Kanta-alueen uutisia

Ihmissalakuljetuksesta vankeustuomiot neljälle – "Salakuljetettavat joutuivat matkan aikana hengenvaaraan"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 12 - 15:43

Oulun käräjäoikeus antoi keskiviikkona tuomion laajassa ihmissalakuljetusjutussa.

Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä oli syytteessä kaikkiaan seitsemän henkilöä, joista kuusi on miehiä. Yhtä naista ei saatu oikeuteen.

Tekijät ovat 30–50-vuotiaita irakilaisia. Syyttäjä vaati heille rangaistuksia vuoden ehdollisesta viiden ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Vaaditut tuomiot alenivat kuitenkin käräjäoikeudessa. Tekijöistä kaksi tuomittiin törkeästä laittomasta maahantulon järjestämisestä 4 vuoden ja 3 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Kolmas mies tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä 3 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

Neljäs mies tuomittiin törkeästä laittomasta maahantulon järjestämisestä 2 vuoden 7 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Tekijöistä neljä tuomittiin maksamaan valtiolle reilut 122 000 euroa korvauksia.

Alle 2-vuotias lapsi hukkui matkalla

Tuomion mukaan rikollisryhmä salakuljetti irakilaisia Turkista Kreikkaan muun muassa ylitäysillä ja huonokuntoisilla veneillä, minkä vuoksi salakuljetetut joutuivat veden varaan.

– Kaksi salakuljettajien käyttämää venettä upposi kesken matkan muun muassa kovan merenkäynnin vuoksi ja ihmiset joutuivat veden varaan, tuomiossa kuvataan.

Merimatkalla hukkui alle 2-vuotias poika.

– Veteen joutuneet salakuljetettavat ovat joutuneet odottamaan vedessä pelastusveneitä useiden tuntien ajan, tuomiossa kerrotaan.

Salakuljetettujen ihmisten käskettiin oikeuden mukaan kertoa virheellistä tietoa Suomen viranomaisille turvapaikkaa hakiessaan muun muassa lähtöpaikasta. Ratkaisussa kerrotaan, että heitä on myös uhkailtu.

Oikeuden mukaan salakuljetettujen matka jatkui Kreikasta pääsääntöisesti Makedonian kautta Serbiaan, josta heidät on kuljetettu Unkarin kautta Itävaltaan ja sieltä edelleen Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen Tornioon.

Henkilöillä ei ole ollut maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja eli passia ja viisumia Schengen-alueelle.

Korjattu klo 16.16. Tuomittujen määrää tarkennettu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ainutlaatuinen mobiililähipoliisi ehkäisee jo rötöksiä, vinkkejä tulee kaahareista ja huume-epäilyistä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 12 - 13:04

Keski-Pohjanmaalla luotu, Suomessa ainutlaatuinen mobiililähipoliisi laajenee maakunnassa Perhonjokilaaksoon Kaustiselle syksyllä.

Toiminta on tuottanut hyvää tulosta, sillä Kannuksen harvaanasutuissa maaseutukylissä kiertänyt poliisikaksikko on saanut vihjeitä vuorovaikutteisen nettisivuston ja sosiaalisen median kautta rikoksista ja epäilyttävistä tapauksista.

– Vinkkejä on tullut huume-epäilyistä, liikennerikkomuksista sekä mopo- ja traktoriralleista. Nettipoliisimainen palvelu on tavoittanut myös nuoret aiempaa paremmin. Myös hyvistä ratsiapaikoista on vinkattu, kertoo Pohjanmaan poliisin ylikomisario Erkki Kerola.

Lähipoliisille on tulvinut somesta parhaimmillaan satoja vihjeitä ja yhteydenottoja muutamassa kuukaudessa.

Myös hyvistä ratsiapaikoista on vinkattu. Ylikomisario Erkki Kerola

Palvelun hyödyistä on kiinnostuttu myös Poliisiammattikorkeakoulussa, joka järjesti Kannuksen mukaan kahdeksan maan yhteiseen EU-projektiin. Kannuksen lisäksi projektissa on mukana Helsingin poliisilaitos. Hankkeessa testaan viranomaisten ja eri tahojen viestintään tarkoitettua digitaalista työkalua.

Kannuksen reinikaisten toiminta jatkuu omalla rahoituksella

Kannuksen lähipoliisin kolmisen vuotta kokeilema työskentelytapa on myös lähentänyt kuntalaisia ja viranomaisia. Poliisi näkyy enemmän myös kylänraitilla, luennoi kouluilla ja vastailee kysymyksiin. Kun ihmiset tulevat tutuksi, on someviestejäkin helpompi lähettää.

Keskipohjalaisiin lähipoliiseihin saa yhteyden Instagramin, Facebookin ja Twitterin kautta. Vuorovaikutteiselle nettisivustolle poliisit kirjaavat tehtävät ja jakavat ajankohtaista tietoa.

Alkumetreillä toiminta sai rahoituksen poliisihallituksesta, mutta nyt Pohjanmaan poliisilaitoksen omasta budjetista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Täällä peltipoliisi välähtää varmasti jo tänään – poliisi julkisti listan pääsiäisajan kärypaikoista

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 12 - 06:17

Poliisin nopeusvalvontaa ei tänä pääsiäisenä voi syyttää salamyhkäisyydestä. Poliisi on julkistanut sijaintilistan 22:sta automaattisen nopeusvalvonnan tolppakamerasta, jotka varmasti ovat päällä pääsiäisliikenteen aikaan, ja jo sitä ennen.

Poliisin paljastamat julkikamerat kytkettiin päälle tänä aamuna keskiviikkona, ja niitä on välähdysvalmiina tasaisesti koko maassa Helsingistä Rovaniemelle ja länsirannikolta Itä-Suomeen saakka. Niiden sijainnit voi todentaa oheisesta listasta.

Näiden lisäksi liikennettä valvoo pääsiäisenä moninkertainen määrä muita tolppakameroita, mutta niiden olinpaikkaa poliisi ei paljasta. Osa tolpista on tyhjinä, koska jokaiseen ei riitä kameraa. Siksi nopeusvalvontakameroita kierrätetään tolpasta toiseen.

Poliisi on aiemminkin valottanut nopeusvalvontakameroidensa sijaintia juhlapyhinä, esimerkiksi viime juhannuksena.

Tolppakamerat välähtivät viime vuonna ennätykselliset 556 000 kertaa ylinopeuden merkiksi. Ylinopeudesta mätkäistään huomautus, rikesakko tai sakko. Rikesakon suuruus on tätä nykyä 140-200 euroa. Sakon määrä vaihtelee tulojen ja ylinopeuden mukaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ruuhkavuosia elävä mies ei paina jarrua: "Joskus voi mennä siitä, mistä aita on matalin"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 11 - 19:55

Eino on kuusivuotias ja Veera kolme vuotta. Viikonloppuna juhlitaan Einon synttäreitä. Se edellyttää leipomista, muita valmisteluja, siivousta, kaikenlaista hässäkkää ja tiskausta. Ja sitten onkin siivottava jo uudelleen.

– Perheestähän kaikki lähtee. Sen mukaan sovitellaan kuviot. Kun kotona on kaikki hyvin, niin jaksaa tehdä töitäkin paremmin, sanoo ruuhkavuosiaan elävä erikoistuva hammaslääkäri Ilkka Halunen.

– Joskus voi mennä siitä, mistä aita on matalin ja joskus jopa sen ali. Sillähän siitä selviää. On tässä oppinut priorisoimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä asiat voivat vähän odottaa, hymyilee Halunen.

Yhdessä ruuhkassa

Puoliso Viivi tekee väitöskirjaa samalta alalta, eli ruuhka-aika on molemmilla yhteinen.

– Se auttaa varmasti selviytymisessä, kun molemmat ymmärtävät toisen kiireitä.

Kotona asiat hoidetaan yhdessä, sillä molemmat laittavat ruokaa ja hoitavat lapsia.

– Monesti yhdellä autolla kuskataan yhdessä lapset hoitoon ja haetaan sieltä pois. Pieniä juttuja jotka helpottavat arkea.

Ruuhkavuodet ovat ajanjakso, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään, kodin rakentaminen, remontoiminen tai vähintäänkin sisustaminen meneillään ja myös harrastuksiin pitäisi löytää aikaa.

Päivä täynnä tavaraa

Uraan pitäisi panostaa, lasten kanssa ehtiä olla, omasta hyvinvoinnista huolehtia ja parisuhdettakin vaalia. Halusen päivä on niin kuin ruuhkavuosia elävän ihmisen arki on. Täynnä tavaraa.

– Aamulla laitoin yhdelle asiakkaalle proteesit suuhun ja vähän kevensin toista proteesia. Sitten juoksin tänne alas opettamaan hammaslääketieteen opiskelijoita. Ruuan jälkeen palaan potilastöihin yläkertaan. Sitten mennään kohta taas hirveää juoksua autolle hakemaan lapset päivähoidosta ja laittamaan heille ruokaa, kertoo Halunen.

Sitten mennään kohta taas hirveää juoksua autolle hakemaan lapset päivähoidosta. Ilkka Halunen

Ilkka Halunen myöntää, että on joutunut luopumaan monista asioista.

– Kavereitten näkemiseen on hankala löytää aikaa. Toinen, joka kärsii, on liikunta, naurahtaa Halunen.

Ikäkausisidonnaisessa ruuhkavuosi-ilmiössä kaveripiiri jää välillä paitsioon, mutta sieltä löytyy myös ymmärrystä.

– Ei tarvitse paljon selitellä, kun samassa elämäntilanteessa oleville sulkapallokavereille joutuu sanomaan, että nyt ei vaan pääse.

Liikunta on tärkeää paitsi liikunnan ilon itsensä takia myös siksi, että se auttaa jaksamaan. Sulkapallo on monesti vaihtunut Halusella hiihdoksi tai juoksulenkiksi, koska baana lähtee lähes kotiovelta. Aika on kortilla, kun suma seisoo.

Mitä oli ennen ruuhkavuosia?  

Ruuhka tarkoittaa alun perin irtouitossa jokeen jumiutunutta tukkikasaa. Samaa tarkoittaa myös sana suma. Perheellisten ihmisten kiireisimmästä ja paineisimmasta ajasta voitaisiin siis puhua myös sumavuosina.

Ruuhkavuosista ei menneinä vuosikymmeninä juuri puhuttu. Ehkä suhtautuminen lapsiin oli aikaisemmin myös vähemmän projektinomaista. Harrastuksiinkaan ei lapsia autolla kuskattu, kuten nykyisin.

– Olen kyllä miettinyt, että mitä ne nämä ruuhkavuodet oikein ovat. Ehkä se on vain tällainen trendisana. Ainahan lapsiperheillä on ollut kiirettä ja se on vaatinut paljon järjestelyjä. Ehkä se nyt vaan on otettu enemmän puheeksi.

Halusen mukaan myös vanhempien tasa-arvoisuus on varmasti lisääntynyt. Molemmat vanhemmat ovat töissä ja tekevät yhtä lailla kotihommia.

– Aika on muuttunut omien isovanhempien päivistä melkoisen reilusti, Halunen tuumaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yllätyskäänne Iin vaalijännärissä – äänestyslipun kanteen merkatut äänet muuttivat tulosta

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 11 - 19:43
Mistä on kyse?
  • Iin tarkistuslaskennassa on hyväksytty nyt kolme tuloslaskennassa hylättyä ääntä ja yksi aiemmin hyväksytty ääni on hylätty
  • Näin ollen näyttää siltä, että vasemmistoliiton Hilkka Kalliorinne ei pääse arvontaan vaan viimeinen paikka ratkaistaan keskustan Tellervo Jyrkän ja Vihreiden Aila Paason välisessä arvonnassa
  • Lopullisesti vaalitulos vahvistetaan keskiviikkoiltana järjestettävässä kokouksessa

Kuntavaalien tuloslaskenta päättyi Iissä sunnuntaina poikkeuksellisen tasaiseen tilanteeseen.

Vasemmistoliiton Hilkka Kalliorinne, keskustan Tellervo Jyrkkä ja vihreiden Aila Paaso saivat saman vertailuluvun valintaviivan molemmin puolin.

Maanantain tarkistuslaskennassa tutkittiin muutamia epäselviä ääniä, joita oli muun muassa merkattu äänestyslipukkeen kanteen.

Iin keskusvaalilautakunta jatkoi maanantaina keskeytettyä kokoustaan tiistai-iltana selvittääkseen mahdollisen arvontatilanteen.

Iin kunnan hallintojohtaja Annastiina Junnila kertoo, että tilanteeseen ja merkintöihin haluttiin lisätietoa.

– Hylkäämisperusteisiin haettiin tarkempaa ohjeistusta, minkä jälkeen äänestyslipukkeen väärälle puolelle merkatut äänet on nyt hyväksytty.

Vastaavista äänestyslipun kanteen merkatuista numeroista on tehty korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaksi ennakkopäätöstä 1970-luvulla. Kummassakin tapauksessa äänet hyväksyttiin.

Vihreät ja keskusta tavoittelevat viimeistä paikkaa

Iin tarkistuslaskennassa on hyväksytty nyt kolme tuloslaskennassa hylättyä ääntä ja yksi aiemmin hyväksytty ääni on hylätty.

Nyt näyttäisi siltä, että vasemmistoliiton Hilkka Kalliorinne ei pääse arvontaan vaan viimeinen paikka ratkaistaan keskustan Tellervo Jyrkän ja Vihreiden Aila Paason välisessä arvonnassa.

Jyrkän arvontavoitto toisi keskustalle enemmistön Iin valtuustossa.

Merkkasin numeron epähuomiossa äänestyslipun kanteen, mikä jäi kyllä harmittamaan.

Asian käsittelyä jatketaan keskiviikkoaamuna, jolloin selvitetään miten hyväksytyt ja hylätyt äänet vaikuttavat ehdokkaiden vertauslukuihin, joiden perusteella valtuustopaikat jaetaan.

Lopullisesti vaalitulos vahvistetaan keskiviikkoiltana järjestettävässä kokouksessa.

Numero epähuomiossa kanteen

Mahdollisesti ratkaisevan äänen antanut mies otti yhteyttä Yle Oulun toimitukseen tiistaina alkuillasta kertoakseen, että vaalitulos saattaakin muuttua Iissä vielä ennen keskiviikon arvontaa.

– Merkkasin numeron epähuomiossa äänestyslipun kanteen, mikä jäi kyllä harmittamaan, mies selventää ja jatkaa,

– Hyvä jos tämä nyt näin selviäisi, vaikka olin kyllä valmis myös valittamaan jos ääntäni ei hyväksyttäisi, toteaa melkein Iin kunnallisvaalien ratkaisijaksi noussut mies.

Tulos olisi ratkennut, jos joku toinen ei olisi merkinnyt numeroa väärälle puolelle äänestyslippua ja vieläpä tasatulokseen päätyneelle ehdokkaalle, minkä takia Iissä ollaan nyt menossa kohti vaaliarvontaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koululaisten DNA-testi selvitti: nykysuomalaisilla on kansainväliset juuret

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 11 - 18:07

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kalajokiset opiskelijat päättivät teettää geenitestit omasta perimästään. Testeillä haluttiin selvittää, minkälaista väkeä nykysuomalaiset oikein ovat.

Etukäteen oli jo uumoiluja siitä, että ehkä juuri kenenkään juuret eivät olisi pelkästään Suomen maaperässä.

– Etukäteen tiesin, että Venäjällä oli sukulaisia, kertoo kalajokinen Annika Tallila, yksi kansainvälisten opintojen oppilaista.

Annikan DNA paljastikin, että hänen juurensa ovat 95-prosenttisesti Suomen ja Venäjän alueelta. Iloinen yllätys oli, että perimästä löytyi kaksi prosenttia Irlannista ja ripaus Portugalista.

– Minulla on hyvä ystävä Irlannista. Mehän voimme olla jopa sukua, naurahtaa Annika.

Testiryhmän suomalaisista oppilaista vain parilla juuret olivat selkeästi pelkästään Suomi-Venäjä-alueelta. Kaikilta muilta löytyi perimää myös esimerkiksi Amerikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Irlannista.

Opettaja William O'Gorman miettii, että testin perusteella selviää, kuinka vaikeaa on puhua täysin suomalaisesta tai täysin irlantilaisesta ihmisestä.

– Olemme historiamme ja perimämme sekoituksia. Tämä tausta ei noudata niitä rajoja, jotka nykyään määrittelevät maiden rajoja.

Annika Tallilan t-paidasta selviää, että hänen perimästään kaksi prosenttia on irlantilaista alkuperää.Minna Mustonen/ Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koululaisten DNA-testi selvitti: nykysuomalaisilla on kansainväliset juuret

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 11 - 18:07

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kalajokiset opiskelijat päättivät teettää geenitestit omasta perimästään. Testeillä haluttiin selvittää, minkälaista väkeä nykysuomalaiset oikein ovat.

Etukäteen oli jo uumoiluja siitä, että ehkä juuri kenenkään juuret eivät olisi pelkästään Suomen maaperässä.

– Etukäteen tiesin, että Venäjällä oli sukulaisia, kertoo kalajokinen Annika Tallila, yksi kansainvälisten opintojen oppilaista.

Annikan DNA paljastikin, että hänen juurensa ovat 95-prosenttisesti Suomen ja Venäjän alueelta. Iloinen yllätys oli, että perimästä löytyi kaksi prosenttia Irlannista ja ripaus Portugalista.

– Minulla on hyvä ystävä Irlannista. Mehän voimme olla jopa sukua, naurahtaa Annika.

Testiryhmän suomalaisista oppilaista vain parilla juuret olivat selkeästi pelkästään Suomi-Venäjä-alueelta. Kaikilta muilta löytyi perimää myös esimerkiksi Amerikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Irlannista.

Opettaja William O'Gorman miettii, että testin perusteella selviää, kuinka vaikeaa on puhua täysin suomalaisesta tai täysin irlantilaisesta ihmisestä.

– Olemme historiamme ja perimämme sekoituksia. Tämä tausta ei noudata niitä rajoja, jotka nykyään määrittelevät maiden rajoja.

Annika Tallilan t-paidasta selviää, että hänen perimästään kaksi prosenttia on irlantilaista alkuperää.Minna Mustonen/ Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmenet keskustalaiselle annetut äänet lipsahtivat kokoomuslaisen pinoon – "Kyllä tämä oli aivan ensimmäinen kerta"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 11 - 14:37
Mistä on kyse?
  • Kalajoella ennakkoäänten laskennassa on tapahtunut poikkeuksellinen sekaannus
  • Keskustalaisehdokkaan ääniä on inhimillisen erheen vuoksi päässyt kokoomuslaisen pinoon
  • Kolme vihreiden ehdokasta sai saman äänimäärän
  • Vihreiden kaksi viimeistä valtuustopaikkaa ratkaistaan kolmen ehdokkaan arvonnassa
  • Vastaavia arvontoja joudutaan suorittamaan myös esimerkiksi Iissä ja Pyhäjärvellä

Kalajoella ennakkoäänten laskennassa keskustalaisen ehdokkaan 52 äänestyslippua joutui väärään pinoon ja laskettiin kokoomusehdokkaan hyväksi. Ehdokkailla oli peräkkäiset äänestysnumerot.

Virheen huomasivat ensimmäisenä keskustan Aulis Vuotilalle ennakkoääniä antaneet paikkakuntalaiset.

Tarkistuslaskennan tuloksena neljän ehdokkaan sijoitus muuttuu, kun Kalajoen kaupunginvaltuustoon tarkistuslaskennassa nousevatkin keskustan Aulis Vuotila ja kokoomuksen Juha Rahkola. Vastaavasti putoavat keskustan Eeva Myllynen ja varavaltuutetuiksi kokoomuksen Jarmo Ainali.

Kalajoen keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja Lassi Sunin mukaan kyseisen Himangan äänestysalueen vaalitoimitsijat ovat kokeneita, joten virhe ei ole johtunut osaamisen tai tiedon puutteesta. Suni ei muista vastaavia virheitä tehdyn koskaan aikaisemmin.

– Kyllä tämä oli aivan ensimmäinen kerta. Todettiin, että kyllä tämä on inhimillinen virhe, Lassi Suni sanoo.

– Vaalin tuloshan hyväksytään lopullisesti vasta keskiviikkona. Siihen mennessä kyseisiin henkilöihin, joihin tämä on vaikuttanut, on oltu yhteydessä.

Kolmen valtuutetun kesken arvotaan kaksi valtuustopaikkaa

Ennen kuin vaalitulos voidaan vahvistaa, Kalajoen keskusvaalilautakunnan ratkottavana on toinenkin erikoinen tilanne.

Valtuustoon nousivat tarkistuslaskennassa Juha Rahkola (kuvassa vasemmalla) ja Aulis Vuotila.Yle

Vihreiden kolme ehdokasta on saanut täsmälleen saman äänimäärän, joka tarkoittaa myös samaa vertauslukua. Keskusvaalilautakunta joutuu arpomaan heistä kaksi läpimenijää.

Vihreät sai Kalajoen valtuustoon kolme paikkaa, missä lisäystä edellisiin vaaleihin on kaksi. Jatkopaikan on jo varmistanut ääniharava, kansanedustaja Hanna Halmeenpää.

Lassi Sunin mukaan keskusvaalilautakunnan arvonnat eivät ole yhtä harvinaisia kuin äänten laskeminen väärin.

– Kyllä on aiemminkin tullut samoja äänimääriä ja sitten on jouduttu arpomaan. Keskiviikon kokouksessahan tämä arvonta sitten suoritetaan, Suni toteaa.

Keskiviikkona arvontoja tehdään myös esimerkiksi Iin ja Pyhäjärven keskusvaalilautakunnissa.

Kalajoen ääntenlaskennan virheestä kertoi ensimmäisenä KP24.

Korjaus klo 15:45. Artikkelissa aiemmin olleessa kuvassa oli Oulun kokoomuksen Juha Rahkola, ei Kalajoen Juha Rahkola.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vihreä aalto pyyhkäisi Pohjois-Pohjanmaallakin – "Nyt on kysyntää ihmisläheiselle politiikalle"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 10 - 18:50

Kuten muuallakin valtakunnassa, pyyhkäisi vihreä aalto myös Pohjois-Pohjanmaan yli.

Vihreät voitti useissa alueen kunnissa lisäpaikkoja kaupungin-, ja kunnanvaltuustoon ja esimerkiksi Nivalassa, Pyhäjoella ja Pudasjärvellä valtuustoihin nousi ensimmäistä kertaa niiden historiassa kyseisen puolueen edustajia.

Myös Raahen kaupunki sai ensimmäistä kertaa sen historiassa vihreän valtuutetun puolueen omalta ehdokaslistalta valtuustoon. Harri Kiviniitty, 27, on tuloksesta hyvillään.

– Päätavoitteena oli, että vihreitä ehdokkaita saataisiin läpi ja nyt kävi sitten niin, että olen itse tuo valtuutettu. Totta kai tuntuu hyvältä.

Pääkaupunkiseudulta pieniin kuntiin

Kiviniityn mukaan yksi syy vihreiden valtakunnalliseen nousuun on, että ihmiset ovat kyllästyneet kuntavaaleja edeltäneeseen politiikkaan.

– Nyt on kysyntää ihmisläheisemmälle ja avoimemmalle politiikalle. Hiljalleen on murtumassa myös se ajatus, että olemme pelkästään pääkaupunkiseudun puolue. Vihreä ajatusmaailma on rantautumassa nyt pienemmillekin paikkakunnille, hän kiittelee.

Koulutuskysymys on ollut meillä pinnalla myös Raahessa. Harri Kiviniitty

Omasta kampanjastaan Kiviniitty toteaa, että se mitä ilmeisimmin puhutteli eritoten tiettyä äänestäjäkuntaa.

– Ilmeisesti oma kampanja vetosi nuorempaan äänestäjäkuntaan. Täytyy myös kiittää paikallista yhdistystämme, joka reilu vuosi sitten aloitti käytännössä nollasta ja nyt ollaan tässä pisteessä.

Koulutus yhtenä kärkiteemana

Tuore valtuutettu kiinnitti vaalilupauksissaan huomiota vihreiden valtakunnallisen linjan mukaisesti koulutukseen.

– Ilmeisesti oma kampanja vetosi nuorempaan äänestäjäkuntaan, Harri Kiviniitty pohtii.Harri Kiviniitty

– Koulutuskysymys on ollut meillä pinnalla myös Raahessa. Kouluverkko on siellä supistunut omasta mielestäni ikävällä tavalla, kun kyläseutujen kouluja on lakkautettu. Me vihreät Raahessa ajamme kyläkoulujen asiaa, Kiviniitty vakuuttaa ja jatkaa,

– Toinen on sitten Raahen opiskelijahuollon tilanne, mikä ei tällä hetkellä täytä edes lain asettamia minimivaatimuksia. Kolmanneksi on tämä korkeakoulutus, joka muutama vuosi takaperin menetettiin. Sen tiimoilta on syytä selvittää, saataisiinko korkeakoulu taas Raaheen.

Korkeakoululla Kiviniitty viittaa ammattikorkeakoulun Raahen yksikön liittämiseen tuolloiseen Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikköön.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hovi ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa – Tynkkysen tuomio pysyy ennallaan

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 10 - 16:01

Perussuomalaisten nuorten entisen puheenjohtajan, Oulun kaupunginvaltuustoon valitun Sebastian Tynkkysen tammikuussa saama sakkotuomio pysyy ennallaan. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kaleva.

Rovaniemen hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa Tynkkyselle, joka valitti Oulun käräjäoikeuden antamasta tuomiosta uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Sen mukaan käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta ei ole millään muodoin syytä epäillä, eikä jatkokäsittelyluvan myöntämiselle ollut perusteluja.

Tynkkynen kirjoitti Facebook-sivuillaan islaminuskoa koskevia tekstejä viime heinäkuussa. Käräjäoikeus katsoi, että kyseisissä teksteissä muun muassa paneteltiin ja solvattiin muslimeja.

Tynkkynen tuomittiin kirjoituksista 50 päiväsakkoon eli 300 euron suuruiseen sakkoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Iissä maan tiukin taisto viimeisestä valtuustopaikasta – yksikin ääni olisi voinut aidosti ratkaista

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 10 - 12:10

Oulun pohjoispuolella sijaitsevassa noin 10 000 asukkaan Iin kunnassa yhdellä äänellä olisi voinut näissä vaaleissa vaikuttaa poikkeuksellisen paljon.

Sunnuntaina kuntavaalien ääntenlaskenta päättyi kolmen ehdokkaan ja kolmen puolueen osalta tasatulokseen. Valtuustopaikkaa jännäävät vasemmistoliiton Hilkka Kalliorinne, keskustan Tellervo Jyrkkä ja vihreiden Aila Paaso.

Henkilökohtaisesti eniten ääniä sai Vasemmistoliiton Kalliorinne. Tällä ei ole kuitenkaan valintaan merkitystä, sillä järjestyksen määrää ehdokkaan vertausluku, joka koostuu ehdokkaan ja puolueen saamista äänistä.

Tasatuloksen tullessa valinta ratkaistaan arvalla.

Tarkastuslaskenta voi tuoda enemmistön keskustalle

Tilanteen jännittävyyttä lisää vielä se, että Iin suurin puolue keskusta on yhden paikan päässä valtuuston enemmistöstä.

Myös vasemmistoliitto ja vihreät pärjäsivät hyvin Iin kuntavaaleissa jo ennen tarkastuslaskentaa ja mahdollista arvontaa

Tarkastuslaskenta alkoi Iissä maanantaina aamupäivällä. Se voi vielä muuttaa tiukkaa asetelmaa, mutta jos hyväksyttyihin ääniin ei tule muutosta edessä on kolmen ehdokkaan kesken arvonta.

Jos kolme ehdokasta päätyy arvontaan, kyseessä on hyvin harvinainen tilanne. Tiukkoja vaalitaisteluja käydään joka vaaleissa, mutta nyt Iissä on panosta poikkeuksellisen paljon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuusamossa jäi peräti kuusi ehdokasta ilman yhtään ääntä – "On niitä parempiakin ehdokkaita"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 10 - 12:05

Nollakerholaiset löytyvät kaikki Kuusamon perussuomalaisista. Eläkkeelle jäänyt sähköasentaja Ari-Matti Kilpiä yllättyy itsekin maanantaiaamuna kuultuaan nollatuloksestaan.

– Ei haittaa yhtään. Enpä olisi valtuustoon oikeastaan halunnutkaan, Ari-Matti Kilpiä kommentoi.

Suomen nollakerholaiset

Eri puolilla maata oli 32 ehdokasta, jotka eivät äänestäneet itseään eivätkä saaneet ääniä muilta.

Honkajoki: Aldur Mäesaar, Huittinen: Juho Korpiaho, Ilomantsi: Jorma Mäkinen, Jämsä: Martti Martikainen, Sara Ranta-Eskola, Järvenpää: Jake Rautio, Veijo Pappila, Kauhajoki: Martti Anttalainen, Mirela Gyermán, Kemi: Tomi Valroos, Keminmaa: Tytti Lampiaho, Keuruu: Tuomo Kyllästinen, Kinnula: Susanne Kiiskilä, Kuhmo: Tatiana Niskanen, Kuusamo: Matti Jurmu, Ville Kajava, Ari-Matti Kilpiä, Liisa Pahkala, Risto Pahkala, Kauko Ronkainen, Loppi: Carita Kontio-Keronen, Kati Muhonen, Mäntsälä: Jarmo Valtanen, Raisio: Hans Löflund, Siuntio: Kimmo Blom, Rovaniemi: Jenni Kenttälä, Tervola: Juha Nyyssönen, Matti Pränni, Teuva: Martti Filppula, Tornio: Natalia Malkamäki, Utsjoki: Johan Valle, Vaasa: Nadezhda Zhandr-Niskanen.

Kilpiä kertoo käyneensä kuntavaalit nollabudjetilla ja jättäneensä mainostamisenkin väliin. Ehdokkaaksi hän lähti, sillä uskoi keräävänsä puolueelleen edes muutamia lisä-ääniä.

Mies kertoo, että ei ole antanut äänestysohjeita kenellekään lähipiirissään. Oman äänensä hän kertoo antaneensa toiselle puolueensa ehdokkaalle.

– Puolueella oli niin paljon parempia ehdokkaita, Kilpiä tunnustaa.

Kuusamon nollakerhoon lukeutuu myös muun muassa pariskunta Liisa ja Risto Pahkala, jotka siis eivät äänestäneet itseään eivätkä toisiaan.

Valmiina silti myös uusiin vaaleihin

Ari-Matti Kilpiä esiintyy puolueen vaalisivulla Ruka-vastaisella vaalilauseella. Jännite Kuusamon keskustan ja Rukan kehittämisen välillä on pysynyt pinnalla eri vaalitaistoissa vuodesta toiseen.

Vaikka tulos oli nyt pyöreä nolla, mies on valmis ehdokkaaksi vielä uusissakin vaalieissa, ei kuitenkaan lähimmissä, eli maakuntavaaleissa.

– Mikäpä siinä, ehkä seuraavissa kuntavaaleissa, Kilpiä miettii.

Harvinaisia nollatuloksia

Myös perussuomalaisten Kuusamon vaalipäällikkö Joukamo Kortesalmi hämmästelee peräti kuutta nollatulosta. Hän ei muista vastaavaa aiemmista vaaleista. Edellisissä vaaleissa tuli eräälle ehdokkaalle yksi ja eräälle toiselle pari ääntä, Kortesalmi muistelee.

Nollakerholainen Ari-Matti Kilpiä (vas.) ja puolueensa ääniharava Joukamo Kortesalmi Kuusamosta. Yle

– Parista ehdokkaasta oli kylläkin tiedossa, että itseään he eivät aio äänestää, Kortesalmi paljastaa.

Kuusamossa henkilökohtaiset äänisaaliit vaihtelivat tällä kertaa 0 ja 321:n välillä. Ääniharavaksi nousi kaivosten vastustaja vihreiden Mika Flöjt. Vihreät saivat edellisestä pienennettyyn valtuustoon yhden lisäpaikan.

Perussuomalaiset sai Kuusamon valtuustoon nyt vain kaksi edustajaa, Kortesalmen lisäksi läpi meni Vuokko Käsmä. Edellisissä vaaleissa läpi menneitä oli viisi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Minna-Maaria Sipilä ensikertalaisena Kempeleen kakkoseksi – pääministeri auttoi vaalimainosten teossa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 10 - 01:00

Pääministeri Juha Sipilän puoliso Minna-Maaria Sipilä nousi heti ensimmäisissä vaaleissaan puolueensa ääniharavaksi Kempeleessä.

Uunituore valtuutettu ei liiemmin saanut mieheltään neuvoja vaaleja varten, käytännön apua kuitenkin.

– En nyt kauhean paljon, itse asiassa en edes kysellyt. Tietysti jotain vinkkejä sain. Mutta kyllä hän sitten esimerkiksi omia flaiereitani oli tulostamassa apuna, Minna-Maaria Sipilä kertoi tyytyväisenä vaalitunnelmistaan.

Sipilän perhe aikoo sovittaa pääministeriyden ja valtuustotyön vaatiman työn ja arjen ilman "kaukoperheilyä".

– Se varmasti riippuu paljon siitä, millaisia tehtäviä tulee valtuustopaikan myötä. Mutta Oulun ja Helsingin välillä kulkee liikenne erittäin hyvin. En usko, että se on ongelma.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähköinen vaaliluettelo teki tepposet – Kontiolahdella ei käännytetty ainuttakaan äänestäjää

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 9 - 18:37

Sähköinen vaaliluettelo on aiheuttanut ongelmia ainakin yhdessätoista kunnassa, joista Pohjois-Karjalan Kontiolahti oli yksi.

Tietokone väitti äänestäjien antaneen jo äänensä, vaikka niin ei ollut. Käytännössä äänestämään tullut äänioikeutettu sai kuulla jo äänestäneensä, vaikka näin ei ollut tapahtunut. Vika oli sähköisessä vaaliluettelossa, johon oli päässyt vaalien kenraaliharjoituksen tietoja.

Eräskin äänestäjä jäi odottamaan, kun vertasimme sähköistä vaaliluetteloa paperiseen. Raija Piippo

Kontiolahdella turvauduttiin perinteiseen paperiseen vaaliluetteloon.

– Eräskin äänestäjä jäi odottamaan, kun vertasimme sähköistä vaaliluetteloa paperiseen. Näin saimme heti oikean tiedon. Emme siis käännyttäneet äänestäjiä, kertoo Kontiolahden keskusvaalilautakunnan sihteeri Raija Piippo.

Ongelmia oli Kontiolahdella kirkonkylän äänestysalueella, mutta ei Lehmossa eikä Onttolassa.

Sähköisessä vaaliluettelossa ongelmakuntia ovat olleet Nakkila, Kangasniemi, Pälkäne, Kaustinen, Espoo, Vöyri, Kouvola, Kontiolahti, Kärkölä, Hämeenkyrö ja Sysmä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaalilistan ongelmat haittasivat äänestämistä 11 kunnassa – tässä lista: Espoo, Kouvola, Pälkäne...

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 9 - 18:36

Yle kertoi aiemmin tänään, että sähköinen vaaliluettelo aiheutti ongelmia. Osa äänestäjistä ei päässyt aluksi äänestämään ollenkaan. Vaikeudet koskivat aamun ensimmäisiä tunteja.

Oikeusrekisterikeskuksen mukaan ongelmat äänestämisessä koskivat seuraavia kuntia:

  • Espoo
  • Hämeenkyrö
  • Kangasniemi
  • Kaustinen
  • Kontiolahti
  • Kouvola
  • Kärkölä
  • Nakkila
  • Pälkäne
  • Sysmä
  • Vöyri

Lista perustuu siihen, kuinka monesta kunnasta on oltu yhteydessä oikeusrekisterikeskukseen.

Ongelmia ei ole esiintynyt kaikilla näiden kuntien äänestysalueilla, mutta ainakin osalla.

Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius kummastelee tietoja äänestysongelmista, sillä hänen mukaansa kunnan sähköisen vaaliluettelon käytössä ei ole ollut ongelmia.

Asiat saatiin kuitenkin kuntoon pian. Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aamukymmenen jälkeen ei ole raportoitu enää mitään ongelmia.

Anniina Tjurin oikeusterkisterikeskuksesta kertoo, että sähköistä vaaliluetteloa käytetään, koska se on perinteistä paperiluetteloa nopeampi tapa tarkistaa, että äänestäjä ei ole vielä käyttänyt ääntään. Isoilla äänestysalueilla paperiluettelossa saattaa olla satoja nimiä, joita vaalivirkailijat joutuvat koko ajan pläräämään.

Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 120 kunnassa. Kaikkiaan kuntavaalit järjestetään tänään 295 kunnassa.

Juttua täydennetty 11.4. klo 14.58 Hämeenkyrön kunnanjohtajan kommentilla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähköinen vaaliluettelo petti 11 kunnassa: useat äänestäjät lähtivät pois äänestämättä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 9 - 15:55

Useat äänestäjät kohtasivat aamulla erikoisen tilanteen mennessään äänestämään kuntavaaleissa. Tietokone kertoi heidän äänestäneen, vaikka he vannoivat, etteivät varmasti ole.

Vika johtui sähköisestä vaaliluettelosta, jota on käytetty apuna jo useissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä.

Oikeusministeriön ja oikeusrekisterikeskuksen tietojen mukaan sähköistä vaaliluetteloa ei saatu toimimaan 11 kunnassa eri puolilla Suomea. Kaksi vaalivirkailijaa kertoi Ylelle, että osa äänestäjistä hermostui, kun he joutuivat odottamaan ongelman ratkeamista.

Esimerkiksi Nakkilassa Satakunnassa ongelman ratkaisun selvittelyyn meni 15 minuuttia. Sinä aikana äänestäjiä poistui paikalta. Kunnan vaalivirkailijat soittelevat nyt ihmisiä läpi ja houkuttelevat heitä tulemaan uudelleen äänestämään.

– Meillä on ollut monia kenraaliharjoituksia, ja ennakkoäänestyskin on mennyt ongelmitta. Tänään ne ongelmat nyt sitten alkoivat, Annika Rauma kertoo. Hän toimii keskusvaalilautakunnan sihteerinä Kaustisella Keski-Pohjanmaalla, jossa oli Nakkilan ohella ongelmia.

Kenraaliharjoituksen tiedot unohtuivat koneelle

Jos kunta käyttää sähköistä vaaliluetteloa, vaalivirkailija naputtelee käsin äänestäjän henkilötunnuksen tietokoneelle. Kone tarkistaa, että henkilöllä on oikeus antaa äänensä. Joissakin kunnissa on käytetty myös viivakoodinlukijoita, jotka nappaavat tiedot suoraan esimerkiksi ajokortista.

Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että vian syynä olivat kenraaliharjoituksista jääneet tiedot, joita kukaan ei ollut muistanut poistaa vaaliluettelosta ennen tämän päivän H-hetkeä.

Kenraaliharjoituksessa käytettiin oikeiden ihmisten henkilötunnuksia, joita naputeltiin koneelle – ihan niin kuin oikeassakin tilanteessa.

Kaikissa ongelmia kohdanneissa kunnissa siirryttiin käyttämään perinteistä eli paperista vaaliluetteloa, jotta äänestystä voitiin jatkaa.

Päivitys klo 18.42: Täsmennetty kuntien lukumäärää, joita ongelma koski.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aseen kanssa matkustanut mies poistettiin junasta Tampereella

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 8 - 21:39

Katkaistun haulikon kanssa matkustanut mies poistettiin junasta Tampereella, kertoo poliisi. Ylikonstaapeli Mika Koskisen mukaan poliisi sai ilmoituksen tehtävästä seitsemän aikaan illalla. Ilmoituksen mukaan Oulusta Helsinkiin matkalla olleessa junassa on mies, jolla on ase hallussa. Ilmoittaja oli junan konduktööri.

Poliisi otti parikymppisen miehen kiinni Tampereen rautatieasemalla. Poliisi jatkaa asian tutkintaa törkeänä ampuma-aserikoksena.

– Miehen motiiveista ei voida sanoa vielä mitään tällä hetkellä, mutta mitään vahinkoa junassa ei käynyt eikä vaaratilanteita syntynyt. Mutta tietysti tämä herätti huomiota, Koskinen sanoo. Koskisen mukaan miehen katkaistu haulikko oli tällä kassissa näkyvillä.

VR ilmoitti pian tapahtuman jälkeen liikennetiedotteessaan, että Intercity 26 -juna Oulusta Helsinkiin on noin 60 minuuttia myöhässä aikataulustaan matkustajan aiheuttaman häiriön vuoksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Millainen on kilpikonnan terveystarkastus? Erikoislukiossa eläinlääkäriksi tähdätään jo 16-vuotiaana

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 8 - 14:33

Eläinlääketieteellisen linjan lukiolaiset tekevät terveystarkastusta kahdelle kultakilpikonnalle. Tarkistettavia asioita on monta: millainen on esimerkiksi konnan kilpi, entä sieraimet, silmät, iho, kaula tai raajat, onko ylipainoa.

Näin kuunnellaan hengitystä kultakilpikonnan terveystarkastuksessa.Juha Kemppainen / Yle

Kilpikonna voi lipsahtaa kokemattoman käsistä helposti, ja siksi on syytä olla tarkkana. Samalla täytyy muistaa, että konnia käsitellessä on olemassa salmonella-vaara – hygienian kanssa pitää olla erityisen tarkka.

Kokonaisuudessaan konnat olivat tosi hyvässä kunnossa. Yksi oli kyllä liian lihava, mutta toisella taas oli vähän kaareva kilpi. Ronja Niva

Nuoret tutkivat kilpikonnat perusteellisesti, kuuntelevat pienen matelijan hengityksenkin. Mikä on lopputulos?

– Kokonaisuudessaan konnat olivat tosi hyvässä kunnossa. Yksi oli kyllä liian lihava, mutta toisella taas oli vähän kaareva kilpi, eli sillä on ollut joskus vitamiininpuutosta, lukiolainen Ronja Niva summaa.

Käytännön työ houkuttelee

Kannuksen eläinlääketieteellisessä lukiossa opiskelijat pääsevät käytännön työn ääreen. Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi jo ennen kouluikää eläinlääkärin ammatista haaveilleet nuoret päätyvät opiskelemaan Suomen ainoaan lukioon, jossa on eläinlääketieteellinen linja.

Terveystarkastuslomakkeen avulla käydään läpi, miten kultakilpikonna voi.Juha Kemppainen / Yle

Ensimmäisen vuoden opiskelija Riikka Lassila tuli Kannuksen lukioon Kokkolasta.

– Halusin eläinpainotteiseen lukioon, ja tämä oli ainoa lukio, missä linjan opinnot käsittelevät kaikkia eläimiä. Haluaisin olla isona eläinlääkäri, se on ollut lapsuuden haave.

Lassilan ammatinvalintaa on ohjannut myös puhdas järki.

– Tämä on sellainen ammatti, jota robotti ei koskaan korvaa.

Haluaisin olla isona eläinlääkäri, se on ollut lapsuuden haave. Riikka Lassila

Myös Ronja Niva aloitti opinnot linjalla viime syksynä. Hän muutti Kannukseen lähes 400 kilometrin päästä Kuusamosta. Valintaan vaikutti erityisesti lukion antama käytännön kokemus eläimistä.

– Se tuo paljon motivaatiota, ja siinä oppii käsittelemään eläimiä. Tulee itsevarmemmaksi ja vahvistuu tunne, että tämä on minun juttuni.

Tähtäimenä eläinlääketieteellinen

Lukion eläinlääketieteellinen linja antaa valmiuksia varsinaisiin eläinlääketieteellisten opintojen pääsykokeisiin yliopistoissa. Esimerkiksi abivuonna tarjotaan pääsykokeita varten valmentavia kursseja muun muassa kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa.

Kannuksessa eläinlääketieteellisen linjan opiskelijat pääsevät hoitamaan eläimiä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipisteessä. Siellä asuu muun muassa kultakilpikonna.Juha Kemppainen / Yle

Moni opiskelija aikookin hakea eläinlääkäriopintoihin lukion jälkeen. Niin myös Ronja Niva.

Haluaisin olla isona eläinlääkäri, se on ollut lapsuuden haave. Riikka Lassila

– Olen aina jankannut, että minusta tulee eläinlääkäri. Se on ollut lapsesta saakka unelma-ammattini, Ronja Niva sanoo.

Myös Riikka Lassila tähtää sinnikkäästi eläinlääkäriksi.

– Aion hakea eläinlääketieteelliseen. Jos en ensimmäisellä kerralla pääse sinne, aion hakea uudestaan.

Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja

Kannuksen lukio aloitti eläinlääketieteellisen linjan vuonna 2013.

Linja on Suomessa ainutlaatuinen.

Opinnoissa painotetaan luonnontieteitä eli biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa.

Linjan avulla voidaan valmistautua eläinlääketieteellisten opintojen lisäksi luonnontieteellisiin, teknillisiin ja lääketieteellisiin koulutuksiin.

Keväällä ylioppilaaksi valmistuva Minnamaria Jämsä Toholammilta on puolestaan jo käynyt erikoistumislinjan Kannuksen lukiossa, nyt edessä ovat eläinlääketieteellisen pääsykokeet.

– Jos en olisi ollut tällä linjalla, en olisi ollut näin motivoitunut. Täällä on ollut hirveän aktiivinen porukka. Kaikki ovat tulleet lukioon oikeasti opiskelemaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Täällä pääset lähes varmasti läpi – ainakin varalle: "Vasemmistoliitolle annettu ääni voi mennä kokoomukselle"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 8 - 10:10

Kuntavaaleissa on tarjolla 8 999 valtuustopaikkaa. Niitä on tavoittelemassa vajaat 34 000 ehdokasta. Jokaista valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,7 ehdokasta.

Vähiten valtuutettuja yhtä ehdokaspaikkaa kohti on Alavieskassa. Valtuustopaikkoja on 21, ehdokkaita 29, joten jokaiselle kandidaatille riittää vähintään varavaltuutetun tehtävä.

Alavieskan kunnanjohtaja Olli Ikonen ottaa kärkisijan tyynesti. Keskustaenemmistöinen kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Kokkola on kilometreissä kuitenkin Oulua lähempänä.

– Oli se vähän yllätys, kun huomasin, että olemme ykkösiä. Kyllä me vaalit saadaan täällä pidettyä. Taitaa olla vähän joka puolella sama, että on vaikea löytää ehdokkaita, kunnanjohtaja Olli Ikonen pohdiskelee.

Alavieskalla ryvettiin vuosia heikon talouden kanssa. Tulevaisuutta leimasi keskustelu kuntaliitoksesta. Sittemmin tilanne on muuttunut ja kriisikunnan kriteerit ovat paha muisto vain.

– Ehdokkaiden vähyydestä ei pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että olisimme kuoleva kunta. Kirkonkylän halki menevä valtion tie saadaan vihdoin kuntoon ja Alavieskan ilme muuttuu aivan ratkaisevasti. Meillä on elämisen meininki, enkä sano sitä pelkästään viran puolesta, Ollil Ikonen vakuuttaa.

Alavieskan viime vuoden tilinpäätös näyttää 1,3 miljoonaa euroa voittoa. Takavuosien tappiot on saatu maksettua.

Jos listan ehdokkaat menevät läpi, varavaltuutettua ei sitten ole Arto Jääskeläinen

Alavieskan erikoisuus on vaalien erityinen asetelma, jossa on vain kaksi ehdokaslistaa. Keskustalla on oma lista ja muut puolueet ovat ryhmittyneet toiselle listalle.

– Jos äänestää vasemmistoliittoa, ääni voi mennä kokoomukselle. Samassa vaaliliitossa ovat myös Perussuomalaiset, demarit ja kristillisdemokraatit, Ikonen kertoo.

Varavaltuutettu vain samalta listalta

Alavieskan lisäksi parhaat mahdolliset mennä läpi vaaleissa on Kyyjärvellä Luhangassa, Siikalatvassa, Hyrynsalmella, Korsnäsissä, Närpiössä, Haapajärvellä, Merijärvellä ja Pelkosenniemellä.

Jos äänet eivät riitä valtuustopaikkaan, ehdokkailla on näissä kunnissa hyvät mahdollisuudet varavaltuutetuksi. Lain mukaan ehdokaslistalle määritellään suhdeluvun perustella yhtä monta varavaltuutettua kuin sillä on valtuustopaikkoja, vähintään kuitenkin kaksi.

– Jos listan ehdokkaat menevät läpi, varavaltuutettua ei sitten ole, kertoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Vähiten ja eniten ehdokkaita valtuustopaikkaa kohti

1. Alavieska 1,38 (29 ehdokasta/21 valtuutettua)

2. Kyyjärvi 1,41 (24/17)

3. Luhanka 1,47 (22/15)

4. Siikalatva 1,52 (41/27)

5. Hyrynsalmi 1,52 (32/21)

...

291. Vantaa 9,41 (631/67)

292. Espoo 9,8 (732/75)

293. Tampere 9,8 (665/67)

294. Turku 10,3 (693/67)

295. Helsinki 12,8 (1084/85)

"Mitä tiukempi kilpailu, sitä parempi"

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä muistuttaa, että ehdokkaiden mahdollisimman suuri määrä on hyväksi demokratian kannalta.

– Ideaalitilanteessa on paljon valinnanvaraa. On paljon erilaisilla taustoilla varustettuja ehdokkaita ja toisaalta paljon samoilla taustoilla olevia ehdokkaita. Suurissa kaupungeissa näin on, mutta pienemmissä kunnissa tilanne on heikompi.

– Demokratian toteutuminen on sattumanvaraisempaa, jos ehdokkaita on vähän ja heitä on vaikea löytää. Ollaan vähän sen varassa, mitä sattuu verkkoihin jäämään, kun ehdokkaiden löytyminen on tahmeaa. Mitä tiukempi kilpailu ja enemmän valinnan varaa, sitä parempi, Jokisipilä tiivistää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sateenkaariparille tehtiin yllättävä tarjous: häät tunturissa – "Mitäpä tässä odottelemaan"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 8 - 08:11

Tommi Seppäsen ja Kareem Emamin piti mennä naimisiin vasta joskus myöhemmin. Mutta sitten tehtiin tarjous, josta ei voinut kieltäytyä.

– Meidät ikään kuin kutsuttiin omiin häihimme, Seppänen naurahtaa.

Tulevalle avioparille tarjoutui mahdollisuus mennä naimisiin Rukatunturin huipulla. Tarjouksen teki Ruka Ski Pride –tapahtuman järjestäjät.

– Olemme suunnitelleet häitä jo pitkään, mutta emme tällaisia. Näitä häitä olemme ehtineet suunnitella vain pari viikkoa. Kun tarjous järjestäjiltä tuli, ajattelimme, että mitäpä tässä odottelemaan, mennään naimisiin nyt, toteavat lauantaina häitään viettävät rovaniemeläiset.

Tasa-arvoa tunturissa

Tommi Seppänen kiittelee mahdollisuutta päästä tasa-arvoiseen avioliittoon.

– Minun juridinen sukupuoli on vielä tällä hetkellä nainen. Uuden lain myötä minulle vihdoinkin suodaan lupa muuttaa juridinen sukupuoleni mieheksi, eikä meitä pakoteta eroamaan sen vuoksi, Seppänen toteaa.

Rukalla järjestetään viikonlopun aikana seksuaalivähemmistöjen Ruka Ski Pride –tapahtuma. Tuore aviopari osallistuu tapahtumaan ensimmäistä kertaa.

Parin vihkii edustaja Pohjois-Suomen maistraatista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä