Kanta-alueen uutisia

Lastentarhanopettajat kritisoivat yksityistämisen lisääntymistä – pelkona kahden kerroksen päiväkodit

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 1 - 13:24
Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuksessa lisääntyy

Lasten päivähoito voidaan järjestää kotihoitona, perhepäivähoitona, kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodiessa.

Kunnat voivat myöntää perheille palveluseteiltä, joilla perheet voivat maksaa lastensa hoidon yksityisessä päiväkodissa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan palveluseteliä käyttävien lasten osuus vuonna 2015 oli 6,3 prosenttia varhaiskasvatuksessa. Osuus on kuitenkin lisääntymässä.

Selvästi eniten palveluseteliä käytetään Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Kainuussa.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen muistuttaa, että varhaiskasvatus on lähtökohdiltaan kunnallista palvelua samaan tapaan kuin perusopetuskin.

Pakasen mielestä myös yksityiselle päivähoidolle on tarvetta. Se tarjoaa perheille valinnanmahdollisuuksia, mutta perusvastuun tulee olla kunnilla ja yksityisen varhaiskasvatuksen tulee olla vain täydentävä lisä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi Anitta Pakasen mielestä sitä, että yksityisten päiväkotien osuus saisi olla korkeintaan viidennes päiväkotipaikoista.

– Vain silloin kunta pystyy vastaamaan siitä, että päiväkodeissa on oikea henkilöstörakenne, riittävän pienet ryhmäkoot ja henkilökunnalla tarpeeksi aikaa opetus- ja kasvatustehtäviin, Anita Pakanen perustelee.

Norjassa on muodostunut kahden kansan päiväkoteja. Anita Pakanen

Yhtenä vaarana Pakanen näkee myös hoidon eriarvoistumisen, jos päivähoito jakaantuu laajassa mitassa kunnalliseen ja yksityiseen.

– Esimerkiksi Norjassa on muodostunut kahden kansan päiväkoteja, ja tämä asia tulisi pitää koko ajan keskustelussa mukana, ettei meillä pääse syntymään mitään luokkayhteiskuntaa ja kaikkien lasten tasa-arvo toteutuu samalla tavalla.

Oulussa yksityisten osuus jo liki 40 prosenttia

Oulussa poliittiset päättäjät ovat linjanneet, että yksityisten osuus voi olla 35 – 40 prosenttia päiväkotipaikoista.

Varhaiskasvatusasioista Oulussa vastaavan sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Matias Ojalehto korostaa, että kokemukset ovat olleet hyviä. Hänen mielestään kaupunki on onnistunut turvaamaan erittäin hyvin perheiden valinnanvapauden.

Oulussa on suurista kaupungeista kaikkein tehokkaimmin hoidetut varhaiskasvatuksen palvelut. Matias Ojalehto

Riittävän iso määrä yksityisiä päiväkoteja antaa kaupungille myös mahdollisuuden vertailla omaa ja yksityisten palvelujen kustannuksia tehokkaasti, mikä on parantanut myös kaupungin oman varhaiskasvatuksen kustannustehokkuutta.

– Oulussa on suurista kaupungeista kaikkein tehokkaimmin hoidetut varhaiskasvatuksen palvelut, eikä sen takia suuria muutoksia kannata ruveta tekemään, sanoo Ojalehto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Huima lämpötilaero: Pohjoisen ja etelän välillä 30 astetta, loskakeli riesana vielä pari päivää

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 1 - 09:31

Huomenna ja perjantaina kannattaa varautua sateisiin, mutta viikonloppuna helpottaa. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan sateita liikkuu lähipäivinä Suomen ylitse.

Lämpötila laskee öisin pakkaselle, mutta päivisin nollaraja on Oulun korkeudella. Etelässä ollaan torstaina ja perjantaina muutamia asteita plussan puolella.

– Sateita tulee ja menee. Tuhnuista säätä kaiken kaikkiaan, kuvailee Kotakorpi.

Lämpötilaerot ovat olleet yön aikana pohjoisen ja eteläisen Suomen välillä huimat. Viime yön matalin lämpötila mitattiin Inarissa, -27,5 astetta, kun etelässä lämpötila oli 2,7 astetta plussan puolella.

Kotakorpi sanoo 30 asteen lämpötilaeron olevan huikea, mutta eivät suuret lämpötilaerot täysin poikkeuksellisia Suomen talvessa ole.

Pohjoiseen mahtava sää viikonloppuna

Viikonloppuna pohjoisesta liikkuu korkeapaineen selänne Suomeen. Kotakorven mukaan varsinkin sunnuntaina aurinko todennäköisesti paistaa koko maassa.

Etenkin maan pohjoisosaan on luvassa hienoa talvisäätä perjantaista alkaen. Etelä- ja keskiosassa maata pakkasta on viikonloppuna päivisin kahdesta viiteen astetta ja pohjoisessa 5-10 astetta. Öisin ainakin pohjoiseen on luvassa reippaita pakkasia, sillä Kotakorven mukaan öisin lämpötila laskee päivälukemista 5-10 asteella.

– Päivisin on selkeää, joten yöksi se tietää kunnon pakkasta.

Termisestä keväästä on Kotakorven mukaan vaikea sanoa vielä mitään. Viime päivien lauhan sään sijaan ensi viikko alkaa muutaman asteen pakkassäässä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maidontuottajien määrä vähenee, jäljellejäävät uskaltavat investoida: "Luotan siihen kuluttajaan, joka tekee ostopäätöksen"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 28 - 12:15

Maitotilojen määrä puolittuu lähivuosina, kun tuotanto samaan aikaan jopa hieman kasvaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna maidontuottajien määrä väheni koko maassa seitsemän prosenttia.

Keski-Pohjanmaan Kannuksesta, Himankatien varresta, löytyy viljelijöitä, jotka kasvattavat tuotantoaan. Siellä on rakennustyöt käynnissä ja tontille nousee kovaa kyytiä kahden robottiaseman navetta, johon mahtuu 140 lehmää.

Joillekin ainoa kriteeri on hinta, mutta sitten on kasvava enemmistö kuluttajia, joille on tärkeää, että ruoka on turvallista. maatalousyrittäjä Lea Haavisto

Lea Haavisto on yksi kuudesta osakkaasta. Hän tietää, että alan uhat säilyvät eli esimerkiksi ylituotantoa tulee olemaan edelleen. Silti hän uskaltaa ryhtyä isoon investointiin.

Maidontuotanto Suomessa

Vuoden 2016-2017 vaihteessa Suomessa oli noin 7300 maitotilaa.

MTK:n mukaan tilat ovat parina viime vuonna vähentyneet 6-7 prosenttia vuodessa.

Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä maitotiloja on enää noin 3700 kappaletta.

Kun Suomi liittyi EU:hun, maitotiloja oli maassa noin 32 000.

MTK

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 2016 Suomen maidontuotanto kääntyi hienoiseen laskuun ja oli 2 359 miljoonaa litraa. Tuotanto kasvoi prosentin ensimmäisellä ja väheni pari prosenttia toisella vuosipuoliskolla.

Luke

– Luotan kuluttajaan, joka sen ostospäätöksen tekee. Joillekin ainoa kriteeri on hinta, mutta sitten on kasvava enemmistö kuluttajia, joille on tärkeää, että ruoka on turvallista. Uskon, että he ovat valmiita maksamaan sen hinnan, mitä turvallinen ruuantuotanto vaatii. Tähän uskon ja luotan. Hyvän tuottaminen ilmaiseksi ei ole mahdollista.

Vähemmällä määrällä enemmän

MTK-Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki toteaa, että maatalousala on kurimuksessa. Tilojen määrä vähenee jopa maitomaakunnaksikin tituleeratulla Keski-Pohjanmaalla kuten muuallakin maassa. Venäjän vastapakotteet ovat olleet täsmäisku alalle.

Keski-Pohjanmaalla on ennusteen mukaan vuonna 2022 hieman yli 400 maitotilaa, kun niitä vuonna 2016 oli reilut 800.

Samaan aikaan navetoiden keskikoko kasvaa nykyisestä noin 35 lehmästä 70 eläimeen. Myös tuotantomäärät kasvavat hiukan. Vuonna 2016 maitoa tuotettiin Keski-Pohjanmaalla runsaat 261 miljoonaa litraa. Ennusteiden mukaan määrä on 2022 runsaat 278 miljoonaa litraa.

Kaikkialla kehityskaari ei ole kulkenut tähän suuntaan. Maatalousjohtaja Juha Lappalainen MTK:sta toteaa, että esimerkiksi Kaakkois-Suomessa maidontuotanto on vähentynyt useita kymmeniä miljoonia litroja viime vuosina.

Lappalaisen mukaan koko maassa ne viljelijät, jotka ovat päättäneet jatkaa alalla, ovat kasvattaneet investointejaan. Investoinnit ovat keskittyneet erityisesti Lounais-Suomeen ja Pohjanmaalle.

MTK Keski-Pohjanmaan Jouni Jyrinki uskoo, että Keski-Pohjanmaa pysyy siis vahvana maitomaakuntana.

Talousosaamisen myötä uskaltaa joskus lähteä vähän riskialttiimpaankin yritykseen. maatalousyrittäjä Lea Haavisto

– Tämä on nurmiviljelyvaltainen maakunta eli maaperä on sellaista, että heinä kasvaa parhaiten. Se antaa mahdollisuuden märehtijöiden pitämiseen. Ainakin ennusteen mukaan vuoteen 2020 saakka näyttäisi, että tuotetaan maitoa, naudanlihaa ja rannikon hietamultaisilla mailla perunaa.

"Talousosaamisen oltava kunnossa"

Navettainvestoinnin juuri tehnyt kannuslainen Lea Haavisto miettii, että heidän vahvuutensa on vuosikymmeniä tilaa pitäneiden vankka kokemus sekä nuorten viljelijöiden innostus.

Maataloustukea hakeneet maatilat Keski-Pohjanmaalla

MTK Keski-Pohjanmaan alueella (Keski-Pohjanmaan maakunnan lisäksi Kalajoki, Sievi, Alavieska, Ylivieska ja Reisjärvi) maataloustukea hakeneiden tilojen määrä on vähentynyt vuosina 2014-2016 noin 3-4 prosenttia.

2014 2316 tilaa

2015 2200 tilaa

2016 2168 tilaa

MTK Keski-Pohjanmaa

– Se ammattiosaamisen tunne on yksi noja. Ja toinen, jota en lakkaa korostamasta, on se talousosaaminen. Sitä pitää tilalta löytyä ja se korostuu näinä aikoina aina vain enemmän. Jos sen ulkoistaa, tila on äkkiä itsekin ulkona. Talousosaamisen myötä uskaltaa joskus lähteä vähän riskialttiimpaankin yritykseen, puntaroi Haavisto.

Hän arvioi, että suuri yksikkö luo tietyllä tapaa turvallisuutta ja auttaa lomituksen järjestämisessä.

– Tila ei heti piiputa, jos toinen sairastuu. Lomituksessahan on myös aikamoisia haasteita yleensä, mutta tässä ne hoituvat työvuorojärjestelyillä paremmin. Se tuo turvaa, mutta vaatii sitä, että osataan sopia keskenämme näitä asioita.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ranskattarille kehitetyt ikää paljastamattomat moniteholinssit joka neljännellä suomalaisella

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 28 - 07:20
Mistä on kyse?
  • Moniteholaseja tarvitaan yleensä 45 vuoden iässä
  • Monitehoilla näkee portaattoman tarkasti sekä lähelle että kauas.
  • Oikean linssityypin löytäminen haasteellista

Alunperin 1950-luvun lopulla ranskattarille kehitetyt ikää paljastamattomat moniteholinssit ovat kehittyneet huimasti viime vuosikymmenten aikana. Tietokonepohjainen hionta on edistynyt niin pitkälle, että nykyiset lasit voivat tuntua käyttäjästä miltei samanlaiselta kuin yksilinssiset silmälasit.

Neljänkympin rajapyykin lähestyessä useimmat meistä tarvitsevat lähityöskentelyyn silmälaseja. Moniteholasit ovat yleensä toiminnallisesti paras ratkaisu ikänäköön, kun lähietäisyydelle ei enää näe ilman lasikorjausta. Jo joka neljäs suomalainen käyttää monitehoja, todetaan Specsavers-ketjun vuonna 2016 tekemässä verkkokyselyssä. Taloustutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista käyttää silmälaseja.

Osa ihmisistä ei totu moniteholaseihin. Tero Kivelä

Huimasta muutoksesta huolimatta kaikki eivät totu niihin ongelmitta. Moniteholaseissa linssin reunaosa vääristää aina jonkin verran kuvaa, vaikka nykyään se on useimmiten melkein huomaamatonta. Terävin näköalue löytyy linssin keskilinjasta.

– Jos kääntää päätään kohteen mukana, vaikeuksia ei ilmaannu. Mutta jos onkin tottunut sivulle katsellessaan kääntämään mieluummin silmiään kuin päätään, silloin katse menee linssin reunaosaan. Osa ihmisistä ei totu moniteholaseihin, kertoo Helsingin yliopiston silmätautiopin professori Tero Kivelä.

Yksilöllisiä laseja   

Erilaisia moniteholaseja löytyy nykyään lukematon määrä. Linssitehtaita on parikymmentä, eri käyttötarkoituksiin valmistetaan useita malleja ja jokainen tehdas hioo linssit vielä omalla tavallaan.

– Jos teetättää moniteholasit täysin samalla reseptillä kahdessa eri paikassa, ne saattavat olla hyvin erilaiset käyttööntotutteluvaiheessa, muistuttaa Kivelä.

Rahat olisivat menneet hukkaan, jos olisin ottanut kalleimmat henkilökohtaisesti hiotut linssit. Tero Kivelä

Jos silmässä ei ole voimakasta hajataittoa ja silmät ovat täysin tasapariset, niin silloin pärjää edullisemmilla monitehoilla.

– Omat moniteholasini ovat keskimmäistä kategoriaa. Ne ovat niin hyvät, että todennäköisesti rahat olisivat menneet hukkaan, jos olisin ottanut kalleimmat henkilökohtaisesti hiotut linssit. Mutta jos silmät ovat eripariset tai tilanne on muuten poikkeuksellinen, niin yksilöllisistä laseista on merkittävää hyötyä, Tero Kivelä tietää.

Yksien rinnalla useammat

Moniteholinssien hintahaitari vaihtelee laidasta laitaan. Hintaan vaikuttavat muun muassa liikkeen kiinteät kustannukset, millaisissa erissä ja tarjouksissa linssejä ostetaan, kuinka suureen ketjuun liike kuuluu ja millaisia yksilöllisiä ominaisuuksia linssiin halutaan.

Yli neljäkymmentä vuotta alalla työskennellyt oululainen yrittäjä-optikko Olli Järvinen on nähnyt optikkoalan tapahtuneen muutoksen.

– Väestön ikääntymisen ja työelämän tuomien vaatimusten myötä moniteholaseja myydään nykyään yhä enemmän. Myyntiin vaikuttaa myös se, että kun ostaa yhdet silmälasit, niin yllättäen saakin mukaansa useampia. Tämä on uutta, ei ennen yhdelle henkilölle myyty niin monia silmälaseja kuin nyt.

Tämä on uutta, ei ennen yhdelle henkilölle myyty niin monia silmälaseja kuin nyt. Olli Järvinen

Uusien linssien kehittäminen on edelleen työlästä ja aikaa vievää. Tiettyjen patenttien umpeuduttua vanhempia linssejä valmistetaan kopioina halvan työvoiman maissa parinkymmenen euron hintaan.

– Hyvien linssien hinta vaihtelee kuudensadan euron molemmin puolin. Jos haluaa huippuluokan moniteholinssit, niin silloin hinta on yli tuhat euroa, sanoo Järvinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulu tahtoo Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – satavuotisen Suomen kunniaksi rahaa opiskelijoiden kansanvälistymiseen

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 27 - 18:00

Oulu juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta kolmella eri tavalla. Oulun kaupunginvaltuusto päätti maanantaina hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026.

– Hankkeelle laaditaan toiminta- ja taloussuunnitelma, joka käsitellään myöhemmin, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

Aikaisemmin Suomesta Euroopan kulttuuripääkaupunkeina ovat toimineet Helsinki (2000) ja Turku (2011).

Samalla valtuusto päätti myös Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi toteuttaa taidetta ja teknologiaa hyödyntävän valoinstallaation Hallituskadun vesialtaaseen. Lisäksi Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkealle lahjoitetaan juhlarahaa opiskelijoiden kansainvälistymisen edistämiseen.

Nuorekas kaupunki

Viime vuosikymmenet voimakkaasti kasvanut ja väestörakenteeltaan maan nuorimpiin kuuluva Oulu haluaa jatkossakin olla elinvoimainen pohjoisen keskus. Oululaisten keski-ikä on useita vuosia suomalaisten keski-ikää alhaisempi.

– Nuoret ihmiset ovat ehdottomasti kaupunkikulttuurin suurin kohderyhmä, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö Samu Forsblom muistuttaa.

Oulu otti puolenkymmentä vuotta sitten markkinointikäyttöönsä sloganin Pohjois-Skandinavian pääkaupunki ja ilmoittaa kaupunkistrategiassaan tavoitetilansa olevan rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki.

Kaikkialla maailmassa kasvua ja suotuisaa kehitystä hakevat kaupungit pitävät elämisen laatua ja asukkaiden viihtymistä tärkeimpinä kaupunkikehittämisen osatekijöinä, todetaan päätöksen perusteluissa.

Viesti tulevaisuususkosta

Valoinstallaatio on maamerkki älykkäästä Oulusta. Paikka on keskeinen tulevaisuuden matkustajavirtoja silmällä pitäen. Valotaideteos yhdistää maanalaisen pysäköintiluolasto Kivisydämen ja tulevan asemakeskuksen.

– Teos tulee olemaan kaupunkilaisten ylpeyden aihe ja se viestii tulevaisuuden uskosta, Oulussa teknologista osaamista on myös tulevaisuudessa. Valoinstallaatio tulee olemaan korkeatasoinen ja tulevaisuudessa ikoninen matkailunähtävyys, arvioi Pennanen.

Teos tulee olemaan kaupunkilaisten ylpeyden aihe ja se viestii tulevaisuuden uskosta. Matti Pennanen

Oulun kaupunki antaa juhlavuoden kunniaksi juhlarahaa Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkeakoululle yhteensä 400 000 euroa Oulun kaupungin kehittämisrahastosta. Kohderyhmänä ovat kotimaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat.

– Tavoitteena on opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden avulla lisätä sekä Oulun kaupungin yritysten ja yhteisöjen elinvoimaa että osaamispohjaa, sanoo Pennanen.

– On yleinen trendi, että nuoret osaajat miettivät, minkälaiseen kaupunkiin he haluavat tulla ja löytyykö sieltä kaupunkikulttuuria, mikä on kaupungin sielu? Tätä kaikkea tukevat hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet, Forsblom ajattelee.

Vuonna 2005 Oulu päätti kaupungin 400-vuotisjuhlapäätöksenä perustaa kaikille avoimen ja maksuttoman Pan Oulu -verkon. Langaton internet-yhteys on ollut maksutta saatavilla kaupungissa sieltä saakka. Ouluun rakennettu wlan-tukiasemien verkko, jonka alueella pääsee nettiin tuili maksamaan 2,4 miljoona euroa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen säntilliset kirkonkirjat avaavat lukittuja ovia geenitutkijoille – "Jossakin vaiheessa mutaatiot aina poksahtavat esille"

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 27 - 14:38

Geenitestit ovat perinnöllisyyslääkärin tärkeimpiä työkaluja ja niiden käyttö on yhä keskeisempää päivittäisessä työssä.

– Tavallisimpia syitä geenitestiin on perinnöllisen syöpäalttiustilan epäily, tyypillisimmillään paksusuolisyöpä- tai rinta-munasarjasyöpäoireyhtymän. Samoin, jos lapsella on kehitysvamma, jonka taustasyy on tuntematon, sitä lähdetään tutkimaan geenitesteillä ja uuden ajan kromosomitutkimuksilla, kertoo koordinaattori Outi Kuismin Oulun yliopistosairaalan perinnöllisyyslääketieteen klinikalta.

Esiin saattaa tulla vastauksia sairauksien syihin, mutta myös asioita, jotka lisäävät terveyteen liittyvää ahdistusta.

Tulevaisuudessa geenitestien merkitys on lääketieteessä aivan keskeinen. Outi Kuismin

Geenitesteillä pystytään parhaassa tapauksessa varmistamaan diagnoosi, mikä helpottaa myös sukulaisten mahdollisen sairausriskin ja tarvittavien toimenpiteiden arvioimista.

– Tulevaisuudessa geenitestien merkitys on lääketieteessä aivan keskeinen sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta. Niitä tullaan käyttämään kaikilla lääketieteen aloilla. Niillä pystytään paremmin arvioimaan henkilökohtaista vastetta lääkehoidolle ja antamaan elintapasuosituksia, arvioi Outi Kuismin.

Yksilöllisempää lääkehoitoa

Jo lähivuosina kyetään geenitutkimuksen avulla myös yksilöllisempään lääkehoitoon.

– Perintötekijöiden säätelemän aineenvaihdunnan nopeus vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Niiden poistuminen elimistöstä kestää eripituisia aikoja eri ihmisillä perintötekijöistä riippuen. Tällä on merkitystä lääkkeen vaikutukseen, sanoo sisätautiopin professori Markku Savolainen Oulun yliopistosairaalasta.

Perintötekijöiden säätelemän aineenvaihdunnan nopeus vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Markku Savolainen

Elämäntapoja voi testitulosten myötä muuttaa tai tehdä vaikka ennaltaehkäiseviä leikkauksia.

– Riskiä voidaan konkreettisesti pienentää paljonkin esimerkiksi perinnöllisessä rinta-munasarjasyöpäoireyhtymässä, kuten tarjoamalla rintojen ja munasarjojen poistokeikkausta. Se pienentää paljon syöpäriskiä, sanoo Outi Kuismin.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan elintapatekijät, kuten ravinto ja liikunta vaikuttavat myös perinnöllisen syövän syntyyn. Esimerkiksi runsaskalorinen ruokavalio näyttää edistävän paksusuolisyöpää.

Suomella hyvä asema

Perinnöllinen Lynchin oireyhtymä aiheuttaa korkean riskin sairastua paksusuolisyöpään ja naisilla myös kohtu- ja munasarjasyöpään. Geenivirheen kantajien tähystysseurannalla yli 50 prosenttia syövistä voidaan ehkäistä poistamalla syövän esiasteita.

Suomessa asenteet ovat hyvin tutkimusmyönteiset. Meillä on hyvät terveystietokannat, sosiaaliturvatunnus, kirkonkirjat ja veroluettelot, joiden avulla kaikkien sukupuut pystytään jäljittämään parhaassa tapauksessa jopa 1400-luvulle saakka.

Ihmisen koko perimän kertovan geenitestin tekeminen maksaa 800 euroa. Kalervo Hiltunen

Geenitutkimuksen ja geneettisen tiedon hyödyntäminen etenevät vauhdikkaasti, sillä ihmisen koko geenikartan analysoinnin hinta on uusien tekniikoiden ansiosta romahtanut.

– Tällä hetkellä ihmisen koko perimän kertovan geenitestin tekeminen maksaa 800 euroa. Hinnan arvioidaan hyvin nopeasti tippuvan sadan euron pintaan. Kuka tahansa voi tilata itselleen netistä tällaisen informaatiopaketin, kertoo Oulun yliopiston biokemian professori Kalervo Hiltunen.

Eri asia on sitten mitä tiedoilla pitäisi tehdä. Testeistä voi paljastua ikäviäkin asioita.

Testit oikeassa paikassa

Kaupallisissa testeissä on hyviäkin, mutta on iso ero tehdäänkö tutkimus netin välityksellä, lääkärin vastaanotolla vai perinnöllisyyslääketieteen yksikössä.

– Yksilön kannalta voi olla kyse dramaattisesta tiedosta, esimerkiksi Huntingdonin taudista tai etenevästä dementiasta. Ennustavaa geenitutkimusta ei pitäisi tehdä missään muualla kuin perinnöllisyyspoliklinikalla, koska siinä arvioidaan sairauden riskiä terveelle henkilölle, linjaa Outi Kuismin.

Varsinkin ennen perinnöllisen syöpäalttiustilan selvittämistä on hyvä pysähtyä pohtimaan asiaa.

– Kannattaa miettiä etukäteen yhdessä asiantuntijan kanssa, mitä mahdollisen geenivirheen löytyminen tarkoittaa, sanoo Kuismin.

Ennustavaa geenitutkimusta ei pitäisi tehdä missään muualla kuin perinnöllisyyspoliklinikalla. Outi Kuismin

Ennen testejä perinnöllisyysklinikalla konsultoidaan asiakkaan kanssa kunnolla, haluaako hän todella tietää. Tieto siitä, että kantaa esimerkiksi perinnöllistä paksusuolensyöpägeeniä tai rinta-munasarjasyöpägeeniä ei ole hauskaa ja tieto siitä että kantaa geenivirhettä on lopullinen.

– Sukulaisten informoiminen on yleensä haasteellista. Isoissa suvuissa ei kaikkien kanssa ole oltu edes tekemisissä, mutta nyt pitäisi kertoa, että muidenkin tulisi asia huomioida kohdallaan, sanoo perinnöllisyyshoitaja Tea Kotajärvi Oulun ylipistosairaalan perinnöllisyysklinikalta.

Benjamin ja Rebecca

Oulun yliopisto on jäljittänyt Oulun seudulle keskittyneen erittäin harvinaiseksi taudiksi yleisen MEN1-oireyhtymän syntyhistorian. Tämän multippeli endokriininen neoplasia tyyppi 1 on paikallistettu alkaneeksi nykyisessä Oulussa 1700-luvulla eläneestä pariskunnasta.

Kyseessä on kasvainalttiustila, jossa on erityisen suuri taipumus saada hormonaalisen kudoksen kasvaimia. Suomesta on löytynyt vain 20 perhettä, joissa MEN1-geenivirhettä esiintyy.

– Täällä puhutaan kymmenistä potilaista. Tutkimusrekisteriaineistossamme on noin sadan ihmisen joukko. Muualla Suomessa on vain yksittäisiä tapauksia. Tämä johtuu siitä, että tätä mutaatiota 1700-luvulla periyttämään lähteneen kantapariskunta Benjaminin ja Rebeccan (nimet muutettuja, yleisimpiä nimiä tuohon maailman aikaan) jälkeläiset ovat uskollisesti pysytelleet paikkakunnalla. Joitakin yksittäisiä henkilöitä muuallakin Suomessa asuvista kantajista kuuluu tähän sukuun, kartoittaa Kuismin.

Jossakin vaiheessa tällaiset mutaatiot aina poksahtavat esille. Outi Kuismin

Geenivirheestä johtuva perinnöllinen MEN1 altistaa muun muassa lisäkilpirauhasen, haiman ja aivolisäkkeen etulohkon kasvaimille.

– Jossakin vaiheessa mutaatiot aina poksahtavat esille. Joku on aina sukunsa ensimmäinen, toteaa Kuismin.

– Jos testeissä käy ilmi, että henkilö on perinyt sukunsa geenivirheen, ohjaamme hänet perinnöllisyyspoliklinikalta endokrinologian poliklinikalle. Siellä hänelle tehdään seurantasuunnitelma. Mahdolliset kasvaimet pyritään toteamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta hoito olisi optimaalista, kertoo Kuismin.

Sama pätee muihinkin eri sukuja rasittaviin geenivirheisiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Piispat eivät aio hyväksyä sateenkaariparien vihkimistä: "On selvää, että tulee seurauksia"

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 27 - 14:30

Piispat eivät aio katsoa läpi sormien samaa sukupuolta olevien pariskuntien vihkimistä kirkossa. Seuraukset vastoin kirkon ohjeita toimiville papeille harkitaan tapauskohtaisesti.

Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui aiheesta piispainkokouksessa tammikuussa ja se herätti vilkkaan keskustelun. Pyysimme Suomen yhdeksää muuta piispaa kommentoimaan kirkossa käytävää keskustelua uudesta avioliittolaista.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen luottaa siihen, että hiippakunnan papit toimivat lojaalisti. Jos eivät, asiaa ei paineta villaisella.

– Jos työntekijä toimii vastoin työnantajan ohjeita, on selvää, että siitä tulee seurauksia missä tahansa työpaikassa, myös kirkossa, Jolkkonen sanoo.

Parisenkymmentä pappia on ilmoittanut Sateenkaaripapit-verkkosivustolla, että he ovat valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, kun laki sukupuolineutraalista avioliitosta astuu voimaan maaliskuussa. Aamulehden selvityksen mukaan Tampereella tällaisia pappeja on kymmenen.

Lisäksi Helsingin Sanomien ja Kirkko ja kaupunki -lehden kyselyn mukaan samaa sukupuolta olevat parit voisivat saada kirkkohäät Helsingissä ja Vantaalla.

Seuraukset harkitaan tapaus kerrallaan

Piispat eivät vielä halua arvioida, millaisia seuraamuksia samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä tulee.

– Tavattomasti on tiedotusvälineitä kiinnostanut, mitä siitä seuraa, mutta ei sellaisia voi ruveta spekuloimaan, tilanteet ovat erilaisia, sanoo Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström kertoo reagoivansa joko piispana tai tuomiokapitulin täysistunnon kautta. Hän sanoo, että kyseistä pappia on ensin kuultava ja vasta sen jälkeen voidaan miettiä mahdollisia seuraamuksia.

– Sanktiot ja seuraamukset, jos niihin ilmenee syytä, käsitellään tapaus kerrallaan. Niitä en kommentoi etukäteen, kirjoittaa vastauksessaan puolestaan Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.

Kirkkojärjestyksessä on olemassa seuraamukset alkaen varoituksesta aina pappisviran menettämiseen. Seppo Häkkinen Piispoilla velvollisuus puuttua asiaan

Myös Lapuan, Espoon ja Mikkelin hiippakunnan piispat painottavat, että tuomiokapitulin ja piispan velvollisuus on puuttua asiaan, mutta että jokainen tapaus käsitellään erikseen.

– Koska papin vihkimisoikeudessa ja -velvollisuudessa ei maaliskuun alussa tapahdu mitään muutosta, asia tulisi tuomiokapitulin istunnon käsittelyyn. Seuraamuksia harkittaisiin silloin, kommentoi puolestaan Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala.

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen muistuttaa, että pappien toimintaa koskevat samat työelämän lojaalisuusperiaatteet kuin muussakin työelämässä.

– Kirkkojärjestyksessä on olemassa seuraamukset alkaen varoituksesta aina pappisviran menettämiseen. Kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta, hän toteaa.

Alkaa tuntua siltä, että tämän (avioliitto)keskustelun laineet peittävät kirkon perustehtävän todellisuuden. Samuel Salmi

Samoilla linjoilla on Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi. Jos rikkomuksia tapahtuu, ne käsitellään asianmukaisessa järjestyksessä tuomiokapitulissa, mutta lähtökohtana on, etteivät papit riko pappislupaustaan.

– Lähden siitä, että hyvin suurella todennäköisyydellä hiippakunnan papit tulevat noudattamaan kirkon järjestystä, johon he ovat sitoutuneet, Salmi painottaa.

Piispat: Homoparit vihitään maistraatissa

Piispojen seurakunnilleen antamat ohjeistukset ovat yhteneväiset: samaa sukupuolta olevien vihkiminen ei ole mahdollista. Pappi tai seurakunnan muu työntekijä voi kuitenkin sovitussa paikassa rukoilla siviiliavioliiton solmineiden kanssa ja heidän puolestaan.

Hämmennystä asiassa on aiheuttanut muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen asiaa koskeva puhe piispainkokouksessa tammikuun lopussa. Arkkipiispa Mäkinen totesi tuolloin, että kirkko ei kaadu sateenkaariparien vihkimisiin.

Puhetta tulkittiin julkisuudessa jopa niin, että Mäkinen olisi antanut siinä luvan sateenkaariparien vihkimiselle. Mäkinen on kumonnut tulkinnan Aamulehden haastattelussa, jossa hän totesi, että samaa sukupuolta olevien vihkiminen on moitittavaa.

Näppituntumani myös on, että vihkimään halukkaita pappeja voi olla enemmän kuin pariskuntia, jotka haluavat vihkimisen kirkossa. Matti Repo

Mäkinen on korostanut myös Ylen haastattelussa, että samaa sukupuolta olevien avioliitto solmitaan maistraatissa. Monien muiden piispojen tavoin hänkään ei halunnut arvioida seurauksia ohjeiden vastaisesti toimiville papeille. Hänen mukaansa kirkon tulevaisuutta ei kuitenkaan pitkän päälle rakenneta sanktioiden ja oikeusprosessien varaan.

"Arkkipiispa ei olisi edes voinut antaa sellaista lupaa"

Piispat myös huomauttavat, ettei arkkipiispa edes voisi antaa lupaa homoparien vihkimiseen.

– Hän ei olisi edes voinut antaa sellaista lupaa, joka on ristiriidassa kirkolliskokouksen päätösten, piispainkokouksen selonteon ja kirkkohallituksen oikeudellisen selvityksen kanssa, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura sanoo.

Samaa sukupuolta olevien vihkimisestä voi päättää vain kirkolliskokous, jolle onkin nyt tehty aihetta koskeva aloite. Toukokuussa kokoontuvalle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukselle esitetään kirkon avioliittokäsityksen laajentamista siten, että kirkollinen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista myös samaa sukupuolta oleville pareille.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Mutta aloite on hyvä sen asian kirkastamiseksi, että tunnustetaan, että kirkolla on jo selvä kanta, jonka toivotaan muuttuvan, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma toteaa.

"Talven mittaan kiiri arvailuja"

Piispojen mukaan on vaikeata arvioida, muodostuvatko avioliittoasiaa koskevat käytännöt erilaisiksi eri hiippakunnissa. Lapuan piispa Simo Peura aavistelee, että eroja tulee esiin vähemmän kuin etukäteen oletetaan. Samaa mieltä on Tampereen piispa Matti Repo.

– Talven mittaan ja viime vuonnakin kiiri sellaisia arvailuja, että on sadoittain pappeja, jotka ovat halukkaita vihkimään (samaa sukupuolta olevia), mutta loppujen lopuksi ei niitä pappeja olekaan niin paljon, jotka ovat valmiita toimimaan kirkon sääntöjä vastaan. Näppituntumani myös on, että vihkimään halukkaita pappeja voi olla enemmän kuin pariskuntia, jotka haluavat vihkimisen kirkossa, Repo arvelee.

Turun piispa Kaarlo Kalliala arvelee, että hiippakuntien käytännöt tuskin eroavat oleellisesti toisistaan. Mikkelin ja Kuopion piispojen toiveena ja oletuksena on, että hiippakunnissa pitäydytään siihen, mitä on yhdessä ja yksimielisesti päätetty.

– Peruskysymyksistä on olemassa valtakunnallinen ohjeistus, joka sitoo kaikkia piispoja ja hiippakuntia. Siksi arvelen, että hiippakuntien käytännöt muodostuvat aika yhdensuuntaisiksi, Kuopion piispa Jari Jolkkonen sanoo.

Pohjoisessa kannatetaan perinteitä

Espoon piispa Tapio Luoman mukaan ihmiset ja siten myös kirkko ovat erilaisia idässä, lännessä, etelässä ja pohjoisessa, ja painotuseroja syntyy asiassa kuin asiassa.

– Henkilökohtainen toiveeni on, että kapitulien kesken on yhteinen linja siihen, miten menetellään niissä mahdollisissa tilanteissa, joissa pappi vihkii vastoin kirkon järjestystä.

Esimerkiksi pohjoisen ja etelän välillä on eroja. Helsingin hiippakuntavaltuusto on linjannut, että papit voivat vihkiä maaliskuusta lähtien ongelmattomasti myös samaa sukupuolta olevia pareja. Hiippakuntavaltuustolla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa asiassa. Myös valtaosa Sateenkaaripapit-sivustolle ilmoittautuneista papeista on Helsingistä.

Sen sijaan varsinkin pohjoisessa on Oulun piispan Samuel Salmen mukaan paljon kirkon perinteisen avioliittokäsityksen kannattajia.

– Tässä ilmapiirissä eroavaisuuksia siis on, mutta lähtökohtana on, että noudatamme sitä, mitä kirkko on asiasta linjannut, myös Salmi korostaa.

Helsingin piispa Irja Askola ei halunnut kommentoida Ylelle hiippakuntien mahdollisia eroja. Helsingin hiippakunnan kiertokirjeestä kuitenkin selviää, että myös Askolan ohjeistus hiippakuntansa papeille on selvä:

– (Samaa sukupuolta olevien) vihkiminen ei ole mahdollista, mutta tämä ei estä meitä kunnioittamasta heidän avioliittoaan ja iloitsemasta heidän kanssaan, Askola kirjoittaa.

Teologista keskustelua avioliitosta

Espoon piispa Tapio Luoman mukaan keskustelu avioliittokäsityksestä siirtyy jatkossa entistä painokkaammin koskemaan kirkkoa. Hänen mukaansa keskustelussa tarvitaan malttia ja kykyä kuunnella myös eri mieltä olevia.

– Odotettavissa on vilkasta keskustelua, jossa kiusauksena on ajautua ylilyönteihin ja loukkaamiseen. Tätä kiusausta pitää vastustaa. Tärkeintä olisi, että mieltäisimme olevamme samassa veneessä ja samalla puolella, vaikka olisimme eri mieltä asioista. Vaikka hajottavia voimia tulee keskusteluun, niitä vastaan täytyy kamppailla, Luoma painottaa.

Oulun piispa Samuel Salmen mukaan kaikkien ihmisten kunnioittaminen ja tasa-arvo ovat niin kirkossa kuin yhteiskunnassakin tärkeitä kysymyksiä, joista on voitava keskustella. Se ei kuitenkaan hänen mielestään saisi peittää alleen kirkon perustehtävää.

Vihkiminen ei ole mahdollista, mutta tämä ei estä meitä iloitsemasta heidän kanssaan. Irja Askola

– Kirkon tehtävä on evankeliumin julistaminen ja Kristuksen antaman tehtävän toteuttaminen maailmassa, ja siihen pitäisi nyt löytää enemmän aikaa. Alkaa tuntua siltä, että tämän (avioliitto)keskustelun laineet peittävät kirkon perustehtävän todellisuuden ja näin ei saisi tapahtua.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen huomauttaa, että julkisuudessa samaa sukupuolta olevien avioliittoa on lähestytty ennen muuta poliittisena ihmisoikeuskysymyksenä. Kirkolle puolestaan vihkiminen on Jolkkosen mukaan uskonnollinen toimitus, ja sitä koskevat perusteet on ratkaistava kirkon uskonkäsityksen pohjalta.

Myös Espoon piispa Luoma ja Tampereen piispa Matti Repo kaipaavat teologista keskustelua avioliiton olemuksesta. Revon mukaan vielä tässä vaiheessa pappienkin argumentit ovat olleet lähinnä samoja kuin eduskuntakeskusteluissa.

– Eduskunnassa asia voidaan päättää lainsäätö- ja oikeudenmukaisuuskysymyksenä, mutta kirkossa vihkiminen on pieni jumalanpalvelus. Silloin pitää mennä syvempiin teologisiin perusteluihin, jotka eivät eduskunnalle kuulu. Niiden pappien, jotka haluavat muuttaa kirkon käsitystä, pitäisi pystyä perustelemaan asia niin, että kirkko voisi siihen oman uskonsa pohjalta yhtyä, Repo pohtii.

Juttuun lisätty 27.2. kello 14:24 arkkipiispa Kari Mäkisen aiemmin antamat kommentit koskien samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä kirkossa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yli 100 viljelijää ohjattu velkaneuvontaan ja terapiaan: "Tilanne on monin tavoin pahempi kuin 90-luvun lamassa"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 27 - 11:15

Maatilojen ahdingon syvyys on paljastunut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä -projektissa, joka alkoi vuoden alussa.

Jo toista sataa pahoista maksu- ja uupumusongelmista kärsivää on saanut apua ympäri maata. Heitä on ohjattu talousneuvontaan ja terapiaan ostopalvelusitoumuksilla.

Projektin vetäjä Pirjo Ristola luuli, että apua saadaan perille etukenossa, mutta toisin kävi.

Osa tilallisista rämpikin jo syvemmällä kuin arveltiin. Kiireellinen psyykkisen avun tarve tuli yllätyksenä.

Pöydällä oli pino avaamattomia laskuja, lainat olivat maksamatta ja parisuhde kriisissä. Projektin vetäjä Pirjo Ristola

– Tilakäynneillä löytyi muutamia viljelijöitä, jotka ohjattiin heti terapiaan. Monilla unettomuus ja uupumus olivat jatkuneet pitkään. Pöydällä oli pino avaamattomia laskuja, lainat olivat maksamatta tai parisuhde kriisissä. Töitä oli liikaa, talous heikoilla, eikä mihinkään jaksettu tarttua, kuvailee Ristola tapauksia.

Viime kevään traktorimarssien jälkeen hallitus myönsi maatalousyrittäjille 50 miljoonan euron kriisitukipaketin syksyllä. Summasta miljoona euroa ohjattiin Välitä viljelijästä -projektiin. Projektin vetäjän tämän hetkisen arvion mukaan summa on todennäköisesti riittämätön.

– Avuntarve näyttäisi olevan paljon suurempi, Ristola summaa.

"Pahempi tilanne kuin 90-luvun lamassa"

Useilla tiloilla pitkään jatkuneet taloushuolet ovat kasaantuneet.

– Tilanne on monin tavoin pahempi kuin 90-luvun lamassa. Vaikka viljelijä maksaa lainanlyhennykset, saattaa laskuja olla rästissä edelleen satojen tuhansien eurojen edestä. 90-luvulla viljelijät velkaantuivat ylisuurien investointien ja rohkean luototuksen takia, nyt velkojen syynä on tuotannon kannattamattomuus, kertoo ProAgria Keski-Pohjanmaan talousneuvoja Juha Nivala.

Vaikka viljelijä maksaa lainanlyhennykset, saattaa laskuja olla rästissä vielä satojen tuhansien edestä. ProAgria Keski-Pohjanmaan talousneuvoja Juha Nivala

Nivalan työssä muutos on ollut huomattava. Viime vuonna hänen työajastaan enää 20 prosenttia meni sukupolvenvaihdoksiin ja peräti 80 prosenttia velkajärjestelyiden tekemiseen.

Usein velkaantuminen havaitaan liian myöhään.

– 90-luvulla pankit olivat perillä tilojen taloudellisista vaikeuksista. Nyt luotot voivat olla ajan tasalla, mutta laskuja on jäänyt rästiin kymmenillä tuhansilla euroilla. Siellä on rehu- ja lannoitemaksuja. Verohallinto on yleensä suurin karhuaja, luettelee Nivala.

Maatalouden kannattavuus alamäessä

Talousvaikeuksiin ajaudutaan tänä päivänä yhä useammin tuotannon kannattamattomuuden takia. Luonnonvarakeskuksen tilastot vahvistavat suunnan alamäeksi.

– Tilojen kannattavuus on laskenut jo viisi vuotta peräkkäin. Erityisesti kotieläintilat ovat heikoilla, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Tauriainen.

Kun tiloja katoaa, eikä naapurissa ole vertaista, ovat viljelijät yhä enemmän yksin. Välitä viljelijästä -projektin vetäjä Pirjo Ristola

Vuosi 2016 toi viljelijöille entistäkin laihemman tilipussin.

– Maatalousyrittäjälle jäi omaksi palkaksi vuodessa keskimäärin 14 000 euroa tuet mukaan laskettuna. Isoilla kotieläintiloilla summa voi olla suurempi ja taas viljatilalla reippaasti pienempi, noin 3 000 euroa. Heikoimmillaan käteen ei jää mitään. Eikä tuottajahinnoissa näy nousua, huomauttaa Luken tutkija.

Naapurista ei löydy enää vertaista

Viljelijöiden tukiverkko on maaseudulla harventunut tilojen hupenemisen tahtiin.

Viimeisten 20 vuoden aikana maatilojen määrä on Suomessa lähes puolittanut. Noin 100 000 maatilasta on jäljellä enää 50 000. Samalla tilojen koko, investointien määrä ja taloudelliset riskit kasvavat.

– Kun tiloja katoaa, ovat viljelijät yhä enemmän yksin. Vertaistuki saattaa puuttua, myöntää Pirjo Ristola Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta.

Ristola suosittelee luomaan oman tukiverkon.

– Yhteys toisiin viljelijöihin kannattaa säilyttää: lähteä mukaan vaikka yhdistykseen tai harrastukseen. Ja työterveyshuoltoon kannattaa liittyä!

Katso myös Yle Areenasta MOT:n juttu viljelijöiden ahdingosta viime keväältä.

28.2. klo 11:26 Lisätty viljelijän palkkatietoihin sana vuodessa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yli 100 viljelijää ohjattu velkaneuvontaan ja terapiaan: "Tilanne on monin tavoin pahempi kuin 90-luvun lamassa"

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 27 - 11:15

Maatilojen ahdingon syvyys on paljastunut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä -projektissa, joka alkoi vuoden alussa.

Jo toistasataa pahoista maksu- ja uupumusongelmista kärsivää on saanut apua ympäri maata. Heitä on ohjattu talousneuvontaan ja terapiaan ostopalvelusitoumuksilla.

Projektin vetäjä Pirjo Ristola luuli, että apua saadaan perille etukenossa, mutta toisin kävi.

Osa tilallisista rämpikin jo syvemmällä kuin arveltiin. Kiireellinen psyykkisen avun tarve tuli yllätyksenä.

Pöydällä oli pino avaamattomia laskuja, lainat olivat maksamatta ja parisuhde kriisissä. Projektin vetäjä Pirjo Ristola

– Tilakäynneillä löytyi muutamia viljelijöitä, jotka ohjattiin heti terapiaan. Monilla unettomuus ja uupumus olivat jatkuneet pitkään. Pöydällä oli pino avaamattomia laskuja, lainat olivat maksamatta tai parisuhde kriisissä. Töitä oli liikaa, talous heikoilla, eikä mihinkään jaksettu tarttua, kuvailee Ristola tapauksia.

Viime kevään traktorimarssien jälkeen hallitus myönsi maatalousyrittäjille 50 miljoonan euron kriisitukipaketin syksyllä. Summasta miljoona euroa ohjattiin Välitä viljelijästä -projektiin. Projektin vetäjän tämän hetkisen arvion mukaan summa on todennäköisesti riittämätön.

– Avuntarve näyttäisi olevan paljon suurempi, Ristola summaa.

"Pahempi tilanne kuin 90-luvun lamassa"

Useilla tiloilla pitkään jatkuneet taloushuolet ovat kasaantuneet.

– Tilanne on monin tavoin pahempi kuin 90-luvun lamassa. Vaikka viljelijä maksaa lainanlyhennykset, saattaa laskuja olla rästissä edelleen satojen tuhansien eurojen edestä. 90-luvulla viljelijät velkaantuivat ylisuurien investointien ja rohkean luototuksen takia, nyt velkojen syynä on tuotannon kannattamattomuus, kertoo ProAgria Keski-Pohjanmaan talousneuvoja Juha Nivala.

Vaikka viljelijä maksaa lainanlyhennykset, saattaa laskuja olla rästissä vielä satojen tuhansien edestä. ProAgria Keski-Pohjanmaan talousneuvoja Juha Nivala

Nivalan työssä muutos on ollut huomattava. Viime vuonna hänen työajastaan enää 20 prosenttia meni sukupolvenvaihdoksiin ja peräti 80 prosenttia velkajärjestelyiden tekemiseen.

Usein velkaantuminen havaitaan liian myöhään.

– 90-luvulla pankit olivat perillä tilojen taloudellisista vaikeuksista. Nyt luotot voivat olla ajan tasalla, mutta laskuja on jäänyt rästiin kymmenillä tuhansilla euroilla. Siellä on rehu- ja lannoitemaksuja. Verohallinto on yleensä suurin karhuaja, luettelee Nivala.

Maatalouden kannattavuus alamäessä

Talousvaikeuksiin ajaudutaan tänä päivänä yhä useammin tuotannon kannattamattomuuden takia. Luonnonvarakeskuksen tilastot vahvistavat suunnan alamäeksi.

– Tilojen kannattavuus on laskenut jo viisi vuotta peräkkäin. Erityisesti kotieläintilat ovat heikoilla, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Tauriainen.

Kun tiloja katoaa, eikä naapurissa ole vertaista, ovat viljelijät yhä enemmän yksin. Välitä viljelijästä -projektin vetäjä Pirjo Ristola

Vuosi 2016 toi viljelijöille entistäkin laihemman tilipussin.

– Maatalousyrittäjälle jäi omaksi palkaksi vuodessa keskimäärin 14 000 euroa tuet mukaan laskettuna. Isoilla kotieläintiloilla summa voi olla suurempi ja taas viljatilalla reippaasti pienempi, noin 3 000 euroa. Heikoimmillaan käteen ei jää mitään. Eikä tuottajahinnoissa näy nousua, huomauttaa Luken tutkija.

Naapurista ei löydy enää vertaista

Viljelijöiden tukiverkko on maaseudulla harventunut tilojen hupenemisen tahtiin.

Viimeisten 20 vuoden aikana maatilojen määrä on Suomessa lähes puolittanut. Noin 100 000 maatilasta on jäljellä enää 50 000. Samalla tilojen koko, investointien määrä ja taloudelliset riskit kasvavat.

– Kun tiloja katoaa, ovat viljelijät yhä enemmän yksin. Vertaistuki saattaa puuttua, myöntää Pirjo Ristola Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta.

Ristola suosittelee luomaan oman tukiverkon.

– Yhteys toisiin viljelijöihin kannattaa säilyttää: lähteä mukaan vaikka yhdistykseen tai harrastukseen. Ja työterveyshuoltoon kannattaa liittyä!

Katso myös Yle Areenasta MOT:n juttu viljelijöiden ahdingosta viime keväältä.

28.2. klo 11:26 Lisätty viljelijän palkkatietoihin sana vuodessa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ilmaista talvilomaohjelmaa lapsiperheille: 10 kiinnostavaa tapahtumaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 27 - 08:15
Viikon 9 talviloma-alueet
  • Päijät-Häme (Lahti)
  • Kanta-Häme (Hämeenlinna)
  • Pirkanmaa (Tampere)
  • Pohjanmaa (Vaasa)
  • Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)
  • Keski-Pohjanmaa (Kokkola)
  • Keski-Suomi (Jyväskylä)
  • Kymenlaakso (Kotka & Hamina & Kouvola)
  • Etelä-Savo (Mikkeli)
  • Etelä-Karjala (Lappeenranta)

Ysiviikolla eli tällä talvilomaillaan yhtäaikaa kymmenellä alueella. Ensi viikolla ovat vuorossa Itä- ja Pohjois-Suomen koulut.

Talviloman kunniaksi kaikilla seuduilla järjestetään normaalia enemmän tapahtumia etenkin kouluikäisille, mutta myös koko perheelle. Väli-Suomen maakuntakeskusten matkailuneuvontojen ystävällisellä avulla kokosimme vinkkilistan monipuolisista ja ennen kaikkea ilmaisista lomaohjelmista. Yllättävän monissa on eläimiä tavalla tai toisella mukana alkaen Kille -hevosesta päättyen Instagram-kuvan ottamiseen dinosauruksen selässä.

1. Vapaasti kisafiilikseen Lahden torilla

Päijät-Hämeen pääkaupungissa Lahdessa on taatusti enemmän vipinää kuin missään muualla Suomessa. Hiihdon MM-kisat ovat houkutelleet kisakatsomoihin runsaasti väkeä ympäri Suomen. Ilman pääsylippujakin Lahden kisatunnelmaan toki pääsee mukaan, sillä esimerkiksi palkintojenjaot hoidetaan Lahden torilla, jonne on aina vapaa pääsy.

Talvilomaviikon maanantaina Lahden kisoissa ei kilpailla, mutta siitä huolimatta välipäivänä - torilla tavataan! Lahden kaupunki, Lahden nuorisopalvelut sekä Lahti2017 järjestävät Medal Awards Plazalla eli Lahden torilla kello 13-15 ilmaisen Nuorten Talvistartin.

Sen ohessa torilla voi tutustua pelastuslaitoksen kalustoon ja kokeilla mölkkyä. Sehän on Päijät-Hämeestä kotoisin oleva karjalaista kyykkää helpompi heittopeli.

Talvistartissa esiintyvät lahtelaiset rap-artistit Aste ja veljekset Ideaali & Jay Who? Räppäreiden lisäksi lavalla nähdään Draamapajan teatteria, Möysän nuorisoseuran tanssia sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden vetämää "kisahumppaa".

Keskiviikkona Lahden torilla PuusuksiTeam vie lomalaiset ajassa taaksepäin. Kello 11-14 torilla testataan ja tervataan puusuksia. Myös omia puusuksia voi tuoda tervattavaksi.

Lahdessa talvilomaa värittää hiihdon MM-kisojen runsas yleisö.Sara Hornig 2. Aulangolta löytyy upeita maisemia ja Karhuluola

Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa voi Aulangon luonnonsuojelualueella liikkua vapaasti ja tutustua kivikarhuihin, joutseniin, huvimajoihin ja raunioihin. Aulangonvuoren 33 metrinen torni on talvisin kiinni, mutta sen juurella on vuonna 1934 rakennettu näköalatasanne, josta avautuu maisema Aulangonjärvelle päin.

Näköalatasanteen vierestä laskeutuvat kiviportaat Karhuluolalle, josta löytyy Robert Stigellin vuonna 1905 veistämä karhuperheveistos. Alueen keskellä sijaitsevat Joutsenlampi ja Metsälampi ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia tekolampia.

Luonnonsuojelualueelta löytyy kaksi huvimajaa: uusgoottilainen Ruusulaakson paviljonki ja tiilirakenteinen Onnentemppeli. Aulangontien varressa sijaitsee graniittilinnake, joka toimii kesäteatterina. Rauhoitettua muinaisjäännöstä edustaa Hämeenlinnan varuskunnan entinen ruutikellari, jonka kivisen suojamuurin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä

Aulangon Ulkoilumajalla on talvilomaviikolla tarjolla maksutonta ohjattua liikuntaa. Maanantaista perjantaihin järjestetään ohjattuja lumikenkäretkiä. Aamulla kenkäilevät aikuiset ja iltapäivällä perheet. Lumikenkäily on helppoa ja aiempaa kokemusta ei tarvita. Tarvittaessa majalta saa lainaan lumikengät.

Huurteinen huvimaja AulangollaMarkku Karvonen / Yle 3. Dinosaurukset vielä viikon Tampereella

Pirkanmaan sydämessä Tampereella on vielä talvilomaviikon ajan nähtävänä Lastenkulttuurikeskus Rullan kaikkien aikojen suosituin näyttely Dinolandia, Lapset ja aikuiset ovat saaneet ihmetellä kohta neljä kuukautta Parasaurolophusta ja Argentinosaurusta kumppaneineen.

Dinolandia on suunnattu ensisijaisesti 5–10 –vuotiaille ja näyttelyn ovat suunnitelleet 7-9 –vuotiaat lapset ammattilaisten kanssa. Dinolandiassa tutustutaan elämyksellisesti erilaisiin dinosauruksiin ja opitaan miten niistä saadaan tietoa. Näyttelyssä yhdistyy tieteellinen ja mielikuvituksellinen näkökulma yli 65 miljoonaa vuotta sitten elettyyn aikakauteen.

Suunnitteluvaiheessa selvisi, että lapset haluavat lentää lentoliskolla ja saada siitä kuvan, ihmetellä isointa dinosaurusta ikinä ja tutkia aitoja fossiileja. Kaikkia näitä pääsee kokeilemaan Dinolandiassa.

Dinolandian viimeisellä viikolla on monelaisia työpajoja. Tiistaina vessapaperirullista askarrellaan dinosauruksia. Keskiviikosta sunnuntaihin tehdään pahvista dinosauruksia.

Keskiviikkona ja torstaina dinosauruksiin perehdytään myös tieteellisesti. Mad Science Pirkanmaan Haukkaava hammas – työpajassa voi päätellä fossiloituneiden dinosaurusten hampaista mitä saurus elinaikanaan söi. Työpajassa pääsee tekemään myös dinosauruksen hammasjäljennöksen.

Dinolandia on Lastenkulttuurikeskus Rullan kaikkien aikojen suosituin näyttely Tampereella.Lastenkeskus Rulla 4. Jyväsjärven retkiluistelurata houkuttelee

Jyväsjärven jäälle on jo vuosia tehty monipuolinen jäärata-alue, jolla voi harrastaa retkiluistelua, potkukelkkailua, lumikenkäilyä, kävelyä ja vaikka läskipyöräilyä. Kolme kilometriä pitkän radan vierellä kulkee 3,3, kilometriä pitkä jäälatu. Retkiluisteluradan leveys on kahdeksan metriä eli luistelijoille on tilaa reippaasti.

Jyväskylän talvilomaviikon huipentaa lauantaina 4.3. koko perheen ilmainen ulkoilutapahtuma Ränssin kievarissa Kuikassa. Tapahtumaan on ennakkoilmoittauduttava Ränssin kievarin nettisivulla.

Aamupäivällä Ränssin ohjelmassa on Poppi-hiihdot. Savu- ja rantasauna sekä avanto ja palju vapaassa käytössä kello 11 alkaen. Tapahtuma avataan virallisesti kello 12 ja sen jälkeen onkin tarjolla ohjelmaa joka makuun.

Lapsille löytyy napakelkka,kepparirata, liukumäki, kotieläimiä sekä mahdollisuus pilkkimiseen, lumikenkien ja Slack-line tasapainoliinojen kokeiluun. Rekiajelua on tarjolla moottorikelkan ja Kille-hevosen vetämänä. Tuukka ponin kanssa onnistuu talutusratsastus.

Säävarauksella on mahdollisuus kuumailmapallolentoon ja tavattavissa on myös näyttelijä Martta ”Ruttu” Viitamäki. Musiikkia tarjotaan karaoken muodossa pihalla ja yhteislaulujen muodossa tuvassa. Palo-, poliisi- ja ambulanssiautojen kanssa suosiosta kilpailee Risto Harvian autoharvinaisuus Mercedes Benz 300 Adenauer.

Jyväsjärven retkiluistelurata innostaa myös ulkomaisia vieraita.Arvo Vuorela / Yle 5. Vaasassa sata ilmaista liikuntatapahtumaa

Pohjanmaan ytimessä Vaasassa järjestetään Suomi 100 -juhlavuoden ja Unelmien Liikuntavuoden kunniaksi sata maksutonta, matalan kynnyksen liikuntatapahtumaa. Niistä vastaavat vaasalaiset urheilu- ja liikuntaseurat, kaupunki sekä yhdistykset ja yksityiset toimijat.

Talvilomaviikon torstaina Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat tarjoavat nuorille ilmaista ilma-aseammuntaa kello 17-19. Sunnuntaina on tarjolla kaksi maksutonta tapahtumaa. Vaasan Kävelyklubi johdattaa halukkaat Vaasan torilta kymmenen kilometrin kävelylenkille. Urheiluhallilla puolestaan järjestetään kello 15.30-17 koko perheen liikunnallinen Hoppis-iltapäivä.

Laskiaistiistaina Vaasan Bragen ulkomuseolla, Hietalahdessa järjestetään perinteinen Hiihtolomarieha kello 11-14. Isoäiti karstaa ja kehrää villaa päätuvassa ja luvassa on myös lumileikkejä, talviluontopolku ja rautalankatyöpaja.

Minetta hevonen antaa kyytiä Bragen ulkomuseon hiihtolomariehassa.Bragen ulkomuseo 6. Nippe-Norsu pulkkamäessä Ylihärmässä

Etelä-Pohjanmaalla laskiaistiistain lystikkäin tapahtuma löytyy Härmän Kuntokeskuksesta Nippe-Norsun pulkkamäkitapahtumassa lasketelllaan omilla pulkillla ja liukureilla ja ajellaan ponilla. Nippe-Norsukin viillettää kärsä viuhuen pulkalla mäkeä alas. Ylihärmässä ei kitsastella, sillä tarjolla on ilmaista hernekeittoa, makkaraa ja mehua. Palokuntakin on paikalla kalustonsa kanssa.

Lauantaina 4. maaliskuuta sukset suihkivat perinteisessä Alavus-hiihdossa. Samassa yhteydessä toteutetaan koko perheen talvirieha Alavudenjärven rannalla. Alavuden Urheilukalastajat opastavat halukkaille talvikalastuksen niksejä kello 10-15. Kirkkojärvellä on käytössä retkiluistin-, hiihto-, kävely-, sekä potkukelkkailurata. Riehan erikoisuus on potkukelkkojen kokoontumisajot Rantapuiston rannassa. Kolme näyttävintä kelkkaa palkitaan iltapäivällä.

Harrin rannassa pääsee saunomaan ja avantouimaan kello 16-21. Alavuden avantouimarit tuovat testattavaksi myös uuden lämmitettävän paljun.

Nippe-Norsu tulee vauhdittamaan laskiaistiistain pulkkamäkeä Härmän Kuntokeskuksessa.Härmän Kuntokeskus 7. Kokkolassa miltei joka päivälle jotain

Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa talvilomaviikko alkaa maanantaina sään niin salliessa musiikkiluistelulla Halkokarissa. Luistelijoille on luvassa mehu- ja pullatarjoilu.

Tiistaina Lohtajan nuorisotilalla kisataan pelikonsoleilla lätkää. NHL-pleikkaturnaukseen ilmoittaudutaan paikan päällä. Nuorisotila avoinna klo 15-21.

Keskiviikkona Koivuhaan kirjastossa on lautapeli-ilta klo 16-19. Samana iltana kello 18 Halkokarin nuorisotilalla järjstetään pingiturnaus. Nuorisotila on auki klo 14-20 sekä ala- että yläkoululaisille.

Torstaina Isojärven nuorisotilalla keskitytään kankaanpainantaan. 3.-6. –luokkalaiset painavat kello 14-16 ja 13-17-vuotiaat kello 16.30-20. Painatukset tehdään omiin paitoihin, kasseihin tai kankaisiin.

Talvilomaviikko huipentuu Kokkolassa lauantaina Act against racism-nuorisovaihdon konserttin nuorisokeskus Vingellä ja sunnuntaina koko perheen ulkoilupäivään Lohtajan Houraatissa. Lapsille järjestetään hiijtokisat 4-14 –vuotiaisen sarjoissa ja ulkoilupäivän kruunaa mehu-, kahvi- ja makkaratarjoilu.

8. Mopojen pörinäkinkerit Haminassa

Kymenlaaksossa lomaviikolla pärisevät mopot Haminassa ja keittiömestareiden rokka maistuu Kotkassa. MC Kujansuu järjestää perinteiset pörinäkinkerit eli talviset mopokisat Haminassa lauantaina. Bastionipihalle rakentuvalla kisaradalla tarjotaan vauhdin hurmaa niin kisailijoille kuin katsojille kello 10.30-15. Mopokisassa on viisi sarjaa: vakiot, viritetyt, naiset, triket ja vesipyssyt.

Kotkan Kumparepuistossa perehdytään lauantaina perinteisen hiihdon teknikkaan. Suomen Ladun Hiihtoniilo Helena Kempas päivittää hiihtovinkit niin lapsille kuin aikuisillekin. Kumparepuistosta löytyy myös loistavat puitteet lasten ja vanhempien pulkkamäkeen.

Kymen Keittiömestarit tuovat Kumparepuistoon Suomi 100 rokkatykin ja kaikille tarjotaan ilmaiset hernerokat. Hiihtoniilon ja Kymen Keittiömestarien Rokkakiertueen päivämääräksi valikoitui 4. maaliskuuta, koska tasan 30 vuotta sitten 4.3.1987 kuoli professori Toivo Rautavaara. Hän kehitti ja tutki merkittävästi kasvisravinnon merkitystä ravinnossamme. Vaikka päivän rokka onkin perinteistä lihaversiota, niin paikalla annetaan asiantuntevia vihjeitä, kuinka syntyy Hiihtoniilon retkieväät kasvispohjalla.

Haminan mopikisassa on oma sarja naisille.Petri Lassheikki / Yle 9. Lumikenkäpuisto ihastuttaa Punkaharjulla

Etelä-Savossa lumikenkäilyä arvostetaan kokonaisella puistolla. Punkaharjun lumikenkäpuistossa on kahdeksan vaikuttavaa reittivaihtoehtoa. Tarjolla on mm. maisemaan, sotahistoriaan ja aarnimetsään erikoistuneet reitit. Reitit on hyvin merkitty Lumikenkäpuisto –nauhoilla ja kartat löytyvät verkosta sekä OpenMetsä –mobiilisovelluksesta.

Suosituimmaksi reitiksi on osoittautunut 3-4,5 kilometriä pitkä Harjukierros. Suhteellisen helpon täyspitkän reitin kenkäilee kahdessa ja puolessa tunnissa. Reitti vaatii kävelijältä normaalin hyvän kunnon.

Punkaharjun luonnonsuojelualue ja vesistöjen ympäröimät harjut tarjoavat ihanteellisen maaston lumikenkäilyyn. Näköalapaikkoja on runsaasti. Valtionhotellin alue Keisarinnan huviloineen henkii tsaarinajan tunnelmaa.

Harjukierroksen voi aloittaa joko Tuunaansaaresta Punkaharjun Lomakeskuksen ja matkailukeskus Harjunportin alueelta tai reitin eteläpäästä Kruunupuiston hotellin alueelta.

Punkaharjulla on kahdeksan lumikenkäreittiä.Yle 10. Merenneito Riia polskii Lappeenrannassa

Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa laskiaistiistain 28.2. eksoottisin hahmo on Merenneito Riia. Hänet voi tavata keskustan uimahallin Vesipeuhupäivässä. Hyppytorniin merenneito ei kipua, mutta Lappeenrannan Uimareiden uimahyppyvalmentaja tulee halliin antamaan lomaleville uimareille vinkkejä onnistuneeseen uimahyppyyn.

Keskiviikkona 1.3. ulkoillaan Kisapuistossa koko perheen Talvitapahtumassa klo 17.30−19.45. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa voi osallistua muun muassa Veiterän luistelutemppurataan tekojäällä, rusettiluisteluun liigahallissa sekä Lappeen Riennon hiihtokouluun hiihtoladulla. Talvitapahtuman eläimellistä antia edustaa tapaaminen Husky-koirien kanssa.

Perjantaina Lappeenrannan kaikkiin museoihin pääsee ilmaiseksi. Ohjelmallinen lomaviikko päättyy sunnuntaina koko perheen Jäärieha Satamatorilla ja Lasten liikuntamaahan Joutsenohallissa.

Merenneito Riian voi tavata laskiaistiistaina Lappeenrannan Vesipeuhupäivässä.Pyry Sarkiola / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kolmen rekan ja kahden henkilöauton kolari Pulkkilassa – Nelostie oli poikki usean tunnin ajan

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 24 - 17:48

Pohjois-Pohjanmaalla Pulkkilassa tapahtui iltapäivällä usean ajoneuvon onnettomuus, joka katkaisi liikenteen Nelostiellä.

Oulun poliisin mukaan onnettomuudessa oli mukana kolme rekkaa sekä kaksi henkilöautoa. Yhdestä henkilöautosta jouduttiin poistamaan katto, jotta onnettomuudessa osallinen saatiin avustettua ulos autosta.

Poliisi kertoo, että yhteensä 11 henkilöä on ollut osallisena onnettomuudessa. Pelastuslaitos vuorostaan tiedottaa, että henkilöistä viisi toimitettiin ensihoidon toimesta sairaalaan tarkistettavaksi.

Rekan peräänajo aiheutti ketjureaktion

Tapahtumat saivat alkunsa, kun etelän suuntaan ajanut rekka pysähtyi odottamaan vastaantulevaa liikennettä ennen kääntymistä Tehtaantielle.

Rekan taakse pysähtyi myös henkilöauton naiskuljettaja sekä toista rekkaa ajanut kuljettaja. Kolmatta rekkaa ajanut kuljettaja ei kuitenkaan onnistunut pysäyttämään ajoneuvoaan, vaan hän törmäsi letkaan.

Törmäyksestä aiheutui ketjureaktio, jonka voimasta jonon ensimmäisen rekan perävaunu ajatui vastaantulevien kaistalle sillä seurauksella, että pohjoisen suunnasta ajanut mieskuljettaja törmäsi siihen henkilöautollaan. Poliisin tiedotteen mukaan mieskuljettaja loukkaantui onnettomuudessa pahiten.

Samassa autossa ollut matkustaja ja rekkojen väliin joutunut naiskuljettaja loukkaantuivat myös, samoin kuin törmänneen rekan kuljettaja.

80 km/h nopeusrajoituksen tieosuus oli onnettomuushetkellä luminen ja jäinen. Poliisin mukaan alkoholilla ei ollut osuutta tapahtuneeseen.

Muokattu klo 19:50. Korjattu otsikkoon mukana olleiden ajoneuvojen määrä. Alaotsikkoa sekä leipätekstiä tarkennettu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mies kehitti itselleen työn, jota kukaan ei osannut – tekee lähes kaikki Suomen rinnekartat

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 24 - 14:02
Mistä on kyse?
  • Hannu Sievilän yritys HS-visual Art on valmistanut kaikkien Suomen isoimpien rinnekeskusten kartat, eli 90 prosenttia maamme laskettelukeskusten kartoista.
  • Lisäksi Sievilä on valmistanut karttoja Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.
  • Kaikissa kartoissa on paikannusmahdollisuus. Uusimpana ovat tulleet 3D-tekniikka ja helppokäyttöiset mobiilisovellukset, jotka mahdollistavat kartan tutkimisen ilman, että hanskoja on riisuttava käsistä.
  • Seuraava askel on laajennettu todellisuus eli augmented reality.

Yrittäjä Hannu Sievilä on ratkaisukeskeinen mies. Kun sähköalalla ja mainonnan parissa työskennellyt Sievilä joutui lomautetuksi työpaikastaan, hän perusti yrityksen. Hieman sen jälkeen kiihkeässä kasvussa olleen laskettelukeskuksen päällikkö soitti. Kyseinen puhelu antoi Sievilän uralle kokonaan uuden suunnan.

– Vuosi oli 1986, kun Iso-Syötteen matkailualueen päällikkö soitti kysyäkseen, että tiedänkö ketään, joka tekee rinnekarttoja. En tiennyt. Minä sitten soitin yhdelle tutulle mainosmiehelle ja kysyin, että mitenköhän noita mahdetaan tehdä. Hän puhui joistakin kynäruiskuista. Minähän tilasin ruiskun ja ilmoitin johtajalle, että minä teen sen. Siitä se lähti, yrittäjä Hannu Sievilä muistelee.

Keski-Eroopassahan on kova kilpailu tällä alalla. Hannu Sievilä

Ennen seuraavan laskettelukauden alkua pyyntöjä alkoi tulla useista muistakin laskettelukeskuksista.

Nyt hän istuu kolme vuosikymmentä myöhemmin työhuoneessaan, jonka seinillä ja tietokoneen ruuduilla on kuvia erilaisista kartoista. Kaikki ne ovat tunnistettavasti Sievilän ja hänen yrityksensä HS-visual Artin käsialaa.

Lyhyellä vilkaisulla voi huomata törmänneensä yrittäjän töihin monesti aikaisemminkin. Ovathan melkein kaikki Suomen rinnekartat saaneet muotonsa Sievilän työpöydällä, aluksi kynäruiskun ja myöhemmin tietokoneen avulla.

– Suurimpien laskettelukeskusten rinnekartat ovat 90-prosenttisesti minun tekemiäni. Pienemmät keskukset ovat poikkeus. Usein niissä ei edes tarvita karttaa, ne ovat niin pieniä.

Paperikartoista mobiilisovelluksiksi

Jälki on tunnistettavaa. Sievilä ei päästä itseään helpolla, vaan rinnekartan pitää henkiä kunkin laskettelukeskuksen omaleimaista tunnelmaa: kirkkaana auringossa kimaltavia hankia, tykkylumisia puita ja maaston monimuotoisuutta. Se vaatii inspiraation heräämistä. Paras keino on matkustaa kyseiseen rinnekeskukseen ja laittaa laskettelusukset jalkaan.

– En halua tehdä kopiota toisesta. Usein se, että käy laskettelemassa siellä, tutkii paikkaa ja fiilistelee, synnyttää aivan erilaisen näkökulman, jonka haluaa tuoda esille kuvassa. Se on hieno tunne, kun siinä onnistuu.

Pyhän rinnekartta on yksi Hannu Sievilän suosikeista.HS-visual Art

Sievilän on pidettävä itsensäkin koko ajan kartalla uusimmista tekniikoista. Ensimmäisestä Iso-Syötteen kartasta on tultu eteenpäin pitkä matka. Tuolloin kuvan runko hahmoteltiin korkeuskäyristä ja kynäruiskua käytettiin värittämiseen.

– Siihen aikaan kartta syntyi aika vapaamuotoisesti käsivaralla, kun vain piirteli kartan. Tietenkin myöhemmin oivalsin, että aineistoa täytyy tutkia vähän tarkemmin.

Sitten tutkija oivalsi, että ne ovat saman tekijän, niin totta kai ne muistuttavat toisiaan. Hannu Sievilä

Nykyajan rinnekartat eivät ole enää isoja julisteita rinteiden ala-asemalla tai esitteissä. Kartat palvelevat rinteessä viilettäviä laskijoita internetissä ja mobiilisovelluksissa. Puhelimen ruudulta voi nähdä oman sijaintinsa ja katsoa tähtäimen avulla tietoja hissien toiminnasta ja rinneravintoloiden aukioloista.

– Jos hissi joudutaan tilapäisesti sulkemaan, niin sekin näkyy kartalla. Ravintoloiden tiedot ja lämpötila- sekä tuulitiedot ovat erittäin tärkeitä laskettelijalle.

Työtavat ovat tulleet hurjia harppauksia eteenpäin. Se, mikä tehtiin ennen kynäruiskulla, tehdään nyt kuvankäsittelyssä.Niko Mannonen / Yle

Nykyisin rinnekartoissa on ylläpitojärjestelmä, johon pystytään merkitsemään esimerkiksi kuudeksi viikoksi eteenpäin, mitkä rinteet ovat auki. Tieto tulee tulee näkyviin tietyllä kellonlyömällä web-karttaan.

– Siitä, että on työskennellyt sähköasentajana, on ollut hyötyä. On oppinut lukemaan piirustuksia ja tekemään myös teknisiä, tarkkoja töitä. Taiteellinen puoli tukee sitä. Tässä työssä tarvitsee ne molemmat.

Oman aikansa Leonardo da Vinci

Sievilä on puoliksi hullu taiteilija ja puoliksi koodari. Näin hän kuvailee itseään.

– Kyllä se on siinä ja siinä puoliksi, fifty-fifty, Sievilä jatkaa nauraen.

Joskus hän heittää huumorilla olevansa samankaltainen joka paikan höylä kuin taitelija ja keksijä Leonardo da Vinci. Monipuolisen kiinnostuksen huomaa myös Sievilän työhuoneen seinän peittävästä hyllyköstä, jossa ovat sulassa sovussa koodauksen oppikirjat sekä maalaustarvikkeet.

– Toisaalta siinä vähän lepää, kun saa tehdä vuoroin toisenlaista työtä, hän lisää.

Rinnekarttojen tekeminen on harvinainen työnkuva Suomessa. Sievilä saa työskennellä pääasiassa yksin. Työnsarkaa riittää, mutta se on yrittäjän mielestä vain hyvä asia.

Hannu Sievilä tekee töitä kotoaan käsin. Paltamo on oiva paikka rinnekarttojen tekijän kodille, sillä etelään ja pohjoiseen on suunnilleen sama matka.Niko Mannonen / Yle

– Keski-Euroopassahan on kova kilpailu tällä alalla. Suomi on niin pieni maa, että täällä on aika nopeasti tullut paalutettua kaikki hiihtokeskukset. Tosin 3D-mallinnusta ja karttoja tekevät monet.

Rinnekarttojen valmistamisesta hankalaa tekeekin se, että tekijällä täytyy olla taiteellista silmää sekä kiinnostusta kehittymään itse ja kehittämään tarvittavia ohjelmistoja ideoiden toteuttamiseen.

– Täytyy olla näkemys, että miltä kartan täytyy näyttää. Toisaalta täytyy sanoa, että jos ei älykkyyttä niin hirveästi ole, niin ainakin uutteruudella sitä voi kompensoida. Kyllä minä uskoisin, että siellä on aika iso merkitys, että jaksaa painaa.

Sanoin, että se on sellainen ohjelmisto kuin RT. Se tulee sanoista raaka työ. Hannu Sievilä

Voisi luulla, että Sievilä on loistanut kuvataiteessa jo pienestä pitäen. Tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole koko totuus.

– Kouluaikana mopot kiinnostivat enemmän kuin piirtäminen. Lapset ovat kaivaneet vanhoja piirustuksia esille, ja eivät ne heidänkään mielestään kovin kaksisia ole, Sievilä kertoo hymyillen.

– Opettajilla on iso merkitys kannustajina. Joskus aikuisiällä lähetin minua tukeneelle ala-asteen opettajalle kiitoskirjeen, Sievilä muistelee.

Ohjelmistona RT, eli raaka työ

Suomen rinnekarttoja ja niiden tunnelmaa on tutkittu. Sievilä luki tutkijan keräämää aineistoa suurella mielenkiinnolla. Tutkija oli tullut siihen lopputulokseen, että suurimmassa osassa kartoista on jotain samaa.

– Sitten tutkija oivalsi, että ne ovat saman tekijän, niin totta kai ne muistuttavat toisiaan, Sievilä kertoo hymyillen.

Tutkijan päätelmät siitä, että kartoista löytyy samoja elementtejä kuin sota-ajan jälkeisestä ihanteellisuuden ajan idyllisistä teoksista, saavat Sievilältä hyväksynnän.

– Hän kuvaili rinnekartta ”taidetta” siten, että se olisi idealismia nykypäivänä. Siinä yritetään saada mahdollisimman ihanteellisena maisema näkyviin. Kyllä minä sen tunnistin, Sievilä sanoo.

Kynäruisku on edelleen Sievilälle rakas työväline. Hän tekee innostuessaan myös maalauksia.Niko Mannonen / Yle

Sievilän käyttämät tekniikat ovat kiinnostaneet myös opiskelijoita.

– Eräät opiskelijat kysyivät minulta kerran innoissaan, että millä ohjelmalla näitä tehdään. Sanoin, että se on sellainen ohjelmisto kuin RT. Se tulee sanoista raaka työ. Kaikki olivat kirjoittamassa jo muistiin, kun pettyneenä huomasivat, että ”ahaa, selvä”, Sievilä muistelee.

– Se on kovaa työtä, funtsimista. Siinä on tärkeää tunnelma, mutta toisaalta taas tarkkuus, hän lisää.

Karttoja Venäjälle ja Keski-Eurooppaan

Paltamossa valmistuu rinnekarttoja myös ulkomaisiin matkailukeskuksiin. Sievilä on tehnyt karttoja muun muassa Venäjälle sekä Keski-Eurooppaan.

– Venäjällä esimerkiksi Kuolan niemimaalla Kirovskissa oleva Bigwood-hiihtokeskus, joka on Hiipinätunturissa Apatit-vuoristossa. Siellä on aivan länsimaisen tason hiihtokeskus. Sillä alueella on puolenkymmentä muuta hiihtokeskusta, johon on tehty karttoja.

Venäjän Krestovayan laskettelukeskus sijaitsee kaivoskylän vieressä.HS-visual Art

Aina kohteeseen matkustaminen ei ole mahdollista. Silloin Sievilän on pitänyt tyytyä virtuaalityöskentelyyn.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa muutamissa kohteissa kävi näin, että vanhat kartat olivat hyvin ylimalkaisia. Niistä ei oikeastaan saatu minkäänlaista apua. Lopulta sovimme niin, että hiihdonopettajat käyvät laskemassa rinteitä läpi gps-laitteen kanssa ja merkitsivät reitit muistiin. Sain tiedot sitä kautta.

Työtavat ovat kehittyneet ja viestit kulkevat sähköisesti maarajojen yli. Sievilän mukaan se on onni. Ennen asiakirjat ja materiaalinäytteet täytyi lähettää postitse.

Kesälle on tulossa taas uusia juttuja. Esimerkiksi Rokualle tehdään 3D-sovellus valmiiksi lähiaikoina. Hannu Sievilä

– Nykyään pystyy näkemään kuvia verkon kautta ja muutenkin kartta-aineistoa saa aika hyvin käyttöönsä. Maanmittauslaitoksella on ilmainen karttojen käyttömahdollisuus. Usein käytetään laserkeilausaineistoa tai korkeusmallia, joka on saatavilla alueesta. Siitä luodaan tietokoneella malli.

Sitten alkaa varsinainen työstäminen kuvankäsittelyssä ja erilaisilla ohjelmilla valmiiksi.

– Viimeisimmät tuotteet ovat 3D-malleja, eli tunturia voi pyöritellä kännykän näytöllä ympäri. Olemme rakentaneet tutun koodarin kanssa sovelluksia, ettei laskettelijan tarvitse koskea kosketusnäyttöön, koska se on pakkasessa hankalaa, Sievilä demonstroi älypuhelin kädessään.

Vanhojen päivittämistä ja uuden luomista

Hannu Sievilän työhuoneen ovessa lukee leikkimielisesti: Astu sisään, päivä on jo muutenkin pilalla.

Rinnekarttojen tekijän viikot ovat vaihtelevia. Tänäänkin hänellä on tavanomainen työpäivä, eli kalenteriin on merkattu kaikkea mahdollista.

Kiehimänjoen rannalla sijaitsevan talon ikkunoista näkyvät puolimetriä korkeat ja aurinkoisessa säässä kylpevät hanget. Lapset ovat koulussa, ja työhuoneessaan ahertavalle perheenisälle pitävät seuraa kissat.

Jatkossa todennäköisesti tulee lisätty todellisuus, eli se, että laskettelulaseissa tulee olemaan pieni näyttö, joka näyttää kartan koko ajan. Hannu Sievilä

Välillä työpäivät venyvät pitkiksi. Vaikka Sievilä tekee töitä kotoa käsin, ei laiskotteluun ole aikaa. Varsinkin hiihtolomia edeltävät viikot ovat olleet kiireisiä. Viimeisten isojen projektien viimeinen takaraja täyttyi viime viikonloppuna, eli juuri kun etelän lomalaiset pakkasivat autonsa kohti pohjoisen rinnekeskuksia.

– Noin vajaa 70 prosenttia työajasta kuluu vanhojen karttojen päivittämiseen. Kun uusia rinteitä tulee, niihin tehdään uusia päivityksiä. Siihen kuuluu myös se, että teknisiä ratkaisuja päivitetään ajan tasalle. Joka vuosi tulee yksi tai kaksi aivan uutta karttaa.

Lisätty todellisuus tulossa, pian kartta näkyy laskettelulaseissa

Biljardipöydän päällä on useita valtavia karttarullia ja pleksin sisään pujotettuja töitä. Suurin osa niistä esittää juurikin vaaramaisemia, mutta joukkoon mahtuu myös poikkeuksia. Ensimmäisenä katse kiinnittyy Katinkullan kylpylää esittävään yksityiskohtaiseen pohjapiirustukseen.

Työn tilanneet Katinkullan perustajat lähettivät Sievilälle materiaalinäytteitä ja havainnevärejä useista pintamateriaaleista. Kuva kasattiin pala palalta arkkitehdin tietojen ja postipaketeissa lähetettyjen aineistojen pohjalta pikkutarkaksi kuvaksi kynäruiskutekniikalla.

Katinkullan kartta on tehty kynäruiskulla.HS-visual Art

Moni kainuulainen tunnistaa Sievilän töistä ainakin useista kodeista ja virastoista tutun Kainuu-panoraaman.

– Vuosien varrella on tullut tehtyä monenlaista.

– Kesälle on tulossa taas uusia juttuja. Esimerkiksi Rokualle tehdään 3D-sovellus valmiiksi lähiaikoina, Sievilä paljastaa.

Viimeisimmät tuotteet ovat 3D-malleja, eli tunturia voi pyöritellä kännykän näytöllä ympäri. Hannu Sievilä

Kehitys puree myös rinnekarttoihin. Tämän päivän uutuussovellukset ovat muutaman vuoden sisällä jo vanhaa tekniikkaa. Yrittäjän kuvailut tulevaisuudesta olisivat vielä kymmenisen vuotta sitten saaneet aikaan epäuskoisia olankohautuksia.

– Jatkossa todennäköisesti tulee lisätty todellisuus, eli se, että laskettelulaseissa tulee olemaan pieni näyttö, joka näyttää kartan koko ajan, Sievilä visioi.

Taiteilijan salaisuutta ei kerrota edes äidille

Lapset luovat uskoa myös siihen, että taito säilyy suvussa ja yritykselle löytyy mahdollinen jatkaja. Sievilän tytär ja poika ovat osoittaneet jo nuorena kiinnostusta taidetta ja tekniikkaa yhdistävään tekemiseen.

– Kyllä molemmat ovat kiinnostuneita asiasta. Viime viikolla olimme kolme päivää Levillä laskettelemassa, ja sanoinkin lapsille, että painakaa tarkasti mieleen nämä paikat, että te voitte vielä tarvita sitä tietoa. Ida on hyvin taiteellinen, samoin Ville. Hän on myös teknisesti lahjakas. He neuvovat minua monesti nykyään, Sievilä sanoo lempeyttä äänessään.

Sievilä käyttää työssään nykyisin piirtopöytää.Niko Mannonen / Yle

Yrittäjä odottaa jo kesää ja yhteistä aikaa perheen kanssa.

– Kesäaikana on onneksi hiljaisempaa, joten pystyy rentoutumaan, nauttimaan elämästä ja veneilemisestä.

Hyvällä taiteilijalla on aina vähintään yksi salaisuus. Myös Sievilän hihasta löytyy yksi ässä.

– Se liittyy tähän aikaisempaan tekniikkaan eli kynäruiskutekniikkaan. Kun metsää tehdään valtavia määriä, niin eihän siinä ranne taivu enää, kun pensselillä pitäisi töpliä joka ikinen puu. Kehitin tekniikan, jota en ole kertonut edes äidilleni. Se on salaisuus, jonka lapset saavat ehkä joskus kuulla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kotiseuturakkaus on lähes ikuista – pohjoispohjalaiset samastuvat omaan kylään tai kuntaan

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 24 - 13:12

Vaikka maakuntaidentiteetti jääkin tuoreen tutkimuksen mukaan vaisuksi, niin kansalaiset ovat silti ylpeitä kotimaakunnastaan. Kotiseuturakkaus ilmenee erityisen selvästi omasta asuinkunnasta puhuttaessa.

Oulun kauppakeskuksessa oululainen Jaana Kemilä pitää kaupungista ihmisten ja innovatiivisuuden vuoksi. Kaisa Hiltunen kehuu Kempelettä hyvistä kuntapalveluista ja kunnan itsenäisyydestä.

– Kempele on hyvä. Ja hyvä, kun on pysynyt pois Oulusta, Kaisa Hiltunen nauraa.

– Pohjois-Pohjanmaasta tulevat mieleen tietysti perinteiset ruuat, pohjoinen ilmasto ja hyvät, iloiset ihmiset!, Jaana Kemilä sanoo.

Kempele on hyvä. Kaisa Hiltunen

Ostosreissulle lähtenyt oululainen Esa Harju uskoo Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaiseen tulevaisuuteen.

– Hieno maakunta, siinähän se! Luotan siihen, että kaikki elinkeinot kehittyvät ja vain paranevat, Esa Harju kehaisee.

Sotesta ei ruusuista kuvaa

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamassa Maakuntapuntari 2017 -tutkimuksessa pohjoispohjalaiset ovat epäluuloisia tärkeiden kuntapalvelujen maakunnallistamista kohtaan.

Enemmistö vastanneista uskoo sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkenevän omassa kunnassa, kun niiden järjestämisvastuu siirtyy sote-uudistuksessa maakunnalle.

Perinteiset ruuat, pohjoinen ilmasto ja hyvät, iloiset ihmiset. Jaana Kemilä

Toimitusjohtaja Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä kertoo, että tutkimuksen mukaan ihmisillä ei ole kovin ruusuista kuvaa siitä, että uudistuksen myötä palvelut, niiden saatavuus tai laatu paranisivat.

– Enemmän on epäilystä siihen suuntaan, että kehitys ei ole menossa parempaan. Kuntatalouden, asumisen hinnan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen arvellaan heikkenevän tulevien vuosien aikana. Mutta sama arvio on myös muualla Suomessa, Mykkänen toteaa.

Pohjoisen päättäjiin luotetaan

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää tietoa, että Pohjois-Pohjanmaalla luotetaan päättäjiin enemmän kuin väestö keskimäärin.

– Toisaalta luottamuus päättäjiin on kaiken kaikkiaan varsin alhaisella tasolla koko maassa, Antti Mykkänen huomauttaa.

Asukkaiden mielestä Pohjois-Pohjanmaan valtteja ovat vapaa-ajanviettomahdollisuudet, pk-yritykset ja tarjolla olevat työpaikat.

Hieno maakunta, siinähän se. Esa Harju

Tutkimuksen teki TNS Gallup Oy vuodenvaihteessa. Maakuntapuntari on laatuaan ensimmäinen maakuntaidentiteettiä kartoittava Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus. Pohjois-Pohjanmaalta siihen osallistui 300 aikuista, jotka edustavat maakunnan 18 - 75 vuotta täyttänyttä väestöä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Äiti päätyi dramaattiseen ratkaisuun koulun sisäilmaongelmien takia: Otti sairastelevat lapset kotiopetukseen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 24 - 11:40

Kokkolalaisessa Peltoniemen perheessä päädyttiin viime marraskuussa vaikeaan, mutta äiti Maria Peltoniemen mukaan ainoaan mahdolliseen ratkaisuun. Perheen 7.- ja 8.-luokkalaiset nuoret, Aadam ja Saaron, otettiin pois koulusta kotiopetukseen.

Saaron alkoi oireilla jo yli vuosi sitten pian sen jälkeen, kun hän aloitti yläkoulun Kokkolan Länsipuiston koulussa. Vielä silloin epämääräisiin oireisiin ei reagoitu sen enempää, mutta ongelmat pahenivat nopeasti viime syksynä.

Ei niitten oireitten keskellä edes pystynyt opiskelemaan. Aadam Peltoniemi

Saaronilla oli koko ajan jatkuvaa kuumetta, astman oireita, nivelkipuja ja joissakin koululuokissa häneltä lähti ääni. Samaan aikaan 7. luokan aloittanut Aadam sai myös koulussa oireita: Aadamin kurkkua poltti ja hän saattoi nukkua koulun jälkeen tuntikausia.

– En mä pystynyt olemaan koulussa, kun ei niitten oireitten keskellä edes pystynyt opiskelemaan, Aadam huokaa.

– Jos mä olin ollut pois koulusta kuumeen takia, ja sitten menin takaisin kouluun, niin olin heti taas sairas. Se sairastelu vaan jatkui aina, ja se on tosi raskasta, Saaron kertoo.

Sanoin, että huomenna ette mene enää kouluun. Se piti tehdään noin vaan kerrasta poikki. Maria Peltoniemi

Vanhemmille alkoi pikku hiljaa valjeta, että oireet voivat johtua koulun sisäilmasta. Myös useat Saaronin ja Aadamin luokkakaverit sairastelivat ja muutamia Länsipuiston opettajia on jouduttu siirtämään muihin kouluihin.

Maria Peltoniemi teki nopean ratkaisun marraskuussa.

– Aadam, joka on ollut aina aika terve poika, nukkui koulun jälkeen helposti kolme tuntia eikä häntä meinannut saada ylös ollenkaan. Sitten Saaronin kaula tuli harmaaksi. Silloin sanoin, että huomenna ette mene enää kouluun. Se piti tehdä noin vaan kerrasta poikki, Maria sanoo.

"Ei ole mitenkään kivaa olla kotikoulussa"

Äidin ajatuksena oli ainoastaan, että lapset pitää saada turvaan koulusta, jossa he oireilivat. Kotiopetuksesta hän ei tiennyt ennakkoon mitään, vaan kaikki on opittu matkan varrella.

– Tämähän ei ollut mikään sellainen päätös, että kiva juttu, vaan ensisijaisesti halusimme, että lapset ovat turvassa. Ajattelin, että kyllä kai sitä voi kotonakin lukea ja opiskella – katsotaan sitten, miten selvitään, Maria Peltoniemi kertaa ajatuksiaan.

Juha Kemppainen / Yle

Nyt perhe on sopinut koulun kanssa, että he pysyvät kotiopetuksesta huolimatta Wilma-järjestelmässä, jonka kautta he voivat olla yhteydessä opettajiin, saada tehtäviä ja muita tärkeitä tietoja. Myös koulukirjat saadaan koulusta.

Aadamille ja Saaronille kotiopetukseen joutuminen oli aluksi jopa pieni järkytys.

– Mä olin, että "what's up, ei hyvänen aika, että ei todellakaan", mutta kyllä se oli sitten pakko, Aadam sanoo.

– Onhan tämä kotona opiskelu aika raskasta ja melkein kaikki, mitä ajattelee, on vain koulu, koulu ja koulu. Ei tämä ole mitenkään kivaa olla kotikoulussa, Saaron kertoo.

Yksi iso muutos tapahtui nuorten sosiaalisessa elämässä, koska kotona ollessa koulukavereita ei näe.

– Onhan se aika haikeeta, Aadam vakavoituu. – Mutta pakko pärjätä. Onhan se kiva päästä sitten joskus kouluun taas.

OAJ:n mukaan laiton tilanne

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan kunta rikkoo lakia, jos se ei voi tarjota lapsille turvallisia koulutiloja. Kotona koulua käyvien määrä on kasvanut valtakunnallisesti koko 2010-luvun, mutta sitä tilastot eivät kerro, moniko näistä johtuu koulujen sisäilmaongelmista.

OAJ:n Kokkolan paikallisyhdistyksen pääluottamusmies Timo Rajaniemi arvioi, että Kokkolassa ainakin reilu kymmenen lasta on joutunut tänä lukuvuonna joko vaihtamaan koulua tai jäämään kotiopetukseen sisäilmaongelmien takia. Osa on kuitenkin palannut takaisin kouluun, koska koki kotiopetuksen liian vaikeaksi.

Onhan se tosi surullista, että on joutunut ottamaan lapset pois koulusta. Maria Peltoniemi

Peltoniemen perheessä harkittiin siirron hakemista johonkin toiseen kouluun, mutta lopulta siihen ei vielä ryhdytty. Äidin pelkona on, että nuoret joutuisivat pahimmassa tapauksessa vain toiseen epäterveeseen kouluun.

– Toivon, että kaupunki järjestää niin, että lapset voisivat olla terveissä tiloissa opiskelemassa. Onhan se tosi surullista, että on joutunut ottamaan lapset pois koulusta. Ja kun kyse ei ole vain meidän lapsista. Eivät kaikki vanhemmat voi ottaa lapsiansa kotiopetukseen, Maria Peltoniemi huolehtii.

Nuorilla on sama toive.

– Totta kai haluaisin nopeasti jotkut tilat, jonne voisi mennä kouluun. Olen ehkä ajatellut mennä lukioonkin, niin toivoisin, että voisin käydä sitä koulussa, jossa ei ole sisäilmaongelmia, Saaron haaveilee.

Kaupunki vakuuttaa, että kaikille löytyy tilat

Kokkolan kaupungilta kerrotaan, että jokaiselle sisäilmasta kärsivälle Länsipuiston oppilaalle järjestetään terveet koulunkäyntitilat, jos sitä kaupungilta pyydetään.

Sivistysjohtaja Peter Johnsonin mukaan kaupungissa on viisi yläkoulua, joista löytyy kaikille turvalliset opiskelutilat.

Kaupunki tekee hiihtolomaviikolla lisätutkimuksia Länsipuiston koulun sisäilmaongelmien syistä, ja koulun alakerrassa aloitetellaan remonttia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Nyt on oikeasti kylmä!" - grillauksen maailmanmestaruus ratkotaan jäätävässä viimassa

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 24 - 09:57
Mistä on kyse?
  • 24.3. perjantaina Rukalla järjestettävässä Pakkasgrillauksen MM-kisassa grilliruoat valmistetaan tapahtuman nimen mukaisesti pakkasessa
  • Kisan tapahtumapaikkana toimii Ravintola RukaTontun edustalla sijaitseva Talvijärvi, jonka jäähän sahataan pyörivä karuselli
  • Kisaan osallistuu nimekkäitä kokkeja, muun muassa Sami Garam

Kuin tilauksesta sää on muuttumassa viikonlopuksi Rukalla kylmäksi ja tuuliseksi, naureskelee Pakkasgrillauksen maailmanmestaruuskisojen yksi puuhamiehistä Janne Pekkala.

Neljättä kertaa Rukalla järjestettävässä Pakkasgrillauksen MM-tapahtumassa kokit kisailevat Talvijärven jäällä paremmuudestaan perjantaina iltapäivällä. Sääennusteen mukaan Rukalla tuulee ja pakkanen pysyttelee -10 asteen alapuolella kisan aikana.

Kisaan osallistuva Sami Garam ei säikähdä kylmiä grillausolosuhteita.

– Grillaus onnistuu kylmässäkin säässä, mutta todellakin on huomioitava, että nyt on oikeasti kylmä. Ruoka jäähtyy nopeasti ja ruokaa ei voi esivalmistella millään tavalla. Haastavaa tulee olemaan.

– Idea koko hommassa on se, että kokkailemme arktisissa olosuhteissa. Viime vuosina kisassa on ollut turhankin leuto sää. Nyt ei ole, Janne Pekkala naurahtaa.

Muikkuja ja poronpaistia luvassa

Kokit lähtevät loihtimaan annoksiaan tietämättä ennalta raaka-aineita.

– Sen verran voin paljastaa, että ainakin muikkuja ja poronpaistia on tarjolla, Pekkala kertoo.

Kisat järjestetään perjantaina iltapäivällä Ruka Tontun edustalla Talvijärven jäällä. Jäähän sahataan pyörivä karuselli, jonka päällä kisatapahtuma järjestetään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sisukas kylä ei suostu näivettymään – "Änkyröinähän meitä pidetään, mutta sillä tavalla on saatu tuloksia aikaan"

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 24 - 07:28
Raution kylä

Raution kylä on 700 hengen kylä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rajalla.

Vielä 1970-luvulle asti Rautio oli oma kunta, mutta nykyisin se on osa Kalajokea ja yksi sen kyläkeskuksista.

Kalajokeen nykyisin kuuluvan Raution kylän sydän sykkii kahden maantien risteyksessä. Toinen kulkee Kannuksesta Alavieskaan ja toinen Kalajoelta Sieviin.

Siinä risteyksen tuntumassa ovat keltaiseksi maalattu kirkko, osuuskaupan lähimyymälä ja postipiste sekä apteekki. Entisessä pankin talossa toimii nykyisin seurakunnan vapaaehtoisten ylläpitämä Juttutupa ja kivenheiton päässä siitä kylätoiminnan ehdoton keskus, nuorisoseurantalo.

Vaikka palvelujen kaikkoaminen kuntataajamiin ja yhä kauemmaksi kyliltä onkin arkea monissa osissa Suomea, rautiolaiset ovat sinnitelleet kehitystä vastaan – ja hyvillä tuloksilla.

Nuoret mukana yhteishengessä – Nuorisopalokunnassakin oli niin paljon nuoria, että ohjaajatkin olivat ihmeissään, Sari Hihnala kertoo.Wasim Khuzam / Yle

– Jos joku asia koetaan tärkeäksi niin, se puuhataan sitten vaikka itse, jos sitä ei muulla tavoin saada, kylätoimikunnan puheenjohtaja Sari Hihnala pohtii.

– Periksi ei anneta eikä jäädä vain odottelemaan.

– Nyt on positiivista, että toiminnassa on mukana myös nuorta väkeä ja nuorta polvea. Minusta tämä yhteishenki ja tulevaisuudenusko on vahva, sanoo Raution raitilla seitsemän vuosikymmentä asunut Alpo Murtoniemi.

Oma punttisali ja paloasema

Nuorisoseurantaloa kansoittavat arki-iltaisin yhdistykset. Samassa salissa, jossa päivällä kirmailevat päiväkodin lapset, kokoontuu viikonloppuna salin täyteinen bingoväki.

Nuorisoseuran takahuoneesta löytyy myös kuntosali, jossa ryskyvät muun muassa painonnostajien painotangot. Salilla harjoittelee nykyisin useampikin mestaruustason painonnostaja, heidän joukossaan myös Rion olympialaisissa Suomea edustanut Raution Kisailijoiden Milko Tokola.

Rautio tunnetaan vahvasta painonnostoperinteestään.Wasim Khuzam / Yle

Raution kylän elinvoimaisuuden taustalla on vahva vapaaehtoishenki. Sitä, mitä ei muuten saada, tehdään itse. Hyvä esimerkki tästä on uusi paloasema. Kun Kalajoen kaupunki ei asialle vuosien aikana lämmennyt, paikallinen yritys Oy Kati Ab rakensi sille tilat.

Nyt ne on vuokrattu Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. Asemalla toimii myös suuri joukko palokuntanuoria.

– Nuorisopalokunnassakin oli niin paljon nuoria, että ohjaajatkin olivat ihmeissään, Sari Hihnala kertoo.

Vastaankin pitää tulla

Moni asia Rautiossa on saatu aikaan nimenomaan kyläläisten oman aktiivisuuden voimin. Ilman niitä moni palvelu olisi jäänyt saamatta.

– No tällä hetkellä kolmannen sektorin toiminnalta odotetaan paljon ja toivotaan, mutta kyllä sitä tukeakin tarvitaan. Muutakin kuin vain lämmintä kättä ja myötätuntoa, kylän aktiiveihin lukeutuva Alpo Murtoniemi pohtii.

Kun meillä kesällä on tämä Rautio -viikko niin puhujat ja esiintyjät ovat kyllä yleensä tohtoritasoa Alpo Murtoniemi

Murtoniemi on toiminut usean vuoden ajan myös Kalajoen kunnallispolitiikassa, vaikka ensi vaaleihin ei enää asetukaan ehdolle.

– Änkyröinähän meitä rautiolaisia pidetään, mutta sillä tavalla on kuitenkin saatu tuloksia aikaan, Murtoniemi naurahtaa.

Tohtorien Rautio

Keskipohjanmaa lehti kokosi muutama viikko sitten yhteen listan niistä rautiolaisista, jotka ovat väitelleet tohtoriksi. Pienestä kylästä kun on kasvattanut poikkeuksellisen monta tohtorinhatun saajaa.

Alpo Murtoniemen laskelmien mukaan tohtoreita on tullut lähemmäs parikymmentä.

– No kyllähän se näin on, että kun meillä kesällä on tämä Rautio-viikko niin puhujat ja esiintyjät ovat kyllä yleensä tohtoritasoa.

Alpo Murtoniemi kiittää nuoria rautiolaisia aktiivisuudesta.Wasim Khuzam / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Huippubändi onnistui salaamaan comebackin yllättävän pitkään – Trio Niskalaukaus lähtee toiseen erään

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 23 - 23:07
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus
  • 1996 perustettu suomeksi laulava heavy metal -yhtye
  • Tekstit vaihtelevat ekokatastrofeista henkilökohtaisiin suruihin
  • Yhtye lopetti toimintansa vuonna 2004
  • 12 vuotta sitten lopettanut ryhmä palaa kesän 2017 festareille
  • Loppusyksyllä yhtye julkisee uuden levyn

Yhtyeen keulahahmo Timo Rautiainen naureskelee viime aikojen useille comeback-uutisille ja heittää, että kohta kannattaa perustaa Comeback-festivaali. Niskalaukauksen paluu sinetöitiin jo loppusyksyllä 2015 ja siitä alkaen se on ollut festivaalijärjestäjien tiedossa, mutta pysynyt hyvin salassa.

– Tämänhän ei koskaan pitänyt tapahtua. Kun muistelee bändin loppuaikoja, niin oltiin täysin kypsytty touhuun. Niinpä ehdoton ”ei” kuvasi silloin täysin tuntoja. Ajettiin itsemme ahtaaseen nurkkaan. Lopulta tuntui kuin olisi tehnyt mittavan uran joulupukkina ennen kuin tajusi, että joulu oli menossa jo ohi ja että olisihan niitä muitakin rooleja.

Itsetuntoni kestää myöntää, että olin väärässä. Timo Rautiainen

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus perustettiin vuonna 1996 ja bändi keikkaili ja teki musiikkia kahdeksan vuotta. Joulukuussa 2004 yhtye soitti viimeisen keikkansa Jyväskylässä ja jättäytyi keikkatauolle. Pari vuotta myöhemmin yhtye ilmoitti lopettavansa kokonaan.

– Olen jo sen ikäinen ihminen, että itsetuntoni kestää myöntää, että olin väärässä ”ei koskaan enää” –päätöksessä. Elämä on sen verran lyhyt, että ei kannata jäädä huonoihin päätöksiin. Tällä hetkellä tuntuu erittäin hyvältä meistä kaikista viidestä, tunnustaa Rautiainen.

Raha ei ole paluun  motiivi

Useasti jo kuopattujen artistien ja bändien paluuseen liitetään usein rahankeruu –motiivi. Rautiainen kiistää Niskalaukauksen heränneen eloon rahan takia.

– Tänä kesänä on liikkeellä myös niitä, jotka soittavat vain muutaman kesäkeikan. Me teemme uutta musiikkia ja pitkäsoittolevy ilmestyy loppuvuodesta ja keikkailu jatkuu ikään kuin toista erää niin pitkään kuin tällä vaarihevillä pystytään.

Uuden musiikin tekeminen oli Timolle edellytys yhtyeen paluulle ja hänestä olikin hienoa huomata, että Niskalauksen muu nelikko oli samaa mieltä uudesta startista.

Vielä puuttuu kahdeksan biisiä levyltä. Timo Rautiainen

Rahakysymykseen Rautiainen kehottaa palamaan loppuvuodesta, kun on nähty paljonko työtunteja on tehty ja paljonko rahaa oikeasti on tullut per ”topi”. Paluun eteen on jo tähän mennessä ehditty tekemään satoja työtunteja.

– Tässä vaiheessa meillä on valmiina kaksi biisiä, joista toinen on julkaistu juuri. Vielä puuttuu kahdeksan biisiä levyltä. Meillä on tapana tehdä ensin demoversio levystä, sillä kalliiseen studioon ei kannata mennä treenaamaan.

Uudellleen startannut Trio Niskalaukaus poseraa Tanssisali Lutakossa, missä bändi heitti viimeisen keikkansa 12 vuotta sitten.Jaakko Manninen

Pitkän tauon aikana raskaan sarjan muusikot ovat ikääntyneet ja kypsyneet, mutta Rautiainen korostaa, että 12 vuoden takainen lopettamispäätös ei johtunut toisiin kyllästymisestä vaan tekemiseen kyllästymisestä. Tauolla Rautiainen tekikin kaikkea muuta.

– Sain esittää monenlaista musiikkia, opiskella kansanmusiikia Kaustisella, tehdä tv-töitä ja jopa kesäteatteria. Kaiken tuon jälkeen menneisyys alkoi näyttäytyä toisessa valossa ja hyvätkin hetket alkoivat muistua mieleen.

Soittokavereita tuli ikävä

Tauonkin aikana Niskalaukaus-veljien välit ovat säilyneet hyvinä ja musiikkia on tehty enemmän tai vähemmän yhdessä. Timo on esittänyt Niskalaukauksen joitakin biisejä koko tauon ajan kaikenlaisilla keikoilla. Niistä lähti itämään ajatus, että pitäisikö näitä esittää vielä alkuperäisinä sovituksina originaalin ryhmän eli vanhojen ystävien kanssa.

Rautiainen tunnustaa, että tärkeä syy paluulle oli soittokavereiden kaipaaminen. Ja kun keikkaelämän raskaat muistot pikkuhiljaa hälvenivät, hauskat muistot nousivat mieleen.

Huttuselta tulee demoja kuin Kalle Päätalolta kirjoja. Timo Rautiainen

– Viime kesänä heitettiin salakeikka Liiton miehet nimellä Lutakossa Petosalmen Jarkon synttäreillä. Tupa oli ääriään myöten täysi ja lavalla oli melkoinen epäsuhta, kun soitimme synkkää heviä ja hymyilimme suu messingillä, kun oli niin helkkarin hauskaa soittaa tietäen, että se ei lopu siihen.

Niskalaukauksen paluu-uutinen lipsahti julkisuuteen kuukausi sitten Radio Rockin suorassa lähetyksessä. Juontaja Jone Nikula kertoi Tuska-festivaalin ensi kesän ohjelmistosta, mainitsi HIMin ja Ville Valon tulevan 20-vuotiskeikalle ja jatkoi Trio Niskalaukauksen comebackista. Infon perään Jone vielä soitti Niskalaukauksen kappaleen. Sen soidessa Rautiainen soitti nopsaan Nikulalle, joka pahoitteli tahatonta lipsaustaan. Uutinen ei onneksi lähtenyt leviämään.

Olen luvannut tehdä levylle loppuvirren. Timo Rautiainen

Yhtä aikaa paluu-uutisen kanssa Niskalaukaus julkaisi ensimmäisen uuden singlensä Pitkän kaavan mukaan. Kappaleesta julkaistiin samalla myös video bändin Facebook-sivulla ja YouTubessa. Kesällä on tulossa toinen single loppusyksystä ilmestyvältä albumilta.

– Kitaristi Jari Huttuselta tulee demoja kuin Kalle Päätalolta kirjoja. Tavaraa tulee tietysti myös basisti-Nipalta (Nils Ursin) ja Petosalmen Jarkolta ja jonkun verran itseltänikin. Olen luvannut tehdä levylle loppuvirren ja hullu tavoitteeni on vastata koko levyn teksteistä.

Bändin viides jäsen Seppo Pohjolainen ei osallistu kappaleiden tekoon, mutta toimii Timon mukaan henkisenä johtajana ja katseen vangitsijana.

Timo Rautiainen lupaa uuden Niskalaukaus-levyn loppuvuodesta.Arvo Vuorela / Yle Suosion syynä bändin outo yhdistelmä

Trio Niskalaukauksen viittä albumia on myyty yhteensä yli 130 000. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat Lumessakahlaajat, Hyvä ihminen, Surupuku, Lintu ja Nyt on Mies! Vuonna 2002 yhtye palkittiin neljällä Emma-palkinnolla.

Timo Rautiainen ei selitä bändin taannoista suosiota säveltäjänkyvyillään, vaan yhtyeen oudolla kombinaatiolla, joka toi mediahuomion: raskasta musiikkia esitettiin suomen kielellä, jolla ei siihen mennessä ollut uskottavuuspisteitä.

– Tekstit olivat suomen kieltä, tietyllä tavalla vakavasti otettavia, vakavista aiheista ja niitä esitti perheellinen erityisopettaja, jonka pitäisi olla kunnollinen ihminen. Ja vielä varmasti mieleen jäävä äärimmäisen mauton nimi ryhmällä, analysoi Rautiainen.

Olen korkojen kanssa saanut sen mitä näillä lahjoilla kuuluu saada. Timo Rautiainen

Tulevana kesänä Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus esiintyy kahdeksalla Suomen suurimmalla rock-festivaalilla. Kesäkuussa urakka alkaa Seinäjoen Provinssissa. Heinäkuussa ovat vuorossa Tuska Helsingissä, Joensuun Ilosaarirock, Laukaan John Smith, Tampereen Tammerfest ja Kuopion RockCock.

Bändin tulevaisuutta Timo Rautiainen ei aio murehtia. Hän vakuuttaa olevansa hirmu tyytyväinen - kävi Niskalaukauksen paluussa miten tahansa.

– Ihan varmasti olen korkojen kanssa saanut sen mitä näillä lahjoilla kuuluu saada tässä musiikkiskenessä Suomessa. Villeinkään lapsuuden tai nuoruuden unelma ei voinut olla koskaan niin hurja, mitä sitten käytännössä pääsi tekemään. Kaikki jatkossa on pelkästään saamapuolella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laulukisoja on yhä enemmän, mutta taetta menestyksestä sitäkin vähemmän – "Voitto ei ole enää tie tähtiin"

YLE: Perämeri - 2017, Helmikuu 23 - 18:59

Jukka Töylillä ei ole harhakuvia suomalaisen iskelmätaivaan olemuksesta. Hän ei haluaisi puhua taitelijaksi pyrkivien suoranaisesta hyväksikäytöstä.

– Ehkä se on voimakas sana, mutta onhan se tosiasia. Joskus tuntuu, etteivät järjestäjät välttämättä mieti, mitä laulajalle tapahtuu kisan jälkeen ja kuinka paljon artisti saa kilpailusta hyötyä itselleen.

– Totta kai, kun tälle ladulle lähtee, niin alusta saakka pitää itse osata päättää keneen luottaa ja kenen kanssa tekee töitä. Viihdemaailma on välillä aika raaka, Töyli pohtii.

Viihdemaailma on välillä aika raaka. Jukka Töyli

Hän oli Tangomarkkinoiden vuoden 1990 nuorin esiintyjä.

– Sen jälkeen olen tehnyt toimittajan työtä radiossa ja televisiossakin, varsinkin viihteen parissa. Aihe on varsin tuttu niin kilpailijana kuin toimittajanakin. Viime vuonna vastasin Ylen Tangomarkkinat lähetyksissä kaikista inserttituotannosta, kuvasin, haastattelin ja leikkasin ne kaikki, Töyli luettelee.

Tähtiä täytyy tavoitella

– Laulukilpailun voitto ei ole enää tie tähtiin, Jukka Töyli sanoo.

Iskelmäparatiisi pitää miehen parhaillaan tien päällä. Laulukilpailu on yksi Suomen suurimmista.

Paratiisin portit eivät aukea, vaikka Iskelmäparatiisi-kisan voittaisikin, Jukka Tölli huomauttaa ja lisää, ettei ovi mene raolleen mistään muustakaan kisasta.

– Kilpailut ovat muuttuneet vuosien varrella aika paljon. Muutama kymmenen vuotta sitten niitä oli vähän ja silloin pääsi hyvin eteenpäin. Nyt kisoja alkaa olla aika paljon. Kannattaa todellakin katsoa, mihin lähtee mukaan. Pelkkä kisa ei tuo supertähteyttä.

Muutama kymmenen vuotta sitten niitä oli vähän ja silloin pääsi hyvin eteenpäin. Jukka Töyli

Jukka Töyli korostaa, että laulajalta vaaditaan omaa työtä, koska tarjontaa on aika paljon.

Iskelmäparatiisilla on 20 alkukarsintaa eri puolilla Suomea. Sen konsepti on erilainen verrattuna muihin suomalaisiin kilpailuihin, kuten Tangomarkkinoihin ja Voice of Finlandiin.

– Minä kutsuisin tätä kasvattajakisaksi. Meillä tulee olemaan henkilöitä, jotka auttavat pukeutumisessa, esiintymisessä, musiikillisesti ja musiikin valinnassa, Jukka Töyli kertoo.

Karaokesta keikoille?

Pohjois-Pohjanmaa on tottunut suoltamaan menestyviä laulajia, esimerkiksi vuoden 2016 vuoden Emma-gaalassa oululaisen Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -levy sai Vuoden iskelmäalbumi -palkinnon. Töylin mukaan lahjakkuuksia tulee kuitenkin joka puolelta maata.

Oululainen Sanna Maria Kullberg haluaa artistiksi.Marko Siekkinen / Yle

– Ei voi sanoa, että joku yksi alue vain olisi vahva. Isoista kaupungeista heitä varsinkin löytyy.

Minä rakastan musiikkia ja laulamista. Artistin työ kiinnostaisi totta kai. Sanna Maria Kullberg

Sanna Maria Kullberg on osallistunut usein karaokekisoihin ja päässyt alkukarsinnoista jatkoon.

– Sitten on ollut esteitä joko lasten tai työasioiden takia, etten ole päässyt semifinaaliin tai finaaliin.

IskelmäParatiisi -karaokekisan Oulun karsinnasta hän hakee jatkopaikkaa. Kaukovainiolainen Wanha Mestari ei estradina ole hänelle kovin tuttu.

– Minä rakastan musiikkia ja laulamista. Artistin työ kiinnostaisi totta kai. Ja toivottavasti ainakin yleisö viihtyy, Sanna Maria Kullberg sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Peilijää pahin ongelma – autoilijoiden someryhmässä on tänä talvena varoiteltu liukkaudesta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 23 - 13:09

Kelitiedotteet ja varoitukset Suomi - ryhmässä Facebookissa on tänä talvena ollut yksi kantava teema: peilijäiset tienpinnat, joita ei ole suolattu tai hiekoitettu ajoissa.

Ilmoituksia on sadellut useita päivässä. Autoilijoiden mukaan parannettavaa on ollut eri pätkillä esimerkiksi valtateillä 1-6, 8, 12-16, 18 ja 19 sekä pienemmillä teillä.

Ryhmän perustajajäsen Tiia Rajala kertoo, että runsaan parin tuhannen jäsenen ryhmästä ilmoituksia on tullut eri puolilta maata, mutta ei paljoa aivan pohjoisimmasta tai toisaalta eteläisimmästä osasta.

– Ehkä heillä on tiet kunnossa, naurahtaa Rajala, joka itse ajaa ammatikseen täysperävaunuyhdistelmää Pohjanmaalla, yleensä valtatie kolmella.

Painostusta teiden urakoitsijoille

Ammattikuskit perustivat joulukuussa someryhmän siksi, että heidän mielestään tienpito ei ole oikealla tolalla.

Kelitiedotteet ja varoitukset Suomi

Suljettu Facebook-ryhmä perustettiin joulukuussa 2016. Ryhmään hyväksytään kaikenlaisilla kulkupeleillä liikkuvat ihmiset eri puolilta Suomea.

Ryhmän tarkoitus on jakaa jäsenille tietoa hankalista tieosuuksista. Huonoista keliolosuhteista ilmoitetaan myös Tienkäyttäjän linjalle, jolloin epäkohta tulee myös kyseisestä osuudesta vastaavan urakoitsijan tietoon.

Talven mittaan ryhmän jäsenet ovat jakaneet varoituksia esimerkiksi valtateiden 1-6, 8, 12-16, 18 ja 19 olosuhteista. Myös pienemmiltä teiltä on tehty päivityksiä.

Suurin syy tämän talven merkintöihin on ollut liukkaus. Suosituin termi on ollut "peilijää".

Valtatie kahdeksalla Pohjanmaalla oli juuri sattunut kahden rekan kuolonkolari, jossa ilmeisesti yhtenä syynä oli liukkaus. Monet autoilijat kokivat, etteivät urakoitsijat reagoineet säiden muuttumiseen ajoissa. Autoilijoiden mielestä aurauksen ja liukkaudentorjunnan tasoa pitäisi valvoa nykyistä paremmin.

Facebook-ryhmän tarkoitus on kertoa kavereille, jos jollakin tieosuudella on syytä ajaa todella varovaisesti tai peräti miettiä kiertotien käyttöä liian liukkaan tai muuten vain huonon tien korvikkeeksi.

Ryhmän säännöissä todetaan, että somepäivityksen lisäksi ilmoitus on hyvä tehdä myös Liikenneviraston ylläpitämälle Tienkäyttäjän linjalle (numeroon 0200 2100), jolloin vinkki välittyy tieosuuden vastaavalle urakoitsijalle. Tämän toivotaan luovan tietynlaista painetta.

Valitettavasti yleensä se vaatii aina ensin jonkun hengen, ennen kuin asiat lähtevät luistamaan. Tiia Rajala

– Ajatushan tähän ryhmään lähti kuolonkolarin jälkeen. Me yritämme tällä tavalla osaltaan myös vähän painostaa, että siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota ja lähdettäisiin valvomaan tienpitoa. Minä ymmärrän, että ELY-keskuksella on liian vähän valvojia. Me pyrimmekin siihen, että meiltä tulisi apua tämän ryhmän kautta, kertoo Tiia Rajala.

Lisää silmäpareja valvomaan

Facebook-ryhmään toivotaan mukaan kaikenlaisia autoilijoita eri puolilta Suomea.

– Ihan sama, millä härvelillä liikenteessä ollaan, niin joka ryhmästä toivotaan mukaan jäseniä. Sen takia käyttäjiä toivottaisiin lisää, että huonosta tieosuudesta tulisi tietoa päivän mittaan, ovatko olosuhteet huonot edelleen tunnin päästä, kahden tunnin päästä tai jopa vuorokauden päästä, perustelee Rajala.

Ammattiautoilijalla ei ole patenttiratkaisua tiestön hoito-ongelmiin. Ei ainakaan sellaista, joka noin vain onnistuisi.

– Rahaahan siihen tarvittaisiin. Homma ontuu siinä, että tarvitaan enemmän valvontaa. Nyt ei ole tarpeeksi ihmisiä valvomaan sitä, toteutuvatko urakat. Jostain syystä täällä täytyy aina tapahtua jotain, ennen kuin asioihin reagoidaan. Valitettavasti yleensä se vaatii aina ensin jonkun hengen, ennen kuin asiat lähtevät luistamaan, harmittelee someryhmän perustaja Tiia Rajala.

"Suomi on pitkä maa"

Autoilijoiden Facebook-päivitysten kautta suomalainen talvikeli on tänä talvena näyttäytynyt pääosin jäisenä ja liukkaana. Tienkäyttäjän linjalle soitetuista kaikista puheluista on kuitenkin välittynyt vaihtelevampi säänkuva.

Päivystäjän täytyy usein kertoa, että puhelu ei tosiaan tule sinne aura-auton koppiin, eivätkä voimasanat auta. liikennekeskuspäällikkö Tuomas Komulainen

Liikennekeskuspäällikkö Tuomas Komulainen kertoo, että Liikennekeskuksen päivystäjille Tienkäyttäjän linjan kautta soitetut puhelut ovat koskeneet ongelmia aurauksessa, liukkauden torjunnassa ja polanteiden tasaamisessa. Sama toistuu joka talvi, eikä tänä vuonna mikään noista ongelmakohdista ole erityisen korostunut.

– Ehkä someryhmässä on paljon raskaan liikenteen kuskeja, jotka ajavat paljon pääteitä pitkin. Niillä ongelmat ovat toiset kuin pienemmillä teillä. Suomi on myös pitkä maa. Kun Oulun korkeudella on lunta, muualla voi olla vähälumista. Sään äkillinen vaihtelu lisää aina puheluita.

Puheluita yhä enemmän

Tienkäyttäjän linjalle soitettujen puheluiden määrä on kasvanut viidessä–kuudessa vuodessa. Nyt vuosittain linjalle tulee noin 70 000 puhelua, kun vielä 2010 soittoja oli 50 000.

Tienkäyttäjän linja

Liikennevirasto ylläpitää Tienkäyttäjän linjaa. Soittamalla numeroon 0200 2100 autoilija pääsee puheisiin liikennepäivystäjän kanssa, joka työskentelee yhdessä neljästä liikennekeskuksesta (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu).

Linjalle voi kertoa esimerkiksi maanteiden päällystevaurioista, tiellä olevasta vedestä, tielle kaatuneesta puusta, pölyävästä soratiestä ja liukkaasta tiestä.

Puhelut nauhoitetaan ja ilmoitukset kirjataan ylös. Tielläliikkujan havaitsema ongelma välitetään urakoitsijalle.

Viime vuosina linjalle on soitettu noin 70 000 puhelua. Puheluiden määrä on kasvanut 5-6 vuodessa noin 20 000 puhelulla. Vielä 2010 soittoja oli alle 50 000. 2015 oli huippuvuosi, soittoja tuli 78 000.

Liikennekeskuspäällikkö Tuomas Komulaisen mukaan kasvu saattaa johtua siitä, että numero alkaa olla tienkäyttäjien tiedossa. Puheluissa voi myös heijastua teiden korjausvelka eli se, että teiden kunnossa on enemmän ongelmia kuin ennen.

Pääosa soitoista on asiallisia. Joskus kuitenkin autoilija on tien kunnosta niin tuohduksissaan, että ei ymmärrä soittavansa vain ihmiselle, joka välittää tiedon eteenpäin.

– Jostain syystä soittajat eivät aina käsitä, että puhelimeen vastaava päivystäjä ei itse lähde ajamaan hiekka-autoa, vaan ainoastaan kirjaa ongelman. Päivystäjän täytyy usein kertoa, että puhelu ei tosiaan tule sinne aura-auton koppiin, eivätkä voimasanat auta, hymähtää Komulainen.

23.2.2017 kello 14:19 artikkelin Kelikeskus-sana korvattu Liikennekeskus-sanalla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Demokraatti: Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi – perustelee päätöstään perhesyillä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Helmikuu 23 - 07:58

Kansanedustaja Jutta Urpilainen kertoo ratkaisustaan Demokraatti-lehden kolumnissa ja perustelee päätöstään perhesyillä.

Hän sanoo jatkavansa työtään kansanedustajana, mutta vapaa-aikansa hän haluaa pyhittää perheelleen eli miehelle ja lapselle. Urpilainen kertoo kolumnissaan, että päätös oli vaikea.

– Velvollisuudentuntoni lasikattojen murtaja sanoo, että myös naisilla kaikkien töiden ja elämänurien tulee olla yhdistettävissä perhe-elämään, kertoo Urpilainen.

Myös maailmanpoliittinen tilanne huolestuttaa, Urpilainen myöntää kolumnissaan, mutta lopulta vaakakupissa painoi enemmän perhe. Urpilainen adoptoi viime keväänä lapsen puolisonsa kanssa.

– Aika tekee valinnasta poikkeuksellisen tärkeän, mutta sama aika on tarjolla minulle ja perheelleni vain kerran.

Entinen SDP:n puheenjohtaja on saanut paljon kannatusta kisaan lähtöön: Hän oli muun muassa demareiden puoluevaltuutettujen selvä suosikki presidenttikisaan, Uutissuomalaisen kyselyn perusteella.

Kokkolalainen Jutta Urpilainen on entinen SDP:n puheenjohtaja ja Jyrki Kataisen hallituksen valtiovarainministeri. Kansanedustajana hän on istunut neljä kautta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä