Kanta-alueen uutisia

Tutkija: Sodan kokeneet avautuvat vihdoin yliluonnolliseksi koetuista enteistä – Äidin unessa rintamalla oleva poika tuli hyvästelemään

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 28 - 10:16

Sota-aika herkisti suomalaiset laajasti kokemaan, näkemään ja tuntemaan erilaisia enteitä, aavistuksia ja enneunia, jotka sitten myöhemmin näyttivät toteutuneen. Sodan kokeneet vaikenivat tunnekokemuksistaan vuosikymmeniä, mutta nyt ovat kielenkannat avautuneet. Kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi Oulun yliopistosta on kerännyt lähes 80 yliluonnollista tarinaa valmisteilla olevaan väitöskirjaansa joka puolelta maata ja määrä kasvaa koko ajan.

Myllyniemen mukaan sota-ajan yliluonnolliseksi koetut tapahtumat ovat todella yleisiä ihmisten mielissä.

– Nämä ovat kokijoilleen tosikokemuksia. Sotien jälkeen niistä ei paljon puhuttu, koska ne ovat niin arkoja muistoja muutenkin, mutta nyt on sitten alettu puhumaan.

Myllyniemen mukaan kertomukset liittyvät kaikista syvimpiin ja herkimpiin tunnemuistoihin, joita ihmiset ovat säilyttäneet perheissä ja yksityisinä muistoina.

– Sota on ollut äärimmäisen herkkää aikaa. Siihen on liittynyt paljon huolta ja hätää, toivoa, tuskaa ja kaipausta, kaikkia inhimillisiä tunteita. Ihmiset ovat etsineet enteistä, aavistuksista ja näyistä selityksiä ja merkityksiä synkimpiin hetkiin ja ne ovat myös auttaneet valmistautumaan pahimpaan.

Mehiläinen merkkasi luodin kohdan

Myllyniemen mukaan ihmiset ovat selvästi yleisimmin kertoneet hänelle tarinoita erilaisista enteistä ja aavistuksista sota-ajalta.

– Esimerkiksi rintamalle menevän sotilaan enneuni. Hän näki unen, jossa mehiläinen pisti häntä sydämen kohdalle. Ja juuri siihen kohtaan vihollisen luoti sitten osui. Se on merkitty kantakorttiin.

– Ja äidin näky: rintamalla oleva poika tulee yöllä sängyn viereen sotilasasussa ja äiti tietää, nyt poika on kuollut rintamalla ja hän tuli hyvästelemään.

Sodankyläläinen nainen kertoi Myllyniemelle tarinan isästään, jonka henki pelastui isän mukaan talitintin ansiosta jatkosodan aikaan.

– Taistelutilanteessa talitiainen oli isän mukaan varoittanut häntä ja hän osasi siirtyä toiseen paikkaan. Juuri siihen kohtaan tulikin sitten täysosuma. Sen jälkeen isä piti talitiaista pyhänä lintuna, Myllyniemi kertaa tarinaa.

Sodan aikaan esiintyi myös joukkokokemuksia. Yksi tunnetuimmista on Kannaksen enkelinä tunnettu tarina vetäytymistaistelujen ajalta kesällä 1944.

– Sadat suomalaiset sotilaat näkivät taivaalla enkelin ja näkijästä riippuen enkeli joko suojasi siivillään tai käänsi selkänsä.

Moni puhkesi itkuun

Myllyniemen mukaan tarinoita kertoneet vanhat ihmiset ovat todella arvostaneet, että heidän kokemuksensa kerätään viimein talteen.

– Nyt on todella viimeiset ajat siihen, koska aikaisemmin tunnemuistoista on oltu vaitonaisia.

Myllyniemi kertoo, että yliluonnolliset kokemukset ovat voineet vaikuttaa ratkaisevan suuresti kertojansa elämään. Monesti sodassa tapahtunut kokemus on voinut olla ainut yliluonnollinen kokemus koko kertojan elämän aikana.

– Moni vanha ihminen on sanonut minulle, että ei hän paljon sodasta puhu eikä muista, mutta tämmöisen yliluonnollisen tarinan on kertonut. Monesti kertoja on myös puhjennut itkuun tarinaa kertoessaan.

Myllyniemen väitöskirja valmistuu usean vuoden kuluttua.

Korjaus 28. syyskuuta kello 16.40: Jutun alkuun lisätty tieto, että kyse on tekeillä olevasta tutkimuksesta, ei valmiista väitöskirjasta. Otsikossa sana "väitös" korvattu sanalla "tutkija".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun kaupunginkirjastolla järjestetään tilaisuus, jossa aiotaan ottaa yhteys kuolleisiin eläimiin – kirjastoasiakkaat hämmästelevät

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 28 - 07:05

Oulun kaupunginkirjaston tiloissa järjestetään lokakuussa eläinmeedioilta.

Tapahtuman järjestää Animals Talk -yritys, jonka eläinmeedio aikoo luennoida yleisölle siitä, miten eläimien kanssa kommunikoidaan. Tämän jälkeen meedio on luvannut tulkita ihmisille kuolleiden tai elävien eläinten viestejä satunnaisesti.

Eläinmeedioillan järjestäminen kirjaston kaltaisessa tilassa on kirvoittanut kielteistä palautetta. Kirjastonjohtaja Jouni Pääkkölä kertoo, että hänelle on tullut asiasta sähköpostiviestejä.

Tähän maahan mahtuu monenlaista toimijaa. Jouni Pääkkölä

Pääkkölä kuitenkin muistuttaa, että kaupunginkirjaston tiloja voidaan vuokrata eri toimijoille, jos kyse ei ole laittomasta toiminnasta. Kirjastossa olevien vuokratilojen vuokrauksesta vastaa taho, joka hoitaa talon toimistopalvelut.

– Hyvin harvoin kysymme, minkälainen taho tilat on vuokrannut. Tähän maahan mahtuu monenlaista toimijaa, Jouni Pääkkölä muistuttaa.

Kirjastonjohtaja aikoo kuitenkin tarkistaa tulevan eläinmeediotapahtuman sisällön.

Oulun lisäksi maksullisia eläinmeedioiltoja järjestetään lokakuussa myös Kouvolassa, Vaasassa ja Helsingissä. Tapahtumista peritään paikkakunnasta riippuen noin 20–30 euron maksu.

"Tällaista harrastetaan ihmismielen harmailla alueilla"

Eläinmeedioilloista on käyty kiivasta keskustelua muun muassa kriittistä ajattelua edistämään pyrkivän Skepsis-yhdistyksen Facebook-sivuilla.

Yhdistyksen oululainen edustaja Jouko Salo tyrmää eläinmeediotoiminnan ja sanoo, että hänen mielestään kyse on ihmisten hyväksikäytöstä. Erityisen huolestunut hän on juuri siitä, että tapahtumassa markkinoidaan mahdollisuutta kommunikoida jopa kuolleiden eläinten kanssa.

– Aika kunnianhimoista toimintaa, jos kuolleiden eläinten kanssa aiotaan viestiä. Tällaista harrastetaan ihmismielen harmailla alueilla, Salo muotoilee.

Kyse on taloudellisesta toiminnasta. Jouko Salo

Animals Talkin yrittäjä Maiccu Kostiainen kertoo, että yritys on pitänyt eläinmeedioiltoja Suomessa ennenkin. Hän sanoo itse toimineensa eläinmeediona vuosituhannen alusta lähtien.

– Ihmiset ovat äärimmäisen kiinnostuneita siitä, mitä viestejä heidän eläimillään on heille välitettävänä, Kostiainen kertoo.

Maiccu Kostiaisen mukaan eläinmeedioilloista on tullut hänelle vain harvoin äärimmäisen kielteistä palautetta. Hän sanoo ottavansa kritiikin kyllä vastaan ja toteaa, että jokaisella on vapaus olla sitä mieltä mitä haluaa.

Jouko Salo pitää eläinmeedioiltoja vastuuttomina. Hän muistuttaa myös, että ihmiset maksavat kurssille pääsystä.

– Kyse on taloudellisesta toiminnasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maatalouslomittajia jää työttömiksi – viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin Alavudella

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 28 - 05:38

Maatalouslomittajien määrä vähenee. Esimerkiksi pohjalaiskunnat ovat joutuneet osa-aikaistamaan ja jopa irtisanomaan maatalouslomittajia. Lomittajien edunvalvontajärjestöstä Maatalouslomittajat ry:stä kerrotaan, että viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin Alavudella.

– Osassa paikallisyksiköistä lomittajien työtilanne on aika vakaa, mutta sitten on muutamia paikallisyksikköjä, joissa maatalousyrittäjät ovat lopettaneet karjanpidon ja sitä kautta lomapäivien määrä on kääntynyt laskuun. Sitten on jouduttu joissain tapauksissa irtisanomaan ja osa-aikaistamaan lomittajia, Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva selvittää.

– Viime vuosien heikot sadot ovat osaltaan kiihdyttäneet tilojen lopettamista.

Suomessa työskentelee tällä hetkellä vajaa neljä tuhatta maatalouslomittajaa. Työt hupenevat maatalouslomittajilta eri puolilla Suomea, ei vain pohjalaiskunnissa.

– Jos katsotaan yksittäisiä paikallisyksikköjä, löytyy huomattavia poikkeuksia. Kaiken kaikkiaan tilanne on kuitenkin samanlainen eri puolilla Suomea, Raimo Kivineva arvioi.

Raimo Kivineva muistaa, että maatalouslomittajien määrä oli Suomessa suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella. Silloin Maatalouslomittajat ry:llä oli noin 6 000 jäsentä ja heidän lisäkseen lomitustöissä oli 20 000 – 30 000 pätkätyöläistä. Kaiken kaikkiaan tuolloin puhuttiin noin 10 000 lomittajatyövuodesta.

Kourallinen yksityisiä lomittajia

Suomessa kunnalliset maatalouslomittajat tekevät 94 prosenttia kaikista lomituspäivistä. Jonkin verran on tarjolla myös yksityisiä maatalouslomituspalveluja, mutta Raimo Kivinevan mukaan niiden määrä on koko maassa vähäinen.

– Melan joidenkin tilastojen mukaan lomituksessa on 50–60 ammatinharjoittajaa, joista harva tekee lomitusta päätoimekseen.

Raimo Kivineva ei usko yksityisten lomittajien häiritsevän lomitusmarkkinoita.

– Enemmänkin he täydentävät markkinoita, kun tarvitaan jotain erikoisosaamista tai palvelua yllättäviin sijaisapuihin.

Uusi työ lähihoitajana

Vielä muutama vuosi sitten maatalouslomittajista oli huutava pula. Tilanne on kääntynyt nopeasti toisinpäin.

– Uudelleenkouluttautumista on verrattain paljon tällä hetkellä, jos vertaa esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Tuolloin maatalouslomittajat eivät juurikaan kouluttautuneet uusiin ammatteihin, Raimo Kivineva kertoo.

Maatalouslomittajat ovat osin siirtyneet aivan erilaisiin tehtäviin.

– Maatalouslomittajia jää jonkin verran maatalouden lliitännäiselinkeinoihin kuten metsätalouteen ja kauppaan, mutta suuntaus on ollut myös sosiaalipuolelle. Lomittajia on lähtenyt opiskelemaan lähihoitajiksi, koska siellä on ollut kysyntää, Raimo Kivineva tietää.

Vuodessa 26 lomapäivää

Nykyisen lainsäädännön mukaan maatalousyrittäjällä on oikeus saada vuosilomaa 26 päivää kalenterivuodessa.

– Sijaisapua voi puolestaan saada sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi pitkäänkin, tapauksesta riippuen. Sitten on tarjolla 120 tunnin lisävapaa, joka on maatalousyrittäjälle osittain maksullista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies käytti samaa joulukuusta yli 40 vuotta, kun ei jaksanut vaihtaa uutta – "Vain laiska voi pysyä terveenä"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 27 - 18:50

Oulun Pateniemessä asuva Esa Granroth, tai pelkkä E, kuten hän itseään laiskuuttaan kutsuu, ottaa vieraat vastaa tervehtimällä omalla tavallaan. Hänen kättelynsäkin on laiska: E:n ja tulijoiden kädet eivät kosketa, ainostaan sormenpäät hipaisevat kevyesti toisiaan.

– Erittäin suurella kunnioituksella E pyytää teitä palatsiin, Granroth sanoo ja kutsuu sisään taloonsa.

Esa Granroth on valittu Suomen laiskimmaksi mieheksi useamman kerran. Hän kantaa titteliä suurella ylpeydellä. Kunniakirjat, joita hänelle on myönnetty laiskuuden ansiosta, komeilevat miehen asunnon seinällä. Suomen paras laiskottelija Esa Granroth oli vuonna 1995, ja City-lehti palkitsi E:n vuonna 1999.

Oululaismiehen laiskuudesta kertoo oivasti esimerkiksi se, että hänellä oli sama joulukuusi yli 40 vuotta.

Ei ole enää – tai oikeastaan on. Laiskuuttaan hän ei ole vain saanut siirrettyä kuusta piharakennuksesta sisään nykyiseen palatsiinsa.

Tie laiskuuteen vie sydämen kautta

69-vuotias muusikko E kertoo laiskotelleensa käytännössä läpi koko elämänsä. Sittemmin hän on omien sanojensa mukaan jäänyt eläkkeelle laiskottelustakin. Nyt päivät kuluvat laiskottelun syvintä olemusta pohtien. Hän ajattelee, että kun oivaltaa mitä laiskottelu oikeasti on, ymmärtää elämää.

Vain laiska voi E:n mukaan pysyä terveenä.Paulus Markkula / Oulu

Esimerkiksi hän ottaa naulojen vasaroinnin. Ensin kannattaa lyödä yksi naula ja jättää viereiset odottamaan. Sitten voi pysähtyä nauttimaan tekemästään, vähän hehkutella ja antaa ajatuksen levätä.

– Sitten, kun jossakin vaiheessa on sopiva fiilis, voi naulata ne loput neljä naulaa. Päivän työ on näin tehty.

E jatkaa tarinaa vielä niin, että sen jälkeen voi laiskotella loppupäivän. Oikeastaan, kun asiaa kunnolla miettii, sekään ei ole vielä varsinaista laiskottelua.

– Alitajuntasi ei ota vastaan laiskottelua, vaan siihen pitää päästä. Tie sinne vie sydämen kautta.

Vääränlainen laiskottelu ei Esa Granrothin mukaan tuo energiaa, vaan se muuttuu sairaudeksi. Hän sanoo, että siitä tulee vain stressi, ja jos se jatkuu kauan, menettää elämänhallinnan. E:n mukaan tämä kaikki on hyvin tarkkaa homma.

– Vain laiska voi pysyä terveenä.

Kolikon kaksi puolta

Esa Granroth on tehnyt vuosien saatossa laiskottelusta ihan oman taiteenlajinsa. Hän ei kuitenkaan kertomansa mukaan laiskottele siksi, että hänellä olisi fyysisesti erityisen väsynyt tai vetämätön olo. Kolikon toisena puolena, eli laiskuuden vastakohtana, on energia, ja sitä löytyy tarvittaessa hänestäkin.

– Sehän olisi tyhmyyttä, jos minä en pystyisi tekemään mitään. Se ei rakentaisi viisaammaksi.

Suomen laiskin mies pohtii maailmanmenoa laiskanlinnassaan.Paulus Markkula / Yle

Suomen laiskimmaksi tituleeratun miehen koti on yhtä persoonallinen kuin mies itse. Asunnosta löytyy pehmotiikereitä, kristallilamppuja ja punaisia satiinilakanoita.

Muusikon seiniä komistavat valokuvat, joissa mies poseeraa tunnettujen artistien kuten Dannyn, Vesa-Matti Loirin, Kari Tapion ja Arja Korisevan kanssa. Kari Tapio oli E:n hyvä ystävä.

Granroth pitää hyvänä sitä, että hän on muusikko ja omaa hyvän rytmitajun. Tällä tavalla hänen levysoittimensakin saa ottaa levon kannalta.

– Minun ei tarvitse laittaa levysoittimeen pyörimään Beatlesin Help-kappaletta, kun se soi päässäni jo valmiiksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisi sai kirjeitse vihjeen mahdollisesta puukkohyökkäyksestä Kajaanissa – "Näin vakavia vihjeitä tulee perin harvoin"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 27 - 16:09
Mistä on kyse?
  • Maanantaina iltapäivällä poliisi näyttäytyi näkyvästi Kajaanin keskustassa. Silminnäkijöiden mukaan paikalla oli ainakin aseistettuja poliiseja, koiria ja autoja.
  • Poliisin mukaan tehovalvonta johtui poliisin saamasta vihjeesta, jossa kerrotiin mahdollisesta puukkohyökkäyksestä Kajaanissa. Yle kysyi maanantaina tehostetun partioinnin syytä kahteen otteeseen tuloksetta.
  • Poliisin mukaan kirjeitse tullut vihje oli epämääräinen. Poliisilla ei ole tietoa nimettömän vihjeen alkuperästä.

Keskusrikospoliisi sai viime viikolla kirjeitse vihjeen, jossa kerrottiin mahdollisesta puukkohyökkäyksestä Kajaanissa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

– Vihje oli varsin epämääräinen sisällöllisesti. Asiaan nähden ulkopuolinen henkilö antoi tietoja poliisille kuulemastaan mahdollisesta suunnitelmasta. Siltä pohjalta hän antoi vihjeen. Sen mukaan vihjeenantaja oli vetänyt johtopäätöksen kuulemistaan keskusteluista, että mahdollinen tekopaikka voi olla Kajaani. Siltä pohjalta varauduimme tilanteeseen, Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo Ylelle.

Nimettömän vihjeen alkuperästä ei poliisilla ole tietoa.

Karnarannan mukaan poliisi suhtautui kyseiseen vihjeeseen erityisen tosissaan yleismaailmallisen tilanteen ja Turun tapahtumien takia.

– Tämän tapaiset uhkaukset, olkoon kuinka epämääräisiä, otetaan tänä päivänä erityisen vakavasti.

Poliisi ei kertonut partioinnin syytä maanantaina

Tässä tapauksessa poliisi lisäsi näkyvyyttä mahdollisella uhka-alueella ja pyrki täten voimannäytöllään estämään mahdollisen teon. Vihjeessä oli annettu ymmärtää vakavista väkivallanteoista, jotka kohdistuvat suureen joukkoon ihmisiä.

Oulun poliisilaitokselle tulee esimerkiksi pommiuhkauksia useita vuodessa, mutta tapauksen kaltaisiin vihjeisiin ei Karnarannan mukaan törmää usein.

– Näin vakavia vihjeitä tulee perin harvoin, Karnaranta sanoo.

Poliisi näyttäytyi näkyvästi Kajaanin keskustassa maanantaina iltapäivällä. Silminnäkijöiden mukaan paikalla oli ainakin aseistettuja poliiseja, koiria ja autoja. Karnarannan mukaan tapauksessa oli lisätty poliisin näkyvää toimintaa mahdollisella uhka-alueella ja otettu esiin esimerkiksi tukiaseistusta.

Yle tiedusteli poliisilta tehostetun partioinnin syytä jo maanantaina kaksi kertaa. Silloin poliisi vastasi, että kyse ei ole vaaratilanteesta, vaan poliisi on muusta syystä näkyvämmin esillä.

Karnaranta ei osaa sanoa, miksi syytä poliisin toimiin ei kerrottu maanantaina. Yleisellä tasolla hän arvioi, että joskus poliisi jättää tietoa kertomatta esimerkiksi turvallisuuden takia.

– Joskus voi olla tilanne sellainen, että ei voida kertoa asioita esimerkiksi siksi, että pelätään tiedon leviämisen vaarantavan vaikkapa jonkin rikosasian selvittämistä tai poliisin työturvallisuutta, sanoo Karnaranta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valkosormisuudesta kärsivälle arki on haaste: viileä lusikka tai sähköhammasharjan tärinä voivat tehdä sormista käyttökelvottomat

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 26 - 19:05

Se voi iskeä, kun Piritta Pasto ottaa haarukat ja veitset laatikosta. Tai avaa jääkaapin. Sormet menevät valkoisiksi ja kylmiksi, osin käyttökelvottomiksi. Tai oikeastaan kylmemmiksi, sillä vähintään viileät Pirittan sormet ovat aina.

Pahimmillaan valkosormisuus iskee kymmeniä kertoja päivässä. Ruokailun yhteydessä, autoa ajaessa, ihan milloin vain.

– Ei ole väliä, onko sisällä kuinka lämmintä. Kun se tulee, se tulee.

Rankimmillaan "kohtaus", kuten Piritta sanoo, tekee sormista tunnottomat ja kipeät, eikä esimerkiksi maksaminen kauppareissulla tahdo onnistua. On toki parempiakin päiviä, eikä läheskään kaikkien Raynaud'n oireyhtymästä kärsivien tilanne ole yhtä paha.

Viikon etelänlomalla Pirittankin kädet jopa hikosivat. Mutta kotimaassa arki vaatii varautumista. Ja käy kipeää.

Aikuisella taustalla on usein jokin muu sairaus

Valkosormisuus eli Raynaud'n ilmiö johtuu siitä, että verisuonet supistuvat poikkeuksellisen voimakkaasti, ja osa sormista ja varpaista menee vitivalkoiseksi. Kohtaus kestää joitakin minuutteja, joskus pidempäänkin. Terveyskirjaston mukaan valkosormisuus on lapsilla ja nuorilla esiintyessään vaaraton ilmiö, jonka syy on hämärän peitossa. Siitä voi kärsiä jopa joka viides nuori nainen.

Yli kolmikymppisillä sen takaa voi löytyä jokin muu sairaus, kuten systeeminen sidekudossairaus.

Reuma- ja sisätautien erikoislääkärin Timo Malmin mukaan valkosormisuus onkin sidekudostautipotilailla hyvin yleinen vaiva. Sen hoidossa käytetään vanhan ajan verenpainelääkkeitä, esimerkiksi kalkkisalpaajia. Ne aiheuttavat kuitenkin usein sivuvaikutuksia: päänsärkyä, punoitusta ja verenpaineen laskua.

Valkosormisuutta voi aiheuttaa myös työperäinen altistuminen tärinälle. Malmi sanoo, että esimerkiksi aiemmin huonosti iskunvaimennetut moottorisahat aiheuttivat aikanaan "tärinätautia".

Piritta turvautuu lämpimään veteen

Piritta Paston oireet alkoivat parikymppisenä. Ne pahenivat vuosien ajan, ja taustalta löytyi sidekudossairauksia ja muun muassa sklerodermaa. Sitä sairastavalla iho muuttuu kiiltäväksi ja kovettuu. Skleroderma jaetaan kahteen tyyppiin: paikalliseen sklerodermaan ja systeemiseen skleroosiin.

Pitkään papereissa oli merkintä "jonkinlaisesta Raynaud’n oireilusta", sillä kontrollit olivat aina kesällä. Kerran Piritta näytti lääkärille kuvia sormistaan kohtauksen ollessa pahana, ja tapaus muuttui vaikea-asteiseksi valkosormisuudeksi.

Sinänsä diagnoosilla ei ollut merkitystä, sillä lääkityksestä ei ole Pastolle apua. Joitakin auttaa verenkiertoa parantava lääke, mutta koska se samalla laskee verenpainetta, Piritta ei voi sitä käyttää.

Olen aina sanonut, että haikara taisi tiputtaa minut väärään maahan Piritta Pasto

Olennaista on koettaa pitää jalat ja kädet lämpiminä. Kesälläkään ruokakauppaan ei voi mennä lyhythihaisessa. Kun lämpötila laskee alle 10 plusasteen, hanskat tulevat kuvioihin. Alle 5 plusasteessa Piritta siirtyy akkukäyttöisiin lämpöhanskoihin.

Pikkupakkasella hän pukee molemmat, talvella varustukseen lisätään vielä lämpöpussit, jotta ulkona voi olla edes vähän aikaa. Ratsastamaan Pasto pukeutuu "kuin napajäätikölle".

Kun sormet tai varpaat menevät tunnottomiksi, Pastolla auttaa vain lämmin vesi. Hän tietää, ettei lämpöisellä lämmittelyä suositella, mutta muukaan ei auta. Aina ei tahdo auttaa vesikään: viime talvena sormi ei ollut toeta edes varttitunnissa hanan alla.

Piritta Paston sormet, kun valkosormisuus iskee.

Jos sormien poikkeuksellinen kylmeneminen tai vaaleneminen on uusi oire, reuma- ja sisätautien erikoislääkärin Timo Malmi suosittelee tumavasta-aineiden tarkistamista, jotta sekundaarinen sidekudostaudista aiheutuva valkosormisuus voitaisiin poissulkea.

Mikäli vasta-aineet ovat koholla, jatketaan tutkimalla hiussuonet. Videokapillaroskopia on tehokas reumasairauksien tutkimuksessa ja on helpottanut myös Raynaud’n oireyhtymän havaitsemista.

Sinänsä diagnoosista ei välttämättä ole suurta lohtua, sillä hoitoja valkosormisuuteen on niukasti ja niiden tulokset ovat Malmin mukaan vaatimattomia. Tärkeintä on koettaa pitää sormet lämpiminä.

– Tupakointi on tärkein syy nuorten ja vanhojen ihmisten kylmäsormisuudelle, joten sen lopettaminen kannattaa aina, sanoo Malmi.

Annalla sähköhammasharjakin voi laukaista "kohtauksen"

Anna Poropudas sai Raynaud-diagnoosin "30-vuotislahjaksi". Hänellä on MCTD eli sekamuotoinen sidekudostauti, johon liittyy paljon oireita. Valkosormisuus tuntui alkuun esimerkiksi tuntopuutoksina sormissa, jotka palelivat autolla ajaessa. Poropudas pisti ilmiön kevään piikkiin. Kesäkuun alussa hän leikkasi nurmikkoa hanskat kädessä. Syyskuussa hänellä olikin jo diagnoosi.

Valkoisuus iskee niin käsiin kuin jalkapohjiin, nenään ja huuliin.

– Kerrankin sanottiin, että onpa kiva nude huulipuna. Ei minulla mitään huulipunaa ollut, huulet vain olivat niin värittömät.

Jo loppukesän kalseus altistaa: lenkkarit käyvät liian heppoisiksi, ja jalkaan on pakko sujauttaa myös villasukka. Ennakointi on tärkeää: hanskat pitää laittaa käteen jo sisällä. Kovemmassa kuin viiden pakkasessa Poropudas ei ole pystynyt ulkoilemaan, sillä paikat menevät tunnottomiksi. Viime talvena pulkkamäki lapsen kanssa piti jättää jäi kokonaan väliin.

Kerrankin sanottiin, että onpa kiva nude huulipuna. Ei minulla mitään huulipunaa ollut Anna Poropudas

Poropudas on huomannut myös tärinän vaikutuksen: jo sähköhammasharjan käyttö saa sormenpäät valkoisiksi, kun tilanteeseen vielä yhdistyy harjan pitäminen ylhäällä.

Anna Poropudas hakee helpotusta sormien pumppaamisesta, hieromisesta ja lämmittämisestä. Hänellä suonten aukenemiseen liittyy vain epämiellyttävä tunne, mutta monilla myös kovia kipuja. Lääkitystä piti pienentää, sillä verenpaine uhkasi laskea liikaa. Hän ei myöskään koe saavansa lääkkeestä kovin hyvää vastetta. Toimintaterapeutin kanssa Anna on käynyt läpi erilaisia lämmittimiä ja tuotteita, joista voisi olla apua.

Piritta Pasto

Piritta Pasto on juuri käynyt läpi sympatektomian eli lämpöleikkauksen. Siinä pienten valtimoiden ympäriltä kuorittiin pois ainesta, joka aiheuttaa verisuonten äkäisen supistumisen. Toiseen käteen leikkaus on tehty aiemmin, mutta nyt käsi operoitiin paitsi ranteen kautta, myös kämmenestä.

Varjoainekuvaus todisti leikkauksen tarpeellisuudesta: se saatiin hädin tuskin tehtyä, koska kohtaus iski päälle juuri silloin. Silloin siis nähtiin, kuinka suppuun verisuonet voivat vetää.

Pasto odottaa leikkauksen tulosta toiveikkaana. Kesästä ei ollut lohtua, sillä vilpoinen ja kostea kesä on Raynaud’n kannalta huonoin mahdollinen. Pasto vitsailee muutenkin, että syntymämaa ei ole hänen kohdallaan ihan lottovoitto:

– Olen aina sanonut, että haikara taisi tiputtaa minut väärään maahan.

Piritta Pasto on sairaanhoitaja, ja Anna Poropudas valmistumassa samaan ammattiin. Molemmilla on kokemusta siitä, että käsiä pitää lämmitellä töissä, ja silti potilaat saattavat kommentoida kosketuksen viileyttä. Poropudas huomauttaa, että käsidesi viilentää terveitäkin käsiä, joten Raynaud’ista kärsivillä ongelma on moninkertainen. Hän onkin varautunut siihen, ettei ehkä voi tehdä sairaanhoitajan työtä loputtomiin.

Siinä missä Piritta Pasto pohtii, nakkasiko haikara hänet väärään maahan, Anna Poropudas on pohtinut muuttoa. Mutta ei liian lämpimään, sillä se taas ei sovi naisen muihin oireisiin.

– Keski-Euroopassa olisi minulle ihanteellinen ilmasto, sanoo Poropudas.

Juttua korjattu 27.9. kello 12.15: Sekamuotoinen sidekudostauti on MCTD, ei MCDT.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Salaattibaarien hygieniassa on parantamisen varaa Keski-Pohjanmaalla: noottia saavat lihatuotteet

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 26 - 17:09

Keski-Pohjanmaan ympäristöhuollon terveystarkastajat tarkastivat toukokuussa 11 keskipohjalaiskaupan salaattibaarit. Näytteitä otettiin 41 kappaletta.

– Niissä oli lihanäytteitä, kala- ja äyriäisnäytteitä, kasvisnäytteitä, pasta-riisi- ja nuudelinäytteitä ja lisäksi vielä yksi tarkastajan itsensä valitsema näyte näistä tai jostain muusta elintarvikkeesta, joka näytti laadultaan epäilyttävältä, terveystarkastaja Teija Pitkäkangas luettelee.

Näytteistä 78 prosenttia oli laadultaan hyviä, 10 prosenttia välttäviä ja 12 prosenttia huonoja. Kasvikset olivat pääasiassa hyvässä kunnossa. Heikkoja arvosanoja saivat kananmunat ja lihatuotteet, kuten kana, kinkku ja broileri.

– Varmasti suurin syy on siinä, että niitä säilytetään liian kauan myynnissä tai niiden lämpötilat olivat liian korkeita. Havaittavissa oli myös ylitäyttöä ja uuden laittamista vanhan päälle. Totta kai asiakkaiden käyttäytyminen voi myös vaikuttaa. On myös mahdollista, että toimitusketjun alkupäässä tai kuljetuksessakin on ollut joitakin epäkohtia, Pitkäkangas miettii.

Uusintanäytteistä neljä oli laadultaan hyviä ja yksi huono - edelleen lihatuotteessa.

Terveystarkastaja Teija Pitkäkangas mittaa salaattibaarin lämpötilaa. Kuvassa olevan kaupan salaattibaari oli tarkastushetkellä kunnossa.Kalle Niskala / Yle Tulos yllätti

Vaikka joka kolmannen keskipohjalaismyymälän salaattibaarissa oli huomautettavaa, terveystarkastajat pitävät kokonaistulosta hyvänä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toteutettiin vastaava salaattibaarikartoitus vuonna 2015. Siinä 67 prosenttia näytteistä oli hyviä, 15 prosenttia välttäviä ja 18 prosenttia huonoja.

– Meidän alueellamme on ihan hyvät tulokset, jos niitä vertaa muualle Suomeen. Yllätyimme positiivisesti, sillä odotimme projektin alussa, että tulokset olisivat huonommat. Varsinkin kasvikset olivat yllättävän hyviä ottaen huomioon, että elettiin toukokuuta, terveystarkastaja Teija Pitkäkangas toteaa.

Tarkastuksen yhteydessä terveystarkastajat ohjeistivat kauppoja elintarvikkeiden myyntiajoissa, salaattibaarien valvonnassa, lämpötilassa ja puhtaudessa. Pyrkimys on myös, että myymälät ottaisivat itsenäisesti näytteitä.

Entä uskaltaako salaattibaarista syödä?

– Kyllä uskaltaa. Kannattaa kuitenkin katsoa, että ottimet eivät ole elintarvikkeen seassa, että astioita ei ole ylitäytetty ja että tuote näyttää aistinvaraisesti hyvältä. Kannattaa myös huomauttaa aina henkilökunnalle, jos tuote näyttää epämääräiseltä. Sitä kautta salaattibaarien laatu saadaan paremmaksi, Pitkäkangas neuvoo.

Kalle Niskala / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oikeuden päätös on viemässä synnytykset pienestä sairaalasta – kätilö haluaisi vieläkin taistella, vaikka takana on vuosien vääntö

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 26 - 12:50

Oulaisissa sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta on ehditty vääntää kättä jo useamman vuoden ajan. Tilanne on ollut työntekijöille varsin uuvuttava. Maanantaina Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta tullut päätös, jonka mukaan sairaalan synnytykset pitää lopettaa ensi kesäkuun loppuun mennessä, nostattaa kätilöiden tunteita pintaan.

– Päätös ei tunnu reilulta. Siinä ei myöskään minusta huomioida sitä, että meidän alueellamme perhekoot ovat suuria. Meille tulevat useat uudelleensynnyttäjät, joiden synnytykset etenevät yleensä nopeasti. Heillä on pitkä matka Ouluun tai Kokkolaan, jos Oulaisissa ei voi enää jatkossa synnyttää, kätilö Marjo Kontinaho tiivistää tuntojaan.

Oulaskankaalla on jännitetty synnytystoiminnan kohtaloa jo pitkään.AOP

Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Oulaskankaan sairaalassa ei ole riittäviä resursseja ja osaamista hoitaa sellaisia vastasyntyneitä, jotka tarvitsevat terveydentilansa takia välitöntä hoitoa tai tehostettua valvontaa.

Kontinahon mukaan oikeuden linjaus on herättänyt sairaalassa henkilökunnan keskuudessa ihmetystä. Kontinahon mielestä oikeus ei esimerkiksi huomioinut riittävästi sitä, miten Oulaskankaan synnytysosaston toimintaa on sittemmin kehitetty.

Emme aloita vielä surutyötä. Marjo Kontinaho

Oulaisissa työskenteleville kätilöille on muun muassa annettu lisäkoulutusta Oulun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden ja lasten teho-osastolla. Lisäksi synnytysosaston yhteyteen avattiin kevättalvella tehostetun hoidon yksikkö Vaavila. Hallinto-oikeuden mukaan tehdyt toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta potilasturvallisuus voitaisiin taata.

Hallinto-oikeudelta tulleen päätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran aiempi määräys vuodelta 2016, jonka mukaan Oulaskankaan synnytystoiminta pitää lakkauttaa. Virasto on pitänyt juuri vastasyntyneiden tehostetun valvonnan puuttumista sairaalan osalta keskeisenä puutteena.

Valittamista harkitaan vakavasti

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus käsitteli asiaa, koska Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus teki Valviran aiemmasta päätöksestä oikeudelle valituksen ja vaati päätöksen kumoamista.

Sairaanhoitopiirin hallitus on halunnut säilyttää synnytykset Oulaskankaalla ja se onkin ollut Valviran kanssa törmäyskurssilla tilanteen takia.

PPSHP:n hallituksen puheenjohtajan Antti Huttu-Hiltusen mukaan Oulaskankaan sairaalalla suuri merkitys maakunnan eteläiselle alueelle, ja synnytystoiminnan lakkauttamisella olisi laajakantoiset seuraukset. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen voi vielä hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Huttu-Hiltunen arvioi, että tämä mahdollisuus luultavammin käytetään.

– Kyllä tämä vakavan harkinnan paikka on, hän sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan synnytykset loppuisivat ensi kesänä.Yle / Erno Serkosalmi

Huttu-Hiltusen mukaan Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnalle on edelleen tarvetta myös muun muassa siksi, että Oulun yliopistollisen sairaalan synnytykseen tarkoitetut tilat ovat "huonossa hapessa". Alueen synnyttäjistä ainakin osa synnyttäisi jatkossa nimenomaan Oulussa.

Oulaskankaan sairaalan kätilö Marjo Kontinaho näkee, että tilanteessa on vielä toivonkajoa, varsinkin jos hallinto-oikeuden päätöksestä päätetään valittaa.

– Viimeinenkin kortti katsotaan. Emme aloita vielä surutyötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Henriksson: Uusi laki estäisi leikkaukset myös yksityissairaaloissa – lakialoite aluesairaaloiden tueksi saa kannatusta myös hallituspuolueista

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 26 - 12:46

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kerää parhaillaan nimiä lakialoitteeseen, jolla pyritään turvaamaan päiväkirurgisten leikkausten jatkuminen monissa aluesairaaloissa. Henrikssonin kotikaupungin Pietarsaaren aluesairaalassa ei voida ensi vuoden alusta alkaen tehdä muita kuin paikallispuudutuksessa tehtäviä leikkauksia. Sama on edessä monessa muussakin kaupungissa.

– Tämä on valtakunnallinen ilmiö, siksi olen nostanut asian esille. Tämä koskee Pietarsaaren lisäksi muun muassa Rauman, Forssan, Kouvolan ja Kemin sairaaloita, siis kaikkia pienempiä sairaaloita, jotka eivät ole keskussairaaloita, kertoo Henriksson.

Uusi terveydenhuoltolaki rajaa anestesiaa vaativat leikkaukset käytännössä maakuntien keskussairaaloihin. Poikkeuksena ovat ne sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala. Nämä piirit saavat perustaa enemmän kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yksikön sairaaloidensa yhteyteen.

Mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi Mehiläiselle, Terveystalolle, Pihlajalinnalle tai tälle uudelle Op-sairaalalle, jos hallitus tekee sellaisen lainsäädännön, joka käytännössä kieltää yksityistä puolta tekemästä näitä leikkauksia? Anna-Maja Henriksson

Henrikssonin tulkinnan mukaan vuodenvaihteessa voimaantuleva laki estää myös yksityisten sairaaloiden tekemät leikkaukset.

– Mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi Mehiläiselle, Terveystalolle, Pihlajalinnalle tai tälle uudelle Op-sairaalalle, jos hallitus tekee sellaisen lainsäädännön, joka käytännössä kieltää yksityistä puolta tekemästä näitä leikkauksia? Laissa vaaditaan, että enemmän kuin paikallispuudutusta vaativat leikkaukset täytyy tehdä sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

Jos laki etenee hallituksen kaavailemalla tavalla, Henrikssonin mukaan jatkossa leikkauksia tehdään ainoastaan keskussairaaloissa ja muutamissa yliopistosairaalapiirien aluesairaaloissa.

"Lain voimaantulon siirtäminen olisi helppoa"

Henriksson arvelee, että osalle kansanedustajista uuden terveydenhuoltolain seuraukset ovat tulleet yllätyksenä. Hän on saanutkin lakialoitteensa taakse jo useita hallituspuolueiden edustajia.

– Lakialoite on ottanut hyvin tuulta alleen. Tässä on heti toisena allekirjoittajana keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja myös muita keskustalaisia löytyy allekirjoittaneiden joukosta ja ainakin yksi kokoomuslainen.

Henriksson aikoo jättää lakialoitteensa loppuviikosta.

– Itse olen kyllä hyvin yllättynyt siitä, että esimerkiksi kokoomus ajaa nyt eteenpäin lakia, joka käytännössä vaikuttaa myös valinnanvapauteen ja sulkee myös pois yksityisten sairaaloiden ja toimijoiden mahdollisuuksia olla mukana sellaisissa leikkauksissa, joissa vaaditaan enemmän kuin paikallispuudutusta.

Anna-Maja Henriksson toivoo, että hallitus heräisi itse siihen, että se on tekemässä vakavaa virhearviota. Hänen mielestään hallituksen kannattaisi siirtää lain voimaantuloa.

– Se olisi aika helposti tehtävissä. Alun perin on ollut nurinkurista, että tämä uudistus halutaan voimaan ennen kuin koko sote-uudistus tulee voimaan. Jos tämän lain voimaan astumista lykätään, silloin olisi aikaa pohtia, mitkä osiot tästä menevät kovastikin pieleen. Toinen mahdollisuus on, että muutettaisiin heti lain sisältöä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Influenssavirus tekee tuloaan – kenen kannattaa ottaa rokotus?

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 26 - 11:58

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu lähes kolmekymmentä influenssatartuntatapausta viime viikolla. Valtaosa tartunnoista havaittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin alueella.

Kenelle rokotus?

THL suosittelee influenssarokotusta näille ryhmille:

  • Sosiaali-, terveyden- ja lääkehuollon henkilöstö
  • Raskaana olevat naiset
  • 65 vuotta täyttäneet
  • 6-35 kuukauden ikäiset lapset
  • Sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
  • Vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri
  • Varusmiespalvelukseen tai vapaaehtooiseen palvelukseen astuvat

– HUSin alueella oli ryvästymä, jossa oli muutamia influenssatapauksia, mutta juuri nyt virus näyttää laantuvan. Tämmöisiä tartuntaryväksiä esiintyy joka syksy. Se ei ole mikään poikkeus, mutta toki meidän pitää seurata tilannetta, kertoo THL:n mikrobiologian erityisasiantuntija Niina Ikonen.

Suomessa todetut tapaukset ovat influenssa A(H3N2)-viruksen aiheuttamia. Se on sama virus, joka on kiertänyt eteläisellä pallonpuoliskolla kesän ja syksyn aikana. Australiassa virus on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon tartuntoja.

Usein Suomeen rantautuneet kesän ja syksyn yksittäiset influenssatapaukset ovat matkailijoiden mukanaan tuomia.

– Ei ole viitteitä siitä, että viruksessa olisi tapahtunut mitään suuria muutoksia verrattuna rokotevirukseen, vaikka influenssaviruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan pikkuisen, Ikonen sanoo.

Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

Vaikka viime viikolla iskenyt influenssavirus on laantumassa, on selvää, että tapaukset lisääntyvät syksyn myötä. Suomessa influenssavirusten esiintymistä ja muuntumista seurataan erityisen tiiviisti lokakuun alusta aina loppukevääseen asti.

THL suosittelee influenssarokotusta muun muassa 65 vuotta täyttäneille, 6-35 kuukauden ikäisille pikkulapsille ja raskaana oleville naisille.

Läheskään kaikki näihin ryhmiin kuuluvista ei kuitenkaan ota rokotusta.

THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä alle puolet on rokotettu ja raskaana olevista noin viidennes tai kolmannes kunnasta riippuen.

– Tutkimusten mukaan monet ajattelevat, että influenssa ei ole niin vakava tauti, että he tarvitsisivat rokotetta. Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. Pienten lasten kohdalla yksi syy on myös se, että rokotusaikoja ei välttämättä ole ollut niin, että kiireiset perheet olisivat päässeet hakemaan lapsellensa rokotuksen, Nohynek kertoo.

Entä ovatko ihmisten huolet rokotusten haittavaikutuksista aiheellisia?

– Influenssarokotuksia on valmistettu 70-luvulta lähtien. Ne rokotteet, jotka nyt ovat rokoteohjelmassa, ovat turvallisia. Toki kaikkiin rokotteisiin liittyy kuitenkin haittavaikutusten riski, mutta vakava haitta, kuten voimakas allerginen reaktio, on todella harvinainen. Se voi tulla yhdelle miljoonasta, Nohynek sanoo.

Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

THL suosittelee raskaana oleville rokotusta siksi, että naisen immuniteetti heikkenee raskauden edetessä.

– Odottavalle äidille influenssa on vakavampi tauti kuin saman ikäiselle, ei raskaana olevalle naiselle. On näyttöä, että influenssaan sairastuessa raskaana oleva joutuu herkemmin sairaalaan. Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa, Nohynek sanoo.

Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla on alkanut odottaville äideille suunnattu tutkimus, jossa arvioidaan, miten kahden käytössä olevan influenssarokotteen vasta-aineet siirtyvät äidistä lapseen.

– Maailman terveysjärjestön mukaan raskaana olevat naiset ovat influenssarokotusten tärkein kohderyhmä. Syksyn ykkösasiana tulisikin olla odottavien äitien rokottaminen, sanoo professori Timo Vesikari Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta.

Tampereen lisäksi tutkimusta tehdään Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Turussa, Porissa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulussa.

– Sikiö saa äidiltä vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa ensimmäisinä elinkuukausina, Nohynek sanoo.

THL on hankkinut 1,7 miljoonaa annosta influenssarokoteannosta kansallisen rokotusohjelman tarpeisiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Influenssavirus tekee tuloaan – kenen kannattaa ottaa rokotus?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 26 - 11:58

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu lähes kolmekymmentä influenssatartuntatapausta viime viikolla. Valtaosa tartunnoista havaittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin alueella.

Kenelle rokotus?

THL suosittelee influenssarokotusta näille ryhmille:

  • Sosiaali-, terveyden- ja lääkehuollon henkilöstö
  • Raskaana olevat naiset
  • 65 vuotta täyttäneet
  • 6-35 kuukauden ikäiset lapset
  • Sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
  • Vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri
  • Varusmiespalvelukseen tai vapaaehtooiseen palvelukseen astuvat

– HUSin alueella oli ryvästymä, jossa oli muutamia influenssatapauksia, mutta juuri nyt virus näyttää laantuvan. Tämmöisiä tartuntaryväksiä esiintyy joka syksy. Se ei ole mikään poikkeus, mutta toki meidän pitää seurata tilannetta, kertoo THL:n mikrobiologian erityisasiantuntija Niina Ikonen.

Suomessa todetut tapaukset ovat influenssa A(H3N2)-viruksen aiheuttamia. Se on sama virus, joka on kiertänyt eteläisellä pallonpuoliskolla kesän ja syksyn aikana. Australiassa virus on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon tartuntoja.

Usein Suomeen rantautuneet kesän ja syksyn yksittäiset influenssatapaukset ovat matkailijoiden mukanaan tuomia.

– Ei ole viitteitä siitä, että viruksessa olisi tapahtunut mitään suuria muutoksia verrattuna rokotevirukseen, vaikka influenssaviruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan pikkuisen, Ikonen sanoo.

Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

Vaikka viime viikolla iskenyt influenssavirus on laantumassa, on selvää, että tapaukset lisääntyvät syksyn myötä. Suomessa influenssavirusten esiintymistä ja muuntumista seurataan erityisen tiiviisti lokakuun alusta aina loppukevääseen asti.

THL suosittelee influenssarokotusta muun muassa 65 vuotta täyttäneille, 6-35 kuukauden ikäisille pikkulapsille ja raskaana oleville naisille.

Läheskään kaikki näihin ryhmiin kuuluvista ei kuitenkaan ota rokotusta.

THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä alle puolet on rokotettu ja raskaana olevista noin viidennes tai kolmannes kunnasta riippuen.

– Tutkimusten mukaan monet ajattelevat, että influenssa ei ole niin vakava tauti, että he tarvitsisivat rokotetta. Jotkut ovat huolissaan rokotusten haitoista tai eivät pidä rokotetta tehokkaana. Pienten lasten kohdalla yksi syy on myös se, että rokotusaikoja ei välttämättä ole ollut niin, että kiireiset perheet olisivat päässeet hakemaan lapsellensa rokotuksen, Nohynek kertoo.

Entä ovatko ihmisten huolet rokotusten haittavaikutuksista aiheellisia?

– Influenssarokotuksia on valmistettu 70-luvulta lähtien. Ne rokotteet, jotka nyt ovat rokoteohjelmassa, ovat turvallisia. Toki kaikkiin rokotteisiin liittyy kuitenkin haittavaikutusten riski, mutta vakava haitta, kuten voimakas allerginen reaktio, on todella harvinainen. Se voi tulla yhdelle miljoonasta, Nohynek sanoo.

Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa THL:n infektiotautien torjunnan ylilääkäri Hanna Nohynek

THL suosittelee raskaana oleville rokotusta siksi, että naisen immuniteetti heikkenee raskauden edetessä.

– Odottavalle äidille influenssa on vakavampi tauti kuin saman ikäiselle, ei raskaana olevalle naiselle. On näyttöä, että influenssaan sairastuessa raskaana oleva joutuu herkemmin sairaalaan. Jos äidillä on vakava tauti ja korkea kuume, keskenmenon riski kasvaa, Nohynek sanoo.

Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla on alkanut odottaville äideille suunnattu tutkimus, jossa arvioidaan, miten kahden käytössä olevan influenssarokotteen vasta-aineet siirtyvät äidistä lapseen.

– Maailman terveysjärjestön mukaan raskaana olevat naiset ovat influenssarokotusten tärkein kohderyhmä. Syksyn ykkösasiana tulisikin olla odottavien äitien rokottaminen, sanoo professori Timo Vesikari Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta.

Tampereen lisäksi tutkimusta tehdään Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Turussa, Porissa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulussa.

– Sikiö saa äidiltä vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa ensimmäisinä elinkuukausina, Nohynek sanoo.

THL on hankkinut 1,7 miljoonaa annosta influenssarokoteannosta kansallisen rokotusohjelman tarpeisiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin lentojen jatko yhä vaakalaudalla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 26 - 11:31
Mistä on kyse?
  • Nextjet-lentoyhtiön lentolupa on umpeutumassa marraskuun puolivälin jälkeen.
  • Yhtiö ei ole vielä toimittanut hakemusta jatkoluvasta.
  • Luvan jatkosta päättää Ruotsin ilmailuviranomainen.

Suomessakin toimiva ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet ei ole vielä toimittanut Ruotsin ilmailuviranomaiselle hakemusta jatkoluvasta.

Ruotsin ilmailuviranomainen perui Nextjetin lentoluvan talousongelmien takia loppukesällä. Tällä hetkellä yrityksellä on väliaikainen lupa, joka on voimassa vain marraskuun puoliväliin saakka.

Rahaa osakeannilla

Nextjet kertoi toimiluvan perumisen jälkeen vahvistavansa talouttaan nykyisille omistajilleen suunnatulla osakeannilla. Ilmailuviranomainen ei kuitenkaan ole saanut tietoja, miten pääomitus on käytännössä vaikuttanut yhtiön toimintaan.

– Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Kun se tulee, arvioimme, täyttääkö yhtiön taloustilanne toimilupaehtojen vaatimukset, yksikön päällikkö Simon Posluk Ruotsin liikennevirastosta sanoo.

Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Yksikön päällikkö Simon Posluk Isot tappiot

Nextjet teki viime vuonna 18 miljoonan kruunun, eli 1,9 miljoonan euron tappiot. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi elokuun alussa, että Nextjetin tilintarkastaja piti tilannetta niin vakavana, että epäilee yrityksen kykyä jatkaa liiketoimintaansa.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu-Luulaja-Tromssa -yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Porin kaupunki maksaa Nextjetille markkinointitukea sen lentojen ylläpitämiseksi. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoi äskettäin olevansa vakuuttunut, että Nextjetin lennot jatkuvat yhtiön vaikeuksista huolimatta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin lentojen jatko yhä vaakalaudalla

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 26 - 11:31
Mistä on kyse?
  • Nextjet-lentoyhtiön lentolupa on umpeutumassa marraskuun puolivälin jälkeen.
  • Yhtiö ei ole vielä toimittanut hakemusta jatkoluvasta.
  • Luvan jatkosta päättää Ruotsin ilmailuviranomainen.

Suomessakin toimiva ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet ei ole vielä toimittanut Ruotsin ilmailuviranomaiselle hakemusta jatkoluvasta.

Ruotsin ilmailuviranomainen perui Nextjetin lentoluvan talousongelmien takia loppukesällä. Tällä hetkellä yrityksellä on väliaikainen lupa, joka on voimassa vain marraskuun puoliväliin saakka.

Rahaa osakeannilla

Nextjet kertoi toimiluvan perumisen jälkeen vahvistavansa talouttaan nykyisille omistajilleen suunnatulla osakeannilla. Ilmailuviranomainen ei kuitenkaan ole saanut tietoja, miten pääomitus on käytännössä vaikuttanut yhtiön toimintaan.

– Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Kun se tulee, arvioimme, täyttääkö yhtiön taloustilanne toimilupaehtojen vaatimukset, yksikön päällikkö Simon Posluk Ruotsin liikennevirastosta sanoo.

Odotamme parhaillaan yhtiöltä hakemusta, mutta emme ole vielä saaneet sitä. Yksikön päällikkö Simon Posluk Isot tappiot

Nextjet teki viime vuonna 18 miljoonan kruunun, eli 1,9 miljoonan euron tappiot. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi elokuun alussa, että Nextjetin tilintarkastaja piti tilannetta niin vakavana, että epäilee yrityksen kykyä jatkaa liiketoimintaansa.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu-Luulaja-Tromssa -yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Porin kaupunki maksaa Nextjetille markkinointitukea sen lentojen ylläpitämiseksi. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen kertoi äskettäin olevansa vakuuttunut, että Nextjetin lennot jatkuvat yhtiön vaikeuksista huolimatta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Retkeilijäpariskunnan etsinnät jatkuvat Savukoskella Itä-Lapissa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 26 - 10:40

Savukoskella jatketaan kadoksissa olevan retkeilijäpariskunnan etsintöjä. Poliisi kertoo, että etsinnöissä ei maanantaina voitu käyttää helikopteria sääolojen vuoksi.

Myös tiistaina Rajavartiolaitoksen kopteri on valmiudessa, ja sitä käytetään etsinnöissä mahdollisuuksien mukaan. Kadonneita etsii kaksi poliisin koirapartiota. Tiistaina myös vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsijöitä tulee avuksi.

Iäkkään, 1940-luvulla syntyneen oululaispariskunnan katoamisesta ilmoitettiin sunnuntaina. Heistä on tehty havainto viimeksi puolitoista viikkoa sitten retkeilyreitillä Keskirovien kohdalla. Sieltä pariskunta oli lähtenyt kävelemään kohti Kemihaaraa. Keskirovilta on Kemihaaraan noin 8 kilometrin matka.

Kämpiltä ei saatu tietoa

Etsinnät aloitettiin heti katoamisilmoituksen antamisen jälkeen sunnuntaina ja poliisi kävi jokaisella alueen kämpällä saamatta niistä lisätietoa. Myös alueella tavattuja retkeilijöitä jututettiin, mutta uutta tietoa ei saatu kadonneista. Poliisi kertoo, että pariskunnan omaisilla ei ole ollut pariin viikkoon tietoa retkeilijöiden olinpaikasta.

– He eivät ole olleet tietoisia pariskunnan liikkeistä parin viikon ajalta, eli olemme aika vähäisten tietojen varassa, Lapin poliisin viestintäpäällikkö Henna Kelloniemi kertoi maanantaina.

Pariskunnan käytössä ollut matkailuauto on pysäköitynä Kemihaarassa pysäköintialueella.

Kadonneet ovat Reino Määttä, jonka vaatetuksena on sininen takki, mustat tai harmaat housut, mustat saappaat ja lakki, sekä Hilkka Oikarinen, jonka vaatetuksena on valkoinen hupullinen takki ja punaiset saappaat.

Vettä ja marjoja luonnossa

Itä-Lapissa lämpötilat ovat pysytelleet viime viikon aikana plussan puolella, ja kadonneilla on mahdollisuudet selvitä erämaassa.

– Metsässähän on marjoja ja vettä saatavilla. Jos ovat kokeneita eränkävijöitä ja tottuneita retkeilemään niin kyllähän siellä pärjää. Mutta jos ovat pahasti eksyksissä niin hätäännyshän siellä saattaa tulla, Kelloniemi sanoo.

Poliisi pyytää havaintoja kadonneista puhelinnumeroon 0295416866.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kotihoito käy Oulussa vanhuksen luona useammin kuin muissa isoissa kaupungeissa – ja sitä pidetään ulkoistusten ansiona

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 26 - 08:00
Mistä on kyse?
  • Kotihoidon merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
  • Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat voimakkaimmin suurissa kaupungeissa.
  • Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole täysin pystytty vastaamaan kasvaneeseen asiakasmäärään.
  • Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista vain Oulu on pystynyt lisäämään kotihoidon asiakaskohtaisia käyntejä.
  • Oulussa noin puolet kaupungin kotihoidosta on ulkoistettu.

– Huomenta Eeva, helähtää lähihoitaja Anne Helanderin aamuinen tervehdys Oulun Pateniemessä.

Kello on 8.30 ja alkamassa on puolen tunnin hoitokäynti Eeva Holapan luona.

Hoitaja Helanderilla on takanaan jo kaksi kotikäyntiä ja edessä vielä kuusi asiakasta. Nyt huomio on kuitenkin 88-vuotiaassa Eeva Holapassa, jonka luona kotihoitaja käy aamun illoin.

– Aluksi rasvaamme jalat ja sitten lähdemme aamupalalle, Helander huikkaa lattianrajasta rasvatuubi kädessään.

Helander on yksi Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut -yrityksen vajaasta 20 hoitajasta.

Yhden naisen yrityksestä useiden työllistäjäksi

Hoitaja Helanderin työnantaja, Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut elää Oulun kaupungin kotihoidon ulkoistuksista.

– 98 prosenttia toiminnastamme perustuu kaupungin palveluseteleille, kertoo toimitusjohtaja Leena Luukkonen.

Toimitusjohtaja Leena Luukkonen on kasvattanut yhden naisen yrityksensä merkittäväksi työllistäjäksi.Timo Nykyri / Yle

Hän perusti yrityksen kahdeksan vuotta sitten, jolloin toiminta alkoi yhdestä asiakkaasta. Nyt työntekijöitä on 20 ja asiakkaita noin 130. Muutama asia yhdistää alkua ja nykytilannetta.

– Jo tuolloin kaupunki käytti kotihoidossaan palveluseteleitä, ja ensimmäisen asiakkaani luona käymme edelleen, Luukkonen naurahtaa.

Oulu on ulkoistusten ykkönen

Luukkonen on päässyt seuraamaan Oulun kotihoidon muutosta paalupaikalta. Kaupungilla on noin 4000 kotihoidon asiakasta, joiden palveluista lähes puolet on jo ulkoistettu.

Oulun ulkoistusaste on selvästi korkein Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Tampereella, Turussa, Espoossa ulkoistusten osuus vaihtelee vajaasta 15 prosentista yli 20 prosenttiin. Helsingissä ja Vantaalla yrityksiä käytetään kotihoidossa vielä vähemmän.

Näistä kaupungeista vain Oulu on pystynyt lisäämään asiakaskohtaisia kotihoitokäyntejä. Näin todetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) aiemmin syksyllä julkaistussa tutkimuksessa.

Ulkoistuksessa samalla rahalla saadaan enemmän palveluja. Anna Haverinen

Leena Luukkosen lisäksi kymmenet muutkin yrittäjät tarjoavat palvelujaan Oulun kaupungille ja vanhuksille. Kysyntää riittää jatkossakin, sillä kaupunki ei aio enää lisätä omaa kotihoitohenkilöstöään.

– Lähtökohtana on asiakkaan tarve. Sen jälkeen katsotaan, kuka siihen vastaa eli onko se kunta vai joku muu, kertoo kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen.

Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat kunnalle edullisempia kuin oman lisähenkilöstön palkkaaminen.

– Samalla rahalla saadaan enemmän palveluja, Haverinen toteaa.

Aamukahvi ja puhe piristävät arkea

Jalat on rasvattu ja kahvi on tippumassa. Eeva Holappa naurahtaa, että hänen puurokiintiönsä on vuosien varrella täyttynyt, joten kinkkusämpylä maistuu kahvin kanssa paremmin.

Hoitaja Anne Helander on saanut sämpylän tehtyä, minkä jälkeen on aamukahvin ja -lääkkeiden aika, mutta hoitajan seura on vähintäänkin yhtä tärkeää.

– Minäkin olen vähän sellainen puhemylly. On tärkeää, että saa puhua, toteaa viime vuodet yksin asunut Eeva Holappa. Perhettä ja sukua asuu onneksi ihan lähettyvillä, niin turinatuokiot eivät ole vain hoitajien varassa.

Laitoshoidosta kotihoitoon siirtyminen korostuu tulevaisuudessa. Sari Kehusmaa

Holapan luona käy useampia hoitajia, jotka vaihtuvat työvuorojen mukaan. Vakituista hoitajaa Holappa ei juuri kaipaa.

– Tietenkin se olisi parempi, mutta sehän ei ole mahdollista, niin aivan hyvä näin, Holappa toteaa.

Asiakasmäärä ylös, hoitajamäärä alas

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus ennakoi vaikeita aikoja etenkin Etelä-Suomen suurten kaupunkien kotihoitoon. Kotihoidossa on nähtävissä monin paikoin outo yhtälö: asiakasmäärät kasvavat, mutta hoitohenkilöstö vähenee.

Hoitohenkilökunnan riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota. Sari Kehusmaa

THL:n mukaan räikein tilanne on Uudellamaalla, jossa hoitohenkilöstöä on vähennetty, vaikka kotihoidon asiakkaita on yhä enemmän.

– Asiakasmäärän kasvu on ollut Uudellamaalla voimakkainta, minkä takia hoitohenkilökunnan riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa.

THL:n tiedot perustuvat vuosina 2014 ja 2016 tehtyyn kunta- ja yrityskyselyyn sekä yhden satunnaisen viikon kotihoitoseurantaan kyseisinä vuosina.

Kuudesta suurimmasta kaupungista vain Oulu on pystynyt lisäämään asiakaskohtaisia kotihoitokäyntejä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Myös Lahdessa tutkitaan kotihoitoa ja etenkin ulkoistusten vaikutuksia siihen.

– Tutkimus on loppusuoralla, mutta jo nyt voin todeta, että säästöjä syntyy, ja palvelutasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, kertoo tutkimusta vetävä tuotantotalouden professori Tuomo Uotila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Alun siirtymävaiheessa asiakkaiden tyytyväisyydessä tapahtui notkahdus, mutta se palautui entiselleen, professori Uotila jatkaa.

Tutkimustieto tulee tarpeeseen, sillä palvelujen ulkoistaminen herättää usein huolta asiakkaissa, omaisissa ja kuntalaisissa. Toisaalta myös kunnallisen kotihoidon laatu ja hoitajien kiire on kerännyt kritiikkiä viime vuosina.

"Toisinaan on kiire ja toisinaan ei"

Ulkoistusten yhteydessä on tärkeää varmistaa toimiva tiedonkulku kaupungin ja yritysten välillä.

Ongelmia saattaa ilmetä etenkin, jos asiakkaan luona käy eri työnantajien hoitajia. Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut -yrityksessä tilanne on tiedostettu.

– Työntekijämme pääsevät kaupungin koulutuksiin, ja lisäksi meillä on sama Effica-hoitotietojärjestelmä kuin kaupungilla.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan Oulussa Efficaa käytä.

Kotihoidosta puhuttaessa nousee usein esille myös kiire. Eeva Holappa ja Anne Helander ovat samoilla linjoilla tilanteesta.

– Tilanteet vaihtelevat, mutta koskaan ei ole tarvinnut kesken tehtävien lähteä asiakkaan luota pois, Helander toteaa.

– Toisinaan on kiire ja toisinaan ei, Holappa täydentää.

Anne Helanderin tekemä aamupala on valmis. Hänellä on hetki aikaa istahtaa juttelemaan Eeva Holapan kanssa.Timo Nykyri / Yle

Oululaisyrityksessä kiireestä on puhuttu työntekijöiden kanssa, kertoo toimitusjohtaja Leena Luukkonen.

– Vaikka kiire painaisikin päälle, niin työt tehdään rauhallisesti eikä hoppua saa näyttää asiakkaalle.

Kahvit on juotu, sämpylä syöty ja lääkkeet otettu. Hoitaja Anne Helander kaataa vielä ennen lähtöään loput kahvit termospulloon, joka meinaa mennä aluksi mennä liian tiukkaan kiinni.

– Hei, hei Eeva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhä useampi hakee hoitoa lähisairaalansa ulkopuolelta – esimerkiksi robottileikkauksen perässä matkustetaan satoja kilometrejä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 26 - 05:45

Tamperelaisella tekonivelsairaala Coxalla on vuosien kokemus muualta tulleista potilaista.

– Tänä vuonna jo noin neljännes potilaista tulee muualta kuin Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, kertoo Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen.

Tampereella tehdään vuosittain yli 3500 tekonivelleikkausta, eli lähes 1000 potilasta tulee Pirkanmaan ulkopuolelta.

Kajaanissa tai Tampereella tapahtuva hoito on potilaalle yhtä kallista. Timo Keistinen

Tampereen yliopistollinen sairaala oli edelläkävijä myös eturauhassyövän robottileikkauksissa kymmenen vuotta sitten. Siitä alkaen sadat suomalaismiehet ovat lähteneet Tampereelle leikattavaksi.

– Meiltäkin lähti tuolloin kymmeniä potilaita Tampereelle robottileikkaukseen, vaikka potilaan hoitaminen muualla ei ollut hallinnollisesti yhtä helppoa kuin nykyään, muistelee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtaja Aino-Liisa Oukka.

– Oulussakin perinteinen leikkaus olisi hoitunut, mutta osa potilaista halusi uudenlaiseen leikkaukseen, mihin sairaanhoitopiirinä suostuimme, Oukka jatkaa.

Robottitekniikka vähentää avoleikkauksia, lisäksi potilaan erektio ja virtsanpidätyskyky säilyvät jopa yli 90-prosentisesti.

Leikkausrobotteja käytetään muun muassa eturauhasleikkauksissa.Markus Sjöberg / Yle Tampere ja Helsinki houkuttelevat eniten potilaita

Valinnanvapaus on korostunut viime aikojen sote-valmistelussa, mutta julkisella puolella potilaalla on ollut jo parin vuoden ajan mahdollisuus hakeutua kiireettömään erikoissairaanhoitoon mihin sairaalaan hän haluaa.

Sairaaloiden väliset vaihtelut perustuvat lähinnä lääkäreiden erikoisosaamiseen ja resurssointiin, eli rahaa suunnataan eri puolella Suomea erilaisiin hoitomuotoihin.

Oulussakin leikkaus olisi hoitunut, mutta osa potilaista halusi robottileikkaukseen Tampereelle. Aino-Liisa Oukka

Pirkanmaan ja Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiireissä potilaiden liikkeitä seurataan tarkasti.

Elokuun lopun tilastojen mukaan Pirkanmaalle on hakeutunut hoitoon lähes 4200 potilasta, mikä on jo reilusti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Uudellamaalla potilasmäärä on hieman pienempi, mutta sielläkin on tammi-elokuussa hoidettu noin 3500 valinnanvapauden perusteella muualta tullutta potilasta.

Uudellamaalla vuotuinen kasvu on ollut 25 prosentin luokkaa ja Pirkanmaalla vielä enemmän. Muuallakin Suomessa potilaat liikkuvat hoidon perässä, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin Helsingissä ja Tampereella.

Lähisairaala silti edelleen suosituin vaihtoehto

Hoidon perässä ollaan valmiita matkustamaan, mutta kotisairaala on luonnollisesti suosituin vaihtoehto, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Mielestäni taustalla on suomalaisen sairaanhoidon hyvä taso eri puolilla maata, arvio lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tänä vuonna jo noin neljännes potilaista tulee muualta kuin Pirkanmaalta. Teemu Moilanen

Kauempana hoitaminen tulee hieman kalliimmaksi potilaalle, mutta vain matkakustannusten verran.

– Kela maksaa matkakorvauksen lähimpään yliopistosairaalaan, mutta muutoin Kajaanissa tai Tampereella tapahtuva hoito on potilaalle yhtä kallista, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Potilas joutuu maksamaan hoitopäivähinnan, joka on sama julkisissa sairaaloissa eri puolilla Suomea. Kunnalle koituva operaatiomaksu voi olla kalliimpi paikasta riippuen.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on pitkä kokemus muualta tulleiden potilaiden hoidosta.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Laki ei ohjaa hoitopäätöksiä

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiukasti lailla säänneltyjä, niin varsinaisesti hoidosta päättävät potilas, lääkäri ja sairaala.

– Terveydenhuoltolaki edellyttää yhtenäisten ja käypien hoitomuotojen käyttöä, mutta muutoin käytännön hoitovalintoihin lainsäädännössä ei puututa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Jokainen yksittäinen hoitopäätös on lääkärin ja potilaan yhteinen päätös. Jorma Komulainen

Käypä hoito -suosituksista vastaavat Suomessa lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset. Ne ovat yli 20 vuoden ajan laatineet näyttöön perustuvia hoitosuosituksia suomalaisten lääkäreiden tueksi.

– Lähtökohtana on tieteellinen tutkimus ja sen tuoma osoitus hoitomuotojen hyödyistä ja haitoista, kertoo Duodecimin käypä hoito -julkaisujen päätoimittaja Jorma Komulainen.

– Samalla on syytä kuitenkin korostaa, että jokainen yksittäinen hoitopäätös on lääkärin ja potilaan yhteinen päätös.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tanskalainen maajussi kävi Suomessa salaa faneiltaan – Frankin tv-ohjelmassa rakennetaan suomalainen haapavene

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 25 - 19:25

Halsualaisen Seppo Kalliokosken pihalta nousee sankka savu. Se on peräisin tervahaudasta, joita enää harvemmin Kalliokosken kylällä palaa. Savun keskeltä ilmestyy hymyilevä ja selvästi innostunut Frank Erichsen, Suomessakin suositun Tanskalainen maajussi -tv-ohjelman isäntä.

Frank ja hänen kuvausryhmänsä ovat Keski-Pohjanmaalla kuvaamassa maajussiohjelmaa. Kuvauksista ei etukäteen paljon hiiskuttu, sillä Frankilla on paljon suomalaisfaneja.

– Olin yllättynyt, kuinka suosituksi tv-sarja Suomessa nousi. Se on itse asiassa myös syy, miksi olemme kuvaamassa juuri Halsualla; jos sarjaa ei olisi näytetty Suomessa, en varmastikaan seisoisi tässä nyt.

Pari vuotta sitten eräs Lauri Kontula saapui Frankin kotitilalle Tanskassa. Lauri kertoi hiukan nolona, että hänen äitinsä oli pyytänyt häntä käymään Frankin luona, koska äiti oli tv-sarjan suuri fani.

– Kun kuulin, että Lauri on Suomesta, kysyin heti: "Tiedätkö jotain haapioista?", Frank kertoo. Frank oli vuosikausia haaveillut, että pääsisi oppimaan entisaikojen haapion eli haavasta koverretun veneen tekoa.

Seppo Kalliokoski.Juha Kemppainen / Yle

Lauri Kontula sanoi, ettei ollut koskaan kuullutkaan haapioista, mutta lupasi ottaa asiasta selvää. Hän löysi Puunkuokkijat-ryhmän, joka on elvyttänyt Suomessa jo kuolleen haapioperinteen. Halsualainen Seppo Kalliokoski on yksi ryhmän jäsenistä. Siitä alkoi iso pyörä pyöriä.

Kun tuhansien vuosien aikana kehittynyt kädentaito katoaa

Tanskalainen maajussi Frank Erichsen elää perheensä kanssa mahdollisimman omavaraisesti: ruoka tulee pitkälti omasta maasta ja kotieläimistä. Frank tekee tilan töitä vanhoilla menetelmillä ja opiskelee ikivanhoja kädentaitoja. Näihin asioihin perustuu myös hänen tv-sarjansa.

– Minua kiehtoo se, kuinka voi oppia mitä tahansa kädentaitoja, tervanpolttoa, talonrakennusta tai ruuan kasvattamista, viettämällä aikaa taitavien ihmisten kanssa ja yhdessä tekemällä.

Telsokirveillä haapa koverretaan sisältä.Juha Kemppainen / Yle

Frank on huolissaan siitä, että tuhansien vuosien aikana kehittyneet kädentaidot ovat häviämässä. Niin kävi myös suomalaiselle haapioperinteelle, kun haapiomestarit kuolivat, eikä oppi enää periytynyt uusille sukupolville.

– Seppo (Kalliokoski) ja hänen kaksi ystäväänsä onnistuivat kuitenkin herättämään taidon eloon. He ovat päässeet aika lähelle alkuperäistä haapioperinnettä. Minusta meidän on pidettävä kiinni taidoista, joita olemme menettämässä. Tarvitsemme niitä. Ei siksi, että selviytyisimme maailmanlopun jälkeisessä maailmassa, vaan pikemminkin, että ymmärtäisimme, mistä olemme tulleet.

Puunkuokkijat-ryhmään kuuluvat Kalliokosken lisäksi Matti Kurkela ja Kari Kärkkäinen. Heillä kaikilla on taustaa kuvanveistäjinä tai puutaiteilijoina. Miehet opettelivat haapion teon Kustaa Vilkunan Isien työ -kirjan (1943) kuvista. Siinä tuore haapa koverretaan sisältä ja täytetään tervalla. Ulkopuolelta veneen laitoja lämmitetään nuotiolla, ja kun terva kiehuu sisällä, puusta tulee muotoiltavaa.

Kuvanveistäjä Kari Kärkkäinen kovertaa haapaa. Ruuhen laidat avataan lämmittämällä tervaa haavan sisällä.Juha Kemppainen / Yle

– Kuvista heräsi kiinnostus, että voiko puu, haapa käyttäytyä todellakin noin, että sen voi aukaista. Mietin, pystyisiköhän tuolla tekniikalla tekemään veistoksia, ja se onnistui. Nyt olen tehnyt näitä veistoksia ja useampia haapioita, Kari Kärkkäinen kertoo innoissaan.

Haapioita on käytetty Suomessa jo esihistoriallisella ajalla. Haapio on ollut erityisesti matalien vesien kulkuväline keveytensä ansiosta. Jos haapiolla haluttiin kulkea vaikeammissa ja runsasvetisissä paikoissa, siihen lisättiin laidat.

Kun haapioon lisätään laidat, voi sillä soutaa vaativimmissakin olosuhteissa.Juha Kemppainen / Yle Halsuan haapio menee Frankin perheelle

Tanskalainen maajussi Frank Erichsen uskoo, että kiinnostus perinnerakentamiseen, käsityötaitoihin ja vaihtoehtoisiin elämäntapoihin on kasvussa. Sen puolesta todistaa myös Frankin tv-sarjan suosio. Mies näkee kuitenkin, että muutos oli käynnissä jo silloin, kun ohjelmaa alettiin tehdä kymmenen vuotta sitten.

– Me emme todellakaan aloittaneet tätä aaltoa, vaan aloimme tehdä tv-ohjelmaamme silloin, kun muutos oli jo käynnissä. Entistä useampi ihminen on nykyään kiinnostunut perinteistä ja toisenlaisesta tavasta elää. Se on tietenkin hieno asia, Frank sanoo.

Halsualla rakennettava haapio saa kodin Frankin perheen luota. He haaveilevat muun muassa käyvänsä sillä ruokaostoksilla kaupassa. Halsualta on tulossa oma maajussijaksonsa, joka näytetään Tanskan televisiossa ensi vuonna ja vajaan vuoden viiveellä Suomessa.

Frank aikoo vierailla perinnevenerakentajien luona myös muissa Pohjoismaissa, mutta kuvausten välissä on löydettävä aikaa myös ihan tavalliseen elämään. Frank oikeasti asuu televisiossa nähtävällä tilalla.

– Tanskassa kulkee tarinoita siitä, että en oikeasti tee tilan töitä. Tarinan mukaan kuvaan siellä vain ohjelmaani ja muun ajan lepään tuolissa, kun muut tekevät oikeat työt puolestani. Oikeastihan me asumme tilalla ja elämme kuten saarnaamme, Frank nauraa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulaskankaan synnytystoiminta lakkaa ensi kesänä

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 25 - 14:29

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut maanantaina päätöksensä Oulaisten Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta. Oikeuden päätöksen mukaan synnytystoiminta lopetetaan 30.6.2018 mennessä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi vuonna 2016 Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkautettavaksi vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Valvira on ollut lakkauttamassa synnytystoimintaa, koska viraston mukaan Oulaskankaan vastasyntyneiden hoito ei täytä potilasturvallisuuden ja lainsäädännön vaatimuksia.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuitenkin valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatii sen kumoamista. Sairaanhoitopiiri totesi valituksessaan hallinto-oikeuteen, että Valviran päätös perustuu muun muassa puutteelliseen ja virheelliseen selvitykseen ja että Valvira tukeutuu päätöksessään vahvasti yhden asiantuntijan lausuntoon.

Hallinto-oikeus oli pyytänyt kesällä lausuntoja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jo parikymppisten sydän rasvoittuu – syynä länsimaiset elintavat

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 25 - 11:45
Mistä on kyse?
  • Elintavat ovat yleisin syy sydänperäisiin sairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin.
  • Länsimaiset elämäntavat ovat vaikuttaneet jopa niin, että sydämen rasvoittumista on havaittu 25-vuotiailla.
  • Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on kuitenkin olemassa hyvä lääke - liikunta.
  • Lisäksi hoitomenetelmien parantuminen on vähentänyt kuolemantapauksia etenkin sepelvaltimotaudin kohdalla.

Äkillisesti sydänkohtaukseen kuolleiden ruumiinavaustutkimuksissa on todettu, että myös niissä on usein taustalla sepelvaltimoiden rasvoittumista, vaikka uhrit eivät sitä itse ole havainneet.

– Lähes kaikilla nelikymppisillä on jo jonkin verran plakkia ja kalkkeutumia sydämessä. Länsimaissa sitä alkaa kertyä sydämeen jo 25 vuoden iässä, mutta se ei yleensä aiheuta varsinaisia ahtautumia eikä oireita etukäteen, sanoo Oulun yliopiston professori, kardiologi Heikki Huikuri.

Sepelvaltimotauti on pääasiassa miesten sairaus. Kaikkein isoimmassa vaarassa ovat tupakoitsijat, joilla on hoitamaton verenpainetauti ja joiden kolesteroliarvot ovat korkealla, vaikka heillä ei erityisiä oireita olisikaan.

Vaikka etukäteismerkkejä ei tuntuisikaan, saattaa lievästikin ahtautunut sepelvaltimo lisätä sydänkuoleman riskiä, jos esimerkiksi sydämestä revennyt sisäkalvo jää kiinni supistuneeseen valtimoon. Muita sydänperäisiä äkkikuolemia voivat aiheuttaa myös sydäntulehdus sekä sydämeen kertynyt fibroosi.

Elintavoilla suuri merkitys

Varsinainen sepelvaltimotauti voi kehittyä geeniperimän takia. Riskiä lisäävät myös muut sairaudet, kuten diabetes. Sydänasiantuntijoiden mukaan selvästi yleisin syy sepelvaltimoiden ja verisuonien rasvoittumiseen ja kalkkeutumiseen löytyy elintavoista.

Heikki Huikuri muistuttaa, että useimmiten paras keino vaikuttaa sydänkuolemien ehkäisyyn on nimenomaan omien elintapojen remontti.

– Tupakointi, ylipaino, korkeat veren kolestroliarvot ja hoitamaton verenpainetauti ovat tavallisimmat sydänkohtauksen riskitekijät, Huikuri sanoo.

Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on etenkin viime vuosikymmeninä tullut osaksi länsimaista elintapaa. Heli Kuusipalo

Myös pitkään kliinistä hoitotyötä sydänsairaiden kanssa tehnyt kollega Raimo Kettunen on samoilla linjoilla.

– Kyllä näyttää hyvin vahvasti siltä, että sepelvaltimotauti on elintapasairaus.

Kettunen muistuttaa myös viime aikojen tutkimuksista, joissa tärkeänä pidetään lisäksi riittävää liikuntaa. Liikunta vaikuttaa lihaskunnon ja mielialan lisäksi myös sydän- ja verenkiertoelinten kuntoon. Se voi auttaa esimerkiksi jännitystilanteissa, joissa stressihormonin erittyminen lisää sydänkohtauksen riskiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan liikkumisen määrä on viime vuosien aikaan vähentynyt.

– Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on etenkin viime vuosikymmeninä tullut osaksi länsimaista elintapaa.

Sydämen rasvoittumista havaittu jo pitkään

Nuorella iällä äkilliseen sydänkuolemaan menehtyneiden sydämen kuntoa on tutkittu Suomessa erityisesti Oulun yliopistossa, jonka tutkijat ovat koonneet koko maan ruumiinavauspöytäkirjoista laajan aineiston.

Sydämen rasvoittumisesta jo nuorella iällä tai varhaisaikuisuudessa on saatu viitteitä 1950-luvulla. Raimo Kettunen kertoo tutkimuksesta, joka nosti asian esiin Yhdysvalloissa.

– Tutkijat suorastaan järkyttyivät, kun Korean sodassa kaatuneille amerikkalaissotilaille tehdyt ruumiinavaukset paljastivat monen alle 40-vuotiaankin sydämestä rasvoittumisen merkkejä.

Sepelvaltimotaudin ennuste parantanut

Sepelvaltimotaudin hoito on viime vuosina edennyt huimin askelin. Taudin osuus kuolemantapauksista on vähentynyt eikä hoitoa saavien sepelvaltimotautipotilaiden kuoleman riski enää ole erityisen synkkä.

– Jos sepelvaltimo tukkeutuu oireettomalla henkilöllä, noin kolmannes saa samantien sydänpysähdyksen, mutta kaksi kolmannesta pääsee sairaalaan. Sen jälkeen heillä on hyvä ennuste. Käytännössä hoitoa saavien sepelvaltimopotilaiden kuolleisuusennuste ei poikkea terveiden ennusteesta, Heikki Huikuri kertoo.

Jos sepelvaltimo tukkeutuu oireettomalla henkilöllä, noin kolmannes saa samantien sydänpysähdyksen. Heikki Huikuri

Suomessa sepelvaltimotauteihin menehtyneiden määrä on laskenut tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Syynä ovat hoitotapojen kehitys ja elintapojen muutokset.

Suomessa kiinnitettiin elintapojen ja kansanterveyden välisiin suhteisiin erityistä huomiota laajassa Pohjois-Karjala-projektissa.

1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle kestäneessä kansanterveyskampanjassa tavoitteena oli vähentää sydänkuolemia juuri elintapojen muuttamisella eli suolan, tupakan ja kovien rasvojen välttämisellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso, miten 10 Suomen suurinta kaupunkia hoitavat koulujen sisäilmaongelmia: "Kun pääsimme väistötiloihin, en ole ollut niin paljon kipeänä"

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 25 - 06:00

– Minulla oli "Aarniksella" vähän nuhaa ja rupesi yskittämään, mutta sen jälkeen, kun pääsimme väistötiloihin, niin minä en ole ollut niin paljon kipeänä, sanoo Aarnivalkean koulun eli Aarniksen nelosluokkalainen Peppi Hallavo Espoosta.

Espoolaiskoulu joutui sisäilmaongelmien takia "hätäväistöön" ensin toiselle puolelle kaupunkia. Nyt väistötilat ovat löytyneet varsin läheltä omaa koulua, Pohjois-Tapiolan koulun päärakennuksesta ja koulun pihalle rakennetusta väliaikaisesta koulutilasta. Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri kertoo kuitenkin, että tietoa omaan kouluun paluusta ei ole eikä edes siitäkään, saako koulu jäädä nykyisiin väistötiloihin.

Nelosluokkalaiset Aaro Virkkunen ja Peppi Hallavo ovat tyytyväisiä väliaikaisiin koulutiloihinsa. Hallavon nuhat loppuivat väistötiloissa.Kari Ahotupa / Yle

Opetuksen järjestäminen väistötiloissa vaatii Stina Tonterin mukaan hyvin monien eri asioiden huomioimista:

– Pohdimme sitä, että koko koulun toiminta tulee mahdollistua uusissa tiloissa. Joten pohdimme, minkä kokoisia tilat ovat ja miten ne soveltuvat eri-ikäisille. Myös sitä, miten oppilaat saavuttavat kyseiset tilat. Ja miten heidän vapaa-ajan harrastuksensa mahdollistuvat kouluajan jälkeen ja koulumatkat ylipäätään.

Espoon kaikista koululaisista tällä hetkellä 11 prosenttia käy koulua väistötiloissa pääasiassa koulun korjaustöiden ja osittain tilanpuutteen vuoksi. Päälukuna tämä tarkoittaa 3 485 oppilasta.

Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri on junaillut koululleen jo kaksi väistöä. Ensi vuonna saattaa taas olla edessä muutto.Kari Ahotupa / Yle

Rakennusten sisäilmaongelman suuruutta on vaikeaa havainnollistaa. Arkkitehti, emeritusprofessori ja Talotohtorina tunnettu Panu Kaila kuvailee, että sisäilmaongelmista aiheutuviin haittoihin sairauspoissaoloina ja hoitokustannuksina käytetään enemmän rahaa kuin rakennusten lämmittämiseen.

– Ilmeisesti nämä ongelmat tulevat vielä lisääntymään. Niistä ei ole päästy eroon. Tilanne on selvästi huonontunut tällä vuosikymmenellä.

Suuruusluokkaa kuvastaa myös se, että kun Ylen verkkosivuilla tekee haun sanalla "sisäilma", löytyy pelkästään kuluneen kesän ajalta toista sataa sisäilmaongelmiin liittyvää uutista ympäri maata.

Tavoitteet samat, toimintatavoissa eroja

Nyt Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat päättäneet yhdistää voimansa ja ryhtyä yhdessä taistelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmia vastaan. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat ovat kokouksessaan päättäneet käynnistää yhteistyön valmistelut.

– Koska ongelmat ovat selvästi kansallisia, pitäisi hakea ratkaisuja ongelmiin yhdessä suurten kaupunkien kanssa. Saisimme parhaat tutkijat ja kehittäjät miettimään, miten löydämme toimivat ratkaisut sisäilmaongelmiin. Kun suurissa kasvukaupungeissa koko ajan investoidaan uusiin kouluihin ja peruskorjauksiin, suurten kaupunkien pitäisi toimia edelläkävijöinä ja löytää kansallisia ratkaisuja, joita kaikki Suomen kaupungit ja kunnat voisivat käyttää.

Espoo on asettanut uudessa kaupunkistrategiassaan nollavision koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmille. Kuluvan valtuustokauden lopulla vajaan neljän vuoden päästä yhdenkään oppilaan ei saisi enää kärsiä huonosta sisäilmasta koulussa.

Aarnivalkean koulu on suljettuna ja verhottu umpeen muun muassa ilkivallan estämiseksi.Kari Ahotupa / Yle

Yle on kerännyt vertailun vuoksi tiedot kymmenen Suomen suurimman kaupungin panostuksista koulujen sisäilman parantamiseen.

Tavoitetaso on kaikkialla kutakuinkin sama: turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Kaupungin ovat myös yleisesti laatineet toimintamallin tai -ohjeet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi, ilmoittamiseksi ja parantamiseksi.

Sen sijaan eri kaupunkien taloudellisissa panostuksissa ilmenee suuria eroja. Jotkut kaupungit myös ilmoittavat, ettei suoria panostuksia sisäilmaongelmiin voida eritellä.

Niistä kaupungeista, jotka ilmoittivat vuosittaisen suoran panostuksensa akuutteihin sisäilmakorjauksiin kouluissa, Espoo nousee liigan kärkeen. Espoo investoi äkillisiin korjauksiin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä luku on 12 miljoonaa euroa, Tampereella 5 miljoonaa sekä Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa noin miljoonan euron verran.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä uskoo, että Suomen kasvukaupungit yhdessä pystyvät luomaan mallin, jolla julkisten tilojen sisäilmaongelmat selätetään.Kari Ahotupa / Yle

Sisäilmaongelmien nujertamisessa paljon akuutteja korjauksia suuremmat kustannukset syntyvät kuitenkin peruskorjauksista ja uudisrakentamisesta. Kaikilla kaupungeilla vaikuttaa olevan periaatteena, että on parempi estää ongelmien syntyminen kiinteistöjen järkevällä käytöllä, systemaattisella kunnossapidolla, peruskorjauksilla ja varsinkin kasvukaupungeissa investoimalla uusiin, terveisiin kouluihin.

Myös kaupunkien sisätilaongelmien tasossa on eroja, mikä näkyy niihin käytettyjen varojen määrässä. Esimerkiksi Jyväskylä ilmoittaa, että tällä hetkellä yksikään kaupungin tiloissa opiskeleva tai työskentelevä ei ole väistössä sisäilmaongelmien takia. Espoo puolestaan ilmoittaa, että sisäilmaongelmia löytyy noin 15 prosentista kaupungin kouluista. Se on kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan hieman "alakanttiin" suomalaisten kaupunkien joukossa.

Suuriakaan rahoja panostamalla kaupungit eivät voi olla varmoja siitä, että sisäilmakorjaukset onnistuvat. Emeritusprofessori Panu Kaila varoittelee, että kiinteistöjen korjauksissa tehdään yhä samoja virheitä, jotka alunperin ovat olleet syynä rakennuksen "sairastumiseen".

– Rakentamisessa pitäisi palata siihen tekniikkaan, joka oli käytössä 50-luvulla.

Aarnivalkean koulun oppilaat ottivat omasta koulustaan mukaan väistökouluun lemmikkinsä Kalle-kilpikonnan.Kari Ahotupa / Yle

Näin kaupungit vastasivat:

Helsinki käyttää seuraavan viiden vuoden aikana kaikkiaan 530 miljoonaa euroa koulujen peruskorjauksiin ja korvaavien uudiskoulujen rakentamiseen. Hankkeet on priorisoitu sisäilmaongelmien perusteella.

Helsingin rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén laskee, että Helsingillä menee noin 12 miljoonaa euroa vuodessa koulujen äkillisiin sisäilmakorjauksiin tai ongelmien ennaltaehkäiseviin korjauksiin.

Helsinki haluaa panostaa aktiiviseen sisäilmahankkeiden viestintään ja kytkeä tiiviimmin mukaan terveydenhuollon asiantuntijat. Helsinki osallistuu myös eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotta käytössä olisi alan viimeisin tieto parhaista korjauskäytännöistä.

Espoo on vastikään hyväksynyt uuden kaupunkistrategiansa, jonka sisäilmatavoite on korkealla: Neljän vuoden päästä Espoon koululaiset työskentelevät vain terveissä tiloissa.

Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että Espoo aikoo investoida kouluihin varojaan kaikkiaan 700 miljoonan euron edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän laskee, että vuosittain noin 50 miljoonaa euroa käytetään eri tavoilla koulujen sisäilman parantamiseen. Noin 15 miljoonaa euroa kuluu äkillisiin koulujen sisäilmakorjauksiin.

Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen uskoo, että sisätilaongelmat voidaan nujertaa.Espoon kaupunki

Espoon korkea investointitaso koulujen sisäilmaan johtuu Lehtisen mukaan siitä, että ongelman kanssa on jo vuosia Espoossa "kovasti taisteltu" ja että nyt määrärahoja on haluttu suunnata juuri sisäilman laatuun. Lehtinen pitää Espoon koulujen sisäilmaongelmien nollavisiota kovana tavoitteena, mutta mahdollisena saavuttaa.

Tampere on laatinut yhteisen toimintatavan sisäilmaongelmien varalta. Toimintaohjeista on luotu myös tilojen käyttäjille oma selkokielinen oppaansa.

Tampereen koulujen perusparannus- ja uudisrakennusohjelma yltää seuraavalle vuodelle ja siitä kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Pitkän aikavälin suunnitelma on valmistelussa.

Koulujen kuntoa kartoitetaan säännöllisillä kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla. Viestintäsuunnittelija Anna Valtonen Tampereen Tilakeskuksesta kertoo, että ensi vuoden budjetissa Tampere investoi kouluihin kaikkiaan 23 miljoonaa euroa. Tästä suoraan sisäilmainvestointeja on noin 5 miljoonaa euroa.

Tampereella pyrkimyksenä on, että korjausten aikana oppilaat siirretään väistötiloihin tai että korjaukset tehdään kesätauon aikana.

Väistötiloissa on rehtori Stina Tonterin mukaan pohdittava myös, miten koululaiset pystyvät harrastamaan vapaa-ajallaan.Kari Ahotupa / Yle

Vantaa ilmoittaa sisäilmaongelmien poistamiseen varatuksi vuosittaiseksi määrärahaksi 2,3 miljoonaa euroa. Vantaa tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius sanoo kuitenkin, että korjauksiin ja tutkimuksiin käytetty summa on todellisuudessa kuitenkin huomattavasti suurempi.

Vantaan valtuustoryhmät ovat keväällä sopineet, että kaupunkiin laaditaan sisäilmaongelmien hoitamiseksi erillinen toimenpideohjelma, johon kuuluu muun muassa asiantuntijoiden lisääminen, laadunvalvonnan resurssien nosto, sisäilmakorjausten laajentaminen ja digitaalisten järjestelmien hankinta kiinteistöjen kuntoseurantaan.

Vantaalaisena erikoisuutena voitaneen pitää myös sitä, että kaupunki on nimennyt poliitikoista koostuvan sisäilma-asioiden neuvottelukunnan, jossa ovat edustettuina kaikki valtuustoryhmät Vantaan Sinistä valtuustoryhmää lukuun ottamatta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja edistää Vantaan sisäilma-asiaa yli puoluerajojen.

Vantaalla on myös mitattu asiakastyytyväisyyttä aiheen ympärillä. Viimeisin mittaus tehtiin viime vuonna. Sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignellin mukaan 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä Vantaan toimenpiteisiin korjauskohteissa. Lähes kaikki vastaajat arvioivat sisäilmaolosuhteiden parantuneen.

Myös Oululla on yhteinen toimintamalli sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn.

Talousluvuista Oulu ilmoittaa, että kaupungilla on yli sata miljoonaa euroa rakennusten korjausvelkaa ja 200 miljoonan euron perusparannustarve, mitkä vaikuttavat myös sisäilmaongelmiin.

Tällä haavaa perusparannuskohteisiin käytetään Oulussa vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Suoraan sisäilmakorjauksiin kuluu 1–1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo, että Oulu pyrkii kiinteistöjen ennakoivalla kunnossapidolla tilanteeseen, jossa korjausvelkaa ei pääse syntymään.

Turun kaupungin tilajohtaja Tuomas Koskiniemi kertoo, että sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Turku peruskorjaa kouluja koko ajan ja korvaa vanhoja kouluja uusilla. Tällä hetkellä meneillään olevien hankkeiden yhteissumma on 80 miljoonaa euroa.

Turun tarkat tilainvestointisuunnitelmat yltävät muutaman vuoden päähän samalla kun myös tulevia tarpeita ennakoidaan.

Turku ei halua ilmoittaa, kuinka suuri osuus investoinneista kohdistuu sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, koska "peruskorjauksen yhteydessä aina myös mahdolliset sisäilmaan liittyvät puutteet tulevat korjatuiksi". Kaupungin kouluinvestointien taso vuosittain on noin 30 miljoonaa euroa, ja taso pyritään pitämään "riittävän" korkealla, jotta myös sisäilmaongelmiin voidaan vastata.

Kaupunkien sisäilmakorjausten ja -investointien rahallinen mittaaminen on yhteismitallisesti hyvin vaikeaa.Kari Ahotupa / Yle

Jyväskylässä on ollut käytössään jo toistakymmentä vuotta ns. "sisäilmamenettelytapaohjeet" kiinteistöjen käyttäjille. Jyväskylän kiinteistöpäällikkö Petteri Kontro kertoo, että kaupungissa on myös oma, moniammatillinen sisäilmastoryhmänsä.

Jyväskylän investointiohjelma on laadittu viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sen vuositaso on 25 miljoonaa euroa. Vuosikorjauksiin käytetään Jyväskylässä ensi vuonna 3,4 miljoonaa euroa. Jyväskylä laskee kaikki nämä toimenpiteet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyksi.

Petteri Kontro lisääkin, että Jyväskylä on onnistunut tavoitteessaan terveellisistä ja turvallisista tiloista. Mistään kiinteistöstä ei ole tällä haavaa ketään väistössä sisäilmaongelmien takia. Joissakin kiinteistöissä oleskelevat saavat kuitenkin ärsytysoireita.

Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta suhteuttaa, että suunnitelmat elävät jatkuvasti, kun esimerkiksi juuri sisäilmaongelmista saadaan lisää tietoa. Tällä hetkellä Arolan mukaan korjauskohteita on paljon, koska asiaa on myös tutkittu paljon. Sisäilmatutkimuksia tehdään myös sellaisissa kohteissa, joissa ei ole ilmennyt mitään ongelmia.

Lahti suunnittelee investointinsa viiden vuoden tähtäimellä. Kaikkiaan Lahti käyttää vuositasolla 50–70 miljoonaa euroa vuosittain korjauksiin ja uudisrakentamiseen.

Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola arvioi, että pelkästään sisäilmanongelmien korjaustoimista koituu Lahdelle noin miljoonan euron kulut.

Väistötilojen vuokrauskulut nousevat myös miljooniin euroihin vuosittain. Kaupunki harkitsee, voidaanko joitain rakennushankkeita lykätä tai karsia kokonaan pois.

Espoon Aarnivalkean koulun väistötilana toimii Pohjois-Tapiolan koulun pihalle rakennettu väliaikainen koulurakennus. Osa oppilaista työskentelee väistössä koulun päärakennuksessa.Kari Ahotupa / Yle

Kuopion, kuten muidenkin kaupunkien, tavoitteena on korjata koulut ennen kuin niissä ilmenee sisäilmaongelmia.

Kuopion Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Heikki Kekäläinen kertoo, että akuutteihin sisäilmaongelmien korjauksiin kuluu Kuopiossa noin miljoona euroa vuodessa. Tähän lukuun sisältyvät muutkin kaupungin kiinteistöt kuin koulut.

Korjausvelkaa on Kuopiossa ehtinyt kertyä 60 miljoonaa euroa, mikä Kekäläisen mukaan "näkyy väistämättä rakennusten sisäilmaolosuhteissa".

Kuopion toimintamallissa sisäilmaongelmaepäilyjen herätessä esimies tekee sisäilmailmoituksen. Usein puutteet saadaan korjattua kiinteistöhuollon toimenpiteillä. Toisinaan taas oireiden aiheuttajaksi osoittautuu kiinteistön rakenteissa tai materiaaleissa oleva vaurio, joka vaatii korjausta.

Sisäilma-asioiden selvittäminen ja poistaminen on Porin sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Jouni Lehtisen mukaan vaativaa ja erityisosaamista edellyttävää. Sen vuoksi Pori on panostanut merkittävästi henkilökunnan kouluttamiseen. Porin kaupungissa on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää, jotka on koulutettu erityisiksi rakennusterveysasiantuntijoiksi.

Porissa on aloitettu tekemään julkisten rakennusten kattavia kuntoarvioita ja korjaussuunnitelmia.

Porin kaupungin tilajohtamisen yksikön esimies Marko Levola kertoo, että kaupungin investointibudjetissa seuraaville kolmelle vuodelle on varattu runsaat viisi miljoonaa euroa vuosittaisiin kouluhankkeisiin. Hankkeet ovat pääasiassa peruskorjauksia, joilla rakennukset on tarkoitus päivittää vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Aarnivalkean suljetun koulun kohtalo on vielä auki. Museovirasto antaa syksyllä lausuntonsa rakennuksen suojelutarpeista.Kari Ahotupa / Yle

Takaisin Pohjois-Tapiolan koululle, jossa Aarnivalkean väistössä olevat nelosluokkalaiset kertovat pitävänsä nykyisistä väistötiloistaan. Omalle koululle ne eivät kuitenkaan vedä vertoja.

– Täällä on kiva olla, mutta Aarnivalkean koulussa olemme olleet jo kolme vuotta ja omaa koulua kohtaan on syntynyt sellaista tunnearvo, sanoo nelosluokkalainen Siiri Tapionlinna.

Lue lisää aiheesta:

Koulu, joka päätti vihdoin ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan

Äänekosken lukion sisäilmaongelmat ratkaistiin 10 miljoonalla eurolla

Sadat vanhemmat syyttävät kuntia sisäilmasta sairastuneiden lasten syrjinnästä ja lain rikkomisesta: "Lapsi laitettiin yksin varastoon"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä