Kanta-alueen uutisia

Poliisikoira puri naista Simossa – uhrille vakavat vammat

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 3 - 13:48

Perjantaina Simossa tapahtuneesta kadonneen etsinnästä on ilmennyt uutta tietoa. Kadonneen löytänyt poliisikoira puri naista ja aiheutti hänelle vakavat vammat.

Hieman yli 60-vuotias nainen oli lähtenyt sienestämään perjantaina iltapäivällä, mutta ei ollut palannut pimeään mennessä.

Poliisista kerrotaan, että illalla tehdyissä etsinnöissä poliisikoira löysi maassa maanneen kadonneen henkilön ja ilmaisi löytönsä haukkumalla pimeässä metsässä. Koulutuksesta poiketen koira puri löytynyttä naista.

Poliisin mukaan etsinnälle lähtiessä koiralla oli kuonokoppa, mutta jostain syystä se irtosi kadonneen löytymisen yhteydessä. Nainen sai vammoja kasvoihin ja käsivarteen ja häntä hoidetaan tällä hetkellä Oulussa.

Koiran työskentely erityistarkkailuun

Lapin poliisin mukaan kyseisen koiran reaktio löytötilanteessa tuli yllätyksenä. Koiran käyttäytymistä seurataan nyt tiiviisti ja se pidetään toistaiseksi työtehtävissä kytkettynä.

– Poliisikoirahan on koulutettu voimankäyttöön, mutta nyt se jostain syystä reagoi väärin tässä tilanteessa. Syytä voi vain arvuutella. Se voi olla korkea energiataso tai jokin seikka niissä olosuhteissa. Koira on ollut meillä nuoresta lähtien ja siitä on tähän mennessä ollut ainoastaan hyviä kokemuksia, kertoo komisario Eero Vänskä.

Eksyneen naisen kehonlämpö oli löydettäessä alentunut ja Vänskän mukaan hän olisi ollut vaarassa menehtyä ellei häntä olisi löydetty.

Juttua täydennetty poliisilta saatujen lisätietojen mukaan 3.10.2017 kello 16:26.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hospitalisti tulkkaa potilaalle lääkärin lausuntoja – "Lähinnä kiinnostaisi, mitä sisäelimiä minulta leikattiin"

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 3 - 08:05
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopistollisessa sairaalassa on meneillään Suomen ensimmäinen hospitalisti-pilotti.
  • OYS:n mallissa hospitalisti tutkii, hoitaa ja suunnittelee potilaan jatkohoitoa sekä konsultoi erikoisalan lääkäreitä.
  • Yhdysvalloissa hospitalisteja on jo noin 50 000, joskin siellä sairaanhoitojärjestelmä on erilainen.
  • Hospitalisti-nimikkeelle pohditaan suomenkielistä vastinetta parhaillaan Duodecimin sanastolautakunnassa.
  • Oulun yliopiston hospitalistien koulutusohjelmassa hyödynnetään pilotin kokemuksia. Lääketieteellisen tiedekunnan lisäkoulutusohjelma alkaa myöhemmin tänä vuonna.

Hannu Pääkkö toipuu vaativasta leikkauksesta Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian osastolla. Sänkypotilas kiittelee tulevan hospitalisti-lääkärin vierailua sairasvuoteen äärellä.

– Kävihän se kirurgi tässä heti leikkauksen jälkeen, mutta olin vielä niin tokkurassa, että en oikein muista mitä hän sanoi. Lähinnä kiinnostaisi, mitä sisäelimiä minulta leikattiin, mies pohtii.

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja hospitalisti-koulutettava Kirsi Laitakarilla on aikaa vastailla Hannu Pääkön kysymyksiin, sillä se kuuluu hänen päätehtäviinsä.

– Hospitalisti tavallaan tulkkaa potilaalle ja omaisille, mitä hoidossa on tapahtunut, mitä tällä hetkellä on meneillään ja mikä on jatkosuunnitelma, Laitakari tiivistää.

Voinnin tiedustelujen ohella Laitakari tunnustelee, siirtyisikö toipilas OYS:sta suoraan kotihoitoon vai mieluummin pariksi vuorokaudeksi terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Myönteinen aloitus

Kirsi Laitakari kokee, että hospitalistin rooli on tullut tarpeeseen.

– Pilotin myötä hospitalistin työnkuva ja tehtävä on selkeytynyt. Tämän tyyppistä työtä eivät muut ole tehneet.

Laitakarin mukaan myös potilaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä uuteen hospitalistin työnkuvaan.

Hospitalisti tutkii, hoitaa ja suunnittelee potilaan jatkohoitoa, kertoo Kirsi Laitakari.Timo Nykyri / Yle

– Hospitalistille tulee tiettyjä potilaita gastrokirurgisella osastolta. Hän tutkii, hoitaa ja suunnittelee potilaan jatkohoitoa sekä konsultoi erikoisalan lääkäreitä. Kirurgien päätehtävä on leikata, vaikka hekin kiertävät osastoilla. He ovat kiinni myös poliklinikkatoiminnassa.

OYS:n pilotista saatavia kokemuksia hyödynnetään Oulun yliopiston hospitalistin lisäkoulutusohjelmassa, joka alkaa lääketieteellisessä tiedekunnassa tänä syksynä.

Nopeampia ja turvallisempia kotiutuksia

Pilotoitava malli on uutta Suomessa. Sen esikuva löytyy Yhdysvalloista, jossa sairaaloissa toimii nykyisin arviolta jo kymmeniätuhansia hospitalisteja.

OYS:n pehmytkudoskirurgian vastuualuejohtaja Heikki Wiik on vakuuttunut uuden erikoisammattilaisen tarpeesta osana tulevaisuuden sairaala -visiota. Yliopistostollisessa sairaalassa voisi lopulta toimia jopa kymmenkunta hospitalistia.

Hospitalistilla on aikaa potilaalle ja omaisille, sanoo pilottikoulutettava Kirsi Laitakari.Timo Nykyri / Yle

Hospitalistien koulutusta käynnistävän Wiikin mukaan tarve kasvaa lääketieteen kehittymisen myötä. Yliopistosairaaloissa erikoistutaan yhä monisairaampiin potilaisiin ja isompiin operaatioihin, samalla kun muun muassa kehittyvä päiväkirurgia palvelee tehokkaasti muita potilasryhmiä.

Heikki Wiikin mukaan hospitalistien avulla vältetään sairaaloissa turhaa tekemistä, lyhennetään osastohoitoa ja ennaltaehkäistään komplikaatioita. Näin pärjätään myös suhteessa pienemmällä määrällä kirurgeja.

– Kirurgit erikoistuvat yhä kapeammille erikoisaloille. Heiltä vaaditaan pysymistä oman alansa viimeisimmän tutkimuksen mukana.

Ei oikein muista, mitä kirurgi sanoi. Hannu Pääkkö

.

Wiik kertoo, että osastoilla tarvitaan uudentyyppisiä lääkäreitä, jotka pitävät kaikki langat käsissään ja pystyvät koordinoimaan lääkitystä ja monimutkaisia hoitokokonaisuuksia myös operaation jälkeen.

– Käytännössä hospitalisti parantaa potilaan hoitoa toimimalla yhteistyökumppanina kirurgeille ja hoitohenkilökunnalle. Toimenkuvaan sisältyy moniammatillisen tiimin johtaminen, Wiik kertoo.

Osa lääkäreistä kriittisenä

Lääkärikunnassa on havaittavissa myös selvää kriittisyyttä hospitalisteja kohtaan. Alan sisäisillä keskustelupalstoilla epäillään mallin soveltumista Suomen olosuhteisiin, sillä Yhdysvaltojen sairaanhoitojärjestelmä poikkeaa paljon suomalaisesta.

Lisäksi koetaan, että kaikilla lääkäreillä on erikoistumisesta huolimatta riittävät taidot kokonaisuuksien hallintaan ja kyky puhua potilaille ymmärrettävää kieltä.

Kirurgit erikoistuvat yhä kapeammille erikoisaloille. Heikki Wiik

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve punnitsee pyynnöstä lääkärikunnan tunnelmia viimeisellä työviikollaan ennen eläkkeelle siirtymistään.

– Suuri enemmistö ei ole osallistunut keskusteluun hospitalisteista. Kun asiaa on uutisoitu myönteisessä hengessä, on puolustajia löytynyt. Toinen puoli ihmetelee, tarvitsevatko kirurgit todella avukseen tällaisia suomentajia.

Hospitalistin nimike häiritsee toiminnanjohtajaa.

– Vähän ihmetellen odotan tarkempaa selvitystyötä, mikä ongelma tällä ratkaistaan Suomessa. Toivon, että toimelle löytyy työn sisältöä paremmin kuvaava nimike.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kiire painaa ja parkkipaikka on hakusessa! Testaa, saatko selvää näistä pysäköintimerkeistä

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 3 - 07:28

Testi on koostettu yhteistyössä Autokoululiiton kanssa. Esimerkkikuvat ovat kerätty eri puolilta Oulun keskustaa.

Selviätkö rapsuitta vai löydätkö parkkisakon vinkkarisi alta?

Klo 08:10 korjattu 2. kysymyksen selitystekstin kohta "ei koske taloyhtiön asukkaiden tonteille ajoa" muotoon, "ei koske tonteille ajoa".

Klo 09:23 täsmennetty viimeistä kysymystä.

Klo 11:11 korjattu 2. kysymyksen vastausvaihtoehto ensimmäisestä vaihtoehdosta toiseksi ja täsmennetty selitystekstiä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ensikertalainen juoksi 246 kilometrin kuningasmatkan parhaana suomalaisena – "Kertaakaan ei käynyt keskeyttäminen mielessä"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 2 - 19:30

– Pääasiassa piti keskittyä vain siihen, että muistaa syödä, juoda ja edetä. Ja koittaa pitää ajatus tavoitteessa.

Teija Honkonen oli viikonloppuna juostun, ultrajuoksijoiden kuninkuusmatkana pidettävän Spartathlonin paras suomalainen. Kyseessä on 246 kilometrin kilpailu, johon pääsee vain tietyt meriitit jo saavuttanut juoksija. Matka on taitettava alle 36 tunnissa. Etenemistä seurataan väliaikapisteillä, joille on tultava tietyssä ajassa tai juoksu keskeytetään.

Perholainen Teija Honkonen selvitti 246 kilometrin matkan Ateenasta Spartan paikalla nykyään sijaitsevaan Spártiin ajassa 32.41.23. Se on kaikkien aikojen toiseksi paras suomalaisnaisen juoksema tulos. Ajallaan Honkonen oli naisten kisan 19. Koko kisassa sijoitus oli 99. Nopein suomalainen mies oli Kempeleen Maratonklubin Vesa Välipirtti.

Spartathlonin voitto meni Liettuaan: Aleksandr Sorokin juoksi matkan aikaan 22.04.04

Monivuotinen unelma toteutui

Vielä viime vuonna Teija Honkonen joutui seuraamaan Spartathlonia katsojana. Osallistumisen esti polvitulehdus. Tänä vuonna unelma toteutui.

– Tämä kisa on ollut suuri unelma jo monta vuotta. Se on legendaarinen, hieno ja vaativa kisa, kertoo Honkonen Kreikasta.

Just tällä hetkellä ei vielä tunnu miltään Teija Honkonen

Hän starttasi matkaan muiden kanssa perjantaiaamuna kello 7 ja pääsi maaliin lauantai-iltapäivällä kello 15.41. Noiden 32 tunnin aikana Honkonen ehti ajatella monenlaista, pääasiassa kuitenkin etenemistä ja tavoitetta.

Mustikkakeittoa mukaan kotimaasta

Huoltopisteitä reitin varrella oli 75, ja oma huoltaja sai huoltaa juoksijaa parillakymmenellä pisteellä. Honkonen nappasi jotain suuhunsa jokaisella pisteellä ja juoksi vesipullo kädessä. Lepohetkiksi piti riittää lyhyiden ruokataukojen omilla huolloilla.

– Mustikkakeitto ja pikakauraryynit toin mukana, lisäksi meni leipää, vähän pastaa, hunajaa, lihalientä, luettelee Honkonen.

Vain yöllä juostessa Honkosella oli vähän pahoinvointia, mikä on tällaisilla matkoilla normaalia. Juoksija antaakin kiitosta osaaville huoltajille, joita ilman urakka ei olisi mennyt näin hyvin.

– Huoltajat ovat äärettömän tärkeät näissä karkeloissa!

Myös vauhdin mitoitus onnistui: ensimmäiset 80 kilometriä juoksu kulki valmentajan laatiman aikataulun mukaan ja Teija varoi juoksemasta liian kovaa. Sitten hän alkoi jättää taakseen autoa, joka kerää reitin varrelle uuvahtaneet. Maalissa tuohon kyytiin kertyi lopulta runsaat kolme tuntia kaulaa.

Kun vertaa Perhon harjoitusmaastoja tähän, niin ero on aika huima! Teija Honkonen

Honkonen sanoo selvinneensä yllättävänkin hyvin, ilman suurempia vaivoja saati vammoja. Kenkiäkään ei tarvinnut vaihtaa; juoksija oli varautunut toisella parilla, mutta vaihtaa kengät kisan aikana vain äärimmäisessä tapauksessa. 246 kilometrin matka ei sellainen ollut.

– Koskaanhan ei ihan ilman ongelmia selviä. Mutta jaksamiseen luotin koko ajan, kertaakaan ei käynyt keskeyttäminen mielessä!

Ylämäkeä, alamäkeä ja kerran vuoren yli

Teija Honkonen on aiemmin juossut 24 tunnin ultrajuoksussa yli 208 kilometriä. Siihen nähden Kreikan-kisan kilometrilisäys ei ollut kovin suuri, mutta Spartathlonin vaativuus tulee reitin haastavuudesta. Korkeuserot ovat valtavat: matkaan kuuluu pitkiä ylämäkiä ja vastaavasti alamäkiä. Puolivälin jälkeen juoksijat ylittävät vuoren.

– Ja kun vertaa Perhon harjoitusmaastoja tähän, niin ero on aika huima! Honkonen kommentoi.

Sää oli juoksulle ihanteellinen: parikymmentä lämmintä päivällä, yö oli varsin vilpoinen ja vettäkin satoi.

Reitti oli merkitty maalatuilla nuolilla hyvin, mutta välillä ehti mieleen hiipiä epäilys eksymisestä, kun merkkejä ei näkynyt pitkiin aikoihin eikä yöllä pariin tuntiin näkynyt ketään edessä eikä takana.

– Olihan se melkonen elämys ja kokemus, summaa Honkonen jälkeenpäin koko taivalta.

Teija Honkonen Spartathlonin maalissa.Teija Honkonen Nyt nollataan pää ja palautellaan kroppa

Päätavoite oli saada juostua maaliin kisassa, jota voi Honkosen mukaan hyvällä syyllä kutsua kuningasmatkaksi.

– Koskaan ei voi olla varma maaliin pääsystä, niin vaativa ja pitkä kisa on.

Sijoitustaan perholainen ei miettinyt tai seurannut koko aikana. Loppuaika yllätti sekä juoksijan että valmentaja Seppo Leinosen.

Jaksamiseen luotin koko ajan, kertaakaan ei käynyt keskeyttäminen mielessä Teija Honkonen

Miltä nyt tuntuu -kysymyksen vastaus voi sekin yllättää.

– Just tällä hetkellä ei vielä tunnu miltään. Jotenkin ei ole vielä sisäistänyt asiaa: että pitkä ja kivinenkin tie on nyt päätöksessä.

Fyysisesti nainen on kunnossa: vain varpaat ovat kipeät ja jalat turvoksissa. Kropan ja pään palautteluun Honkonen antaa nyt vähän aikaa.

Liikunnan vieroksujasta ultrajuoksijaksi

Nuoruusvuosina mikään ei viitannut siihen, että Honkonen löytäisi itsensä joskus juoksemasta Ateenasta Spartaan. Hän on kertonut Ylen haastattelussa aiemmin olleensa koulussa liikunnanopettajan painajainen ja jopa inhonneensa liikuntaa. Todistuksessa liikuntanumero oli seitsemän.

Aviomiehen urheilutausta ja ensimmäisen raskauden tuomat lisäkilot saivat Honkosen kuitenkin lenkille. Alku oli perinteinen: hölkkää ja kävelyä pylväiden välejä laskien. Kiloja lähti, kuntoa tuli, ja ensimmäisen maratoninsa Honkonen juoksi 2003. Siitä kului vielä kuusi vuotta ennen kuin Honkonen juoksi ensimmäisen kuuden tunnin ultrajuoksunsa. Siitä aukesi pitkien matkojen taival.

Tuo taival huipentui nyt Spartathloniin, jonka läpikäynti on ollut kaikkiaan vaikea ja kivinen tie. Honkonen uskoo kuitenkin, että jostain löytyy taas uusia suunnitelmia, jotka motivoivat laittamaan lenkkarit jalkaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapset pois aikuisten jonosta ja lastenlääkäri aina paikalla – Keski-Pohjanmaan keskussairaala ehti keskussairaaloista ensimmäisenä avaamaan lastenpäivystyksen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 2 - 18:00

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa on avattu lokakuun alusta lasten oma ympärivuorokautinen päivystys. Aluksi se alkaa kolmen kuukauden kokeiluna. Vastaavaa lasten laajaa päivystystä ei ole vielä missään muussa Suomen keskussairaalassa. Ainoastaan HYKSin lastenklinikalla on toistaiseksi ollut laaja lastenpäivystys.

– Oikeastaan kaikki keskussairaalat pohtivat parhaillaan lastenpäivystyksen aloittamista, mutta nyt Suomen pienin maakunta aloitti sen ensin, nauraa lasten ylilääkäri ja projektipäällikkö Andreas Blanco Sequeiros.

Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soite aloitti kokeilun valtion rahoituksen turvin. Rahaa on kuitenkin vain kolmen kuukauden kokeilulle. Myös ainakin Turku, Pori, Oulu ja Rovaniemi ovat jo päättäneet, että aloittavat lähivuosina lastenpäivystyksen.

Taustalla on huoli perheiden tyytymättömyydestä julkiseen terveydenhoitoon.

– Jos katsotaan kansallisesti, jo noin 40 prosentilla lapsiperheistä on yksityinen sairausvakuutus. Se kyllä kertoo meille, että he eivät ole tyytyväisiä palveluun, jota julkisella puolella tällä hetkellä tuotetaan, sanoo lasten- ja nuortensairaalan palvelualuejohtaja Heidi Pettersson.

– Onhan se aikamoinen epäluottamuslause julkiselle puolelle, huomauttaa Blanco Sequeiros.

Lapsille nopeammin oikeanlaista hoitoa

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on raivattu lastenpäivystykselle tilaa lastensairaalasta. Myös odotustila tehtiin käytävälle, jotta lasten ei tarvitse enää jonottaa aikuisten kanssa yhteispäivystyksessä.

– Toivomme, että uusi tila olisi heille nyt rauhallisempi ja turvallisempi paikka odottaa. Vaikka turvallisuus ei ollut pääsyy siihen, että tähän ryhdyttiin, totta kai myös se painoi vaakakupissa, Heidi Pettersson sanoo.

Juha Kemppainen / Yle

Tärkein tavoite on, että lapsipotilaat pääsevät kiireellisissä tapauksissa nykyistä nopeammin päivystykseen ja heidät ottaa vastaan aina lastentauteihin erikoistunut sairaanhoitaja ja tarvittaessa myös lastenlääkäri.

– Lapsiin erikoistunut sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin ja ohjaa eteenpäin lastenlääkärille. Tarkoitus on, että lapsi saa nopeammin oikea-aikaista hoitoa, Pettersson kertoo.

Päivystykseen pääsee ilman lääkärin lähetettä kotikunnasta riippumatta. Vaikka periaatteessa lastenpäivystys toimii Keski-Pohjanmaan maakunnassa, on uutta neuvontanumeroa tarkoitus tarjota myös laajemmalle alueelle aina Uudestakaarlepyystä Oulaisiin asti, sanoo ylilääkäri ja projektipäällikkö Andreas Blanco Sequeiros.

Lastenpäivystykselle on avattu oma neuvontanumero, joka on 06 826 4444, mutta kiiretapauksissa lapsen kanssa voi mennä Kokkolassa edelleen tuttuun yhteispäivystykseen, josta perhe ohjataan oikeaan paikkaan.

– Myös yhteispäivystyksen numeroa voi käyttää, ja hätätapauksissa pitää tietenkin soittaa hätänumeroon 112, muistuttaa palvelualuejohtaja Heidi Pettersson.

Kolmen kuukauden kokeilun jälkeen Keski-Pohjanmaan keskussairaala päättää, vakinaistetaanko toiminta. Blanco Sequeiros arvioi, että parissa vuodessa kaikki keskussairaalat ovat jollain tapaa aloittaneet lasten oman päivystystoiminnan.

– Se on selvästi suunta, johon mennään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Merimetsotyöryhmä esittää merimetsokannan rajua vähentämistä Pohjanmaan rannikolla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 2 - 15:54

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteinen toimenpidesuunnitelma merimetsokannan hallitsemiseksi on valmistunut. Raportissa todetaan, että Pohjanmaan rannikkoalueiden merimetsokanta on vahva ja se aiheuttaa paikallisesti haittaa sekä kalataloudelle että alueen virkistyskäytölle.

Merimetsotyöryhmä haluaa toimenpidesuunnitelman avulla osoittaa, että merimetsojen haittavaikutusten vähentämiseksi on olemassa hyviä mahdollisuuksia. Pohjanmaalla tehty toimenpidesuunnitelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Viisi esimerkkialuetta

Työryhmä on koonnut viidestä esimerkkialueesta omat toimenpide-ehdotuksensa ja lisäksi jokaisesta alueesta käydään läpi pesivien merimetsojen määrät, linnun vaikutukset sekä kalasto ja kalastus.

Esimerkkialueiksi on valittu Lapväärtin-Isojoen jokisuisto, Maalahdenjoen suistoalue, Oravainen-Monå-Kantlaxfjärdenin alue, Raippaluodon Revofjärden ja Vaasasta eteläinen kaupunginselkä.

Jokaisen alueen toimenpide-ehdotukset ovat pohjana kun haetaan poikkeuslupia merimetsokantojen hillitsemiseksi. Poikkeusluvat myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus. Työryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg kertoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat pitkälti niitä, mitä on jo aiemminkin ollut esillä.

– On ne häätämiset, munien öljyämiset ja myös ampuminen ehdotuksena. Nämä ovat ehdotuksia ja ne on jaettu viidelle esimerkkialueelle ja kaikilla on eri perusteet. Näistä pitää hakea normaaliin tapaan poikkeuslupa, kertoo Westberg.

Merimetsotyöryhmä supistui

Työryhmässä on ollut mukana jäseniä muun muassa Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Myös kalastajien etujärjestö Österbottens Fiskarförbund on mukana ja eri Pohjanmaan rannikkokuntien edustajia.

Toimenpidesuunnitelman tekoon alkuvaiheessa osallistui myös ympäristöjärjestö Natur och Miljö mutta se jäi myöhemmin pois. Järjestö ilmoitti tänään, ettei se voi hyväksyä nyt tehtyä toimenpidesuunnitelmaa merimetsojen vähentämisen määrän kohdalla.

Raportin mukaan pesivä merimetsokanta pitäisi sopeuttaa vuoden 2014 tasolle. Pesivien merimetsojen määrä olisi näin ollen noin 2000. Vähennys lasketaan vuoden 2016 tasosta, jolloin pesiviä pareja oli lähes 7500. Työryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg sanoo, että vähennys tapahtuisi pitkällä aikavälillä.

Raippaluodon kylän yhteisalueen edustajana työryhmässä ollut Ari Isosalo kertoo, että kannan vähentämisen puolesta puhuu moni asia.

– Ensimmäiseksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuva vahinko. Toinen on asutukselle aiheutuva haitta, ja kolmas on isot merimetsoyhdyskunnat. Se luonnon monimuotoisuus kärsii, muut linnut eivät välttämättä kykene selviytymään siellä jos merimetsoja on paljon, listaa Isosalo.

Avuksi poikkeuslupahakemuksiin

Ari Isosalon mielestä merimetsokeskustelu on ollut tulehtunutta ja kärjistynyttä. Työryhmässä erimielisyyksiltä ei vältytty mutta jonkinlainen yksimielisyys kuitenkin saavutettiin. Puheenjohtaja Vincent Westberg sanoo, että keskustelu on ollut avointa.

– Hyvin vahvoja kantoja puolin ja toisin. Työ oli keskustelevaa ja aika avointa on ollut peli. Kaikilla on oma kanta ja on nostanut sen esille, kertoo Westberg.

Mutta mitä toimenpidesuunnitelmalle nyt tapahtuu?

– Se on hyvä perusasiakirja, jonka pohjalta pystyy laatimaan poikkeuslupahakemuksia ja sehän on puuttunut Suomesta. Välillä on voinut olla vaikea selvittää miksi pitäisi puuttua merimetsokantaan jollakin alueella, kertoo Westberg.

Hänen mukaansa suunnitelmasta hyötyy sekä poikkeusluvan hakija että luvan myöntäjä.

Tällä hetkellä Vaasassa on kaksi poikkeuslupaa merimetsojen vähentämiseksi ja Westberg uskoo, että toimenpidesuunnitelman julkaisun myötä hakemuksia on koko Pohjanmaan rannikkoalueelta tulossa lisää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Takana kostea ilta ja edessä ajomatka? Ajokuntoa ei tarvitse enää arvuutella, sen voi mitata syljestä

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 2 - 08:15
Mistä on kyse?
  • Goodwiller Oy kehitti yhteistyössä VTT:n kanssa tavalliselle ihmiselle soveltuvan alkometrin, joka mittaa promillemäärän syljestä.
  • Testiliuska kertoo käyttäjälleen onko hänen verensä alkoholipitoisuus yli tai alle 0,2 promillea.
  • Indikaatiorajan asettaminen 0,2 promilleen pohjautuu kuluttajakyselyihin, joissa vastaajien enemmistö näki raja-arvon soveltuvana ja kannustavana vastuulliseen käyttäytymiseen.
  • Poliisista muistutetaan, että kaikki laitteet eivät ole luotettavia.
  • Lisäksi vaikkei olisi alkoholia veressä, väsymystila ja krapula ovat yhtä huonoja tilanteita lähteä ajamaan autolla.

Mökkireissulla on juhlittu aamun pikkutunneille saakka ja aamulla puhallututtaa. Kello kiihdyttää lähelle puoltapäivää, ja vuokramökin avaimet pitäisi luovuttaa. Seuraavaksi arvotaan kuski, joka on lähimpänä ajokuntoa. Tähän monelle tuttuun tilanteeseen on nyt ratkaisu, joka kertoo, onko rattiin oikeasti asiaa.

Oululaisen Goodwiller Oy:n toimitusjohtaja Petri Särkelä lähti muutama vuosi sitten kehittämään yhdessä muiden firman perustajajäsenten kanssa ratkaisua ongelmaan, joka koski tavalliselle ihmiselle soveltuvaa luotettavaa alkometria.

– Tekemiemme kuluttajatutkimusten mukaan jopa kaksi kolmasosaa aikuisista suomalaisista on ollut tilanteissa, joissa syljestä promillemäärän mittaavalla Promilless-testillä olisi ollut käyttöä, Särkelä sanoo.

Yritys teki kehitys- ja pilottivaiheessa tiivistä yhteistyötä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa, jolloin tiimi pystyi hyödyntämään VTT:n vahvaa osaamista uusista painetun älyn teknologioista.

Särkelän mukaan tuotteen myynti aloitettiin vähittäiskaupoissa vuoden 2017 alkupuolella.

Kuljettaja saa ajokuntonsa tuloksen kertakäyttöisestä promilletestiliuskasta

Goodwiller Oy:n mukaan Promilless-tuote on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja patentoitu innovaatio.

– Testi toimii niin, että liuskassa on kaksi aluetta, jotka värjäytyvät syljestä olevasta alkoholista. Toinen värjäytyy silloin, kun testi on onnistuneesti suoritettu ja toinen, jos syljessä on alkoholia, sanoo VTT:n projektipäällikkö Marika Kurkinen.

Petri Särkelä / Goodwiller Oy

Testiliuska kertoo käyttäjälleen, onko hänen verensä alkoholipitoisuus yli tai alle 0,2 promillea. Goodwiller Oy selittää indikaatiorajan asettamisen 0,2 promilleen pohjautuvan kuluttajakyselyihin, joissa vastaajien enemmistö näki raja-arvon soveltuvana ja kannustavan vastuulliseen käyttäytymiseen.

Suomessa rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea. Ruotsissa ja Norjassa lainsäädännön raja-arvo on 0,2 promillea, jolloin liuska soveltuu sellaisenaan naapurimaidemme kuljettajien käyttöön.

– Luotettavuuden varmistamiseksi tuote on käynyt läpi pitkän tutkimusprosessin. Ulkopuolisen tutkimuslaboratorion suorittamassa testiohjelmassa promilletestin antamia tuloksia on verrattu laboratoriossa tehtyjen veritestien tuloksiin, kerrotaan Goodwiller Oy:n tiedotteessa.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen toteaa, että ylipäätään kotona käytettävistä mittauslaitteista osa on luotettavia ja osa ei ole.

– Esimerkiksi sellainen laite, jonka pystyy kalibroimaan säännöllisesti, on todennäköisesti kohtuullisen tarkka. Mutta siinäkin pitää kalibrointi osata tehdä oikein tai käyttää laitetta alan liikkeessä. Lisäksi puhallustilanteessa voi kotikäyttäjä tehdä virheen, esimerkiksi ei puhalla riittävän pitkään.

Syljestä veren alkoholipitoisuuden mittaava laite ei ole Ihalaiselle entuudestaan tuttu.

Ihalainen muistuttaa, että promillen mittaaminen on vain yksi tekijä siinä, voiko kostean illan tai yön jälkeen mennä ratin taakse.

– Vaikkei olisi alkoholia veressä, väsymystila ja krapula ovat yhtä huonoja tilanteita lähteä ajamaan autolla. Mittarit ovat siinä mielessä toissijaisia, se oma olotila määrittää sen, voiko ajaa vai ei.

Kotimittauksien massatuotantoa Suomessa

VTT:llä työskentelevä kajaanilaislähtöinen tutkija Marika Kurkinen on ollut mukana myös muiden tavalliselle kuluttajalle suunnattujen kotikäyttöisten mittareiden kehittämistyössä. Kurkisen mukaan sylki on näytepohjana yhtä luotettava kuin veri.

– Ennen näytteenottoa pitää vain muistaa odottaa 15 minuuttia ruuan tai juoman nauttimisesta, Kurkinen toteaa.

On olemassa epäkohtia ja me koemme, että niitä voidaan parantaa kehittämillämme teknologioilla. Marika Kurkinen

Kurkisen työryhmässä keskitytään biosensorityöskentelyyn, mutta vahvasti myös massavalmistukseen. Tutkijan mukaan tuotteita voidaan tarvittaessa toteuttaa edullisesti ja isolla volyymilla.

– Viime aikoina meiltä on tullut tulehdusmittari. Se on kotikäyttöön suunniteltu laite, jolla tulehdus voidaan mitata kotona.

Monesti tilanteissa on lähtökohtana, että asiakkaalla – esimerkiksi yrityksellä, joka kehittää tuotteita – on jokin ongelma tuotteensa suhteen. Sellaisen ratkaiseminen on Kurkiselle mieleistä tekemistä.

– Yleensä aiheet löytyvät yhteiskunnasta: on olemassa epäkohtia ja me koemme, että niitä voidaan parantaa kehittämillämme teknologioilla.

Kurkisen mukaan kotimittaukseen liittyviä keksintöjä tulee lisää.

– Tuotteita voidaan valmistaa massatuotannolla ja vieläpä niin, että niiden valmistus pystyisi jäämään Suomeen, uskoo Marika Kurkinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Venäjällä käynnistellään Pyhäjoen ydinvoimalaa vastaavaa laitosta – näin se eroaa suomalaisserkustaan

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 2 - 06:20

Rosatomin Pyhäjoen Hanhikivelle toimittamasta ydinvoimalasta voi saada jo ensituntumaa Pietarin lähellä Sosnovyi Borissa.

Leningradin ydinvoimalan uuden laitoksen VVER-1200 ykkösreaktori on hyvin paljon samanlainen kuin Hanhikivi 1 valmistuessaan. Uuden painevesireaktoriyksikön on määrä korvata vanhin Sosnovyi Borissa sijaitsevista Tšernobyl-tyyppisistä grafiittihidasteisista RBMK-reaktoreista. Se on sitä aivan olennaisesti turvallisempi.

Vanhan ydinvoimalan ykkösreaktorilla on käyttölupa ensi vuoden joulukuuhun saakka, mutta suunnitelmana on sulkea se, kun uuden voimalan ykkösreaktori on määrä ottaa käyttöön ensi vuoden toukokuussa.

Fukushima toi ydinvoimaloihin uusia vaatimuksia. Uudessa laitoksessa on esimerkiksi sydänsieppari ja passiivinen lämmönpoistojärjestelmä, jonka ansiosta reaktorin aktiivinen osa voidaan jäähdyttää luonnollisen ilmanvaihdon avulla.

Ulkoinen suojarakennus estää lentokoneen putoamisen aiheuttaman onnettomuuden. Dimitri Krupsky

Jos reaktorin sydän onnettomuuden seurauksena sulaa, se menee hallitusti sitä tarkoitusta varten rakennettuun sydänsieppariin, eikä hallitsemattomasti maan sisään.

Modernit suojaukset

Leningrad 2 ja sitä vähän aikaisemmin käyttöön otettu Novovoronetshin uusin yksikkö ovat ensimmäiset venäläiset voimalat, joissa on suojarakennus. Molemmat laitokset ovat uusinta venäläistä käytössä olevaa ydinteknologiaa.

Oppia on otettu lännestä ja sekä Tšernobylin että Fukushiman onnettomuuksien kokemuksilla lienee myös ollut vaikutuksensa.

Reaktorin ympärillä on pari metriä teräsbetonia.

– Ulkoinen suojarakennus estää lentokoneen putoamisen aiheuttaman onnettomuuden. Sisäinen suojarakennus kestää 0,45 megapascalin paineen, sanoo Leningradin laitoksen reaktoripiiristä vastaava reaktorimestari Dimitri Krupsky.

Sosnovyi Borin LAES 2 ja Novovoronetsin uusin yksikkö ovat ensimmäiset venäläiset ydinvoimalat joissa on suojarakennus. Reaktorihalliin mennään ilmalukon kautta.Timo Sipola / Yle

Stukin ydinvoimalaitosten valvonnan rakennusteknillisestä puolesta vastaava toimistopäällikkö Pekka Välikangas kertoo paineenkestävyyden olevan samaa luokkaa kuin Suomen vaatimus reaktorin sisäisen suojakuoren kestävyydelle.

Suomessa vain käytetään bar-asteikkoa. Tuo 0,45 megapascalia on sama kuin 4,5 baria. Polkupyörän renkaassa se ei ole paljon mutta valtavan kokoisen reaktorin suojakuoren kohdalla se sitä on.

Suojarakennuksen täytyy kestää vakavankin ydinonnettomuuden tuottama paine. Janne Nevalainen

Vakavassa onnettomuudessa voi tapahtua esimerkiksi höyryräjähdyksiä ja vetyräjähdyksiä joiden aiheuttaman paineen reaktorin sisäpuolisen suojakuoren tulee kestää.

Ulkoisen suojarakennuksen tehtävä on ehkäistä ulkoisten tekijöiden kuten esimerkiksi laajarunkoisen lentokoneen törmäyksen aiheuttama vaurio. Pyhäjoen laitoksessa nimenomaan ulkoinen suojakuori on metrin paksumpi kuin referenssilaitoksessa.

Venäjän kokemuksia hyödynnetään Pyhäjoella

Helmikuussa käyttöön otetun Novovoronežin ydinvoimalan ja testivaiheessa olevan Sosnovyi Borin ydinvoimalan rakentamiskokemuksia myös hyödynnetään Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalan suunnittelussa ja rakentamisessa.

Referenssilaitoksen turbiiniyksikön varajohtaja Andrei Grafin mukaan vikoja ja puutteita on korjattu ja korjataan laitos laitokselta.

Leningrad kakkosen käyttöpäällikkö Matvei Ganchev kertoo, että viimeisenkin uusista VVER-reaktoreista pitäisi olla käytössä Sosnovyi Borissa vuonna 2028.Timo Sipola / Yle Venäjän ydinreaktorityypit RBMK ja VVER
  • Pääosa venäläisistä ydinreaktoreista on joko vesijäähdytteisiä grafiittihidasteisia kanavatyyppisiä RBMK-reaktoreita ( Reaktor Bolšoi Moštšnosti Kanalnyi ) tai vesijäähdytteisiä, vesihidasteisia VVER-painevesireaktoreita ( Vodo-vodjanoi energetitšeski reaktor ).
  • RBMK-reaktori kehitettiin 1950-luvun alussa Neuvostoliitossa. Tšernobylin turmareaktori oli tätä tyyppiä.
  • VVER-reaktori kehitettiin vuosien 1956 ja 1970 välillä.
  • Fortumin omistaman Loviisan voimalaitoksen kummatkin yksiköt ovat VVER-440 -tyyppiä.
  • Ensimmäinen uuden polven VVER-1200-reaktori otettiin kaupalliseen käyttöön helmikuussa 2017 Venäjän Novovoronežissa ja seuraavana on tarkoitus ottaa käyttöön samanlainen Pyhäjoen referenssilaitos LAES 2 Sosnovyi Borissa. Hanhikiven ydinvoimala on siis tätä tyyppiä.

Leningrad kakkosen käyttöpäällikkö Matvei Ganchev pitää uuden voimalatyypin suurimpana etuna monipuolista sekä aktiivisiin että passiivisiin järjestelmiin perustuvaa lämmönsiirtoa. Hänen mukaansa Leningradin voimalan autonomista toiminta-aikaa on kyetty jatkamaan alun perin ilmoitetusta 48 tunnista Suomessa edellytetylle 72 tunnin tasolle.

Tämä on siis se tuntimäärä, joka Pyhäjoen voimalan vaatimuksissa joka tapauksessa olisi saavutettava.

Rakennustyöntekijöitä Sosnovyi Borin uudella laitoksella.Timo Sipola / Yle

Stuk on esittänyt Fennovoimalle että Sosnovyi Borin uuden laitoksen käyttöönotosta otettaisiin mahdollisimman kokemusta ja oppia Suomen laitosta varten. Molempien edustajilla onkin ollut mahdollisuus seurata referenssilaitoksen käyttökokeita.

Ulkoisen uhan suoja parempi Suomessa

Vaikka referenssilaitoksen rektorihalliin mennään ilmalukon kautta kuten lännessäkin, sen sisäisen sisäisen ja ulkoisen suojakuoren yhteensä kahden metrin vahvuus ei Pyhäjoella vielä riitä.

– Meidän ulkoinen suojarakennuksemme on metrin paksumpi ja kestää vielä paremmin ulkoisia vaikutuksia, sanoo Fennovoiman Pyhäjoen voimalan reaktorisaarekkeesta vastaava johtaja Ivo Kouklik.

Suojarakennuksemme on metrin paksumpi ja kestää vielä paremmin ulkoisia vaikutuksia. Ivo Kouklik

Fennovoimassa arvioidaan että suojakuoren on oltava sen verran paksumpi, jotta se kestää laajarunkokoneen törmäyksen.

Stukilla ei tällaista suoranaista paksuusvaatimusta ole, mutta esimerkiksi Olkiluoto kolmosen sisäinen suojarakennus on vahvuudeltaan kahden metrin luokkaa ja sisäinen noin metrin. Nimenomaan sen laajarunkolentokoneen törmäystä kestämään rakennettava ulkoinen kuori on noin metrin paksumpi kuin Venäjän uusimmissa ydinvoimaloissa.

– Suojarakennuksen täytyy kestää vakavankin ydinonnettomuuden tuottama paine. Paksuus on sinänsä toissijainen asia, mutta sen täytyy täyttää Suomen sekä julkiset että ei-julkiset vaatimukset, sanoo Säteilyturvakeskuksen projektipäällikkö Janne Nevalainen.

Sosnovyi Borissa sijaitsevan Pyhäjoen ydinvoimalan referenssilaitoksen rakentaminen on kolmisen vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Se on määrä ottaa kaupalliseen käyttöön toukokuussa 2018.Timo Sipola / Yle

Suojarakennuksen kestävyyteen vaikuttaa paksuuden ohella moni muukin asia, kuten betonin lujuusluokka ja rakennuksen geometrian vaikutus. Ratkaisevaa on, että riittävä kestävyys pitää pystyä analyyseillä osoittamaan.

Muitakin eroja on paljon

Yksi Pyhäjoen ja venäläisen laitoksen selvin ero ovat useista ydinvoimaloista tutuksi tulleet jäähdytystornit – tai oikeastaan niiden puute.

Leningradin uuden ydinvoimalaitoksen reaktoriyksikön kuumatestaus

Leningradin uuden ydinvoimalan ykkösreaktorilla tehtiin loppusyksystä laitteiston kuumatestaus.

Kuukauden kestäneissä kokeissa tehtiin 78 erilaista testiä, joissa kuumaa vettä ja höyryä juoksutettiin piirien läpi erilaisia työtiloja vastaavissa olosuhteissa.

Ensimmäinen yksikkö on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018, toinen yksikkö vuonna 2019.

Yhteensä ydinvoimalaan rakennettavat neljä uutta yksikköä tulevat korvaamaan Sosnovyi Borissa käytössä olevat, vanhentuvat RBMK-reaktoreilla toimivat yksiköt.

Fennovoiman ja Suomen säteilyturvakeskuksen asiantuntijoita oli seuraamassa testejä.

Sosnovyi Borissa ne hallitsevat maisemaa, mutta Pyhäjoelle niitä ei rakenneta. Hanhikivellä jäähdytykseen käytetään Itämeren vettä kuten muissakin Suomen ydinvoimaloissa.

Venäjällä uusi lainsäädäntö kieltää käyttämästä merivettä ydinvoimalan jäähdytykseen.

Referenssilaitoksessa kolminkertaiset identtiset sähkökaapelit kulkevat vesitiiviissä putkistoissa. Suomessa nelinkertaiset identtiset turvallisuusosajärjestelmät on tarkoitus rakentaa aidosti toisistaan riippumattomiksi.Timo Sipola / Yle

Pienempiä eroja on paljonkin. Pyhäjoen turbiinin ja automaation toimittavat esimerkiksi aivan eri yhtiöt kuin Sosnovyi Borissa. Sähköjohtojen erotteluratkaisut ovat Suomessa Venäjää tiukemmat.

Ylipäätään laatuajattelussa eli esimerkiksi suunnittelun jäljittämisessä ja dokumentoinnissa Pyhäjoen laitoksen osalta tarvitaan tiettyä länsimaistamista.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että Sosnovyi Borin referenssilaitos toimii nimenomaan Pyhäjoen laitoksen teknisen perussuunnittelun ja suunnitteluratkaisujen pohjana. Se on malli, josta ryhdytään jalostamaan Hanhikiven laitosyksikköä Suomen lainsäädäntöä ja vaatimuksia vastaavaksi.

Tietyt laite- ja komponenttiratkaisut pohjautuvat Suomessa länsimaissa hyväksyttyihin ratkaisuihin. Tämä koskee esimerkiksi sähkölaitteita.

Referenssilaitoksella turbiini on venäläinen. Pyhäjoelle sen toimittaa ranskalainen Alstomin teknologian nykyään omistava GE Steam Power Systems.

LAES 2:n ykkösreaktorin valvomo on täysin digitalisoitu. Sekä Sosnovyi Borissa sijaitsevan LAES 2- että Pyhäjoelle rakennettavan Hanhikivi 1 -ydinvoimaloiden perusratkaisut ovat samoja. Timo Sipola / Yle

Instrumentaatio ja automaatiojärjestelmät hoidetaan laitoksilla eri tavalla. Referenssilaitoksella ne ovat osin venäläisiä, osin ranskalaisia. Pyhäjoella tästä alueesta vastaavat brittiläinen Rolls-Royce ja ranskalainen Schneider Electric.

Korjaus 2.10. klo 9.42: Tšernobylin ydinvoimalassa käytettiin RBMK-reaktoria.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Facebookin puskaradio-ryhmät voivat olla yrittäjän tuho tai pelastus

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 1 - 19:02
Facebookin puskaradio-ryhmät
  • Puskaradio-ryhmillä tarkoitetaan kuntalaisten omia keskusteluryhmiä Facebookissa
  • Seurasimme neljän puskaradion kirjoittelua 22.-24.9.
  • Seurattavat ryhmät olivat:
    Oulun puskaradio (noin 65 000 jäsentä)
    Porin puskaradio (noin 10 000 jäsentä)
    Salon Seudun puskaradio (noin 20 000 jäsentä)
    Puskaradio Savonlinna (noin 10 000 jäsentä)
  • Näissä neljässä ryhmässä aloitettiin kolmen päivän aikana yhteensä 301 keskustelua
  • Näistä 164 oli joko myynti- tai tapahtumailmoituksia, palveluiden löytämiseen tähtääviä viestejä tai palvelujen arvostelu -viestejä

Facebookin puskaradio-ryhmillä voi olla suuri merkitys etenkin pienille yrityksille. Puskaradio-ryhmissä käydään runsaasti keskustelua palveluista.

Yle seurasi kolmen päivän ajan neljän eri kaupungin puskaradio-ryhmää.

Iso osa ryhmissä käytävästä keskustelusta liittyi jollain tavalla kaupankäyntiin tai palveluihin. Puskaradioissa on paljon myynti- ja tapahtumailmoituksia, mutta niissä myös etsitään palveluntarjoajia.

Sosiaalista mediaa tutkinut dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta tietää, että Facebookin puskaradiot ovat nykyaikainen ja hyvä tapa saada tietoa pienistä yrityksistä.

– Pienyrittäjistä on vaikea muuten saada tietoa. Vertaiskokemukset ovat tärkeitä ja niihin luotetaan. Ihmisistä on luontevaa ajatella, että muiden avulla löytää vaikka hyvän ja kohtuuhintaisen remonttifirman, Matikainen sanoo.

Mainonta on helppoa, mutta voi se ärsyttääkin

Salolaisella Jussi Suomelalla on kokemusta Facebookin puskaradioista markkinointikanavana. Nykyään Talonmies Suomela -yritystä pyörittävä mies työskenteli vielä muutama viikko sitten öljypoltinhuoltoja tekevässä yrityksessä. Hän laittoi aina välillä mainoksen Salon Seudun Puskaradio -ryhmään.

– Kyllä niistä oli hyötyä, ja ilmoitusten perusteella tuli aina muutamia puheluita. Se on helppo ja ilmainen tapa mainostaa, Suomela sanoo.

Ryhmät ovat mahtavia mainospaikkoja, kun siellä saavutetaan enemmän silmäpareja kuin laittamalla ilmoitus lehteen. Janne Matikainen

Sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen muistuttaa, että mainoksia laittaessaan kannattaa olla varovainen.

– Ryhmät ovat yrityksille mahtavia mainospaikkoja, sillä siellä saavutetaan enemmän silmäpareja kuin laittamalla ilmoitus lehteen. Mainokset voivat kuitenkin ärsyttää ihmisiä, Matikainen sanoo.

Osassa ryhmistä mainostaminen on myös kielletty.

Janne Matikaisen mukaan sosiaalisen median kanavat, mukaan lukien Facebookin puskaradio-ryhmät, ovat tärkeitä yrityksen maineen kannalta. Matikainen kertoo, että vaikka monet pienyrittäjät eivät sitä ajattele, somekeskustelut voivat vaikuttaa suoraan yrityksen bisnekseen.

Luong Thai Lin / EPA

Puskaradioissa kysellään paljon suosituksia palveluista tai palveluntarjoajista.

Jussi Suomela kertoo, että hänen ystävänsä käyvät monesti vinkkaamassa sopiviin kyselyihin hänen palveluistaan. Itsekin hän on joskus tullut kertoneeksi itsestään, jos kysely on osunut silmiin.

Tutkija Janne Matikaisen mukaan tällä voi saada asiakkaita, mutta siinä on riskinsäkin.

– Jos ilmoittaa itse keskustelussa, että ota yhteyttä, olen hyvä, niin uskovatko ihmiset, Matikainen pohtii.

Itseään saa puolustaa, tosin muutkin voivat sen tehdä

Facebookin keskusteluissa yrityksen mustamaalaaminen on helppoa. Palaute voi tulla asiastakin, mutta keskustelut alkavat helposti rönsyillä suuntaan jos toiseenkin. Janne Matikaisen mukaan yrityksen täytyy nähdä sosiaalinen media yhtenä asiakaspalautteen kanavana.

Itseään voi lähteä myös puolustamaan, jos kokee siihen tarvetta. Matikaisen mukaan siinäkin on kuitenkin syytä olla varovainen.

– Itsensä puolustaminen ei ole noloa, jos on hyvät perusteet. Liiallinen puolustelu kuitenkin haiskahtaa siltä, että valittamisen aihetta on oikeasti. Silloin se voi kääntyä yritystä vastaan, Matikainen sanoo.

Keskustelut voivat lähteä myös ennakoitua positiivisempaan suuntaan. Esimerkiksi Salon Seudun Puskaradioon kirjoitettiin keväällä negatiivinen palaute Poltinhuolto Ahosesta. Palautteen kommentointi oli kuitenkin täysin päinvastaista.

Yksi negatiivinen viesti sai vastaansa kymmeniä yritystä kehuvia palautteita. Lopulta negatiivinen kommentti taisi kääntyä enemmän yrityksen voitoksi.

Sosiaalisen median tutkija Janne Matikainen muistuttaakin, että kun tekee asiat hyvin, ei somekeskustelusta tarvitse yleensä olla huolissaan. Silloin palaute on positiivista.

Tutkijan mielestä yrittäjien olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen yritys on mukana sosiaalisessa mediassa. Niistä keskustellaan, haluaa sitä tai ei.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nokialla kukaan ei kuunnellut Johannes Väänästä – nyt Tinderkin käyttää ideaa, jota hän yritti kaupata matkapuhelinjätille

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 1 - 13:57

Nokialle kävi kuten kävi, mutta Apple porskuttaa yhä. Yhtiön iPhonessa on kosolti ominaisuuksia, jotka muistuttavat oululaisyhtiön 15 vuotta sitten kehittämän MyDevice-puhelimen ominaisuuksia.

Johannes Väänänen kuulostaa huvittuneelta muistellessaan aikoja, jolloin hän yritti vakuuttaa matkapuhelinjättejä yrityksensä kehittämän puhelimen erinomaisuudesta ja haki sille massatuotantomahdollisuuksia.

Tallinnassa nykyään asuva Johannes Väänänen on yksi syyskuun lopulla ensi-iltaan tulleen Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina –elokuvan hahmoista. Siinä hän kertoo, että Nokialla olisi jo 15 vuotta sitten ollut jotakin hyvin iPhonen kaltaista käsissään Suomessa. Sitä ei vain koskaan haluttu ottaa laajempaan käyttöön.

Jää nähtäväksi, pääseekö Väänänen vielä 15 vuoden jälkeen näkemään, että MyOrigon patentin sisältämä teknologia tulee Applen laitteisiin. Pini Hellstedt / FSC Illume Oy

Väänänen työskenteli 2000-luvun alkupuolella teknologiajohtajana oululaisessa MyOrigossa, joka kehitti MyDevice-puhelinta Oulussa. Mukaansa hän oli saanut muitakin CCC:llä aikaisemmin työskennelleitä "nörttejä". Tällä pienellä joukolla kehitettiin kokonaan uudenlaista puhelinta.

MyOrigo päätyi konkurssiin vuonna syksyllä 2004, mutta sen kehittämä teknologia elää ja voi hyvin edelleen.

Kosketusnäyttöpuhelin alkoi hahmottua

Sormikäyttöiseen kosketusnäyttöön perustuvan puhelimen MyDevicen suunnittelu alkoi MyOrigolla vuonna 2000.Kosketusnäyttö oli Väänäsen mukaan seurausta siitä, että haluttiin tehdä mahdollisimman hyvin netin selaamiseen sopiva puhelin.

– Näytön pitää olla mahdollisimman iso, eikä etupaneeliin sopinut nappuloita. Tästä seurasi oivallus, että ruudun pitää olla herkkä sormikosketukselle. Sen aikaisia alkeellisia kosketusnäyttöjä tökittiin muovikynällä, mutta minä halusin puhtaasti sormella käytettävän näytön, ja niinpä rakensimme voima-antureita käyttävän teknologian.

Seurasi oivallus, että ruudun pitää olla herkkä kosketukselle. Johannes Väänänen

MyOrigonin oivalluksen myötä syntyi pyyhkäisytekniikka, joka mahdollisti luopumisen perinteisestä puumaisesta valikkorakenteesta. Pyyhkäisyn ovat sittemmin sisäistäneet taaperotkin, jotka ihmettelevät, miksi tv-ruudulla ei tapahdu mitään, vaikka sitä pyyhkäisee.

Ehkä tunnetuin pyyhkäisyyn perustuva mobiilisovellus on amerikkalainen deittipalvelu Tinder, jolla on yli 50 miljoonaa käyttäjää.

Kirja inspiroi pyyhkäisyyn

Pyyhkäisykäyttöliittymän inspiraationa oli perinteinen kirja. Vaikka sivua kääntää sormella pyyhkäisemällä, ovat kaikki materiaalit aina omalla paikallaan. Siitä syntyi swipe. Kirjametaforan kautta laitteen käyttöliittymän nimeksi tuli MyBook.

– Meidän puhelimemme oli ensimmäinen, jossa esiteltiin swaippaus, mikä on ehkä tärkein määrittelevä tekijä nykyaikaisessa kosketusnäyttökäyttöliittymässä, Johannes Väänänen sanoo.

Yksi maailman vanhimmista käyttöliittymistä, kirja, oli Väänäsen mielessä, kun hän kehitteli uutta älypuhelimen käyttöliittymää.Mari Pekkanen / Yle

Väänäsen mukaan hän ajatteli käyttäjäystävällisyyttä jo ennen Applea.

– Minä olen aina ajatellut, että kone on orja ja sen pitää tehdä asioita niin, että se on luonnollista ja luontevaa ihmiselle.

Nokialla tuohon aikaan johtotehtävissä työskennellyt, nykyinen Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula vahvistaa tuotteen edistyksellisyyden.

– On fakta, että MyOrigo oli konseptuaalisesti hyvin edistyksellinen. Kun sain MyDevicen ensimmäisen kerran käteeni, siinä oli vielä paljon keskeneräisiä asioita, jotka häiritsivät käyttöä, mutta keksinnöllisyys oli todella hyvä, Ala-Mursula sanoo.

Uusien ominaisuuksien runsas käyttöönotto oli Ala-Mursulan mielestä syy siihen, miksi yritys ei saanut tuotetta valmiiksi ja ajautui selvitystilaan.

Nokialla MyDevice ei jaksanut kiinnostaa...

MyDevicen vastaanotto oli aluksi voittopuolisen viileä.

Oululaisfirma esitteli tuotteensa luonnollisesti Nokialle, joka oli tuossa vaiheessa maailman ykkönen ja alan merkittävin innovaattori. Matkapuhelinjätti ei kuitenkaan innostunut laitteesta; Nokialla kerrotaan olleen samantapaisia toimintoja vireillä, eikä MyOrigon innovaatiota koettu taloudellisesti mielekkääksi.

Yle

– 15 vuotta sitten kaikki isot mobiiliteknologiafirmat olivat vähän insinöörilähtöisiä. Ihmislähtöinen ajattelutapa herätti kysymyksiä: miksi tehtäisiin noin, kun on aina tehty näin, sanoo Johannes Väänänen.

Juha Ala-Mursula muistaa sen, että Nokialla oli 2000-luvun alussa joitakin samansuuntaisia kehitysprojekteja teon alla, mutta ei niin pitkälle vietynä ja hyvin ajateltuna kuin MyOrigolla. Nokia osti joitakin MyDevice-puhelimia ja Ala-Mursulalla itselläänkin oli laite käytössä joitakin viikkoja.

– Käyttömukavuus oli vajavainen, koska tuote oli vielä raakile, mutta se oli mielenkiintoinen. Firma olisi tarvinnut vielä ainakin vuoden aikaa, että laatu olisi tullut kuntoon, Ala-Mursula sanoo.

Tuote oli vielä raakile, mutta mielenkiintoinen. Juha Ala-Mursula

Nokialla silloin vastuullisissa asemissa työskennelleiden keskuudesta löytyy toki toisenlaisiakin mielipiteitä. Nimettömänä todetaan, että vastaavia, yhtä hyviä keksintöjä tuli siihen aikaan tarjolle sadoittain.

Luultavasti Nokian kohdalla ratkaisevaksi tuli teknologian kalleus. Startupin kehitystiimin osaamista ei kiistä kukaan.

...mutta Applella itse Jobskin kävi kuuntelemassa

Loppukeväällä 2002 Väänänen ja MyOrigon tiimi vierailivat Applen pääkonttorilla. Applella ei ollut vielä tuolloin mallistossaan puhelinta, vaan fokus oli muualla.

– Heitä kiinnosti meidän teknologiamme, mutta eivät he sanoneet suoraan, että ovat tekemässä itse puhelinta. He kertoivat, että ovat tutkimassa kosketusnäyttöteknologiaa seuraavan sukupolven mediasoitinta eli iPodia varten, Johannes Väänänen muistaa.

Itseellään Steve Jobsillakin riitti varttitunti aikaa MyDevicea esitelleelle Väänäselle.John G. Mabanglo / EPA

Audienssi Applella kesti kolme varttia ja myös toimitusjohtaja Steve Jobs osallistui palaveriin vartin ajan. Väänänen uskoo itse, että siemen tulevaisuuden älypuhelimen käyttöliittymästä kosketusnäyttöineen ja swaippeineen tuli kylvetyksi juuri silloin yhtiöön, joka haki uusia näköaloja.

Hän väittää, että viisi vuotta myöhemmin Apple toi markkinoille MyDevicesta parannetun version.

Historia on toistamassa itseään

Muuttuiko maailma oikeasti käyttäjäystävällisempään suuntaan Nokian romahduksen jälkeen?

– Kun iPhone kymmenen vuotta sitten tuli markkinoille, Nokian ja muiden mobiilijättien kännykät olivat valtavan vaikeakäyttöisiä. Kun iPhonen löi lapsen käteen, hän oppi käyttämään sen suhteellisen harvalukuisia toimintoja vartissa, Väänänen sanoo.

Vajaassa kymmenessä vuodessa on hänen mukaansa kuitenkin tapahtunut paljon huomaamatonta, mutta historiaa toistavaa kehitystä.

– Kun Samsungin viimeisin huippumalli annetaan kuusikymppisten käteen, moni ei pysty käyttämään sitä. Se on samalla tavalla valtavan kompleksinen käyttää kuin vanhan ajan Nokiatkin olivat ennen iPhonea.

iPhone on menestystarina. Helppokäyttöisyyteen panostanut puhelin peittosi monimutkaisiin ja vaikeasti avautuviin järjestelmiin perustuneet teknisesti edistyneemmät älypuhelimet.Susanna Bates / EPA

Väänäsen mielestä kosketusnäyttöpuhelimissa ei ole tapahtunut mitään kehitystä sitten ensimmäisen iPhonen. On vain lisätty megapixeleitä, muistia, suurempaa näyttöä, vähän parempaa kameraa, lisää ominaisuuksia ja valikoita.

Nokian matkapuhelinten kehityksestä Program Managerin ominaisuudessa 2000-luvun alussa vastannut Pekka Väyrynen on samaa mieltä Väänäsen kanssa siitä, että nykyiset puhelimet alkavat olla yhtä hankalia käyttää kuin Symbian aikoinaan.

– Yhdysvalloissa on tehty tutkimus reilu vuosi sitten, jonka mukaan 40 prosenttia älypuhelimen käyttäjistä käyttää päivittäin äänikomentoja puhelimensa ohjaamiseen. Onko puheohjaus uusi vallankumouksen tekevä käyttöliittymä? Ei varmasti yksinään, mutta se on eräs ihmiselle hyvin luontainen tapa ohjata ja kommunikoida.

Miksi tehtäisiin noin, kun on aina tehty näin? Johannes Väänänen

Etenkin Amazon on ollut pioneerina kehittämässä Alexa-palveluaan, jonka lanseeraus Euroopassa on ehtinyt vasta Saksaan ja Britanniaan. Yhdysvalloissa Alexa on ollutkin saatavilla jo parin vuoden ajan.

– Alexa ei ole pelkästään äänellä ohjattava hakukone, vaan siihen voi liittää toimintoja, joiden tehtävänä on ohjata vaikkapa kodin valoja. Luonnollisesti myös Google sekä Apple ovat leikissä mukana. Apple kuitenkin, kummallista kyllä, on jälkijunassa, koska Sirillä tehty älykaiutin on vasta tulossa.

Toistuuko iPhone-ilmiö peilausteknologialla?

Johannes Väänäsen arvion mukaan seuraava luonnollinen vaihe on se, että matkapuhelinmarkkinoille tulee jotain täysin uudenlaista – niin kuin iPhone oli aikoinaan.

Mies pohtii, ottaako Apple lähitulevaisuudessa iPhonessaan käyttöön oululaisyrityksen patentin. Kyse on Virtual Mirror -toiminnosta, virtuaalisesta peilauksesta. Se on sitä, että laitetta taskupeilin tapaan kallistelemalla ja liikuttamalla pystyy selaamaan suurtakin verkkosivua hyvin pieneltä ruudulta siten, ettei ruutuun tarvitse koskea sormella ollenkaan.

On ihan mahdollista, että MyOrigon patentti tulee käyttöön Applessa. Juha Ala-Mursula

Idea peilaukseen syntyi siitä, ettei näyttöä tarvitsisi sotkea rasvaisilla sormilla. Web-sivua voidaan selailla ja zoomailla laitteen pienillä liikkeillä, ja lisäbonuksena laitetta pystyy käyttämään yhdellä kädellä.

– Nykyään on lähes välttämätöntä käyttää kännykkää kahdella kädellä. Tässä tullaan taas luontevuuteen: kuvan hiissailu sormea käyttäen eri puolille ruutua vai taskupeilin käyttö? Sama juttu pätee myös ikänäön mukana tulevaan tarpeeseen tuoda tarkasteltava kohde lähemmäs, jotta sen näkee, Väänänen sanoo.

Väänänen kirjoittanut myös englanninkielisen kirjan nykyaikaisen älypuhelimen kehityksestä ja siitä miten pieni eurooppalainen startup-yritys esitteli iPhonen ja Androidin kaikki avainelementit jo vuosia ennen niiden julkaisua. The Smart Device -kirja lupaa kertovansa miten Iphonen toiminnot todella keksittiin.Pini Hellstedt / FSC Illume Oy

Johannes Väänäsen mielestä ilmassa on merkkejä siitä, että tämäkin ominaisuus voisi olla tulossa Applen laitteisiin, sillä Apple osti jonkin aikaa sitten MyOrigon patentin, joka koskee nimenomaan peilausmenetelmää.

– MyOrigon kymmenien patenttien portfolio meni konkurssin jälkeen yhdysvaltalaiselle sijoittajalle. Peilausmenetelmän patentin hankkimisessa puhutaan varmasti suurista summista. Sittemmin se on tosiaan päätynyt Applen omistukseen.

Innovaatio on hänen mukaansa niin hyvin patentoitu, että mitään sen suuntaista ei olisi pystytty tekemään ilman patenttia.

– Apple ei ole koskaan julkisesti myöntänyt, että MyDevice olisi kiinnostanut heitä, mutta tämänkin patentin Apple on ostanut. Se kertoo siitä, että MyOrigon keksinnöt ovat edelleen arvokkaita ja ajankohtaisia.

Väänänen on kirjoittanut myös englanninkielisen kirjan The Smart Device. Se käsittelee nykyaikaisen älypuhelimen kehitystä ja sitä, miten pieni eurooppalainen startup-yritys esitteli iPhonen ja Androidin kaikki avainelementit jo vuosia ennen niiden julkaisua. Kirjassa luvataan kertoa, miten iPhonen toiminnot todella keksittiin.

"Apple varmasti hankkii kaikki mahdolliset patentit"

Startup-yritysten kanssa tiiviisti tekemisissä oleva Business Oulun Juha Ala-Mursula arvioi, että matkaviestinnän kehitys tulee jatkumaan, ja nykyinen käyttöliittymä korvautuu uusilla menetelmillä seuraavien viiden vuoden aikana.

– Apple varmasti hankkii kaikki mahdolliset patentit, joita yritys voisi joskus käyttää omissa tuotteissaan. On siis ihan mahdollista, että MyOrigon patentti tulee käyttöön Applessa.

Pyyhkäisytoiminto eli swaippaus on monissa Tinderin kaltaisissa kontaktipalveluissa aivan keskeinen toiminto.Esko Jämsä / AOP

Pekka Väyrynen arvioi, ettei olisi mitenkään kummallista, jos Apple olisi ottanut MyOrigon idean, kopioinut ja jatkojalostanut sitä.

– Isot yritykset voivat helposti tehdä näin pienen yrityksen kustannuksella, Väyrynen lausahtaa.

Nokialla oli Väyrysen mukaan oma kosketusnäyttökehitys meneillään 2000-luvun alussa, jonka tuloksena valmistui Nokia 7700.

– Se on hyvä kysymys, miksei tätä kyseistä Symbian-käyttöjärjestelmän haaraa jatkettu.

Nokialla oli varmasti siihen aikaan alan parhaat resurssit, mutta kehitettävää oli paljon. Pekka Väyrynen

– Nokialla oli varmasti siihen aikaan alan parhaat resurssit, mutta kehitettävää oli paljon. Pitää muistaa, että noihin aikoihin kehitys meni nopeasti eteenpäin monella rintamalla, kuten esimerkiksi matkapuhelinteknologian, kameroiden ja näyttöjen osalta, Pekka Väyrynen sanoo.

Mitä seuraavaksi?

Kännykkämaailman uuden murroksen merkit ovat selvät. Nähtäväksi jää, pääseekö Johannes Väänänen kokemaan, että MyOrigon patentin sisältämä teknologia tulee Applen laitteisiin.

Silloin hekotukselle ei varmaan tule loppua, Johannes Väänänen arvelee.

– Se varmaan julkaistaan juuri samanlaisella hypellä kuin kosketusnäyttökin: Apple tuo ensimmäistä kertaa maailmassa teille liikeohjatun webbiselauksen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kemihaarassa eksyneen pariskunnan mies on löydetty kuolleena – naisen etsintöjä jatketaan

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 30 - 20:47

Savukosken Kemihaaran erämaahan eksyneen pariskunnan mies on löydetty kuolleena, tiedottaa Lapin poliisilaitos. Miehen löysivät vapaaehtoiset etsijät eilen perjantai-iltapäivänä.

Edelleen kateissa olevan naisen etsintöjä on jatkettu lauantaipäivän ajan poliisin ja noin 20 vapaaehtoisen etsijän voimin. Etsintöjä jatketaan poliisin mukaan tulevina päivinä.

1940-luvulla syntyneestä pariskunnasta tehtiin viimeinen havainto elossa pari viikkoa sitten retkeilyreitillä Keskirovien kohdalla. Sieltä pariskunta oli lähtenyt kävelemään kohti Kemihaaraa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"En ole osannut lopettaa suhteitani kuin pettämällä" – Psykologi: Sarjapettäjä pakenee vaikeiden tunteiden käsittelyä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 30 - 19:40

Hän on tummatukkainen, pitkä, hoikka suomalainen mies. Heittää hauskaa läppää. Hyvännäköinenkin. Ei ihme, että Antero on usein herättänyt naisten kiinnostuksen.

Ei myöskään ole ihme, ettei uskottomuudestaan avautuva mies halua esiintyä haastattelussamme oikealla nimellään. Tuoreimman FINSEX-tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen uskottomuuteen on tiukentunut koko 2000-luvun ajan. Eurooppalaisessakin vertailussa kantamme on tiukin.

– Myönnän, että olen pettänyt kolmessa pitkässä suhteessani, mutta en leuhki sillä. En ole pelimies, joka rehvastelisi, koska uskottomuudessa ei ole mitään kunniakasta. En ole osannut lopettaa riitaisia suhteitani kuin pettämällä, Antero sanoo.

Onhan se kiva, kun naisen takia humalassa menee jalat alta, mutta ei se ole se mun juttuni ollut. En ole mikään yhden yön saalistaja. "Antero"

Avustava psykologi, parisuhdetiimin avustava tiedetoimittaja Sanna Korpela Väestöliitosta kertoo pettäjien usein toistavan käyttäytymisessään samaa kaavaa. Vaikka kierteeseen olisi ajautunut omien elämänkolhujensa kautta, se ei oikeuta ketään pettämään. Suhteen päättäminen uskottomuudella haavoittaa ja traumatisoi petettyä syvästi.

”On tullut ajateltua alapäällä”

Suomalaisten seksuaalikäyttäytymistä on tilastoitu jo vuosikymmenien ajan. Viimeisin FINSEX-aineisto koottiin 6000 miehen ja naisen otannalla vuonna 2015.

Suomalaiset pettävät yhä vähemmän. Varsinkin avio- ja avoliitoissa uskottomuus on vähentynyt. Naimisissa olevista miehistä 22 prosenttia ja naisista 13 prosenttia kertoi pettäneensä kumppaniaan. Avoliitossa olevista miehistä uskottomia oli 13 prosenttia ja naisista 8 prosenttia.

Uskottomuuden syissä on myös eroja. Naisia motivoi uskottomuuteen huono parisuhde ja kumppanin haluttomuus. Tutkimusaineiston mukaan miehet puolestaan ovat hanakammin tarttuneet eteen tulleeseen houkuttelevaan tilaisuuteen.

– Onhan se kiva, kun naisen takia humalassa menee jalat alta, mutta ei se ole se mun juttuni ollut. En ole mikään yhden yön saalistaja, Antero sanoo mutta myöntää myös, että välillä on tullut ajateltua pelkällä alapäällä. Ainakin silloin, kun petti ensimmäisen kerran, 19-vuotiaana.

Pettäjä voi olla niin haavoilla oman taustansa takia, että sarjapettämisestä on tullut tapa etsiä jatkuvaa hyväksyntää. Psykologi Sanna Korpela, Väestöliitto

Mies itse arvelee olevansa jollakin tavalla läheisriippuvainen, joka on käyttäytymisellään etsinyt pakotietä. Anteron lliitot ovat aina päättyneet pettämisen kautta löytyneeseen uuteen ihmissuhteeseen.

– Mun avioliitot ja suhteet ovat olleet riitaa, vihaa ja katkeruutta täynnä jo ennen pettämistä. Kun kunnioitus toista kohtaan on hävinnyt, mitäpä siinä sitten enää on kärvistellyt, vaan on antanut mennä.

”Olen vienyt ja ollut vietävissä"

Antero kertoo, että vaikka liitto on ollut jo kuralla, omatunto on soimannut jokaisen pettämiskerran jälkeen. Kotiinmeno on ollut ahdistavaa. Mies kertoo ylitsempanneensa, kun on yrittänyt esittää, ettei mitään ole tapahtunut – ja kuitenkin toivonut jäävänsä kiinni.

– Pettäminen on pettämistä ja sillä siisti. Ja kyllä joka kerta, kun olen pettänyt, mielessä on käynyt, että tässä voisi vielä pistää jarrut päälle. Mutta se on ollut hyvin ohikiitävä ajatus. Sitten olen vaan heittäytynyt ja antanut mennä. Olen vienyt ja ollut vietävissä. En ole uskaltanut olla rehellinen itselle enkä kumppanille. Sitä vaan venyttää ja venyttää, kunnes homma lyö silmille kaikkia, ja se on sitten siinä, Antero myöntää.

Mari Jäntti / Yle

Mikä saa ihmisen toistamaan samaa kaavaa parisuhde parisuhteen jälkeen? Väestöliiton psykologi Sanna Korpelan mukaan on tyypillistä jäädä jumiin omaan käyttytymiseensä. Pettämiskierteessä oleva kärsii usein itsekin tilanteesta, mutta ei osaa tai uskalla muuttaa käyttäytymistään.

– Pettäminen ei ole silloin vain enää yksi hairahdus, vaan toistuva pakotie vaikeista tilanteista ja tunteista. Sarjapettäminen on vastuun pakenemista oman toiminnan seurauksista. Pettäjä keksii selityksen toiminnalleen pystyäkseen oikeuttamaan sen itselleen. Toisaalta pettäjä voi olla niin haavoilla oman taustansa takia, että sarjapettämisestä on tullut tapa etsiä jatkuvaa hyväksyntää.

Sanna Korpela myös korostaa, ettei sitoutumiskammo ole diagnoosi, vaan tapa selitellä vaikeiden tunteiden käsittelemistä. Tekosyy olla kohtaamatta aidosti toista ihmistä ja itseään.

– Pettäminen on aina valinta, Korpela muistutaa.

Voiko pettäjään luottaa koskaan?

Väestöliiton FINSEX-tutkimukseen osallistuneiden vastaukset kertovat, että miehillä salasuhteiden taustalla ovat määrälliset asiat, naisilla laadulliset. Naiset lievittävät syyllisyydentunteitaan uskottomuutta oikeuttavilla tunnetekijöillä, esimerkiksi kylmällä, tunneköyhällä parisuhteella. Miehet puolestaan näyttävät hakevan uusia valloituksia seksuaaliseen ansioluetteloonsa.

Psykologi, parisuhdetiimin tiedetoimittaja Sanna Korpelan mukaan miehet ja naiset kuitenkin toivovat vakavaa suhdetta yhtä paljon. Uskollisuudesta on tullut yhä tärkeämpi kriteeri, jolla myös halutaan mitata omaa arvoa toisen silmissä: kelpaanko, riitänkö, rakastaako ja haluaako kumppani vain minua.

En kadu valintojani enkä tekojani. Tekisin varmaan kaiken saman uudelleen. Tai ehkä olisin rehellisempi itselleni ja muille. "Antero"

Voiko sarjapettäjän uskollisuuteen uskoa ja luottaa?

– Jotta voi muuttua, pitää tiedostaa käyttäytymisensä. Ensimmäinen askel on pysähtyä ongelman ääreen ja kysyä, miksi pettää. Mitä tarvetta sillä täyttää? Kirjoittaminen auttaa monia jäsentämään tunteita ja ajatuksia. Kannattaa kirjata aktiviteetteja ja asioita, joita voi sitoutua tekemään siinä kohtaa, jolloin ennen petti. Voi miettiä, mikä harrastus saisi ajatukset toisaalle, Korpela listaa.

Julia Sieppi / Yle

Tärkeää on myös huomata, mitkä asiat, tilanteet tai tunteet parisuhteessa ovat laukaisijoina sille, että alkaa ajatella pettämistä. Kaavan muuttamisen on oltava tietoinen päätös.

– Kannattaa tehdä suunnitelma. Miettiä, miten voisi jatkossa toimia eri tavalla. Mistä merkeistä huomaa, että on lipsumassa takaisin vanhaan malliin? Muutos lähtee motivaatiosta. Se syntyy, kun kokee kestävän parisuhteen olevan taistelun arvoista suhteen alamäissä ja ahdistuksessakin.

Psykologi Sanna Korpela myös muistuttaa, että pettäjä on pakomatkalla omista tunteistaan. Jotta voi muuttua, on varauduttava olemaan myös valmis käymään läpi omia vaikeita kokemuksiaan ja tunteitaan. Jos omat keinot eivät riitä, voi psykologin tai psykoterapeutin kanssa käydä läpi syvempiä haavoja ja tunnistaa omat tarpeensa.

Antero – uskollinen aviomies nyt?

Sanna Korpelan mukaan luottamus parisuhteessa rakentuu vain, jos voi aidosti uskoa toisen muuttuneen eikä luottaa vain toiveeseen toisen muuttumisesta.

– Luottamus rakentuu sanojen ja tekojen yhteensopivuudesta. Kun pettäjä pitää sanansa, luottamus pysyy ja voi kasvaa entisestään.

Anterolla on takanaan värikästä elämää, suhteita, avioliittoja, repiviä eroja, pettämistä ja petetyksi tulemista. Hän on naimisissa, ja edellisten liittojen lapset ovat jo omillaan.

– En kadu valintojani enkä tekojani. Tekisin varmaan kaiken saman uudelleen. Tai ehkä olisin rehellisempi itselleni ja muille. On ollut sellaista toisen ihmisen kunnioituksen puutetta.

Entä nykyinen liitto? Onko Antero uskollinen aviomies vai voisiko vielä pettää?

– Voisihan se periaatteessa olla mahdollista, että pettäisin, mutta en usko, että näin kävisi. En enää uskalla, mies nauraa mutta vakavoituu sitten.

– En ymmärrä, miksi pettäisin. Ei ole mitään tarvetta. Jos suhteessa on kaikki kunnossa, ei tilaisuuskaan tee varasta. Siperia on jo myös opettanut. Vaimo tietää elämäni, eikä ole mustasukkainen. Ei vaikka häntä aikoinaan evästettiinkin: varo vaan, tuon suvun miehet panee kaikkea mikä liikkuu…

Anteron nimi on muutettu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Erin, Brymma ja Tulippa ovat Euroopan pohjoisimmat visentit – uhanalainen jättiläinen löysi turvapaikan itärajalta

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 29 - 18:30
Mistä on kyse?
  • Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs, se painaa yli tuhat kiloa.
  • Eläin uhkasi kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta eläintarhojen avulla laji saatii elvytettyä.
  • Kuusamo on Euroopan pohjoisin paikka, missä visenttejä kasvatetaan.

Visenttilehmä Julia pinkaisee ketterästi kuljetusautosta Kylmälän kylän aidatulle pellolle Itä-Kuusamossa. Hetken epäröityään Juliaa seuraavat Brymma ja Tulippa. Ruotsalaissonni Erin kirmaisee ulos viimeisenä.

Ruotsin Avestasta Kuusamoon kuljetetut Euroopan biisonit eli visentit ovat nyt toistaiseksi ainoat yksilöt, jotka jatkavat uhanalaista lajiaan näin pohjoisessa. Eläimet kärrättiin Kuusamoon osana eurooppalaista suojeluohjelmaa.

– Teemme Kuusamossa todennäköisesti visenttien parissa muun muassa kylmätutkimusta. Mahdollisesti eläimiä siirretään tulevina vuosina Kuusamosta myös Keski-Eurooppaan, sanoo tuore visenttipuiston isäntä, pehtooriksi itseään kutsuva Heino Ervasti.

Ruotsalaisvisentti Julia ihmetteli ihailijoitaan Kuusamossa.Ensio Karjalainen / Yle

Viime vuosisadan alussa lähes sukupuuttoon metsästetty Euroopan biisoni elvytettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, eläinyksilöitä oli jäljellä enää muutamia kymmeniä.

Ruotsissa visenttejä on kasvatettu muun muassa Avestassa 1920-luvulta lähtien. Keski-Euroopassa, erityisesti Puolassa, visenttejä elää villinä luonnossa jo tuhansia. Kuusamossa syntyviä visenttejä voi käyskennellä tulevaisuudessa Puolassa tai jopa Karpaateilla.

Kasvattaja löytyi nopeasti

Kuusamon ystävyyskunta Avesta tarjosi visenttejä Kuusamoon puolenkymmentä vuotta sitten. Avestassa eläimiä on puistossa nelisenkymmentä.

– Sinne niitä ei mahdu enää enempää, sanoo visenttien siirtoprojektia vetävä avestalainen Börje Forslund.

– Kuusamossa visentit tulevat menestymään erittäin hyvin. Täältä löytyy hyvin vihreää ravintoa eläimille, Forslund vakuuttaa.

Kuusamosta visenttipuiston yrittäjä löytyi sattumalta ja nopeasti.

Kolmisen vuotta sitten Heino Ervasti työskenteli vielä Kuusamon kaupungin palveluksessa ja ohitti eräänä työpäivänään kaupungintalolla sivistystoimenjohtajan huoneen. Johtaja vinkkasi Ervastin huoneeseen ja kyseli, josko tämä tietäisi jonkun, joka olisi kiinnostunut kasvattamaan visenttejä.

– Harkitsin puolitoista sekuntia ja vastasin, että tässä on se kiinnostunut, Ervasti nauraa.

Viiden päivän ikäinen visentti emonsa kanssa Luoteis-Puolassa. Marcin Bielecki / EPA

Nautakarjaa aikoinaan Itä-Kuusamon Kylmälän kylässä kasvattanut Ervasti arvelee, että visenttikarja kasvaa nykyisestä neljästä hyvinkin nopeasti.

– Voi olla, että ensi kesänä niitä on jo tuplamäärä.

Heino Ervasti kertoo, että Kuusamon visenttipuisto avataan virallisesti ensi kesäkuussa.

– Syksyn ajan opettelemme toimimaan niiden kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kymmenen vuotta vankeutta Pietarsaaren paloittelusurmasta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 29 - 17:03

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut pedersöreläismiehen kymmenen vuoden vankeuteen Pietarsaaren paloittelusurmasta.

43-vuotias mies sai tuomion taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Tapahtumissa mukana ollut 46-vuotias nainen tuomittiin hautarauhan rikkomisesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Tuomitut joutuvat maksamaan korvauksia uhrin omaisille yhteensä reilut 45 000 euroa.

Pietarsaaren paloittelusurma paljastui helmikuussa, kun Permon kaupunginosassa löytyi jäteastiasta uhrin ruumiinosia. Poliisi joutui järjestämään alueella poikkeuksellisen laajan etsintäoperaation.

Uhri oli vuonna 1965 syntynyt pietarsaarelaismies.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monitoimikeittiöt ovat yhä suurempia – miljoonasäästöt syntyvät vuosien varrella

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 29 - 12:05
Mistä on kyse?
  • Monitoimikeittiö Lööki aloittaa Oulussa lokakuun alussa.
  • 11 miljoonaa euroa maksava monitoimikeittiö korvaa useita laitoskeittiöitä
  • Vuoden 2018 kesällä se ruokkii jopa 28 000 oululaista
  • Asiakkaita ovat Oulun Serviisin koulut ja päiväkodit sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Oulun Ruskossa sijaitsevassa monitoimikeittiö Löökissä tuoksuu kinkkukiusaus, jota Oulun Tuotantokeittiö Oy:n toimitusjohtaja Toni Kalliorinne maistelee yhdessä työntekijöiden kanssa.

Uudet tuotantotilat hohtavat puhtauttaan. Keittiössä valmistaudutaan tulevaan ja aloitellaan pienimuotoisesti tuotantoa.

Toni Kalliorinne kertoo, että toiminta pyörii täydellä teholla vuoden 2018 kesäkuussa. Asiakkaina ovat silloin Oulun Serviisi eli Oulun koululaisia ja päiväkotilapsia sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Ruokailijoita on tuolloin noin 25 500, ja kesällä 2018 keittiö valmistaa jopa 28 000 annosta.

Isoja yksiköitä tulossa muuallekin

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Tuula Koimäen mukaan maassamme on yli 10 000 annosta päivässä tekeviä keskuskeittiöitä tällä hetkellä alle kymmenen. Oulun Lööki on kokoluokaltaan todella suuri.

– Maamme suurin monitoimikeittiö valmistaa noin 50 000 annosta vuorokaudessa tällä hetkellä.

Monitoimikeittiössä tehdään ateriakomponentteja. Ne voivat olla kastikkeita, keittoja tai paistoksia.Pekka Loukkola / Yle

Evirasta ei kerrota, mikä keittiö on maamme suurin tai missä se sijaitsee. Isoja yksiköitä on tulossa lisää.

– Suuntaus näyttäisi olevan kohti isompia keskusyksiköitä, joista sitten toimitetaan tarjoilukeittiöihin ruokaa joko kuumana, jäähdytettynä tai kylmävalmistusta varten, kertoo ylitarkastaja Tuula Koimäki Evirasta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella isoja keskuskeittiöitä on muun muassa Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa.

– Ja tiedän, että Porvooseen ollaan rakentamassa paraikaa isoa keskuskeittiötä, jatkaa Koimäki.

Säästöjä syntyy

Keskittämällä ateriatuotantoa Oulussa Ruskoon tavoitellaan tietenkin säästöjä. Laitoskeittiöiden määrä laskee Oulussa aluksi 27:stä 20:een ja vähenee myöhemmin edelleen yhdeksään.

Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisellin mukaan Löökin vaikutus tuo säästöjä miljoonia vuosittain.

– Vuoteen 2020 mennessä uuden tuotantomallin kustannukset ovat arviolta 8–9 miljoonaa vähemmän kuin nykyisessä 27 laitoskeittiössä.

Painopiste siirtyy ruoan valmistuksesta tarjolle laittamiseen. Jukka Weisell

Henkilöstön määrä vähenee, ja osalla henkilöstössä työnkuva muuttuu.

– Oulun Tuotantokeittiö Oy:n noin 30 työntekijää siirtyivät pääosin kaupungilta ja sairaanhoitopiiriltä. Ruoan valmistus isossa yksikössä tehostuu merkittävästi ja heijastuu Oulun Serviisin henkilöstön tehtäviin.

– Painopiste siirtyy ruoan valmistuksesta tarjolle laittamiseen. Vaikutukset näkyvät määräaikaisen työvoiman ja vuokratyövoiman tarpeen vähenemisessä ja eläköitymisen hyödyntämisenä mahdollisimman täysimääräisesti, kertoo Weisell.

Ei kokonaisia aterioita vaan ateriakomponentteja

Monitoimikeittiö Lööki ei valmista ateriakokonaisuuksia, vaan osia aterioihin. Se voi olla pääruoka tai kastike, keitto tai paistos. Tyypillinen lämmin ruoka voi olla lihakeitto, makaronilaatikko tai kinkkukiusaus. Juomat, leivät ja esimerkiksi salaatit toimitetaan muualta päiväkoteihin tai kouluihin.

Pyrimme hyödyntämään paikallista tuotantoa ja lähituottajien tuotteita mahdollisimman paljon. Toni Kalliorinne

Löökin tuotantopäällikkö Anne Pisilän mukaan keittiössä tehdään Sydänmerkki-kriteerien mukaisia aterioita.

Toni Kalliorinne kertoo, että ruokaa valmistetaan usealla eri tavalla. Ruoka voi olla lämmintä, mutta myös kypsennä ja jäähdytä -menetelmällä valmistettua.

– Lisäksi on kylmävalmistusta ja vielä erikseen erillinen keittiö erityisruokavalioita varten. Niiden määrä on kasvanut koko ajan, Kalliorinne kertoo.

Tuhansia kiloja raaka-aineita         

Kun laitos pyörii kesällä 2018 täysillä, raaka-ainetta käsitellään useita tuhansia kiloja päivittäin. Lähiruokien osuus on noin 30–40 prosenttia tuotannosta.

– Pyrimme hyödyntämään paikallista tuotantoa ja lähituottajien tuotteita mahdollisimman paljon, Kalliorinne sanoo.

Monitoimikeittiö Lööki tekee ruokia yhdessä työvuorossa. Työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Monitoimikeittiön hinta on noin 11 miljoonaa euroa.

Monitoimikeittiö Lööki sijaitsee Oulun Ruskossa.Pekka Loukkola / Yle

Köökin ruuista 70 prosenttia menee Oulun Serviisille ja 30 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille.

– Uskoisin, että tämä on maamme suurimmasta päästä olevia laitoksia tämäntyyppisessä valmistuksessa, kertoo Toni Kalliorinne.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luonnonkauniit Oulujärven saaret kiistan keskellä – Metsähallitus hamuaa puuta, luontoväki pelkää hakkuiden laajenevan

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 29 - 06:20
Mistä on kyse?
  • Kuoston ja Kaarresalon saaret Oulujärvessä ovat nousseet Metsähallituksen ja eri luonnonsuojeluyhteisöjen välisen väännön keskiöön.
  • Metsähallitus halajaa saarilta puuta ja aloittaa hakkuut todennäköisesti parin viikon kuluttua.
  • Hakkuut eivät vaaranna saarien luonnon monimuotoisuutta, Metsähallituksesta vakuutetaan.
  • Paikalliset luontoharrastajat kuitenkin pelkäävät hakkuiden laajenevan.

Kiistan taustalla on kysymys siitä, mikä merkitys saarilla on tulevaisuudessa luontokohteina.

Vaalaan kuuluvat Kuoston ja Kaarresalon saaret ovat Natura 2000 -verkostossa.

Lisäksi ne ovat osa jääkauden jäänteenä syntynyttä Rokuan Geopark-aluetta, Suomen ainoaa matkailualuetta, joka on saanut UNESCO:n Geopark-tunnustuksen ainutlaatuisen geologisen perintönsä vuoksi. Tämä alue ulottuu Utajärven, Muhoksen ja Vaalan läpi Oulujärven saarille.

Luonnonsuojelujärjestöjen mukaan hakkuut ovat ristiriidassa saaren alkuperäisen suojelupäätöksen kanssa. Sen mukaan saarilla saa tehdä vain pienimuotoisia ja maisemaan sopeutettuja hakkuita.

Saaret eivät ole varsinaisia suojelualueita, vaan niissä suojelu perustuu ulkoilulakiin, joka mahdollistaa metsänhoitotoimet.

Osa luonnonsuojelijoista pelkää kuitenkin, että hakkuiden ulottaminen retkeilyalueille murentaa vähitellen muiden suojelualueiden pitävyyttä. Samalla retkeilyalueista tehtäisiin nykyistä selkeämmin talousmetsiä, joissa suojelun merkitys vähenisi.

Tärkeä luonto- ja retkeilykohde

Vaalalainen luontoharrastaja Tiina Koski-Tulppo on koonnut yhdessä parin muun paikallisen henkilön kanssa hakkuita vastustavan adressin. Koski-Tulppo sanoo, että saaret ovat tärkeä paikallinen luontokohde paitsi alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille, myös muille retkeilijöille.

Oulujärven retkeilyalueRisto Degerman / Yle

Oulujärven retkeilyalue sijaitsee Oulujärven länsiosassa. Siihen kuuluu saaria sekä mantereen puolella olevia rantakaistaleita.

Retkeilyalueen suojelu perustuu ulkoilulakiin. Sen hoidosta ja kunnosspidosta vastaa Metsähallitus.

Hän muistuttaa myös saarten merkityksestä Oulujärven saarilla pesiville kotkille ja kalasääksille.

Metsähallituksen mukaan kyse on alueelle sovitetusta metsänhoidosta, jossa saariin jätetään eri-ikäistä ja kokoista puustoa. Monimuotoisuutta pyritään turvaamaan myös niin, että saariin syntyisi lahoavia puita.

– Metsäalueet säilyvät peitteisenä, vakuuttaa Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen.

Tolonen kertoo, että hakkuuvoimakkuus voi vaihdella eri osissa saaria, mutta aukkohakkuita ei saarissa tehdä.

Metsähallituksen mukaan hakkuiden avulla metsien rakennetta muutetaan karsimalla puustosta eri-ikäisiä puita. Niillä halutaan estää puupeltomainen metsä. Samalla metsästä tehdään enemmän luonnonmetsän näköinen.

Merkittävä määrä puuta

Vaikka Metsähallituksen mukaan hakkuissa saariin jätetään myös järeitä vanhoja puita, odotuksissa on, että kokoon saadaan puuta merkittävä määrä. Arvion mukaan puuta saataisiin parin sadan hehtaarin kokonaisalalta noin 10 000 kuutiometriä. Osa siitä on myös järeää tukkipuuta.

Saarten rantavyöhykkeitä ei karsita. Saarten sisäosissa puusto harvenee, kun siitä hakkuusuunnitelman mukaan kaadetaan eri ikäisiä puita.Risto Degerman / Yle

Hakkuut tehdään saariin kuljetettavalla monitoimikoneella. Se on aiheuttanut paikallisissa huolta siitä, tuleeko hakkuista kuitenkin luvattua rajumpia.

– Meillä on huoli siitä, että hakkuut laajenevat, vaikka meille annetaan tuntuma, että ne olisivat vain pienaukkohakkuita ja erilaisia rakenteistamishakkuita, sanoo Tiina Koski-Tulppo.

Valitukset siirtävät hakkuita

Hakkuiden aloittaminen on siirtynyt niistä tehtyjen valitusten takia.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan hakkuiden aloittamiselle ei kuitenkaan ole estettä, koska ne eivät merkittävästi vaikuta Natura-alueen valintaperusteina olleisiin luontotyyppeihin.

Retkeilyalue on veneilijöiden ja melojien suosima ulkoilukohde, jossa on opasteita ja päiväretkeilyyn sopivia taukopaikkoja.Risto Degerman / Yle

Metsähallituksen aluejohtajan Arto Tolosen mukaan Kuostonsaaren ja Kaarresalon hakkuut aloitetaan todennäköisesti parin–kolmen viikon kuluttua.

Ennen monitoimikoneen proomukuljetusta saareen Metsähallitus haluaa varmistaa myös hallinto-oikeudelta, voidaanko hakkuut aloittaa, vaikka niistä on valitettu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Entinen huumeidenkäyttäjä tukee nykyisiä neulanvaihtopisteessä – "Tiedän, miten pitkä ja kova matka se on"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 28 - 18:45

Huumeidenkäyttäjät voivat vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin noin 40 pisteessä yli 30 paikkakunnalla. Terveysneuvontapisteiden tavoitettavuus vaihtelee kuitenkin kovasti eri puolilla maata.

Espoossa, Helsingissä, Raumalla, Tampereella, Turussa ja Valkeakoskella palvelua saa kaikkina arkipäivinä. Valtaosa pisteistä on auki vain tunnin pari yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, jotkut vielä harvemmin eli joka toinen viikko. Kuusamossa tiedon aukiolosta saa soittamalla, Jyväskylässä taas toimii liikkuva vaihtopiste.

Kokkolassa terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste Vaihtari kärsii asiakaskadosta. Pisteessä on keväästä lähtien käynyt vain kourallinen asiakkaita kuukaudessa. Kun toiminta alkoi pian kaksi vuotta sitten, kävijöitä oli yli tuplaten. Osa kävijöistä asioi myös kaverien puolesta. Likaisia ruiskuja ja neuloja saatiin ensimmäisen puolen vuoden aikana talteen 4500.

Kyse ei ole siitä, etteikö tarvetta olisi. Esimerkiksi poliisin paljastamien huumausainerikosten määrä on viime vuosina tuplaantunut. Vaihtarissa epäillään, että sijainti terveyskeskuksen yhteydessä saattaa karkoittaa asiakkaita. Osa ostaa tuotteet apteekeista.

Vaihtopisteen toivotaan vähentävän veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, kun tarjolla on puhtaita välineitä. Sen lisäksi Vaihtarista saa ehkäisyvälineitä, neuvoja ja apua ja tarvittaessa ohjausta hoitoonkin, jos asiakas sitä haluaa.

– Suoraa hoitoonohjausta meidän kautta ei ole, mutta opastetaan kyllä, miten hoitopolun alkuun pääsee, kertoo lähihoitaja Mika Niemonen.

Vaihtarista saatavan pussin sisältö.Kalle Niskala / Yle

Niemonen uskoo, että kaikki tarvitsevat eivät ole vielä hakeutuneet Vaihtariin. Sen paikka terveyskeskuksessa ei ole palautteen perusteella paras mahdollinen, sillä pienellä paikkakunnalla pelätään leimautumista ja sitä, ettei henkilöllisyys pysy salassa.

Vaihtarille mietitäänkin parempaa paikkaa, ja parannusehdotuksia otetaan vastaan.

Minä en ole mikään erikoismies, luulen että minut on helppo kohdata Kokemusasiantuntija, päihdetyöntekijä Mikko Roiko

Kynnystä on yritetty madaltaa muun muassa palkkaamalla kokemusasiantuntija. Mikko Roiko on nykyään myös päihdetyöntekijä. Vaihtarissa hän ottaa vastaan asiakkaita, antaa ja vaihtaa neuloja ja tarjoutuu keskustelemaan. Hän ei koe olevansa mitenkään käyttäjien yläpuolella eikä myöskään asiantuntija kohdatessaan huumeidenkäyttäjiä.

– Että voisin olla kuitenkin vertaisena, vaikka olen tätä uutta elämää nyt elänyt. Siinä ihminen kohtaa ihmisen.

Roiko toivoo, että paikka saisi sellaiset kasvot, että apua voi hakea ja ruiskut vaihtaa turvallisesti. Hän ymmärtää huumeidenkäyttöaikojensa valossa epäilykset ja sen, että vaatimus luottamuksesta on aivan ehdoton.

– Toivoisin, että ihmiset voisivat tulla. Ei me olla puheita pitämässä, vaan auttamassa.

Kalle Niskala / Yle

Roikon entisestä elämästä on kulunut 13 vuotta, mutta monet käyttäjät tunnistavat hänet yhä.

– Minä en ole mikään erikoismies, luulen että minut on helppo kohdata.

Takana on pitkä hoito. Irti aineista Roiko pääsi kahdella avulla: hän tuli uskoon ja pääsi samaan aikaan hyvään yhteisöhoitoon. Siitä alkoi toipumismatka.

Mikko Roiko näkee oman päihteidenkäyttönsä taustalla tarpeen selviytyä, aina kustakin hetkestä. Toivottomuus oli läsnä, enemmän tai vähemmän. Nyt mies uskaltaa ajatella pidemmälle, ja levollisuutta on tullut lisää.

Ymmärrys ei tule puheiden kautta, vaan siinä hetkessä, kun ollaan vaan Kokemusasiantuntija Mikko Roiko

– Nimenomaan se toivo on ollut kasvavaa laatua. Se on ollut voimavara, tänäkin päivänä. Toivo on ollut itselle todella tärkeä.

Kokemusasiantuntija näkee taakse, mutta katsoo eteenpäin

Roiko on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen, sitten lähihoitajaksi valmentavaa, valmistunut päihdetyön ammattitutkinnosta ja kouluttautuu nyt urheiluhierojaksi. Hän puhuu yhä "meikäläisistä" ja kokee pystyvänsä samastumaan käyttäjiin.

– Koen että ymmärrys ei tule puheiden kautta, vaan siinä hetkessä, kun ollaan vaan.

Hänen mukaansa pelin pitää olla reilu: jos haluaa kohdata jonkun, pitää tulla kohdattavaksi. Roiko laittaa kortit pöytään ja katsoo, kuka lähtee mukaan.

– Tietyllä tavalla arvostan ihmisiä, joilla on vielä tilanne päällä ja oma matka vaiheissa. Tiedän, miten pitkä ja kova matka se on itsellä ollut. Siinä on monta vaihetta, eikä niitä voi jouduttaa.

Roiko voi kertoa entisestä elämästään ja ainakin kurkata taaksepäin, mutta varsinainen suunta on eteenpäin.

– Menneisiin ei pidä jäädä, niin sanon ennen kaikkea itselleni.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Miljardeja hyökkäyksiä sekunnissa" – kyberhyökkäykset ovat uhka, jota Oulun yliopistossa aletaan torjua yhdessä amerikkalaisten kanssa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 28 - 16:25
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopiston yhteyteen perustetaan USA:n ja Suomen yhteinen kyberturvallisuuden tutkimuskeskus.
  • Keskuksessa tehdään tutkimustyötä sen eteen, miten esimerkiksi vakavia kyberhyökkäyksiä saataisiin kitkettyä.
  • Yhteistyön amerikkalaisten kanssa odotetaan avaavan myös suomalaisille yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia.

Oulussa on tällä viikolla ilakoitu tiedosta, että kaupunkiin saadaan USA:n ja Suomen yhteinen kyberturvallisuuden tutkimuskeskus.

Oulun yliopiston yhteyteen perustettavassa keskuksessa tullaan jatkossa tekemään laajalla rintamalla työtä sen eteen, että maailmalla kiivaasti yleistyneitä kyberhyökkäyksiä saataisiin kitkettyä.

Yliopiston informaatioteknologian dosentin Tapio Frantin mukaan tutkimustyölle on todellinen tarve. Hän sanoo, että kyberhyökkäykset ovat yksi maailman nopeimmin kasvavista järjestäytyneen rikollisuuden ja jopa valtiollisen toiminnan haaroista.

– Tuoreiden arvioiden mukaan verkossa tapahtuu jopa miljardeja hyökkäyksiä ja hyökkäykseen tähtääviä toimenpiteitä sekunnissa. Ne aiheuttavat satojen miljardien eurojen taloudelliset menetykset vuodessa, Frantti arvioi.

Pelkästään esimerkiksi yrityksiin kohdistuviin kyberhyökkäyksiin Oulun keskuksessa ei keskitytä. Siellä on tarkoitus tutkia myös sitä, miten yksittäisten ihmisten henkilökohtaista verkkoturvallisuutta voitaisiin kehittää muun muassa verkkomaksamisen ja kotiautomaation osalta.

Oulun kyberturvallisuuskeskus tulee olemaan osa amerikkalaista Serc-keskusta, joka on tutkinut USA:ssa ohjelmistojen ja järjestelmien turvallisuutta jo pitkään.

Simuloituja hyökkäyksiä, verkkoliikenteen seuraamista

Kyberturvallisuuskeskuksen odotetaan avaavan suomalaisille teknologiayrityksille myös uusia bisnesmahdollisuuksia, sillä firmat pääsevät tekemään yhteistyötä yhdysvaltalaisten yliopistojen huippuosaajien kanssa.

Esimerkiksi yksi, uutta teknologiaa parhaillaan kehittelevä suomalainen tietoliikenneyritys, pääsee kehittämään osaamistaan konkreettisella tavalla.

– Yritys käy yhdysvaltalaisen yrityksen kanssa läpi kehitteillä olevan teknologian riskit. Simuloimme yhdessä toiminnot muun muassa hyökkäämällä kehitettävän tekniikan tietoturvan kimppuun. Näin opimme yhä paremmin erottamaan tietoturvahyökkäykset esimerkiksi tavallisesta verkkoliikenteestä, dosentti Tapio Frantti avaa.

Olemme päässeet osaksi merkittävää verkostoa. Tapio Frantti

Yhdysvalloissa kyberturvallisuuden tutkimuskeskuksen toiminnassa ovat mukana Georgetownin, Ball Staten ja Virginian yliopistot. Suomessa alkaneeseen yhteistyöhön osallistuvat Oulun yliopiston lisäksi Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto.

– Olemme päässeet osaksi merkittävää verkostoa, jota kannattaa nyt hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön avulla voimme viedä suomalaista elinkeinoelämää maailmalle ja asemoida oman osaamisemme kybertuvallisuuden alalla, Frantti kertoo.

Taistelua maailmanlaajuista ongelmaa vastaan

Oulun yliopiston tekniikan tohtori Juha Röning kertoo, että suomalaisten ja amerikkalaisten tiivistyvä yhteistyö kyberturvallisuudessa tarkoittaa käytännössä myös sitä, että tutkijat puolin ja toisin pääsevät käsiksi toistensa aineistoihin.

– Tutkimus verkostoituu vahvasti tämän alkavan yhteistyön myötä, hän toteaa.

Juha Röning pitää sitä tärkeänä ja sanoo, että taistelu tietoturvan puolesta on maailmanlaajuista.

– Siinä mielessä nyt alkanut kansainvälinen yhteistyö on hyvä juttu.

Kyberturvallisuuden tutkimuskeskus tulee olemaan avoin kaikille suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Toimintaa rahoittavat Tekes, yliopistot ja yritykset.

Keskukseen tulee kuusi uutta työpaikkaa. Alkuvaiheessa työtä on tarjolla erityisesti tutkijoille.

Lue lisää:

Kyberturvallisuus Suomen valtti maailmalla - esillä myös EU:n huippukokouksessa Tallinnassa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kyberturvallisuus Suomen valtti maailmalla - esillä myös EU:n huippukokouksessa Tallinnassa

YLE: Perämeri - 2017, Syyskuu 28 - 14:04

Suomen kyberturvallisuustutkimus on maailman huippua. Se on huomattu maailmalla Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja myöten.

EU:n puheenjohtajamaa Viro järjestää Tallinnassa tänä viikonloppuna huippukokouksen, johon osallistuvat EU-maiden johtajat. Kokouksen puitteissa järjestetään kyberturvallisuustapahtuma Tallinn Digital Summit, jonka pääpuhuja on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

Kyseessä on merkittävä huomionosoitus senkin vuoksi, että Limnélliä saapuvat ennakkotietojen mukaan kuuntelemaan Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja monet muut EU:n huippupoliitikot.

Limnéll haluaa säästää tärkeimmät viestinsä perjantaiseen puheeseensa, mutta kertoo, että aikoo nostaa esille muun muassa eri keinoja yhdistävään hybridivaikuttamiseen liittyvät uhkat. Tällaisia voivat olla tietomurrot, tietovuodot sekä psykologinen vaikuttaminen erilaisten sosiaalisten medioiden kautta, ja niillä voidaan haluta vaikuttaa esimerkiksi vaaleihin.

Limnéll aikoo myös korostaa Euroopan maiden yhteistyötä.

– Tarvitaan koordinoidumpaa yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen välillä, se on ihan välttämättömyys.

Limnéllin mukaan yhteistyötä on jo jonkin verran lähinnä turvallisuuden ja teknologian kehityksen osalta, mutta sitä on syytä tehostaa. Tarvitaan esimerkiksi poikkitieteellistä lähestymistapaa, hän sanoo.

Limnélli on tyytyväinen siitä, että kyberturvallisuus on nykyisin hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Se on kuitenkin hyvin laaja ilmiö, hän korostaa.

Siihen liittyvät myös muun muassa yksityisen ihmisen käyttäytyminen, kansalaistaidot, globaalit normit ja eurooppalaisten arvojen edistäminen koko kybermaailmassa. Kyse on myös luottamuksesta teknologiaan ja digitaalisiin palveluihin.

Limnéll uskoo, että Tallinnan kokous antaa hyviä eväitä konkreettisten toimien läpiviemiseen.

Ouluun tutkimuskeskus Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyönä

Suomalaisten osaaminen on tehnyt ilmeisesti vaikutuksen myös presidentti Donald Trumpiin, joka kehui Suomen kyberturvallisuusosaamista, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa elokuun lopussa.

Pian Trumpin kehujen jälkeen kerrottiin, että Ouluun perustetaan kyberturvallisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen takana on sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia voimia.

Uusi Cyber Security and Software Engineering Research Site toimii osana yhdysvaltalaista Serc-keskusta, jonka taustavoimina on 13 yliopistoa ja yli 20 teollista ja julkishallinnollista partneria. Tutkimusyksikkö on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille.

Oulun tutkimuskeskuksen kiinnostuksen kohteina ovat julkishallintoa ja yrityksiä koskevat uhat, mutta myös yksityisiä kansalaisia liikuttavat asiat, kuten nettikiusaaminen ja verkkomaksamisen ongelmat.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell.Martti Kainulainen / Lehtikuva Kokonaisturvallisuus Suomen vientivaltti

Limnéllin mukaan suomalaisen osaamisen lisäksi maailmalla arvostetaan meillä sotien jälkeen kehitettyä kokonaisturvallisuuden mallia.

Kun Suomessa puhutaan kyberturvallisuudesta ja hybridivaikuttamisesta, ovat yhteistyössä mukana eri viranomaiset, yrityselämä, tutkimusmaailma ja kansalaisjärjestöt.

– Ne tekevät aktiivista varautumisen yhteistyötä ja ylläpitävät toistensa tilannekuvaa.

Suomalainen malli kiinnostaa maailmassa, jossa varaudutaan yhä monimuotoisempiin uhkatekijöihin, ovat ne sitten kybermaailman tai fyysisen maailman puolelta, Limnéll sanoo.

Maailmalla on myös havaittu suomalaisten ottavan turvallisuusasiat edelleen vakavasti. Samalla Limnéll korostaa, ettei mikään maa kykene hoitamaan kyberturvallisuuttaan yksin.

– Painotan tässä eurooppalaista yhteistyötä.

Yritettiinkö vaaleihin vaikuttaa?

Mahdollisesta kybervaikuttamisesta on puhuttu erityisesti vaalien yhteydessä. Yhdysvalloissa presidentinvaalien jälkeen alkanut keskustelu ei osoita vieläkään laantumisen merkkejä. Viimeksi venäläistrollien arveltiin villinneen nettikeskusteluja amerikkalaisen jalkapallon pelaajien ja Trumpin välisessä sanasodassa.

Venäläisten trollien on epäilty yrittäneen vaikuttaa myös Ranskassa ja Saksassa käytyjen vaalien tuloksiin.

Viimeksi Saksassa käydyissä vaaleissa laitaoikeisto menestyi hyvin, mutta oliko kyse kybervaikuttamisesta vai oliko vaalitulos seurausta Saksassa käydystä keskustelusta?

– Saksassa oli etukäteen varsin suurta huolestuneisuutta. Pelättiin, että joku maa yrittää vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Nyt kun vaalit ovat ohi, ei ainakaan minun korviini ole kantautunut mitään merkittävää. Ainoastaan joitain sosiaalisen median kautta bottikoneilla tehtyjä yrityksiä.

Botit ovat haittaohjelmia, jotka toimivat valtaamissaan tietokoneissa isäntänsä käskyjen mukaan.

Vaalivaikuttamisyritykset eivät ole kuitenkaan yksiselitteisen selkeitä tapauksia. Limnéllin mukaan siksi tarvitaan eurooppalaista tutkimusta.

– Jos varaudumme kyberturvallisuudessa vain uhkiin, jotka on jo nähty ja koettu, ilman, että osaamme varautua tuleviin vaikuttamiskeinoihin, olemme aina askeleen jäljessä.

Jarno Limnéllin kolumni: Kyberturvallisuus on entistä laajempi käsite

Vuoden 2005 terrori-isku opetti viranomaisyhteistyön merkityksen Lontoon poliisille – Suomessa niukkuus on pakottanut yhteistyöhön

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pitkittyneen ripuliepidemian syytä etsitään Pietarsaaren seudulla haastatteluiden avulla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Syyskuu 28 - 14:03

Poikkeuksellinen ripuliepidemia on kuormittanut terveydenhuoltoa Pietarsaaren seudulla lähes kuukauden. Tapauksia on ilmennyt yli sata. Tautiaalto on jo laantumassa.

Epidemian syy sen sijaan ei ole vieläkään selvinnyt, vaan terveydenhuollon henkilöstö on joutunut haastattelemaan tautiin sairastuneet ja selvittämään, mitä he ovat syöneet ja juoneet.

– Yleensä ripulitautiin sairastuu elo-syyskuussa muutamia ihmisiä, mutta sata ihmistä on jo poikkeuksellisen paljon. Aiheuttaja pitäisi saada selville, ettei tauti uusi jälleen ensi syksynä, sanoo ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand.

Ripulia aiheuttaa Cryptosporidium, joka tarttuu ulosteen välityksellä joko suoraan tai esimerkiksi elintarvikkeiden kautta. Kyseessä on ulosteesta leviävä alkueläin, jonka torjumiseksi tarvitaan hyvä käsihygienia. Kädet pitää pestä ennen ruokailua, ja vihannekset ja marjat huuhtoa kunnolla ennen käyttöä.

Aiheuttaja pitäisi saada selville, ettei tauti uusi jälleen ensi syksynä Ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrand

Pietarsaaren alueella jylläsi samanlainen epidemia myös viime syksynä. Silloin sairastuneet olivat olleet tekemisissä nautaeläinten kanssa. Loisen aiheuttama ripuli on tuttu vitsaus viikon-kahden ikäisillä vasikoilla. Tuolloin ihmistartuntoja luonnehdittiin hyvin harvinaisiksi ja Pietarsaaren viimesyksyistä epidemiaa koko maan tasolla poikkeukselliseksi.

Tänä vuonna vastaavaa yhteyttä ei ole löytynyt.

Taudin keskimääräinen itämisaika on viikko, mutta se voi itää myös kolmisen viikkoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä