Kanta-alueen uutisia

Loukkaantunut hevonen ohjastettiin maaliin, lopetettiin kilpailun jälkeen – Oulun raveissa epäillään eläinsuojelurikosta

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 22 - 14:23

Oulun poliisi on käynnistänyt esitutkinnan tapauksessa, jossa 9.1.2017 Oulun raveissa kilpaillut torniolaislähtöinen Katajan Kunnari -niminen suomenhevonen on lähdössä loukkaantumisesta huolimatta ohjastettu maaliin saakka. Hevonen jouduttiin lopettamaan kilpailun jälkeen. Asiasta kertoo Hevosurheilu-lehti.

Poliisi tutkii tapausta eläinsuojelurikoksena.

Poliisin tiedotteen mukaan viisivuotiaan suomenhevosen omistaja kertoo kyseessä olleen niin sanotun volttilähdön, jossa hevonen on lähtenyt liikkeelle 20 metrin takamatkalta.

Poliisin mukaan on epäiltävissä, että lähtöön liittyvien tapahtumien yhteydessä hevonen on loukannut vasemman etujalkansa. Hevonen ontui 2100 metrin kilpailumatkan aikana. Hevosen loukkaantumisesta huolimatta hevonen ajettiin kilpailullisesti maaliin saakka.

Hevosen epäillään joutuneen eläinsuojelulain tarkoittamalla tavalla kilpailussa alttiiksi kivulle, tuskalle ja kohtuuttomalle rasitukselle.

Muokattu klo 15:41. Tarkennettu otsikkoon ja leipätekstiin, että hevonen jouduttiin lopettamaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lahti 2001 löi pirstaleiksi monen sukupolven sankaritarinan: ”Uusia sankareita tehdään koko ajan”

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 22 - 10:46

Miljoonien suomalaisten muistiin on piirtynyt kuva Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo. M. Petäjä takeltelemassa kansainvälisen median edessä 28.2.2001. Kuusi suomalaista hiihtäjää oli kärähtänyt dopingista. Petäjä lausui suomalaiseen urheiluhistoriaan jäävät sanat:

Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä esitti anteeksipyyntönsä tiedotustilaisuudessa 28. helmikuuta 2001.Yle

– Me pyydämme anteeksi suomalaiselle urheilulle ja hiihtokansalle aiheuttamaamme katastrofaalisen suurta häpeää.

MM-hiihdot olivat päättyneet suomalaisten kannalta täydelliseen katastrofiin. Kisat oli rakennettu voimakkaalla rummutuksella tarinalle, jossa suomalaisten oli Mika Myllylän, Harri Kirvesniemen ja Jari Isometsän johdolla määrä kauhoa kaikkien aikojen mitalisaalis.

Suomalaisten usko huippu-urheiluun, jolla nuoren valtion identiteettiä ja itsetuntoa oli rakennettu, romahti kerralla.

– Sankareista tuli konnia kertaheitolla. Se kaikki tapahtui niin lyhyessä ajassa, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen muistelee.

Suomalaiset olivat saavuttaneet kisoissa useita. Ensimmäinen kärähtäjä Jari Isometsä yritti vielä pelastaa muut ottamalla syyt Hemohes-kärystä omille niskoilleen. Lopulta selvisi, että kyseistä, vuoden verran kilellettyjen aineiden lisalla ollutta, ainetta oli käytetty laajemmin Suomen joukkueessa.

– Sitä tarinaa oli hypetetty ja rakennettu kotikisojen menestystä ajatellen. Kisat televisioitiin isosti ja kisojen aikana monien mieliin painui kuva, jossa Myllylä laskee mäkeä ja kova pakkashuuru lentää hänen takanaan, Itkonen muistuttaa.

Urheilusankaruutta tutkinut ja aiheesta useita kirjoja kirjoittanut Itkonen pitää Lahden kisoja eräänlaisena vedenjakana, käännekohtana, joka viimeistään murensi kansalaisten uskon huippu-urheilun puhtauteen.

– Aivan samalla tavalla kuin saippuakupla puhkeaa, myös sankaruus puhkesi hyvin nopeasti ja jouduttiin seuraamaan aivan toisenlaista näytelmää. Draaman kaari katkesi poikkeuksellisen nopeasti.

– Ehkä meidän suhteemme urheilusankareihin oli ollut hieman epäterve. Ja urheilupiirit ovat peitelleet monia asioita.

Vaimo kertoi, että lukion oppilaat seurasivat niin tiiviisti uutisointia, että heitä oli vaikea saada oppitunneille Hannu Itkonen

Sankareiden muuttumista konniksi seurasivat kaikki nekin, joita urheilu ei välttämättä kiinnostanut, iästä, asuinpaikasta tai kiinnostuksen kohteista riippumatta.

– Vaimo kertoi, että lukion oppilaat seurasivat niin tiiviisti uutisointia, että heitä oli vaikea saada oppitunneille, Itkonen muistelee.

Hemohes-nimiseen verenohennusnesteeseen päättyi myös monen sankarihiihtäjän ura. Hiihtourheilu, huippuhiihtäjät ja valmentaja Kari-Pekka Kyrö saivat kuraa niskaansa.

Sankaruuden ja konnuuden raja on kuin veteen piirretty viiva Hannu Itkonen

– Jokainen sukupolvi rakentaa omat sankarinsa, mutta tässä tapauksessa heistä tuli konnia. Pitää muistaa että sankaruuden ja konnuuden raja on kuin veteen piirretty viiva, Itkonen muistuttaa.

– Lahti vei monen sukupolven uskon urheilun puhtauteen.

Hiihtäjä Mika Myllylä saapuu maaliviivalle miesten viestihiihdon maailmanmestaruuskilpailussa Lahdessa 2001.Anja Niedringhaus / AOP

Suomea juostiin maailmankartalle jo itsenäisyyden alkuhämärissä, jopa hieman ennen itsenäistymistä. Tarunhohtoiset juoksijat, mäkihyppääjät, keihäänheittäjät ja autourheilijat ovat nousseet omina aikoinaan myyttisiin mittoihin.

Lahden rajua pettymystä puitiin mediassa, oikeussaleissa ja baariparlamenteissa vuosikausia. Uusia sankaritarinoita kuitenkin syntyy.

Urheilu antaa valtavana viihdebisneksenä aihetta erinomaisen hyviin kertomuksiin Hannu Itkonen

– Urheilu antaa valtavana viihdebisneksenä aihetta erinomaisen hyviin kertomuksiin ja draaman käänteisiin sekä sankareiden ja konnien tarkasteluun, Itkonen muistuttaa.

Hiihtäjä Virpi Kuitunen voitettuaan naisten 5 kilometrin matkassa kultaa Lahdessa 2001.Anja Niedringhaus / AOP

Onko urheilufanittaminen muuttanut muotoaan sitten Lahden MM-kisojen?

– Urheilu edustaa nykyisin jälkimodernin yhteiskunnan yhteisöllisyyttä. Kun perinteiset yhteisöt ovat ohentuneet, urheilu tarjoaa verrattoman kentän osoittaa yhteisöllisyyttä. Lähdetään seuraamaan kori-, lentopallo- tai jääkiekkojoukkuetta vaikka ulkomaille. Ja kotimaassa harjoitetaan niinsanottua kuppilakarnevalismia.

Oliko Lahti 2001 urheilun kaikkien aikojen suurin pettymys?

– Se oli merkittävä, mutta en uskalla sanoa, oliko se kaikkien aikojen suurin urheilun kannalta. Se tapahtui kotikisoissa, perinteisessä yksilöurheilulajissa. Tultiin menestyksestä ja sankaruudesta konnien maailmaan.

Vilpistelyllä on urheilussa pitkät jäljet

Vaikka suomalaiset joutuivat Lahden käryjen aikaa kansainvälisestikin tikun nokkaa, se oli vain osa urheiluun liittyviä vaiettuja asioita. Urheilussa on aina pyritty parempiin suorituksiin jopa keinoja kaihtamatta.

– Jo Antiikissa ruumista voideltiin, että vastustaja ei saa kunnon painiotetta. Miekkailussa urheilija kytki itse virtapiirejä saadakseen paremmin osumia. Hiljattain tuli tietoon, että latuja ajettiin yöllä 1989, jonka suomalaiset tiesivät ja osasivat hyödyntää suksien voitelussa, Hannu Itkonen luettelee.

Hannu Itkonen muistuttaa, että entistä enemmän tiedetään, miten suorituskykyä voidaan parantaa. Se on omiaan synnyttämään alakulttuureita.

– Se mitä idässä on tehty valtiojohtoisesti, lännessä tehdään yritysmäisesti ja bisnesmäisessä hengessä. Ei kyse yksittäisten urheilijoiden kamppailusta vaan eri järjestelmien välisestä kilpailusta.

Urheilun seuraamisessa ja fanittamisessa on siirrytty hurmosmaisesta kansallistunteesta tilaan, jota tutkija Itkonen kuvaa "karnevalistiseksi".

– Kilpailua käydään urheilua tuottavien järjestelmien välillä. Monet urheilulajit ovat monikansallisia. Kansalaisuuksia voi saada hyvin nopeasti. Urheiluvalmennuksen tietämys on globaalia. Kansallisuuden merkitys on ohentunut. Fanittaminen on jotain muuta kuin kansallisuuteen liittyvä nationalistinen viritys. Nykyisin kyse on karnavalistisesta toiminnasta, Itkonen pohtii.

Entä miten itse aiot seurata Lahden kisoja?

– Seuraan varmaan jonkun verran, mutta tutkijan viileydellä. Ei suuria inotohimoja herätä.

Miten itse suhtaudut urheilusankaruuteen?

– Sankarituotanto on edelleen voimissaan. Uusia sankareita tehdään koko ajan. Jos suomalainen menestyy, hän saa paistatella mediassa ja sen jälkeen on paljon mukavampi lähteä sponsorineuvotteluihin.

Hannu Itkonen.Kalle Pallonen / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mikrosienestä haetaan apua sairaalabakteerien taltuttamiseen – voi pelastaa kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 22 - 08:51

Tehokas peptidi on peräisin niin sanotusta mikrosienestä. Kasvin sisällä elävästä mikroskooppisesta sienestä on pystytty eristämään yhdiste, joka tuhoaa muun muassa kolibakteereja.

Tavoitteena on vähentää infektiokuolemia sairaaloissa Tejesvi Mysore

Uusi tehokas aine on tärkeää, koska antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat esimerkiksi sitkeitä virtsatietulehduksia.

– Pelkästään Yhdysvalloissa kuolee vuosittain arviolta 25 000 ihmistä E.coli -bakteerin aiheuttamiin infektioihin, kertoo Oulussa jo vuosia tutkijana työskennellyt intialainen Tejesvi Mysore.

Hoitovälineet pinnoitetaan peptidillä  

Virtsatietulehdus alkaa usein muun hoidon yhteydessä. Infektio saa yleensä alkunsa katetrin pinnalle päässeestä sairaalabakteerista.

Juuri tähän heikkoon kohtaan oululaislöytö on tuomassa parannusta. Tavoitteena on tuottaa uudenlainen bakteereja tappava peptidipinnoite hoitoinstrumentteihin, jolloin infektioriski vähenee.

– Tavoitteena on vähentää infektiokuolemia sairaaloissa. Jo 20 prosentin kehitys pelastaisi esimerkiksi Yhdysvalloissa tuhansia ihmishenkiä, arvioi Oulun yliopiston dosentti Tejesvi Mysore.

Mikrosienten tutkimuksen suosio on räjähtänyt Anna Maria Pirttilä

Mikrosienestä saatava peptidi-lääkekin on edelleen mahdollinen, mutta sen kehittely on hitaampaa kuin uuden instrumenttipinnoitteen.

Mikrosienet tunnetaan vielä huonosti  

Oululaistutkijat hakevat rahoitusta yritykselleen ja peptidi-yhdisteen jatkokehittelyyn. Mikrosienet ovat vielä varsin tuntemattomia, mutta niiden tutkimus on kehittynyt voimakkaasti. Niistä on jo löydetty aiemmin tuntemattomia ja tehokkaita lääkeyhdisteitä.

Yle

– Mikrosienten tutkimuksen suosio on räjähtänyt tällä vuosituhannella. Ne ovat yleisiä kasvin solukoissa, ja tutkijat haluavat selvittää niiden merkityksen ja mahdollisuudet esimerkiksi lääkinnälliseen käyttöön, kertoo yliopistotutkija Anna Maria Pirttilä.

Pirttilä on mukana kehittämässä oululaistutkijoiden kanssa uuden ajan lääkkeitä mikrosienistä ja bakteereista. Tulehdusten lisäksi apua odotetaan muun muassa silmänpohjan rappeumatautiin ja Alzheimerin tautiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jäikö kirsikkasato saamatta? – Talven jojoileva lämpötila voi vahingoittaa hedelmäpuuta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 21 - 09:45

Jos kirsikka- tai luumupuu ei tee keväällä kukkia tavalliseen tapaan, se on voinut saada siipeensä talven vaihtelevista lämpötiloista. Varsinkin tänä talvena pakkaspäiviä on seurannut lämpöjakso, joka on kohta taas vaihtunut kylmyyteen.

Puutarhuri-yrittäjä Leif Blomqvist Pedersörestä Pohjanmaalta kertoo, että puun solut voivat vaurioitua heittelystä. Heittelehtiminen ei ole suotuisaa missään vaiheessa, mutta haitallisinta se on alkukeväästä.

– Jos lämpötila nousee maalis-huhtikuussa korkeaksi, mutta vaihtuu pian pakkaseksi, luumu- ja kirsikkapuut kärsivät. Ensin puu heräävät lämmön vaikutuksesta eloon ja paleltuvat sitten pakkasessa.

Koko puu ei tästä lämpökäsittelystä kuole, mutta kuluvan vuoden sato on mennyttä.

Omenapuun runko on herkkä valolle

Omenapuu on kirsikkaa ja luumua kestävämpi puutarhan kasvatti. Se pystyy porskuttamaan mitä erilaisimmissa lämpötiloissa. Herkkyytensä silläkin on ja se on alkukevään valo.

Ensin puu heräävät lämmön vaikutuksesta eloon ja paleltuvat sitten pakkasessa. Leif Blomqvist

– Päivällä omenapuun runko lämpiää auringon vaikutuksesta jopa kuumaksi, mutta yöllä se taas jäähtyy rajusti. Se voi repäistä kuoren rikki. Omenapuu voi kitua rikkinäisen kuoren kanssa monta vuotta, mutta kuolee lopulta, varoittaa Leif Blomqvist.

Omenapuun voi suojata tältä lämpövaihtelulta värjäämällä puun etelänpuoleisen rungon valkoiseksi. Maaliksi käy veteen sekoitettu valkoinen maali tai liidusta tai kalkista ja vedestä sekoitettu velli.

Aikainen valo haittaa monia kasveja

Muutkaan puutarhakasvit eivät arvosta liian aikaista valohoitoa.

Siitä kärsivät myös nuoret alppiruusut. Ne haluavat suojaa auringolta ja kevättuulilta, jotka kuivattavat kasvia pahasti.

Omenapuu voi kitua rikkinäisen kuoren kanssa monta vuotta, mutta kuolee lopulta. Leif Blomqvist

Myös ruusut kannattaa suojata alkukevään valolta, sillä ruusujen juuret eivät kuitenkaan saa jäisestä maasta vettä. Ruusujen päälle voi laittaa säkkikankaisia suojia ja juurille talvehtimisturvetta, ehkä myös havuja.

Tarkista lannoitusajankohta

Omenapuiden rungot kannattaa talvella suojata rusakoiden tai jäniksien ruokailulta. Suojaksi käy esimerkiksi kanaverkko. Verkko pitää virittää sen verran korkeaksi, etteivät eläimet pääse puuhun käsiksi lumihangen päältä.

Jos omenapuu ei keväällä lähde kasvamaan, puu on voinut saada typpilannoitetta liian myöhään syksyllä. Typestä virkistynyt puu ei ole ehtinyt tuleentua ennen talven tuloa, mikä voi olla kohtalokasta. Puulla on silloin lehdet oksillaan vielä, kun pakkaset tulevat.

Leif Blomqvist toteaakin että syksyllä ei anneta omenapuulle enää typpeä, vaan syysravinnetta ja sekin heinäkuun puolella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hirsitaloja uskaltaa rakentaa tulevaisuudessakin, vaikka energiamääräykset tiukkenevat

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 21 - 07:37

Ekologisuus ja terveen talon maine houkuttelivat Kantolan nuoren perheen valitsemaan oman kodin rakentamisessa talomateriaaliksi hirren.

– Hirsitaloa kehutaan sisäilmaltaan hyväksi, minkä vuoksi sellaisessa on hyvä asua. Siinä perimmäinen syy, miksi valitsimme hirsitalon, Petteri Kantola sanoo.

Kuusamon arktisiin olosuhteisiin hirsitalon pystyttänyt Petteri Kantola myöntää pohtineensa ennen rakentamista muun muassa talon lämmityskustannuksia.

– Tiesimme, että hirsitalossa emme pääse koskaan samalle kustannustasolle kuin perinteisemmässä rakentamisessa. Ikkunavaihtoehdot sekä ylä- ja alapohjaeristykset teimme niin hyvin kuin mahdollista, jotta pääsisimme energiatehokkaisiin lukuihin hirsitalollakin. Olemme ammattilaisten rakentajien kanssa päässeet hyvälle tasolle, Kantola sanoo.

– Mitään rakentamismääräyksiin liittyviä ongelmia ei hirsirakentamisessa noussut esiin, Kantola jatkaa.

Tuleva direktiivi hirvittää

Kuusamon kaupungin johtava rakennustarkastaja Hannu Hiltula sanoo, että asiansa osaavat hirsitalorakentajat tietävät tänä päivänä, miten energiavaatimukset saadaan vaaditulle tasolle. Rakentamista hirsi materiaalina ei vaikeuta, vaikka sen energiatehokkuus ei ole paras mahdollinen.

Hiltula muistuttaa, että vuonna 2020 kaiken talonrakentamisen pitäisi olla energiankulutukseltaan lähes nollatasolla.

– Minua hieman hirvittää vaatimus nollatasosta erityisesti, kun puhutaan rakentamisesta pohjoisen Suomen olosuhteissa. Lämpötilat heittelevät meidän korkeuksilla jopa 70–80 astetta. Tällaiset olosuhteet tuovat haasteita rakentamisen tekniikkaan, Hiltula sanoo.

Ympäristöministeriön mukaan lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla.

Määräykset tulevat olemaan vain hieman nykyisiä määräyksiä tiukemmat. Maarit Haakana

Ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä rauhoittelee omakotirakentajia. Tuleva määräys lähes nollaenergiarakentamisesta ei tarkoita Haakanan mukaan lähellekään nollaenergiarakentamista.

– Määräykset tulevat olemaan vain hieman nykyisiä määräyksiä tiukemmat, Haakana toteaa.

Asetusluonnos uusia rakennuksista koskevasta lähes nollaenergiarakentamisesta on Haakanan mukaan juuri lähtenyt Euroopan Unionin komission ja muiden jäsenmaiden tarkasteluun.

– Jos sieltä ei tule kommentteja kolmen kuukauden sisällä ja asetus muutoin voidaan antaa hyväksyttäväksi, määräykset lähes nollaenergiarakentamisesta koskevat ensi vuoden alusta lähtien rakennuslupia hakevia rakentajia.

– Ei edes hirsirakentaminen vaikeudu uusien määräysten myötä Suomessa, Haakana jatkaa.

Vuosi takana, budjetti aisoissa

Kantolat rakensivat hirsitalon Kuusamojärven tuntumaan vuosi sitten. Kokemukset hirsitaloasumisesta ovat olleet toistaiseksi myönteiset.

– Vuoden kokemuksella voin sanoa, että ainakin budjetissa olemme pysyneet kustannusten kanssa, Petteri Kantola toteaa.

– Hirsitalo oli hieman perusrakentamista kalliimpi rakentaa, mutta kun panostaa omaan työhön, sillä voi kompensoida hintaa.

Petteri Kantolan talonrakennustyömaalla vastaavana työnjohtajana toiminut Jaakko Laihola suosittelee hirsitalon rakentamista. Talon lämmittämisen häneltä löytyy selkeä ohje.

– Itse en lämmittäisi hirsitaloa sähköllä, vaan kauko- tai maalämmöllä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ärhäkät oireet pitävät koivuallergikon sisällä – liuoshoidosta toivotaan apua Nikolle

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 20 - 08:12

Kokkolalainen Niko Kupari on kärsinyt rajuista allergiaoireista kolmevuotiaasta asti. Mikään allergialääke ei ole auttanut koivulle allergisoitunutta poikaa täysin. Niko on joutunut pysyttelemään sisällä keväisin vähintään viikon verran.

Koivun siitepöly on aiheuttanut Nikolle hyvin vaikeita silmäoireita. Nikon äiti Annika Kupari kertoo, että päiväkodissa tilanne oli hankala, koska siellä ei poikaa voitu jättää sisälle muiden ulkoillessa. Koulussa sen sijaan Nikon tilanne on ymmärretty ja hän on saanut pysytellä välituntisin sisällä allergisoivimpaan aikaan.

Nikolle toivoa paremmasta

Tänä keväänä Niko saattaa päästä siitepölyaikaan jo ulos, sillä hän saa parhaillaan uudenlaista lääkehoitoa.

Kuparin perheelle olisi ollut tarjolla tehokas pistoksin annettu siedätyshoito, mutta pistosmäärien runsaus arvelutti äitiä. Siedätyspistosta olisi pitänyt käydä sairaalassa saamassa neljän kuukauden ajan joka viikko.

Kielenalushoidossa käytettävä suihke.Kalle Niskala / Yle

Suomessa on parin vuoden ajan saanut siedätyshoitoa ilman pistoksia, liuoksen muodossa. Kielen alle suihkautettavaa lääkettä on käytetty Euroopassa jo kymmenen vuoden ajan, mutta vielä viime aikoihin asti sitä on tarjottu Suomessa lähinnä yliopistopaikkakunnilla.

Emme me sillä linjalla mene, että pitäisi ihan ilman lääkkeitä pärjätä. Annika Kupari

Kokkolassa asuva Kuparin perhe aloitti liuoshoidot oman paikkakunnan keskussairaalassa tammikuussa, sillä uusi hoitomuoto tuli sairaalan hoitovalikoimaan tämän vuoden alusta. Liuoshoito on vähitellen leviämässä myös muille pienemmille paikkakunnille Suomessa.

Hoito annetaan kotona

Erikoislääkäri Ewa Kosmala keskussairaalasta Kokkolasta kertoo, että kielenalushoitoa annetaan viiden kuukauden ajan vuodessa, tammikuusta toukokuuhun.

Hoito kestää kolme vuotta ja tulee maksamaan vajaat 2000 euroa. Rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä joutuu potilas maksamaan itse suurimman osan.

erikoislääkäri Ewa Kosmala.Kalle Niskala / Yle

Kuparin perhe kiittelee, että uudenlainen siedätyshoito vähentää sairaalakäyntejä. Vain ensimmäinen hoitokerta annetaan sairaalassa, loput kotona.

Lääkkeen pitäisi tehota jo ensimmäisen hoitojakson jälkeen, vaikkakin teho kasvaa kertojen myötä.

Hoidosta on yleensä vain vähän sivuvaikutuksia. erikoislääkäri Ewa Kosmala

– Emme me sillä linjalla mene, että pitäisi ihan ilman lääkkeitä pärjätä. Toivon, että Niko voisi olla keväällä ulkona ilman rajuja silmäoireita, ihan niin kuin muutkin lapset, miettii Nikon äiti Annika Kupari.

Tehokas apu

Erikoislääkäri Ewa Kosmala arvioi, että liuoksena annettava siedätyshoito auttaa noin 90 prosenttia potilaista. Sitä voidaan antaa yli viisivuotiaalle lapselle, jolla on todettu IgE-välitteinen koivuallergia sekä oireita.

– Hoidosta on yleensä vain vähän sivuvaikutuksia. Alussa voi olla suun alueella kutinaa ja turvotusta, mutta ne menevät ohi muutaman kerran jälkeen, rohkaisee Kosmala.

Jos pahoihin oireisiin kyllästynyt allergikko haluaa vaivoistaan eroon liuoshoidolla, erikoislääkäri kehottaa ottamaan asian puheeksi omassa terveyskeskuksessa jo keväällä. Silloin ehtii erikoissairaanhoidon potilaaksi ennen seuraavaa tammikuuta, jolloin hoidot kannattaa aloittaa.

20.2.2017 kello 11:20 korjattu juttuun keskussairaalan nimi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Taivaanvahdiksi syntynyt valokuvaaja on oppinut pitämään myös pilvistä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 18 - 11:16

Kun Joni Virtanen 1980-luvulla pyöräili kameran jalusta jopparilla pitkin öisiä metsiä, hänen peräänsä uhattiin soittaa poliisit. Nuoren miehen epäiltiin kuljettavan varastettua tavaraa ja mittailevan salaa maita.

Myös hänen tekemäänsä elektronista musiikkia kummasteltiin Keski-Pohjanmaalla 30 vuotta sitten.

– Nyt olen innoissani, että molemmista harrastuksistani on tullut yleisesti hyväksyttyjä ja suosittuja, kokkolalainen valokuvataiteilija Joni Virtanen virnistää.

Olen syntynyt ihmettelemään. valokuvataiteilija Joni Virtanen

Hän sanoo syntyneensä taivaanvahdiksi.

Lapsena Joni makasi lumihangessa ja seurasi revontulten liikkeitä tai lumihiutaleiden järjestäytynyttä kaaosta. Koulussa hän valitsi aina ikkunapaikan, jotta saattoi tarkkailla päivän aikana tapahtuvia muutoksia taivaalla.

– Olen syntynyt ihmettelemään. Lähtökohtaisesti taivas on kiinnostanut minua aina.

Kokkolalainen valokuvataiteilija Joni Virtanen syttyi luontokuvaukselle vuonna 1986.Mari Hautamäki / YLE Huomasin pian tähtitieteen harrastusta aloittaessani, että täytyy oppia tarkkailemaan ja tulkitsemaan pilviä. Joni Virtanen

Vakavaksi harrastukseksi taivaan ja avaruuden ilmiöiden tarkkailu sekä niiden valokuvaaminen kehkeytyi Virtaselle vuonna 1986, kun hän lähti kauas kaupungin valoista katsomaan Halleyn komeettaa.

– Kiikaroidessani yötaivasta huomasin, mitä kaikkea sieltä löytyykään. Siitä kokemuksesta avautui harrastus, jota en ikinä jätä.

Helmiäispilvet hehkuvat pastellisävyjä

Halojen, auringonpimennysten, Kuun, ohikiitävien komeettojen sekä ukkosten kuvaamisen lisäksi Virtanen on kuvannut paljon pilviä: helmiäispilviä, valaisevia yöpilviä ja cumulus- eli kumpupilviä.

– Huomasin pian tähtitieteen harrastusta aloittaessani, että täytyy oppia tarkkailemaan ja tulkitsemaan pilviä.

Helmiäispilvet koostuvat rikkihaposta, typpihaposta ja jääkiteistä. Kauniiden pilvien arvellaan aiheuttavan otsonikatoa.Joni Virtanen

Virtasen mukaan parhaiten jopa yli sadan kilometrin korkeudessa syntyviä, valaisevia yöpilviä bongaa loppukesästä.

Tässä harrastuksessa kehittyy väkisin hyväksi sääennustajaksi. Joni Virtanen

– Niiden syntytapaa ei tarkalleen tiedetä, mutta niiden epäillään liittyvän tulivuorenpurkauksiin, meteoripölyyn tai ilmastonmuutokseen, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan on vielä osittain mysteeri, mikä juuri pohjoisella pallonpuoliskolla aiheuttaa yläilmakehiin valaisevia yöpilviä.

Kauniin värisiä helmiäispilviä syntyy yleensä loppuvuodesta, kun Norjan vuorten yli vyöryy lämmintä ilmaa. Törmätessään vuoristoon, läntiseen ilmavirtaukseen, syntyy vuoristoaaltoja, jotka nostavat alemman ilmakehän kosteuden kylmään stratosfääriin. Siellä ilma härmistyy jääkiteiksi, jotka muodostavat rikki- ja typpihapon kanssa helmiäispilviä.

Luontokokemus kaikille aisteille

Joni Virtanen pakenee usein kaupungin valoja, keskelle hiljaista luontoa, milloin ihailemaan revontulimyrskyä, milloin kuuta tai pyrstötähteä.

– On todella ihmeellistä, kuinka syvän hiljaisessa luonnossa taivas voi olla niin aktiivinen. Joka kerta tuntuu kuin olisin voittanut pääpalkinnon ja luonto esittää upeimman näytelmänsä vain onnekkaille.

Jotkut tilanteet luonnossa ovat olleet niin vaikuttavia, että kuvaaminen on unohtunut. Yksi harvinainen ilmiö jäi tallentamatta: vihreä välähdys, jota Virtanen oli metsästänyt pitkään.

– Yritin etsiä uutta kuvakulmaa ja säädin kameraa. Ehdin kääntää katseeni ja samassa tilanne oli jo ohi.

Vihreän välähdyksen voi nähdä juuri ennen auringonlaskua tai -nousua. Harvinainen optinen ilmiö johtuu valon siroamisesta ilmakehässä.

Vaikka Joni Virtanen on kuvannut kuun pintaa satoja kertoja, on jokainen kerta hänelle yhä elämys.Joni Virtanen Samaan aikaan helmipöllöt olivat aloittaneet soidinpulputtelun ja hirvet ääntelivät viereisessä kuusikossa. Joni Virtanen

Joni Virtasen mieleenpainuvin kuvauskokemus on vuodelta 1997 kun hän kuvasi kaverinsa kanssa Hale Bopp -komeettaa.

– Mentiin Ruotsalon Pirskeriin meren jäälle kuvaamaan. Komeetta oli todella selkeästi näkyvissä. Samaan aikaan helmipöllöt olivat aloittaneet soidinpulputtelun ja hirvet ääntelivät viereisessä kuusikossa. Siinä oli niin monta hienoa tekijää, jotka sai vielä jakaa hyvän ystävän kanssa.

Vaikka Virtanen on ottanut tuhansia kuvia taivaasta, kokee hän joka kerta saman innostuksen.

– Jokainen auringonlasku, kuun pinta tai helmiäispilvi on ainutkertainen. Niiden saaminen kuviin on sattumanvaraista. Se vie voimat, jos luontoa yrittää liikaa hallita. Luonto tyhjentää ihmisen roolistaan. Minusta tulee vain havainnoitsija, joka kuvaa maailmaa. Sen hyväksyminen on ollut vapauttavaa, Joni Virtanen sanoo.

Auringon säteet siivilöityvät pilvien raosta meren ylle.Joni Virtanen Harrastus opettaa sääennustajaksi

Päivisin koti-isänä ja iltaisin Lasten ja nuorten kuvataidekoulussa sekä Kokkolan seudun opistossa opettava Joni Virtanen hyödyntää kuvauskeikkoja suunnitellessa muun muassa netin reaaliaikaisia sade- ja ukkostutkia. Esimerkiksi Ursan ylläpitämästä Taivaanvahti-palvelusta saa tietoa muualla Suomessa havaituista ilmiöistä.

– Tässä harrastuksessa kehittyy väkisin hyväksi sääennustajaksi.

Vaikuttavan ilmiön edessä hän kertoo olevansa onnellinen.

– Tuntuu, että saan nähdä ja kokea jotain ainutkertaista: ukkosrintaman voiman, revontulten huimat muodot ja värit, Linnunradan miljoonat tähdet tai pilvettömän taivaan avaruuden. Niissä kaikissa on omat tunnetilansa ja muistot. Ihminen taivaan ja maan välissä on näiden armoilla ja armosta, Joni Virtanen kuvaa.

Joni Virtasen SkyScapes-valokuvanäyttely ja Ilmakehä-työpaja Kokkolan luonnontieteellisessä museossa Kiepissä 9.2.–10.9.2017.

Lähteinä Ursan Taivaanvahti, Kieppi eli Kokkolan Luonnontieteellinen museo ja Wikipedia.

Tätä aamuista auringonpimennystä kuvaessaan Joni Virtasella oli sikainfluenssa.Joni Virtanen
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pukuloistoa, iloa ja tarkkaan aseteltuja askelia – tältä näyttivät vanhojen tanssit eri puolilla Suomea

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 17 - 17:55

Kun abiturientit lähtivät torstaina penkkarien kautta lukulomille, tuli lukion kakkosluokkalaisisista koulun vanhimpia. Tänään he ovat juhlistaneet asemaansa pyörähtelemällä vanhojen tansseissa eri puolilla Suomea.

Yle keräsi sosiaalisessa mediassa vanhojentanssikuvia ympäri Suomen tunnisteella #ylevanhat. Kuvia tunnisteen alle tuli päivän mittaan runsaasti sekä Twitterissä että Instagramissa.

Kokosimme artikkeliin päivän kuvasadon parhaimmistoa ja mielenkiintoisia yksityiskohtia vanhojenpäivän vietosta.

Hollihaan koulussa Kokkolassa oli sali täynnä tanssijoita. Kalle Niskala / Yle Torniossa vanhat esiintyivät muulle koululle.Antti Heikinmatti / Yle Tammerkosken lukion vanhat tanssivat Sampolassa Tampereella.Petri Aaltonen / Yle Tammerkosken lukion vanhat tanssivat Sampolassa Tampereella.Petri Aaltonen / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nivalassa on enemmän lehmiä kuin asukkaita ja se pitää kaupungin elossa – "Rakkaudesta lajiin tätä työtä tehdään"

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 17 - 14:53
Mistä on kyse?
  • Nivalaan on syntynyt yksi maan suurimmista maitotilojen keskittymistä
  • Kaupungissa on maitotiloja noin 120 ja yhteensä yli 14 000 nautaa
  • Yksi syy hyvään tilanteeseen on arvokkaassa peltomaassa, kaupungin maaseutujohtaja uskoo

Kymmenet lempeät silmäparit seuraavat uteliaina navettaan astelevia vieraita. Lehmät ovat aivan hiljaa, vaikka paikalla on vieraita ihmisiä ja kuvauskalustoa.

– Ne ovat tottuneita kameraan, sillä kuvaan täällä paljon itsekin, Maria Mönkkönen kertoo.

Marja ja Pekka Mönkkönen pitävät Tuulenkujan Ayshire -tilaa Nivalassa jo kolmannessa polvessa. Navetassa on noin 40 lypsävää ja saman verran muita nautoja. Marjan perheeltä ostettu tila ei ole uusi, eikä suuri, mutta elannon siitä saa.

Sattui löytymään semmoinen mieskin, joka oli alasta kiinnostunut. Maria Mönkkönen

– Tässä oli sen verran hyvät edellytykset, että tilaa ei voinut jättää ilman jatkajaa. Ja sitten sattui löytymään semmoinen mieskin, joka oli alasta kiinnostunut. Päätimme, että eiköhän tässä ole meidän tulevaisuutemme, tilan emäntä Marja kertoo.

Mönkköset ovat hyvä esimerkki siitä, miksi Nivalaan syntynyt yksi Suomen suurimmista maitotilojen keskittymistä on säilynyt vuosien saatossa. Tiloille on löytynyt hyvin jatkajia.

Enemmän nautoja kuin ihmisiä

Nivalassa on maitotiloja noin 120 ja yhteensä yli 14 000 nautaa. Se on enemmän kuin reilun kymmenen tuhannen asukkaan kaupungissa on ihmisiä. Kaupunki on Suomen neljänneksi suurin maidontuottaja Kuopion, Kokkolan ja Kiuruveden jälkeen.

Vaikka olosuhteet maataloudelle ovat kaupungissa hyvät, aiheuttaa taloustilanne paineita.

– Halpuuttamiset ja Venäjän kaupan tyrehtyminen aiheuttivat tuottajahinnan laskun. Pitää vielä tarkempaan laskeskella, että miten taloudellisesti pärjätään, Pekka Mönkkönen kertoo.

Tilakoot kasvavat Nivalassa on maitotiloja noin 120 ja yhteensä yli 14 000 nautaa.Wasim Khuzam / Yle

Maitotilojen määrä on Nivalassa hieman laskenut, mutta lehmien ja tuotetun maidon määrä ovat nousseet. Tämä kertoo suunnasta, johon tiloilla ollaan menossa. Pienimmät karsiutuvat pois ja isommat kasvavat.

Myös Mönkkösillä eläinmäärää aiotaan kasvattaa maltillisesti eli mitä enemmän lehmiä, sitä enemmän maitoa.

– Tässä on semmoiset ajatukset, että ihmiset syövät tulevaisuudessakin, ja kyllä luulen pikkuhiljaa tuotteen hinnan lähtevän ylöspäin.

Tilaa ei voinut jättää ilman jatkajaa. Maria Mönkkönen

Nivalan maaseutujohtaja Hannu Tölli on samoilla linjoilla. Hän uskoo maidon tuottajahinnan lähtevän nousuun yleisen taloustilanteen parantuessa.

Vaikka maitotilojen kannattavuus on kärsinyt viime vuosina muun muassa kauppojen halpuuttamisten, Venäjän pakotteiden, Kiinan talouden alamäen ja EU:n tuotantorajoitusten purkamisen takia, Nivalassa tiloja ei ole mennyt konkurssiin.

Tölli muistelee, että hänen kolmekymmentävuotisen uransa aikana konkursseja on tullut maitotiloille yksi tai kaksi ja nekin ovat johtuneet muusta liiketoiminnasta.

Peltomaa pitää pystyssä

Mutta mitä Nivalassa on tehty oikein, kun maitotilat pärjäävät? Töllin mukaan salaisuus piilee maassa ja sen hinnassa. Nivalassa pellot ovat arvokkaita ja ne käyvät hyvin kaupaksi.

– Jos tila on ajautunut vaikeuksiin, velat on saatu kuitattua myymällä peltomaat ja tila on voitu lopettaa hallitusti, Tölli kertoo.

Nivalan kaupunki on vahvasti riippuvainen alueen maitotiloista. Kaupungin työssäkäyvästä väestöstä noin 15 prosenttia työskentelee alkutuotannossa eli käytännössä maitotiloilla. Kerrannaisvaikutuksineen määrä on huomattavasti suurempi.

Rakkaus toi minut tilalle. Pekka Mönkkönen

Kaupungissa maatalouden investointeihin suhtaudutaankin myönteisesti, Tölli kertoo.

– Emme ainakaan haluta sitä kehitystä estää. Olemme myötämielisiä kaikkeen touhuun, mitä ihmisillä on mielessä ja mitä he ajattelevat tehdä esimerkiksi rakennus- ja ympäristölupineen.

Lietettä hyötykäyttöön?   

Maitotilojen keskittymä on tuomassa kaupunkiin myös Valion biolaitoksen, joka hyödyntäisi tiloilta tulevaa lietettä. Mönkköset olisivat yksi mahdollisesti mukana olevista tiloista.

Lehmäviiri Nivalassa.Wasim Khuzam / Yle

– Se laitos auttaisi meitäkin. Siinä saataisiin ravinteet eriteltyä ja tehokkaampaan käyttöön ja pelloille ajettava lieteralli vähenisi huomattavasti.

Biolaitos helpottaisi myös tilojen kasvua, sillä ympäristöluvat rajoittavat lietteen käyttöä pelloilla.

Rakkaudesta lajiin

Mönkköset eivät vielä tiedä, ovatko he tilansa viimeinen isäntäpari. Perheen lapset ovat vielä nuoria, eikä heitä haluta painostaa jatkamaan. Päinvastoin heidän toivotaan käyvän koulut, kuten Marja ja Pekkakin ovat tehneet. Eläinten kanssa työskenteleminen täytyy lähteä omasta halusta, Pekka Mönkkönen sanoo.

– Rakkaus toi minut tilalle ja rakkaudesta lajiin ja elämiin tätä työtä tehdään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin juhlitaan vanhojen tansseja ympäri Suomea – lähetä kuvasi #ylevanhat

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 17 - 08:32

Valta vaihtuu Suomen lukioissa, kun abiturientit vetäytyvät keskittymään ylioppilaskokeisiin, vanhojen tansseja juhlivat kakkoset ottavat komennon.

Julkaise parhaat valokuvasi vanhojen päivän tunnelmista Twitterissä ja Instagramissa tunnisteella #ylevanhat tai lähetä se meille suoraan. Kuvat näkyvät tässä artikkelissa.

Katso viime vuoden 2016 vanhojen päivän tunnelmia täältä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuntavaaliehdokkaita haetaan kuumeisesti – netissä voi ilmoittautua, mutta lopullinen valinta tehdään haastatteluissa

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 17 - 07:48

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen on innoissaan lähestyvistä kuntavaaleista. Mukaan on tulossa ennätysmäärä ehdokkaita.

– Usea ihminen on ottanut yhteyttä, kun on huolissaan maan nykymenosta. He sanovat haluavansa tehdä enemmän kuin äänestää. Edellisellä kerralla vihreillä kuntavaaleissa oli 2 300 ehdokasta, ja nyt rikotaan tämä ennätys. Me olemme edellä aikataulusta, siltä näyttää, kertoo puoluesihteeri Miettinen.

Nyt rikotaan tämä ennätys. Lasse Miettinen

Vihreät hakee nettisivuillaan monen muun puolueen ohella ehdokkaita kuntavaaleihin. Ilmoittautumisia tulee myös puhelimitse ja henkilökohtaisten tapaamisten myötä.

– Jokaisen ehdokkaan kanssa on tärkeää keskustella vaaliteemoista ja etsiä vahvuuksia, kertoo Miettinen.

Hallitus vs. oppositio

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen kertoo, että ehdokastavoitteessa ollaan yli puolivälissä.

– Tavoite on kova, 400 ehdokasta piirin alueella. Kiirettä pitää viimeiset viikot.

Pohjois-Pohjanmaalla on huomattu, että netin kautta ei uusia ehdokkaita tahdo löytyä.

Netti on nuorempien juttu. Ahti Moilanen

– Netti on nuorempien juttu.nuorempien juttu. Parhaiten värväys onnistuu, kun keskustellaan kasvokkain turuilla ja toreilla ja jaetaan lentolehtisiä, kertoo Moilanen.

Vaikka kuntavaaleissa keskitytään paikallisiin asioihin, niin valtakunnan politiikka heijastuu vaalitaistoon.

– Hyvin herkästi meitä syytetään takinkäännöstä. On tässä tehty hyviäkin päätöksiä hallituksessa ollessa, puuskahtaa Moilanen.

Sote kummittelee taustalla

Kuntavaalien jälkeen ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysuudistus tuo muutoksen kuntatason päätöksentekoon. Sote kummittelee kuntavaaliehdokkaiden mielissä.

Mietityttäähän se. Ahti Moilanen

– Mietityttäähän se. Meillä Utajärvellä kunnan budjetista siirtyy 60 prosenttia soten myötä pois. Lopun 40 prosentin osalta mietitään, paljonko tarvitaan esimerkiksi henkilöstöä ja hallintoa. Päätettävää riittää jatkossakin, kertoo Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen.

Vihreissä ollaan innoissaan sote-uudistuksen myötä muuttuvasta kuntapäätöksenteosta.

Kunta on maksuautomaatti sote-asioissa. Lasse Miettinen

– Monessa kunnassa on koettu, että kunta on maksuautomaatti sote-asioissa. Nyt kun sote poistuu valtuustojen päätöksenteosta, niin maan keskeiset asiat, kuten koulutus ja sivistys, ympäristö ja työn edistäminen nousevat uuteen arvoon, kertoo Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa tai ehdokashakemuksensa kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 28.2.2017 kello 16 mennessä.

Korjaus 8.35: Muutettu kuntavaaliehdokkaiden määrä 2500:sta 2300 ehdokkaseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ammattikuvaaja antaa 5 helppoa vinkkiä: Näin otat aiempaa parempia kuvia kännykälläsi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 16 - 19:41

Valokuvaaja Antti Pahkamäki antaa viisi vinkkiä, joilla kännykkäkuvista tulee räpsäisyä parempia. Neuvot opastavat erityisesti henkilökuvaukseen. Varmasti vinkit auttavat myös selfieiden otossa.

– Kännyköiden kamerat ovat kehittyneet valtavaa vauhtia ja niillä saa hyviä kuvia.

1. Tausta ei saisi olla liian levoton, muuten kohde ei erotu.

.

1. Lähtötilanne eli nopea räpsäisy. Kuvassa huonoa on aivan liian levoton tausta. Kohde jää tummaksi, mutta takana "palaa puhki" ikkuna. Kuvaan on päässyt peilin kautta myös valokuvaaja. Huono räpsäisy.Raila Paavola / Yle

Antti Pahkamäki käyttää kuvauksissaan järjestelmäkameraa, jolloin hän pystyy säätämään aukkoa.

– Isolla aukolla kuvattaessa tausta jää epäselväksi. Silloin taustalla ei ole merkitystä. Jos kuvaa muulla tavoin, yksivärinen tausta on hyvä.

2. Valo on valokuvauksen a ja o. Ammattikuvaaja kehottaa hankkiutumaan luonnonvalon ääreen.

2. Nyt kohde on saanut kasvoilleen ikkunasta luonnonvaloa, mikä on hyvä. Kohde jää kuitenkin taustalla näkyvien ykistyiskohtien varjoon. Levoton lopputulos.Raila Paavola / Yle

– Valo on kaikkien ratkaisevin. Lisäksi kannattaa muistaa, että kamera näkee eri tavoin kuin ihmissilmä. Joku kirkas lamppu ei kameran mukaan olekaan kovin kirkas. Luonnonvalo kannattaa hyödyntää, mutta toisaalta suoraa auringonvaloa pitää välttää.

Pahkamäki vinkkaa, että tavallisista kuvista voi erottua vaikkapa käyttämällä studiovaloja.

3. Kuvattavan tausta ei saisi tuoda tahatonta komiikkaa kuviin. Esimerkissä kohteen päästä pistää esiin pystysuora palkki.

3. Valotus on hyvä ja kohteen ilme rento. Päästä pistää kuitenkin esiin pystysuora palkki. Se häiritsee katsojan silmää ja pahimmassa tapauksessa tuo tahatonta komiikkaa otokseen.Raila Paavola / Yle

Esimerkkikuvassa kohde on sijoitettu ikkunan ääreen. Ammattilainen neuvoo, että selkä ikkunaa vasten ei kannata ottaa kuvaa, sen sijaan ikkunaa vasten voi olla kyljittäin. Pehmeä valaistus syntyy kauempana ikkunasta, dramaattisempi vaikutelma taas aivan ikkunan ääressä.

4. Vältä heijastuksia. Niitä syntyy silmälaseista, ikkunalaseista ja peileistä ja ne voivat tehdä tepposet muuten hyvälle kuvalle.

4. Kohde on liian voimakkaassa valossa ikkunan äärellä. Ennen kaikkea kuvassa häiritsevät silmälaseihin syntyneet heijastukset.Raila Paavola / Yle

Kohde on asetettu hyvin lähelle kuvaajaa ja kameraa. Zoomauksessa on vaaransa, silloin linssin lähellä oleva kohde näyttää isommalta ja leveämmältä. Tämän on moni selfietä ottanut jo huomannutkin.

– Jotkut zoomaavat kameralla. Toiset taas menevät lähelle kohdetta. Kun kohde on hyvin lähellä, linssi tarjoaa laajakulmanäkymän. Ehkä kaikki jo tiedostavat sen, mitä laajakulmanäkymä tarkoittaa, miettii Pahkamäki.

5. Mieti tavallisesta poikkeava ilme tai asento.

5. Lopullinen otos on aika veikeä. Valotus ja tausta ovat kunnossa. Linsseissä ei ole heijastusta ja kuvattavan asento on tavallisuudesta poikkeava.Raila Paavola / Yle

Kautta valokuvauksen historian ihmiset ovat törröttäneet kameran edessä pyhäilme päällä. Viime aikoina moni on näköjään rikkonut tätä perinnettä, sillä esimerkiksi somessa tai mainoksissa näkee ihmisiä suu auki, hurjassa virneessä, irvistämässä.

– Ehkä se on jo vähän nähty se semmoinen jäpittäminen. Massasta yritetään sitten erottua hassuttelemalla. Itse en allekirjoita ilmeilyä, tunnustaa Pahkamäki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Abit nauravat Trumpille – katso kuvat penkkarijulisteista eri puolelta Suomea

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 16 - 17:30

Viimeaikainen meemimylly on pyörinyt Yhdysvalloissa. Se näkyy myös kevään abiturienttien tekemissä penkkarijulisteissa. Presidentti Donald Trumpin sanomiset olivat torstaina ahkerassa uusiokäytössä.

– Kuuluu genreen eli tekstilajiin haistattaa peet Trumpin kaltaisille hahmoille. Tässä yhteydessä sen voi tehdä rajusti ja turvallisesti. Samalla tietysti luodaan me-henkeä, arvioi kielentutkija Vesa Heikkinen tämän kevään julisteita.

Tässä Trump-julisteita eri puolita Suomea. Jutun lopusta löytyy runsaasti muita irvailun aiheita.

Donald Trumpin argumentointityyli on huomioitu Kokkolassa.Mari Hautamäki / YLE Donald Trump oli edustettuna monessa lahtelaisrekassa. Tässä yksi taidonnäyte. Noora Flekander / Yle Rovaniemen Trump-julisteessa on huomioitu esikuvansa oranssiin vivahtava ihonsävy.Raimo Torikka / Yle Tässä Lahden Tiirismaan lukion eli Tipalan Trump-versio.Noora Flekander / Yle Joensuussakin Trump sai huomiota.Niina Rintala / Yle Savonlinnassa viihdytti Trump-hallinnon vaihtoehtoiset faktat.Jarmo Nuotio / Yle Trump eksyi penkkarirekkaan myös Kajaanissa.Kimmo Hiltunen / Yle Kotkassa Donald Trump oli innoittanut abeja penkkarilakanoissa.Antti Ojala / Yle Penkkarirekka Lahden keskustassa ottaa kantaa Trumpin "Build the Wall" -tekstillä ja esittelee myös teletappeja. Noora Flekander / Yle Helsingin Herttoniemen yhteiskoulun oppilaat viittasivat niin ikään Trumpiin.Petteri Sopanen / Yle "Mielestäni tämä on erittäin nokkela englantia ja suomea yhdistävä ”Make KaLu hard again” (Kalevan lukio), jossa on avoin viittaus seksiin. Aika kilttejähän nämä yleensä ovat. Mielikuva on, että joskus olisi ollut roisimpaakin meininkiä", kommentoi kielentutkija Vesa Heikkinen tätä julistetta.Petri Aaltonen / Yle Taidelukiolaiset tervehtivat savonlinnalaisia värikkääseen tapaansa.Jarmo Nuotio / Yle

Medianomi Tarina Tommiska huomaa, että kuvataidepainotteisten lukioiden kädenjälki erottuu selkeästi joukosta.

– Tuollainen juliste on haastava tehdä, koska se on niin iso. Iskulause täytyy miettiä tosi tarkkaan, jotta se näkyy kauas. Julisteen pitää olla "siisti", Tommiska sanoo.

– Aiheet ovat hyvin ajankohtaisia. Tosin Trumpeja on niin monta, että voi olla haastavaa erottua joukosta. Idean on oltava tosi kirkas, tai hukkuu massaan, Tommiska jatkaa. Hän oli itse abiturientti vuonna 2012. Silloin esillä oli mm. samalle vuodelle ennustettu maailmanloppu.

Tamperelaisena Tommiska nostaa esiin erityisesti ankarasta norovirusepidemiasta kärsineen tamperelaislukion julisteen. Kalevan lukion abit tekivät uuden julisteen alle viikossa. Hän uskoo, että sanaparilla noro ja moro leikkivän julisteen viesti avautuu muuallakin Suomessa.

Tampereen Kalevan lukion juliste on ajankohtainen jos mikä: lukion abien keskuudessa puhkesi raju norovirusepidemia viikko sitten. Penkkaripäivänä selvisi, että epidemian syy oli abeille jaetut evässämpylät - tarkemmin sanottuna sämpylän välissä olleet kurkkuviipaleet.Petri Aaltonen / Yle

Vaikka ajankohtaisuus on julisteissa tärkeää, tutkija Vesa Heikkinen löytää kuvista myös kestosuosikkeja, kuten Teletapit, erilaiset tuotemerkit, televisio-ohjelmat ja Uuno Turhapuro.

– Tämä kertoo jotain olennaista penkkarijulisteiden tekstilajista: otetaan toisista yhteyksistä ja teksteistä tuttuja hahmoja, ideoita ja lauseita uusiokäyttöön. Käännetään merkityksiä nurin kurin ja päälaelleen. Se on samalla sekä kriittistä että hauskaa.

Tässä on lisää nokkelia julisteita eri puolilta Suomea.

Helsingin kuvataidelukion taidonnäyte. Petteri Sopanen / Yle Penkkari-iloa Helsingin Erottajalla.Petteri Sopanen / Yle Sibelius-lukio osoitti kunnioitusta taiteilija Touko "Tom of Finland" Laaksoselle. Petteri Sopanen / Yle Tampereen Kalevan lukiolaiset vitsailevat lähtevänsä lukiosta helpommin kuin britit EU:sta.Yle Pikku kakkosen klassikkoanimaatio, jossa varoitellaan heikoista jäistä, vääntyi uudeksi versioksi Tampereella.Petri Aaltonen / Yle Viime vuonna huippusuosion saanut Pokémon Go -peli innosti Tampereen Hatanpään lukion abiturientteja.Mari Vesanummi / Yle Game on Thrones -tv-sarjalla on selvästi faneja Turussa.Petra Ristola / Yle Enlannin kieltä näkyi monissa julisteissa mm. Turussa.Petra Ristola / Yle Mikkelissä viihdytti abien oma versio Putous-ohjelman hahmosta.Risto Puolimatka / Yle Kajaanin abit ottivat kantaa kulttuurin ja taiteen leikkauksiin.Kimmo Hiltunen / Yle Improbatur and chill. Näin julisti penkkarirekkaan kiinnitettu lakana Kajaanissa.Kimmo Hiltunen / Yle Porissa väännettiin Netflix and chill -meemi uuteen muotoon.Marko Hietikko / Yle Hämeenlinnassa penkkarijulisteissa oli huomioitu mm. Haluatko miljonääriksi -visa.Yle "Kun oot ainoo selvin päin abiristeilyllä", matkitaan Karoliina Korhosen Finnish Nightmares -pilapiirroksia Hämeenlinnassa.Nina Keski-Korpela / Yle Kuopiossa otettiin kantaa koulutuksen kestoon.Sakari Partanen / Yle Kuopion lyseon lukiolaiset tekivät julisteessaan vakaan lupauksen.Sakari Partanen / Yle ...nyt se vasta alkaa! Kotkan lyseon lukion penkkaririehaa.Antti Ojala / Yle Kokkolan Yhteislukion julisteessa huomioidaan Pete Parkkosen Kohta sataa -musiikkivideo. Porin suomalaisen yhteislyseon abit jakoivat kiitoksia innoittajilleen.Marko Hietikko / Yle Kokkolan suomalaisen lukion abit olivat lähdössä penkkariajelulle - vai sittenkin hiihtämään?Mari Hautamäki / YLE There are no winners, only survivors -lakana nähtiin Rovaniemellä.Raimo Torikka / Yle Penkkarihumua Oulun keskustasta.Wasim Khuzam / Yle Lappeenrannassa muistettiin Terminator-elokuvia ja tietysti Trumpia.Yle Petri Kivimäki Mikkelissä ajankohtaiset asiat nousivat esille useissa lakanoissa.Risto Puolimatka / Yle Lappeenrannassa oli tehty oma versionsa Pokémon Go -pelistä.Petri Kivimäki Yle Tässä porilaisabien lakana.Marko Hietikko / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Abit nauravat Trumpille – katso kuvat penkkarijulisteista eri puolelta Suomea

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 16 - 17:30

Viimeaikainen meemimylly on pyörinyt Yhdysvalloissa. Se näkyy myös kevään abiturienttien tekemissä penkkarijulisteissa. Presidentti Donald Trumpin sanomiset olivat torstaina ahkerassa uusiokäytössä.

– Kuuluu genreen eli tekstilajiin haistattaa peet Trumpin kaltaisille hahmoille. Tässä yhteydessä sen voi tehdä rajusti ja turvallisesti. Samalla tietysti luodaan me-henkeä, arvioi kielentutkija Vesa Heikkinen tämän kevään julisteita.

Tässä Trump-julisteita eri puolita Suomea. Jutun lopusta löytyy runsaasti muita irvailun aiheita.

Donald Trumpin argumentointityyli on huomioitu Kokkolassa.Mari Hautamäki / YLE Donald Trump oli edustettuna monessa lahtelaisrekassa. Tässä yksi taidonnäyte. Noora Flekander / Yle Rovaniemen Trump-julisteessa on huomioitu esikuvansa oranssiin vivahtava ihonsävy.Raimo Torikka / Yle Tässä Lahden Tiirismaan lukion eli Tipalan Trump-versio.Noora Flekander / Yle Joensuussakin Trump sai huomiota.Niina Rintala / Yle Savonlinnassa viihdytti Trump-hallinnon vaihtoehtoiset faktat.Jarmo Nuotio / Yle Trump eksyi penkkarirekkaan myös Kajaanissa.Kimmo Hiltunen / Yle Kotkassa Donald Trump oli innoittanut abeja penkkarilakanoissa.Antti Ojala / Yle Penkkarirekka Lahden keskustassa ottaa kantaa Trumpin "Build the Wall" -tekstillä ja esittelee myös teletappeja. Noora Flekander / Yle Helsingin Herttoniemen yhteiskoulun oppilaat viittasivat niin ikään Trumpiin.Petteri Sopanen / Yle "Mielestäni tämä on erittäin nokkela englantia ja suomea yhdistävä ”Make KaLu hard again” (Kalevan lukio), jossa on avoin viittaus seksiin. Aika kilttejähän nämä yleensä ovat. Mielikuva on, että joskus olisi ollut roisimpaakin meininkiä", kommentoi kielentutkija Vesa Heikkinen tätä julistetta.Petri Aaltonen / Yle Taidelukiolaiset tervehtivat savonlinnalaisia värikkääseen tapaansa.Jarmo Nuotio / Yle

Medianomi Tarina Tommiska huomaa, että kuvataidepainotteisten lukioiden kädenjälki erottuu selkeästi joukosta.

– Tuollainen juliste on haastava tehdä, koska se on niin iso. Iskulause täytyy miettiä tosi tarkkaan, jotta se näkyy kauas. Julisteen pitää olla "siisti", Tommiska sanoo.

– Aiheet ovat hyvin ajankohtaisia. Tosin Trumpeja on niin monta, että voi olla haastavaa erottua joukosta. Idean on oltava tosi kirkas, tai hukkuu massaan, Tommiska jatkaa. Hän oli itse abiturientti vuonna 2012. Silloin esillä oli mm. samalle vuodelle ennustettu maailmanloppu.

Tamperelaisena Tommiska nostaa esiin erityisesti ankarasta norovirusepidemiasta kärsineen tamperelaislukion julisteen. Kalevan lukion abit tekivät uuden julisteen alle viikossa. Hän uskoo, että sanaparilla noro ja moro leikkivän julisteen viesti avautuu muuallakin Suomessa.

Tampereen Kalevan lukion juliste on ajankohtainen jos mikä: lukion abien keskuudessa puhkesi raju norovirusepidemia viikko sitten. Penkkaripäivänä selvisi, että epidemian syy oli abeille jaetut evässämpylät - tarkemmin sanottuna sämpylän välissä olleet kurkkuviipaleet.Petri Aaltonen / Yle

Vaikka ajankohtaisuus on julisteissa tärkeää, tutkija Vesa Heikkinen löytää kuvista myös kestosuosikkeja, kuten Teletapit, erilaiset tuotemerkit, televisio-ohjelmat ja Uuno Turhapuro.

– Tämä kertoo jotain olennaista penkkarijulisteiden tekstilajista: otetaan toisista yhteyksistä ja teksteistä tuttuja hahmoja, ideoita ja lauseita uusiokäyttöön. Käännetään merkityksiä nurin kurin ja päälaelleen. Se on samalla sekä kriittistä että hauskaa.

Tässä on lisää nokkelia julisteita eri puolilta Suomea.

Helsingin kuvataidelukion taidonnäyte. Petteri Sopanen / Yle Penkkari-iloa Helsingin Erottajalla.Petteri Sopanen / Yle Sibelius-lukio osoitti kunnioitusta taiteilija Touko "Tom of Finland" Laaksoselle. Petteri Sopanen / Yle Tampereen Kalevan lukiolaiset vitsailevat lähtevänsä lukiosta helpommin kuin britit EU:sta.Yle Pikku kakkosen klassikkoanimaatio, jossa varoitellaan heikoista jäistä, vääntyi uudeksi versioksi Tampereella.Petri Aaltonen / Yle Viime vuonna huippusuosion saanut Pokémon Go -peli innosti Tampereen Hatanpään lukion abiturientteja.Mari Vesanummi / Yle Game on Thrones -tv-sarjalla on selvästi faneja Turussa.Petra Ristola / Yle Enlannin kieltä näkyi monissa julisteissa mm. Turussa.Petra Ristola / Yle Mikkelissä viihdytti abien oma versio Putous-ohjelman hahmosta.Risto Puolimatka / Yle Kajaanin abit ottivat kantaa kulttuurin ja taiteen leikkauksiin.Kimmo Hiltunen / Yle Improbatur and chill. Näin julisti penkkarirekkaan kiinnitettu lakana Kajaanissa.Kimmo Hiltunen / Yle Porissa väännettiin Netflix and chill -meemi uuteen muotoon.Marko Hietikko / Yle Hämeenlinnassa penkkarijulisteissa oli huomioitu mm. Haluatko miljonääriksi -visa.Yle "Kun oot ainoo selvin päin abiristeilyllä", matkitaan Karoliina Korhosen Finnish Nightmares -pilapiirroksia Hämeenlinnassa.Nina Keski-Korpela / Yle Kuopiossa otettiin kantaa koulutuksen kestoon.Sakari Partanen / Yle Kuopion lyseon lukiolaiset tekivät julisteessaan vakaan lupauksen.Sakari Partanen / Yle ...nyt se vasta alkaa! Kotkan lyseon lukion penkkaririehaa.Antti Ojala / Yle Kokkolan Yhteislukion julisteessa huomioidaan Pete Parkkosen Kohta sataa -musiikkivideo. Porin suomalaisen yhteislyseon abit jakoivat kiitoksia innoittajilleen.Marko Hietikko / Yle Kokkolan suomalaisen lukion abit olivat lähdössä penkkariajelulle - vai sittenkin hiihtämään?Mari Hautamäki / YLE There are no winners, only survivors -lakana nähtiin Rovaniemellä.Raimo Torikka / Yle Penkkarihumua Oulun keskustasta.Wasim Khuzam / Yle Lappeenrannassa muistettiin Terminator-elokuvia ja tietysti Trumpia.Yle Petri Kivimäki Mikkelissä ajankohtaiset asiat nousivat esille useissa lakanoissa.Risto Puolimatka / Yle Lappeenrannassa oli tehty oma versionsa Pokémon Go -pelistä.Petri Kivimäki Yle Tässä porilaisabien lakana.Marko Hietikko / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen soisin maakunta haluaa virallistaa asemansa Euroopassa – kosteus onkin nyt valttia

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 16 - 13:43

Kaksi kertaa Pohjanmeren öljyvarojen veroisen energiaomaisuuden jättäminen käyttämättä tekee mainosten mukaan Suomesta maailman hölmöimmän kansan.

Kosteikko

Kosteikko on kätevä sana koska se pitää sisällään niin lintuvedet, tulvametsät, suot ja ihmisen rakentamat kosteikot. Viimeksi mainittuja on alkanut syntyä varsinkin käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille.

Puolet maapallon kosteikoista on kadonnut ihmisen toimien seurauksena viimeisen sadan vuoden aikana.

Suomessakin soita on muokattu jo 1800-luvun puolivälistä saakka. Silloin alkoivat metsäojitukset. Turvesoiden hyödyntäminen alkoi laajassa mittakaavassa 1970-luvulla.

Pohjois-Pohjanmaan liiton koolle kutsuman kosteikkoseminaarin näkökulmasta hölmöyttä olisi olla kulkematta kompromissien tietä pohjoissuomalaisen suoluonnon suojelemisessa ja hyödyntämisessä. Yli puolet Pohjois-Pohjanmaan maapinta-alasta on suota.

Parempaa paikkaa kosteikkoseminaarin järjestämiseen ei Suomessa ole kuin Liminganlahden luontokeskus, maan ainoa kosteikkokeskus. Siitä tulee myös Euroopan kosteikkomaakunnan keskipiste, kun sellainen aikanaan perustetaan.

Liminganlahden LuontokeskusWasim Khuzam / Yle

– Liminganlahti on hyvä alku, mutta pitää päästä pidemmälle muidenkin hienojen kosteikkojen kanssa. Jos meillä olisi tällainen Euroopan kosteikkomaakunnan titteli, se velvoittaisi pitämään huolta muistakin maakunnan kosteikoista, sanoo Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suo-ohjelman teossa ja seurannassa tiiviisti mukana ollut Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Ismo Karhu.

Samaan aikaan kun turveala kampanjoi aggressiivisesti soiden suojelua vastaan. Suomen soisimmassa maakunnassa puuhataan kosteikkojen kestävästä käytöstä laatubrändiä, joka pitää sisällään niin suojelun kuin soiden ja muiden kosteikkojen vastuullisen käytön.

"Käyttömahdollisuudet yhdistettävissä"   

Liminganlahden luontokeskukseen kokoontunut sekalainen joukko kosteikoista kiinnostuneita luonnonsuojelijoita, virkamiehiä, maanomistajia ja turvetuotantoalan edustajia on yllättävän yksimielinen perusasiasta.

– Kaikki erilaiset suon käyttömuodot on mahdollista yhdistää, kiteyttää Karhu.

Ollaan ainutkertaisten alueiden kanssa tekemisissä oikeastaan kaikissa mittakaavoissa. Jorma Pessa

Jopa paneeliin kutsutut hallituksen ja opposition kansanedustajat, Antti Rantakangas (kesk.) ja Hanna Halmeenpää (vihr.), ovat yhtä mieltä siitä, että kosteikot eivät saisi kuormittaa vesistöjä, olipa sitten kyse turvetuotannosta tai suometsätaloudesta.

– Kiireellisintä on jokivesien tilasta huolehtiminen, vihreä ja keskustalainen komppaa.

– Meillä on parhaat edellytykset Suomen ja Euroopan kosteikkomaakunnaksi, jatkaa Rantakangas.

Ainutkertaisia alueita

Liminganlahti on Suomen lintuvesien ykköskohde. Siellä sijaitsee myös Suomen ainoa kosteikkoluontokeskus, Liminganlahden luontokeskus.

Suomen kansainvälisesti tunnetuimman lintuveden Liminganlahden välittömässä tuntumassa ovat myös Hailuodossa sijaitseva Isonmatalan-Tömpän lintuvesi sekä Siikajoen lintuvedet, jotka ovat vähintäänkin yhtä arvokkaita alueita.

Näkymä Liminganlahden luontokeskuksen näyttelytiloihin.Wasim Khuzam / Yle

– Ollaan ainutkertaisten alueiden kanssa tekemisissä oikeastaan kaikissa mittakaavoissa, toteaa erityisesti kosteikkoihin ja soihin perehtynyt ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristöpuolelta.

Rannikon lintuvesikohteiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta löytyy esimerkkejä niukasta saaristoluonnosta ja edustavasta suoluonnosta.

Aapasuot ovat tyypillisintä jäljellä olevaa suoluontoa Pohjois-Pohjanmaalla, esimerkkeinä vaikkapa Lapin kanssa yhteinen Litokaira ja Pudasjärven-Utajärven alueella sijaitseva, edelleen kansallispuistoksi haviteltava Olvassuo.

Turvesuosta kosteikoksi

Nyt soiden käytössä on tapahtumassa merkittävä muutos. Pohjois-Pohjanmaan suo-ohjelman seurantakatsauksessa havaittiin, että suunta on vaihtunut. Suometsätalouden supistumisen takana ovat taloudelliset realiteetit. Kaikista soista ei vain ole metsiksi. Mutta parhaista suometsistä ei tietenkään olla edelleenkään luopumassa.

Vanhimmat suot ovat poistuneet ja niitä poistuu koko ajan käytöstä. Pitää aina miettiä, että mitä niille tehdään jatkossa. Aimo Lehmikangas

– Soita muuttava käyttö supistuu määrällisesti ja kohdentuu jo ojitetuille soille. Samalla se järkiperäistyy ja keskittyy kannattavimpiin kohteisiin sekä pyrkii nostamaan jalostusastetta, toteaa Karhu.

Metsätaloudessa heikosti kannattavia suometsiä jätetään nyt ennallistumaan. Turvesuotkin muuttuvat käytön jäljiltä rakennetuiksi kosteikoiksi, osa jopa uudestaan soiksi.

Erinomaisen soinen kunta

– Meillä on maakunnan suo-ohjelmassa hyvä pohja siihen, mitä voidaan hyödyntää ja mitä voidaan suojella, sanoo erinomaisen soisen kunnan, Siikalatvan tekninen johtaja Aimo Lehmikangas.

Siikalatvalla turvetuotanto on merkittävä elinkeino. Tämän vuoksi Lehmikankaan pöydälle tulee viikoittain turvetuotantoa koskevia asioita.

– Uutena asiana sillä saralla on turvetuotantosoiden jälkikäyttö. Vanhimmat suot ovat poistuneet ja niitä poistuu koko ajan käytöstä. Pitää aina miettiä, että mitä niille tehdään jatkossa. Monista tulee kunnostustöiden jälkeen kosteikoita ja osasta tuhansien vuosien kuluessa soitakin, naurahtaa Lehmikangas.

Suomen soisin seutu

Suomen alkuperäisestä suoalasta kolmannes on luonnontilaisena. Niin suojellut, kuin suojelemattomat suot sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa ei soita paljon enää jäljellä ole.

Nyt yhdessä mietitään uusia ratkaisumalleja. Samuli Pohjama

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta. Suurin osa senkin alkuperäisestä suo-alasta on muuttunut maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon takia. Välillä varsinkin turvetuotanto ja suojeluväki ovat olleet kovastikin eri mieltä asioista, mutta ilmapiiri on muuttunut.

– Vastakkainasettelun aika näissä asioissa on ohi. Nyt yhdessä mietitään uusia ratkaisumalleja, linjaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Samuli Pohjamo.

Ilmastonmuutoksesta myötätuulta

Pohjois-Pohjanmaan halutaan kehittyvän Euroopan kosteikkomaakunnaksi. Hyvänä lähtökohtana tälle on runsas suoluonto, joka kattaa erilaiset suot merenrannikon nuorista soista ja laajasta aapasuovyöhykkeestä vaarojen rinnesoihin.

Tulevaisuudessa täällä on yhä enemmän kosteikkoja; lintuvesiä ja rakennettuja jälkikäyttö- ja vesiensuojelukosteikkoja. Samaan suuntaan saattaa osaltaan vaikuttaa myös ilmastonmuutos.

Pohjois-Pohjanmaalla on runsas suoluonto.Wazim Khuzam / Yle

– Ensi vaiheessa se näkyy niin että etelästä levittäytyy uutta lajistoa ja toisaalta alkuperäinen pohjoinen lajisto joutuu vetäytymään edelleen pohjoiseen. Kun sademäärät lisääntyvät, se tulee vaikuttamaan suoluontoon ehkä positiivisesti, arvioi Pessa.

Soiden ja turvemaiden vastuullinen talouskäyttö on osa kosteikkomaakunnan ilmettä ja kosteikkojen elinkaarta. Talouskäytön on kuitenkin kehityttävä aiemmasta: käyttö kohdistetaan muuttuneille turvemaille, joilla ei ole merkittäviä luonnonarvoja ja sen vesistöhaitat osataan ehkäistä.

Julkisuutta ja turismia

Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoluonnon runsaus ja merkitys on jäänyt vähälle huomiolle julkisuudessa. Nyt tavoitellaan yleisen suotuntemuksen lisäämistä sekä Suomen kosteimmassa maakunnassa että maailmalla. Kosteikkomaakunnan statuksen ohella tavoitellaan Olvassuolle kansallispuistostatusta ja Liminganlahti-Oulujokilaaksolle maailmanperintökohteen asemaa. Myös kosteikkomatkailussa nähdään mahdollisuuksia.

Maakuntakaavan teossa on Karhun mukaan onnistuttu hyvin sovittamaan yhteen kosteikkojen käytön erilaiset intressit, kuten suojelu ja turvetuotanto.

– Jatkossa muuttava käyttö ohjataan vain sellaisille alueille jotka on jo ennestään ojitettuja. Olemme tälla hetkellä kulminaatiovaiheessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana soita muuttava toiminta on vähentynyt ja on edelleen vähentymässä. Soiden suojelu sen sijaan on etenemässä. Samana ajanjaksona meillä on tehty päätöksiä 8000 suohehtaarin suojelusta, listaa Karhu.

Karhun mukaan Pohjois-Pohjanmaan hienoa suoluontoa ei tiedosteta eikä ymmärretä kokonaisuutena. Asiantilan muuttaminen on yksi keskeinen ponnin kosteikkomaakuntahankkeelle.

– Tärkeintä on saada kosteikkokokonaisuus maakunnan omien asukkaiden ja suomalaisten sekä eurooppalaisten tietoisuuteen, kertoo Karhu.

Pohjois-Pohjanmaan soista halutaan matkailukohteita.Wasim Khuzam / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Karkkisadetta, karnevaaliasuja ja iloisia abeja – lähetä kuva #ylepenkkarit

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 16 - 09:30

Lukiolaisten riemu on nyt ylimmillään, kun 12-vuotinen koulutaival on päättymässä. Julkaise paras otoksesi penkkarihumusta Twitterissä ja Instagramissa tunnisteella #ylepenkkarit tai lähetä se meille suoraan. Kuvat näkyvät tässä artikkelissa.

Penkinpainajaisista eli penkkareista alkaa abiturienttien lukuloma ylioppilaskirjoituksia varten.

Katso vastaava kuvakooste keväältä 2016 täältä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Karkkisadetta, karnevaaliasuja ja iloisia abeja – lähetä kuva #ylepenkkarit

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 16 - 09:30

Lukiolaisten riemu on nyt ylimmillään, kun 12-vuotinen koulutaival on päättymässä. Julkaise paras otoksesi penkkarihumusta Twitterissä ja Instagramissa tunnisteella #ylepenkkarit tai lähetä se meille suoraan. Kuvat näkyvät tässä artikkelissa.

Penkinpainajaisista eli penkkareista alkaa abiturienttien lukuloma ylioppilaskirjoituksia varten.

Katso vastaava kuvakooste keväältä 2016 täältä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yritysunelmilla on siivet, jotka täytyy ensin kastaa hyisessä avannossa

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 15 - 17:56

Tapahtumassa yritysideat kiteytetään iskeviksi pitchauksiksi, tuttavallisemmin hissipuheiksi. Toimiston sijaan myyvät yritysideat heitetään ilmoille hyytävän avannon pohjalta.

Yle Oulun toimittajat Päivi Annala ja Pasi Punkari ovat paikan päällä Oulun kauppatorilla aistimassa tunnelmaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sebastian Tynkkynen valittaa tuomiostaan hoviin – katsoo päätöksen rajoittavan sananvapautta

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 15 - 17:28

Perussuomalaisten varavaltuutettu, oululainen Sebastian Tynkkynen valittaa tammikuussa saamastaan sakkotuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.

Tynkkynen kertoo valitusaikeestaan Facebook-sivullaan. Oulun käräjäoikeus antoi Tynkkyselle 16. päivä tammikuuta tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Valtiolle maksettavan sakon suuruus on yhteensä 300 euroa.

Tynkkynen: kristittyjen uskonnonvapauteen puututtu

Facebook-sivuillaan jakamassa tiedotteessaan Tynkkynen tulkitsee käräjäoikeuden tuomion kaventavan Suomen sananvapauden tilaa.

Hänen mukaansa tuomiolla on muun muassa puututtu kristittyjen uskonnonvapauteen sekä estetty kritisoimasta islamia. Hän kuvailee käräjäoikeuden tuomiota oikeusmurhaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Erikoissairaanhoitoon pääsee nopeimmin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 15 - 17:08

Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä pääsi vuodenvaiheessa kiireettömään erikoissairaanhoitoon nopeammin kuin maamme muissa sairaanhoitopiireissä. Hoitoon pääsi keskimäärin 32 päivässä.

Päijät-Hämeessä puolestaan hoitoon pääsyä odotettiin pisimpään, keskimäärin 51 vuorokautta.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreesta katsauksesta.

Potilaiden määrä on kasvanut

Vuoden 2016 lopussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloihin pääsyä odotti 11 000 henkilöä. Heistä yksi prosentti eli 110 potilasta oli odottanut hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Tällä mittarilla VSSHP sijoittuu yliopistosairaanhoitopiirien vertailussa keskivaiheille.

– Potilaiden määrä koko sairaanhoitopiirin tasolla on kasvanut, mikä on osaltaan aiheuttanut tilapäisiä ruuhkia joillakin erikoisaloilla, sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

VSSHP:ssä asioi viime vuonna yli 200 000 henkilöä ja lisäystä oli 2,3 prosenttia edellisvuodesta.

Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä pitkään jonottaneita oli 0,6 prosenttia. HUSissa puolestaan 2,4 prosenttia kaikista potilaista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä