Kanta-alueen uutisia

Oulun jalkapallopeliin tehtyä pommiuhkausta selviteltiin maailmanlaajuisesti, mutta uhkaaja jäi mysteeriksi

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 13:21

Oulun Raatin stadioniin kesällä kohdistuneen, perättömäksi osoittautuneen pommiuhkauksen esitutkinta on lopettu. Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jussi Hyrkäs Oulun poliisilaitokselta kertoo, että uhkauksen tehnyttä henkilöä ei ole saatu selville.

Tapaus sattui heinäkuussa, kun Raatin stadionin toimitsijalle soitettiin kesken jalkapallopelin ja uhattiin, että mikäli ihmiset eivät poistu stadionilta, siellä räjähtää pommi. Uhkauksen seurauksena AC Oulun ja OPS:n paikalliskamppailu keskeytettiin, stadion tyhjennettiin ja koko Raatinsaari evakuoitiin.

Kaksi uhkaussoittoa englanniksi

Uhkaus tehtiin englanninkielellä ja ulkomaisesta puhelinliittymästä, soittoja tuli yhteensä kaksi. Jussi Hyrkäksen mukaan esitutkinnan aikana selvitettiin muun muassa sitä, että olisiko jalkapallopeliin kohdistunut uhkaus voinut liittyä vedonlyöntivilppiin, mutta sellaista ei havaittu.

– Palloliitto ja muut toimijat olivat mukana tutkinnassa ja ottivat yhteyttä Fifaan ja Uefaan. Heillä oli puolestaan isot verkostot, joiden kautta vedonlyöntikäyttäytymistä pystyttiin selvittämään. Poikkeavaa vedonlyöntitoimintaa ei todettu ainakaan missään isoissa firmoissa, rikoskomisario sanoo.

Hyrkäksen mukaan tämä ei kuitenkaan poissulje täysin sitä, etteikö AC Oulun ja OPS:n peliin liittyvää vedonlyöntitoimintaa olisi voitu jossakin päin maailmaa harjoittaa. Rikoskomisario kertoo, että suomalaiseen tekijään tai tahoon ei saatu esitutkinnassa minkäänlaisia viitteitä.

Kallis turvaoperaatio

Oulun poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtaja Arto Autio kommentoi kesällä pommiuhkauksen jälkeen Ylelle, että uhkausta seurannut poliisioperaatio aiheutti suuret kustannukset.

Autio ei halunnut kertoa tarkkoja summia, mutta sanoi, että yleensä tämänkaltaiset isot poliisioperaatiot tulevat maksamaan kymmeniä tuhansia euroja.

Esimerkiksi poliiseja jouduttiin hälyttämään pommiuhkauksen takia töihin moninkertainen määrä normaali-iltaan verrattuna, ja lisäksi paikalle piti kutsua räjähdeasioihin erikoistunutta työvoimaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yle Pohjois-Suomen päällikkö Aki Karjalainen siirtyy Yle Jyväskylän ja Mikkelin johtoon

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 13:05
Mistä on kyse?
  • Yle Pohjois-Suomen päällikkö Aki Karjalainen siirtyy Yle Jyväskylän ja Yle Mikkelin sekä siihen kuuluvan Savonlinnan toimitusten johtoon.
  • Karjalainen ehti johtaa Yle Pohjois-Suomea kolme vuotta.
  • Taustaksi lähdölleen hän mainitsee Yle Jyväskylän ja Yle Mikkelin toimitusten uudenlaisen yhteistyön.

Aki Karjalainen on toiminut aikaisemmin Yle Pohjois-Suomen päällikkönä johtaen Oulun ja Kajaanin aluetoimituksia. Hän aloitti Yle Pohjois-Suomen johdossa vuonna 2014 ja ehti näin olla Kajaanin ja Oulun päällikkönä kolme vuotta.

Tätä aiemmin Karjalainen on toiminut radioalalla 13 vuotta. Uransa aikana hän on toiminut myös Radio Kajauksen toimitusjohtajana ja vastaavana päätoimittajana Kajaanissa.

Valinta Yle Jyväskylän päälliköksi tuli vastikään, ja Karjalainen aloittaa tehtävässä jo marraskuun alussa. Mikkelin ja siihen kuuluvan Savonlinnan toimitukset tulevat Karjalaisen vastuulle vuodenvaihteessa. Yle Pohjois-Suomen päällikön paikka tulee haettavaksi lähiaikoina.

Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko korostaa aluetoiminnan merkittävyyttä.

– Aluetoiminta koetaan yhtiössä erittäin tärkeäksi ja siihen halutaan panostaa. Johtaminen on isossa roolissa, kun toimituksia kehitetään ja samalla siksi mietitään, mitkä ovat parhaita ratkaisuja myös johtamisen kehittämiseen, Kataja-Rahko sanoo.

Karjalainen haluaa vaalia ihmisläheisen ja ymmärrettävän journalismin tekemistä.Niko Mannonen / Yle

Taustaksi kiinnostukselleen uuteen tehtävään Karjalainen mainitsee Yle Jyväskylän ja Yle Mikkelin uudenlaisen yhteistyön, sillä kyseisten toimitusten yhteistyö laajenee. Karjalaisen mukaan toimittajien mahdollisuuksia liikkuvaan työhön kehitetään ja joustavuutta tulee lisää yhteiseen vaikuttavan journalismin tekemiseen.

– Se on uudenlainen tehtävä, jossa tehdään yhteistyötä Yle Itä-Suomen kanssa. Yhdessä tehdään se, mikä on perusteltua. Totta kai uudet haasteet ja tehtävänkuvat kiinnostavat aina, Karjalainen toteaa.

Yle Itä-Suomen päällikkö Johanna Raatikainen toteaa, että muutos on osa toiminnan kehittämistä.

– Lähdemme Akin kanssa rakentamaan uudenlaista päälliköiden yhteistyömallia, jonka tavoitteena on yhä parempi sisällöntuotanto ja alueiden välinen yhteistyö. Mikkelin toimitus jatkaa päivittäistä sisältöyhteistyötä Itä-Suomen muiden toimitusten kanssa, ja esimerkiksi Itä-Suomen tv-uutisten teko jatkuu kuten ennenkin, Raatikainen toteaa.

Uudet alueet, uudet tarinat

Karjalaisella on vanhastaan kytköksiä Keski-Suomeen, sillä hän ehti asua Jyväskylässä aikaisemmin kolmen vuoden ajan ja opiskella Jyväskylän yliopistossa.

– Keski-Suomen ja Etelä-Savon seudut ovat kiinnostavia alueita, joilla on monia hienoja tarinoita ja uutisia toimitusten kerrottavaksi. Minun tehtäväni päällikkönä on nimenomaan saada olosuhteet sellaisiksi, että journalismia pystytään yhä kehittämään.

Totta kai uudet haasteet ja tehtävänkuvat kiinnostavat aina. Aki Karjalainen

Karjalainen toivoo jättävänsä Kajaanin ja Oulun alueelle hyvin ihmisläheisen ja ymmärrettävän journalismin tekotapoja.

– Journalismi on parhaimmillaan laadukasta keskustelua, joka pystyy toimimaan yhteiskunnassa tietyllä tavalla sillanrakentajana ja tuomaan esille erinäköisten mielipiteiden ja asioiden sävyjä. Ei tarvitse olla vain ääripäitä, Karjalainen kuvailee.

Hän näkeekin journalismin parhaimmillaan työkaluna siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset pystyisivät ymmärtämään toisiaan paremmin.

– Tätä pidän ohjenuorana myös tulevaisuudessa. Uskon, että Ylen aluetoimituksissa vaalitaan tätä ajattelua.

Lue lisää:

Aki Karjalainen Yle Oulun ja Yle Kainuun päälliköksi

Aki Karjalainen Yle Kainuun päälliköksi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rinnekeskus kokeili lumen säilömiseen lukuisia eri tekniikoita – vain todetakseen ikivanhan menetelmän ylivoimaisuuden

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 09:35

Työkoneet ovat levitelleet viikon ajan valtavia lumimassoja Itä-Rukan rinteille. Laskettelukautta ollaan avaamassa Rukalla aiemmin kuin koskaan.

Aikaisen avauksen takaa kesän yli säilötty menneen talven lumi. Rukan Saaruan kahdessa rinteessä on nyt lunta yli 50 000 kuutiota, metrin vahvuudelta.

Itä-Rukan kahdesta lumetetusta rinteestä toinen avataan perjantaina 6. lokakuuta ja toinen lauantaina 7. lokakuuta.

Perinteiset keinot valttia

Lunta säilöttiin Rukalla kesän ajan nyt toista kertaa. Tällä kertaa säilöntää testattiin kuudessa eri lumikasassa erilaisin peittein. Ja kas: ylivoimainen materiaali säilönnässä oli perinteinen sahanpuru.

– Sahanpuru osoittautui aivan ylivoimaiseksi suojamateriaaliksi. Lumesta suli sahanpurun alla 24 prosenttia, kun heikoin tulos testikasoissa oli yli 50 prosentin sulaminen, toteaa Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen.

Korvaavaa materiaalia hyväksi todetulle sahanpurulle ei ole vielä löytynyt. Matti Parviainen

– Muut eristeet jäivät sahanpurusta formulatermejä lainatakseni lähtöruutuun, paikallisjohtaja Parviainen naurahtaa.

Sahanpurussa on omat ongelmansa

Sahanpuru ei ole kuitenkaan rinnekeskukselle lopullinen ratkaisu.

– Sahanpurussa on ongelmansa. Se pitää myös puhdistaa heinäisestä rinteestä ja se ei ole helppoa.

Rukalla on rinteitä lumetettu lumitykein 1980-luvun puolivälistä lähtien.Ensio Karjalainen / Yle

Parviaisen mukaan sahanpurulle pitää löytää korvaava materiaali.

Uutta eristemateriaalia Rukakeskus lähtee hakemaan ensi kesänä. Itä-Rukan rinteille perustetaan testikeskus, jossa lumikasoja suojataan jälleen useilla eri materiaaleilla.

– Korvaavaa materiaalia hyväksi todetulle sahanpurulle ei ole vielä löytynyt, Parviainen harmittelee.

Sulamisprosentti pitää saada alle kolmenkymmenen

Kesän yli säilötystä 80 000 kuution lumivuoresta suli syksyyn mennessä lähes 40 prosenttia. Hävikin pitäisi jäädä alle 30 prosentin, jolloin rinneyhtiö hyötyisi lumen kesäsäilönnästä taloudellisesti. Myös energiankulutusta saataisiin alennettua.

Säilöttävä lumi tehdään tammikuussa kovilla pakkasilla. Se tietää energiakulujen kasvua ja henkilöstön ylimääräisiä palkkakuluja. Varastolumen tekeminen vaatii parin viikon työjakson.

Nyt kausi alkaa lokakuun alussa ja jatkuu äitienpäivään. Matti Parviainen

Jos toukokuussa kesäksi kasattavaa lunta on paljon, se lisää edelleen kuluja.

– Eli jos voisimme säilöä lunta vähemmän ja pienemmillä sulamisprosenteilla, kulut olisivat pienemmät, Parviainen sanoo.

Parviaisen mukaan tällä hetkellä säilötty lumi korvaa lauhan kelin lumetuksen. Rinnekeskus voi rauhassa odotella kipakampia pakkasia, jolloin tykkilunta voidaan syytää rinteeseen lauhaa keliä kevyemmin kustannuksin.

Rukan kahteen rinteeseen on levitetty säilöttyä lunta yli 50 000 kuutiota.Ensio Karjalainen / Yle

Säilötty lumi ja tykkilumi jatkavat laskettelukautta pitkästi yli kahdella kuukaudella.

– Luonnonlumella on lasketeltu Rukalla viimeksi 1980-luvun alussa. Tuolloin rinteisiin pääsi useimmiten itsenäisyyspäivän tienoossa. Kausi päättyi silloin yleensä ennen vappua. Nyt kausi alkaa lokakuun alussa ja jatkuu äitienpäivään.

Matkailu herää henkiin rinnekauden myötä

Ruka-Kuusamon matkailualueelle Rukan rinteiden aikaisella avauksella on Parviaisen mukaan merkittävä vaikutus. Alue herää uuteen eloon.

– Työpaikkoja käynnistyy rinnekauden avauksen myötä satakunta, kun esimerkiksi Rukan alueen ravintolat availevat oviansa. Matkailuvirrat tuovat asiakkaita tietenkin alueen kauppoihin, Parviainen toteaa.

Myös Levillä on säilötty lunta   

Ruka avaa laskettelukauden viikonloppuna ensimmäisenä Suomessa. Pohjois-Suomen suurista rinnekeskuksista Levi avaa rinteensä lokakuun loppupuolella.

Levillä on säilötty lähes 40000 kuutiota huopapeitteiden alle.Antti Mikkola / Yle

Myös Levillä on säilötty lunta viime kesänä. Noin 40 000 kuution lumimassa on varastoitu marraskuussa järjestettävää alppilajien maailmancupia varten. Lunta on säilötty Levillä fleece-tyyppisellä kankaalla.

Näillä lumilla pystymme varmuudella järjestämään maailmancupin. Jouni Palosaari

– Meidän säilötyn lumen hävikki on ollut 30–40 prosenttia. Näillä lumilla pystymme varmuudella järjestämään maailmancupin, lupaa Levin toimitusjohtaja Jouni Palosaari.

Palosaari ei pidä mahdottomana ajatusta, että Levilläkin lunta säilöttäisiin tulevaisuudessa matkailijoita varten.

– Syyslomakaudelle olisi hyvä saada rinteet auki. Asia on pohdinnassa. Totuus on kuitenkin se, että meidän talvi on kuukauden väärässä paikassa, Palosaari naurahtaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso suorana noin klo 9.30: Mitä suurten kaupunkien illallisella juonittiin?

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 09:00

Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) oli kutsunut torstai-illaksi Helsinkiin 20 muun Suomen suurimman kaupungin johtajat illalliselle. Tarkoituksena oli keskustella suurten kaupunkien eduista, hallituksen maakunta- ja soteuudistuksista sekä muuttoliikkeestä näihin isoihin keskuksiin.

Vapaavuoren tiimissä kokoukselle keksittiin napata maailmalta hieno nimikin: C21 eli 21 cityä. Kaikissa näissä kaupungeissa asuu yli 50 000 asukasta. Muuten ne ovat hyvinkin erilaisia, ei vain maantieteelliseltä sijainniltaan.

Kokous tai paremminkin työillallinen nimettiin jo etukäteen isojen kaupunkien kapinakokoukseksi. Jo aikaisemmin kuusi suurinta kaupunkia (eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) oli kritisoinut maakuntauudistusta, koska se heikentää kaupunkien kilpailukykyä. Maakuntauudistusta Vapaavuori moitti myös ennen kokousta.

Tapaaminen johti yhteiseen julkilausumaan, jossa kaikki kaupungit vaativat hallitusta muuttamaan maakuntauudistuksen kasvupalvelulakia.

Koollekutsuja, pormestari Jan Vapaavuori, kertoo nyt tiedotustilaisuudessa, mistä kaupunginjohtajat keskustelivat ja päätettiinkö jostain erityisestä.

Lue lisää:

Kaikki Vapaavuoren koolle kutsumat 21 kaupunkia vaativat kasvupalvelujen järjestämisvastuuta kunnille - Lyly: "Yksimielisyys yllätti"

Analyysi: Kaupunkien kapinan kätevät sivuvaikutukset

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Autossa väärät rekisterikilvet – poliisia paenneen rattijuopon ajoneuvo päätyi veteen Oulussa

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 08:54

Poliisipartio yritti pysäyttää myöhään torstai-iltana Oulun Aleksanterinkadulla autoa, johon oli kiinnitetty väärät rekisterikilvet. Autoilija lähti ajamaan poliisipartiota karkuun.

Poliisin mukaan mies pakeni poliisia Heinäpään ja Hollihaan kaupunginosissa osittain myös kevyen liikenteen väylillä. Pako kesti muutaman minuutin, ja pakenevan auton vauhti oli enimmillään noin 100 kilometriä tunnissa alueella, jossa on 40 kilometrin nopeusrajoitus.

Limminkadun päässä autoilija pysähtyi merenrantaan ja nousi autosta ulos. Auto lähti kuitenkin ilman kuljettajaa liikkeelle ja päätyi osittain veteen.

Oululainen, noin 30-vuotias mies otettiin kiinni tapahtumapaikalta. Häntä epäillään rattijuopumuksesta, alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamisesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä pienemmistä rikkomuksista.

Mies toimitettiin lääkärin tarkastettavaksi, ja pelastuslaitos hinasi auton pois vedestä. Pelastuslaitos sai hälytyksen asiasta noin kello 23 torstai-iltana.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pitääkö autoilijaa kiittää suojatien yli päästämisestä? – kerro näkemyksesi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 6 - 06:55
Tieliikennelaki määrää, että ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku tien yli jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Onko turvallisesta tien ylittämisestä kiittäminen kohteliaisuutta vai nöyristelyä? Kerro mielipiteesi, teemme asiasta juttua.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juomaveden puhdistamiseen tarvitaan yhä enemmän kemikaaleja – sateet ja tulvat samentavat vesiä

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 06:15
Mistä on kyse?
  • Maaperästä huuhtoutuu pintaveteen aiempaa enemmän humusta.
  • Syitä tähän ovat lisääntyneet sateet, lämmenneet talvet, maankäytön muutokset sekä happosateiden vähentyminen.
  • Lisääntynyt humus vaatii vesilaitoksilla suurempaa kemikaalimäärää ja aiheuttaa näin lisäkustannuksia.

Lauhat ja sateiset talvet sekä vaihtelevat vedenkorkeudet perinteisten tulva-aikojen ulkopuolella teettävät lisätyötä vesilaitoksilla. Ongelma näkyy erityisesti pintavettä käyttävissä laitoksissa, joissa on jouduttu lisäämään kemikaalien käyttöä vedenpuhdistuksessa.

Tämä työvaihe vaatii nykyisin enemmän aikaa ja kemikaaleja vesilaitoksilla. Humus saostetaan suurten altaiden pinnalle.Hanna Juopperi / Yle

Syynä on maaperästä huuhtoutuva humus, jota kulkeutuu veteen aiempaa enemmän. Pintavesien humuspitoisuuden nousu on huomattu ympäri Suomea, mutta humusta huuhtoutuu veteen aiempaa enemmän myös muualla pohjoisessa Euroopassa kuten Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa, kertoo Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Riina Liikanen.

– Lämpeneminen ja runsaammat vesisateet huuhtovat humusta maaperästä enemmän, kun talven lumipeitteinen ja jäinen aika on lyhentynyt. Myös maankäytön muutokset, kuten metsien hakkuu ja soiden kuivatus lisäävät humuksen huuhtoutumista.

Happamat sateet sitoivat aiemmin humusta maaperään. Riina Liikanen

Lisääntyneiden sateiden lisäksi humuksen lisääntyneeseen huuhtoutumiseen löytyy toinen, hieman yllättäväkin syy eli happosateiden vähentyminen.

– Se on ympäristön kannalta positiivinen muutos, mutta happamat sateet sitoivat aiemmin humusta maaperään, Liikanen toteaa.

Vesilaitosyhdistyksen mukaan Suomessa pintaveden osuus juomavedestä on noin 40 prosentin luokkaa.

Saostuskemikaalien käyttöä joudutaan lisäämään

Esimerkiksi Oulussa kantakaupungin juomavesi otetaan kaupungin halki virtaavasta Oulujoesta. Veden puhdistamiseen tarvittavia saostuskemikaaleja kuluu aiempaa enemmän, kertoo vastaava käyttöpäällikkö Sami Huhtakangas.

Oulun kantakaupungin juomavesi otetaan kaupunkia halkovasta Oulujoesta.Hanna Juopperi / Yle

– Jokivesi on kohtuulaatuista, mutta raakaveden humuspitoisuudessa on suuria vaihtelevuuksia. Joudumme käyttämään enemmän saostuskemikaaleja veden puhdistamiseksi.

Huhtakankaan mukaan lisääntynyt kemikaalien käyttö aiheuttaa vedenpuhdistukseen lisää haasteita ja kustannuksia, mutta samalla hän korostaa, että juomaveden laatu on säilynyt muuttuvista olosuhteista huolimatta koko ajan hyvänä.

Humus saostetaan pois vedestä

Oulun Hintassa sijaitsevan pintavesilaitoksen suurten altaiden pinnalla kelluu ruskeaa liejua. Se on humusta, joka on saostettu pintaan.

– Kun raakavesi otetaan sisään, me annostelemme siihen pH:n säätökemikaalia eli kalkkia ja saostuskemikaali ferrisulfaattia. Valtaosa epäpuhtauksista poistuu näiden kemikaalien avulla, kertoo Oulun Veden kehittämispäällikkö Sara Alanärä.

Tämän jälkeen saostettu vesi vielä hiekkasuodatetaan, otsonoidaan, aktiivihiilisuodatetaan ja desinfioidaan ennen jakelua.

Juomaveden suomalainen erikoisuus, salmiakki

Vedenottamon käytäviltä löytyy myös yllättävämpiä ainesosia, joilla vettä käsitellään. Ammoniumkloridi eli salmiakki on yksi niistä kemikaaleista, joita vedenvalmistuksessa tarvitaan. Sitä ei kuitenkaan käytetä maun vuoksi, vaikka vanhassa makeistehtaan kaupungissa ollaankin, Sara Alanärä kertoo.

Ammoniumkloridia eli salmiakkia käytetään juomavedessä kloorin sitomiseen. Salmiakin käyttö on kuitenkin pian siirtymässä historiaan, sillä kemikaalisäädösten vuoksi aine korvataan toisella, vastaavalla aineella.Hanna Juopperi / Yle

– Haluamme varmistaa, että verkostoveden laatu pysyy hyvänä kuluttajalle asti, eli lisäämme siihen klooria. Käytämme ammoniumkloridia eli salmiakkia kloorin sitomiseen sellaiseen muotoon, että se säilyy verkostossakin hyvänä ja sen vaikutus ulottuu pidemmälle.

Vesilaitosyhdistyksen vesiasian päällikkö Riina Liikanen kertoo, että salmiakki vedenkäsittelyssä on suomalainen erikoisuus, joka on pian jäämässä historiaan. EU:n kemikaalisäädösten takia tilalle tulee vastaava aine, ammoniumsulfaatti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaikki Vapaavuoren koolle kutsumat 21 kaupunkia vaativat kasvupalvelujen järjestämisvastuuta kunnille

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 6 - 00:18

Kohun saattelemana, pormestari Jan Vapaavuoren koolle kutsumana Helsingissä tavanneet 21 kaupungin johtajat allekirjoittivat torstai-iltana kaupunkipoliittisen julkilausuman, jossa vedotaan, että hallituksen jättihankkeet, sote- ja maakuntauudistukset toteutettaisiin niin, että ne suovat kaupungeille mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa omaan hallintoon ja elinkeinopoliittisiin ratkaisuihin.

Kannanoton mukaan sote- ja hallintouudistusten lähtökohtana tulee olla subsidiaariperiaate eli se, että lainsäädäntö ja julkinen hallinto toimii niin lähellä ruohonjuuritasoa kuin mahdollista.

Käytännössä kaupungit yhtyvät kannanotollaan kuuden suuren kaupungin, ja etenkin Vapaavuoren ja Tampereen pormestarin Lauri Lylyn esittämään vaatimukseen siitä, että kaupunkien pitäisi saada järjestää niin sanotut kasvupalvelut eli työvoima- ja yrityspalvelut itse.

Oulun kaupunginjohtajan Päivi Laajalan (kesk.) mukaan kaupunkien yksimielisyys oli laaja, ja kannanoton painoarvo siksi suuri.

– Kun näin suuri joukko kaupunkeja on näin yksimielinen, kyllä se merkittävä kannanotto on, Laajala sanoo.

Kaupungit haluavat nyt, että maakuntauudistuksen kasvupalvelulaki valmistellaan uudestaan. Nykyisen lakiesityksen mukaan kasvupalveluja hoitaisi hallintouudistuksen jälkeen maakunta.

– Siitä oli laaja yksimielisyys. Nähtiin, että jo nyt julkaistua työ- ja elinkeinoministeriön lakiluonnosta pitäisi muuttaa niin, että kasvupalveluissa järjestämisvastuu olisi kunnilla, Laajala sanoo.

Laki kuuluu elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) tontille. Laajalan mukaan lain valmistelu pitäisi nyt rauhoittaa kiireeltä.

Kaupungit keskustelivat Laajalan mukaan myös siitä, että mikäli yksittäinen kaupunki tai kunta on liian pieni järjestämään kaikkia kasvupalveluja, niillä tulisi halutessaan olla mahdollisuus järjestää ne myös yhteistyössä toisen kunnan kanssa.

– Aikaa olisi kyllä pyytää asianmukainen lausuntokierros. Kyllä me hämmennyimme, kun kerrottiin, että kasvupalvelulaki on julkaistu, eikä se tule laajalle lausunnolla, vaan ainoastaan kuullaan joitakin tahoja.

Kari Karjalainen: "Kapinasta ei ole kyse"

Toisin kuin suurten kaupunkien kuusikko, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (sd.) on tukenut hallituksen maakuntamallia. Silti myös Karjalainen on samoilla linjoilla siitä, että kasvupalvelut tulisi jättää kaupunkien järjestettäväksi. Joensuulle keskeistä on muun muassa maankäytön suunnittelu.

– On minullakin huolia maakuntauudistuksesta: mikä on Joensuun asema kasvupalveluissa, onko meillä vapauksia hoitaa elinkeinopolitiikkaa? Mikä on valtion, maakunnan ja kaupungin välinen työnjako, Karjalainen kysyy.

Karjalaisen mukaan oli yllättävää, miten samanlaisia 21 kaupungin ajatukset sote- ja maakuntauudistuksesta olivat. Sote-uudistuksen välttämättömyyttä ei kyseenalaistanut kukaan.

– Maakuntauudistuksen suhteen äänenpainoissa oli eroja, mutta kaikilla oli yhteinen huoli kaupunkien elinkeinopolitiikan työnjaosta. Jotkut enemmän huolissaan kuin toiset, Karjalainen arvioi.

Sekä Oulun Laajala ja Joensuun Karjalainen painottavat, että kapinakokouspuheista huolimatta, tapaamisessa ei ole kyse vastakkainasettelun luomisesta kaupunkien muun Suomen välille.

– Tämä ei ollut missään tapauksessa mikään junttakokous tai keskuskaupunkien vastaliike, vaan keskusteltiin siitä miten keskuskaupugit voidaan pitää vahvoina ja hyödyttää koko Suomea, Karjalainen sanoo.

Julkisuusmyllytyksestä oli Karjalaisen mukaan hyötyäkin.

– Koska tästä nousi niin iso kohu, kaikki halusivat olla paikalla, jos ei olisi niin iso meteli noussut, olisi saattanut osa ihmisistä tulematta.

Juttua päivitetään

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhalla maalauksella voi olla yllättävä historia: paljas alapää on saatettu peittää jälkikäteen esimerkiksi kukkasilla

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 5 - 12:51

Oulun taidemuseon koservaattorien työtilassa on taideteoksia, jotka ovat joko tulossa tai menossa jonnekin. Osa on valolta suojattuja, toiset kirkkaiden lamppujen alla.

Maalauskonservaattori Veera Lopez-Lehdolla on työn alla isokokoinen Hannu Lukinin teos vuodelta 2004. Sen reunassa on repeytymiä ja paksu maalikerros on alkanut paikoin irtoilla.

Veera Lopez-Lehto restauroi eli korjaa maalaamalla Kirsti Muinosen maalaukseen syntynyttä naarmua.Marko Siekkinen / Yle

Lopez-Lehdon työ on saattaa teos sellaiseen kuntoon, että se säilyy tulevillekin sukupolville. Ilman konservointia maalaus rapistuisi ja lopulta tuhoutuisi.

Töitä ei lähdetä parantelemaan, vaan taideteoksille tehdään vain tarvittava. Museoista teoksia ei myöskään haluta lähettää korjattavaksi itse taiteilijalle, vaikka hän olisikin elossa, Lopez-Lehto kertoo.

– Taiteilijalle voi tulla kiusaus muuttaa työstä jotain, ja silloin se ei olisi enää sama teos. Tarvittaessa taiteilijoilta voidaan kysyä neuvoa työn korjaamiseen.

Taiteilijalle voi tulla kiusaus muuttaa työstä jotain. Veera Lopez-Lehto

Näin uusien teosten kunnostaminen ei ole mitenkään harvinaista, kertoo Oulun taidemuseon amanuenssi Tarja Kekäläinen. Kaikki museoon hankittavat työt menevät ensin konservaattorin tarkastettavaksi, minkä jälkeen niille tehdään tarvittavat huoltotyöt – iästä riippumatta.

Maalauksia esimerkiksi puhdistetaan, niistä korjataan repeytymiä, restaurointimaalataan vaurioituneita kohtia, lasitetaan tai niille voidaan vaihtaa taustamateriaaleja. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on lisätä teoksien ikää.

Vanhojen mestarien teokset ovat säilyneet hyvin

Ateneumin taidemuseon johtava konservaattori Kirsi Hiltunen sanoo, että nykytaiteen ja vanhemman taiteen välillä on osin havaittavissa laadullisia eroja, jotka vaikuttavat teosten säilymiseen.

Konservaattorin tehtävä on esimerkiksi puhdistaa teos ja korjata halkeamia kiinnittämällä värit uudestaan. Taustalla näkyvät, voimakkaassa sivuvalossa otetut kuvat auttavat konservaattoria paikallistamaan kuprut ja halkeamat.YLE / Anna Sirén

Esimerkiksi Suomen taiteen kultakauden eli vuosien 1880–1910 ajan taiteilijat olivat pääsääntöisesti akateemisesti koulutettuja, ja heidän teoksensa olivat teknisesti oikein rakennettuja. Se on auttanut teoksia säilymään hyvin tähän päivään asti.

Nykyaikana taiteilijoiden koulutustausta vaihtelee. Myös materiaalien käyttö on vapaampaa, ja taiteilija voi jopa tietoisesti tehdä teoksen, jonka ei ole edes tarkoitus säilyä pitkään.

– Tämän perusteella ei voi kuitenkaan sanoa, että vanha taide olisi hyvää ja uusi huonoa. Nykyään on ihan sallittua tehdä teoksia, jotka eivät kestä aikaa.

Nykyään on ihan sallittua tehdä teoksia, jotka eivät kestä aikaa. Kirsi Hiltunen

Maalaus voi rapistua pois muutamassa vuodessa, jos työhön käytetyt materiaalit eivät sovi yhteen. Taulun eri kerrokset voivat jopa hylkiä toisiaan. Tämä voi olla myös taiteilijan tarkoitus ja osa teosta.

Taiteilijoiden haastattelut ja töiden dokumentointi ovatkin nykyään tärkeä osa konservaattorien työtä. Niiden perusteella tiedetään, miten taiteilija toivoo työtään kohdeltavan ja kuinka isoja korjauksia niihin voi tehdä.

Helene Schjerfbeckin teos Pikkusiskoaan ruokkiva poika on maalattu vuona 1881.Yehia Eweis / Kansallisgalleria

Kultakauden töiden konservointi on helpompaa, sillä niiden kunnossapitämiseksi on ajan saatossa muotoutunut vakiintuneet tavat. Kirsi Hiltunen mainitsee esimerkkinä Helene Schjerfbeckin teoksen Pikkusiskoaan ruokkivan pojan vuodelta 1881. Sen huoltotoimista löytyy ensimmäinen kirjaus vuodelta 1914. Silloin teos on pintapuhdistettu. Sen jälkeen siitä on esimerkiksi korjattu repeytymä, joka on sittemmin haurastunut ja kaipaa nyt uusimista.

Tavoitteena työn jälki, jota kukaan ei huomaa

Lopez-Lehto istuu konservaattorien työtilassa, ottaa liimaseosta pienen pienellä pensselillä ja kiinnittää irtoamassa olevaa maalipalaa. Perinteisten pensselien lisäksi konservaattorilla on käytössään erilaisia kemikaaleja sekä erikoistyökaluja, kuten pieni lämmitin, jolla liiman saa kuivumaan nopeammin.

Tärkeimpänä työkaluna hän pitää kuitenkin päätään. Sillä tehdään päätökset, mitä kullekin työlle tehdään. Arvokkaan työn säilyttämiseksi kannattaa käyttää enemmän aikaa kuin sellaiseen teokseen, jolla rahallista arvoa ei juuri ole. Suuritöisen teoksen entisöintiin voi kulua aikaa pari kuukautta, Lopez-Lehto sanoo.

Hannu Lukinen taideteos Perttu vuodelta 2004 kaipaa jo kunnostusta.Marko Siekkinen / Yle

Töihin ei haluta tehdä peruuttamattomia korjauksia, sillä ajan mittaan materiaalit voivat käyttäytyä niin, että ne alkavat näkyä. Esimerkiksi restaurointimaalauksissa käytettävä väriaine on sellaista, että sen saa taulusta tarvittaessa pois.

Joskus maalauksille ei kannata tehdä mitään. Esimerkiksi jos vaurio on kovin iso, eikä tiedetä, mitä puuttuvassa kohdassa on ollut.

– Isoja puutosalueita ei aleta arvailla, vaan jätetään mieluummin tekemättä ja suojellaan teos isommilta vaurioilta, Lopez-Lehto sanoo.

Vanhoilla teoksilla takanaan jopa kymmeniä konservointeja

Kirsi Hiltusen mukaan maalauksille ei voi määritellä maksimi-ikää. Esimerkki kirkkotaiteessa on säilynyt teoksia aina tuhatluvulta asti. Teosten säilyminen riippuu pitkälti siitä, kuinka niitä on säilytetty ja kuljetettu paikasta toiseen.

Yleinen harhaluulo on, ettei uusille teoksille tarvitse tehdä mitään. Kirsi Hiltunen

Oikein vanhoilla teoksilla voi olla takanaan jopa kymmeniä konservointikertoja. Joskus konservaattorin käsiteltäväksi voi tulla myös satavuotias maalaus, jolle ei ole tehty mitään ja joka on silti hyvässä kunnossa.

– Toisaalta korjattavaksi voi tulla päivän vanha maalaus. Yleinen harhaluulo on, ettei uusille teoksille tarvitse tehdä mitään.

Konservointien ja restaurointien jäljiltä maalaukset ovat voineet myös muuttua. Esimerkiksi ihmisen alastomuuteen on suhtauduttu eri aikoina eri tavoilla. Alastonkuviin on voitu jälkikäteen maalata esimerkiksi vaatteita tai kukkia intiimialueiden päälle, jotta ne eivät olisi olleet siveettömiä. Näiden kohdalla konservaattori joutuu miettimään tarkkaan, mitä teokselle kannattaa tehdä, Hiltunen sanoo.

Piilossa tehdystä työstä saa harvoin kiitosta

Konservaattorin työ on usein pientä piperrystä ja vaatii rautaista keskittymiskykyä. Työ on myös yksinäistä ja päätökset käytettävistä tekniikoista ja materiaalivaloinnoista pitää tehdä itse. Joskus on kuitenkin hyvä konsultoida muitakin asiantuntijoita, kuten historioitsijoita, Lopez-Lehto sanoo. Motivaatio työhön löytyy halusta saada taideteokset säilymään myös tulevaisuudessa.

– Kiitosta hyvin tehdystä konservoinnista tai restauroinnista saa harvoin, Lopez-Lehto sanoo.

Veera Lopez-Lehto on tyypillinen tämän päivän konservaattori, pätkätöitä tekevä nuori nainen.Marko Siekkinen / Yle

Lopez-Lehto puhuu mielellään työstään, sillä hän uskoo, että ammattikunnan arvostus nousee, jos ihmiset tietävät mitä konservaattorit tekevät.

– Esimerkiksi satoja vuosia vanhoja maalauksia ei olisi enää olemassa ilman konservaattoreita, ne olisivat jo haihtuneet ilmaan, Lopez-Lehto sanoo.

Konservaattori pitää taideteokset kunnossa

Myös Tarja Kekäläinen pitää konservaattorin työpanosta erittäin tärkeänä osana teosten säilymisen kannalta.

– Oulussa esimerkiksi veistoksille on tehty paljon ennaltaehkäisevää huoltotyötä ja sen vuoksi ne ovat säilyneet paremmassa kunnossa kuin monissa muissa kaupungeissa, Kekäläinen sanoo.

Konservaattoreiden työnkuva on laaja. Tarvittaessa he vaikka puhdistavat patsaita linnun kakasta, mutta pitävät myös huolta museoiden kokoelmista, pakkaavat näyttelyihin lähtevät työt ja pitävät kirjaa teosten kunnosta.

Entä mikä on maalauskonservaattori Veera Lopez-Lehdon mieluisin työtehtävä?

– Repeämien korjaaminen.

Niitä on odottamassa myös Lukinin teoksessa, mutta ensin täytyy tehdä alta pois muut korjaustoimet.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rauhoitettua maakotkaa ammuttiin Pudasjärvellä – haavoittunut lintu aiotaan kuntouttaa takaisin luontoon

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 5 - 11:11

Poliisi sai tiedon ammutusta maakotkasta 23. syyskuuta. Linnunmetsästäjät ilmoittivat poliisille, että heidän koiransa haukkuu lentokyvytöntä maakotkaa Pudasjärven Aittojärven suunnalla olevan Koivuojanlatvasuon maastossa.

Paikalle mennyt poliisipartio toimitti aikuisen maakotkan Ranuan eläinpuiston henkilökunnan hoiviin. Tarkemmissa tutkimuksissa ilmeni, että kotka oli lentokyvytön ampumavamman vuoksi. Maakotka on tarkoitus kuntouttaa lentokykyiseksi ja päästää takaisin luontoon jatkamaan normaalia elämäänsä.

Poliisi tutkii tapahtunutta luonnonsuojelurikoksena, koska maakotka on rauhoitettu lintu.

Mahdollisia havaintoja ampumiseen liittyen pyydetään ilmoittamaan vihjepuhelimeen 0295 416 194 tai sähköpostiin vihjeet.oulu@poliisi.fi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

VR:llä jäi suojelukohteen remontti kesken – Ouluun saapuvat ottaa nyt vastaan repsottava seinä

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 5 - 06:58

Kaupungin imagolle tärkeän suojelukohteen, Oulun rautatieaseman, remontin jämähtäminen ihmetyttää kaupunkilaisia.

Laaja julkisivujen kunnostus aloitettiin viime kesänä, kunnes remontin laajuus lopulta selvisi. Viime syksynä VR vihelsi pelin poikki, minkä jälkeen työt ovat olleet seisauksissa.

Remontin laajuus yllätti

VR:n mukaan lahovauriot olivat suuremmat kuin kuntokartoituksessa oli todettu.

– Toiminnallisuuden ja eurojen kautta remonttia ei kannattanut jatkaa samana vuonna loppuun, kertoo VR:n kiinteistöpäällikkö Juha Juutinen.

Oulun rautatieasema on kaupungille tärkeä suojelukohde.Marko Siekkinen / Yle

VR:n viestinnän mukaan työn laajuus huomattiin vuosi sitten kesällä Rautatienkadun puolta tehtäessä. Alun perin tälle kesälle suunniteltu radanpuoleinen remontti päädyttiin siirtämään ensi vuoden kesälle.

– Radan puolella tullee myös tarvetta alahirsien vaihdolle muiden puutöiden lisäksi. Siellä on myös graniittiportaat, jotka joudutaan siirtämään ja mahdollisesti uusimaan, jotta päästään käsiksi alahirsiin. Kyse on toisin sanoen mittavammasta urakasta kuin pelkästä maalauksesta, VR:ltä kerrotaan.

"Paska maku jäi suuhun"

VR kertoi vuosi sitten remontin taukoamisen syyksi huonot sääolot, jotka haittasivat maalausurakkaa.

Tuolloin urakoitsijana toiminutta Mika Suojasta tämä selitys ällistytti.

Aseman seinän alaosa on vielä remontin tarpeessa.Marko Siekkinen / Yle

– VR:n tiedottaja antoi väärää tietoa paikallisen sanomalehden toimittajalle, ja se juttu julkaistiin. Se oikaistiin myöhemmin, mutta sillä ei ollut enää siinä vaiheessa mitään merkitystä. Kaikin puolin paska maku jäi suuhun.

– Menetin tänä keväänä yhden ison urakan sen takia, kun en kuulemma pysty toimimaan pääurakoitsijana, Suojanen kertoo.

Kaikin puolin paska maku jäi suuhun. Mika Suojanen

Suojasen mukaan heillä olisi ollut valmiudet tehdä jatkourakka loppuun määräaikaan mennessä. Soittoa ei kuitenkaan ole kuulunut.

– Meiltä ei ole tänä kesänä edes pyydetty uutta tarjousta. Harmittaa, koska kaikki mukana olleet osapuolet toimivat viimeisen päälle. Oletimme, että VR oli tyytyväinen meihin, sillä mitään negatiivista palautetta emme urakasta saaneet.

Remontoidun ja remontoimattoman jäljen erottaa seinästä selvästi.Marko Siekkinen / Yle Uusi kilpailutus edessä

VR:n kiinteistöpäällikkö Juha Juutisen mukaan urakoitsijat kilpailutetaan uudemman kerran.

Vanhojen hirsirakennuksien korjaukset ovat varsin haastavia. Juha Juutinen

– Vanhojen hirsirakennuksien korjaukset ovat varsin haastavia. Uusien hirsien tulee olla riittävän kuivia, ja ne joudutaan höyläämään erikoisprofiililla, jotta uudet hirret saadaan vanhojen kanssa samaan muotoon.

– Tämän tyyppisissä hankkeissa tekijöitä on vähän, mutta onneksi paikallisestikin löytyy osaavia yrityksiä. Työmaajärjestelyissä joudumme huomioimaan rautatieliikenteen edellyttämät turvallisuusvaatimukset.

Aseman seinästä 60 metrin matka repsottaa vielä ainakin ensi kesään saakka, jolloin remontin on määrä jatkua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tee ainakin nämä, kun ruohonleikkurin talviloma alkaa: tyhjennä tankki, putsaa pohja ja vaihda öljyt

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 5 - 06:50
Mistä on kyse?
  • Puhdista kone päältä ja alta. Teräkoteloon jäävä ruoho ruostuttaa nopeasti.
  • Tyhjää bensatankki tai laita talveksi pienkonebensiiniä. Normaali polttoaine vanhenee ja kone ei keväällä välttämättä käynnisty.
  • Vaihda öljyt. Puhdas öljy lähtee liikkeelle tehokkaasti keväällä.
  • Puhdista roskista paineilmalla ja pese kone muuten normaalisti vedellä harjaa käyttäen. Vältä vesipesussa sähköteknisiä osia.
  • Lataa akku talvella kolme kertaa ja säilytä akku mieluusti viileässä.
  • Ole varovainen ja irrota aina pienkoneissa tulpanjohto.

Vanha bensa pienkoneessa aiheuttaa ison ongelman, kun ruohonleikkuri otetaan jälleen keväällä käyttöön pitkän tauon jälkeen. Akun kestävyys läpi talven on toinen asia, josta kannattaa huolehtia. Hyvä syyshuolto lisää leikkureiden ja muiden pienkoneiden käyttöikää huomattavasti.

– Vanha bensiini ei säily talven yli. Tankki kannattaa jättää tyhjäksi tai laittaa viimeisenä valmista pienkonebensaa, joka on todettu kestäväksi polttoaineeksi. Tankkiin voi laittaa normaalin bensan sekaan myös stabilointiainetta, vinkkaa Stigan maahantuonnista huoltopäällikkö Jukka Löfgren.

Nykyisin huoltokirjoissa mainitaan erikseen polttoaineen kestävyydestä, ja jopa uudehkoissa koneissa on käynnistysongelmia sen takia.

– Tankkiin muodostuu "möhnää", joka tukkii kaasuttimen helposti. Sitä tulee myös muihin pienkoneiden tankkeihin. Polttoaineen tärkeydestä pitää nykyisin muistuttaa jatkuvasti, jatkaa Jukka Löfgren.

Kokonaishuolto on tärkeää

Koneet saattavat jäädä jopa pihapuun alle talveksi. Se ei ole hyvästä, koska esimerkiksi ajettavan leikkurin teräalusta on hyvä puhdistaa huolella. Kostea ruoho ruostuttaa alustaa nopeasti.

– Märkä ruoho on yllättävän syövyttävää ainetta, jos se jää kosteana sisäpellille muhimaan. Siellä syntyy korroosiota ruohomoskan takia, sanoo pienkonekorjaaja Hannu Klemola Vetelistä.

Leikkauspöydän puhdistaminen käy kätevästi paineilman avulla, ja tarvittaessa voi käyttää harjaa apuna. Painepesurin teho saattaa olla liian raju pienkoneille.

– Paineilma on aika hyvä puhdistamiseen. Sillä saa esimerkiksi leikkauspöydän päältä puhallettua lehdet ja muut roskat pois. Muuten peseminen sujuu veden avulla. Pesun jälkeen kannattaa laittaa teräosion sisäpinalle konesuoja-ainetta, joka tekee sinne suojaavan, vahamaisen kerroksen, neuvoo Klemola.

Oma huolto vaikuttaa myös takuuseen

Hyvän puhdistuksen jälkeen ruohonleikkuri pitää säilyttää katon alla kuivassa paikassa. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota myös akkujen toimintavarmuuteen. Öljyt pitää muistaa vaihtaa, sillä vanha öljy voi aiheuttaa moottorille lieviä vaurioita.

Hannu Klemola muistuttaa, että on tärkeä puhdistaa teräkotelo ruohosta.Antti Kettumäki / Yle

– Leikkuri seisoo puoli vuotta käyttämättömänä, joten käytettyyn öljyyn muodostuu syövyttäviä aineita ja myös vettä. Siksi on hyvä, että keväällä kun käynnistää, uusi öljy lähtee heti hyvin kiertämään. Työnnettävissä koneissa myös vaijerit kannattaa puhdistaa, etteivät ne ruostu, suosittelee Hannu Klemola.

Huoltopäällikkö Jukka Löfgren muistuttaa vielä kaikkien akkukäyttöisten lataamisesta.

– Akku on syytä ladata talvellakin noin kolme kertaa, että se pysyy toimintakunnossa. Mielellään viileässä paikassa.

Leikkureita kuljetetaan huoltoon lähinnä keväisin, kun kone ei lähde käyntiin. Syynä on yleensä juuri bensiini.

– Uusien koneiden kanssa pitää olla tarkkana, koska jos todetaan omaa huolimattomuutta, niin takuu ei auta. Oman pintahuoltamisen lisäksi kone pitää huollattaa ammattilaisella säännöllisesti, muistuttaa Jukka Löfgren.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Eläinvainajien leposija ei jäänytkään viimeiseksi – pariskunta kaivoi lemmikkinsä ylös ja siirtää jäänteet tieremontin alta pois

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 4 - 18:25
Mistä on kyse?
  • Oulun Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaa jää osittain Pohjantien uuden meluvallin alle.
  • Hautausmaa on ollut hautauskiellossa jo 16 vuotta, mutta silti uusia hautoja on ilmestynyt vielä 2010-luvulla.
  • Oululainen Kaija Justander-Jacklin on haudannut Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaalle koiransa ja neljä kissaansa. Hän päätti kaivaa lemmikit meluvallin tieltä ja haudata ne muualle.
  • Arkeologin mukaan lemmikkien hautausmaa voi olla tärkeä paikka eläinten omistajille.

Ilta hämärtyy Oulun Hiirosessa, kun Kaija Justander-Jacklin kauhaisee viimeisen lapiollisen hiekkaa kuopan päälle. Moottoritien pauhatessa taustalla hän kantaa miehensä kanssa viisi myttyä metsän läpi parkkipaikalle.

Justander-Jacklinin lemmikkien kohdalla Hiirosen eläinten hautausmaa ei ollut viimeinen leposija. Hän kaivoi hautausmaalta ylös neljä kissaa ja koiransa, haudatakseen ne myöhemmin uudelleen.

– Koira ja kissat olivat tärkeitä, kuin perheenjäseniä. Ajattelin, että en voi jättää niitä meluvallin alle.

Sata huolestunutta puhelua

Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaa on joutunut myllerryksen kohteeksi. Pohjantietä levennetään ja kaistale hautausmaata jää uuden tien sekä meluvallin alle.

– Etenkin meluvallin tieltä on jouduttu kaatamaan puita, joista osa on kaatunut hautojen päälle, kertoo eläinten hautausmaahoitaja Mikko Lantto.

Lemmikkien hautakivien yli on ajettu Pohjantien remontin yhteydessä.Paulus Markkula / Yle

Oulun kaupunki asetti Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaan hautauskieltoon 16 vuotta sitten. Tästä huolimatta hautausmaalle on ilmestynyt uusia hautoja vielä 2010-luvulla.

Oulun yliopiston arkeologi Tiina Äikäs on tutkinut Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaata yhdessä kahden muun tutkijan kanssa.

– Kun dokumentoimme valokuvaamalla hautoja, huomasimme, että se on ollut aktiivisesti käytössä vielä sulkemisen jälkeen. Tuorein havaitsemamme hauta oli vuodelta 2015.

Koiran kuolema oli niin kova asia, että kävin siellä joka päivä. Kaija Justander-Jacklin

Vaikka hautausmaa on pois käytössä, sitä ei ole unohdettu. Osa ihmisistä, jotka ovat ehtineet haudata lemmikkinsä Hiirosen hautausmaalle ennen sen sulkemista, ovat käyneet muistamassa lemmikkejään.

– Eräs eläin on haudattu hautausmaalle vuonna 1977. Vielä vuosi sitten haudalle oli tuotu tuoreita kanervia, Äikäs kommentoi.

– Jouluna täällä on samanlainen kynttilämeri, niin kuin muuallakin hautausmailla, Mikko Lantto kertoo.

Lemmikin omistajilla on mahdollisuus siirtää eläimensä hauta Hiirosesta Sanginsuun hautausmaalle. Lantto tietää noin kymmenen henkilön käyneen kaivamassa lemmikkinsä jäänteet pois Hiirosesta. Kaikki eivät siihen kuitenkaan itse kykene, joten myös Lantto itse on tarttunut lapion varteen.

– Olen käynyt siirtämässä muutaman haudan Sanginsuuhun vanhemman ihmisen pyynnöstä. Maasta on löytynyt arkkuja, karvaläjiä ja luita.

Kaija Justander-Jacklin muistelee edesmenneitä lemmikkejä yhdessä lastensa kanssa esimerkiksi valokuvia katselemalla.Kaija Justander-Jacklin

Kaija Justander-Jacklin päätti siirtää lemmikkinsä jäännökset yhdessä miehensä kanssa.

– Sain tietää asiasta sattumalta nettilehdestä. Ajattelin, että ei herran tähden, hauta on lähellä moottoritietä, Justander-Jacklin kertoo hämmästyksestään.

Mikko Lantto on saanut noin sata huolestunutta puhelua hautuumaan mylläämiseen liittyen.

– Kaikenlaisia puheita on levinnyt, että tänne rakennetaan taloja ja koko hautausmaa peitetään. Näin ei kuitenkaan ole, Lantto toteaa viittoen kohti hautausmaata.

Oulun kaupungin luonnonvarasuunnittelija Riitta Niemelän mukaan kaupungille ei ole tullut valituksia asiaan liittyen.

Kaikki lemmikkivainaat löytyivät

Justander-Jacklin on kaivanut Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaalle yhteensä viisi kuoppaa.

Sekarotuisen Santeri-koiransa hän hautasi vuonna 1993. Emilia-kissa puolestaan pääsi haudan lepoon 1999. Pörrö-, Elias- ja Doris-kissan Justin-Jacklin hautasi 2000-luvun alussa.

– Kun Santeri kuoli, minulta kysyttiin, haluanko haudata koiran Sanginsuulle vai Hiiroseen. Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaa oli lähempänä ja koiran kuolema oli niin kova asia, että kävin siellä joka päivä. Halusin Santerin lähemmäs.

Kaija Justander-Jacklin kaivoi haudasta ylös Santeri-koiran lisäksi neljä kissaa. Mullan seasta voi erottaa pieniä luita.Kaija Justander-Jacklin

Kun Justander-Jacklin sai kuulla, että edesmenneet lemmikit on mahdollista siirtää pois Hiirosesta, oli päätös selvä. Lemmikit oli haudattu samaan hautaan, lähekkäin toisiaan.

– Hauta oli syvä ja tuntui, ettei sieltä tule mitään vastaan. Kuitenkin pikkuhiljaa kissojen hentoisia luita alkoi paljastumaan, Justander-Jacklin muistelee kaivaushetkeä.

Se on paikka, jossa voi saada jollain tavalla yhteyden lemmikkiinsä. Tiina Äikäs

Santeri-koira oli haudattu alimmaiseksi, mattoon käärittynä. Justander-Jacklin kertoo, ettei matto ollut maatunut ollenkaan ja koira oli helppo nostaa ylös kuopasta.

– En ole kurkistanut maton sisään, enkä kurkista, annan Santerin olla rauhassa. En halua, että luuranko jää viimeiseksi muistikuvaksi.

Justander-Jacklin laski yhdessä miehensä kanssa, että myös kaikki kissat tulevat varmasti mukaan. He keräsivät luita ja karvatuppoja laatikkoon myöhempää hautausta varten. Pörrö-kissan kalloa ei kuitenkaan meinannut löytyä.

– Kun aloimme täyttämään kuoppaa, Pörrön kallo ilmestyi hiekan seasta. Nyt voin olla rauhassa, kun kaikki eläimet ovat kasassa. Jos Pörrön kalloa ei olisi löytynyt, olisin miettinyt varmaan loppuelämäni, että yksi jäi sinne Hiirosen hautausmaalle, Justander-Jacklin huokaisee.

Kun Justander-Jacklin oli miehensä kanssa hakemassa sen, mitä lemmikeistä oli jäljellä, ilmestyi hautausmaalle myös toinen pariskunta koiransa haudalle.

– He tulivat miettimään, siirtäisivätkö koiran haudan muualle, Justander-Jacklin kertoo.

Muistot heräävät lemmikin haudan äärellä

Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaalla lepää noin 1 000 lemmikkiä. Eläinten hautausmaahoitaja Mikko Lanton mukaan hautausmaa on tärkeä lemmikinomistajille.

– Tuntuu vähän kornilta sanoa, mutta ehkä lemmikkien haudoilla käydään enemmän, kuin omaisten. Ihmisten hautausmaalla käydään ehkä jouluna ja kaatuneiden muistopäivänä, mutta esimerkiksi Sanginsuun hautausmaalla on vakituisia kävijöitä harva se viikonloppu, Lantto toteaa.

Hiirosen lemmikkieläinten hautausmaata on raivattu Pohjantien uuden meluvallin tieltä.Paulus Markkula / Yle

Samaa mieltä on Oulun yliopiston arkeologi Tiina Äikäs.

– Joissain haudoissa oli myös hyvin liikuttavia tekstejä, joissa mietitään uudelleen kohtaamisen mahdollisuutta ja muistellaan mitä lemmikki on merkinnyt omistajalleen. Se on paikka, jossa voi saada jollain tavalla yhteyden lemmikkiinsä.

Kaija Justander-Jacklin on hoitanut koiran ja kissojensa hautaa säännöllisesti. Lemmikit ovat olleet osa perhettä.

– Meillä ei ole hirveästi sukulaisten hautoja, niin käymme kissojen ja koiran haudalla, Justander-Jacklin naurahtaa.

Justander-Jacklinin oli tarkoitus haudata koira ja kissat Sanginsuun hautausmaalle vielä samana iltana.

– Tuli niin myöhä, että toimme kissat ja Santerin kotiin auton peräkontissa. Käymme katsomassa Sanginsuun lemmikkien hautausmaalta jonkun kauniin paikan ja hautaamme eläimet sinne rauhassa.

Lue lisää:

Lemmikin kuoleman sureminen hävettää – voi olla rankempaa kuin ihmisen poismeno

Lemmikin kuoleman rituaalit ovat yhä lähempänä ihmisen muistoriittejä – läheinen hyvästellään lempeydellä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turkisrehua kuljettanut kuorma-auto suistui ojaan Vetelissä, ympäristöön valui 400 litraa öljyä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 4 - 14:31

Täydessä turkisrehulastissa ollut kuorma-auto suistui ojaan Vetelissä keskiviikkona aamupäivällä. Autosta valui ympäristöön noin 400 litraa öljyä.

Onnettomuus tapahtui Pilvilammentiellä. Kyseessä on hiekkatie, ja auto suistui ojaan pienestä vauhdista. Auto pyörähti katolleen syvälle ojaan ja vaurioitui pahasti.

– Auto oli tullut juuri tankkauksesta ja säiliö vuoti tyhjäksi ympäristöön, päivystävä palomestari Joonas Nuolioja kertoo.

"Ei vaaraa pohjavedelle"

Öljy valui virtaavaan ojaan, joka kulkee aivan lähistöllä olevalle pohjavesialueelle. Lähin vedenottamo on muutaman kilometrin päässä.

Palomestari Joonas Nuoliojan mukaan huolta juomaveden pilaantumisesta ei ainakaan näillä näkymin ole.

– Kuntalaiset voivat olla varsin huolettomia, pohjavesi ei ole tällä hetkellä pilaantumassa. Tilannetta seurataan koko ajan, ja jälkinäytteitä otetaan tarvittaessa.

Pelastuslaitos on tehnyt virtaavaan ojaan kolmeen eri kohtaan imeytyspuomeja, joilla voidaan imeyttää öljyä virtaavan veden pinnalta. Joonas Nuolioja arvioi, että öljyvahinkojen torjuntatyöt kestävät pitkälle iltapäivään.

– Varsinainen ensi vaiheen torjuntatyö saadaan tänään tehtyä, jälkitorjunta siirtyy sitten pelastuslaitokselta kunnalle.

Myös ely-keskuksen ympäristöviranomaisille on ilmoitettu tapahtuneesta.

Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nostalginen kaupunkikuva elää enää filmeissä – vanhat talot korostaisivat kuitenkin uudisrakennustenkin ilmettä

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 4 - 10:56
Mistä on kyse?
  • 60- ja 70-luvut olivat vaikeaa aikaa perinteisille puutaloille – ne jyrättiin maan tasalle monin paikoin.
  • Uudistusinto on ollut niin kovaa, että esimerkiksi Oulussa aikaisemmin puutalo-alueena tunnetussa kaupunginosassa ei puutaloja ole jäljellä enää kuin kourallinen.
  • Nyt täydennysrakentamisen yleistyessä vanhojen puurakennusten arvostus on nousemassa.
  • Uuden ja vanhan yhdistämisessä on kuitenkin paljon vielä opeteltavaa, arkkitehti muistuttaa.

Vanhojen rakennusten suojelulla alkaa monissa kaupungeissa olla jo kiire, elleivät purkutraktorit ole jo ennättäneet tehdä vanhasta rakennuskannasta kokonaan selvää.

Esimerkiksi kiivaasti kasvaneessa Oulussa on jäljellä enää muutamia harvoja ennen sotia valmistuneita taloja. Vanha maailma elää vielä kuitenkin dokumenttifilmeillä. Ylen Elävä arkisto on julkaissut suuren määrän mustavalkoisia ja värillisiä filmi-inserttejä eri puolilta Suomea Vimeossa.

Vanhalle rannikkokaupungille aikanaan leimallisia puutaloja on keskusta-alueella vain kourallinen. Viimeisin kerrostalon alle jäänyt 1920-luvun talo purettiin kesän aikana Heinätorinkadun ja Uudenkadun kulmauksesta.

Tuhoa ovat kylväneet isot 1800-luvun kaupunkipalot, sota-ajan pommitukset – ja 1960-luvun kehitysinto.

Oulun kulttuurityönjohtajan Pasi Kovalaisen mukaan kaupunkikehityksessä näkyy lähes läpi Suomen 1960-luvun yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehitysuskon vaikutus.

– 1960- ja 70-luvuilla tehtiin Oulussakin ne periaatteelliset ratkaisut, joissa päätettiin, että kasvu tapahtuu keskustassa, Kovalainen kertoo.

Hänen mukaansa sama ajatus näkyy ehkä Helsinkiä lukuun ottamatta myös muissa Suomen kaupungeissa.

Ajattelutapa muuttunut

Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajan, Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossin mielestä viime vuosina ajatustapa on muuttunut.

Nykyisin suunnittelussa painottuu korjausrakentamisen ohessa myös säilyttäminen. Myös Rossin mielestä 60-luvun merkitys oli aikanaan suuri, mutta nykyisin rakennusperinnettä nostetaan esiin esimerkiksi kuntien tekemissä arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöohjelmissa.

– Se on nykyajan tulevaisuuden uskoa, kun halutaan suhtautua myönteisesti myös historian merkkeihin, Rossi sanoo.

Pasi Kovalainenkin myöntää, että kun asioista on päästy keskustelemaan, on perinteen suojelijoilla ollut vaikutusvaltaa. Aina rakennuttajan, rahoittajan ja suunnittelijan ajatukset eivät kuitenkaan kohtaa.

– Kyllä me vieläkin varmasti joudutaan jossakin kohtaamaan tilanne, jossa ajaudutaan rakennussuojelukiistaan ja hankauksiin, joissa näkemykset eivät kohtaa, Kovalainen sanoo vanhasta kokemuksesta.

Rossi: Arkkitehdit syrjässä suunnittelun alkumetreillä

Yksi syy näkemyseroihin on myös siinä, että esimerkiksi arkkitehdit otetaan mukaan suunnitteluun usein vasta siinä vaiheessa kun merkittävät päätökset on jo tehty, sanoo Leena Rossi.

Vielä ennen 1960-lukua Heinäpää oli yhtenäinen puutaloalue Oulun keskustan tuntumassa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon pienoismallissa alue on kuvattuna sellaisena kuin se oli juuri ennen sotia vuonna 1939.Paulus Markkula / Yle

– Tämä on ihan tietoista ja se on ehkä yksi suurimmista alan ongelmista, joka ei sitten johda hyviin lopputuloksiin missään asioissa, Rossi sanoo.

Nykyisin monien kaupunkien kasvu perustuu täydennysrakentamiseen. Leena Rossi

Hänen mielestään tulevaisuudessa pitäisi suosia nykyistä enemmän rohkeita ratkaisuja, joissa vanha ja uusi ovat rinnakkain.

– Siinä ne samalla vähän niin kuin kirkastavat toisiaan. Siinä meillä olisi vielä paljon oppimista ihan kaikilla. Niin arkkitehdeillä, kiinteistönomistajilta kuin rakentajillakin, Rossi sanoo.

Rossin mukaan käytännön suuri ongelma vanhojen talojen säilyttämisessä on myös rakennusten sisäilma, jonka ongelmat voivat muodostua suuriksi kompastuskiviksi.

Raha ohjaa enemmän kuin suunnittelu

Pelkällä suunnittelulla ja kaavoituksellakaan ei aina onnistuta ohjaamaan rakentamista haluttuun suuntaan.

Oulun Heinätorinkadulla oleva kaksikerroksinen puutalo on harvinainen muisto alueen vanhasta puutaloajasta. Suojellun talon vasemmalla puolella olleen toisen 1920 -luvun puutalon paikalle on nousemassa uusi kerrostalo.Risto Degerman / Yle

Esimerkiksi Oulussa kaavoitettiin nykyisen junaradan viereen asuintaloja jo Oulun vuoden 1822 palon jälkeen hyväksytyssä kaavassa, mutta rakentamaan aluetta päästiin vasta 1980-luvulla hyväksytyn uuden kaavan jälkeen.

Samalla kun rakentajat karsastivat radan vartta hankalana ja kalliina rakennuspaikkana, kiinnostus suuntautui viereiseen Heinäpään alueeseen.

Sitä luonnehdittiin aikanaan merkittäväksi puutaloalueeksikin. 1960-luvun kaavalla siitä tehtiin kuitenkin selvää. Nykyinen Heinäpää on kerrostalolähiö, josta löytyy enää vain pari–kolme puutaloa.

Vanhan kaavat ideat heräämässä henkiin

Pasi Kovalaisen mukaan rakennustavoissa alkaa kuitenkin nykyisin pilkottaa myös jotakin vanhaa: alun perin erillisiin taloihin perustunut kaava alkaa täydennysrakentamisen ansiosta lähestyä vanhaa ruutukaava-alueen ideaa, jossa talot sijoittuvat katujen varsiin ja syntyy myös umpipihoja.

– Ehkä se on sittenkin havaittu oikeammaksi tavaksi rakentaa kaupunkia, Pasi Kovalainen pohtii.

– Nykyisin monien kaupunkien kasvu perustuu täydennysrakentamiseen, jolloin kortteleita pyritään rakentamaan täyteen. Jos pohjalla on ruutukaava, niin silloin sen ideaa haetaankin niin, että muodostuu umpikortteleita, sanoo Leena Rossi.

Hän muistuttaa kuitenkin, että edelleen rakennetaan myös muiden periaatteiden mukaan.

– Tehdään pistetaloja ja rakennusryhmiä, eli kyllä täydennysrakentaminen lähtee usein siitä, mitä siinä ympärillä on.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuluttajaviranomainen kehottaa Nextjetin asiakkaita varovaisuuteen: "Iso riski, että menettää rahansa"

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 4 - 09:54

Euroopan kuluttajakeskus kehottaa kuluttajia varovaisuuteen, jos he asioivat lentoyhtiö Nextjetin kanssa ennen kuin sen lentoluvan jatkosta on päätetty. Talousvaikeuksista kärsineen Nextjetin toimilupa on umpeutumassa marraskuun puolivälissä.

Nextjet lentää Suomessa Porista Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tukholmasta Turkuun ja Kruunupyyhyn. Yhtiö liikennöi myös Turusta Maarianhaminaan sekä Oulusta Göteborgiin Luulajan ja Sundsvallin kautta ja Oulu–Luulaja–Tromssa-yhteyttä Arctic Airlinkin operaattorina.

Yhtiö on jättänyt Ruotsissa viranomaiselle hakemuksen uudesta luvasta ja odottaa vastausta siihen lähitulevaisuudessa.

Riittämätöntä infoa asiakkaille

Nextjetin nykyinen toimilupa on voimassa 17. marraskuuta asti. Euroopan kuluttajakeskuksen johtajan Leena Lindströmin mukaan yhtiön tulisi informoida asiakkaitaan paremmin asiasta verkkosivuillaan.

– Nyt siellä todetaan vain, että mahdollisesti jokin muu yhtiö operoi lennon marraskuun 17. päivän jälkeen. Kuluttajalle on iso riski, että hän menettää rahansa ja mahdollisen jatkoyhteytensä. Joka tapauksessa kannattaa maksaa lippunsa luottokortilla, Lindström sanoo.

Euroopan kuluttajakeskus kehottaa varovaisuuteen siinäkin tapauksessa, että matka ajoittuisi ennen marraskuun puoltaväliä.

– Ei voi tietää, mitä julkisuus yhtiön ympärillä vaikuttaa sen lippujen myyntiin ja tuloihin.

Ruotsissa kuluttajaviranomainen on haastanut Nextjetin oikeuteen lentoluvan epäselvyyksien vuoksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tutkimus: Kuusivuotiaina päiväkodissa olleista voi tulla myötätuntoisempia aikuisia

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 3 - 19:17
Mistä on kyse?
  • Oulun yliopistossa on tutkittu lasten myötätunnon kehitystä.
  • Tutkimuksessa selvitettiin 323 henkilön hoitomuodot lapsuudessa.
  • Päivähoitomuodolla ja lapsen iällä on merkitystä myötätunnon kehittymiseen.
  • Tutkimusaineisto on ainutlaatuinen: sitä on kerätty 1980-luvulta alkaen.

Oululaisessa Riihitontun päiväkodissa esikouluikäiset lapset istuvat tunnilla pulpettiensa äärellä ja piirtävät sekä liimaavat kuvia vihkoihinsa. Samalla kun kuvat piirtyvät papereihin, pohditaan mitä voisi tarkoittaa sana myötätunto.

– Se voisi olla sitä, että otetaan toinen mukaan leikkiin, miettii kuusivuotias Niilo Kreivi. Muutkin kuusivuotiaat nyökyttelevät ja tuntuvat olevan samaa mieltä.

Myötätunnon kehitystä on selvitetty vähän

Oulun yliopistossa on tutkittu lasten myötätunnon kehittymistä. Kyseessä on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään lasten myötätunnon kehitykseen liittyviä tekijöitä.

Tutkimusaineisto perustuu laajaan ja pitkäkestoiseen valtakunnalliseen lasten sepelvaltimotaudin kehittymistä seuraavaan tutkimusaineistoon. Siinä seurataan lasten elämää 1980-luvulta lähtien ja edelleen.

Riihitontun päiväkodin esikoululaiset tietävät mitä on myötätunto.Paulus Markkula / Yle

Kyselytutkimus osoittaa, että päivähoitomuodolla ja lapsen iällä on merkitystä myötätunnon kehittymiseen.

Myötätunnon kehittymistä on tutkittu varsin vähän. Psykologian professori Mirka Hintsasen johtamassa tutkimuksessa selvitettiin 323 henkilön hoitomuodot lapsuudessa. Tutkimukseen osallistuneiden vanhemmilta saatiin tiedot päivähoitojärjestelyistä, kun osallistujat olivat 3- ja 6-vuotiaita.

– Tutkimuksen tulos oli, että kaikkein korkein myötätunto aikuisena oli niillä tutkimukseen osallistujilla, jotka lapsuudessa olivat kolmivuotiaina olleet kotihoidossa ja kuusivuotiaina päiväkodissa.

Alustavia tutkimustuloksia

Tutkimus on siinä mielessä kesken, että sitä ei ole vielä julkaistu. Oulun yliopiston psykologian tutkimusyksikkö on kuitenkin jo raportoinut tuloksista kesällä 2017 kansainvälisessä konferenssissa Amsterdamissa tapahtumassa European Congress of Psychology.

Psykologian professori Mirka Hintsanen pitää 1980-luvulta asti kerättyä tutkimusaineistoa ainutlaatuisena.Paulus Markkula / Yle

Hintsanen haluaa muistuttaa, että vaikka kolmivuotiaan kotihoito olisi lapsen myötätunnon kehittymiselle paras vaihtoehto, kyseessä on alustava tulos.

– Kolmen vuoden iässä näkyi tällainen trendi, mutta se ei ollut aivan tilastollisesti merkitsevä, koska tämä on alustava tulos.

Eskareilla päivähoidon merkitys oli selvempi.

– Päivähoito päiväkodissa oli kuuden vuoden iässä kaikkein suosiollisin myötätunnon kehitykselle.

Tulosta selittää lapsen ikä. Siinä missä kolmivuotias hakee turvaa vanhemmastaan, kuusivuotias hyötyy suuremmasta kaveriporukasta.

Tutkimuksen mukaan kuusivuotias hyötyy suuremmasta kaveriporukasta.Mika Ranta

Vaikka tutkimus antaakin alustavia viitteitä siitä, että kolmivuotiaana kotihoito saattaa olla myötätunnon kehitykselle hyödyllistä, tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että alle kolmivuotiaan lapsen päiväkotihoito vähentäisi myötätunnon kehittymistä.

– Missään nimessä ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä. Henkilöitä tutkimuksessa oli yli 300, se on kuitenkin kohtuullisen pieni otos ja ehdottomasti tarvitaan jatkotutkimuksia, Mirka Hintsanen muistuttaa.

Harvinainen tutkimuskokonaisuus

Psykologian professori Mirka Hintsasen mukaan aineisto, johon tutkimus perustuu, on ainutlaatuinen: sitä on kerätty 1980-luvulta alkaen.

– Tällaista tutkimusta ei pystyttäisi nykyään enää niin hyvin toteuttamaan, koska nykyään huomattavasti suurempi osuus lapsista on päiväkodissa ja kaikki käyvät eskarin.

Riihitontun päiväkodissa on lapsia yhden ja kuuden ikävuoden väliltä.Petri Lassheikki / Yle

– Mahtaisiko 6-vuotiaissa olla enää kotihoidon ryhmää olemassa, lisää Hintsanen.

Nykyään kotihoidossa olevat ovat luultavasti valikoituneempi ryhmä kuin aiemmin. Eri ryhmien välinen vertaileminen olisi nykyään vaikeaa ja 6-vuotiaiden osalta käytännössä mahdotonta.

Päiväkodissa myötätuntoa pohditaan päivittäin

Riihitontun päiväkodissa on lapsia yhden ja kuuden vuoden väliltä. Lapsia ei ole jaettu ikäryhmittäin eri osastoihin, vaan isot ja pienet taapertavat keskenään samoissa tiloissa.

Lastenohjaaja Valtteri Kukkonen kertoo, että myötätuntoa opetellaan arkisissa askareissa.

– Opetamme lapsille myötätuntoa ihan perusasioissa. Otetaan toinen huomioon ja pyydetään anteeksi, jos on aihetta.

Lastenohjaaja Valtteri Kukkosen mukaan Riihitontun päiväkodissa myötätunto on tuttu asia.

Joskus lapsi saattaa olla surullinen, ehkä ärsyyntynyt, harmissaan jostain.

– Jos lapsi ei itse pysty tai hoksaa käydä kysymässä mikä on vikana, tai ei huomaa pyytää toista leikkiin, me ohjeistamme, että käykäähän pyytämässä kaveri leikkeihin mukaan. Näin kaikille tulee parempi mieli, jatkaa Kukkonen.

Kuusivuotias Emma Jokinen on saanut valmiiksi piirroksensa vihkoonsa. Myötätunnostakin löytyy esimerkki.

– Ei ole pitkään aikaan käynyt niin, että olisi tullut paha mieli leikeissä, muistelee Emma.

Otetaan toinen huomioon ja pyydetään anteeksi, jos on aihetta. Valtteri Kukkonen

Joskus kuitenkin näinkin on käynyt. Anteeksipyynnöllä päästään sitten eteenpäin.

– Jotkut lapset täällä ovat semmoisia, että ne eivät pyydä anteeksi. Suurin osa kuitenkin pyytää, kertoo Emma ja viimeistelee auringon keltaisella värillä piirrokseensa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Raivostuttavan runsaat kuukautiset saa kuriin kohdun limakalvon lämpöhoidolla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Lokakuu 3 - 19:15

Jos lääkkeet ja hormonikierukka on jo kokeiltu, kuukautiset säännölliset, lapset on tehty ja ikää mittarissa yli 40, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio suosittelee lämpöhoitoa.

– Hoidolla ei pyritä kuukautisten täydelliseen poisjääntiin, vaan vuodon hillitsemiseen. Suurin piirtein puolella hoidetuista kuukautiset loppuvat kokonaan, ja sehän on vain bonusta. Limakalvon täydellinen tuhoutuminen riippuu esimerkiksi käytettävästä instrumentista ja naisen iästä, Ahonkallio kertoo.

Nopeimmillaan 90 sekuntia ja limakalvo on enää vain muisto

Lämpöhoidossa kohtuonteloon viedään emättimen kautta instrumentti, jonka avulla limakalvo poltetaan. Hoito voidaan tehdä missä välissä kuukautiskiertoa tahansa.

Hoidolla ei pyritä kuukautisten täydelliseen poisjääntiin, vaan vuodon hillitsemiseen. Suurin piirtein puolella hoidetuista kuukautiset loppuvat kokonaan, ja sehän on vain bonusta. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio

Suomessa on käytössä kaksi hoitotapaa. Pallohoito tehdään yleensä päiväkirurgisesti leikkaussalissa, mutta se onnistuu myös polikliinisesti. Nopeampi ja nykyisin yleisempi tapa on kohdun limakalvon poltto paikallispuudutuksessa verkkomaisella elektrodilla.

– Elektrodilla toimenpide kestää vain 90 sekuntia. Valmisteluihin, pesuihin, puudutuksiin ja kohdunkaulan pieneen laajennukseen kuluu enemmän aikaa.

Ahonkallion mukaan toimenpiteen aikana on tuntemuksia, mutta ne ovat siedettäviä. Potilaalle voidaan myös antaa kipulääkettä suonensisäisesti tai nenän limakalvoille annosteltuna.

Pallohoidossa limakalvo poltetaan kuumalla nesteellä täytetyllä pallolla.

– Verkkoelektrodilla pääsee parempaan hoitotulokseen, koska se on muodoltaan sellainen, että yltää palloa paremmin kohdun nurkkiin saakka. Myös ikäviä jälkisupistuksia on vähemmän, Ahonkallio kertoo.

Lopullinen hoitotulos on arvioitavissa puolen vuoden kuluttua. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin kuukautiset loppuvat kokonaan. Valtaosalla hoidettavista hoito kuitenkin selvästi niukentaa kuukautisvuodon määrää.

Lapset tehty, kohtu joutaa pois -ajatus ei päde enää

1980-luvulla aloitetut hoidot ovat yleistyneet Suomessa hitaasti – huolimatta siitä, että nyt on käytössä jo toisen polven välineistö, jolla operaatio on helpompaa ja tuloksetkin paremmat.

– Ennen lämpöpalloja ja elektrodeja limakalvo poistettiin näkökontaktilla. Tähystettiin ja raavittiin sähkösilmukalla pois. Riskejä oli huomattavasti enemmän kuin nykylaitteilla.

Lämpöhoito ei kuivata paikkoja, eikä vaikuta seksielämään. Tai jos vaikuttaa, niin vain positiivisesti, kun nainen ei enää vuoda päiväkausia. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio teki muutama vuosi sitten hoitomuodosta väitöskirjan ja yllättyi, kun toimenpide ei ole saanut Suomessa vankempaa jalansijaa. Vuonna 2011 toimenpiteitä tehtiin Ahokallion mukaan vain vajaat 270. Syitäkin löytyy:

– Suomessa suhtauduttiin aikaisemmin huomattavasti liberaalimmin kohdun poistoon. Laskettiin, että jos nainen vielä steriloidaan lämpöhoidon yhteydessä, kustannukset olivat suurin piirtein samat kuin kohdun poistossa, joten tehtiin poisto.

Nykyään kohtu yritetään säästää niin pitkään kuin mahdollista jo pelkästään lantionpohjan anatomian takia.

Lämpöhoidon tuloksia ei välttämättä pidetty riittävinä, mikä Ahonkallion mukaan johtui siitä, että hoitoa tarjottiin väärille potilaille. Esimerkiksi adenomyysipotilasta ei voida limakalvon poltolla auttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä hoitoilmoitusrekisteristä selviää, että kohdun limakalvon lämpöhoitojen määrä on kasvussa. Tuoren luku on vuodelta 2015, jolloin lämpöhoitoja tehtiin 631 kappaletta.

Luku ei kerro täyttä totuutta, sillä THL:n rekisteristä löytyvät vain julkisten sairaaloiden toimenpidetiedot, yksityissairaalat eivät ole luvuissa mukana.

– Suositellaanko runsaista kuukautisista kärsivälle naiselle tällaista hoitoa vai ei, on paljolti kiinni gynekologin omasta kiinnostuksesta ja tietämyksestä, Ahonkallio arvelee.

Hoito ei ole ehkäisykeino – raskaaksi tulo jopa vaarallista

Kohdunsuun lämpöhoito ei vaikuta munasarjoihin ja hormonitoimintaan. Se ei estä raskaaksi tulemista. Kun kohdun limakalvo poltetaan, kohdun seinämät yleensä liimautuvat ainakin osittain kiinni toisiinsa. Se tekee raskaudesta vaarallisen.

– Istukka ei kiinnity kunnolla, eikä raskaus pysty etenemään normaalisti, Ahonkallio varoittaa.

Yksi keino on laittaa limakalvon poltto-operaation yhteydessä hormonikierukka. Se on tehtävä heti, koska esimerkiksi jo kuukauden kuluttua seinämät ovat liimautuneet yhteen.

– Kierukkaa ei voi enää myöhemmin vaihtaa. Jos naiselle tehdään lämpöhoito ja hormonikierukan laitto yli nelikymppisenä, on kierukan hormonitehon loputtua 7–8 vuoden jälkeen naisen hedelmällisyyskin jo sen verran laskenut, että kierukka toimii vielä pelkkänä mekaanisena ehkäisyvälineenäkin melko hyvin.

Kenelle sopii, kenelle ei?

Kohdun lämpöhoito ei käy nuorille naisille raskaustoiveiden ja -suunnitelmien vuoksi. Nuorilla kohtu myös saattaa kasvattaa uutta limakalvoa, vaikka vanha olisikin tuhottu täysin polttamalla. Yli 40-vuotiailla limakalvon uusiutumistaipumus ei ole enää voimakasta.

Hoito onnistuu paremmin, jos kuukautiset ovat säännölliset. Epäsäännöllisyys, tiputtelu ja kovat kivut kertovat usein adenomyoosista. Silloin kohdun limakalvon kaltaista kudosta on myös pesäkkeinä syvällä kohtulihaksessa. Limakalvon poltto ei auta, koska pesäkkeitä ei voi polttaa seinämien sisältä.

Kohtuontelon on Sari Ahonkallion mukaan oltava säännöllinen. Myoomat eivät toimenpidettä haittaa, elleivät ne pullistu kohtuontelon puolelle. Aikaisemmin tehdyt sektiot eivät myöskään estä lämpöhoidon tekemistä.

Lämpöhoidon riskit ja sivuvaikutukset?

Sari Ahonkallion mukaan hoitoon liittyvät riskit ovat vähäisiä, yleisimmin lieviä tulehduksia, jotka hoituvat antibioottikuurilla.

Jos nainen on steriloitu klipsaamalla munatorvet, lämpöpallohoidon sivuvaikutuksena voi Ahonkallion mukaan iskeä kipusyndrooma kovina alavatsakipuina.

– Pallohoidossa ei päästä kohdun nurkkiin kunnolla, joten limakalvoa jää jäljelle helpommin kuin verkkoelektrodihoidossa. Jos munatorvet on klipsattu, ja limakalvon poltto liimannut kohdun seinämiä yhteen, kuukautisveri ei pääse pois. Tätä ongelmaa ei tule, jos munatorvet ovat auki, Ahonkallio kertoo.

Nykyisillä laitteilla on myös saatu estettyä harvinaiset suolivauriot.

– On kuvattu muutamia tapauksia, joissa instrumentti on läpäissyt kohdun seinämän ja lämpöhoito on päässyt vaurioittamaan suolta. Nykylaitteissa on varoittimet eli laite pysäyttää itse itsensä, jos näin olisi käymässä.

Ahonkallion mukaan hoidolla ei ole arkeen vaikuttavia sivuvaikutuksia. Kohdun limakalvon poltto ei aikaista vaihdevuosia, eikä aiheuta kuivumista.

– Limakalvoa kostuttavat rauhaset sijaitsevat emättimessä, joten lämpöhoito ei kuivata paikkoja, eikä vaikuta seksielämään. Tai jos vaikuttaa, niin vain positiivisesti, kun nainen ei enää vuoda päiväkausia, Ahonkallio sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun piispan mielestä Arto Seppäsen kirjeen käsitteleminen julkisella foorumilla ei ole tarpeen

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 3 - 15:25

Utsjoen entinen kirkkoherra Arto Seppänen on lähettänyt sunnuntaina 1.10. avoimen kirjeen Oulun piispa Samuel Salmelle, jossa hän kirjoittaa rikostutkinnan vahingoittaneen häntä ja hänen perheensä mainetta sekä katkaissut ihmisten välisiä suhteita Utsjoen seurakunnassa.

Kirjeessä Seppänen kertoo odottavansa, että tuomiokapituli piispa Salmen johdolla pyytää Seppäseltä ja Utsjoen seurakunnalta julkisesti anteeksi vireille panemaansa virkarikostutkintaa.

Yle Sápmi on kysynyt piispa Salmelta kommenttia Seppäsen pyyntöön puhelimitse ja sähköpostilla. Salmi on vastannut maanantaina sähköpostilla, että ei ole saanut mitään tietoa Seppäsen mahdollisesta kirjeestä eikä tuomiokapituliinkaan ollut Salmen tarkistukseni mukaan tullut mitään maanantaina Seppäsen kirjeeseen liittyen.

Salmi jatkaa sähköpostissaan, että Arto Seppäsen kirjeen taustalla on varsin paljon yksityiskohtia, joiden käsitteleminen julkisella foorumilla ei ole Salmen mielestä tarpeen.

Oulun piispa Samuel SalmiAnneli Lappalainen / Yle Rikostutkinta Seppäsen toimista on keskeytetty

Toissa viikolla syyttäjä päätti keskeyttää esitutkinnan sen jälkeen kun poliisi oli sitä esittänyt. Tutkintaa johtaneen Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Kirsi Huhtamäen mukaan esitutkinnassa ei tullut esiin tarpeeksi näyttöä siitä, että Seppänen olisi syyllistynyt virkarikokseen.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli alkoi keväällä tutkia nyt jo eläkkeelle jääneen Utsjoen kirkkoherran Arto Seppäsen toimia liittyen Karigasniemen kappelin rakennushankkeeseen. Erityistilintarkastuksessa oli paljastunut merkittäviä puutteita hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa.

Muokattu 3.10.2017 klo 15:40: korjattu otsikkoa. Alkuperäinen otsikko: Utsjoen entinen kirkkoherra vaatii Oulun piispalta julkista anteeksipyyntöä kirjeellä – piispa ei ole saanut tietoa kirjeestä. Korjattu myös alaotsikkoa vastaamaan otsikkoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pastori vihki homoparin – sai kirjallisen varoituksen

YLE: Perämeri - 2017, Lokakuu 3 - 14:50

Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács on saanut varoituksen vihittyään samaa sukupuolta olevan parin kirkollisin menoin.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli Kovácsin elokuun alussa toimittamaa vihkimistä ja päätyi äänestyksen jälkeen antamaan varoituksen äänin 5–2. Tuomiokapituli katsoi, että pastori toimi vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Päätöksen perusteluissa todettiin, että kirkon nykyisten säännösten ja avioliittokäsityksen mukaan samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen ei ole mahdollista.

Tuomiokapituli toteaa tiedotteessaan, että sen toimivaltaan ei kuulu kirkon avioliittokäsityksen määrittäminen, vaan se kuuluu kirkolliskokoukselle. Tuomiokapitulin tehtävänä on kuitenkin valvoa oman papistonsa tehtävien hoitoa.

– Avioliittolain muutos on synnyttänyt erilaisia tulkintoja, joiden kanssa kirkossa ja pohjoisessa hiippakunnassa nyt eletään. Toivon, että keskustelua eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä käydään toinen toistamme kunnioittaen. On siedettävä erilaisten katsantojen synnyttämää kipua ja elettävä sen kanssa, sanoo piispa Samuel Salmi.

Kaksi äänestykseen osallistunutta jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. He katsoivat, että papin toiminta ei ole ollut nykyisen ohjeistuksen mukaista, mutta vallitsevassa tilanteessa sen ei tulisi aiheuttaa toimenpiteitä.

Eriävässä mielipiteessä vedottiin myös kirkolliskokouksessa etenevään kirkon avioliittokäsityksen laajentamista koskevaan aloitteeseen sekä erilaisia ratkaisumalleja pohtivaan selvitykseen.

"Seurakuntalaisia palvellaan ja rakkaus on tärkeintä"

Pastori Árpád Kovács kertoo, ettei hän varsinaisesti yllättynyt varoituksesta.

– Tuomiokapitulit kuvittelevat, että heillä on jonkinnäköinen valta, mutta se aika on ohi. Näitä asioita pitäisi ratkoa hallinto-oikeudessa. En itse koe tämän varoituksen saamista mitenkään erityisen loukkaavana, mutta tämä loukkaa niitä ihmisiä, jotka näitä palveluja pyytävät, Kovács muotoilee.

Pastori sanoo, ettei hänen saamansa kirjallinen varoitus muuta hänen mielipiteitään tai toimintatapojaan jatkossa. Kovács aikoo tulevaisuudessakin vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, jos sellaista häneltä pyydetään.

– Muutoksen aika on nyt, ja sellaisten ihmisten, jotka eivät pysy mukana tässä muutoksessa, pitäisi minun mielestäni vetää johtopäätöksiä ja siirtyä sivuun. Seurakuntalaisia palvellaan ja rakkaus on tärkeintä, Árpád Kovács päättää.

Árpád Kovács ei ole ainoa pappi, jonka toimiin tuomiokapituli on puuttunut. Pappi Kai Sadinmaa sai vakavan moitteen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta vihittyään homopareja.

Sadinmaa vaatii vakavan moitteen perumista, sillä hän on noudattanut lakia.

Lue lisää:

Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä