Kanta-alueen uutisia

Tulipalossa menehtyi kaksi ihmistä – käräjäoikeus hylkäsi tapposyytteet, hovioikeus samalla kannalla

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 20 - 13:04

Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut Oulun käräjäoikeuden vuoden 2015 syyskuussa antamaa tuomiota, joka koski Utajärvellä saman vuoden maaliskuussa tapahtunutta omakotitalon tulipaloa. Onnettomuudessa menehtyi kaksi ihmistä.

Oulun käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa 48-vuotiaalle miehelle 15 vuoden vankeusrangaistusta tuhotyöstä ja kahdesta taposta. Syyttäjä esitti toissijaisina syytteinä yleisvaaran tuottamuksen ja kaksi törkeää kuolemantuottamusta.

Mies kiisti kaikki syytteet oikeudenkäynnissä.

Käräjäoikeus katsoi, että tulipalon syttymissyytä ei pystytty selvittämään.

Kahdeksan asianomistajaa vaati hovioikeudessa miehelle rangaistusta tuhotyöstä ja kahdesta taposta. Lisäksi he vaativat tuntuvia vahingonkorvauksia.

Mies kiisti myös hovioikeudessa syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset.

Hovioikeus velvoitti viisi jutun asianomistajaa korvaamaan valtiolle oikeudenkäyntikuluja yli 800 euroa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijoiden telttaan iskenyt on Soldiers of Odinin jäsen – kertoi motiivikseen turhautumisen

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 19 - 16:31

Oulun poliisi on ottanut kiinni henkilön liittyen 7.4. Oulun torilla tapahtuneeseen iskuun. Esitutkinta on vielä kesken, mutta tapauksesta epäilty nuori mieshenkilö on vapautettu.

Iskussa kohteena oli mieltään osoittavien turvapaikanhakijoiden teltta, jota kohti heitettiin sytyttämättömillä, polttoöljyä sisältäneillä pulloilla.

– Epäilty kertoi motiivikseen turhautumisen, joka oli tulosta telttojen siirtelystä, rikoskomisario Nina Similä kertoo.

Turvapaikanhakijoiden teltta siirrettiin kaupungin toimesta keskustan kävelykadulta Oulun torille maaliskuun lopussa.

Kiinniotettu henkilö on kertonut kuuluvansa äärioikeistolaiseen Soldiers of Odin -järjestöön, mutta toimineensa edellä mainitussa tapauksessa yksin ilman järjestön apua.

Poliisilla on tosin tiedossa, että iskussa käytetyssä autossa oli myös muita henkilöitä, joiden osuutta tapaukseen nyt tutkitaan.

Tapauksen tutkinnan yhteydessä poliisi löysi epäillyltä kaksi dynamiittipötköä. Tutkinnassa ei ole tullut ilmi, että henkilöllä olisi ollut aikomusta käyttää räjähteitä.

Poliisi tutkii tekoa tällä hetkellä nimikkeillä laiton uhkaus, vahingonteko ja räjähderikos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Kirkko oli mittaamattoman arvokas" – vakuutus ei kata Ylivieskan uutta kirkkoa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 19 - 15:11

– Vaikea kysymys vastata, toteaa Ylivieskan seurakunnan talousjohtaja Pentti Haikola kysymykseen tuhoutuneen kirkon vakuutuskorvauksesta ja lisää, että vanha puukirkko tuhoutui täysin vuoden 2016 pääsiäislauantaina.

– Rakennus oli mittaamattoman arvokas, Haikola lisää.

Ylivieskan seurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli korvaussopimuksen kirkon vahinkotapahtumasta. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä seurakunnan ja vakuutusyhtiö If:n kesken.

Sopimuksen mukaan seurakunta saa kertakorvauksena hiukan yli kuuden miljoonan euron korvauksen, josta on jo vähennetty omavastuuosuus.

Talousjohtaja Haikolan mukaan kirkko oli vakuutettu noin 6,9 miljoonasta eurosta.

Vanhaa ja uutta ei voi verrata

Ylivieskan uuden kirkon suunnittelusta on käynnissä arkkitehtikilpailu. Uuden rakennuksen ylin hinta on 10 miljoonaa euroa ja siihen liittyy Haikolan mukaan myös muita tiloja, kuten seurakuntasali ja keittiö.

– Niitä ei siten voi suoraan verrata vanhaan kirkkoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Kirkko oli mittaamattoman arvokas" – vakuutus ei kata Ylivieskan uutta kirkkoa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 19 - 15:11

– Vaikea kysymys vastata, toteaa Ylivieskan seurakunnan talousjohtaja Pentti Haikola kysymykseen tuhoutuneen kirkon vakuutuskorvauksesta ja lisää, että vanha puukirkko tuhoutui täysin vuoden 2016 pääsiäislauantaina.

– Rakennus oli mittaamattoman arvokas, Haikola lisää.

Ylivieskan seurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli korvaussopimuksen kirkon vahinkotapahtumasta. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä seurakunnan ja vakuutusyhtiö If:n kesken.

Sopimuksen mukaan seurakunta saa kertakorvauksena hiukan yli kuuden miljoonan euron korvauksen, josta on jo vähennetty omavastuuosuus.

Talousjohtaja Haikolan mukaan kirkko oli vakuutettu noin 6,9 miljoonasta eurosta.

Vanhaa ja uutta ei voi verrata

Ylivieskan uuden kirkon suunnittelusta on käynnissä arkkitehtikilpailu. Uuden rakennuksen ylin hinta on 10 miljoonaa euroa ja siihen liittyy Haikolan mukaan myös muita tiloja, kuten seurakuntasali ja keittiö.

– Niitä ei siten voi suoraan verrata vanhaan kirkkoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Muuttolinnutkin värjöttelevät vielä viluisina – västäräkki on jo keikuttanut pyrstöään Liminganlahdella

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 19 - 11:24

Suomen suosituimpiin lintukeskuksiin lukeutuva Liminganlahti Oulun eteläpuolella on vielä paksun jääpeitteen alla, joten suuri osa linnuista liikkuu nyt maa-alueella ja rantapusikoissa sekä vähitellen lumen vallasta vapautuvilla peltoaukeilla.

Pääsiäisen jälkeen Liminganlahdella laskettiin liki 800 joutsenta sekä satojen lintujen hanhiparvi.

Lintuja on niin paljon, ettei tarvitse paljon päätään kääntää, jotta näkee jotain. Ulla Matturi

Satojen yksilöiden hanhi- ja joutsenparvet ennakoivat kuitenkin suurta muuttoa, jonka arvellaan alkavan heti sen jälkeen, kun eteläinen ilmavirtaus tuo mukanaan lämmintä ilmaa.

– Silloin täällä lintuja on niin paljon, ettei tarvitse paljon päätään kääntää, jotta näkee jotain, naurahtaa Limingan luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi.

Hanhiparvet levittäytyvät Liminganlahden läheisille peltoaukeille. Toisin kuin joutsenet, ne eivät juuri merenjäällä viihdy.Risto Degerman / Yle

Ulla Matturin mukaan eniten Liminganlahdella jännitetään nyt, mihin aikaan alueen erikoisuudet saapuvat paikalle. Erikoisuuksiin kuuluu muun muassa kuutena kesänä peräkkäin tavattu hietatiira, jota Suomessa ei juuri muualla olekaan nähty.

– Seuraavaksi odotellaan sitten Liminganlahden erikoisuutta eli harvinaista mustapyrstökuiria. Se on joinakin kesinä saapunut jopa ennen kuovia, mutta ei kyllä nyt ehtinyt.

Seuraavaksi odotellaan sitten Liminganlahden erikoisuutta eli harvinaista mustapyrstökuiria. Ulla Matturi

Tähän mennessä Liminganlahdella on havaittu jo kymmeniä lintulajeja, mutta suurin osa tulijoita on vielä lintumaailman tiedustelijoita ja etujoukkoja. Joukossa on joutsenien, hanhien ja kurkien lisäksi myös pulmusia, kottaraisia, lokkeja ja kuoveja. Nähtiinpä keskuksen pihamaalla jo kesää ennakoiva västäräkkikin keikuttamassa pitkää pyrstöään.

– Pikkujoutsenperhekin oli tuossa luontokeskuksen ruokinnalla. Niitä nähdään toki joka kevät, mutta tällä kertaa paikalla oli koko perhe eli siinä oli vanhemmat ja neljä nuorta lintua eli viime vuoden poikaset, mikä oli oikein mukava yllätys.

Merikotkia Liminganlahdella on nähty jo usean vuoden ajan. Yksi kotkien suosima päivystyspaikka on kolmen kilometrin päässä rannasta olevalla karilla sijaitseva kalakämppä.Risto Degerman / Yle

– Ja merikotkat nyt täällä ovat jo meille tavallisia vieraita. Olihan se kiva taas katsoa, kun merikotka päivysti tuolla merikämpän katolla., Ulla Matturi sanoo.

Vähän sen jälkeen toinen pitkäsiipinen merikotka leyhytteli lintutornin ohi ratapellolle, josta hankiparvi pölähti saman tien petolinnun nähtyään ilmoille.

Lahti valokuvakirjassa

Liminganlahden luonnosta on valmistunut uusi valokuvakirja. Ensimmäinen kirja Liminganlahdesta julkaistiin vuonna 1993. Se keskittyi esittelemään silloin uhattuna ollen kosteikon tilaa ja suojelutavretta. Uusi teos antaa käsityksen lahden nykytilasta ja se julkistetaan virallisesti Limingan luontokuvafestivaaleilla ensi viikonvaihteessa.

Kansainvälisestikin merkittävän kosteikon vuodenkierron ovat ikuistaneet luontokuvausammattilaiset Mika Honkalinna, Jari Peltomäki ja Erkki Toppinen. Kirjan tekstit ovat Ulla Matturin käsialaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Euroopan syvin kaivos saa uuden elämän Pyhäsalmella – aurinko tuodaan puolen kilometrin syvyyteen ja kasvit versovat vesialustalla

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 19 - 07:12

Pyhäsalmen kaivoksen syövereissä on kesä ympäri vuoden.

Kaivos on porautunut jo noin 1400 metrin syvyyteen. Työsyvyyden yläpuolelle on jäänyt paljon maanalaista tilaa hyödynnettäväksi.

Nyt noita tiloja halutaan hyödyntää hieman erikoisemmassa tutkimuksessa. Pyhäsalmella aletaan viljellä kasveja yli puolen kilometrin syvyydessä, kertoo kehittämispäällikkö Elina Virtanen Luonnonvarakeskuksesta.

– Pyhäjärven kehitysyhtiö ja kaivosyhtiö ovat katsoneet viljelypaikan 660 metrin syvyydestä, jossa on hyvät tilat ja optimiolosuhteet.

Led-valoilla pystytään korvaamaan auringonvalo. Elina Virtanen

Lämpötila on tuossa tasossa ympäri vuoden 18-20 astetta, mikä tarjoaa oivat olosuhteet Luonnonvarakeskuksen kasvikokeiluun.

Kaivoksen uumeniin tehdään noin sadan neliön kasvualusta, ja liikkeelle lähdetään vielä ennen kesää. Alkuun suunnitelmissa on viljellä muutamaa kasvilajiketta, joista esillä ovat olleet muun muassa peruna ja nokkonen.

Led-valo hämää kasveja

Kaivoksen kesä on pimeä.

Pyhäsalmella aletaan viljellä paikassa, jonne aurinko ei paista. Kasveille se ei kuitenkaan ole ongelma, sillä aurinko pystytään nykyään jo korvaamaan kehittyneillä led-valoilla, kertoo kehittämsipäällikkö Elina Virtanen.

– Led-tekniikka on ottanut viime vuosina huimia harppauksia, ja ledien avulla pystytään luomaan hyvät valaistusolosuhteet.

Ledeillä siis hämätään kasvit luulemaan, että ne paistattelevat auringon valossa, vaikka maanpinnalle on matkaa yli puoli kilometriä.

Kasveja ei istuteta perinteiseen tapaan multaan, vaan niitä viljellään vesialustalla. Kyseessä on niin sanottu hydroponinen viljely, eli tutummin vesiviljely.

Ledien, veden sekä tasaisen lämpötilan ja kosteuden ansiosta kasvuolosuhteet pystytään pitämään vakiona kaivoksen uumenissa vuoden ympäri. Lämmitykseen tai jäähdytykseen ei kulu rahaa, mikä myös lisää kiinnostusta maanlaisen kasvatuksen mahdollisuuksiin.

Katujen alla yrttejä ja salaatteja

Aivan ainutlaatuista hanketta Pyhäsalmellla ei olla käynnistämässä, sillä esimerkiksi Englannissa toisen maailmansodan aikaisia luolastoja on jo otettu kasvintuotantoon.

Maanalainen salaattifarmi sijaitsee Etelä-Lontoossa yli 30 metrin syvyydessä sodanaikaisessa pommisuojassa. Nykyaikaisella vesiviljelyllä ja led-valojen avulla luolastossa pystytään kasvattamaan yli kymmentä yrtti- ja salaattilajiketta.

Yrityksen mukaan suurimpia etuja ovat ympäristömyrkyttömät ja vuoden ympäri säilyvät tasaiset, noin 16 lämpöasteen kasvuolosuhteet. Myös sijainti kuhisevan kaupungin alla helpottaa toimintaa ja vähentää muun muassa kuljetuskustannuksia.

Kaivos uusii ilmeensä

Pyhäjärvellä mietitään kuumeisesti Euroopan syvimmän kaivoksen jatkokäyttöä.

660 metrin syvyydestä on katsottu hyvät tilat ja olosuhteet. Elina Virtanen

Louhittavaa riittää vielä pariksi vuodeksi, minkä jälkeen rikastushiekkaa pystytään hyödyntämään vielä lannoitevalmistuksessa runsaan viiden vuoden ajan.

Samaan aikaan kaivoskuiluihin kehitellään korvaavia toimintoja. Suuri kansainvälinen hiukkastutkimushanke livahti Suomelta sivu suun, mutta pienimuotoisempi tutkimustoiminta tulee luolastoissa jatkumaan.

Kaivokseen on myös kaavailtu vesivoimalaa, joka tuottaisi energiaa kalliin sähkön aikaan. Kaivoksen pohjalle laskettu vesi pumpattaisiin taas ylös, kun sähkö on edullista. Ikiliikkujaksi voimalasta ei ole, mutta se tarjoaisi säätöenergiaa tarpeellisiin tilanteisiin.

Maan alla riittää tilaa myös muille mielikuvituksellisille ratkaisuille, joista yksi on nyt keväällä alkava kasvikokeilu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Iin kuntavaalikohellus päättyi uskomattomaan loppuhuipennukseen

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 18 - 17:42

Kuntavaalien lopputulos Iissä on muuttunut.

Viimeinen valtuustopaikka menee vasemmistoliiton Hilkka Kalliorinteelle, eikä vihreiden Aila Paasolle. Iin kunnan keskusvaalilautakunta ehti jo vahvistaa virheellisen tuloksen viime keskiviikkona.

Tuloksessa ei kuitenkaan oltu huomioitu, että ennakkoäänten tarkistuslaskenta oli tuonut kymmenen lisä-ääntä vasemmistoliitolle.

Samalla myös puolueen ehdokkaan Hilkka Kalliorinteen vertausluku nousi suuremmaksi kuin hänen kanssaan tasatulokseen päätyneillä vihreiden Paasolla ja keskustan Tellervo Jyrkällä.

Vaalipäivän jälkeisessä tarkistuslaskennassa löytyneet äänet syötettiin kyllä oikeusministeriön tulospalveluun, mutta Iin keskusvaalilautakunta ei huomioinut muutosta vertausluvuissa, kun se vahvisti vaalin tuloksen.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvistaa, että virhe tulkitaan kirjoitus- tai laskuvirheeksi, joka voidaan oikaista paikallisesti keskusvaalilautakunnan päätöksellä.

Kuntavaalit olivat Iissä historiallisen tasaiset, kun kolme eri puolueen ehdokasta päätyi sunnuntain tuloslaskennan jälkeen tasatulokseen ja samaan vertauslukuun.

Lisäpaikan jälkeen vasemmistoliitolla on Iissä yhdeksän valtuutettua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valtavat jääröykkiöt kasaantuivat rantaan, tuhannet vaelsivat katsomaan – "En ole koskaan nähnyt tällaista!"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 18 - 14:36

Ne syntyivät ilmeisesti yhdessä yössä. Nostivat jopa kuution kokoisia kiviä korkealle. Yhdessä mökissä nukkui mies, joka ei kuitenkaan herännyt jään rytistessä rantaan. Myrskyisänä yönä kun meteliä on muutenkin.

– Täällähän kuuluu se kova tohina ilman tuota jytinääkin, muistuttaa lohtajalainen Liisa Jukkola.

Viime viikolla muodostuneet metrien korkuiset jääröykkiöt ovat saaneet arviolta jo tuhannet ihmiset ajamaan merenrantaan näkyä ihastelemaan. Röykkiöitä on ainakin Kokkolan pohjoispuolella muun muassa Lohtajan Ohtakarissa, Marinkaisissa sekä vielä pohjoisempana Himangalla ja Kalajoella. Pelkästään Ohtakarin näkyä on käynyt katsomassa Merivartioston arvion mukaan tuhat ihmistä päivässä.

Kalle Niskala / Yle

Myös Esa Herlevi tuli paikalle somessa levinneiden kuvien innostamana:

– En ole kyllä koskaan nähnyt, enkä usko, että koskaan näenkään tällaista!

Vanhempi merivartija Timo Antila sanoo, että ulkoluodoilla näyt ovat jokatalvisia, mutta Lohtajan rantaan röykkiöt kasaantuvat paikallisten arvion mukaan kerran 40 vuodessa.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Eriksson sanoo, että ilmiö on kuitenkin jopa yleinen. Röykkiöitä muodostuu Perämeren rannikolla joka talvi ja joillakin paikoilla, kuten Hailuodon länsireunalla, se on tyypillistäkin. Saariston sisällä näin tapahtuu kuitenkin harvemmin.

Kun jää kerran lähtee liikkeelle, siinä on valtavia voimia. Jääasiantuntija Patrick Eriksson

Tarvitaan kaikin puolin otolliset olosuhteet, jotta viereisen selän jää on kulkeutunut rantaan:

– Jääpeite on hieman haurastunut ja pehmentynyt. Otollisten tuulten ansiosta se on lähtenyt työntymään ja murskautumaan rantaan, kuvaa Eriksson.

Ari Vihanta / Yle

– Kun jää kerran lähtee liikkeelle, siinä on valtavia voimia ja se näkyy tällaisena ilmiönä, sanoo Eriksson.

Tuuli painaa jäätä vain muutaman sentin sekunnissa. Se kuitenkin riittää suuren jääkentän liikuttamiseen. Rannan kohdatessaan jään on pakko rikkoutua, ja se nousee suuriksi palikoiksi päällekkäin.

Röykkiöt lähtevät vain sulamalla, ne eivät liu'u takaisin mereen. Vedenpinnan vaihtelu voi kyllä nostaa röykkiöitä liikkeelle kareilta, mutta rantaan nousseita kasoja vesi ei käy hakemassa. Jääasiantuntija Patrick Eriksson uskoo, että sulaminen voi hyvinkin viedä juhannuksen tuolle puolen.

Hän arvioi myös, että ilmiö voi ilmastonmuutoksen myötä yleistyä. Leudompina talvina saaristojen saama vankka kiintojääpeite ei enää olekaan yhtä vankka. Leudot jaksot haurastuttavat jääpeitettä ja avomeri velloo lähempänä rantaa kuin aiemmin. Kun tuuli alkaa puhaltaa ja puskea, se voi Erikssonin arvion mukaan johtaa herkemmin tällaisiin näkyihin muuallakin kuin ulkosaaristossa.

Kalle Niskala / Yle

Ohtakarin kohdalla ulompana jäät olivat vielä runsas viikko sitten irti, sittemmin yöpakkaset jäädyttivät ne. Vanhempi, kasautunut jää oli maanantaisten mittausten mukaan hieman yli 20-senttistä. Yöpakkasten viikon sisällä aikaansaama jää taas on vain 4-senttistä. Antila muistuttaa, että vielä viikkoa aiemmin sen tilalla oli railoja, joissa joutsenet uiskentelivat.

Merivartija turvautuikin pääsiäisenä megafoniin kaitsiessaan liian kauas lähteneitä ilmiön ihastelijoita. Myös korkeiden jääröykkiöiden päälle kiipeäminen hirvittää joitakin. Tiistaina merivartiosto ilmoitti, että ihastelijoiden kannattaa pysyä tukevasti rannalla.

Myös paikalliset ovat yrittäneet huudella varoituksia:

– Kyllähän täällä kaikki on vaaranpaikkaa, kun jää ei ole minkään paksuista, sanoo Liisa Jukkola.

Ari Vihanta / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso, mitä kouluruoka kunnassasi maksaa – Isot erot: halvin 1,67 ja kallein 8,28 euroa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 18 - 07:15
Mistä on kyse?
  • Kouluruokailun kustannuksissa on suuria eroja eri puolilla maata
  • Tiedot selviävät Opetushallituksen raportista, jossa on esillä perusopetuksen kouluruokailun kustannukset kuntakohtaisesti vuodelta 2015
  • Kouluruokailun hintaan lasketaan aterian raaka-aineiden lisäksi muun muassa ruoanvalmistuskustannukset eli henkilöstökulut ja kuljetuskuluja

Kouluruokailun kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Oman kuntasi kouluruoan kustannukset voit katsoa jutun lopussa olevasta taulukosta.

Halvimmalla ja kalleimmalla kouluruokailulla on hintaeroa 6,61 euroa oppilasta kohden päivässä.

Vähiten rahaa perusopetuksen kouluruokailuun käytetään Vantaalla, jossa yhden oppilaan ruokailu maksaa päivässä 1,67 euroa. Eniten rahaa kuluu Puumalassa, jossa yhden oppilaan aterian hinta kohoaa 8,28 euroon.

Tiedot selviävät Opetushallituksen raportista, jossa on laskettu perusopetuksen kouluruokailun kuntakohtaiset kustannukset oppilasta kohden päivässä. Luvut ovat vuodelta 2015, sillä tuoreempia ei ole koko Suomesta vielä saatavilla.

Summaan lasketaan ruoan raaka-ainekustannusten lisäksi myös kuljetuskulut ja ruoanvalmistukseen kulunut rahamäärä, esimerkiksi keittiöhenkilökunnan palkat.

Puumalassa tarjotaan myös ilmainen välipala

Etelä-Savossa sijaitsevassa Puumalassa kouluruokaan käytettiin vuonna 2015 rahaa 8,28 euroa oppilasta kohden. Ruokapalvelupäällikkö Irmeli Luukkosen mukaan kulut olivat viime vuonna jo hieman pienemmät, 7,92 euroa per oppilas.

2 300 asukkaan kunnan korkeisiin kouluruokakustannuksiin on yksinkertainen selitys. Kunta tarjoaa oppilailleen maksuttoman välipalan, kun esimerkiksi Turussa oppilaiden vanhemmat ostavat koululaisille maksullisia välipalakortteja. Puumalassa välipalan osuus on noin kolmannes kouluruoan kokonaiskustannuksesta.

Pelkälle lounaalle jää Puumalassa hintaa runsaat viisi euroa. Summa on edelleen korkea, kun sitä verrataan Suomen halvimpiin. Ruokapalvelupäällikön mukaan osasyy on oppilaiden vähyys. Puumalassa on vain yksi koulu, jossa on oppilaita noin 130.

– Asiakasmäärämme on vähentynyt koko ajan. Tänä vuonna Puumalassa ei ole syntynyt vielä yhtään lasta, Luukkonen kertoo.

Keittopäivinä meillä on usein kaksi tuorepalavaihtoehtoa ja keittoruokien kanssa tarjotaan usein sekä leikkele että juusto. Irmeli Luukkonen Keskimääräinen kouluruoka-annos maksaa 2,76 euroa

Maksutonta kouluruokaa on tarjottu Suomessa vuodesta 1948 lähtien. Nykyisin noin 900 000 koululaista syö kouluaterian päivittäin. Opetushallituksen laskelmien mukaan kouluruokailu maksaa koko Suomessa oppilasta kohden keskimäärin 2,76 euroa päivässä.

Näkyykö ruokaan käytetty rahamäärä sen laadussa?

– Ei se niin mene, vakuuttaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Puumalan ruokapalvelupäällikkö Irmeli Luukkonen on toista mieltä. Hän uskoo, että myös laatu näkyy hinnassa.

– Valmistamme joka aamu itse tuoresalaatit. Raaka-aineina käytämme mahdollisimman paljon kotimaista, myös talviaikaan, mikä nostaa kustannuksia. Keittopäivinä meillä on usein kaksi tuorepalavaihtoehtoa ja keittoruokien kanssa tarjotaan usein sekä leikkele että juusto. Liha- tai makkararuokien rinnalla on kaikille tarjolla kasvisvaihtoehto, Luukkonen kertoo.

Kunnan koko usein yhteydessä kustannuksiin

Yksi kouluruokailun hintaan vaikuttavista tekijöistä on kunnan koko. Suurissa kaupungeissa kouluruoan kustannukset ovat oppilasta kohden keskimäärin pienemmät kuin pienissä kunnissa.

Suurissa kaupungeissa kouluruokaa valmistetaan yleensä keskitetysti. Koulut sijaitsevat lähempänä toisiaan kuin pienissä kunnissa, joten kuljetuskustannukset ovat pienempiä.

– Yleensä se on niin, että mitä suurempi yksikkö, sitä edullisempaa kouluruoan valmistus on, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Keskitetty ruoanvalmistus vähentää ruokapalveluhenkilöstön määrää ja sitä kautta kustannuksia.

Tämä näkyy Vantaalla. Suuressa kaupungissa etuna ovat muun muassa isot valmistuserät. Näin tuotannosta saadaan kustannustehokkaampaa.

– Ateriapalveluja tuottavat palveluntuottajat ovat tehostaneet toimintaa muun muassa elintarvikekilpailutuksilla, töiden organisoinnilla ja ruokatuotannon keskittämisellä, ostopäällikkö Sirpa Viinikari-Kauria kertoo.

Toisaalta pienikin kunta voi saada kustannukset pidettyä aisoissa. Vuonna 2015 Suomen viidenneksi halvinta kouluruokaa syötiin alle 7 000 asukkaan Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä ruokakustannus oppilasta kohden päivässä oli 1,96 euroa.

– Tämä tuli hieman yllätyksenä. Emme toimi hinta edellä, joten emme ole asiaa koskaan vertailleet. Suurin hintaan vaikuttava tekijä on henkilökuntamme, joka suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Se antaa hyvän työpanoksen, ruokapalvelupäällikkö Tanja Koski kommentoi.

Olemme saaneet kumppaneiksi hyviä lähiruoan tuottajia, joten hinta on maltillinen. Tanja Koski

Tyrnävällä on kuntatasolla linjattu, että kouluissa suositaan lähiruokaa. Seitsemän viikon kiertävään kouluruokalistaan kuuluu vähintään kaksi lähiruokapäivää ja päivittäin osa ateriasta on lähiruokaa. Kotimaisten raaka-aineiden osuus on 86 prosenttia kaikista käytetyistä elintarvikkeista.

– Olemme saaneet kumppaneiksi hyviä lähiruoan tuottajia, joten hinta on maltillinen. Alueemme lähiruoka on paljon viljatuotteita, perunaa ja juureksia, jotka ovat huomattavasti edullisempia kuin esimerkiksi tuontihedelmät, Koski kertoo.

Tyrnävällä kuluja on karsittu myös hävikkiä vähentämällä.

Myös menekki vaikuttaa

Opetusneuvos Marjaana Manninen muistuttaa, että kouluruoan kustannuksiin vaikuttaa jossain määrin myös ruoan menekki. Jos oppilaat eivät halua syystä tai toisesta syödä kouluruokaa, kustannukset ovat pienempiä.

– Jos kaikki oppilaat syövät hyvällä ruokahalulla, ruoan menekki on suurempi ja sitten kustannukset kasvavat, Manninen sanoo.

Arkistokuva.Kati Teirikko / Yle Monipuolisuuden ei tarvitse vaikuttaa hintaan

Uudessa kouluruokasuosituksessa suositellaan, että kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa. Kasvisruoan olisi hyvä olla päivittäin kaikkien vapaasti valittavissa. Jos tällaista vaihtoehtoa ei tarjota, suositellaan kasvisruokapäivän järjestämistä esimerkiksi kerran viikossa.

Opetusneuvos Marjaana Mannisen mukaan rahan ei pitäisi olla este suosituksen toteuttamiselle. Helsingissä vapaavalintainen kasvisruokavaihtoehto on ollut oppilaille tarjolla jo vuosia. Myös matalimpien kustannusten Vantaalla on päivittäin tarjolla vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto. Lisäksi kerran viikossa on kasvisruokapäivä, jolloin on tarjolla kahta eri kasvisruokaa.

– Alussa saattoi tulla pieniä kustannuspiikkejä, mutta se on tasoittunut. Kun oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja, on todennäköisempää, että hän myös tulee syömään. Jos on vain yksi ruoka tarjolla, oppilas voi ottaa sitä, koska hän on nälkäinen, mutta ruokaa saattaa mennä hukkaan. Kustannus se on sekin, Manninen muistuttaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Valituksilla on saatu parempia päätöksiä" – aktiivi pelkää, että kansalaisten ääni vaimenee tulevaisuudessa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 18 - 07:12

Hallinnon virtaviivaistaminen voi uhata myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, arvelee kansalaisaktivisti Esko Saari. Näin käy varsinkin, jos normien purkutalkoiden nimissä vähennetään myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia valittaa viranomaisten päätöksistä. Tavoitteena on saada päätökset täytäntöön entistä nopeammin.

Olemme edunvalvontajärjestö, ympäristön ja luonnon edun valvoja. Esko Saari

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Esko Saaren mukaan valituksilla on saatu parempia päätöksiä. Nyt tilanne kuitenkin uhkaa muuttua, jos liikkumavara esimerkiksi luontoa koskevissa päätöksissä kaventuu.

– On tosiaankin olemassa se vaara, että ympäristöä katsotaan liian teknokraattisesti ja nähdään vain, että siellä on luonnonvaroja, joita voi hyödyntää.

Esko Saaren mukaan hallinnon virtaviivaistaminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa asioiden kärjistymiseen, joka on nähty esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa intiaanireservaattien läpi on suunniteltu öljyputkien vetämistä ja niitä vastustetaan mielenosoitusleireissä.

Henkilöä koskevat päätökset hiertävät

Ylivoimaisesti suurin ryhmä valituksia liittyy päätöksiin, jotka koskevat yksittäisiä ihmisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi toimentulotukeen, huostaanottoon tai hoitopäätöksiin liittävät ratkaisut.

Julkisuudessa eniten keskustelua aiheuttavat esimerkiksi kaavoista ja rakentamispäätöksistä tehdyt valitukset. Niitä tekevät usein paikallisten asukkaiden lisäksi asukasyhdistykset tai juuri luonnonsuojeluyhdistykset.

– Mehän olemme edunvalvontajärjestö, ympäristön ja luonnon edun valvoja ja olemme mukana niissä prosesseissa jo alusta lähtien ja tuomme esille vaihtoehtoja, sanoo Saari. Hän muistuttaa, että valitusten lisäksi asioihin vaikutetaan myös jo ennen päätöksentekoa esimerkiksi lausunnoilla ja huomautuksilla.

Valittajaa uhkaa leimakirves

Julkisuudessa valitusten tekijät leimataan monesti kehityksen jarruiksi ja vastarannan kiiskiksi.

– Tämä kuva saattaa kyllä aika useasti tulla ja kyllä mekin saamme siitä lokaa varsin runsaasti niskaamme, ”taas piiri tyrmäsi hienon hankkeen”, Saari naurahtaa, mutta muistuttaa, ettei valituksissa ole siitä kysymys. Ne ovat yksi laillinen vaikuttamiskeino.

Vain noin kymmenkunta koskee kaupunginvaltuuston päätöksiä. Jukka Lampén

Myös toiset viranomaiset saattavat valittaa päätöksistä. Valituksilla pyritään yleensä kumoamaan tehty päätös joko kokonaan tai niin, että sitä muutettaisiin valittajien haluamaan suuntaan.

Oulussa hallinto-oikeuden ratkaistavaksi päätyy arviolta noin satakunta valitusta vuodessa.

– Niistä vain noin kymmenkunta koskee kaupunginvaltuuston päätöksiä, kertoo kaupunginlakimies Jukka Lampén.

Hieman toistakymmentä valitusta tehdään myös kunnallisista hankintapäätöksistä. Ne menevät markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

”Ammattivalittajiakin” silloin tällöin

Puheita kuulee usein yksittäisistä ”ammattivalittajista”, jotka käyttävät valitustietä vain keinona jarruttaa hankkeita. Sellaisiin silloin tällöin myös törmätään.

Oulun kaupunginlakimies Jukka Lampén sanoo, että Oulussakin on aiemmin löytynyt useammankin valituksen alta sama nimi.

– Kyllä niitä sellaisiakin on, jotka työllistävät hallintoa, sanotaanko nyt suoraan ihan turhaan, mutta ei se enää niin suuri riesa ole.

Viime vuosina valitusten määrä ei ole lisääntynyt. Niitä hillitsee jo sekin, että valittaminen ei suinkaan ole valituksen tekijälle ilmaista. Esimerkiksi hallinto-oikeuden käsittelymaksu on 250 euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden 500 euroa. Maksua ei peritä silloin, jos hallinto-oikeus tekee päätöksen valittajan eduksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Video: Kovat tuulet kokosivat jäävuoret Lohtajan Ohtakarille

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 17 - 20:08

Harvinaislaatuinen luonnonilmiö kokosi jäät Lohtajan Ohtakarin edustalle. Ahtojään kasaumia nähdään yleisesti ulompana merellä, mutta rantaan kasautuvat jäät ovat herättäneet runsaasti ihmetystä.

Jopa kymmenmetrisiksi kohonneet jäälohkarevuoret houkuttelivat pääsiäisenpyhinä paikalle tuhatmäärin ihmettelijöitä.

Paikalliset eivät muista neljäänkymmeneen vuoteen nähneensä samanlaista ilmiötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lapin Kansa: Rovaniemen Keskuskentällä pommiuhka

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 17 - 18:35

Sanomalehti Lapin Kansa kertoo, että Rovaniemen Keskuskentällä on annettu pommiuhka. Pommiuhka oli annettu hyvin pian sen jälkeen kun RoPS:n ja VPS:n jalkapallopeli oli päättynyt.

Yleisöä ja pelaajia on pyydetty poistumaan alueelta ja tilanteeseen on suhtauduttu rauhallisesti.

Lehti kertoo, että joukkueet olivat juuri saapuneet pukuhuoneisiin, kun poliisi tuli tyhjentämään tilat.

Oulun poliisin mukaan alue on eristetty. Poliisi selvittelee asiaa.

Yle Rovaniemen toimittaja Juha Mäntykenttä kertoi olleensa seuraamassa peliä ja valmistautumassa pelaajahaastatteluihin kun tieto pommiuhasta tuli kentälle.

– Poliisi ja järjestysmiehet tulivat noin 12 minuuttia Rovaniemen palloseuran ja Vaasan palloseuran välisen pelin päätyttyä kertomaan, että Keskuskentällä on pommiuhka ja kenttä on tyhjennettävä, hän sanoo.

Päästyään haastattelupisteeltä omalle työpisteelleen Mäntykenttä oli aikeissa kerätä työvälineensä pois, mutta poliisi tuli kiirehtimään uloslähtöä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Muistamisen muutos on ollut iso: ennen suurmies sai monumentin, nyt läheisen hautaa koristavat valokuvatkin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 16 - 09:20

Kun menet hautausmaalle kynttilän ja kukkien kanssa aikomuksenasi muistella poismennyttä hautakiven ääressä, olet osa pitkää perinnettä.

1800-luvun alkuvuosikymmeninä Euroopassa yleistyi tapa vaalia yksityisten ihmisten muistoa. Niinpä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Suomessakin kaupunkien hautausmaille alkoi nousta nopeassa tahdissa valurautaisia uurnia, maljoja, ristejä ja hautalaattoja, kertoo Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti Liisa Lindgren. Aiemmin hautausmaiden pysyvät muistomerkit ja monumentit oli pystytetty lähinnä hallitsijoille ja suurmiehille.

Kun hautausmaille mentiin muistelemaan, mukaan otettiin kynttilöitä. Hautakuvanveistoa ja muistelukulttuuria tutkinut Lindgren toteaa, että vainajaa kunnioitettiin kynttilöin varsinkin pyhäinpäivänä.

Jyrki Lyytikkä / Yle

Kukat tulivat mukaan kuvaan vasta 1800-luvun lopulla. Silloin ei poimittu mukaan mitä tahansa leikkokukkia, vaan haudoille aseteltiin kasvihuonekasveja, jotka kuljetettiin talveksi suojaan.

– Haudan hoitamisella ja koristelemisella haluttiin ilmaista, että omien vainajien muistoa kunnioitetaan ja heitä käydään hautausmaalla muistamassa.

Muistoesineet ja kuvat uusinta uutta

Tutkija on havainnut, että nykyään ihmiset haluavat haudan ja sille pystytettävän muistomerkin erottuvan joukosta. Yhdenmukaiselle matkalaukkumallille etsitään mielellään muita vaihtoehtoja. Uusin trendi liittyy kuitenkin koristeluun.

Harri Vähäkangas / Yle

– Eniten nykyään näkyy eurooppalainen suuntaus tuoda omaa yksityistä rekvisiittaa haudoille. Sen soisi olevan sääntelyn alaista, että kuinka paljon haudoille on sopivaa tuoda pieniä muistoesineitä. Minusta esineiden tuominen ei saisi olla liiallista tai ylenpalttista.

Suomalaiseen, pitkälti luterilaiseen muisteluperinteeseen on kietoutunut myös säikeitä katolisesta ja ortodoksisesta perinteestä. Tämä näkyy esimerkiksi kuvina haudoilla.

Taiteilijoiden piti matkustaa jatko-oppiin Keski-Eurooppaan, Roomaan tai Pariisiin. Siellä he tutustuivat katoliseen kuvaperinteeseen. dosentti Liisa Lindgren

Taidehistorian dosentti Liisa Lindgrenin mukaan suomalaisissa hautakivissä on nähty vainajien reliefejä sekä profiili- tai medaljonkikuvia jo 1800–1900-luvuilla. Ne olivat kalliita teettää. Sen sijaan nykyinen tapa hyödyntää valokuvia hautamuistomerkeissä on huomattavasti edullisempi tapa tuoda vainaja lähelle muistelijaa.

– Se on tätä päivää ja edullinen tapa. Juuret ovat tosiaan ortodoksisessa ja katolisessa perinteessä, sillä alkujaan kuvat eivät ole kuuluneet luterilaiseen perinteeseen.

Opetuksen puute ajoi ulkomaille

Suomalaisella hautausmaalla samoillessa näkee suuria hautamonumentteja ja mahtavia sukuhautoja patsaineen. Niitä on pystytetty tietysti suurmiehille kautta aikojen, mutta 1800-luvun lopulla ne yleistyivät porvariston ja vauraiden sukujen leposijoilla. Ja koska ollaan Suomessa, muistomerkit tehtiin usein graniitista.

Kirjapainoalalla toimineen Gummeruksen pariskunnan hauta kertoo sekä menestyksestä että puolisoiden välisestä tasa-arvosta.Yle

Kuvanveistotaidetta tutkinut Liisa Lindgren tietää, että hautausmaiden kuvanveisto on Suomessa suhteellisen tuore ilmiö. Syy on käytännöllinen. Akateeminen kuvanveiston opetus alkoi Suomessa vasta 1800-luvun puoleivälissä. Vasta sen jälkeen syntyivät markkinat hautakuvanveistolle.

Suomalaisilla hautausmailla alkoi näkyä 1800-luvun lopusta lähtien enkeliveistoksia, perhosia, kyyhkyjä ja surijoita. Ne tulivat tänne Ranskasta ja Italiasta, jossa suomalaiset kuvanveistäjät kävivät saamassa jatko-oppia ammattiinsa.

1920-luvusta eteenpäin ylellisiä muistomerkkejä alettiin pitää sopimattomina, varallisuuden ja sosiaalisen aseman korostajina. dosentti Liisa Lindgren

– Suomessa saattoi opiskella vain perusopintoja kuvanveistossa. Taiteilijoiden piti matkustaa jatko-oppiin Keski-Eurooppaan, Roomaan tai Pariisiin. Siellä he tutustuivat katoliseen kuvaperinteeseen. Se ruokki sitten meidän ennestään aika niukkaa luterilaista kuvaperinnettämme.

Suuntaus pois omista muistomerkeistä?

Hautakiviin kaiverretut muistosanat ovat muokkautuneet aikojen kuluessa. 1700-luvun lopusta aina 1800-luvun alkuun akateemisten ihmisten haudoilla näki kaunopuheisia korulauseita. Porvaristo taas nosti omaa profiiliaan 1800-luvun alussa sillä, että nimien lisäksi hautakivessä luki myös ammatti.

Mahtipontiset hautakompleksit menettivät suosiotaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomessa. Itsenäistymisen jälkeen tapahtui paluu niukempaan ilmaisuun.

Mari Siltanen / Yle

– 1920-luvusta eteenpäin ylellisiä muistomerkkejä alettiin pitää sopimattomina, varallisuuden ja sosiaalisen aseman korostajina, sanoo Liisa Lindgren.

Tuolloin hautausmaille laadittiin myös säädöksiä muistomerkkien sopivasta koosta ja ulkoasusta.

Muistelukulttuurin historiaa luodannut Liisa Lindgren ennakoi, että jatkossa tilanpuute saattaa ohjata hautakulttuurin muutokseen. Kun tuhkaus arkipäiväistyy ja hautausmailla on tilapulaa, hautausmailla voivat yleistyä yhteiset alueet, joille tuhkaa saa levitellä. Suuntaus olisi silloin pois yksityisistä ja sukujen omista muistomerkeistä.

– Silloinhan yhteinen muistolehto palvelisi monia. Hautataide on yhteisöllistä ja liittyy laajempiin kulttuurisiin suuntauksiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Piian hääkirkko paloi savuna ilmaan – "Jopa vihaa oli silloin vuosi sitten"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 15 - 09:48
Mistä on kyse?
  • Ylivieskan kirkkopalosta on kulunut yli vuosi
  • Muistot palaneesta kirkosta ovat lähtemättömästi tallennetut paikallisten mieliin
  • Tapahtumaa muistellaan pääsiäislauantaina kirkon rauniolla, jossa järjestetään pääsiäisyön messu
  • Muistelun lisäksi Ylivieskassa katsotaan myös tulevaan – uuden kirkon rakentaminen on astumassa tulevana kesänä tärkeään vaiheeseen

Hieman yli vuosi sitten ylivieskalaisten maailma pysähtyi.

Tuhansien ja taas tuhansien kastekuulutuksen, rippijuhlan, vihkimisen ja haudan lepoon saattamisen paikkana toiminut yli 200-vuotias kirkko paloi vuoden 2016 pääsiäislauantaina tuhotyön seurauksena kivijalkaan.

Muistot Ylivieskan tuhopoltossa palaneesta kirkosta ovat lähtemättömästi paikallisten mielissä. Ylivieskan seurakunna kirkkoherra Timo Määttä ei tule koskaan unohtamaan tapahtunutta.

– Kun se kaikkein keskeisin toimintatila ja Jumalan kohtaamisen paikka häviää, kyllä se on täysin poikkeuksellinen tilanne. En voi verrata tätä mihinkään muuhun tapahtumaan 40-vuotisella urallani, hengenmies huokaisee.

Hääsuunnitelmat savuna ilmaan

Ei tarvinnut olla suoranaisesti uskovainen, etteikö kirkkopalo olisi silti järkyttänyt. Piia Vähäkangas muistaa tuhopolton todellisuuden valjenneen pian sen jälkeen, kun oman kylän kokko oli pääsiäisperinteen mukaisesti sytytetty loimuunsa.

– Ihmettelimme, onpas keskustassa jollakin vähän isompi kokko. Ihmisille alkoi pian kuitenkin tulla puheluita, että se onkin kirkko joka palaa. Olo oli epätodellinen.

Me nousemme ja uusi kirkko nousee. Piia Vähäkangas

Kirkko oli aivan erityisestä syystä alinomaan Vähäkankaan mielessä ja suunnitelmissa. Hänen ja miehensä oli tulevana kesänä tarkoitus astua siellä avioon.

– Kysymys, missä meidät nyt vihittäisiin, nousi mieleen. Kyyneleet siinä tulivat. En voi sanoa, että olisin mitenkään uskovainen, mutta kyllä kirkko oli tärkeä paikka minullekin. Siellä olin päässyt ripille, siellä olin käynyt monet joulujumalanpalvelukset, Vähäkangas muistelee.

Tunnemyllerrys laantui

Järkytyksen ja surun rinnalle nousi pian toinen, omalla tavallaan väkevä ja inhimillinen tunne sekin.

– Jopa vihaa oli silloin vuosi sitten. Nyt kun tietää, että tekijä oli mieleltään sairas, ovat pahimmat tunteet tietenkin laantuneet, Vähäkangas kertoo.

Timo Määttä toteaa tiedon siitä, että kirkon polttanut pohjoispohjanmaalainen mies oli syyntakeeton, selventäneen tunteita.Antti Pylväs / Yle

Myös kirkkoherra Timo Määttä toteaa tiedon siitä, että kirkon polttanut pohjoispohjanmaalainen mies oli syyntakeeton, selventäneen tunteita paljon.

– Olen todennut, että kun kyseessä on mielen sairaus, ei tässä suhteessa ole paljoa sanottavaa. Sairaus selittää oikeastaan kaiken.

Suunnitelmat valmiiksi kesällä

Järkyttävänkin tapahtuman jälkeen aika kuluu, arki asettuu uomiinsa ja juhlapyhät otetaan vastaan yhdessä seurakuntana sekä yhteisöllisyyden tunteesta vironneina paikkakuntalaisina. Pääsiäislauantaina Ylivieskan kirkon raunioilla järjestetään pääsiäisyön messu, jonka Määttä johtaa.

Lukuja tulevasta kirkosta
  • Rakennettavalle kirkolle on kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä lahjoitettu 248 000€
  • Keräysrahoja on kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä saatu kokoon 9750€
  • Tulevan kirkon lopulliseksi rakennuskustannukseksi on arvioitu noin 10 miljoonaa euroa
  • Kirkon rakentamisesta järjestetty arkkitehtuurikilpailu päättyy toukokuun 15. päivä

Myös kesken jääneet suunnitelmat on toteutettu. Piia Vähäkangas astui avioon naapurikaupunki Nivalan kirkossa heinäkuussa 2016.

– Mennyttä ei voi jäädä murehtimaan, vaan katse on suunnattava eteenpäin. Me nousemme ja uusi kirkko nousee. Nautitaan nyt siitä, että olemme saaneet yhteisöllisyyttä lisää kaupunkiin, hän neuvoo.

Uuden kirkon rakentaminen onkin etenemässä tärkeään, sille raamit antavaan vaiheeseen.

– Kirkon suunnittelukisa on käynnissä ja se kestää toukokuun puoliväliin saakka. Sinä mielessä eletään hyvin tärkeää vaihetta. Touko–kesäkuun vaihteessa palkintolautakunta käy tulleet ehdotukset läpi, Timo Määttä paljastaa ja jatkaa,

– Haluan Ylivieskaan sellaisen kirkon, jonka seurakuntalaiset voivat tuntea kotikirkokseen. Jossa he voivat kokea, että tämä on Jumalan kohtaamisen paikka. Paikka, johon he voivat tulla rukoilemaa, veisaamaan ja kiittämään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ruustinnan erikoinen harrastus on olla tummien tuntojen tulkki – saarelaiset antavat kasvot surulle, häpeälle ja insestille

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 13 - 17:01

Käsikirjoittaja-ohjaaja Anne-Maria Haapala on luonut yhdessä saarelaisten kanssa Hailuodon kirkkoon elämän vaikeista puolista kertovia vaikuttavia näytelmiä.

Haapalaa voisi tituleerata myös ruustinnaksi, vaikka hän ei sitä itse teekään. Hän on Hailuodon kirkkoherran Timo Juntusen puoliso.

Amatöörin esitys koskettaa

Anne-Maria Haapala on käsikirjoittanut ja ohjannut Hailuodon kirkossa ja muutamassa muussakin kirkossa esitettyjä näytelmiä, joiden näyttelijät ovat amatöörejä ja juuri siksi taitavia tulkitsemaan vaikeita asioita näyttämöllä.

Tissitön nainen. Menin uimahalliin. Siellä minä katselin rintoja, uin ja itkin. Rintasyöpää sairastava Kaisa

Toissa pääsiäiseksi Hailuodon kirkkoon valmistui Haapalan käsikirjoittama ja ohjaama Seitsemän naista ristillä. Siitä osa esitettiin vain tätä juttua varten.

Näytelmä kertoo naisten kokemasta surusta, erosta, kuolemasta, pelosta, epätoivosta, ymmärtämättömyydestä ja surevan ihmisen kohtaamisen vaikeudesta.

Tippa tuli silmään esityksen demonstraatiossa toimittajalle ja kuvaajalle siinä missä esiintyjillekin.

Haapalan muidenkin näytelmien nimet ovat runollisia kuten Häpeän miehet ja Serkkuni Mikael.

Ne käsittelevät miesten yksinäisyyttä ja häpeää.

Mistä on kyse

Hailuotolainen Anne-Maria Haapala on käsikirjoittanut ja ohjannut Hailuodon kirkkoon surua, häpeää ja muita elämän vaikeita asioita käsitteleviä näytelmiä.

Näyttelijät ovat amatöörejä ja juuri siksi taitavia tulkitsemaan vaikeita asioita.

Haapala haluaa, että kirkossa käsiteltäisiin myös ihmisen kärsimystä.

Seitsemän naista ristillä sai ensi-iltansa kaksi vuotta sitten pääsiäisenä.

Haapalan muita produktioita ovat kahdesta syrjäytyneestä papista kertova Serkkuni Mikael ja miesten yksinäisyydestä ja häpeästä kertova Häpeän miehet.

Työn alla Haapalalla on insestiä käsittelevä teos, työnimeltään Mustapukuinen morsian.

Mistä kirkossa saa puhua

Haapala haluaa pohtia kirkon roolia ihmisen elämässä ja sitä minkälaisia asioita kirkossa voi käsitellä ja miten.

Viime keväänä Hailuodon kirkossa nähtiin Häpeän miehet, näytelmä jossa puheenvuoron saavat muun muassa leski, sotainvalidi, homo, työtön ja maahanmuuttaja.

Näytelmässä käsiteltiin häpeän kokemuksia ja seurauksia suomalaisten miesten näkökulmasta.

Minä puristan kädet nyrkkiin pöydän alla ja hymyilen. Vaikka tekisi mieleni huutaa, että haistakaa v***u. Lapsettomuudesta kärsivä Marika

Hailuodossakaan kaikki kirkkoneuvoston jäsenet eivät ole katsoneet hyvällä silmällä teatteria kirkossa. Siksikin Häpeän miesten uusi tuleminen koettiin mantereella, Oulun Oulujoen kirkossa tuomiorovasti Satu Saarisen ollessa vielä Oulujoen seurakunnan kirkkoherra.

Suomen vanhin puukirkko, Hailuodon kirkko paloi vuonna 1968. Sen tilalle rakennettiin uusi teräsbetonirakenteinen kirkko, jonka erikoisuus on lasisesta päädystä avautuva luonnon alttaritaulu jota hallitsevat saaren ikipetäjät. Vanhasta on kertomassa palaneesta kirkosta pelastettua irtaimistoaTimo Sipola / Yle

Seitsemän naista ristillä nähtiin viimeksi aprillipäivänä Oulun Karjasillan kirkossa tänä keväänä.

Teatteria Muonion lapsuudenkodista saakka

Anne-Maria Haapala on tehnyt teatteria Muonion lapsuudenkodistaan saakka. Nykyisin hän on siviiliammatiltaan Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja. Hailuodon kirkkoherran Timo Juntusen puolisona Hailuodon erikoinen kirkko on tullut hänelle tutuksi.

Pariskunta käsikirjoitti alun perin yhdessä ensimmäisen näytelmän kahdesta syrjään jääneestä papista, joista toinen sokeutui ja toinen löysi naisen itsestään.

Seitsemän naista ristillä lähti syntymään sen jälkeen kun Haapala tapasi joukon surupukuisia naisia uimarannalla Hailuodossa.

– Aloin miettiä mitä näyn taustalla oli. Tähän liittyi myös voimakas henkilökohtainen surun kokemus. Oma äitini oli sokeutunut. Minä vein hänet uimaan ja pakotin olemaan rohkea, että heittäydy sinne veteen. Sitten tajusin, mikä minä olen sanomaan sellaista toiselle, joka on menettänyt näkönsä, kertoo Haapala.

Ystävät soittelevat harvakseltaan. Sanovat etteivät tiedä tulla käymään, kun eivät tiedä Paavon vointia. Muistisairaan miehensä omaishoitaja Kirsi.

Tarina rannalla olleiden surupukuisten naisten takana selvisi sekin ja muuttui osaksi näyttämöteosta.

Suru on hyvin henkilökohtainen kokemus

Hailuotolaisten itsensä peliin panneiden amatöörinäyttelijöiden kautta surun ja häpeän kasvot tulevat hyvin henkilökohtaiseksi, ja tuo heidän tunteensa katsojan iholle.

– Nämä naiset heittäytyvät tähän sellaisina kuin ovat, omien arjen ilojen ja murheiden keskeltä. Tulevat ja tekevät tätä tosi aidosti ja sydämellä, muotoilee Seitsemän naista ristillä -näyttelijöiden tapaan teatterintekijänä itseoppinut Haapala.

Haapala näkee surun enemmänkin prosessina kuin tunteena.

Mulla on vielä isän ääniviestejä ja sähköposteja ja kaikenlaisia posteja tallessa. Vanhempansa menettänyt Teija.

- Suru antaa tilaa elämälle. Elämä ei pääty suruun. Huominen tulee aina. Toisilla se kestää lyhempään, toisille pidempään. Tässäkin on naisia joilla suru on hyvin eri vaiheissa. Rintasyöpää sairastava menee huomenna pelkäämäänsä leikkaukseen, eronnut nainen tajuaa selviävänsä hengissä eronkin yli ja abortin juuri tehneellä naisella on kaikki vielä hyvin kesken.

Surevan ihmisen kohtaaminen on monelle vaikeaa

Sairaalapappi yrittää tulla puhumaan raamatunlausein abortin tehneelle, mutta nainen keskeyttää hänet.

Varsinkin näin pääsiäisenä minä ajattelen, että eiköhän kärsivä ihminen mahdu sen kärsivän Kristuksen rinnalle Anne-Maria Haapala

– Naiseen koskee eikä hän halua kuulla liturgista puhetta. Hän itkee myös sitä, että hänestä ei ole kromosomihäiriönsä vuoksi äidiksi, avaa Haapala.

– Me helposti täytetään omilla kertomuksilla toisten tarinoita, sanoitetaan toisen suru, tehdään se tyhjäksi tai suljetaan ovi niin kuin muistisairaan omaishoitajan tapauksessa. Että kukaan ei käy katsomassa koska pelkää omia tunteitaan. Surevan ihmisen kohtaamiseen ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Jos ei muuta osaa, niin on sitten vaikka hiljaa siinä rinnalla, sanoo Haapala.

Osallistavaa teatteria

– Nämä eivät ole varsinaisia kirkkonäytelmiä ja näissä on mukana monenlaisia ihmisiä. On ihmisiä jotka eivät kuulu kirkkoon, on tunnustavia kristittyjä ja epäileviä. He kokevat, että kirkko on hyvä paikka tuoda esiin tällaisia asioita. Kyllä kirkkoon täytyy ihmisen kokoinen elämä mahtua, linjaa Haapala.

Aivan ongelmatonta Haapalan ohjaaminen näytelmien esittäminen Hailuodon kirkossa ei ole ollut ja Hailuodon kirkon ohella esityspaikkoina ovat siis vaihdelleet myös Oulujoen ja Karjasillan kirkot.

– Tuli tällaisia kommentteja, että sopiiko taide ja teatteri kirkkoon. Varsinkin näin pääsiäisenä minä ajattelen, että eiköhän kärsivä ihminen mahdu sen kärsivän Kristuksen rinnalle. Nämä naiset eivät puhu hiljaa surustaan vaan haastavat yleisöä ja kirkon työntekijöitä, sanoo Haapala.

Tummien tunteiden tulkki

Haapalan kirkossa kerrottavien tarinoiden aihepiiri on laaja. Naisten surun ja miesten häpeän jälkeen tekeillä on kolmas teos, joka käsittelee vahvaa tabua eli insestiä.

Miksi sinun täytyy näin tummia aiheita käsitellä?

Minun mies sanoi kerran oma-aloitteisesti rakastavansa minua. Eronnut Virve

– Nämä ovat vain alkaneet syntyä minulle täällä Hailuodossa, kun olen tänne muuttanut. Täällä on levollista, tilaa ja aikaa miettiä isoja ja vaikeitakin asioita rannan äärellä.

Haapala kokee myös oman elämäntilanteensa sellaiseksi, että hän pystyy katselemaan vaikeita asioita myös kaukaa ja käsittelemään niitä.

–Täällä on valtavan hienoja ja rohkeita ihmisiä. Olen jotenkin nöyrän kiitollinen, kun nämä aina luottaa ja lähtee mukaan.

Satujen saarelta eivät aiheet lopu

Seuraavaksi agendalla on siis insesti.

– Se lähti mustapukuisen morsiamen kuvasta. Siinä on valtavan pohjatyön tarve. Teen taustatyötä tällä hetkellä ja toivon että onnistuisi saada apurahaa kirjoittamiseen.

Jossain tulevaisuudessa väikkyy myös tarina yhteisön ulkopuolella joutuneen transvestiitin kohtalosta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen nuorimman valtuuston kuopus haluaa pois lähteneet nuoret takaisin – "Kertoo jotain kunnasta, ettei ole vain ikäloppuja miettimässä asioita"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 13 - 12:25

Halsualla Keski-Pohjanmaalla istuu lähivuosina maan nuorin valtuusto. Sen keski-ikä on 40 vuotta. Valtuutetuista uusia tulokkaita on yli puolet. Seuraavaksi nuorimmat valtuustot ovat Juupajoella (keski-ikä 42 vuotta) ja Karijoella (43).

Valtuuston kuopus, keskustan 22-vuotias Mira Kukkola, uskoo, että pienessä kunnassa nuorten on helmpompi päästä valtuustoon kuin suuressa. Hän kehottaa olemaan ylpeä siitä, että nuoret haluavat vaikuttaa.

– Kertoohan se jotain kunnastakin ja sen elinvoimasta, että nuoria on ja he haluavat tehdä parempaa kuntaa. Ettei ole vain ikäloppuja miettimässä asioita.

Kukkola oli ensimmäistä kertaa ehdolla jo 18-vuotiaana ja pääsi tuolloin varavaltuutetuksi, mutta nyt toisella kertaa tärppäsi kunnolla. Ilmajoelta pian agrologiksi valmistuva nainen aikoo jäädä asumaan Halsualle ja haluaa osaltaan tehdä töitä sen eteen, että kunta pysyy hyvänä asua.

Kukkola uskoo, että valtuuston nuoruudella on lähinnä vain positiivisia vaikutuksia.

– Nuoret tuovat uusia tuulia ja näkökulmia, keinoja siihen kuinka asioita voitaisiin hoitaa. Nuorempia tarvitaan – hehän tekevät tulevaisuuden halsualaisia, muistuttaa Kukkola.

Huonopa siinä on lähteä sooloilemaan, jos ei ole kaikista asioista perillä. Mira Kukkola

Halsuan valtuuston nuortumista selitetään pitkälti ehdokasasettelulla: muutama varttuneempi valtuutettu jättäytyi pois. Tosin kovin korkea keski-ikä ei ollut Halsuan edellisessäkään valtuustossa: vajaat 43 vuotta. 17-päisestä 15-henkiseksi kutistuneessa valtuustossa keski-ikä myös luonnollisesti muuttuu herkemmin.

Koko maassa alle 25-vuotiaita valtuutettuja on vain 2,3 prosenttia eli 210 henkilöä, kun valtuutettuja kaikkiaan on 8999. Oman kuntasi tulevan valtuuston keski-iän löydät täältä.

Kukkolalle tärkeitä asioita ovat maatalous ja luonto sekä se, että kunta näyttäytyisi elinvoimaisena myös nuorille.

– Tärkeää olisi saada uusia työpaikkoja, mutta miten? Kun omaa ikäluokkaa miettii, niin eipä nuoria tänne jää. Pitäisi keksiä, miten saadaan nuoret löytämään takaisin, pohtii Kukkola.

Runsaan 1200 asukkaan Halsuian asukasluku kasvoi toissa vuonna ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Startti oli tosin vaatimaton: plussaa jäi 5 henkeä. Kasvua kunta on hakenut muun muassa lapsilahjasta, jota on myönnetty jo lähes 20 vuoden ajan. Syntyvä lapsi saa 1 000 euroa vuodessa kolmen ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kunta on arvioinut, että tuki voi olla muuttoa suunnittelevalle lapsiperheelle ratkaiseva bonus.

Halsualaisista oli vuodenvaihteessa alle 14-vuotiaita runsaat 13 prosenttia ja yli 65-vuotiaita vajaat 31 prosenttia.

"Valmistelun merkitys korostuu"

Kristillisdemokraattien Petri Hotakainen, 57, on Halsuan tulevan valtuuston vanhin valtuutettu. Hänelle valtuustokausi on kolmas.

Nestorin tittelistään yllättynyt Hotakainen uskoo, että valtuuston keski-ikä kertoo lähinnä ehdokasasettelusta: moni kokenut valtuutettu jäi pois omasta halustaan.

Hotakainen ennakoi, että asioiden valmistelu ja esittely nousevat uudessa valtuustossa aiempaa tärkeämpään osaan:

– On suuri rooli siinä, miten asiat tuodaan valtuustoon. Että nuoretkin pääsevät asioihin sisälle.

Raila Paavola / Yle

Tuleva valtuusto aiotaan perehdyttää käytäntöihin aiempaa tarkemmin, sanoo kunnanjohtaja Jari Penttilä. Hän odottaa kuitenkin, että valituilla itselläänkin on mielenkiintoa ottaa selvää niin käytännöistä kuin päätettävistä asioista.

Asioiden valmisteluun ja esittelyyn ei muutoksia ole tulossa:

– Olen aina yrittänyt selostaa asiat niin, että kaikki ymmärtävät, kuittaa kunnanjohtaja.

Oppipojan hommista aloitetaan

Myös kokenut valtuutettu tuntee vastuun harteillaan. Petri Hotakainen nousi riviin varavaltuutettuna 10 vuotta sitten ja koki, että opettelemista ja sisäänajon tarvetta oli paljon.

– Kyllä näillä nuorilla on varmasti opettelemista, ja kuunteluoppilaanakin joutuu olemaan. Mutta en usko että se mikään ylipääsemätön este on, kyllä nuoret ovat hyviä ymmärtämään ja pääsemään eteenpäin.

Mira Kukkola myöntää, että alussa luvassa on oppipojan rooli.

– Huonopa siinä on lähteä sooloilemaan, jos ei ole kaikista asioista perillä. Mutta sitten puhun, kun pystyy sanomaan puhumatta ohi suunsa.

Ylen Voitto-robotti kokosi Suomen jokaisen kunnan vaalituloksen alla olevaksi artikkeliksi, josta voit tutkia muun muassa valtuustojen puolue-, ikä- kuin sukupuolijakaumaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rehtorille kolme vuotta vankeutta stipendirahojen kavaltamisesta – osa rahoista viinaan ja hotelliöihin

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 13 - 11:00

Oulun käräjäoikeus on tuominnut perjantaina Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun rehtorin kolmen vuoden vankeuteen ja viraltapantavaksi.

Käräjäoikeus antoi tuomion törkeästä kavalluksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Oikeus velvoitti hänet maksmaan Oulun kaupugungille korvauksia yli 360 000 euroa.

Oikeuden mukaan hän kavalsi koulun stipendirahaston varoja lähes 450 000 euron arvosta. Rikokset tapahtuivat vuosina 2004-2014.

Rahansiirrot rehtori teki käteisnostoina ja tilisiirtoina. Syytteen mukaan rehtori osti esimerkiksi yhteen tiliin liitetyllä pankkikortilla yli 20 000 euron arvosta muun muassa ruokaa ja alkoholia sekä maksoi taksi- ja hotellimaksuja.

Osan tekemistään tilisiirroista rehtori teki virkavapaansa aikana.

Esimiehet eivät tienneet

Oulun Suomalaisen yhteiskoulun Nanny Lilius -rahaston hallinnointi kuuluu 1970-luvun alussa tehdyn pöytäkirjan mukaan lukion rehtorille. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Pekka Fredriksson kertoi aiemmin STT:lle, että kukaan ei valvonut rahaston käyttöä. Kukaan rehtorin esimiehistä ei Fredrikssonin mukaan kuitenkaan tiennyt rahastosta vaan luultiin, että sitä hallinnoi jokin ulkopuolinen säätiö.

Rehtorilla oli myös rahaston pankkitilien käyttöoikeus.

Vuosikirjatilille kavaltamistaan rahoista rehtori palautti noin 30 000 euroa ja maksatti stipendejä rahastojen sääntöjen mukaisesti noin 32 000 euron arvosta

Käräjäoikeuden tuomion mukaan rehtori on anastamillaan varoilla tehnyt sellaisiakin hankintoja, joiden voidaan katsoa menneen lopulta koulun hyödyksi. Tällaisia hankintoja ovat olleet esimerkiksi koululle hankittu flyygeli ja golf-osake, tuomiossa todetaan.

Syyttäjä vaati hiukan yli 50-vuotialle rehtorille rikoksista vähintään kolmen vuoden pituista yhteistä vankeusrangaistusta ja lisäksi , että rehtori on pantava viralta.

Rehtori valittiin virkaan vuoden 2000 elokuussa. Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunta pidätti hänet keväällä 2014 virantoimituksesta rikosjutun tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Venäjän viranomaiset estivät rikollisryhmän järjestämän maahantuloyrityksen Suomeen

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 13 - 10:01

Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö epäilee järjestäytyneen rikollisryhmän yrittäneen järjestää nelihenkisen iranilaisperheen Venäjältä Suomeen. Yritys tyssäsi Venäjän viranomaisten valppauteen.

Rajavartioston mukaan yrityksen teon takana olivat Turun seudulla asuva ulkomaalaistaustainen veljeskaksikko ja kaksi muuta ulkomaalaista Suomessa asuvaa henkilöä. Heillä ei ole aiempaa rikostaustaa.

Ensin veljeskaksikko matkusti Suomesta Venäjälle Viipuriin Suomen rekisterissä olevalla henkilöautolla. Kaksikko tapasi iranilaisperheen Viipurissa, josta kaikki henkilöt matkasivat Pietariin.

Sen jälkeen toinen veljeksistä palasi junalla takaisin Suomeen ja matkusti henkilöautolla Kaakkois-Suomen kautta Kuusamoon. Samaan aikaan toinen veljeksistä ja perhe matkustivat Suomen rekisterissä olevalla henkilöautolla Pietarista Kostamuksen alueelle Pääjärven kylän läheisyyteen.

Venäjän rajaviranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet seuruetta Venäjän rajavyöhykealueelle tielle, joka olisi johtanut Kuusamoon. Esitutkinnan perusteella he olivat tuolloin noin 45 kilometrin päässä Venäjän ja Suomen rajasta.

Suomen puolella Kuusamon alueella toinen veljeksistä ja ulkomaalaistaustainen mies olivat vastaanottamassa laittomasti Suomeen pyrkinyttä perhettä.

Tapaus sattui tammikuun alussa 2017. Rajavartiosto kertoi asiasta tänään torstaina. Esitutkinta tapauksesta aloitettiin rajavartioston omien havaintojen ja Venäjän rajaviranomaisten ilmoituksen perusteella.

– Epältyjä ei ole vangittu tai pidätetty. He asuvat Suomessa ja aikanaan oikeus päättä heidän syyllisyydestään, kertoo tutkinnanjohtaja Ville Mihl Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksiköstä.

Juttua täydennetty 13.4.2017 kello 11.40

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaalijännitystä viime metreille: Pipoarvonta ratkaisee valtuustopaikan

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 12 - 16:35

Moni kuntavaaliehdokas joutuu jännittämään valtuustopaikkaansa tuplasti, aina keskiviikkoiltaan saakka.

Kun äänimäärä on mennyt tasan toisen ehdokkaan kanssa, tuloksen ratkaisee arvonta. Se tapahtuu keskusvaalilautakunnissa vanhalla perinteisellä arvontatavalla. Ensin paperilapuille kirjoitetaan tasatilanteessa olleiden ehdokkaiden nimet.

Hattu tai myssy, paperilaput sinne, hölskytetään ja onnetar nostaa voittajan. Arto Jääskeläinen

– Otetaan hattu tai myssy, paperilaput sinne, hölskytetään ja onnetar nostaa voittajan, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo.

Onnettarena toimii esimerkiksi lautakunnan jäsen. Arvonnan voittaja saa valtuustopaikan.

– Arvonnan suorittamistavasta ei ole säädöksiä. Keskusvaalilautakunnat käyttävät parhaaksi katsomaansa tapaa, mutta kyllä hattu, myssy tai malja on yleisesti käytettyjä.

– Luulen, että se tuntuu ihan luontevalta tehdä arvonta näin ja jotenkin ikään kuin myös varmemmalta, koska se tapahtuu läsnäolijoiden silmien edessä.

Ehdokkaat itse eivät saa olla seuraamassa arvontaa, mutta puolueiden ja listojen vaaliasiamiehet voivat olla läsnä.

– He saavat olla nimenomaan läsnä, mutta eivät saa puuttua millään lailla itse arvontaan, Arto Jääskeläinen painottaa.

Kuntavaaleissa arvonta yleistä

Koska kuntavaaleissa osa kunnista on pieniä ja myös äänimäärät jäävät vähäisiksi, saattaa äänestyksessä syntyä monta tasatulosta ja arvontoihin voi kulua aikaa.

Esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla usea valtuustopaikka ratkaistaan keskiviikkona arvalla.

Kuntavaaleissa tyypillinen toimenpide, eduskuntavaaleissa harvinaisempi. Arto Jääskeläinen

– Arvonta on kuntavaaleissa tyypillinen toimenpide, mutta eduskuntavaaleissa harvinaisempi. Emme pidä tilastoa kunnista, joissa paikka ratkeaa arvonnassa, mutta luultavasti niitä on paljon.

Kun arvonnan tulos on selvillä, keskusvaalilautakunnat ilmoittavat tiedot oikeusministeriölle. Keskiviikkona vahvistetaan virallisesti, miten kuntavaaleissa lopulta kävi.

– Keskusvaalilautakunnat suorittavat arvonnat, merkitsevät tulokset järjestelmään, minkä jälkeen tiedot voidaan vasta vahvistaa.

– On sellaisiakin kuntia joissa arvontoja ei tarvitse tehdä, ainoastaan vahvistaa tulos ja silloin se on nopea toimenpide.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi, että koko maan virallinen kuntavaalitulos on selvillä illalla viimeistään kello 22.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kärkkäinen suunnittelee tavarataloa Rovaniemelle

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 12 - 16:14

Tavarataloketju Kärkkäinen suunnittelee liikkeen avaamista Rovaniemelle. Yritys osti joulukuussa Vaasa&Vaasan -leipomon eli entisen Lapin Pakarin vanhan kiinteistön Teollisuustiellä ja tontille suunnitellaan noin 10 000 neliön myymälää.

Yrittäjä Juha Kärkkäisen mukaan suunnitelmia on olemassa, mutta aikataulu on vielä auki. Rovaniemen kaupungin kanssa on jo käyty neuvotteluita.

Ylivieskasta aloittanut yritys on laajentanut sen jälkeen neljälle paikkakunnalle. Suurimmat myymälät on Ylivieskassa ja Lahdessa. Oulun ja iin tavaratalot ovat pienempiä ja Jyväskylässä viime viikolla avattu tavaratalo on kooltaan näiden välistä.

– Jyväskylässä lähti lentoon törkeän hyvin. Kolmessa päivässä myytiin miljoonan edestä ja koko vuoden liikevaihtotavoite on 25 miljoonaa, yrittäjä Juha Kärkkäinen avaa liiketoimiaan.

Ehkä sata työpaikkaa  

Rovaniemellä Teollisuustien tontilla on rakennusoikeutta 10 000 neliötä. Sen kokoiseen myymälään henkilökuntaa tarvitaan Kärkkäisen arvion mukaan noin sata. Hän tähdentää, että työpaikat ovat "oikeita".

– Tavarataloissamme 70 prosenttia työntekijöistä on kokoaikaisia.

Rovaniemelle tulo on riippuvainen yrityksen muista laajenemissuunnitelmista. Anttilan ja sen Kodinykkönen-myymälöiden lopettaminen on jättänyt moneen kaupunkiin Kärkkäiselle sopivia liiketiloja.

Rovaniemen hankkeen etenemiseen vaikuttaa muun muassa se, minkälaiset vuokraehdot Kärkkäinen saa tontilleen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä