Kanta-alueen uutisia

Tulevaisuudessa sinunkin autosi voidaan valjastaa ottamaan kuvia tien kunnosta

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 22 - 15:57
Mistä on kyse?
  • Lapin ely on kokeillut parin vuoden ajan tekniikkaa, jossa kännykkäkamerat kuvaavat kaupallisten bussiyhtiöiden ajamien pääteiden kuntoa.
  • Tekniikka mahdollistaa viranomaisille tien kunnon tarkistamisen etäältä ja säästää elyn kunnossapitopäällikön mukaan selvää rahaa.
  • Nyt ely selvittää, voisivatko pitkien pistoteiden varrella asuvat asennuttaa autoihinsa kännykkäkamerat.
Bussiyhtiö Pohjolan Matkojen kuljettaja Marko Liikanen valmistelee lähtöä valtatie 20:lle Oulusta kohti Kuusamoa. Hän kääntää avainta virtalukossa, ja bussi hyrähtää käyntiin. Moottori ei ole kuitenkaan ainoa eloon heräävä tekninen laite, sillä kojelaudan taakse tuulilasiin asennettu kännykkä alkaa automaattisesti kuvata. Kohtena on eteen avautuvaa tie, josta otoksia talennentuu viiden sekunnin välein koko matkan ajan. Viritelmää ei suinkaan ole tehty komeiden somekuvien toivossa. Teitä kuvataan, jotta tienpidon ammattilaiset saavat ajantasaista tietoa niiden kunnosta. – Jos tienhoitaja voi käyttää hyväksi näitä kuvia, on se iso plussa. On hyvä, kun tietotekniikka otetaan käyttöön, Liikanen tuumaa. Mahdollistaa teiden etätarkistamisen Kuvatekniikka on ollut viranomaisille hyödyksi jo puolentoista vuoden ajan, Lapin elyn pohjoisen hankinta-alueen kunnossapitopäällikkö Markku Tervo vakuuttaa. Lapin ely hoitaa pohjoista hankinta-aluetta, joka käsittää Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elyn alueet. Maanteitä kuvaavia busseja on yhteensä 22 kappaletta useassa yhteistyötä tekevässä bussiyhtiössä. Kuvat ovat Lapin elyn kunnossapitopäällikkö Markku Tervon mukaan niin tarkkoja, että niistä voi hetkessä päätellä tien kunnossapitotarpeen.Lapin ely Sen jälkeen, kun kännykän ottamat kuvat ovat latautuneet pilvipalveluun, niitä tutkivat elyn tiestön hoidosta ja ylläpidosta vastaavat viranomaiset. Myös tietyöurakoiden työnjohto voi katsoa kuvia etätarkistaakseen teiden kuntoa. Tervo kertoo kuvien olevan niin tarkkoja, että ammattilainen näkee yhdellä silmäyksellä kunnossapitotarpeen. – Katsomme esimerkiksi onko tiellä lunta tai polanteita, tuiskuaako ja ovatko liikennemerkit lumisia. Aikaisemmin tienpidon ammattilaisen piti todeta vastaavat asiat käymällä itse paikan päällä. Tapa oli hyvin työläs, sillä pohjoisella hankinta-alueella tarkistettavaa riittää yhteensä 22 000 tiekilometrin verran. – Eräs työmaapäällikkö sanoi, että kyllähän hän mieluummin katsoo kuvista tien kunnon kuin ajelisi puolikin päivää paikan päälle, Tervo kertoo. Pohjoinen edelläkävijänä Tekniikan kehittäneen Demon turvallisuus Oy:n teknisen johtajan Ari Rädyn mukaan joukkoistaminen ja ketteryys ovat tekniikan kantavia teemoja. Ensimmäinen toteutuu, kun arjen työssä päätietä liikennöivä bussiyhtiö asentaa kännykän bussiinsa, tuottaen arkisen työn lomassa kuvamateriaalia viranomaisten käyttöön. Jälkimmäisellä hän viittaa tekniikan käytön helppouteen. Se on kehitetty sellaiseksi, että kuski voi keskittyä pelkästään ajamiseen. Käytössä olevat kännykät maksavat pari sataa euroa per kännykkä per kuukausi. Markku Tervo – Järjestelmä on myös erittäin tietoturvallinen. Ulkopuolisilla ei ole kuvadataan mitään pääsyä. Käyttäjät on puolestaan yksilöity ja he pääsevät tietoon käsiksi usean tarkastuksen jälkeen, Räty vakuuttaa. Rädyn mukaan juuri Pohjois-Suomessa toimivat elyt yhteistyökumppaneineen ovat edelläkävijöitä tekniikan käyttöönotossa. Pari vuotta sitten alkanut kokeilu oli luonnollista aloittaa juuri pohjoisesta. – Pohjoinen on muun muassa pakkasen ja lumen vuoksi olosuhteiltaan poikkeuksellinen. Siispä aloitimme kokeilun kaikkein haastavimmalta alueelta. Etenkin tänä talvena haastetta on riittänyt. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla haja-asutusalueiden teiden talvikunnossapito huolettaa kansalaisia. Tiekameroita yksityisillekin? Sekä Tervo että Räty uskovat vastaavan joukkoistamistavan leviävän valtakunnalliseksi sitä mukaa, kun eri alueiden ely-keskukset ottavat tekniikan käyttöönsä. Kännykät ovat tavallisia älypuhelimia. Niihin on asennettu kuvaussovellus, joka käynnistyy automaattisesti ajoneuvon käynnistyksen yhteydessä.Paulus Markkula / Yle Tieolosuhteita tarkkaavia kamerakännyköitä saattaa tulevaisuudessa ilmestyä myös yksityishenkilöiden autoihin. Tervo kertoo, että alustavien kyselyiden mukaan harvoin liikennöityjen ja syrjäisten teiden varrella asuvat ovat kiinnostuneita kuvaamaan kotimatkaansa. – Meidän alueellamme on 50–100 kilometrin pistoteitä. Jos niillä osuuksilla pitäisi käydä tuon tuosta, tarkoittaisi se pahimmillaan päivän työmatkaa. Tervon mukaan rahallinen säästö olisi ilmeistä. Teiden kunnossapitorahaa säästyy hänen mukaansa jo nykyiselläänkin, vaikka tarkkoja laskelmia ei ole tehtykkään. – Käytössä olevat kännykät maksavat pari sataa euroa per kännykkä per kuukausi. Eli kokeilu on hyvin kustannustehokas. Hyödyt ovat niin isot, että tätä kannattaa jatkaa.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syrjäseudun tiet ovat talvihoitoluokkien pohjimmaisina – "Samanarvoisia ovat ihmishenget täälläkin"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 22 - 08:47
Mistä on kyse?
  • Maanteiden talvikunnossapidosta huolehtivat urakoitsijat ja työn laatua valvovat ely-keskukset
  • Haja-asutusalueen seutu- ja yhdysteillä kuntovaatimukset ovat löysemmät kuin paljon liikennöidyllä pääteillä
  • Suomessa on tehty kansalaisten lakialoite teiden talvikunnossapidon parantamisesta
Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan Kestilän kirkonkylällä asuva taksiautoilija Ahti Kylmänen tuntee maaseudun tiet. 13 vuoden aikana hän ajanut joka vuosi keskimäärin vajaat 100 000 kilometriä. – Kyllä siinä jonkinlainen näppituntuma on tullut, missä mikäkin kolo tällä perällä on, Ahti Kylmänen kertoo. Kylmäsen mukaan tien päällä näkee turhan usein, missä hoitofirman urakkaraja kulkee. Hyvin hoidetun tieosuuden jälkeen edessä saattaa olla selvästi heikompikuntoinen osuus, vaikka tien hoitoluokitus ei vaihtuisikaan. Kokemustensa siivittämänä hän on useaan otteeseen antanut myös palautetta tienpidosta, sillä teiden kunto ei liikkumisen ammattilaista tyydytä. Taksiautoilija Ahti Kylmänen ajaa vuodessa lähes 100 000 kilometriä.Timo Nykyri / Yle Ammattiautoilijan lisäksi teiden kunto puhuttaa myös pikkukylien asukkaita. Kestilän kirkolta parinkymmenen kilometrin päässä Möykkyperäntien varrella Järvikylällä asuva Raimo Körkkö sanoo tienpidon vain huonontuneen viime vuosina. Itsekin kiinteistönhoitotöitä tehnyt Körkkö ymmärtää ja pitää selvänä, etteivät aurat ehdi koluamaan kaikkia pikkuteitä samaan tapaan kuin vilkkaasti liikennöitäviä pääreittejä. – Jos se tulee viiveellä, niin tekisi edes sen työn kunnolla, hän sanoo. "Teiden uraisuus lisääntynyt" Raimo Körkön mukaan nyt on yleistynyt tapa jättää osa lumesta ja sohjosta auraamatta, jolloin auran jäljiltäkin tienpinnassa on vielä paksu lumi- ja sohjokerros. Autojen pyörien alla tämä jäännöslumi tamppautuu sitten uriksi ja polanteiksi, jotka vaikeuttavat liikennettä. Raimo Körkkö asuu Mulkuanjärven rannalla Järvikylällä. Kylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla, jonne Kestilän kirkonkylältä on matkaa parikymmentä kilometriä.Timo Nykyri / Yle Myös taksiautoilija Ahti Kylmänen sanoo huomanneensa saman. Hänen mielestään osa teistä on hoidettu ihan hyvinkin, mutta sitten on osuuksia, joissa olosuhteet ovat tosi huonoja. – Kun on tästäkin asiasta ihmisten kanssa puhunut, niin monet ovat verranneet teitä pottupeltoihin, että oli ollut aivan kuin kynnöspeltoa koko tie. Ihan kuin sitä auran alaterää ei käytetä tai käytetään nykyään liian vähän, Ahti Kylmänen pohtii. Tieluokitukset tienpidon perustana Teiden kunnossapitoa valvovat liikennevirasto ja paikalliset ely-keskukset. Kunnossapitotyöt teetetään ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Urakoiden pohjana ovat liikenneviraston määrittelemät teiden kuntoluokitukset. Vaikka tämän talven vaihtelevat säät ovatkin aiheuttaneet lisäongelmia, pitää kunnossapitopäällikkö Markku Tervo teiden kuntoa kohtuullisena.Timo Nykyri / Yle Eniten huomiota kiinnitetään valtateiden liikenteen sujuvuuteen. Mitä pienemmästä tiestä on kysymys sitä vähemmän sen kunnossapitoon ja auraukseen laitetaan paukkuja. Esimerkiksi Siikalatvassa parhaiten hoidetaan kunnan läpi kulkeva ja koko Suomen valtaväylänä toimiva nelostie. Alimmissa hoitoluokissa sallitaan tienpinnassa ajoittain jopa kymmenen sentin lumikerros. Pohjois-Suomen alueella teiden kunnossapitoa valvoo Lapin ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Markku Tervo yhdessä 15 muun elyläisen kanssa. Apuna on vielä muutamia ulkopuolisia laadunvalvonnan konsultteja. Möykkylän tie kuuluu alemman hoitoluokan teihin samaan tapaan kuin valtaosa haja-asutusalueiden seutu- ja yhdysteistä.Timo Nykyri / Yle Tärkeä osa laadunvalvontaa on myös yleisöpalautteelle tarkoitettu ely-keskusten tienkäyttäjän linja. Tienpitoa seurataan myös teknisesti. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on mahdollista seurata kunnostustöiden etenemistä myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin nettisivuilta. Tienpidosta paljon palautetta Kestiläläisten kritiikki on Markku Tervolle tuttua. Maanteiden kuntohan on yksi kestopuheenaihe, ja palautetta siitä tulee jatkuvasti. Kunnossapitopäällikkö sanoo ymmärtävänsä arvostelun, vaikka toteaakin, että tänä talvena sää on ollut tavallista vaikeampi selätettävä. Kuluneen talven aikana sää on vaihdellut nopeaan tahtiin. Välillä lunta on tullut lyhyessä ajassa paljon ja toisaalta nollan vaiheilla seilaava lämpötila on muuttanut kelioloja hyvinkin lyhyellä aikavälillä.Risto Degerman / Yle – Keli on vaihdellut nollan molemmin puolin. Kun lunta on satanut, niin sitä on tullut paljon kerralla. Sitten se on vähän ajan kuluttua muuttunut rännäksi ja vesisateeksi, joten urakoitsijat ovat olleet joillakin alueilla aika tiukalla, Markku Tervo sanoo. Ilmastonmuutoskin riesana Markku Tervon mukaan talven oloihin on tietysti varauduttava, mutta hänen mukaansa oman mausteensa soppaan tuo myös ilmastonmuutos. Nykytalvet eivät ole enää samanlaisia kuin ennen. Tiet luokitellaan käytön mukaanRisto Degerman / YleKaikkein vilkkaimmilla valtateillä auraus ja muut toimenpiteet on hoidettava viipymättä. Mitä vähemmän tieosuudella on liikennettä, sitä enemmän hoitoluokitukset joustavat toimenpiteiden aikataulun kuin määränkin suhteen.Poikkeuksellisissa oloissa, kuten esimerkiksi pitkään jatkuneen tai voimakkaan lumipyryn aikana, urakoitsijoilta ei vaadita samanlaista tienpidon jälkeä kuin normaalioloissa. Reaaliaikainen tieto Pohjois-Suomen teiden aurauksista löytyy netistä. Tervon mukaan talvien muuttuminen on näkynyt myös tienpidon vaikeutumisena. Kun aiemmin vain rannikon tuntumassa vallinneet olot ovat levinneet myös pitkälle sisämaahan, joudutaan siellä uudenlaisten haasteiden eteen. – Esimerkiksi Oulun eteläpuolella rannikolle tyypillinen sää ulottuu nykyisin yllättävän kauas sisämaahan ja kyllä se siellä hankaloittaa tienpitoa, Tervo kertoo. Markku Tervon mukaan viranomaiset joutuvatkin nyt pohtimaan, millaisia muutoksia tienpitoon pitää tehdä, että se nykyistä paremmin vastaisi muuttuneita tarpeita. Hänen mukaansa muutoksia voidaan joutua tekemään niin urakointimalleissa kuin kalustovaatimuksissakin. Palvelut etääntyvät ja teiden kunto heikkenee Haja-asutusalueilla tienpidon ongelma on kuitenkin ristiriitainen: koska liikennemäärät ovat pieniä, teiden kunnossapidon taso pidetään alhaalla. Kolikon toinen puoli on sitten se, että työn ja palvelujen siirtyminen yhä kauemmaksi, pakottaa vanhoilla kotiseuduillaan elävät ihmiset tien päälle. Lähimpään palvelupisteeseen saattaa helposti kertyä kymmenien kilometrien matka, ja moni kuntalainen hankkii elantonsakin naapuripitäjien puolelta. – Siikalatvan alueellakin tässä on paljon työmatkaliikennettä ja samaan aikaan turpeen ajoa ja raakapuun kuljetusta. Kun tiet ovat huonolla hoidolla, ovat ihmiset kertoneet, että heitä suorastaan pelottaa lähteä liikenteeseen, Ahti Kylmänen kertoo. Lumen kertyminen tienpintaan lisää myös polanteita ja uria, joita ilmaantuu erityisesti vähemmän liikennöidyille teille, joilla aurakin käy pääteitä harvemmin.Risto Degerman / Yle Koska Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla sijaitsevan Kestilän liikennemäärät ovat vähäisiä, myös teiden kunnossapidon hoitoluokat ovat isoja väyliä alhaisempia. – Kun nelostieltä lähtee Kestilän suuntaankin, niin koko ajan on pikkuinen kylmä rinki, miten meille käy. Vaikka me asumme täällä syrjässä, niin kyllä ihmishenget ovat samanarvoisia täälläkin, Raimo Körkkö muistuttaa. Ahti Kylmänen sanoo, että alueella kaivataan kohtuullista tienpitoa ja laatuluokituksen noudattamista. – Emme ole vailla mitään luksusta, Ahti Kylmänen toteaa. Tien hoitoluokkaan vaikuttaa liikennemäärien lisäksi myös se, kuinka paljon tiellä on ammattiliikennettä tai mikä on sen matkailullinen merkitys.Risto Degerman / Yle Tien pidossa ongelmia koko maassa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus varoitteli vuoden 2017 lopulla asukkaita huonoista tieoloista, kun urakoitsijalla ei riittänyt kalustoa tien pitoon. Teiden talvikunto on puhuttanut talven mittaan laajasti muuallakin Suomessa. Joulukuun alussa karstulalainen kuljettaja Jari-Pekka Rissanen ja loviisalainen kuljetusalan yrittäjä Päivi Arjasalo tekivät lakiehdotuksen tiestön talvikunnossapidon minimivaatimuksista. Myös liikennevirasto on kiinnittänyt kunnossapidon ongelmiin huomiota. Uutissuomalainen kertoi äskettäin viraston muuttavan talviurakoinnin järjestämistapaa. Jo aiemmin liikenneministeriö päätti, että talvikunnossapidon hoitoluokkaa nostetaan yhteensä 600 tiekilometrillä eri puolilla maata. Parannuksia on kuitenkin odotettavissa vain pääväylillä. Haja-asutusalueille lisärahaa ei juuri ole luvassa. Paljon käytetyillä teillä väylät ovat yleensä hyvässä kunnossa, mutta vähän liikennöidyillä osuuksilla niin sanottu normaali talvikeli voi merkitä myös vaativia ajo-oloja.Risto Degerman / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin omassa autossa on" – säteilylämmitin vaatii lohkolämmitintä pidemmän käyttöajan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 22 - 07:45

Auton esilämmittäminen kylmällä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ja lisää käyttömukavuutta – ja tietysti varmistaa osaltaan auton käynnistymisen kylmässäkin säässä. Kääntöpuoli on lämmittämiseen kuluva energia, ja lämmityksen tarpeesta ollaankin monta mieltä. Teknologian tutkimuskeskus VTT on määritellyt ohjemitan sille, kauanko moottoria kannattaa missäkin sääoloissa lämmittää. Nollan ja viiden pakkasasteen välillä lämmitysaika on puolesta tunnista tuntiin. Viiden ja kymmenen asteen välillä tunnista kahteen ja sitä kylmemmässä kahdesta kolmeen tuntia. Lyhyempi aika koskee perinteisiä lohko- ja letkulämmittimiä, pidempi säteilylämmittimiä, jotka ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun. Käytännössä autoilija saattaa siis käynnistää luulemaansa kylmemmän auton, jos on esilämmittänyt säteilylämmittimellä vain vaikkapa puolisen tuntia. Näin lämmityksen hyödyt jäävät pienemmiksi. Autoliiton koulutuspäällikön Teppo Vesalaisen mukaan kaikki eivät tiedä, mikä oman auton moottoria lämmittää. – Väitän, että valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin autossa on. Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin, sanoo Vesalainen. Asiakkaat voivat tulla ostamaan lämmitintä, joka autossa jo on Ismo Määttälä kokkolalaisesta akkutarvikeliikkeestä uskoo Autoliiton koulutuspäällikön väitteen, vaikka sen vaikutukset eivät heillä suoraan näykään. – Nykyihminen ei välttämättä tällaisista välitä, on niin paljon muutakin. Määttälä uskoo, että lohko- tai letkulämmitinautoja lämmitetään enemmänkin kuin olisi tarpeen. Jos lisäksi säteilylämmitintä käytetään aikasuosituksia tuntematta, lopputulos voi olla, että valtaosa lämmittää väärin. Moni sanoo yhä laittavansa lohkolämmittimen päälle, vaikka hänellä olisi säteilylämmitin Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen Myös toisessa kokkolalaisessa autohuollossa allekirjoitetaan ajatus tietämättömyydestä: asiakkaita on tullut jopa laitattamaan lämmitintä, joka autossa jo on. Jos säteilylämmitintä käyttää lyhyempään kuin neuvotaan, häviää lähinnä polttoainekulutuksessa. Sen sijaan moottorin kestävyyttä lyhyeksi jäävä lämmitysaika tuskin uhkaa, sillä öljylaadut ovat kehittyneet rajusti menneistä vuosikymmenistä. Päästöt vähenevät, mutta energiaa kuluu Esilämmitys on valintakysymys. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen näkee siinä monia hyötyjä: käyttömukavuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Esilämmitys myös säästää moottoria turhalta kulumiselta. Vesalaisen mukaan on silti vaikea antaa yksiselitteistä tietoa siitä, kuinka suuren kilometrimäärän ajoa lämpimällä moottorilla yksi kylmäkäynnistys vastaa. Vesalainen liputtaa siis itse lämmityksen puolesta: lyhytkin lämmitys on moottorille parempi kuin kylmäkäynnistys. Aikasuositukset on laadittu energiatehokkuuden näkökulmasta, eikä uusien autojen lämmittämistä suositella niin kauan kuin lämpötila pysyy plussalla. Ismo Pekkarinen / AOP Vesalainen katsoo asiaa myös mukavuuden ja turvallisuuden näkökulmasta ja käyttää lyhytaikaista esilämmitystä myös plussan puolella päästäkseen liikkeelle ikkunat huurteettomina. Se vaatii kuitenkin polttoainetoimisen lisälämmittimen tai sisätilanlämmittimen. – Mutta jos energiankulutusta ajatellaan, plussakelillä ei kannata uutta autoa lämmittää. Tekniikan kehitys pakotti monen säteilylämmittimiin Lohko- ja letkulämmittimet lämmittävät suoraan jäähdytinnestettä. Säteilylämmitin taas lämmittää moottorin kylkeä ja sitä kautta nestettä. Sijoituspaikan mukaan se lämmittää joko jäähdytinnestettä tai moottoriöljyä. Laitteiden eroa on havainnollistettu esimerkiksi niin, että säteilylämmitin on kuin moottorin ulkopinnalle kiinnitetty silitysrauta. Alumiiniset moottorit toivat tullessaan moottorin pinnalta säteilevän esilämmittimen (isompi). Ne ovat uusissa autoissa yleisiä ja vaativat kaksinkertaisen lämmitysajan verrattuna kuvassa myös olevaan perinteiseen lämmittimeen.Jorma Korhonen / Yle Säteilylämmittimet eivät siis ole niin tehokkaita kuin lohkolämmittimet, mutta niiden yleistymiseen on johtanut ajotekniikan muutos. Kun moottorilohkot ovat muuttuneet alumiinisiksi, niistä ovat poistuneet pakkasproput, joiden tilalle lohkolämmitin laitettiin. Niinpä säteilylämmitin on käytännössä monen auton kohdalla ainoa vaihtoehto. Jos haluaa tehokkaampaa esilämmitystä, kannattaa Vesalaisen mielestä selvittää mahdollisuus letkulämmittimeen, josta kiertovesipumpulla saa vielä tehokkaamman. Polttoainetoimiset lisälämmittimet taas ottavat virran autosta ja käyttävät sen polttoainetta. Monessa diesel-autossa on jo valmiina ajon aikana toimiva polttoainetoiminen lisälämmitin, jonka muuntaminen soveltumaan myös moottorin esilämmitykseen ei Vesalaisen mukaan ole kovinkaan kallista. Toki moottorin lämmittimeen kuluu helposti useita satoja euroja. Lämmittimen kuntokin jää usein tarkistamatta Vesalainen näkee asiassa toisenkin käytännön ongelman: kaikki eivät edes varmista, että auton lämmitin on kunnossa. – Moni törkkää auton narun päähän ja ajattelee, että homma hoituu. Todellisuudessa lämmitin on voinut sanoa toimintasopimuksen irti jo vuosia sitten. Autojen lämmitysjohto pitäisi aina irrottaa tolpasta ja ottaa mukaan kun auto poistuu paikalta. Roikkumaan jätetty jännitteinen johto voi jäädä vaikka lumitraktorin kauhaan kun parkkipaikkaa putsataan lumesta.YLE / Miki Wallenius Jollei auto jätä käynnistymättä, lämmittimen toimimattomuus ei välttämättä juuri käytännössä näy. Lohko- tai letkulämmittimen toimivuuden kuulee niiden kohinasta, mutta säteilylämmitin on äänetön. Vesalainen kehottaakin tarkistamaan asian kokeilemalla öljyn lämpötilaa. – Ihokosketusta öljyn kanssa ei suositella, mutta joskus voi kokeilla öljyä tikusta kun moottori on kylmä ja uudelleen tunnin lämmityksen jälkeen. Ei öljy kuumaa ole silloinkaan, mutta sen pitäisi olla selvästi lämpimämpää. Vesalainen sanoo monen hämääntyvän myös silloin, jos sisätilanlämmitin toimii: silloin kuljettaja uskoo automaattisesti säteilylämmittimenkin toimivan. Hän muistuttaa, että ongelma voi olla myös tolpassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Millä suomalaiskaupunki pääsee ulkomaiden uutisiin? – Ainakin Sorjosella, supersankarilla ja futiksella

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 21 - 18:04

Yle selvitti, millä tavoin muutama satunnaisesti valittu suomalainen kaupunki on saanut mainintoja ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Juttuja etsittiin Google- ja Google News -sivustojen avulla sekä tekemällä hakuja suoraan kaupunkien ja medioiden nimillä. Juttuja etsittiin viimeisten 1–2 vuoden ajalta. Tässä jutussa ei ole mainittu kaikkia kaupungeista löytyviä uutisia, vaan vain mielenkiintoisimmat poiminnat. Juttuja etsittiin useilla eurooppalaisilla kielillä. Englanninkieliset jutut jätettiin tarkastelusta pois, koska englanniksi siteerattuja juttuja on suomalaisessa mediassa paljon. Esimerkiksi kielitieteilijä Janne Saarikivi on kirjoittanut Imagessa, että Suomen median maailmankuva muistuttaa angloamerikkalaisen median maailmankuvaa. Eri kielillä myös kuva Suomesta voi näyttää erilaiselta. Rovaniemellä näkee joulupukin ja revontulet Rovaniemi näyttäytyy espanjankielisessä maailmassa usein turistikohteena, jossa näkee revontulia. Espanjalainen päivälehti El País käsitteli revontulia tiedesivuillaan. Lehden mukaan niitä näkisi Suomessa parhaiten syyskuukausina. Jutun kuvassa näkyvät revontulet on kuvattu Rovaniemellä. Argentiinalainen päivälehti La Nación listasi viisi paikkaa mihin kannattaa lähteä hiihtämään. Muun muassa sveitsiläisen, chileläisen ja ranskalaisten kohteiden lisäksi lehti ehdottaa Suomeen lähtemistä. Samalla mainitaan Rovaniemellä sijaitseva Joulupukin Pajakylä. Chileläinen Pablo González pelasi jalkapalloa Rovaniemen Palloseurassa vuonna 2017. Gonzáles pääsi AS-urheilulehden verkkosivulla kuvaan joulupukin kanssa.Kuvakaappaus Espanjalaisen AS-urheilulehden verkkosivujen chileläinen painos esitteli chileläisiä jalkapalloilijoita pienemmissä jalkapallomaissa. Jutun kuvaksi on valittu Rovaniemen Palloseuran Pablo González yhdessä joulupukin kanssa. Saksalainen urheilusivusto Spox.com haastatteli Rovaniemen Palloseurasta Itävaltaan Sturm Graziin siirtynyttä Emeka Ezeä. Nigerialaispelaaja nauraa, kuinka Rovaniemellä varpaat olivat jäässä. Eze oli siirtynyt Lappiin Kamerunista. Aftonbladet puolestaan uutisoi brittinaisen surmasta Lapissa. Surmasta epäilty mies tutkittiin sairaalassa Rovaniemellä ennen kiinniottoa. Sorjosen musiikki Lappeenrannan haavekuvana Espanjan baskimaalainen El Diario Vasco kirjoitti televisiosarjasta Sorjonen. Kirjoittajan mielestä suomalaiset televisiosarjat ovat olleet aiemmin aika huonoja, mutta viime aikoina Suomesta on tullut hyviäkin. Sorjonen-sarjan musiikki on jutun mukaan pohjoismaisille sarjoille tyypillisen haavekuvamainen. Sorjonen-sarjaa kannattaa kirjoittajan mielestä katsoa, jos on kiinnostunut suomalaisesta eksotiikasta. Huffington Postin italialaisversio kertoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston menetelmästä kehittää ruoan raaka-ainetta ilmasta ja auringonvalosta.Kuvakaappaus Lappeenrannan teknillisen yliopiston menetelmä kehittää ruoan raaka-ainetta ilmasta ja auringonvalosta sai julkisuutta perulaisessa päivälehdessä ja yhdysvaltaisen Huffington Postin italiankielisessä versiossa. Vaasaan mentiin vankilaan Ruotsalainen Svenska Dagbladet siteerasi suomalaista Hufvudstadsbladet-lehteä kertoessaan Suomen haluista saada Teslan tehdas maahan. Ensisijainen ehdokas oli Vaasa. Myös Saksan, Alankomaiden ja Portugalin kerrottiin tuolloin olevan kiinnostuneita Teslan tehtaasta. Suomen vankeinhoitoa kehuttiin costaricalaisessa La República -lehdessä. Juttu on tehty, koska Costa Rica lähetti oikeusministerinsä Cecilia Sánchezin tutustumaan suomalaiseen vankeinhoitoon. Jutun mukaan Suomi on valittu vierailukohteeksi muun muassa siksi, että Suomi on menestyksellisesti ottanut käyttöön vaihtoehtoisia rangaistuskäytäntöjä. Costaricalainen lukija saa tietää myös, että Suomessa on vankimäärään suhteutettuna eniten vankilapakoja Euroopan unionin maista. Saksalaiset soittivat ilmakitaraa Oulussa Saksalaislehti Augsburger Allgemeine uutisoi ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskilpailuista. Jutun kärkenä oli müncheniläisen Patrick "Ehrwolf" Culekin sijoittuminen jaetulle toiselle sijalle. Jutussa mainitaan myös toisen saksalaisen, Marc "Airbreaker" Dumontin yhdeksäs sija. Saksalainen Augsburger Allgemeine huomioi müncheniläisen Patrick "Ehrwolf" Culekin sijoittumisen jaetulle toiselle sijalle ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskilpailuissa Oulussa.Kuvakaappaus Lehden kotipaikka Augsburg sijaitsee Baijerin osavaltiossa, jonka pääkaupunki on München. Mikkelissä on ravit ja supersankari Italialainen uutisia ja arvosteluja julkaiseva elokuva-alan verkkosivusto huomioi Rendel-elokuvan Cannes-festivaalin jutussaan. Rendel on supersankarielokuva, joka sijoittuu tunnistettavasti fiktiiviseen Mikkeliin. Italialaiskirjoittaja kertoo Mikkelin olevan elokuvassa dystopinen metropoli, eli hyvin epämiellyttävä suurkaupunki. Rendelin todetaan olevan jonkinlainen naamioitu ritarininja, joka lupaa tulta ja liekkejä. Rendeliä näytettiin Cannesissa tuolloin markkinointimielessä. Kaikissa Rendel-elokuvaa käsittelevissä jutussa ei kuitenkaan mainita nimeltä Mikkeliä. Esimerkiksi ranskalainen elokuviin keskittynyt Bande a Part -verkkosivusto jätti kaupungin nimen kertomatta Rendeliä käsittelevässä jutussaan. Supersankarielokuva Rendel sijoittuu Mikkeliin. Maailmalla julkaistuissa jutuissa kävi välillä niin, että Mikkeli jäi mainitsematta. Muun muassa ranskalainen Bande a Part ei kerro kaupungin nimeä.Kuvakaappaus Jonna Eson Brådhen voitto sarjassaan Mikkelin SM-rallissa oli uutinen. Mitt i Stockholm kuvailee Brådhen voittaman sarjan olleen kovatasoinen. Muun muassa Ruotsissa Mikkeli mainitaan St. Michel -ravien yhteydessä. Vuonna 2017 aiheesta useita juttuja teki ruotsalainen ravilehti Travronden, joka esimerkiksi kertoi Daniel Redénin olevan mukana kahdella hevosella. Iltapäivälehti Aftonbladet uutisoi Iikka Nurmosen ohjastaman Midnight Hourin voitosta, jonka lehti nimesi otsikossa yllätykseksi. Vuonna 2016 ranskalainen Le Parisien -lehti huomioi ranskalaisen Un Mec d'Héripré-hevosen ykkössijan. Samassa jutussa mainitaan Mikkelin raviradan olevan kuuluisa edullisesta sijainnistaan metsässä ja suojassa tuulelta. Jyväskylän ralli kauden odotetuin Helpoin tapa päästä ulkomaiden uutisiin on merkittävä urheilukilpailu tai urheilusarjan ottelu. Urheilumedia Športky.sk kirjoitti JYPin ja Kometa Brnon jääkiekon Mestarien liigan CHL:n ottelusta, joka päättyi tasan 3–3. Jyväskylä saa vuosittain paljon huomiota Suomen MM-rallin ansiosta. Virolainen Postimees käsitteli kilpailua ennen rallin alkua. Tämän Postimeehen jutun mukaan Suomen MM-ralli puolestaan on monen rallikuskin mielestä kauden odotetuin kilpailu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun Reeta Kuisma kävi syöpähoidoissa, aviomieheltä löydettiin aivokasvain – Vanhemmilla suurin huoli lapsen tulevaisuudesta

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 21 - 14:12

Noin vuosi sitten oululainen Reeta Kuisma, 33, oli menossa suihkuun. Vaatteita riisuessaan hänen kätensä osui rintaan. Sen aiheuttama tunne oli kummallinen. Suihkussa Reeta tutki rintaansa tarkemmin ja löysi kyhmyn. – Seuraavana päivänä töissä en ollut parhaimmillani. Soitin heti seuraavana aamuna terveyskeskukseen ja varasin ajan lääkärille. Reetalle kerrottiin terveyskeskuksesta, että seuraava vapaa aika lääkärille olisi kolmen viikon päästä. Hän ei halunnut odottaa niin kauaa, vaan meni yksityiselle. Siellä lääkäri teki lähetteen mammografiaan, jonne Reeta pääsi seuraavana päivänä. Kaksi yötä ennen mammografiaa Reeta etsi netistä tietoa rintasyövästä ja siitä, miltä tavallinen kysta näyttää. Lääkäri näytti kuvia, jotka eivät Reetan mielestä näyttäneet kystalta. Minulla ole enää aikaa turhanpäiväiselle negatiivisuudelle ja pahalle mielelle. Reeta Kuisma Lääkärin halu ottaa paksuneulanäyte kyhmystä vahvisti Reetan epäilyksen rintasyövästä. – Ei se enää tullut hirveänä järkytyksenä kun minulle viikon päästä soitettiin, että sieltä löytyi syöpäsoluja. Mitä ihminen ajattelee silloin, kun hän kuulee sairastavansa syöpää? Reetan mukaan kaikkea turhaa, kaikkea vakavaa ja monia asioita siltä väliltä. – Mietin milloin pääsen töihin takaisin. Silloin kun ajatukset menivät todella synkiksi, ajattelin että onneksi tyttärelläni on kaksi vanhempaa, jos toiselle käy huonosti. Syöpä eteni nopeasti Sairaus on muuttanut Reetaa ihmisenä, sekä tuonut uutta perspektiiviä elämään. – Minulla ole enää aikaa turhanpäiväiselle negatiivisuudelle ja pahalle mielelle. Tärkeintä on olla elossa. Uusi elämänasenne näkyy myös ulospäin. Reeta kertoo ystävänsä sanoneen hänen olevan nykyään pehmeämpi. – En kuulema enää vedä idarikilareita. Sairaus on muuttanut Reetan elämänasennetta. Enää ei ole aikaa turhalle negatiivisuudelle vaan tärkeintä on olla elossa.Timo Nykyri / Yle Kyhmy Reetan rinnassa kehittyi syöväksi todella nopeasti, vajaassa kahdessa kuukaudessa. Reeta sai leikkausajan kahden viikon päähän kasvaimen löytymisestä. Jälkikäteen Reeta on miettinyt, olisiko syöpä ehtinyt kehittyä, jos hän olisi päässyt leikkaukseen aiemmin. Ennen leikkausta Reeta oli sanonut lääkärilleen, että hänellä on vakuutus ja että hän haluaa leikkaukseen vaikka samana päivänä. – En tiedä eikö lääkäri ymmärtänyt sitä, että olen valmis menemään vaikka Helsinkiin, kunhan pääsen heti leikkaukseen. Myöhemmin Reeta sai selville, että hänellä olisi ollut täysi oikeus mennä heti seuraavana päivänä leikkaukseen yksityiselle puolelle. Myötä- ja vastoinkäymisissä Kun Reeta oli 18-vuotias, hän tapasi sattumalta vanhan koulukaverinsa Antin kaupan parkkipaikalla. He olivat tunteneet toisensa ensimmäisestä luokasta asti ja ystävyys kesti yläasteikäisiksi. Tapaaminen ei kestänyt tervehdyksiä kauempaa, mutta Reetalle jäi olo, että hän haluaisi vaihtaa kuulumisia enemmänkin. – Soitin numeropalveluun etsiäkseni Antin numeron ja se olikin vielä sama kuin yläasteellakin. Aloimme tapailemaan aika pian sen jälkeen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että jumalauta ei voi olla totta. Reeta Kuisma Nyt 15 vuotta myöhemmin Reeta ja Antti ovat naimisissa ja heillä on pian 4-vuotias tytär. Reeta kertoo, että sairaus on koetellut heidän suhdettaan. Sytostaatti- ja sädehoitojen aikaan Reeta oli koko ajan kipeä. – Olin usein äkäinen ja tiuskin Antille. Mutta olemme myös lähentyneet. Me puhumme enemmän ja tappelemme vähemmän. "Nyt minun on pakko selvitä" Viimeisen sädehoitopäivän aamuna Reeta itki. Ne olivat onnenkyyneleitä, koska rankat hoidot olivat vihdoinkin ohi. – Koko syöpähoidon ajan olin elänyt jatkuvassa tsemppaustilassa. Koko ajan toitotin itselleni, että jaksa vielä vähän, kohta helpottaa kivut, koita jaksaa vielä nämä sytostaattihoidot. Ja yhtäkkiä sain vaan olla, se oli ihanaa. Reeta viettää ison osan vapaa-ajastaan koirien kanssa. Hänellä on kaksi omaa koiraa, sekä sijoituskoiria ympäri Suomea.Timo Nykyri / Yle Onnea hoitojen loppumisesta varjosti kuitenkin Antin terveydentilan muutos. Kun Reetan syöpähoidot olivat loppusuoralla, mies alkoi saada kovia päänsärkyjä, joihin mitkään särkylääkkeet eivät tuoneet helpotusta. Sen lisäksi toinen silmä turposi ja silmäkulma nyki viikkojen ajan. Kun kivut olivat kestäneet jonkin aikaa, Antti meni päivystykseen ja sitä kautta pään kuvaukseen. Lääkäri soitti parin päivän päästä, eivätkä uutiset olleet hyviä. Antilta löydettiin aivokasvain. – Ensimmäinen ajatukseni oli, että jumalauta ei voi olla totta. Eikö se riitä, että minä olen sairas? Pariskunta ei ollut osannut kuvitellakaan, että Antin päänsäryt ja muut oireet johtuisivat kasvaimesta. – Jotenkin sitä oli niin viattomasti ajatellut, että maailmassa on tietty määrä paskaa. Ja kun minulla on tämä syöpä, niin minä kattaisin koko meidän perheen sairastumiset. Kasvain oli löydettäessä noin parin sentin kokoinen. Antti käy kahden kuukauden välein magneettikuvissa. Joka käynnillä kasvain on laajentunut noin pari millimetriä. Emme koe olevamme sairaita, mutta tiedämme että olemme. Reeta Kuisma Antin sairastuminen aiheutti myös uutta huolta heidän tyttärensä tulevaisuudesta. Sairastuessaan Reeta oli ajatellut, että ainakin tyttärellä on yksi vanhempi, jos hänelle itselleen kävisi huonosti. – Kun Antti sairastui, ajattelin että nyt minun on pakko selvitä. Heidän tyttärensä on tietoinen siitä, että äiti ja isä sairastavat. Syöpää käsitteenä on Reetan mukaan turha lähteä pienelle lapselle avaamaan. Äidin syöpä ei ole jäänyt tyttäreltä huomaamatta. Reetan mukaan ihmetystä herätti se, että hänellä ei ole hiuksia tai kun hän makasi huonovointisena vessan lattialla. – Olemme selittäneet hänelle, että äiti on saanut sellaisia lääkkeitä, jotka parantavat, mutta joista tulee vähäksi aikaa huono olo. Antin sairaus ei näy ulkopuolelle. Kasvain on tällä hetkellä vielä niin pieni, että sitä vastaan ei ole voitu aloittaa hoitoja, jotka tehoaisivat. – Sen pitää olla aggressiivisempi, jotta sytostaatti- ja sädehoito tehoaisi. Nyt vain odotetaan, että kasvain joko lopettaa kasvamisen tai suurenee, Reeta toteaa. Arki jatkuu Vaikka Reeta ja Antti ovat molemmat vakavasti sairaita, ei se ole vaikuttanut heidän arkielämäänsä. He elävät samalla tavalla kuin ennen sairastumistaan. Käyvät töissä, katsovat televisiota, ulkoiluttavat koiria ja vievät lasta päiväkotiin. Reeta tekee tällä hetkellä osa-aikaista työviikkoa, ja hänellä on kaksi työpaikkaa. Hän on asiakaspalvelijana luontaistuotekaupassa, sekä toimii alusvaate-yrittäjänä. – Olen niin onnekas, koska minulla on kaksi työtä, joita rakastan. Ne pitävät minut järjissäni. Reetalta on poistettu syövän vuoksi toinen rinta. Hän ymmärtää, etteivät kaikki pystyisi palvelemaan rintaliiviasiakkaita, jos itsellä ei olisi toista rintaa. Mutta Reetan mielestäni on ihanaa tuoda iloa asiakkaille rintaliivien avulla. – Ei minulla käynyt mielessäkään, että lopettaisin sen homman. Syövästä huolimatta Reeta elää tavallista arkea. Hän toivoisi myös ihmisiltä normaalia suhtautumista häneen.Timo Nykyri / Yle Koska pariskunta elää sairauksistaan huolimatta normaalia elämää, Reeta toivoisi myös muilta ihmisiltä normaalia suhtautumista heihin. Vaikka heidän tilanteensa on surullinen, ei nainen toivo sääliä tai voivottelua osakseen. – Meillä on kaikki hyvin. Se, miten arki eroaa entisestä, on että jääkaapinovessa on värssymagneettien sijaan sairaalan kirjekuoria, joista näkyy milloin pitää kenenkin mennä magneettikuvauksiin tai kontrolleihin sun muihin. – Emme koe olevamme sairaita, mutta tiedämme että olemme. Jotkut ajattelevat Reetan elämän pyörivän pelkästään syövän ympärillä ja monilla onkin tarve puhua pelkästään hänen sairaudestaan kun he tapaavat. – Jos on jotain kysyttävää, niin voi kysyä. Mutta syövästä ei tarvitse puhua koko ajan. Sairaus ei hallitse Reetan elämää ja hän kertookin usein unohtavansa sen kokonaan. Heti sytostaattihoidon jälkeen hän esimerkiksi päätti lähteä viiden kilometrin pyörälenkille, koska ei tuntenut oloaan sairaaksi. – Huomasin kahden kilometrin päässä, että herranen aika, mitä tuli tehtyä. Kuolemasta ei keskustella Reetan ja Antin voimavara on perhe. Perhe, jonka he pystyvät elättämään käymällä töissä. Perhe, joka pysyy kasassa vaikeinakin aikoina. Sairaus on saanut Reetan myös miettimään parisuhdettaan eri tavalla, kuin aiemmin. – Avioliittovaloissa sanotaan, että kunnes kuolema meidät erottaa. Meillä eron syy luultavasti tulee olemaan kuolema. Halu olla toisen kanssa on kasvanut sairauksien myötä. Reeta ja Antti puhuvat harvoin keskenään kuolemasta. Mutta yksi keskustelu siihen liittyen vielä on edessä. Mihin heidän tyttärensä menee, jos he molemmat kuolevat? – Emme ole kuolemassa ainakaan tänä vuonna, emmekä varmaan ensi vuonnakaan. Mutta tiedostamme, että se keskustelu on vielä edessä. En haluaisi tietää, milloin loppu on lähettyvillä. Reeta Kuisma Sellaiseen keskusteluun täytyy Reetan mielestä valmistautua henkisesti. Ei ole helppoa miettiä, mikä olisi omalle lapselle seuraavaksi paras paikka kasvaa aikuiseksi. – Emme voi miettiä, ketkä ovat samanlaisia kuin me tai kuka opettaa samoja arvoja. Sitten meitä ei enää ole, samaa Anttia ja Reetaa ei ole olemassa. Reetalla on kontrolliaika parin viikon päästä. Siellä selviää, löytyykö hänen kehostaan mitään näkyvissä olevaa syövän aiheuttamaa muutosta. Kontrolli ei huoleta Reetaa, koska hän tietää, että mahdolliset muutokset harvoin näkyvät ensimmäisessä kontrollissa. – Totta kai ajattelen niin, että ei sieltä mitään löydy. Lääkärit eivät ole tehneet ennusteita Reetan tai Antin sairauden etenemiselle tai elinajalle, eikä Reeta sitä haluaisikaan. – Vaihtoehtona on joko elää tai kuolla. En haluaisi tietää, milloin loppu on lähettyvillä. Odotukset tulevaisuudelle ovat Reetalle selvät: että aika ei lopu kesken. – Olen ymmärtänyt, että aika on rajallista. Odotan, että tulevaisuus on mukava. Se ei tule olemaan helppo tai kivuton, mutta toivon että siitä tulee ainakin mukava. Katso myös: Reeta Elossa 24h -sarjan jaksossa 2 (Yle Areena)

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ruotsalaisten apu Suomen ilmapuolustukselle raivostutti Stalinia – saattoi olla syy Oulun pommituksille

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 21 - 09:12

Määräsikö Neuvostoliiton sodanaikainen johtaja Josif Stalin talvisodan aikana massiivisen pommituksen Ouluun? Tätä mieltä on ainakin ilmailuhistoriaa tutkinut Carl-Fredrik Geust. Hän on pohtinut asiaa äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa. Geustin mukaan Oulun pommitusten perimmäinen syy oli neuvostojohtajan halu kostaa Oulun pommituksilla ruotsalaisten vapaaehtoisten osallistuminen Pohjois-Suomen ilmapuolustukseen. Oulun lisäksi venäläiset pommittivat myös muita kaupunkeja, ja kohteina olivat useimmiten rautatiet ja satamat. Myös Oulua oli pommitettu jo vuoden alussa kahteen otteeseen 1. ja 3. päivä tammikuuta. Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot -kirjassa julkaistun alkuperäisasiakirjan mukaan Stalinin esikunta määräsi jo 10. joulukuuta 1939 Oulun ja Kontiomäen rautatiet tuhottaviksi. Puna-armeijan tehtävänä oli siinä vaiheessa vielä edetä Ouluun ja katkaista Suomi kahteen osaan. Sota-aikaisten neuvostoraporttien mukaan koko Oulu oli liekeissä ja rautatie tuhottu. Oulun väestönsuojelun ja ilmapuolustuksen karttojen mukaan tuhoa aiheutui erityisesti rautatien suuntaisten Isokadun, Kirkkokadun ja Torikadun varressa, mutta rautatiehen ei osumia tullut.Risto Degerman / Yle Vaikka tasan 78 vuotta sitten toteutettu pommitus olikin erittäin voimakas ilmaisku, Oulun pommittaminen ei sinänsä ollut poikkeuksellista, sanoo Oulun talvisodan aikaista kotirintamaa tutkinut ja siitä artikkeleita kirjoittanut oululainen filosofian tohtori Antero Tervonen. – Kohteena oli todennäköisesti junarata ja rautatiesilta. Ainahan tällaisilla pommituksilla on myös siviiliväestöä henkisesti lamauttava vaikutus, ja varmaan pommituksilla oli semmoinenkin pyrkimys, Antero Tervonen arvioi. Ruotsalaiset puolustivat Pohjois-Suomea Käytännössä Pohjois-Suomen lentopuolustus oli talvisodan aikana täysin ruotsalaisten varassa, sillä ruotsalaisten vapaaehtoisten lentäjien käytössä oli Suomen väreihin maalattuja ruotsalaiskoneita. Tämä selvisi myös neuvostoliittolaisille, kun he kuulustelivat kahta sotavangiksi joutunutta ruotsalaispilottia. Oulun pommituksissa käytettiin kaksimoottorisia keskiraskaita Tupolev SB pommikoneita. Koneet olivat samankaltaisia, kuin kuvassa oleva joulukuussa 1939 Vuoksella pudotettu kone.SA-Kuva Geustin mukaan Oulua vastaan lähetettiin lentotukikohdasta Uhtualta poikkeuksellisen vahva lento-osasto, jonka tehtävänä oli osoittaa Ruotsille, ettei se saa osallistua Suomen puolustamiseen. – Stalin halusi myös rangaista suomalaisia, jotka olivat aiheuttaneet neuvostoliittolaisille nöyryyttävän tappion Suomussalmen Raatteentiellä vain vähän aikaisemmin, Geust sanoo. Koneet seurasivat Kuusamon tietä Tammikuun alkupäivien pommitukset olivat antaneet oululaisille esimakua, vaikka ne olivat selvästi pienempiä kuin 21. päivän massiivinen hyökkäys. Silloin ensimmäinen varoitus lähestyvästä vaarasta saatiin Oulun ilmapuolustusaluekeskukseen kello 11.10. Kaupungin ulkopuolella olevan ilmavalvontapisteen ilmoituksen mukaan idästä lähestyi Kuusamon maantien suuntaisesti yhteensä 16 kaksimoottorista keskiraskasta Tupolev SB pommikonetta. Talvisodan pommitusten jälkiä entisen kaupungintalon eli nykyisen kulttuurikeskuksen seinissä.Kansallisarkisto Oulu Kello 11.43 kaupungin varoitussireenit rupesivat soittamaan vaarahälytystä. Hälytys toistui kymmenen minuutin kuluttua ja ihmiset pakenivat väestönsuojiin. Niitä oli rakennettu muun muassa Snellmanin ja Franzenin puistoihin. Oulua lähestyvät koneet kaarsivat Iin kohdalla pohjoiseen. Ne aloittivat sieltä lähestymisen kohti Oulua ja valmistautuivat irrottamaan pommilastinsa. Kaupungin pohjoisrajan ne saavuttivat kello 12.03. Oulun ilmapuolustusaluekeskuksen päällikkö reservin vänrikki Alpo Siekkinen kirjoitti keskuksen sotapäiväkirjaan: "Ilmestyivät koneet kaupungin päälle pohjoisesta päin. Koneet pudottivat tullessaan Pateniemeen useita pommeja ja ampuivat kk-tulta. Korkealla Oulussa n. 3500 m, joten aseemme eivät yltäneet. Pudottivat palo ja räjähdyspommeja." Kolmen hyökkäysaallon isku Suurin osa ensimmäisen hyökkäyksen pommeista putosi Merikoskeen ja sen pohjoispuolella olevaan Tuiran kaupunginosaan. Siellä ne sytyttivät tuleen muun muassa kansakoulun. Sitä seurasi vielä kaksi uutta pommituslentoa. Kahdeksan ilmahyökkäystä OuluunKeskustan tuntumassa olevia kasarmirakennuksia tammikuun pommitusten jälkeen.Kansallisarkisto OuluOulua pommitettiin talvisodassa kolmena eri päivänä ja jatkosodassa viisi kertaa.Talvisodan aikana Oulu oli tärkeä majoitus- ja huoltokaupunki, jossa toimi myös sotasairaala ja kaupunkiinJatkosodan aikana Oulu oli keskeinen saksalaissotilaiden johtokeskus ja sai siksi saksalaisilta myös tukea ilmatorjuntaan. Toinen lentue kaksimoottorisia koneita saapui Oulun ilmatilaan pari tuntia ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen. Tämän pommituksen jälkiä on vieläkin nähtävissä Oulun lyseon kivijalassa, joka vaurioitui Kajaaninkadulle pudonneesta räjähdyspommista. Kolmas ja massiivisin hyökkäys saavutti kaupungin illan pimennyttyä kello 21.05. Koneita tuli useassa aallossa 15 minuutin välein ja vaara ohi -merkki voitiin soittaa vasta ennen puolta yötä. Tammikuun 21. päivän pommitusten tuhojen laskettiin nousevan noin 4, 5 miljoonaan markkaan. Museon ja arkiston tuhoutuneiden kokoelmien arvoa ei pystytty edes rahassa mittaamaan.Risto Degerman / Yle Pimeän turvin koneet lensivät nyt aiempaa alempana. Pommitus kohdistui nyt edellisiä valmistelulentoja tarkemmin kaupungin keskustaan. Niillä tavoiteltiin ilmeisesti Oulun läpi kulkevaa junarataa, mutta pommit kylvivät pahiten tuhoa viiden korttelin päässä radasta kulkevan rautatien suuntaisen Isokadun varressa. Tammikuun 21. päivän pommitus oli massiivisin Oulun kolmesta talvisodan aikaisesta hyökkäyksestä. Ilmapuolustuksen viestikeskuksen sotapäiväkirjan mukaan viholliskoneet pudottivat Ouluun ja sen lähiympäristöön päivän aikana yhteensä 150 räjähdyspommia ja 400 palopommia. Keräys oman hävittäjän saamiseksi Oulun ilmatilaa puolustettiin ilmatorjuntatykeillä, joiden kantama ei kuitenkaan yleensä riittänyt korkealla lentäviin koneisiin. Ilmapuolustuksen vahvistuksena oli myös kaksi ruotsalaista vapaaehtoisten lentämää hävittäjää, jotka toimivat Kemissä olevan ruotsalaisten vapaaehtoisen lentorykmentin osana. 21. tammikuuta koneet olivat huollon takia poissa Oulusta. Pyhäjoen sivistystoimenjohtajana nykyisin toimiva Antero Tervonen on tutkinut talvisodanaikaisen Oulun elämää ja pommituksia. Yksi muisto pommituksista löytyy edelleenkin lyseon kivijalasta, johon pommit tekivät suuria jälkiä.Risto Degerman / Yle Ilmahyökkäyksen jälkeen Oulussa käynnistettiin nimettömäksi jääneen yksityishenkilön aloitteesta keräys uuden oman hävittäjän rahoittamiseksi. – Tämä varmaan kuvastaa sitä, että näillä hävittäjälentokoneilla uskottiin olevan puolustuksen kannalta paljon merkitystä ja siihen liittyy varmaan myös tämmöistä hengen nostattamista, sanoo Antero Tervonen. Tanskalainen Mathias Madsen menehtyi 21. päivän pommituksissa saamiinsa vammoihin lääninsairaalassa pari päivää haavoittumisensa jälkeen. Hänen ja muiden talvi- ja jatkosodassa kuolleiden muistoksi on kiinnitetty kivilaatta Oulun lyseon seinään.Risto Degerman / Yle

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Miska Sutela innostui teininä Ninja Warriorista ja aloitti vuosien harjoittelun – kova työ vei miljoonien tv-katsojien eteen

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 20 - 14:02
Mistä on kyse?
  • Oululainen Miska Sutela osallistui vuonna 2014 American Ninja Warrior –ohjelmaan.
  • Sutela harrastaa Japanista lähtöisin olevaa sasukea, joka on sekoitus tasapainoa, jalkojen ja yläkehon käyttöä sekä erityisesti puristusvoiman hallintaa.
  • Mies on rakentanut takapihalleen ninjaesteradan, joka toimii hänen kuntosalinaan. Esteiden mitat ovat samat kuin kilpailussa.
  • American Ninja Warrioriin osallistumisen jälkeen Sutela on ollut suunnittelemassa ja testaamassa ratoja Ninja Warrior-ilmiön levitessä Ruotsiin, Tanskaan ja Italiaan.
“Hello, my name is Miska and I’m from Finland”. Moni hieraisi silmiään, kun näki vaalean oululaisnuorukaisen kisaamassa huippusuositussa jenkkisarjassa. Miska Sutelan, 26, nimi nousi miljoonien tv-katsojien tietoisuuteen, kun hän osallistui vuonna 2014 suosittuun American Ninja Warrior -ohjelmaan. Tämä ninja ei kuitenkaan pukeudu mustaan. Ainoa yhdistävä tekijä muinaisiin japanilaisiin sotureihin ovat kaksihaaraiset tabi-kengät, jotka soveltuvat hyvin kiipeilyyn. Ja tietysti se, että hän liikkuu sulavasti kuin ninja. Ninjarata omalla takapihalla Ninjailu on terminä oikeastaan harhaanjohtava, sillä kyse ei ole larppaamisesta. Sutela on sasuken, Suomessa vielä suhteellisen tuntemattoman lajin pioneeri. Sutelan tietojen mukaan Suomessa ei ole muita lajin tosiharrastajia. Miska Sutelan takapihalta Oulun Pikkaralasta löytyy täysimittainen, 35 estettä käsittävä Ninja Warrior -rata.Miska Sutela Sasukesta on leikki kaukana. Esteratakilpailu on fyysisesti äärimmäisen kuluttava ja useimmille pelkkä radan näkeminen läheltä voi aiheuttaa puistatusreaktion. Sutelan mukaan lajissa tärkeintä on painovoiman suhde omaan kehoon. Sasuke on sekoitus tasapainoa, jalkojen ja yläkehon käyttöä, erityisesti puristusvoimaa. Sutelan sormien puristusvoima onkin omaa luokkaansa. Hän kykenee muun muassa vetämään yhden käden leuan keskisormellaan. Ei mitään kahjoja ninjoja Miska Sutela näki kymmenen vuotta sitten sattumalta televisiosta japanilaisen esterataohjelman. Hän ei heti tiennyt, mitä siitä ajatella. Kääntäjä oli nimittäin ottanut vapaudekseen kääntää Sasuke-ohjelman nimeksi Kahjot Ninjat. Viestejä on tullut ihmisiltä sekä Suomesta että ulkomailta. Miska Sutela – Ajattelin ensin, että onko tämä joku komedia, kunnes huomasin, että osa heistä rakensi esteitä ja harjoitteli sitä tosissaan urheiluna, Sutela muistelee. Ohjelma esitteli tavallisia ihmisiä, julkkiksia ja huippu-urheilijoita kilpailemassa neljätasoisella radalla esteitä vastaan. Sutela alkoi ohjelman nähtyään harjoitella haastavaa ja fyysistä sasukea tosissaan. – Mietin, kuinka vaikeaa tuo nyt voi olla. Sitä voisi olla kiva kokeilla. Ja niin hän kokeilikin. Isosti. Oulun Pikkaralan liepeillä veneilevillä on riittänyt ihmeteltävää joella, josta avautuu näkymä Sutelan perintötalon takapihalle. Siellä nimittäin komeilee 35 estettä käsittävä ninjaesterata. Viidessä vuodessa hän rakensi vanhempiensa takapihalle omien sanojensa mukaan Euroopan laajimman itse tehdyn ninjaesteradan, joka toimii nuorukaisen henkilökohtaisena kuntosalina. Esteiden mitat ovat prikulleen samat kuin kilpailussa. Tunnetuksi Japanissa Sutela kuvasi ja latasi omia harjoitteluvideoitaan nettiin. Hiljalleen ne alkoivat saada näkyvyyttä ja mainetta ympäri maailmaa. Oululainen esitteli itsensä ja takapihansa maailmalle nimellä Sasuke Finland. Miska Sutela kertoo olevansa ensimmäinen eurooppalainen sasuke-harrastaja Japanissa.Miska Sutela Täysimittainen Ninja Warrior-rata on houkuttanut monia lajista innostuneita. Joka vuosi Sutelalta kysellään pääseekö radalle harjoittelemaan. – Viestejä on tullut ihmisiltä sekä Suomesta että ulkomailta. Pian tie vei Sutelan lajin syntysijoille Japaniin. Nyt takana on viisi harjoittelureissua Osakaan, Yamagataan, Fujiin, Tochigiin, Saitamaan ja Gunmaan. Reissujen aikana Sutela harjoitteli paikallisten lajilegendojen kanssa. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen sasuke-harrastaja Japanissa. – Kyllä he aluksi ihmettelivät, että kuka tulee Suomesta tänne asti sasuken vuoksi, Sutela naurahtaa. Ajattelin vain, että nyt jos koskaan on pakko onnistua. Miska Sutela Reissut tekivät miehestä tunnetun Japanissa. Nousevan auringon maan ihmiset ottivat nöyrän ja intohimoisesti lajiin suhtautuvan oululaisen omakseen. Kilpailemaan hän ei kuitenkaan vielä päässyt, sillä japanilaiset kilpailivat tuohon aikaan vain amerikkalaisia vastaan. Vegasin kirkkaat valot Vuonna 2012 Kahjot Ninjat sai oman spin off -sarjan Yhdysvalloissa. Ohjelman nimeksi tuli American Ninja Warrior ja kilpailun pääpalkinnoksi laitettiin muhkeat miljoona dollaria. Jenkit osasivat tehdä show’n. Konseptin suosio kasvoi nopeasti ja ohjelma muuttui saippuamaisemmaksi. Seuraavaksi oli Euroopan vuoro. Lajin ideologia, yksilön taistelu esteitä vastaan, oli muuttumassa kaupalliseksi. Nyt esteiden lisäksi oli pärjätäkseen päihitettävä myös kanssakilpailijat. Kun ohjelmasta otettiin Sutelaan yhteyttä ja kysyttiin, onnistuisiko Skype-puhelu, ei vastausta tarvinnut miettiä kauaa. Miska Sutela on suunnitellut ja testannut Ninja Warrior -ratoja ympäri Eurooppaa.Miska Sutelan kotialbumi American Ninja Warrior saa vuosittain noin 40 000 hakemusta ja Yhdysvalloissa on parisensataa pelkästään ohjelmaa varten suunniteltua kuntosalia. Sutelaa pyydettiin tekemään itsestään esittelyvideo. Ohjelman tekijät olisivat varmasti arvostaneet traagista nyyhkytarinaa, jotta katsojat samaistuisivat kilpailijaan. Hänellä ei kuitenkaan ollut sellaista tarjota. Sutela ei ollut mikään show-mies. Hän vain rakasti sasukea. – Kerroin, että olen Suomesta ja että olen treenannut ninja warrioria eniten koko Euroopassa. Koska mukana piti olla vähän showta, niin sanoin, että Eurooppa voittaa jenkit! Täytyy vain odottaa, että joku soittaa ja pyytää kilpailemaan. Miska Sutela Sutela kertoo allekirjoittaneensa sopimuksen, joka antaa ohjelman tekijöille luvan paisutella ja värittää kilpailijoiden tarinoita. Hän oli Euroopan joukkueesta ainoa, joka tunsi lajin läpikotaisin. Loput olivat ammattiurheilijoita, kuten kalliokiipeilijöitä ja parkour-tähtiä. Olipa mukana yksi olympiavoimistelijakin. Las Vegasissa elohopea nousi päivällä 40 asteen tienoille. Tämän vuoksi kisa kuvattiinkin aamuyöllä neljän aikaan. – Olin harjoitellut kaiken päässäni läpi lukemattomia kertoja. Ajattelin vain, että nyt jos koskaan on pakko onnistua. Oululaisen suoritus haastavista lähtökohdista tyssäsi lopulta ensimmäiselle tasolle, kun warped wall eli kaareva seinä jäi mieheltä kesken. – Kokemuksena ohjelma oli kuitenkin hieno. Sanoin kisan jälkeen haastattelussa, että tulen muistamaan tämän lopun ikäni. Ninja Warrior Finland? Osallistuminen American Ninja Warrioriin poiki kuitenkin kutsuja muualle. Tämän jälkeen Sutela on ollut suunnittelemassa ja testaamassa ratoja Ninja Warrior -ilmiön levitessä Ruotsiin, Tanskaan ja Italiaan. Kilpailemaan mies ei kuitenkaan päässyt, koska hän oli suomalainen. Ninja Warrior -ohjelmaan saa osallistua vain järjestävän maan kansalainen. Las Vegasissa järjestetty USA vs. The World -kisa oli tässä suhteessa poikkeustapaus. Ninja Warrior -tapahtumat kuljettavat Sutelaa ympäri maailmaa.Miska Sutelan kotialbumi Sutela harmitteleekin, kun lajissa ei ole kilpailujen suhteen olemassa mitään sen suurempaa systeemiä. Kilpailemaan on vaikeaa päästä, sillä sasuke on keskittynyt pääasiassa japanilaisten ja amerikkalaisten välisiin taistoihin. – Täytyy vain odottaa, että joku soittaa ja pyytää kilpailemaan, Sutela sanoo pokerinaamalla. – Jos hakisin nyt uudestaan Amerikkaan kilpailemaan, olisin varmasti huonoin mahdollinen valinta, kun tykkään vain treenata lajia ilman sen suurempia tarinoita. Rakkaudesta lajiin -periaatteella tässä mennään. Ainakin toistaiseksi joudumme vain arvailemaan kuka Suomen aidoin ninja onkaan. Sutelan luulisi olevan ainakin todella vahvoilla.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yle selvitti: Näin aktiivimalli vaikuttaa TE-toimistoissa – yhdellä virkailijalla jopa 1 000 asiakasta

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 19 - 19:30
Mistä on kyse?
  • Aktiivimalli on vilkastuttanut TE-toimistojen arkea, yhdellä työntekijällä voi olla jopa useita satoja asiakkaita.
  • TE-toimistojen jonoissa on paljon eroja: esimerkiksi Turussa tapaaminen työntekijän kanssa järjestyy parissa päivässä, kun taas Lapissa sitä ei ole edes mahdollista järjestää kaikille.
  • Vaikka asiakkaita piisaa, suuressa osassa maata tilanne TE-toimistossa on parempi kuin vuosi takaperin.
  • Osassa maata työnhakuvalmennuskursseille kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa. Enimmäkseen kursseille on kuitenkin vielä tilaa.
  • Kaikki 15 TE-toimistoa vastasi Ylen kyselyyn.
Jonot TE-toimiston palveluihin vaihtelevat huimasti eri puolilla Suomea. Eroja on erityisesti silloin, kun asiakas haluaa tavata virkailijan kasvotusten. Esimerkiksi Pohjois-Savon TE-toimistossa asiakas pääsee välittömästi virkailijan luokse ja Turussa tapaaminen kasvokkain voi järjestyä parissa päivässä. Puolestaan Lapissa tilanne on huomattavasti huonompi. – Kaikille työttömille ei pystytä varaamaan kasvotusten tapaamisaikaa. Meillä voi olla esimerkiksi työtä etsivä sellaisella paikkakunnalla, jolla henkilökuntaa ei ole, Lapin TE-toimiston vastaava palvelujohtaja Kaija Kukkola kertoo. Useilla paikkakunnilla neuvonta tapahtuu paljolti puhelimitse, lisäksi asiakkaiden käytössä on myös valtakunnallinen puhelinpalvelu. Joillain paikkakunnilla kuitenkin myös puhelinneuvontaa voi joutua odottelemaan. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ja Kainuun TE-toimistossa jonotusaika puhelinvastaukselle on noin kaksi vuorokautta. Yle soitti kaikkiin 15 TE-toimistoon. Jokainen toimisto vastasivat Ylen kyselyyn. Jonoissa eroja Erityisesti vuoden alussa voimaan tullut aktiivimalli on vilkastuttanut TE-toimistojen arkea. – Työ- ja elinkeinoministeriö sanoi syksyn valmistelussa, että aktiivimalli ei työllistä TE-toimistoja. Me kentän ihmiset yritimme sanoa jo silloin, että arvio ei tule pitämään paikkaansa ja nythän se on nähty, sanoo Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki Samalla linjalla jatkaa Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen. – Aktiivimalliin liittyvät kysymykset kuormittavat nyt. Niitä tulee runsaasti niin puhelimitse kuin sähköpostitse. Aktiivimalli ja siihen liittyvät epäselvyydet ruuhkauttavat TE-toimistoja eri puolilla Suomea.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Vaikka jonoja on, useassa TE-toimistossa tilanne on kuitenkin parempi kuin vuosi sitten. – Työllisyystilanne on parantunut, rekisterit on saatu ajan tasalle ja olemme saaneet myös lisäresursseja, Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kertoo. – Vuosi sitten oli tilanne oli huomattavasti huonompi, kommentoi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palveluesimies Tarja Jokimäki. Aktiivimalli pähkinänkuoressa
  • Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla on oltava töissä vähintään 18 tuntia
  • tai ansaittava omalla yritystoiminnalla vähintään 241,04 euroa
  • tai osallistuttava viisi päivää työllistymistä edistäviin palveluihin.
  • Aktiivisuuden muotoja ei voi yhdistellä.
  • Jos työtön ei täytä ehtoja, hänen päivärahaansa leikataan seuraavan 65 etuuden maksupäivän ajaksi vajaalla viidellä prosentilla.
Lähde: STM Myös Lapissa tilanteen koetaan parantuneen, sillä jonot ovat lyhentyneet. – Lapissa työllisyystilanne on parantunut ja työttömien määrä vähentynyt, kommentoi Lapin TE-toimiston vastaava palvelujohtaja Kaija Kukkola. Jopa tuhat asiakasta virkailijaa kohden Vaikka tilanne on paikoin parantunut, on työvoimatoimiston työntekijöillä kädet täynnä töitä. Ylen kyselyyn vastanneista TE-toimistoissa Oulussa ja Lapissa asiakkaita yhtä työntekijää kohden on eniten. Esimerkiksi Oulun TE-toimistossa asiakkaita voi olla jopa 600–1 000, Lapissa sama luku on 600–700. Muun muassa Keski-Suomen TE-toimistossa asiakkaita on noin 200–400 virkailijaa kohden, Kainuussa puolestaan 200 per virkailija. Kursseille on saatu asiakkaita paremmin kuin aikaisemmin. Helvi Riihimäki Vaihtelu eri puolella Suomea on siis suurta, mutta keskimäärin yhtä virkailijaa kohden TE-toimistoissa asiakkaita on useita satoja. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan ole työttömiä. Osa heistä voi olla esimerkiksi jo töissä, mutta etsii uutta työpaikkaa. Miten laadukas palvelu voidaan taata? Kun asiakkaita on satoja ja jopa tuhat yhtä työntekijää kohti, miten laadukas palvelu voidaan taata? – Vaikutusta on siihen, kuinka paljon aikaa pystytään käyttämään yhden asiakkaan kanssa. Silloin työnhakua ei voida hoitaa niin syvästi ja laadukkaasti, kertoo Satakunnan TE-toimiston palveluesimies Teemu Niemelä. Niemelän mukaan intensiivisempää palvelua tarvitsevat asiakkaat keskitetään tietyille virkailijoille. Puolestaan he, joilla henkilökohtaisen palvelun tarve ei ole yhtä suuri, ohjataan muille TE-toimiston työntekijöille, joilla voi olla jopa 600 asiakasta. Uusia työnhakijoita on tullut viime vuonna ja tämän vuoden alussa hieman aikaisempaa vähemmän, kertoo Porin TE-toimiston palveluesimies Teemu Niemelä.Vesa Moilanen / Lehtikuva Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kertoo, että kun asiakkaita on paljon, henkilökohtaisen palveluun ei voida panostaa niin paljon kun haluttaisiin. – Paljon puhutussa Tanskan mallissa (Kauppalehti) on asiakkaita noin 12 per asiantuntija, joka mahdollistaa erittäin yksilöllistä ja räätälöityä palvelua. – Osan kanssa tavataan henkilökohtaisesti, joidenkin kanssa vähemmän ja puhelimitse. Toisten kanssa painotetaan verkkopalveluja. Kaikkien kanssa ei pystytä samaan palveluotteeseen, Ukkonen jatkaa. "Tarvitsemme lisää väkeä" Ylen kyselyyn vastanneista TE-toimistoista kerrotaan, että työntekijöillä on kovat paineet hoitaa työnsä laadukkaasti. Harva TE-toimisto on kuitenkaan pystynyt palkkaamaan lisää apukäsiä. – Ei ole tietoa, että saisimme lisäväkeä tulevaisuudessa, Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kommentoi. Myös Hämeen TE-toimiston johtaja Eija Mannisenmäki kommentoi, ettei lisäväkeä ole voitu rekrytoida, mutta määräaikaisia virkoja on voitu jatkaa. Meille tuleva viesti on se, että kursseja tarvitaan lisää. Juha Kouvo Mannisenmäki summaa monen kollegansa toiveen: mikäli lisärahaa ohjataan TE-palveluihin, voitaisiin ne ohjata virkailijoiden palkkaamiseen. – Tarvitsemme lisää väkeä hoitamaan laadukasta asiakasohjaustyötä, Mannisenmäki jatkaa. Vaikka aktiivisuusmalli on lisännyt ruuhkaa TE-toimistoissa, on vuodenvaihde perinteisestikin kiireinen. – Silloin meillä on ruuhkaisin aika, kun oppilaitoksista valmistuu opiskelijoita ja monet määräaikaiset työsopimukset loppuvat vuoden lopussa, kertoo Oulun TE-toimiston palveluesimies Tarja Jokimäki. Työnhakuvalmennuskursseille tilaa Osassa maata työnhakuvalmennuskursseille kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa. Muun muassa Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen TE-toimistoissa tilaa kursseille ei ole. – Meille tuleva viesti on se, että kursseja tarvitaan lisää, Kaakkois-Suomen TE-toimiston johtaja Juha Kouvo kertoo. – Aktiivimalli sai kurssit täyteen, jatkaa Varsinais-Suomen palveluesimies Jukka Vatanen. Meille tuleva viesti on se, että kursseja tarvitaan lisää. Muun muassa Oulussa työnhakuvalmennuskurssit ovat toistaiseksi täynnä, mutta paikkoja uravalmennukseen on jäljellä.Jori Asikainen / Yle Myös pääkaupunkiseudun työnhakuvalmennuskurssit ovat täynnä, vaikkakin kehyskunnissa on vielä tilaa. Suurimmassa osassa kaupunkeja, tilaa kursseille kuitenkin toistaiseksi on. – Kursseille on saatu asiakkaita paremmin kuin aikaisemmin, mutta silti lähiviikkoina alkaville kursseille on vielä paikkoja vapaina, kertoo Pohjanmaan TE-toimistonjohtaja Helvi Riihimäki. Lue lisää: Aktiivimalli näkyy työttömän kukkarossa ja työkkärin arjessa – päivärahaa voi joutua odottamaan viikkoja, jopa kuukausia Miten aktiivimalli näkyy yrityksissä? Lehto Group: "Työhaluja ei ollut, ja meiltä olisi haluttu Kelaa varten todistus soitosta"
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Joukko nuoria murtautui hiihtohissiin ja käveli laskettelurinteen pilalle – paikalliset nuoret keskeyttivät riehan ja motittivat vieraat

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 19 - 16:58

Paikalliset nuoret lopettivat ulkopaikkakuntalaisen nuorisojoukon luvattoman illanvieton Kaustisen Hiihtokeskuksessa viime lauantaina. Paikalla oli parikymmentä nuorta Pietarsaaren seudulta. He olivat sopineet Kaustiselle lähdöstä ilmeisesti sosiaalisessa mediassa. Noin kaksikymmentä nuorta lasketteli hiihtokeskuksessa ilman lupaa lumilaudoilla ja pulkilla. He olivat murtautuneet huoltokoppiin ja onnistuneet käynnistämään hiihtohissin. Myös tampattu rinne oli kävelty pilalle. Poliisin mukaan nuoriso oli tehnyt nuotion rinteen alhaalla sijaitsevaan kotaan ja sotkenut siellä paikkoja. Paikalle osuneet kaustislaiset nuoret ottivat yhteyttä hiihtokeskuksen henkilökuntaan ja poliisiin. He myös estivät autoillaan ulkopaikkakuntalaisten nuorten poispääsyn alueelta. Paikalle oli tulossa lisääkin nuoria, mutta nämä eivät päässeet "sulusta" läpi. Vahingot muutamia tuhansia Rikosylikonstaapeli Jaana Takalan mukaan nuoret olivat tulleet Kaustiselle Pietarsaaren seudulta seitsemällä autolla. Pietarsaaresta Kaustiselle on vajaat 60 kilometriä. Kaustisen hiihtokeskus on arvioinut, että nuoret aiheuttivat noin 3 000 euron vahingot. He voivat joutua maksamaan sakkoja ja vahingonkorvauksia. Rinne on jo tampattu uudelleen ja hiihtokeskuksen toiminta on jatkunut normaalisti. Rikosylikonstaapeli Jaana Takala pitää tapausta poikkeuksellisena. Hän myös muistuttaa, että hissin omatoiminen käyttäminen on vaarallista. Poliisi tutkii tapausta vahingontekona ja luvattomana käyttönä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen suurin tuulivoimapuisto voi nousta Lestijärvelle – KHO hylkäsi kaavavalitukset

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 19 - 13:34

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Lestijärven tuulivoimapuiston kaavasta tehdyt valitukset. Rakennusyhtiö YIT:n hanke olisi toteutuessaan Suomen suurin 95 voimalallaan. Aluksi suunnittelussa oli mukana kaksi erikokoista puistoa, sittemmin on päädytty 95 voimalaan. Tuulivoimapuiston rakentaminen on vielä epävarmaa, koska rahoitus ja rakennuslupa puuttuvat. Hankkeen kustannusarvio on 650 miljoonaa euroa. Yksityishenkilö vetosi valituksissaan siihen, että tuulivoimalat pilaisivat Lestijärven maiseman. Oikeuden mukaan kaavassa kuitenkin huomioitiin maisemahaitat riittävästi. Tuulipuiston alue on merkitty myös maakuntakaavaan, KHO:n mukaan tämän vuoksi osayleiskaavaa ei voida hylätä pelkästään maisemahaittojen takia. Tuulivoimapuiston suunnittelu pilkottiin kolmeen erilliseen osayleiskaavaan, koska yhtenäisen kaavan käsittely olisi ollut vaikeaa kunnanvaltuustossa jääviyssyiden takia. Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 1,5 kilometrin päähän maakuntajärven rannasta. Voimalat näkyisivät hyvin järvelle ja sen pohjoisrannalle. Taloudellisesti tuulipuiston toteutuminen olisi Lestijärvelle lottopotti, viime vuonna arvioitiin, että se kaksinkertaistaisi kunnan verotulot. Maanomistajille se toisi myös hyvät lisätienestit. Artikkelia korjattu kello 13.55: YIT:n suunnitelmissa on tällä hetkellä 95 voimalan puisto, ei 87:n voimalan, kuten artikkelissa aluksi luki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turha työ suivaannutti rakennustarkastajan: "Sapettaa, että jotkut rakentavat luvatta ja asioiden setvimiseen menee vuosia"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 18 - 18:00

Kokkolalaismies rakensi huvilatontilleen Kokkolan Morsiussaareen luvattomia tiloja jopa 140 neliön edestä viime vuosikymmenen lopulla. Kaupunki on kiistellyt miehen kanssa luvattomista neliöistä jo liki kymmenen vuoden ajan. Joulukuussa korkein hallinto-oikeus päätti, ettei mies saa valituslupaa kiistassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että mies joutunee suuren uhkasakon nojalla purkamaan lisäneliöt. Tai sitten ei. Mies saattaa selvitä vuosia jatkuneesta ja useita valitus- ja uhkasakkoprosesseja sisältäneestä kiistasta ilman purkutoimia. Takaportin antanee asemakaavan muutos. Miehen huvila sekä omin päin tehdyt mökin, saunan ja autotallin laajennukset sijaitsevat huvila-alueella, joka muuttuu pian asuinalueeksi. Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden asemakaavan mökkialueelle joulukuussa, ja kaava saanee lainvoiman aivan lähiaikoina. Tällöin mies voi hakea rakennuslupaa muutoksille. Hän joutuu kuitenkin maksamaan 20 000 euroa Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksellä, koska ei ole noudattanut kaupungin purkukehotusta. "Mieluiten en olisi hoitanut asiaa" Pitkä prosessi ja siihen kulutettu aika turhauttavat Kokkolan johtavaa rakennustarkastajaa Rolf Fredlundia. – Mieluiten en olisi kuluttanut aikaani koko asiaan, siinä olisi säästynyt monta tuntia, kommentoi rakennustarkastaja. Fredlundin mielestä on arveluttavaa, että kaikki kaupunkilaiset maksavat siitä, että ihmiset rakentavat luvatta ja asioita setvitään eri oikeusportaissa monta vuotta. Meidän tehtävä ei ole sakottaa, vaan katsoa, että kaikilla on samat oikeudet rakentaa. Kokkolan johtava rakennustarkastaja Rolf Fredlund – Meidän tehtävä ei ole sakottaa, vaan katsoa, että kaikilla on samat oikeudet rakentaa, sanoo Fredlund. Kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 20 000 euron sakon lisäksi asettanut miehelle suuren uhkasakon. Miehelle on langetettu nyt 60 000 euron uhkasakko ja 10 000 euron kuukausittainen sakko. Tämä esitys viedään lautakuntaan lähiaikoina ja rakennustarkastaja aikoo esittää, että summat tulevat miehen maksettavaksi, ellei rakennelmia ole purettu siihen mennessä. – Tämä prosessi loppuu vasta, kun mies on purkanut luvattomat lisäneliöt ja palauttanut rakennukset alkuperäiseen muotoon. Tai jos hän hakee ja saa rakennusluvan muutoksille, Fredlund toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijan epäillään sytyttäneen palon huoneessaan – viidelle lieviä vammoja Pudasjärvellä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 18 - 11:30

Pudasjärvellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa syttyi tulipalo torstaina aamupäivällä. Pelastuslaitos sai hälytyksen Oulun vastaanottokeskuksen Pudasjärven yksikköön Törröntielle kello 9.39. Turvapaikanhakijan epäillään sytyttäneen tulipalon huoneessaan. – Alkutilanne oli se, että yksi vastaanottokeskuksen asukas oli teljennyt itsensä huoneeseensa ja sytyttänyt poliisin arvion mukaan tahallaan irtaimistoa palamaan. Henkilökunta yritti saada häntä pois, mutta se ei onnistunut, Kuusamon poliisin rikoskomisario Risto Määttä kertoo. Yle Kun pelastuslaitos saapui paikalle, niin se sai oven auki ja asukas saatiin ulos. – Poliisi ja terveydenhuoltohenkilökunta ottivat hänet hoiviinsa. Lisäksi kolme muuta henkilöä vietiin Pudasjärven terveyskeskukseen arvioitavaksi. Ilmeisesti ei mitään vakavia vammoja ei ole aiheutunut, Määttä kertoo. Palo ei ehtinyt levitä muihin tiloihin – Henkilökunta oli suorittanut huoneeseen alkusammutusta. Se rajoitti paloa, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo. Timonen kertoo, että henkilökunta oli ohjannut noin 50 vastaanottokeskuksen asukasta sisäisellä evakuoinnilla aulatilaan. – Palo ei levinnyt syttyneestä huoneesta oikeastaan mihinkään. Palo aiheutti ainoastaan savuvahinkoja, ja vähäisiä määriä sammutusvettä levisi käytäviin ja viereisiin huoneisiin. Palopaikalle hälytettiin toistakymmentä pelastuslaitoksen yksikköä ja yksi poliisin yksikkö. Juttua täydennetty komisario Risto Määtän kommenteilla 18.1.2018 klo 12:04 ja päivystävän palomestarin Hannu Timosen kommenteilla kello 12.20.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen Rolls Royce suurennuslasin alle – Konserni aikoo myydä ison osan merenkulun toiminnoistaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 18:51

Teollisuuskonserni Rolls Royce harkitsee kaupallisen merenkulun toimintojensa myymistä osana yhtiön toimintojen strategista uudelleen arviointia, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Lehden mukaan konserni on myymässä kaupallisen merenkulun toimintojaan, jos sopivia ostajaehdokkaita löytyy. Toimitusjohtaja Warren East sanoo konsernin tiedotteessa, että yhtiö haluaa keskittyä enemmän huipputeknologian kehittämiseen. Taustalla ovat vuosia jatkuneet uudelleenjärjestelyt ja säästökuurit, jotka eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Osana uutta strategiaa yhtiön ydintoimintojen määrää vähennettäisiin nykyisestä viidestä kolmeen ja kaupallisen merenkulun yksikön myynti olisi osa ydintoimintoihin keskittymistä. Meriliikenteessä yhtiö keskittyisi merivoimien kalustoon sekä ydinsukellusveneiden potkuri- ja ohjausjärjestelmiin, joista tulisi osa laajempaa puolustusteollisuuteen keskittyvää yksikköä. Suomessa satoja työntekijöitä Rolls Royce Marinella on Suomessa kolme toimipistettä: Raumalla valmistetaan laivojen potkuri- ja ohjausjärjestelmiä, Kokkolassa valmistetaan vesijettejä ja Turussa on suunnittelu- ja kehityskeskus. Suomessa henkilöstöä on noin 500-600. Konsernin tiedotuksen mukaan Suomen yksiköiden toimintoja arvioidaan ennen konsernijohdon strategisia päätöksiä. Vielä ei kerrota, mitkä mahdolliset vaikutukset Suomeen voisivat olla. Suomen Rolls Royce Marine ei kommentoi asiaa. Merenkulun toiminnoista Suomessa ja Norjassa on viimeisen kolmen vuoden aikana vähennetty lähes 2 000 työpaikkaa ja tehtaiden määrää on vähennetty 27:stä 15:een. Yksityiskohtia strategisista päätöksistä kerrotaan yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä maaliskuun alussa ja myöhemmin tänä vuonna. Kaupallisen ja puolustuksellisen merenkulun yksiköt tekivät viime vuonna tappiota yli 30 miljoonaa euroa. Tappioista suurin osa aiheutui kauppamerenkulun puolelta, joka kärsii öljyn- ja kaasumarkkinoiden laskusuhdanteesta. Financial Timesin artikkelin voi lukea täältä. Juttu on maksumuurin takana. Korjaus 30.1. klo 9.37. Jetit-sana korvattu sanalla vesijetit lauseessa " Kokkolassa valmistetaan jettejä ja Turussa on suunnittelu- ja kehityskeskus."

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lähes 200 lukiolaista joutuu evakkoon Kokkolassa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 18:28

Kokkolan ruotsinkielisen yläkoulun ja lukion tilat vaativat pikaista korjausta sisäilmaongelmien takia. Lähes kaksisataa lukiolaista joutuu hiihtoloman jälkeen evakkoon muutaman kilometrin päähän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokselle Terveystielle. Siihen saakka oppilaat siirretään opiskelemaan koulun terveisiin tiloihin. Sisäilmatutkimuksissa selvisi, että koulun 1960-luvulla rakennetun päärakennuksen kellaritilojen lattioissa on laajoja kosteusvaurioista. Kellarissa sijaitsevat muun muassa koulun keittiö, ruokasali ja kaksi luokkatilaa. Nämä tilat menevät käyttökieltoon pian, ja oppilaat ruokailevat jatkossa ehkä liikuntasalissa. – Yksi vaihtoehto on ruokailla luokissa, jos liikuntasalin käyttö menee liian vaikeaksi. Nämä asiat ratkaistaan mahdollisimman pian, kommentoi kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujala. Kosteusvaurioita löytyy myös parista muusta luokasta 1980-luvulla rakennetun laajennusosan käytävällä. Myös näistä tiloista oppilaat siirretään heti muualle. Tarkempi korjausaikataulu on vielä auki. – Tiloissa pitää tehdä lisätutkimuksia. Tämän vuoden budjetista otetaan rahaa korjauksiin. Hintalappu selviää myöhemmin, sanoo Kujala. Koulun tilat on peruskorjattava viimeistään parin vuoden kuluttua, sisäilmatyöryhmän raportissa arvioidaan. Kokkola uskoo, että tilat on järkevämpää korjata kuin rakentaa kokonaan uusi koulu. Kokkolan ruotsinkielisessä yläkoulussa opiskelee reilut 260 koululaista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ääriuskonnolliset vanhemmat kieltävät seksuaalikasvatuksen lapsiltaan – kirjallinen kysymys asiasta opetusministerille

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 17 - 17:36

Joidenkin vanhempien into kieltää yläkoulun seksuaalikasvatus nuorilta on johtanut kirjalliseen kysymykseen opetusministerille. Yle uutisoi viime viikolla, kuinka vahvasti uskonnolliset vanhemmat ovat halunneet kieltää valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kuuluvan seksuaalikasvatuksen lapsiltaan. Esimerkiksi Lahdessa Mukkulan ja Nastolan kouluissa on seksuaaliasioiden käsittely jätetty joidenkin nuorten osalta väliin heidän vanhempiensa vaatimuksesta. Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen kysyy ministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.), mitä hallitus aikoo tehdä asian ratkaisemiseksi. Sarkkisen mielestä jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada seksuaalikasvatusta, joka parantaa väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. – Terveystiedon tunnilla saadaan oikeaa tietoa ja opitaan tekemään valintoja, jotka parantavat elämänlaatua tukemalla ja suojelemalla seksuaalista kehitystä. Tiedot, taidot ja positiiviset arvot kehittävät osaltaan yhteiskuntaa myötätuntoiseen ja oikeudenmukaiseen suuntaan, toteaa Sarkkinen tiedotteessaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jos äänestyspaikka ja -osoite eivät täsmää, mihin mennä äänestämään?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 11:45

Kokkolassa presidentinvaalien äänestyspaikkojen osoitetiedoissa on epäselvyyttä. Öjassa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikaksi on nimetty Öjan päiväkoti, mutta osoite ohjaa äänestäjät vanhan päiväkodin tiloihin Skählintielle. Kokkolan keskusvaalilautakunnan sihteeri Ben Weizmann ei pidä tietojen ristiriitaisuutta ongelmana, sillä Öjassa äänestyspaikka on ollut pitkään sama. Päiväkoti on toiminut nykyisessä osoitteessa vuodesta 2004, ja sen jälkeen on käyty kahdet vaalit. – Ainahan väärinkäsityksen mahdollisuus on olemassa, mutta tämä (Skählintie 4) on vanha äänestyspaikka. Siellä on aina äänestetty Öjan äänestysalueella. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että se ainakaan suuremmassa määrin aiheuttaisi epäselvyyttä. Weizmann muistuttaa, että katuosoite kertoo aina oikean äänestyspaikan. – Maistraatin lähettämissä äänestysoikeuslipukkeissa kannattaa aina seurata osoitetta. Rakennuksilla voi olla eri nimiä, ja ihmiset voivat ymmärtää nimet väärin, eli osoite on aina se, mikä ratkaisee. Vaalipiirilautakunnalla tiukempi linja Vaasan vaalipiirilautakunnan sihteeri Pasi Saarenheimo ei niele Ben Weizmannin selitystä sellaisenaan. Hänen mukaansa äänestyspaikan ja -osoitteen pitää aina täsmätä. – Äänestäjien pitää tietää yksiselitteisesti, minne menevät äänestämään. Öjan tapauksessa väärinymmärryksen mahdollisuus on. Voihan olla, että vanhat öjalaiset tietävät, missä äänestää, mutta aina voi olla uusia asukkaita, joilla ei ole samaa tietoa, Saarenheimo selventää. Saarenheimon tietoon ei ole tullut koskaan aikaisemmin vastaavanlaisia ristiriitaisuuksia äänestyspaikan ja -osoitteen välillä. Hän neuvoo Kokkolaa tiedottamaan kuntalaisia asiasta. Kokkolan keskusvaalilautakunnan sihteerin Ben Weizmannin mukaan kaupunki ei ole ajatellut erikseen tiedottaa asukkaita. – Kyllä meillä se käsitys on edelleen, että öjalaiset tietävät, missä heidän tulee äänestää eli sillä samalla paikalla, missä he ovat aina äänestäneet. – Hyvä, että tämä tulee esiin nyt näin tiedostusvälineiden kautta. Ehkä nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa voisi tähdentää, että äänestyspaikka on se osoitteen osoittama paikka. Silloin vältytään varmasti väärinkäsityksiltä, Weizmann sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oululainen Lauri Holappa tutkii pian Aurinkoa Nasassa – "Mitä paremmin ymmärrämme sen toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 17 - 11:13
Mistä on kyse?
  • Aurinkoa tutkitaan aina vain hanakammin muun muassa aurinkomyrskyjen ennustamisen vuoksi.L
  • Voimakas aurinkomyrsky voi aiheuttaa vakavaa aineellista tuhoa esimerkiksi tietoliikenne- ja sähköverkkoon.
  • Oululainen tutkija Lauri Holappa tuo oman panoksensa tähän tutkimukseen - hän liittyy Nasan alaiseen työryhmään, joka muun muassa tutkii Auringon koronan massapurkauksia.
  • Holapan mukaan Auringon ymmärtäminen on tärkeää, sillä sen toiminta koskee meitä kaikkia, tavalla tai toisella.
Pöydällä lojuvalle paperille on piirretty pallo. Sen pinnalta nousee viiva, jonka kummatkin päät palaavat pallon pinnalle muodostaen silmukan. Viereiset viivat eivät kuitenkaan muodosta silmukoita, vaan niiden päät jatkavat matkaansa kaukaisuuteen. – Pitkälle avaruuteen saakka, oululainen astrofysiikan tutkija Lauri Holappa, 30, selventää. Astrofysiikan tutkija Lauri Holapan piirtämässä havainnekuvassa koronan aukkoja edustavat viivat, jotka ulottuvat Auringon pinnasta avaruuteen. Koronan aukoista ryöpsähtää avaruuteen nopeita aurinkotuulia, joiden nopeus voi olla jopa 800 kilometriä sekunnissa.Marko Pinola / Yle Pian Yhdysvaltain itärannikolla Nasassa puolen vuoden ajan Aurinkoa tutkivan Holapan luonnostelema pallo on Aurinko. Viivat ovat Auringon magneettikentän kenttäviivoja. Auenneita kenttiä kutsutaan koronan aukoiksi. Nämä aukot ovat osa tarinaa, joka johti Holapan väitöstutkimuksessaan seuraavaan tulokseen: Auringon magneettikentän rakenne on ollut vuosituhannen alussa poikkeuksellinen (Oulun yliopisto )/2017). Tulos yllätti tutkijan, sillä se toisin sanoen osoitti Auringon olevan jälleen luultua oikukkaampi. Auringon magneettikenttä oikkuili Toisin kuin Auringon viime aikoina hiljentynyt aktiivisuus antoi olettaa, se olikin luultua toimeliaampi: se puhalsi koronan aukoista säännölliseen tahtiin nopeita aurinkotuulia ulkoavaruuteen. Koronan aukko, aurinkotuuli ja aurinkomyrsky pähkinänkuoressa
  • Koronan aukot ovat Auringon uloimmassa kaasukehässä syntyviä magneettikenttiä, jotka sinkoavat avaruuteen nopeita aurinkotuulia.
  • Nopea aurinkotuuli on pääasiassa protoneista ja elektroneista koostuva hiukkasvirtaus, joka nopeimmillaan etenee 800 kilometriä sekunnissa.
  • Reagoidessaan Maan magneettikentän kanssa aurinkotuuli näyttäytyy voimakkaana revontulena.
  • Aurinkomyrsky on monin verroin aurinkotuulta rajumpi luonnonilmiö, joita voi esiintyä Auringon ollessa hyvin aktiivinen.
  • Voimakkaan aurinkomyrskyn arvioidaan aiheuttavat vakavia ongelmia sähkö- ja tietoliikenneverkolle, jos se osuu Maahan.
Maassa Auringon hiljentynyt aktiivisuus näkyy käytännössä vähempinä ongelmina esimerkiksi sähkö- ja tietoliikenneverkossa. Aurinkotuulet puolestaan näyttäytyvät Maassa muun muassa voimakkaina revontulina. Koronan aukoissa ei sinänsä ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Niitä esiintyy Auringon napa-alueilla ja toisinaan ne lipsahtavat päiväntasaajan korkeudelle. 2000-luvun alussa koronan aukkojen rakenne oli kuitenkin poikkeuksellinen. Auringon päiväntasaajalle ilmestyi aukkoja, jotka eivät olleet yhteydessä napa-alueiden vastaaviin. Mitä paremmin ymmärrämme Auringon toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin. Lauri Holappa – Tätä poikkeuksellista leveysastejakaumaa ei ole esiintynyt kertaakaan viimeisen sadan vuoden aikana, Holappa kertoo. Syytä magneettikentän oikkuilulle ei tiedetä. Se voi kuitenkin Holapan mukaan johtua juuri Auringon aktiivisuuden viimeaikaisesta heikkenemisestä. – Auringon aktiivisuus on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin heikkoa. Viimeinen yhtä heikko jakso sattui yli 100 vuotta sitten. Auringon aktiivisuuden tiedetään vaihtelevan karkeasti arvioiden 11 vuoden jaksoissa. Aktiivisuuden ollessa korkeimmillaan Auringon pinnalla on runsaasti auringonpilkkuja. Tällöin esiintyy enemmän myös auringonpurkauksia, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä sähkö- ja tietoliikenneverkkoon. Myös jaksojen voimakkuuksissa on eroja. Aurinko koskettaa meitä kaikkia Kun nyt tiedämme Auringon magneettisuuden oikkuilleen, herää kysymys: mitä sitten? Maallikolle Aurinko näyttää edelleen siltä muuttumattomalta valopallolta, joka nousee idästä laskien länteen. Aurinkon pitkän aikavälin mittaussarjat ovat Holapan mukaan aarreaitta aurinkotutkijalle. Hänen mukaansa Sodankylän geofysiikan observatorio on ainutlaatuinen tutkimuslaitos tässä suhteessa, sillä se on mitannut Auringon magneettisuuden vaikutuksia jo vuodesta 1914 saakka.Marko Pinola / Yle Holappa muistuttaa Auringossa kuitenkin tapahtuvan asioita, joiden ymmärtäminen on tärkeää. Hänen mukaansa Aurinko koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. – Näin tietoyhteiskunnan aikana Aurinko aiheuttaa myös todellisia riskejä esimerkiksi sähköverkolle. Mitä paremmin ymmärrämme Auringon toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin. Yksi etenkin mediassa tiuhaan puitu riski on vakavan aurinkomyrskyn purkautuminen. Kuuluisaa vuoden 1859 aurinkomyrskyä vastaavan hiukkaspurkauksen osuminen Maapallolle voisi arvioiden mukaan aiheuttaa satojen miljardien eurojen tuhot sähköverkkoon pelkästään Yhdysvalloissa. Nasalle hommiin Hintalapun laskeminen aurinkomyrskyn mahdollisesti aiheuttamille aineellisille tuhoille on suosittu tapa etenkin amerikkalaisessa aurinkotutkimuskulttuurissa, Holappa muistuttaa. Se on hänen mukaansa helppo, joskin kärkäs tapa yleistajuistaa vaikeasti ymmärrettävän luonnonilmiön vaikutusta Maapallolla. NASA:n Solar Probe Plus kiertää aurinkoa lähempänä kuin yksikään aiempi luotain.Johns Hopkins University/ NASA Auringon aiheuttamat riskit ovat ylipäätään suuren kiinnostuksen kohteena Yhdysvaltain avaruushallinto Nasassa. Kiinnostusta lisäsi huomattavasti vuoden 2012 täpärästi vältetyn aurinkomyrskyn myötä (Nasa). – Kyseinen aurinkomyrsky ravisutti Nasan tutkijoita ja poliittisia päättäjiä niin, että nyt avaruusjärjestö panostaakin suuresti Auringon tutkimiseen, pian itsekin Yhdysvaltoihin lähtevä Holappa kertoo. Mies siirtyy Nasan alaisuudessa toimivaan tutkimusryhmään analysoimaan erityisesti koronan massapurkausten aiheuttamien, Maassa ilmenevien magneettisten häiriöiden jakautumista Maan eri leveyspiireille. Riskien tiedostaminen luo kysyntää myös Auringon aktiivisuuden mittausten kehittämiseen. Nasan on tarkoitus laukaista heinäkuussa 2018 matkaan Parker Solar Probe -luotain, joka menee lähemmäs Aurinkoa kuin yksikään aikaisemmin lähetetty luotain, tähtitieteellisessä mittakaavassa mitättömän seitsemän miljoonan kilometrin päähän Auringosta (Nasa). Lue lisää: Professori toteaa aurinkomyrskystä: Aurinko heräsi pitkästä aikaa ja ilmoitti: Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja" Vakava aurinkomyrsky iski Suomeen yöllä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Marja-Liisa Uusitalolla on ehdokkaan numero jo liitutaululla – tyypillinen ennakkoäänestäjä iskee heti ensimmäisenä päivänä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 08:40

– Siitä on kyllä niin kauan, etten kyllä todellakaan muista! Että milloin olisin käynyt äänestämässä niin, että siellä olisi rivissä istuttu, pohtii lestijärveläinen Marja-Liisa Uusitalo. Uusitalo äänestää kyllä, se on varmaa. Mutta ennakkoon, kuten todella moni muukin keskipohjalaisen Lestijärven kunnan asukkaista. Kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa koko maassa äänioikeutetuista ennakkoon äänesti runsaat 32 prosenttia, Lestijärven luku oli yli 55 prosenttia. Tosin vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta puhuu mieluummin siitä, kuinka suuri osa annetuista äänistä annetaan ennakkoon. Osuus on nykyään 40–45 prosentin välillä, vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 45,7 prosenttia. Ennakkoäänestyksen suosio onkin kasvanut äänestyskäyttäytymistä analysoivan Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan viime vuosina selvästi. Iäkkäiden lisäksi sitä suosivat opiskelijat. Myös Lestijärvellä oltaneen taas reippaasti liikkeellä, sillä kuntalaiset haluavat myös pitää kiinni vilkkaan ennakkoäänestyskunnan maineesta. Kätevää ja varmaa Ennakkoäänestystä on toistaiseksi lähinnä sivuttu tutkimuksessa, ja Sami Borg soisi sitä tutkittavan enemmänkin. Ennakkoäänestäjän profiili on silti melko selkeä: tämä on todennäköisimmin maalla asuva, ikääntynyt, puolueuskollinen ja varma valinnastaan. Hän haluaa myös varmistaa äänestämisensä mahdollisen esteen varalta tai homma hoituu kätevästi muiden liikkumisten ohessa. Syyt äänestää ennakkoon menevät usein päällekkäin. Jarkko Heikkinen / Yle Myös tutkija Sami Borg nostaa käytännöllisyyden esiin: se painaa pitkien etäisyyksien maaseutumaisissa kunnissa, mutta yhtä lailla kätevää on päästä suuressa kaupungissa äänestämään marketissa kauppareissulla. Eläkeläisistä valtaosa äänestää ennakkoon Ikäryhmäkohtaiset erot ovat kasvaneet todella suuriksi: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon, kuntavaaleissa näin teki peräti kaksi kolmasosaa. – Toki on yhä myös periaatteellisia vaalipäivän äänestäjiä, joille perinteisiin kuuluu äänestäminen ja sen päälle vaalikahvit, muistuttaa Borg. Tutkija Sami Borg ei pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys nykyisestään enää suuresti lisääntyy. Näissä presidentinvaaleissa kannatusmittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että ennakkoon äänensä antavien osuus voi noustakin. – Ylipäänsä on niin, että kun ei ole varmaa, tuleeko kakkoskierrosta lainkaan, se rohkaisee äänestämään ykköskierroksella. Yleensä ykkös- ja kakkoskierroksen välillä on ollut merkittävä ero äänestysaktiivisuudessa, Borg muistuttaa. Kare Lehtonen/Yle Marja-Liisa Uusitalo istuu hyvin ennakkoäänestäjän profiiliin. Hänelle on aina ollut varhaisessa vaiheessa selvää, kenelle ääni missäkin vaalissa menee. – Olen sen verran politikoinut aikanaan, että puolue ja henkilö ovat aina hyvin tiedossa. Tällä kertaa hänellä on ehdokkaansa numero lahjaksi saadulle riffelitaululle liidulla kirjoitettuna muistuttamassa siitä, että ennakkoäänestys alkaa. – Olen lapsenlapsen ihmettelyyn sanonut, että siinä on mummun numero! Kaikki eivät kaipaa vaalipäivän tunnelmaa Marja-Liisa Uusitalo on paikalla Lestijärven kunnanvirastolla äänestämässä keskiviikkona, ensimmäisenä mahdollisena päivänä, mutta ei ihan heti aamulla yhdeksältä. – Varmaan siellä kunnanviraston väki äänestää ensimmäiseksi. En ihan varvasta pane oven väliin. Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä. Marja-Liisa Uusitalo Uusitalo ei kaipaa varsinaisen vaalipäivän tunnelmaa, lähes päinvastoin. Äänestäminen on sitäpaitsi niin tärkeää, ettei sen onnistumista voi riskeerata. Nainen ei ymmärrä niitä, jotka eivät äänestä. – En todellakaan! Meillä on tämä äänioikeus! Monessa maassa vielä soditaankin sen tai naisten oikeuksien takia. Uusitalon luonnolle kävisi, jos lähipiirissä nukuttaisiin. Onneksi niin ei ole. – Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 16 - 21:59

Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamien toiminta saattaa pysähtyä noin kahden viikon kuluttua, jos Suomen Merimiesunionin ja Auto- ja kuljetustyöntekijäliiton uhkaama lakko alkaa. Liitot kertovat aloittavansa torninosturikuljettajia ja satamavalvojia koskevan lakon 29. tammikuuta työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi noin 25-40. Kiistassa on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n mukaan kyse siitä, että SMU ja AKT haluavat saada tuolle ryhmälle oman työehtosopimuksen. Nyt kaikissa satamissa sovelletaan AVAINTA ry:n työehtosopimusta. AVAINTA pitää tilannetta työehtosopimusshoppailuna. Tilanteen selvittäminen on jo aloitettu. – Nyt on käytännössä kysymys työntekijäpuolen shoppailusta eli siitä, että keskimäärin noin 50 000–70 000 euroa vuosiansioita saaneille henkilöille pyritään saamaan vielä jotain lisää. Tämä tapahtuisi Avaintyönantajien ja sen sopijapuolten sopimusjärjestelmä sivuuttaen, kertoo AVAINTA ry:n toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 16 - 21:59

Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamien toiminta saattaa pysähtyä noin kahden viikon kuluttua, jos Suomen Merimiesunionin ja Auto- ja kuljetustyöntekijäliiton uhkaama lakko alkaa. Liitot kertovat aloittavansa torninosturikuljettajia ja satamavalvojia koskevan lakon 29. tammikuuta työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi noin 25-40. Kiistassa on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n mukaan kyse siitä, että SMU ja AKT haluavat saada tuolle ryhmälle oman työehtosopimuksen. Nyt kaikissa satamissa sovelletaan AVAINTA ry:n työehtosopimusta. AVAINTA pitää tilannetta työehtosopimusshoppailuna. Tilanteen selvittäminen on jo aloitettu. – Nyt on käytännössä kysymys työntekijäpuolen shoppailusta eli siitä, että keskimäärin noin 50 000–70 000 euroa vuosiansioita saaneille henkilöille pyritään saamaan vielä jotain lisää. Tämä tapahtuisi Avaintyönantajien ja sen sopijapuolten sopimusjärjestelmä sivuuttaen, kertoo AVAINTA ry:n toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä