Kanta-alueen uutisia

Laatuolutta maistellaan kuin viiniä – yksi ero kuitenkin on: "Sitä ei purskutella pois"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 9 - 16:12

Oluen maistelu ei ole rakettitiedettä, mutta aivan kuten viiniä makustellessa, tulee muutamassa kohtaa antaa hetki aikaa nautiskelulle.

Ennen kuin lasin nostaa huulilleen, tarkastellaan oluen ilmettä.

– Valoa vasten on hyvä tarkastella, onko olut esimerkiksi kirkasta vai sameampaa, onko punertavaa tai kellertävää, Oulun Olutseuran aktiivi Milja Seppälä neuvoo.

Olut maistellaan niin, että juoma myös niellään.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun oluen ilme on tutkittu, on seuraavana vuorossa tuoksuttelu.

– Varsinkin tummien hanaoluiden kanssa kannattaa odottaa hetki, että tuoksut ja aromit pääsevät paremmin valloilleen, olutseuran aktiivi Jari-Pekka Haataja vuorostaan opastaa.

Näiden vaiheiden jälkeen on vuorossa paras osuus, eli oluen siemaus.

– Olut on siitä mukava maisteltava, että se nielaistaan. Sitä ei purskutella pois niin kuin viiniä, Seppälä kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nokia vähentää 170 työpaikkaa

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 9 - 14:51

Verkkoyhtiö Nokia vähentää noin 170 työpaikkaa. Se järjestelee Suomen-toimintojaan osana maailmanlaajuista muutosohjelmaansa, jolla se pyrkii parantamaan kilpailukykyään. Nokia tavoittelee maailmanlaajuisesti 1,2 miljardin euron vuotuisia säästöjä.

Yt-neuvottelut päättyivät tänään perjantaina. Aiemmin yritys arvioi vähentävänsä 200 työpaikkaa. Neuvottelut koskivat pääosaa Nokian verkkoliiketoiminnan ryhmistä ja tukitoiminnoista yhtiön kaikissa toimipaikoissa Suomessa, paitsi Oulun-tehtaassa.

Vähennettävistä työpaikoista suurin osa, 130, on Espoossa. Paikkoja vähenee myös Tampereella ja Oulussa. Irtisanomiset yritys aikoo toteuttaa vuoden loppuun mennessä. Niiden jälkeen Nokian palkkalistoilla on Suomessa lähes 6 000 työntekijää.

Irtisanottaville Nokia tarjoaa mahdollisuutta osallistua tukiohjelmaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rakennusvalvonta sulki ainoat tilat: "Oulun alueella ei ole yhtään putkaa"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 9 - 12:59

Oulun poliisi on joutunut tukalaan tilanteeseen putkapulan takia. Oulun Raksilassa sijaitsevan poliisitalon peruskorjauksen takia poliisivankilaa ei voi käyttää. Haukiputaalle pystytettiin moduuliputkia, mutta Oulun kaupungin rakennusvalvonta päätti torstaina sulkea ne.

Moduuliputkien asennustyöt ovat vielä pahasti kesken, muun muassa viemäriputket repsottavat.Marko Siekkinen / Yle

– Ne saatiin toukokuussa noin pariksi viikoksi käyttöön, mutta niissä ilmeni teknisiä vikoja. Remonttimiehet ovat koko ajan paikalla, mutta jostain syystä niitä ei ole saatu toimimaan rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla, rikoskomisario Arto Autio kertoo.

– Oulun alueella ei ole tällä hetkellä yhtään putkaa, Arto Autio kertoo.

Kaukana oleviin säilöönottotiloihin ajaminen työllistää poliiseja tunneiksi. Arto Autio

Arto Autio kuvailee tilannetta erittäin ongelmalliseksi. Lähimmät putkat ovat nyt Raahessa ja Ylivieskassa, jonne pitää vastaavasti lisätä vartiointia. Lisäksi Aution mukaan hätävarana ovat Kuusamo ja Kajaani.

Edestakaista kuljetusta

Poliisipartiot ovat Aution mukaan pääsääntöisesti kiinni kuljetuksissa, joista vartijat huolehtivat yksittäistapauksissa.

– Kiinniotetut täytyy viedä poliisiajoneuvolla. Siitä syystä sitten partiot ovat pois normaaleista valvonta- ja hälytystehtävistä. Kaukana oleviin säilöönottotiloihin ajaminen työllistää poliiseja tunneiksi, joten se aika on tietysti pois kaikista muista tehtävistä, Arto Autio sanoo.

Moduuliputkat on rakennettu korotettujen palkkien varaan.Marko Siekkinen / Yle

Aution mukaan ongelmia tulee myös rikosperusteella kiinniotettujen tapauksiin liittyvistä kotietsinnöistä, sillä henkilöllä on oikeus olla siinä läsnä.

– Henkilö haetaan putkapaikkakunnalta ja tuodaan kotiinsa. Etsinnän jälkeen hänet viedään sitten takaisin putkaan.

Humalaputkissa ruuhkaa

Arto Aution mukaan partioiden sitominen kuljetuksiin lämpiminä kesäpäivinä on ongelmallista. Tuleva viikonloppu voi Aution mukaan olla kiireinen, sillä lomakausi on käsillä. Jos sää on suotuisa, niin tapaturmia ja onnettomuuksia voi sattua normaalia enemmän, mutta myös rikosten määrä kasvaa.

– Valitettavasti päihteiden käyttö lisääntyy auringon myötä. Humalaisten kohdalla on tapauskohtaisesti harkittava putkaan viemistä, jota yritetään nyt välttää viimeiseen asti. Poliisilla on kuitenkin lain mukaan velvollisuus huolehtia humalaisista. Hyvin paljon juopuneita otetaan suojaan heidän itsensä suojaamisen takia.

Asiakkaista 98 prosenttia on otettu säilöön erittäin voimakkaan humalan takia. Arto Autio

Haukiputaalla on 12 putkatilaa häiriökäyttäyjien ja humalaisten sijoittamiseen.

– Asiakkaista 98 prosenttia on otettu säilöön erittäin voimakkaan humalan takia.

Haukiputaan moduuliputkat on nyt suljettu.Risto Degerman / Yle

Oulun poliisi odottaa Senaattikiinteistöltä pikaisia toimenpiteitä Haukiputaan putkatilojen käyttöön saamiseksi.

– Meille luvattiin, että väistötilat valmistuvat kesäkuun puoliväliin mennessä. Yhteensä paikkoja pitäisi tulla 16, joista puolet on tarkoitettu juopuneiden säilytykseen, Arto Autio kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sami vaihtoi Japanin baarit pohjoiseen pienpanimoon – "Olutta voi panna myös näillä korkeuksilla"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 9 - 07:54
Mistä on kyse?
  • Suomessa on Valviran rekisterissä 82 pienpanimoa alkuvuonna 2017. Vuonna 2 000 Suomessa oli 14 pienpanimoa. Vuonna 2010 pienpanimoita oli 23. Panimoiden määrä nousee tänä vuonna noin 90:een.
  • Pienpanimoiden osuus tuotannosta on noussut vuoden 2011 kahdesta prosentista neljään prosenttiin vuoteen 2016.

Mies hörppää keskenkäynyttä olutta testiputkesta ja toteaa tuotteen "maaliman parhaaksi". Taivalkoskelainen olutpanimoyrittäjä Sami Kuusela aikoo valloittaa oluellaan aluksi Koillismaan, myöhemmin Suomen ja tuonnempana myös Aasian.

Taiwalkosken panimolaitos ei toistaiseksi pröystäile tuotantoympäristöllään. Laitoksen löytää tovin etsimisen jälkeen Taivalkosken ammattikoulun vanhan rakennuksen siivestä. Huoneisto on matala, osin maan alla, mutta siihen mahtuvat aloittavan tuotantolaitoksen tärkeimmät laitteistot.

– Jos saisi aluksi tuotteen alueen hiihtokeskusten valikoimaan. Ja sen jälkeen sitä voisi vyöryttää etelän suuntaan. Aasiaan kun vielä saisi oluen markkinoitua, niin sitten näyttäisi hyvältä, Kuusela naurahtaa.

Reseptejä hihassa

Sami Kuusela perusti olutpanimon Taivalkoskelle yhtiökumppaninsa Jari Heikkalan kanssa kevättalvella. Ensimmäiset oluet ovat myynnissä alustavien suunnitelmien mukaan juhannuksen alla.

Aloitteleva panimoyrittäjä tavoittelee tuotannon alkuvaiheessa pullottavansa olutta noin 8 000 puolen litran pulloa kuukaudessa.

– Reseptejä on hihassa yhdeksän. Aluksi markkinoille lähtee kolmea laatua eli lageria, alea ja stoutia, Kuusela kertoo.

Taiwalkosken Panimo on ensimmäinen alan yritys Koillismaalla. Lähimmät pienpanimot löytyvät Oulusta ja Rovaniemeltä.

Tawalkosken Panimon ensimmäiset oluet valmistuvat juhannukseksi.Ensio Karjalainen / Yle

– Onhan tämä eräänlainen hyppy altaan syvään päähän. Mutta miksei olutta voi panna myös näillä korkeuksilla, onhan olutta tehty vuosituhannet monessa paikassa, Kuusela toteaa.

Paikallista arvostetaan

Ajatus omasta panimosta kypsyi Kuuselan päässä hiljalleen.

– Sain aikoinaan ahaa-elämyksen oluista, kun uskaltauduin maistamaan muutakin kuin keskiolutta. Aloin tutkia oluen valmistusta ja totesin pian, että ei prosessi hirvittävän vaikea ole.

Kuusela sanoo aistivansa, että ihmiset hakevat yhä enemmän paikallisia tuotteita ostoskärryihinsä. Kuuselan mukaan kiinnostus Taivalkoskella valmistettua olutta kohtaan on ollut hyvällä tasolla.

– Päivittäin tulee kyselyitä, milloin olut on markkinoilla.

Kiinnostus kasvoi kaukomailla

Sami Kuuselan osin kieli poskessa heitetty haave Aasian markkinoista perustuu yrittäjän kokemuksiin Japanista. Kiinnostus oluisiin kasvoi kaukomailla.

Sami Kuusela tarkistaa humalapellettien laadun.Ensio Karjalainen / Yle

– Toistakymmentä vuotta elämästäni olen viettänyt Japanissa. Kokemusta kertyi englanninkielen opettajan tehtävistä ja muun muassa baarimikon töistä, Kuusela kertoo.

– Kotioloissa sitten aloitin harjoitella oluen panemista. Siitä se lähti.

Pienpanimoita jo kymmeniä

Pienpanimoiden määrä räjähti kasvuun kuluvan vuosikymmenen alussa. Vuonna 2010 Suomessa oli 23 Valviran hyväksymää pienpanimoa. Vuodesta 2012 lähtien niiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia.

– Sitä en tiedä sanoa, miksi juuri tuolloin pienpanimoiden määrä alkoi kasvaa. Nyt niitä on toiminnassa 82, toteaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Timo Rokka.

Rokan mukaan esimerkiksi viime vuonna viraston henkilökunta oli "helisemässä" pienpanimoiden luvitusten kanssa.

– Buumi on ollut valtava. Tänä vuonna pienpanimoiden määrä noussee noin 90:een, Rokka laskee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Meri, majakkasaari ja rentoa tunnelmaa ihmisten keskellä – katso, miltä näytti presidenttiparin päivä Kokkolassa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 8 - 18:56

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vierailu houkutteli satamäärin ihmisiä Kokkolan Meripuistoon torstaina. Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvään maakuntamatkan ohjelmaan kuuluikin lähinnä rentoa kiertämistä alueella ja ihmisten parissa.

Presidenttipari kuljetettiin Tankarin saarelle ja sieltä takaisin Linex-Boatin 15-metrisellä Nord Star 47 -veneellä. Kyseessä on Suomen suurin sarjavalmisteinen moottorivene. Presidenttipari matkasi numerolla yksi, kakkonen valmistuu viikon sisällä. Kuljetusvastuu oli kunnia-asia, sanoi toimitusjohtaja Olli Lindkvist.

Linex-Boatin 15-metrinen Nord Star 47 sai kunnian kuljettaa presidenttiparin Tankariin ja takaisin.Raila Paavola / Yle

– Samalla tämä on kunnia kokkolalaiselle veneenrakennukselle. Lindkvistin suku aloitti veneenrakennuksen 100 vuotta sitten, ja laivoja kaupungissa on tehty jo 300 vuotta sitten. Kyllä se on tälle kaupungille hieno asia! sanoi Lindkvist.

Ensimmäisen turvatarkastuksen alukselle teki helsinkiläinen poliisi vierailuviikolla, ja vene tutkittiin vielä lähtöaamuna turvamiesten ja poliisikoirapartion voimin. Turvatoimet olivat koko vierailulla luonnollisesti tiukat.

Linex-Boatin toimitusjohtaja Olli Lindkvist valmiina kuljettamaan presidenttiparin Tankariin.Raila Paavola / Yle

Kahden Linex-Boatin veneen lisäksi Tankariin lähti myös Sargoa, joilla kuljetettiin mediaa ja muita vieraita.

Vierailun rentous näkyi jo tervehdyksissä:

– Pelko oli suuri vielä Kokkolassakin, lausui kokenut kunnallispoliitikko Roy Sabel Rosvo-Roopen sanoin muisteltuaan tervehdyssanoissaan Krimin sotaakin.

– Vaan ei ole enää, naurahti presidentti Niinistö vastaukseksi.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö lähdössä kohti Tankarin saarta.Minna Mustonen / Yle

Noin kolmeakymmentä vierasta oli Tankarissa vastaanottamassa 70 henkeä, puolet heistä saaren mökkiläisiä.

Presidenttipari tapasi myös lapsia matkallaan Tankarin saarella. Karl Tillström oli tehnyt pariskunnasta taulun.Minna Mustonen / Yle

Vaasalainen 7-vuotias Carl-Viktor Tidström oli piirtänyt presidenttiparista taulun ja pääsi myös luovuttamaan taideteoksensa arvovieraille.

Vaasalainen 7-vuotias Carl-Viktor Tidström oli tehnyt taulun presidenttiparista.Minna Mustonen / Yle

Saarella vieraat söivät ja tutustuivat hyljemuseoon sekä saaren pieneen kirkkoon. Luotsiasemalla paria odotti pieni vedenalaisen luonnon esittely ennen paluuta mantereelle.

Presidenttipari Tankarissa perässään Kokkolan kaupunginjohtaja ja muita kaupungin edustajia.Minna Mustonen / Yle

Meripuistoon väkeä kertyi jo hyvissä ajoin odottamaan arvovieraita.

Ihmiset odottelivat presidenttiparin saapumista Kokkolan Meripuistossa puolisen tuntia ennen kansalaistapaamista.Heidi Harju / Yle Sadoittain ihmisiä tungeksi Meripuistossa, kun presidenttipari rantautui Tankarin-matkalta.Juha Kemppainen / Yle

Junioriharmonikat esittivät musiikkia Meripuistossa, ja presidentti Niinistöllä oli omien sanojensa mukaan Jennissä pitelemistä musiikin soidessa; tämä kun on soittanut harmonikkaa pienestä tytöstä asti.

Presidentti Sauli Niinistö puhuu Kokkolan Meripuistossa, taustalla Kokkolan Junioriharmonikat.Minna Mustonen / Yle Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio taputtavat kansalaisjuhlan esiintyjille.Minna Mustonen / Yle

Niinistö ja Haukio kiertelivät tapaamisessa väkijoukon parissa kättelemässä ja jakamassa nimikirjoituksia. Presidenttipari sai kokkolalaisilta niin kukkia ja kirjekuoria kuin hyvän kesän toivotuksia. Ihmiset kyselivät myös, missä Lennu-koira on.

Kansalaistapaamisen jälkeen vieraille esiintyi vielä Kruunupyyn veteraanikuoro, joka on maan viimeisiä lajissaan.

Perjantaina presidenttipari tapaa kansalaisia Laihialla ja Seinäjoella ja osallistuu Mannerheim-oopperan ensi-iltaan Ilmajoen musiikkijuhlilla

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rekisterikilven lukulaitteesta tuli kolmessa vuodessa poliisin paras kaveri – ”Kaikki kehuvat”

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 8 - 18:45

Poliisislangissa tavattiin ennen ”laittaa Sampo jauhamaan”. Tuo Sampo oli poliisiautossa oleva tutka, joka mittaa sekä vastaan- että takaa tulevien ajoneuvojen nopeuksia.

Kolme vuotta sitten poliisi sai uuden Sammon. Kajaanilaisen Sunit-yhtiön kehittämä videovalvontajärjestelmä piti sisällään rekisterikilven lukulaitteen. Kun ensimmäiset poliisiautot varustettiin koemielessä REVIKA-laitteilla kesällä 2014, oli poliisi lähinnä odottavan toiveikas.

Nyt kolme vuotta ja 400 laitetta myöhemmin on poliisin automaattivalvontalaitteiston hankinnasta vastaava poliisitarkastaja Heikki Ihalainen haltioissaan. Hankinta on paras miesmuistiin.

– Muutama vuosi enää menee, niin se alkaa olla kaikissa liikennesektorin ja valvontasektorin autoissa. Noin sata laitetta saadaan vuodessa ja autoja on kaikkiaan noin 700.

REVIKA on poliisin keskuudessa niin haluttu, että työvuoron partiot saattavat olla pettyneitä, jos kaikille ei riitä laitteistolla varustettu autoa.

– Kenttämiehet ovat olleet tosi tyytyväisiä. Hyvää palautetta tulee. Kaikki kehuvat, kehuu Ihalainen.

Laite paljastaa enemmän kuin edes uskottiin

Jo kolme vuotta sitten REVIKAn kerrottiin tunnistavan katsastamattomat ajoneuvot sekä autot, joista verot ovat rästissä. Myös etsintäkuulutetut autonomistajat kilvenlukulaite osaisi liikenteestä poimia.

Nyt tiedetään, että laitteesta on paljon muuhunkin. Tästä keväästä saakka hätäkeskuksella on ollut mahdollisuus syöttää tietoja suoraan järjestelmään. Sitä ennen Trafi toimitti poliisille maksu- ja katsastusrästien vuoksi etsittyjen ajoneuvojen listat kaksi kertaa vuorokaudessa.

– Nyt hätäkeskus voi syöttää järjestelmään vaikkapa bensanäpistäjän tai murtovarkaan käyttämän ajoneuvon rekisteritunnuksen. Rattijuopotkin pystytään sinne syöttämään ja periaatteessa kaikki, jotka ovat syyllistyneet rikokseen. Laite piippaa eri väreillä ja partio näkee siitä heti sen asian tärkeyden, Ihalainen sanoo.

Värejä ja piippausääniä on useita. Esimerkiksi kaksi vuotta peräkkäin katsastamatta ollut auto näkyy poliisiauton näytössä eri värillä kuin kertaalleen katsastamatta jäänyt.

– Ja video tallentaa koko ajan. Esimerkiksi kun on menty murtopaikalle, on voitu myöhemmin katsoa videolta, tuliko mahdollisesti etsintäkuulutettuja partiota vastaan.

Mikäli joku päättää varastaa Suomessa venäläisen rekan, laite osaa lukea myös venäläiskilven sillä edellytyksellä, että hätäkeskuksessa osataan näpytellä kilvessä oleva teksti järjestelmään.

Suomalaiskeksintö lukee kohta sheikkien kilvet

Sunitin kehittämä laitteisto on toistaiseksi opetettu tunnistamaan 30 eri maan rekisterikilpiä. Vajaan 40 työntekijän kajaanilaisyhtiöstä kerrotaan rehentelemättä, että samanlaista järjestelmää ei maailmassa tee kukaan muu.

REVIKA tunnistaa 30 maan rekisterikilvet. Esimerkiksi varastettuja ruotsalaiskilpiä tai -autoa voi tarvittaessa etsiä myös Suomessa.Petteri Paalasmaa / AOP

Toimitusjohtaja Jukka Suutari uskoo, että maailmanvalloitus on täysin mahdollinen. Tarjousprosesseja on parhaillaan käynnissä eri maiden poliisien kanssa.

– Pilottivaihe on jo menossa 10 maassa. Virossa, Latviassa ja Pohjoismaissa ollaan kaikista pisimmällä. Mutta sitten ollaan myös Saudi-Arabiassa ja Arabiemiraateissa ja aina Uudessa-Seelannissa asti.

Sunitin Suutari kehuu vuolaasti yhteistyötä Suomen poliisin kanssa ja Poliisihallituksen Ihalainen on puolestaan onnellinen, että heidän yhteistyönsä ansiosta suomalainen teknologiayritys saa asiakkaita ulkomailta.

– Kyllä me ollaan edelläkävijöitä. Hyvä kello on kaikunut kauaksi, Sunitin toimitusjohtaja Jukka Suutari sanoo.

Rekisterinkilven tunnistus luo illuusion vähemmästä valvonnasta

REVIKA-laitteiden yleistyminen poliisiautoissa on johtanut siihen, että poliisin valvontaa on voitu kohdistaa entistä enemmän kuljettajiin, joilla asiat eivät ole kunnossa. Samalla nuhteettomamman keskivertokuljettajan todennäköisyys tulla pysäytetyksi on vähentynyt.

Poliisihallituksen Ihalainen tietää, että rekisterikilpiä pyritään myös manipuloimaan siinä toivossa, että poliisin laitteilla niitä ei pystyisi lukemaan. REVIKAn tapauksessa sekään ei auta.

– Partio pystyy sitten pysäyttämään tällaisen auton selvittääkseen, miksi laite ei pystynyt lukemaan kilpeä. Ja sitten on ollut niitä vanhoja kikkoja, että pyritään laittamaan väärät kilvet. Meillä on kuitenkin tieto, jos kilvet on ilmoitettu varastetuiksi.

REVIKA asennetaan nyt poliisiautoihin sitä mukaan, kun autokalusto uusiutuu. Poliisitarkastaja Ihalaisen mukaan Suomen nykyisen lainsäädännön vuoksi laitteista ei saa läheskään kaikkea irti. Mutta tieliikennelakiahan ollaan juuri uudistamassa.

– Jos lainsäädäntö muuttuu, niin voitaisiin esimerkiksi lähettää suoraan maksulappu autoilijalle vaikkapa katsastamattomuuden vuoksi. Laite saa myös pitää tiedot tallessa vain 24 tuntia. Jos se saisi pitää ne tallessa kuusi kuukautta, niin saataisiin paljon törkeitä rikoksia selvitettyä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

KHO:lta niitti: Ekokem ei saa rakentaa vaarallisen jätteen kaatopaikkaa Kokkolan Ykspihlajaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 8 - 15:34

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Ekokem-Palvelu Oy:n valituksen kaatopaikan ympäristöluvasta. KHO asettuu näin hallinto-oikeuden kannalle. Hallinto-oikeus kumosi viime vuonna aluehallintoviraston vuonna 2014 myöntämän luvan.

Hallinto-oikeus katsoo, että vaarallisen jätteen kaatopaikan sijoittaminen suunnitellulle paikalle, lähelle merenrantaa muodostaa pitkällä aikavälillä liian suuren riskin rannikko- ja pohjavesille ja onnettomuuksille.

Hanke vireillä vuosikausia

Ekokem haki jo vuonna 2010 ympäristölupaa jätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen ja vaarallisen jätteen kaatopaikan perustamiseen Ykspihlajan suurteollisuusalueelle Kokkolaan. Kaatopaikalle oli tarkoitus sijoittaa sellainen jäte, jolle ei löydy hyötykäyttöä tai kierrätyskohdetta. Jätettä tulisi sekä suurteollisuusalueelta että muualta. Se olisi peräisin erilaisista teollisuuden prosesseista, ja osa jätteestä olisi luokitukseltaan vaarallista.

Aluehallintovirasto myönsi vuonna 2014 luvan enintään runsaan viiden hehtaarin suuruiselle kaatopaikalle. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi ympäristösyistä kesällä 2016 sen sekä luvan jätteenpolttolaitoksen rakentamiseen. Hallinto-oikeus ei puuttunut lupaan rakentaa alueelle jätteiden kierrätys- ja käsittelykeskus. Ekokem ei kuitenkaan tyytynyt rakentamaan alueelle pelkkää käsittelykeskusta.

Ekokem-Palvelu Oy vaati valituksessa hallinto-oikeutta kumoamaan päätöksen kaatopaikkatoiminnan osalta. Yhtiö vetosi muun muassa siihen, että suunnitellun vaarallisen jätteen kaatopaikan rakenteet täyttävät vaatimukset, joita ympäristönsuojelulaki ja kaatopaikka-asetus asettavat. Yhtiön mukaan luvan myöntämisen edellytykset siis täyttyvät.

Hallinto-oikeuden kumoamasta jätteenpolttolaitoksen luvasta Ekokem ei valittanut.

Vaarallisen jätteen kaatopaikalle kovemmat edellytykset

Korkein hallinto-oikeus toteaa perusteluissaan kuitenkin, että vaatimusten mukainen tekniikka ei vielä sellaisenaan takaa sitä, että kaatopaikka voitaisiin sijoittaa kyseiselle alueelle. Lisäksi kyse on vaarallisen jätteen kaatopaikasta. Siihen liittyvät ympäristöriskit ovat KHO:n mukaan jo lähtökohtaisesti sellaisia, että teknisiltä ratkaisuilta ja sijoituspaikalta voi edellyttää korkeampaa varmuutta kuin muissa kaatopaikoissa.

Myös pitkän aikavälin kehitys otetaan huomioon päätöksessä. Kaatopaikan suunniteltu sijoituspaikka muuttuu kymmenen seuraavan vuoden aikana suuresti. Lupapäätöksessä ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten täyttöalueen rakennustyöt ja kaatopaikan rakentaminen sovitettaisiin yhteen tai kuinka valvottaisiin, että vaatimusta 75 metrin etäisyydestä mereen valvottaisiin pitkien rakennustöiden aikana.

Aluehallintoviraston päätöksessä oleva etäisyysvaatimus ei oikeuden mukaan näissä oloissa riittävästi ehkäise rannikkovesien ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ja onnettomuusriskiä poikkeustilanteissa.

KHO toteaa päätöksessään, ettei vaarallisen jätteen kaatopaikan sijoittamisen merenrantaan ole lain ja asetuksen valossa ehdotonta estettä, vaan tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Ekokemin tapauksessa ympäristöluvan myöntämiselle ei oikeuden mielestä ole edellytyksiä eikä hallinto-oikeuden päätöstä ole syytä muuttaa.

Kivi vierähti vastustajan sydämeltä

Suunnitelmia on vastustettu Ykspihlajassa laajasti muun muassa mielenosoituksin. Päivi Aittomäki on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hyvin iloinen.

– Tuli aivan kuin kauniin kesäpäivän kruunaukseksi! Vierähtää kivi sydämeltä.

Hankkeen vastustajien mukaan kaatopaikka olisi tullut lähelle asutusta, ja alueella on pelätty jopa osien Ykspihlajasta julistamista asuinkelvottomaksi. Lisäksi suunniteltu paikka lähellä merta arveluttaa.

– Paikka ei ole luonnon eikä ihmisten kannalta kovin järkevä eikä turvallinen. Toki teollisuuden kannalta se olisi varmasti ollut hyvä, sanoo Päivi Aittomäki.

Kokkolan kaupunki on lausunnoissaan todennut, että hallinto-oikeuden päätös loppusijoitusalueen luvan hylkäämisestä on oikea.

Korvattu kello 17.13 otsikon termi "vaarallinen aine " sanoilla "vaarallinen jäte".

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Äitien nuuskaaminen syynätään aiempaa tarkemmin neuvolassa – "Tiedetään vaarat, mutta käytöstä ei haluta kertoa"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 8 - 15:03

Äitiysneuvolassa on ryhdytty seuraamaan odottavien äitien nuuskan käyttöä.

Päihteiden käyttö otetaan neuvolassa puheeksi jo ensimmäisellä käyntikerralla. Vanhemmilta kysytään alkoholin, tupakan ja huumeiden käytöstä. Äitiysneuvolaopas suosittaa, että myös nuuskan käyttö otettaisiin puheeksi, sillä nuuskaamisen haitat ovat verrattavissa tupakanpolttoon.

Tupakoinnin ja nuuskan käytön on todettu lisäävän sikiön pienipainoisuutta ja kasvun hidastumaa sekä lisäävän ennenaikaisuuden ja kuolleena syntyvyyden riskiä. Lisäksi käyttö johtaa lapsen epämuodostumiin ja hengitysvaikeuksiiin.

Neuvoloissa käytössä olevia äitiyskortteja päivitetään parhaillaan vastaamaan äitiysneuvolaoppaan suosituksia. Uudet kortit ilmestyivät viime vuonna ja neuvolat ottavat niitä käyttöön sitä mukaa, kun entiset painokset loppuvat. Esimerkiksi Kouvolassa uudet kortit on otettu käyttöön.

– Meillä tätä nuuskan käyttöä on kysytty jo aikaisemminkin, vaikka sitä ei ole merkitty korttiin, kertoo neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta Kouvolasta.

Saatavuus vaikuttaa käyttöön

Nuuskan käyttö ei ole yleistä odottavien äitien keskuudessa. Ruotsi on kerännyt tietoa odottavien äitien nuuskan käytöstä jo vuodesta 1983. Siellä noin 1,4 prosenttia odottavista äideistä nuuskaa. Alueelliset erot ovat suuret. Vaihtelua on 0,4 prosentista jopa kuuteen prosenttiin.

Myös Suomessa nuuskan käyttö vaihtelee suuresti alueittain. Käyttöä on enemmän siellä, missä saatavuus on parempi. Eniten käyttäjiä on länsirannikolla ja Ahvenanmaalla. Suurimassa osassa Suomea nuuskaa käytetään vain vähän, alle 0,5 prosenttia väestöstä.

– Toisaalta siellä missä sitä käytetään ja missä naisetkin nuuskaavat, se on yleisintä nimenomaan nuorilla naisilla, jotka myös tulevat raskaaksi, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tupakointi nuuskan käyttöä yleisempää

Kun nuuskan käytöstä on neuvoloissa kysytty, ilmi on tullut yksittäistapauksia. Esimerkiksi Oulu on ottanut nuuskan mukaan kyselyynsä noin 10 vuotta sitten.

– Vanhoihinkin äitiyskortteihin on merkitty nuuskan käyttö, vaikka erillistä kohtaa ei ole ollut, sanoo Oulun kaupungin äitiysterveydenhuollon vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala.

Tilastointia äitien nuuskan käytöstä ei Oulussa kuitenkaan tähän mennessä ole tehty.

Raskaudenaikainen tupakointi on sen sijaan yleisempää, mutta sekin on ollut ainakin paikoin vähenemään päin. Esimerkiksi vuonna 2014 synnyttäneistä kouvolalaisista äideistä tupakoi 13,5 prosenttia, toissa vuonna 11 prosenttia ja viime vuonna viisi prosenttia.

Terveystottumuksista ei välttämättä kuulla totuutta

Ihmiset kaunistelevat kysyttäessä terveystietojaan, niin painoaan kuin liikuntatottumuksiaan. THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler kuitenkin arvelee, että äitiysneuvolan tiedot ovat luotettavampia.

– Suurimmalle osalle raskaus on toivottu ja lapselle halutaan vain parasta. Tämän vuoksi uskon, että moni vastaa kysymyksiin luotettavasti, sanoo Gissler.

Kouvolan neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta ei ota kantaa siihen vastaavatko vanhemmat neuvolan kyselyihin luotettavasti. Esimerkiksi satunnaisen tupakoinnin voi salata. Samoin nuuskan käytön kertomista saatetaan arkailla.

– Tiedetään vaarat, mutta käyttöä ei haluta kertoa, koska tiedetään terveydenhoitajan puuttuvan käyttöön. Päivittäinen tupakointi paljastuu, vaikka äiti ei sitä neuvolassa kertoisikaan. Terveydenhoitaja voi päätellä sen jo aistinvaraisesti äidin tuoksusta, sanoo neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta Kouvolasta.

Samoja kokemuksia on Oulussa.

– Osa myöntää ja osa jää kiinni pelkästään hajun perusteella. Oulussa on mietitty myös häkämittareita, mutta toistaiseksi niitä ei ole otettu käyttöön, kertoo äitiysterveydenhuollon vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala Oulusta.

Tarpeellinen lisäys päihteiden käytön kartoitukseen

Vaikka nuuskan käyttö naisilla on harvinaista, ei se ole aivan tavatonta. Äitiä useammin käyttäjä on isä.

– Isien nuuskan käyttö on lisääntynyt valtavasti. Sen on huomannut tässä vuoden sisällä. Toivottavasti ilmiö ei leviä nuoriin naisiin, toivoo Johanna Moilala.

THL:n mukaan nuuskan käyttö on kansanterveysongelma, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Sen vuoksi asia haluttiin tuoda mukaan myös äitiyskorttiin.

– Hyvä ja tarpeellinen lisäys, myöntää Kouvolan kaupungin neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta.

Sairaalassa osataan varautua vauvan vieroitusoireisiin, kun äidin nuuskan käyttö on merkitty korttiin.

– Vaikka ne olisivat vain yksittäistapauksia, merkintä on tarpeellinen. Ilman sitä syytä vieroitusoireisiin ei osattaisi edes epäillä, perustelee äitiysterveydenhuollon vastuuterveydenhoitaja Johanna Moilala Oulusta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jo neljäs huono vuosi Keski-Pohjanmaan linnuille: tänä keväänä ruoka ei riittänyt

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 8 - 12:30

Varhaisten pesijöiden, muun muassa tiaisten ja puukiipijöiden pesistä on löytynyt viime päivinä kuolleita poikasia ja kuoriutumattomia munia. Lisäksi kylmän, hyttysettömän kevään kärsijöitä ovat olleet metsäkanalinnut, peipot ja osa vesilinnuista.

Kokkolalainen Marko Pohjoismäki on pöntöttänyt Sannanrannan aluetta Kokkolassa 40 vuotta. Näin kylmää kevättä hän ei ole ennen kokenut.

Pönttötutkinnan karu tulos

Useampi Pohjoismäen pönttö on hiljentynyt uhkaavasti. Yhdestä löytyy kaksi kuollutta puukiipijän poikasta. Pohjoismäki tietää, että alkujaan pesässä oli kolme poikasta. Hiljainen on metsä muutenkin.

Tähän aikaan maastossa jo tapaa näkyä poikasia, nyt ei näy. Marko Pohjoismäki

– Tähän aikaan maastossa jo tapaa näkyä poikasia, nyt ei näy, viittoo Pohjoismäki ympärilleen. Jos linnut olisivat kasvaneet vielä kolme tai neljä päivää, ne olisivat lähteneet pesästä.

Kun muita hiljaisia pönttöjä tutkitaan, löytyy kuusitiaisen pesä, jonka päälle kirjosieppo on tehnyt jo uuden. Samoin oli käynyt myös sinitiaisen pesässä.

Tiaisten asuntoasiat saattavat olla ongelmallisia. Silti suurin osa linnuista tekee toisen poikueen.

– Kirjosiepot ehtivät monesti valloittaa pesän tiaisilta, pesäpaikat käyvät vähemmäksi, ja toinen pesue on aina ensimmäistä pienempi, kertoo Marko Pohjoismäki. Kylmä kevät on vaikuttanut jo nykyistenkin pesueiden kokoon.

Hidastelua ja jarrutusta

Vaikka aikaisin pesivät hyönteissyöjät ovat kärsineet pahoin, suurin osa hyönteissyöjistä on kuitenkin vasta muuttanut, ja niiden tilanne näyttää paljon paremmalta.

Iso osa hyönteissyöjistä jäi silti kokonaan tulematta. Esimerkiksi yölaulajista viitakerttusia, pensassirkkalintuja ja satakieliä on vasta muutamia yksilöitä, kun niistä normaalisti on tähän aikaan satoja havaintoja, laskeskelee Marko Pohjoismäki.

– Hyönteissyöjät ovat myöhästyttäneet pesintäänsä kautta linjan. Osa linnuista ei ole voinut aloittaa pesintää, kun kaikki energia menee oman ravinnon etsintään.

Puukiipijän pesästä löytyi kaksi kuollutta poikasta.Raila Paavola / Yle

Osa linnuista on siirtynyt veden ääreen etsimään hyönteisiä. Pohjoismäen mukaan isoja tervapääskyparvia ei kaupungissa nyt juuri näy, mutta merellä kyllä.

Tämä on neljäs tappiovuosi peräkkäin Keski-Pohjanmaan linnustolle. Marko Pohjoismäki

– Tämä on neljäs tappiovuosi peräkkäin Keski-Pohjanmaan linnustolle. Vuosi 2014 oli kylmä, seuraavana vuonna oli pitkä sadejakso ja viime vuonna Salomon-myrsky tuhosi pesiä. Onneksi eri vuodet ovat olleet vaikeita eri lintulajeille.

Hiljainen pönttö kannattaa tarkistaa

Jos linnunpöntössä on aiemmin ollut vilskettä ja ruokinta käynnissä, mutta nyt pönttö on hiljentynyt, kannattaa tilanne tarkistaa.

Jos pesintä on epäonnistunut, kannattaa vanhan pesän materiaalit ottaa pois, ettei pönttöön tule kesäaikana loisia.

– Jos on pesintävire päällä, koiras alkaa laulut uudelleen ja kumppanin etsinnän, Marko Pohjoismäki sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Eläinten ammuskelussa Pietarsaaressa käytettiin apuna valonheitintä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 8 - 09:40

Ulkopuoliset saattoivat olla vaarassa Pietarsaaressa paljastuneessa laajassa eläinten salametsästyksessä. Rikoskomisario Ove Storvall sanoo, että esitutkinnassa ei ole ilmennyt mitään siihen viittaavaa, mutta teoriassa se on mahdollista.

Salametsästys on sijoittunut pääosin talviaikaan, iltoihin ja öihin eli pimeään aikaan. Metsästyksessä käytettiin voimakasta valonheitintä häikäistäkseen eläimiä.

– Silloin on tietysti teoriassa mahdollista, että ulkopuolisia on ollut lähellä, valokiilan ulkopuolella ja siten vaarassa. Mitään ilmoituksia tästä ei ole tullut.

Storvall muistuttaa, että kun ampuma-asetta käyttää pimeässä, on vaikea tietää, mitä takana on.

– Siellä voi olla rakennuksia tai metsäautoteitä, joita pitkin esimerkiksi koiran ulkoiluttaja on liikkeellä. Tällaisia tilanteita on voinut olla.

Luoti voi myös lävistää eläimen ja kulkea pitkänkin matkan eteenpäin.

Viittä nuorta aikuista epäillään mittavasta salametsästyksestä Vestersundinkylässä ja lähiaueella. Nuorista yksi on 17-vuotias, kaksi 18-vuotiaita, yksi kaksikymppinen ja viides 27-vuotias.

Poliisi epäilee nuorten ampuneen noin 50 eläintä. Motiivi on hämärän peitossa:

– Yleensä metsästäjä ottaa saaliin talteen, mutta tässä tapauksessa niin on tehty hyvin harvoin. He ovat jättäneet loukkaantuneita tai kuolleita eläimiä luontoon. Voi olla, että tässä on haettu jännitystä tai muuten vai tullut tunne, että on mukavaa ampua liikkuvaa kohdetta. Tämä on vain arvailua, sanoo Storvall.

Tekoa on pidetty poikkeuksellisena ja järjettömänä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Ahneus johtaa palkkioiden nousemiseen" – Junes Lokka ei ota yksin vastuuta kalliista Oulun valtuustokokouksesta

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 7 - 19:30

Kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (Aito suomalainen yhteislista, ASYL) ei halua yksin ottaa piikkiinsä maanantain 5. kesäkuuta Oulun valtuuston lisäkustannuksia. Kokous venyi useita tunteja pidemmäksi kuin normaalisti, joten se maksoi oululaisveronmaksajille 20 000 euroa tavanomaista kokousta enemmän. Kokouspalkkiot nousivat noin 30 000 euroon.

– Kokouksen kesto ei liity hintaan, vaan syynä on toisten ahneus, joka johtaa palkkioiden nousemiseen, Junes Lokka sanoo.

Lokan mielestä on väärin, että häntä syytetään kokouksen venymisestä. Hän viittaa aiempiin tapahtumiin, sillä hänen mukaansa muut valtuustoryhmät sulkivat ASYL:n pois luottamuspaikkaneuvotteluista.

– Me järjestimme sitten äänestykset. Jotkut valtuutetut sanoivat sitä pelleilyksi eli heidän mielestään äänestäminen on pelleilemistä. Minusta on tärkeä tuoda esille molempien näkökulmat.

Muista asioista pitkiä puheita

Kello 17 alkaneen valtuuston kokouksen äänestykset päättyivät illalla kello 21 jälkeen. Luottamuspaikkaäänestyksen jälkeen valtuuston kokouksessa siirryttiin muihin asioihin. Kokous päättyi klo 23.17.

– Silloin pidettiin täysin tyhjänpäiväisiä, yli viiden minuutin puheenvuoroja. Niiden osuus kesti myös pitkään.

Se että Lokka ilmoittaa ettei itse nosta kokouspalkkiota, on pelkkää populismia. Lyly Rajala

Lokka sanoo, että mikäli hinta vaivaa muita valtuutettuja, niin he voivat luopua palkkioista.

– Ei muutama satanen varmaan hirveästi rikastuta. Jos meidän ryhmämme olisi päässyt lautakuntiin, niin palkkioita emme olisi ottaneet. Siinäkin olisi säästetty.

Palkkiopäätös pikavauhtia

Lokan mielestä on ristiriitaista, että muut valittavat asiasta, mutta eivät kieltäydy nostamasta palkkioita. Lokka lisää, että valtuusto päätti palkkioista 16.5.2016.

– Päätös tehtiin 20 sekunnissa. Se ei herättänyt keskustelua, eikä yksikään valtuutettu halunnut kommentoida. Se meni yhdellä nuijan kopautuksella.

Lokka sanoo, että aiemminkin valtuuston kokoukset ovat venyneet. Hän kertoo, että aika moni kokous kestää jostain syystä kestää tasan kolme tuntia ja viisi minuuttia.

– Esimerkiksi tänä vuonna edellinen kokous eli aiemman valtuuston viimeinen kokous kesti tasan kolme tuntia viisi minuuttia. Kun lähestytään kolmen tunnin rajaa, niin sitten se sujuu pikavauhdilla. Systeemi itsessään luo houkutuksen pitkittää kokouksia.

Demokratian kukkanen

Kokoomuksen oululaisvaltuutettu Lyly Rajala arvostelee Lokan toimintaa demokratian kukkaseksi.

– Se että Lokka ilmoittaa ettei itse nosta kokouspalkkiota, on pelkkää populismia. Meillä on hyvin kohtuulliset kokouspalkkiot. Valtuuston kerran kuussa pidettäviin kokouksiin jokainen valmistautuu hyvin. Normikokouksesta maksetaan 150 euroa brutto ja puolueelle menee noin 20 prosenttia puolueveroa, niin siitäpä ei paljon jää.

Olen surullinen siitä että maanantaina ei päästy kunnolla käsittelemään kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä. Anne Huotari

Siitä entinen kansanedustaja Rajala on kuitenkin samaa mieltä Lokan kanssa, että kokoussidonnaisessa palkkiojärjestelmässä on sisäänrakennettuna houkutus pitkittää kokouksia.

– Olen tehnyt kaksi eri aloitetta kokonaispalkkioon siirtymisestä valtuustotyöskentelyssä. Sen jälkeen olisi sama kestäisikö kokous kolme tuntia vai kahdeksan tuntia. Palkkio olisi sama. Kun teen kolmannen kerran tämän aloitteen niin toivottavasti siihen tulee enemmistö mukaan.

Isoihin asioihin päästiin käsiksi vasta yöllä

Vasemmistoliitossa puoluevero kokouspalkkioista on Oulussa 25 prosenttia. Vasemmistoliiton oululaisvaltuutettu Anne Huotari pitää myös Lokan esille nostamaa palkkioasiaa toissijaisena kysymyksenä.

–Jätän hänen kommenttinsa omaan arvoonsa. Lokkahan esitti myös ansionmenetyskorvauksista luopumista. Sehän tarkottaisi sitä, että jos siellä jollakin vuorotyöläisellä jäisi työvuoro väliin, hän joutuisi maksamaan siitä, että on kokouksessa. Sehän on täysin kohtuutonta.

Äänestysrumba vei Rajalan tavoin myös eduskunnassa työskennelleen Huotarin mielestä huomion pois kokouksen tärkeimmistä asioista.

– Olen surullinen siitä että maanantaina ei päästy kunnolla käsittelemään kokouksen tärkeimpiä kysymyksiä, eli elinvoimaista Oulua ja ensi vuoden talousarvion suunnitteluohjeita. Niiden piti olla sen kokouksen pääasioita, mutta niitä päästiin käsittelemään vasta lähempänä puoli kymmentä.

Jatkossakin Lokka pystyy äänestyttämään Oulun kaupunginvaltuustoa henkilövaaleissa. Muissa kysymyksissä hänen esityksensä tarvitsevat äänestyksen päästäkseen jonkun toisen valtuutetun kannatuksen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Poikkeuksellista ja järjetöntä" – eläinten huviammuskelu auton ikkunasta saa täystyrmäyksen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 7 - 14:26

Pietarsaaren seudulla paljastunut kymmenien eläinten ampuminen saa täyden tyrmäyksen sekä Suomen luonnonsuojeluliitolta, Riistakeskukselta että Suomen Metsästäjäliitolta:

– Tuollainen ei ole metsästystä eikä kuulu siihen millään lailla. Eläimiä vahingoitetaan eikä edes hyödynnetä, sanoo Metsästäjäliiton vt. toiminnanjohtaja Teemu Simenius.

Viiden nuoren epäillään ampuneen noin 50 eläintä: jäniksiä, metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Eläimet on ammuttu auton ikkunasta pienoiskiväärillä. Valtaosa eläimistä on jätetty metsään, osa haavoittuneina.

Tapaus on metsästäjäliiton mukaan poikkeuksellisen laaja, vastaavaa Simenius ei muista tulleen ilmi. Hän uskoo ja toivoo, että kyseessä on yksittäistapaus. Sen toteutustapakin on harvinainen:

– Huvittelumuotona eläinten ampumista esiintyy kirjallisuudessa jostain sadan vuoden takaa, se ei ole tätä päivää.

Sama asia kuin että rattijuoppoudella ei ole tekemistä autoilun kanssa Metsästäjäliiton vt. toiminnanjohtaja Teemu Simenius

Tämänkaltaiset tapaukset tahraavat Metsästäjäliiton vt. toiminnanjohtajan Teemu Simeniuksen mukaan koko metsästysharrastusta. Hän muistuttaa, että metsästäjien maineen lisäksi kärsii riistanhoito, jolle on tärkeää tietää, paljonko eläimiä alueella on ja paljonko niitä poistuu.

– Tällainen poistuma on pöyristyttävä.

Simeniuksen mukaan tapauksessa tekijät ovat toimineet monella tapaa juuri päinvastoin kuin metsästäjien etiikkaan kuuluu. Metsästysseurat on perustettu organisoidun ja valvotun metsästyksen tueksi, jotta tällaisia tapauksia ei tulisi.

Alan harrastajat harmittelevatkin salametsästys-termin käyttöä. Tällaisilla teoilla ei heidän mukaansa ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa:

– Sama asia kuin että rattijuoppoudella ei ole tekemistä autoilun kanssa, vertaa Teemu Simenius.

Englannin kielessä salametsästys onkin "poaching", jossa ei ole mitään viittausta metsästystä tarkoittavaan "hunting"-sanaan.

Että eläimet vain ammutaan ja jätetään maastoon, sellaisia ei poliisin tietoon kyllä usein tule Ylikomisario Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta

Ylikomisario Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta vahvistaa, että tapaus on poliisin tietoon tulleiden rikosten valossa poikkeuksellinen. Yleensä metsästysrikoksissa on lähes aina taustalla taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Pääsääntöisesti metsästysrikoksissa metsästetään ilman pyyntilupaa tai rauhoitusaikana, käytetään kiellettyjä pyyntivälineitä tai -menetelmiä. Nyt paljastunut tapaus on kokonaisuudessaan harvinainen:

– Että eläimet vain ammutaan ja jätetään maastoon, sellaisia ei poliisin tietoon kyllä usein tule, sanoo Pihajoki.

Sami Tammi / Yle

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pitää myös tapausta poikkeuksellisena sekä tekijäjoukon suuruuden että ammuskelun laajamittaisuuden puolesta. Kuvaus viittaa hänen mukaansa huvimetsästykseen, jonka liitto tuomitsee jyrkästi:

– Ei ole edes yritetty huolehtia siitä, ovatko eläimet kuolleet tai jääneet kitumaan. Eikä käytetty saalista ravinnoksi.

Hölttä uskoo, että kaikki salametsästystapaukset eivät kuitenkaan tule ilmi, vaan niin sanotussa kaverivalvonnassa olisi vielä parannettavaa. Pietarsaaren tapaus kuulostaa Höltän mukaan kuitenkin niin erikoiselta, ettei sitä olisi metsästäjien parempi omavalvontakaan tavoittanut.

Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas ei ole kuullut vastaavasta 20-vuotisen uransa aikana. Hän pitää tapausta hyvin huolestuttavana ja kummallisena:

– Aivan järjetöntä! On vaikea ymmärtää, mitä tekijät ovat saaneet siitä.

Pellas on harmissaan myös riistanhoidollisista syistä: ampumisella on saatettu tuhota kanta, jota paikallinen yhdistys on yrittänyt saada kasvuun.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poliisin kone yskii huonossa sisäilmassa: Poliisihallitus käynnistää toimitilojensa kuntokartoituksen

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 7 - 09:30
Mistä on kyse?
  • Kuusamon poliisiaseman tilanne on tukala – huono sisäilma vaikeuttaa vakavasti esimerkiksi tutkintapuolen työarkea
  • Poliisihallitus käynnistää tilanteesta kartoituksen
  • Kartoituksen on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden aikana

Rikoskomisario Risto Määttä avaa työhuoneensa ikkunan Kuusamon poliisiaseman toisessa kerroksessa. Alkukesän ensimmäinen lämmin päivä kannattaa huoneeseen lintujen laulun, mutta komisarion huolia lintujen viserrys helpottaa vain osittain.

– Huone on erittäin kuuma ja huoneilma heikko. Pidän ikkunaa säästä riippumatta lähes koko ajan auki. En ole lainkaan tyytyväinen huoneen ilmanlaatuun, Määttä sanoo.

Kuusamon poliisiaseman heikkoa sisäilmaan on tutkittu vuosia. Jo vuonna 2013 laitoksen työntekijät siirtyivät puoleksi vuodeksi väistötiloihin talon remontin vuoksi. Remontti jatkuu edelleen. Työntekijöiden oireet jatkuvat.

– Yksi työntekijöistämme on työskennellyt jo pitkään erillisissä tiloissa kaupungin keskustassa. Hän ei kestä tämän talon sisäilmaa. Työn tekeminen on raskasta tekijöilleen, kun he koko ajan tiedostavat ongelman ja oireilua esiintyy, Määttä kertoo.

Poliisihallitus käynnistää kartoituksen

Poliisihallituksen toimitila- ja materiaalihallinnon ylitarkastaja Harri Räty painottaa, että Poliisihallitus tekee parhaansa työskentelytilojen pitämiseksi maanlaajuisesti hyväkuntoisina, turvallisina ja terveellisinä.

– Kuusamossa on tehty remonttia paljon ja näytti väliin siltä, että ongelmat ovat ohi. Mutta nyt siellä on ilmeisesti ilmennyt uusia ongelmia joissakin toimitilojen materiaaleissa. Asiaa tutkitaan. Tarkempi tutkimusraportti on valmistumassa lähiaikoina, Räty lupaa.

Poliisilaitosten kiinteistöjä rakennuttaa valtiohallinnon työympäristökumppani Senaattikiinteistöt. Parhaillaan poliisitaloja rakennetaan uusiksi muun muassa Joensuussa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Oulussa.

Rikoskomisario Risto Määttä tuulettaa päivittäin työhuonettaan huonon sisäilman vuoksi.Ensio Karjalainen / Yle

Rädyn mukaan toimitilojen seuranta on tehostumassa nykyisestään.

– Poliisihallitus on aloittamassa Senaattikiinteistöjen kanssa toimitilojen kuntokartoituksen. Kartoitus valmistuu vielä tänä vuonna. Kartoituksen myötä voimme tehdä nykyistä paremmin pitkän aikavälin suunnitelmia toimitiloissamme, Räty toteaa.

Lomalla oireet katoavat

Kuusamon poliisiaseman noin 40 työntekijästä jopa puolet on oireillut sisäilman vuoksi enemmän tai vähemmän.

– Monet työntekijöistä kertovat, että ollessaan pidemmällä vapaalla pois työpaikalta heillä ei ole mitään oireita, mutta kun palaavat töihin niin jo muutaman tunnin kuluttua alkaa iho-oireilua, punotusta, silmien kirvelyä, kutinaa ja äänen painumista.

Hälytyspartioinnissa minimitasosta pidetään aina kiinni. Vajetta ei saa sillä puolella syntyä Risto Määttä

– Näiden ongelmien vuoksi tulee poissaoloja töistä. Poistumien vuoksi resurssimme heikkenevät ja joudumme teettämään jopa ylitöitä poistumien vuoksi, Määttä harmittelee.

Risto Määttä kuvailee työpaikkansa tilannetta ilkeäksi.

– Työterveyshuollon väkikin on ollut mukana meidän palavereissa pohtiessamme sisäilmaongelmaa. Toistaiseksi ei tiedetä johtuvatko työntekijöiden oireilut poliisiaseman sisäilmasta vai jostakin muusta. Oireet eivät ole kuitenkaan loppuneet, Määttä toteaa.

Työtä on tehtävä kaikesta huolimatta

Määttä muistuttaa, että oireiluista huolimatta poliisi tekee työnsä niin hyvin, kuin mahdollista.

– Esimerkiksi hälytyspartioinnissa minimitasosta pidetään aina kiinni. Vajetta ei saa sillä puolella syntyä, Määttä sanoo.

– Mutta tutkinnassa henkilöstöä on ajoittain liian vähän.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viiden nuoren epäillään ampuneen kymmeniä eläimiä auton ikkunasta Pietarsaaressa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 7 - 08:12

Viittä nuorta miestä ja naista epäillään suunnitelmallisesta salametsästyksestä Pohjanmaalla Pietarsaaren Vestersundinkylässä ja lähiseudulla.

Poliisi epäilee nuorten ampuneen noin 50 eläintä: noin 15 metsäkaurista, 30 jänistä ja kolme valkohäntäpeuraa. Pääosin eläimet on ammuttu auton avoimesta ikkunasta 22-kaliiperisella pienoiskiväärillä, jossa oli äänenvaimennin. Valtaosa eläimistä on jätetty maastoon, osa haavoittuneina.

– Kuulusteluissa nuoret ovat myöntäneet, etteivät he yrittäneet lopettaa haavoittuneiden eläinten kärsimystä, kertoo Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Ove Storvall Yle Österbottenin haastattelussa.

Tapaus alkoi selvitä toukokuun lopulla, kun Vestersundinkylästä löytyi ammuttu metsäkauris. Salametsästys on alkanut poliisin mukaan jo viime syksynä.

Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas ei koko 20-vuotisen uransa aikana ole törmännyt vastaavaan tapaukseen.

Metsästysrikoksesta voidaan tuomita enimmillään kaksi vuotta vankeutta tai sakkoja. Jos epäillyt tuomitaan, he joutuvat maksamaan korvauksia luvattomasta metsästyksestä. Esimerkiksi metsäkauriista korvaussumma on 300 euroa ja valkohäntäpeurasta on maksettava 600–800 euroa.

Epäillyt ovat 17–27-vuotiaita ja asuvat Pietarsaaren seudulla. Heitä epäillään metsästys- ja ampuma-aserikoksesta sekä eläinsuojelurikoksesta.

Rikoksen esitutkinta on vielä kesken, ja tapaus siirtynee syyteharkintaan syksyllä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pidätettyjä kiidätetään satojen kilometrien päähän – putkatilojen puute vaikuttaa jo Oulun poliisin toimintaan

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 7 - 08:00

Pidätystilojen puute heijastuu jo poliisin toimintaan, kun pidätettyjen kuljetuksiin sidotut poliisit ovat poissa muusta poliisityöstä. Ylikomisario Jyrki Pelkonen Oulun poliisilaitokselta kertoo, että paikoitellen toimintavalmius on kärsinyt varsinkin harvaan asutulla alueella. Pidätetyille etsitään sijoituspaikkoja aina parin sadan kilometrin päässä olevaa Kokkolaa myöten.

Haukiputaalle valmistuvat kontteihin rakennetut pidätystilat ovat karuja moduulisäilöjä. "Yhtä ankeita ovat kun muutkin" totesikin tiistain ja keskiviikon välisen yön putkasa viettänyt nuori mies.Risto Degerman / Yle

Viipalekoulua muistuttavan 16 erillisen putkan yksikön piti valmistua entisen Haukiputaan poliisiaseman pihalle jo vapuksi, mutta aikataulu on pettänyt pahasti. Poliisi on pettynyt tilanteeseen, sillä käytännössä kesän myötä myös putkien käyttöaste lisääntyy. Näillä näkymin putkien odotetaan valmistuvan joskus kesä-heinäkuun vaihteessa.

Mennään näin auran kärkenä ja pilottina. Jyrki Pelkonen

Tähän mennessä poliisi on saanut käyttöönsä vasta neljä sähköisesti ohjattua ja valvottua moduuliputkaa. Tekniikka on osoittautunut vaativammaksi kuin alun perin arvioitiin.

– Niitä ei ole ollut Suomessa aikaisemmin missään, vaan ne on jouduttu rakentamaan alusta pitäen ja siinä on oma työnsä on. Mennään näin auran kärkenä ja pilottina, kertoo Jyrki Pelkonen.

Juopuneelle riittää patja ja paljas lattia

Juopuneiden selviämiseen riittäisi oikeastaan melko vaatimatonkin tila selviytymistä varten, mutta rikostutkinnassa pidätetyt pitää eristää omiin koppeihinsa.

Päihtyneiden tilat ovat oikeastaan vain lattiapinta-alaa ja keltainen valtion patja, joka on sen verran ohut, että jos sieltä tippuu niin ei tule kuhmua päähän. Jyrki Pelkonen

Se saattaa merkitä esimerkiksi tappelutilanteessa, että jokainen siihen osallistuva joudutaan pidättämään ja sijoittamaan omaan selliinsä. Siellä on sääntöjen mukaan oltava oikea sänky ja myös oma wc eriö.

– Päihtyneiden tilat ovat oikeastaan vain lattiapinta-alaa ja keltainen valtion patja, joka on sen verran ohut, että jos sieltä tippuu niin ei tule kuhmua päähän, Pelkonen kuvailee sellitarpeiden eroja.

Vanhoja putkatiloja maakunnasta toki löytyisi, sillä entisten nimismiespiirien ja poliisiasemien tiloja kyllä löytyy vieläkin.

– Mutta ne ovat auttamattomasti nykymääräyksien mukaan vanhentuneita. Ne eivät täytä määräyksiä eli paloturvallisuus- ja muut asiat täytyy nyt olla ihan eri tasolla kuin silloin 90-luvulla, Pelkonen kertoo.

Uusien pidätyspaikkojen avaaminen vaatisi myös lisää vartijoita. Kesän lomakaudella siihen taas ei ole varaa, kun osa vartijoista on vuosilomillaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhden miehen ryhmä pompotti poliitikkoja – kaupunkilaisille lankesi 20 000 euron lisälasku

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 6 - 15:04

Oulussa koettiin maanantai-iltana erikoinen poliittinen näytelmä, kun keväällä valittu uusi kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa.

Äärimmäisenä edessä salin oikealla puolella istunut uuden valtuustoryhmän, Aidon suomalaisen yhteislistan ainoa valtuutettu, maahanmuuttokriittisyydestään tunnettu Junes Lokka äänestytti valtuustoa tuntikausia.

Hän piti omaa show'taan paitsi valtuustossa myös omassa sosiaalisen median online-lähetyksessään.

Kokous tuli kalliiksi

Oulun kaupunginvaltuuston kokous tuli noin 20 000 euroa tavanomaista kalliimmaksi Lokan masinoimien suljettujen lippuäänestysten aiheuttamien viivästysten takia.

Viime kunnallisvaaleissa 1 300 äänen potilla valtuuston noussut Aito suomalainen yhteislista pitkitti ensimmäistä kokousta useilla tunneilla. Vaikka Lokka on itse ilmoittanut pidättäytyvänsä kokouspalkkioista, äänestysruljanssi tuli kuntalaisille kalliiksi.

Tavanomaisen alle kolmen tunnin mittaisen valtuuston kokouspalkkiot ovat runsaat 10 000 euroa. Kuusi tuntia ja 17 minuuttia kestänyt kokous tuli maksamaan pelkästään palkkioina noin 30 000 euroa.

Ääntenlaskentatauko Oulun uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisessä istunnossa. Keskellä valtuuston toinen varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen (ps.), hänen vasemmalla puolellaan kaupunginhallituksen jäsen Jenna Simula (ps.), valtuuston kolmas varapuheenjohtaja Jukka Kolmonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.).Timo Sipola / Yle

– Jos pitkän kokouksen palkkioina aiheuttama kaupungin rahanmeno ahdistaa muita valtuutettuja, hehän voivat luopua palkkiosta kuten minäkin, Lokka toteaa.

Oulun kaupungin palkkiosäännön mukaan palkkioita korotetaan kolmen tunnin jälkeen jokaiselta ylimenevältä tunnilta 50 prosenttia. Valtuusto aloitti istuntonsa kello 17 ja kokous päättyi 23.17.

Jokainen ylimenevä tunti nosti kaupunginvaltuuston 67 jäsenen 150 euron palkkiota 50 prosentilla eli 75 eurolla. Yhden valtuutetun palkkioksi tuli tällä kertaa 450 euroa.

Koomisia piirteitä

Valtuuston kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Kolmonen kiitteli julkisuudessa usein varsin kriittisesti esiintyvän Lokan käyttäytymistä valtuustosalissa asialliseksi.

Päätimme äänestyttää jokaisesta lautakunnasta erikseen. Junes Lokka

Kokous sai salissa olleiden mukaan koomisia piirteitä, kun Lokka esitti eri luottamustehtäviin muiden ryhmien sopimasta poiketen useita eri ryhmien henkilöitä, jotka kertoivat yksi toisensa jälkeen, etteivät ole käytettävissä.

Mitään vaikutusta äänestyssulkeisilla ei valtuustoryhmien etukäteen sopimaan paikkajakoon ollut.

Arpaonni ei suosinut

Äänestyksiin oli varauduttu ja ne pyrittiin hoitamaan mahdollisimman nopeasti niin, että suurin osa valtuutetuista äänesti kaikissa äänestyksissä tyhjää.

Keskusvaalilautakunnan vaalissa pieni kauneusvirhe oli kyllä lähellä, kun sekä Lokka että vasemmistoliiton Mirja Vahera saivat molemmat yhden äänen viidennen varajäsenen vaalissa. Arvonta ei kuitenkaan suosinut Lokkaa.

Erilaisia käsityksiä todellisuudesta ja demokratiasta

Kolmosen mukaan Lokan yhden miehen ryhmä jäi pois luottamuspaikanjakoneuvotteluista, koska ei suostunut siihen, että paikkoja jaetaan suhteessa vaalimenestykseen.

Lokalla on erilainen käsitys asioiden kulusta.

– Emme jääneet pois luottamuspaikkaneuvotteluista vaan muut valtuustoryhmät heittivät meidät pois niistä neuvotteluista, Lokka sanoo.

Aidon suomalaisen yhteislistan valtuutettu Lokka ja varavaltuutettu Tiina Wiik olisivat halunneet, että heidän yksittäiseksi valtuutetuksi saamansa suhteellisen korkeat äänimääränsä (704) ja (582) olisi otettu huomioon luottamuspaikkojen jaossa, eikä ryhmän saamaa äänimäärää.

– Koska meidät oli jätetty ulos lautakuntaneuvotteluista ja siten liki 1 300 oululaiselta äänestäjältä oli viety heidän demokraattinen edustuksensa lautakunnissa, päätimme äänestyttää jokaisesta lautakunnasta erikseen ja ehdottaa jompaakumpaa meistä lautakunnan jäseneksi, kirjoittaa Aito suomalainen yhteislistan varavaltuutettu Tiina Wiik blogissaan.

Poliittista teatteria

– Läpi menolle ei tietenkään ole mitään mahdollisuuksia, koska ryhmä on yksin kuuttakymmentäkuutta muuta vastaan, Wiik kertoo ja jatkaa,

Aidon suomalaisen yhteislistan (ASYL) varavaltuutettuTiina Wiik ja valtuutettu Junes Lokka Oulun kaupungintalon portailla.Timo Sipola / Yle

– Pointti ei ole siis siinä, että yritettäisiin saada lautakuntapaikkoja vaan siinä, että osoitetaan, millaista teatteria valtuuston kokoukset ovat.

– Valtuustossa tehdyillä esityksillä tai käydyillä keskusteluilla ei ole mitään vaikutusta päätöksiin. Ne on jo tehty epävirallisissa kokouksissa ja valtuuston äänestykset ovat vain muodollisuus, Wiik toteaa.

Oulun kunnalliselämässä on tulossa mielenkiintoinen, pitkäkokouksinen ja kallis neljä vuotta, jos Aito suomalainen yhteislista aikoo ja jaksaa pitää linjansa koko valtuustokauden.

Korjattu klo 15:41: Muutettu Junes Lokan julkisuudessa esiintymisen luonne epäsovinnaisesta ja kaunaisesta kriittiseksi.

Korjattu klo 15:50: Jutusta poistettu kohta, jossa vertaillaan Tynkkysen ja Lokan käyttäytymistä valtuustossa.

Lisätty klo 17:43: Lokan kommentti liittyen palkkioista luopumiseen, sekä hänen näkemys luottamuspaikkaneuvotteluiden etenemisestä.

Korjattu klo 18:36: Sitaatti, jossa puidaan näkemystä luottamuspaikkaneuvotteluiden etenemisestä, korjattu kuuluvaksi Tiina Wiikille.

Korjattu klo 18:40: Viimeisen väliotsikon jälkeiset sitaatit korjattu Wiikille kuuluviksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nyt nautitaan lämmöstä ja auringosta: kesä alkoi vihdoinkin

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 6 - 13:30

Tällä viikolla Suomessa päästään nauttimaan monin paikoin peräti kesäiseksi katsottavista sääoloista, kun viime viikon poikkeuksellisen alhaisista lämpötiloista noustaan jopa hieman pitkän ajan keskiarvojen yläpuolelle.

Tänään tiistaina sataa paikoin vielä idässä ja pohjoisessa. Illan aikana sateet vähenevät. Lämpötila kohoaa ylimmillään 20 asteen vaiheille etelässä ja lännessä.

Keskiviikkona lämpötilat yltävät Oulun eteläpuolella yli 20 asteeseen. Torstaina voidaan yltää 24 asteen tuntumaan, mutta hellerajoja ei ennusteiden mukaan olla rikkomassa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen.

Keskiviikkona illalla kapea sadealue saapuu Lounais-Suomeen ja liikkuu siitä hiljalleen yön aikana koilliseen. Edetessään heikkenevä sadealue yltää torstaina Kaakkois-Suomesta Vaasaan ulottuvalle vyöhykkeelle. Sadevyöhykkeellä lämpötilat jäävät 15 asteen tuntumaan, mutta sadealueen ulkopuolella päästään 20-23 asteeseen.

Kesäinen ilma yltää torstaina myös keskiseen ja eteläiseen Lappiin, jossa sateistakaan ei ole pelkoa.

Vesa Moilanen / Lehtikuva

Perjantaina maan etelä- ja keskiosassa voi tulla sadekuuroja, mutta pääosin sää pysyy poutaisena. Päivälämpötilat ovat parinkymmenen asteen paikkeilla.

Paasonen kertoo, että viikonlopulle ennusteet näyttävät pääosin poutaista, mutta itärajan tuntumassa ja pohjoisessa voi tulla sadekuuroja. Lämpötilat ovat lauantaina koko maassa varsin kesäisissä lukemissa, mutta sunnuntaina Lappiin ja itäisimpään Suomeen saattaa virrata vähän viileämpää ilmaa.

Viime viikolla sää oli poikkeuksellisen kylmää, mutta nyt noustaan hieman pitkän ajan keskiarvojen yläpuolelle lämpötiloissa.

Uimavesien lämpötilat ovat edelleen muutaman asteen keskiarvojen alapuolella. Pohjois-Lapissa järvet ovat vielä paikoin jäässä, eikä mittaustuloksia ole saatavilla.

Yle

Katso tarkemmat ennusteet Ylen sääsivuilta. Ylen sääuutisia voi seurata myös Facebookissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Seksuaalirikoksia pyritään estämään uudella tavalla: rikoksiin syyllistyneille apua myös linnatuomion jälkeen

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 6 - 11:53

Seksuaalirikokseen syyllistyneille on tarjolla apua vankilan porttien sisäpuolella, mutta vapauden koittaessa se päättyy. Oulussa seksuaalirikoksesta tuomituille on alettu tarjota ammattiapua myös vankilaelämän jälkeen.

Hiljattain käynnistyneessä hankkeessa autetaan sekä seksuaalirikostaustaisia että potentiaalisia seksuaalirikoksen tekijöitä. Heille tarjotaan ammatillista keskusteluapua. Vastaavaa toimintaa ei ole aikaisemmin järjestetty Suomessa muualla kuin vankiloissa.

Serita-hankkeen ohjausryhmän jäsen, oikeuspsykiatri Hannu Säävälä Oulun yliopistollisesta sairaalasta arvelee, että vasta nyt aika on kypsä tämänkaltaiselle toiminnalle.

– Meillä on vasta viime vuosina havahduttu siihen, kuinka merkittäviä ongelmia seksuaalirikollisuus aiheuttaa yhteiskunnassa.

Uhrin lisäksi myös tekijä tarvitsee apua

Säävälä kertoo, että myös lähisuhdeväkivaltatyössä alettiin auttaa ensin uhreja, kunnes huomattiin, että myös tekijät tarvitsevat tukea uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Samaa keinoa käytetään nyt myös seksuaalirikollisten kanssa.

Paras tapa vähentää seksuaalirikoksia on antaa psykososiaalista tukea niille, jotka ovat tehneet rikoksen. Hannu Säävälä

– Tiedämme käytännön työstä ja tutkimuksista, että paras tapa vähentää seksuaalirikoksia on antaa psykososiaalista tukea niille, jotka ovat tehneet rikoksen. Löydetään keinoja integroida heidät takaisin yhteiskuntaan ja heille syntyy sellaiset sosiaaliset verkostot, jotka tukevat heitä, Säävälä sanoo.

Säävälä kertoo, että vankilassa seksuaalirikollisille annetuista ryhmä- ja yksilötyöstä on saatu hyviä kokemuksia ja on havaittu, että heitä voidaan auttaa. Nyt työtä halutaan jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella.

– Olemme optimistisia, että saamme tällä hyviä tuloksia aikaan.

Seksuaalirikolliset vaikea kohde myös auttajille

Ennaltaehkäisevä työ seksuaalirikollisten kanssa on uutta myös auttajille. Säävälän mukaan aihepiiri ole helppo myöskään ammattilaisille, sillä seksuaalirikoksia pidetään yleisestikin tuomittavimpina.

Seksuaalirikoksesta tuomituille tarjotaan ammattiapua myös vankilaelämän jälkeen.Marko Siekkinen / Yle

– Me emme ole tienneet, millä tavalla toimia seksuaalirikoksen tekijöiden kanssa tai sellaisten, jotka ovat riskissä tehdä seksuaalirikoksia. Sen lisäksi on varmaan ollut myös ennakkoluuloja. Myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on vaikeuksia löytää rakentavaa suhdetta tällaisiin potilaisiin.

Apua halutaan tarjota myös sellaisille ihmiselle, jotka ovat huolissaan omasta seksuaalikäyttäytymisestään ja joilla on vaara sortua rikokseen. Seksuaalirikokseen johtaneen teon taustalla voi esimerkiksi olla taipumus, joka ei ole ihmisen oma valinta. Moni on kokenut jonkinlaista väkivaltaa itse lapsuudessa.

He purkavat vaikeita kokemuksiaan vahingoittamalla muita. Hannu Säävälä

– Meidän vahva yleisnäkemyksemme on, että nämä ihmiset ovat yleensä sellaisia, jotka ovat tavalla tai toisella traumatisoituneet elämänkulkunsa aikana ja he purkavat vaikeita kokemuksiaan vahingoittamalla muita.

Apua niille, jotka ymmärtävät tekevänsä väärin

Säävälän mukaan seksuaalirikolliset ovat monenkirjava joukko. Osa heistä ymmärtää tehneensä väärin ja he etsivät ratkaisua ongelmaansa. Toisten on vaikea mieltää tehneensä mitään väärin. Nyt yritetään löytää nimenomaan niitä henkilöitä, joilla on potentiaalia työstää tekojaan, etteivät he sortuisi uudelleen rikokseen. Avun piiriin pyritään tavoittamaan 50-60 henkilöä.

Oulun ensi ja turvakoti sekä Vuolle Setlementti ovat saaneet hanketta varten kaksivuotisen rahoituksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kiinnostunut Oulun hankkeesta ja sitä suunnitellaan otettavaksi käyttöön myös muualla Suomessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Arvoista aurinkorasvaan, palkasta somesääntöihin – kerrotaanko teillä kesätyöntekijöille kaikki tämä?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 6 - 09:40

– Älkää ottako paineita. Kysykää ja ehkä jopa kyseenalaistakaa! Vastaus ei voi olla että "koska näin on tehty aina" – ei ainakaan ilman jatkoa. Mutta muistakaa, että täällä on paljon viisautta, johon voi lähtöjään luottaa, tiivistää henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki Kokkolan kaupungin kesätyöntekijöille tarkoitetun tilaisuuden aluksi.

Tunnin paketissa tietoa jakavat lisäksi henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja tiedottaja. Satakunta kesätyöntekijää kuulee faktat kaupungin arvoista salassapitovelvollisuuksiin. Muun muassa näistä asioista kesätyöntekijöille kerrottiin:

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu korostivat työsuojelun merkitystä: se on jatkuvaa työtä, jossa tarkkaillaan ympäristöä, ennakoidaan riskit ja korjataan ongelmat. Huolellisuus ja varovaisuus ovat tärkeitä, työ on tunnettava ohjeita ja määräyksiä myöten ja perehdytys saatava. Sekä työntekijällä että -antajalla on velvollisuutensa.

Marjukka Talvitie

SAK:n kesäduunari-infon neuvoja Sari-Anne Salminen pitää Kokkolan kaupungin kesätyöntekijöilleen tarjoamaa tietopakettia äkkiseltään kuultuna todella hyvänä.

– Tuollaisella moni työnantaja parantaisi perehdyttämistä sata prosenttia! Jos kaikki hoitaisivat homman noin jämptisti, meidän työmme helpottuisi suunnattomasti, Salminen sanoo ja toivoo, että varsinainen käytännön perehdytys on kaupungissa yhtä hyvällä tasolla.

Hän kiittelee sitä, että tietoa on laajasti arvoista työehtoihin, ja että myös nuorten työlainsäädäntö on otettu esille. Salminen olisi kuitenkin toivonut, että paikalla olisi ollut esiteltävänä myös luottamusmies.

Jos kaikki hoitaisivat homman noin jämptisti, meidän työmme helpottuisi suunnattomasti SAK:n kesäduunari-infon neuvoja Sari-Anne Salminen

Kiitosta saa konkretia: verokorttikaan ei ole kaikille nuorille tuttu, puhumattakaan taukojen merkitys:

– Hyvä, että kerrottiin, ettei lyhyempi tauko lyhennä päivää. Nuoret eivät monesti ymmärrä taukojen merkitystä, vaan paahtavat töitä ja väsyttävät itsensä.

Sinänsä kunnista kesäduunari-infoon tulevat yhteydenotot eivät yleensä ole vakavia, vaan työehdot hoidetaan kunnolla. Perehdyttäminen on silti tärkeää kaikkien näkökulmasta, sillä työviihtyvyys lisää myös tuloksellisuutta, sanoo Salminen.

Kesäduunari-infoon on tullut jo 98 kysymystä ensimmäisen kuukauden aikana. Koko viime kesänä kysymyksiä tuli 371. Kysymysten paljous voi Salmisen mukaan johtua siitäkin, että työpaikkoja on ollut jaossa aiempaa enemmän.

Eniten kysytään palkoista ja erilaisista lisistä. Ongelmia taas aiheuttavat useimmin suulliset sopimukset, jotka ovat kyllä sitovia, mutta joilla ei ole todistusvoimaa.

Toni JukkolaSari Vähäsarja / Yle

Omaa kesätyöpestiään aloitteleva lohtajalainen Toni Jukkola piti tietopakettia hyödyllisenä ja kattavana. Jukkola on ensimmäistä kesää töissä Kokkolan kaupungilla: vuoden päästä kokiksi valmistuva Jukkola työskentelee Lepolan palvelutalossa ruuanvalmistuksessa.

Nuori mies ei keksi, mitä lisää kattaukseen voisi paketoida. Jos jokin asia on epäselvä, Jukkola sanoo pystyvänsä kyllä kysymään:

– Tykkään itse kysyä hirveästi kaikkia kysymyksiä. Joillekin voi olla aluksi hankalaa avata suunsa, jos jokin mietityttää. Mutta pitää ehdottomasti uskaltaa puhua, jos ei tiedä, miten jokin asia pitää hoitaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kiireisestä liikemiehestä leikkitoveriksi – Jukka-pappa paikkaa menetettyä aikaa päiväkodissa, on suosittu pelikaveri: "Ei voita koskaan"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 5 - 19:43
Mistä on kyse?
  • Osassa päiväkodeista voi tehdä vapaaehtoistyötä
  • Työhön sisältyy muun muassa leikkimistä ja lautapelien pelaamista lasten kanssa
  • Eräs leikkiin ryhtynyt on oululainen Jukka Vitikka, joka toimii varapappana Kastellin päiväkodissa

– Tämä on aivan mahtava kokemus kun tässä iässä vielä jossakin päässä odotetaan, tiivistää tiistaipäivänsä Kastellin päiväkodissa Oulussa varapappana viettävä Jukka Vitikka.

Vitikka palasi viime vuonna vapaaehtoisesti omien lastensa entiseen päiväkotiin. Nyt hän on siellä uudessa roolissa, eli kerran viikossa lasten kanssa leikkivänä Jukka-pappana. Lapset pitävät järjestelystä ja myös Vitikka kokee saavansa paljon.

Yrittäjämaailmasta tulevalle miehelle päiväkoti on täydellisen erilainen ympäristö. Päiväkotiin tullessa puhelin menee kiinni, ja Jukka-pappa keskittyy hetkeen.

– Saan olla täällä oma itseni, Vitikka tiivistää.

Hän kertoo seuraavansa aina yhtä ihastuneena miten järjestäytyneesti lapset toimivat päiväkodin eri tilanteissa.

– Hienoa katsoa lasten sosiaalisen kanssakäymisen osaamista. Jokainen on tietysti oma yksilönsä, mutta täällä pitää aina kuitenkin toimia porukassa.

Liikemiehestä pelikaveriksi

Vitikka kertoo tuoneensa päiväkotiin satukirjankin. Hän ei ole kuitenkaan päässyt vielä lukemaan sitä lapsille, koska lapset haluavat aina pelata lautapelejä.

– Heikosti minä pärjään näissä peleissä näille pienille. Ostin kotiinkin Labyrintti-pelin ihan sen takia että voisin harjoitella vaimon kanssa että edes joskus pärjäisin. Mutta lasten nokkeluus ja näppäryys vain monesti hakkaa vanhemman pelimiehen.

Jukka Vitikka hakeutui päiväkotiin vapaaehtoistyöhön monien vaiheiden kautta. Liike-elämässä uraa luonut mies ei ehtinyt viettää aikaa päiväkodissa omien lasten ollessa pieniä.

Vapaaehtoistyö houkutteli

– En tiedä kuinka paljon tässä on kyse siitä, että paikkaa huonoa omatuntoa. Silloin kun itsellä oli ne menovuodet niin kyllä minä sen muistan, kun olen lapsia päiväkotiin tuonut, mutta hyvin vähän olen täällä sisällä ollut. Nyt olen ollut päiväkodissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Vitikka tunnustaa.

Se on kiva kun se tulee aina pelaamaan ja leikkimään kun kysyy. Emma-Lotta Kortelainen

Yrittäjätaustainen mies joutui hiljentämään tahtia vakavan terveysongelman vuoksi ja pysähtyi ajattelemaan, miten voisi olla hyödyksi.

Vitikka hakeutui nimenomaan Kastellin päiväkotiin vapaaehtoistyöhön siksi, että kaksi hänen kolmesta lapsestaan on aikanaan ollut samassa päiväkodissa.

Kauppiaana hän toimitti pakkausmateriaaleja Kastellin päiväkotiin askartelumateriaaliksi. Työkiireiden hellittäessä vapaaehtoistyö oli seuraava looginen askel.

Lapset voittavat aina

Yhdeksän päivän päästä Kastellin päiväkodin päättävä Emma-Lotta Kortelainen on yksi Jukka-papan pelikavereista.

– Se on kiva kun se tulee aina pelaamaan ja leikkimään kun kysyy. Ja kaverina on, Emma-Lotta sanoo.

Hänen lempparipelinsä on Labyrintti.

– Aina me lapset voitetaan siinä kun Jukka-Pappa ei voita koskaan. Vaikka sillä on kotona sama peli, se on ostanut sen, että pystyy harjoitella, Emma-Lotta sanoo.

– Se on hieno peli se labyrinttipeli, vaikka en näille pärjääkään. Lapset löytävät heti sen reitin ja minä mietin ja mietin.

Ikävöinnin opettelua

Emma-Lotalla tulee ikävä sekä Jukka-pappaa että koko Kastellin päiväkotia. Onneksi pikkusisko Elli jää vielä tänne. Kun äiti hakee Ellin hoidosta, Emma-Lotta voi tulla katsomaan tuttuja paikkoja.

Myös Jukka-pappa tuntee ikävää lasten siirtyessä päiväkodista eskariin.

– Voisin käydä opettajien kanssa sopimassa, että voisin jossakin vaiheessa syksyllä käydä moikkaamassa, että miten eskarissa menee, hän sanoo.

Tässä on selvä win-win -tilanne. Aion jatkaa. Jukka Vitikka

Vitikan omat vanhemmat olivat lasten ollessa pieniä toisella puolella Suomea, ja tapaamisia olisi voinut olla useamminkin. Samantapaisia tuntemuksia on tullut eteen varapappana toimiessa.

Päiväkodin työntekijät ovat pääsääntöisesti naisia, ja elämäntilanteita lapsilla on monenlaisia.

Monelle lapselle pappakontakti tai ylipäätänsä turvallinen mieskontakti tuntuu olevan todella tärkeä.

Kaverit ovat hymyilleet mutta hyväksyneet

Kaverit ovat vähän hymyilleet Vitikan uudelle harrastukselle, mutta pienen makustelun jälkeen reaktiot ovat olleet myönteisiä, kun mies on mennyt varapapaksi päiväkotiin sen sijaan, että olisi alkanut ajamaan vaikka rallia.

Omat lapsetkin ovat olleet tyytyväisiä isän uuteen harrastukseen.

Vitikka viihtyy papparoolissaan. Ja tarvetta varapapoille on laajemminkin.

–Tässä on selvä win-win -tilanne. Aion jatkaa. Tykkään lapsista. Eikä omia lapsenlapsia vielä ole.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä