Kanta-alueen uutisia

Perhonjoen taimen ja siika halutaan pelastaa omalla hautomolla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 1 - 18:40

Perhonjoelle Kokkolan Rödsöön rakennetaan tänä kesänä oma kalahautomo. Sen tarkoituksena on saada vahvistettua Perhonjoen omia kalakantoja. Kala leimautuu veteen, jossa se on kuoriutunut ja siksi palaa sinne kutemaan.

– Oma perhonjokisiika pitäisi saada lisääntymään, meillä isot siiat ovat aika vähissä. Yli kaksikiloiset ovat muista joista melkein kokonaan häipyneet, mutta meillä on niitä tässä joessa vielä sen verran, että pystymme ottamaan niistä mätiä ja saamaan jälkeläisiä, sanoo hankkeessa mukana oleva Dan Vikström.

Siian ja taimenen mätiä lypsetään syksyllä, jonka jälkeen hedelmöitettyä mätiä säilytetään talven yli hautomossa. Ensimmäiset Perhonjoen vedessä kasvaneet siian- ja taimenenpoikaset istutetaan takaisin jokeen ensi keväänä.

Kalle Niskala / Yle

Siika ja taimen lisääntyvät Perhonjoessa jonkin verran luontaisestikin, mutta joka kevät jokeen istutetaan silti kymmeniä tuhansia kalanpoikasia. Tähän asti mäti on jouduttu hautomaan muualla, pääasiassa Pyhä- ja Isojoella. Se aiheuttaa kuljetus- ja hautomokustannuksia.

– Meillä on ollut haaveena jo pitkään, että saataisiin pieni oma hautomo, jonka on tarkoitus palvella vain Perhonjokea, sanoo hankkeen vetäjä Håkan Bystedt.

Suunnitelmien mukaan siiat ja taimenet lypsetään lokakuussa jokirannassa, mäti haudotaan oman joen vedessä, ja keväällä poikaset istutetaan kotijokeen.

– Jos kaloja istutetaan jokeen eivätkä ne tiedä, mihin veteen ne ovat kuoriutuneet, ne voivat kutea missä joessa tahansa. Ja jos ne on merellä istutettu, ne eivät tule välttämättä ollenkaan jokeen, sanoo Dan Vikström.

Aluksi tavoitteena on lypsää mätiä noin 30 litraa, josta kuoriutuu pari miljoonaa poikasta.

Håkan Bystedt ja Dan Vikström.Kalle Niskala / Yle

Hankkeessa ovat mukana kaikki seitsemän Perhonjoen kalastuskuntaa Alavetelistä alajuoksulle. Hautomon rakentaminen maksaa noin 25 000 euroa, ja sen vuotuiset käyttökustannukset ovat tuhannen euron luokkaa.

– Me ollaan porukalla nyt lähdetty siihen, että Perhonjoki pannaan kuntoon ja pelastetaan. Haluttaisiin nyt muutaman vuoden auttaa tätä tilannetta, että saataisiin kunnon kalakanta Perhonjokeen, sanoo Håkan Bystedt.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ihmiset nurisevat, mutta luonto ei hätkähdä – Tässä 3 esimerkkiä, kuinka pohjoisen eläimet ja kasvit sopeutuvat kylmään kevääseen

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 1 - 11:03

Pohjoisen kasvi- ja eläinlajit ovat tottuneet ääreviin olosuhteisiin. Ne sopeutuvat vuosittain vaihtelevasti etenevään vuoden kiertoon. Muuten ne eivät pohjoisia lajeja olisikaan.

Paikkalinnut kuten esimerkiksi metsäkanalinnut aloittavat pesintänsä myöhemmin ja sen onnistuminen on todennäköisempää kuin varhaisen kevään innoittaman varhaisen pesinnän jäljiltä. Myös marjojen menestyksen kannalta myöhäinen kevät on parempi kuin varhainen.

Muuttolinnut voivat viivyttää tuloaan ja pesintäänsä kun kevät on kylmä. Isoimmat lajit saattavat jättää pesinnän väliin kokonaan, jos näyttää että aika ei riitä esimerkiksi laulujoutsenen poikasten kehittymiseen ennen talvea.

Sama ilmiö tunnetaan muillakin isoilla muuttolintulajeilla. Jos kesälläkin on kylmää, poikasten ravinnonsaanti ja lämmönsäätely kärsii. Kesän sää on olennaista Suomen luonnoneläinten lisääntymisen kannalta.

Luonto voi pidätellä itseään keväällä kun kylmä jatkuu. Sekä kasvit että eläimet kestävät kylmää keväällä, mutta eivät enää kukinnan alettua tai poikaisten kuoriuduttua. Mitä myöhemmin marjat ja muut kasvit kukkivat, sitä pienempi on niitä kasvuvaiheessa vahingoittavan hallan riski. Lepotilassa kasvit kestävät pakkasta hyvin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjoisessa ei ole ollut näin kylmää toukokuuta lähes puoleen vuosisataan

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 1 - 10:19

Toukokuu oli pohjoisessa poikkeuksellisen kylmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lähes koko Lapissa kuukauden keskilämpötila jäi noin 2,5 pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Koko Pohjois-Suomessa – Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa mukaanlukien – toukokuu jää pitkän ajan keskilämpötilasta 3 astetta. Viimeksi yhtä kylmä toukokuu on koettu koko Pohjois-Suomessa vuonna 1969, eli lähes viisikymmentä vuotta sitten.

Lapissa toukokuun keskilämpötila oli tasan kaksi astetta. Vuonna 2016 kuukauden keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan 8,6 astetta.

Kittilässä keskilämpö alle kaksi astetta

Esimerkiksi Rovaniemellä keskilämpötila jäi tavallisesta tasan kolme astetta eli viiteen asteeseen. Savukoskella poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli 2,7 astetta. Kuukauden keskilämpötila jäi alle neljän asteen.

Kittilän Pokassa toukokuun keskilämpötila oli vain 1,7 astetta, mikä on 2,5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa alempi.

Vertailun vuoksi voi todeta, että maailman kylmimmäksi mainitun Oimjakonin kaupungissa Siperiassa toukokuun pitkän ajan keskilämpötila on 2,7 astetta.

Ylä-Lapissa oli hieman vähemmän viileää, mutta sielläkin lämpötila jäi pitkän ajan keskiarvoista. Esimerkiksi Utsjoen Kevolla toukokuun keskilämpötila oli 2,8 astetta, mikä on 1,7 astetta keskimääräistä alempi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koirien Kalevala ja Niskavuoren Heta täyttivät katsomot Kokkolassa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 1 - 09:16

Kokkolan kaupunginteatteri yltää tänä näytäntövuonna yli viime kauden katsojalukujen.

Syksyn ja kevään aikana kävijöitä oli yli 19 200, mikä on 1 200 katsojaa edelliskautta enemmän. Suosituimpia esityksiä olivat Niskavuoren Heta ja koko perheen musiikkiseikkailu Koirien Kalevala, jotka molemmat keräsivät 4 500 katsojaa.

Huippuvuonna 2011 kaupunginteatterissa vierailtiin jopa 26 100 kertaa.

Yleisöä saavuttivat hyvin myös musiikkikomedia Iltatähti 3 000 katsojallaan sekä muistisairaudesta kertova Pala palalta pois, jota esitettiin täysille katsomoille. Pala palalta saa lisäesityksiä myös tänä näytäntövuonna.

Kokkolan kaupunginteatteri esitti 215 näytöstä 10 omasta tuotannostaan ja ja 11 vierailuesityksestä. Katsojamäärissä suunta on ollut ylöspäin teatterinjohtaja Juha Vuorisen kaudella. Näytöskohtainen keskikatsojamäärä on noussut vuoden 2015 luvuista yli 20 prosenttia, 72 katsojasta 89 katsojaan. Vuorinen aloitti teatterin johdossa elokuussa 2015.

Teatterissa pyöritettiin läpi näytäntökauden myös teatteri- ja naperokerhoja. Kokonaisuudessaan yleisötyöhön, muun muassa avoimiin harjoituksiin ja työpajoihin osallistui yli 3 000 ihmistä.

Syyskauden Kokkolassa avaa Roope Lipastin romaaniin perustuva Linnan juhlat -näytelmä. Sen ohjaa teatterinjohtaja Vuorinen.

1.6.2017 Korjattu teatteriesitysten määräksi 215, aiemmin tekstissä luki 250

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lahjatoiveista 100-vuotiaalle Suomelle yksi on ylitse muiden: Karjala takaisin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 1 - 07:17

Suomalaiset toivovat Ylen kyselyssä lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle sen menettämiä alueita. Runsaan 200 vastauksen joukossa esiintyi useimmin toiveita Karjalan palauttamisesta, mutta haaveissa on myös Petsamon saaminen takaisin. Myös esimerkiksi Suursaarta haluttiin useassa vastauksessa.

Toinen merkittävä toive oli rauha: sitä vastaajat toivoivat niin Suomelle kuin laajemminkin, esimerkiksi Ukrainan ja Venäjän välille.

Monen toive osuu sisä- tai talouspolitiikkaan: uuden hallituksen haluaisi useampi. Merkittävä valtionvelan lyhennyseräkin vilahtaa listalla, samoin sen anteeksianto kokonaan sekä Kreikkaan maksetut miljardit. Vastaajat kaipaavat myös translain uudistusta, "eroon pääsyä EU-hömpästä" ja jalat maassa -ajattelua päättäjille.

Toiveiden joukossa ovat lisäksi esimerkiksi Nato-jäsenyys, ulkomaalaisomistuksessa olevien, menestyneiden yritysten saaminen takaisin ja Talvivaaran katoaminen.

Moni toive on sellainen, jossa iso osa kansasta antaa lahjan – ja myös saa:

Konkreettisia lahjatoiveitakin löytyy:

Osa käytännöllisistä toiveista ulottuu valtiotasolle:

Yksi kirjoittaja löytää vielä mahdollisuuden saada sittenkin Norjasta Halti-tunturin huippu, vaikka ajatus jo perustuslain ongelmien vuoksi hylättiinkin.

Lahjalistalla on yksittäisiä toiveita niin rahasta, vuohista kuin sadasta kilosta turskaakin. Unohtamatta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kalsea kevät hyödyttää mustikkaa ja povaa kannankasvua kanalinnulle – tutkijakin kiittää: "Peukutan"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 1 - 07:11
Mistä on kyse?
  • Kylmä kevät on monella tapaa helpotus luonnolle
  • Esimerkiksi mustikat hyötyvät, kun kukinta-ajan venyessä hallan todennäköisyys pienenee
  • Menestyvä mustikka on taas yhteydessä metsäkanalintujen lisääntymismahdollisuuksien kasvuun

Kylmässä keväässä on luonnon kannalta paljon hyviä puolia vaikka kalsea ja viikkoja myöhässä laahaava kevätkeli ihmismieltä nyppiikin.

Luonnoneläimet ovat hyviä sopeutumaan pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosille tyypillisiin vuosittain vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin. Muuten ne eivät voisi täällä elää.

– Koko luomakunta on tottunut siihen että tällaista silloin tällöin tapahtuu, sanoo kanalintuja kymmeniä vuosia työkseen tutkinut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Helle.

Eri asia ovat erilaiset ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tulokaslajit. Ne eivät ole sopeutuneet pohjoisen olosuhteisiin. Muutenhan ne eivät tulokaslajeja olisikaan.

Juuri siksi ne ovat hyötyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tutuksi käyneisiin epätavallisen lämpimiin loppukeväisiin.

Pesintä luonnossa alkaa heti kun luonnonolosuhteet antavat siihen mahdollisuuden.

Isot muuttolinnut voivat jättää pesinnän väliin – metsäkanalinnut eivät

Isoilla lajeilla on kiireintä. Esimerkiksi laulujoutsenella kestää todella kauan ennen kuin poikaset ovat lentäviä. Eikä pelkkä lentokyky riitä, vaan muuttomatkaa varten pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa.

– Laulujoutsen pystyy arvioimaan, että ei kannata aloittaa pesintää ollenkaan, jos pohjoisilla alueilla kevät menee niin myöhään, ettei poikasia ehtisi kasvattaa muuttokuntoon ennen talven tuloa, Helle toteaa.

Suomen laulujoutsenet muuttavat loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Takaisin Suomeen ne palaavat maalis–huhtikuussa.Seppo Haavisto / AOP

Nykyisellä joutsenpopulaatiolla tämä ei myöskään ole minkään tasoinen katastrofi. Laulujoutsenen viime vuosikymmenet ovat olleet todellinen menestystarina. Laji on todella hyötynyt lämpimistä keväistä.

Sama pätee isompiin pöllöihin. Jos ravintoa ei tahdo riittää edes aikuisille linnuille, jätetään pesintä väliin ja odotellaan kärsivällisesti seuraavaa kevättä. Tällaisen strategian omaavat lajit ovat pitkäikäisiä muuttolintuja ja niillä on paljon lisääntymisvuosia.

Suomessa talvenkin pysyttelevät kanalinnut sen sijaan ovat suhteellisen lyhytikäisiä ja mahdollisia pesintävuosia on vain muutama.

– Ne eivät jätä pesimättä edes ankeiden olosuhteiden takia. Aina kannattaa yrittää koska koskaan ei tiedä tuleeko enää seuraavaa vuotta, kertoo Helle.

Huhtikuun keskilämpö määrittää pesinnän alkamisen

Kanalinnuilla talven jälkipuolen lämpöolot määräävät milloin lisääntyminen alkaa. Huhtikuun keskilämpötila ennustaa aika hyvin sitä milloin pesimään ryhdytään.

Tämän vuoden huhtikuun keskilämpötila oli Suomessa noin kaksi astetta kylmempi kuin viime vuosikymmeninä keskimäärin. Viime vuonna huhtikuu oli sen sijaan keskimääräistä lämpimämpi.

Tämän perusteella pesintä olisi tänä vuonna alkanut Pohjois-Suomessa ainakin pari viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Peukutan lintujen pesinnän onnistumisen takia kylmää kevättä. Pekka Helle

Merkitystä on myös sillä kuinka nopeasti menneen talven lumesta päästään eroon ja onko vihreää kasvillisuutta tarjolla.

– Ensimmäisinä pesinnän aloittavat vanhat kokeneet yksilöt. Ne ovat pääsääntöisesti selviytyneet talvesta parhaassa kunnossa ja niiden munamäärät ovat suurimpia.

Tutkimustuloksia kylmän toukokuun vaikutuksesta on vähemmän. Se vaikuttaa todennäköisesti ainakin pesimiskauden pidentymiseen, koska heikoissa oloissa kokemattomammat naaraat aloittavat pesinnän selvästi myöhemmin kun tavalliseksi koettuna keväänä.

Keväiden lämpeneminen on ollut huono asia

Tutkimuksista tiedetään että ilmastonmuutos on aikaistanut kanalintujen pesintää.

Muutoksella, jossa talvet ja keväät ovat lämmenneet arktisen kesän pysyessä ennallaan, on ollut kielteisiä vaikutuksia ainakin teeren pesimätulokseen.

Kokenut tutkija pitää perinteistä kylmää kevättä parempana kuin lämpimiä keväitä joihin viime vuosikymmeninä olemme tottuneet.

Historian aikasarjat osoittavat että hyvinkin syvältä on aina noustu. Pekka Helle

– Peukutan lintujen pesinnän onnistumisen takia kylmää kevättä. Meillä näillä leveysasteilla erityisesti kevättalvi ja kevät ovat lämmenneet. Mutta alkukesä ei. Kun poikaset kuoriutuvat lämpimän kevään laukaiseman aikaisen pesinnän jäljiltä jo kesäkuun alkupuolella, niin muu luonto ei ravinnon muodossa vielä olekaan siinä tilassa kuin sen pitäisi olla ja silloin tulee hankaluuksia.

Tämän vuoden kylmä kevät on vanha normaali

Tämä kevät on vanha normaali. Maastoista on tutkijalle kantautunut selkeää tietoa siitä, että pesintä on selvästi myöhässä. Soitimet ovat kaksi viikkoa jäljessä viime vuosikymmenten normaalista aikataulusta. Ehkä enemmänkin.

Poikasten eloonjäämisen todennäköisyyttä myöhäinen pesintä parantaa selvästi.

– Se on mitattava ja todellinen todennäköisyyslaskennalla osoitettava asia. Siinä mielessä voidaan odottaa hyvääkin lisääntymiskautta, Helle linjaa.

Metsäkanalinnulla, varsinkin metsolla, on merkittävä kohtalonyhteys mustikan kanssa. Mustikka on kanalinnuille tärkeää ravintoa. Tutkimuksista tiedetään myös, että mustikkasadolla on suuri merkitys lintujen lisääntymismenestykseen. Marjan itsensä lisäksi mustikanvarpujen seassa elää poikasten ensimmäisille elinviikoille tärkeä hyönteisfauna.

Kanalintujen kanta kasvamassa?

Kylmä kevät on viivästyttänyt mustikan kukinnan alkamista. Se on hyvä asia, koska samalla sadon mustikan kukinta-aikaan tuhoavan hallan todennäköisyys pienenee. Jos mustikka tuhoutuisi, sen mukana menisi myös kanalinnun poikasille tärkeä hyönteisten toukkien fauna.

Kun mustikan kukinta kylmän kevään myötä viivästyy, todennäköisyys satoa tuhoavan hallan ilmaantumiseen vähenee.Kalevi Rytkölä / Yle

Varsinkin Pohjois-Suomessa kanalinnuilla on takanaan useampi heikohkosti onnistunut pesintävuosia eli lähtökohdat tämän kesän pesinnälle eivät ole parhaat mahdolliset. Tutkija ei silti ole huolissaan.

– Historian aikasarjat osoittavat että hyvinkin syvältä on aina noustu. Kannan kasvun mahdollistaa se että tällaisessa tilanteessa maastossa olevat linnut ovat pääosin vanhoja lintuja, joilla on parempi lisääntymiskyky ja lisääntymistuotto kuin nuoremmilla. Kunhan muut palaset vain loksahtavat kohdalleen, niin kannankasvu voi olla huomattava, Helle povaa.

Koppelo hautoo vaikka hangen alla

Kevät voi huoletta olla kylmä kanalintujen pesinnän kannalta. Kylmä viivästyttää soidinta ja pesintäpuuhia, mutta kun naaraslintu asettuu hautomaan, on aivan sama vaikka sataa lunta.

– Siellä ei ole mitään hätää. Naaraat hautovat sitkeästi, eivät paljonkaan syö tai liiku mihinkään hautoma-aikana lukuun ottamatta pieniä venyttely- ja voimistelutuokioita. Höyhenten alla munien on hyvä kehittyä vaikka olisi pakkasta, Helle toteaa.

Kanalintujen pesinnän onnistumisen kannalta olennaisin merkitys on vasta poikasvaiheen säällä. Pohjois-Suomessa puhutaan aikajaksosta juhannuksen tienoilta heinäkuun puoleen väliin.

– Kriittinen aika on pari viikkoa kuoriutumisesta. Silloinkaan ei tarvitse olla lämmintä kunhan ei olisi yhtä aikaa kylmää ja sateista. Silloin on kasassa kaikki tarvittavat ainekset hyvään lisääntymistulokseen.

Koppeloilla on syytä juhlaan, sillä niiden pesinnän suojaaminen on nostettu yhdeksi Suomi 100 -teeman ympäristöteoksi. Koppeloiden pesintäpuuhia voi seurata täältä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kukat mylläävä pommikoira, pyörtyvä tarjoilija – valtiovierailuilla sattuu ja tapahtuu, mutta protokolla pitää: "Siitä ei tingitä"

YLE: Perämeri - 2017, Tou 31 - 19:48
Mistä on kyse?
  • Monen sujuvasti kulkeneen valtiovierailun takana on protokollasta kiinni pitävä suhdetoimintapäällikkö
  • Oulun kaupungin protokolla on vastannut Kekkosen ajoista lähtien Anneli Korhonen
  • Hän paljastaa, että yllättävät tilanteet ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus valtiovierailuissa

Urho Kekkosen ajoista alkaen Oulun kaupungin protokollasta on vastannut suhdetoimintapäällikkö Anneli Korhonen.

Haastavimpina vierailuina Ouluun hän pitää Mauno Koiviston isännöimää Neuvostoliiton presidentti Gorbatšovin vierailua vuonna 1989 sekä Martti Ahtisaaren isännöimää Ruotsin kuningasparin ja kruununprinsessa Victorian vierailua vuonna 1996.

– Tuoreimmista korkean tason vierailuista haluan mainita Norjan kuningasparin vierailun syyskuussa ja joulukuussa Venäjän pääministeri Medvedevin vierailun.

Pääministeri Dmitri Medvedev oli Anneli Korhosen mukaan ihaillut erityisesti Oulun kaupungintalon koristeellista juhlasalia. Silloin Korhonen oli maininnut, että rakennus on Venäjän suurisuhtinaskunnan ajalta periytyvä seurahuone.

– Ilmankos täällä viihtyy niin hyvin, Medvedev vastasi, Korhonen muistelee.

Yllättäviä tilanteita syntyy aina

Yksityiskohtaisesta ennakkovalmistautumisesta huolimatta jokaiseen valtiovierailuun on sisältynyt yllättäviä läheltä-piti -tilanteita, Korhonen tunnustaa.

Protokollapäällikkö muistelee, kuinka eräänkin kerran hän joutui viime hetkellä puutarhuriksi kaupungintalon juhlasalissa, kun turvamiesten mukana tullut pommikoira mylläsi kumoon suuren kukka-asetelman.

– Kun Gorbatšov vieraili Oulussa, hän jäi kadulle kättelemään kansalaisia niin kauaksi aikaa, että tervetuliaismaljoja kannatellut tarjoilija pyörtyi juuri, kun arvovieraat astuivat sisään. Onneksi suurlähettiläs sai tarjottimesta kopin, Korhonen kertoo.

Protokolla on iso helpotus

Anneli Korhonen sanoo yllättäen, että muodollisiin juhlallisuuksiin liittyvä protokolla ei suinkaan ole rasite, vaan suoranainen helpotus. Ennalta tiedossa olevien askelmerkkien avulla niin vieraat kuin isännätkin voivat keskittyä nauttimaan vierailusta.

En koskaan kommentoi alkoholitarjoiluja. Anneli Korhonen

– Se helpottaa kaikkien työtä. Tiedämme takitilleen, missä seisotaan, miten kätellään ja puhutellaan. Kun valtion päämiehet vierailevat, näistä asioista ei tingitä. Jos vähänkin epäröin, kysyn neuvoa ulkoministeriön protokollaosastolta tai presidentin kansliasta.

Kaikki valtiovierailut Ouluun ovat olleet lopulta tunnelmaltaan leppoisia ja kotoisia, vaikka järjestelyt ovat kunniottavia ja arvokkaita, Korhonen vakuuttaa.

Aikatauluja improvisoidaan tarvittaessa

Myös suhdetoimintapäällikkö puuttuu itse välillä juhlallisuuksien kulkuun. Esimerkiksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin pikavierailu Ouluun syksyllä 2015 venähti kaikkien hämmästykseksi paljon aiottua pidemmäksi.

– Seurue alkoi jo valmistautua aikataulun mukaiseen lähtöön, kun pyysin tenori Petrus Schroderusta ja pianisti Markus Vaaraa heti esittämään Lenskin aarian oopperasta Jevgeni Onegin. Huomasin, kuinka Lavrov rentoutui sitä kuunnellessaan.

Toimittajan yrittäessä tarkistaa tietoja, joiden mukaan samalla pöytiin ryhdyttiin tarjoamaan lisää juhlajuomaa, Korhonen vastaa päättäväisesti.

– En koskaan kommentoi alkoholitarjoiluja, hän napauttaa ja hymyilee valloittavasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Merikotkia tavattu ennätysmäärä Liminganlahdella, syynä hyvät kala-apajat – "Saa hauki poikineen kyytiä"

YLE: Perämeri - 2017, Tou 31 - 14:15

Liminganlahdella on tänä keväänä nähty poikkeuksellisen runsaasti merikotkia.

Keskiviikkoaamuna paikalla lekotteli ja kierteli muutamia suurpetoja, mutta alkuviikon aikana merikotkia on nähty peräti 14, mikä on ennätysmäärä yhden päivän aikana.

– Satuin itsekin olemaan lintutornissa koululaisryhmän kanssa ja silloin laskettiin yhteensä 14 merikotkaa, kertoo luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi.

– Täytyy sanoa, että se on minullekin oma ennätys.

Suurin osa on nuoria esiaikuisia lintuja, joita paikalle houkuttelevat hyvät saalistusalueet.

– Nythän on haukien kutuaika, joten siellä kyllä saa hauki poikineen kyytiä, kun tuollaisten lintujen kynnet ottavat niitä kiinni, Ulla Matturi kertoo.

Kiertelijöitä ruokapaikalla hengailemassa

Merikotkia on merenrannikon lisäksi myös sisämaassa suurilla järvialueilla ja esimerkiksi Koillismaalla ja Kuusamon seudulla on runsaasti merikotkia. Viime vuosina Suomen merikotkakanta on runsastunut.

Nuoret linnut ovat kiertelijöitä, jotka seuraavat ruokaa, koska ne pesivät vasta vanhemmalla iällään.

– Ne vain liikkuvat ja hengailevat ruuan perässä, Matturi toteaa ja jatkaa,

– Ei niillä mihinkään kiire ole ja jos tässä kalaa riittää ja vähän lintupaistia välillä niin mikäs täällä on ollessa!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Moni tuleva luokanopettaja osaa ruotsia vain tyydyttävästi, mutta uskoo osaavansa opettaa sitä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tou 31 - 12:15

Valtaosa eli 64 prosenttia luokanopettajiksi opiskelevista pitää omaa ruotsin kielen taitoaan vain tyydyttävänä. Silti 58 prosenttia opiskelijoista uskoo pystyvänsä opettamaan ruotsia alakoulussa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut yhtä lukuunottamatta kaikki maan opettajankoulutukset, jotka antavat kelpoisuuden ruotsin kielen opettamiseen. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset valmiudet opettajankoulutus antaa erityisesti alakoulujen ruotsin opetukseen.

Selvityksestä tekee ajankohtaisen se, että viime syksynä voimaan tulleen muutoksen myötä ruotsin opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla. Uudistus aiheutti jo kolme vuotta sitten pohdintaa siitä, miten opetus järjestetään esimerkiksi pikkukunnissa. Karvin arviointiasiantuntija Outi Hakola sanoo, ettei tilanne ole niin huono kuin ennakkoon käydystä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Vaikka arviointi kohdistuu opettajaopiskelijoihin, siitä voi Hakolan mukaan tehdä johtopäätöksiä myös luokanopettajien nykytilanteesta, koska koulutus ei ole näiltä osin suuresti muuttunut.

Opettaja tarvitsee alakoulussakin hyvää kielitaitoa

Arviointiasiantuntija Outi Hakola pitää hyvänä sitä, että opettajaopiskelijoilla on uskoa omin pedagogisiin taitoihinsa. Moni opettajaopiskelija pitää ruotsia alkuvaiheessa helppona opettaa. Arviointiryhmän puheenjohtaja Paula Rossi sanoo tiedotteessa kuitenkin, että alakoulussa opettajalla pitäisi olla hyvä kielitaito: kyky ääntää hyvin, laulaa ja leikkiä vieraalla kielellä.

Huolestuttavaa on Hakolan mukaan se, että opiskelijat kokevat oman kielitaitonsa melko heikoksi. 90-luvun jälkeen opetusta on vähennetty, ja nuoremmilla opiskelijoilla voi siksikin olla huonompi ruotsin kielen pohja kuin vanhemmilla.

Opiskelijat eivät pidä tutkintoon kuuluvia pakollisia ruotsin opintoja riittävinä parantamaan omaa kielitaitoa saati antamaan eväitä ruotsin opettamiseen. Missään yliopistossa luokanopettajaopintoihin ei myöskään sisälly kursseja, jotka opettaisivat ruotsin opettamista.

Aineenopettajakoulutuksen opiskelijoistakin vain runsaat puolet kokee saaneensa valmiudet opettaa ruotsia alakoulussa. Puolet opiskelijoista ei ole pitänyt harjoitustunteja alakoulussa lainkaan.

Luokanopettajat opettavat ruotsia alakoulussa jatkossakin

Outi Hakola pitää ensisijaisena parannuskeinona tilanteeseen sitä, että luokanopettajien perusopetukseen lisätään resursseja niin että kaksoiskelpoisuuden saaminen onnistuu yhä useammalta. Kaksoiskelpoisuus tarkoittaa sitä, että luokanopettaja suorittaa pitkänä sivuaineena ruotsin. Ilman sitäkin luokanopettaja on silti kelpoinen opettamaan alakoulun ruotsia, muistuttaa Hakola.

Toinen hyvä reitti on Hakolan mukaan lisätä erilaisia polkuja, joilla ruotsin taito karttuu. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on pidetty lisäpätevöitymiskursseja, joissa tarjotaan kielisuihkutusten kaltaisia opintokokonaisuuksia. Jyväskylässä taas on parannettu opettajien kielitaitoa kielileireillä.

Päättyvänä lukuvuonna B1-ruotsia alakouluissa opettivat sekä ruotsin aineenopettajat että luokanopettajat. Noin kolmasosassa kuntia ainetta opettivat vain ruotsin opettamiseen pätevöityneet opettajat.

Outi Hakola uskoo, että jatkossakin ruotsia opitaan alakoulussa luokanopettajien voimin, sillä kaikkialle ei ruotsin aineopettajia ole saatavilla. Siksi yhtäläiset mahdollisuudet pitäisi turvata lisäämällä ruotsin opiskelun ja opettamisen resursseja luokanopettajien peruskoulutukseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Putkistoja valmistavalle Fineweldille taas suurtilaus Ruotsiin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tou 31 - 11:37

Teollisuusputkistoja ja teräsrakenteita valmistava Fineweld ja BillerudKorsnäs ovat sopineet putkisiltojen toimittamisesta BillerudKorsnäsin Gruvön tuotantoyksikköön Ruotsiin. Kyseessä on kaikkiaan 5,7 miljardin kruunun (noin 580 miljoonan euron) projekti, jossa rakennetaan kokonaan uusi kartonkikone. Fineweld toimittaa koko investoinnin putkisillat.

Tilauksen arvoa ei julkisteta, mutta tämän kokoisissa toimituksissa tilauksen arvo on osapuolten mukaan yleensä yli 10 miljoonaa euroa.

Fineweldilla on parhaillaan meneillään vastaava toimitus vielä suurempaan, SCA:n Östrandin sellutehtaan investointiprojektiin. Tuon hankkeen kustannusarvio on 7,8 miljardia kruunua (noin 800 miljoonaa euroa). Fineweldin toimitus valmistuu kesällä juuri ennen uuden projektin alkua.

Toimitusjohtaja Matti Laitisen mukaan uusi tilaus työllistää yrityksen noin 100 työntekijää vuodeksi.

– Sopimus on tähän aikaan vuodesta ja tähän taloustilanteeseen hyvä, sanoo Laitinen.

BillerudKorsnäs on uusiutuvien pakkasmateriaalien valmistaja. Sillä on 4 300 työntekijää ja kahdeksan tuotantolaitosta pääosin Ruotsissa ja Suomessa.

Fineweld Oy puolestaan on yksi Pohjoismaiden suurimmista pitkälle esivalmisteltujen teollisuusputkistojen ja teräsrakenteiden valmistukseen ja asennukseen erikoistuneista yrityksistä. Putkistot ja teräsrakenteet kootaan Kokkolassa ja asennetaan paikalleen pienellä työmaamiehityksellä. Yrityksen erikoisosaamista ovat kaivos- ja prosessiteollisuuden putkisto-, teräsrakenne- ja laiteasennukset.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Päässä välillä surisee" – potilaita on liikaa ja lääkärit ylikuormittuvat

YLE: Perämeri - 2017, Tou 30 - 06:37

Potilas Jussi Inkalan mielestä puolitoista tuntia jonotusta terveyskeskuksen käytävillä tuntuu jo pitkältä ajalta. Hän kertoo käyvänsä terveyskeskuksessa harvoin.

– Kyllä tuli aika pitkäksi. Sattui ilmeisesti henkilökunnan ruokatunti väliin, mies pohtii.

Todellisuudessa päivystyksessä jonottaminen kestää usein paljon kauemmin. Esimerkiksi Oulun eri terveyskeskuksissa kaikki akuuttiajat on jaettu loppuun monesti jo ennen puoltapäivää. Loput ohjataan Oulun yliopistosairaalan ruuhkaiseen yhteispäivystykseen.

Potilaat ovat oppineet, että terveyskeskuksen akuuttiaikoja kannattaa alkaa varata jo keskiyöllä netistä, heti vuorokauden vaihduttua.

Akuuttivuorot rankkoja lääkäreille  

Monien lääkäreiden mielestä juuri akuuttivuorot ovat kaikkein raskaimpia. Niitä jaetaan mahdollisimman tasaisesti käytettävissä oleville lääkäreille.

Potilas Jussi Inkalaa hoitanut terveyskeskuslääkäri Jouni Luokkala kertoo tekevänsä akuuttivuoroja 1 – 3 kertaa viikossa.

– Fyysisesti vuorot eivät ole niinkään raskaita, mutta voi sanoa, että kyllä päässä välillä surisee, Luokkala kuvailee.

Kyllä tuli aika pitkäksi. Sattui ilmeisesti henkilökunnan ruokatunti väliin. Jussi Inkala

Tuoreimmassa Lääkäriliiton kyselyssä lääkäreistä joka kolmas ilmoitti olevansa työssään ylikuormittunut usein tai hyvin usein. Kaksi kolmesta kertoi ajattelevansa vakavaa työuupumista ainakin silloin tällöin.

– Oma perhe kotona siirtää kyllä ajatukset aika äkkiä arjen muihin mukaviin juttuihin, Jussi Luokkala sanoo.

Lääkärit sinnittelevät kuormitettuina

Lääkärit hakevat itse apua ylikuormittumiseen suhteellisen harvoin. Auttajan kynnys mennä toisen auttajan hoidettavaksi on korkea, kertoo keskusteluapua tarjoava luottamuslääkäri, LT Katja Ryynänen Rokua Konsernista.

– Kyllä, avun pyytäminen lääkärille on hankalaa sekä omassa terveydellisessä ongelmassa että työterveyshuoltoon hakeutumisessa.

Katja Ryynänen uskoo, että myös terveyskeskustyön järjestelyillä voidaan edesauttaa lääkäreiden jaksamista. Työn ei hänen mielestään tulisi olla kuin sillisalaattia, jossa vastaan voi tulla lähes millaisia tehtäviä tahansa.

Flunssan oireet saivat Jussi Inkalan hakeutumaan Marja Hillervo-Ojalan ja Jouni Luokkalan hoitoon.Ville Honkonen / Yle

– Akuutit asiat hoidetaan lyhyillä vastaanotoilla tai seulonnalla ja käytetään enemmän aikaa niihin asioihin, joissa oikeasti ajankäyttöä tarvitaan. Jo se helpottaa jo lääkärin jaksamista.

Virkoja on riittämättömästi

Etenkin suurissa kaupungeissa alkaa paljastua todellinen mittakaavavirhe lääkärien lukumäärässä.

Vuoden 2016 lopulla terveyskeskuslääkäreiden tehtävistä enää 3,5 prosenttia oli täyttämättä. Joka kymmenes virka oli ulkoistettu tai täytetty keikkalääkärillä. Muun muassa Pohjois-Suomessa vuoden 2017 alussa kaikki terveyskeskusten lääkärinvirat oli täytetty. Tästä huolimatta potilaat kokevat usein saavansa lääkäriaikoja huonosti.

Avun pyytäminen lääkärille on hankalaa. Katja Ryynänen

Lääkäriliiton kyselyssä Suomen keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa terveyskeskusten johtavista lääkäreistä 35 – 45 prosenttia kaipasi lisävakansseja vastatakseen väestön hoitotarpeeseen. Liiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnäsen mukaan tarvearvio on todennäköisesti vieläpä varovainen.

– Terveyskeskuslääkäreiden määrä ei ole lisääntynyt juuri lainkaan 2 000-luvulla. Yksityisellä puolella, työterveydessä ja sairaaloissa määrä on kuitenkin kasvanut, Heikki Pärnänen kuvailee.

Lääkäriliiton piiriylilääkäri Annu Tertsusen käsitys on, että virkoja ei perustettu lisää kunnallisiin terveyskeskuksiin aikanaan, kun perusterveydenhuollon lääkärinvirkoja oli yleisesti täyttämättä.

– Nykyisin kunnilla taas ei enää ole varaa uusiin virkoihin. Ja aika monessa paikassa odotetaan nyt sote-ratkaisua, Tertsunen pohtii.

Sote-maakunnat ratkovat vajetta

Hoitoonpääsyn helpottaminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen on sote-uudistuksen keskeinen tavoite, korostaa muutosjohtaja Sinikka Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Sote-uudistuksessa lähtökohtana on maakunnan väestön hoitotarve. Maakunnat saavat rahoituksen tarveperusteisesti, Salo alleviivaa.

Salon mielestä perustason hoitotiimejä tulee vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoilla sekä muun muassa yleislääketieteen erikoislääkäreillä.

Nykyisin kunnilla taas ei enää ole varaa uusiin virkoihin. Annu Tertsunen

Maakunnat kartoittavat heti aluksi kunnallisen hoitohenkilöstön lisäksi myös yksityisen sektorin ja esimerkiksi säätiöiden henkilöstön määrän ja osaamisen toimialueellaan.

– Maakunta asettaa kriteerit ja tilaa palvelun. Tuottajia on perustasollekin tarjolla enemmän, Sinikka Salo muistuttaa.

Sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien järjestämisvastuu alkaa vuoden 2019 alussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kesäloma-aika hiljentää vastaanotot: nämä 5 oiretta pitää hoitaa nopeasti

YLE: Perämeri - 2017, Tou 29 - 10:16

Lääkäriliiton OYS erityisvastuualueen piiriylilääkäri Annu Tertsunen listasi viisi oiretta, jotka takaavat nopean pääsyn hoitoon.

– Esimerkiksi verenpainetaudin ja astman kontrolliaikoja ei suositella otettavaksi kesän ajalle, sillä ne eivät olet kiireellisiä. Kontrollissa on käytävä ennen ennen kesää tai sen jälkeen.

Rintakivut. Kipu, joka ei ole vammaperäinen rintakipu voi kieliä sydäninfarktista tai sepelvaltimotukoksesta.

Tajunnan häiriöt voivat johtua sydämen rytmihäiriöstä tai muusta vakavasta sydämen häiriöstä. Epilepsiaan liittyy kouristeluja.

Halvausoireet. Äkillinen toispuoleinen lihasheikkous, puutuminen kasvoissa tai raajoissa ja puheen vaikeus voivat olla merkki aivohalvauksesta (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto).

Infektiot. Pitkittyneet infektiot näkyvät ihmisen yleistilan laskuna.

Tapaturmat. Hätätilanteessa soitto hätänumeroon. Muussa tapauksessa päivystykseen.

– Kesän aukioloajat ja hoidot voivat vaihdella kunnittain ja ne kannattaa tarkastaa kunnan omilta nettisivuilta, Tertsunen muistuttaa.

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juuso on viettänyt valtaosan kouluvuosistaan poikkeustiloissa, ja hänenlaisiaan on paljon – "Ei minulla ole mihin verrata"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tou 29 - 09:55

Juuso Harju lopettelee kahdeksannen luokan kevätlukukautta Länsipuiston koulussa Kokkolassa. Kyseessä on yksi niistä monista kouluista, joiden sisäilmaongelmien vuoksi kaupunki on joutunut remontti- ja osassa jopa purkuhommiin. Yläkoulu ei olekaan Juuson peruskouluvuosien ainoa ongelmakoulu. Eikä Juuso suinkaan ainoa laatuaan.

Sanotaan heti alkuun: Juuson koulutaipaleeseen ei perheen mielestä liity mitään suurempaa dramatiikkaa. Se nousee esiin monesti. Parakkitilat, Rauhanyhdistyksen kokoustila, liikuntasali eri paikassa kuin muu koulunkäynti, nenäverenvuodot ja hengitysvaikeudet ovat toki tulleet nuorelle miehelle tutuksi. Mutta ne eivät ole perheen mielestä dramaattisia. Monella kun on ollut pahempaakin.

Yle julkaisi vuosi sitten homekoulukoneen. Sen taustalla olevaan kyselyyn vastasi kolmannes Suomen kouluista. Vastanneista yli puolet kertoi jostain sisäilmaongelmista, neljäsosa raportoi kosteus- ja homeongelmista. Jonkinlaisia sisäilmaongelmia siis on tai on ollut sadoissa suomalaiskouluissa. Selvitys näyttää ongelmien ryöpsähtäneen esille 2010-luvulla. Selvitys tehtiin yhdessä Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Isokylän koulun lisärakennuksessa toimi erityisopetuksen lisäksi esikoulu.YLE / Kalle Niskala

Juuso aloitti esikoulunsa vuonna 2008 Isokylän koulun lisärakennuksessa. Eskarissa hänellä oli tiuhaan poskiontelotulehduksia, mitä pidettiin outona niin pienellä. Lääkäri huomasi kyllä kysyä, missä poika opintietään aloittelee. Koska perheeseen syntyi pikkuveli, Juuso oli kuitenkin osin kotona, ja tilanteen kanssa pärjättiin. Esi- ja erityisopetus siirrettiin tiloista evakkoon syksyn 2010 alussa.

Kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana ongelmat alkoivat kärjistyä. Musiikkiluokka oli kellarissa, pommisuojan vieressä, ja siellä Juusolla oli todella vaikea hengittää. Nenäverenvuodotkin tulivat tutuiksi.

– Mutta en koe, että oireet olisivat olleet erityisen pahoja, sanoo Juuson äiti Mia Källström-Harju taas.

Mia oli samassa koulussa opettajana, mutta pikkuveli-Villen syntymän vuoksi kotona pahimmat vuodet. Kakkosluokan jälkeen Juusonkin koulupaikka vaihtui, kun Isokylään päätettiin rakentaa uusi koulu. Vanha aiottiin aluksi säilyttää muuhun käyttöön, vaikka työryhmä esitti sen purkamista.

Kolmannen luokkansa Juuso kävi Kokkolan Seudun Rauhanyhdistyksen tiloissa Junnilassa.

– Siellä oli tosi mukavaa, iso pihakin! muistelee Juuso.

Seuraaviksi kolmeksi vuodeksi tulivat parakit. Ne olivat talvella kylmiä ja keväällä kuumia. Kuutosten parakki jäätyi kerran, muistaa Juuso. Vanhan koulun liikuntasali, atk- ja tekniset tilat ja ruokasali pysyivät vielä käytössä. Tosin osa oppilaista kävi liikuntatunneilla Villan koulussa, koska ei pystynyt olemaan Isokylän tiloissa.

Karoliina Kemppainen / Yle

Isokylän komea monitoimitalo valmistui vuonna 2015. Juuson pikkuveli Ville pääsi aloittamaan uudessa koulussa. Juuso sen sijaan oli jo yläkouluiässä, ja hänen koulunkäyntinsä alkoi elokuussa Länsipuistossa. Niin alkoivat oireetkin.

– Luokissa on eroja, joissakin niistä osan on tosi vaikea hengittää, luettelee Juuso luokkatiloja. Hänen oireensa ovat myös tuttuja: erityisesti vaivaavat nenäverenvuodot.

Juuso on kuitenkin pärjännyt koulussaan, vaikka ääritapauksissa lapsia on otettu jopa kotiopetukseen. Ensi vuoden jälkeen häämöttää lukio. Sen Juuso näillä näkymin käy samassa koulussa, sillä suomenkielinen lukio-opetus aiotaan Kokkolassa keskittää juuri Länsipuistoon. Se huolestuttaa äitiä.

Lukio on silti ehdoton ykkösvaihtoehto, sillä poika suunnittelee hakevansa yliopistoon lukemaan fysiikkaa ja kemiaa. Juuso perheineen toivoo, ettei tilojen kanssa olisi ongelmia. Poika arvioi tilannetta käytännönläheisesti:

– Onhan siellä koulussa pakko olla jotain vikana, kun siellä ei kaikki pysty olemaan.

Juuso HarjuMia Källström-Harju

Juuson koulutiekin olisi voinut kulkea toisin. Hän tuli valituksi kakkosluokan keväällä sekä musiikki- että matikkaluokalle, mutta valitsi perusopetuksen lähikoulussa. Musiikkiluokat toimivat Mäntykankaalla, joka on remontoitu jo aiemmin. Matikkaluokkaopetus taas annetaan Halkokarilla, missä sisäilmaongelmista alettiin puhua vasta Isokylän jälkeen.

Mutta erityistä dramatiikkaa, sitä Juuson koulutiehen ei perheen mielestä siis liity. Positiivista on ollut se, että Juusolla oli alakoulussa hyvä opettaja ja opetus. Kaveritkin kulkivat mukana.

Tosin kaverien kanssa harrastamisen mahdollisuudet kapenivat: esimerkiksi parakkivuosina kaivattiin kunnon pihaa sepelipintaisen jalkapallokentän sijasta. Isokylän vanhasta koulusta mieleen on jäänyt mäki, joka oli kova juttu. Sitä pystyi laskemaan kahteen suuntaan. Pihan vieressä oli pieni metsä.

Juuso on käynyt katsomassa uutta hienoa monitoimitaloa. Aluksi häntä harmitti, ettei itse ehtinyt sinne koskaan. Mutta harmitus meni ohi:

– Tajusin, että ihan hyvä, ettei samassa koulussa ole isoveli, pikkuveli ja äiti, nauraa Juuso.

Poikkeuksellisille kouluvuosilleen Juuso antaa kouluarvosanan 8. Se on ihan hyvä, he pohtivat yhdessä äidin kanssa.

– Eikä minulla ole mitään, mihin verrata, sanoo Juuso.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Menestynyt pariskunta luopui kaikesta ja hyppäsi motskareiden selkään – rahattomuus ja vapaus toivat onnen

YLE: Perämeri - 2017, Tou 28 - 13:32

Kaikki halusivat olla menestyneen liikemiehen ystäviä. Rahaa ja houkutuksia riitti – mutta niin riitti paineitakin. Elämä Espanjassa alkoi ahdistaa. Dan Storup päätti, että nyt saa riittää. Hän sanoi vaimolleen jättävänsä kaiken ja lähtevänsä kiertämään maailmaa. Vaimon hän ottaisi mukaan, jos tulisi. Ja Lola Ramon tuli.

Yli kahdeksan vuotta sitten tehtyä päätöstä Storup ei ole katunut. Ilman sitä hän uskoisi elämänsä olevan nyt hyvin erilaista.

– Minusta tulisi vanha ja lihava. Katsoisin televisioita, joisin olutta ja kuolisin.

Päätös syntyy risteyksessä

Nyt takana on 645 000 kilometriä, kolme loppuunkulutettua moottoripyörää ja lukematon määrä yllätyksiä.

Yöpaikka löytyy milloin mistäkin. Toukokuussa pariskunta piti majaa muun muassa porilaisen miehen autotallissa. Yleensä suojaa tarjoaa moottoripyörän kyytiin pakattu teltta. Jos ilma kohtelee kaltoin, saattavat matkalaiset soittaa jonkun ovikelloa ja kysyä, löytyisikö piharakennuksesta tilaa. Yleensä ovi on auennut.

Parhaansa mukaan pari kuitenkin välttelee huonoja ilmoja. Koska heillä ei ole matkallaan aikataulua eikä päämäärää, päättävät he suuntansa sääennusteen mukaan.

Jos vasemmalla sataa, lähdemme oikealle. Dan Storup

– Teemme päätöksen suunnasta jokaisessa risteyksessä. Jos vasemmalla sataa, lähdemme oikealle, Dan Storup kertoo.

Toukokuun aikana pariskunta on kulkenut Suomen läpi. Matkalle osuivat Porin lisäksi ainakin Vaasa, Oulu ja Rovaniemi. Tällä viikolla he saavuttivat omien sanojensa mukaan viimeisen pisteen läntisellä pallonpuoliskolla, jossa eivät ole vielä käyneet. Nyt kun Norjan Nordkapp on nähty, jatkuu matka pitkälle kaakkoon.

– Saan ensi vuonna pienen eläkkeen. Sitten meidän ei enää tarvitse pärjätä pelkällä katusoitolla. Silloin suuntana on Mongolia, Nepal ja kaikki muu, mitä siltä suunnalta löytyy.

Elämää kädestä suuhun

Vanhaksi hipiksi tunnustautuva Dan Storup on onnistunut koskettamaan ihmisiä muun muassa The Turtlesin, The Holliesin ja The Beatlesin hiteillä siinä määrin, että kukkaron nyörit ovat auenneet katusoittajalle. Lakin pohjalta löytyvillä kolikoilla pariskunta maksaa bensat ja ruuat.

Meillä ei ole nyt mitään, mutta olemme onnellisempia kuin koskaan. Dan Storup

Ennen niin menestynyt pariskunta elää nyt kädestä suuhun.

– Meillä ei ole nyt mitään, mutta olemme onnellisempia kuin koskaan, Dan Storup toteaa.

Tunnistatko suomalaiset sukulaiset?

Paikallaan on vaikea pysyä, jos siihen ei ole tottunut. Dan Storup oli neljävuotias, kun suomalaisen äidin ja tanskalaisen isän perhe päätti muuttaa pois Suomesta. Siitä alkoi maailman kiertäminen. Hän vaihtoi koulua monesti ja elämä vei lännestä itään ja pohjoisesta etelään.

Koska vaimo löytyi Espanjasta, pysyi Storup siellä yllättävän pitkään. Hän ehti perustaa perheenkin. Neljästä lapsesta kolme on jo karistanut Espanjan pölyt jaloistaan. Liikkuvuus tuntuu kulkevan suvussa.

Siitä huolimatta Dan Storup haluaisi tuntea juurensa. Häntä kiinnostavat erityisesti tiedot isovanhemmistaan, Turussa asuneista Åke Hällforsista ja Mary Murmannista. Jos tiedät heistä jotain, ota yhteyttä Yle Porin toimitukseen pori@yle.fi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sillanpäät sanoivat "tahdon" puutarhassa – pappi vihkii vaikka heinäladossa, mutta ei veden alla tai laskuvarjohypyn aikana

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tou 28 - 10:14

Häitä on vietetty paljon myös muualla kuin kirkoissa. Vihkitilaisuuksia halutaan pitää esimerkiksi luonnon keskellä tai jopa heinäladossa.

Veli-Pekka Harju on työskennellyt ammatissaan vuodesta 1994. Hän on vihkinyt pareja mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa: metsässä, puutarhassa, venerannassa ja Olavinlinnan linnakirkossa.

– Eniten tietenkin kirkoissa, mutta myös kesämökeillä, luonnossa ja jopa keskellä umpimetsää syvässä hangessa.

Pienessä tilaisuudessa on erilainen tunnelma eli tiiviimpi yhteisöllisyys Mikael Sillanpää

Jenni ja Mikael Sillanpää vihittiin Jennin vanhempien puutarhassa Kaustisella, jonne rakennettiin kukkapenkkien keskelle pieni alttari.

– Me halusimme pitää pienimuotoiset häät perheen ja lähimpien kesken. Paikalla oli noin 30 henkilöä, mutta tilaisuus oli ihan perinteinen vihkitoimitus, sanoo Jenni Sillanpää.

antti Kettumäki / Yle

– Pienessä tilaisuudessa on erilainen tunnelma eli tiiviimpi yhteisöllisyys ja ehtii viettää enemmän aikaa juhlijoiden kanssa, tarkentaa Mikael Sillanpää.

Myös kirkkoherra vihkii mielellään pareja muuallakin kuin kirkossa.

– Sitä intoutuu mukaan suunnitteluun. Joskus olen mennyt paikalle luontoon vain koordinaattien perusteella. Tapaamisen ja keskustelun jälkeen juodaan nuotiokahvit. Melko pienet häät ovat nykyään yleistyneet.

Moottoripyörällä heinälatoon

Yksi Veli-Pekka Harjun mieleenpainuvimmista tilaisuuksista on sattunut Kerimäellä, kun pariskunta halusi mennä naimisiin heinäladossa ja saapui paikalle moottoripyörällä. Seuraava teksti on suora poiminta hänen muistoistaan:

"Valkoiseen albaan pukeutunut pappi seisoo heinäpaaleista rakennetun alttarin takana isossa ladossa. Hääväki seisoo hiiren hiljaa ja odottaa. Viimein ovet aukeavat kirskuen ja mustiin nahkapukuihin pukeutunut hääpari ajaa sisään mustalla Harley Davidsonilla. Savun hälvettyä pari nousee pyörän selästä, ja morsian saa syliinsä pienokaisen, joka kastetaan samalla kun äiti ja isä vihitään kristilliseen avioliittoon. Vihkimisen jälkeen hääväen ruokaillessa housebändi soittaa ladon nurkassa funkia hillitysti, niin että mummotkin tuntuvat tykkäävän."

Antti Kettumäki / Yle

– Tällaiset tilaisuudet tuntuvat todella hyvältä, kun saa olla tukemassa sanoman myötä pariskuntia.

Puutarhahäät pitäneelle Sillanpään pariskunnalle pieni tilaisuus oli itsestäänselvä.

– Se tuntui oikealta vaihtoehdolta. Me ei olla sellaisia ihmisiä, että halutaan olla isossa tilassa, kuten kirkossa, kertoo Jenni Sillanpää.

– Toinen merkittävä asia oli se, että Jenni oli viimeisillään raskaana, eikä senkään takia haluttu isoja kirkkohäitä, jatkaa Mikael Sillanpää.

Me saimme lyhyessä ajassa kaikki järjesteltyä Jenni Sillanpää

Veli-Pekka Harju muistelee toistakin yksinkertaisen hienosti toteutettua hääjuhlaa:

– Kaustisella oli häät pari vuotta sitten joen rannassa, metsäisessä paikassa, jonne sulhanen oli rakentanut kauniin valkoisen purjekangaskaton. He ovat luontoihmisiä, ja se näkyy heidän elämässään ja siten myös vihkitilaisuudessa. Yleensä harrastukset vaikuttavat siihen, missä vihkiminen tapahtuu.

Sillanpäätkin listaavat pienten puutarhahäiden hyviä puolia:

– Me saimme lyhyessä ajassa kaikki järjesteltyä. Pienelle väkimäärälle tehtiin ruoat itse, ja myös herkut leivottiin siskon kanssa. Iso pihapiiri riitti tilana hyvin, ja juhannussääkin oli kohdallaan, muistelee Jenni Sillanpää.

– Ja kyllähän rahaakin säästyi, naurahtaa Mikael Sillanpää.

Puutarhahäissä voi olla vapaampaa musiikkia Veli-Pekka Harju Erikoishäät vähentyneet, puutarhahäät lisääntyneet

Veli-Pekka Harjun mukaan hääjuhlissakin tapahtuu aaltoliikettä. Viime vuosina oma puutarha on noussut suosioon. 25-vuotisen uransa aikana Harju on nähnyt monenlaisia paikkoja.

– Nykyään erikoishäitä on ehkä vähemmän, mutta ainakin meidän alueella puutarhahäitä on ollut jonkin verran.

Harju antaa myös vinkkejä siihen, jos haluaa pitää häät omalla pihallaan.

– Puutarhahäissä voi olla vapaampaa musiikkia. Yksistä häistä jäi mieleen Jukka Pojan laulu: Sä oot silkkii mun sylissäin. Se oli erittäin romanttinen kappele ja sopi siihen tilanteeseen aivan täydellisesti, kun lähtivät pois hääpaikalta.

Entä onko sellaista paikkaa, missä et suostu vihkimään?

– On, ehdottomasti! En suostu vihkimään veden alla, enkä laskuvarjohypyn aikana, naurahtaa Kaustisen ja Ullavan kirkkoherra Veli-Pekka Harju.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Motoristien ajasta käydään kovaa kilpailua – perinteiset kokoontumisajot jo uhanalaisia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tou 27 - 13:31

Toukokuun loppuun mennessä Suomessa on järjestetty ainakin 16 motoristien kokoontumisajoa.

– Niitä on liikaa, kaikille ei riitä kävijöitä, sanoo 22. Linnareissun järjestäneen Savonlinnan Motoristien puheenjohtaja Matti Jääskeläinen.

Kerimäen Pääkannassa on toukokuun lopulla koolla viitisenkymmentä motoristia ja saman verran järjestävän kerhon talkoolaisia.

Bay City Bikers -kerhon leiri, mökkimajoitus on kysyttyä.Tanja Perkkiö / Yle

– Jo viime vuonna oltiin tilanteessa, että hädin tuskin pääsimme omillemme. Ei tässä ole enää mitään järkeä, jos tapahtuma ei tuota edes iloa, vaan vain huolta.

Motoristit ovat jakautuneet leireihin

Kerhon hallituksen jäsen Suvi Asikainen sanoo, että Suomen motoristit ovat jakautuneet liian moneen leiriin ja liian monta rallia on päällekkäin.

Kawasakilla Kerimäelle saapunut motoristi nukkui teltassa. Tanja Perkkiö / Yle

– Sen näkee Rallivuosi 2017-kalenterista, johon on koottu kaikki kokoontumisajot. Sen kokoaja sanoi minulle, että näitä on liikaa. Täytyisi miettiä vuorovuosin järjestämistä tai sitten yksinkertaisesti karsia tapahtumia.

Rallivuosi-kalenterissa kovan kilpailun merkiksi on mm. ilmoitus, jossa kerrotaan, että kansainvälinen ja perinteinen Kokko-Treffen on tänä vuonna tauolla. Tapahtuma järjestettiin viime vuoteen saakka joka kesä vuodesta 1971.

Teltasta mökkiin, mökistä hotelliin

Motoristien mukavuudenhalu on kasvanut ja sen myötä pelkästään telttamajoitusta tarjoavat kerhotapahtumat ovat hiipuneet, tilalle on tullut kaupallisemmalta pohjalta ponnistavia ns. hotelliralleja.

Suzukeilla saapuneilla on perinteinen telttaleiri. Tanja Perkkiö / Yle

Mökkimajoitukset varataan niitä tarjoavissa paikoissa hyvissä ajoin talvella. Hotellirallit eivät hyödytä kerhoja samaan tapaan kuin talkootyönä syntyvät kokoontumisajot.

Motoristit ovat myös jakautuneet valtavan moneen osaan, omat kokoontumisajonsa on niin naisille, diabeetikoille kuin kaikille pyörämerkeillekin ja vielä on mallikohtaisiakin ralleja.

Kalenterin mukaan Suomen vanhin kokoontumisajo on Kontioralli, joka järjestetään 51. kerran. Suuri osa kerhojen tapahtumista on 20-30 vuoden ikäisiä.

Aikuisten juttu ja aikuiset vanhenevat

Rallivuosi 2017-kalenterissa on yli 90 kokoontumisajoa tälle kesälle ja syksylle. Lisäksi on päivätapahtumia ja ralleja myös lähialueilla Virossa ja Ruotsissa.

Kokoontumisajojen osallistujat ovat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, joille telttamajailu ei enää muodosta vetovoimatekijää. Kerimäellä, Puruveden rannalla lämpötila laski yöllä nollan lähelle. Usea motoristi valitti palelleensa teltassaan.

– Tämä taisi olla minun osaltani tässä, ei täällä viitsi enää palella, sanoi muutaman kymmenen kilometrin päästä Punkaharjulta saapunut veteraanimotoristi.

Savonlinnan Motoristien Suvi Asikainen ja Matti Jääskeläinen pohtivat rallien tulevaisuuden näkymiä.

– Nuoria on kyllä saatu kerhotoimintaan, mutta saadaanko kokoontumisajoihin telttaan? Kun me vanhatkin haluamme pikkuhiljaa mieluiten sänkyyn nukkumaan, niin ehkä tulevat kokoontumisajot ovat jotain muita kuin näitä telttaralleja rannoilla ja pelloilla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tytön harrastus pelasti koko tilan – Isolat vaihtoivat kantturat tipuihin

YLE: Perämeri - 2017, Tou 27 - 07:59

Navetan takahuoneessa on kuuma kuin tropiikissa. Muutaman viikon ikäiset tiput tarvitsevat lämpöä, sillä niillä ei ole vielä sulkia. Aluksi lämpötila oli 35 astetta ja sen jälkeen sitä lasketaan asteittain, kertoo tilan emäntä Sanna Isola. Tiput ovat tärkeitä, sillä jatkossa ne tuovat perheelle leivän pöytään.

Navetan aikaisemmat asukkaat, kantturat, kuten Sanna lehmistä puhuu, saateltiin kuljetusautoon ja muiden ihmisten omistukseen pari kuukautta sitten. Isolat olivat saaneet lehmistä tarpeekseen. 20 vuoden ura maitotilallisena oli tullut päätökseen.

Haapajärvellä sijaitseva Sanna ja Teemu Isolan maitotila on muuttunut hiljattain kanalaksi. Navetta on pesty kanoja varten puhtaaksi, eikä lehmistä muistuta enää edes tuoksu.Paulus Markkula / Yle

– Jos viivan alle jää työstä verojen ja lainanlyhennysten jälkeen alle 10 000 euroa per nuppi, niin ei se työmäärään nähden lyö lainkaan leiville, Haapajärvellä asuva Sanna Isola sanoo.

Tytär sai undulaattien sijaan kanoja

Navetta on pesty kanoja varten puhtaaksi, eikä lehmistä muistuta enää edes tuoksu. Kanoja varten on rakennettu metritolkulla puisia orsia ja pesimispaikat ovat valmiina. Linnut päästetään isoon tilaan, jahka ne ovat kasvaneet pienistä tipuista kanoiksi.

17-vuotias Katariina Isola kulkee 1 600-päisen tipuparven keskellä varovaisesti, kyykistyy, ottaa pienen linnunpoikasen käteensä ja rapsuttaa sitä.

– Käyn täällä juttelemassa näille ja välillä tuon herkkuja.

Katariina on syy sille, miksi Isoloilla ylipäätään on kanoja. Eläinrakas tyttö toivoi lemmikiksi undulaatteja, mutta saikin hoidettavakseen kahdeksan tipua.

Isäntä toimi aluksi ideoiden jarrumiehenä

Kanoista tuli Isolan tilan pääelinkeino vähän vahingossa. Kun Katariinan kanat munivat yli oman tarpeen, munat laitettiin myyntiin lähiruokaringin kautta. Kysyntää syntyi heti. Isommassa määrin Isoloille hankittiin tipuja vuosi sitten, kun he ostivat läheisen tilan ja perustivat sinne kanalan. Pian Katariinan harrastus oli taloudellisesti kannattavampaa kuin lehmien pito.

Kanoista tuli Isolan tilan pääelinkeino vähän vahingossa.Paulus Markkula / Yle

Tilan isäntä Teemu Isola katsoo kodin pihapiiristä alkavia peltoja ja järvimaisemaa. Aina ennen keväisin Isolan lehmät päästiin laiduntamaan pellolle, nyt siellä on tyhjää. Tosin suunnitelmissa on rakentaa samalle pellolle tilat, jossa kanat voivat ulkoilla. Ihan helppoa lehmistä luopuminen ei Teemulle ollut. Hän oli aina pitänyt itseään lehmämiehenä.

– Minulla isommat päätökset näyttävät tulevan jälkijunassa ja siinäkin viimeisessä vaunussa.

Sanna Isola vahvistaa puolisonsa toimineen jarrumiehenä. Hän itse olisi ollut valmis luopumaan lehmistä ja koko tilan pidosta jo paljon aiemmin. Monen maitotilan kannattavuus romahti vuosina 2014 ja 2015, kun maidon tuottajahintaa laskettiin.

– Kun toinen olisi halunnut jatkaa maitotilan pitoa ja toinen luopua siitä kokonaan, niin eikö kanala ja luomupellot ole hyvä kompromissi, Sanna naurahtaa.

Kanat eivät vaadi aikaisia aamuherätyksiä

Isoloilla on nyt kaikkiaan 2 600 kanaa. Se on vähimmäismäärä, joka on oltava, jotta tila pysyy kotieläintilana. Enempää kanoja he eivät aio hankkia, sillä munat myydään pääosin lähiruokaringin kautta. Se on järkevintä myös taloudellisesti, eikä isoja investointeja tarvita.

Kun pellot saadaan luomuun, myös kananmunat saavat luomumerkinnän. Isolat uskovat sen tekevän munista vieläkin houkuttelevampia.

Isoloilla on nyt kaikkiaan 2 600 kanaa. Se on vähimmäismäärä, joka on oltava, jotta tila pysyy kotieläintilana.Paulus Markkula / Yle

Isoloiden suunnitelmissa on kokeilla myös kanan lihan myyntiä lähiruokaringin kautta. Kun Katariina kysyi alustavaa kiinnostusta asiaan facebookissa, varattiin ensimmäinen erä jo loppuun. Munivien kanojen sijasta lihoiksi menevät kukot.

Lehmistä luopuminen ei ole Isoloita harmittanut, vaikka päätös ei ollutkaan kaikille helppo. Kanat eivät vaadi heräämään kukon laulun aikaan ja nyt perheellä on enemmän vapaa-aikaa. Toisin kuin lehmät, linnut pystyy tarvittaessa hoitamaan yksi ihminen.

– Olen pitänyt lehmähommaa semmoisena avovankilana, josta ei pääse pois, Sanna Isola sanoo ja kaataa kahviinsa soijamaitoa.

Hänellä todettiin vakava maitoallergia pian sen jälkeen kun viimeiset lehmät oli viety pois.

– Tämä oli kohtalon ivaa, Sanna sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Alaikäisen epäillään ryöstäneen toisen Kokkolassa – poliisi ei pidä koulujen pihoja aiempaa turvattomampina

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Tou 26 - 19:00

Alaikäisen epäillään pakottaneen väkivallalla uhaten toisen alaikäisen antamaan hänelle rahaa Kokkolassa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä ryöstönä. Rikoslain mukaan ryöstön tekee törkeäksi esimerkiksi se, että teossa käytetään ampuma- tai teräasetta tai teko tehdään julmalla tavalla.

Poliisi on vaitonainen tapauksesta osapuolten alaikäisyyden takia. Ylen tietojen mukaan tapaus sattui paikallisen alakoulun pihalla, lähiliikuntapaikan yhteydessä. Sosiaalisessa mediassa muun muassa vanhemmat käyvät keskustelua paikkojen turvallisuudesta.

Tutkinnanjohtajaa ei tavoitettu kommentoimaan asiaa. Ylikomisario Erkki Kerola Pohjanmaan poliisista ei vahvista tai kiistä tapahtumapaikkaa, mutta kommentoi pyydettäessä yleisellä tasolla koulunpihojen ja lähiliikuntapaikkojen turvallisuutta.

Hänen mukaansa tiedossa on, että isommat nuoret usein valtaavat paikan niin, etteivät nuoremmat uskalla mennä alueelle. Sen sijaan tietoa häirityksi tulemisesta saati rikosilmoituksia paikoilta ei juuri kantaudu.

Kerola rauhoitteleekin vanhempia:

– Lähiliikuntapaikat eivät ole sen turvattomampia kuin ennenkään eikä ole merkkejä siitä, että nuoriso häiriköisi noilla paikoilla keskenäänkään, sanoo Kerola.

Poliisi lisää silti alueiden valvontaa lomien alkaessa ja lähiliikuntapaikkojen käytön lisääntyessä. Esimerkiksi koulujenpäättymisviikonloppuna alueilla tehdään myös päihdevalvontaa.

Paikkojen käyttöä ei voi kuitenkaan ikärajoittaa kouluajan ulkopuolelle. Niinpä alakoulujenkin liikuntapaikat saattavat olla vanhempien nuorten kansoittamia. Kerolan mukaan poliisi haluaa viedä viestiä siitä, millaisia ehdoin liikuntapaikoilla saa oleilla:

– Totta kai niille saa kerääntyä. Mutta ei saa häiritä liikuntapaikkojen perustarkoitusta, ei saa rikkoa paikkoja eikä pitää älytöntä meteliä ilta- ja yöaikaan. Jos jokin paikka on lukittu, sinne ei sitten mennä, muistuttaa Kerola.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lähes sata rohkeaa rämpii talvisella Karhunkierroksella 160 kilometriä – polkujuoksutapahtuma käynnistyi koleissa olosuhteissa

YLE: Perämeri - 2017, Tou 26 - 18:02

Rukalta Sallan rajalle ja takaisin. Matkaa kertyy 160 kilometriä. Se ei ole kuivalla kelillä matka eikä mikään, sanovat kovakuntoiset. Mutta tänä viikonloppuna taivaltamisesta voi muodostua keskimääräistä hankalampaa, sillä Karhunkierroksen polulla on paikoin lunta vielä paljon.

– Välillä uppoaa lantiota myöten lumeen. Mutta alamäet on yllättäen helppo kulkea, kun tarvitsee vain liu´uttaa kenkää lumella, naurahtaa porilainen Tuomas Nieminen Konttaisenvaaran päällä.

Neljättä kertaa Karhunkierroksella järjestettävä polkujuoksutapahtuma kasvattaa kovaa vauhtia suosiotaan. Tapahtuman neljä matkaa täyttyivät juoksijoista viime syksynä muutamassa minuutissa ilmoittautumisajan avauduttua internetissä.

Perjantaina käynnistyneelle tapahtuman kuninkuusmatkalle starttasi 80 juoksijaa.

Vuosi sitten tapahtumaan osallistui noin tuhat juoksijaa, nyt 1 600.

Pisimmän matkan, 160 kilometriä, reittiennätystä pitää hallussaan Mikael Heerman, joka juoksi matkan keväälllä 2016 aikaan 20 tuntia 30 minuuttia ja 47 sekuntia.

Naisista nopeimmin matkan on juossut toistaiseksi oululainen Saara Päätalo, 29 tuntia 18 minuuttia ja yhdeksän sekuntia.

Launtaina 27. toukokuuta tapahtumassa juostaan 31, 53 ja 80 kilometrin matkat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulvahuippua kolkutellaan tulevana viikonloppuna Tornionjoella – etelässä järvien vedenkorkeus alhaalla

YLE: Perämeri - 2017, Tou 26 - 12:35

Vedenkorkeudet ovat nousussa Kainuussa ja Lapissa, mikä aiheuttaa tulvia tulevana viikonloppuna. Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että tämänhetkisen ennusteen mukaan suuremmilta tulvavahingoilta vältytään tänä vuonna.

– Iijoella on tällä hetkellä tulvavaroitus päällä ja Jongunjärvellä voi mennä teitä poikki. Ei mitään pääteitä, mutta varmasti paikallisille aiheuttaa ongelmaa, jos pitää kieroteitä käyttää. Saattaa myös jokunen mökki olevan vaarassa. Viikonlopun aikana jää nähtäväksi, tuleeko millaista vahinkoa.

Ennusteen mukaan viikonlopun aikana Tornionjoella saavutetaan keskimääräisen suuruinen tulvahuippu.

– Ilma kylmenee viikonloppuna eli tulvahuippu ei nouse niin korkeaksi, että siitä tulisi vahinkoja tai huolia.

Toisen tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan kesäkuun alkuun.

– Jos kaikki sulaa kerralla, niin tulee isot tulvat. Niiltä nyt on onneksi säästytty tänä keväänä Lapissa ja muuallakin Suomessa vaikka lunta oli pohjoisessa, Kuusamossa ja Kainuussa paljon. Ja vieläkin riittää lunta, puolet oni vielä sulamatta tai tulematta joista läpi.

Kylmä kevät hidastaa vedenpinnan nousua

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luonnontilaiset järvet ovat pääosin nousemassa keskimääräisen kevätkorkeuden yläpuolelle 2–4 viikkoa tavallista myöhemmin touko-kesäkuun vaihteessa. Vehviläisen mukaan tämä on seurausta kylmästä keväästä.

Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä puolestaan osa järvistä jää kesäksi poikkeuksellisen matalalle tasolle.

– Pirkanmaalla ja Lounais-suomen järvissä vähävetisyys alkoi jo syksyllä kun oli aika pitkään sateetonta ja talvellakaan ei tullut lunta ja sadetta niin paljon kuin olisi toivottu.

Esimerkiksi Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat edelleen 40–50 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ja niiden vedenkorkeudet jäävät keskimääräistä alemmas koko kesän ajaksi.

– Kesällähän se normaalisti on vieläkin alempana. Jos tulee kaunis alkukesä, niin kyllähän siellä vedenpinnat voi laskea edelleenkin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä