Kanta-alueen uutisia

Pukkaako Ouluun pormestaria? "Niin epäselvä rooli, että eipä ole mielenkiintoa lähteä yrittämään"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 7 - 12:57
Mistä on kyse?
  • Oulu on kokeillut uutta johtamisjärjestelmä tämän vaalikauden ajan
  • Järjestelmään kuuluu kokopäivätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja puolipäivätoimiset hyvinvointi-, yhdyskunta- sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajat
  • Järjestelmästä saadut kokemukset ovat kääntämässä poliittisten päättäjien mieliä pormestarimallille suosiollisiksi

Oulussa tällä vaalikaudella käytössä olevassa johtamisjärjestelmäuudistuksessa koko- ja puolipäivätoimisten poliitikkojen käytännön valtaa on lisätty.

Saadut kokemukset vaikuttavat olevan kääntämässä poliittisten päättäjien mieliä pormestarimallille suosiollisiksi.

Olisiko sittenkin pitänyt siirtyä suoraan pormestarimalliin?

Sellaisiakin näkemyksiä on kuultu, että kaupunginjohtaja Matti Pennasen jäädessä eläkkeelle olisi ollut luontevaa siirtyä suoraan pormestarimalliin, jonka käyttöönotto on kuitenkin leivottu sisään kaupunginjohtaja kuuden vuoden määräaikaan.

Pormestarimallin on suomalaisessa kuntapoliittisessa keskustelussa arvosteltu keskittävän valtaa entistä harvemmille. Mallin alkuperäinen tarkoitus sen sijaan oli kasvattaa kansanvaltaa.

Selvää on, että valta keskittyy heille, koska kokopäivätoimisilla poliitikoilla on aikaa ja mahdollisuus perehtyä asioihin Sanna Marin

Oulun kokopäivätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kolmen osapäivätoimisen suurlautakunnan puheenjohtajan mallissa on paljon samaa, kuin Tampereella vuodesta 2006 käytössä olleessa yhden kokopäivätoimisen pormestarin ja neljän kokopäivätoimisen apulaispormestarin mallissa.

Valtaa on Tampereella keskitetty vielä enemmän näille henkilöille.

– Apulaispormestarit ovat lautakuntien puheenjohtajia ja tällä valtuustokaudella myös ryhmiensä puheenjohtajia. Selvää on, että valta keskittyy heille, koska kokopäivätoimisilla poliitikoilla on aikaa ja mahdollisuus perehtyä asioihin, toteaa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd.).

Ensimmäinen kokopäiväinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja loi mallin

Oulun kaupunginhallituksen kokopäivätoiminen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) kertoo, että vaalikauden aluksi kokopäivätoimisuus haki paikkaansa, kun ei ollut ketään keltä kysyä miten tämä menee. Kukaan ei ollut Oulussa aikaisemmin tehnyt kuntapolitiikkaa päivätyönä.

– Meillä on ollut kaupunginjohtajan kanssa sopimus, että minä hoidan poliittista puolta ja hän virkamiespuolta. Joistakin asioista on ollut Matin kanssa hyvinkin eri mieltä, mutta ei se meidän henkilökohtaisiin väleihin ole vaikuttanut. Laajalan johtajasopimuksessa on tarkoitus kirjata roolijako vielä tarkemmin, kertoo Moilanen.

Eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Matti Pennanen muotoilee asian niin, että avoin ilmapiiri auttaa jaksamista, vaikka asioista ei aina oltaisikaan samaa mieltä.

Uudelle kaupunginjohtajalle tarkempi sopimus

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja uusi kaupunginjohtaja Päivi Laajala kävivät läpi Laajalan johtajasopimuksen ennen kuin se vietiin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Oulun kaupunginjohtajan tehtävät ja asema on hyväksytty kaupunginvaltuuston hyväksymässä työjärjestyksessä ja myöhemmin tänä keväänä valtuustossa käsiteltävässä hallintosäännössä.

Joistakin asioista on ollut Matin kanssa hyvinkin eri mieltä, mutta ei se meidän henkilökohtaisiin väleihin ole vaikuttanut Riikka Moilanen

– Kaupunginjohtajalla on esittelijävastuu. Puheenjohtajatehtävät ovat vaativia luottamustehtäviä. On hyvä, että mahdollistetaan poliittisen johtajuuden vahvistamista. Pidän hyvänä, että tehtäviin on mahdollisuus paneutua. Se näkyy luottamustyön sitoutuneisuudessa ja sisällössä. Toisaalta on hyvä että roolit, vastuut ja tehtävät ovat mahdollisimman selkeät, ettei tule päällekkäisyyttä, arvioi Laajala.

Pormestarimallissa on avoimia kysymyksiä

– Kenties tulevaisuudessa Oulussa voitaisiin siirtyä pormestarimalliin. Henkilökohtaisesti näkisin suoran kansanvaalin parhaana ratkaisuna pormestarin valinnassa, linjaa Riikka Moilanen.

Pormestarimalli on tavallaan paluu vanhaan
  • Ensimmäinen maininta pormestarin olemassaolosta Suomessa on Turusta vuodelta 1324
  • Pormestari on mielletty vaihtelevasti sekä kaupunkilaisten luottamusmieheksi että kruunun edustajaksi kaupunginhallinnossa eri vuosisadoilla
  • Vuonna 1927 kunnallislakiin tuli kaupunkeja koskeva muutos, jolla perustettiin kaupunginhallitus, jota johti kaupunginjohtaja
  • Vuoden 1948 kunnallislaki ulotti menettelyn myös kuntiin
  • Vuoden 1976 kuntalaissa kunnan- ja kaupunginjohtaja tuli pakolliseksi ja muuttui esittelijäksi, jolla ei ole äänestysoikeutta
  • Vuoden 1995 kuntalaissa tuli mahdolliseksi valita kunnan- tai kaupunginjohtaja määräaikaisesti virkaan
  • Vuoden 2006 kuntalakiin tuli kirjaus kaupunginjohtajasta tai valtuuston keskuudestaan valitsemasta pormestarista johtamaan kaupunkia
  • Tampereella ja Pirkkalassa on ollut käytössä pormestarimalli ja se tulee käyttöön Helsingissä ja Tuusulassa keväällä 2017

– Mikäli pormestarimalliin mennään myös Oulussa, pormestari tai pormestarit ottavat myös esittelijävastuun päätöksenteossa. Oulun johtamisjärjestelmässä esittelijävastuu kaupunginhallituksessa on kaupunginjohtajalla ja lautakunnissa johtavalla viranhaltijalla. Oulun mallissa tämä on mielestäni toiminut hyvin, muotoilee Oulun nykyinen kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

On vaikea arvioida mikä vaikutus Oulun erikoisella johtamisjärjestelmällä oli esimerkiksi siihen ketkä kaikki kuuden vuoden määräaikaista kaupunginjohtajan pestiä loppujen lopuksi hakivat.

Samoin voi vain arvailla minkälaiset ominaisuudet painoivat poliittisessa vaa´assa kaupunginjohtajaa valitessa.

Toimitusjohtaja vai toiminnanjohtaja?

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että onko kaupunginjohtaja Oulun toimitusjohtaja vain toiminnanjohtaja. Kaikkia potentiaalisia kaupunginjohtajaehdokkaita ei toiminnanjohtajuus välttämättä kiinnostanut.

– Se on niin epäselvä se rooli, että eipä ole mielenkiintoa lähteä edes yrittämään sitä, totesi yksi mahdollinen hakija.

Yleisellä tasolla tiedetään, että johtamisjärjestelmissä roolien ja tehtävien selkeys on todella tärkeää.

– Epäselvyys aiheuttaa kuormittumista. Jos kommunikaatio ei toimi, voi tulla vaikeuksia. Jos tullaan hyvin juttuun ja voidaan avoimesti käydä asioita läpi, näin ei käy, arvioi Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen.

Uudella valtuustolla on vähemmän valtaa

Uudella valtuustokaudella tapahtuu paljon.

Kunnanjohtajan ja pormestarin erot:
  • Kunnan- tai kaupunginjohtaja on asemaltaan viranhaltija ja hänellä on esittelijän vastuu
  • Hänellä on poliittista valtaa, mutta ei selkeää poliittista vastuuta
  • Pormestari on asemaltaan luottamushenkilö ja kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja
  • Pormestari on asemaltaan luottamushenkilö ja kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja, jolla poliittinen valta ja vastuu ovat selkeät
  • Molemmat valitsee valtuusto, joka voi myös erottaa molemmat

Maakunta perustetaan, merkittävä määrä kaupungin henkilökuntaa siirtyy maakuntaan, kaupungin talous pienenee maakunnan myötä noin puoleen nykyisestä ja kaupungin organisaatio sekä päätöksentekorakenteet muuttuvat.

– Kaupungin rooli, asema ja tehtävät muuttuvat jos ja kun maakunta perustetaan. Kaupunki voi keskittyä jatkossa elinvoimaan, vetovoimatekijöihin, koulutukseen, maankäyttöön ja asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Muutos on taas uusi mahdollisuus, arvioi Laajala.

Turussa on sovellettu samanlaista hybridimallia kuin Oulussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Luojan kiitos, että pullo ei syttynyt" – silminnäkijä sai osuman pullosta Oulun telttaiskussa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 7 - 11:38

Oulun torilla perjantaiyönä iskun kohteeksi joutuneella turvapaikanhakijoiden teltalla ollut Kari Viholainen kertoo, että hän istui kahden irakilaisen turvapaikanhakijan kanssa teltan sisällä, kun isku tapahtui.

– Istuimme kaikessa rauhassa kolmistaan teltalla noin klo 4.40, kun teltan taakse pysähtyi auto. Sitten alkoi pulloja lentämään.

Viholainen kertoo, että tuntemattomat henkilöt heittivät telttaa kohti kaksi tai kolme pulloa, joiden suihin oli sullottu sytykeliinoja. Hänen mukaansa pullojen sisältö tuoksui selvästi bensalta.

Pullo lensi jalkaan

Yksi pulloista lensi Viholaista jalkaan.

Paikalla ollut Kari Viholainen sai pullosta jalkaansa.Paulus Markkula / Yle

– Olen äärimmäisen järkyttynyt tapahtuneesta. Luojalle kiitos, että pullo ei syttynyt! Jos näin olisi käynyt, olisin joko sairaalassa tai sitten en olisi ollenkaan tässä kertomassa tapahtuneesta, Viholainen kertoo ja jatkaa,

– Tämä oli röyhkeä, väkivaltainen teko ja olimme todellisessa hengenvaarassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijoiden telttaan iskettiin Oulussa – hyökkäyksessä käytetyn pullon sisältöä tutkitaan

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 7 - 11:04

Oulun torille siirrettyä turvapaikanhakijoiden mielenosoitustelttaa kohtaan on hyökätty perjantai aamuyöllä.

Oulun poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden telttaan on heitetty kello 04.30 pullo, joka on sisältänyt nestettä. Nestettä roiskui teltan päälle.

– Emme ole vielä ehtineet teknisiä tutkimuksia siitä, mitä pullon sisältämä neste oli, kertoo rikoskomisario Nina Similä.

Kuvakaappaus Refugee Hospitality Club -Facebook sivulta.Yle

Roiskuminen ei aiheuttanut tulipaloa telttaan. Teltassa oli tapahtumien aikaan kolme henkilöä.

Paikalta on poistunut valkoinen vanhanmallinen henkilöauto. Tässä vaiheessa ei ole tietoa, onko pullo heitetty liikkuvasta autosta vai onko pullo käyty heittämässä ja vasta sen jälkeen paettu paikalta autolla.

Kuvakaappaus Facebook-päivityksestä.Kuvakaappaus Facebookista
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies loukkaantui vakavasti puukotuksessa Kalajoella – ehti nimetä tekijän hätäpuhelussa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 7 - 05:52

Miestä puukotettiin hengenvaarallisesti torstaina Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Puukotus tapahtui keskustan yksityisasunnossa illalla puolikahdeksalta. Uhri sai useita puukoniskuja päähän.

Mies sai naapurin avustamana hälytettyä apua paikalle ja ehti hätäpuhelussa kertoa myös tekijän henkilöllisyyden.

Uhri vietiin hoidettavaksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Poliisi otti tapauksen jälkeen kiinni vuonna 1973 syntyneen kalajokisen miehen Hiekkasärkkien alueelta. Mies ei vastustanut kiinniottoa.

Poliisi tutkii puukotusta tapon yrityksenä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Rahaa muuhunkin kuin tanhuun" – Kiista kulttuurin tukemisesta jakoi kansankulttuuristaan tunnetun Kaustisen kahtia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 6 - 15:57

Perussuomalaisten ja keskustan vaalikamppailuissa ei ole Kaustisella ennenkään sanoja säästelty, mutta näiden kuntavaalien loppuhetkillä kipinät ovat singoilleet aiempaa enemmän.

Kulttuuri on yksi erityisesti kansanmusiikista tunnetun Kaustisen kuntastrategian kärjistä. Nyt perussuomalaiset kuitenkin kyseenalaistavat kunnan tuen kulttuurille ja paikalliselle kulttuuritilalle Kansantaiteenkeskukselle. Soppa alkoi kiehua, kun Suomen perussuomalaisinta kuntaa esitelleessä MTV:n uutisjutussa puolue kritisoi kulttuurirahoitusta.

Jutussa perussuomalaisten edustaja käytti tanhua synonyyminä kaikelle kulttuurituelle ja kutsui myös Kansantaiteenkeskusta perunakellariksi.

Kaustinen on Suomen perussuomalaisin kunta

Viime kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli Kaustisella 37,3 prosenttia. Koko Suomessa vastaava luku oli 12,3 prosenttia.

Nykyisessä kunnanvaltuustossa keskustalla on 15, perussuomalaisilla 11 ja SDP:llä 1 paikka.

Paikkakunnalla merkittävin kulttuuriväen ponnistus on vuosittaiset Kaustisen Kansanmusiikkijuhlat. Juhlien toiminnanjohtaja vastasi perussuomalaisten kulttuurikritiikkiin avoimessa Facebook-päivityksessään. Hän kehotti kaikkia äänestämään, mutta totesi, ettei kuntavaaleissa pitäisi antaa ääniä perussuomalaisten ehdokkaille. Sen jälkeen some-kirjoittelu kiihtyi entisestään.

"Kahtiajakautunut Kaustinen"

Kaustisen raitilla kohu jakaa mielipiteitä.

– Vähän sellaisin pelonsekaisin tunnelmin olen tätä seurannut. Hirvittää, miten kahtiajakautunutta täällä tämä meininki on. On kurjaa, ettei pystytä tekemään yhteistyötä ja hyvällä meiningillä viedä asioita eteenpäin, Kaustisella asuva Veera Luomala kuvailee ja uskoo, että Kaustisen nyt saama julkisuus voi vaikuttaa kunnan imagoonkin.

Vähän sellaisin pelonsekaisin tunnelmin olen tätä seurannut. Hirvittää, miten kahtiajakautunutta täällä tämä meininki on. Veera Luomala

Kaustislainen Riikka Rantamäki sen sijaan näkee, että puolueiden välinen hännänveto on hyväksi.

– Tähän asti Kaustisella on menty vähän keskustan ehdoilla.

Tanhun tuki on kuitenkin vaatimatonta

Tanhutoimintaa Kaustisella järjestävän nuorisoseuran puheenjohtaja Ira Korkala on harmissaan tanhun ja koko kaustislaisen kulttuurin saamasta kielteisestä huomiosta. Korkala on saanut asiasta paljon yhteydenottoja, mutta enimmäkseen myönteisiä ja kannustavia.

– Että kuinka täällä Kaustisella tehdään hyvin paljon tällaista kolmannen sektorin vapaaehtoista talkootyötä lasten ja nuorten ja samalla koko kunnan hyväksi, Korkala kuvailee.

Kaustisen nuorisoseurassa on tällä hetkellä 10 kansantanssiryhmää, jossa liikkuu viikottain liki 200 lasta ja nuorta. Itse tanhun saama tuki kunnalta on vaatimatonta.

– Kunta tukee toimintaamme muun muassa kansanopiston opetustuntien kautta kuntaosuuksissa. Lisäksi tänä vuonna olemme saaneet 850 euroa Kaustisen kunnan nuoriso- ja kulttuuriavustusta, joka kattaa tietysti hyvin pienen osan toimintamme kuluista, Ira Korkala sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yksityinen galleristi on väistämättä myös makutuomari – "Ristiriitaisimmat teokset eivät aina mahdu näyttelyihin"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 6 - 10:17

Galleristi ja yrittäjä Anna-Maija Kajasteen ensimmäinen taidegalleria Oulussa Kajaaninkadulla on täyttänyt juuri viisi vuotta. Toinen Galleria Kajaste yrittäjällä on ollut Helsingissä Bulevardilla nyt kolme vuotta.

Anna-Maija Kajasteen kolmas Galleria Kajaste on avautunut juuri Ouluun Uudelle kadulle. Yritysjohdon konsulttina ja liiketoiminnan sekä johtamisen kouluttajanakin toimivan Kajasteen galleriat ovat syntyneet intohimosta taiteeseen.

– Siihen liittyy intohimoa, jotain sellaista henkistä juttua, jota ei pysty euroina laskemaan. Rakkaus taiteeseen, se ihana kohtaaminen ihmisten kanssa, taiteilijoiden tai asiakkaiden kassa, se on tosi arvokasta ja se on tosi palkitsevaa.

Muutakin kuin taidekauppa

Kajaste korostaa, että hänen jokainen taidegalleriansa on muutakin kuin taidekauppa tai hieno tila. Galleria tarjoaa aina muun muassa vuorovaikutusta taideteosten ja ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa.

Kajasteen gallerioihin tulee runsaasti näyttelyhakemuksia. Kajaste korostaa, että ilman tukia toimiva yksityinen galleria joutuu yrityksenä miettimään kustannusrakenteen erityisen tarkasti.

Se on vaan realiteetti, että jotkut näyttelyt myy enemmän kuin toiset. Anna-Maija Kajaste

– Voin sanoa, että minun etuna on kokemus yritysmaailmasta ja uskallus tehdä asioita. Koko ajan pitää miettiä uudistumista ja se ajatushan pitäisi olla kaikilla yrityksillä.

Kajaste iloitsee myös siitä, että hän voi tarjota työtä yrityksiensä kautta.

Gallerioille on tilaa Yle

Anna-Maija Kajasteen mielestä Ouluun mahtuu vielä monta galleriaa, koska galleriat palvelevat toisiaan. Kajaste on kuitenkin tyytyväinen nykyiseen galleriakenttään Oulussa.

Hänen mielestään tarvitaan niin yksityisiä kuin julkisiakin gallerioita. Kajaste korostaa, että kaupungin galleriat eivät kilpaile, vaan ne tarjoavat laajasti mahdollisuuksia kokea vuorovaikutusta kuvataiteen kanssa. Hän kuitenkin toivoo, että taiteilijat voisivat valita vapaammin paikan, missä pitävät näyttelynsä.

– Se on vaan realiteetti, että jotkut näyttelyt myy enemmän kuin toiset. Siksi ajattelen, että meidän pitäisi oikeasti tukea enemmän yksittäisiä taiteilijoita, sen sijaan, että me tuetaan julkisella rahalla kuntina tai kaupunkeina seiniä.

Julkisin varoin toimivat galleriat voivat ottaa enemmän kantaa

Anna-Maija Kajasteen mielestä taiteen täytyy voida puhutella ihmisiä kaikin tavoin. Yksityisenä galleristina hän kuitenkin sanoo joutuvansa tekemään valintoja, joissa kaikista ristiriitaisimmat teokset eivät aina mahdu hänen näyttelyihinsä.

– Julkiset galleriat voivat esitellä myös kantaaottavampaa taidetta. Ja myös sellaista taidetta, joka aiheuttaa ristiriitoja. Kaikkea tätä tarvitaan.

Taiteen myyminen on hienovaraista työtä

Näyttelyistä kiinnostuneita ja teoksia ostavia asiakkaita Kajasteen gallerioissa käy aivan laidasta laitan. Anna-Maija Kajaste korostaa, että sarjatuotannossa valmistetun tuotteen myyminen on täysin eri asia kuin taiteen myyminen. Taiteen äärellä ollaan yleensä hienovaraisia.

– Täytyy uskoa, että se teos puhuttaa ihmistä ja se puhuttaa eri ihmisiä eri tavalla. Väkisin myyminen tarkoittaa sitä, että karkottaa asiakkaan ja samalla pilaa hienon kokemuksen, minkä taide voi tarjota.

Galleriassa ihminen on yleensä paljas, ei ole samanlaisia suojauksia kuin muissa kaupoissa esimerkiksi. Kirsi-Maria Perkkiö

Kajasteen mielestä taide ei ole pelkästään hieno esine ja osa sisustusta, vaan taiteessa on mukana paljon henkistä ulottuvuutta.

– Henkinen kokemus, joka herättää ajatuksen tai tunteen, on arvokas ja se tuo hyvinvointia. Se tuo hyvinvointia kotiin ja se voi tuoda hyvinvointia työpaikalla.

Ihmisläheistä työtä

Kuvataiteilija Kirsi-Maria Perkkiö työskentelee Galleria Kajasteessa osa-aikaisena. Hän pitää galleriassa työskentelemisestä, koska ihmisten kohtaaminen on moniulotteisempaa kuin monessa muussa yhteydessä.

– Tämä on ihmisläheinen ja ihana ympäristö. Täällä kohtaa ihmisiä monessa tasossa. Galleriassa ihminen on yleensä paljas, ei ole samanlaisia suojauksia kuin muissa kaupoissa esimerkiksi. On iloja ja suruja, se on ihmisenä olemista. On arvokasta kun saa olla ihminen ihmiselle.

Anna-Maija Kajasteen mukaan gallerioissa voisi käydä vielä paljon enemmänkin väkeä.

– Pikkaisen on harmillista, että taidegallerioihin on liian korkea kynnys. Mitä arkisempaa gallerioihin tuleminen on, että gallerioihin voi tulla kuka tahansa, niin silloin me olemme onnistuneet.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kevät tuo näppyjä valoihottumasta kärsivälle – Annele sai avun siedätyshoidosta ja pystyy taas nauttimaan auringosta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 6 - 07:33

Alkukevät on hankalaa aikaa valoihottumasta kärsivälle. Allergia- ja astmaliiton mukaan viidennes suomalaisista kärsii jonkinasteisesta valoihottumasta ja parisataa sen vakavimmasta muodosta, jolloin ihottumaa voi saada loisteputkienkin valosta.

Valoihottumasta kärsii viidennes

Monimuotoinen valoihottuma (MMVI) on tavallisin valoihottuman muoto. Noin viidennes suomalaisista kärsii siitä jossain elämänsä vaiheessa.

Yleensä MMVI alkaa nuorella aikuisiällä.

Ensimmäistä kertaa ihottuma oireilee usein tavallista voimakkaamman aurinkoaltistuksen jälkeen.

Aiheuttaja on auringon UVB-säteily.

Oire on kutiava näppyläinen ihottuma.

Ihottumaa voi ehkäistä vaatetuksella ja aurinkosuojavoiteilla. Myös antihistamiineja ja kortisonia käytetään ihottuman hoitoon.

Hankalissa tapauksissa hoitona on ennaltaehkäisevä valohoito.

Lähde: Allergia- ja astmaliitto

Kokkolalainen Annele Salo sai valoihottumadiagnoosin noin 4 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli ehtinyt kärsiä ihottumasta jo parikymmentä vuotta, mutta ei osannut ajatellakaan, että kyseessä olisi allergia.

– Se oli vain ikävä kiusa. Niskaan ja käsivarsiin tuli hirveitä patteja, pikkusormen pään kokoisia. Sitten kutisi kauheasti ja tuli yöllä raavittua patteja niin, että niistä tuli syviä kraatereita.

Salo ajatteli aluksi, että taustalla olisi vain valoherkät geenit.

– Minulla on punatukkaisen geenejä, kun äitini ja isoäitini ovat punatukkaisia. Ajattelin, että olemme herkkäihoisempia.

Annele Salo sai apua valohoidosta.Juha Kemppainen / Yle "Yksi vuodenaika lisää"

Diagnoosin jälkeen vaivaan alkoi kuitenkin löytyä ratkaisuja. Vaikka valoihottumasta ei täysin parane, joissakin tapauksissa valohoidosta ja ihon siedättämisestä on apua.

Valoihottumasta kärsivälle annetaan ihopoliklinikalla valohoitoa solariumin kaltaisessa laitteessa, johon mennään makaamaan alasti. Ensin valoa annetaan pieniä määriä ja hoidon edetessä annoksia kasvatetaan.

Annele Salo aloittaa valohoidon yleensä tammikuussa, ja se loppuu tavallisesti maalis-huhtikuussa. Hoidon keston päättää lääkäri sen mukaan, kuinka pahasti potilas oireilee.

Salolle siedätyshoito oli valtava helpotus.

Valohoitolaitteen säätimiä.Juha Kemppainen / Yle

Valohoidon ansiosta hän pystyy nykyään nauttimaan kesästä. Enää ei tarvitse verhoutua pitkähihaisiin.

– Tuntuu, että olen saanut yhden vuodenajan lisää. Nykyään voin vaihtaa pitkähihaisen t-paitaan ja housut shortseihin, kunhan muistan käyttää hyvää auringonsuojavoidetta. Elämään on tullut uusi ulottuvuus, kun ei tarvitse aina nyhjätä sisällä, Annele Salo iloitsee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulu kyllästyi viikkoja kestäneisiin mielenosoituksiin ja kielsi teltat kävelykadulla – "Se ei vaan yksinkertaisesti käy"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 5 - 16:11

Oulun keskustan kävelykatualueella ei saa enää pitää mielenilmauksiin liittyviä telttoja.

Kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut teki asiasta päätöksen tiistaina keskusteltuaan poliisin ja liikkeenharjoittajien kanssa. Konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen kertoo, että telttakieltoon päädyttiin niistä koituneen häiriön vuoksi.

– Sekä turvapaikanhakijoiden että Suomi Ensin -liikkeen mielenilmauksista tehtiin lukuisia valituksia sekä kaupungille, poliisille että liikkeenharjoittajille. Se ei vaan yksinkertaisesti käy, että täällä järjestetään tilaisuuksia, joissa selvästikin toiminta ympärillä häiriintyy.

Mielenosoituksia ei voi kieltää

Heikkisen mukaan kaupungilla on maanomistajana oikeus määritellä, minne mielenilmaukseen liittyvän teltan voi sijoittaa.

– Kaupungilla saa edelleenkin osoittaa mieltään paikassa, minne poliisille ilmoitus tehdään, mutta mielenosoitukset telttojen kanssa on nyt toistaiseksi kävelyalueilla suljettu pois maanomistajan toimin.

Kauppakeskus Valkean edustalla on ollut sekä turvapaikanhakijoiden että Suomi Ensin -liikkeen mielenosoitusteltat. Turvapaikanhakijat ehtivät olla paikalla kaksi viikkoa, Suomi ensin –liike neljä päivää. Heidän telttansa purettiin pois tiistai-iltana poliisin seuratessa tapahtumaa.

Uusi paikka katsottuna

Turvapaikanhakijoiden teltta siirrettiin Oulun torille jo viime perjantaina ennen Suomi ensin -liikkeen saapumista paikalle. Myös Suomi ensin -liikkeelle on katsottu uusi paikka keskustan liepeiltä, Heikkinen kertoo.

– Heidän kanssaan ei ole vielä käyty keskustelua, mutta paikkoja löytyy. Torille heitä ei sijoiteta, sillä siellä ovat jo turvapaikanhakijat. Yksi mahdollinen paikka on Kiikelin venesatama.

Heikkinen myöntää, että mielenilmauksiin liittyviä telttoja ei olisi pitänyt alkujaankaan sallia kävelykaduilla. Mielenilmausten pitkä kesto tuli yllätyksenä.

– Eihän tähän erityisesti osattu täällä varautua, vaikka tiedettiin että Helsingissä vastaavaa on. Kyllä se hienoisena yllätyksenä tuli täällä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puolankako pessimistinen – pienissä kunnissa äänestetty vilkkaasti: "Hoituu kätevästi kauppareissulla"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 5 - 11:18
Mistä on kyse?
  • Oulun vaalipiirin äänioikeutetuista 27,4 prosenttia on antanut äänensä ennakkoon
  • Muiden muassa Puolangalla, Hailuodossa ja Vaalassa äänestysprosentti nousi yli neljäänkymmenen ennakkoäänestyksen perusteella
  • Syy pienten kuntien äänestysintoon saattaa johtua muun muassa siitä, että yhteisöllisyys on niissä suuria kaupunkeja tärkeämpää

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys on Oulun vaalipiirissä saanut uurnille erityisesti pienten kuntien äänestäjiä. Ääniä on annettu ennakkoon vilkkaammin kuin edellisissä, vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.

– Kampanjoita on käyty ja ne ovat näkyneet paikoin julkisuudessakin sellaisessa laajuudessa kuin kyseessä olisivat eduskuntavaalit, informaatiotutkimuksen professori Erkki Karvonen havainnoi.

Hänen mielestään ei sinänsä ole yllättävää, että pienissä kunnissa äänestysintoa on riittänyt.

– Pienissä kunnissa ihmiset tuntevat toisensa usein paremmin kuin isoissa kaupungeissa ja kokevat, että äänellä voi aidosti vaikuttaa. Sitten on ihan sellainen käytännön seikka, että kyllähän se äänen antaminen käy kätevästi siinä samalla kauppa- ja postireissulla.

Ei pitäisi unohtaa arvoja

Erkki Karvonen tietää myös ne syyt, jotka saattavat osin vaikuttaa laimeaan äänestysintoon.

– Ei pidä aliarvioida sitä, että ihmisille ovat edelleen tärkeitä arvot. Niiden puolesta ja perusteella saatetaan lähteä äänestämään helpommin kuin erilaisten kovin vieraannuttavien, tekniseltä lautakunnalta, tuntuvien kysymysten tiimoilta.

Oulun vaalipiirissä ääniä on annettu ennakkoon 10 2361 eli 27,4 prosenttia vaalipiirin äänioikeutetuista on käynyt uurnilla. Oulun vaalipiirissä ennakkoäänestyksen perusteella äänestysprosentti nousi yli neljäänkymmeneen muun muassa Hailuodossa, Puolangalla ja Vaalassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomi Ensin -liikkeen teltta purettiin Oulun keskustasta

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 5 - 07:35

Oulun ydinkeskustassa Isokadulla ollut Suomi Ensin -mielenosoittajien teltta on purettu.

Teltta purettiin Isokadulla sijaitsevan kauppakeskus Valkean edestä, koska Oulun kaupunki oli maanomistajana pyytänyt sitä. Kaupungin mukaan syynä oli se, ettei mielenosoittajilla ollut teltalle kaupungilta lupaa.

Mielenosoittajat purkivat teltan

Teltan purkamisen määräajaksi oli alunperin annettu eilinen iltapäivä klo 14. Lopulta mielenosoittajat purkivat itse telttansa iltayhdeksältä.

Useita poliiseja oli ollut paikalla seuraamassa tilannetta, ja osalla oli ollut joukkojenhallintavarustusta päällä.

Poliisin mukaan tilanne sujui kuitenkin rauhallisesti.

Suomi Ensin -liikkeen Marco de Witin mukaan ilmoitus teltan purkamisest tuli yllätyksenä mielenosoittajille.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tässä ovat Suomen vahvimmat ja heikoimmat kunnat – Ylen Kuntatutka kertoo kuntasi tilanteen

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 5 - 06:15

Mitä samaa on Heinävedellä, Posiolla ja Rautavaaralla? Entä mikä erottaa ne Kauniaisista, Espoosta ja Tampereesta?

Ensimmäisessä ryhmässä kunnat ovat heikoimpia suorittajia Ylen laajassa kuntavertailussa, jossa kuntia tarkasteltiin elinvoiman, talouden, kuntalaisten terveyden ja ilmapiirin näkökulmasta.

Ylen Kuntatutkasta selviää esimerkiksi, että noin 3 500 asukkaan Heinäveden haaste on suuri työttömyys ja väestön vanheneminen. Jopa joka kolmas kuntalaisista on siirtynyt eläkkeelle.

Tämä vuoksi kunnan työllisyysaste on alhaalla ja väestöennusteet osoittavat alas.

Kauniainen puolestaan hyötyy sijainnistaan Espoon keskellä. Paikkakunnalle on muuttanut paljon hyvätuloisia veronmaksajina ja se näkyy kaikessa: olemattomassa velkamäärässä (0 euroa), alhaisessa tuloveroprosentissa ja korkeassa omavaraisuusasteessa.

On kuitenkin yksi asia, jossa Heinävesi ohittaa Kauniaisen. Heinäveden työpaikkaomavaraisuus lähentelee sataa prosenttia, kun taas Kauniaisissa se on 60 prosenttia.

Heinävedellä työllistää ennen kaikkea matkailu Valamon ja Lintulan luostareineen. Kauniaisista kuntalaiset käyvät töissä naapurikunnissa Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä.

Naapurikunnat eivät ole veljeksiä keskenään

Kaikista suurin ero naapurikuntien kuntotähdityksessä löytyy Pohjois-Pohjanmaalta. Kun Liminka saa 4,5 tähteä Ylen Kuntatutkassa, Muhos jää 2,5 tähteen.

Molempien kuntien suorittamista sävyttää suuresti elämä Oulun kyljessä. Vaikka molemmista kunnista on noin 30 kilometriä alueen keskuskuntaan, niitä erottaa yksi merkittävä tekijä: moottoritie.

– Haluaisin sanoa, että syynä kasvuun on taidekoulu, mutta kyllä se on sijainti, sijainti ja sijainti, Limingan taidekoulun rehtori Ari Karvonen sanoo Ylen laajassa reportaasissa kuntien erilaisuudesta.

Nelikaistainen moottoritie Oulusta Liminkaan valmistui 2003, ja siitä alkoi kunnan rakettimainen kasvu. Sen sijaan Muhos elää valtatie 22 varrella, josta matkantekoa Ouluun sävyttävät verrokkiaan matalammat nopeusrajoitukset.

Muhoksen kunnanjohto onkin vuosia lobannut eri ministereitä valtatien parannuksista.

Muhoksen kunnantaloutta ovat puolestaan rasittaneet viime vuosien suuret investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin. Tilat on pitänyt laittaa kuntoon, kun niistä on löydetty sisäilmaongelmia.

Suuret investoinnit ovat edessä myös Limingassa, jossa väestö kasvaa 10 prosentin vuositahtia. Uusille tulokkaille pitää löytää tilaa kasvatukseen ja koulutukseen.

Miten Tutka on tehty?

Ylen Kuntatutkassa kuntia tarkastellaan elinvoima-, talous-, terveys- ja ilmapiiri-indekseillä. Jokainen kuntalainen voi tarkastaa, millaisessa kunnossa oma kunta on.

Kuntatutka antaa kuntalaisille selkänojaa siihen, mitä asioita ehdokkailta voi tivata vaalikojujen edessä.

Indeksit on muodostettu 11 asiantuntijan kanssa ja ne perustuvat 39 muuttujaan, joiden taustalla olevat tilastotiedot on päivitetty maaliskuun alussa. Ensimmäisen kerran Ylen Kuntatutka julkaistiin jo lokakuussa 2016.

Päivitettyyn versioon Ylen aluetoimitukset ovat tehneet vaalianalyysit jokaisesta kunnasta.

Analyyseissä käydään paikkakuntakohtaisesti läpi, mitä ovat keskeisimmät kysymykset vaaleissa ja mitä mielenkiintoisia teemoja vaaleissa tällä kertaa on.

Tähdityksessä puolestaan kunnat on jaettu viiteen eri luokkaan. Parhaimmilla tuloksilla kunnat ovat saaneet viisi tähteä ja heikoimmilla yhden tähden. Tarkemmin luokittelusta voit lukea täältä.

Testaa: Ylen Kuntatutka, Ylen Vaalikone ja Ylen Vaaligalleria

Lue: Limingan ja Muhoksen tarina

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kahvilakulttuuria ja filosofiaa Suomen tyyliin – miesten piiri puhuu asiat halki heti aamutuimaan

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 4 - 19:23

Kun eläkkeellä jo olevia tai eläkeikää lähestyviä miehiä kokoontuu säännöllisesti kahvikupin ääreen puhumaan maan ja maailman asiat halki, ollaan suomalaisen miehuuden ytimessä. Varmimmin tähän suomalaiseen toriparlamentti-ilmiöön törmää aamutuimaan huoltoaseman kahviossa tai paikallisessa kahvilassa.

Raahessa yhden porukan kotipesä on Tiina-Elina kahvilassa. Se kutsuu itseään yksinkertaisesti kerhoksi.

Voi täällä vähän juorutakin, ja vähän selän takanakin asioita arvioida, mutta ei täällä pahaa puhuta kenestäkään. Rainer Försti

Ennalta laadittua agendaa ei kokoontumisissa ole, sillä puheenaiheita riittää ilmankin.

Yleensä keskustelu pyörii päiväkohtaisissa asioissa ovat ne sitten maailmanpolitiikkaa, kotimaan asioita tai paikallisia tapahtumia. Viime aikoina puhetta on riittänyt esimerkiksi Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista ja kunnallisvaaleista.

– Voi täällä vähän juorutakin, ja vähän selän takanakin asioita arvioida, mutta ei täällä pahaa puhuta kenestäkään, Försti kuvailee parlamentin istuntoja.

Paikalliset asiat ovat kuitenkin esillä lähes joka kokoontumisessa. Niin nytkin. Se huolettaa, että Oulu tahtoo rohmuta Raahesta ammattikorkeakoulun ja kaiken muunkin.

Eikä tunnu muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa oleva Ylivieskakaan jäävän pekkaa pahemmaksi.

– No sitähän me on ootettu, että milloin se syväsatamakin siirtyy Ylivieskaan.

– Mutta sitä ei sentään vielä radiossa lueta, että merivedenkorkeus kerrottaisiin Ylivieskasta! Se sentään tulee vielä Raahesta, porukka vitsailee.

Miesten oma juttu

Rainer Försti on yksi Raahen kerhon vanhimmista toriparlamentaarikoista. Hän vertaa toriparlamentteja antiikin Kreikan torikeskusteluihin.

Rainer Försti tuli keskustelupiiriin mukaan reilut parikymmentä vuotta sitten, kun jäi eläkkeelle.Antti Pylväs / Yle

– Siellä miehet puhuivat filosofiaa, naiset hoitivat kodin ja orjat tekivät työt. Näissä kerhoissakin puhutaan asioista, jotka ovat jonkun mielestä vain tämmöisiä keskusteluja – siis filosofointia.

– Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, ettei tule kukaan lyömään päätöksiä pöytään, kun täällä ei kukaan ole vastuussa mistään, Försti naurahtaa.

Pitää vain olla kunnon jätkä, että tässä porukassa pärjää.

Raahen kerhossa on mukana toistakymmentä miestä. Miehistä tosiaankin on kysymys, sillä naisia ei näissä toriparlamenteissa juuri näy.

– Naisilla on omat ompeluseuransa, sanoo Jouni Kippola.

Mutta poikkeus vahvistaa säännön: vuosia sitten seurueessa oli tiettävästi mukana yksi nainen. Kun hän muutti pois, ei uutta yrittäjää ole ilmaantunut, vaikka hyvin oli hänkin seuraan kuitenkin sopeutunut.

– Pitää vain olla kunnon jätkä, että tässä porukassa pärjää, joku pöytäseurasta veistelee ja muut parlamentaarikot hörähtävät nauruun.

Elämää nähneiden totuuksia

Tyypillinen toriparlamantaarikko on jo eläkkeelle siirtynyt mies, mutta on joukossa aina myös niitä, jotka ennättävät paikalle ennen päivän työkiireitä. Usein parlamentaarikkojen taustat vaihtelevat, joten puheenaiheita ja näkökulmia riittää.

– Kyllähän täällä tiedetään paljon ja monelta alalta ja sillä tavalla täällä myös oppiikin aina uusia asioita, kertoo Jouni Kippola.

Esimerkiksi eläkkeellä olevan diplomi-insinööri Jorma Peranderin kehittelemä ratkaisu Oulun seudun jakohihnamysteeriinkin käytiin toriparlamentissa läpi ennen kuin siitä lopulta syntyi prototyyppi.

Täällähän nuorimieskin kuulee totuuksia ja viisauksia elämää nähneitten miesten suusta Timo Laukka

Jouni Kippola on itse vielä mukana työelämässä ja käy paikalla ennen päivän työkiireiden alkua. Samalla tavalla porukan "nuoriin" kuuluu myös Timo Laukka, joka ennen pitserian avaamista on poikennut aamukahvilla kerholaisten kanssa jo kymmenkunta vuotta.

– Täällähän nuorimieskin kuulee totuuksia ja viisauksia elämää nähneitten miesten suusta.

– Täällä on mukava käydä turinoimassa ennen töiden alkua. Ei tämä mikään tietotoimisto oikeastaan ole, vaan puheet ovat yleensä semmoisia keveitä ja mukavia, ja kun täältä voi kevein mielin lähteä töihinkin.

Aamun keskustelutuokio kestää tyypilisesti kahvimukillisen tai parin verran.Antti Pylväs / Yle Kuin varpusparven kokous

Raahen Tiina-Elinan parlamentti kokoontuu säännöllisesti maanantaista perjantaihin aamulla kello 9. Porinaa jatketaan tunnin verran, jonka jälkeen miehet kaikkoavat kukin omille teilleen.

Suomussalmen maaseutusihteeri Ilmari Schepel on leikillisesti kutsunut näitä varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa suosittuja huoltoasemien parlamentteja varpusparviksi, jotka laskeutuvat paikalleen ja pyrähtävät sitten lentoon kukin omalle suunnalleen.

Seuraavana päivänä on sitten taas uuden kahvikupposen ja uusien porinoitten aika.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeus hylkäsi syytteet turvapaikanhakijoiden majoituspaikkaan tehdystä iskusta

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 4 - 15:50

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on hylännyt neljän miehen syytteet tuhotyön yrityksestä, joka koski Raudaskylän Kristilliseen Opistoon lokakuun lopulla vuonna 2015 tehtyä polttopulloiskua.

Miehet olivat valmistaneet kolme polttopulloa, ajaneet Raudaskylän Kristilliselle Opistolle, sytyttäneet pullot ja heittäneet ne kohti opiston seinää.

Teosta ei aiheutunut palo- eikä henkilövahinkoja, sillä polttoaine ei syttynyt tuleen. Miehet olivat tekohetkellä humalassa. He myönsivät tapahtumat esitutkinnassa, mutta kiistivät vahingoittamistarkoituksen.

Käräjäoikeuden mukaan tuhotyön yritysrikoksen tunnusmerkistön ensimmäinen osa, eli itse teko, on jäänyt kelvottoman yrityksen asteelle.

– Ottaen huomioon käräjäoikeuden istunnossa esitetty todistelu, asiassa on jäänyt toteen näyttämättä myös se, että teko olisi ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka että teosta voisi aiheutua yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa, oikeuden päätöksessä todetaan.

Käräjäoikeus piti uskottavana, että vastaajilla ei ole ollut tarkoitusta vahingoittaa rakennuksessa oleskelleita henkilöitä tai Raudaskylän omaisuutta.

Syyttäjä vaati neljälle 1980-luvulla syntyneelle keskipohjalaiselle miehelle lyhyehköjä ehdollisia vankeusrangaistuksia tuhotyön yrityksestä.

Käräjäoikeus käsitteli asiaa tiistaina. Korvauksia syytetyt joutuvat korvaamaan aiheutetuista vahingoista Kristilliselle opistolle 3 000 euroa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeus hylkäsi syytteet turvapaikanhakijoiden majoituspaikkaan tehdystä iskusta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 4 - 15:50

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on hylännyt neljän miehen syytteet tuhotyön yrityksestä, joka koski Raudaskylän Kristilliseen Opistoon lokakuun lopulla vuonna 2015 tehtyä polttopulloiskua.

Miehet olivat valmistaneet kolme polttopulloa, ajaneet Raudaskylän Kristilliselle Opistolle, sytyttäneet pullot ja heittäneet ne kohti opiston seinää.

Teosta ei aiheutunut palo- eikä henkilövahinkoja, sillä polttoaine ei syttynyt tuleen. Miehet olivat tekohetkellä humalassa. He myönsivät tapahtumat esitutkinnassa, mutta kiistivät vahingoittamistarkoituksen.

Käräjäoikeuden mukaan tuhotyön yritysrikoksen tunnusmerkistön ensimmäinen osa, eli itse teko, on jäänyt kelvottoman yrityksen asteelle.

– Ottaen huomioon käräjäoikeuden istunnossa esitetty todistelu, asiassa on jäänyt toteen näyttämättä myös se, että teko olisi ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka että teosta voisi aiheutua yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa, oikeuden päätöksessä todetaan.

Käräjäoikeus piti uskottavana, että vastaajilla ei ole ollut tarkoitusta vahingoittaa rakennuksessa oleskelleita henkilöitä tai Raudaskylän omaisuutta.

Syyttäjä vaati neljälle 1980-luvulla syntyneelle keskipohjalaiselle miehelle lyhyehköjä ehdollisia vankeusrangaistuksia tuhotyön yrityksestä.

Käräjäoikeus käsitteli asiaa tiistaina. Korvauksia syytetyt joutuvat korvaamaan aiheutetuista vahingoista Kristilliselle opistolle 3 000 euroa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomi Ensin -mielenosoittajien teltta puretaan Oulun keskustasta – "Mitään häiriötä ei ole ollut"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 4 - 14:20

Poliisilta on pyydetty virka-apua Suomi Ensin -mielenosoittajien teltan purkamiseen Oulun ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus Valkean edestä.

Syy purkamiseen on telttaan liittyvissä luvissa.

– Tilanne on se, että Oulun kaupunki maanomistajana on pyytänyt Suomi Ensin -mielenosoittajia poistamaan teltan, koska heillä ei ole teltalle kaupungilta lupaa. Tähän kaupunki on päättänyt puuttua, Oulun poliisin komisario Tarmo Kangastalon selventää ja jatkaa,

– Tässä tapauksessa kaupunki on pyytänyt virka-apua poliisilta. Viime kädessä se tarkoittaa sitä, että me tulemme paikalle ja puramme teltan vaikka sitten voimakeinoja käyttäen, jos tarve vaatii. Tässä ei olla estämässä mielenilmaisua.

Purkaminen yllätti

Lauantaista saakka mieltään osoittaneelle Suomi Ensin -liikkeelle purkutuomio tuli yllätyksenä.

– Saimme yhtäkkiä ilmoituksen poliisilta että teltta pitää poistaa. Mielenosoituksemme on täysin laillinen ja olemme siitä poliisille ilmoittaneet, kertoo Marco de Wit Suomi Ensin -liikkeestä.

De Witin mukaan poliisi ei kertonut purkamisen syytä, eikä tarjoutunut neuvottelemaan asiasta.

Turvapaikanhakijat pitivät omaa mielenosoitusleiriään kauppakeskus Valkean edessä parin viikon ajan ennen Suomi Ensin -liikettä. Turvapaikanhakijat haluavat tuoda ihmisten tietoisuuteen millä tavalla maahanmuuttovirasto tekee kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Musiikki nollaa ajatuksia ja poistaa oppilaiden koulupaineita Kaustisella

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 4 - 14:01

Kaustisen musiikkilukion käytävillä on harvoin hiljaista. Ympäri koulua soivat pianot, kitarat, bassot, viulut, sellot, rummut, puhaltimet, haitarit ja monet muut.

Lehtimäkeläinen Tytti Vihikangas aloitti musiikkiharrastuksensa jo pienenä. Viulutunneilla hän alkoi käydä alakoulussa ja pianoa hän soitteli ennen vain itsekseen kotona. Nykyään hän soittaa klassista sekä viululla että pianolla ja bändeissä erityisesti pianolla kevyttä musiikkia. Musiikki on Vihikankaalle ennen kaikkea harrastus ja tapa nollata ajatukset.

– Siihen pitää niin keskittyä eikä sitten jää enää tilaa muille asioille, ja se on hyvä aina välillä, Vihikangas nauraa.

Hänen mielestään palkitsevaa soittamisessa on onnistuminen ja projektien saaminen loppuun. Esimerkiksi, kun kokonaisen kappaleen opettelusta voi siirtyä sen varsinaiseen soittamiseen. Erityisesti silloin hän tuntee onnistuvansa, kun kehityksen huomaa itse.

Tytti Vihikangas on käynyt viulutunneilla alakoulusta asti.Anna-Sofia Tastula

Vihikangasta soittaminen rentouttaa ja auttaa jaksamaan arjen puurtamisen. Koeviikoilla hän tauottaa opiskeluaan soittamisella.

– Joskus niska jumiutuu paljosta soittamisesta ja joskus rasittaa, silloin on pieni tauko paikallaan, sanoo Vihikangas.

Vihikangas pitää eniten klassisen musiikin soittamisesta, mutta itseään kannustaakseen hän kuuntelee rock-musiikkia. Vaihtelu tarkkaa tulkintaa vaativan taidemusiikin soittamisesta bändien virkistävään pop- ja rock-musiikin soittamiseen on vapauttavaa.

Musiikki vie ikävät fiilikset

Halsualaisen Väinö Riihimäen mielestä soittamisessa antoisinta on uuden oppiminen ja omien taitojen kehittyminen.

– Itsensä ylittämisestä tulee hyvä fiilis ja pelkästään jo taito tuottaa musiikkia motivoi oppimaan lisää, sanoo nuori muusikko.

Riihimäki on laulanut koko ikänsä, soittoharrastus alkoi yhdeksän vuotta sitten rummuista. Havainto rytmistä musiikin kantavana voimana innosti rumpujensoiton aloittamiseen. Pianoa hän on soittanut kaksi vuotta lukiossa.

Riihimäki pääsee eroon ikävistä mielentiloista kuuntelemalla niihin sopivaa musiikkia. Rumpujen paukuttaminen ja raskaan musiikin kuuntelu auttavat pääsemään yli ärtyneisyydestä. Vastaavasti rennon musiikin kuuntelu hyväntuulisena pitää yllä hyvää mieltä.

Musiikki tuo vaihtelua opiskeluun, eikä Riihimäellä ole ollut ongelmia sen yhdistämisessä arkielämään. Poikkeustapauksena useita tunteja kestävät harjoitukset lähestyviä keikkoja varten vievät aikaa opiskelulta. Samoin musiikkia joutuu jättämään vähemmälle, kun opiskelussa on kiireitä.

Rumpujensoitto vaatii hieman fyysistä kuntoakin. Pitkäjaksoinen harjoittelu tuo hien pintaan, mutta oikeanlainen tekniikka viivyttää väsymistä. Laulaminen vaatii vatsalihaksia ja harjoitella joutuu lyhyemmissä jaksoissa, jotta ääni ei väsy liikaa. Riihimäki kyllästyy soittamiseen vain harvoin, koska oppiminen ja kehittyminen innostavat vieläkin.

– Laulamisesta tykkään niin paljon, että tulee laulettua vaikka ei huomaisikaan, ihan muuten vain, Riihimäki kertoo.

Anna-Sofia Tastula, Kaustisen musiikkilukion Uutisluokka.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Huolestuttavaa, että pohjoisen nuoret valuvat etelään" – mureneeko pikkukaupungin vetovoima koulutusleikkauksiin?

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 4 - 10:59

Ylivieska on Oulun ohella ainoa Pohjois-Pohjanmaan kunta, jossa opiskeluikäisten nuorten määrä on kasvanut. Ylivieska opiskelupaikkoineen on vetänyt nuoria etenkin lähialueen muista kunnista.

Tommi Kivioja päätyi Ylivieskaan opiskelemaan tuotantotaloutta Haapavedeltä.

– Eihän nuorisoa saa muuten liikuteltua kuin koulujen avulla. Kun tässä lähellä on tämmöinen koulu, niin tämä on minun mielestä se, mikä tänne on tuonut nuorisoa.

Vetovoima hiipuu

Ylivieskan vetovoima on kuitenkin hiipumassa, sillä ammattikorkeakoulun opiskelupaikkojen määrää on leikattu viime vuosina. Esimerkiksi liiketalouden ja sosionomien päiväkoulutukset ovat loppuneet.

Hanna Lahti opiskelee Ylivieskassa sosionomiksi.Yle

Samaan aikaan nuorten määrä kääntyi laskuun. Vuonna 2015 19-25 -vuotiaiden nuorten määrä kaupungissa notkahti jopa useilla kymmenillä. Nuoria kaupungissa on silti edelleen paljon. Joka viides Ylivieskan 15 000:sta asukkaasta on 15-29 -vuotias.

Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä ei usko nuorten määrän laskun johtuvan pelkästään koulutusleikkauksista, vaan taustalla on myös yleisesti huono taloustilanne.

– Huolestuttavaa on se, että pohjoisen nuoret valuvat etelään. Edes Oulu ei ole riittävän vetovoimainen pitämään nuoria alueella.

Päiväopinnot loppuvat Ylivieskasta

Ammattikorkeakoulutuksen vetovoimaisuutta voi nuorten silmissä heikentää myös se, että vuodesta 2018 lähtien Ylivieskassa voi suorittaa ammattikorkeakoulu Centrian opintoja vain monimuoto-opetuksena. Päiväopetus keskitetään Centrian Kokkolan yksikköön.

Tommi Kivioja haluaa opiskella ryhmässä ja opettajan ohjauksessa.Yle

Centrian rehtorin Kari Ristimäen mukaan monimuoto-opetukseen siirtymisellä vastataan kysyntään.

– Meillä on parhaillaan haku koulutusohjelmiin käynnissä ja puolivälissä hakua monimuoto-opintoihin oli enemmän hakijoita kuin päiväkoulutukseen.

Monimuoto-opiskelu mahdollistaa opinnot työn ohessa, sillä esimerkiksi luentoja järjestetään ilta-aikaan ja niitä voi seurata myös netin kautta.

Nuoret suosivat perinteistä päiväopetusta

Centrian Ylivieskan opiskelijoilta monimuoto-opetus ei saa varauksetonta kannatusta. Toista vuotta sosionomiaa opiskeleva Hanna Lahti on tilanteesta huolissaan.

– Minun mielestä on aito huolenaihe, että nuorten määrä tulee luultavasti laskemaan tämän monimuodon myötä. Mutta toivotaan että nuoria näkyisi täällä edelleenkin.

Tanja Lehtolalle olisi sopinut myös monimuoto-opiskelu.Yle

Tommi Kivioja on Lehtolan kanssa samoilla linjoilla. Hän itse ei olisi lähtenyt suorittamaan opintoja monimuotona.

– Itse opin livenä opettajalta suoraan minulle ja sitten tarvii ryhmähenkeä, että saa motivaation kohdalleen ja oppii omaksumaan ne asiat paremmin. Muuten opiskelu saattaa mennä lorvimiseksi.

Sosionomiaa opiskelevalle Tanja Lehtolalle olisivat sopineet myös monimuoto-opinnot. Nyt kolmikymppinen perheenäiti yhdistelee työtä päiväopintoja.

– Tämä oli se ala mitä halusin lähteä opiskelemaan, joten minulle olisivat käyneet molemmat opiskelumuodot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Huolestuttavaa, että pohjoisen nuoret valuvat etelään" – mureneeko pikkukaupungin vetovoima koulutusleikkauksiin?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 4 - 10:59

Ylivieska on Oulun ohella ainoa Pohjois-Pohjanmaan kunta, jossa opiskeluikäisten nuorten määrä on kasvanut. Ylivieska opiskelupaikkoineen on vetänyt nuoria etenkin lähialueen muista kunnista.

Tommi Kivioja päätyi Ylivieskaan opiskelemaan tuotantotaloutta Haapavedeltä.

– Eihän nuorisoa saa muuten liikuteltua kuin koulujen avulla. Kun tässä lähellä on tämmöinen koulu, niin tämä on minun mielestä se, mikä tänne on tuonut nuorisoa.

Vetovoima hiipuu

Ylivieskan vetovoima on kuitenkin hiipumassa, sillä ammattikorkeakoulun opiskelupaikkojen määrää on leikattu viime vuosina. Esimerkiksi liiketalouden ja sosionomien päiväkoulutukset ovat loppuneet.

Hanna Lahti opiskelee Ylivieskassa sosionomiksi.Yle

Samaan aikaan nuorten määrä kääntyi laskuun. Vuonna 2015 19-25 -vuotiaiden nuorten määrä kaupungissa notkahti jopa useilla kymmenillä. Nuoria kaupungissa on silti edelleen paljon. Joka viides Ylivieskan 15 000:sta asukkaasta on 15-29 -vuotias.

Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä ei usko nuorten määrän laskun johtuvan pelkästään koulutusleikkauksista, vaan taustalla on myös yleisesti huono taloustilanne.

– Huolestuttavaa on se, että pohjoisen nuoret valuvat etelään. Edes Oulu ei ole riittävän vetovoimainen pitämään nuoria alueella.

Päiväopinnot loppuvat Ylivieskasta

Ammattikorkeakoulutuksen vetovoimaisuutta voi nuorten silmissä heikentää myös se, että vuodesta 2018 lähtien Ylivieskassa voi suorittaa ammattikorkeakoulu Centrian opintoja vain monimuoto-opetuksena. Päiväopetus keskitetään Centrian Kokkolan yksikköön.

Tommi Kivioja haluaa opiskella ryhmässä ja opettajan ohjauksessa.Yle

Centrian rehtorin Kari Ristimäen mukaan monimuoto-opetukseen siirtymisellä vastataan kysyntään.

– Meillä on parhaillaan haku koulutusohjelmiin käynnissä ja puolivälissä hakua monimuoto-opintoihin oli enemmän hakijoita kuin päiväkoulutukseen.

Monimuoto-opiskelu mahdollistaa opinnot työn ohessa, sillä esimerkiksi luentoja järjestetään ilta-aikaan ja niitä voi seurata myös netin kautta.

Nuoret suosivat perinteistä päiväopetusta

Centrian Ylivieskan opiskelijoilta monimuoto-opetus ei saa varauksetonta kannatusta. Toista vuotta sosionomiaa opiskeleva Hanna Lahti on tilanteesta huolissaan.

– Minun mielestä on aito huolenaihe, että nuorten määrä tulee luultavasti laskemaan tämän monimuodon myötä. Mutta toivotaan että nuoria näkyisi täällä edelleenkin.

Tanja Lehtolalle olisi sopinut myös monimuoto-opiskelu.Yle

Tommi Kivioja on Lehtolan kanssa samoilla linjoilla. Hän itse ei olisi lähtenyt suorittamaan opintoja monimuotona.

– Itse opin livenä opettajalta suoraan minulle ja sitten tarvii ryhmähenkeä, että saa motivaation kohdalleen ja oppii omaksumaan ne asiat paremmin. Muuten opiskelu saattaa mennä lorvimiseksi.

Sosionomiaa opiskelevalle Tanja Lehtolalle olisivat sopineet myös monimuoto-opinnot. Nyt kolmikymppinen perheenäiti yhdistelee työtä päiväopintoja.

– Tämä oli se ala mitä halusin lähteä opiskelemaan, joten minulle olisivat käyneet molemmat opiskelumuodot.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin presidentti Niinistö kiertää kesällä Suomea – Ohjelmassa pesäpalloa ja Mannerheim-oopperaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 4 - 10:58

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa kesällä maakuntamatkojaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Presidentti Niinistö vierailee kesäkuun alkupuolella Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Presidentti muun muassa osallistuu Mannerheim-oopperan ensi-iltaan Ilmajoen musiikkijuhlilla sekä yleisötilaisuuksiin Kokkolassa, Laihialla ja Seinäjoella.

Kesäkuun loppupuoliskolla Niinistö vierailee Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Ohjelmassa ovat osallistuminen Hossan kansallispuiston avajaisiin Suomussalmella sekä Joensuun Enossa järjestettävään Jukolan viestiin. Tasavallan presidentin rouva Jenni Haukio on Jukolan viestin suojelija. Presidentti on molemmissa tilaisuuksissa yleisön tavattavissa.

Kesän maakuntamatkojen ohjelmasuunnitelma

8. kesäkuuta Kokkolassa ja Toholammilla presidentti tutustuu alueen luontoon ja yritystoimintaan

9. kesäkuuta vierailu Laihialle ja osallistuminen Ilmajoen musiikkijuhlilla Mannerheim-oopperan ensi-iltaan

10. kesäkuuta presidentti vierailee Seinäjoella

17. kesäkuuta Niinistö vierailee Suomussalmella Hossan kansallispuiston avajaisissa

17.-18. kesäkuuta presidentti vierailee Joensuun Enossa Jukolan viestissä

1. heinäkuuta Niinistö osallistuu Mikkelissä Päämajasymposiumiin

2. heinäkuuta Imatralla presidentin ohjelmassa on pesäpallon Itä-Länsi-ottelu

Yleisötilaisuuksia on suunnitteilla Kokkolaan, Laihialle, Seinäjoelle, Suomussalmelle, Joensuuhun, Mikkeliin ja Lappeenrantaan

Heinäkuun alussa presidentti Niinistö suuntaa Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Aluksi hän osallistuu Mikkelissä kymmenettä kertaa järjestettävään Päämajasymposiumiin, joka on yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus. Lisäksi Niinistö vierailee Juvalla ja osallistuu Imatralla pesäpallon Itä-Länsi-otteluun. Hän tapaa ihmisiä Mikkelissä sekä Lappeenrannassa.

Niinistö on jo alkuvuodesta vieraillut Lapissa, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Vuoroaan odottavat Ahvenanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kiertueen päättää itsenäisyyspäiväviikolla presidentin vierailu Pohjois-Pohjanmaalle. Oulussa järjestetään presidenttiparin suojelema Suomi 100 -juhla, joka televisioidaan suorana lähetyksenä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päiväkodit rahastavat vanhempia ksylitolipastilleista – suositusten mukaan kuntien pitäisi maksaa ne

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 4 - 08:33
Ksylitoli eli koivusokeri

Ksylitoli on luonnon makeutusaine, jota on pieniä määriä muun muassa marjoissa ja hedelmissä, Terveyskirjasto kertoo.

Teollisesti ksylitolia valmistetaan pääasiassa koivun kuituaineesta. Sitä saadaan sivutuotteena selluloosan valmistuksesta. Tästä juontaa juurensa ksylitolin toinen nimi: koivusokeri.

Terveyskirjaston mukaan tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti käytettynä ksylitoli ei ainoastaan ehkäise reikiintymistä, vaan myös korjaa alkaneita kiillevaurioita.

Lisäksi ksylitoli vähentää plakin määrää ja plakin tarttuvuutta hampaan pintaan.

Ksylitolin makeusaste ja energiapitoisuus vastaavat suurin piirtein tavallista sokeria. Se imeytyy hitaasti verenkiertoon ja nostaa verensokeria hitaasti. Ksylitoli sopii useimmille diabeetikoille, Terveyskirjasto toteaa.

Lähde: Terveyskirjasto

Pohjois-Karjalan pienessä Liperin kunnassa on saatu hyviä tuloksia huolellisesta lasten hampaidenhuollosta päiväkodissa. Päiväkodeissa ryhdyttiin harjaamaan lasten hampaita muutama vuosi sitten.

– Lapsilla on mahdollisuus harjata hampaat joka päivä. Esiopetuksessa hampaiden harjausta harjoitellaan aamulla. Päiväkoti-ikäset harjaavat hampaat päivälevon jälkeen ennen välipalaa, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen Liperin kunnasta.

Liperissä ryhdyttiin kiinnittämään huomiota lasten suuhygieniaan kolme vuotta sitten, kun hammashuollosta tuli viestiä, että 1- ja 2-luokkalaisten hampaita on jouduttu juurihoitamaan. Hampaiden harjauksen lisäksi kunta kustantaa kaikille ksylitolipastillit lounaan jälkeen. Myös lasten ravintoon kiinnitetään huomiota ja sokerin määrää on vähennetty. Puuron päälle ei enää tule makeaa hilloa.

– Keittiöhenkilökunta oli aluksi sitä mieltä, että ruoka ei maistu lapsille ilman sokeria, mutta nopeasti lapset siihen tottuivat. Meidän herkkujamme ovat nyt porkkanat ja marjat, Korhonen sanoo.

Liperiläisissä päiväkodeissa on tehty sopimus, ettei synttäriherkkujakaan tuoda päiväkotiin. Synttärijuhlia vietetään hoidossa muilla tavoin ja herkut syödään kotona.

Varhaiskasvatus tekee tiivistä yhteistyötä hammashuollon kanssa ja päiväkotien henkilökunta sekä perhepäivähoitajat on koulutettu.

Kunnostautuminen suuhygieniassa on alkanut tuottaa tulosta. Kunnan hammashuollosta on kantautunut viestiä, että lasten hampaiden reikiintyminen on vähentynyt.

Vastuu lasten hammashuollosta on vanhemmilla

Toisin on muualla. Vain harva kunta noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön suositusta jakaa päivähoidossa ksylitolipastilli lapsille maksutta. Vuodesta 2013 lähtien STM on suositellut makeisvapaata päivähoitoympäristöä sekä ksylitolipastillien tai -purkan antamista päivähoidossa ruokailun jälkeen maksutta.

Moni kunta ei osallistu ksylitolipastillien kustannuksiin lainkaan. Suurista kaupungeista esimerkiksi Vantaa ei maksa pastilleja omasta pussistaan. Ksylitolipastilleja annetaan vanhempien kustantamana heidän niin halutessaan. Käytännössä päiväkodeissa on tähän erilaisia tapoja.

– Osa vanhemmista ostaa pastillit suurena eränä, josta kaikki ryhmän lapset itse hakevat pastillin ruokailun jälkeen. Kaikissa päiväkodeissa ei ole lainkaan jaossa pastilleja vaan vanhemmat huolehtivat asiasta kotona, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Vantaan kaupungilta.

Meidän herkkujamme ovat nyt porkkanat ja marjat. Sirkka Korhonen

Linjaa perustellaan kaupungin suun terveydenhuollon ohjeella, jonka mukaan perhe vastaa lasten suun terveydenhoidosta.

Myös useissa muissa kunnissa vastuu ksylitolituotteiden hankinnasta on vanhemmilla. Lappeenrannassa ja Haminassa yhtenäistä ohjeistusta ei ole. Esimerkiksi Haminassa osassa päiväkodeista lapsilla on mukana omat pastillit ja osassa ei.

Kotkassa vanhemmat tuovat lapsilleen omat pastillirasiat, joista pastilli otetaan jokaisen ruokailun jälkeen.

– Pastillien tuominen lapselle ei ole ollut perheille kustannusongelma eli kaikilla on yleisesti ottaen pastillit, kertoo vs. varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen Kotkan kaupungilta.

Turussa kaikissa päiväkodeissa on käytössä ksylitolituotteita, jotka vanhemmat hankkivat ja kustantavat lapsilleen. Tuotteita käytetään vaihtelevasti, joko kaikkien aterioiden tai vain lounaan jälkeen. Joissakin päiväkodeissa hankinta tehdään keskitetysti päiväkodin tai vanhempainyhdistyksen toimesta ja vanhemmat maksavat kustannukset.

Yhteishankintana edullisemmin

Kouvolassa ja Savonlinnassa yhteishankinta on yleisempi tapa toimia. Päiväkoti hankkii pastillit isossa erässä suoraan toimittajalta ja vanhemmilta kerätään maksu. Savonlinnassa maksu on 10-15 euroa lukukaudessa riippuen lapsen kuukausittaisesta hoidontarpeesta.

Asemantien päiväkodin varajohtaja Teija Luukkainen Savonlinnasta arvioi, ettei kaupungin varhaiskasvatuksella ole varaa maksaa ksylitolipastilleja kaikille lapsille.

– Olisi hyvä, jos pastillit tulisivat vaikkapa terveydenhuollon puolesta, koska pastillit tulevat varhaiskasvatukselle liian kalliiksi, toteaa Luukkainen.

Suomesta löytyy myös kaupunkeja, jotka noudattavat STM:n suosituksia ja kustantavat pastillit. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Helsinki, Kuopio ja Oulu. Näistä vain Oulussa kaupungin kustantama pastilli annetaan lapsille jokaisen aterian jälkeen.

Pastillit tulevat varhaiskasvatukselle liian kalliiksi. Teija Luukkainen

Helsingissä ja Kuopiossa pastilli jaetaan kaikille lapsille lounaan jälkeen.

– Joissain päiväkodeissa vanhemmat ovat yhdessä halunneet, että ksylitolit tarjotaan myös aamupalan ja välipalan jälkeen. Vanhemmat voivat yhteishankinnoin toimittaa ylimääräiset ksylitolit, sanoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Sirkka-Liisa Ihalainen Helsingin kaupungilta.

Myös Kuopiossa joissain päiväkodeissa vanhemmat tuovat pastilleja jaettavaksi myös aamu- tai välipalan jälkeen. Käytännöstä sovitaan vanhempien kanssa syksyn vanhempainilloissa.

Ksylitoli hyödyttää riskiryhmiä

Käypä hoito -suostuksen mukaan päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö ainakin kolme kertaa päivässä aterian jälkeen pienentää hampaiden reikiintymisen riskiä. Hammaslääkäriliiton mukaan ksylitolista hyötyvät etenkin ihmiset, joilla on kasvanut riski hampaiden reikiintymiseen. Viime vuonna valmistuneen väitöksen mukaan ksylitoli ei välttämättä auta hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä. Hammaslääkäriliiton asiantuntijalääkärin Hannu Hausenin mukaan kyse on siitä, että ksylitolia syötetään sellaisille, joille ei muutoinkaan tulisi reikiä.

– Koko kansa ei ksylitolia tarvitse, mutta kasvavat lapset, joilla on puhkeamassa olevia hampaita, voidaan laskea kuuluviksi reikiintymisriskiryhmään, sanoo Hausen.

Pelkkä päivähoidossa saatu pastilli ei tosin riitä. Ksylitolia tarvitaan kolmesti päivässä ja vähintään viisi grammaa, jotta vaikutus saadaan hyväksi. Tämän vuoksi ksylitolituotteita tulisi antaa myös kotona.

Ksylitolipastilleja tärkeämmäksi Hannu Hausen nostaa hampaiden harjauksen. Harjaus olisi päiväkodissa tärkeää etenkin lapsille, joiden kotona ei siitä huolehdita.

Hampaiden harjauksesta päivähoidossa luovuttiin, kun tutkimuksessa todettiin sen aiheuttavan pienillä lapsilla korvatulehduskierteitä.

– Huolehtimalla hygieniasta harjojen säilytyksen ja käytön suhteen tätä vaaraa ei kuitenkaan ole. Päivähoidossa kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia suun terveyttä edistävä harjaustottumus.

Klo 9:47 otsikkoa tarkennettu

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä