Kanta-alueen uutisia

Yksityisten terveyspalvelujen käyttö yleistyy, mutta synnytyksissä luotetaan julkiseen palveluun – "Ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 15 - 13:20
Mistä on kyse?
  • Ensimmäinen yksityissairaalasynnytys oli Mehiläisessä vuonna 1910.
  • HYKSin Oy:n yksityissairaalassa hoidetaan nykyisin myös synnytyksiä. Potilaat ovat pääosin ulkomaalaisia.
  • Suomessa on tällä hetkellä 27 synnytyssairaalaa.

Synnytyksiä ei tulla todennäköisesti hoitamaan jatkossakaan yksityisissä sairaaloissa, vaikka yksityisten terveyspalveluiden käyttö muuten yleistyykin.

Synnytystoimintaa on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja suunnan odotetaan jatkuvan samana myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen ei usko suunnitteilla olevan sote-uudistuksen muuttavan tilannetta synnytysten osalta.

Synnytystoimintaa säädellään päivystysasetuksella, jossa on tiukat määritelmät siitä, mitä sairaalassa on oltava, jotta siellä voidaan synnyttää.

Keistisen mukaan synnytyssairaalassa on käytännössä oltava valmiudessa lähes kymmenen henkilön ryhmä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena viikonpäivänä. Paikalla on oltava esimerkiksi kätilöitä, synnytyslääkäreitä, anestesialääkäreitä ja leikkaussalihenkilökuntaa. Tämä luonnollisesti maksaa paljon.

Yksityisiä ei kiinnosta            

Synnytysten järjestäminen ei myöskään tunnu enää kiinnostavan yksityisiä sairaaloita. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen ei pidä synnytystoiminnan aloittamista mahdollisena, koska sille ei ole Suomessa tarpeeksi kysyntää. Hänen mielestään synnytysten keskittyminen yhä isompiin yksiköihin on hyvä asia.

– Saatujen kokemusten perusteella hoidon laatu paranee, kun synnytyksiä on tarpeeksi, Tuominen sanoo.

Myöskään Mehiläisessä synnytystoimintaa ei aiota enää järjestää. Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka on Tuomisen kanssa samoilla linjoilla. Kysyntää ei ole riittävästi.

Oulaskankaan sairaalaan synnytysosasto Oulaisissa.Yle / Erno Serkosalmi

– Tällä hetkellä en näe mahdollisuuksia yksityisesti pystytettävälle synnytystoiminnalle. Synnytystoiminta tapahtuu Suomessa hyvin ja laadukkaasti jo nyt. On kovin vaikea nähdä riittävää tarvetta ja kysyntää kotimaasta ja ulkomailta, että infrastruktuuria kannattaisi lähteä pystyttämään, Karpakka sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä 27 synnytyssairaalaa, joista Kemi, Kajaani ja Mikkeli toimivat poikkeusluvan turvin, sillä niissä ei ole edellytettyä tuhatta synnytystä vuodessa. Myös Oulaskankaan sairaala on hakenut poikkeuslupaa, mutta Valvira ei ole sitä myöntänyt. Asia on tällä hetkellä hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Hintaa lähes kymppitonni 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö HYKSin Oy on yksityissairaala, joka välittää HUS:iin pääosin ulkomaalaisia potilaita, myös synnytyksiä.

HYKSin Oy:n johtava ylilääkäri Hanna Tuominen kertoo, että heillä synnytyksiä on vuosittain 10 – 20 ja asiakkaat ovat pääosin Venäjältä ja Ukrainasta. Synnytykset hoidetaan Hyvinkään sairaalassa. Hintalappu alatiesynnytykselle on 7 500 euroa ja keisarinleikkauksella 9 500 euroa.

Suomalaiset ovat tottuneet kunnallisten palveluiden hintatasoon. Hanna Tuominen

Tuominen uskoo, että nimenomaan synnytysten kova hinta on esteenä sille, ettei edes ulkomaista kysyntää yksityiselle puolelle ole tarpeeksi Suomen terveydenhuollon korkeasta tasosta huolimatta.

– Suomalaiset ovat tottuneet kunnallisten palveluiden hintatasoon, eikä synnytyksistä olla valmiita maksamaan tuhansia euroja.

Kyselyitä yksityisen synnytyksen mahdollisuuksista tulee sairaaloille vuosittain joitakin kappaleita. Osa haluaisi sektion, toiset kotisynnytyksen. Näihin ei kuitenkaan suostuta.

– Suomessa sektioita tehdään vain lääketieteellisin perustein, sitä ei saa pelkästään pyytämällä, Tuominen sanoo.

Yksityissynnytyksiä vuosikymmeniä

Yksityisillä synnytyssairaaloilla on Suomessa pitkät perinteet. Esimerkiksi Mehiläisessä synnytyksiä ehdittiin hoitaa vuosikymmeniä.

Ensimmäinen lapsi syntyi Mehiläisessä vuonna 1910 ja THL:n tilastojen mukaan viimeinen vuonna 1990. Loppuvuosina synnytyksiä oli enää yksittäisiä.

Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Jarmo Karpakan mukaan päätös lopettaa raskaasti tappiota tuottavat synnytykset tehtiin jo vuonna 1970, mutta gynekologien vastustuksen vuoksi lopetukseen meni vuosikymmen. Tarve yksityisille synnytyksille väheni julkisen sairaalaverkoston myötä.

Myös Turussa ehti toimia yksityinen synnytyssairaala vuosikymmeniä. Heidekenin sairaalassa synnytettiin vuosina 1890-1995. Toiminta päättyi kun kaikki synnytykset siirrettiin TYKS:iin.

Synnytysten järjestäminen ei enää kiinnosta yksityisiä sairaaloitaKimmo Hiltunen / Yle

Sairaala Lasaretissa Kuopiossa yksityisiä synnytyksiä on järjestetty vielä 2000-luvun alkupuolella. Lasaretin synnytykset olivat suunniteltuja keisarinleikkauksia.

Sairaala on nykyään osa Sosiaali- ja terveyspalveluyhtiö Pihjajalinnaa. Pihjalinnan Pirkanmaan alueen lääkäriasemien aluejohtaja Teija Kulmala sanoo, että tänä päivänä yrityksessä ei edes harkita synnytystoiminnan järjestämistä.

Myös Kulmalan mukaan synnytysten keskittäminen isoihin sairaaloihin on ollut hyvä ratkaisu.

– Synnytysten ripottelu uudelleen vaarantaisi potilasturvallisuuden, eikä siitä syntyisi kannattavaa bisnestä. On hyvä, että on selvä työnjako tämän asian suhteen, Kulmala sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teurastamo tuhoutui täysin tulipalossa Toholammilla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 15 - 13:20

Polson lammasteurastamo on tuhoutunut Keski-Pohjanmaalla Toholammin Sykäräisissä. Palokunta sai hälytyksen palopaikalle yhdentoista jälkeen.

Palon syttymishetkellä tiloissa oli yksi henkilö, mutta hän pääsi pois vahingoittumattomana. Päivystävän palomestarin Jyri Jäntin mukaan teurastamossa oli muutama sata kiloa lihaa sekä nahkoja.

Palon leviämisvaaraa ei ollut, eivätkä muut rakennukset tai ihmiset olleet vaarassa. Syttymissyystä ei ole vielä tietoa.

Sammutustyöt ovat edelleen käynnissä. Yksiköitä hälytettiin paikalle Toholammilta, Kaustiselta, Kannuksesta ja Lestijärveltä.

Yle Uutisgrafiikka

Polson lammasteurastamo on toiminut Toholammin Sykäräisessä kymmenen vuotta, ja sitä laajennettiin vuosi sitten. Teurastamo palvelee Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lampoloita. Sykäräisissä teurastetaan vuosittain noin 3 500 lammasta.

Polson teurastamossa on alle kymmenen työntekijää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sokeuteen varautuva maanviljelijä polkee Jäämerelle vielä kun voi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 15 - 10:10

Sadan lehmän maitotilalla on kiireiset ajat. Sukutilan isäntä Heikki Mäkelä pukeutuu aamulla työhaalariin, mutta iltaisin alkaa hänen oma aikansa. Silloin Mäkelä vetää päällensä pyöräilytrikoot ja kypärän ja nousee maantiepyöränsä selkään.

Mäkelä harjoittelee heinäkuuta varten: silloin viljelijällä on edessään tuhat kilometriä polkemista Perhosta Jäämerelle.

Heikki Mäkelä aikoo toteuttaa unelmansa voimia koettelevasta matkasta ennen kuin se on myöhäistä.

Maitotilan työt pitävät Heikki Mäkelän kiireisenä.Kalle Niskala / Yle

– Minun näköni huononee jatkuvasti, ja olen jo vuosikaudet miettinyt, että jossain vaiheessa haluan tehdä jotain itse, jota voin muistella vanhana keinutuolissa. Kukaan ei tiedä, onko viimeiset hetket lähteä matkalle, mutta nyt se on ainakin vielä mahdollista.

Mäkelällä on perinnöllinen ja synnynnäinen silmäsairaus tarkan näön alueella. Se etenee, ja näkö heikkenee koko ajan. Kukaan ei osaa sanoa, sokeutuuko hän jossain vaiheessa kokonaan, mutta siihen Mäkelä on varautunut.

Kukaan ei tiedä, onko viimeiset hetket lähteä matkalle, mutta nyt se on ainakin vielä mahdollista. Heikki Mäkelä, Perho

Arjessa hän tarvitsee muiden apua, muun muassa siksi, ettei hänellä ole silmäsairautensa takia ajokorttia. Se onkin yksi syy, miksi hän haluaa haastaa itsensä lähtemään tuhannen kilometrin taipaleelle.

– Alunperin se lähti jotenkin tällaisesta itsekkäästäkin ajatuksesta, että haluan itse, omin avuin tehdä jonkun asian. Samalla haluan tuoda julki elämänasennetta, että ei pidä lannistua vaikka olisi joitain rajoitteita. Ihminen pystyy tekemään monia asioita, joita muut epäilevät, Mäkelä sanoo.

Liikennemerkit ja opasteet sokea piste

Heikki Mäkelä pyöräilee 10–15 tuntia viikossa. Heinäkuussa tuhat kilometriä on tarkoitus taittaa viikossa, mikä tarkoittaa, että Mäkelä ajaa yhtä lepopäivää lukuun ottamatta joka päivä. Päiväetapit ovat pääsääntöisesti yli sata kilometriä. Pisin osuus on alussa Perhosta Oulaisiin 163 kilometriä.

– Paras vinkki, minkä olen saanut, on maltti. Minulle kerrottiin, että aja ensimmäiset 500 kilometriä niin hitaasti, että tympäisee koko ajan. Se on sitten mukavampi viidensadan jälkeen kiristää vauhtia kuin todeta alkumatkasta, että nyt on keho niin krampissa, ettei pääse mihinkään, Mäkelä hymyilee, vaikka vakavissaan onkin. Sen takia Mäkelä ei aio polkea jotain tiettyä nopeutta, vaan seuraa sykettään.

Kalle Niskala / Yle Aja ensimmäiset 500 kilometriä niin hitaasti, että tympäisee koko ajan. Heikki Mäkelän saama neuvo

Mäkelä ei näe sairautensa takia oikeastaan mitään, mikä vaatii tarkkaa näköä.

– Minulla jää näkemättä liikennemerkit, opasteet ja tiennimet eli vierailla alueilla liikkuminen on vaikeaa. Tutussa ympäristössä, missä on elämänsä liikkunut, voi liikkua, vaikkei näekään tienviittoja.

Heikki Mäkelällä on tallella vielä yleisliikkumisnäkö. Sen varassa hän uskaltautuu pitkälle matkalle muun liikenteen sekaan.

– Kuulo on minulle erittäin tärkeä elementti: kun kuulee muun liikenteen, tietää, milloin tulee autoja. Liikenteessä pitää tehdä itsensä näkyväksi värikkäillä vaatteilla, eikä saa tehdä mitään typeriä tien ylityksiä, Mäkelä luettelee. Samaan hengenvetoon hän esittää autoilijoille toiveen, että he ohittaisivat pyöräilijän riittävän kaukaa.

– Joskus auto tulee niin läheltä, että melkein hiha lähtee mukana.

Reitti Altaan on Mäkelälle periaatteessa tuttu, sillä hän on käynyt siellä lukuisia kertoja, mutta vain auton kyydissä. Tällä kertaa moottoritiet pitää siis kiertää, mikä tarkoittaa oudommille reiteille joutumista. Sen takia esimerkiksi Oulun läpi kulkiessaan Mäkelällä on edessään opaspyöräilijä, jota hän voi seurata.

Kalle Niskala / Yle Vammaisuus ei ole este, vaikka moni niin luulee

Heikki Mäkelä on maatalousyrittäjä – vammaisuudestaan huolimatta. Häntä on ruvennut mietityttämään se, miksi niin moni vammainen itse ja myös ulkopuoliset ajattelevat, ettei vammainen ihminen voisi tehdä mitä vain, kuten olla yrittäjä. Hän haluaa olla esimerkkinä siitä, että kannattaa ainakin kokeilla.

Jotenkin olen elänyt sen jo monta kertaa mielessäni, että kun tulen Norjan Altaan ja menen Jäämereen uimaan. Se on sitten piste i:iin päälle. Heikki Mäkelä

– Suurimmat rajoitteet ovat korvien välissä, niin terveillä kuin jollain tavalla rajoitteisilla. Jokainen pystyy tekemään uskomattomia suorituksia, jos vain uskoo ihteensä, eikä lannistu – eikä jää vain sohvalle makaamaan ja syömään sipsiä. Yllättävän moneen ihmisestä on, jos vain uskoa riittää.

Heikki Mäkelä on sitä mieltä, että palkinto on sitä makeampi, mitä enemmän on haastanut itseään.

– Jotenkin olen elänyt jo monta kertaa mielessäni sen, kun tulen Norjan Altaan ja menen Jäämereen uimaan. Se on sitten piste iin päälle. Sitä kohti mennään, Mäkelä hymyilee.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuusi suurinta kaupunkia haluaa sote- ja maakuntauudistuksen uuteen harkintaan

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 15 - 10:02

Suomen kuusi suurinta kaupunkia vaativat sote- ja maakuntauudistusta uuteen harkintaan. Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun yhteisessä kannanotossa sanotaan, että suuret kaupungit on ohitettu pirstaleisessa valmistelussa. Hallituksen lähestymistapa uudistukseen on kapea ja aivan liian kaavamainen, kaupungit moittivat.

–  Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ei ole arvioitu mitenkään uudistuksen vaikutuksia kaupunkeihin tai asukkaihin eikä siten myöskään vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille, kaupungit paheksuvat kannanotossa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingin ja Tampereen pormestarit ja Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat.

Sote- ja maakuntauudistukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, mutta myös edelleen valmistelussa.

Kaupunkien johtajat näkevät parantamisen varaa muun muassa valinnanvapausmallissa. Siitä, miten on tarkoitus saada aikaan tavoitellut kolmen miljardin säästöt kustannusten kasvua hillitsemällä, ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä.

–  Sen sijaan lyhyellä aikavälillä on odotettavissa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousevat, kannanotossa varoitetaan.

Suurten kaupunkien johtajien mielestä toimivallan siirrot maakunnille ja kuntien veropohjan voimakas kaventaminen vievät pohjan suurten kaupunkien omiin vahvuuksiin perustuvalta kilpailukyvyn parantamiselta, elinvoiman kehittämiseltä ja investoinneilta.

Lue myös

Analyysi: Hallituskriisi loppui, soten perustuslakiongelmat jäivät – voi tuska ja ahdistus

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Internet ei riitä synnyttäjän valmentajaksi" – Perhevalmennusta myös isille ja maahanmuuttajille

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 15 - 09:45

Synnytysvalmennuksen eli nykyisin perhevalmennuksen saaminen vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea, kertoo Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto. Hän on toiminut kätilönä 24 vuotta, josta 15 äitiysneuvolassa. Pienemmissä kunnissa annetaan valmennusta, kuten Limingassa.

– Valmennus on tarkoitettu pääsääntöisesti ensisynnyttäjille, mutta myös muut odottajat ovat tervetulleita, Leena Lehto sanoo.

Hän tuo mukaan miesnäkökulmaa. Leena Lehto

Limingassa esimerkiksi perhevalmennuskertoja on neljä. Synnytys on aiheena kaksi kertaa ja tuolloin mukana on äitiysneuvolan työntekijä. Imetystä ja lapsivuodeaikaa käsitellään myös, ja vauvaan liittyvän teeman pitää lastenneuvolan työntekijä. Valmennuksissa on mukana myös ulkopuolinen isätyöntekijä. Hän keskustelee tulevien isien kanssa.

– Hän on ostopalveluna valmennukseen tullut ja tuo mukaan miesnäkökulmaa, Leena Lehto kertoo.

Oulussa useita ryhmiä       

Oulun kaupungin jokaisessa neuvolassa on normaalia perhevalmennusta, kertoo Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Ritva Kuorilehto. Aiheina ovat synnytystilanne sekä imetys ja vauvanhoito.

– Lisäksi ryhmissä käsitellään vanhemmuutta ja parisuhdetta. Tälloin mukana ovat terveydenhoitaja ja seurakunnan edustaja.

Oulussa on myös oma ryhmänsä isille. Sitä vetää Ritva Kuorilehdon mukaan miesperhetyöntekijä. Monikkoperheiden ryhmä kokoontuu viisi kuusi kertaa vuodessa.

Ryhmissä on samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joten he saavat tärkeää vertaistukea. Ritva Kuorilehto

Pari kertaa vuosittain perhevalmennusta tarjotaan maahanmuuttajavanhemmille sekä englanninkielisille.

Siskot-ryhmä on tarkoitettu nuorille ensisynnyttäjä-äideille.

– Ryhmissä on samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joten he saavat tärkeää vertaistukea. Lisäksi he voivat kysyä kasvotusten neuvoja esimerkiksi terveydenhoitaja-kätilöltä. Tällaisia mahdollisuuksia ei netti tarjoa, Ritva Kuorilehto sanoo.

Pieni, mutta tärkeä rooli

Oulun seudulla on myös yksityisiä, kätilöiden tarjoamia valmennuksia, joissa on muun muassa hengitysharjoituksia.

– Kätilöliiton kanta on, että olisi hyvä, jos kätilö olisi valmennuksissa läsnä.

Synnytys on naiselle erittäin merkittävä kokemus. Leena Lehto

Internetin kautta on myös tarjolla tietoa synnytyksestä, mutta Leena Lehto korostaa kriittisyyttä tietolähteen suhteen.

– En kuitenkaan jättäisi synnytystä pelkästään pinnallisen nettivalmennuksen varaan. Synnytys on naiselle erittäin merkittävä kokemus. Suuri merkitys on myös sillä, minkälainen tunne naiselle jää synnytyksestä. Perhevalmennuksella on tässä suhteessa myös pieni, mutta tärkeä rooli.

Yksilöllisyyttä neuvolassa

Perhevalmennus on Leena Lehdon mukaan vain osa valmentautumista synnytykseen. Se täydentyy raskausajan neuvolakäynneillä.

Perhevalmennusta täydennetään neuvolassa, jossa keskitytään yksilöllisesti äidin asioihin.Riikka Nurmi / Yle

– Neuvolassa voidaan keskittyä yksilöllisiin äidin asioihin, kuten mitä hän haluaa ja mitä ei ja millaisia odotuksia hänellä on synnytystä kohtaan.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että pitäisikö synnytykseen liittyvät osat siirtää synnytyssalikätilöiden hoidettaviksi.

– Pitkien välimatkojen takia sairaalavalmennus ei kuitenkaan ole kaikkien saatavilla, kuten neuvoloissa annettava perhevalmennus.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 15 - 07:30
Mistä on kyse?
  • Kivun ja komplikaatioiden pelko ovat yleisimmät syyt synnytyspelolle.
  • Oulun yliopistollisessa sairaalassa on vajaa kaksikymmentä pelkokätilöä, jotka tarjoavat keskusteluapua odottaville äideille.

Kipu, synnytyksessä tehtävät toimenpiteet ja kuolema. Ne ovat kolme yleisintä syytä synnytyspelkoon, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

Synnytykseen on varmasti liittynyt kautta aikojen jonkinasteista jännitystä, mutta Kemppaisen mukaan tämän hetken synnyttävä sukupolvi kärsii pelosta huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten.

– Ehkä tämä synnyttävä sukupolvi on sellainen, että heidät on aina kaikissa paikoissa kipulääkitty pieniäkin toimenpiteitä varten. He eivät ole tottuneet siihen, että voi olla kipeä.

Jos vastasyntyneellä ilmenee ongelmia synnytyksen jälkeen, kuljetetaan hänet kaapin turvissa lasten teho-osastolle. Paulus Markkula / Yle

Oululainen Laura Tauriainen on synnyttänyt viimeksi noin yhdeksän vuotta sitten. Hän on nyt raskaana ja laskettu aika on elokuun lopussa. Tauriaisen edellinen synnytys oli vaikea, jonka vuoksi tulevakin synnytys jännittää.

– Ensimmäisessä raskaudessa minulle puhkesi raskaushepatoosi.

Raskaushepatoosi on Duodecimin mukaan maksaan ja sappiarvoihin liittyvä tulehdustila.

Pahin riski siinä on sikiön kuolema. Hepatoosin takia synnytys yleensä käynnistetään, kun on kulunut raskausviikkoja tarpeeksi.

Käynnistetty synnytys myös sattuu ihan hirveästi. Laura Tauriainen

Raskaushepatoosin uusiutuminen on todennäköistä myös Tauriaisen tämänhetkisessä raskaudessa. Tauriaisella on myös raskausdiabetes, mikä sekin aiheuttaa lisäjännitystä.

– Edellinen synnytykseni käynnistettiin ja sen alkamiseen meni yhteensä puolitoista vuorokautta. Itse synnytys kesti 17 tuntia. Minua jännittää, että tuleva synnytys kestää yhtä pitkään. Käynnistetty synnytys myös sattuu ihan hirveästi.

Tiina Kemppainen kertoo, että tämän hetken synnyttävä sukupolvi tuo rohkeasti esille omat toiveensa ja pelkonsa synnytyksen suhteen, mikä on hänen mielestään hyvä asia.

– Kivunhoito on kehittynyt ja kivunlievitysvaihtoehtoja on useita. Synnyttäjät ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja osaavat pyytää kivunlievitystä.

Riskit vähenevät, pelot kasvavat

Samaan aikaan, kun synnytys on siirtynyt saunan lauteilta synnytyssaleihin, ovat riskitkin pudonneet minimiin. Synnytyspelko on kuitenkin lisääntynyt.

Kätilö Ritva Ollila ja osastonhoitaja Tiina Kemppainen ovat molemmat tehneet pitkän uran OYS:in synnytysosastolla. Molemmilla on myös kokemusta ongelmallisista synnytyksistä.Paulus Markkula / Yle

Oulun yliopistollisessa sairaalassa kätilönä toimiva Ritva Ollila ajattelee sen johtuvan osittain mediasta ja osittain siitä, että ihminen ei enää vain luota siihen, että kaikki menee synnytyksessä hyvin.

– Jos edellisessä synnytyksessä on ollut jotain ongelmia, aiheuttaa se monille pelkoa tulevasta synnytyksestä.

Erilaisia pelon syitä on yhtä paljon kuin raskauksiakin. Kipu ei ole ainoa tekijä. Monia mietityttää myös se, selviääkö vauva tai selviääkö itse synnytyksestä.

Myös Tauriainen on huomannut sen, että monia odottavia äitejä vaivaavat jonkinlaiset pelot synnytyksen tai raskauden suhteen.

– Lapsi on suojassa vatsassa. Kuitenkin se, että et tiedä mitä siellä tapahtuu ja millä tavalla sikiö kehittyy, on todella pelottavaa. Ihminen voi hyvin vähän kontrolloida sitä, mitä siellä mahassa tapahtuu. Etenkin synnytyksessä.

Ensisijaisesti ajatellaan niin, että synnytys on tarkoitettu alateitse tehtäväksi. Ritva Ollila

Joillakin pelko kasvaa niin suureksi, etteivät he halua synnyttää alateitse, vaan sektion kautta. Päätös sektiosta tehdään aina lääkärin ja synnyttäjän keskustelujen perusteella.

– Synnytyspelkokeskustelussa kerromme myös alatiesynnytyksestä, vaikka synnyttäjä toivookin sektiota. Alatiesynnytys on aina lähtökohtaisesti turvallisempi vaihtoehto.

Vaikka sektiokin on turvallinen, on se kuitenkin iso leikkaus ja siihen liittyy esimerkiksi vuotovaara.

– Ensisijaisesti ajatellaan niin, että alatiesynnytys on luonnollisin tapa synnyttää, Ollila summaa.

Pelosta eroon puhumalla

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on yhteensä 16 synnytyspelkokeskusteluja pitävää kätilöä, 14 synnytysosastolla ja kaksi äitiyspoliklinikalla. Ritva Ollila on yksi heistä. Hän kertoo, että pelkokätilöt tarjoavat keskusteluapua sitä tarvitseville ennen synnytystä.

– Meillä on synnytyspelkovastaanotto, johon synnyttäjät saavat ajan lähetteen perusteella. Synnytysosastolla keskusteluaikoja on kolme kertaa viikossa. Äitiyspoliklinikalla on kaksi vastaanottoaikaa viikossa.

Olen nimittäin aika kipuherkkä ja minulle on tulossa käynnistetty synnytys, mutta en haluaisi epiduraalia. Laura Tauriainen

Keskustelun avulla selvitetään, mistä pelko ensinnäkin johtuu. Ollila kertoo, että jos syynä on esimerkiksi edellisestä synnytyksestä jääneet pelot, käydään aiemman synnytyksen vaiheet kätilön kanssa läpi ja yritetään yhdessä poimia sieltä kaikki positiiviset asiat seuraavaa synnytystä varten.

Ollilan mielestä keskusteluapu auttaa suurinta osaa synnytyspelosta kärsivistä naisista.

– Minä kysyn joka kerta siltä ihmiseltä, että helpottiko sinua. Välillä näen, että ihmisen olo helpottuu ja joskus sitten näen, että keskustelu sai ainakin uuden suunnan ajatuksille. Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan ollenkaan.

Laura Taurianen on sitä mieltä, että vaikeasta synnytyksestä huolimatta, haasteet alkavat vasta kun vauva on syntynytAlex Hofford / EPA

Hoitohenkilökunta on Tiina Kemppaisen mukaan myös äärettömän ammattitaitoista ja kätilöille on usein erilaisia täydennyskoulutuksia.

– Koulutuksissa käsitellään muun muassa vastasyntyneen ensihoitoa. Jokainen kätilö käy koulutuksessa kerran vuodessa ja sitä järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa.

Tauriainen kertoo, että hän ei koe pelkoaan niin hallitsevaksi, että tarvitsisi juttuhetkeä pelkokätilön kanssa. Neuvolassa hän on kuitenkin puhunut jonkin verran jännityksestään.

– Olemme käyneet läpi edellistä synnytystä ja miettineet eri vaihtoehtoja kivunlievitykselle. Olen nimittäin aika kipuherkkä ja minulle on tulossa käynnistetty synnytys, mutta en haluaisi epiduraalia.

Kun vauva on syntynyt, niin siitä se haastava aika vasta alkaa. Laura Tauriainen

Pelot vaativat Tauriaisen mielestä usein prosessointia ihmisen oman pään sisällä, sekä luottamusta itseensä ja omaan kehoonsa.

– Synnytys on kuitenkin luonnollinen asia. Täytyy myös luottaa siihen, että hoitohenkilökunta tekee päätöksiä molempien, synnyttäjän ja vauvan parhaaksi.

Raskaus kestää yhdeksän kuukautta ja synnytys muutamista minuuteista useisiin tunteihin. Äitinä oleminen on kuitenkin ikuista. Sen myös Tauriainen yrittää muistaa.

– Kun vauva on syntynyt, niin siitä se haastava aika vasta alkaa. Vaikka minunkin ensimmäinen synnytykseni oli rankka, pitkä ja kipeä, eikä se mennyt ihan niin kuin olisin toivonut, niin tähän muuhun kontekstiin verrattuna se todella lyhyt aika.

Muutettu otsikkoa 15.6.2017 klo: 11:04 alkuperäinen otsikko: Nykysynnyttäjät eivät kestä kipua - "Kaikissa paikoissa kipulääkitty pieniäkin toimenpiteitä varten" muotoon Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan "

Faktalaatikosta poistettu tieto synnytyspelkoisten määrän lisääntymisestä. Kyseessä on OYS:n hoitohenkilökunnan arjen havainto, ei tilastollinen fakta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Youtube-video teki vaikutuksen – tennislupaus sai valita opiskelupaikan 200 jenkkiyliopiston joukosta

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 14 - 19:18

Tennislupaus Monica Malinen laittoi Youtubeen recruiting-videon vuotta ennen kuin kirjoitti ylioppilaaksi. Isä, tunnettu suomalainen jalkapallovalmentaja Juha Malinen oli saanut vinkin tästä Tennisliiton entiseltä päävalmentajalta Martin van Daalenilta.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä, miten se homma toimii mutta tarjouksia vain alkoi putkahdella ja loppujen lopuksi niitä tuli ihan käsittämätön määrä. Video teki vaikutuksen, koska Monica on teknisesti niin hyvä, Juha Malinen kertoo.

Monica Malinen sai lähes 200 yliopistolta tarjouksen tulla opiskelemaan ja pelaamaan tennistä. Hänelle oli useammassakin kohteessa mahdollisuus ykköspelaajan paikkaa koulun tennisjoukkueessa ja kaikkea ilmaiseksi.

Tarjouksia vain alkoi putkahdella ja loppujen lopuksi niitä tuli ihan käsittämätön määrä. Juha Malinen

Sen oikean vaihtoehdon valitseminen ei ollut helppoa. Ensin piti kaivaa esiin parhaimmat vaihtoehdot ja ottaa yhteyttä niihin jatkoneuvotteluja varten.

Kentucky veti puoleensa

Pisimmän korren veti pienessä 65 000 asukkaan Bowling Greenissä sijaitseva Western Kentucky University. Tennisliigan 2016 arvokkaimmaksi naispelaajaksi valittu Malinen aloitti opiskelun ja urheilun 21 000 opiskelijan kampuksella tämän vuoden tammikuussa.

– Siellä on yksi Yhdysvaltain kauneimmista kampuksista, kovatasoinen tennisjoukkue, perusjenkkiyliopistoelämä, kulttuurisesti suomalaista lähellä oleva ruotsalainen valmentaja ja paljon muitakin Yhdysvaltain ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, perustelee Monica Malinen.

Naapuriosavaltiossa Tennesseessä sijaitsevaan monestakin asiasta paljon kuuluisampaan Nashvilleen on Bowling Greenistä vain tunnin matka. Rannalle valinnassa jäivät muun muassa niinkin tunnetut ja ilmasto-olosuhteiltaan miellyttävät opiskeluseudut kuin Alabama, Florida, Havaiji ja Etelä-Carolina.

Monica halusi kovaan seuraan

Monica Malinen halusi kuitenkin päästä kovatasoiseen porukkaan, missä omasta pelipaikasta joutuu kilpailemaan. Kentuckyn joukkue sijoittui kolmanneksi maanlaajuisessa National Collegiate Athletic Associationin (NCAA) naisten tennissarjassa. Sijoitus on koulun paras 30 vuoteen.

– Sellaisessa seurassa kehittyy parhaiten. En olisi kuitenkaan etukäteen uskonut, että valmentaja rankkaa minut kakkospelaajaksi ja antaa niin tosi paljon vastuuta kuin on antanut.

Monica Malinen harjoittelee isänsä Juha Malisen kanssa.Timo Nykyri / Yle

Western Kentuckyn naisten tennisjoukkueessa on kahdeksan pelaajaa, joista osa on pelannut jopa neljä vuotta. Nuori tulokas nousi suoraan ryhmän kakkospelaajaksi.

Vanhemmat vaihtopenkille

Monica aloitti tenniksen kolmevuotiaana samaan aikaan kuin kaksi vuotta vanhempi siskonsa Jessica.

– Äiti ja isä laittoivat meidät samaan tenniskouluun. Tykkäsin siitä alusta lähtien, ja siksi sitä on niin paljon tullut pelattua, sanoo Monica Malinen.

Juha Malinen kertoo vaimonsa Eira Malisen kanssa ajatelleensa, että vaikka heistä kummallakaan ei ollut varsinaista tennistaustaa, se voisi olla hyvä laji tytöille ja mahdollistaisi perheen sisäiset nelinpelit.

Juha-isän mukaan Monicalla on temperamenttia.Timo Sipola / Yle

Tyttöjen ollessa pieniä näin tehtiinkin. Ensin Kouvolassa, sitten Kuopiossa ja Oulussa missä Maliset nykyään asuvat. Kun tytöt täyttivät 12 ja 10, nelinpeleille tuli päätepiste, sillä isän ja äidin taidot eivät enää riittäneet.

– Me jouduimme vaihtopenkille, koska emme enää pärjänneet tytöille. Niin sen pitää mennäkin, ja samalla tavalla itsenäisesti tennistä koskevat päätökset ovat menneet tytöillä myös myöhemmin, sanoo Jukka Malinen.

Taitava matkija pienestä pitäen

Vuosia maajoukkuetasolla pelannut Monica Malinen on Suomen eturivin nuoria tenniksen pelaajia. Hän on saavuttanut alle 21-vuotiaiden nelinpelissä SM-kultaa, kaksinpelissä hopeaa ja aikuisten nelinpelissä pronssia.

Isä kertoo, että Monicalla riittää temperamenttia, mutta tyttö pystyy hyvin pitämään tunteet kurissa ja on hyvä joukkuepelaaja. Monican vahvuuksina mainitaan yleensä rystylyönti, lyöntikovuus ja henkinen kantti.

– Monica on liikunnallisesti lahjakas ja taitava. Hänen erityisominaisuutensa on, että hän on hyvä matkimaan. Hän on jo pienestä pitäen pystynyt matkimaan eri huippupelaajien lyöntityylejä ja se on varmaan ollut yksi tärkeimmistä kehityksen siemenistä. Kaikissa pallopeleissä matkijat menestyvät hyvin.

Isä on pysytellyt taustalla

Juha Malinen on aina vierastanut tarinoita joissa nuoren urheilijan vanhemmat tai vanhempi on alkanut päävalmentajaksi ja lähtenyt menemään oma etu edellä. Hän kertoo pyrkineensä välttämään nämä karikot ja on pitäytynyt kuskin ja kannustajan rooliin vaikka ammatiltaan jalkapallovalmentaja onkin.

Jalkapallovalmentajaisä on tenniksen parissa kuski ja kannustaja.Juha Mäntykenttä / Yle

Isän rooli on Malisten mukaan edelleen kuunnella, antaa mahdollisuuksia ja kannustaa. Tyttärensä tuntevana isä näkee reaktiot pelin aikana ja sen jälkeen ja pystyy antamaan vinkkejä tekemiseen.

– Isä ymmärtää urheilusta ja pystyy antamaan palautetta. Ei ehkä pelillisiä asioita, mutta erilaisia henkisiä juttuja, sanoo Monica Malinen.

Tutkinto ja tennis käsi kädessä

Monica Malisen on määrä valmistua neljän vuoden aikana. Vielä on vähän auki, onko lopullinen päämäärä liiketalouden, sisustussuunnittelun, valmennuksen vai fysioterapian parissa. Suomessa vastaavia mahdollisuuksia ei ole. Yhdysvalloissa voi saada molemmat, eli tutkinnon ja tenniksen treenaamisen.

– Se on hyvä alusta ammattilaisuuteen. Suoritan ensin tutkinnon ja siten katsotaan, onko minusta ammattilaiseksi. Suomessa yliopisto-opiskelut veisivät paljon enemmän aikaa ja ne olisi vaikea sovittaa yhteen treenaamisen kanssa.

Urheilijaopiskelijan päivät ovat pitkiä.

Urheilijaopiskelija tekee pitkiä päiviä.Timo Sipola / Yle

– Herään aamulla seitsemän aikoihin. Puoli kahdeksaksi menen salille aamutreeneihin. Koulu alkaa yhdeksän–kymmenen aikoihin ja loppuu kahdelta. Sen jälkeen ovat vuorossa iltapäivätreenit ja illat käytetään opintoihin.

Välissä tietysti syödäänkin, mutta varsinaisia vapaa-ajan ongelmia ei ole.

Tennisperheissä raakojakin ratkaisuja

Urheilun parissa kymmeniä vuosia työtä tehnyt Suomen tunnetuimpiin jalkapallovalmentajiin kuuluva Juha Malinen kertoo suhtautuvansa huolestuneesti siihen kilpailutilanteeseen, mihin lapset joutuvat monesti jo jopa alle kymmenvuotiaana. Hän kertoo kuulleensa aivan liikaa sellaisia paineita että pitäisi mennä sinne ja tänne, pitäisi käydä niissä ja niissä turnauksissa ja pitäisi mennä ulkomaille kouluun.

– Tenniksen parissa tehdään aika rohkeitakin ratkaisuja, koko perhe tai toinen vanhemmista muuttaa nuoren kanssa Amerikkaan johonkin akatemiaan. Silloin ollaan vaarallisella alueella.

– Olen ajatellut alusta alkaen, että antaa lapsen rauhassa kehittyä. Hyvä esimerkki oli Jarkko Nieminen, joka varsin myöhäisessä vaiheessa kehittyi omaa tietään ja monipuolisuuden kautta hyväksi pelaajaksi.

Hän on jo pienestä pitäen pystynyt matkimaan eri huippupelaajien lyöntityylejä. Juha Malinen

Toisaalta urheilumies on huolissaan toisestakin ääripäästä eli suomalaisten lasten ja nuorten vähäisestä liikunnasta. Aikaisemmin omaehtoinen liikunta koulun välitunneilla ja vapaa-ajalla oli normi, mutta enää se ei sitä ole. Jopa ohjattua koululiikuntaa on vähennetty.

– Tämän kehityksen selkeä seuraus on tämän hetken nuorten heikko fyysinen kunto. Jos koulussakin toimitaan näin, ollaan vaarallisella tiellä. Me olemme menossa kohti suurta katastrofia ja kyse on jo ihan kansanterveydestä.

VHS-kaseteista Youtube-videoihin

Oman osaamisen esitteleminen Youtube-videoilla on arkipäivää monissa urheilulajeissa. Esimerkiksi jalkapallon parissa ne ovat tavallinen keino mainostaa itseään ja päästä eteenpäin uralla. Pohjoisamerikkalaisiin college-joukkueisiin pyrittäessä niillä on suuri merkitys.

Juuri nyt Monica on kesälomalla Oulussa, mutta heinäkuun lopulla on edessä paluu jenkkeihin.Timo Sipola / Yle

Tällaiset videot ovat tehokkaita sellaisten urheilijoiden kohdalla, joiden menestyksestä ja osaamisesta on helposti saatavilla luotettavaa tilastotietoa myös muuta kautta.

Esimerkiksi Afrikan maista Eurooppaan pyrkivien jalkapalloilijoiden kohdalla pelkän videon varassa ei ketään rekrytoida vaan yleensä kykyjenetsijät menevät paikan päälle omin silmin katsomaan minkälainen pelaaja on kyseessä.

Ennen Youtubea vastaavia rekrytointivideoita tehtiin VHS-kaseteille, dvd-levyille ja muistitikuille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maaseudun perussuomalainen etsii uutta poliittista kotia – "Sellainen ailahdus syntyi jo rinnassa"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 14 - 09:20

Kansanedustajaehdokkaanakin ollut veteliläinen Vuokko Lahti suree monen maaseudun asukkaan puolesta perussuomalaisten muuttumista. Perussuomalaiset oli aikanaan se puolue, jossa Lahti koki voivansa tehdä töitä heidän hyväkseen. Perhonjokilaaksosta Keski-Pohjanmaalla tulikin yksi puolueen vankkoja kannatusalueita: esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaiset saivat Kaustisella 37 prosenttia äänistä ja Vetelissä 28.

– Täällä on ihmisiä, jotka ovat tehneet töitä vuosikymmeniä SMP:n pohjalta, nähneet sen kitkerän lopun ja perustaneet uuden puolueen, ja se on ollut jotenkin niin meitä, sanoo Lahti.

Hän uskoo, että monen mielestä tuo työ meni hukkaan yhdessä viikonlopussa. Tietysti on niitäkin, joiden mielestä työn pitää jatkua. Ja niitä, jotka tulevat mukaan uuden linjan ansiosta.

Vaihtoehto keskustalle

Lahti valitsi perussuomalaiset aikanaan, koska koki puolueen hyväksi vaihtoehdoksi keskustalle. Hän uskoi sen hoitavan maaseudun ihmisten hätää ja pettymystä. Vetelissä perussuomalaiset oli hänen mukaansa aito vaihtoehto, jolla oli sananvaltaa ja takanaan hyvää asiapolitiikkaa.

– Konservatiiviset arvot, perinteiden kunnioitus, maaseudun puolesta ja kuitenkin pieni anarkismi mukana. Pieni.

Muutosta tapahtui jo 2011 eduskuntavaaleissa. Ensimmäinen jytky oli vaihtoehtoa keskustalle, ja maaseudun ääni kanavoitui. Nuiva rintama sai kuitenkin läpi myös halla-aholaisia.

Viimeistään asiat muuttuivat vuonna 2015, kun isot turvapaikanhakijamäärät ja Euroopan kehitys toivat puolueen riveihin niin paljon yhteiskuntaan pettyneitä, että touhu lähti Lahden mukaan lapasesta.

Se ei ollut enää mun perussuomalaisuutta Vuokko Lahti, entinen perussuomalainen

Lahti sanoo, että nuiva asenne maahanmuuttajiin ja pakolaisiin alkoi näkyä paikallisesti jo aiemmin. Hän päätti silti kestää valtuustokauden loppuun. Sitten tuli tilaisuuksia, jotka vetivät puolueen mainetta ja Vuokkoa sen mukana sellaiseen suuntaan, ettei hän voinut enää seistä rivissä.

– Se ei ollut enää mun perussuomalaisuutta.

Vuokko Lahti puolusti omassa kunnassaan pakolaisten ja pienessä määrin jopa turvapaikanhakijoiden ottamista "ainoana perussuomalaisena suvakkina", ja hänen perheensä koki sen vuoksi kovia.

– Niitä piirteitä pelkään nyt todellakin valtakunnallisesti.

Onko tulevaisuuden puolue jotain muuta kuin puolue?

Lahti erosi perussuomalaisista jo keväällä, protestiksi näyttävästi. Hän sanoo tietävänsä monia, jotka ovat joko lakanneet toimimasta aktiivisesti tai jättäneet vain hiljaa jäsenmaksun maksamatta.

Eropäätös oli kipeä, haikea ja raskas, mutta olo myös valtavan helpottunut. Puolue oli muuttunut vuosien varrella niiin rajusti, ettei Vuokko voinut omien sanojensa mukaan katsoa itseään enää peilistä. Nyt hän kokee voivansa olla taas oma itsensä eikä hän enää värity toisten mielipiteiden kautta.

Silti Lahti kokee kodittomuuden tunnetta: mikään puolue ei istu omiin ajatuksiin. Keskusta on hänelle liian iso ja vahva valtapuolue, sillä Lahti on halunnut olla aina altavastaajan puolella.

Vuokko Lahti on miettinyt jopa sitä, halutaanko enää liittyä puolueisiin. Vai olisiko tämä oikea aika joidenkin asioiden liikkeille, sellaisten kuin Vetelissä kyläkouluasioiden jälkimainingeissa syntyneen Pro Vetelin tai Pietarsaaressa aktiivisen Pro Pietarsaaren? Vai voisiko parhaiten vaikuttaa tavallisena kansalaisena pitämällä vain kovaa ääntä.

– Sekin on tärkeää: että on yksittäisiä ihmisiä, jotka uskaltavat, sanoo Lahti.

Jos tiistaina syntyneen eduskuntaryhmän Uuden vaihtoehdon pohjalta rakentuisi uusi puolue, se voisi olla myös Lahden vaihtoehto.

– Sellainen ailahdus syntyi rinnassa...

Soinin ei puoluetta tarvitse perustaa, hän on antanut politiikalle jo niin paljon, että voi halutessaan elää jo tavallista elämää, sanoo Vuokko Lahti. Mutta maltillisten henkilöiden perussuomalainen puolue, jolla on sopiva ohjelma, sille olisi kysyntää:

– Jos minä en sitä tarvitse, on varmasti ihmisiä jotka tarvitsevat, sanoo Lahti.

Maahanmuutto ei ole kaikkialla mikään iso asia

Hän on yhä myös "ihan hirveän surullinen" puolueesta luopumisestaan. Puolueohjelman takana hän voisi yhä seistä, mutta ihmisten käytös ei ole enää samaa.

Hän pelkää puolueen taustalla olevaa, hallitsematonta voimaa.

– Pelkään, ettei sellaista arvojohtamista tai auktoriteettia löydy, että saataisiin se massa pidettyä aisoissa.

Lahti sanoo, ettei maahanmuuttokriittisyys esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ole mikään iso juttu. Isoissa kaupungeissa voi toki olla toisin. Maahanmuuttokriittisyys on osa puoluetta, ja töitä on tehty, jotta hallitsematon maahanmuutto saatiin hallintaan, sanoo Lahti. Se on tehtävä hänen mukaansa eleettömästi taustalta, neuvotellen ja sovittelevasti. Ei uhoten tai öykkäröiden.

Putoaminen hallituksesta herätti Lahdessa paljon ja monenlaisia ajatuksia. Kenttäväki valitsi Halla-ahon, ja muut tekivät omia ratkaisujaan. Lahti ymmärtää kenttää, mutta myös sen, että Suomessa toimitaan pelisääntöjen mukaan. Nyt mukana on piirteitä, jotka eivät niitä täytä.

Kuten ihailemansa Timo Soini hänen mukaansa voisi sanoa: Sitä saa mitä tilaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Professori Tuula Putus: Kokkolan Länsipuiston koulun sisäilmaongelma yksi maan pahimmista tänä vuonna

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 14 - 08:36

Kokkolalaisen Länsipuiston koulun sisäilmaongelmat ovat osoittautumassa pelättyä pahemmiksi. Tänä keväänä tehdyn seurantakyselyn perusteella koulun tilanne on vakava: koulussa työskentelevien oireet ole helpottaneet, vaikka koulua on remontoitu useaan otteeseen.

Pahin tilanne on koulun alimmissa kerroksissa opiskelevilla yläkoululaisilla. Oirekyselyyn vastanneiden 94 yläkoulun oppilaan terveydentila on hälyttävän huono, oireita ja infektioita on paljon, osan oireet ovat kroonistuneet, toistuvat usein ja moni tarvitsee jatkuvaa lääkitystä.

Lukiolaisista sisäilman aiheuttamia haittoja kokivat kaikki yli 200 kyselyyn vastannutta Kokkolan suomalaisen lukion opiskelijaa. Oireita oli yli puolella. Henkilökunnasta yli puolet kokee terveyteen tai viihtyvyyteen liittyviä haittoja huonon sisäilman vuoksi. Heillä on muun muassa käheyttä, alempien hengitysteiden oireita, silmä- ja iho-oireita ja väsymystä.

– Koulusta on löydetty mikrobeja, erityisesti alapohjasta. Alapohjarakenteissa on vaurioita, ja eniten oireilevat oppilaat käyvät koulua alimmissa kerroksissa. Ylemmissä kerroksissa tilanne on hieman parempi, mutta ei hyväksyttävällä tasolla, sanoo tutkimuksen tehnyt työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

"Epätavallinen tilanne"

Tuula Putus pitää Länsipuiston koulun sisäilmaongelmaa yhtenä pahimmista, mitä Suomessa on tullut tänä vuonna vastaan.

– Oppilailla on selvästi samanikäisiä enemmän astmaa ja infektiosairauksia, lääkärissä käyntejä ja hoidon tarvetta. Kaikki meidän mittarimme näyttävät, että kysymys on epätavallisesta tilanteesta, Putus toteaa.

Oirekyselyn perusteella sairastumisen vaaraa ja todennäköisyyttä mittaava terveysriski on oppilaiden kohdalla arvioitu sietämättömäksi, koska moni on jo sairastunut pysyvästi. Henkilökunnan riski on kohonnut.

– Länsipuistossa on tehty korjausyrityksiä, avattu rakenteita, otettu näytteitä ja yritetty tehostaa ilmanvaihtoa. Tehdyt toimet eivät ainakaan vielä näytä auttavan. Tarvitaan lisää toimenpiteitä, eikä ole hyvä pitää lapsia siellä korjausten keskellä. Kaupunki joutuu tästä vetämään omat johtopäätöksensä, Putus toteaa.

Länsipuiston koulussa on vajaa 800 yläkoulun ja Kokkolan suomalaisen lukion oppilasta ja 50 henkilökuntaan kuuluvaa. Oirekyselyyn heistä vastasi runsaat 330. Vertailuun on käytetty edellistä kyselyä ja muita suomalaisia kouluaineistoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teitkö kesälistan? Kohtuullisuusprofessori neuvoo pitämään sen lyhyenä: "Jos on pitkä lista unelmia, niin stressin puolellehan se kippaa"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 14 - 07:25

Summer bucket listit eli listat kesällä toteutettavista mukavista asioista saavat armon kokkolalaiselta kohtuullisuusprofessorilta. Kunhan lista pysyy lyhyenä.

Kasvatustieteilijä ja Jyväskylän yliopiston professori Juha T. Hakala on tullut tunnetuksi muun muassa filosofiastaan kehottaa ihmisiä kohtuullisuuteen. Hän ihmettelee myös tuoreimmassa kirjassaan, miksi kohtuus ei riitä.

Hakala suhtautuukin yleisesti ottaen epäillen niin sanottuihin to do -listoihin eli työlistoihin.

– Kun työelämä on jatkuvaa to do -orientaatiota, en oikein haluaisi, että tällainen ajattelu leviäisi myös vapaa-aikaan. Erityisesti kesällä olisi ladattava akkuja, levättävä ja suorastaan voimaannuttava.

Hän myöntää kuitenkin, että ihmiset ovat kovin erilaisia, ja toiset voivat jopa stressaantua siitä, että ei ole tavoitteita.

Summer bucket listeihin, joissa ihmiset luettelevat unelmiaan kesän ajalle, Hakala suhtautuu hieman suopeammin kuin arjen työlistoihin.

– Unelmia täytyy sentään olla. Jos on aina halunnut käydä Lofooteilla, eikä ole koskaan saanut sitä aikaiseksi, niin kai asiasta on hyvä päättää. Ettei sitten joskus tule mieleen se harmitus, etten ehtinyt käydä edes Lofooteilla.

Mutta tarkkana pitää olla:

– Jos on pitkä lista unelmia toteutettavana, niin stressin puolellehan se kippaa. Elämä ja sen hallinta on tarkkaa puuhaa.

Onnistunut lista, jos sellaisen haluaa tehdä, on Hakalan mukaan lyhyt. Kohtuullisuusprofessori on itsekin tehnyt tälle kesällä listan – poikkeuksellisesti, hän korostaa. "Voimaannuttaviin kesäunelmiin" kuuluu kalareissu Pohjois-Ruotsiin. Toinen merkintä näyttää jo enemmän to do -asialta, mutta Hakala löytää sille oman kategorian:

– Sen voi hyväksyä esimerkiksi sillä perusteella, että se tukee harmoniaa lähipiirissä..

Tällaisia kesälistoja tekivät Kälviän Ruotsalon ekaluokkalaiset:

Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas Ruotsalolaisen ekaluokkalaisen kesälista.Lotta Vähäkangas

Aikuisten listat ovat pidempiä: tältä näyttävät 28-vuotiaan naisen lista, 44-vuotiaan naisen lista, 36-vuotiaan miehen lista ja kuusikymppisen miehen lista.

28-vuotiaan Tiian Summer Bucket List.Yle 44-vuotiaan Annukan lista.Yle 36-vuotiaan Johanin kesälista.Yle Kuusikymppisen miehen kesälista.Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perussuomalaiset piirijohtajat ovat hämmentyneitä puolueen kahtiajaosta – "Ei ollut Soinilla malttia"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 13 - 16:29

Perussuomalaisen eduskuntaryhmän hajoaminen on saanut perussuomalaisten puoluekentän hämmennyksen valtaan. Ylen piirijohtajille tekemän soittokierroksen perusteella osalle tieto tuli täytenä yllätyksenä.

– Tätä osattiin epäillä, mutta en olisi uskonut, että tällaisia muutoksia näin nopeasti tapahtuu, sanoo Uudenmaan piirin hallituksen puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, joka johtaa 2 000 jäsenen piiriä.

– Enemmistö piirien jäsenistä saattaa siirtyä uuteen ryhmään, Sinisalo arvioi.

Yön yli on nukuttava, että nähdään mihin tilanteeseen tämä johtaa. Veijo Niemi, Pirkanmaa

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi kertoo, että hänellä oli ennakkoaavistuksia erkaantumisesta, mutta vahvistuksen aavistukselleen hän sai vasta Ylen toimittajan soittaessa.

– Yön yli on nukuttava, että nähdään mihin tilanteeseen tämä johtaa, Niemi sanoo.

"Perussuomalaiset tarjoaa poliittista viihdettä koko rahalla"

Myös Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Heli Kupari oli ollut päivän töissä ja uutispimennossa. Uutisen kuulleessaan hän herähti nauramaan.

– Perussuomalaiset tarjoaa nyt poliittista viihdettä koko rahalla. Nyt politiikka kiinnostaa varmaan sellaisiakin, joita se normaalisti ei kiinnosta, Kupari sanoo, muttei vielä halua kertoa omista suunnitelmistaan.

– Ei ole mitään syytä miksi pitäisi lähteä mihinkään. Liikehdintää varmaan tulee olemaan piiritasolla molempiin suuntiin.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Janne Aso, Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Aso kertoo olettaneensa, että jotain liikehdintää on luvassa. Näin monen edustajan lähteminen oli kuitenkin hänellekin yllätys.

– Tunnelmat ovat odottavat, katsotaan mitä tapahtuu. Meillä on illalla piirijärjestöjen puheenjohtajien neuvottelut, joissa analysoimme, mikä tilanne tällä hetkellä on. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

"Sydämeni musertui ja puristui lauantaina"

Tiukimmin uskollisuutta Soinille ja uudelle ryhmälle vannoo Lapin piirin puheenjohtaja Matti Torvinen.

– Voin sanoa, että sydämeni musertui ja puristui lauantaina kun puheenjohtajistossa havaitsin, että äärioikeistolaiset ovat kaapanneet vallan perussuomalaisessa puolueessa ja häikäilemättömästi olivat viemässä puolueen koko aikaisemmin tehtyä työtä äärioikeiston käsiin, Torvinen sanoo.

– Silloin ajattelin, että tämä ei voi olla totta. Että minun kohdallani se ei voi jatkua enää. Eli ehdottomasti olen Timo Soinin mukana.

Ehdottomasti olen Timo Soinin mukana. Matti Torvinen, Lappi

Myös Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Kati Kähkönen tuntee uuden ryhmän omakseen. Hän sanoo, ettei ole valmis laittamaan tikkua ristiin Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen eteen.

Etelä-Savon osalta Kähkönen arvioi, että noin 40 prosenttia puolueen kannattajista on tyytyväisiä muutokseen ja kannattaa Halla-ahoa. 60 prosenttia kannattaa Kähkösen mukaan vanhaa soinilaista järjestystä. Iso osa tuki avoimesti Sampo Terhoa puheenjohtajaksi.

"Uudelle puheenjohtajalle ei annettu mahdollisuutta"

Perussuomalaisista piireistä löytyy myös vahvaa Halla-ahon kannatusta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen ihmettelee tilannetta eikä aio lähteä perussuomalaisista mihinkään.

– 20 vuotta on tehty työtä puolueen hyväksi. Viimeisenä olisin ajatellut, että Timo Soini lähtee ja muodostaa oman ryhmän. Olisiko ollut mahdotonta olla oppositiossa? Ei ollut Soinilla malttia, Moilanen sanoo.

– Minä en ole lähdössä mihinkään. Viikonloppuna Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Kun valinnat on tehty, niin pulinat pois. Me pysymme piirijärjestönä paikallamme.

Olisiko ollut mahdotonta olla oppositiossa? Ei ollut Soinilla malttia. Ahti Moilanen, Pohjois-Pohjanmaa

Uuden ryhmän muodostuminen tuli yllätyksenä Hämeen piirin puheenjohtajalle Matti Lintukorvelle. Hänen mukaansa Hämeessä ei ole puoluekokouksen jälkeen ollut mitään jälkipuinteja ja vain vähän on tullut yhteydenottoja jäseniltä.

– Ihmetys on nyt suuri, Lintukorpi sanoo.

– Kyllähän tässä nähdään millaista show'ta tämä koko politiikka on. Jokainen joka vähänkin seuraa asioita niin pystyy kyllä näkemään, mitä on tapahtunut. Ei ole kyllä annettu uudelle puheenjohtajalle edes mahdollisuutta näyttää onko yhteistyökykyinen vai ei.

Markku Saarikangas uskoo, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin.Petteri Paalasmaa / AOP

Myös Helsingin piirin hallituksen puheenjohtaja Markku Saarikangas aikoo itse olla uskollinen perussuomalaisille, vaikka ei ole jyrkän maahanmuuttokriittisen siiven edustaja.

– Perussuomalaiset on minulle tärkeä asia ja meillä on aidosti jäsenet voineet päättää, kuka meitä johtaa. Nyt kun päästiin ensimmäisen kerran testaamaan tätä, niin käy ilmi, että tällainen varasuunnitelma on tehty todennäköisesti jo jokin aika sitten, Saarikangas sanoo.

– Minun mielestäni tämä on ihan pohjanoteeraus. Uskon, että piirihallituksen jäsenistä valtaosa jatkaa, koska valtaosa oli voimakkaasti Halla-ahon taustalla ennen puoluekokousta. Uskon, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin.

Uskon, että Helsingissä perussuomalaiset jatkaa perussuomalaisina suurelta osin. Markku Saarikangas, Helsinki

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajan, Marko Koskisen lähtijöiden määrä yllätti. Hän itse tukee uutta puoluejohtoa ja on neuvoo muitakin katsomaan tilannetta rauhassa.

– Laitoin jäsenillemme ohjeen, että ei tehdä mitään hätiköityä, keskiviikkona tavoitettu Koskinen sanoo.

Uusi vaihtoehto -ryhmästä puolue

Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja, keskeinen puoluevaikuttaja Raimo Vistbacka uskoo, että uusi vaihtoehto -ryhmästä muodostuu nopeastikin puolue.

Satakunnan piirin puheenjohtaja Anssi Joutsenlahti kertoo tienneensä uuden ryhmän perustamisesta eilisestä alkaen. Hänen arvelunsa siitä, että alkujaan 20 hengen ryhmä suurenee edelleen, näyttää käyvän toteen.

Keskustalla, Kokoomuksella ja Uusi vaihtoehto -ryhmällä on tällä hetkellä eduskunnassa 107 edustajaa.

.

Yle Uutisgrafiikka Puoluetoimistolta odotetaan ohjeita

Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jani Kolehmainen kertoo odottavansa puoluetoimiston neuvoja.

– Ei tämmöisestä ole kokemusta, niin en tiedä mitä tulee tapahtumaan. Odotan, että puoluetoimistolta tulee neuvontaa asiasta. Rupean sitten soittelemaan paikallisyhdistyksiä läpi ja tyynnyttelemään ihmisiä, Kolehmainen sanoo.

Kolehmainen ei lähde arvioimaan sitä, lähtevätkö piirin jäsenet uuteen vai pysyvätkö perussuomalaisten jäseninä.

– Tilanne on vielä niin arka, että en uskalla arvioida tilannetta ollenkaan. Tämä tuli varmasti tietyllä tapaa yllätyksenä, että tämä erkaantuminen tapahtui niin nopeasti.

Vielä maanantaina piirijohtajat arvioivat, että Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi ei aiheuta joukkopakoa puolueen riveistä.

Juttua on korjattu kello 18.02: Uudenmaan piirijohtajan lausuntoa on muutettu julkaisun jälkeen.
Juttua on korjattu 14.6. kello 10.00: Pohjois-Karjalasta juttuun tuli erehdyksessä kansanedustajan Pentti Oinosen kommentit. Hän kertoi tienneensä uuden ryhmän muodostamisesta jo sunnuntaina, ja että ratkaisu tehtiin, jotta saadaan Suomeen toimiva hallitus. Kommentit on poistettu ja lisätty piirijohtaja Marko Koskisen kommentit.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Energiapihi market käyttää hyväkseen aurinkoa – hiilijalanjälki pienenee ja säästöjä syntyy

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 13 - 14:02
Mistä on kyse?
  • Oulussa on kehitelty ruokamarket, jonka energiakulutus on alle puolet siitä, mitä vastaava 1 200 neliömetrin kauppa kuluttaisi.
  • Kauppa tuottaa energiaa omin tarpeisiinsa muun muassa aurinkopaneeleilla.
  • Pilottimarketilla on tarkoitus selvittää, voisiko sillä tuottaa sähköä myös ulkopuoliseen verkkoon.
  • Kaupassa energiaa kuluu eniten lämmitykseen, valaistukseen ja kylmälaitteisiin.

Oululaismarketin tekniikassa on tavoiteltu energian säästöä kaikissa mahdollisissa paikoissa. Rakennuksen tarvitsema kylmäenergia ja lämpö tuotetaan samoilla laitteilla. Sähköä ja lämpöä kerätään katolla olevilla paneeleilla ja valaistuksessa valotehoa on vähennetty suuntaamalla led-lamput hyllyihin lattian sijasta.

Aurinkoisena päivänä koko sähköenergiasta puolet voidaan saada niistä, kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT) aurinkovoimalan suunnittelija, projektipäällikkö Klaus Känsälä.

– Parhaina päivinä pystymme tuottamaan itse kaiken kylmälaitteiden tarvitseman sähkön, Osuuskauppa Arinan kiinteistöpäällikkö Asko Lehto kertoo.

Osuuskauppa Arinan kiinteistöjohtaja Seppo Jakolan mukaan energipihin pilottikaupan sähkönkulutus 240 kWh neliömetriltä vuodessa on alle puolet siitä, mitä normaalimarketissa kuluu vuosittain.

Hiilijalanjälki pienemmäksi      

Kaupassa energiaa kuluu eniten lämmitykseen, valaistukseen ja kylmälaitteisiin. Kylmälaitteiden osuus marketeissa on jopa 40 prosenttia, mikä on uusilla ratkaisuilla pystytty pudottamaan noin puoleen.

– Totta kai tämä on kustannuskysymys, mutta kyllä tämä on kannattava investointi. Lisäksi tässä on myös muita arvoja mukana. Tämä pienentää hiilijalanjälkeä sekä lisää kotimaisen energian käyttöä ja paikallista energiantuotantoa, sanoo Känsälä.

Osuuskauppa Arinan kiinteistöpäällikkö Asko Lehto kertoo, että Tuiran liikkeen energiankulutus on saatu putoamaan noin kolmannekseen, jos sitä verrataan samankokoisen perinteiseen liikkeeseen.

Kaupan ilmastointikonehuoneesta paljastuu myös uudenlainen tekniikka. Yhdellä laitteistolla tuotetaan sekä kaupan kylmälaitteiden ja että liiketilan ilmastoinnin tarvitsema jäähdytys.

Järjestelmässä käytetään perinteisten ympäristövaarallisten kaasujen sijasta teollisuudesta peräisin olevaa puhdistettua hiilidioksidia.

– Tällä järjestelmällä tuotetaan myös kaupan tarvitsema lämpöenergia niin kiinteistön kuin käyttövedenkin lämmitykseen, kertoo projektipäällikkö Jari Karhu Jetitek Oy:stä.

Energiaa myös myyntiin

VTT:n tavoitteena on selvittää, voidaanko tällaisilla ratkaisuilla saada kokonaisuus, jolla olisi jatkossa todellista merkitystä niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin energiantuotannossa.

Energiapihin kaupan ideaan kuuluu sekä säästää ulkopuolelta ostettavaa energiaa että myös tuottaa sitä ulkopuoliseen verkkoon silloin, kun oma energian tarve on pieni.

Kaupan energiankäyttöä voidaan ohjata sähköverkon kuormitusta tasaamalla. Kaupan kylmäketju voidaan irrottaa verkosta tietyksi ajaksi hyödyntämällä uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Esimerkiksi aamulla energian hinta on alhaalla, jolloin on edullisinta ladata kilowatteja talteen ja käyttää ne myöhemmin.

– Tavoitteena on saada kokonaisuus, jolla voidaan tuottaa sähkövoimaa isossa mittakaavassa ja myydä sitä eli tehdä liiketoimintaa näillä ratkaisuilla, Klaus Känsälä kertoo.

Hanke on osa suurempaa VIRPA-hankekokonaisuutta, ja se päättyy ensi vuoden huhtikuussa. VTT:n lisäksi siinä ovat mukana Oulun yliopisto sekä yritysosapuolina Fingrid, S-ryhmä, Rejlers, Jalecon, Jetitek, Green Energy Finland, Fidelix ja Emtele. Tutkimuksen kokonaisvolyymi on noin miljoona euroa.

Seuraava askel on saada hankkeeseen mukaan lisää liikekiinteistöjä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanha navetta voi saada uuden elämän ravintolana tai ateljeena – remonttituki on kuitenkin tiukassa

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 13 - 10:08
Mistä on kyse?
  • Museoviraston myöntämien, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten korjaamiseen suunnattujen avustusten määrä on pysynyt edellisiin vuosiin nähden lähes ennallaan
  • Valtion myöntämä rakennusperinnön hoitoavustuksen määrä on sen sijaan kokenut 2010-luvulla romahduksen

Museovirastolta on haettu avustuksia vanhojen navetoiden korjaustöihin vain vähän.

Elyllä ja Museovirastolla ei ole suoraa tilastoa entisöidyistä navetoista, mutta Museoviraston rakennustutkija Juhani Turpeisen mukaan perinteisesti korjausavustukset anotaan yleensä päärakennuksiin.

Viime vuoden aikana Museovirasto sai 50 rakennusperinnön hoitoon tarkoitettua avustushakemusta, Turpeinen kertoo.

– Pohjois-Pohjanmaalla myönnettiin maakunnalle kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin kohteisiin entisöintiavustusta yhteensä 124 000 euroa ja avustuksen sai yhteensä 19 kohdetta.

Vanhaa kunnioittavaan korjausrakentamiseen myönnettyjen avustusten suuruus vaihteli 1 400 ja 21 000 euron välillä. Pohjois-Pohjanmaalla Museovirastolta suurimman yksittäisen avustuksen sai Salmelan pappila Oulun Haukiputaalla.

Vähemmän rahaa, vähemmän hakemuksia

Valtio on pudottanut avustusten määrää vuosi vuodelta. Vaikka Museoviraston avustusluvut ovat säilyneet lähes entisellään, niin elyn puolella ne ovat suorastaan romahtaneet.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan elyssä rakennusperinnön hoitoavustuksen määrä oli viime vuonna 84 000 euroa ja tänä vuonna summa on 72 000 euroa, kertoo suunnittelija Sirpa Lehtola.

Uuden elämän saaneet navetat toimivat useimmiten varastoina. Taiteilija Sampo Kaikkosen navetta-ateljee on kuitenkin poikkeus.

– Määräraha rakennusperinnön hoitoavustuksiin Pohjois-Pohjanmaan elylle vuonna 2007 oli 364 000 euroa. Vuonna 2012 se oli 222 000 euroa.

Parhaimpina vuosina Pohjois-Pohjanmaan elyyn tuli avustushakemuksia noin 200. Elyn rakennusperinnön hoitoavustus on tarkoitettu tukemaan ennen kaikkea rakennusperinnön säilymistä, elyn alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan elylle tuli tänä vuonna 70 hakemusta. Viime vuonna avustuksen sai 41 kohdetta. Tuen suuruus oli keskimäärin 2 000 euroa. Pienimmät summat ovat noin 500 euroa. Suurin yksittäinen avustus viime vuonna oli 10 000 euroa.

Navetan uusi elämä

Yks Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimmista uuden elämän saaneista navetoista on Haukiputaalla ravintolana toimiva Ravintola Navetta. Myös Raahessa Langin Alakartanon pihapiirissä sijaitsevaa vuonna 1850 rakennettua kivinavettaa on saanut Museoviraston avustuksen.

Museoviraston mukaan entisöity navetta toimii useimmiten varastona, mutta ravintola- ja kahvilakäytön lisäksi niistä on tehty myös työpajoja. Oulun Ylikiimingissä Seluskanjärven rannalla sijaitseva Sampo Kaikkosen taidegalleria on uusionavettana ainutlaatuinen.

Korjaus 14.6. klo 17:16 Juhani Turpeinen on rakennustutkijana Pohjois-Pohjanmaan museossa, ei Museovirastossa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vesirokko on mainettaan pahempi – tässä järjestyksessä lapset rokotetaan tautia vastaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 13 - 07:10

Suomalaislasten vesirokkorokotukset aloitetaan syyskuussa. Ensimmäisen vuoden aikana rokotetaan suuri joukko vesirokolta säästyneitä lapsia puolentoista vuoden ikäisistä viidesluokkalaisiin.

Ensimmäiselle vuodelle rokotteita on varattu hiukan yli 230 000 annosta. Annosten määrä on arvioitu sillä perusteella, kuinka moni lapsi ei ole vielä sairastanut vesirokkoa. Se puolestaan tiedetään jäännösverinäytteistä tehdyistä tutkimuksista: tavallisista verinäytteistä on jäänyt yli verta, josta on tutkittu, onko lapsi sairastanut vesirokon.

Vesirokko neljän kuukauden ikäisellä lapsella.AOP

Vaikka rokotusohjelma alkaa syksyllä, kaikkia lapsia ei rokoteta heti ohjelman alettua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus on, että lapset rokotetaan tavallisten ikäkausitarkastusten yhteydessä, eli koululaiset saavat rokotteen kouluterveydenhoitajakäynnillä ja pienemmät neuvolassa.

– Kunnat ovat olleet huolissaan lisäkäynneistä terveydenhoitoon, näin lisäkäyntejä ei tule, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Näin paljon rokote säästää

THL:n laskelmien mukaan Suomi säästää vesirokkorokotteella tuottavuuskustannuksissa noin 14 miljoonaa euroa vuodessa.

Terveydenhuollon kuluista säästetään 2,1 miljoonaa vuodessa.

Vesirokko aiheuttaa töistä poissaolopäiviä 76 000 vuosittain, eli 7 prosenttia kaikesta tilapäisestä poissaolosta.

Käytännössä moni lapsi saa rokotteen vasta ensi vuonna. Sitä ennen rokotteen voi hankkia myös itse omalla kustannuksella, mutta Leinon mukaan ensi vuoteen on kuitenkin pääosin turvallista odottaa.

– Rokote kannattaa hakea itse, jos perheessä on esimerkiksi hyvin sairas lapsi, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Muuten kannattaa odottaa. Toki rokotteen voi hakea esimerkiksi myös siinä tapauksessa, jos päiväkodissa on liikkeellä rokkoa ja pelkää lapsen sairastuvan siihen.

Rokote voi estää taudin, jos sen ottaa vielä kolmen päivän sisällä altistuksestakin.

"Vesirokosta elää väärinkäsityksiä"

Suomessa hieman yli viisi prosenttia ikäluokista on ostanut rokotteen omalla kustannuksellaan. Käytännössä jokaisella koululuokalla on jo muutama rokotettu lapsi. Rokotettujen määrä on viime vuosina noussut hiukan.

Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan viime vuonna pitkän pohdinnan jälkeen.

– Sitä on suositeltu jo vuonna 2008 ja yritetty koko ajan saada budjettiin. Tässä välissä budjettiin on saatu tyttöjen HPV-rokote ja pneumokokkirokote. Osin epäillyn kalliutensa takia vesirokko on jäänyt odottamaan, Tuija Leino toteaa.

Leinon mukaan vesirokkorokotukset maksavat kuitenkin itsensä takaisin noin nelinkertaisesti.

– Taudit jäävät sairastamatta ja aikuisten sekä raskaana olevien vakavat taudit jäävät pois.

THL:ää on huolestuttanut se, että kaikki perheet eivät ymmärrä vesirokon vakavuutta. Tämä on käynyt ilmi THL:n teettämistä lapsiperheiden haastatteluista.

Vesirokko lapsella

Perusterveellä lapsella on 250–500 rakkulaa. Kuume vaihtelee.

Yleisimmin sairastuvat potilaat ovat 3–5-vuotiaita. Suomalaisista 8-vuotiaista lapsista 85 % on sairastanut taudin, 10-vuotiaista sairastaneita on 92%.

Yleensä lapsi on sairas 5–7 vuorokautta.

Itämisaika on 10–21 vuorokautta altistuksesta, yleensä noin 2 viikkoa.

Vesirokkoa sairastava tartuttaa tautia jo 2 vuorokautta ennen oireita. Tarttuvuus jatkuu 4–5 vuorokautta ihottuman alusta, kunnes rakkulat ovat kuivuneet.

Vesirokko aikuisella

Kuume on korkeampi kuin lapsilla ja keskimääräinen sairastamisaika on pidempi.

Jälkitautien riski on suurempi. Esimerkiksi aivotulehduksen riski on aikuisilla 7-kertainen lapsiin verrattuna.

Sairaalahoidon tarve on lapsiin verrattuna 9-kertainen. Lähes kaikki aikuiset vesirokkopotilaat hakeutuvat lääkäriin.

Aikuisten kuolleisuus vesirokkoon on 25-kertainen lasten riskiin verrattuna.

Jos äiti sairastuu vesirokkoon ennen 20 raskausviikkoa, sikiö voi saada synnynnäisen vesirokko-oireyhtymän (pienipäisyys, lyhytraajaisuus, älyllinen kehitysvamma, sokeus ja laajasti arpeutunut iho.)

– Eteen on tullut sellaisia ajatuksia, ettei vesirokkoa vastaan tarvitse rokottaa, koska se ei ole niin vaarallinen tauti. Se on vääräkäsitys, Leino tyrmää.

Suurin osa vesirokkoon sairastuneista selviää taudista rakkuloilla ja kuumeilulla ilman jälkitauteja. Osa kuitenkin sairastuu vakavaan infektioon. Valtaosa vakavasti sairastuneista on aiemmin ollut terveitä, joten arpapeliä on, osuuko omalle kohdalle helppo vai vaikea vesirokko.

Yleisin syy sairaalahoitoon joutumiseen on Tuija Leinon mukaan ihon paha tulehtuminen.

– Märkärupibakteeri pääsee rakkuloihin ja tulehduttaa ihon rakkuloiden välistä. Tulehdus voi edetä myös syviin kudoksiin ja aiheuttaa arpia.

Vesirokosta voi seurata myös aivotulehduksia, keuhkokuumetta, nivel-, maksa- ja munuaistulehduksia, umpisuolentulehduksia, sydänpussin tulehduksia ja kivestulehduksia. Raskaana oleville vesirokko on vaarallinen, sillä virus voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Rokotteella kitketään myös vyöruusua

Vesirokko on ihmiselle hankala vastus. Kun siihen on kerran sairastunut, ei viruksesta pääse eroon, vaan se jää selkäytimen vieressä oleviin hermosolukkeisiin. Myöhemmin virus voi "herätä" aiheuttamaan vyöruusun esimerkiksi ikääntyvälle tai vakavaan tautiin sairastuneelle.

Kyseessä on vesirokon kaltainen ihottuma, mutta se iskee vain rajoitetulle alueelle.

Vyöruusua ei voi saada, jos ei ole aiemmin sairastanut vesirokkoa. Käytännössä suomalaiset joutuvat vyöruusun takia käyttämään enemmän terveyspalveluita kuin itse vesirokon takia.

– Vesirokkorokote tuleekin estämään 80–90 prosenttia vyöruususta, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Tuija Leino kertoo.

Päivi Meritähti / Yle

Suurin riski sairastua vesirokkoon on 3–5-vuotiailla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä useampi ikäluokasta on jo sairastanut vesirokon.

Jatkossa yhä useampi suomalainen on rokotettu vesirokkoa vastaan. Se tarkoittaa tartuntojen vähenemistä, mutta toisaalta rokottamattomat voivat Leinon mukaan saada entistä kovemman taudin.

– Kun suuri osa ottaa rokotteen, viruskierto harvinaistuu. Silloin rokottamattomat ehtivät kasvaa isommaksi ennen kuin kohtaavat viruksen. Vaikka rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan, ei virus häviä maailmasta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Hän on viiltävän älykäs, asiat ovat nyt toivotulla tavalla" – näin perussuomalaisten aluepomot kommentoivat Halla-ahon valintaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 12 - 14:31
Mistä on kyse?
  • Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi herättää ristiriitaisia tunteita maakunnissa
  • Suuri osa piirijohtajista ilmoittaa olevansa Halla-ahon takana
  • Piirijohtajat arvioivat, että mitään joukkopakoa perussuomalaisista ei ole tulossa
  • Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat kertoneet esittävänsä puolueidensa eduskuntaryhmille, ettei yhteistyötä perussuomalaisten kanssa jatketa.

Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi herättää ristiriitaisia tunteita maakunnissa. Perussuomalaisten Etelä-Savon piirijohtaja Kati Kähkönen sanoo olevansa valintaan pettynyt.

– Halla-Aho ei edusta minun arvomaailmaani. Hän on profiloitunut ensisijaisesti maahanmuuton vastustajana. Moni perussuomalainen kokee nyt olevansa koditon omassa puolueessaan, uskoo Kähkönen.

Kähkösen pesti puolueen piirijohtajana on päättymässä paikkakunnan vaihdon vuoksi, ja hän arvelee toistaiseksi jättäytyvänsä syrjään puoluetoiminnasta.

Kainuussa sen sijaan seistään uuden puheenjohtajan takana. Kajaanin seudun perussuomalaisten puheenjohtaja Eila Aavakare sanoo, että Kainuussa oli varmasti muutamia Sampo Terhon kannattajia, mutta Kainuu on ollut enemmän Halla-ahon puolella.

– Itse pidän Halla-ahoa viiltävän älykkäänä. Olen saanut tänäkin aamuna puhelinsoittoja, että asiat ovat nyt toivotulla tavalla. Kentällä ilmeisesti odotettiin jotain tämän tyyppistä, ehkä he eivät sitten olleet tyytyväisiä entiseen puheenjohtajaan, arvelee Aavakare.

Aavakare ei usko, että Kainuussa puolueesta lähtee loikkareita muualle Halla-ahon valinnan takia.

Odottavalla kannalla

Monet piiripomoista ovat odottavalla kannalla. Yle Uutiset kertoi maanantaina, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esittävät puolueidensa eduskuntaryhmille, että yhteistyötä perussuomalaisten kanssa ei jatketa.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Aso on pettynyt siihen, että hallitus on kaatumassa. Hän olisi toivonut puolueensa jatkavan yhteistyötä keskustan ja kokoomuksen kanssa nykyisen hallitussopimuksen puitteissa.

– En itse aio hakea jatkoa piirin puheenjohtajuudelle politiikassa tapahtuneen linjanmuutoksen seurauksena.

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi sanoo, ettei kannattanut Halla-ahoa, mutta valinta tapahtui kaikkia sääntöjä noudattaen.

– Hän on perussuomalaisten puheenjohtaja ainakin seuraavat kaksi vuotta ja se on siinä. Juhannukseen mennessä varmasti selviää tarkemmin, mitä puolueessa tapahtuu. Jos emme jatka hallituksessa, valta ja vaikutusmahdollisuudet vähenevät merkittävästi.

Myös Hämeen piirin puheenjohtaja Matti Lintukorpi korostaa, että halua ja kiirettä kannanottamiseen uuden puoluejohdon suhteen ei vielä ole.

– Jäämme ihan rauhassa katselemaan, mitä tässä tapahtuu mistäkin suunnasta ja millaisia linjaratkaisuja tulee. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Näillä mennään, Lintukorpi sanoo.

"Puolueeseen tulee lisää jäseniä"

Keski-Pohjanmaalla ihmetellään, ettei toinen puheenjohtajaehdokas Sampo Terho tarjonnut Halla-aholle kovempaa vastusta. Piirin puheenjohtaja Arto Pihlajamaa povaa, että Halla-ahon valinta vahvistaa perussuomalaisten rivejä.

– Puolueeseen tulee lisää jäseniä, sillä monet tukevat Halla-ahon linjaa ja haluavat hallitukseen kriittisempää pakolaispolitiikkaa, Pihlajamaa toteaa.

Joukkopakoa puolueen riveistä ei odoteta muillakaan alueilla. Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Jani Kolehmainen äänesti Sampo Terhoa, mutta sanoo olevansa demokratiaan taipuvainen. Hän muistuttaa, että enemmistöhän äänesti Halla-ahoa.

– Mitään suurempaa joukkopakoa puolueesta ei Pohjois-Savossa ole tulossa. En ole kuullut yhdestäkään lähtijästä.

Samaa mieltä on Pohjois-Karjalan piirisihteeri ja puoluehallituksen jäsen Jari Turpeinen.

– Jäsenistössä ei ole havaittavissa tällä hetkellä liikehdintää. En osaa arvioida, onko enemmän pettyneitä vai iloisia puolueen jäseniä. Itse olen pettynyt siihen, etteivät sääntömuutokset edenneet puoluekokouksessa, Turpeinen toteaa.

Myös perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtaja Ilpo Heltimoinen on sitä mieltä, että puolueen kasvu jatkuu.

– Yhtenä rintamana olemme istuvan puheenjohtajan takana, sanoo Heltimoinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Otettiin ohjat omiin käsiin ja siitä se lähti" – Anniina, Matti ja Vilma perustivat oman kesähuoltamon

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 12 - 14:10
Mistä on kyse?
  • Käytännönläheinen työ on tehokas keino oppia yrittäjyyttä
  • Kyseisen seikan on huomannut kolme opiskelijaa, jotka pyörittävät autokorjaamoa Haukiputaalla ammattiopistolla
  • Kun hallittavana on yritys kokonaisuudessaan, oppii ymmärtämään esimerkiksi esimiesten tointa paremmin

Kello on muutaman minuutin yli kahdeksan. Kolmen opiskelijayrittäjän kesähuoltamo Anvi aloittelee päivän töitä Oulun Haukiputaan ammattiopiston auto-osaston hallissa.

Ajoneuvoasentajan ammattia kaksi vuotta opiskellut Anniina Kaijula asettelee isoa teollisuusimuria pesun ja sisäpuhdistukseen tuodun auton viereen.

Kurssikaveri Vilma Kinnusen päivän ensimmäinen työ on ison maastoauton pesu ja kiillottaminen ja hallin perällä Matti Lasanen koputtelee pajavasaralla nosturilla ylös hiijatun auton eturenkaan ripustuksia. Edessä on raidetangon pään vaihto ja renkaiden suuntaaminen.

Kesäyrityksessä opiskelijat huoltavat, puunaavat, pesevät ja korjaavat autoja. He oppivat työn tuoksinnassa yrittämisen arkea.

Asiakkaita on riittänyt

Pihalla odottaa vielä muutama auto vuoroaan. Tulevien päivien työlista on jo täynnä.

Opiskelijoiden ylläpitämällä kesähuoltamolla on piisannut töitä heti huhtikuusta lähtien. Huoltamo toimii nyt toista kesää ja moni asiakas on jo tuttu viime kesältä.

Anniina Kaijula kertoo, että kesähuoltamon toiminta on kuluvana vuonna sujuvoitunut.Paulus Markkula / Yle

Huoltamo toimii yrityksen tapaan, mutta varsinaisesta oikeasta yrityksestä vastuineen ja velkoineen ei sentään ole kysymys.

Tilat tulevat koululta ja apua saadaan myös 4H-yhdistyksen kautta, mutta firman pyörittämisen rutiinit jäävät huoltamoyrittäjien omalle vastuulle.

Ja mehän innostuttiin Anniinan kanssa, että mehän perustetaan oma kesähuoltamo ja siitä se sitten lähti Vilma Kinnunen

Nuoret huoltamonpitäjät sanovat yrityksen pyörittämisen avartaneen näkökulmia niin työhön kuin työyhteisöönkin.

Nyt osaa myös ottaa huomioon työnjohtajien ja firman konttorinkin näkökulman, kun on joutunut itse huolehtimaan niin kirjanpidosta, tilauksista kuin hallin siivoamisestakin.

– Onhan se hienoa, että saa ottaa vastuuta omasta tekemisestä ja oikeasti miettiä, miten asiat kannattaa tehdä, sekä hoitaa myös tuo konttoripuoli itse, kertoo Matti Lasanen ja jatkaa,

– Onhan tämä avannut silmiä, vaikka riskit on tosi pienet verrattuna ihan oikeaan yritykseen.

– Ei ole ollut aina helppoa. Kaikkein vaikeinta on ollut kirjanpito, nauraa Vilma Kinnunen.

Käytäntö opettaa

Idea oman kesähuoltamon perustamiseen syntyi kun Vilma Kinnunen ja Anniina Kaijula kuuntelivat toissa talvena aiemmin omaa kesäparturikampaamoa pitäneiden opiskelijoiden kokemuksia.

– Ja mehän innostuttiin Anniinan kanssa, että mehän perustetaan oma kesähuoltamo ja siitä se sitten lähti. Oli siinä kyllä suunnittelemista ja hirveästi piti tehdä töitä sen eteen, että tämä onnistuu, kun siinä oli vähän skeptisiäkin ihmisiä, jotka sanoivat, ettei se onnistu. Me otettiin ohjat käteen ja ruvettiin hommiin, Vilma Kinnunen kertoo.

No isähän on minulle ehdottanut, että perusta autogrilli: Huollata autosi ja itsesi. Vilma Kinnunen

Aluksi Vilma ja Anniina pyörittivät kesähuoltamoa kahdestaan ja yrittämiseen liittyvä työ vaati aika paljon opetteluakin.

– Kyllä meille nyt on tullut paljon järkeä päähän tähän homman, naurahtaa Anniina Kaijula.

– Viime vuonna työpäivät olivat semmoisia, että oltiin ensin täällä koululla kymmenen tuntia ja sitten vielä yötä myöten vastailtiin somessa kyselyihin, kuvailee Annina Kaijula ensimmäisen vuoden kokemuksia.

Autoja ja hampurilaisia

Kuluvana vuonna työt ovat sujuneet jo selvästi ammattimaisemmin.

– On hienoa ottaa vastuuta omasta tekemisestä, Matti Lasanen toteaa.Paulus Markkula / Yle

Arkea on helpottanut myös se, että mukaan on saatu kolmanneksi yrittäjäksi Matti Lasanen. Aikaa on riittänyt enemmän ja työpäivät on saatu pidettyä kohtuullisina.

Anniina Kaijulan mielessä ei ole vielä oma korjaamo, mutta se ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Vilma Kinnuselle yrittäjyys on sen sijaan tavoitteena. Hän on lähdössä mukaan yrittäjäksi hampurilaispaikkaan, sillä hänellä on autoalan lisäksi kokemusta myös kokin työstä.

– No isähän on minulle ehdottanut, että perusta autogrilli: Huollata autosi ja itsesi, Vilma naurahtaa.

Tässä ei kuitenkaan ollut vielä kaikki. Vilma on tehnyt harrastuksenaan myös mallin töitä ja haaveissa olisi saada siitäkin joskus elanto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ukkoskausi on alkamassa – katso, paljonko sinun kotiseudullasi salamoi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 12 - 11:47

Maakuntien välillä on isoja eroja salamoinnissa: Ahvenanmaalla salamoi alle kolmanneksen Keski-Pohjanmaan määrästä.

Ukkoset ja salamointi painottuvat Suomessa touko-syyskuulle. Eniten ukkostaa heinäkuussa. Toistaiseksi viileä alkukesä on pitänyt ukkoset kurissa.

Vaikka vuosissa on isojakin vaihteluja, keskimäärin toisilla alueilla salamoi enemmän kuin toisilla. Ilmatieteen laitoksen parinkymmenen vuoden seuranta kertoo, että eniten salamoi Keski-Pohjanmaalla: sadalle neliökilometrille osuu vuodessa yli 50 salamaa. Myös Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi pääsevät yli 40 salaman.

Vähiten salamoi Lapissa ja Ahvenanmaalla. Lapissa tilannetta selittää kesän lyhyys, Ahvenanmaalla merellisyys.

Maakuntien maasalamamäärät 2002-2016. Yksikkönä salamoita sadalle neliökilometrille vuodessa.Ilmatieteenlaitos

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta muistuttaa, että yksittäisiä, rajuja ukkosia voi olla missä päin tahansa, ja esimerkiksi viime vuonna suurin osa salamoista osui Pohjois-Suomeen.

Paikalla syntyviä ja pitkältäkin kulkevia ukkosia

Ukkosrintaman synty ja kulku ovat kaksi eri asiaa. Toisessa tyypissä nihkeänä ja epävakaisena hellepäivänä ukkonen syntyy alueella ja paukuttaa salamansa siellä. Vuonna 2003 pitkän, helteisen jakson aikana oli useita peräkkäisiä päiviä, jolloin Keski-Pohjanmaalla ukkosti ja salamoi iltapäivisin.

Toisessa tapauksessa rintama syntyy muualla ja etenee jopa tuhansia kilometrejä. Etenkin maan länsiosissa on koettu useina kesinä rajuja, kulkeutuneita ukkosia, jotka ovat siis syntyneet muualla, mutta salamoineet muun muassa Keski-Pohjanmaalla.

Mäkelän mukaan on vaikea sanoa, miksi juuri tietyt alueet erottuvat salamatiheydessä. Osittain kyse on hänen mukaansa sattumasta, siitä mitä reittiä ukkospilvet sattuvat kulkemaan.

Pohjanlahden läheisyys kuitenkin tehnee esimerkiksi Keski-Pohjanmaasta alttiin salamoinnille. Vaikka meri hillitsee sen yllä kehittymään pyrkiviä ukkosia, joissain säätilanteissa meren läheisyys edesauttaa ukkosen kehitystä. Rintama taas etenee usein sisämaahan päin.

Pieni, mutta kuuluva

Ukkonen on yksi haastavimmista sääilmiöistä ennustaa. Sen ainesosat eli kosteus, epävakaisuus ja jokin laukaiseva tekijä, kyllä tiedetään. Niitä säämallit pyrkivätkin ennakoimaan päiviä etukäteen.

Sen sijaan on vaikea ennustaa, syntyykö ukkonen tietyn kylän yllä vai kymmenen kilometriä toiseen suntaan.

– Ukkonen on kuitenkin ilmiönä pieni: ukkosytimen koko on halkaisijaltaan vain 10 kilometriä. On hankala saada hyppysiinsä sitä, missä se syntyy, mitä reittiä kulkee ja paljonko salamoita tuottaa, sanoo Antti Mäkelä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Klaus on Suomen nuorimpia juhlayrittäjiä – Lasten ilo on paras palkka

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 12 - 07:26

Halu yrittää. Se on muhoslaisen Klaus-Fred Tammin mielestä tärkeintä yritystä perustaessa. Ja halua hänellä vaikuttaa olevan.

Tamm on vasta 15-vuotias, mutta hänellä on jo oma yritys. Kipinä yritystoimintaan lähti 4H-yhditysksen kautta, joka auttaa nuoria aloittamaan yritystoiminnan tuetusti.

– Minun yritykseni järjestää lastenjuhlia, esimerkiksi synttärijuhlia.

Klaus-Fred Tamm toivoo pystyvänsä laajentamaan yritystoimintaansa tulevaisuudessa. Emma Hinkula / Yle

Tammin yritys tarjoaa juhliin muun muassa koristeet ja ohjelmaa. Kakut ja leivonnaiset Tamm hankkii yhteistyöyritykseltään, joka sekin on nuorten pyörittämä.

Tamm on kotoisin Virosta. Sieltä hän sai myös idean yritykseensä.

– Virossa on paljon samantyyppisiä yrityksiä. Suomessa ei ole sellaista, että saisi yhdeltä yrittäjältä kaikki koristeet ja että ne tulisivat itse vielä paikan päälle pitämään juhlia.

Harjoituksena siskon juhlat

Klausilla on ollut vasta yksi asiakas, hänen pikkusiskonsa. Hän järjesti niin sanotut harjoitussyntymäpäivät, jossa pääsi näyttämään taitonsa.

– Vedin itse lapsille leikkejä juhlissa. Lapset olivat sanoneet vanhemmilleen juhlien jälkeen, että siellä oli tosi kivoja leikkejä ja ohjelmaa.

Tammilla on itsellään neljä pikkusisarusta, joten juhlien järjestäminen ja lasten kanssa touhuilu on tullut hänelle sitä kautta tutuksi.

Parasta ovat iloiset asiakkaat ja hyvä palaute, jos saan hyvin tehtyä kaikki. Klaus-Fred Tamm

Juhlien järjestämiseen menee helposti työpäivän verran aikaa. Koristelut täytyy hoitaa, kakut ja leivokset hakea ja olla seremoniamestarina. Ohjelma pitää tietenkin myös suunnitella kohdeyleisölle sopivaksi.

– Esimerkiksi kaikkia 10-vuotiaiden leikkejä ei voi toteuttaa vaikka 6-vuotiaan synttäreillä, Tamm summaa.

Yksi parhaista onnistumisen tunteistaan hänen yrittäjänurallaan liittyy synttäriohjelman järjestämiseen.

– Aina vähän jännittää, kun yritän selittää esimerkiksi leikkiä lapsille. Kun en ole oikeastaan esiintynyt missään. Suurin onnistumiseni on varmaan ollut se, että olen onnistunut kertomaan leikin selkeästi.

Tammilla on neljä pienempää sisarusta, joten lasten kanssa touhuilu on hänelle tuttua hommaa.Emma Hinkula / Yle

Hienointa yrittäjyydessä Tammin mielestä ovatkin ihmiset, joiden kanssa hän pääsee työnsä kautta tekemisiin.

– Parasta ovat iloiset asiakkaat ja hyvä palaute, jos saan hyvin tehtyä kaikki. Tärkeää on myös saada lapset iloiseksi ja päivän paremmaksi, jos on ollut vaikka surullinen päivä.

Nuorten yrittäjyys kasvanut räjähdysmäisesti

Nuorten yrittäjien ominaispiirre on yhteisöllisyys, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nuorten valiokunnan puheenjohtaja Eero Rönkkö.

– Kun me järjestämme tapahtumia, on niihin aina lähdössä ihmisiä mukaan. Niissä käy koko ajan uusia kasvoja.

Rönkön mielestä yhteisöllisyys on hyvästä. Etenkin siinä vaiheessa, kun yrityksen perustaminen on vasta ideointivaiheessa.

– Yritysideasta kannattaa jutella mahdollisimman monen ihmisen kanssa. Olen itse ainakin kokenut sen hyväksi tavaksi, kun saa muiden mielipiteitä ja ajatuksia liittyen omaan liiketoimintaan. Yleensä ihmiset ovat aika valmiita auttamaan ihan pyyteettömästi.

Toiveena olisi sellainen oma tila, jossa voisin järjestää juhlia Klaus-Fred Tamm

Muhoksella on Tammin lisäksi aloittanut tänä keväänä kahdeksan uutta nuoren perustamaa yritystä.

4H-yhdistyksen vetämä, nuoria yrittäjiä tukeva toiminta on ollut käynnissä jo 10 vuotta. Uusien yrittäjien kasvu on tänä vuonna ollut 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan, Mirja Mertalan mukaan räjähdysmäinen.

– Viime vuonna toiminnassa oli mukana kolme ja se tieto varmaan on sitten liikkunut sitä kautta näille uusille yrittäjille. Meillä oli nyt keväällä koulutus, josta suurin osa yrityksistä lähti liikkeelle.

Jotkut nuorten yrityksistä ovat olleet toiminnassa jo pitkään. Mertala kertoo, että eräät nuoret ovat pyörittäneet Muhoksella kesäkahvilaa jo useamman vuoden ajan.

Tamm kävi 4H-hdistyksen kautta 10 päivää kestävän yrittäjäkoulutuksen. Emma Hinkula / Yle

4H-yhdistyksen avulla yritystoiminnan aloittaminen on nuorille turvallisempaa, kun on taho, jonka puoleen kääntyä tarvittaessa.

Toiveena oma juhlatila    

Tamm kertoo, ettei hän vielä ole kuitenkaan vielä tarvinnut apua, mutta hänen mielestään on hyvä, että sitä on tarjolla. Jatkossa siitä voi vielä olla apua, koska hänellä on halu jatkaa, sekä kehittää toimintaansa pitkään.

– Toiveena olisi sellainen oma tila, jossa voisin järjestää juhlia. Ei tarvitsisi mennä kenenkään kotiin, jos vanhemmat eivät vaikka halua pitää juhlia kotonaan. Siellä voisi myös säilyttää juhlatarvikkeita.

Jos asiakkaita riittää Muhoksella, on Tamm jo suunnitelut yritystoiminna laajentamista muun muassa Utajärvelle ja Ouluun. Työntekijöiden palkkaaminen on hänellä jo käynyt mielessä.

– Jos saan paljon asiakkaita, niin aluksi minun vanhempani voisivat auttaa. Ja jos tulee niin paljon hommaa, etten ehdi tse mukaan niin sitten voin palkata muitakin mukaan siihen toimintaan.

Korjattu Eero Rönkön titteli 12.6.2017 klo 09:05

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hääpäivä on suntion kiirepäivä: anoppi vaihtuu tunnin välein ja loppusiivouksessa voi löytyä vauva

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 11 - 09:35

Suntiolle juhlista hienoin on työpäivistä kiireisin. Etenkin jos kysymys on kaupungin suosituimmasta hääkirkosta ja heinä-elokuun lauantai-iltapäivästä, jolloin vihkimiset ovat tunnin välein ja tilaisuudet menevät osin päällekkäin.

– Sitä voi verrata siihen, että anoppi vaihtuu kerran tunnissa. Vihkimisten välillä aikaa on enintään 15–20 minuuttia. Siinä ajassa pitää siivota kirkkoa, kerätä lehtiset, ottaa piano esille, puhua videomiesten kanssa, virittää äänentoistot uudelleen, tarkistaa mikrofonit, nuottitelineet, penkit, ohjeistaa hääparia, juhlayleisöä, morsiamia, kaasoja, morsiusneitoja, pukea pappi, tarkistaa papin vaatetus ja äänentoisto, selvittää "hässäköitä" sakastissa, Kaarlelan keskiaikaisen kivikirkon suntio Matti Saari kuvailee.

Hän kysyi, tiedänkö minä, kuka hän on. Tokaisin siihen ohimennen: todennäköisesti sinä olet anoppi. suntio Matti Saari

Saaren mukaan selviäminen vaatii tarkkaa nuotittamista etukäteen.

– Se on vähän kuin olisit rallikilpailuissa. Keltaisia post-it-lappuja on joka paikassa. Kun aikaa on vähän, asioita ei ehdi kaivaa muistista. Toisaalta tämä ehkäisee dementiaa hyvin. Muisti pysyy virkeänä joka lauantain jälkeen.

"Täällä eletään post-it-lapuilla. Kun on miljoona muistettavaa asiaa, ei voi luottaa omaan päähän."Kalle Niskala / Yle

Oman lisävärinsä häihin tuovat ihmiset.

– Kerran vihkimiseen oli aikaa kolme minuuttia, mutta morsianta ja hänen isäänsä ei löytynyt mistään. Koko sakasti yritti soittaa heille. Menin kirkon pääovelle, jonne kaarsi auto kyydissään kadoksissa olleet henkilöt. Suvussa kun oli tapana piilotella morsianta viime hetkeen asti. Kukaan ei vain ollut muistanut mainita asiasta.

Suvusta on myös apua.

Nuori äiti tuli kirkkoon ja kysyi, että onkohan heidän vauvaa näkynyt suntio Matti Saari

– Vanhempi nainen tuli kirkkoon sisälle, kääri hihojaan ja vilkaisi minuun ikään kuin olettaen, että aion sanoa hänelle ei. Joten hän kysyi, tiedänkö minä, kuka hän on. Tokaisin siihen ohimennen: todennäköisesti sinä olet anoppi. Hän sanoi: aivan oikein. Tästä lähti sanonta, että anoppi vaihtuu tunnin välein. Tämä anoppi osasi kyllä asiansa. Hänellä oli hyvät taustajoukot, ja yhdessä keräsimme lehtiset ja järjestelimme paikat kuntoon. Sain heiltä suuren avun.

Mummu unohti vauvan

Saaren mukaan suurin työ on monesti ohjelmalehtisten kerääminen. Samalla kirkon penkeistä voi löytyä melkein mitä vain. Matti Saari on pelastanut silmälaseja, laukkuja, lompakoita, sateenvarjoja. Kerran hukassa oli barbin vasen jalka ja toisen kerran oikea vauva.

– Siivotessani kirkkoa huomasin, että etupenkille oli jäänyt turvakaukalo. Jatkoin siivoamista ja yritin pysyä aikataulussa, kun nuori äiti tuli kirkkoon ja kysyi, että onkohan heidän vauvaansa näkynyt. Totesin, että ainakin turvakaukalo on täällä, mutta en tiedä, mitä siellä on sisällä.

Vauva oli jätetty mummun huostaan, mutta tämä oli ollut niin tohkeissaan häistä, että oli unohtanut lapsen. Tarina päättyi onnellisesti, kun unohdus huomattiin välittömästi ja vauva nukkui onnellisesti kirkossa.

Barbin jalkakin muuten löytyi, kuukausien päästä.

Kalle Niskala / Yle "Eikö elämä ole vähän saippuakuplamainen juttu?"

Matti Saaren mukaan "vauvaonnea tuottavaa" riisiä ei heitä enää juuri kukaan. Sen sijaan tähtisädetikkuja käytetään paljon.

– Ne ovat kauniita, mutta huolimattomasti käytettynä aiheuttavat paljon vahinkoa. Varsinkin isommista lentää kipinöitä juhlamekoille. Niistä saattaa tulla jopa palovammoja.

Saippuakuplat sen sijaan saavat aikaan lämpimän muiston.

– Kävelin hääparin perässä kirkosta ulos. Siellä toistasataa ihmistä puhalteli saippuakuplia, jotka nousivat kellotapulia pitkin ylös. Oli aivan ihanan näköistä, kun aurinko häikäisi niistä värejä esille. Sulhaspoika antoi minullekin tuubin korista ja kehotti puhaltamaan. Kanttorikin tuli paikalle ja poika tarjosi saippuakuplia hänellekin. Juhlaväki oli jo poistunut paikalta, kun kanttorin kanssa puhaltelimme kahdestaaan saippuakuplia kirkon pääovella. Hän totesi, että on tämä vaan todella ihana ammatti. Sanopa muuta!

Matti Saari rakastaa saippuakuplia. Hänellä on niiden tekemiseen oma kone.

– Eikö elämä ole vähän saippuakuplamainen juttu?

Kaarlelan kirkossa vihitään kesällä yli 40 paria.Kalle Niskala / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Bollywood halutaan valjastaa osaksi Suomen matkailun markkinointia – tuottaja haettiin Cannesista tutustumaan Suomeen

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 10 - 07:53
Mistä on kyse?
  • Bollywood on Intian Mumbain kaupungin elokuvastudioiden hindinkielistä elokuvaa. Nimitys tulee Mumbain aiemmasta nimestä Bombay sekä Hollywoodista, Yhdysvaltain elokuvateollisuuden keskuksesta. Nimitys keksittiin 1900-luvun lopulla kun Bombayn elokuvista kiinnostuttiin lännessä.
  • Joidenkin arvioiden mukaan Mumbaissa tehdään vuosittain 150 - 200 elokuvaa. Koko Intiassa huomattavasti enemmän.
  • Lähde: Wikipedia

Intian Bollywood ei ole Hollywood, mutta omalla tavallaan huomattavasti amerikkalaista elokuva-yhteisöä merkittävämpi tekijä. Bollywood synnyttää matkailuvirtoja Intiasta ympäri maailman.

– Tuotin ensimmäisen Bollywood-filmini vuonna 2007 Saksassa. Kun se julkaistiin Intiassa, matkailuvirta kuvausalueelle Saksaan käynnistyi välittömästi. Virta alkoi tyrehtyä vuosien jälkeen, jonka vuoksi kolmisen vuotta sitten saksalaiset tulivat luokseni suorastaan anelemaan, että enkö voisi palata Saksaan tekemään uutta filmiä, jotta turismi elpyisi, naurahtaa Rukan alkukesän helteessä mumbailaisen Picture Perfectin tuottaja Vivek Singhania.

Cannesista Suomen kiertueelle

Bollywoodin voimaan uskovat myös suomalaiset. Vivek Singhania haettiin Suomeen muutamaksi päiväksi Cannesin elokuvajuhlilta. Parhaillaan tuottaja tutustuu Kuusamon maisemiin pohtien mahdollisuuksia kuvata elokuvaa Koillismaalla.

Singhanian matka käynnistyi Turun satamasta jatkuen muun muassa Kolin, Oulun ja Rovaniemen kautta Kuusamoon.

– Minulla on ollut tarkoitus tuottaa elokuva Suomessa jo tänä vuonna. Suomalaiset yhteistyökumppanit eivät kuitenkaan ehtineet mukaan vielä. Mutta ensi vuonna melko varmasti hanke toteutuu, Singhania sanoo.

Singhanialla on parhaillaan iso tuotanto käynnissä Turkissa. Sitä on tukemassa isolla rahalla paikallinen hotelliketju.

Kutsuja satelee joka puolelta maailmaa

Yhteistyön tunnustelu on osa Arctic Image –hankketta, jonka taustalla ovat muiden muassa BusinessOulu, Kainuun ammattiopisto, koillismaalainen Naturpolis ja norjalainen FilmCamps. Sen tavoitteena on lisätä Oulun ja hanke-alueen imagonäkyvyyttä ja tunnettuutta kotimaassa ja kansainvälisesti alueella kuvattuja av-alan tuotantoja hyödyntäen.

– Tämä on nykyisin hyvin yleisesti hyväksyttyä matkailumarkkinointia. Tällä hetkellä minulla on kutsu päällä ainakin kymmeneen paikkaan, jotta tuottaisin siellä ja siellä elokuvan, Singhania toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä