurheilukeskus Siriusta, aina siellä missä tarvitaan.

Köyhyys on ollut paras lahja elämässä, se opetti rahan arvon. Marie Skavø-Sinisalo

Ellei hän naputa mukanaan kulkevalla kannettavalla tietokoneella, hän ohjeistaa ihmisiä tai istuu tuomariston joukossa.

– Minulla on kasvoilla muutaman päivän vanhat meikit. Eilen oli 22-tuntinen työpäivä. Meillä on pieni organisaatio, tässä saa monena olla, hengähtää Skavø-Sinisalo.

Kisoja pyöritetään Skavø-Sinisalon mukaan ennen kaikkea rakkaudesta lajiin. Mutta miten se rakkaus syntyi? Miten vauhtilajeja inhonneesta naisesta tuli Suomen ainoaa tuulitunnelia pyörittävän firman toimitusjohtaja?

183 työhakemusta

Skavø-Sinisalo syntyi Oulussa pienessä Arkalan kylässä. Hänen äitinsä kasvatti tyttärensä ja tämän veljet yksin. Skavø-Sinisalon mukaan äiti oli sitkeä nainen, joka uhrautui lastensa puolesta.

– Me lapset menimme aina vatsa täynnä nukkumaan, mutta en usko samaa äidistäni. Aina, kun työt pohjoisessa loppuivat, hän opiskeli uuden ammatin. Hän teki mitä tahansa, kunhan sai töitä. Jos Suomesta ei töitä löytynyt, sitten muutettiin ulkomaille.

Kisajohtaja Marie Skavo-Sinisalo vierellään tuomaristoon kuuluvat Joel O'Donoghue sekä Miroslava Shilova.Antti Ojala / Yle

Tyttö viettikin kasvuvuotensa Ruotsissa ja Norjassa. Häneltä löytyy myös Norjan passi, sillä hänen isänsä on norjalainen. Koska perhe oli köyhä, hän alkoi tehdä töitä jo 13-vuotiaana.

– Nuoruus meni töitä paiskien. Köyhyys on ollut paras lahja elämässä, sillä se opetti rahan arvon.

Myöhemmin hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja teki silloinkin jatkuvasti töitä - mitä vain ikinä sattui saamaan.

– Ensimmäisen työpaikan sain, kun olin lähettänyt 183 työhakemusta.

Pyhtäälle Skavø-Sinisalo muutti alkuaan 25 vuotta sitten, silloinkin opiskelujen perässä.

Missä on jalka, missä käsi?

Elämysurheilukeskus Siriuksen rakentaminen alkoi pietarilaistaustaisen sijoittajan toimesta Pyhtäällä kesällä 2012. Sinne kaavailtiin 12 metrin korkuista tuulitunnelia ja lainelautailun mahdollistavaa allasta.

Monet pyörittelivät päitään – suunnitelmat kuulostivat uskomattomilta.

Skavø-Sinisalo työskenteli ensin myynnin puolella. Tuulitunneli kiehtoi häntä – muisto Dubaista oli kirkkaana mielessä. Siriuksen tunnelia pyöritti neljä moottoria, jotka työnsivät suppiloon ilmaa ylhäältä alaspäin. Sieltä ilma nousi lentoputkeen ja kannatteli lentäjää.

Lentäjä pinkaisi ilmaan 150 kilometrin tuntivauhdilla, kun puhaltaminen alhaalta alkoi. Se näytti hurjalta.

– Kun näin, että kaikenlaiset ihmiset – sokeat, rullatuolilla kulkevat, erikokoiset ja -ikäiset – pystyivät lentämään, päätin itsekin uskaltautua kokeilemaan.

Ihan alussa tuntui siltä kuin menettäisi kontrollin. Kaikki painovoiman lait heittivät häränpyllyä.

– En oikein ymmärtänyt, missä on jalka ja missä käsi. Ensimmäisen minuutin jälkeen ajattelin, ettei tämä ole minun juttuni ollenkaan.

Mutta hän jatkoi. Ja pääsi kaksi minuuttia myöhemmin kärryille.

– Se on aisteille ensiksi aikamoinen shokki: hyvänen aika, todellakin lennän. Ilmavirta tulee vähän samaan tapaan kuin laittaisi pään ulos moottoritiellä ikkunasta.

Pyhtäällä kisattiin tuulitunnelilentämisen SM- ja PM-kisat 1.4.2017.Antti Ojala / Yle

Pelätä ei tarvinnut. Ohjaaja oli vieressä huolehtimassa, että kaikki menee hyvin.

– Sitä hetkeä, kun ymmärtää että minäkin voin osata hallita kehoni ja voin osata lentää, on vaikea kuvailla. Se on suurimpia riemun tunteita, mitä minä muistan elämässäni.

Niin suuri, että hän odotti vain pääsevänsä uudestaan lentämään. Samalla tavoin kuin SM-kisaajat, jotka odottavat tänä viikonloppuna vuoroaan hypätä tunneliin. Lentämiseen jää koukkuun.

Pian tuulitunnelista tuli kuitenkin Siriuksen murheenkryyni.

Talousvaikeuksia

Tuulitunneli avattiin 1.7.2013, ja pian sen jälkeen Skavø-Sinisalo yleni Siriuksen toimitusjohtajaksi. Samoihin aikoihin tuulitunnelissa alkoi ilmetä ongelmia. Ensimmäisen vuoden aikana tuulitunneli oli poissa käytöstä yhteensä kahdeksan kuukautta.

Se aiheutti yhtiölle jättitappiot: ensimmäisen vuoden tulos oli kaksi miljoonaa euroa pakkasen puolella.

– Uuden tekniikan kanssa oli työtä. Suomeen jouduttiin perustamaan myös uusi ammattikunta, uusi koulutusjärjestelmä. Pari vuotta meni ihmetellessä.

Se on suurimpia riemun tunteita, mitä minä muistan elämässäni. Marie Skavø-Sinisalo

Skavø-Sinisalo piti normaalina sitä, että uusia avauksia tekevä matkailualan yritys aloittaa taipaleensa laihemmin tuloksin.

– Esimerkit maailmalta ovat osoittaneet, että voi kestää seitsemän vuotta ennen kuin tuulitunnelista tulee kannattava.

Nainen kuitenkin uskoi lajiin eikä luovuttanut.

– Työskentelen paikassa, jonka tuote on ihmisen vanhin unelma: saada siivet. On selvä, ettemme aio lopettaa toimintaa tähän. Ei tähän voi olla uskomatta, kun lajia on nyt haettu olympialaisiinkin.

Pyhtäällä kisattiin tuulitunnelilentämisen SM- ja PM-kisat 1.4.2017.Antti Ojala / Yle

Vielä muutama vuosi sitten Sirius työllisti reilut 30 työntekijää. Nyttemmin se on ulkoistanut suurimman osan työntekijöistä.

– Toivon, että ympärille saataisiin paremmin liiketoimintaa. Siten tästä tulisi se paikka, johon jokainen kesälomallaan haluaisi tulla. Ei riitä, että yhtenä vuotena kävijöitä riittää, niitä pitäisi olla vuosi toisensa perään.

Sukupuoliasetelma on alalla kaikkea muuta kuin perinteinen. Ohjaajissa on paljon miehiä, mutta johtotehtävissä on valtaosin naisia.

– Naisia on yllättävänkin paljon. Ehkä naiset ovat tasapainottava tekijä, kun lajissa mennään kovaa ja korkealta.

Toisia vastaan kilpailemisella ei ole minulle mitään merkitystä. Kiinnostavampaa on, pystyykö itse sellaiseen mihin ei ajatellut kykenevänsä. Marie Skavø-Sinisalo

Skavo-Sinisalo on mukana Keskuskauppakamarin Naisjohtajat esiin! -kampanjassa, joka pyrkii herättämään keskustelua ja kannustamaan tyttöjä hakeutumaan johtotehtäviin. Esikuvakin on nainen: oma äiti.

– Äitini opetti, että aina pitää uskoa huomiseen, eikä ikinä saa antaa periksi.

Laskuvarjohyppäämisen jalanjäljissä

Tuulitunnelilentämisessä on kilpailtu vasta reilu kymmenen vuotta. Laji perustuu laskuvarjohyppäämiseen, jossa on jo vakiintuneet kilpailusäännöt. Tuulitunnelilentäminen kehittyy kuitenkin yhä enemmän omana lajinaan.

Yksi lajissa menestynyt on oululaislähtöinen Inka Tiitto, joka on niittänyt mainetta tuulitunnelilentämisessä lajinaan freestyle. Tiitto on jo kaksinkertainen maailmanmestari.

Skavø-Sinisalollakin on kokemusta kilpailemisesta. Pari vuotta sitten hän ylsi kilpakaverinsa kanssa toiseksi avoimessa sarjassa. Vaikka nainen lentämisestä nauttiikin, verissäpäin kilpaileminen ei kuitenkaan ole hänen juttunsa.

Itsensä voittaminen sen sijaan on.

– Toisia vastaan kilpailemisella ei ole minulle mitään merkitystä. Kiinnostavampaa on, pystyykö itse sellaiseen mihin ei ajatellut kykenevänsä.

Seuraavaksi nainen aikoo keskittyä tuomariopintoihin. Niin, ja kilpailujen järjestämiseen kyllä riittää paloa.

Seuraavat SM-kisojen lentäjät ovat jo valmiina astumaan tuulitunneliin. Jalat nousevat ilmaan. Kohta neljä miestä leijuu muodostelmassa jättimäisessä putkilossa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sontatunkiolla opeteltu etunoja pitää yhä – mestarimäkihyppääjän rakkaus lajia kohtaan ei lopu

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 2 - 08:37
Mistä on kyse?
  • Tapio Räisänen syntyi Taivalkoskella vuonna 1949.
  • Mäkihypyn maailmanmestaruuden Räisänen voitti Lahdessa vuonna 1978.
  • Uransa Tapio Räisänen päätti vuonna 1980.
  • Mäkihyppyuransa aikana Räisänen laskee hypänneensä noin 30 000 kertaa mäkitornista.

Kukaan ei harrastanut urheilua Taivalkosken Tyrävaaralla 1950-luvulla. Ei ainakaan aktiivisesti, ennen kuin joku aloitti harrastamisen.

Tapio Räisänen naurahtaa kaihoisasti muistellessaan sielussa syttynyttä paloa. Liekin roihahdettua Tyräjärvellä urheiltiin. Hypättiin mäkeä.

– Olisinko ollut seitsemän, kahdeksan ikäinen. Tein ensimmäisen hyppyrimäkeni navetan katolle. Savupiipun juuresta lähti vauhtimäki ja jatkui kattoa pitkin sontatunkion loivemmalle katolle. Räystäältä lähti ponnistus laudasta rakennettua alamäkeä kohti.

Pari vuosikymmentä myöhemmin 1978 Räisänen ponnisti Lahden betonista mäkihypyn maailmanmestariksi.

Tie oli viitoitettu poikavuosista saakka

Tapio Räisänen heittäytyi lajiin sisälle kaikin voimin. Seitsemääkymmentä lähenevä mies on edelleen vahvassa etunojassa, ellei peräti rähmällään lajin äärellä.

– Minulla oli suuri unelma päästä osallistumaan joskus miesten SM-kisoihin. Pelkästään sen vuoksi hakeuduin Tyrävaarasta Taivalkosken kirkonkylälle keskikouluun. Tiesin, että kirkolla on iso hyppyrimäki, missä harjoitella.

– Se oli selkeä tie. Mäkihypyn ehdoilla lähdin kirkonkylälle, myöhemmin teininä Lahteen rakennuspiirtäjän oppiin ja sittemmin Oulun Hiihtoseuraan.

Ouluun Räisänen seurasi Oulun Hiihtoseuran mäkihyppyryhmää, joka teki harjoittelumatkoja Taivalvaaralle.

Tapio Räisänen voitti suurmäen maailmanmestaruuden vuonna 1978. Mitaleitaan Räisänen esitteli Taivalkoskella SM-kisojen alla perjantaina 31. maaliskuuta. Taustalla mäkihyppääjät Juho Ojala ja Susanne Forsström.Ensio Karjalainen / Yle

Pikkukankaan mäessä Oulussa Tapio Räisänen hyppäsi 20 metrin mäessä kaksikymmentä hyppyä joka ilta läpi talven. Talven aikana juuri aikuisuuden kynnykselle kasvanut Räisänen hyppäsi 2 000 hyppyä.

– Tuo talvi oli kehitykseni kannalta ehkä tärkein ajanjakso, Räisänen sanoo.

Toistoja, toistoja – mutta pienessä mäessä

Mäkihyppy ei ole rakettitiedettä. Räisänen viittaa Oulun pienessä mäessä tekemäänsä hurjaan toistomäärään. Nimenomaan pienessä mäessä, sanoo Räisänen lähes kiihtyneenä.

– Toistoja pitää tehdä paljon, mutta pienessä mäessä, jotta toistoja voidaan tehdä oikein. Nyt mäkihyppääjät yrittävät harjoitella virheistä pois isoissa mäissä. Suomen mäkimaajoukkueen miehet vain toistavat virheitä harjoitellessaan suurissa mäissä, hakkaavat päätä seinään, Räisänen tuskailee.

1970-luvun puolessavälissä Räisänen nousi ensimmäistä kertaa maajoukkue-edustajana Lahden betoniin. Noissa Salpausselän kisoissa tyrävaaralainen sijoittui kuudenneksi. Samassa kisassa muuan itävaltalainen Anton ”Toni” Innauer jäi viimeiseksi.

– Me muut maajoukkueet lähdimme Lahdesta Norjaan viikolla käytäviin iltamäkikisoihin. Seuraavana viikonloppuna oli vuorossa Holmenkollenin kisat.

– Innauer jäi hyppäämään Lahden Karpalon 20 metrin mäkeen. Toni hyppäsi viikon aikana Karpalon mäessä sata hyppyä. Viikonloppuna hän voitti Holmenkollenin mäkikisan ja sai kaikilta tuomareilta 20 pistettä, Räisänen muistelee.

– Tätä kaavaa silloin käytettiin. Näin toimi myös Matti Nykänen. Meni pieneen mäkeen, kun tekniikka alkoi ontua.

Taivalvaaran mäkiharjoituskeskus on Tapio Räisäsen luomus.Ensio Karjalainen / Yle

Toni Innauer voitti olympiakultaa Innsbruckissa 1976.

Laulaen mäkimontusta baaritiskin taakse

– Esko Rahkonen, Reijo Taipale, Topi Sorsakoski... Heitä kuuntelin jo nuorena. Ja Kari Tapiota.

Tapio Räisänen voitti poikavuosinaa henkiset laulukilpailut yksinlausussa. Laulaa mies osaa edelleen, mutta kuuntelee nykyisin mieluummin laulavia esikuviaan.

Räisänen urakoi 1980-1990-lukujen taitteessa hotellin Taivalvaaralle. Mäkimontusta polku vei usein töihin baaritiskin taakse. Tansseja Räisänen järjesti hotellissaan viikottain.

– Nuo kaikki idolit kävivät siellä esiintymässä. Jokaikinen, Kari Tapiokin.

Kari Tapio harrasti nuoruudessaan mäkihyppyä.

Kisat painavat edelleen päälle

Liekki ei pala vielä läheskään sinisellä. Mestari rahtaa paita märkänä grillimakkaroita Taivalvaaran nimeään kantavan mäkikeskuksen huoltorakennukseen. Vaaralla järjestetään viikonloppuna mäkihypyn Suomen mestaruuskisat.

Mestarihyppääjä ei ymmärrä kaikkia nykyisiä harjoitusmentelmiä. Erityisesti Tapio Räisästä kummastuttaa virheiden poisharjoittelu suurissa hyppyrimäissä.Ensio Karjalainen / Yle

– Alun toisella kymmenellä aloin järjestää Tyrävaarassa mäkikisoja. Hiihtosukset jalassa hypättiin kylän poikien kanssa. Osallistumismaksu oli viisi markkaa. Kolmelle parhaalle ostin kerätyillä rahoilla suksivoiteita.

– Sieltä navetan katolta lähtenyt urheilu-ura on ollut jotenkin ihmeellinen. En tiedä suvussani yhtään ihmistä, joka olisi ikinä harrastanut urheilua, puhumattakaan kilpaurheilusta. Mistä minä sen kipinän sain, Räisänen pohtii edelleen.

Tapio Räisänen hyppäsi vuonna 1980 vain 30-vuotiaana päättyneen uransa aikana 30 000 hyppyä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tubetus ei ole eläkepesti, mutta Annika nauttii suosiosta niin kauan kuin sitä kestää

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 1 - 09:11

Annika Jaakkola kuvaa kotonaan Oulun keskustassa meikkipöytänsä esittelyvideota Youtubeen yhdessä poikaystävänsä Teemu Halmetojan kanssa. Tämän on Annikan työtä, josta hän saa tällä hetkellä elantonsa. Kuvauksia tehdään kahdella kameralla, sillä huolellinen ja viimeistelty työn jälki on osa Annikan tavaramerkkiä.

– Tubettajia on monenlaisia ja olen ehkä siitä perfektionistipäästä. Tykkään että video näyttää visuaalisesti miellyttävältä ja sitä on helppo katsoa.

Nukun unettomia öitä jos olen tehnyt jotain juttuja väärin. Annika Jaakkola

Annika on yksi Suomen suosituimmista tubettajista. Hänellä on Youtubessa 86 000 ja Instagramissa 129 000 seuraajaa. Määrät ovat sellaisia, että niiden ansiosta Annikan harrastus on muuttunut työksi.

Palkka tulee mainonnasta

Rahaa tubettajille tulee kolmea kautta: videoiden etumainoksista, kaupallisesta yhteistyöstä ja livetapahtumissa esiintymisistä. Arvioiden mukaan pelkällä tubettamisella elää Suomessa joitakin kymmeniä ihmisiä.

Rahan ja kymmenien tuhansien seuraajien vuoksi tekemisistä pitää kantaa myös vastuuta. Annikan mukaan hänen nuorimmat videoiden katsojat ovat noin 12-vuotiaita, joten tiettyjä asioista pitää sanoa myös ääneen.

Suosikkitubettaja Annika poikaystävänsä kanssa kuvaamassa.Antti Pylväs / Yle

– Nukun unettomia öitä jos olen tehnyt jotain juttuja väärin. Kun otin ensimmäisen nenäkorun, niin taisin sanoa videolla, että teidän ei tarvitse ottaa vaikka minä otin. Jos olette alle 18-vuotiata, kysykää lävistyksiin vanhemmiltanne lupa.

Ilmaiseksi saatu pitää kertoa avoimesti

Myös kaupallinen yhteistyö tulee käydä selvästi ilmi. Annikan meikkipöydällä olevat lamput on saatu yhteistyökumppanilta ja sen hän tuo videollaan avoimesti esille.

Joskus ilmaiseksi saadut tavarat aiheuttavat myös kateutta. Annika on vuosien saatossa oppinut, että somessa saa helposti osakseen ryöpytystä syystä tai toisesta.

– Kerron videolla esimerkiksi, että minun meikkisiveltimet ovat likaisia, kun ne näkyvät kuvissa. Muuten joku pääsisi heti niistä sanomaan.

Nuorten idoli

Julkisen työnsä vuoksi Annika joutuu välillä miettimään liikkumistaan kaupungilla. Nuorimmille Youtube-seuraajilleen Annika on tähti, joka saa aikaan jopa joukkohysteriaa. Julkkikseksi hän ei kuitenkaan miellä itseään.

– Tietyn ikäiset työt saattavat lähteä juoksemaan perään, jos kuljen kaupungilla paikoissa, joissa on paljon nuoria. Muutan ulkonäköäni, kuten hiustyyliäni usein, joten se helpottaa massaan sulautumista.

Henkisesti rankka työ

Annika on nyt parikymppinen ja hän on kuvannut videoitaan neljä vuotta. Sitä ennen hän kirjoitti blogia, joten hän on varttunut some-maailman parissa. Työkokemusta Annikalle on ehtinyt karttua myös niin sanotuista oikeista töistä huoltoasemalta ja hampurilaisravintolasta.

– Videoiden teko on henkisesti paljon raskaampaa kuin hampurilaisten valmistaminen, mutta kymmentuntiset työvuorot seisten ovat fyysisesti rankempia.

Annika tekee videoita keskimäärin yhden viikossa, mutta kertoo, että kahdesta kolmeen olisi parempi. Nyt kuvattava meikkipöydän esittely on tulossa ulos silloin, kun nainen itse on lomalla Japanissa.

Luulen, että tämä tubettaminen on sellainen hetken pinnalla oleva juttu. Annika Jaakkola

– Ajattelen myös seuraajiani ja haluan, että heillä on katsottavaa, vaikka itse olisin muualla.

Myös lomalla Annika kulkee kameran kanssa, sillä siitä on tullut tapa.

Mutta onko tubettaminen työtä, jota Annika haluaa tehdä myös pitkällä tähtäimellä?

– Ehkä tubettamisesta voi aueta joku muu ammatti, joka jollain tavalla liittyy visualisuuteen, näihin samoin juttuihin. Luulen, että tubettaminen on hetken pinnalla oleva juttu. Minulla on sellainen tutina, että Youtube ei tule olemaan kymmenen vuoden päästä enää ihan samanlainen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tätä Rovaniemen kirkkoneuvosto ei voi hyväksyä: avioliittoon kuulutetaan naispari tai miespari

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 31 - 17:17

Samaa sukupuolta olevien pariskuntien esirukouspyynnöistä tuli tällä viikolla ongelma Rovaniemen seurakunnassa. Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi oli ohjeistanut seurakuntia huomioimaan myös samaa sukupuolta olevat parit, jotka pyytävät esirukousta avioliitolleen.

Kirkkoneuvostolle ajatus oli vieras ja se päätti tiistaina äänin 8-3, että esirukousta samaa sukupuolta olevan parin avioliitolle ei pidä lukea kirkossa. Asia etenee nyt Oulun tuomiokapituliin, koska kirkkoneuvosto päätti toisin kuin Rovaniemen kirkkoherra esitti.

Mistä on kyse, kun puhutaan esirukouksesta avioliiton puolesta? Rovaniemen seurakunnan kirkkoherra Kari Yliräisänen sanoo, että kirkkoneuvosto vastusti päätöksellään nimenomaan esirukouspyyntöä, jonka pariskunnat jättävät seurakuntaan tutkituttaessaan avioliiton esteet kirkkoherranvirastossa.

– On mahdollista, että samaa sukupuolta oleva pari tutkituttaa avioliittoesteensä kirkkoherranvirastossa ja he siinä yhteydessä voivat esittää toivomuksen niin sanotusta kuuluttamisesta kirkossa rukouksen kera, Yliräisänen kertoo.

Nämä rukoukset luetaan jumalanpalveluksessa, kun luetaan esirukous kastettujen, kuolleiden ja avioliittoon aikovien puolesta. Usein pariskunnat valitsevat kuulutuspäivänsä häitä edeltävälle sunnuntaille ja tulevat myös itse kirkkoon kuuntelemaan kuulutuksia.

Nimettömiä ja äänettömiä rukouksia

Näiden esirukousten lisäksi kirkossa on myös muita esirukouskäytäntöjä. Rovaniemen seurakunnan vt. viestintäpäällikkö Harriet Urponen kertoo, että seurakunnan verkkosivujen kautta voi jättää nimettömänä esirukouspyynnön. Rukouspyynnön voi jättää myös laatikkoon muun muassa diakonian toimiston edessä ja kirkossa.

Kaikkien nimettömänä jätettyjen rukouspyyntöjen puolesta rukoillaan. Aina rukousta ei lueta ääneen seurakunnan edessä.

– Kunnioitamme aina esirukouksessa henkilön omaa toivetta siitä, luetaanko rukousta ääneen vai ei, Urponen kertoo.

Tämän vuoksi seurakunta rukoilee tietämättään myös sellaisten esirukousta pyytäneiden puolesta, joista heillä ei ole mitään tietoa.

– Kyllä. Tarvittaessa rukouksia myös hiukan moderoidaan, jotteivät rukousta pyytäneet henkilöt olisi tunnistettavissa, kirkkoherra Yliräisänen sanoo.

Oulun hiippakunnassa 60 seurakuntaa

Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvoston ja kirkkoherran välinen erimielisyys on jo Oulun tuomiokapitulin tiedossa. Kokouksen pöytäkirja on toimitettu tuomiokapituliin kirkon ohjeistuksen mukaisesti.

Kapitulin seuraava kokous on jo ensi tiistaina ja sitä seuraava vajaan kuukauden päästä. Kapitulin päätettyä asiasta se palaa takaisin kirkkoneuvostoon. Valtuustoon sitä ei viedä.

– Kun tuomiokapituli ratkaisee asiaan, saatetaan päätös kirkkoneuvostolle tiedoksi, Yliräisänen sanoo.

Oulun hiippakunnan piispan ohjeistus koskee kaikkia hiippakuntaan kuuluvia seurakuntia. Hiippakuntaan kuuluu 60 seurakuntaa, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa jäsentä.

Homo- ja lesboparien esirukouspyyntö voi nousta kiistakapulaksi myös muissa hiippakunnan seurakunnissa. Rovaniemen seurakunnan kirkkoherralla Kari Yliräisäsellä ei ole tietoa, mitä esirukousohjeistuksesta on puhuttu muissa seurakunnissa.

Korjattu kello 17.30 Kokouspöytäkirja on jo toimitettu tuomiokapitulille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kahden lapsen kuolemaan johtaneesta tulipalosta nostettiin syyte

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 31 - 15:54

Oulun kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen yhtä henkilöä vastaan syyskuussa 2016 Raahessa tapahtuneen kahden lapsen kuolemaan johtaneesta rivitalopalosta.

Henkilöä syytetään yleisvaaran tuottamuksesta, kahdesta kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta.

Tulipalo tuhosi kokonaisuudessaan yhden rivitalon, jossa kuoli kaksi lasta, 6- ja 10-vuotiaat pojat. Asunnosta pääsivät pelastautumaan perheen yksi poika ja isä.

Perheen isä oli tapahtumahetkellä vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisena.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan todennäköinen syy tulipaloon oli keittiön liesi, jonka päällä oli kahvinkeitin. Liesi oli tutkijoiden mukaan kytkeytynyt päälle todennäköisesti vahingossa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeus vangitsi keskipohjalaismiehen Vetelin taposta epäiltynä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 30 - 16:38

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus vangitsi torstaina miehen todennäköisin syin epäiltynä Vetelistä kuolleena löytyneen miehen taposta. Vangittu on vuonna 1994 syntynyt keskipohjalainen mies.

Poliisin vaatimuksesta käräjäoikeus käsitteli asian suljettujen ovien takana. Myös asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat määrättiin tutkinnanjohtajan vaatimuksesta salassa pidettäviksi lukuunottamatta ratkaisun lopputulosta.

Asiasta on nostettava syyte viimeistään 14.6.

Ohikulkijat löysivät sunnuntaina kuolleen miehen Vetelistä valtatie 13:n varrelta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nörttikaupungissa testataan kyytipalvelua, joka pistää ventovieraat puhumaan – "Ei haittaa, vaikka autossa on muita ihmisiä"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 30 - 09:47
Mistä on kyse?
  • Oulussa on totuttu testaamaan sovelluksia ja palveluita, joilla tähdätään maailmanlaajuisille markkinoille
  • Nyt testattavana on halpataksipalvelu, jossa matkustajilla on valittavanaan useita eri vaihtoehtoja ajotavalle ja -reitille
  • Onnibus-yhtiön perustaja Pekka Mötön luotsaama taksikokeilu oli testiviikonloppunaan niin suosittu, että sille räätälöity sovellus jumiutui oitis

Tämäkö se on se uusi taksi, kysyy vanhempi naishenkilö Nummikadulla Oulun ydinkeskustan sekä Juicen ja Helismaan kappaleista tutun legendaarisen Heinäpään kaupunginosan välisellä rajalla.

Sana muutamaa päivää aikaisemmin aloittaneesta uudesta taksista on kiirinyt. Harkitusti silmäänpistävä oranssi-musta-valko-harmaa hevoskuvioinen auto on kiinnittänyt helposti rouvan huomion.

Kyyti-palvelun miehet Miikka Virpi ja Pekka Möttö ovat parissa sekunnissa selittämässä rouvalle firman älypuhelinsovellusta ja palvelun perusperiaatteita. Kyytiin ei rouva oululaisena tietenkään lähde "kun nuo televisiokameratkin ovat mukana".

Mies halpaideoiden takana

Halpalinja-autoyhtiön Onnibusin perustajana tunnettu Möttö hallitsee myynnin ja markkinoinnin. Hän erosi bussiyhtiön toimitusjohtajan tehtävistä viime vuonna ja perusti Tuup Oy:n. Se on yhtiö Kyyti-taksin takana.

Hyppään kyytiin ja kysyn Mötöltä mitä minun pitäisi tehdä jos haluaisin tällä taksilla oikeasti matkustaa.

– Ilmoitat meille mistä haluat mennä ja minne. Me annamme sinulle kolme eri hintavaihtoehtoa. Express on kallein ja tarkoittaa taksimaista nopeinta suorinta. Joustavammissa vaihtoehdoissa sinä annat meille enemmän mahdollisuuksia yhdistellä kyytejä. Smartissa enemmän ja Flexissä vähemmän, Möttö listaa.

Sen jälkeen saisin ilmoituksen lähtöajasta ja näkisin auton lähestymisen puhelimen kartalla.

Helsingissä markkinarako?

– Ainahan on ollut tarvetta palvelulle joka on joukkoliikenteen ja taksin välissä. Nykyinen teknologia, älypuhelinsovellukset ja älykkäät tietokonejärjestelmät mahdollistavat tähän tarpeeseen vastaamisen. Nyt kaikkien ei tarvitse lähteä samasta paikasta tai mennä samaan paikkaan, Möttö pohtii.

Kyyti-palvelun miehet Miikka Virpi ja Pekka Möttö selittävät oululaisnaiselle firmansa älypuhelinsovellusta ja palvelun perusperiaatteita.Timo Sipola/ Yle

Hänen mukaansa Tuupin taustalla on liikenteen mallinnusyritys Traffica joka on mallintanut nyt pilotoitavan tapaista kulkumuotoa Helsinkiin ja tullut siihen tulokseen, että sillä olisi seitsemän prosentin kulkumuoto-osuus, mikä tarkoittaisi jopa yli 2 000 auton tarvetta.

– Sehän on jättiläismäinen mahdollisuus, Möttö tiivistää.

Moderni puskataksi

Afrikassa laajasti sekä miljoonakaupungeissa että maaseudulla käytössä oleva puskataksi on idealtaan samantapainen. Kotiovelta se ei hae, mutta maksimoi käyttäjämäärän. Puskataksi on useimmiten täynnä. Jos joku jää pois, yleensä joku toinen tulee tilalle.

Tätä ei pidä sekoittaa pitkän linjan busseihin jotka lähtevät sitten kun auto on täynnä.

– Siellä on sitä massaa niin paljon, että valtaosa jää rannalle, naurahtaa Möttö.

Kyyti-palvelua voidaan skaalata maaseudun yksinäisestä kutsutaksista Helsingin teoreettiseen maksimitilanteeseen, missä se merkitsee enimmillään yli 2 000 autoa.

Siellä sen toiminta voisi olla hyvinkin lähellä Lagosin tapaisten miljoonakaupunkien jatkuvana virtana kulkeviin täpötäysiin pikkubusseihin perustuvaa puskataksiliikennettä.

– Meidän järjestelmä toimii tehokkaasti kun suhteutetaan autojen määrä olemassa olevaan kysyntään, tiivistää Möttö.

Palvelu jumiutui heti

Oulussa pilotoitava halpataksipalvelu Kyyti oli heti ensimmäisenä viikonloppuna niin suosittu että palvelujärjestelmä jumiutui.

Lauantai-iltana kyytejä tilattiin kahdentoista tilauksen minuuttivauhdilla ja tämä oli tietokonejärjestelmälle liikaa.

Järjestelmä ei kyennyt enää suunnittelemaan reitityksiä järkevällä tavalla vaan alkoi arpoa niitä. Arvioiden mukaan osa tilaajista jäi kokonaan ilman kyytiä.

Hyvä puoli on se, että me oululaiset voimme keskustella enemmän toistemme kanssa. Mikko Junttila

Kyyti-palvelun ideana on tarjota perinteistä taksia halvempaa palvelua jossa samaa taksi voi samaan aikaan käyttää useampi eri osoitteista tuleva ja eri osoitteeseen menevä matkustaja.

Palvelun käyttäjä tilaa kyydin älypuhelinsovelluksella ja järjestelmä yhdistää logistisesti järkevällä tavalla autot ja tilaajat. Oulussa tämän automaattisen järjestelmän toimivuutta testataan. Ensimmäinen viikonloppu osoitti että kehitettävää on.

Palvelun pitää toimia 200 000 asukkaan Oulussa jotta se toimii myös miljoonakaupungissa.

Oulu maailman testialustana

Palvelusta vastaavan Tuup Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö kertoo että nimenomaan Oulussa uutta palvelua ja sen algoritmia kokeillaan koska Suomen nörttikaupungissa alan osaamista on hyvin tarjolla ja koska uuden kokeileminen on monenlaisiksi testialustoiksi tottuneessa kaupungissa helppoa.

Oma merkityksensä on myös sillä että yhtiön merkittävä osakkeenomistaja, Taksivirpi on oululainen firma.

Samoin kuin maailman edistyksellisimmässä 5G -testiverkossa tässäkin oululaisessa pilotissa tähdätään koko maailman markkinoille. Oulu on vain hyvä paikka kehittää ja testata asioita.

Oululaiset ottaneet hyvin vastaan

– Minusta tämä on tosi hyvä idea koska se pienentää kustannuksia. Minua ei haittaa vaikka autossa olisi muitakin ihmisiä. Bussissakin on muita ihmisiä, sanoo Mervi Pietikäinen.

Oululaisille tekee hyvää joutua puhumaan toisten oululaisten kanssa.

Kyytipalvelu palvelee asiakkaita, jotka eivät halua käyttää omaa autoa, eivätkä bussia, mutta joilla ei ole tiukkaa aikataulua. Kari Räihä

– Yksi ventovieraiden ihmisten kanssa samalla taksilla matkustamisen hyvä puoli on se, että me oululaiset voimme keskustella enemmän toistemme kanssa, arvioi Mikko Junttila.

Asiakas valitsee tilatessaan haluamansa palvelutason ja maksaa matkansa pisteestä a pisteeseen b etukäteen Tuup -kännykkäsovelluksella. Mitä enemmän on valmis jakamaan aikaansa muiden matkustajien kanssa, sitä halvempi on matkan hinta.

– Mikä ettei. Jos vieraat ihmiset eivät häiritse ja ovat ihmisiksi, niin mikäs siinä, ei se minua haittaa, sanoo Pirkko Mettovaara.

Perinteinen taksi ei pelkää

Oulun aluetaksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Räihä toivottaa Oulussa uudenlaista halpataksipalvelua pilotoivan Kyyti-taksin tervetulleeksi Ouluun. Murrosvaiheessa olevan alan perinteisen taksibisneksen edustaja ei koe viime viikolla aloittanutta uutta kilpailijaa uhkana vaan jopa yhteistyön mahdollisuuksista on keskusteltu.

– Kyytipalvelu palvelee asiakkaita, jotka eivät halua käyttää omaa autoa, eivätkä bussia, mutta joilla ei ole tiukkaa aikataulua, muotoilee sanoo Räihä.

Uusia kuvioita taksialan vapautuessa valmistelevan Oulun Aluetaksin puheenjohtaja uskoo uuden palvelun syövän enemmänkin linja-autoliikennettä.

Hyvä vaihtoehto itse maksaville

Näppituntumalla voi sanoa että perinteistä taksia käyttävät varsinkin ne joiden matkan maksaa työnantaja tai jokin muu taho. Halpataksipalvelu on kiinnostava vaihtoehto varsinkin sellaisille matkustajille jotka maksavat matkansa itse.

Pilottitoiminnan volyymi on vielä pieni. Ajossa Oulussa on kymmenkunta pikkubussia, pääosin Taksivirpi Oy:n autoja.

– Toivon että Oulussa puhutaan tulevaisuudessa kymmenistä, jopa sadasta autosta samanaikaisesti, sanoo Möttö.

Katse on sekä maailmalla että syrjäseudulla

Kyyti-palvelun toimintaa on tarkoitus kevään aikana laajentaa Tampereelle ja Turkuun. Helsinki on suunnitelmissa myöhemmin tänä vuonna.

– Aluksi tämä tietysti syö perinteistä taksiliikennettä, mutta pidemmällä aikavälillä tämä palvelu voisi lisätä julkisen liikenteen kokonaiskäyttöä aika paljon, siis vahvistaa myös linja-autoliikennettä ja perinteistä taksiliikennettä, arvioi Möttö.

Oulun Aluetaksi Ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Räihä ei pelkää kilpailijaa. Yhteistyötäkin voisi ajatella.Timo Sipola / Yle

Julkinen liikenne perustuu kiinteään reititykseen ja kiinteisiin aikatauluihin koska ei ole ollut vaihtoehtoja. Mutta harvoin ihmisten kulkemisen tarve on esimerkiksi linja-autoasemalta rautatieasemalle. Kyllä siellä yleensä joku muu juju yleensä on, toteaa Möttö.

Paitsi maailmalle Möttö tähyää myös syrjä-Suomeen.

– Näen tässä nimenomaan mahdollisuuden syrjäseuduille. Kainuun korvessa tai kotiseudullani Kiteenlahdella on vain hajanaista kysyntää. Siihen ei mitenkään mahdollista vastata kiinteällä reitityksellä ja kiinteillä aikatauluilla. Linja-autot eivät enää sinne syrjäseudulle palaa vaan tämäntapainen kutsuperusteinen järjestelmä on ainoa ratkaisu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus poikii vastamielenosoituksen Oulussa

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 30 - 07:47

Poliisi varautuu viikonloppuna Oulun keskustassa järjestettäviin kahteen mielenilmaukseen. Turvapaikanhakijoiden lisäksi mieltä aikoo osoittaa myös Suomi Ensin -yhdistys. Kyseessä on vastamielenosoitus turvapaikanhakijoiden mielenilmaukselle, joka on jatkunut Oulussa jo kaksi ja puoli viikkoa.

Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo, että mielenilmauksia ei voida kieltää, mikäli niistä ei aiheudu merkittävää haittaa.

Ei me olla tultu tänne suomalaisia ärsyttämään, suututtamaan, eikä myöskään tappelemaan. Mona Hyvärinen

– Ääritilanteissa voidaan joutua jopa hajottamaan yleinen kokous, mutta kynnys sille on korkealla. Suomessa on perusoikeudet, kuten sananvapaus ja kokoontumisvapaus kaikilla täällä oleskelevilla ihmisillä ja näitä poliisi kunnioittaa.

Karnarannan mukaan turvapaikanhakijoiden mielenilmauksen lupa-asiat ovat kunnossa.

– He ovat tehneet joka vuorokausi ilmoituksen kokoontumisestaan ja heillä on maanomistajan eli Oulun kaupungin lupa teltalle.

"Turvapaikanhakijat eivät ole tulleet tappelemaan"

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta organisoimassa ollut Mona Hyvärinen odottaa lauantain vastamielenosoitusta rauhallisin mielin. Hän uskoo poliisin tarvittaessa turvaavan tilannetta.

– Ei me olla tultu tänne suomalaisia ärsyttämään, suututtamaan, eikä myöskään tappelemaan.

Turvapaikanhakijoiden mielenilmausta vastaan suunnitellaan vastamielenosoitusta Suomi Ensin -ryhmän toimesta.Antti Pylväs / Yle

Poliisi on joutunut puuttumaan teltalla tapahtuneeseen häiriköintiin viimeksi perjantaina. Karnarannan mukaan kyse oli kantasuomalaisten käyttäytymisestä.

Mona Hyvärisen mukaan turvapaikanhakijat haluavat tuoda ihmisten tietoisuuteen millä tavalla maahanmuuttovirasto tekee kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Hänen mukaansa siinä on myös onnistuttu.

Irakilaisia kohdellaan ryhmänä

Mielenilmauksessa mukana oleva Mustafa AL-Zubaidi on kotoisin Irakista, kuten valtaosa teltalla olevista mielenilmaukseen osallistuvista miehistä. Hänen mukaansa maahanmuuttovirasto kohtelee irakilaisia turvapaikanhakijoita yhtenä ryhmänä, eikä huomioi heitä yksilöinä.

Seurakunnan varoilla on katettu muun muassa sähkökuluja ja ostettu sähkösuojia telttaan. Anneli Nieminen.

AL-Zubaidi kertoo asuneensa Bagdadissa ja työskennelleensä amerikkalaisten sotilaiden kanssa esimerkiksi tulkkina. Hänen mukaansa paluu kotiin ei ole mahdollinen, sillä häntä on etsitty kotoa myös sinä aikana kun mies on ollut Suomessa.

Seurakunta ja yksityiset ihmiset avustavat

Turvapaikanhakijoiden tarkoituksena on jatkaa leirin pitämistä ainakin toistaiseksi. He ovat saaneet teltan ylläpitoa varten rahallista avustusta esimerkiksi Oulun tuomiokirkkoseurakunnalta ja yksittäisiltä ihmisiltä.

Tuomiokirkkoseurakunnan lähetyssihteeri Anneli Niemisen mukaan seurakunnan avustus on ollut noin tuhat euroa .

– Seurakunnan varoilla on katettu muun muassa sähkökuluja ja ostettu sähkösuojia telttaan.

Lisäys klo 09:41 – Noin tuhannen euron avustus ei yksin tullut tuomiokirkkoseurakunnalta. Apua on koottu muiden muassa seurakuntien erityispalveluista sekä Oulun Karjasillan seurakunnasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Jurottavallakin tyylillä voi päästä pitkälle" – vaalimainos vangitsee katseen monella tavalla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 29 - 20:48

Puhutteleva, napakka, selkeä, katseen vangitseva ja mielikuvia sekä informaatiota antava – tällainen vaalimainos erottuu suuresta mainosten joukosta, kertovat Vaasan yliopiston markkinoinnin professori Pirjo Laaksonen sekä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston art director Satu Aaltonen.

Ehdokkaan mainosaika äänestäjää kohden on lyhyt. Lyhyessä hetkessä on jäätävä äänestäjän mieleen. Kun vaalimainos kolahtaa postiluukusta, on siitä erotuttava selkeästi kolme asiaa: ehdokkaan nimi, puolue ja vaalinumero.

Vaalimainonta uudistuu hitaasti

Vaikka vaalimarkkinoinnin kanavat ovat lisääntyneet, ovat itse vaalimainokset usein ulkoisesti hyvin samanlaisia. Yksi syy on esimerkiksi puolueen asettamat määritelmät mainokselle. Näitä on esimerkiksi värimaailma, tekstin fontti ja logo.

Laaksosen mukaan vaalimainoksen täytyy olla tunnistettavissa tietyn puolueen edustajaksi, mutta tuoda ehdokasta esiin. Vaikka ulkoisia vaatimuksia on, voi Aaltosen ja Laaksosen mukaan ehdokkaan persoona näkyä silti mainoksessa.

– Jos olet ehdokkaana räväkämpi, niin voit myös tehdä vaalimainoksesta räväkämmän, Satu Aaltonen kertoo.

Erityisesti sosiaalinen media on tuonut uuden kanavan lähestyä äänestäjiä ja keskustella aiheesta. Mainoksia voidaan kohdentaa tietylle ryhmälle.

– Debatointi voidaan räätälöidä tietyille vastaanottajille. Toki henkilökohtaista kampanjointia tapahtuu edelleen myös toreilla ja keskustelutilaisuuksissa, Pirjo Laaksonen kertoo.

Lapualla puolue pyrkii vetoamaan äänestäjiin historiallisella teemalla. (Lapuan sanomat 28.3.2017)Yle Pohjanmaa Yhtenäisessä teemassa hyviä ja huonojakin puolia

Kuntavaaleissa puolueet panostavat yhtenäisiin lehtimainoksiin, jolloin esiin voi nousta tietty teema. Esimerkiksi Lapuan Sanomien (28.3.2017) kannessa Kokoomuksen ehdokkaat viestivät asuvalinnoillaan, jotka voivat herättää monelaisia mielipiteitä.

– Se, miksi he ovat ne valinneet, voi kertoa heistä tai heidän juuristaan jotakin. Vaatetuksella voi olla vahva viesti siitä, että olemme pitkän aikaa olleet tätä maata rakentamassa. Se viestii myös juurevuudesta ja liittyy suomalaisuuteen. Voisi tulkita, että tällaista halutaan viestiä – että tunnemme tämän historian ja arvostamme sitä, Pirjo Laaksonen sanoo.

Vaikka yhtenäinen teema puolueen yhteismainoksessa voi olla hyvä asia, ei se nosta yksittäisten ehdokkaiden persoonia esiin.

– Mainoksen pitäisi kuitenkin kertoa myös ehdokkaasta itsestään. Täytyy miettiä, mille kohderyhmälle tämä on suunnattu. Jos se on suunnattu niille ihmisille, jotka arvostavat suomalaisia perinteitä ja kunnioittavat satavuotiasta Suomea ja jolle tällainen arvoperusta on tärkeä, niin se kolahtaa. Mutta, jos haluaa olla globaali maailmankansalainen ja perusarvot ovat jossain muussa, näkee esimerkiksi taakkana meidän pitkän historian, niin eihän se sellaiseen kolahda, Laaksonen toteaa.

Kuvalla suuri valta

Suurimman huomion vaalimainoksessa saa aina kasvokuva. Kuvaan kannattaa panostaa, sillä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvistin mukaan ehdokkaan ulkonäöllä on kuntavaaleissa merkittävä rooli vaalimenestyksessä.

– Me ollaan pieniä narsisteja. Etsimme aina kasvoja, oli kyse mistä tahansa mainonnasta, Satu Aaltonen sanoo.

– Kuva tuo inhimillisyyttä ja puhuttelevuutta mainokseen, Pirjo Laaksonen lisää.

Satu Aaltosen mukaan katse kohdistuu ensimmäisenä silmiin. Se, kannattaako kuvassa hymyillä vai olla vakava, riippuu ketä mainoksella haluaa lähestyä.

– Hymyilevä ihminen on luokseen vetävämpi kuin jurottava, mutta politiikassa jurottavallakin tyylillä voi päästä pitkälle. Liittyy persoonaan loppujen lopuksi, Aaltonen kertoo.

– Joitakin ihmisiä puhuttelee, että on uskottava, asiantunteva ja vakuuttava. Osa taas voi etsiä hakijoiden joukosta lämminhenkistä perheihmistä ja tuttavallista ehdokasta, Laaksonen sanoo.

Mainoksessa ehdokkaat pyrkivät esittelemään itsestään parhaat puolet. Satu Aaltosen mukaan huomiota kannattaa kiinnittää kuitenkin aitouteen.

– Liian sliipattu ei vetoa ihmiseen, Aaltonen kertoo.

Liberaalisen Kansanpuolueen ja Nuorsuomalaisen puolue vaalimainoksia vuonna 1989.Juha-Pekka Inkinen / Yle Perusarvo ja sanoma selkeästi näkyviin

Kuvan jälkeen katse hakee ehdokkaan puoluetta ja logoa.

– Jotkut voivat olla epävarmoja muutaman puolueen välillä, mutta kyllä se puolue on vaalimainoksessa tärkeä, Aaltonen kertoo.

Lehti- ja tienvarsimainoksissa tekstimäärä on minimissään. Kotiin kannettaviin lehtisiin tekstiä mahtuu enemmän.

– Kadunvarsimainosten tehtävänä ei ole välittää hirveästi tietoa, vaan muistuttaa vaaleista ja ehdokkaasta, Laaksonen kertoo.

Kadunvarsimainosten tehtävänä ei ole välittää hirveästi tietoa, vaan muistuttaa vaaleista ja ehdokkaasta. Pirjo Laaksonen

Hyvästä vaalimainoksesta selviävät ehdokkaan perusarvo ja sanoma, ja se mitä tämä haluaa viedä eteenpäin. Monet mainitsevat mainoksessaan esimerkiksi ammattinsa.

– Se kertoo henkilön taustasta samalla tavalla kuin kuvakin. Niillä on tunnistettavuuden ja luotettavuuden ja jopa asiantuntevuuden rooli. Jos vaikka on sairaanhoitaja tai lääkäri, niin voi ajatella, että terveydenhuollon palvelut ovat lähellä sydäntä, Laaksonen kertoo.

Symboleillakin voidaan viestiä

Pirjo Laaksosen mukaan myös muilla symboleilla kuin puolueen logolla erottuminen on mahdollista. Näitä voivat olla esimerkiksi virka-asut, kuten univormut. Symboleiden tulkitseminen on osittain tietoista ja osittain tietämätöntä.

– Symboleilla viestiminen on nykyaikana ja kautta historian ollut vahva vaikuttaja, koska me emme tulkitse niitä vain tiedostetusti. Toivoisin, että niitä käytettäisiin enemmän, Laaksonen kertoo.

– Hyvä mainos antaa katsojalle mahdollisuuden oivaltaa ja täydentää sen mainoksen. Hyvä mainos ei ole valmiiksi pureskeltu. Hyvä, jos joutuu itse vähän ponnistelemaan, että mitä siinä haetaan. Esimerkiksi sanaleikit helpottavat mainoksen muistamista, Laaksonen kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi tutkii Vetelin henkirikosta tappona – ohikulkijat löysivät miehen ruumiin valtatien varrelta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 29 - 15:38

Poliisi epäilee, että sunnuntaina Vetelistä kuolleena löytynyt mies on joutunut henkirikoksen uhriksi. Asiaa tutkitaan tappona.

Poliisi on ottanut maanantaina kiinni neljä henkilöä, joiden osuutta tapahtumiin on tutkittu. Osa kiinniotetuista on vapautettu.

Poliisi kertoo, että illan ja yön tapahtumia on pystytty selvittämään jonkin verran. Koska tapahtumien kulku ei ole täysin selvillä, poliisi ei vielä pysty tiedottamaan asiasta tarkemmin.

Vetelistä valtatie 13:n varrelta löytyi sunnuntaina kuollut mies. Omaiset ilmoittivat henkilön kadonneeksi lauantaina, mutta häntä ei löydetty etsinnöistä huolimatta. Lopulta vainajan löysivät ohikulkijat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osa yläkoulusta käyttökiellossa Ylivieskassa – home-epäily johtaa mielenilmaukseen

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 29 - 10:27

Terveysvalvonta teki päätöksen Jokirannan koulun käyttökiellosta tällä viikolla. Nyt 70-luvulla rakennetun päärakennuksen kolme luokkaa sekä käytävätiloja on pois käytöstä. Rakennusyritys tutkii kosteusvaurioita.

Nuorisovaltuusto järjestää tilanteen takia mielenilmauksen tiistaina 4.4. ja luovuttaa kaupungin päättäjille adressin sisäilmahuolesta kello 9.

Osa oppilaista on oirehtinut koulussa koko lukuvuoden: he ovat kärsineet silmä-, iho- ja hengitysoireista. Myös osa opettajista on saanut sisäilmaoireita.

Jokirannan koulun päärakennuksessa katto on vuotanut maaliskuun puolessa välissä. Kiinteistöpäällikön mukaan kattovuodot on korjattu. Kuudensadan oppilaan koulussa on tehty sisäilmatutkimuksia - tuloksia saadaan pääsiäisenä.

Koulu kostuu kolmesta rakennuksesta. Pihalla on lisäksi parakkiluokkia, sillä kaupungin ainoa yläkoulu on kärsinyt jo pitkään tilapulasta.

Luokkien sulkemisen takia osa tunneista on siirretty parakeihin, lukiorakennukseen ja yläkoulun muihin luokkiin.

Lue myös Keskipohjanmaa+-artikkeli: Jokirannan koulun vuotavalle katolle ensiapukorjaus tänään 20.3.2017

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osa yläkoulusta käyttökiellossa Ylivieskassa – home-epäily johtaa mielenilmaukseen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 29 - 10:27

Terveysvalvonta teki päätöksen Jokirannan koulun käyttökiellosta tällä viikolla. Nyt 70-luvulla rakennetun päärakennuksen kolme luokkaa sekä käytävätiloja on pois käytöstä. Rakennusyritys tutkii kosteusvaurioita.

Nuorisovaltuusto järjestää tilanteen takia mielenilmauksen tiistaina 4.4. ja luovuttaa kaupungin päättäjille adressin sisäilmahuolesta kello 9.

Osa oppilaista on oirehtinut koulussa koko lukuvuoden: he ovat kärsineet silmä-, iho- ja hengitysoireista. Myös osa opettajista on saanut sisäilmaoireita.

Jokirannan koulun päärakennuksessa katto on vuotanut maaliskuun puolessa välissä. Kiinteistöpäällikön mukaan kattovuodot on korjattu. Kuudensadan oppilaan koulussa on tehty sisäilmatutkimuksia - tuloksia saadaan pääsiäisenä.

Koulu kostuu kolmesta rakennuksesta. Pihalla on lisäksi parakkiluokkia, sillä kaupungin ainoa yläkoulu on kärsinyt jo pitkään tilapulasta.

Luokkien sulkemisen takia osa tunneista on siirretty parakeihin, lukiorakennukseen ja yläkoulun muihin luokkiin.

Lue myös Keskipohjanmaa+-artikkeli: Jokirannan koulun vuotavalle katolle ensiapukorjaus tänään 20.3.2017

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vuorovaikutustaidot puskevat koulumaailmaan – uusi opetussuunnitelma haastaa somen älämölökeskustelun

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 29 - 10:12
Mistä on kyse?
  • Argumentaatiotaidot ovat hiljalleen tulossa suomalaiseen koulumaailmaan
  • Uudessa opetussuunnitelmassa laaja-alaisen osaamisen taitojen kohdalla ajatteleminen ja oppiminen on nostettu näkyvästi esiin
  • Väittelytaidoista väitöskirjan tehnyt Oulun yliopiston harjoittelukoulun alakoulun rehtori Hannu Juuso pitää avausta tervetulleena

Sosiaalinen media on radikaalisti vähentynyt kasvokkain tapahtuvaa keskustelua ja myös jyrkentänyt ilmaisua. Facebookissa voi heittää ilmoille ajatuksia, joita normaaleilla ihmisillä ei ennen olisi tullut mieleenkään sanoa ääneen. Ilmaisu saattaa toisinaan olla hyvinkin jyrkkää.

Kauniisti ilmaisten somessa on paljon puhetta, jossa argumentaatio eli sanoman perustelut ei varsinaisesti ole läsnä.

Väittelystä vuorovaikutukseen

Tämän toivotaan peruskoulun uuden opetussuunnitelman myötä muuttuvan. Nyt suomalaisille alakoululaisille on alettu opettaa väittelyn sijasta vuorovaikutustaitoja. Erityisesti tämä koskee äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetusta, mutta uusi tulokulma mukana kaikissa oppiaineissa.

– Kyllähän tässä selkeästä näkökulman vaihdoksesta on kyse: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa yksittäisten opetuksen sisältöjen sijaan korostetaan oppiaineiden tavoitteita ja kaikissa oppiaineissa karttuvaa laaja-alaista osaamista, joka osa-alueita ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä monilukutaito ja joihin molempiin kuuluvat argumentaation sekä arvioinnin taidot. Esimerkiksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa puhutaan mielipiteen ilmaisusta ja sen perustelemisesta, sanoo opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta.

Siistiikö uusi opetussuunnitelma somemölön?

Jos uuden opetussuunnitelman argumentaatio-opit alkavat kantaa hedelmää suomalaisessa yhteiskunnassa, myös sosiaalisen median töksäyttely saattaa muuttua vähemmän aggressiiviseksi. Sellainen on ainakin tarkoitus.

Meidän opettajien perustehtävä on rakentaa parempaa maailmaa. Hannu Juuso

– Se on tavoite. Meidän opettajien perustehtävä on rakentaa parempaa maailmaa. Idea paremmasta maailmasta sisältää dialogin ja henkisen kasvun, sanoo Oulun normaalikoulun ja Oulun yliopiston harjoittelukoulun alakoulun rehtori Hannu Juuso.

Juuso on väitellyt argumentaation ja ajattelun aihepiiristä.

Tähän asti on opiskeltu toisten ajattelua

Juuson mukaan koulun opetussuunnitelmissa tai käytännöissä argumentaatio ei hänen uransa aikana ole aikaisemmin ollut mitenkään systemaattisesti mukana. Pikemminkin päinvastoin.

– Olen työskennellyt kouluympäristössä yli 30 vuotta ja tähän saakka ajattelu on suomalaisessa koulussa kohdistunut ennen kaikkea siihen mitä muut ovat ajatelleet, toteaa Juuso.

Koulu muuttuu hitaasti

Koulu on aika hitaasti muuttuva instituutio. Monesti opetussuunnitelmat menevät ja tulevat eikä mikään oikeasti muutu.

– Argumentaatio on laajemmin ottaen ajattelemista ja ajattelemisen kohdistamista erityisesti omaan ajatteluun. Sellaista perinnettä meille ei ole Suomessa kehittynyt, toteaa Juuso.

Oulun normaalikoulun oppimisympäristö. Nykyaikaisen koulun tilankäyttö tähtää dialogiin ja yhdessä tekemiseen.Timo Nykyri / Yle

Tilanne suomalaisessa yhteiskunnassa on Juuson mukaan radikaalisti erilainen kuin 30–40 vuotta sitten. Silloin asiat olivat selkeämpiä ja yksinkertaisimpia, eikä maapalloistuminen ollut vielä ollenkaan tämän päivän mittakaavassa. Maailmassa oli helpompi suunnistaa.

Tavoitteena on jokaisen hyvä elämä

Suomalaisessa koulussa opiskeltiin pitkään valmiita sisältöjä. Oma ajattelu ei niinkään ollut takavuosina muotia. Uudessa opsissa pyritään voimakkaasti eroon sisältökeskeisestä ajatellusta. Taidot ja oppimaan oppimisen näkökulma korostuvat nyt.

– Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä olisi hyvä ja kestävällä pohjalla oleva elämä ja tulevaisuus. Ensisijaisena ajatuksena ei ole lisätä Suomen kilpailukykyä tai tehokkuutta. Ihmisyyden ja demokratian lähtökohta on kestävä elämätapa sekä moninaisuuden ymmärtäminen, kertoo Harmanen.

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen.

Ajattelun taitoja kehitetään lisäksi uudessa opetussuunnitelmassa luomalla monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien huomaamiseen ja siten järjestelmälliseen ajatteluun.

Kilpailusta vuorovaikutukseen

Kilpailevasta väittelystä haluttaisiin päästä eroon. Sitäkin enemmän puheviestinnässä korostuu vuorovaikutuksellinen puheviestintä.

– Yhdysvalloissa perustelemisen taitojen oppiminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Viime vuonna julkaistuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan, miten kielen ja ilmaisun taitojen kehittyessä karttuvat vuorovaikutustaidot, vaikuttamisen keinot ja aktiivinen toimijuus, avaa Harmanen.

Yhdysvalloissa perustelemisen oppiminen alkaa jo päiväkotitasolla. Minna Harmanen

Uusi opetussuunnitelma pyrkii avaamaan ovia argumentaatiolle ja ajattelulle. Laaja-alaisen osaamisen taidoista sieltä löytyy ensimmäisenä ajattelemisen ja oppimisen taito.

– Se antaa mahdollisuuksia edetä tähän suuntaan. Hyvät pohjat siellä on. Mutta onko meillä valmiuksia lähteä toteuttamaan sitä suunnitellulla tavalla, on eri asia. Koulu on aika hitaasti muuttuva instituutio.

– Monesti opetussuunnitelmat menevät ja tulevat eikä mikään oikeasti muutu, pohtii Juuso.

Nyt tarvitaan ymmärrystä

Jälkimodernissa yhteiskunnassa ei ole enää suuria itsestään selviä kertomuksia, vaan ihmisten pitäisi osata tehdä valintoja ja päätöksiä oman järkensä perusteella.

– Pitää ymmärtää itseään ja toisia, jopa erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. Pitää osata kuunnella ja elää yhdessä. Siihen tarvitaan valmiutta ymmärtää enemmän, kykyä argumentoida, kykyä perustella, kykyä kuunnella ja kykyä olla vastuullinen toisen tavalle ajatella, listaa Juuso.

Juuso on ollut kiinnostunut argumentaation, ajattelun ja filosofian tuomisesta opetukseen jo ennen väitöskirjaansakin.

Yhtä totuutta ei ole

– Totuus on moniääninen. Toista ihmistä ei pidä yrittää muuttaa minuksi. Hänellä on aina oma totuutensa. Tämän oivaltaminen mahdollistaa sen, että me voimme elää yhdessä. Tähän liittyy syviä asioita kuten rauha, pohtii Juuso.

Nykyisillä alakoululaisilla on kouluun tullessaan valmius argumentaatioon, mutta ei välttämättä vielä kaikkia siihen tarvittavia kielellisiä instrumentteja.

Sosiaalisessa mediassa käydään usein kiihkeää keskustelua.Yle

Silti lapsi esimerkiksi osaa ajatella, että isän on pidettävä lupauksensa, vaikka ei sitä vielä kykene argumentoimaan.

– Lapsen tapa ajatella on ainutlaatuista ja arvokasta. Se ei ole mikään välttämätön välivaihe matkalla aikuisuuteen.

Retoriikka on eri asia kuin argumentaatio

Kun retoriikassa yritetään puhua toinen pussiin, argumentointi on enemmänkin yhteisen näkemyksen etsimistä perustelemalla näkemyksiään.

– Antiikin Kreikassa taitava puhuja saattoi saada äänet puolelleen. Se on ihan eri asia kuin dialoginen argumentaatio, joka on yhdessä ajattelua ja sen kautta ratkaisujen hakemista, toteaa Juuso.

Mielipide ei voi Juuson mukaan olla kovin vankka, jos sitä ei pysty perustelemaan. Vahva mielipide voi toki perustua esimerkiksi henkilökohtaiseen kokemukseen, jota ei osaa rationaalisesti perustella.

Argumentaatio on myös demokratiakysymys.

– Demokratia on sitä, että meillä on kyky työskennellä yhdessä. Jos emme hyväksy erilaisuutta tai toiseutta, se on karhunpalvelus myös demokratialle, pohtii Juuso.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Moottorikelkkailijoiden rällästys suojelualueilla ärsyttää Kuusamossa

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 28 - 16:20
Kelkkailu vaatii maanomistajan luvanYle / Timo Nykyri

Maastoliikennelain mukaan moottorikelkalla tai muullakaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa.

Moottorikelkkailu siihen tarkoitetuilla reiteillä on sallittua.

Kuusamossa on jouduttu lisäämään valvontaa sen jälkeen, kun metsähallituksen valvojat näkivät millaista jälkeä luvaton moottorikelkkailu on luonnolle aiheuttanut. Erityisesti ongelmia on ollut Iivaaran ja Valtavaaran alueella.

– Vaikka ongelmia aiheuttaakin onneksi suhteellisen pieni joukko, tämän muutaman prosentin tekemiset aiheuttavat kuitenkin kohtuullisen ison ongelman, kertoo metsähallituksen erävalvoja Jani Suua.

Vaurioita on sattunut puustolle sekä maapohjalle. Lisäksi suojelualueella pärräävät kelkat aiheuttavat ärtymystä alueen muissa liikkujissa, jotka ovat tulleet paikalle nauttimaan luonnosta suksilla tai lumikengillä.

Pahimpia ja pysyviä vaurioita aiheutuu esimerkiksi taimikkoalueilla, joissa lumen peittämistä taimista katkeilevat kelkkamaton alla latvukset.

Herkkään luontoon pitkäaikaisia vaikutuksia

– Ja toinen asia on myös se, kun kelkoissa on pitkät ja karkeat telamatot ja maastot ovat jyrkkiä ja haastavia niin kelkka kaivaa monesti aina sinne maaperään ja pohjakasvullisuuteen asti.

Vaarojen ja tuntureiden lakialueilla maanpintaan asti kuopivat kelkat aiheuttavat pitkäaikaisiakin vaurioita.

– Niillä alueilla kasvillisuus ei kovin herkästi uusiudu, muistuttaa Jani Suua.

Luvattomille alueille harhailu on Jani Suuan kokemusten mukaan lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Samalla kun moottorikelkat ovat muuttuneet pitemmiksi ja tehokkaammiksi, niitä myös käydään mieluusti testaamassa umpihankioloissa.

Selvästi suurin osa moottorikelkkailijoista noudattaa määräyksiä. Metsähallituksella ei ole ollut myöskään esimerkiksi kelkkasafarien järjestäjien kanssa ongelmia.Yle / Sini Kinnunen

Monelle kelkkailijalle luvalliselta reitiltä poikkeaminen saattaa olla vain lyhyt hairahdus kelkkareitiltä houkuttelevan rinteen sattuessa kohdalle.

– Siinä käydään vähän testaamassa kelkan ominaisuuksia ja palataan sitten takaisin reitille, kuvailee Jani Suua yleisintä rikkomusta.

Mainokset ja Youtube videot yllyttävät

Satunnaisten harhailijoiden lisäksi osa kelkkailijoista kuitenkin hakeutuu aivan tarkoituksella johonkin haastavaan kohteeseen, jossa he ajavat sitten vaikka päivän verran rinnettä ylös ja alas. Jälki onkin sen mukaista.

Kymmenen vuoden aikana moottorikelkkojen keskikoko on kasvanut ja samalla myös tehot ovat lisääntyneet. Mukaan ovat tulleet myös niin sanotut vuoristokelkat, jotka ovat pitkärunkoisia ja kapeita ja niissä käytetään karkeita telamattoja.

Niillä myös haetaan haasteellisia maastoja ja myös itse kelkkailu on muuttunut pelkän mökille tai kalapaikalle menon sijasta aivan omaksi harrastukseksi. Puhutaan umpihangessa ajettavasta free ride kelkkailusta, jonka esikuvat haetaan Pohjois-Amerikasta.

– Nähtävillä on hienoja mainoksia ja videoita, joita Youtube on sakeanaan. Niissä sitten painetaan pitkin vuoristorinteitä.

– Täällä kuitenkin herkästi unohdetaan, että maastoliikenne tarvitsee aina sen maanomistajan luvan eikä umpihangen kelkkailuun eli free ride kelkkailuun ainakaan metsähallitus lupia myönnä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pornomainokset piinaavat suomalaiskaupunkeja somessa – "Roskapostiin verrattavaa häirintää"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 28 - 14:26

Suurten kaupunkien aihetunnisteet eli hastagit ovat täyttyneet viikkojen ajan aikuisviihdemainonnasta Twitterin luotsaamassa Tweetdeck-sovelluksessa.

Esimerkiksi aihetunnisteiden #oulu, #helsinki, #turku, ja #tampere takaa löytyy usealla eri nimimerkillä tehtyjä twiittejä, joissa on kuvia vähäpukeisista naisista sekä linkkejä pornosivuille.

– On päivän selvää, että emme toivo tällaista, mutta ikävä kyllä somemaailma on aika hallitsematonta, Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen valittelee.

Ilmiannosta hetken apu

Vaikka ronskin mainonnan kohteeksi joutuneet hashtagit eivät millään tavoin liity kaupunkien virallisiin aihetunnisteisiin, on tilanne kiusallinen kaupungeille.

Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen kertoo, että tilanteen selvitys aloitettiin oitis, kun he saivat ongelmasta tiedon Yle Oulun toimitukselta.

Twitterissä voi antaa ilmiannon sääntöjen vastaisesta sisällöstä. Twitterin tukipalvelun mukaan sääntöjen vastaiseksi sisällöksi luetaan muun muassa roskaposti, loukkaava tai haitallinen sisältö sekä sopimaton mainonta.

Ikävä kyllä somemaailma on aika hallitsematonta. Sirkka Keränen

– Teimme maanantaina ilmiannon, jonka jälkeen mainokset hävisivät ainakin hetkeksi #oulu:sta. Mainokset hävisivät samalla Tampereen, Espoon ja Vantaan aihetunnisteista, Keränen paljastaa.

Ilmianto näyttää tepsineen vain hetken, sillä härski sisältöä tulvii jälleen niin #oulu:n, kuin muidenkin kaupunkien aihetunnisteisiin.

Roskapostiin verrattavaa

Kuka sitten suoltaa aikuisviihdemainosta Tweetdeckiin? Kysymykseen on Keräsen mukaan äkkiseltään hyvin vaikea vastata, mutta valistuneen arvauksen hän antaa.

– Voisin kuvitella, että tässä on robotti takana, joka käyttää isojen kaupunkien niin sanotusti hyviä nimiä hyväkseen mainonnassa.

Myös Oulun kaupungin tietoturvapäällikkö Kari Nykänen pitää robottia yhtenä mahdollisena lähteenä rivoille mainoksille.

Kun merkkauksia tulee riittävän paljon, voidaan asiattomia sisältöjä blokata pois päivitysvirrasta. Kari Nykänen

– Uskon tässä olevan kyse roskapostiin verrattavasta häirinnästä. Sen taustalla voi olla yksilö, yhteisö tai robotti. Täytyy muistaa, että sosiaalisessa mediassa ei ole sähköposteista tuttua roskapostisuodatusta, joten vastaavien sisältöjen poistaminen viestivirrasta ei ole samalla tavoin mahdollista.

Keräsen mukaan Twitterin kaltaisessa yhteisössä käyttäjien on tärkeää markkeerata eli merkitä aiheettomiksi kokemansa twiitit ja tilit.

– Kun merkkauksia tulee riittävän paljon, voidaan asiattomia sisältöjä blokata pois päivitysvirrasta. Lisäksi painotan olemaan aina yhteydessä Viestintävirastoon, jos näkee jotain epäilyttävää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tampere taas suosituin matkailukaupunki – Porvoo, Turku ja Helsinki tiukasti kannoilla

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 28 - 14:00
Kaupunkien paremmuusjärjestys matkailukohteena

Yleisarvosana matkailukohteena (keskiarvo 4-10)

1. Tampere 8,55

2. Porvoo 8,50

3. Turku 8,48

4. Helsinki 8,47

5. Kuusamo 8,34

6. jaetulla sijalla Maarianhamina 8,33 ja Naantali 8,33

8. Savonlinna 8,16

9. Hanko 8,13

10. Kuopio 8,06

Lähde: Taloustutkimus Oy

Tampere on suomalaisten mielestä paras matkailukaupunki. Taloustutkimuksen kyselyssä neljän kärkikaupungin eli Tampereen, Porvoon, Turun ja Helsingin kisa oli entistä tasaisempi, kun kysyttiin, mitkä ovat suomalaisten eniten arvostamat matkailukaupungit Suomessa.

Suositeltavuudessa Helsinki on edelleen ylivoimainen ykkönen Taloustutkimuksen Kaupungit ja kunnat matkailukohteina 2017 -tutkimuksessa.

Tutkimus on osa Suomi Tänään -kirjekyselyä, johon vastasi 3 569 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista tammi-helmikuussa 2017.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä