Kanta-alueen uutisia

Analyysi: Herätys, yliopistot! Konetekniikan alasajo voi käydä todella kalliiksi

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 11 - 19:37

Suomalaisten koneiden ja laitteiden kilpailukyky perustuu pitkälti korkeatasoiseen teknillisen mekaniikan osaamiseen. Tämän osaamisen avulla laitteiden lujuus ja kestävyys saadaan mitoitettua oikein. Wärtsilän laivamoottorit ovat hyvä esimerkki teknilliseen mekaniikkaan perustuvasta laadukkaasta ja juuri sen takia kilpailukykyisestä tuotteesta. Niiden pitää kestää kymmeniä vuosia. Puhutaan kolmanneksesta koko Suomen viennin arvosta. Pelkästä tavaraviennistä teknillisen mekaniikan osaamiseen perustuvat tuotteet muodostavat puolet. Suurelta osalta myös palveluvienti perustuu menestyneisiin tuotteisiin. Tämä osaaminen on kuitenkin ollut alasajomoodissa jo pitkään. Sitä ei ole vain heitetty retuperälle, vaan alan osaamista ja koko alaa on jo vuosia ajettu alas suomalaisissa yliopistoissa, mikä tuntuu käsittämättömältä. Opetushallituksen tilastot kertovat selkeästi että vuosina 2010-2016 tekniikkaa on ajettu alas rajusti Suomen yliopistoissa. Harri Vähäkangas / Yle Erityisen voimakasta alasajo on ollut teknillisessä mekaniikassa eli käytännössä kone- ja valmistustekniikassa. Harri Vähäkangas / Yle Miten näin on voinut päästä käymään, että hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon kannalta keskeisen vientiteollisuuden pohja rapautui tällä tavalla? Alalla ajatellaan melko laajasti, että päättäjiltä on yksinkertaisesti päässyt unohtumaan, että tällainen ala ylipäätään on olemassa. Itsestäänselvyys? Kone- ja materiaalitekniikan osaamista pidetään itsestään selvänä. Rahanjaosta yliopistojen sisällä päätetään tasolla, jolle teknillisen mekaniikan teknisen osaamisen peruspilariluonteen ymmärtäminen vaikuttaa olevan ylivoimaista. Opetusministeriössä, eikä missään muuallakaan missä kokonaisuutta voitaisiin hallita, ei ole herätty huomaamaan, että tilanne kärjistyy samalla tavalla koko maassa. Ei ole hahmotettu kuinka olennaisesta asiasta on kyse. Teknillinen mekaniikka ei ole mediaseksikästä eikä trendikästä, vaan pitkäjänteistä työtä ja erityislahjakkuutta vaativa matematiikan ala. Sellaiset eivät yliopistojen nykyisessä lyhytnäköisessä ilmapiirissä tahdo pärjätä kilpailussa resursseista. Kuvaava esimerkki siitä, miten heikosti teknillisen mekaniikan merkitystä ja vientiteollisuuden rakennetta Suomessa ylipäätänsä tunnetaan, on uutinen (Taloussanomat) siitä, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle Etlalle on yllätys, kuinka keskeisiä Suomen tavaraviennin kannalta ovat investointituotteita valmistavat suuryritykset. Kymmenen suurinta konsernia tuottaa jopa 7,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Painopiste on siirtynyt yrityksiin Teknillisessä mekaniikassa on jäljellä enää kourallinen alan professoreita, opiskelijoita on alalle vaikea saada, tutkijat ovat siirtyneet yritysten palvelukseen ja jatko-opiskelijat alkavat olla pääosin ulkomaalaisia. Alan huippuosaamista on Suomessa enää lähinnä yrityksissä. Meridieseleitä valmistava Wärtsilä on hyvä tästä esimerkki. Koska teknillisen mekaniikan osaaminen on yhtiön kilpailukyvyn kannalta aivan keskeistä, siitä pidetään huolta. Yhtiön tämän alan osaaminen on vuosia edellä yliopistoja ja joitakin nuoriakin osaajia henkilökunnasta löytyy. Tuotekehitys vaatii sitoutumista Wärtsilä Marine Solutions Engines Technology on iso, useiden satojen työntekijöiden tutkimus- ja tuotekehitysosasto, mutta teknillisen mekaniikan osaajia lujuuslaskennassa on sielläkin vain viisitoista. Wärtsilä haluaisi palkata suomalaisia osaajia, koska tuotekehitys on pitkäjänteistä työtä, eikä aina voi olla varma ulkomaalaisen työntekijän halusta sitoutua Suomeen kymmeniksi vuosiksi. Suomalaisia teknillisen mekaniikan osaajia avoinna oleviin Wärtsilän työpaikkoihin on kuitenkin yhä vaikeampi löytää. Teknillisen mekaniikan osaajia tarvitaan myös Valmetin, Koneen, Konecranesin, Metson ja Cargotecin tapaisissa teollisuusteknologiayrityksissä. Ilmavoimat tarvitsee kotimaisia osaajia Myös ilmavoimien kannalta (Talouselämä) teknillisen mekaniikan osaaminen on olennaista. Sitä tarvitaan esimerkiksi Hornetit korvaavien uusien hävittäjien hankintapäätöksen tekemisessä käytön kannalta olennaisten kestävyysominaisuuksien tunnistamisessa, samoin kuin olemassa olevan kaluston ylläpidossa. Puolustusvoimissa ylipäätään teknillisen mekaniikan kotimaisen osaamisen kato on vaikea asia jo lainsäädännön takia. Virkamieslaissa säädetään, että puolustusvoimien virkamieheltä edellytetään Suomen kansalaisuutta. Ilmavoimien sisällä alan kotimaisen osaamisen katoaminen nähdään ongelmana tulevaisuudessa. On yhä vaikeampi rekrytoida väkeä, joka on saanut alan koulutuksen. Rakennustekniikassa lujuusongelmia jo pidempään Teknillinen mekaniikka on Oulun ja Tampereen yliopistoissa yhdistetty rakennustekniikkaan, jolla on ollut vakavia ongelmia lujuuslaskelmissa. Viime vuosina julkisuuteen nousseet rakennusten romahtamiset (Rakennuslehti) on liitetty nimenomaan puutteelliseen lujuuslaskentaosaamiseen. Asiaa on yritetty nostaa esille, mutta koulutukseen tämäkään kohu ei juuri vaikuttanut, kertovat yliopistolähteet. Samat lähteet kertovat, että rakennus- ja koneensuunnittelun yksi nykypäivän vitsauksista on, että tutkinnon saadakseen ei tarvitse ymmärtää rakenteiden mekaniikkaa kovinkaan syvällisesti. Yliopistojen rahoitus kannustaa laskemaan tutkintovaatimusten kynnystä, mikä vaikuttaa koulutuksen tasoon. Jos rakennustekniikan lujuuslaskennan osaamisen heikko taso pääsee pesiytymään myös vientiteollisuuteen, se on taloudellisesti paljon isompi asia valtiontalouden kannalta kuin heikon lujuuslaskentaosaamisen takia sortuvat rakennukset, kuten tuore Vaasan jäähallin kattorakenteiden romahdus. Muualla Euroopassa alan osaajia arvostetaan Muualla Euroopassa teknillisen mekaniikan osaajia arvostetaan ja se näkyy myös palkassa. Headhunterit kosiskelevat alan harvoja nuoria suomalaisia huippuosaajia jopa kolminkertaisilla palkoilla töihin ulkomaille, ennen kaikkea Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Suomen onneksi useimmat nuorista alan osaajista eivät halua lähteä. Pienempikin palkka riittää, kun saa tehdä mielenkiintoista työtä kotimaassa. Tietysti myös suomalaiset yritykset voisivat parantaa alan kiinnostavuutta Suomessa nostamalla teknillisen mekaniikan osaajien palkkausta. Nyt tuotannon perustasta vastaaville maksetaan melko vaatimatonta palkkaa verrattuna tuotannossa toimiviin työntekijöihin, kaupallisen koulutuksen saaneista puhumattakaan. Puolet hitsaajista ulkomaalaisia Teknillisen mekaniikan akateemisen tason osaajien kadossa (Talouselämä) on kyse vähän samanlaisesta yhteiskunnan perustaa syövästä ilmiöstä kuin suomalaisten hitsareiden kohdalla. Luokkahitsareille on aina töitä ja palkka on vähintäänkin kohtuullinen. Vaikka maassa on satojatuhansia työttömiä ja monelta muulta koulutusalalta valmistuu suoraan työttömäksi, hitsaajaksi haluaa harva (Kaleva). Eikä asialle ole saatu tehtyä oikeastaan mitään, vaikka se on ollut tiedossa jo vuosituhannen alussa. Tästä syystä puolet Suomessa toimivista hitsaajista on jo ulkomaalaisia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

VR: Junamatkustuksen suosio kasvoi viime vuonna, kovin nousu reitillä Helsinki–Oulu

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 11 - 14:01

Kotimaan kaukojunaliikenteessä tehtiin viime vuonna 12,5 miljoonaa matkaa, matkustuksen kasvaessa 8 prosenttia, kertoo VR. Vilkkaan joulukuun aikana tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa. VR:n mukaan kasvun ovat mahdollistaneet lippujen hintojen lasku, toteutetut reittinopeutukset sekä lisääntynyt vuorotarjonta. Yhtiö kertoo matkamäärien useilla pääreiteillä kasvaneen yli 15 prosenttia, Helsinki–Oulu-välillä jopa 48 prosenttia. Suosion myötä myös kaukoliikenteen vuorotarjonta on kääntynyt kasvuun, ja vuoden aikana on lisätty yhteensä 65 uutta viikoittaista vuoroa. Vuoroja on lisätty esimerkiksi Helsinki–Turku- ja Turku–Tampere-reiteille, joilta niitä on viime vuosina myös vähennetty. Liikenneministeriön saama, raideliikenteen ostoihin tarkoitettu kahden miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha mahdollistaa tänä vuonna myös 62 viikoittaisen vuoron lisäämisen VR:n tarjontaan. Ensimmäiset näistä lisävuoroista alkavat maaliskuussa 2018. Yöjunat ja Venäjän liikenne kasvussa Lisääntynyt suosio on nostanut junien täyttöastetta, ja kysytyimmät pääreittien vuorot ovat usein loppuunmyytyjä. VR on reagoinut kasvuun lisäämällä vaunukapasiteettia. Nopeaa vaunukapasiteettia kasvatettiin vuonna 2017 noin 8 prosenttia uusien ohjausvaunujen tullessa liikenteeseen. Samalla tehtiin päätös 50 miljoonaan euron investoinnista, jolla hankitaan 20 uutta päivävaunua sekä päätettiin kunnostaa 18 yksikerroksista Intercity-vaunua, joita ei tällä hetkellä käytetä liikenteessä. Näillä toimenpiteillä kaukoliikenteeseen saadaan tänä ja ensi vuonna 3 600 kappaletta lisää asiakaspaikkoja. Suomen ja Venäjän välillä matkusti lähes 550 000 asiakasta, joista valtaosa käytti Helsinki–Pietari-välillä liikennöivää Allegro-junaa. Erityisesti venäläisten matkustajien määrä on kääntynyt kasvuun, ja myös aasialaisten turistien määrä on lisääntynyt. Vuonna 2017 yöjunilla tehtiin lähes puoli miljoonaa matkaa. Kokonaisuudessaan Lappiin tehtiin vuoden 2017 aikana lähes 700 000 matkaa, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Katso grafiikasta, kuinka kotimaan kaukoliikenteen matkustajamäärä on kehittynyt vuodesta 2008 alkaen. Lähde: Vuodet 2008-2016 Liikennevirasto, 2017 VR.Yle. Lue myös Pormestarit, VR ja Finnair: Lentoradan rakentaminen täytyy aloittaa pian – "Matkustajat odottavat nopeita yhteyksiä" 880 miljoonaa euroa ja 335 raidekilometriä – 11 vuoden ratatyö Seinäjoen ja Oulun välillä on valmis Suosituimmat junavuorot nykyään täpötäynnä – VR joutuu palauttamaan eläköityneitä vaunuja liikenteeseen Muokattu kello 13.57: Päivitetty grafiikka kuvaamaan vain kotimaan kaukoliikennettä, poistettu Venäjän liikenne luvuista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rantapohja-lehti: Kuninkaalliset vieraat tutustuivat putkaan Oulussa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 11 - 13:46

Muun muassa kuninkaalliset vieraat pääsivät Haukiputaan vierailullaan harvinaisempaan kohteeseen, nimittäin putkaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä paikallislehti Rantapohja. Vierailu oli osa Omanin kuningashuoneen, Irakin, Turkin ja Britannian delegaatioiden tämänviikkoista Suomen-matkaa. Oulussa, Haukiputaalla delegaatio kävi tiistaina. Moduuliputkat on suunniteltu väliaikaistiloiksi. Ne otettiin käyttöön vuoden 2017 heinäkuussa. Väliaikaisia tiloja tarvitaan, koska Oulun pääpoliisiasema Oulun Rata-aukiolla on sisäilmaongelmien takia remontissa. Moduuliputkien käyttöönotossa oli myös alussa hankaluuksia, ja Oulun kaupungin rakennusvalvonta sulki ne. Rantapohjan mukaan pientaloja ja moduulirakenteita tuottavan Metsi-yhtiön konttiputkassa on viemäröinti, ilmastointi ja lämmitys sekä erilaista turvallisuustekniikkaa. Yritys on hakenut tuotteelleen patenttia ja uskoo sen mahdollisuuksiin menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Delegaatiot tutustuivat torstaina päättyneellä matkallaan Helsingissä laajemminkin suomalaiseen vankilatekniikkaan, Rantapohja kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – "Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 11 - 13:08
Mistä on kyse?
  • Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu teknillisen mekaniikan osaamiseen.
  • Kone- ja tuotantotekniikan professoreiden määrä on puolittunut koko maassa tällä vuosikymmenellä.
  • Konetekniikan, materiaalitekniikan ja teräksen tutkimusten taso ja opiskelijamäärät eivät ole enää moneen vuoteen vastanneet siihen kysyntään, mitä Suomen teollisuudella on.
  • Teollisuudella on vaikeuksia rekrytoida suomalaisia teknillisen mekaniikan osaajia.
  • Suurin osa teknillisen mekaanikan tehtäviin hakevista on jo vuosia tullut ulkomailta. Kaiikkin tehtäviin ei ole kuitenkaan järkevää, eikä aina mahdollistakaan palkata ulkomaista asiantuntijaa.
Merkittävä osa Suomen viennistä perustuu teknillisen mekaniikan osaamiseen. Noin puolet Suomen tavaraviennistä on tuotteita, joiden taustalla on koneensuunnittelu ja lujuuslaskenta, kuten esimerkiksi moottorit, paperikoneet ja voimalaitokset. Nyt alan vientiteollisuuden keskeiset toimijat ja muut teknillistä mekaniikkaa tarvitsevat tahot haluavat kiinnittää yliopistojen ja valtiovallan huomiota tilanteeseen. Hyvinvoinnin perusta uhattuna Testausta, arviointia ja sertifiointia tekevän sitoutumattoman tarkastusyhtiö DEKRA Industrial Oy:n toimitusjohtaja Matti Andersson tarkastelee teknillisen mekaniikan alasajoa aitiopaikalta. Hän on huolestunut teknillisen mekaniikan professuurien ja koko alan koulutuksen alasajon vaikutuksesta vientiteollisuuteen. Teknillinen mekaniikka pähkinänkuoressaTeknillinen mekaniikka luo perustan kone- ja laiterakennuksen sekä rakennesuunnittelun tuotekehitykselle.Puolet Suomen tavaraviennistä on tuotteita, joiden taustalla on teknillinen mekaniikka.Alan osaamisen romahtaminen suomalaisissa yliopistoissa alkaa näkyä yritysten rekrytointivaikeuksina.Teknillisen mekaniikan avulla laitteen toiminta voidaan ymmärtää syvällisesti, pystytään ratkaisemaan sen vikatilat ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet.Yksinkertaisimmillaan teknillisen mekaniikan asiantuntija antaa arvion koneen vaurioitumisen todennäköisyydestä suunnitellulle elinkaarelle.Esimerkiksi värähtelyille altistuvat osat saattavat tulla ennenaikaisesti elinkaarensa päähän, koska tällöin materiaali usein väsyy nopeammin. – Vientiteollisuus on meidän hyvinvointimme perusta. Osaava koulutettu henkilökunta luo peruspilarin suomalaisten yritysten kilpailukyvylle ja on äärimmäisen tärkeää pitää kilpailukyvystä huolta. Tilanne on uhkaava esimerkiksi liikevaihdoltaan Suomen kymmenenneksi suurimman yrityksen, Wärtsilän, kiskokalustoja toimittavan Transtechin, Ilmavoimien ja ydinvoimateollisuuden näkökulmasta. Kilpailijamaat toimivat toisin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Anssi Laukkanen muotoilee teknillisen mekaniikan ahdingon syyksi suomalaisen tiedemaailman nykyisen lyhytjänteisyyden. Tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu ei ole muodikasta. – Suomessa ei ymmärretä, että kansainvälinen kilpailukyky tulee vain ajan kanssa tehtävällä kovalla työllä. Kilpailijamaissa kuten Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tämä nähdään selvästi. Niissä teknilliseen mekaniikkaan panostetaan. Jos meillä ei ole teknillisen mekaniikan osaajia, olemme erittäin huonossa kilpailuasemassa. Anssi Laukkanen Tampereen teknillisen yliopiston teknillisen mekaniikan professori Reijo Kouhian mukaan alan tila on Suomessa aivan erilainen kuin lähimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa. Siellä pelkästään Tukholmassa sijaitsevassa Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH) on mekaniikan professoreita enemmän kuin meillä koko maassa. Varovaisestikin arvioiden Ruotsissa on alalla viisinkertainen tekijämäärä. – Kvartaaliajattelu on uinut sisään suomalaisiin yliopistoihin. Strategisen suunnittelun toivoisi kuitenkin olevan pitkäjänteisempää. Alalle kouluttautuminen vie pitkään, eikä muuta tietä ei ole. Jonkinlaiselle kansainväliselle tasolle pääseminen teknillisen mekaniikan osaamisessa edellyttää VTT:n tutkijan Anssi Laukkasen mukaan 10–20 vuoden työtä. Suomessa tätä ei tiedosteta. – Jos meillä ei ole teknillisen mekaniikan osaajia, olemme erittäin huonossa kilpailuasemassa. Yliopistot eivät vastaa teollisuuden kysyntään Laukkanen kiteyttää teknillisen mekaniikan monen asian ydinosaamiseksi. Hän sanoo painokkaasti, että menestyksellisiä innovaatioita voi syntyä vain jos perusasiat tutkimus- ja koulutusympäristössä on tehty hyvin ja firmat ovat saaneet päteviä insinöörejä tekemään tuotekehitystä. Tämä koskee osaamista laajemminkin. Konetekniikan, materiaalitekniikan ja teräksen tutkimusten taso ja opiskelijamäärät eivät ole enää moneen vuoteen vastanneet siihen kysyntään, mitä Suomen teollisuudella on. Hornettien käytössä ja huollossa teknillisen mekaniikan osaaminen on hyvin tärkeää. Suomen oloissa nämä koneet kuluvat nopeammin kuin mihin ne alunperin on tarkoitettu. Ilmavoimat ei voi palkata ulkomaisia osaajia.Paula Koskinen / Yle Oulun yliopiston materiaali- ja tuotantotekniikan professori Jukka Kömi arvioi teknillisen mekaniikan varsinaisen syöksykierteen saaneen alkunsa 2007 alkaneesta maailmanlaajuisesta taantumasta, joka vaikutti voimakkaasti tämän alan teollisuuteen Suomessa. – Teknillinen mekaniikka oli konetekniikan sisällä vahvin ala 1990-luvulla, kun itse lähdin yliopistolta liike-elämään. Kun palasin yliopistolle noin kahdenkymmenen vuoden jälkeen, teknillisen mekaniikan alennustila oli todella yllätys. Muutamia poikkeuksia toki on, mutta kokonaisuudessaan alan osaamisen nopea rapautuminen on ollut häkellyttävää. Yliopistojen yhteistyö teollisuuden kanssa on monin paikoin loppunut ja sama koskee jopa tutkimusta. Teknillinen mekaniikka kiinnostaa Youtubessa, mutta ei yliopistoja Vaikka teknillinen mekaniikka ei ole yliopistojen johdon suosiossa, suurta yleisöä asia kiinnostaa. Youtubeilmiö Hydraulic Press Channelin huippusuosituissa videoissakin on lopulta kyse teknillisestä mekaniikasta. Kanavan maailmanmaine aukesi videolla, jossa taitellusta paperiarkista jäi hydraulipuristimessa jäljelle vain murusia. Opetushallituksen tilastojen mukaan kone- ja tuotantotekniikan professoreiden määrä on puolittunut koko maassa tällä vuosikymmenellä. Oulussa kehitys on ollut vielä dramaattisempaa. Samalla ajanjaksolla Oulussa kone- ja tuotantotekniikan professoreiden määrä on pudonnut alle viidennekseen vuodesta 2010 vuoteen 2016. Teknillisellä mekaniikalla ei tällä hetkellä ole professoria Oulussa, vaan opetus hoidetaan entisellä supistuneella henkilökunnalla. Professuurien alasajo on ollut erityisen rajua kone- ja valmistustekniikassa, minne teknillinen mekaniikka sijoittuu. Erityisen paljon professorien määrä alalla on laskenut nimenomaan Oulun yliopistossa.Harri Vähäkangas / Yle Roger Rabbin tapaus Alan tilanne henkilöityy hyvin konkreettisesti Wärtsilässä elämäntyönsä tehneeseen, teknillisen mekaniikan suomalaiseen uranuurtajaan Roger Rabbiin. 75-vuotiaana Rabb opettaa edelleen Oulun yliopistossa teknillistä mekaniikkaa alasta kiinnostuneille ja on kirjoittanut myös alalla uraauurtavan teoksen yliopistojen opetuskäyttöön. Tämän mahdollisti Wärtsilän harvinainen päätös antaa elämäntyönsä yhtiölle tehneen tekniikan tohtorin jakaa tietonsa muiden alan toimijoiden kanssa, jotta koko alalla menisi Suomessa paremmin. Nyt vain suomeksi julkaistu Rabbin Väsyminen ja todennäköisyysteoria -teos kuuluu teknillisen mekaniikan perusteoksiin niissä suomalaisissa yliopistoissa, joissa alaa vielä yritetään opettaa kiinnostuneille. Viennistä elävä maa toimii oudosti Teknillinen mekaniikka ja rakenteiden mekaniikka eivät ole istuneet yliopistojen strategiaan, koska ne ovat perusaloja joiden päälle kaikki rakennetaan. Digitaalisuuden tyyppisten trendialojen tuoma lisäarvo tuotteelle mitätöityy, jos itse tuote ei ole kunnossa. Kovin hyvin alan osaamisen tärkeyttä ei ole ymmärretty myöskään poliittisten päätöksentekijöiden parissa. – On erikoista, että meillä on oikeistolaisin hallitus miesmuistiin, mutta valtion panostukset erityisesti teknologiateollisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen ovat laskeneet merkittävästi. Suomen kilpailukyvyn kannalta panostaminen tulevaisuuden osaamiseen on aivan keskeistä, sanoo Kömi. Haluaisimme suomalaisia lujuuslaskijoita, mutta heistä ei todellakaan ole runsauden pulaa. Tapio Oikarinen Maailmalla suomalaisuus yhdistetään kuitenkin vielä teknillisen mekaniikan osaamiseen, josta eräs taidonnäyte on jäänyt elämään. Vuonna 2000 julkaistulla Nokian 3310-puhelimella on vahva maine maailman kestävimpänä matkapuhelimena. Youtubesta löytyy mittava määrä Nokia 3310 drop test -videoita, missä sekä vanhaa että uudelleen julkaistua 3310-puhelinta esimerkiksi tiputetaan jopa satojen metrien korkeudesta. Paljon kertoo sekin että puhelimen uudelleenjulkaistu malli rikkoutuu (Youtube), kun alkuperäinen pysyy toimintakuntoisena. Wärtsilä on huolestunut tilanteesta Jopa koneenrakennusalan johtavalla suomalaisella toimijalla Wärtsilällä on ollut vaikeuksia rekrytoida alan osaajia Suomesta. Suomalaisten hakijoiden määrä alkoi merkittävästi vähentyä kymmenisen vuotta sitten. Viimeksi 23 hakijasta vain kolme oli suomalaisia ja heistäkin kaikki työskentelivät joko Wärtsilän tai sen alihankkijoiden palveluksessa. Wärtsilän teknillisen mekaniikan tehtäviä nykyään hakevien kotimaa on useimmiten joku maailman väkirikkaimmista maista kuten Kiina, Intia, Pakistan ja Bangladesh. Hakemuksia tulee paljon myös saksalaisilta ja italialaisilta hakijoilta. Wärtsilän analyysijohtaja Hannu Tienhaaran mukaan tuotekehitystoiminta on pitkäjänteistä työtä ja jatkuvuuden kannalta ulkomaalaisten osaajien varaan joutuminen on hankala asia, koska ei voi tietää kuinka kauaksi aikaa nämä ovat valmiita sitoutumaan Suomeen. Ylipäätänsä suomalaisten yliopistojen putoaminen kelkasta tällä alalla huolettaa häntä. – Yliopistojen pitäisi keskittyä perusosaamiseen ja panostaa simulointitekniikkaan. Ne ovat jääneet tietokonekapasiteetissa yrityksistä jälkeen. Tutkijat tekevät yliopistoissa hyvin yksinkertaisia malleja, jotka eivät vastaa teollisuuden tarpeita. Tutkimusrahoitus menee trendikkäille aloille Kiskoajoneuvoja valmistavan konepajayritys Transtechin tuotekehitysjohtaja Jukka Koivurovalla on noin kolmenkymmenen vuoden yhteistyökokemus Oulun yliopiston konetekniikan ja teknillisen mekaniikan kanssa. Häntä yliopistoissa tapahtunut kehitys hirvittää. Muun muassa Helsinkiin raitiovaunuja toimittanut kiskokalustoon erikoistunut Transtech tarvitsisi kipeästi teknillisen mekaniikan osaajia.Harri Oksanen / Yle – Viime vuosina on saneerattu rajusti, professoreja on vähennetty ja perusteollisuutta tukeva rahoitus on vähentynyt huomattavasti. Osaajien saatavuus on selvä ongelma, joka uhkaa toimintaa. Koivurova arvostelee sitä, että tutkimusrahoitus suuntautuu uusille trendialoille, joille ei kuitenkaan synny työpaikkoja. Samalla unohdetaan perusteollisuus, joka tuo paljon verotuloja ja ylläpitää yhteiskuntaa. Ja jos on pulaa osaajista, niin myös alan maineessa on parantamisen varaa. Mielikuvista, joissa yksin puurretaan yksin savuisissa konehalleissa öljyä vuotavilla vanhanaikaisilla koneilla, pitäisi Wärtsilän moottorikomponenttien kehityspäällikkö Matti Vaaraston mielestä päästä eroon. – Todellisuudessa työ on hyvin verkostoitunutta ja modernia. Animaatiota sekä virtuaalitodellisuutta käytetään hyvin paljon hyväksi tässäkin maailmassa. Ydinvoimalassa metallin väsyminen on olennainen asia Pyhäjoelle ydinvoimalaa rakennuttavalle Fennovoimalle on tärkeää, että yhtiön teknillisen mekaniikan asiantuntijat osaavat suomea. Näin jo pelkästään sen vuoksi että osa kommunikaatiosta viranomaisten kanssa hoidetaan suomeksi. Helppoa heidän löytämisensä kotimaasta ei kuitenkaan ole. Teknillisen mekaniikan hallinta on hyvin tärkeää ydinvoimaloissa, olipa kyse turbiinihallista tai reaktorista. Edellisessä väsymistä vauhdittaa värähtely ja jälkimmäisessä säteily. Timo Sipola / Yle Yhtiön mekaanisen yksikön asiantuntijaryhmän päällikkö Tapio Oikarinen muotoilee asian niin, että on hyvin haasteellista löytää suomalaisia teknillisen mekaniikan osaajia Pyhäjoelle. – Haluaisimme suomalaisia lujuuslaskijoita, mutta heistä ei todellakaan ole runsauden pulaa. Kyseessä on erikoisala, joka vaatii syvällistä tietämystä. Alan osaajia on Suomessa hyvin vähän, eikä heillä ole juuri kiinnostusta vaihtaa työpaikkaa tai paikkakuntaa. Fennovoima toivoo saavansa suomalaisia tekniikan alan osaajia projektiin mahdollisimman paljon paitsi nyt suunnittelu- ja rakennusvaiheissa, myös 60 vuotta kestävään käyttövaiheeseen. Pallo on yritysten johdolla Myös innovaatiorahoituskeskus Business Finlandissa on pantu merkille vaikea tilanne. Business Finlandin johtava teknologia-asiantuntija Matti Säynätjoki vahvistaa, että yrityksillä on selkeästi vaikeuksia rekrytoida alan osaajia tai edes löytää vaativampia asiantuntija- ja tutkimuspalveluita ostopalveluna. Ultraääniresonanssikoneella väsymistä voi tutkia nopeutetusti. Tällaisen koneen vahvuus on siinä, että sillä voidaan lyhyessä ajassa simuloida vuosikymmenien aikasarjoja. Kaupallisessa käytössä Suomessa on vain yksi Oulussa sijaitseva. Wärtsilän lujuuslaskenta on sopinut yhteistyöstä Oulun yliopiston kanssa ja yhtiön testausta on tarkoitus suunnata entistä enemmän OuluunTimo Sipola / Yle Säynätjoen mielestä alan yritysten johdon asia olisi nyt ottaa yhteyttä yliopistojen johtoon ja opetusministeriöön. Nämä tahot pitäisi herätellä ymmärtämään tilanteen vakavuus ja teknillisen mekaniikan osaamisen merkitys. – Niiden pitäisi pystyä vakuuttamaan yliopistot ja muodostamaan niiden kanssa yhtenäinen näkemys tilanteen korjaamisesta. Aloittamisella on kiire, sillä näkemyksen löytämiseen arvioidaan menevän kuukausia ja korjausliikkeen tekemiseen vuosia. Opetusministeriö ei koe olevansa osapuoli Opetusministeriössä asia kuuluu korkeakoulujen strategisesta ohjauksesta vastaavan johtajan Hannu Sirenin pöydälle. Hänelle asia on uusi, eikä ministeriö ole tässä tapauksessa hänen mukaansa osapuoli, vaan opetuksen sisältö ja professorien palkkaaminen päätetään yliopistojen sisällä. Siren kertoo epäilevänsä, että yliopistojen johdossa ei olisi ymmärretty mitä ollaan tekemässä. Ministeriö aikoo hänen mukaansa kuitenkin selvittää asiaa laajemmin. – Keskusteluja on tarkoitus käydä teknologiateollisuuden, työ- ja elinkeinoministeriön sekä yliopistojen kanssa. Jos on ongelma, sitä pitää lähestyä ongelmana ja hakea ratkaisua, sanoo Siren. Tuoreimpana esimerkkinä ministeriön ohjaavasta roolista hän nostaa esiin vuodenvaihteessa kokonaan toiselle alalle tehdyn panostuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa ict-kytkentäisten tekniikan osaajien muuntokoulutukseen, josta muun Oulun yliopistoon tuli puolet.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

EU-tukisotkuissa ryvettynyt Keski-Pohjanmaan liitto tekee korjausliikkeitä: "Liitto on toimintakykyinen, mutta työtehtäviin voi tulla viilauksia"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 11 - 12:25

Keski-Pohjanmaan liiton ympärillä on kuohunut viime viikkoina , kun työ- ja elinkeinoministeriö otti liiton erityistarkkailuun ja peruutti toistaiseksi liiton oikeuden myöntää EU-hankerahoja. Ongelma oli se, että hankkeiden henkilömuutoksia ei ollut kirjattu EU:n sähköiseen järjestelmään. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula arvioi aiemmin, että syynä voi olla tietämättömyys ministeriön ohjeiden muuttumisesta. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että työpaikalla on ristiriitoja, jotka ovat saattaneet johtaa ongelmiin. Liitto ei voi myöntää tukia, ennen kuin työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että asiat ovat kunnossa. Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto on toimintakykyinen EU-hankerahasotkuista huolimatta, arvioi maakuntahallituksen puheenjohtaja Antti Mäkelä. – Tähtäimessä on, että jo alkukesästä saadaan ministeriöltä takaisin valtuudet myöntää EU-rahoja vielä tälle vuodelle. Maakuntahallitus pohti tilannetta keskiviikkona ylimääräisessä kokouksessa ja kävi läpi sisäisen tarkastuksen raportin. Sisäisen tarkastuksen raportissakin suositeltiin työtehtävien viilauksia, joten niitä voi olla tulossa. Hallituksen puheenjohtaja Antti Mäkelä Hallituksen puheenjohtaja Mäkelän mukaan raportin perusteella ketään ei siirretä toisiin tehtäviin, mutta helmikuussa voidaan tehdä viilauksia toimenkuviin. – Työntekijöiden tehtäväkuvia päivitetään lähiaikoina, esimerkiksi rakennerahastohankkeiden hallinnointiin saattaa tulla muutoksia. Sisäisen tarkastuksen raportissakin suositeltiin työtehtävien viilauksia, joten niitä voi olla tulossa, arvioi Mäkelä. Työilmapiiriä tarkkaillaan Työilmapiiriä seurataan jatkossakin ja sisäisen valvonnan ohjetta päivitetään. Sen tarkemmin maakuntahallituksen puheenjohtaja ei asiaa avaa. Onko liiton maine kokenut kolauksen? – Eihän tämä ulospäin varmasti näytä mukavalta. Mutta liitto on toimintakykyinen ja nyt asiat on saatava sille mallille, että työrauha ja hankerahojen myöntämisvaltuudet palaavat. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee uuden tarkastuksen Keski-Pohjanmaan liittoon lähiaikoina. Hankerahakirjausten takia ministeriö perii liitolta takaisin noin 200 000 euroa hankerahoja. Kärsijöinä ovat alueen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus, joiden hankkeiden kirjauksista on kyse. Lue lisää: Ministeriö sulki maakuntaliiton rahahanat – liitto ei noudattanut ohjeita ja kärsii huonosta työilmapiiristä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijoita kastetaan uimahallissa kristityiksi: "Tämä ei ole mitään, josta ihmisten tarvitsisi tietää"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 11 - 10:37
Mistä on kyse?
  • Kirkosta riippumattomat seurakunnat ovat kastaneet turvapaikanhakijoita eri puolilla Suomea.
  • Oulun Lähetysseurakunta on toimittanut upotuskasteita Raksilan uimahallissa sen normaaleina aukioloaikoina.
  • Kirkkohallituksen mukaan lähes opetuksettomissa kasteissa on useita ongelmia.
  • Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastorin mukaan upotuskasteen saaneet eivät ole minkään seurakunnan jäseniä.
Nopea opetus Raamatun sanan pohjalta englanniksi, muutama sana altaassa ja pulahdus uimahallin veteen. Kaste on suoritettu. Eri puolilla Suomea on törmätty ilmiöön, jossa itsenäiset, kirkosta riippumattomat seurakunnat ovat kastaneet turvapaikanhakijoita. Erikoista kasteesta tekee se, että kaikille turvapaikanhakijoille ei ole ollut täysin selvää, mihin uskontoon heidät on kastettu. Asiasta uutisoi ensin Kotimaa24 (voi vaatia kirjautumisen) ja Kotimaa Pro. Esimerkiksi perinteisiin kirkkokuntiin sitoutumaton kristillinen yhteisö Oulun Lähetysseurakunta on toimittanut upotuskasteita Oulun Raksilan uimahallissa sen normaaleina aukioloaikoina. Viime vuonna kasteita suoritettiin Oulun Lähetysseurakunnan pastori Jari Ruonalan mukaan noin kymmenen. Jokainen kastetuista on ollut turvapaikanhakija. Ruonala kertoo, että kasteet on toimitettu hyvin koruttomasti ja huomiota herättämättä. Hän ihmettelee asian saamaa suurta huomiota. – Tämä ei ole mitään, josta ihmisten tarvitsisi tietää. Asian voisi jo haudata. Tämä ei ole mittasuhteiltaan iso juttu, Ruonala toteaa. "Huolestuttava asia" Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihian mukaan asiaa ei voi ohittaa olankohautuksella. – Jos turvapaikanhakijat ovat kokeneet, että heidät on kastettu hyvin pikaisesti eivätkä he ollenkaan ymmärrä, mitä on tapahtunut, mitä se merkitsee ja mikä yhteisö on hänet kastanut, niin totta kai se on huolestuttava asia. Oulun Lähetysseurakunta kastoi viime vuonna noin kymmenen turvapaikanhakijaa.Kay Nietfeld / EPA Laihian mukaan ei ole oikein, jos ihminen ei ymmärrä tarpeeksi kasteen merkityksestä. – Kaste on kristilliseen uskoon ja seurakunnan yhteisöön liittämistä. Silloin ihmisen pitäisi totta kai ymmärtää, mikä on yhteisö, joka kasteen suorittaa ja onko se edes seurakunta, Laihia kommentoi. Jari Ruonalan mukaan kasteessa tärkeintä on, että ihminen itse ymmärtää, mistä on kyse. Oulun Lähetysseurakunnan tapauksessa kaste itsessään ei kuitenkaan liitä ihmistä heidän seurakuntaansa. – Seurakuntaan hakeudutaan erikseen, Ruonala kommentoi. Monet eivät tiedä, mitä kristillinen kirkko tarkoittaa. Marja-Liisa Laihia Oulun seurakunnan kansainvälisen työn pastori Árpád Kovácsin mukaan tällainen toiminta sekoittaa kastettujen ihmisten päät. – Ihmiset, jotka ovat saaneet sieltä kasteen eivät ole minkään seurakunnan jäseniä, Kovács sanoo. Pastori Kovács kertoo, että upotuskasteen saaneet menevät myöhemmin jonkun toisen kirkkokunnan puheille ja saavat tietää, ettei kaste riitäkään seurakuntaan liittymiseen. Marja-Liisa Laihia on kuullut työnsä kautta myös tapauksista, joissa kastetta ei ole suorittanutkaan seurakunta. – Myös jotkin järjestöt ovat kastaneet turvapaikanhakijoita kristityiksi. Lyhyt opetus on ongelma Sinänsä Laihia ei ihmettele tapauksia, jossa turvapaikanhakija on ollut päästään pyörällä. – Monet eivät tiedä, mitä kristillinen kirkko tarkoittaa. Heiltä voi puuttua tietoa ja ymmärrystä. Ihmisen, joka ei tunne kristillistä maailmaa voi olla hankala hahmottaa esimerkiksi erilaisia kirkkokuntia. – Kun ajattelee islam-taustaista henkilöä, niin kyllä siinä vähemmästäkin on ihmeissään, mitä erilaiset kirkkokunnat ovat. Kirkkohallituksen mukaan opetuksettomissa kasteissa yksi epäkohta on opetuksen kesto.Mika Kanerva / Yle Laihia näkee lähes opetuksettomissa kasteissa useita ongelmia. Yksi epäkohta on opetuksen kesto. – Suomessa on ennenkin ollut ulkomailta tulleita, esimerkiksi islam-taustaisia ihmisiä, jotka ovat tulleet seurakunnan yhteyteen ja kääntyneet jossain vaiheessa kristilliseen uskoon. Olemme aina korostaneet sitä, että opetuksen tulisi olla riittävän pitkä. Laihia kertoo, että ekumeeninen neuvosto korostaa turvapaikanhakijoille annettavaa pidempää, vaiheittaista opetusta ja seurakuntaan tutustumista. – Ajallisesti puhutaan kuukausista. Esimerkiksi islam-taustaisten henkilöiden kanssa on hyvä lähteä heidän kysymyksistään ja sen takia tämä on erilainen prosessi, eikä opetuksesta tulisi tinkiä, Laihia sanoo. Emme ole halunneet kerätä huomiota toiminnallamme. Jari Ruonala Opetuksen keston lisäksi tärkeää on tietenkin se, että turvapaikanhakija ymmärtää sen, mitä hänelle on opetettu. – Jotta seurakunnat toimisivat vastuullisesti, niiden täytyisi huolehtia myös opetuksen ymmärrettävyydestä. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos henkilö ei ymmärrä sitä, mitä hänelle opetetaan. Vaikka Laihian mukaan turvapaikanhakijoiden yhteys suomalaisiin kristittyihin on tärkeää, niin tärkeää on myös oma kieli. – On hyvä, että ihmiset pystyvät kommunikoimaan omalla kielellään, oman kielisissä yhteisöissä ja saamaan myös omakielistä opetusta. Oulun Lähetysseurakunnassa opetus tapahtuu pastori Jari Ruonalan mukaan Raamatun sanan pohjalta englanniksi. Paremmin englantia osaavat turvapaikanhakijat kääntävät opetuksen muille arabiaksi. – Opetuksessa käydään läpi kasteen raamatullinen pohja. Opetuksen pituus riippuu hieman siitä, miten hyvin kastettavat ymmärtävät asian, Ruonala selventää. Kaste voi olla toive turvapaikan saamiseksi.Wasim Khuzam / Yle Lisäksi Laihiaa huolettaa se, jos turvapaikanhakija kokee jäävänsä yksin kasteen jälkeen. Hän painottaa seurakuntayhteisöön tutustumisen ja siinä aktiivisen osallisuuden tärkeyttä. – Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita maista, joissa yhteisö on todella tärkeä. Jos yhteisö ei avaudukaan, se on aika vastuutonta: ihmiset jäävät omilleen ja yksinäistyvät. Yksi huolenaihe on myös viranomaisten työskentelyn hankaloituminen. – Kun kirkot ovat neuvotelleet maahanmuuttoviraston kanssa, on tullut ilmi, että epäselvät kasteet ovat hankaloittaneet maahanmuuttoviraston arviointia. Se on tullut ilmi, kun he ovat puhutelleet kristityksi kääntyneitä ihmisiä. – Suoraan sanottuna se hankaloittaa myös kirkon uskottavuutta, jos on tahoja, jotka eivät toimi vastuullisesti, Laihia jatkaa. Kaste voi olla toive saada turvapaikka Vilpitön kiinnostus kristinuskoa kohtaan on Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihian mukaan yksi syy, miksi turvapaikanhakijat haluavat tulla kastetuiksi. Toinen voi olla myös toive saada turvapaikka helpommin. – On turvapaikanhakijoita, jotka ajattelevat, että kristityksi kääntyminen on viimeinen oljenkorsi, joka auttaisi. Tällaista kirkot eivät tietenkään voi luvata. Tuskin ainoat altaat ovat kaupungin uima-altaita. Ari Heikkinen Laihia uskoo, että epäselviä kasteita ja turvapaikanhakijoiden hämmentymistä voitaisiin ehkäistä paikallisella neuvottelulla itsenäisten seurakuntien kanssa eri puolilla maata. – Paikalliset seurakunnat eri kirkkokunnista voisivat lähestyä itsenäisiä seurakuntia. Niin voitaisiin käydä keskustelua siitä, mikä olisi vastuullista ja mitä kasteesta tai heikosta opetuksesta voi seurata turvapaikanhakijoiden kohdalla. Yhteistyötä voisi rakentaa eri seurakuntien kesken, Laihia jatkaa. Kasteet yllätys uimahallille Oulun Lähetysseurakunta on siis suorittanut pikakasteitaan Oulun Raksilan uimahallissa. Jari Ruonala kertoo, että kasteet on pyritty suorittamaan silloin, kun uimahallissa on vähän muita asiakkaita. Kaste on myös pyritty toimittamaan altaassa, jossa ei sillä hetkellä ole muita uimareita. – Emme ole halunneet kerätä huomiota toiminnallamme vaan tehdä se mahdollisimman rauhallisesti. Esimerkiksi siinä ohessa, kun käydään uimassa. Marja-Liisa Laihia ei ole kuullut, että kasteita olisi suoritettu muualla maassa uimahalleissa. Myöskään Ruonala ei ole kuullut, että tätä tapaa olisi käytetty. Oulun Lähetysseura on suorittanut pikakasteitaan Oulun Raksilan uimahallissa, kun siellä on ollut vähän muita asiakkaita.Pekka Loukkola / Yle Asia tuli täysin yllätyksenä uimahallin isännöitsijä Jari Leviäkankaalle. – Kasteiden toimittamista ei ole juuri nähty, koska toiminta on ollut niin huomaamatonta. Uskon, että terve maalaisjärki kuitenkin voittaa tässä asiassa. Jos asia tulee vielä puheeksi, niin linjaus on se, että uimahalli on uimista varten. Samalla linjalla jatkaa Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen. Hänen mukaansa tilanne on täysin uusi. – Eihän se ihan soveliasta ole, että tällaisia seremonioita järjestetään uimahallissa. Asiasta olisi varmasti ollut hyvä sopia kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Näin ei ole tapahtunut, ja se on hieman harmillista, mutta onneksi siitä ei ole ilmeisesti häiriötä tullut. Seurakuntaan hakeudutaan erikseen. Jari Ruonala Heikkinen arvelee, että myös kasteen yksityisyyden kannalta julkinen paikka ei ole paras sen toimittamiseen. – Uskoisin, että tiloja löytyy yksityisiltä markkinoilta, tuskin ainoat altaat ovat kaupungin uima-altaita. Jari Ruonala kertoo, että kesäisin kasteen suorittamiseen käytetään luonnonvesiä. Nyt pohdinnassa on kuitenkin muita paikkoja toimittaa kasteita myös talvisin. – Toki muita mahdollisuuksia täytyy katsoa. Joku tällainen siirrettävä, purettava allas voisi olla mahdollinen. Tai voi olla, että pyrimme tekemään yhteistyötä tässä asiassa jonkun muun seurakunnan kanssa. Yle tavoitteli juttua varten myös upotuskasteen saanutta turvapaikanhakijaa, mutta tällaista henkilöä ei saatu haastatteluun. Lue lisää: Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa" Uskoon tulemisen kautta jäseneksi – esittelyssä viisi uskonnollista yhteisöä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Epävarmuus ajaa taksiyrittäjiä yrittäjien työttömyyskassaan – "Meillä on kutiseva pelko, että moni on jonkin palkansaajakassan jäsen"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 11 - 07:45

Taksiyrittäjien kokema epävarmuus tulevaisuudesta on saanut huomattavan monen liittymään Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) jäseniksi. Kassan kautta myös yrittäjä voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työttömyyskassaan liittyi viime vuonna 513 taksiyrittäjää, nyt heitä on kassan jäseninä noin 1 500. Kaikkiaan Suomessa on noin 9 500 taksiyritystä. – Taksiyrittäjien määrän lisääntyminen jäsenistössämme oli viime vuonna todella poikkeuksellista. Se oli selvä korrelaatio alalla koettavasta epävarmuudesta, kertoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen. Yle kertoi viime viikolla, että moni taksiyrittäjä harkitsee lopettamista ja alalla uskotaan konkurssien lisääntyvän. Yrittäjät pelkäävät kilpailun avautumisen syövän taksien kannattavuutta. Taksiyrittäjien määrän lisääntyminen jäsenistössämme oli viime vuonna todella poikkeuksellista. Se oli korrelaatio alalla koettavasta epävarmuudesta. Suomen yrittäjäin työttömyyskassan kassanjohtaja Merja Jokinen Merja Jokinen SYL:stä kehottaa etenkin taksiyritysten osaomistajia ja perheenjäseniä tarkistamaan, että kuuluu oikeaan työttömyyskassaan. Moni luokitellaan tietämättään yrittäjäksi. – Meillä on kutiseva pelko, että moni taksiyrittäjäksi laskettava on jonkin palkansaajakassan jäsen. Esimerkiksi taksiyrittäjän perheenjäsenet lasketaan yrittäjiksi, vaikka he saisivat vain palkkatuloja yrityksestä. Jos on puolestaan johtavassa asemassa ja omistaa vähintään 15 prosenttia yrityksestä, hänet lasketaan yrittäjäksi, raja on matalampi kuin eläkevakuutusmaksuissa. Väärin vakuuttaneet eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa eivätkä palkansaajakassat palauta väärin maksettuja jäsenmaksuja takaisin. Viime kevään kyselyssä yli 20 prosenttia pääkaupungin taksiyrittäjistä ilmoitti laittavansa pillit pussiin, kun kilpailutus vapautuu heinäkuussa. Kokkolassa kahden viime vuoden aikana taksiyrittäjien määrä on jo ennättänyt pudota neljänneksen. Moni Suomen yrittäjäin työttömyyskassan uusista taksijäsenistä tulikin pohjalaismaakunnista. Lue lisää: Taksialan vapautuminen kilpailulle on hyppy tuntemattomaan – taksiyrittäjä Petri Päivärinta, 47, ei jäänyt sitä katsomaan

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmevuotias harhaili keskiyöllä yksin Ylivieskassa – Nuorisojoukko otti lapsen kyytiin ja soitti hätäkeskukseen

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 11 - 05:18

Oulun poliisi tiedotti torstaiaamuyöllä poikkeuksellisesta tapahtumaketjusta Ylivieskassa. Huhmarin hiihtokeskuksesta löytyi puolenyön aikaan 3-vuotias lapsi yksin harhailemasta. Poliisi oli herättänyt neljän läheisen talon asukkaat, mutta lapsen lähtöpaikka ei selvinnyt. Puolentoista tunnin kuluttua löytyi läheisen ampumaradan vierestä auto lumeen juuttuneena. Auton luona ollut mies kertoi olleensa ampumaradalla ampumassa ja kaksi lasta olivat nukkuneet autossa. Kun mies oli lähdössä ampumaradalta pois, hän huomasi toisen lapsen kadonneen. Auto oli juuttunut lähdössä hankeen. 3-vuotias oli ehtinyt kävellä taskulampun valossa parisen kilometriä, ennen kuin sattumalta paikalle osuneet nuoret olivat ottaneet hänet kyytiinsä. Nuoret olivat myös ilmoittaneet hätäkeskukseen. Lapsi voi oloihin nähden hyvin. Pakkasta oli kahdeksan astetta. Lapsi oli ulkovaatteissa, mutta hänellä ei ollut hansikkaita, poliisi kertoo. Lapsi palautettiin isälleen Ylivieskan poliisiasemalta. Sosiaaliviranomaiset jatkavat asian selvittämistä, kertoi Oulun poliisilaitos tiedotteessaan aamuyöllä. Ylivieskan poliisilaitoksen rikosylikomisario Ilkka Piispanen sanoo, ettei tapauksesta toistaiseksi aloiteta rikostutkintaa. - Tämän hetken tiedon mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, eikä yöllä töissä ollut partio ole tehnyt rikosilmoitusta. Piispasen mukaan poliisi jää odottamaan sosiaaliviranomaisten selvitystä asiasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Huhtasaari puhui saamelaisista matkailuvalttina – Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Jos tuo on kaikki, mitä tulee mieleen, olisin huolissani"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 10 - 17:51
Mistä on kyse?
  • Presidenttiehdokas Laura Huhtasaarelta kysyttiin Oulun presidentinvaalitentissä kommenttia saamelaisten asemasta.
  • Hän kommentoi asiaa sanoen saamelaiskulttuuria Suomea hyödyttäväksi matkailuvaltiksi.
  • Saamelaiskäräjien puheenjohtaja hämmästeli Huhtasaaren kommenttia tuoreeltaan.
  • Kommentti on herättänyt närkästystä myös sosiaalisessa mediassa.
Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren kommentti saamelaisista Suomen matkailuvalttina on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Huhtasaari puhui aiheesta Yle Oulun ja sanomalehti Kalevan Oulussa pidetyssä vaalitentissä, kun häneltä pyydettiin kommenttia liittyen saamelaisvähemmistöön. – Meillä on alkuperäiskulttuuri, joka on meille myös matkailuvaltti, on todella hienoa, että Suomessa on tällainen erikoisuus, Huhtasaari sanoi vaalitentissä. Hän kertoi myös ylpeästi mainostavansa saamelaisia vieraillessaan ulkomailla. Saamelaisten oikeuksista puhuessaan hän nosti esiin erimielisyydet siitä, kuka saa olla saamelainen ja kuka ei. Hän myös mainitsi saamelaisten kuuluvan osaksi suomalaista kulttuuria. Kommentti aiheutti välittömästi ihmetystä esimerkiksi Twitterissä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja hämmästyi Myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio hämmästelee Huhtasaaren kommenttia. Hänen mukaansa tämä kertoo siitä, kuinka vähän suomalaiset päättäjät oikeasti tietävät saamelaiskulttuurista. – Jos tuo on kaikki, mitä tulee mieleen saamelaisista, niin olisin aika huolissani. Meillä on kaksi kansaa, kaksi yhdenvertaista kulttuuria, joista toinen vain on näkymättömämpi, Sanila-Aikio sanoo. On todella hienoa, että Suomessa on tällainen erikoisuus Laura Huhtasaari Sanila-Aikio ymmärtää saamelaisten kiinnostavan myös turisteja, mutta käsitykset siitä, miten saamelaisuutta tulisi matkailussa hyödyntää eroavat suomalaisten ja saamelaisten keskuudessa. Hän kertoo saamelaiskäräjillä parhaillaan käynnissä olevasta hankkeesta, jossa luodaan eettinen ohjeistus saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen matkailussa. Lue lisää: Niinistö aktiivimallista: Jos työtön täyttää velvoitteet, se ei heikennä hänen asemaansa – vasemmiston ehdokkailta täystyrmäys Presidenttiehdokkaat vaalitentissä Oulussa – Yle seurasi hetki hetkeltä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Niinistö aktiivimallista: Jos työtön täyttää velvoitteet, se ei heikennä hänen asemaansa – vasemmiston ehdokkailta täystyrmäys

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 10 - 16:55
Mistä on kyse?
  • Jos työttömänä oleva täyttää aktiivivelvoitteet, malli ei Sauli Niinistön mukaan heikennä työttömän asemaa.
  • Niinistön mukaan aktiivimalli ei välttämättä syvennä kansan kahtiajakoa.
  • Tuula Haatainen puolestaan toteaa Yle Oulun haastattelussa tentin jälkeen, että aktiivimalli jakaa kansan kahtia.
Presidenttiehdokkaista sosiaalidemokraattien Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen tyrmäävät eduskunnan hyväksymän työttömyysturvan aktiivimallin. Erityisesti Tuula Haatainen haastoi Oulun vaalitentissä valitsijayhdistyksen Sauli Niinistön esittelemään kantansa aktiivimallista. Yle Oululle tentin jälkeen antamassaan lausunnossa Sauli Niinistö toteaa, että "eduskunnassa keskustelun aikana ja ponnessa todetaan, että pitää seurata, että kaikilla on mahdollisuus osoittaa aktiivisuutta". – Sitä on syytä seurata, käykö näin. Eduskunnan lausuma viittaa siihen, että siellä on ollut epäilyksiä, ja oletan, että eduskunta päätöksensä mukaisesti seuraa tilannetta. Niinistö: Suomessa epänormaali tilanne Niinistöltä tivattiin tentissä, heikentääkö aktiivimalli työttömän asemaa. Hänen mukaansa työttömän täyttäessä aktiivivelvoitteet malli ei heikennä työttömän asemaa. – Vastaan, onko aktiivimalli työttömän edun kannalta heikentävä asia. Jos työttömänä oleva täyttää aktiivivelvoitteet, ei heikennä, Niinistö totesi. – Sen vuoksi on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivitoimet, Niinistö sanoo. Nyt on petetty kaikki lupaukset. Merja Kyllönen Niinistö totesi Oulun vaalikeskustelussa, että ei ole normaalia, että yhtä aikaa Suomesta puuttuu työvoimaa ja työttömyyttä on runsaasti. Niinistön mukaan aktiivimalli ei välttämättä syvennä kansan kahtiajakoa. – Jos turvataan mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet, niin ei syvennä kansan kahtiajakoa, Niinistö sanoi. Haatainen: Kansa jakautuu kahtia Tuula Haatainen puolestaan toteaa Yle Oulun haastattelussa tentin jälkeen, että aktiivimalli jakaa kansan kahtia. – Se herättää suunnatonta ahdistusta työttömissä. Työttömien sosiaaliturvaa leikataan, ja heille ei anneta todellisia mahdollisuuksia saada töitä tai päästä työvoimapoliittiseen koulutukseen. – Mallissa on lähdetty liikkeelle rankaisuajattelusta, siksi se herättää ihmisten keskuudessa todella närkästystä, Haatainen sanoo. Merja Kyllösen mielestä aktiivimalli on valitettava esimerkki eriarvostamisesta, mitä Suomessa tehdään. – Tämä on suora työttömyysturvan leikkuri. Nyt on petetty kaikki lupaukset, joita annettiin, kun yhteisiä säästötoimenpiteitä luotiin, Kyllönen sanoi tentissä. Lue myös: Missä Niinistö tietää olevansa huono? Kuka on vaikuttanut eniten Huhtasaaren ajatteluun? Presidenttiehdokkaat avaavat elämänsä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Presidenttiehdokkaat vaalitentissä Oulussa – Yle seurasi hetki hetkeltä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 10 - 12:33

Oulun Musiikkikeskuksessa järjestetään tänään keskiviikkona Ehdokkaat esiin -presidentinvaalitentti klo 11.30–13.00. Tentissä keskustellaan asioista, jotka sisältyvät kolmeen laajempaan aiheeseen: Pohjois-Suomi, turvallisuuspolitiikka ja arvojohtaminen. Tentin keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ehdokkaatesiin. Ylen ja sanomalehti Kalevan järjestämään yhteistenttiin osallistuvat kaikki presidenttiehdokkaat: Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys). Presidenttiehdokkaat ovat ensimmäistä kertaa yhteistentissä Pohjois-Suomessa. Tentti on vuoden 2018 presidentinvaalien suurin ehdokkaiden yhteinen yleisötilaisuus. Tenttiä voi seurata suorana myös Yle Areenasta, Kalevan verkkosivuilta tai Radio Suomen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taajuuksilta. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1.2018. Vaalissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso suorana alkaen kello 11.30: Kuka pärjää parhaiten presidentinvaalitentissä – kaikki ehdokkaat koolla Oulussa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 10 - 10:07
Presidentinvaali 2018

Ensimmäinen vaalipäivä: 28.1.2018Ennakkoäänestys kotimaassa: 17.–23.1.2018Ennakkoäänestys ulkomailla: 17.–20.1.2018Mahdollinen toinen vaalipäivä: 11.2.2018Ennakkoäänestys kotimaassa: 31.1.–6.2.2018Ennakkoäänestys ulkomailla: 31.1.–3.2.2018 Ehdokkaat esiin -presidentinvaalitentti järjestetään tänään keskiviikkona klo 11.30–13.00 Oulun Musiikkikeskuksessa. Presidenttiehdokkaat ovat ensimmäistä kertaa yhteistentissä Pohjois-Suomessa. Tentin järjestävät yhteistyössä Yle ja sanomalehti Kaleva. Tentissä keskustellaan asioista, jotka sisältyvät kolmeen laajempaan aiheeseen: Pohjois-Suomi, turvallisuuspolitiikka ja arvojohtaminen. Madetojan salissa pidettävä tenttiin on vapaa pääsy yleisöllä. Ovet avataan klo 10, ja sisään tultaessa on sisääntulotarkastus. Tämän takia yleisön kannattaa saapua paikalle hyvissä ajoin. Ovet suljetaan klo 11.15. Madetojan saliin mahtuu 816 henkeä, ja salin odotetaan tulevan täyteen. Tentti on vuoden 2018 presidentinvaalien suurin ehdokkaiden yhteinen yleisötilaisuus. Tentin keskusteluun voi myös osallistua sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ehdokkaatesiin. Yleisön edessä nähdään kaikki presidenttiehdokkaat: Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys). Vaalitentin juontavat Hanne Kinnunen Ylestä ja Petri Laukka Kalevasta. Tenttiä voi katsoa suorana joko tämän artikkelin kautta tai Yle Areenassa sekä Kalevan verkkosivuilla. Lisäksi tenttiä voi kuunnella Radio Suomen taajuuksilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 28.1.2018. Vaalissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ylen presidentinvaalikone Kalevan presidentinvaalit-aihesivu Ylen presidentinvaalit-aihesivu Presidentinvaalit 2018 – yli kymmenen tuntia suoria vaalitenttejä tv:ssä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Omituiset ilmiöt saavat jatkoa Perämeren rannoilla: nyt kummastuttivat kelluvat jääpallot

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 9 - 21:15

Lohtajan Ohtakarissa Kokkolan pohjoispuolella kellui sunnuntaina jääpalloja, jotka olivat läpimitaltaan jopa lähes metrin mittaisia. Jääpallot tallentuivat muun muassa lohtajalaisen Juha Salon kameraan. – Siinä ne rantavedessä aaltojen tahtiin pyöriskelivät. Tosi erikoinen näky kyllä! Salo ei ole nähnyt vastaavia aiemmin. Hän arvioi maallikkona, että ilmiön synty vaatii juuri sopivat olosuhteet: pakkasen, sulan veden, tuulen, matalan rannan ja jonkinlaisen "siemenen", joka lähtee jäätymään. Se kerryttää itseensä hiljalleen uusia kerroksia, ja lopputuloksena on pallo. Jo maanantaina pallot olivat jäätyneet kiinni pohjaan ja muuntuneet muodottomiksi möhkäleiksi. Tiistaina palloja oli enää yksi. Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija luonnehtiikin paikalle osumista melkoiseksi onnenpotkuksi, sillä pallot eivät ole pitkäikäisiä sulan aikana. Pohjan kivet keränneet ympärilleen jäätä? Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Eriksson pitää hänkin todennäköisimpänä selityksenä sitä, että pallojen lähtökohtana ovat olleet pohjassa pyörivät kivet. Aallokko on liikuttanut sopivan pieniä kiviä pohjaa pitkin, ja ne ovat alkaneet kerätä ympärilleen jäätä, kun vesi on ollut jäätymispisteessä. Pärske ja liike ovat kasvattaneet pallukoita entisestään. Eriksson muistuttaa, että esimerkiksi kivet ja verkonpainot voivat nousta pohjasta pintaan kerättyään ympärilleen jäätä niin paljon, että jääkuoren noste voittaa kiven painon. – Vedessähän kiven paino ympäröivään veteen nähden on suhteessa pienempi kuin ilmassa, kivi tuntuu veden alla kevyemmältä, mikä mahdollistaa ilmiön, sanoo Eriksson. Juha Salon ikuistama jääpallo rantavedessä Lohtajan Ohtakarissa 7.1. 2018.Juha Salo Toinen vaihtoehto on, että pintaan on muodostunut kelluvia jääkokkareita. Ne taas ovat keränneet hiljalleen jäätä kunnes ovat kasvaneet niin isoiksi, että pyörivät pohjaa pitkin. Kyse voi olla myös näiden kahden syntytavan yhdistelmästä. Eriksson kallistuu kuitenkin ensimmäiseen vaihtoehtoon. Sen puolesta puhuu muun muassa pallojen tasainen koko. Lumirullia ja pyöreitä jäälauttoja Myöskään jääasiantuntija ei ole nähnyt tällaisia palloja aiemmin. Yleisempää on, että jäähyhmä vedenpinnalla alkaa pyöriä aallokossa. Sopiva aallokko yhdessä riitteen ja jääsohjon kanssa saa muokattua noin kymmensenttisiä lumisohjopalloja. Niitä tulee Ilmatieteen laitoksen tietoon silloin tällöin. Luonto tarjoilee monenlaisia muitakin elämyksiä: Juha Salo on aiemmin nähnyt Ohtakarilla esimerkiksi pyöreitä jäälauttoja. Ne syntyvät, kun tuuli särkee jäätyneen jään palasiksi ja palat hierovat toistensa kulmat. Maalla nähdään joskus tuulen pyörittelemiä lumirullia. Ohtakarin pallojen elinmahdollisuudet olivat lähtöjään huonot, koska ympärillä velloo sula vesi ja tuulen suunta vaihtelee. – Jos olisi jäätynyt kunnolla, ne olisivat voineet säilyä jotenkin. Mutta yleensä vedessä oleva jää muuttuu jollain tavalla koko ajan, sanoo Patrick Eriksson. Hänen mukaansa paikalle sattuneilla olikin melkoisen hyvä onni. Avomeren ja rannikon ominaisuudet kohtaavat Viime vuoden huhtikuussa Ohtakarin rannoilla ihmeteltiin metrien korkuisia jääröykkiöitä. Ulkoluodoilla yleinen ilmiö näyttäytyi nyt rannassa ja sai tuhannet ihmiset tulemaan paikalle. Jäiden veikattiin kestävän jopa juhannukseen, mutta röykkiöt pienenivät jo parissa viikossa selvästi. Vielä kesäkuun alussa paikalla kökötti kuitenkin parimetrin jääkasa. Jääasiantuntija Patrick Eriksson arvioi, että alue on paikkana alttiimpi tällaisten ilmiöiden synnylle, sillä niemennokalla avomeren ja rannikon ominaisuudet kohtaavat. Iso merkitys on myös rantojen mataluudella. Ohtakari onkin ainutlaatuisuudessaan kiinnostava kohde, jossa myös Juha Salo aikoo jatkossakin kulkea. Mahdollisuus yllätyksiin kasvaa erityisesti, kun meri on sula talvella ja tuulet ovat kovempia. Salo aikoo käydä rannassa jossain vaiheessa katsomassa myös, olisiko luonto muovannut vielä uudet kellupallot. – Aivan varmasti! Jos ei siellä ole jääpalloja, niin on jotain muuta yllättävää. Lue lisää: Valtavat jääröykkiöt kasaantuivat rantaan, tuhannet vaelsivat katsomaan – "En ole koskaan nähnyt tällaista!"Tältä näyttävät Ohtakarin poikkeukselliset jääröykkiöt nyt – katso kuvat muutoksesta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Meri Pitkälä, 30, on entinen nenäsuihkeriippuvainen – "Apteekki kieltäytyi lopulta myymästä minulle"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 9 - 17:31
Mistä on kyse?
  • Apteekit joutuvat usein puuttumaan tukkoisuutta avaavien nenäsuihkeiden väärinkäyttöön
  • Äärimmäisissä tapauksissa apteekit ovat jopa kieltäytyneet myymästä suihketta asiakkaille, jotka käyvät ostamassa sitä jatkuvasti
  • Suihkeita saisi käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan
  • Pitkäaikaiskäyttö tuhoaa nenän limakalvot
Meri Pitkälä sairastui flunssaan pari vuotta sitten. Hän löysi apteekista nenäsumutteen, joka tuntui auttavan nenän tukkoisuuteen hyvin. – Flunssa loppui ja pysyi poissa lähes viikon, kunnes se tuli uudestaan. Nenäsuihke auttoi taas hetkeksi, mutta pian tukkoisuus palasi. Ei kun uutta pulloa ostamaan, Pitkälä kertoo. Lopulta Pitkälä ravasi apteekissa suihkeostoksilla jatkuvasti ja käytti nenäsuihketta useita kertoja päivittäin. Nenä oli siitä huolimatta koko ajan tukossa. Hän alkoi pohtia, olisiko kotona sisäilmaongelma. – Meillä tehtiin selvitykset, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Olen lastenhoitaja ja aloin miettiä, voisiko työpaikallani olla hometta. Lapset eivät kuitenkaan sairastuneet kovin usein, joten sekään ei voinut olla syy. Jatkuva nuha alkoi vaikuttaa myös yleisvointiin. Alle 30-vuotias nainen ei jaksanut touhuta töissä lasten kanssa normaaliin tapaan eikä käydä uimassa ja kuntosalilla. – Se masensi ja olin välillä ihan epätoivoinen, kun en jaksanut treenata. Kävin monta kertaa lääkärissäkin, mutta he totesivat aina, että se on vain tavallinen flunssa. Sain kehotuksen käyttää nenäsumutetta ja juoda hunajateetä. "En osta enää ikinä" 1,5 vuoden nuhakierteen jälkeen Pitkälä oli jälleen kerran lähiapteekissa ostamassa nenäsuihketta, kun farmaseutti otti hänet puheilleen. – Hän kysyi, olenko käyttänyt kauankin nenäsuihketta. Kerroin sitten käyttäneeni sitä hyvin pitkään. Hän kauhistui ja kertoi, miten helposti kierteeseen joutuu ja miten suihke tuhoaa limakalvot. Lopulta hän kieltäytyi myymästä suihketta minulle. Nenäsuihkeriippuvaisen kotona voi odottaa tällainen näky.Emma Kokko Sen sijaan Pitkälä sai vanhan tutun suihkeen tilalle merisuolaliuosta, joka kosteuttaa limakalvoja. Flunssa alkoi hiljalleen helpottaa. – En osta enää ikinä flunssan hoitoon tarkoitettua nenäsuihketta. Elämänlaatu on parantunut ja olen voinut paljon paremmin sen jälkeen, kun pääsin suihkeesta eroon. Nenäsuihkeriippuvuus on hyvin yleistä. Esimerkiksi Facebookin Naistenhuone-ryhmässä on meneillään vilkas keskustelu, jossa sadat käyttäjät keskustelevat suihkeiden pitkäaikaiskäytön haitoista ja jakavat kokemuksiaan keinoista, joiden avulla suihkeista pääsee eroon. Kaikki eivät kuuntele Apteekkarilehden viime keväänä tekemän selvityksen mukaan tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet ovat tavallisimpia itsehoitolääkkeitä, joiden väärinkäyttöön apteekkien henkilökunta joutuu puuttumaan. – Olemme tehneet samantyyppisen kyselyn apteekeille kahdesti jo aiemmin, ja nenäsumutteiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvät ongelmat nousivat myös näissä kyselyissä esiin. Voisi sanoa, että tämä ilmiö on jatkunut jo pidempään, kertoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta. Alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Klaus Tamminen Apteekeissa voidaan myös kieltäytyä myymästä lääkettä, jos epäillään, että asiakkaan suihkeen käyttö on riistäytynyt käsistä. Esimerkiksi Kouvolan Hansa-apteekissa on jouduttu näinkin tekemään, kun asiakas kävi jatkuvasti suihkeostoksilla. – Hänet ohjattiin lääkäriin, josta hän saikin avun. Sitten ovat tietyt henkilöt, jotka eivät hakeudu lääkäriin, vaikka se olisi aiheellista. Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia, kertoo farmaseutti Elisa Halttunen Hansa-apteekista. Hansa-apteekissa pyritään aina selvittämään asiakkaan suihkeenkäyttötausta ja ohjeistamaan lyhytaikaiseen käyttöön. Halttusen mukaan suihkeiden väärinkäyttäjiä käy apteekissa viikoittain. – Pyrimme saamaan asiakkaaseen kontaktin niin, ettei hän vain mene hakemaan suihketta hyllystä, maksa sitä ja saavu seuraavalla viikolla uudestaan. Kaikkien kohdalla tämä ei onnistu, mutta suurimman osan kuitenkin, Halttunen toteaa. Satu Krautsuk / Yle Rusinanenä Avaavien suihkeiden pitkäaikaiskäytön ongelma on, että ne voivat pilata nenän limakalvon. Jos suihketta käyttää pidempään, nuhaoireet ja limakalvon turvotus voivat ilmaantua hoidon lopettamisen yhteydessä uudelleen. Suihkeiden vaikuttava aine on ksylometatsoliini, ja ohjeistuksen mukaan sitä saisi käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan. – Se ohentaa limakalvot ja tekee niistä ryppyiset kuin rusina. Itse käyttäisin avaavaa suihketta vain pari pahinta flunssapäivää, korkeintaan viisi, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen. Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia. Elisa Halttunen Tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet toimivat supistamalla nenän verisuonia. Kun verenkierto puristetaan kiinni, nenän limakalvo kuihtuu ja tukkoinen nenä aukeaa. Pitkittyneessä käytössä suihke alkaa kuitenkin toimia itseään vastaan. Oireet eivät lopettamisen jälkeen poistukaan vaan palaavat entistä voimakkaampina. Limakalvo kuivuu, menee rikki ja turpoaa enemmän umpeen. – Sitten alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Ostat lisää lääkettä ja jäät sitä kautta koukkuun, Tamminen toteaa. Tamminen toimii myös lääkeyhtiö Takedan lääketieteellisenä johtajana. Takeda ei valmista avaavia nenäsuihkeita. Valmistajat: Suihkeet ovat turvallisia Kahta avaavaa nenäsuihketta valmistavan Ratiopharmin mukaan sen korviin ei ole kantautunut palautetta suihkeiden pitkäaikaiskäytön haittavaikutuksista. – Tarkistimme tietoomme tulleet haittavaikutukset vuodesta 2013 eteenpäin emmekä ole saaneet lääketurvaosastollemme yhtään tällaista raporttia, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Anne Hyvönen lääkeyhtiö Ratiopharmilta. Avaavien nenäsuihkeiden tuhoamia limakalvoja voidaan hoitaa kosteuttavilla tai voitelevilla valmisteilla.Tarja Nyyssönen / Yle Lääkeyhtiö Orionin tiedossa sen sijaan on, että sen valmistaman nenäsuihkeen käytöstä on tullut joillekin käyttäjille oireita. – Vakavia haittavaikutuksia tietoomme on tullut vain suhteellisen vähän, kertoo Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä. Kumpikin yhtiö kertoo seuraavansa tarkkaan tuotteidensa turvallisuutta. Lääkeyhtiöt muistuttavat, että pitkäaikainen käyttö on vastoin tuotteiden käyttöohjetta. Jos käyttö jatkuu liian pitkään, myös mahdollisten haittojen riski kasvaa. Valmistajat eivät näe syytä sille, että suihkeet rajattaisiin reseptilääkkeiksi. – Se olisi turhan radikaali toimenpide. On kuitenkin hyvä, että valmisteet myydään apteekkien kautta, joissa osataan antaa asiantuntevaa neuvontaa niiden käytöstä. Vieroitushoito kestää pitkään Suihkeriippuvuus voi tuoda mukanaan ikäviä jälkitauteja. Kuivat ja rikkinäiset nenän limakalvot päästävät helpommin läpi taudinaiheuttajia ja altistavat uusille infektioille. – Nenä voi turvota niin umpeen, että bakteerit pääsevät muhimaan siellä ja aiheuttavat poskiontelontulehduksen. Sitten pitää tulla punktioon ja syödä antibioottikuuri, vaikka kyseessä oli alun perin harmiton virusflunssa, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen. Avaaviin nenäsuihkeisiin kehittyneen riippuvuuden hoito voi kestää pitkään ja vieroittaminen voi vaatia tukevaa lääkitystä. Tammisen mukaan nenän limakalvo saattaa tuhoutua esimerkiksi vuoden jatkuneessa käytössä niin pahasti, että sen paraneminen kestää yhtä kauan. – Se ei onnistu yhdellä tai kahdella aineella. Vieroitushoitoon kuuluu nenähuuhtelu sarvikuonolla pari kertaa päivässä, ja siihen päälle tarvitaan usein kosteuttavia tai voitelevia suihkeita, ehkä myös nenästeroideja. Käytössä on äkkiä viisi lääkettä tai itsehoitolääkettä. Tammisen mukaan nenäsuihkeiden käyttäjät eivät välttämättä ymmärrä, että avaavaa suihketta ei ole tarkoitettu nuhan hoitoon vaan pelkkään nenän avaamiseen.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ministeriö sulki maakuntaliiton rahahanat – liitto ei noudattanut ohjeita ja kärsii huonosta työilmapiiristä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 9 - 17:29

Keski-Pohjanmaan maakuntaliitossa kuohuu. Työyhteisön ongelmat tulivat päivänvaloon, kun työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) otti maakuntaliiton erityistarkkailuun EU-hankkeiden kirjausvirheiden takia. Virheiden vuoksi TEM on laittanut liiton rahahanat kiinni. Liitto ei saa tälle vuodelle uusia EU-rahoja jaettavaksi ennen kuin ministeriö on todennut, että asiat ovat kunnossa. Ongelmia havaittiin jo toukokuussa, ja ministeriö on huomauttanut niistä Keski-Pohjanmaan liittoa useasti. Kesän jälkeen liitto kävikin läpi yli 40 hanketta ja teki niihin korjauksia. Tietämättömyyttä vai ristiriitoja? Ministeriö puuttui siihen, että hankkeiden henkilömuutoksia ei ole kirjattu EU:n sähköiseen järjestelmään. Puutteiden vuoksi ministeriö on perimässä maakunnasta takaisin noin 200 000 euroa hankerahoja. – Tietenkin hankkeiden läpikäyminen oli iso urakka, mutta nyt työ on tehty. Meille tuli yllätyksenä, että TEM on ollut viime vuonna tarkastuksissaan todella tiukkana, maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula toteaa. Ylikarjula sanoo, että virheiden taustalla voi olla tietämättömyyttä, koska ministeriön ohjeet ovat muuttuneet edellisestä EU:n ohjelmakaudesta. Maakuntaliiton sisäisessä tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että työpaikalla on ristiriitoja, jotka ovat voineet johtaa ongelmiin. Henkilöiden välillä on esimerkiksi epäluottamusta. – Sanon suoraan, että tässä on ollut ongelmaa siinä, ettei tieto ole kulkenut talon sisällä, ja siitä on tullut kärhämää. Tieto ei ole kulkenut riittävästi eikä ole keskusteltu riittävästi, Ylikarjula myöntää. Ongelmia setvitään ylimääräisessä kokouksessa Jukka Ylikarjulan mukaan liitto selvittää nyt, mistä virheet johtuivat. – Miksi ei ole tajuttu ohjeistaa hankkeita, kuka on mokaillut ja onko jollakin ollut tietoa muuttuneista ohjeista? Jos tietoa on ollut, miksi sitä ei ole kerrottu? Aihe puhututti Keski-Pohjanmaan maakuntahallitusta maanantain kokouksessa, joka venyi lähes kahdeksantuntiseksi. Asian käsittely jäi kesken, joten hallitus kokoontuu setvimään asiaa ylimääräisessä kokouksessa keskiviikkona. Ylikarjulan mukaan tavoitteena on, että maakuntaliitto saadaan siihen kuntoon, että se saa ministeriöltä luvan jakaa hankerahoja jatkossakin. TEM tekee uuden tarkastuksen Keski-Pohjanmaan liittoon lähiviikkoina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Halpa-Halli aloittaa yt:t ja lopettaa erikoisliikkeensä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 9 - 15:56

Kokkolan Halpa-Halli aloittaa yt-neuvottelut. Ne tähtäävät erikoisliiketoimintojen eli HHsportin, sen verkkokaupan ja HHkankaan lakkauttamiseen. Yt-neuvottelut koskevat Kokkolan HHkangasta sekä Kiimingin, Raahen, Kokkolan, Nivalan ja Iisalmen HHsport-yksiköitä sekä HHsport-verkkokauppaa. Neuvottelujen piirissä on noin 20 työntekijää. Varatoimitusjohtaja Ari Isohellan mukaan vielä ei tiedetä, löytyykö heille töitä Halpa-Hallin muista yksiköistä. Halpa-Halli aikoo tiedotteensa mukaan keskittyä kehittämään perusliiketoimintojaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Halpa-Halli aloittaa yt:t ja lopettaa erikoisliikkeensä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 9 - 15:56

Kokkolan Halpa-Halli aloittaa yt-neuvottelut. Ne tähtäävät erikoisliiketoimintojen eli HHsportin, sen verkkokaupan ja HHkankaan lakkauttamiseen. Yt-neuvottelut koskevat Kokkolan HHkangasta sekä Kiimingin, Raahen, Kokkolan, Nivalan ja Iisalmen HHsport-yksiköitä sekä HHsport-verkkokauppaa. Neuvottelujen piirissä on noin 20 työntekijää. Varatoimitusjohtaja Ari Isohellan mukaan vielä ei tiedetä, löytyykö heille töitä Halpa-Hallin muista yksiköistä. Halpa-Halli aikoo tiedotteensa mukaan keskittyä kehittämään perusliiketoimintojaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulipallo valaisi taivaan tiistaiaamuna – Nosturinkuljettaja: Se oli tähdenlento potenssiin sata

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 9 - 15:50
Mistä on kyse?
  • Eri puolilla Suomea havaittiin tiistaiaamuna tulipallo
  • Pallo havaittiin Suomen taivaalla klo 8.08
  • Tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen
Turun yliopistollisen keskussairaalan rakennustyömaalla nosturinkuljettajana työskentelevä Klaus Ristola havahtui nosturissaan aamukahdeksan jälkeen, kun horisontissa liikkui kirkas valopallo. – Se oli tähdenlento potenssiin sata. Sitä ei voinut olla huomaamatta, kun oli vielä täysin pimeää. Se oli sekunnin verran näkyvissä, tuli hyvin jyrkässä kulmassa ja katosi sitten horisontin taa, Ristola kertoo. Kyseessä oli tulipallo, josta on tehty runsaasti havaintoja eri puolilta Suomea. Ursan havaintojärjestelmään Taivaanvahtiin tulipallosta oli tehty tiistai-iltapäivään mennessä kuutisenkymmentä havaintoa. Suurin osa havainnoista on Lounais-Suomesta. Tämä selittyy mahdollisesti sillä, että sää oli Lounais-Suomessa tapahtumahetkellä selkeä. Lohtajalla tulipallo saatiin videolle Tulipallo havaittiin Suomen taivaalla kello 8.08. Johannes Karhulan Lohtajalla sijaitseva kamera tallensi tulipallon putoamisen. Videolta näkyy, miten tulipallo putoaa alas jyrkässä kulmassa. Taivaanvahti-sivustolla kerrotaan, että Ursan tulipallotyöryhmän mukaan tulipallon lento on loppunut keskellä Perämerta, Kokkolasta pohjoiseen. Tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen. Useimmat tulipallot näkyvät taivaalla vain 1-5 sekuntia. Tulipallojen havaitseminen ei ole Suomessa harvinaista: Taivaanvahti-verkkopalveluun tulipalloista tehdään havaintoja muutamia kertoja kuukaudessa. Tulipallohavainnoista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kohtalokkaasta tehdasräjähdyksestä 55 vuotta – koko Oulun kaupunki vavahteli ja uhreja on vieläkin kateissa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 9 - 13:07
Mistä on kyse?
  • Oulun Typpi Oy:n salpietariosasto räjähti yöllä 9.1.1963.
  • Aamulla paljastui Suomen historian siihen asti tuhoisimman tehdasräjähdyksen jäljet.
  • Kymmenen työntekijää kuoli ja toistakymmentä loukkaantui.
  • Salpietarilaitoksen räjähdyksen aiheutti lannoitteiden ja räjähdysaineiden valmistuksessa käytettävä ammoniumnitraatti.
Vaikka Typpi Oy:n räjähdyksestä on kulunut jo yli puoli vuosisataa, kohtalokas pamaus on jäänyt lähtemättömästi oululaisten mieleen. Räjähdys tapahtui tammikuun 9. päivänä vuonna 1963. Tutkijalautakunnan mukaan salpietarilaitoksessa räjähti noin 10 tonnia sulaa ammoniumnitraattia. Tehtaan kahdeksankerroksinen, 40 metriä korkea salpietaritorni ja sen vieressä ollut rakeistusosasto luhistuivat hetkessä maan tasalle. Tiilen, betonin ja rautaromun kappaleita lensi kilometrien päähän räjähdyspaikasta. – Havahduin meteliin ja päivittelyyn. Äitini ja vanhempi sisareni olivat heränneet kauheaan pamaukseen. Avasimme olohuoneen ikkunoita ja kohta koko naapurusto oli kokoontunut Oulun Sammaltielle ihmettelemään tapahtunutta. Pian selvisi, että vajaan kilometrin päässä oleva Typpitehdas oli räjähtänyt. Sieltä näkyi tulen loimotusta ja savua. Tuula Sivonen asui tehtaan vieressä räjähdyksen sattuessa.Juha Hintsala / Yle Näin muistelee Tuula Sivonen, joka oli onnettomuuden sattuessa seitsemänvuotias. Hän asui aivan tehtaan naapurissa Sammaltien puutaloalueella. – Tehtaan lähialue pelastui pahemmalta tuholta kuin ihmeen kaupalla. Paineaalto oli mennyt ohi Hintan ja Laanilan puu– ja kerrostaloista. Onneksi jäimme silloin tehtaan varjoon, huokaa Tuula. Aamulla tapahtuneesta puhuttiin koulumatkalla kavereiden kanssa. Kaikki olivat heränneet yöllä hässäkkään. – Ainakin yksi luokkatoverini oli silloin pois koulusta. Myöhemmin selvisi, että hänen isänsä oli menehtynyt räjähdyksessä. Koulusta päästyämme lähdimme tietysti heti onnettomuuspaikalle. Siellä lumi oli värjäytynyt Saharan hiekan väriseksi tiilenpölystä. Lumen seassa oli tiiliskiven ja metallin paloja, muistelee Tuula Sivonen. Isoveljen kohtalo koskettaa Tuirassa asuva Mauri Kangasluoma oli räjähdyksen aikaan 18-vuotias. Hän työskenteli Oulun keskustan kirjapainossa. Hänen isoveljensä Kari Kangasluoma oli ollut laitosmiehenä Typellä jo seitsemän vuotta. Ennen tuota kohtalokasta yötä Kari teki viimeisiä yövuoroja ennen jatkuvaan päivävuoroon siirtymistä. – Kari menehtyi välittömästi paineaaltoon, joka heitti hänet ulos tuhoutuneesta rakennuksesta. Veli löytyi suhteellisen nopeasti raunioista murskeiden alta. Mauri Kangasluoma on säästänyt onnettomuudesta kertovan Kalevan erikoispainoksen.Juha Hintsala / Yle Kari Kangasluoma oli töissä kahdeksankerroksinen salpietarirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus sortui aina kakkoskerrokseen asti. – Olihan se melkoinen paukku minulle itsellekin. Olin sillä hetkellä vasta kahdeksantoistavuotias. Kävin katsomassa paikkaa muutama päivä räjähdyksen jälkeen. Näky oli lohduton. Karilta jäi kaksi pientä lasta, kahden ja yhden vuoden ikäiset tytöt. Veljeni vaimon kohtalo suretti kovasti. Me autoimme heitä, minkä pystyimme, Mauri Kangasluoma kertoo. Räjähdys rekisteröitiin Sodankylässäkin Räjähdys vavisutti koko Oulun kaupunkia. Paineaalto rikkoi noin 1 200 ikkunaruutua ja sata suurta näyteikkunaa. Osaksi tähän vaikutti paineaallon lisäksi kova 20 asteen pakkanen. Tiilen ja betonin kappaleita lensi kilometrien päähän, ja räjähdys rekisteröitiin Sodankylän seismologisella asemalla saakka. Jopa parinkymmenen kilometrin päässä Kempeleessä asuvan Mauri Kangasluoman tädin omakotitalon tiiliseinä halkesi paineaallon voimasta. Räjähdyksen tuhovoimaa tehdasalueella.Uuno Laukan kuva-arkisto / Pohjois-Pohjanmaan museo – Räjähdyksen voimakkuus näkyi selvästi, kun menin aamulla kahdeksan aikaan töihin Sokos-aukion läpi. Kyllä se oli hirvittävä näky, sitä ei voi unohtaa. Kaikki tavaratalon ikkunat olivat palasina, pieninä siruina. Tuirassa Merikoskenkatu oli ihan punainen. Se oli niin täynnä tehtaalta lentäneitä tiiliskiviä, että katu jouduttiin auraaman auki lumiauralla, muistaa Mauri. Monet heistä olivat käyneet meillä kylässä, räjähdys oli kaikille suuri järkytys. Hannu Alalauri Tuhoutuneessa salpietarilaitoksessa oli työvuorossa 13 henkeä. Päivisin työntekijöitä oli huomattavasti enemmän, koko tehtaalla työskenteli tuolloin lähemmäs 1000 henkeä. Onni onnettomuudessa oli räjähdyksen yöllinen ajankohta, kello 0.54. Päiväsaikaan tuhot olisivat olleet todennäköisesti paljon suuremmat. Kaikkia onnettomuudessa menehtyneitä ei löydetty. Kolme ylimmässä kerroksessa ollutta työnjohtoon kuuluvaa työntekijää ovat edelleen kateissa. Kohtalo puuttui peliin Kahden kilometrin päässä Korvensuoran Posanperällä räjähdysonnettomuus koettiin lähinnä talojen tärähtelynä. Räjähdyksen aiheuttama pamaus ja paineaalto etenivät pääasiassa etelään ja länteen. Otto Alalauri työskenteli laitosmiehenä osastolla, jossa räjähdys tapahtui. Hän oli sairastunut angiinaan hieman ennen Typpi Oy:n traagisia tapahtumia. Kuumeen laskettua hän oli ollut valmis menemään takaisin töihin, mutta lääkäri oli kieltänyt sen ehdottomasti ja jatkanut sairaslomaa. Oulun tuomiokirkko ja kadut olivat aivan täynnä ihmisiä. Mauri Kangasluoma Oton poika Hannu Alalauri kertoo, että räjähdykseen ei herätty ennen kuin ulko-oveen koputettiin yöllä kovasti. Hänen setänsä, isän veli, Niilo Alalauri toimi tuolloin poliisina ja oli saanut heti tiedon räjähdyksestä. Hän tiesi, että osasto, jossa Otto Alalauri oli töissä, oli räjähdyksen keskus. – Kun Niilon koputukseen herännyt Otto oli mennyt avaamaan oven ja nähtyään veljensä, Niilo oli sanonut huojentuneena: "Sinähän elät!" Isä oli hämmentynyt tästä ja kysynyt Niilolta "Oletko sinä juovuksissa?" Kuultuaan tapahtuneesta Otto Alalauri oli hypännyt pyöränsä selkään ja polkenut läheiselle tehtaalle. Sinne hän jäi auttamaan muita juuri alkaneissa pelastustoimissa. Hannu Alalauri asui Typpi Oy: räjähdyksen sattuessa parin kilometrin päässä Oulun Korvensuoralla.Hannu Alalauri Kotiin palattuaan hän kertoi perheelleen murheuutisen. Oma työpaikka oli tuhoutunut ja hän tiesi onnettomuudessa menehtyneiden työkaveriensa nimet. – Monet heistä olivat käyneet meillä kylässä. Räjähdys oli kaikille suuri järkytys, kertoo Hannu Alalauri. Hannu Alalaurin mukaan asia on käynyt monta kertaa mielessä. Hän on pohtinut, miten kohtalo puuttuu ihmisten elämään. Heidän osaltaan isän ja koko seitsemänhenkisen perheenkin kannalta onni oli mukana. – Kahdesta sodasta ja miinapurkutöistä selvinneen miehen onni jatkui siviilissä, vaikka työkaverien menetys olikin hänelle kova paikka, kertoo Hannu Alalauri. Siunaustilaisuus täytti kaupungin kadut Sunnuntaina 20. tammikuuta koko Oulu hiljentyi suureen surujuhlaan. – Hautajaiset olivat mieleenpainuva tilaisuus. Oulun tuomiokirkko ja kadut olivat aivan täynnä ihmisiä. Kävelimme kirkosta lähteneen autosaattueen rinnalla hautausmaalle asti, muistelee veljensä menettänyt Mauri Kangasluoma. Vaikka tuosta traagisesta onnettomuudesta on kulunut 55 vuotta, niin sitä ei voi unohtaa. – Joka kerta, kun ajan entisen Typpitehtaan ohi, niin kyllä tapahtunut välähtää aina mielessä. Me käymme usein hautausmaalla isän ja äidin haudalla. Siellä on myös veljeni Kari haudattuna samaan hautaan. Ammoniumnitraatti on edelleen arvaamaton Tehdas korjattiin onnettomuuden jälkeen nopeasti. Jo tammikuun lopulla vuonna 1963 tuotanto käynnistettiin uudelleen. Salpietarin rakeistusjärjestelmää muutettiin myöhemmin kauko-ohjattavaksi, tornirakeistus vaihdettiin kierukkarakeistusmenetelmäksi ja eräluonteisia prosesseja muutettiin jatkuvaluonteisiksi. Prosessinvalvontaa keskitettiin sekä automatisoitiin. Tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden syitä olivat todennäköisesti:Ammoniumnitraattisulaan paakkuuntumisen estämiseksi lisätyn AA-sulfonaatin normaalia suurempi osuus.Reaktioherkkyyttä lisäävien kerrostumien syntyminen salpietarilaitoksen sekoitussäiliössä.Epäkunnossa olleesta lämmityshöyryn säätölaitteesta johtuva sekoitussäiliön ylikuumeneminen.Verrattain suljetussa säiliössä ammoniumnitraattisulassa syntynyt paine. Oulussa lähes 40 vuotta jatkunut lannoitetuotanto lakkautettiin vuonna 1991. Suomessa ammoniumnitraattia käytetään edelleen raaka-aineena lannoitteisiin ja räjähteisiin. Tukesin ylitarkastaja Timo Kukkolan mukaan onnettomuudet ovat aina mahdollisia, vaikka näitä kemikaaleja käytetään nykyään eri tavalla. – Kyllä kehitystä on tapahtunut. Nykyään ei ole enää sellaisia ammoniumnitraattikasoja kuin Typpi Oy:n räjähdyksen aikaan oli. Silti maailmalla tapahtuu aika ajoin ammoniumnitraattiin liittyviä tehdas- ja varasto onnettomuuksia. 10 tonnia sulaa ammoniumnitraattia vastaa räjähdysteholtaan viiden tonnin dynamiittilastin räjähdystä suljetussa tilassa. Valtava räjähdys rekisteröitiin Sodankylän seismologisella asemalla asti. (kuva otettu päivä räjähdyksen jälkeen 10.1.1963)Erkki Laitila / Lehtikuva Kaikista ammoniumnitraatille tapahtuneista onnettomuuksista on pyritty ottaman opiksi sekä lainsäädännöllisesti, että teknillisesti niin, ettei sama tapahtuisi uudelleen. – Ammoniumnitraatti on hieman arvaamaton aine, ja onnettomuudet ovat aina mahdollisia. Mutta kun tiedostetaan mahdolliset riskit, niin kyllä sen kanssa pärjää, kertoo Timo Kukkola.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juha Hakalasta tuli opettaja siksi, että hänen kaverinsa tarvitsi kämppiksen – nyt professori on huolissaan siitä, mitä pääsykoeuudistus tekee nuorille

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 8 - 19:40

– Kypsyin itse aika myöhään ja kävin lukion läpi tietämättä, mitä haluan elämältäni, kertoo professori, kasvatustieteen tohtori Juha T. Hakala. – Muistan, miten istuskelin sotilaskodissa varusmiespalveluksen loppuvaiheessa, kun armeijakaverini kysyi: Juha, mitä ajattelet jatkosta, mihin ajattelit lähteä opiskelemaan? Vastasin, etten ole vielä miettinyt niin pitkälle, onhan tässä vielä kuukausi aikaa. Hän kertoi, että on saanut opiskelupaikan ja asunnon Kajaanista ja ehdotti, että hakisin sinne ja tulisin hänen kanssaan asumaan. Kiinni veti. – Muistan, kuinka ilahduin ehdotuksesta ja tokaisin heti, että se olisikin hyvä juttu. Minä haen myös, sillä pitäähän sitä ihmisellä olla joku paikka olla missä asua, kun ei voi oikein vanhempienkaan nurkkiin jäädä! Nuori Hakala pääsi juuri ja juuri sisään Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen. Omalta ala alkoi tuntua vasta parin opiskeluvuoden jälkeen. – Tuo osoittaa sen, ettei nuori mies tuossa iässä ajattele hassumpia tulevaisuudeltaan tai ammatilliseltakaan tulevaisuudelta, Hakala toteaa. Nyt Hakala istuu mietteliäänä työpöytänsä ääressä Kokkolan yliopistokeskuksessa. Hän on huolissaan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksesta. Siitä, että yhä nuorempana pitäisi tietää, mikä minusta tulee. Nuoret joutuvat todelliseen stressiin Korkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeet muuttuvat lähivuosina niin, ettei niissä menestymiseen tarvita pitkää valmistautumista tai valmennuskursseja. Vuodesta 2020 lähtien suuri osa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Juha Hakala ymmärtää idean, mutta pelkää, että käy päinvastoin. – Jatkossa ongelma voi olla se, että tästä tulee kolmen vuoden tai peräti neljän vuoden valmistautumisaika. Nuoret pannaan todelliseen stressiin. He tietävät, että täytyy suoriutua todella hyvin lukioajasta, jotta saisi hyvät paperit, joilla voi hakea ja kilpailla rajallisista opiskelupaikoista. Sitten voi käydä vielä niin, että nuoret käyvät päivisin lukiota ja iltaisin valmentautumiskursseja, joissa prepataan ylioppilaskokeisiin. Eli kun lähdetään sutta pakoon, tulee karhu vastaan, Hakala epäilee. Nuori on vielä 15–16-vuotiaana aika nuori tekemään selkeitä päätöksiä ammatillisista ratkaisuistaan. Professori Juha T. Hakala Juha Hakala muistuttaa Jyväskylän yliopiston koulu-uupumustutkimuksesta (2017). Sen mukaan 18 prosenttia lukion ensimmäistä luokkaa käyvistä tytöistä ja 12 prosenttia pojista kokee koulu-uupumusta. Lukion lopussa tytöistä uupuneita on jo lähes 25 prosenttia. Tytöillä se näkyy stressinä ja riittämättömyyden tunteena, pojilla kyynisenä ja negatiivisena suhtautumisena kouluun. – Uupumusta selitettiin sillä, että nuoret, lahjakkaat ja kiltit suorittajatytöt haluavat pitää peruskoulun hyvän koulumenestyksen. He todella satsasivat ja kun eivät välttämättä tienneet, mitä elämältään halusivat, he ottivat varmuuden vuoksi pitkää matematiikkaa, ylimääräisiä kieliä ja niin edelleen. Ennen ensimmäistä joulua olivat uupumuksen merkit näkyvissä. "Antakaa meille aikaa" Juha Hakala on erityisen huolissaan pojista ja siitä, että valintakoeuudistuksen on ennakoitu lisäävän tyttöjen osuutta korkeakouluissa. – Me pojat sytymme ja kypsymme usein hitaammin emmekä ole niin määrätietoisia. Meille ei aina auta sanoa, että tee näin tai näin. Pojat eivät välttämättä usko ensisanomisella. Tytöt valtaavat korkeakoulujen opiskelijapaikat. Siinä mielessä tämä liippaa tasa-arvoa ja tasa-arvokeskustelua. Jatkossa ongelma voi olla se, että tästä tulee kolmen vuoden tai peräti neljän vuoden valmistautumisaika. Nuoret pannaan todelliseen stressiin. Professori Juha T. Hakala Juha Hakala on itse seitsemän lapsen isä. Heistä vain pari on tiennyt lukiossa, mitä haluaa opiskella ja millaiseen tehtävään haluaa työelämässä. Hakala muistuttaa, että nuorilla on oman elämän rakentamisessa paljon kehitystehtävää. Elämään pitää mahtua opiskelun lisäksi vapaa-aikaa ja kavereita. – Nuori on vielä 15–16-vuotiaana aika nuori tekemään selkeitä päätöksiä ammatillisista ratkaisuistaan. Kaikki ei aina ole niin seesteistä kuin me aikuiset ajattelemme tai opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä ajatellaan. Tällaiset asiat pitäisi ottaa huomioon. – Jututin jokin aika sitten nuorimmaistani. Hänen terveisensä olivat: antakaa nuorille aikaa miettiä näitä asioita, älkää panko heitä liian kovan eteen vielä tässä vaiheessa, sanoo Hakala. Vaihtoehtoja kaivataan Juha Hakalan mukaan nyt olisi tärkeää luoda myös vaihtoehtoisia teitä kouluun ja ammattiin ja osoittaa ne selvästi. – Avoin yliopisto tai ylioppilaskokeiden uusinta pitäisi tehdä helpoksi. Toisaalta mietin, mikä trafiikki on lukioissa, jos siellä paikataan yo-tutkintotodistusta uusimalla kokeilta ja joku käy vaikka seitsemän kertaa kokeessa. Kouluilla on omat huolensa järjestää sähköisiä yo-kokeita ja vetää kaapeleita... Hakala ei myöskään väheksyisi perinteisten pääsykokeiden merkitystä motivaation mittaajana. – Kuvitellaanpa oikeustieteellistä alaa. Päästäkseen opiskelemaan hakijan pitää kahlata kenties parituhatta sivua raskasta ja monen mielestä kuivaa oikeustieteellistä kirjallisuutta. Se jo kertoo jotakin motivaatiosta, että jaksaa todella viettää tämän ajan näiden tekstien ääressä. Juuri pääsykoekirja teki aikoinaan Hakalasta kauppatieteilijän sijasta kasvatustieteilijän. – Bisnes kiinnosti ja kauppakorkeakoulu kuulosti fiksulta, mutta kun yritin lukea pääsykoekirjaa varusmiespalveluksessa, en päässyt varmaan kymmentä sivua pidemmälle, kun olin ehtinyt nukahtaa jo monta kertaa. Pojan mielessä päätin, että jos kauppatieteen opiskelu on yhtään tällaista, niin minä en sinne halua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä