Kanta-alueen uutisia

Insinööri vaihtoi it-alan synnytyssaliin ja kouluttautui kätilöksi – "Hain työstä muuta kuin pelkkää palkkaa"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 24 - 09:25
Mistä on kyse?
  • Kari Korvela vaihtoi hyväpalkkaisen IT-alan hoitotyöhön.
  • Hän haluaa tehdä työtä, jolla on tarkoitus.
  • Mies valmistuu kätilöksi vuoden vaihtuessa.
  • Suomessa on tällä hetkellä 35 kätilön pätevyyden saanutta miestä.

Syksy tekee tuloaan Limingassa vuonna 2012. Postilaatikon mainoskasan seasta esiin pilkahtaa Punaisen Ristin esite: "Etsitään vapaaehtoisia ensiapuryhmään". IT-alalla työskentelevän kolmen lapsen isän, Kari Korvelan elämän sisältö tulee pian muuttumaan.

Korvela teki lyhennettyä työviikkoa Nokian palveluksessa ja viihtyi puolen vuoden hoitovapaalla kotona lastensa kanssa. Töihin paluun jälkeen matkapuhelinverkkojen suunnittelutyö alkoi kahdeksan vuoden jälkeen tuntua pakkopullalta.

– Mietin tulevia urapolkuja, mutta johtotehtäviin ei herännyt kipinää. Päähäni rupesivat hiipimään ensimmäiset epäilyt siitä, että tätä työtäkö teen eläkeikään saakka, Korvela muistelee.

Muistin omien lasteni syntymät, kun luin kätilön koulutuksesta. Kari Korvela

Hän nautti merkityksellisestä auttamistyöstä Limingan ensiapuryhmässä, ja pian hän alkoikin tutkiskella sosiaali- ja terveysalan opiskelupaikkoja.

Hakupaperit lähtivät Postin matkaan. Hoitoalan huono palkkaus ei miehen mieltä vaivannut, vaan tärkeintä oli saada tehdä työtä, jolla oli tarkoitus. Päätös opiskella kätilöksi ei syntynyt hetken mielijohteesta, vaan taustalla oli useamman vuoden kestänyt asioiden punnitseminen.

– Siinä vaiheessa elämää hain työstä muuta kuin pelkkää palkkaa.

Isästä tulikin kätilö

Kun uudet kätilö-sairaanhoitajaopiskelijat kohtasivat syksyllä 2014 ensimmäisen kerran Oulun ammattikorkeakoulun tiloissa, yksi erottui joukosta.

Kätilökoulutuksen tutkintovastaava toivotti uudet oppilaat tervetulleiksi ja kysyi:

– Onkohan se Kari täällä paikalla?

Kari Korvela vastasi myöntävästi. Hän kuitenkin pohti, oliko tutkintovastaava kenties miettinyt, rohkeneeko mies lopulta ilmaantua paikalle.

Kari Korvelan mukaan tärkeintä on, miten asiakkaan kohtaa. Kätilön sukupuolella ei ole merkitystä.Marko Siekkinen / Yle

Hän oli naisvaltaisen koulutusohjelman ainoa miespuolinen opiskelija. Hän oli ottanut selvää kätilön ammatista ja yllättyi, kuinka kokonaisvaltaisesta työstä oli kyse.

– Muistin omien lasteni syntymät, kun luin kätilön koulutuksesta. Rupesin ajattelemaan, että he tekevät kyllä hienoa työtä, kun saavat olla läsnä tuollaisessa hetkessä.

Myös ensihoitajan ja sairaanhoitajan koulutusvaihtoehdot tuntuivat kiinnostavilta, mutta nimenomaan synnytyssalityö alkoi kiehtoa IT-alan asiantuntijaa.

Palaute pääosin positiivista

Nyt kolme ja puoli vuotta myöhemmin neljän ja puolen vuoden koulutus on loppusuoralla. Nykyisin Raahessa perheineen asuva mies valmistuu yhdelle naisvaltaisimmista aloista vuoden vaihteessa.

Lapsen syntymä on hieno hetki myös kätilölle. Kari Korvela

Hän kertoo, että mieskätilöön on suhtauduttu harjoitteluissa todella hyvin. Jotkut ovat yllättyneet, kun paikalle tuleekin mies. Palaute on kuitenkin ollut positiivista, siilä asiasta on virinnyt hyvin keskustelua.

– Uskon, että pystyn paremmin ottamaan isän huomioon ja hänkin uskaltaa lähestyä minua helpommin kuin naiskätilöä, Korvela kertoo.

Miesten ja naisten työt

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Kaisa Kauppinen on tutkinut työelämän sukupuolistuneita ilmiöitä ja rakenteita. Kauppisen mukaan työelämä on Suomessa jakautunut jyrkästi sukupuolen mukaan, ja muutokset ovat olleet hitaita. Naisvaltaiset ja miesvaltaiset ammatit ovat selviä.

Kari Korvela haluaisi ensisijaisesti päästä töihin synnytyssaliin.Marko Siekkinen / Yle

Väitöskirjassaan hän esitteli käsitteen ainokainen, jolla hän viittaa sellaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät "vastakkaisen sukupuolen ammatissa".

– Mies saa naisvaltaiselta työyhteisöltä enemmän hyväksyntää ja tukea, kun taas nainen joutuu useammin testiin saadakseen hyväksyntää työyhteisöltään, Kauppinen kertoo.

Synnytyssali on mielenkiintoinen oma maailmansa. Kari Korvela

Kauppinen arvelee, että kätilö on ollut monella paikkakunnalla arvostettu naisammatti, johon miehet eivät ole edes pyrkineet vahvan naisleiman vuoksi. Se on myös ammatti, joka on aikanaan antanut naisille mahdollisuuden kouluttautua ja luoda itsenäistä uraa.

– Usein päätös hakeutua epätavalliseen ammattiin, jossa valtaosa on vastakkaisen sukupuolen edustajia, on harkittu. Tuolloin korkea motivaatio lisää työssä viihtymistä.

Kauppisen mukaan miesten tulon naisammatteihin on uskottu tai ainakin toivottu johtavan parempaan palkkakehitykseen. Joissain naisammateissa miehet ovat kunnostautuneet luomalla uraa ay-liikkeen puolella. Naiskollegat ovat heitä näihin tehtäviin valikoineet ja tukeneet.

Vaikeita ja tarkkuutta vaativia tehtäviä

Astumme sisään Oulaskankaan sairaalan synnytyssaliin. Huone näyttää yllättävänkin arkiselta. Piippausääni keskeyttää hetkeksi haastattelun.

– Joku on soittanut huoneestaan kelloa ja pyytää kätilöä luokseen, Kari Korvela valottaa.

Joulukuun lopussa valmistuva kätilö kertoo tulevasta työstään rauhoittavaan äänensävyyn. Hän sanoo viihtyvänsä tosipaikassa kuin kala vedessä. Haasteelliset ja tarkkuutta vaativat tilanteet ovat tuttuja jo Nokian ajoilta. Nyt kädentaitoja kuitenkin mitataan hyvin toisenlaisissa tehtävissä kuin tietokoneen äärellä.

– Synnytyssali on mielenkiintoinen oma maailmansa. Siellä haluaisin ensisijaisesti työllistyä jatkossa. Pysyn hektisissä tilanteissa rauhallisena, se tulee minulta luonnostaan. Toisena tulee ehkä raskaana olevien vuodeosasto, jossa hoidetaan käynnistyksiä ja riskiraskauksia.

Vanhaa aikaa edustava nuppineulataulu kertoo, kuinka monta vauvaa päivittäin on syntynyt.Marko Siekkinen / Yle

Korvela pitää etuoikeutena sitä, että hän pääsee todistamaan ja myötäelämään ihmisten elämän onnellisinta hetkeä.

– Lapsen syntymä on hieno hetki myös kätilölle, kun näkee sen perheen helpotuksen. Se on monesti tunteellinen hetki myös itselle, kun synnyttäjän ja mukana olevan tukihenkilön kanssa on kuljettu yhdessä joskus pitkä ja haastavakin synnytyksen alkuvaihe.

Uskon, että pystyn paremmin ottamaan isän huomioon. Kari Korvela

Kätilön pätevyyden on Suomessa Valviran (Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin) mukaan saanut 35 miestä. Vahvistettua tietoa ei kuitenkaan ole siitä, työskentelevätkö he kaikki tällä hetkellä alalla.

Korvela ei kuitenkaan tunne olevansa mitenkään erilainen kuin muut kätilöt. Sukupuolella ei useimmiten ole väliä, sillä työ on työtä. Lopulta merkityksellistä on se, kuinka kätilö kohtaa asiakkaansa, olipa hän nainen tai mies.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pirkko Mattila hakee Sinisen tulevaisuuden varapuheenjohtajaksi

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 23 - 18:39

Toisen kauden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila hakee Sinisen tulevaisuuden varapuheenjohtajistoon. Hän kertoo Ylelle, että päätös hakea syntyi harkinnan jälkeen.

Mattila kertoo, että hän ei näe erityisiä muutostarpeita puolueensa politiikassa ja pitää periaateohjelmaa valmiina. Hän kuitenkin mainitsee itselleen tärkeäksi EU-kriittisen politiikan sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen.

– EU on ajautunut liian kauas EU-kansalaisesta.

Muhoslainen Mattila sanoo, että "maakuntien ihmisenä" hän pitää tärkeänä myös hyvää metsä- ja aluepolitiikkaa eikä halua ajaa vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä.

Sinisten puoluekokous pidetään Tampereella 16.12. Tuolloin puolueen puheenjohtajaksi valitaan todennäköisimmin Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtajana jo ennen puolueen rekisteröimistä toiminut Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Varapuheenjohtajan paikkaa on kertonut tavoittelevansa ainakin myös työministeri Jari Lindström.

Juttua korjattu 23.11.2017 klo 17.52: Työministeri Jari Lindström on kertonut tavoittelevansa varapuheenjohtajan paikkaa, eikä puheenjohtajan paikkaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lämpö ei karkaa, kun vastasyntyneen päässä on pipo – tässä ohje ompelijoille

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 23 - 16:53
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosastollä kerätään pipoja vastasyntyneille.
  • Pipoa tarvitaan lapsen pään suojaksi heti syntymän jälkeen.
  • Käsityöharrastajat ovat lahjoittaneet sairaalalle satamäärin pipoja.

Heti ensimmäisenä ei juolahda mieleen, kuinka tärkeä asia pipo on synnytysosastolla. Nykyisin synnytysosastoilla painotetaan varhaista ihokontaktia. Sen vuoksi monessa sairaalassa vastasyntyneet tarvitsevat osastolla pipon päähänsä.

Synnytyksen jälkeen lapsen pään kautta haihtuu paljon lämpöä, ja huoneet ovat usein viileitä, kertoo kätilö Mary Viander-Laine Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Meillä on synnytyshuoneissa ilmastointi, jota vanhemmat saavat säätää haluamakseen. Yleensä se on aika viileällä. Siksi kosteaihoinen vastasyntynyt tarvitsee pipoa lämmön ylläpitoon. Hän on noin tunnin äidin iholla. Siinä hoidetaan myös ensi-imetys, ja sen jälkeen vauva siirtyy puolison ihokontaktiin.

Pienet pipot ovat kuitenkin kulutustavaraa, ja niitä täytyy uusia aika ajoin.

Pipoista tuli pulaa

Kun synnytysosaston pipovarasto alkoi ehtyä, harmitteli Mary Viander-Laine asiaa omilla henkilökohtaisilla Facebook-sivuillaan. Hänen ystäväpiirissään heräsi ajatus siitä, että pipoja voisi kerätä kampanjalla heti kerralla enemmän.

Osastonhoitaja Tiina Kemppainen ja kätilö Mary Viander-Laine ovat saaneet sairaalaan ensimmäiset pipot. Lahjoitusten iloinen värikylläisyys tuo vaihtelua muuten hieman kliinisiin sairaalavaatteisiin.Hanna Juopperi / Yle

Ystävien alkuun panema Facebook-kampanja "Vauvapipot Oulu OYS" tavoitti käsityöharrastajat, ja pipoja on kerätty jo satamäärin. Esimerkiksi oululainen Mari Airaksinen lahjoitti keräykseen noin sata päähinettä.

– En edes epäröinyt, että rupean siihen. Ompelu on minulle intohimo. Se on keino, jolla minä teen hyvää ja haluan ilahduttaa myös läheisiäni.

Näkisin, että se on enemmänkin bonusta. Tiina Kemppainen

Airaksinen todellakin tekee ompelukoneellaan hyvää. Hän laskee, että vauvojen pipokeräys on jo neljäs hyväntekeväisyyskampanja tälle vuodelle, johon hän osallistuu.

– Tämän vuoden alussa, kun Helsingissä otettiin uusi lastensairaala käyttöön, sinne kerättiin keskosille vaatteita. Siihen ompelin minikokoisia potkareita, paitoja ja pipoja.

Lisäksi Airaksinen kertoo ommelleensa tänä vuonna tuotteita syöpäsairaiden lasten Sylva ry:n huutokauppaan ja miesten eturauhassyövän tutkimusta tukevaan keräykseen.

Harrastajien hyväntekeväisyydelle on kysyntää

Sairaaloihin ja synnytysosastoille todellakin kerätään usein erilaisia tuotteita. Tänä vuonna vastasyntyneille on kudottu lahjaksi esimerkiksi Suomi100-vuoden kunniaksi sinivalkoisia villasukkia. Sairaalassa ei kuitenkaan koeta, että vapaaehtoisten apuun nojattaisiin liiaksi, pohtii osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

– Näkisin, että se on enemmänkin bonusta. Lahjoittajat ovat usein entisiä tai tulevia asiakkaita tai niitä, jotka haluavat olla mukana lapsiin kohdistuvissa lahjoituksissa.

Käsityöharrastaja Mari Airaksinen on osallistunut tänä vuonna jo neljään hyväntekeväisyyskampanjaan. Oysin pipokeräykseen hän lahjoitti sata päähinettä.Hanna Juopperi / Yle

Näin oli myös Mari Airaksisen tapauksessa. Hän on synnyttänyt lapsensa Oysissa, joten kun apua pyydettiin, oli helppo sanoa kyllä.

– En minä kuitenkaan kaikkeen lähde mukaan. On jotakin, mitä en koe omaksi, kuten nuppupeitot, jotka tehdään pienistä tilkuista. Minulle käy nopea surauttaminen, mutta en ole semmoinen pikkutarkan työn tekijä.

Väriä kliinisten sairaalavaatteiden rinnalle

Oysin synnytysosaston pipokampanjan keräyspisteillä on riittänyt kävijöitä ja osastolla iloitaan keräyksen suosiosta. Harrastajien tekemät pipot eroavat myös perinteisistä, hieman kliinisistä sairaalavaatteista, sanoo kätilö Mary Viander-Laine.

– Nyt tulee väriä ja lakit ovat myös tekijöidensä näköisiä.

Hanna Juopperi / Yle

Pipovyöryä odottaa myös osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

– Tämä on aivan mahtavaa, että Pohjois-Suomen ompelu- ja kutomistaitoiset naiset ovat lähteneet mukaan ja tehneet pipoja. Odotan innolla, että minkälaisen pipovyöryn alle me vielä joudumme, mutta otetaan kaikki pipot vastaan, mitä meille toimitetaan.

Tarkoitus on jemmata värikkäitä pipoja varastoon myös tulevia aikoja varten.

Lue lisää: Iso mies virkkasi vauvalle pienen pipon: "Haastan mukaan heidät, joille tämä ei ole ominainen harrastus"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapsiasiavaltuutettu pitää valtiota vastuuttomana: Kyse on lasten rakenteellisesta heitteillejätöstä

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 23 - 10:41

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvosteli torstaina aamu-tv:ssä voimakkaasti hallitusta suojelun tarpeessa olevien lasten hylkäämisestä. Talousarviossa ei ole hänen mielestään otettu lastensuojelun tarpeita riittävästi huomioon.

Yli tuhat sosiaalialan työntekijää ja opiskelijaa vetosi vastikään poliitikoihin lasten oikeuksien puolesta. Vantaan lastensuojelun työntekijät puhuivat Helsingin Sanomien haastattelussa kaaoksesta.

– Nyt mainittiin Vantaa. Eilen olin Kuopiossa, voidaan mainita myös Kuopio. Tänään olen myöhemmin Oulussa, voidaan mainita myös Oulu. Kaupunkeja ja kuntia on monia. Nyt kysymys on valtion vastuusta ja siitä, kuinka valtio lastensuojelusta huolehtii, Kurttila sanoi.

"Talousarviossa ei mainita sijaishuolto-sanaa"

Hänen mukaansa lastensuojelun ruuhkautuminen on ollut arkea jo pitkään ja pitää puhua rakenteellisesta heitteillejätöstä.

– Kun katsomme valtion ensi vuoden talousarviota, kaikkea sitä noin tuhatta sivua, niin sijaishuolto ja lastensuojelu eivät ole siellä mainittuina niin kuin pitäisi olla. On pieniä viitteitä, mutta sijaishuolto-sanaakaan ei löydy. Valtio ei kanna vastuutaan.

Hänen mielestään ensiksi pitäisi tehdä selonteko lastensuojelun tilasta ja ryhtyä sitten konkreettisiin toimiin.

– Meillä on hyvin paljon byrokratiaa. Tarvittaisiin arkista perhetyötä ilman sen kummempaa paperia tai byrokratiaa taustalla. Suomi ei nyt toimi viisaasti, Kurttila painotti.

"Tehdään täysin ristiriitaista politiikkaa"

Kurttilan mielestä kyse on koko valtion lapsipolitiikasta. Esimerkiksi alkoholilainsäädäntöä viedään suuntaan, joka hänen mukaansa lisää lastensuojelun kustannuksia.

– Alkoholin saatavuutta lisätään, myyntipistietiä lisätään, alkoholiprosenttia halutaan korottaa. Tehdään täysin ristiriitaista politiikkaa, joka rampauttaa perheitä ja lapsia, jotka ovat suurimmassa hädässä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin lumipyry pyyhkäisee Suomen yli – Meteorologi: Lunta tulee lännessä jo vaakasuoraan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 23 - 08:49

Lumipyryalue on saavuttanut aamulla maan länsiosan. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan lunta pyrytti aamuseitsemältä Hanko-Hämeenlinna-Vaasa akselin länsipuolella.

Saderintama etenee päivän mittaan niin, että iltapäivällä sateita saadaan Lappeenrannasta Ouluun ulottuvan alueen länsipuolella ja illalla sateet painottuvat Länsi-Lappiin ja maan itäosiin. Sateita saadaan pohjoisessa vielä huomenna perjantaina.

Lumisateen lisäksi tuuli on paikoittain voimakasta. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen voimakkaasta tuulesta Satakunnassa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Tuuli voi yltyä puuskissa 20 metriin sekunnissa. Myös merialueille on annettu varoitus myrskylukemiin yltävästä tuulesta.

Huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä varoitetaan lähes koko maassa.

– Lännessä lunta sataa paikoin vaakasuoraan, kuvailee Hellinen aamun säätä.

Liikenneviraston tieliikennekeskuksen mukaan lumipyry ei ole vielä aiheuttanut ongelmia aamun liikenteelle maanteillä.

Meri-Lappiin lunta yli 20 senttiä

Etelässä lunta saadaan ennusteiden perusteella noin viisi senttiä, Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen enimmillään 10-15 senttiä ja Meri-Lapissa lunta voi sataa yli 25 senttiä.

Lumi ei todennäköisesti ole ainakaan maan eteläosassa maassa pitkään. Lämpötila on huomenna perjantaina Lappia lukuun ottamatta plussan puolella. Etelässä lämpötila voi nousta jopa kahdeksaan asteeseen.

– Lumet saavat kyllä kyytiä, sanoo Hellinen.

Lue myös:

Mittari kävi taas alempana: talvin kylmin luku on nyt -28,3 Utsjoelta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oppisopimuskoulutuskin menee uusiksi – "Koulun penkillä ei opi sellaisia työmaajuttuja, mitä täällä"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 23 - 08:20

Joona Visuri on paiskinut muutaman kuukauden töitä rakennustyömaalla Kokkolassa. Palkka juoksee, ja samalla tulee opittua tutkintoa varten. Rakennusalalla on perinteisesti ollut myös oppisopimusopiskelijoita.

– Koulun penkillä ei opi sellaisia työmaajuttuja, mitä täällä oppii, Visuri sanoo.

Arki täyttyy työstä ja jääkiekkotreeneistä. Rakennusala tuntuu omalta, ja nuori mies on valintaansa tyytyväinen, vaikka päivät ovatkin välillä raskaita.

Työelämää palvelevaa tehokasta täsmäopiskelua

Suomessa opiskeli viime vuonna vajaa 49 000 oppisopimusopiskelijaa. Määrä on ollut hienoisessa kasvussa notkahduksen jälkeen. Nelisen vuotta sitten tehty valtionrahoituksen leikkaus tuntui heti oppisopimuspaikkojen ja -opiskelijoiden määrässä.

Seuraava muutos on jo ovella, kun koko ammattikoulutus uudistuu siirtymäaikoineen vuoden 2018 alusta. Muutoksen avainsanoja ovat yksilöllisyys, yhtenäisyys ja tehokkuus. Oppisopimuskoulutuksenkin tavoitteena on entistä yksilöllisempi ja paremmin työelämän tarpeita palveleva oppimispolku.

Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvelee, että vaikka nopeampi valmistuminen on yksi uudistuksen tavoitteista, osalla tutkintopolku voi venyä myös entistä pidemmäksi.

– Riippuu siitä, kuinka paljon tukea ja ohjausta kukin tarvitsee. Tärkeintä on, että opiskelija saa tehtyä tutkinnon tai saavuttaa tavoitteena olevan osaamisen, eikä keskeytä tai jää pudokkaaksi, Pastila-Eklund sanoo.

Osa tarvitsee enemmän tukea kuin toiset. Kokkolalaisella rakennustyömaalla tiedetään, että joillekin nuorille joutuu neuvomaan myös elämäntaidollisia asioita.

– Pitää opettaa, että töihin tullaan joka päivä maanantaista perjantaihin ja ollaan koko aika seitsemästä puoli neljään. Töitä on tehtävä, kun saa palkkaakin, sanoo vastaava mestari Timo Korvela.

Kalle Niskala / Yle Mikä oppisopimusopiskelussa muuttuu?

Jatkossa oppisopimuskoulutuksessakin opiskellaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Opinnot räätälöidään yksilöllisesti ja opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen kelpuutetaan osaksi opintoja entistä joustavammin.

– Uudistuksen myötä ei enää määritetä maksimia tai minimiä sille kuinka monta osaamispistettä työssäoppimisessa pitää tehdä työpaikalla. Opiskelijan ja yrityksen tarpeet ja toiveet ovat pohjana sille mitä ja missä tehdään, sanoo opetusneuvos Mari Pastila-Eklund.

Opiskelija voi hankkia oppisopimuksella koko tutkinnon tai osia siitä. Tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus on jatkossa käytettävissä aina, kun yrityksellä on siihen tarve eli yritysten näkökulmasta oppisopimuskoulutusta on jatkossa helpompi kohdentaa yritysten ja työelämän tarpeiden mukaan.

– Työelämä ja yhteiskunta eivät ole viime vuosina saaneet välttämättä riittävästi sellaista osaamista, mitä olisivat tarvinneet. Miten uudistunut oppisopimuskoulutus pystyy vastaamaan tarpeisiin, on kiinni siitä miten koulutuksen järjestäjät saavat asian toteutettua, sanoo Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski.

Oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus

Oppisopimusopiskelija on jatkossakin yrityksessä työsuhteessa ja saa palkkaa. Rinnalle tulee myös uusi vaihtoehto, koulutussopimus, joka ei perustu työsopimukseen.

– Koulutussopimuksella työpaikalla oppimassa oleva on koulutuksen järjestäjän kirjoilla ja päätoiminen opiskelija. Hän ei saa palkkaa, mutta on oikeutettu opiskelijoille tarkoitettuihin tukiin ja etuuksiin, selventää opetusneuvos Mari Pastila-Eklund.

Hänen mielestään yritykset voivat esimerkiksi hyödyntää koulutussopimusta eräänlaisena oppisopimuksen ennakkojaksona. Koulutussopimusta ei ole rajattu ajallisesti, mutta siitä sovitaan tutkinnon osa kerrallaan.

Ammattijärjestöjä on huolettanut, tuleeko koulutussopimuksesta yrityksille keino käyttää ilmaista työvoimaa.

– Kaikuja huolesta on kuulunut, mutta aika näyttää miten käy. Voihan olla, että joitakin väärinkäytös houkuttelee, mutta toisaalta yritykset ovat aika vastuullisia. Uskon, että jos tyypissä nähdään potentiaalia, kyllä hänet palkataan, arvelee puheenjohtaja Tarmo Välikoski.

Ei enää korvamerkittyä rahaa

Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus tuo euroja oppilaitokselle opiskelijan valmistumisesta ja työllistymisestä. Tulevaisuudessa 35 prosenttia rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien mukaan ja 15 prosenttia työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella.

Uudella mallilla kannustetaan parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Korvamerkittyjä euroja ei jatkossa ole, vaan koulutuksen tarjoajat päättävät mihin koulutusmuotoon rahat käytetään.

– Kuinka paljon oppisopimuskoulutukseen halutaan satsata? Ei pidä maalata piruja seinille, vaan toivoa, että viisaat päätöksentekijät tekevät jatkossakin oikeita ratkaisuja, toteaa Tarmo Välikoski.

Tutkintotehtailun riski?

Rahoitusuudistus ohjaa suuntaamaan koulutusta tutkinnoista ja koulutuksen osista, joilla on työelämässä kysyntää.

– Osaamistarve voi vaihtua nykymaailmassa nopeastikin. Globaalit syyt ja esimerkiksi robotiikan haasteet voivat kadottaa vanhoja tuttuja aloja ja ammatteja, sanoo Pastila-Eklund.

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja Tarmo Välikoski uskoo, että uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Toisaalta häntä mietityttää, kasvaako tutkintotehtailun riski perusrahoituksen vähentyessä.

Joustavuuden lisääntyminen on Välikosken mukaan tervetullut asia.

– Opiskelijoiden siirtyminen koulutusmuodosta toiseen on ollut vaikeaa. Yhtenä syynä on ollut rahoitus, joka toisessa koulutusmuodossa on ollut 100 prosenttia ja toisessa reilut 60. Rahoitus on ohjannut, eikä opiskelijan ole annettu siirtyä tarpeen mukaan vapaasti, Välikoski sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Huumeidenkäyttö lisääntyy entisestään – Aineita on tarjolla Raaseporista Ranualle

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 23 - 07:31

Yle kysyi kolmelta poliisin asiantuntijalta, yleistyykö vai väheneekö huumeidenkäyttö Suomessa. Kaikki ovat yksimielisiä asiasta: yleistyy edelleen.

Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa Vantaalla lyödään tänä vuonna kaikkien aikojen ennätys tutkittavien huumenäytteiden määrässä. Rikoskemisti Tiina Kauppila arvioi, että 16 000 näytteen raja menee tänä vuonna rikki. Edellinen ennätys, vajaat 14 700 huumenäytettä, tehtiin viime vuonna.

Rikoskemisti Tiina Kauppila KRP:n rikosteknisestä laboratoriosta kertoo, että tutkimuksiin tulee tänä vuonna ennätysmäärä huumenäytteitä.Kari Ahotupa / Yle

Myös poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta ja rikosylikomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisista vahvistavat yleistyvän suuntauksen perustuen huumausainerikosten määrän kehitykseen.

– Trendi on ollut nouseva viitisen vuotta, Teemu Saukoniemi toteaa.

Helsinki Suomen huumepääkaupunki, Tampere kakkonen

Poliisille tänä vuonna ilmoitettujen huumausainerikosten määrän perusteella Helsinki on Suomen huumepääkaupunki. Helsingissä on ilmoitettu lokakuun loppuun mennessä vajaat 4 100 huumausainerikosta, kun vastaava luku kakkosena tulevalla Tampereella on vajaat 1 500 tapausta ja Espoossa runsaat 1 100 tapausta.

– Helsingin huumausainerikokset ovat olleet tasaisessa kasvussa vuodesta 2012 lähtien. Suurin nousu on lievimmässä kategoriassa eli käyttörikoksissa. Pienimuotoisessa myynnissä on aika vaatimatonta nousua. Kovimmassa kategoriassa eli muun muassa maahantuonnissa ei ole suuria muutoksia, kertoo Kari Niinimäki Helsingin poliisista.

Metamfetamiinin takavarikot ovat lisääntyneet hyppäyksellä viime vuonna. Metamfetamiini tunnetaan kadulla muun muassa nimellä kristalli.Kari Ahotupa / Yle

Huumerikoksia tehdään ympäri kaupunkia, mutta tilastoissa näkyvät selkeät piikit joidenkin kaupunginosien kohdalla.

– Korkeimmalla on Kluuvin alue, joka käsittää myös rautatieaseman ympäristön. Seuraavaksi tulevat Kontula, Kallio, Itäkeskus ja Kamppi. Siinä on selvä kärki, Niinimäki sanoo.

Suuri koko ja rajanylityspaikat lisäävät huumerikollisuutta

Kari Niinimäki painottaa, että Helsingin muita selvästi suurempi väestömäärä näkyy luonnollisesti siinä, että pääkaupungissa esiintyy muuta maata enemmän huumerikoksia. Muitakin syitä löytyy.

Niinimäki muistuttaa, että huumeet tulevat usein ulkomailta, jolloin paikkakunnan huumetilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, että kaupungissa on satama tai muu rajanylityspaikka, jonka kautta huumeita kulkee.

– Monesti myös rikoksia halutaan tehdä piilossa. Se onnistuu sitä helpommin, mitä isommassa ihmismäärässä niitä tehdään. Kyllä kokoluokka vaikuttaa tässäkin.

Kun Helsingin muita kaupunkeja suurempi asukasluku otetaan huomioon laskuissa, ero tasoittuu selvästi.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa eniten huumerikoksia tuhatta asukasta kohden tehdään Helsingissä ja Tampereella. Maakuntien pääkaupunkeina toimivissa yliopistokaupungeissa luku on vain hieman alhaisempi. Vähiten huumerikoksia kymmenen suurimman kaupungin joukossa tuhatta asukasta kohden tulee ilmi Vantaalla ja Espoossa.

Karttaan on koottu ne paikkakunnat, joilla on tilastoitu yli 300 huumerikostapausta. Kartan alapuolelle on listattu vielä ne paikkakunnat, joilla tapauksia ei ole lainkaan.Yle Uutisgrafiikka

Käytännössä huumeita liikkuu muun muassa huumeiden verkkokaupan vuoksi aivan koko maassa. Manner-Suomessa on vain 35 pikkukuntaa, joissa tämän vuoden puolella ei poliisille ole tullut ilmi yhtään huumausainerikosta. Ahvenanmaalla tällaisia "puhtaita" kuntia on kahdeksan.

Yleisimpiä amfetamiini ja marihuana, metamfetamiini rajussa nousussa

KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa Vantaalla tiedetään tarkkaan, mitä aineita huumeidenkäyttäjät suosivat.

– Meille tulee eniten amfetamiinia ja marihuanaa. Nousevia trendejä ovat metamfetamiinin ja hasiksen käyttö, Tiina Kauppila kertoo.

Yle Uutisgrafiikka

Metamfetamiinin takavarikoissa näkyy suorastaan hurja piikki viime vuoden kohdalla.

Metamfetamiinin suhteellisen yleisestä käytöstä juuri Suomessa todistaa myös laaja eurooppalainen tutkimus, jossa huumejäämiä tutkittiin jätevesistä. Kaikkien 14 mukana olleen suomalaiskaupungin jätevesistä löytyi jäämiä metamfetamiinista. Väkilukuun suhteutettuna eniten jäämiä löytyi Espoosta, Helsingistä ja Jyväskylästä.

Yle uutisgrafiikka

– Paljon puhutut muuntohuumeet ovat vain pieni osa tästä kokonaisuudesta, noin neljän prosentin luokkaa, Tiina Kauppila sanoo.

Muuntohuumeella tarkoitetaan ainetta, jossa perinteisen huumausaineen rakennetta on synteettisesti muokattu siten, että huumaavat vaikutukset muistuttavat alkuperäisen yhdisteen vaikutuksia.

– Internetistä tilataan yhdisteitä, joista ei tiedetä, miten ne vaikuttavat. Toisaalta myös aineet, joita ei ole vielä luokiteltu huumeiksi, saattavat kiinnostaa. Ajatellaan, että niiden käytöstä ei tule mitään seurauksia. Tietysti nämä aineet ovat paljon vaarallisempia kuin niin sanotut perinteiset huumeet.

Poliisi paljasti lokakuussa useita huumausainerikoksia niin kutsutussa darknetissä tehostetun valvonnan aikana. Huumausaineita liikkuu yhä enemmän juuri verkossa. Muun muassa juuri verkkokaupan seurauksena lähes mitä tahansa huumeita on saatavilla Suomen joka kolkassa.

Takavarikoituja huumenäytteitä tutkitaan täällä KRP:n päämajassa Vantaalla sekä Tullilaboratoriossa Espoossa.Kari Ahotupa / Yle

Välillä KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa tulee eteen myös hengenvaarallisia aineita tai aineita, jotka voivat vaarantaa myös poliisien ja tutkimushenkilökunnan työturvallisuuden. Tällaisia ovat Tiina Kauppilan mukaan muun muassa fentanyylien muunnokset, kuten karfentaniili.

Muutaman kerran vuodessa laboratorioon ilmaantuu aineita, joita ei tunnisteta. Yksittäisiä tapauksia ei viedä heti huumausaineluokitukseen, mutta Tiina Kauppilan mukaan Suomessa uusien aineiden huumeiksi luokittelu tapahtuu hyvin nopeasti verrattuna muihin Euroopan maihin.

– Jos yhdiste on erityisen vaarallinen tai sen käyttö lisääntyy tai jos tulee yksikin kuolemantapaus, niin se riittää siihen, että aine viedään huumausainelistalle. Listoja uusitaan kaksi kertaa vuodessa.

Juttua muokattu 23.11.2017 kello 8.52: Poistettu virke: "Muuntohuumeilla tarkoitetaan aineita, joita ei ole luokiteltu huumausaineiksi huumausainelaissa mutta jotka muistuttavat huumeita." Korvattu se virkkeellä: "Muuntohuumeella tarkoitetaan ainetta, jossa perinteisen huumausaineen rakennetta on synteettisesti muokattu siten, että huumaavat vaikutukset muistuttavat alkuperäisen yhdisteen vaikutuksia." Tiina Kauppilan mukaan monet muuntohuumeet ovat päätyneet huumausaineluetteloon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mieti, mitä videossa tuijotat, sillä pian siitäkin voidaan kerätä tietoa – taustalla suomalaisyritys

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 22 - 19:33
Mistä on kyse?
  • Uuden tekniikan avulla saadaan aikaisempaa enemmän tietoa siitä, mistä asioista ihminen kiinnostuu katsoessaan erilaisia videoita mobiililaitteellaan.
  • Tekniikan on kehittänyt oululainen teknologiayritys, joka vastikään kertoi saaneensa sille merkittävän patentin Yhdysvalloissa.
  • Tekniikka on esimerkki monipuolistuvista tavoista, joilla ihmisen käyttäytymisestä ja kiinnostuksen kohteista kerätään tietoa.
  • EU:ssa muun muassa vastaavat tietosuojakysymykset ovat tapetilla, sillä alueella astuu keväällä 2018 voimaan uusi tietosuoja-asetus.

Katsot virtuaalilaseilla 360 asteen koulutusvideota. Näkymä on moottoripyöräilijän, joka ajaa reitin Oulun keskustan Merikosken silloilta Torinrannan kauppahallin parkkiin.

Pääsi kääntyy, ja elät liikennetapahtumien mukana – katsot, tuleeko oikealta väistettävää liikennettä. Suojatietä ylittäessäsi tarkistat molemmat suunnat ja etsit katseellasi vapaan parkkiruudun.

Huomasinkohan kaiken liikenneturvallisuuden kannalta oleellisen?

Katseen suunta kiinnostaa

Jos aiemmin kysymystä joutui arvailemaan, voi siihen nyt saada vastauksen sekunneissa.

Virtuaalitodellisuuden esitysratkaisuihin keskittynyt kasvuyritys Finwe Oy patentoi Yhdysvalloissa tekniikan, jonka avulla kännykän, tabletin tai muun vastaavan laitteen liikkeistä ja asennoista voi päätellä, mitkä asiat sen käyttäjää kiinnostavat virtuaalitodellisuudessa.

Eli kääntäessäsi tablettia esimerkiksi 360 asteen videota katsoessasi niin kutsuttu heatmap-analytiikka tunnistaa katseesi suunnan ja huomaa, jos kiinnostuit vaikkapa ohi lipuvasta autosta.

Finwe Oy:n toimitusjohtaja Juha Kelan mukaan heidän kehittämällään heatmap-analytiikkaa voidaan soveltaa erityisen hyvin koulutustilaisuuksissa.Timo Nykyri / Yle

Finwe esitteli patentoidun tekniikan keväällä 2015 media-alan messuilla Yhdysvalloissa. Finwen toimitusjohtaja Juha Kelan mukaan tekniikka ja sitä suojaava patentti ovat ainutlaatuisia.

– Vastaavaa patenttia ei selvityksissä löytynyt.

Kela kertoo, että patentoidun tekniikan osia on käytössä laajalti. Hänen mukaansa asiakkaiden joukossa on muun muassa isoja media-alan toimijoita kuten USA Today ja Discovery Channel, mutta hän ei kerro tarkemmin, mitä Finwen tuotteita ne hyödyntävät.

Koulutusala keskiössä

Mainos-, tuotesijoittelu- ja markkinointialat ovat Finwen toimitusjohtaja Juha Kelan mukaan ilmeisiä suuntia, joissa tekniikkaa voidaan hyödyntää. Hän kuitenkin kertoo yrityksensä suuntaavan etenkin koulutus- ja teollisuusalalle.

Esimerkkinä hän kertoo turvallisuuskoulutuksen, jossa osallistujat katsovat koulutusvideota poimien sieltä poikkeamia.

– Mitä he katsovat koulutusvideosta, huomaavatko he virheitä, reagoivatko he niihin?

Vastaavaa patenttia ei selvityksissä löytynyt. Juha Kela

Kelan mukaan yhdysvaltalaisen patentin myötä Finwe on vastaavien sovellusten kehittelyssä maailman kärkeä.

– Yhdysvaltojen markkinoilta on hyvä lähteä liikkeelle, ja suuri osa asiakkaistamme tuleekin sieltä. Kansainvälinen patentti on toki laajennus, jonka saatamme tehdä.

Yksilön tietosuoja paranee

Heatmap-analytiikka on esimerkki monipuolistuvista tavoista, joilla ihmisen käyttäytymisestä ja kiinnostuksen kohteista kerätään tietoa.

Etenkin mainostajat keräävät meistä aina vain enemmän tietoa muun muassa kännykkän käyttöä ja nettiselailua seuraamalla.

Kiivaaseen tahtiin kehittyvien teknologioiden ja tietosuojan välisiin kysymyksiin haetaan nyt tuoretta sääntelyä EU-tasolla. Uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa 2018.

Tavat, joilla mobiililaitteidemme käytöstä kerätään tietoa, monipuolistuvat.Antti Heikinmatti / Yle

Helsingin yliopiston oikeuden yleistieteiden yliopistonlehtori Susanna Lindroos-Hovinheimo toteaa uudistuksen parantavan monella tapaa kuluttajan asemaa.

Hänen mukaansa uutta on se, että palveluntarjoajan pitää kerätä suostumukset ihmisiltä selvästi ilmaisten ja suoraan.

– Yksilöllä täytyy myös olla tosiasialliset mahdollisuudet peruuttaa suostumus, Lindroos-Hovinheimo lisää.

Yhdysvaltojen markkinoilta on hyvä lähteä liikkeelle. Juha Kela

Erilaisten tietojen keräämisessä ei Lindroos-Hovinheimon mukaan ole sinänsä ongelmaa, kunhan se tapahtuu asetuksen edellyttämällä tavalla.

Finwe Oy:n patentoidun tuotteen mahdollisista oikeudellisista haasteista hän ei osaa sanoa tarkemmin, sillä hän ei ole siihen tarkemmin tutustunut.

Tietosuojakysymykset huomioitu

Finwe Oy:n teknologiapäällikkö Tapani Rantakokko kertoo, että yrityksessä on mielenkiinnolla seurattu tulevasta uudistuksesta käytävää keskustelua.

Hän ei usko, että uudistus muuttaisi yrityksensä toimintaa merkittävästi, vaikka tiedon kerääminen nyt ensimmäistä kertaa liittyykin heidän tuotteeseensa.

Kansainvälinen patentti on toki laajennus, jonka saatamme tehdä. Juha Kela

Tieto- ja yksityisyydensuoja-asetusten noudattamisesta kantaa vastuun se, joka henkilötietoja kerää ja käsittelee. Jos asiakas käyttää Finwen analytiikkaa omassa palvelussaan, on vastuu asiakkaalla.

– Jos taas me olemme suoraan loppukäyttäjien kanssa tekemisissä, on vastuu tietenkin meillä, Rantakokko toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ainoa hakija jätettiin rannalle dekaanivalinnassa – Oulun yliopiston rehtori: "Mielipiteet eivät vaikuttaneet valitsematta jättämiseen"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 22 - 15:45
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanihaku jatkuu.
  • Aikaisemmin paikkaa haki ainoastaan sosiologian professori Vesa Puuronen. Hän nautti tiedekunnassaan laajaa kannatusta tehtävään.
  • Hakuprosessi jämähti kuitenkin rehtori Jouko Niinimäen pöydälle, jonka jälkeen Puuroselle ilmoitettiin valitsematta jättämisestä.
  • Puuronen kertoo, että jos perusteluita päätökselle ei tule tai niissä on aihetta epäillä syrjintää, hän siirtää asian tutkinnan viranomaisille.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan johtajan eli dekaanin haku jatkuu. Siitäkin huolimatta, että paikkaa haki ainoastaan yksi henkilö, yhteiskuntatieteiden tohtori Vesa Puuronen.

Nykyinen dekaani Eila Estola jää eläkkeelle, ja hänen seuraajansa haku tapahtui ilmoittautumismenettelyllä.

Puuronen pudotettiin pois haastattelun ja tiedekunnan kuulemisen jälkeen.

Professori Vesa Puurosen mukaan hänen välinsä Oulun yliopiston rehtoriin ovat asialliset.Sauli Antikainen / Yle

Puurosen mukaan yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sekä henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kertoivat hänelle, että asia pysähtyi rehtorin pöydälle. Tämän jälkeen samat henkilöt kertoivat päättäneensä, ettei Puurosta nimitetä tehtävään.

– Mitään perusteluita en ole päätöksestä saanut, Puuronen toteaa.

Rehtori Jouko Niinimäen tietojen mukaan Okkonen ei ollut asiasta yhteydessä hakijaan ollenkaan, vaan Hentilä on keskustellut asiasta professori Puurosen kanssa. Vararehtori Hentilä kertoo todenneensa hakijalle, että hänen kohdallaan nimitys ei etene.

Rehtoria on uudessa johtamismallissa verrattu yrityksen toimitusjohtajaan. Petri Koikkalainen

Puuronen muistuttaa yliopiston johtosäännöstä, jonka mukaan rehtori tekee päätöksen valinnassa. Hänen mukaansa on mahdollista, että rehtori Jouko Niinimäki on delegoinut päätösvallan koulutusrehtorille ja henkilöstöpäällikölle.

– Tein ratkaisun hakuajan jatkamisesta kokonaisarvioinnin perusteella sen jälkeen, kun koulutusrehtori Hentilä ja henkilöstöjohtaja Okkonen päätyivät muista tiedekunnista poiketen olla esittämättä henkilöä dekaanin tehtävään, Niinimäki toteaa.

Rehtorinkin mukaan Puurosella on laaja kannatus tiedekunnan henkilöstön keskuudessa.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kuohunnasta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.

Rehtori: Kirjoittelulla ei vaikutusta

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäen mukaan hakuprosessin muissa osissa, pois lukien tiedekunnan julkinen kuulemisosuus, ilmeni seikkoja, jotka johtivat tehtyyn päätökseen.

– Yksityiskohtiin en halua mennä.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki pitää hyvänä asiana, että kasvatustieteiden dekaanihausta keskustellaan.Oulun yliopisto

Professori Vesa Puuronen on tunnettu kipakoista mielipidekirjoituksistaan, joissa hän suomii muun muassa Oulun yliopiston johtamistapaa. Niinimäen mukaan Puurosen mielipiteet eivät vaikuttaneet valintaprosessiin.

– Yliopisto on moniääninen, ja täältä on kirjoitettu lehteen myöskin yliopistosta. Yhteiskunnallista vuoropuhelua pidetään hyvänä, Niinimäki tähdentää.

On siirrytty enemmän tapaan, jossa rehtori nimittää seuraavan portaan johtajat. Petri Koikkalainen

Puuronen sanoo, että kritiikin ja tehdyn päätöksen välinen yhteys on pelkkää spekulaatiota, koska päätöksen syitä ei ole kerrottu. Hänen mukaansa keskeinen hänen kritiikkinsä kohde on ollut yliopiston rahanjakomalli.

– Kun siihen tehtiin muutoksia, näytti, että tiettyjä tieteenaloja suositaan muiden kustannuksella. Olen nostanut esiin myös yliopiston päätöksenteon demokratiavajetta.

Puurosen mukaan demokratiavaje ei yksistään koske Oulun yliopistoa, vaan kaikkia valtakunnan yliopistoja. Hänen mukaansa vuonna 2010 uudistettu yliopistolaki avasi tien yksilöjohtajuuteen.

Ainutlaatuinen tapaus

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan Oulun yliopiston tapaus on tiettävästi ensimmäinen julkisuuteen noussut esimerkki, jossa rehtori ja tiedekunta ovat eri mieltä dekaanivalinnasta.

Tapaus ilmentää hänen mielestään yliopistojen johtamiskulttuurin muutosta. Aiemmin muun muassa dekaanivalinnat tehtiin tiedekuntien sisällä vaalein tai sisäisesti sopimalla, mutta yliopistolain muutoksen jälkeen yritysmäisempi johtamistapa on muuttanut tilanteen.

– Rehtoria on uudessa johtamismallissa verrattu yrityksen toimitusjohtajaan. On siirrytty enemmän tapaan, jossa rehtori nimittää seuraavan portaan johtajat.

Yksityiskohtiin en halua mennä. Jouko Niinimäki

Koikkalaisen mielestä nyt olisi hyvä avoimesti tuoda esiin perusteluineen, miksi Puurosta ei valittu tehtävään.

Vesa Puuronen on askelmerkeistään selvillä. Hän odottaa päätöksen perusteluita. Puurunen on ottanut yhteyttä Professoriliittoon ja paikallisiin luottamusmiehiin.

– Mikäli perusteluita ei tule tai ne ovat sellaiset, että on aihetta epäillä syrjintää, annan asian viranomaisille tutkittavaksi. Toivon kuitenkin, että asiasta olisi mahdollista keskustella yliopiston johdon kanssa ja saada aikaan sovitteluratkaisu.

– Kun dekaanivalinta saadaan päätökseen, niin professori Puuronen tulee saamaan asiasta muistion käyttöönsä, rehtori Jouko Niinimäki vakuuttaa.

Juttua korjattu 22.11 kello 16.31: Juttuun on korjattu, että rehtorin mukaan Puurosella on laaja kannatus tiedekunnassa. Jutussa luki alun perin, että Niinimäellä on laaja kannatus tiedekunnassa. Juttuun on korjattu myös, että Puurosen mukaan kritiikin ja tehdyn päätöksen välinen yhteys on pelkkää spekulaatiota, koska päätöksen syitä ei ole kerrottu. Jutussa luki alun perin, että päätöstä ei ole kerrottu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Eduskunta hyväksyi käräjäuudistuksen – nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 22 - 15:03

Eduskunta on hyväksynyt käräjäoikeusuudistuksen, joka merkitsee seitsemän käräjäoikeuden lakkauttamista vuoden kuluttua.

Jäljelle jää 20 käräjäoikeutta, joihin lakkautettavien käräjäoikeuksien tehtävät yhdistetään. Käräjäoikeudet lakkautetaan Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Kemistä, Kokkolasta, Porvoosta, Raaseporista ja Ylivieskasta.

Samalla vähennetään myös käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää niin, että käräjäoikeusverkkoon jää 36 istuntopaikkakuntaa. Lakkautettavista käräjäoikeuspaikkakunnista Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan jää kuitenkin käräjäoikeuden kanslia ja esimerkiksi Porvooseen ja Raaseporiin jää käräjäoikeuden istuntopaikka.

Hallituksen esitys meni eduskunnassa läpi äänin 95–77.

Lakiesityksen hylkäämistä esittäneet opposition kansanedustajat epäilivät uudistuksen heikentävän kansalaisten asioiden hoitamista, oikeusturvaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Hylkäysesityksessä pidettiin myös uudistuksen perustana olleita säästöjä epävarmoina ja mahdollisesti ylimitoitettuina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Eduskunta hyväksyi käräjäuudistuksen – nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 22 - 15:03

Eduskunta on hyväksynyt käräjäoikeusuudistuksen, joka merkitsee seitsemän käräjäoikeuden lakkauttamista vuoden kuluttua.

Jäljelle jää 20 käräjäoikeutta, joihin lakkautettavien käräjäoikeuksien tehtävät yhdistetään. Käräjäoikeudet lakkautetaan Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Kemistä, Kokkolasta, Porvoosta, Raaseporista ja Ylivieskasta.

Samalla vähennetään myös käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen määrää niin, että käräjäoikeusverkkoon jää 36 istuntopaikkakuntaa. Lakkautettavista käräjäoikeuspaikkakunnista Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan jää kuitenkin käräjäoikeuden kanslia ja esimerkiksi Porvooseen ja Raaseporiin jää käräjäoikeuden istuntopaikka.

Hallituksen esitys meni eduskunnassa läpi äänin 95–77.

Lakiesityksen hylkäämistä esittäneet opposition kansanedustajat epäilivät uudistuksen heikentävän kansalaisten asioiden hoitamista, oikeusturvaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Hylkäysesityksessä pidettiin myös uudistuksen perustana olleita säästöjä epävarmoina ja mahdollisesti ylimitoitettuina.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työ maistuu mukavammalta, kun se on selkeää ja hyvin johdettua, osoitti satojen työntekijöiden hyvinvointihanke

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 22 - 07:35

Selkeys, siisteys ja johtaminen. Muun muassa nämä asiat korostuivat, kun sadat Ylivieskan seudun yritykset ja organisaatiot etsivät kolmen vuoden aikana tapoja parantaa työhyvinvointia.

Kehitettävää löytyi niin fyysisen kuin henkisen työhyvinvoinnin puolelta. Selkeys ja siistiys osuivat molempiin: sotkukin lisää kiireen tunnetta, kun taas siivo työympäristö tuntuu hallittavammalta, sanoo projektipäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila Ylivieskan seutukunnasta.

– Jos työkalut ovat siellä sun täällä ja työpisteessä ylimääräistä, se tuo hämmennystä ja voi jopa aiheuttaa ristiriitoja työntekijöiden välille, Jylhä-Ollila konkretisoi.

Työolosuhteissa ja -järjestelyissä päästiin usein eteenpäin pienillä muutoksilla, kuten työkierrolla tai ergonomiaan satsaamalla. Joskus taas selkeys vaatii isompia investointeja. Mukana ollut Vieskan Elementti hakee konkretiaa tuotantohallista: miten materiaali virtaa, miten työpisteet on järkevä sijoittaa. Suunnitellut muutokset pannaan täytäntöön vuodenvaihteessa, kertoo toimitusjohtaja Johanna Rautakoski.

Henkisellä puolella selkeyttä vaativat työasiat: vastuut ja velvollisuudet.

– Mitä selkeämpi on työsarka, sitä vähemmän painetta tulee häslingistä, sanoo Jylhä-Ollilla.

Yli 50-vuotiaat eivät olleetkaan huonokuntoisia

Tuottava työ -hankkeessa oli mukana satoja työntekijöitä lähes 90 yrityksestä ja organisaatiosta Ylivieskan seudulla. Mukana oli niin kunnan yksiköitä kuin palvelualan yrityksiä ja tuotannollisia firmoja. Lievä enemmistö mukana olleista oli miehiä.

Hankkeen lähtöajatus oli ryhtyä etsimään keinoja pidentää työuria. Projektipäällikkö Jylhä-Ollilan yllätti se, että pääkohderyhmäksi ajatellut yli 50-vuotiaat olivatkin jopa paremmassa kunnossa kuin nuoremmat. Niinpä työyhteisöjä vietiin eteenpäin kokonaisuuksina.

Tuottava työ -hankkeen päätöstilaisuudessa pääsi muun muassa testaamaan, millainen oma puristusvoima on keskiarvoon verrattuna.Pirjo Jylhä-Ollila

Hanke vahvisti ajatusta siitä, että fyysinen kunto on tärkeä ja siihen satsaaminen kannattaa. Työntekijät saivat myös hyvinvointivalmennusta, ja testit näyttävät, että sekä aerobinen että lihaskunto paranivat hankkeen aikana.

Osassa yrityksiä myös ilmapiirin parani, sairauspoissaolot vähenivät ja tuotanto tehostui.

Hyvä johtaminen vaatii jaksavan esimiehen

Työhyvinvoinnille tärkeitä ovat selkeyden lisäksi johtaminen ja esimiestaidot. Työntekijät kaipaavat oikeudenmukaisuutta, toimivaa tiedonkulkua ja pelisääntöjä sekä palautetta.

Esimiehellä taas pitää olla riittävät voimavarat, jotta hän voi vastata näihin odotuksiin, sanoo Vieskan Elementin toimitusjohtaja Johanna Rautakoski.

Hänen lähtökohtansa oli, että työntekijöiden hyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Rautakoski pääsi hankkeessa toimitusjohtajien vertaisryhmään, josta kokee saaneensa paljon uutta. Hän on myös järjestänyt firman sisällä esimiehille tilaisuuksia, jossa pohdittiin johtamista.

Työpaikan ilmapiiriä taas tutkittiin kyselyllä, jossa kysyttiin asioita laidasta laitaan. Tulosten tultua istuttiin alas ja mietittiin porukalla, mitä kolmelle huonoimmaksi koetulle asialle voisi tehdä.

– Itsellä voi loppua mielikuvitus, miten asioita lähdetään parantamaan. Nyt työntekijät miettivät itse, kuinka asiat pitäisi hoitaa. Siitä saa hyvän tiekartan, sanoo Rautakoski.

Hän uskoo, että työntekijöille tärkeää onkin nähdä asioiden kääntyvän konkretiaksi pelkän kyselyn sijasta. Seuraava kysely tehdään jo vuoden päästä, ja Rautakoski odottaa innolla, mihin suuntaan työhyvinvointi on silloin kehittynyt. Hanketta hän pitää erittäin hyvänä.

Myös projektipäällikkö on tyytyväinen kolmen vuoden tuloksiin, vaikka suoranaisia yllätyksiä hanke ei paljastanutkaan. Pirjo Jylhä-Ollila uskoo, että nyt yrityksillä on työkalupakki, jonka avulla ongelmiin tartutaan jatkossa herkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työ maistuu mukavammalta, kun se on selkeää ja hyvin johdettua, osoitti satojen työntekijöiden hyvinvointihanke

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 22 - 07:35

Selkeys, siisteys ja johtaminen. Muun muassa nämä asiat korostuivat, kun sadat Ylivieskan seudun yritykset ja organisaatiot etsivät kolmen vuoden aikana tapoja parantaa työhyvinvointia.

Kehitettävää löytyi niin fyysisen kuin henkisen työhyvinvoinnin puolelta. Selkeys ja siistiys osuivat molempiin: sotkukin lisää kiireen tunnetta, kun taas siivo työympäristö tuntuu hallittavammalta, sanoo projektipäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila Ylivieskan seutukunnasta.

– Jos työkalut ovat siellä sun täällä ja työpisteessä ylimääräistä, se tuo hämmennystä ja voi jopa aiheuttaa ristiriitoja työntekijöiden välille, Jylhä-Ollila konkretisoi.

Työolosuhteissa ja -järjestelyissä päästiin usein eteenpäin pienillä muutoksilla, kuten työkierrolla tai ergonomiaan satsaamalla. Joskus taas selkeys vaatii isompia investointeja. Mukana ollut Vieskan Elementti hakee konkretiaa tuotantohallista: miten materiaali virtaa, miten työpisteet on järkevä sijoittaa. Suunnitellut muutokset pannaan täytäntöön vuodenvaihteessa, kertoo toimitusjohtaja Johanna Rautakoski.

Henkisellä puolella selkeyttä vaativat työasiat: vastuut ja velvollisuudet.

– Mitä selkeämpi on työsarka, sitä vähemmän painetta tulee häslingistä, sanoo Jylhä-Ollilla.

Yli 50-vuotiaat eivät olleetkaan huonokuntoisia

Tuottava työ -hankkeessa oli mukana satoja työntekijöitä lähes 90 yrityksestä ja organisaatiosta Ylivieskan seudulla. Mukana oli niin kunnan yksiköitä kuin palvelualan yrityksiä ja tuotannollisia firmoja. Lievä enemmistö mukana olleista oli miehiä.

Hankkeen lähtöajatus oli ryhtyä etsimään keinoja pidentää työuria. Projektipäällikkö Jylhä-Ollilan yllätti se, että pääkohderyhmäksi ajatellut yli 50-vuotiaat olivatkin jopa paremmassa kunnossa kuin nuoremmat. Niinpä työyhteisöjä vietiin eteenpäin kokonaisuuksina.

Tuottava työ -hankkeen päätöstilaisuudessa pääsi muun muassa testaamaan, millainen oma puristusvoima on keskiarvoon verrattuna.Pirjo Jylhä-Ollila

Hanke vahvisti ajatusta siitä, että fyysinen kunto on tärkeä ja siihen satsaaminen kannattaa. Työntekijät saivat myös hyvinvointivalmennusta, ja testit näyttävät, että sekä aerobinen että lihaskunto paranivat hankkeen aikana.

Osassa yrityksiä myös ilmapiirin parani, sairauspoissaolot vähenivät ja tuotanto tehostui.

Hyvä johtaminen vaatii jaksavan esimiehen

Työhyvinvoinnille tärkeitä ovat selkeyden lisäksi johtaminen ja esimiestaidot. Työntekijät kaipaavat oikeudenmukaisuutta, toimivaa tiedonkulkua ja pelisääntöjä sekä palautetta.

Esimiehellä taas pitää olla riittävät voimavarat, jotta hän voi vastata näihin odotuksiin, sanoo Vieskan Elementin toimitusjohtaja Johanna Rautakoski.

Hänen lähtökohtansa oli, että työntekijöiden hyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Rautakoski pääsi hankkeessa toimitusjohtajien vertaisryhmään, josta kokee saaneensa paljon uutta. Hän on myös järjestänyt firman sisällä esimiehille tilaisuuksia, jossa pohdittiin johtamista.

Työpaikan ilmapiiriä taas tutkittiin kyselyllä, jossa kysyttiin asioita laidasta laitaan. Tulosten tultua istuttiin alas ja mietittiin porukalla, mitä kolmelle huonoimmaksi koetulle asialle voisi tehdä.

– Itsellä voi loppua mielikuvitus, miten asioita lähdetään parantamaan. Nyt työntekijät miettivät itse, kuinka asiat pitäisi hoitaa. Siitä saa hyvän tiekartan, sanoo Rautakoski.

Hän uskoo, että työntekijöille tärkeää onkin nähdä asioiden kääntyvän konkretiaksi pelkän kyselyn sijasta. Seuraava kysely tehdään jo vuoden päästä, ja Rautakoski odottaa innolla, mihin suuntaan työhyvinvointi on silloin kehittynyt. Hanketta hän pitää erittäin hyvänä.

Myös projektipäällikkö on tyytyväinen kolmen vuoden tuloksiin, vaikka suoranaisia yllätyksiä hanke ei paljastanutkaan. Pirjo Jylhä-Ollila uskoo, että nyt yrityksillä on työkalupakki, jonka avulla ongelmiin tartutaan jatkossa herkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Selfie raiteilla voi tappaa" rauhoitti temppuilijoita – nyt huolestuttavat nuoret, jotka oikaisevat kiskojen yli

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 21 - 20:30

Rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta uskoo, että helmikuussa 2017 lanseerattu 200 tykkäystä. Vain yksi elämä -kampanja on purrut nuoriin ja vähentänyt älyvapaita tempauksia ratakiskoilla.

Kampanja muistuttaa, että selfie raiteilla voi tappaa. Juna on nopea ja äänetön, ja radalla kulkeminen voi viedä hetkessä hengen.

– Syksy 2017 on ollut melko rauhallista, toivottavasti jatkuukin sellaisena. Joitakin tapauksia on valitettavasti ollut, tuorein Kokkolassa, missä nuorisoporukat ovat alkaneet oikaista ratapihan kautta, Tuominen sanoo.

Ratapihat vilkkaita ja vaarallisia

Tuominen muistuttaa, että ratapihoilla liikkuminen on sivullisilta kielletty turvallisuussyistä. Saapuvien ja lähtevien junien lisäksi pihoilla järjestellään, lastataan ja puretaan vaunuja sekä vaihdetaan vetureita.

Esimerkiksi Kokkolan ratapihan kautta kulkevat pääradan kuljetukset Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, joten liikennettä riittää ympäri vuorokauden.

– Nuorten oikotiet eivät ole vain Kokkolan ongelma. Jos rautatie on taajaman keskellä, syntyy houkutus oikaista puolelta toiselle ratojen yli, Marko Tuominen kertoo.

Liikennevirasto on joutunut tänä vuonna ottamaan muutamilla paikkakunnilla kouluihin yhteyttä ja pyytämään jakamaan Wilma-viesteillä tietoa nuorille ja vanhemmille vaarallisista radan yli oikomisista.

Veturinkuljettajat huolissaan

Veturinkuljettajat ilmoittavat vaarallisista tilanteista Liikennevirastolle. Kokkolassa ei vielä ole jouduttu hätäjarrutuksiin, mutta veturinkuljettajat ovat erittäin huolissaan nuorten reiteistä.

Junan pysähtymismatka on häräjarrutuksessa lyhimmilläänkin joitain satoja metrejä. Suurissa huippunopeuksissa jopa 1,5 kilometriä.

Rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta on tyytyväinen, ettei viime aikoina ole ollut havaintoja raiteilla leikkivistä lapsista.

– Ilkivaltaa on edelleen. Esimerkiksi kivet tai esteet junaradalla ovat erittäin huolestuttava asia. Junan pyörän alle jäävä kivi lähtee kuin luoti. Siinä ovat silloin sivulliset ja tekijät vaarassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päästöhuijaus siivitti bisneksen nousuun – oululaisyritys puhdistaa Euroopan suurkaupunkien ilmaa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 21 - 19:18
Mistä on kyse?
  • Dieselautojen päästöhuijaus nosti esiin typen oksidien vaarallisuuden.
  • Dieselautojen päästöt ovat haitallisia etenkin suurkaupungeissa.
  • Henkilöautoja on vaikea muuttaa vähäpäästöisemmiksi niiden valmistumisen jälkeen.
  • Raskaan liikenteen kalustolle voidaan jälkiasentaa pakokaasujen puhdistuslaitteita.
  • EU uhkaa viedä kaupunkien liian isot liikennepäästöt oikeuteen.

Oululaisen Proventian tiloissa kuuluu huriseva ääni. Ovien takana on menossa erilaisia moottoritestejä, osa hyvinkin salaisia. Testeissä mitataan esimerkiksi moottorien päästöjä ja kestävyyttä.

Täällä on kehitetty myös raskaan liikenteen pakokaasujen puhdistusmenetelmiä. Niille on nyt kysyntää enemmän kuin koskaan, sillä järjestelmillä pystytään parantamaan suurkaupunkien ilmanlaatua.

Monessa Euroopan suurkaupungissa kärsitään liikenteen päästöistä ja etenkin dieselautojen tuottamista typen oksideista, jotka ovat ihmiselle vaarallisia.

Huijauksen vaikutukset tulivat yllätyksenä

Dieselpäästöjen haitallisuus nousi laajaan tietoisuuteen pari vuotta sitten, kun Volkswagenin päästöhuijaus paljastui.

Oululaisyrityksessä ei osattu vielä kaksi vuotta sitten ennakoida, kuinka päästöhuijaus vaikuttaisi yritykseen, kertoo Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen. Päästöhuijaus koski henkilöautoja, ja Proventia on kehittänyt pakokaasujen puhdistusmenetelmiä raskaalle liikenteelle jo viime vuosituhannen puolelta asti.

Henkilöautoja ei ole helppoa tai taloudellisesti järkevää muuttaa vähäpäästöisemmiksi niiden valmistamisen jälkeen. Raskaan liikenteen osalta tilanne on toinen. Niihin pystytään tekemään jälkiasennuslaitteita, joita Proventia valmistaa.

Proventia valmistaa myös moottorintestauskontteja. Niillä on kysyntää erityisesti sähköautojen testaukseen.Marko Siekkinen / Yle

– Kyllä siinä vuosi pari meni, ennen kuin me ymmärsimme yhteyden ja se alkoi aidosti näkyä meidän tilauskannoissamme, Lotvonen sanoo.

Autot eivät olleetkaan niin puhtaita kuin niiden oletettiin olevan. Juhani Laurikko

Proventia alkoi saada tilauksia suukaupunkien bussien pakokaasujärjestelmien uusimiseksi.

– Varsinainen päästöhuijaus on tietenkin huono asia, mutta yleisesti ottaen se, että typen oksidien haitallisuuteen on alettu kiinnittää huomiota, on kaikkien kannalta hyvä juttu, Jari Lotvonen sanoo.

Henkilöautojen odotettiin olevan puhtaampia

VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan dieselautojen aiheuttamien päästöjen haitallisuus kaupungeille on ollut tiedossa jo pitkään. Ongelman odotettiin kuitenkin korjaantuvan vähitellen autokannan uusiutumisen myötä. Se aiheutti ihmetystä, että näin ei käynytkään.

– Autot eivät olleetkaan niin puhtaita kuin niiden oletettiin olevan, Laurikko sanoo.

Liikenneruuhka Frankfurtissa. Frank Rumpenhorst / EPA

Syy tähän valkeni päästöhuijauksen paljastuttua.

EU uhkaa päästöylityksiä oikeustoimilla

Myös Euroopan komissio on puuttunut päästöongelmaan. Typen oksideille on päästörajat, jotka ylittyvät monessa kaupungissa. Komissio on uhannut viedä päästörajoja rikkovat maat EU-tuomioistuimeen.

Englannissa ja Saksassa päästöjä on alettu vähentää asentamalla vanhoihin busseihin pakokaasujen puhdistusmenetelmiä.

Saksassa ollaan taloudellisesti tarkkoja, eikä siellä haluta romuttaa käyttökelpoista kalustoa Juhani Laurikko

Laurikon mukaan bussien muuttaminen vähäpäästöisemmiksi kertoo siitä, että ilmanlaatua parannetaan käytettävissä olevilla keinoilla.

Puhtaammilla busseilla on vaikutusta

Laurikko kertoo, että vanhojen bussien muuttaminen ympäristöystävällisiksi on järkevää. Sillä pystytään aidosti vaikuttamaan kaupunkien ilmanlaatuun. Typen oksidit aiheuttavat paikallisia ilmanlaatuongelmia, joten siellä missä on paljon liikennettä, on myös paljon päästöjä.

– Joukkoliikennettä on keskitetty monissa kaupungeissa tietyille katualueille, joten puhtaammilla busseilla on suora vaikutus ilmanlaatuun paikallisesti, Laurikko sanoo.

Proventia uusii Lontoon bussien pakokaasujärjestelmiä.Tal Cohen / EPA

Laurikko näkee eurooppalaisten bussien puhtaudesta olevan hyötyä myös pitemmällä aikavälillä. Kun autot tulevat tiensä päähän Euroopassa, ne siirretään monesti kolmansiin maihin, joissa niiden matka jatkuu vielä pitkään.

Proventia hamuaa Saksan miljoonamarkkinoille

Proventia valittiin yhdeksi Lontoon bussien puhdistusjärjestelmien toimittajaksi kesällä. Nyt yrityksen tähtäin on Saksassa. Jari Lotvosen mukaan Saksassa on noin 20 000 bussia, jotka vaativat jonkinlaisen päivityksen järjestelmiinsä. Kyseessä on noin 400 miljoonan euron markkinat.

– Meitä ei monta toimijaa maailmassa ole, joten sitä pottia me tulemme seuraavat vuodet jakamaan, Lotvonen sanoo.

Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen iloitsee yrityksen kasvusta.Marko Siekkinen / Yle

Myös Laurikko näkee Saksassa olevan edessä mittavan urakan. Monessa Saksan kaupungissa ilmanlaatu on huono, ja heillä on jo kokemusta aiemmilta vuosikymmeniltä vastaavanlaisista puhdistusjärjestelmien uusimisista.

– Saksassa ollaan taloudellisesti tarkkoja, eikä siellä haluta romuttaa käyttökelpoista kalustoa, vaan niihin tehdään mieluummin jälkiasennuksia, Laurikko arvelee.

Lotvonen arvelee saksalaisbussien jälkiasennusurakan vievän 3 - 5 vuotta. Sen jälkeen edessä on todennäköisesti vastaavanlainen työ myös Itä-Euroopan maissa.

Kysyntä tuo työpaikkoja Ouluun

Lisääntynyt kysyntä näkyy jo Proventialla. Yrityksen liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin 60 prosenttia. Jälkiasennuslaitteet tuovat osan kasvusta, mutta iso osa tulee myös työkoneiden päästölaitteiden lisäntyneestä tarpeesta. Siellä dieselmoottoreiden käytön uskotaan jatkuvan vielä pitkään.

Myös uutta henkilökuntaa tarvitaan. Tänä vuonna työntekijöitä on palkattu lisää 15 ja ensi vuonna varaudutaan palkkamaan 20 henkilöä. Tällä hetkellä oululaisyritys työllistää noin 60 henkilöä.

Tuotteiden valmistus hoidetaan alihankintana, joka työllistää yhteensä noin 200 ihmistä Kempeleessä, Lievestuoreella ja Italiassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Homoparin vihkinyt pappi aikoo viedä varoituksensa oikeuteen - "Tuomiokapitulin päätös oli täysin mielivaltainen ja väärä"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 21 - 19:01

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on hylännyt pastori Árpád Kovácsin tekemän oikaisuvaatimuksen hänelle annetusta varoituksesta. Päätös syntyi äänin 4 - 2.

Tuomiokapituli antoi lokakuussa pastori Arpad Kovácsille kirjallisen varoituksen sen jälkeen, kun hän toimitti homoparin kirkollisen vihkimisen. Kovács toimii Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastorina.

Tuomiokapitulin mukaan samaa sukupuolta olevan parin kirkollinen vihkiminen on tällä hetkellä kirkon lain ja järjestyksen vastaista.

Oikaisuvaatimuksessaan Kovács katsoi, ettei ole toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Lisäksi hänen mielestään tuomiokapituli ei ole osoittanut, mitä kohtaa pappislupauksesta hän on rikkonut.

Kovács aikoo valittaa päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

– Päätös on täysin mielivaltainen ja väärä.

Kyseessä olisi tiettävästi ensimmäinen tapaus, jossa hallinto-oikeus ottaa kantaa homoparien kirkollisiin vihkimisiin.

Vireillä on muitakin tapauksia. Esimerkiksi pastori Kai Sadinmaa on ilmoittanut valittavansa oikeuteen, jos Helsingin tuomiokapituli ei peru hänelle antamaansa vakavaa moitetta.

Tuomiokapitulin päätöstä ei voi suoraan viedä oikeuteen

Kovács kritisoi sitä, että hänen varoituksestaan tekemää valitusta olivat käsittelemässä samat henkilöt, jotka antoivat itse varoituksen. Kovácsin mukaan he olivat jääviä tekemään päätöstä.

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesassesori Mari Aalto kertoo, että on yleinen käytäntö, että asioita käsittelevät samat ihmiset. Aalto myös muistuttaa, että tuomiokapituli ei ole muutoksenhakuviranomainen, vaan sen tekemistä päätöksistä voi valittaa eteenpäin.

Tuomiokapitulin tekemistä päätöksistä täytyy kuitenkin tehdä ensin oikaisuvaatimus sille itselleen, ennen kun asiasta voi valittaa oikeuteen. Kovácsin mielestä oikaisuvaatimuksen tekeminen oli täysin turhaa.

– Tämä on osoittanut sen, että tuomiokapitulilta pitäisi kaikki tämmöiset asiat ottaa pois. Kiista-asioita pitäisi käsitellä joku muu, sillä tuomiokapitulilla ei ole mitään halua katsoa asiaa monelta kantilta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hikiset tontut tekivät vaikutuksen Cannesissa – mykkää joulukalenteria katsotaan nyt maailmanlaajuisesti

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 21 - 16:44
Mistä on kyse?
  • Oululainen EverWhat Productions on tuottanut 25-osaisen elokuvallisen joulukalenterin. Elokuva valmistui viime lokakuussa.
  • Yhtiö myi elokuvan ensin ulkomaille, minkä jälkeen tehtiin sopimus Suomeen.
  • Kuusi vuotta vanha tuotantoyhtiö on toiminut tähän saakka pääasiallisesti riskirahoituksella.
  • Yhtiö neuvottelee jo uusista kansainvälisistä tuotannoista.
  • Joulukalenteri on mykkäkomedia Ferdie-tontusta, jolle sattuu ja tapahtuu monenlaista Korvatunturilla.

Takapuoli edellä puuhun. Kuvainnollisesti niin teki oululainen EverWhat Productions tuotantoyhtiö, jonka elokuvallinen joulukalenteri leviää parhaillaan kovaa vauhtia ympäri maailman.

– Kun markkinat kotimaassa eivät avautuneet, päätimme hakea markkinoita ulkomailta, kertoo tuotantoyhtiön toimitusjohtaja Antti Kaarlela.

– Yleensä tällaiset tuotannot myydään ensiksi kotimaahan, nyt kävi päinvastoin.Vasta ulkomaanmyynnin jälkeen Suomessa kiinnostuttiin sarjasta. Allekirjoitimme juuri sopimuksen Elisa Viihteen kanssa joulukalenterin julkaisusta, Kaarlela toteaa.

Joulukalenterissa seikkailee Ferdie tonttu.EverWhat Productions

Rovaniemen Joulupukin Kammarin maisemassa kuvatun 25-osaisen tonttusarjan oululaisyritys on myynyt kuluvan syksyn aikana muun muassa Pohjois-Amerikkaan Amazon Prime –elokuvapalveluun, joka hakee jalansijaa Suomesta poikkeuksellisella konseptilla. Mykkäkomedian ovat ostaneet myös muun muassa virolaiset, eteläafrikkalaiset, hollantilaiset ja yksi eteläamerikkalainen yhtiö.

Mykkäelokuva kertoo Ferdie-tontusta, joka koheltavalla tyylillään joutuu monenlaisiin vaikeuksiin Korvatunturilla. Pääosissa elokuvassa ovat tontut joulupukin sijaan.

Cannesissa tontut saivat yllättävää näkyvyyttä

Pienen oululaisyhtiön tarina on yrittäjiensä, toimitusjohtaja Antti Kaarlelan ja ohjaaja Antti Kairakarin mukaan täynnä epätoivoa, mutta myös uskoa onnistumiseen.

– Kun viime kesänä esimerkiksi Yleisradio ja elokuvasaatiö eivät kiinnostuneet sarjasta, päätimme lähteä haistelemaan tuulia Cannesiin alan festivaaleille, Kaarlela kertoo.

Ranskan Cannesissa oululaisyhtiön väki markkinoi tuotettaan kahden tonttuhahmon voimin. Sinnikkään esilläolon kruunasi kohtaaminen japanilaisryhmän kanssa.

Monesti kävi mielessä, että ei tästä tule mitään. Antti Kaarlela

– Japanilaiset halusivat Cannesin helteessä talvipukuineen hikoilevat tontut videolle. He olivat keräämässä videomateriaalia elokuvatapahtuman avajaisjuhlaan, jota japanilaiset isännöivät.

– Juhlassa meidän tontut olivat näyttävästi esillä videonäytöillä ympäri salin. Paikalla oli tuhansia alan ammattilaisia, käytännössä tuotantojen ostajia, Kaarlela muistelee.

Avajaisillan jälkeen tontut tunnettiin.

– Sen jälkeen oli helppo keskustella teemasta ostajien kanssa, Kaarlela toteaa.

Riskirahalla töihin Rovaniemelle

Vuosi sitten syksyllä Cannesiin tehdyltä toiviomatkalta oululaisyrittäjillä ei kuitenkaan ollut tuliaisina sopimuksia. Joulukalenteristakin oli valmiina vasta esittelyjakso.

– Kun palasimme Ouluun, marssimme pankkiin ja päätimme polkaista tuotannon käyntiin riskirahalla, Kaarlela kertoo.

Hulvattomat tontut seikkailevat maailmalle levinneessä oululaistuotannossa.EverWhat Productions

Viime talven ja vielä kesänkin aikana EverWhat Productions kuvasi joulukalenteria 25 jakson verran. Viimeiset studiokuvaukset tuotantoyhtiö kuvasi heinäkuussa. Mykkäkomedia valmistui lopullisesti viime lokakuussa.

Kuvaukset tehtiin pääasiassa Lapissa yhteistyössä rovaniemeläisen Joulupukin pajakylän kanssa.

– Meihin iskostui valtava usko Cannesin reissun jälkeen, että homma lähtee rullaamaan varmuudella seuraavassa alan tapahtumassa. Sellainen järjestettiin Cannesissa viime talvena. Kun tulimme Cannesista keväällä, yhtään sopimusta ei oltu vielä tehty.

– Heinäkuun alkuun mennessä ei tapahtunut sopimusrintamalla mitään. Monesti kävi mielessä kesällä, että ei tästä tule mitään, Kaarlela kertoo.

Virolaiset kiinnostuivat ensimmäisinä

Mutta sitten portti avautui. Sinnikkään markkinoinnin tuloksena yhtiö myi sarjan syksyllä Viron televisiolle.

– Sen jälkeen oli huomattavasti helpompaa markkinoida sarjaa muualle maailmalle, Kaarlela toteaa.

– Tulevaisuuden kannalta tämä tarkoittaa hyviä ja isoja asioita sikäli, että nyt olemme vakavasti otettavia toimijoita. Uskottavuudesta ei tarvitse enää taistella samalla tavalla kuin aiemmin, Kaarlela kertoo.

Idea muhinut vuosikausia

Iden joulukalenteriin parivaljakko sai jo viisi vuotta sitten. Tuotantoyhtiön Kaarlela ja Kairakari perustivat Ouluun vuonna 2011.

Toimitusjohtaja Antti Kaarlela ja ohjaaja Antti Kairakari työstävät tuotantojaan Oulun Hiukkavaarassa.Paulus Markkula / Yle

Nyt yhtiö neuvottelee jo uusista tuotannoista, jotka ovat mahdollisesti lähdössä kansainväliseen levitykseen. Tuotantopaikkana pysyy Oulu ja Pohjois-Suomi.

– Meillä on Oulussa se etu, että täällä on lentokenttä ja internet, naurahtaa Antti Kairakari.

– Ja kolmas hyvä asia Oulussa tehdä töitä on se, että Oulusta löytyy hyviä, motivoituneita tekijöitä, Kairakari jatkaa.

Oululaisyhtiön yrittäjät uskovat yrityksensä toimivat jatkossa myös vahvasti kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomi on vain yksi markkina muiden joukossa. Ei tänne tarvitse takertua, Kairakari toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

THL: Liukuesteet ikäihmisille ovat hyvä hankinta – kuntien kannattaisi silti tsempata senioreja myös liikkumaan

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 21 - 07:45

Viime vuosina osa suomalaiskunnista on innostunut liukuesteiden hankkimisesta ikäihmisille. THL suhtautuu asiaan suopeasti.

– Tutkimusten mukaan liukuesteet vähentävät kaatumisia talvikeleillä, joten niiden hankkiminen on perusteltua, iäkkäiden toimintakykyyn ja turvallisuuteen perehtynyt THL:n kehittämispäällikkö Satu Havulinna toteaa.

Kaatuminen on tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Liukastumiset aiheuttavat herkästi myös erilaisia murtumia ja päävammoja.

– Kun nurin mennään, niin aina vanhemmalla on suurempi riski saada murtuma kuin nuorella. Iän kertyessä tulee tasapainoheikkoutta ja toimintakyky huononee, Satu Havulinna kertoo.

Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa. Satu Havulinna

Vaikka liukuesteet olisivat käytössä, pitäisi iän karttuessa pitää huolta myös kunnosta. Kunnat voisivatkin tarjota ikäihmisilleen liukuesteiden lisäksi mahdollisuuksia liikkua.

– Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa, Havulinna vinkkaa.

On arvioitu, että jopa kolmannes vakavista lonkkamurtumista voitaisiin estää, jos ikäihmiset liikkuisivat reippaasti 3-4 tuntia viikossa.

Ihmisen keho alkaa rappeutua 30-vuotiaana ja keskimäärin riskialttein aika alkaa 75-vuotiaana. Toki toimintakyky on aina yksilöllinen: toiset pysyvät pitempään paremmassa kunnossa, kun toisten kunto heikkenee jo nuorena.

Terho Paavola tietää liukuesteiden hyödyt. Kaikkein vaarallisin paikka on hänestä usein oma piha.Kalle Niskala / Yle

Keski-Pohjanmaalla Kaustisella kunta lahjoittaa tulevalle talvelle kaikille yli 70-vuotiaille kuntalaisille liukuesteet. Kenkiin laitettavat esteet jaetaan tilaisuudessa, jossa paikalla ovat myös lääkäri ja fysioterapeutti. He jakavat neuvoja liukuesteiden käyttämisen lisäksi toimintakyvyn ylläpitämisestä.

Kaustisella kunnan lahjoitus saa iäkkäämmiltä myönteistä palautetta.

Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli. Terho Paavola

Esimerkiksi kaustislainen Terho Paavola on käyttänyt liukuesteitä jo useita vuosia. Nastakenkien tai liukuesteiden lisäksi Paavola ottaa kävelylle mukaan piikkikärkiset sauvat.

– Kyllä nastat estävät kaatumista ihan oikeasti. Ne ovat välttämättömät, vanhemmille ihmisille ennen kaikkea.

Paavola on huomannut, että oma piha voi talvikeleillä olla kaikkein vaarallisin paikka.

– Tämä oma piha on ihan se pahin mahdollinen. Se on hiukan viettävä. Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

THL: Liukuesteet ikäihmisille ovat hyvä hankinta – kuntien kannattaisi silti tsempata senioreja myös liikkumaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 21 - 07:45

Viime vuosina osa suomalaiskunnista on innostunut liukuesteiden hankkimisesta ikäihmisille. THL suhtautuu asiaan suopeasti.

– Tutkimusten mukaan liukuesteet vähentävät kaatumisia talvikeleillä, joten niiden hankkiminen on perusteltua, iäkkäiden toimintakykyyn ja turvallisuuteen perehtynyt THL:n kehittämispäällikkö Satu Havulinna toteaa.

Kaatuminen on tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Liukastumiset aiheuttavat herkästi myös erilaisia murtumia ja päävammoja.

– Kun nurin mennään, niin aina vanhemmalla on suurempi riski saada murtuma kuin nuorella. Iän kertyessä tulee tasapainoheikkoutta ja toimintakyky huononee, Satu Havulinna kertoo.

Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa. Satu Havulinna

Vaikka liukuesteet olisivat käytössä, pitäisi iän karttuessa pitää huolta myös kunnosta. Kunnat voisivatkin tarjota ikäihmisilleen liukuesteiden lisäksi mahdollisuuksia liikkua.

– Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa, Havulinna vinkkaa.

On arvioitu, että jopa kolmannes vakavista lonkkamurtumista voitaisiin estää, jos ikäihmiset liikkuisivat reippaasti 3-4 tuntia viikossa.

Ihmisen keho alkaa rappeutua 30-vuotiaana ja keskimäärin riskialttein aika alkaa 75-vuotiaana. Toki toimintakyky on aina yksilöllinen: toiset pysyvät pitempään paremmassa kunnossa, kun toisten kunto heikkenee jo nuorena.

Terho Paavola tietää liukuesteiden hyödyt. Kaikkein vaarallisin paikka on hänestä usein oma piha.Kalle Niskala / Yle

Keski-Pohjanmaalla Kaustisella kunta lahjoittaa tulevalle talvelle kaikille yli 70-vuotiaille kuntalaisille liukuesteet. Kenkiin laitettavat esteet jaetaan tilaisuudessa, jossa paikalla ovat myös lääkäri ja fysioterapeutti. He jakavat neuvoja liukuesteiden käyttämisen lisäksi toimintakyvyn ylläpitämisestä.

Kaustisella kunnan lahjoitus saa iäkkäämmiltä myönteistä palautetta.

Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli. Terho Paavola

Esimerkiksi kaustislainen Terho Paavola on käyttänyt liukuesteitä jo useita vuosia. Nastakenkien tai liukuesteiden lisäksi Paavola ottaa kävelylle mukaan piikkikärkiset sauvat.

– Kyllä nastat estävät kaatumista ihan oikeasti. Ne ovat välttämättömät, vanhemmille ihmisille ennen kaikkea.

Paavola on huomannut, että oma piha voi talvikeleillä olla kaikkein vaarallisin paikka.

– Tämä oma piha on ihan se pahin mahdollinen. Se on hiukan viettävä. Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaasan hätäkeskukselta meni ohi satoja puheluja häiriötilanteen aikana

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 21 - 06:45

Vaasan hätäkeskukselta jäi vastaamatta satoihin puheluihin viime viikkoisen häiriön vuoksi. Katkos hätäpuheluissa kesti Vaasan hätäkeskuksen alueella puhelinoperaattorista riippuen noin tunnin ajan.

Osa soittajista oli saanut viestinsä perille esimerkiksi pyytämällä toisella alueella asuvaa sukulaistaan soittamaan hätänumeroon.

Vastaamattomia puheluita kirjautui 404. Niistä suuri osa oli samoista puhelinnumeroista soitettuja puheluja, joilla yritettiin päästä läpi uudemman kerran. Vaasan hätäkeskus vastaanottaa tavallisesti noin 800 puhelua vuorokaudessa.

Hätäkeskuslaitos ei ole vielä päättänyt, selvitetäänkö vastaamattomien puheluiden taustalla olleet mahdolliset hätätilanteet.

Katkos puhelinyhteydessä sattui viime viikolla, kun varmennettu sähkönsyöttöjärjestelmä petti Vaasan hätäkeskuksessa. Hätäpuhelut ohjattiin tilapäisesti Poriin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä