Kanta-alueen uutisia

Oulaskankaan synnytykset saavat jatkua, kunnes korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 30 - 15:32

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt välipäätöksen, jolla Oulaskankaan synnytyssairaalan toiminta voi jatkua niin kauan kuin asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi syyskuussa päätöksen, jonka mukaan synnytystoiminta lopetetaan 30.6.2018 mennessä. Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Oulaskankaan sairaalassa ei ole riittäviä resursseja ja osaamista hoitaa sellaisia vastasyntyneitä, jotka tarvitsevat terveydentilansa takia välitöntä hoitoa tai tehostettua valvontaa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntayhtymä haki muutosta KHO:lta hallinto-oikeuden päätökseen. Sairaanhoitopiiri pyysi päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes KHO on ratkaissut asian.

KHO päätti torstaina, että hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulaskankaan synnytykset saavat jatkua, kunnes korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 30 - 15:32

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tehnyt välipäätöksen, jolla Oulaskankaan synnytyssairaalan toiminta voi jatkua niin kauan kuin asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi syyskuussa päätöksen, jonka mukaan synnytystoiminta lopetetaan 30.6.2018 mennessä. Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Oulaskankaan sairaalassa ei ole riittäviä resursseja ja osaamista hoitaa sellaisia vastasyntyneitä, jotka tarvitsevat terveydentilansa takia välitöntä hoitoa tai tehostettua valvontaa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kuntayhtymä haki muutosta KHO:lta hallinto-oikeuden päätökseen. Sairaanhoitopiiri pyysi päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes KHO on ratkaissut asian.

KHO päätti torstaina, että hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syyttäjä: Amfetamiinia levitettiin maatilalta eri puolille Suomea, elintarvikekauppa oli pelkkä kulissi

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 30 - 13:05
Mistä on kyse?
  • Useaa eri kansalaisuutta olevien henkilöiden epäillään tuoneen ja levittäneen huumausaineita Oulun alueelle.
  • Poliisi sai esitutkinnassa takavarikkoon 29 kiloa amfetamiinia.
  • Laajan rikosjutun niin sanotussa amfetamiinikokonaisuudessa on syytettyinä 11 henkilöä.

Oulun käräjäoikeus jatkoi torstaina poikkeuksellisen suuren huumausainerikosjutun käsittelyä Oulun vankilan tiloissa. Syyttäjä on nostanut syytteet seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta tai avunannosta siihen, kahdesta huumausainerikoksesta ja yhdestä törkeästä rahanpesusta yhteensä 11 vastaajaa vastaan. Heistä kahdeksan on edelleen vangittuina.

Syyttäjä vaatii viidelle henkilölle 10 vuoden vankeusrangaistusta, kolmelle seitsemää ja kahdelle neljää vuotta ehdotonta vankeutta. Yhdelle vastaajalle syyttäjä vaatii 80 päiväsakkoa.

Oikeudenkäynti liittyy Pohjois-Suomen luultavasti kaikkien aikojen suurimpaan huumetakavarikkoon, jossa takavarikoitiin noin 30 kiloa amfetamiinia, 8 kiloa hasista ja kilo marihuanaa.

Huumekätköjä maatilalla

Syyttäjän mukaan viisi henkilöä on tuonut maahan amfetamiinia noin 35 kiloa. Yksi miehistä oli alkuvuodesta 2017 vuokrannut maatilan Oulun keskustaan rekisteröidyn elintarvikekaupan nimissä. Syyttäjän mukaan kaupalla ei ole ollut kuitenkaan laillista liiketoimintaa.

Maatila on syyttäjän mukaan hankittu huumausaineliiketoimintaa varten ja yritystä on käytetty kulissina rikollisen toiminnan rahaliikenteelle. Poliisi takavarikoi esitukinnan aikana amfetamiinia muun muassa navetan vintiltä ja halkovajasta maanalaisesta kätköstä.

Amfetamiinin levittämisestä syytetään myös kolmea miestä, joista kaksi syyttäjän mukaan kuljetti huumausainetta Kajaaniin. Osa huumausaineesta vietiin Ouluun ja osa Jyväskylään. Rikokset ovat syyttäjän haastehakemuksen mukaan tapahtuneet vuosina 2015 - 2017.

Vastaajat ovat esitutkinnassa pääosin kiistäneet syytteissä kuvatut teot. Käräjäoikeuden arvion mukaan amfetamiinikokonaisuuden käsittely päättyy 15. päivä joulukuuta.

Lankomiesten organisaatio?    

Yksi törkeästä huumausainerikoksesta syytetyistä on syytteessä myös törkeästä rahanpesusta. Mies matkusti vuoden 2016 joulukuussa Ruotsista Tornioon, josta edelleen taksilla Kemiin ja junalla Ouluun. Hän sai Oulussa vaimonsa veljeltä 26 000 euroa käteisenä. Syyttäjän mukaan kyse oli huumausainerikoksella saadusta rikoshyödystä.

Syyttäjän mukaan miehen vaimon veli, joka myös on syytettynä törkeästä huumausainerikoksesta, on osallistunut Oulun alueella huumausainekauppaan. Syyttäjän mukaan jo vuosina 2015 ja 2016 huumausainekauppaa harjoittanutta organisaatiota ja sen laajuutta ei ole pystytty esitutkinnassa selvittämään.

Syyttäjän mukaan toisen miehen käteisvaroja ei myöskään pystytä selittämään elintarvikekaupan liiketoiminnalla.

Yhdeksän vangittua ja istunto vankilassa

Laaja juttukokonaisuus käsitellään kolmessa osassa.

Oulun käräjäoikeus aloitti juttuvyyhden käsittelyn maanantaina 27.11. niin sanotulla kannabiskokonaisuudella. Siinä syytteessä on neljä henkilöä, joista kahta syytetään törkeästä huumausainerikoksesta. He ovat kiistäneet rikoksen. Syyttäjä vaatii pääsyytetylle yli kolmen vuoden vankeutta.

Syyttäjän mukaan huumekaupan kulissina on toiminut Oulun keskustassa sijainnut elintarvikekauppa.

Laajaa huumausainerikojuttua käsitelään Oulun vankilan liikuntasalissa.Paulus Markkula / Yle

Useaa eri kansalaisuutta olevien henkilöiden epäillään tuoneen ja levittäneen huumausaineita Oulun alueelle. Huumeiden arvo katukaupassa olisi ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.

Juttukokonaisuuteen liittyvää talousrikososaa käsitellään 18.-19. päivä joulukuuta.

Rikoksesta epäillyt ovat syyttäjän ilmoituksen mukaan esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Juttukokonaisuudessa on kaikkiaan yhdeksän vangittua vastaajaa. Vangittujen vastaajien lukumäärä on niin suuri, ettei Oulun oikeustalolla ole heille tällä hetkellä riittävästi säilytystiloja. Myös vankien kuljettaminen vaatisi tässä tapauksessa mittavia järjestelyjä.

Näistä syistä asian pääkäsittely toimitetaan poikkeuksellisesti Oulun vankilan tiloissa. Käräjäoikeus on varannut jutulle aikaa pitkälle joulukuuhun.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Isyysvapaalle voi tulla yllättävä hintalappu, jos lapsi on yksityisessä päivähoidossa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 30 - 06:59
Mistä on kyse?
  • Isyysvapaasta saattaa koitua perheelle yllättävä maksuvelvollisuus yksityisessä päivähoidossa, koska kunta ei maksa yksityisen päivähoidon perimää varausmaksua.
  • Kunnallisessa päiväkodissa hoitopaikka säilyy aina maksutta isyysloman ajan.
  • Osa kunnista jatkaa palvelusetelin maksamista myös isyysloman ajalta.

Isyysvapaa voi tulla yllätyksenä kalliiksi, jos perhe haluaa säilyttää lapsen päivähoitopaikan ja lapsi on yksityisessä päivähoidossa.

Esimerkiksi Oulu ei maksa isyysvapaan ajalta palveluseteliä, joka korvaisi varausmaksun, jollaista osa yksityisistä päivähoitopaikoista perii. Sen suuruus voi olla esimerkiksi puolet normaalista päivähoitomaksusta, ja maksu pitää isyysloman ajalta maksaa kokonaan itse.

Ongelma tuli vastaan esimerkiksi oululaisperheelle, joka otti yhteyttä Yle Oulun toimitukseen. Perhe kertoi kauhistuneensa, kun isyysvapaan pitäminen tuli ajankohtaiseksi. Perhe perui isyysvapaasuunnitelmat liian kalliina.

Päivähoitoyrittäjän tulot katkolla

Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen muistuttaa, että ilman kunnalta saatavaa maksua tai perheeltä laskutettavaa varausmaksua päivähoitoyrittäjä jää vaille tuloja isyysvapaan ajalta.

– Useimmat kunnat eivät varmaankaan maksa (palveluseteliä). Siinähän maksettaisiin tyhjästä päivähoitopaikasta yksityiselle samalla, kun lasten päivähoitopaikoista yleisesti on pulaa, Jarkko Lahtinen muotoilee.

Meillä Tampereella kannustetaan isiä viettämään aikaa lapsen kanssa. Elli Rasimus

Useimmat kunnat näyttävät jättäneen asian perheiden ja yksityisen palveluntuottajan välillä sovittavaksi.

Oulussakin jotkut palveluntuottajat suostuvat tulojensa pienentymiseen isyysvapaan vuoksi. Esimerkiksi Suomen suurin yksityinen päiväkotiyritys Touhula Varhaiskasvatus Oy ei Oulussa laskuta perheeltä isyysvapaan aikana tyhjäksi jäävästä hoitopaikasta.

Kunnallisessa päivähoidossa varausmaksua ei saa periä.

Kunta voi myös tukea isyyslomia

Isyysvapaasäädösten mukaan kunta ei ole velvollinen korvaamaan yksityisen hoitopaikan säilyttämisestä perittäviä maksuja.

Kunnat voivat kuitenkin halutessaan jatkaa kulujen korvaamista myös isyysvapaan aikana. Esimerkiksi Turku, Raisio ja Lieto jatkavat yksityisen päivähoidon palvelusetelien maksamista isyysvapaalla.

Tällainen loukku tai ansa on todella valitettava. Satu Haapanen

Myös Tampere ja seitsemän ympäryskuntaa maksavat palveluntuottajalle päivähoidon palvelusetelin isyysloman ajalta, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Elli Rasimus Tampereen kaupungilta.

– Tämä on selvästi ilmaistu seudullisessa sääntökirjassa. Meillä Tampereella kannustetaan isiä viettämään aikaa lapsen kanssa, Elli Rasimus korostaa.

Oulussa on suhteellisen runsaasti yksityisiä varhaiskasvatuspaikkoja. Yksityisten osuus on lähes 40 prosenttia, kun koko Suomessa osuus on noin 15 prosenttia. Palvelusetelipäivähoidon markkinoiden myös odotetaan kasvavan koko maassa.

Oulu aikoo keskustella ongelmasta

Oulun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen mukaan isyysvapaan aikaisiin päivähoitomaksuihin liittyvä ongelma on tiedostettu Oulussa, mutta päätöksiä palvelusetelin jatkumisesta isyysvapaan ajalta ei ole tehty.

Vanhempien pitäisi Rissasen mukaan ottaa kyseinen maksuvelvollisuus huomioon yksityistä hoitopaikkaa vastaanottaessaan.

– Ratkaisu pohjautuu isyysvapaasäädöksiin, Ulla Rissanen alleviivaa.

Satu Haapasen mukaan Oulu ei ole korvannut yksityisen hoidon tuottajalle lapsen poissaoloja.Paulus Markkula / Yle

Oulun kaupungin tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä ensi vuodellekaan määrärahoja yksityisille korvattavista isyysvapaajaksoista. Toisin kuin monet suuret kaupungit, Oulu on säästösyistä myös rajoittanut varhaiskasvatuksen niin sanottua subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin, kun toinen vanhemmista on esimerkiksi työtön.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen (vihr.), lupaa, että asiasta aloitetaan keskustelu ja yksityisen päivähoidon sopimuskäytäntöjen yhdenvertaisuus kartoitetaan.

– Tällainen loukku tai ansa on todella valitettava, perheet ja lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tähän mennessä Oulu ei ole korvannut yksityisen hoidon tuottajalle näitä lapsen poissaoloja. Voin luvata, että keskustelemme asiasta, Satu Haapanen sanoo.

Isyysvapaalla hyvä tarkoitus

THL:n syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan isyysvapaiden pidentäminen edistäisi sukupuolten tasa-arvoa. Viidennes isistä ei pidä päivääkään isyyslomaa. Isyysvapaita voi nykyisin pitää kahdessa jaksossa, osin äitiysloman aikana ja osin äitiys- tai vanhempainrahakauden jälkeen.

Ratkaisu pohjautuu isyysvapaasäädöksiin. Ulla Rissanen

Lapsi voi olla päivähoidossa ennen isyysvapaan käyttämistä. Isyysloman aikana lapsi ei kuitenkaan voi käydä päivähoidossa, mutta perheen muut lapset voivat olla päivähoidossa tavanomaiseen tapaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pikkukunnan ja Mehiläisen "keksintö" mahdollistaa yksityisten lääkäripalvelujen käytön verovaroin koko maassa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 29 - 16:35
Mistä on kyse?
  • Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Siikalatvan kunta ja yksityinen lääkäriasema Mehiläinen ovat kehittäneet erikoisen palvelumallin.
  • Mallissa kunta perustaa terveysasemansa naapurikaupunki Ouluun, jonka keskustassa sijaitsee Mehiläisen lääkärikeskus.
  • Järjestely on yllättänyt Oulun kaupungin ja sen pelätään aiheuttavan kustannuksia kaupungille, jos oululaiset valitsevat Siikalatvan terveysasemakseen.
  • Valtiovarainministeriö selvittää nyt, onko malli lainmukainen.

Oulun lääkärikeskus Mehiläiseen avataan joulukuussa Siikalatvan kunnan terveysasema. Etäpisteenä toimiva asema on julkinen terveyskeskus, sillä sen perustaja on Siikalatvan kunta. Asian nosti esille Helsingin Sanomat.

Valtiovarainministeriö selvittää, onko Siikalatvan kunnan ja Mehiläisen Ouluun suunnittelema julkinen terveysasema lainmukainen.

Mehiläisen terveysasemista ja ulkoistuksista vastaava johtaja Lasse Männistö kertoo sähköpostitse, että Mehiläisen tavoitteena on saada terveyspisteen asiakkaaksi myös oululaisia. Kyse on pilotista, jolla varaudutaan mahdollisesti laajenevaan valinnanvapauteen.

– Näemme uudessa toimipisteessä kasvun mahdollisuuden, jos oululaiset haluavat saada julkista perusterveydenhuoltoa ilman jonona ja julkisen palvelun asiakasmaksun hinnalla, Männistö kirjoittaa.

Kyseessä on ensimmäinen julkinen terveysasema, joka toimii toisen kunnan maantieteellisellä alueella ja sijaitsee yksityisen lääkäriaseman tiloissa.

Ministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston hallitusneuvos Alli Valli-Lintu kertoo, että selvitystyö terveysaseman laillisuudesta tehdään mahdollisimman pikaisesti. Ministeriöstä ei haluta kommentoida asiaa vielä enempää.

Siikalatvan ja Mehiläisen malli voi levitä koko maahan

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo, että käytäntö tulee laajenemaan, mikäli lakiin ei saada nopeasti muutosta.

Esimerkiksi Lumijoki on päättänyt ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa ensi vuoden alusta lähtien Terveystalolle. Näin myös se pystyisi halutessaan perustamaan etäpisteen Ouluun. Leskisen mukaan etäpisteiden perustaminen on nyt käytännössä mahdollista minne tahansa.

Hän kertoo, että perustaminen vaatii ulkoistamissopimuksen kunnan kanssa, mutta se käytännössä löytyy jo kaikilta isoilta yksityisiltä lääkärikeskuksilta.

– Kunnan, jonka palveluita järjestetään, ei tarvitse sijaita Pohjois-Pohjanmaalla, vaan se voi olla mikä tahansa kunta, joka avaa sivupisteensä Ouluun tai minne tahansa muualle Suomessa.

Meidän täytyy enemmän skarpata omien palveluiden tuottajana, mutta se on ollut säästöjen vuoksi vaikeaa. Kirsti Ylitalo-Katajisto

Mehiläisen Oulussa sijaitseva etäpiste on myös muiden kuin Siikalatvan kunnan asukkaiden käytettävissä. Nykyisen valinnanvapauslain perusteella esimerkiksi oululainen voi valita Mehiläiseen sijoittuvan toimipisteen omaksi terveysasemakseen. Valinta on tehtävä vuodeksi kerrallaan.

Oulun asemalta tarjotaan lääkäri- ja hoitajapalveluiden lisäksi myös muun muassa neuvolapalvelut, suun terveydenhuolto ja mahdollisuuksien mukaan myös hyvin lyhyt vuodeosastohoito. Pitkät vuodeosastojaksot hoidetaan ostopalveluin Oulussa ja lähialueella.

Siikalatvan etäpiste tulee toimimaan Oulun Mehiläisen sisälle rakennettavalla Oma Lääkärisi -asemalla. Terveysasemalle rekrytoidaan uutta henkilökuntaa. Männistö kertoo, että mikäli asiakkaiden määrä kasvaa voimakkaasti, henkilöstön määrää pystytään lisäämään nopeasti.

Oulussa pelätään maksujen karkaavan

Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kertoo Ouluun perustettavan terveysaseman tulleen täytenä yllätyksenä.

Myös Terveystalo voi perustaa etäpisteen Ouluun, kun se ottaa järjestettäväkseen Lumijoen sote-palvelut.Toni Pitkänen / Yle

– Keskustelua palvelujen siirtymisestä yksityiselle puolelle on käyty erikoissairaanhoidon osalta, mutta nyt tämä näyttää leviävän myös perusterveydenhuollon puolelle.

Oulussa ei ole vielä ehditty miettiä, mitä Mehiläisen ja Siikalatvan perustama terveyskeskus käytännössä tarkoittaisi. Myöskään sitä ei voida vielä arvioida, kuinka moni oululainen vaihtaa terveysasemansa Siikalatvan etäpisteeseen Mehiläiseen. Ylitalo-Katajisto on asiasta kuitenkin huolissaan.

Lääkärit kulkeva pääosin Oulusta, joten heitä voi olla helpompi saada, jos osan työpäivistä voi tehdä Oulun toimipisteessä. Pauli Piilman

– Lasku yksityiseltä puolelta voi olla mitä tahansa, ja kaupungin on se maksettava. Tällä voi olla isoja taloudellisia vaikutuksia.

Vuonna 2014 voimaan tulleen valinnanvapauslain myötä liki 700 oululaista on vaihtanut terveysasemaansa muihin kuntiin. Näistä valtaosa on jakkukyläläisiä, jotka ovat siirtyneet Iin terveysasemalle. Myös Kempeleen ja Muhoksen terveysasemat ovat saaneet asiakkaita Oulusta.

Ylitalo-Katajisto toivoo valinnanvapauteen uusia pelisääntöjä, sillä myös muut yksityiset lääkäriasemat voivat seurata Mehiläisen esimerkkiä. Toisaalta se laittaa kaupungin kehittämään myös omia palvelujaan houkuttelevimmiksi, etteivät asiakkaat vaihtaisi terveysasemaansa.

– Meidän täytyy enemmän skarpata omien palveluiden tuottajana, mutta se on ollut säästöjen vuoksi vaikeaa.

Siikalatvalla ollaan tyytyväisiä Mehiläiseen

Mehiläinen on vastannut Siikalatvan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista tämän vuoden alusta lähtien.

Kunnan asukkaat ovat voineet jo tähän asti käyttää Oulussa sijaitsevan lääkärikeskuksen päivystysvastaanottoa Oysin yhteispäivystyksen sijaan

Satu Kaarnakangas / AOP

Siikalatvan kunnanjohtajan Pauli Piilman mukaan asukkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä nimenomaan Oulusta saataviin palveluihin ja siihen, ettei heidän tarvitse jonottaa ruuhkaisessa yhteispäivystyksessä.

Nyt avattava vastaanotto mahdollistaa Oulun Mehiläisen palveluiden käyttämisen myös päiväsaikaan.

– Esimerkiksi Rantsilan ja Mankilan suunnan asukkaille Oulu on luontaisempi asiointisuunta kuin Pulkkila, Piilma sanoo.

Piilma ei kuitenkaan usko, että Oulun palveluille syntyisi kunnasta suurta kysyntää. Hän arvioi asiakasmäärien pysyvän päivittäin korkeintaan joissakin kymmenissä. Piilman mukaan uusi palvelu ei vaadi kunnalta rahallista panostusta, mutta varmistaa heille paremmat mahdollisuudet saada lääkäreitä myös Siikalatvan alueelle.

Oulusta on Siikalatvan keskustaan Pulkkilaan tunnin ajomatka.

– Lääkärit kulkeva pääosin Oulusta, joten heitä voi olla helpompi saada, jos osan työpäivistä voi tehdä Oulun toimipisteessä, Piilma sanoo.

Siikalatvalla Mehiläiseen ollaan oltu tyytyväisiä. Sote-palvelujen ulkoistus tuo kunnalle vuosittain 1,6 miljoonan euron säästön.

Lue lisää:

Lapissa tehtiin historiaa: Kokonainen keskussairaala ulkoistetaan

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Seurasimme veden matkaa vessanpöntöstä vesistöön – näin vesi muuttuu kirkkaaksi jälleen

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 29 - 13:15
Mistä on kyse?
  • Jätevedenpuhdistamolla viemärivesi puhdistetaan ensin mekaanisesti ja sen jälkeen kemiallisesti ja biologisesti.
  • Puhdistusprosessissa vedestä poistetaan ravinteet, mutta veteen jää edelleen esimerkiksi lääkejäämiä.
  • Poistettevia orgaanisia jätteitä voidaan käyttää esimerkiksi viherrakentamisessa ravinteina.
  • Puhdistamot etsivät prosessissa syntyville jätteille uusia käyttötapoja.

Parin sadan tuhannen ihmisen tuottama vessapapereiden ja muun roskan höystämä saasteliemi pestään jätevedenpuhdistamossa kirkkaaksi vedeksi noin vuorokaudessa.

Pohjois-Suomen suurimmalta jätevedenpuhdistamolta Perämereen laskettava vesi on jopa kirkkaampaa kuin oululaisten juomavedeksi käyttämän Oulujoen vesi. Oulun Taskilanrannassa puhdistettavaa vettä ei silti sellaisenaan kannata juoda, muistuttaa Oulun veden käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen.

– Siinä on edelleen bakteereja ja jäämiä esimerkiksi lääkeaineista ja hormoneista, joita ei puhdistamon prosesseilla pystytä poistamaan.

Puhdistusprosessia ja viemäriverkostojen jätevesipumppaamoiden toimintaa seurataan valvomosta.Paulus Markkula / Yle

Jos jätevedenpuhdistamon vedestä haluttaisiin tehdä juomakelpoista, se vaatisi vielä paljon lisää työtä.

– Vaikka toki tästäkin olisi mahdollista tehdä ihan juomavettä, Lahtinen sanoo.

Hän viittaa esimerkkinä Keski-Eurooppaan, jossa jokien alajuoksuilla olevien kaupunkien juomavedet puhdistetaan käytännössä yläjuoksuilla jo kertaalleen käytetystä vedestä.

Neljän kunnan jätevedet

Taskilan jätevedenpuhdistamo sijoittuu kooltaan suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden kärkiviisikkoon. Sen läpi virtaa noin 200 000 ihmisen tuottamat jätökset.

Taskilanrantaan tulee päivän aikana likaista jätevettä Oulun lisäksi myös Muhokselta ja Utajärveltä. Äskettäin sinne ruvettiin johtamaan myös Iin jätevedet. Vuodessa laitokselle johdetaan vessoista, lavuaareista ja katuojista noin 17 miljoonaa kuutiota jätevettä puhdistettavaksi.

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristövaatimuksia on viime vuosina kiristetty. Niiden takia niin Taskilassa kuin muissakin Suomen jätevedenpuhdistamoissa on prosesseja jouduttu trimmaamaan.

Laajentuneen alueen tarpeisiin ja typen poiston parantamiseksi Oulun Taskilanrantaan on rakenteilla uusi puhdistuslinja.Paulus Markkula / Yle

Taskilassakin rakennetaan uutta puhdistamolinjaa. Sen hinta on noin 12 miljoonaa euroa. Laajennus parantaa laitoksen mahdollisuuksia puhdistaa laajentuneen toimialueen jätevesiä. Samalla jätevesien typenpoisto paranee.

Ympäristöehtojen typenpoiston vaatimuksia ei vanhoilla linjoilla pystytä täyttämään.

Liete on myös raaka-aine

Samalla kun likavesi puhdistuu, sen sisältämät kiinteät ainekset jäävät puhdistamoiden sihteihin ja saostusaltaisiin. Suurin osa epäpuhtauksista kootaan saostusaltaiden pohjilta lietteenä. Sille on kuitenkin kehitettävä käyttöä, sillä orgaanista jätettä ei nykymääräysten mukaan voi varastoida kaatopaikoillekaan.

Energiaa jätevedestä voidaan irrottaa esimerkiksi mädättämällä, jolloin siitä saadaan polttokelpoista metaania.

– Jätevedenpuhdistamoista puhutaankin tämmöisinä tietyntyyppisinä voimalaitoksina eli täältä koetetaan löytää erilaisia jakeita, joita voitaisiin hyödyntää tavalla tai toisella ja ottaa hyötykäyttöön, kertoo käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen.

Biologisessa puhdistuksessa käytetään mikrobeja, joista osa toimii hapettomissa oloissa, mutta osa vaatii happea. Sitä syötetään jäteveden sekaan ilmastusaltaissa.Risto Degerman / Yle

Kiinteät roskat kootaan kontteihin ja kuljetetaan lämpövoimalaan poltettavaksi. Viemäreissä virtaavasta jätevedestä kerätään myös lisälämpöä puhdistamon omiin tarpeisiin.

Lietteen lannoitekäyttö vastatuulessa

Noin kaksi kolmasosaa Suomen puhdistamoiden lietteestä toimitetaan joko mädätettäväksi ja edelleen biokaasuksi tai se kompostoidaan viherrakentamiseen kelpaavaksi mullaksi. Noin kolmasosa lietteestä menee maatalouteen peltojen maanparannusaineeksi.

Toki tästäkin olisi mahdollista tehdä ihan juomavettä. Jarmo Lahtinen

Viime vuosina jatkojalostetun lietteen levittäminen pelloille on lisääntynyt, koska se vähentää erillisen lannoituksen tarvetta. Liete sisältää muun muassa kasvatuksessa tarpeellista fosforia ja typpeä.

Puhdistamolietteen käyttö on kuitenkin vastatuulessa, koska se voi sisältää ravinteiden lisäksi myös haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Monet viljanostajat ovat kieltäytyneet hankkimasta lietteellä kasvatettua viljaa. Kasvisten ja juuresten kasvatuksessa sitä ei ole saanut käyttää.

Ongelman koko vaihtelee eri puolilla maata

Lietteen maatalouskäytön väheneminen on puhdistamoille suuri kysymysmerkki. Vaihtoehtoisia käyttömuotoja sille ei oikein ole. Kokonaiskuvaa koko maan tilanteesta ei kuitenkaan ole.

– Todennäköisesti ongelma on eri puolilla maata vähän erilainen, kertoo Suomen vesilaitosyhdistysten vesiasioiden päällikkö Saijariina Toivikko.

Vaikka osa puhdistamoista toimittaakin lietteensä pääosin peltolevitykseen, osalle voi kompostointi mullaksi olla tärkein jatkojalostuksen muoto ja osalle taas vaikkapa mädätys ja biokaasun tuotanto.

Mekaanisessa puhdistuksessa jätevettä suodatetaan ensin välppien eli roskaseulojen avulla. Sen jälkeen vesi johdetaan saostusaltaisiin, joissa vesien muu sakka painuu lietteeksi altaan pohjalle.Risto Degerman / Yle

Yksi mahdollisuus lietteen lisäkäytölle voisi olla esimerkiksi sen käyttäminen metsien kasvatuksessa.

– Nykyisin puhdistamolietteestä valmistettujen kierrätyspohjaisten lannoitteiden käyttö ei kuitenkaan ole sallittua, Toivikko kertoo. Hän muistuttaa, että se olisi kuitenkin vain yksi käyttötapa. Muitakin uusia keinoja mietitään kuumeisesti.

Tavoitteena fosforin ja typen erottaminen

Lietteen ravintoaineet voitaisiin teknisesti erottaa muusta sakasta, mutta se on vielä kallista. Ympäristöministeriö yrittää vauhdittaa jätevesissä olevan fosforin kierrätystä, koska sillä voitaisiin vähentää maaperästä louhittavan fosforin tarvetta. Tämän kaivannaisfosforin ennakoidaan loppuvan synkimpien ennusteiden mukaan jo vuosikymmenien kuluessa.

Esimerkiksi Aalto-yliopisto kertoo, että se on kehittämässä uusia menetelmiä fosforin ja typen erottamiseksi hyötykäyttöön.

Tällaista tummaa mönjää viemärivesi on, kun se saapuu puhdistamolle...Paulus Markkula / Yle ... ja tällaisena se laitokselta luontoon lähtee.Paulus Markkula / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Puhuisin ihan tavallisista asioista" – maahanmuuttajat kaipaavat arkista juttuseuraa ja nyt heille etsitään sitä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 29 - 11:45

Halima Abdelmagid on asunut Suomessa jo pari vuotta, Samira Saeedi ja Bahar Mojahed vajaan vuoden. Kaikkia heitä yhdistää halu löytää juttukavereita. Siis kavereita, joiden kanssa jutella. Ei mistään ihmeellisestä, vaan ihan tavallisista asioista:

– Normaaliasioista ja suomalaisesta kulttuurista. Ei ole tarkoitus, että puhumme lakiasioita, heittää Halima ja nauraa.

Samiralla ja Baharilla on jokunen suomalainen kaveri, mutta näillä ei ole aikaa tavata kovin usein. Halimalla taas on koti ja lapsia, ja aikaa on vain rajallisesti.

Samira Saeedi sanoo, että suomalaiset ovat kovin hiljaisia eivätkä oikein ryhdy juttelemaan muualta tulleille.Sari Vähäsarja / Yle

Samira Saeedi toivoo kavereita arkeen puhumaan kaikesta siitä, mistä suomalaisetkin keskenään juttelevat. Todennäköisesti vitsitkin lentelisivät, sillä sellainen Samira sanoo olevansa: rauhallinen ja kiltti, mutta kova vitsailemaan.

Koulussa puhutaan kouluasioita

Koulunkäyntiavustaja Mari Puoma-Korvela Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä huomasi syksyllä nopeasti, että kouluympäristö ei anna maahanmuuttajille riittävästi mahdollisuuksia puhua suomea. Nimenomaan arkisuomea, sillä kielitestin tehneillä ja kielioppia pänttäävillä opiskelijoilla on kyllä peruskielitaito hallussa.

– Käytännön puhe on eri asia: että uskaltaisi käyttää kieltä ja siitä tulisi luontevaa. Kun porukassa kukaan ei puhu suomea äidinkielenään, sellaista puhetta ei synny.

Kotoutuminen taas olisi helpompaa, kun maahanmuuttajilla olisi suomenkielisiä kavereita. Luonnollisia kohtaamispaikkoja ei ole kovin paljon, sillä valmentavassa koulutuksessa Valmassa opiskelevat ovat pääosin täysi-ikäisiä, joukossa keski-ikäisiäkin. Toisaalta suomalaiset näyttäytyvät maahanmuuttajan silmiin yhä usein hiljaisina.

Halima on pähkäillyt muun muassa sitä, mitä Suomessa on tapana antaa syntymäpäivälahjaksi. Entä vauvan syntyessä tai hääpäivänä? Tavat voivat olla kovin erilaisia kuin hänen synnyinmaassaan Sudanissa tai Egyptissä, missä Halima Abdelmagid asui pitkään. Halima tapaisi mielellään monia suomalaisia:

– Eivät kaikki ole samanlaisia. Monta ihmistä on monta tapaa.

Ei vapaaehtoistyötä, vaan höpöttelykavereita

Puoma-Korvela päätti kokeilla kepillä jäätä ja laittoi kyselyn paikalliseen kaupunkiryhmään Facebookissa.

Tänään yksi opiskelija vetäisi minua hihasta ja kysyi, voisinko auttaa häntä löytämään suomalaisen ystävän, jonka kanssa hän voisi puhua suomea.

Olisiko kukaan kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin ja ihan vain höpisemään suomeksi?

Yhteydenottojen määrä ja ihmisten kirjo yllättivät: kiinnostuneissa on miehiä ja naisia, työikäisiä ja eläkeläisiä. Puoma-Korvela sai myös houkuteltua mukaan aiempia valmentavan koulutuksen opiskelijoitaan, ja keskiviikkona vuorossa on ensimmäinen kahvitteluilta, jossa ihmiset pääsevät rupattelemaan.

Hän ei puhu vapaaehtoistyöstä, joka voi terminä säikäyttää ja kuulostaa sitovalta. Kurssejakaan ei tarvita:

– He tarvitsevat höpöttelykaveria, sanoo Puoma-Korvela.

Bahar Mojahed puhuu paljon naapureiden kanssa ja haluaa kuumeisesti oppia suomen kielen täydellisesti. Hän haluaisi jakaa päivän kuulumiset juttukaverin kanssa, mutta toivoo myös saavansa apua käytännön asioissa, vaikkapa matkalla kohti jatko-opintoja. Noin vain uusien ihmisten kanssa ei ole helppo päästä juttusille.

– Ehkä suomalaiset eivät tykkää puhua ulkomaalaisten kanssa. He ovat myös hiljaisia ja vähän... vähän totisia, sanoo Bahar.

Bahar Mojahed on kova puhumaan ja kyselemään. Hän kaipaa myös neuvoja esimerkiksi tulevien opintojensa suhteen.Sari Vähäsarja / Yle

Mari Puoma-Korvelan toive on, että maahanmuuttajat löytäisivät kavereita, joiden kanssa tavata muutenkin omalla ajalla. Varsinkin aikuisille ystävien saaminen voi olla vaikeaa. Valmentavassa koulutuksessa on ihmisiä 12 maasta, ja ikähaitari on 17-40 vuotta.

Nuoret voivat löytää kavereita vaikka urheiluporukasta, mutta mihin menee aikuinen nainen, joka on kotona ja jolla on vaikka pieniä lapsia? pohtii Puoma-Korvela.

Kaveripiirin rakentaminen vaatii työtä kantasuomalaiseltakin

Anniina Karvinen on yksi juttukaveriksi valmiista kokkolalaisista. Hän törmäsi ilmoitukseen ja laittoi heti viestiä: täällä olisi kahden pienen lapsen äiti!

Karvinen haluaa lastensa kasvavan suvaitsevassa ilmapiirissä, pitävän ihmisten erilaisuutta itsestäänselvänä ja oppivan kunnioittamaan toisia kulttuureja.

– Minä pidän maahanmuuttajia isona rikkautena ja koen, että me voimme oppia heistä ja heidän tarinoistaan paljon.

Toisaalta Karvinen on itsekin tuore tulokas Kokkolassa, ja hän tietää, että kaveripiirin ja tukiverkoston eteen täytyy tehdä töitä.

– Tuurilla ja sinnikkäästikin olen etsinyt kavereita lähipuistosta, mutta on se hankalaa. Jos vielä olisi kielimuuri esteenä… pohtii Karvinen.

Juttukaverikahveille on varauduttu Suomi 100 -pipareilla.Sari Vähäsarja / Yle

Entisessä kotikaupungissaan Jyväskylässä Karvinen kävi paljon monikulttuurisessa perhekahvilassa. Noin vain oudon ihmisen juttusille menemiseen hänelläkin on jonkinlainen kynnys: torjutuksi tulemisen pelko on aina olemassa. Kun on järjestetty tilaisuus, on helpompaa mennä mukaan.

– Ja kun on tällainen vuodenaika ja Suomen ilmasto, täällä kyllä tarvitaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Lopetetaan pelleily" – Oulu luopuu kiireellä päiväkotilasten kellokorttijärjestelmän käytöstä

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 28 - 17:07
Mistä on kyse?
  • Oulussa luovutaan päiväkotien hoitoaikaan perustuvasta laskutuksesta.
  • Syksyllä käyttöönotettu järjestelmä on ollut keskeneräinen ja huonosti toimiva.
  • Uuden järjestelmän kilpailutus alkaa ensi keväänä.
  • Toistaiseksi lasten hoitoajoista pidetään kirjaa perinteisin menetelmin.

Lasten päivähoidon kellokorttijärjestelmästä luovutaan Oulun kaupungissa pikavauhtia.

Hoitoaikaperusteisesta laskutuksesta luovutaan vuodenvaihteessa ja järjestelmä otetaan pois käytöstä jo aiemmin, joulukuun alussa.

Pääsyynä luopumiseen on Tiedon toimittaman järjestelmän toimimattomuus, kertoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

– Järjestelmä ei ole toiminut missään vaiheessa siten kuin on tavoiteltu. Todettiin, että tässä vaiheessa on syytä viheltää peli poikki ja alkaa valmistautua uuteen kilpailutukseen.

Kaupungissa yritettiin saada keskeneräinen järjestelmä toimintaan pikavauhtia.

– Se oli käyttöönottoprojekti ja tiedettiin, että se on keskeneräinen. Tavoite oli, että se olisi käytössä lokakuun lopussa.

Arvostan tosi paljon, että päätös tehtiin ja pelleily lopetetaan. Eija Salmi

Penttilän mukaan järjestelmän toimittanut Tieto oli luvannut, että osa järjestelmästä saataisiin toimimaan ensi keväänä ja loput sitten myöhemmin.

Päiväkodeissa ollaan tyytyväisiä päätökseen

Mäntylä-Snellmanin päiväkodinjohtaja Eija Salmi on päätöksestä huojentunut.

– Arvostan tosi paljon, että päätös tehtiin ja pelleily lopetetaan, ihan näin suomeksi sanoen. Kun se ei kerran toimi, niin ei se toimi. Turhaan me kiusaamme toinen toisiamme.

Salmi ihmettelee, miten vaikeaa on löytää sopivaa järjestelmää seuraamaan lasten päiväkodissa viettämää aikaa.

– On se merkillistä, että tämmöinen tuntiperusteisuus on ihan valtakunnan tasolla päätetty ja siihen ei valtakunnasta löydy sellaista ihan suitsait käyttöönotettavaa järjestelmää.

Vaikea ja toimimaton

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan järjestelmää on moitittu vaikeaksi, toimimattomaksi ja järjestelmään ei ole voinut syöttää aikoja, jolloin lapsi on hoidossa.

Me joudutaan itse asiassa palaamaan tämmöiseen kynä-paperi-järjestelmään, joka ei tietenkään ole tätä päivää. Mika Penttilä

Kaupunki ei kuitenkaan ole maksanut Tiedolle vielä järjestelmästä mitään.

– Eikä tietysti maksetakaan, Penttilä sanoo.

Kustannukset ovat syntyneet hänen mukaansa lähinnä kilpailutukseen ja käyttöönottoon käytetystä työpanoksesta.

Järjestelmän toimittaneen Tieto Educationin vt. johtaja Jani Manninen kommentoi asiaa Ylelle sähköpostitse.

– Olemme luonnollisesti erittäin pahoillamme siitä, että emme tältä osin pystyneet vastaamaan asiakkaamme odotuksiin. Olemme sopineet asioista hyvässä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa ja yhteistyömme muilta osin jatkuu sovitusti.

Paluu kyniin ja paperiin

Kun hoitoaikojen seurantajärjestelmä ajetaan pikavauhtia alas, otetaan päiväkodeissa käyttöön tammikuun alusta perinteiset menetelmät, Penttilä sanoo.

– Me joudutaan itse asiassa palaamaan tämmöiseen kynä-paperi-järjestelmään, joka ei tietenkään ole tätä päivää.

Hoitoaikaperusteisen laskutuksen käyttöönotto Oulussa siirtyy nyt siihen ajankohtaan, että järjestelmä toimii kunnolla.

Uuden kilpailutuksen on määrä alkaa ensi keväänä. Penttilällä on kilpailutettavalle järjestelmälle selkeä toive.

– Sen pitäisi toimia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Fennovoima siirtää pääkonttorinsa Helsingistä Pyhäjoelle

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 28 - 14:47

Ydinvoimayhtiö Fennovoima siirtää kaikki henkilöstönsä ja toimintansa Helsingin Salmisaaresta Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle.

– Siirtyminen tapahtuu pikkuhiljaa, mutta suurin muuttoaalto on vuosina 2019–2020, kertoo Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola.

Helsingissä työskentelee tällä hetkellä yli 300 fennovoimalaista. Kaikkiaan työntekijöitä yrityksellä on noin 350, joista Pyhäjoella on Haikolan mukaan reilut 30. Kun kaikki toiminta on siirtynyt pohjoiseen, niin Pyhäjoella on silloin noin 450 työntekijää.

Pääkonttorille uusi rakennus

Heli Haikola kertoo, että Salmisaaressa toiminnot lakkaavat hiljalleen, ja Pyhäjoeln Hanhikivenniemelle tulee uusi hallintorakennus, joka sijoittuu ydinvoimalaitoksen viereen.

– Uusi pääkonttori on noin 20 000 neliötä. Sen rakentaminen alkaa ensi vuoden kesällä, ja sen pitäisi valmistua vuonna 2020.

Haikola kertoo, että ydinvoimalaitoksen kotipaikka on Pyhäjoki, mutta tällä hetkellä henkilökuntaa on Helsingissä.

– Projektin edetessä siirrytään Pyhäjoelle, Haikola sanoo.

Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Oho äiti, oot ostanut aika paljon joulukalentereita!" – 1300 lasta saa lahjaksi joulun odotusta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 28 - 11:35

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla on 14 pussia täynnä joulukalentereita. Loput ovat Salla Kronbäckin kotona.

– Minulla on huone täynnä joulukalentereita. Tosin minulla on myös kaksi pientä lasta, jotka ihailevat niitä. Poika sanoikin, että oho, äiti oot ostanut aika paljon joulukalentereita!

Keskustelun jälkeen poika ymmärsi, ettei äiti ole ostanut ihan kaikkia. Ja että on paljon sairaita ja vähävaraisia lapsia, joille joulukalenterit lahjoitetaan.

– Hän totesi, että onpa ihana asia, kun viette heille, kun mulla on jo kaksi, mammojen puuhanainen nauraa.

Salla Kronbäck ja Merja Valkeapää luovuttivat 350 joulukalenteria lastensairaalaan.Petra Haavisto / Yle

Facebookin mammaryhmästä alkunsa saanut lahjoituskampanja jatkuu jo neljättä vuotta. Viime vuonna mammat keräsivät reilut 900 joulukalenteria. Tänä vuonna kalentereita on lähes 1300. Lahjoitukset ovat tulleet tavallisilta ihmisiltä ja yrityksiltä. Yksi lahjoittajista on 9-vuotias Adrian-poika.

– Hän oli innoissaan mukana hyvän asian puolesta ja osti omilla säästöillään ryhmä Hau -suklaakalenterin. Hän myös auttoi minua laittamaan kalentereihin lappuja, jossa kerrottiin lahjoituksesta. Tosin siinä vaiheessa kun 400 kalenteria oli laputettu, alkoi jo vähän väsyttää, kertoo Merja Valkeapää, Adrianin äiti ja yksi keräyksen toteuttamiseen osallistuneista mammoista.

Joulukalenterit lahjoitetaan lapsille Soiten, Ensi- ja turvakodin ja Hopen kautta. Keskussairaalaan mammat toivat 350 kalenteria. Saman verran saa lastensuojelu. Kalenterit vaihtelevat kuvakalentereista suklaakalentereihin ja lelukalentereihin.

– Diabeteshoitajalle menevät kuvakalenterit. Muut jaetaan osastolle, päivystykseen, poliklinikalle, kotisairaalaan, mahdollisesti jopa maitokeittiöön. Hoitajat ja lääkärit antavat ne sitten lapsille, lastensairaalan osastonhoitaja Anna-Leena Hohenthal kertoo hymyillen.

Pieni tyttö ilahtui

Keskussairaalassa kalentereita jaetaan jouluun asti. Ensimmäiset on jo annettu.

– Varsinkin lastenpäivystyksen vuoksi potilasmäärät ovat kasvaneet paljon, joten niitä menee useampi päivässä, apulaisosastonhoitaja Nico Jäväjä tietää.

Salla Kronbäck todisti viime vuonna, kun kuvakalenteri löysi omistajansa.

– Kyllä hoitajilla ja minulla tuli tippa linssiin, kun pitkään hoidossa ollut alle vuoden ikäinen tyttölapsi sai oman kalenterinsa ja avasi sieltä luukun. Siitä sai potkua tähän hommaan, että haluaa olla mukana jatkossakin. Kun näki konkreettisesti, kuinka suuri ilo siitä kalenterista voi pienelle lapselle olla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Sun sy-sy-sydämeen on juuttunut palanen" – ensihoitajat laulavat työstään huumorilla, katsojia jo satojatuhansia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 27 - 20:20

Niko Sivula kysyi työpaikan virkistysillassa, tunteeko hänen kollegansa Kalle Väliheikki yhtään Leevi and the Leavingsin biisiä. Tunsihan Kalle. Miehet löivät soittotaidot yhteen ja syntyi silloisen työpaikan, yksityisen sairaanhoitokuljetusfirman, sisäinen juttu.

Myöhemmin coverit alkoivat kääntyä yhä useammin teemaan, joka Sivulaa ja Väliheikkiä yhdistää: ensihoitoon.

– Kun lähtökohdat ovat ensihoidossa, alkoi tulla hauskoja ajatuksia siitä, miten sanat voisivat mennä. Niin alkoi syntyä biisejä, jotka käsittelevät "meidän maailmaa".

Molemmat työskentelevät yhä ensihoitajina. Vapaa-aikana heitä yhdistää Laulavat lanssarit -duo.

Miehet latasivat ensimmäisen kappaleen nettiin noin vuosi sitten.

– Ajateltiin, että muutama sata käy kuuntelemassa, nauramassa ja miettimässä, että onpa lapsellisia poikia, Väliheikki ja Sivula nauravat.

Biisit lähtivät kiertämään ja syntyi lumipalloefekti. Katsojia oli ensin tuhansia, sitten kymmeniätuhansia ja lopulta satojatuhansia. Hoitajayhteisön sivuilla biisejä on ladattu lähes puoli miljoonaa kertaa.

– Ei sitä ehtinyt itse käsittää, mitä tapahtui. Somella on ihmeellinen voima.

Nukahdan, nään unii joissa
perustaso saa intuboida
unohdan et housut nää
ei oo punasii, punasii

(Lanssarin unelmii)

Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka tunnistaa tarpeen samanhenkiselle tekemiselle ja huumorille. Yleiset työhyvinvointitutkimukset osoittavat, että työyhteisön rooli ja työn merkityksellisyys koetaan jopa tärkeämmäksi tekijäksi kuin palkka. Näin on erityisesti nuorilla työntekijöillä.

– Yhteinen arvomaailma nousee työhyvinvoinnin osana. Yhteisöllisyys ja tuki koetaan tosi merkityksellisiksi.

Anna Kukka arvioi, että yhteinen harrastaminen on terveydenhuollossa yhtä yleistä kuin muillakin aloilla. Esimerkiksi erilaiset urheiluporukat ovat kuuluneet työpaikkojen arkeen pitkään. Mitä sosiaalisempi porukka, sitä yleisempää yhdessä harrastaminen lienee.

Terveydenhoitoalalla oman mausteensa tuo se, että kollegat hoitavat yhdessä vaativia, äkillisiä ja traumaattisiakin tilanteita. Se lähentää työntekijöitä. Yhdessä tekeminen onkin myös stressinpurkua, oli kyse sitten musisoinnista tai sählynpeluusta.

Kukan mielestä alan työpaikoilla pitäisi kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen ja antaa sille tilaa kehittyä. Resurssipulakaan ei saisi syödä tyhy-päiviä tai mahdollisuutta suunnitella yhteistä tekemistä.

– Väkisin sellaista ei voi tekohengittää, mutta jos on joku porukka, joka haluaisi vaikka yhdessä sopia ja suunnitella, sille pitää antaa tilaa. Sillä voi olla tosi iso merkitys.

Sun sy-sy-sydämeen on juuttunut palanen
ja filmi on pahan näköinen
sun sy-sy-sydämeen on juuttunut palanen
ja uh, mä voin liuottaa sen

(Juuttunut palanen)

Huumorilla mutta huolella

Laulavilla lanssareilla on musiikkitaustaa lapsesta saakka: Väliheikki aloitti kitaransoiton 12-vuotiaana ja matkan varrelle kuuluu myös kuorolaulua ja musiikin teoriaopintoja. Sivula on ehtinyt opetelle pianon lisäksi muun muassa basson ja kitaran. Liikkeelle lähdettiin akustisesti, mutta elektroniset pohjat toivat soundiin monipuolisuutta ja auttoivat laajentamaan biisivalikoimaa.

Kalle hoitaa räppäyksen ja pitää Nikoa parempana laulajana. Muuten asiat tehdään yhdessä ja ristiin. Huumorista huolimatta tarkoitus on tehdä viimeisen päälle, ei hutaisten.

Laulavien lanssarien musiikkituotanto syntyy tietysti vapaa-ajalla, ja miehet ovat liikkeellä yksityishenkilöinä. Sanoitukset nousevat kuitenkin ensihoidon ilmiöistä, jotka toistuvat läpi Suomen ja joihin ensihoitajat voivat samastua. Teemoja on väritetty tummanpuhuvallakin huumorilla, joka on miesten mielestä alalla tyypillistä. Se auttaa jaksamaan fyysisesti ja henkisesti raskaassa työssä:

– Kaikki tiedetään, että huumorista on silloin apua ja se antaa voimaa työntekoon. Sitä haluamme luoda harrastuksellamme: huumoria ammattiryhmälle. Että jaksetaan tehdä työtä ja tehdä sitä mahdollisimman hyvin.

Lanssarit muistuttavat, että työntekijä, joka voi hyvin töissä, on myös hyvä potilaalle.

Ammatti-identiteetti on tärkeä

Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka korostaa ammatti-identiteetin merkitystä ja sitä, miten tärkeää on voida samastua. Tehyn 160 000 jäsenestä löytyy monenlaisia ammattilaisia fysioterapeuteista hammashoitajiin, kätilöistä mielenterveyshoitajiin ja bioanalyytikoista lastenhoitajin.

– Kaikilla on omanlaisensa ammatti-identiteetti, kaikille on tärkeää oma lehti ja itseä koskevat jutut, ne tarinat jotka yhdistävät. Laulavilla lanssareillakin on ensin oma yhteisöllisyys, joka on tiivis ja merkityksellinen. Mutta laajassa mitassa se tavoittaa koko ammattikunnan.

Kukka sanoo, että ensihoitajien työn ymmärtäminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa, mutta tarttumapinta antaa asioille syvemmän merkityksen ja sillloin videoita jäädään katsomaan.

Sanoitusten kautta voi myös käsitellä vaikeita asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten päihteitä, jotka ovat terveysalalla arkipäivää.

Taluttaisin sut pois taksijonosta
pyytäisin puhaltamaan vaikka et halua
Ja vaikka väkisin, ja vaikka väkisin,
mä hiilet sulle juottaisin

_Pitäisin kiinni tukastasi kun oksennat
yrität puhua mutta selvää en saa sanoista
Ja vaikka väkisin, kyllä väkisin,
mä iv-reitin avaisin

(Lanssisankari)_

Ensihoitajia on rajallinen määrä, joten Väliheikki ja Sivula uskovat muidenkin hoitoalan ammattilaisten löytäneen tarttumapintaa sanoituksista. Palautteen perusteella biisejä ovat löytäneet alan ulkopuolisetkin. Videoita on pidetty hauskoina, koska niistä näkee, että tekijöillä on ollut hauskaa. Palkinto tuleekin juuri ihmisten reaktioista.

– Parhaita ovat ne kommentit, joissa on tägätty joku työkaveri, jonka kanssa tyyppi aikoo luukuttaa biisiä seuraavan vuoron, nauravat Väliheikki ja Sivula.

Keikkaakin miehet ovat tehneet, lähinnä ammattikunnan tapahtumissa. Laulavat lanssarit pysyy sivuprojektina ja jalat maassa. Aihekirjoonkin voi tulla laajennusta, sillä vakavahenkisempikin sanoma voi mennä tällä tavalla läpi. Väliheikki ja Sivula ovat miettineet esimerkiksi tietoiskun tapaista kurotusta hoitohenkilökuntaan kohdistuvasta väkivallasta.

– Sitä on täälläkin enemmän kuin media kertoo ja kaduntallaaja tietää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Piileekö pikkukunnan teollisuusalueella satojen miljoonien salaisuus? Porosta saatava luulääke hakee kaupallista läpimurtoa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 27 - 13:30
Mistä on kyse?
  • BBS eli Bioactive bone substitutes -yhtiö hakee myyntilupaa luuimplantilleen, jonka valmistukseen käytetään poronluuta.
  • Luuvalmisteen kehittely alkoi yli 20 vuotta sitten Oulun yliopistossa.
  • Ruiskutettava luunkorvike valmistetaan Reisjärvellä. Yhtiön pääkonttori ja laboratorio sijaitsevat Oulussa.
  • Yhtiö arvioi, että luuvalmisteen tuotanto voisi alkaa noin vuoden kuluttua.
  • Kaupallinen tuotanto toisi noin 20 uutta työpaikkaa Reisjärvelle.

Vanha meijeri on nykyisin moderni lääketehdas. Lapista Reisjärvelle rahdatut poronluut murskataan jauheeksi, josta saadaan parin viikon kemiallisen prosessin jälkeen arvokasta proteiiniuutetta.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Menetelmän kehittely on alkanut jo viime vuosituhannella.

Seuraavaksi Bioactive Bone Substitutes -yhtiö (BBS) hakee kansainvälistä myyntilupaa luuimplantille, joka on tehty etenkin vaikeiden luutumisongelmien ja murtumien hoitoon.

Lääkevirasto arvioi hyödyt ja haitat

Lääkevalmisteelle tärkeät kliiniset kokeet tehtiin Suomessa ja Puolassa. Tutkimuksissa varmistettiin luukorvikkeen toimivuus nilkan nivelrikon jäykistämisleikkauksissa.

– Viranomaisvaatimukset on nyt täytetty. Toivomme, että saisimme myyntiluvan Eurooppaan ensi vuonna, jolloin voisimme myös aloittaa tuotannon, BBS-yhtiön toimitusjohtaja Pekka Jalovaara arvioi.

BBS-yhtiön tuotantojohtaja Hanna Tölli ja toimitusjohtaja Pekka Jalovaara ovat valmiita aloittamaan luuimplantin tuotannon Reisjärven tehtaalla.Paulus Markkula / Yle

Aikataulu on tiukka, mutta mahdollinen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta kerrotaan, että eurooppalaisen keskitetyn myyntiluvan käsittely kestää yleensä noin vuoden.

Usein Euroopan lääkevirasto hyväksyy myyntilupahakemukset jossain muodossaan, mutta itsestään selvää se ei ole, kertoo Fimean ylilääkäri Outi Mäki-Ikola, joka edustaa Suomea Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomiteassa.

– Jos katsomme, että lääkevalmisteen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, niin lupa evätään. Usein myös lääkkeen käyttökohteita rajataan hakijan alun perin suunnittelemasta laajuudesta.

Luusiirteen saamiseksi ei tarvita ylimääräistä leikkausta. Pekka Jalovaara

Eläinperäiset ja muutkin biologiset lääkkeet käyvät läpi normaalin prosessin, mutta sen lisäksi ne arvioidaan erillisessä asiantuntijaryhmässä.

– Biologisten lääkkeiden -ryhmän tärkein tehtävä on varmistaa valmisteen laatu ja puhtaus ja sitä kautta turvallisuus ihmiselle, kertoo Outi Mäki-Ikola.

Ihmisluuta on vaikea korvata keinotekoisesti

Keinotekoisia luunkorvikkeita on kehitetty aktiivisesti parinkymmenen vuoden ajan. Alan suomalainen asiantuntija, Turun yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Hannu Aro arvioi, että synteettisen proteiinin kehitystyöhön on käytetty maailmanlaajuisesti jopa miljardeja euroja.

– Keinotekoiset kasvutekijät tuottavat luuta, mutta tulokset ovat olleet pettymys. Esimerkiksi lääkejätti Pfizer sulki lopulta projektinsa, Aro kertoo

Aron mukaan keinotekoisia luunkorvikkeita käytetään leikkauksissa, mutta niiden osuus on vielä varsin vähäinen, koska ihmisperäisen luusiirteen teho on optimaalinen verrattuna synteettisiin vaihtoehtoihin.

Ihmisluuta voidaan korvata synteettisillä eli keinotekoisilla kasvutekijöillä tai luonnonmukaisilla proteiineilla.Paulus Markkula / Yle

Samoilla linjoilla on myös tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen, jonka mukaan ihmisluun luutumispotentiaali on ylivertainen keinotekoisiin siirteisiin verrattuna.

Oululaisyhtiö aikoo haastaa keinotekoiset luunkorvikkeet ja ihmisperäiset siirteet poronluusta erotetulla luuproteiinilla.

Alan kehitystä pitkään seurannut ja itsekin tutkimustyössä tiiviisti mukana oleva professori Hannu Aro pitää ideaa hyvänä, mutta hän luottaa ennemmin keinotekoisiin ja ihmisperäisiin kasvutekijöihin.

– Mielestäni synteettiset proteiinit ovat tulevaisuutta, samoin kuin luuytimestä saatavat kantasolut.

Luuimplantti nopeuttaa leikkauksia

Oululaiskeksinnössä noin 30 kilosta poronluuta saadaan joitain kymmeniä millilitroja vaikuttavaa proteiiniuutetta. Se pakataan steriiliin ruiskuun, jota kirurgin on helppo käyttää leikkauksen aikana.

BBS Oy:n tuotantojohtaja Hanna Tölli laittaa jauhettua poronluuta pari viikkoa kestävään kemialliseen valmistusprosessiin.Paulus Markkula / Yle

Helppokäyttöisyyden ja hyvien luutumisominaisuuksien lisäksi tuotteella on muitakin etuja.

– Luusiirteen saamiseksi ei tarvita ylimääräistä leikkausta, vaan tuotteemme mahdollistaa luunkorvikkeen käytön suoraan hoidettavaan kohtaan, toimitusjohtaja Pekka Jalovaara kertoo.

Esimerkiksi nivelten jäykistämisleikkauksissa luusiirre otetaan yleensä potilaan omasta suoliluusta. Siirre saadaan varsinaisen hoito-operaation aikana eli erillistä leikkauskäyntiä ei tarvita.

Siirteiden lisäksi leikkauksissa voidaan käyttää niin sanottua pankkiluuta, jota saadaan ja pakastetaan muista operaatioista kerättävästä reisiluusta.

Miljardimarkkinoista halutaan iso osa Reisjärvelle

Oululaisyhtiö arvioi, että luusiirteiden ja luun korvikkeiden maailmanmarkkinat ovat noin kolmen miljardin euron laajuiset. Väestön ikääntymisen ja elintason nousun ennakoidaan kasvattavan markkinoita tulevaisuudessa.

Reisjärvellä pystytään aluksi tekemään vuosittain noin 25 000 luuimplanttia, joiden arvo on kymmeniä miljoonia euroja.

– Markkinoilla olevien tuotteiden yksikköhinta vaihtelee noin 500 eurosta yli 3 000 euroon. Meidän tuotteemme hinta asettuu tuohon haarukkaan, toimitusjohtaja Pekka Jalovaara raottaa Artebone-luuimplantin arvoa.

Toimitusjohtaja Pekka Jalovaara on kehittänyt poronluuhun perustuvaa luunkorviketta jo 20 vuoden ajan.Paulus Markkula / Yle

Sadoilla euroilla ainutlaatuinen luuvalmiste ei kuitenkaan leikkaussaleihin liikahda. Jos luuimplantin yksikköhinta olisi vaikka 2000 euroa, niin vuosituotannon arvo nousisi jo heti alussa noin 50 miljoonaan euroon. Tähän ei kuitenkaan Reisjärvellä aiota tyytyä.

– Meillä on jo laajenemissuunnitelmat olemassa. Tuotanto voidaan moninkertaistaa näissä tiloissa suhteellisen yksinkertaisesti, Jalovaara toteaa.

Silloin vuosituotannon arvo voitaisiin laskea jo sadoissa miljoonissa euroissa.

Miksi juuri Reisjärvi?

Joku voisi sanoa, miksi ei juuri Reisjärvellä. Moni kuitenkin miettii, miten kansainvälisille miljardimarkkinoille tähtäävä biolääketieteen yhtiö on päätynyt 3 000 asukkaan Reisjärvelle. Yksi syy on yhtiön perustajien kotiseuturakkaus.

BBS:n toinen perustaja Tuomo Halonen oli kotoisin Reisjärveltä. Nyt jo edesmennyt Halonen tunnetaan myös pörssiyhtiö Elecsteristä, joka on tällä hetkellä Reisjärven suurin yksityinen työllistäjä. Toimitusjohtaja Pekka Jalovaara puolestaan on kotoisin Reisjärven naapurikunnasta Sievistä.

Kunta odottaa työpaikkoja

BBS Oy työllistää tällä hetkellä 13 henkilöä, mutta jos tuotanto alkaa, niin yhtiö tarvitsee parikymmentä työntekijää lisää. Samalla yritys nousisi Reisjärven suurimpien työllistäjien joukkoon.

Kunnassa biolääketieteen yrityksen taivalta on seurattu kiinnostuneina. Kunnanjohtaja Raija Potila toivoo, että vuosien valmistelu toisi kuntaan kaivattuja työpaikkoja.

– Ne olisivat oiva lisä meidän yrityssektorillemme. Olemmekin jo odotelleet tuloksia tehtaalta.

Reisjärven kunnanjohtaja Raija Potila odottaa hyvillä mielin mahdollisia uusia työpaikkoja kuntaan.Paulus Markkula / Yle

Kuntalaisten keskuudessa uudet työpaikat ja hieman mystinen yritys toivotetaan tervetulleeksi.

– He ovat siellä tehneet työtään kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun tässä vaiheessa ollaan, niin hyvää työtä siellä on tehty, arvioi reisjärveläinen Pentti Aho.

Anja Toivonen puolestaan toivoo yhtiön tuovan vireyttä kuntaan.

– Työpaikat ja uudet tulijat ovat tervetulleita, kun eihän täällä ole kohta muita kuin eläkeläisiä, Toivonen naurahtaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhä useamman pelin voi katsoa kotoa: otteluiden televisiointi haastaa seurat

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 27 - 12:45

Netti- ja televisiolähetykset ovat tulleet osaksi urheiluseurojen arkipäivää. Yle televisioi tänä vuonna kahdeksan Mestiksen ottelua ja finaalit neljännestä pelistä alkaen. Loput otteluista näkyvät Elisa Viihteen ja Fanseat-verkkopalvelun kautta. Jääkiekkoliigalla on sopimus Nelosen kanssa. Seurat kokevat suoratoistot pääasiassa myönteisiksi.

– Kyllä hyöty on aika suuri meillä kaikilla liigajoukkueilla. Saamme sekä mediakorvauksia että hyödyn, kun olemme lajina esillä aika laajastikin, Vaasan Sportin toimitusjohtaja Tomas Kurtén kertoo.

Myös Mestiksessä julkisuutta pidetään hyvänä asiana.

– Lähtökohtaisesti suhtaudumme positiivisesti. On tätä päivää, että yleisölle tarjotaan myös mahdollisuus laajemmin Keski-Pohjanmaalla nähdä kiekkoa. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan tule halliin. Eli lajin kannalta tämä on ihan hyvä asia, Kokkolan Hermeksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Myllymäki toteaa.

Kalle Niskala / Yle

Televisioinnista ja nettilähetyksistä saatavat korvaukset vaihtelevat suuresti sarjatason mukaan. Jääkiekon SM-liiga neuvottelee liigajoukkueiden pelien oikeuksista, jääkiekkoliitto vastaavasti Mestiksen. Esimerkiksi liigaseura Vaasan Sport kuittaa televisioinneista lähes miljoonan euron korvaukset. Summa vastaa noin 15 prosenttia Sportin budjetista.

– Se on merkittävä osa meidän liiketoimintaamme. Toisaalta hyöty on molemminpuolinen, Kurtén muistuttaa.

Mestiksessä pelaava Kokkolan Hermes saa lähetyksistä lähinnä välillistä hyötyä: esimerkiksi mahdollisuuden hankkia sponsoreita näkyvyyden avullla.

– Jääkiekko ja muut palloilulajit tarvitsevat tukijoita, ja tukijoilla on mahdollisuus saada näkyvyyttä hallissa. Se on ihan selvä asia. Lisäksi jääkiekkoliitto myy sarjaa eteenpäin hankkimalla valtakunnallisia kanavia, Hermeksen Hannu Myllymäki selittää.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurmisen mukaan korvaukset määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Nurminen näkee myös Mestiksessä mahdollisuuden saada tuloja, mutta se riippuu siitä, kuinka paljon pelejä katsotaan.

Hermeksen puheenjohtaja toivoo, että myös Mestis-joukkueet saisivat korvauksia.

– Pitäisi saada, koska sitä kautta tätä Liigan ja Mestiksen välistä taloudellista käppiä saataisiin kurottua umpeen. Sillä olisi merkittävä rooli siihen nähden, Myllymäki painottaa.

Kokkolan Hermeksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Myllymäki.Kalle Niskala / Yle

Urheiluseuroille televisio- ja nettilähetysten vaarana on lipputulojen väheneminen, jos yleisö jää kotiin. Myös seuralla on vastuu.

– Totta kai vähän riippuu siitäkin, miten nämä pelit hinnoitellaan kotisohvalta ja miten jäähallilta. Lähtökohtaisesti uskon silti, että pitkässä juoksussa siitä on enemmän hyötyä ja tulee enemmän porukkaa paikalle, koska ihmiset puhuvat jääkiekosta ja välillä halutaan tulla myös paikan päälle katsomaan, Sportin Tomas Kurtén miettii.

Hermeksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Myllymäki hakisi mallia Ruotsista.

– Naapurimaassa on onnistuttu myymään sarja medialle siksi, että siitä on tehty kiinnostava. Mediaa kiinnostaa, jos ihmisiä on liikkeellä. Tämä on tällainen oravanpyörä, että kumpi tulee ensin. Eli sarjat ja tapahtumat pitää tehdä mielekkäiksi, jotta saadaan väkeä. Ei pelkästään peli tuolla kaukalossa, vaan myös puitteet jäähallissa. Pitää olla niin, että tänne on mukava tulla ja täällä tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Mielenkiinto lähtee sieltä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Dopingaineita olisi riittänyt noin 3 000 kuukauden väärinkäyttöön – laaja rikosvyyhti tuli ilmi Pohjois-Suomessa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 27 - 09:25

Tulli ja Oulun poliisi ovat paljastaneet pitkään jatkuneen ja laajan dopingaineiden, nuuskan ja huumausaineeksi luokiteltujen lääkevalmisteiden maahantuonnin ja levityksen.

Tapausta on tutkittu Tullissa ja Oulun poliisissa törkeänä dopingrikoksena, törkeänä huumausainerikoksena, törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena. Tapauksen esitutkinnan aikana on ollut vangittuna kaksi henkilöä. Tapaus siirtyy syyteharkintaan Lapin syyttäjänvirastoon lähiaikoina.

Dopingaineita, nuuskaa ja huumausaineiksi luokiteltuja lääkevalmisteita on myyty TOR-verkossa Silkkitie-kauppapaikalla ja toimitettu ostajille postilähetyksinä pääasiassa Oulusta ja Torniosta eri puolille Suomea.

Käteistä ja virtuaalivaluuttaa

Tapauksen esitutkinnan yhteydessä Tulli ja Oulun poliisi takavarikoivat huomattavia määriä erilaisia dopingaineita ja huumausaineeksi luokiteltuja lääkevalmisteita kahden epäillyn henkilön asunnoista ja postiliikenteestä. Toiselta epäillyltä takavarikoitiin lisäksi käteistä rahaa 14 000 euroa ja bitcoin-virtuaalivaluuttaa yli 40 000 euron arvosta.

Tulli ja Oulun poliisi selvittivät tapauksen esitutkinnassa TOR-verkossa käytyä laitonta doping-, nuuska ja huumelääkekauppaa noin vuoden ajalta. Esitutkinnassa selvisi, että epäillyt henkilöt olivat myyneet TOR-verkon kautta yli 16 000 millilitraa nestemäisiä dopingaineita ampulleissa, yli 50 000 dopingainetablettia ja yli 7 700 huumausaineeksi luokiteltuja lääkeainetablettia. Esitutkinnan aikana selvisi myös, että epäillyt henkilöt olivat doping- ja huumelääkeaineiden lisäksi myyneet laittomasti Ruotsista salakuljetettua nuuskaa yli 70 kiloa.

Esitutkinnan perusteella selvitettiin epäiltyinä olevien henkilöiden saaneen toteutuneista doping-, nuuska- ja huumelääkemyynneistä rikoshyötyä yhteensä yli 200 000 euron arvosta. Takavarikoidut ja esitutkinnassa selvitetyt dopingaineet olisivat riittäneet noin 3 000 kuukauden väärinkäyttöä vastaavaksi ajaksi.

Lue myös:

Tulli paljasti useita huumausaineiden salakuljetuksia länsirajalla – "lyhyessä ajassa monta tapausta"

Huumeiden järjestelmällinen levitys paljastui Pohjois-Suomessa

MOT: Huume-Suomen uusi aika - 11.9.2017

MOT: Nuuskan julkea salakauppa - 6.3.2017

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Papukaijoista ja metsoista voi tulla suomalaisia kaupunkilintuja

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 26 - 15:02
Mistä on kyse?
  • Helppo ravinto, petojen pienempi määrä ja rakennusten antama suoja vetävät lintuja kaupunkeihin.
  • Kaupunkiasuminen näyttäisi parantavan lintujen lisääntymisedellytyksiä.
  • Myös erämaiset linnut kuten korppi ja tervapääsky ovat kotiutuneet kaupunkeihin.
  • Jopa trooppiset lajit kuten papukaijat ovat lähestymässä Suomen kaupunkeja.
  • Yksipuolinen roskaruoka saattaa viedä kaupunkilaisvarikselta jopa lentokyvyn.

Helppo ravinto, petojen pienempi määrä ja rakennusten antama suoja vetävät lintuja kaupunkeihin.

– Linnuilla ei ole ideologiaa. Ei metso sinänsä asutusta karta.

Lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta ei usko, että on mitään lintulajia, joka ei voisi asettua kaupunkiin.

– Jos linnulle vain annetaan siihen edellytykset eli ruokaa, suojaa, pesäpaikkoja ja pariutumiskumppaneita, Vuorisalo kertoo.

Roskaruoka ei ole hyväksi linnuillekaan. Filosofinen kysymys on tietysti se, onko roskia penkova naakka luontoa vai ei.Pauliina Tolvanen / Yle

Ihmiselle lintujen kaupungistuminen on iso juttu.

– Lintujen muutto kaupunkiin on ihmiselle megaluokan asia, Vuorisalo kommentoi.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että koska yli puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, enemmistölle ihmiskunnasta päivittäin nähtävät linnut ovat kaupunkilintuja.

Mitä useampi ja eksoottisempi laji kaupungeissa asuu, sitä laajempi kontaktipinta lintumaailmaan ihmiskunnalla on.

Linnuilla ei ole ideologiaa. Ei metso sinänsä asutusta karta. Timo Vuorisalo

Kaupunkiin ovat jo nyt löytäneet tiensä jopa pohjoisten erämaametsien linnut. Jatkossa myös tropiikin linnustoa odotellaan liittyväksi suomalaiseen kaupunkilinnustoon.

Muuttaako metsokin kaupunkiin?

Oulun yliopiston tutkijatohtori Veli-Matti Pakasen mukaan hyvä esimerkki urbanisaatiosta on tervapääskyn tulo kaupunkeihin. Tervapääsky on ollut perinteisesti tikan koloissa pesivä erämaan lintu.

– Nykyään se on myös kaupunkilintu, joka on oppinut pesimään runsaslukuisena kerrostalojen ja muiden rakennusten koloissa. Erämaassa se pesii nykyään paljon harvalukuisempana.

Metsostakin voisi tulla kaupunkilaji, mutta se dellyttää suuria metsäisiä puistoalueita kaupungin sisällä.AOP

Kanahaukkoja tavataan useissa suomalaisissa kaupungeissa. Oulussa pesii myös korppi, joka on perinteisesti metsien lintu.

– Osa lajeista, kuten korppi, tulee paljon hitaammin kaupunkeihin. Korpille on kaupungissa ravintoa, mutta laji vaatinee kuitenkin vähän hiljaisemman kolkan pesintäänsä.

Pakanen ei usko, että puhdasta vanhaa metsää tarvitsevista linnuista, kuten metsoista tai kuukkeleista, tulee koskaan kaupunkilintuja.

Ihmiset ruokkivat lintuja siemenillä, luonnosta ne voivat löytää lähinnä hyönteisiä ja joitain kasvien siemeniä. Veli-Matti Pakanen

Sen sijaan Vuorisalo ei pidä näidenkään lintujen kaupungistumista mahdottomana, jos vain saadaan New Yorkin keskuspuiston tyyppisiä metsäalueita kaupunkiin.

Toisenkin eksoottisen Yhdysvaltoihin liittyvän esimerkin Vuorisalo löytää aavistuksen New Yorkia pohjoisempaa.

– Meillä saattaa kohta olla myös papukaijoja suomalaisessa kaupunkiluonnossa. Chicagossa on ankarampi talvi kuin Turussa, mutta olen itse nähnyt siellä kauluskaijaparvia keskellä talvea.

Yönsä papukaijat viettävät jossain lämpimässä hormissa tai vastaavassa paikassa.

– Euroopassa kauluskaijat ovat tulossa pohjoista kohti Puolan tasalla, Vuorisalo kertoo.

Kaupungissa ei olla luonnon armoilla

Kaupunkiasuminen näyttää parantavan lintujen lisääntymisedellytyksiä. Kaupunkilinnut aloittavat pesintänsä maalaisserkkujaan aiemmin, ja osalla lajeista pesintämenestys kaupungissa on parempi kuin luonnon armoilla.

Kaupungissa saatetaan tuottaa myös useampia pesueita kuin maalla.

Kaupungissa on aina valoa.Vilma Hannén / Yle

Oulun yliopiston tutkijatohtori Veli-Matti Pakanen arvelee paremman pesinnän johtuvan siitä, että kaupungissa voi olla vähemmän petoja ja enemmän valoa ja ravintoa kuin maaseudulla.

– Kaupungissa on esimerkiksi talitiaiselle hyvin ruokaa ja paljon turvallisia pesimäpaikkoja.

Kaupungissa on myös enemmän valoa ja lämpöä kuin maaseudulla.

Oma iso merkityksensä on sillä, että ihmisten asenteet lintuja kohtaan ovat muuttuneet. Nykyään vahinkolintuja ei vainota kaupungeissa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Varikset saattavat kärsiä roskaruuasta

Ruokakin on kaupungissa erilaista. Osa kaupunkilinnuista on mieltynyt roskaruokaan kuten osa ihmisistäkin. Toiset taas tykkäävät ihmisten kaupunkioloissa tarjoamasta siemenravinnosta, joka on selvästi ravinteikkaampaa kuin talvisessa luonnossa saatavilla oleva.

Tutkijatohtori Veli-Matti Pakanen Oulun yliopistosta on tutkinut Suomen oloissa ihmisen ruokinnasta täysin riippuvainen talitiaisen selviytymistä talven yli Oulun Hietasaaressa.Timo Nykyri / Yle

Molemmilla ruokavalioilla on seurauksensa. Siemeniä syövät voivat hyvin, ja roskaruualla höyhenpuku rähjääntyy.

Ihmisten tähteillä elävät linnut saattavat kärsiä karotenoidien eli kasvien viherhiukkasissa esiintyvien luonnollisten pigmenttien puutteesta. Ääritapauksissa ahkera pikaruokailu saattaa viedä karotenoidien puutteen takia jopa linnun lentokyvyn, kertoo Tiede-lehti.

– Tästä ilmiöstä on tietoa nimenomaan varisten osalta, kertoo lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta.

Kaupungissa on esimerkiksi talitiaiselle hyvin ruokaa ja paljon turvallisia pesimäpaikkoja. Veli-Matti Pakanen

Nopeimmin kaupungistuvat lajit, jotka ovat joustavia ravinnon ja elinympäristön suhteen, samoin kuin sellaiset lajit, joiden elinympäristö muistuttaa kaupunkiympäristöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kesykyyhky, varpunen, lokit, tiirat ja meriharakat ja varislinnut.

Kaupungissa asuminen vaikuttaa lintuihin samalla tavalla kuin ihmisiin. Keinotekoinen ympäristö on monella tapaa erilainen kuin talvinen metsäluonto.

Kaupungissa lintu voi irrottautua auringonvalon rytmistä. Ruokailu ja liverrys voi ajoittua keinovalon aikakaudella paljon pidemmälle aikavälille kuin kaamoksen kourissa olevassa luonnossa.

Talitiainen on täysin ihmisen armoilla

Pakanen on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston tuella myös tutkimusta kaupunkilaistalitiaisten säilyvyydestä talven aikana Oulun Hietasaaressa.

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen verrokkitalviksi valikoitui poikkeuksellisen lämmin talvi (2008–2009) ja poikkeuksellisen kylmä talvi (2009–2010), jolloin oli pitkiä reilun 30 asteen pakkasjaksoja. Tutkimuksessa selvitettiin yksilöiden selviytymistä viidellä ruokailupaikalla yli talven.

Talitiainen on talvisin täysin riippuvainen ihmisistä Suomessa.Seppo Rytkönen

Pakasen mukaan talitiainen ei pärjää luonnossa Suomen oloissa. Laji elää meillä talvet ihmisen varassa.

– Ihmiset ruokkivat lintuja siemenillä, luonnosta ne voivat löytää lähinnä hyönteisiä ja joitain kasvien siemeniä.

Kaupunkisuunnittelulla lintuihin voi vaikuttaa

Hyönteissyöjien menestymisen kannalta on olennaista, minkälaisia viheralueita kaupungeissa on. Kaupunkisuunnittelulla kaupunkilinnustoon voi vaikuttaa paljonkin.

– Jos hallittu hoitamattomuus kaupunkien viheralueilla sallitaan, hyönteissyöjilläkään ei ole ongelmaa selvitä kaupungissa, sanoo Vuorisalo.

Kirkkaan vihreä Kalle-papukaija viihtyy keväisessä auringossa Rovaniemellä.Tulevaisuudessa papukaijat voivat olla Suomessakin luonnonvaraisia kaupunkilintuja.YLE/Raimo Torikka

Kaupungin melusaaste vaikuttaa myös lintujen äänenkäyttöön.

Tunnetuin esimerkki lienee talitiaisen titityyn muuttuminen kaupunkipaikoissa tityyksi, jotta se kuuluisi paremmin. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, kuinka kaupunkilaislintujen on pidettävä kovempaa ääntä kuin maaseudulla.

Keinovalo taas mahdollistaa laulamisen sellaiseenkin aikaan kun luonnonvaloa ei ole. Vuorisalon mukaan kaupungistumisen vaikutuksia linnunlauluun on tutkittu yllättävän vähän.

Satama voitti luonnonrannan

Veli-Matti Pakanen on tutkinut muun muassa pikkutiiran pesintää Oulun Oritkarin satamassa ja Kalajoen hiekkarantojen luonnonympäristössä.

– Pesien säilyvyyserolla havaittiin olevan selvä merkitys. Satamassa pesintä näytti onnistuvan selvästi paremmin kuin luonnossa, sanoo Pakanen.

Pikkutiira menestyy paremmin satamassa kuin luonnonrannalla.Veli-Matti Pakanen

Satamassa pesien säilyvyys oli luonnonolosuhteita parempi, samoin kuin pesintätulos.

– Yleisöltä suljetussa Oritkarin satamassa häirintää on vähemmän, ja petojakin siellä saattaa olla vähemmän. Satamassa pikkutiirojen suojana on myös iso kolonia muita tiiroja, lokkeja ja kahlaajia.

Euroopassa kauluskaijat ovat tulossa pohjoista kohti Puolan tasalla. Timo Vuorisalo

Kaupungin monille linnuille luontoa otollisempien olosuhteiden puolesta puhuu sekin, kaupungin maantieteellinen sijainti ei vaikuta lajimäärään kun kaupungistumisaste otetaan huomioon.

Luonnossa lintujen lajimäärä ja tiheys laskevat pohjoista kohti. Tämän arvioidaan johtuvat pohjoisten elinympäristöjen epävakaudesta ja alhaisesta tuottavuudesta. Kaupunkilintujen osalta näin ei ole. Turun ja Lapin yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan kaupunkien lajimäärä ei laske pohjoista kohti.

Pakkanen hyydyttää liikkeen ja tappaa

Kylmänä talvena talitiaiset liikkuivat selvästi vähemmän lämpötilan laskiessa.

– Nuoret yksilöt liikkuivat enemmän kuin aikuiset. Koska kylmällä säällä on tärkeää säästää energiaa, liikkuminen kovilla pakkasilla on vähäistä. Mitä kylmempää oli, sitä vähemmän liikuttiin, tutkija Veli-Matti Pakanen kertoo.

Lämpimän talven aikana lintujen selviytyminen pysyi tasaisen vakaana, kun pakkastalvena se vaihteli voimakkaasti.

– Pakkasjaksojen aikana talitiaisia kuoli enemmän, vaikka ruokaa oli riittävästi saatavilla. Pakkanen lisäsi kuolleisuutta selvästi, Pakanen kommentoi.

Lintuyksilö voi muuttaa käyttäytymistään ympäristöön, kun se muuttaa asumaan kaupunkiin.

Geneettinen sopeutuminen kaupunkiin

Pidemmällä aikavälillä voi syntyä kaupungistumisen edellyttämiä geneettisiä muutoksia, mutta se edellyttää voimakasta luonnonvalintaa. Toisin sanoen sitä, että jokin ominaisuus jättäisi nimenomaan tietyn tyyppiset yksilöt henkiin ja jatkamaan sukua.

Korppi pesii jo kaupungeissaJarno Kuusinen / AOP

Vuorisalon mukaan geneettinen muutos on ollut meneillään jo jonkin aikaa.

– Ihmisen muovaamaan ympäristöön sopeutuvat linnut ja lintulajit ovat tulevaisuuden menestyjiä, Vuorisalo sanoo.

Ihmisen muovaamaan ympäristöön sopeutuvat linnut ja lintulajit ovat tulevaisuuden menestyjiä. Timo Vuorisalo

Kaupunkilintututkimus on toistaiseksi keskittynyt Pohjois-Amerikkaan, Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Kehittyvissä maissa kaupunkilintuja on tutkittu hyvin vähän. Yleinen trendi on kuitenkin se, että kaupunkilinnusto rikastuu kaikkialla.

Kaupungistumisen voittokulun voivat Vuorisalon mielestä pysäyttää vain zoonoosit eli eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit. Ne voisivat muuttaa asenneilmastoa radikaalisti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tunnetta, tarinaa, ristiriitaa – nettivaikuttamisessakin pätee hitin kaava

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 25 - 20:15

Internet on kätevä vaikuttamisen työkalu. Pelkkä yksinäisten vetoomusten kirjoitteleminen ei välttämättä johda mihinkään. Tarvitaan sopiva yhteisö ja hitin kaava, joka erottaa massasta ja saa vyöryn liikkeelle.

– Yleensä se lähtee niin, että sinulla on yksilöstä kertova nyyhkytarina, joka leviää laajalle. Sitten rakennat siihen yhteyteen vaikka Facebook-ryhmän, jossa ruvetaan tekemään asian eteen jotakin. Se on jo hyvä alku, sanoo tutkija, sosiologi Veikko Eranti.

Nyyhkytarina-heitosta ei nyt kannata vetäistä hernettä nenään. Eranti muistuttaa, että ihmisiin vain yksinkertaisesti vetoaa tunne ja tarina. Myös verkossa.

– Menestyneimmät kampanjat ovat syntyneet juuri niin, että henkilökohtaiseen menevä vahva viesti on tuotu tarinan kautta lähelle ihmistä. Kun siihen on vielä yhdistetty havainto isommasta yhteiskunnallisesta ristiriidasta, on ihmiset saatu yhteen, Eranti sanoo.

Allekirjoitusta mietitään, hyötyä ei

Nettivaikuttaminen on vaivatonta. Siinä yksi syy, miksi ihmiset allekirjoittavat tai aloittavat esimerkiksi verkkoadresseja.

Tuli sellainen olo, että toivo elää. Sellainen yhteisöllinen fiilis, että me toisillemme tuntemattomat ihmiset teimme tämän yhdessä. Moona Ruuttunen

Nettiadresseihin osallistuminen on yleensä maksutonta, mukana voi olla myös anonyymisti, eikä tarvitse tunnistautua edes pankkitunnuksilla kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamisessa.

Koska kynnys on matala, on aihepiirien kirjo valtava. Adressit.com-sivustolla yli 35 000 ihmistä on allekirjoituksellaan sitä mieltä, että Muumilimu pitäisi saada 1,5 litran pulloihin. Suurin piirtein yhtä moni on vaatinut polttoaineen hinnan alennusta.

Veikko ErantiAnnika Laaksonen / Yle

Tutkija, sosiologi Veikko Eranti uskoo, että ihmiset kyllä miettivät mihin laittavat nimensä, mutta eivät välttämättä ollenkaan sitä, onko allekirjoituksella mitään vaikutusta.

– Verkossa otetaan kantaa monenlaisiin asioihin, eikä se ole huono juttu. On hienoa, että osallistutaan. Osa tehdään tosissaan, osa läpällä, kuten netissä moneen asiaan reagoidaan, Eranti sanoo.

Finlandia ei innosta, mutta nuorisotyöntekijä sai pitää työnsä

Finlandia-hymni kansallishymniksi viimeistään 6.12.2017. Kemiläisen Seppo Suopajärven pari vuotta sitten rustaama verkkoadressi ei ole sytyttänyt nettikansaa. Allekirjoituksia on vajaa 20.

– Oli ensimmäinen ja näillä näkymin viimeinen adressi, jonka avaan, Suopajärvi toteaa.

Hän kertoo, ettei alun perinkään kuvitellut, että vetoomus paisuisi kansanliikkeeksi. Silti hän halusi sen tehdä, koska uskoo asiaansa ja on edelleen sitä mieltä, että Finlandia-hymni pesee mennen tullen nykyisen kansallislaulumme.

Suopajärven täkyyn ei tartuttu, mutta keskipohjalaiskunnassa Toholammilla verkkoadressi keräsi nopeasti lähes 800 allekirjoitusta ja paperiversio kaupassa parisataa nimeä seurakunnan nuorisotyönohjaajan työpaikan säilymisen puolesta.

Muumilimsan kymmeniin tuhansiin allekirjoituksiin verrattuna määrä tuntuu vähäiseltä, mutta reilun 3000 asukkaan kunnassa uskotaan, että verkkoadressillakin oli merkitystä, kun seurakunta päättikin säilyttää työpaikan.

”Me teimme tämän yhdessä"

Todelliseen vaikutusmahdollisuuteen uskoi myös tamperelainen Moona Ruuttunen, kun hän allekirjoitti Toholammin verkkoadressin.

– Olen sieltä kotoisin, ja asia ärsytti niin paljon, että pistin nimeni. Mulla myös oli sellainen olo, että pienellä paikkakunnalla nettiadressi voi toimiakin.

Seurakunnan nuorisotyöntekijän työpaikan säilyminen toi hyvän mielen.

–Tuli sellainen olo, että toivo elää. Sellainen yhteisöllinen fiilis, että me toisillemme tuntemattomat ihmiset teimme tämän yhdessä.

Ruuttunen kertoo osallistuvansa adresseihin silloin, kun asia kuohuu itsellä yli tai jos tulee tunne, että miten näin yksinkertaista asiaa ei muka saada toimimaan. Hän osallistuu, vaikka tietää, ettei nimen kirjoittaminen välttämättä johda mihinkään.

– Totta kai ymmärrän, ettei pelkällä adressilla pelasteta kaikkia maailman nälkäisiä lapsia. Mutta jollakin tavalla takaraivossa on tunne, että jos allekirjoituksella jotenkin kuitenkin voisi auttaa. Ehkä se on laiskuuttakin. On niin helppo laittaa nimi ja tulee osallistumisen tunne, vaikka sillä ei mitään saisikaan aikaan, Ruuttunen pohtii.

Nettiadresseissa Moona Ruuttusen mielestä hyvää on helppous ja se, että ujommatkin uskaltavat vaikuttaa sellaisten kautta.

– Toisaalta jos joka asiasta alkaa olla adressi, niitä ei enää oteta vakavasti.

Suomessa oma Trump-ilmiö

Verkkovaikuttamisen ja sosiaalisen median voima näkyi lokakuussa 2017 Me too -kampanjassa. Naiset eri puolella maailmaa halusivat kiinnittää huomion seksuaaliseen häirintään.

Myös suuret uutistapahtumat puhuttavat massoja. Muuten tutkijan mukaan on vaikea tietää, mikä nousee yhteiseksi puheenaiheeksi, koska nykypolitiikkaa ja elämää määrittää pirstaloituminen.

– Viime aikoina Suomessa ovat puhuttaneet myös sukupuolieroihin ja lasten kasvatukseen liittyvät asiat, Eranti miettii.

Ovathan ne tykkäämiset viestejä jostakin, mutta jokaisen kissavideon tykkääminen ja jakaminen ei ole poliittinen kannanotto. Somessa suurin osa on aika pellossa elämistä, niin kuin kuulukin olla. Tutkija, sosiologi Veikko Eranti

Vaikka äänestysprosentti on laskenut, ihmisiä kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat varsinkin, jos niihin liittyy käynnissä oleva ajankohtainen keskustelu.

Lähelle tulevat asiat herättävät mielenkiinnon. Esimerkiksi Kokkolassa nettiadressi paikallisen kulttuurikahvila Sahan puolesta keräsi vuorokaudessa parituhatta nimeä.

Internetvaikuttaminen ja sosiaalinen media mahdollistavat myös kansainvälisen asioiden nopean ja ajankohtaisen käsittelyn.

Trump on mittausten mukaan epäsuosituin presidentti vuosikymmeniin.

Veikko Eranti kertoo, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on luonut uuden ilmiön Suomeen.

– On selvästi havaittavissa, että nuorempi porukka on alkanut seurata USA:n politiikkaa tarkalla silmällä. Trump herättää vahvoja tunteita ja keskusteluja.

Kaveri jakaa – sosiaalinen paine ja vahvistus

Moni harrastaa verkkovaikuttamista myös huomaamattaan. Tykkäämiset ja jakamiset ovat yksi tapa näyttää, minkä asian tai teeman takana on.

– Ovathan ne tykkäämiset viestejä jostakin, mutta jokaisen kissavideon tykkääminen ja jakaminen ei ole poliittinen kannanotto. Somessa suurin osa on aika pellossa elämistä, niin kuin kuuluukin olla, Eranti nauraa.

Kaveripiirin merkitys näkyy verkkovaikuttamisessa. Esimerkiksi verkkoadressit leviävät usein sosiaalisen median kautta.

– Kun kaveri jakaa seinälleni kannanoton, tulee sosiaalinen paine ja myös vahvistus, että jos kaverit pitävät tätä asiaa tärkeänä, niin tämä on tärkeä myös minulle. Miksen minäkin allekirjoittaisi? Eranti miettii.

Yle Uutisgrafiikka

Kavereiden jakaman asian tukemisesta voi tulla hyvä mieli, ja jos adressi vielä jopa johtaa johonkin, on samalla tehnyt jotakin vaikuttavaa.

– Iso osa netin poliittisesta vaikuttamisesta ei välttämättä näy missään ja jää sometulvassa inflaation syömäksi. Parhaimman tuloksen saa, jos yhdistää verkon ja perinteisen kansalaisvaikuttamisen keinot. Kannattaa myös muistaa, että verkko on sekä nopean että hitaan, pitkäaikaisen vaikuttamisen väline, sanoo Veikko Eranti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoret yrittäjät voivat käyttää some-päivitykseen monta päivää – ja juuri niin some-markkinointia pitää tehdä

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 25 - 11:01
Mistä on kyse?
  • Some-markkinointi vaatii kovaa työtä.
  • Kaikki yritykset eivät tiedosta sosiaalisen median voimaa markkinoinnissa.
  • Markkinoinnin laillisuus pitää varmistaa myös sosiaalisen median kanavissa.

Yrityksen markkinoiminen sosiaalisessa mediassa on edullista, mutta onnistuakseen se vaatii todella paljon työtä.

Tämän tietää suomalaista designia myyvä Kure, jonka päämarkkinointikanava sosiaalinen media on.

Youtube, Instagram ja Facebook ovat yrittäjien eniten käyttämät some-kanavat.Ronnie Holmberg / Yle

Yhden julkaisun parissa työskennellään kaupan omistaja Hannu Laukkasen mukaan puolesta tunnista useaan päivään. Tärkeintä on, että jokainen postaus on suunniteltu kunnolla.

– Niitä pyöritellään kauan, jotta julkaisuista saadaan priimaa. Emme ikinä julkaise mitään puolitekoista.

Facebookia käyttää some-asiantuntija Harto Pöngän mukaan keskimäärin 2,5 miljoonaa suomalaista päivittäin. Myös yhä suurempi määrä yrityksistä löytyy jostain sosiaalisen median kanavalta, useimmiten Facebookista.

Seuraamme aina uusimmat suuntaukset ja teknologiat, joilla markkinointia voi toteuttaa. Hannu Laukkanen

Sosiaalisen median merkitys on yrityksille monitahoinen. Siellä voi mainostaa ja markkinoida, palvella asiakkaita ja luoda julkisuuskuvaa. Pöngän kokemuksen mukaan monet yritykset eivät kuitenkaan ymmärrä kaikkia sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.

– Monelle tuntuu tulevan yllätyksenä se, kuinka monenlaisia keinoja siellä on tehdä markkinointia ja kuinka kohdennettua se voi olla.

Resurssipula markkinoinnin esteenä

Kuren markkinoinnista ovat vastuussa Hannu Laukkasen lisäksi kaksi muuta omistajaa, Emma Pakanen ja Tuomas Knuutinen.

– Yksi meidän vahvuuksistamme verrattuna moniin muihin toimijoihin on ehdottomasti se, että meitä on kolme ihmistä suunnittelemassa markkinointia, Laukkanen kertoo.

Pienten yritysten ongelmaksi kehkeytyy usein se, ettei resursseja sosiaalisen median käyttöön ole tarpeeksi. Ainakaan niin paljon, että siitä oikeasti olisi yritykselle hyötyä.

– Se vaatii työntekijöitä ja rahallisia resursseja, jotta some-markkinointiin voidaan satsata. Sen takia isoissa yrityksissä ollaan tässä edellä, Pönkä sanoo.

Pienillä yrityksillä ei usein ole aikaa tai rahaa panostaa some-markkinointiin kunnolla.Tuomas Hirvonen / Yle

Kure on pieni yritys, mutta kun omistajia on yhdeksän, on markkinoinnin suunnitteluun saatu useampi ihminen. Laukkasen mielestä yritysten ei kannata laiminlyödä sosiaalista mediaa.

– Siellä on hyvä olla läsnä edes jonkin verran. Julkaisujen laadun tulee olla hyvä, jotta se on uskottavaa. Some heijastaa yrityksen ilmettä ja arvoja, jos sen toteuttaa hyvin.

On kohtalaisen helppoa tietää, mistä muut tykkäävät, kun vain miettii, mistä itse pidämme. Hannu Laukkanen

Jos yritys haluaa pysyä markkinoinnin aallonharjalla, täytyy somea Laukkasen mukaan myös seurata ahkerasti vapaa-ajalla.

– Me olemme pääosin itseoppineita. Seuraamme aina uusimmat suuntaukset ja teknologiat, joilla markkinointia voi toteuttaa.

Kuren tapauksessa markkinointia helpottaa myös se, että he ovat Laukkasen mukaan omaa kohdeyleisöään.

– On kohtalaisen helppoa tietää, mistä muut tykkäävät, kun vain miettii, mistä itse pidämme.

Mainonnan kohdentaminen helppoa

Facebook, Instagram ja Youtube ovat Harto Pöngän mukaan käytetyimmät sosiaalisen median kanavat vähittäiskauppojen keskuudessa.

Some-markkinoinnin parhaita puolia yrittäjän kannalta on se, että se mahdollistaa oman tuotteen myynnin kohdennetusti halutun ikäisille ja sukupuolisille ja minkä alueen asukkaille tahansa.

– Mainonta voidaan määritellä jopa niin, että jos ihminen on kiinnostunut tietyistä asioista, näkyy hänelle yrityksen Facebook-mainos.

Some-markkinointi voidaan kohdentaa halutun sukupuolisille ja ikäisille kuluttajille.Andrew Gombert/EPA

Kun kohderyhmä on selvillä, täytyy yrityksen Pöngän mielestä tehdä sellaista markkinointimateriaalia, jolla päästään kohdeyleisön kanssa samalle aaltopituudelle.

– Eli yritetään tavoittaa markkinointimateriaalissa samanlainen maailmankuva tai samanlaiset kiinnostuksen kohteet kuin kuluttajallakin.

Asian voi kääntää myös toisin päin: yritykset voivat yrittää vaikuttaa kuluttajien maailmankatsomukseen.

Kuren arvoihin esimerkiksi kuuluu kestävä kehitys. Tätä aatetta he toivat esiin omilla somekanavillaan muun muassa ilmoittamalla, etteivät he osallistu Black Friday -alennusmyynteihin, koska haluavat ihmisten miettivän omia kulutustottumuksiaan.

Ihmiset saatava reagoimaan

Yritysten yksi isoimpia haasteita some-markkinoinnissa on erottautua muista. Se voi Laukkasen mukaan olla aika ajoin melko turhauttavaakin.

– Ihmiset ovat niin kiireisiä, etteivät aina ehdi keskittymään yksittäisiin juttuihin. Vaikka työstäisin kaksi päivää yhtä postausta, saattaa ihminen pysähtyä puoleksi sekunniksi julkaisun kohdalla.

Harto Pöngän mukaan yritysten tulisi saada ihmiset reagoimaan markkinointimateriaaleihinsa.Stina Tuominen / Yle

Somepalveluissa ihmisten huomiosta on kova kilpailu. Siksi yritysten kannattaa Pöngän mielestä pyrkiä tuottamaan sisällöltään tai muodoltaan muista erottuvaa materiaalia.

– Puhtaan markkinointisisällön tuottamisen lisäksi tulee some-tileillä olla muutakin toimintaa. Voidaan esimerkiksi järjestää kilpailuja, joilla pyritään saamaan ihmiset reagoimaan ja osallistumaan

Tärkeää on Pöngän mukaan myös vastavuoroisuus – jos ihminen kommentoi jotakin some-tilillä olevaa julkaisua, olisi siihen hyvä reagoida ripeästi.

Useiden yritysten tapa järjestää kilpailuja ei aina kestä päivänvaloa. Harto Pönkä

Aina kommentit eivät ole positiivisia ja yritykset saattavat joutua kohtaamaan hyvin kärkkäitäkin asiakaspalautteita. Kun asiakaspalvelutilanne tapahtuu julkisessa some-tilassa, luodaan siinä Pöngän mukaan mielikuvia siitä, miten yritys vastaa ja pitää huolta asiakkaista.

– Jos somen kautta tulee reklamaatio tai kritiikkiä, saadaan siinä nopeasti ja paljon negatiivista huomiota. Jos sen pystyy kääntämään positiiviseksi, on se todellinen imagovoitto.

Yritykset rikkovat sääntöjä somessa

Sosiaalinen media on suhteellisen tuore markkinointikanava, ja joillekin yrityksille siellä vallitsevat säännöt saattavat olla epäselviä.

Monet yritykset rikkovat some-kanavillaan Pöngän mukaan markkinointisäännöksiä. Esimerkeiksi hän nostaa piilomainonnan ja erilaiset Facebook-kilpailut.

– Kilpailujen järjestämistä säätelee muun muassa somepalvelujen käyttöehdot sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjaukset. Esimerkiksi kilpailujen sääntöjen kanssa on oltava tarkkana, ja pitäisi olla selvää, miten osallistujien tietoja saadaan käyttää.

Some-markkinoinnista tehdään suhteellisen vähän ilmoituksia Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.Geralt / Pixabay

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon voi ottaa yhteyttä, jos kokee, että jonkun yrityksen markkinointiin tai sopimusehtoihin liittyy lainvastaisuutta.

Some-markkinointiin liittyviä ilmoituksia on tullut Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Serina Kavoniuksen mukaan todella vähän.

– Reilun neljän vuoden aikana olemme vastaanottaneet 62 ilmoitusta.

Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Serita Kavonius

Siihen nähden, miten paljon yritykset markkinoivat sosiaalisen median eri alustoilla, on luku todella pieni. Kavonius luulee sen johtuvan siitä, etteivät kaikki kuluttajat välttämättä osaa kiinnittää lainvastaisuuksiin huomiota.

– Jos markkinoinnissa on lainvastaisuuksia, niin se ei kohdistu kuluttajaan samanlaisena ongelmana kuin esimerkiksi silloin, jos kuluttaja ostaa tuotteen ja siinä on virheitä.

Kavonius painottaa, että some-markkinointiin pätee samat säännöt kuin muuhunkin markkinointiin.

– Markkinointiviestin tulee olla selkeä. Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Ja esimerkiksi Facebook-kilpailuissa tulee ilmoittaa kilpailun alkamis- ja päättymispäivä.

Korjattu 25.11.2017 klo: 18:48 Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen nimi oli kirjoitettu Serita Kavonius, oikea nimi on Serina Kavonius.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Morfiinihoitajalle ehdollista lääkevarkaudesta – käytti itse sairaan lapsen kipulääkkeitä ja laittoi tilalle vettä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 24 - 16:06

Kolmevuotiaan lapsen lääkkeitä varastanut hoitaja sai perjantaina Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa vuoden ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta lapsen törkeästä pahoinpitelystä. Hoitajalle määrättiin myös 80 tuntia yhdyskuntapalvelua, ja hänet tuomittiin maksamaan muun muassa kärsimyksestä 11 000 euroa.

Tuomio koskee törkeän pahoinpitelyn lisäksi varkautta, huumausaineen käyttörikosta, liikenneturvallisuuden vaarantamista ja rattijuopumusta.

Käräjäoikeus katsoo, että teko oli erityisen julma, koska se kohdistui puolustuskyvyttömään lapseen. Oikeuden mukaan hoitajalla oli lääkeriippuvuus, mikä saattoi olla syy tekoon.

Tuomittu myönsi teon, mutta kiisti törkeyden

Tuomion saanut hoitaja varasti kipulääkkeitä saattohoidossa olleelta lapselta kaksi vuotta sitten Kokkolassa.

Oikeuden mukaan hoitaja vaihtoi lapsen kivunlievitykseen määrätyn morfiinin tilalle vettä ja käytti morfiinin itse. Näin tapahtui ainakin kymmenen kertaa noin kahden kuukauden aikana.

KP24:n mukaan hoitajan rötösten jäljille päästiin vanhempien havaintojen avulla: vanhemmat kertoivat oikeudessa ihmetelleensä lapsen heikentynyttä vointia ja hoitajan outoa käytöstä, esimerkiksi tavallista tiheämpiä vessakäyntejä.

Tuomittu myönsi vieneensä lääkkeitä ja vaihtaneensa morfiinin veteen. Hän myönsi myös lapsen pahoinpitelyn, mutta katsoi, ettei syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. Hoitaja kertoi oikeudessa katuvansa tekoa.

Oikeudessa ihmeteltiin, miksi hoitajan aiemmin saama tuomio lääkevarkaudesta ei ollut Valviran tiedossa, kertoo MTV3. Sen mukaan hoitaja oli saanut tuomion lääkevarkauksista Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa vuonna 2012, mutta pääsi silti työskentelemään hoitajana yksityisessä hoitoalan yrityksessä muutama vuosi myöhemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Odottajan ja odottavan aika voi olla pitkä – viisi vinkkiä synnytykseen mukaan lähteville

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 24 - 14:12

Vauvan lasketun ajan lähestyessä synnytykseen varautumiseen löytyy varsin hyvin vinkkejä (esimerkiksi Terve.fi) Muutama asia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon.

Äidin matkakassi on hyvä pakata valmiiksi jo hyvissä ajoin. Siinä missä synnyttäjän laukku täyttyy vaatteista, pääsee synnytykseen mukaan lähtevä vähemmällä tavaramäärällä. Jotakin asioita ja tavaroita kuitenkin kannattaa olla mukana, kun odotettu hetki koittaa.

Synnytyssalin oven aukaisun ja synnytyksen välillä voi mennä pitkä aika.Heikki Haapalainen / Yle

Suomen Kätilöliiton tuore puheenjohtaja Marjo Lyyra haluaa muistuttaa parista asiasta synnytykseen mukaan lähtevää isää tai tukihenkilöä. Tässä muutamia hänen kokoamiaan vinkkejä.

  1. Huolehdi ensin, että äidin matkakassi lähtee mukaan synnytykseen.
  2. Tarvitset malttia ja kärsivällisyyttä. Lapset eivät putkahda maailman hetkessä, varsinkaan ensisynnytyksessä. Sairaalan synnytysosastolle saapumisen jälkeen voi synnytykseen kulua useita tunteja. Varaudu siis odottamaan tuntikausia.
  3. Ota mukaan syötävää ja juotavaa. Esimerkiksi banaani ja juomapullo tai pillimehut ovat hyviä varusteita pitkäänkin odotusaikaan.
  4. Kamera ja kännykkä. Somettelun, valokuvien ja viestien aika on tosin vasta lapsen syntymän jälkeen. Laturi mukaan.
  5. Tarvitset myös vaihtoalusvaatteet sekä hammasharjan ja -tahnan.
Valmistautuminen kuuluu asiaan

Miehiä isiksi valmentava Isyysinfo auttaa ja opastaa isiä jo ennen lapsen syntymää tilattavan kirjeen avulla. Palvelu lähettää tilaajilleen ohjeita ja kannustusviestejä lapsen kasvatukseen. Tilaamalla jäsenkirje pysyy hyvin perillä isyydestä ja siihen liittyvistä uusista asioista.

Isyysinfon tuottaja Markku Vettenniemi kannustaa kumppania osallistumaan synnytykseen.

– Mukanaolo vahvistaa suhdetta puolisoon ja syntyvään lapseen, kertoo Vettennieni.

Isyysinfon Vettenniemi muistuttaa tulevia isiä kuitenkin siitä, että osallistuminen synnytykseen on oma päätös. Moni mies jää myös isyyslomalle lapsen syntymän jälkeen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 24 - 11:40

Valtio ärähti pari viikkoa sitten Sotkamolle, joka päätti tarjota kouluissa ja päiväkodeissa sinistä maitoa ja voita. Päätös oli ravitsemusneuvottelukunnan mukaan vastoin ravitsemussuosituksia. Koulumaitotuki on niitä noudattaen rajattu koskemaan vain rasvatonta maitoa ja piimää.

Sotkamo ei suinkaan ole ainoa laatuaan, vaan kevytmaitoa annetaan lapsille monissa kunnissa – kuten on tehty ennen uudistustakin. Kaikkia kuntia ei silti olla kampaamassa ja ohjeistamassa. Sotkamon riitautettu tapaus vain tarjosi valtiolle oivan tilaisuuden saada näkyvyyttä sanomalleen.

– Ehkä ulostulo tuntui yksittäisestä kunnasta kohtuuttomalta. Mutta halusimme muistuttaa, että tuemme vain ravitsemuksellisesti parasta maitoa, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.

Ministeriö myös oletti, ettei uusi tukilinjaus aiheuttaisi suurta muutosta, koska ykkösmaidon rooli koulussa on ollut valtakunnallisesti aiemminkin melko pieni. Viime vuonna tukea maksettiin 500 000 litralle ykkösmaitoa ja 2,8 miljoonalle litralle rasvatonta. Toissa lukuvuonna koulumaidosta 68 prosenttia oli rasvatonta.

Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko? Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm

Hielm näkee kuntien ravitsemussuositusten vastaisissa päätöksissä halua ilmoittaa, että valtio on mennyt liian pitkälle ja kuntien on saatava itse päättää asioistaan.

Hän sanoo, ettei valtio ole puuttumassa kuntien itsemääräämisoikeuteen. Perälauta näkemyksille löytyy silti laista, jossa edellytetään, että kuntien ruokapalvelu edistää terveyttä.

– Ei ole vanhempien tai jonkin lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät. Jos tiede kertoo, mikä on terveellistä, kunta ottaa melkoisen roolin sanoessaan toisin. Aikamoinen itsevarmuus pitää kunnan päätöksentekijällä olla, sanoo Hielm.

Kevytmaitoa menee enemmän kuin rasvatonta luomua

Valion mukaan syksyn aikana ykkösmaidon menekki kouluissa ja päiväkodeissa on odotetusti pienentynyt, kun tukea saavat enää rasvattomat tuotteet.

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole siirtyneet tänä syksynä rasvattomaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat vaihtoehdoksi myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa.

Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia.

Itse asiassa kevytmaitoa menee Valiolta uudistuksen jälkeen kouluihin enemmän kuin rasvatonta luomumaitoa. Näin siitä huolimatta, että luomumaidon juontia yritetään lisätä tarjoamalla sille yli kaksinkertainen tuki tavalliseen verrattuna.

Hielm pitää kehitystä yllättävänä, muttei järkyty.

– Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?

Neuvottelukunnalle kyse on periaatteellisesta kysymyksestä ja vahvasta kannanotosta: ei pidä tukea terveydelle haitallista, jos tarjolla on terveellisempää. Se tarkoittaa muun muassa suuntaa kohti rasvattomuutta.

– Kaikki ymmärtävät, että suurin osa ylipainosta tulee liikkumattomuuden lisääntymisestä, limsasta ja karkista. Mutta niihin emme voi vaikuttaa: emme voi säätää lakia, joka pakottaa liikkumaan, sanoo Hielm.

"Kansanterveydelle rasvagrammoilla on merkitystä"

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm myöntää, että erot ovat pieniä kevytmaidon (rasvaa 1,5 prosenttia) ja aiemmin tuetun ykkösmaidon (rasvaa 1 prosentti) välillä. Maidon rooli ihmisen kokonaisenergiansaannissa on sekin pieni. Jälleen kyse on periaatteesta ja kannanotosta:

– Absoluuttisesti ajateltuna rasvamaitoa juottavissa kunnissa kaadetaan asukkaisiin turhaa energiaa, mutta tuskin siitä paljon näkyviä liikakiloja aiheutuu. Mutta kun lapset saadaan totutettua rasvattomaan, he todennäköisemmin juovat rasvatonta aikuisinakin. Kansanterveydelle sillä on merkitystä, montako grammaa rasvaa ihmisille juotetaan, tiivistää Sebastian Hielm.

Hän näkee rasvaisempien maitojen puolustuksen kertovan siitä, että ihminen kokee usein oman valintansa olevan paras myös lapselleen. Väitteet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä ovat nekin Hielmille tuttuja, mutta vailla painoarvoa.

– Huudot metsästä eivät riitä.

Viime päivinä Hielm on tehnyt työtä Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien kanssa, jotka viimeksi ovat kapinoineet rasvatonta maitoa vastaan. Hielm muistuttaa, että rasvaisemman maidon ostaminen kunnan omista rahoista on toki mahdollista, mutta poissa muusta kohdasta tarjotinta:

– Mikään kunta ei ole tehnyt maitoa varten lisämääräraha-anomuksia eli se on sitten muista kouluruokahankinnoista pois.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä