Kanta-alueen uutisia

A-teema: Terrorismin uhka – Kysymyksiä ja pohdintaa klubeilla läpi Suomen

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 25 - 15:25

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. A-teeman tv-keskustelun aiheena on torstaina terrorismin uhka. TV1:llä iltayhdeksältä alkavassa ohjelmassa kysytään, mitkä ovat terrorismin juuret ja miten uhkaa voitaisiin torjua. Suuri kysymys on myös, miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen.

A-teeman aiheen äärelle pääsee tuttuun tapaan ympäri Suomea järjestettävissä A-teemaklubeissa, joissa käydään keskustelua yleisön ja asiantuntijoiden kanssa.

Aiemmin ravintoloissa ja kahviloissa toteutetut klubit ovat löytämässä tiensä uusien yleisöjen pariin. Jyväskylässä keskustelua käydään ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja Siilinjärvellä koululaisten kanssa. Siilinjärven Suininlahden koulun klubitilaisuutta voi seurata suorana Yle Areenassa jo varhain iltapäivällä.

Terrorismista puhuttaessa pelot nousevat väkisinkin esille. Kun sosiaalinen media kylvää sotaa ja terroria, niin miten sitä voi käsitellä. Tätä pohditaan Kajaanissa. Hämeenlinnassa puolestaan muistutetaan, että myös maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat pelkäävät terrorismia.

Turvallisuuden ja osallisuuden tunne kantavat kaikkia elämässä. Siksi kotoutumisen rooli nousee yhdeksi radikalisoitumista ehkäiseväksi tekijäksi. Oulun klubilla kuullaan keinoista, joilla turvapaikanhakijat ovat löytäneet paikkansa Suomessa.

Klubeilla keskustellaan myös muun muassa siitä, miten terrorismin uhka näkyy viranomaisten ja suurten tapahtumien järjestäjien toiminnassa.

A-teeman aiheen ympärille kokoontuu torstai-iltana kahdeksan klubia. Alta löydät linkin jokaiseen tilaisuuteen ja tietoa klubikeskustelujen sisällöstä. Tervetuloa!

Kajaani: klo 11.45 Kajaanin lukio

Kuopio: klo 13.15 Suinilahden koulu

Oulu: klo 19.30 Kauppakeskus Valkea

Pori: klo 18.00 Ice Cream House

Hämeenlinna: klo 18.30 Suistoklubi

Jyväskylä: klo 18 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pääkampus

Tampere: klo 20 Fazer Café Tempo

Pohjanmaa: klo 20.30 Culture Club Still Standing

Tukholman ja Pietarin iskut toivat terrorismin Suomen rajoille. Mikä saa ihmisen ajamaan rekan väkijoukkoon? Mitkä ovat terrorismin juuret? Miten Syyrian sodan ratkaiseminen vaikuttaisi terrorismin hillitsemiseen? A-teema: Terrorismin uhka Yle TV1 27.4. klo 21.05 alkaen. #ateema

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puhemies Lohelan vinkit uutisluokkalaisille: Näin nuori voi vaikuttaa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 25 - 15:06

Eduskunnan puhemies Maria Lohela vieraili Nivalassa kunnan 150-vuotis- ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Niva-Kaijan koulun uutisluokkalaiset kysyivät häneltä vinkkejä nuorille, jotka haluavat päästä vaikuttamaan.

Lohelan mukaan vaikuttamisesta kiinnostuneelta nuorelta vaaditaan innokkuutta, aktiivisuutta ja uteliaisuutta. Nuorille parhaimmaksi vaikuttamisen tavaksi hän nostaa oppilaskuntatyöhön osallistumisen. Oppilaskunnassa harjoitellaan käytännössä päätöksentekoa ja neuvottelutaitoja.

– Oppilaskunnasta saa hyvää harjoitusta, Lohela sanoo.

Toiseksi vinkiksi Lohela antaa nuorisovaltuustoissa toimimisen. Nuorisovaltuustojen työskentelyssä on kuitenkin alueellisia eroja. Se, kuinka paljon nuoret todellisuudessa pääsevät vaikuttamaan, riippuu kunnasta ja siitä, minkälaisista nuorista nuorisovaltuusto koostuu.

Lohelan mielestä suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen verrattuna muiden maiden nuorten osallistumiseen on kuitenkin hyvää ja nuoret otetaan hyvin mukaan.

Oppilaskunnasta saa hyvää harjoitusta. Maria Lohela, puhemies

– Kävin viime keväänä esimerkiksi Inarissa. Siellä nuorisovaltuusto oli todella tyytyväinen siihen, miten heidät on otettu mukaan, Lohela kertoo.

Lisäksi Lohela rohkaisee vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria ottamaan suoraan yhteyttä poliitikkoihin. Myös mielipidekirjoitusten kirjoittamisella lehtiin on merkitystä.

Puolueiden nuorisojärjestöt ovat tärkeitä

Koska virallisiin päätöksentekoelimiin vaaditaan 18 vuoden ikä, nuorten ääni jää helposti kuulumattomiin. Puolueet kuitenkin kannustavat nuoria mukaan nuorisojärjestöjen kautta. Lohela toivoo, että puolueet kuuntelisivat herkemmin nuoria. Sen avulla ne saisivat enemmän nuoria mukaan vaikuttamaan.

Nykypäivänä nettiadressit ovat yleistyneet vaikuttamisen keinona. Voiko adresseilla todella vaikuttaa Suomen asioihin?

– Adressit ohjaavat sitä, mistä puhutaan ja luovat hieman tietynlaista painetta. Kansalaisaloitteet ovat kuitenkin kaikkein tehokkain tapa, mutta esimerkiksi kunnissa myös adressit voivat saada muutoksia aikaan, Lohela tuumii.

Laura Koski, Viivi Pakkala ja Viivi Turunen, Niva-Kaijan koulun Uutisluokka

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valtuustokausi ei ole vielä edes alkanut, mutta Oulussa kinastellaan jo – "Ennakoi haastavia aikoja"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 25 - 12:55

Kunnallispolitiikan asiantuntija ennakoi Oulun uudelle kaupunginvaltuustolle haastavaa valtuustokautta.

Kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta arvioi, että jo nyt esiin nousseet erimielisyydet saattavat viitata siihen, että ilmapiiri valtuustossa voi pitkässä juoksussa tulehtua.

Lähtökohtana on kuitenkin, että erilaisille mielipiteille pitää antaa tilaa. Ne mielipiteet vain pitää kommunikoida asiallisesti. Ari-Veikko Anttiroiko

Uusi valtuusto ei ole vielä aloittanut edes toimintaansa, vaan valtuustokausi alkaa vasta kesäkuun alussa.

Anttiroiko sanoo, että poliittiseen päätöksentekoon tilanne tuskin heijastuu jatkossa suoranaisesti, mutta valtuustotyöskentely voi hänen mukaansa hankaloitua, jos lähtötilanne on riitaisa.

– Jännitteinen tai ristiriitainen tilanne voi vaikuttaa monin tavoin valtuuston työskentelyyn, aikatauluihin ja muihin asioihin. Lähtökohtana on kuitenkin, että erilaisille mielipiteille pitää antaa tilaa. Ne mielipiteet vain pitää kommunikoida asiallisesti, Anttiroiko sanoo.

Erimielisyyttä luottamuspaikkojen jaossa

Oulun uusien valtuutettujen ensineuvotteluissa nousi vastikään eripuraa, kun tuoreet valtuustoryhmät neuvottelivat luottamuspaikkojen jaosta.

Tilanne päättyi siihen, että pieneltä Aito suomalainen yhteislistalta valtuustoon noussutta Junes Lokkaa ei aiota enää kutsua luottamuspaikkaneuvotteluihin. Perustelujen mukaan Lokka käyttäytyi neuvotteluissa sopimattomasti ja vastusti puolueiden keskenään sopimaa luottamuspaikkojen jakomallia.

Junes Lokan mukaan töykeää käytöstä ryhmäneuvotteluissa esiintyi pikemminkin häntä kohtaan.

Lokka kommentoi aiemmin Ylelle, että luottamusmiespaikat tulisi päättää äänimäärien perusteella, eikä soveltamalla niin kutsuttua d'Hondtin menetelmää. Lokka sanoo, että äänimäärien pohjalta tehtävä luottamuspaikkojen jako toisi paremman lopputuloksen pienpuolueille ja hänen itsensä edustamalle yhteislistalle.

"Harvinaislaatuinen päätös"

Kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko kertoo, että Suomessa on lähtökohtaisesti noudatettu suhteellista vaalitapaa ja yleensä niin, että kunkin ryhmän edustus on laskettu ja päätetty sitten sopupelillä, miten paikat jaetaan.

– Lähtökohta on se, että jokainen ryhmittymä saa omien edustajiensa lukumäärän mukaisesti vertaisluvun pohjalta edustuksen. Pienryhmät jäävät valitettavasti tämän jaon ulkopuolelle, paitsi jos tekevät teknisiä vaaliliittoja tai pystyvät neuvottelemaan itselleen omaa painoarvoa enemmän edustusta eri toimielimiin. Laki itsessään ei tässä asiassa turvaa pienryhmille mitään erityiskohtelua.

Jokainen ryhmittymä saa omien edustajiensa lukumäärän mukaisesti vertaisluvun pohjalta edustuksen Ari-Veikko Anttiroiko

Dosentti pitää erikoislaatuisena tilannetta, jossa pienryhmän edustaja on päätetty sulkea pois luottamuspaikkaneuvotteluista. Hän sanoo, että riitoja on valtuustoissa ollut kautta aikojen, mutta tällainen päätös on jo harvinaisempi.

Ari-Veikko Anttiroikon mukaan laki ei kuitenkaan kiellä puolueita toimimasta näin, jos neuvotteluyhteyttä ei synny.

– Näin voidaan tehdä sen vuoksi, että koko järjestelmä perustuu käytännössä juuri tähän suhteellisuusperiaatteeseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vankiloista tuttu palvelu kokeiluun Oulussa – tavoitteena kitkeä seksuaalirikollisuutta ennakkoon

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 25 - 10:52

Oulun alueelta yritetään kitkeä seksuaalirikollisuutta uudella hankkeella. Oulussa aloitetaan koko Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen hanke, jonka myötä seksuaalirikoksia tehneet tai sellaiseen taipuvaiset pyritään saamaan avun piirin.

Ideana on, että seksuaalirikoksia saataisiin Oulun alueella ennaltaehkäistyä ja vähennettyä vaikuttamalla suoraan seksuaalirikollisten toimintaan.

Käytännössä hankkeessa tarjottaisiin esimerkiksi tukea ja keskusteluapua ihmisille, jotka ovat itse huolissaan siitä, onko heidän seksuaalikäyttäytymisensä menossa laittomaan suuntaan.

Toiveissa olisi tavoittaa seksuaalirikostaustaiset tai potentiaaliset seksuaalirikoksen tekijät aina 15-vuotiaista alkaen, yhteensä 50-60 henkilöä.

Uraaurtavaa työtä

Oulussa alkavassa SERITA-hankkeessa on kyse pioneerityöstä, sillä vastaavaa palvelua kyseisille henkilöille ei ole tarjottu aiemmin Suomessa muualla kuin vankiloissa.

SERITA-hankkeessa toimiva psykoterapeutti kertoo, että tarve tämänkaltaiselle avulle on selvä. Esimerkiksi vankilasta vapautuvat seksuaalirikolliset ovat toivoneet, että saisivat tukea elämänmuutokseensa vapautumisen jälkeen siviilissä.

– Seksuaalirikosten uhrien määrän kasvua voidaan hillitä parhaiten auttamalla rikoksentekijöitä tai mahdollisia tulevia tekijöitä niin, etteivät he syyllistyisi rikoksiin, psykoterapeutti selventää.

Oulun ensi- ja turvakoti ry sekä Vuolle Setlementti ry ovat saaneet hanketta varten rahoituksen, ja hanke kestää vuodet 2017–2019.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

6-luokkalaisille ylimääräinen reissu hammashoitolaan Kokkolassa – alan liitto kiittelee, mutta ei yleistäisi koko maahan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 25 - 07:40

Alakoululaisten hampaiden kunto on huonontunut viime vuosina Kokkolassa, ja siihen haluttiin muutos. Viime keväästä alkaen kuutosluokkalaiset on kutsuttu ylimääräiselle valistuskäynnille hammashoitolaan.

– On useita koululaisia, joilla on paljon reikiä, ei vain yksi tai kaksi. Olemme miettineet tätä jo monta vuotta ja nyt mahdollisuus aukesi, sanoo osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski.

Käynti on lisäys normaaleihin määräaikaistarkastuksiin ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Sen toivotaan vähentävän reikiä ja tarvetta hammaslääkärikäynneille.

On useita koululaisia, joilla on paljon reikiä, ei vain yksi tai kaksi. Osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski

Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton STALin vt. toiminnanjohtaja Niina Nivala-Huhtaniska kiittelee Kokkolan reagointia.

– Tämä on tervetullut signaali, että reagoidaan ja toimitaan tarvittaessa. Tällainen ei ole tavatonta, mutta ei kovin yleistäkään, sanoo Nivala-Huhtaniska.

Hän ei kuitenkaan toivo muiden kuntien ryhtyvän sokkona samaan valistukseen. Toiminnalla pitää olla vaikuttavuutta: kustannustietoisuus täytyy pitää mukana. Päätökset lisäpanostuksesta pitää STALin mielestä rakentaa tilastotiedolle, ja mahdollinen ylimääräinen resurssi suunata sinne, missä sitä missäkin tarvitaan.

– Kohteita riittää. Jossain kunnassa ne ovat ikäihmiset, jossain mielenterveyskuntoutujat, jossain maahanmuuttajat, luettelee Nivala-Huhtaniska.

Kohteita riittää. Jossain kunnassa ne ovat ikäihmiset, jossain mielenterveyskuntoutujat, jossain maahanmuuttajat. STALin vt. toiminnanjohtaja Niina Nivala-Huhtaniska

Kokkolassa kuutosluokkalaisten ekstrakäynnille kutsutaan mukaan myös vanhemmat, joita onkin ollut paikalla kiitettävästi. Tärkeintä on silti vastuuttaa itse kuutosluokkalaiset.

– Sinä iässä reikiintymisen riski kasvaa napostelun ja vaikkapa energiajuomien käytön myötä, muistuttaa osastonhoitaja Anna-Liisa Nikkarikoski.

Käynnillä näytetään konkreettisesti, miten hampaat pestään oikein. Kuvien avulla kerrotaan, mitä urheilu- ja energiajuomat tekevät hampaille. Siitäkin muistutetaan, etteivät hampaat kestä mitä vain, vaan 4-6 päivittäistä happohyökkäystä – jos hampaat pestään aamuin illoin.

– Ainoa keino hammasterveyden lisäämiseen on se, että innostutaan hoitamaan suuta kotona. Harjaus ja hammaslanka kuuluvat päivittäiseen suunhoitoon kotona, muistuttaa Nikkarikoski.

Seuraavaksi Kokkolassa ylimääräiset käynnit aiotaan ulottaa kaupungin ruotsinkielisiin kuutosiin. Toiveena on saada pidettyä käytäntö yllä pysyvästi ja laajentaa sitä maakuntaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Saku pelasti naisen metsästä – nakin hajun avulla siitä tulee aiempaakin parempi poliisikoira

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 24 - 19:41

Kun itsetuhoisia ajatuksia hautova nainen maaliskuussa ajoi autonsa ojaan keskipohjalaisessa kunnassa ja pakeni metsään, soitettiin paikalle poliisikoira Saku. Verijälkien avulla Saku sai vainun ja partio eteni tiheässä maastossa ojien yli määrätietoisen koiran johdolla. Nainen löytyi ja toimitettiin sairaalaan.

Koiran päivän kunniaksi Saku ja ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelä saivat maanantaina tuosta Suomen poliisikoirayhdistyksen myöntämän hengenpelastusviirin. Vaikka tehtävää voi pitää poliisikoiralle helppona, ei onnistuminen ole varmaa, sillä koira ei ole kone, muistuttaa Mäkelä.

Ilman koiraa naista taas olisi jouduttu etsimään ehkä pitkääkin. Pelkkä oikean suunnan hakeminenkin on hankalaa, ja tehtävä vaikeutuu, jos kohde ei halua tulla löydetyksi.

– Poliisilla on niin huono tuuri yleensä, että olisi voitu joutua kauan hakemaan, naurahtaa Mäkelä.

Koira onkin nykyään poliisille tärkeä kaveri ja apu. 2,5 vuotta kestävässä ohjaajakoulutuksessa koira kouluttautuu poliisin rinnalla. Vuoden ikäistä koiraa voi jo käyttää esine-etsinnöissä ja kadonnutta hakemaan voi päästä 1,5-vuotias. Täysin oppinut ja tasotarkastukset suorittanut poliisikoira on kuitenkin vasta koulutuksen lopussa.

Muutaman kuukauden ikäinen Sokka on tuleva poliisikoira. Se kouluttautuu yhdessä vanhemman konstaapelin Tommi Ojalan kanssa.Sari Vähäsarja / Yle

Peruskoulutuksen saaneilla koirilla on erikoisosaamisensa. Huumekoirien lisäksi löytyy muun muassa räjähde-, palo- ja rahakoiria. Pohjanmaan poliisin alueelta palokoira vielä puuttuu.

Kaikkiaan Suomessa on runsaat 250 poliisikoiraa, ja niiden tehtävät painottuvat ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelän mukaan "nenäpuolelle". Suurin työsarka ovat jäljestys- ja erikoisaine-etsinnät. Kadonneita etsitään säännöllisesti, ja muistisairaat aiheuttavat nykyään etsintöjä paljon.

– Etsinnät eivät enää ole maastoetsintöjä koskemattomassa korvessa, vaan taajamissa etsitään yhä enemmän, ynnää Mäkelä.

Niinpä myös harjoittelu tapahtuu yhä useammin kaupunkioloissa, kuten parkkipaikoilla. Maasto onkin poliisikoiralle itse asiassa helppo paikka, sillä siellä ei ole niin paljon häiriöhajuja. Poliisikoirat kun koulutetaan kiinnostumaan ihmisen hajusta, ei riistan.

Poliisikoira harjoittelee jäljestystä.Sari Vähäsarja / Yle

Koira avaa hajuaistillaan paljon uusia mahdollisuuksia poliisille. Se tuo lisäarvoa, mutta sen varaan ei rakenneta, muistuttaa ylikonstaapeli Mika Lekkerimäki Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisista.

– Mikään taktiikka ei perustu koiraan, vaan se on yksi apuväline. Koira antaa tukea ja apua omien aistiensa kautta.

Lekkerimäki havainnollistaa koiran hajuaistia näin: jos ihmisen hajuaisti on 1, koiralla se on 2 miljoonaa. Ja siinä missä ihminen voi haistaa vesilasista yhden pisaran hajua, koira erottaa saman pisaran uima-altaasta.

Työssä tärkeää on saada koiralle lähtöhaju. Jos etsinnän kohteena on kadonnut henkilö, hyödyksi on jokin tämän vaatekappale. Rikoksen tekopaikalla taas auttaa jokin haju vaikka autosta, jos ei muuta ole. Aina tätä metodia ei ole Suomessa käytetty, vaan se on tullut peruskoulutukseen laajemmin vasta viime vuosina.

Siinä missä ihminen voi haistaa vesilasista yhden pisaran hajua, koira erottaa saman pisaran uima-altaasta. Ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelä.Sari Vähäsarja / Yle

Juhlapäivänsä aamuna Sakukin harjoittelee jäljestystä parkkipaikalla marketin takana. Homma toimii, vaikka nakit päätyvätkin lokkien suuhun ennen kuin koira on ulkona autosta. Palkkio löytyy Veli-Pekka Mäkelän taskusta.

Saku on Mäkelän työkaveri, mutta myös ja ehkä ensisijassa kaveri ja perheenjäsen.

– Yhdessä tehdään töitä, koetaan ilot ja surut.

Myös hengenpelastusviirin sijasta Saku saanee jotain ekstraherkkua, vaikka ei syöjänä hidas nautiskelija olekaan.

– Se on niin hätäinen syömisen kanssa, ettei paljon kerkeä maistella. Vaikka millaiset herkut loihtii kuppiin, niin kerran klopsahtaa. Sitten se ihmettelee, että eikö tätä saisi lisää. Aina välillä olen huomauttanut: sellainen pikkuseikka, että etkö huomannut, että söit jo, nauraa Mäkelä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maahanmuuttovastainen valitsijayhdistys potkaistiin ulos puolueiden ryhmäneuvotteluista Oulussa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 24 - 14:46

Kuntavaalien jälkeen aloitettuja luottamuspaikkojen jakoa koskevat neuvottelut jouduttiin keskeyttämään viime viikolla Oulussa. Neuvotteluja vetää suurimman puolueen, Suomen keskustan ryhmäpuheenjohtaja Jukka Kolmonen.

Kolmosen mukaan yhteislista Asyl:ia edustava Junes Lokka vastusti puolueiden keskenään sopimaa luottamuspaikkojen jakomallia ja käyttäytyi neuvotteluissa sopimattomasti.

– Voin vahvistaa, että kielenkäyttö oli semmoista, joka ei kuulu missään tapauksessa tämmöiseen kokoukseen. Ja se lopulta vaikutti siihen, että me jouduttiin keskeyttämään tämä kokous, Jukka Kolmonen sanoo.

– Valtuustoryhmien neuvottelut jatkuvat nyt sillä tavalla, että tätä asianomaista henkilöä ja hänen ryhmäänsä ei tulla kutsumaan jatkoneuvotteluihin, vaan neuvottelut käydään puolueiden kesken.

Tiekartta helpottaa luottamustehtävien jakoa

Oulussa puolueet ovat jo ennen vaaleja sopineet tiekartan, jonka mukaisesti luottamuspaikkojen jako vaalien jälkeen sujuu jouhevasti.

Suurin puolue valitsee tarjolla olevista luottamustehtävistä ensimmäisen, yleensä kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden, sitten toiseksi tullut, yleensä valtuuston puheenjohtajuuden. Seuraavaksi suuruusjärjestyksessä jaetaan esimerkiksi lautakuntien puheenjohtajuuksia.

Kyseinen toimintamalli on sopimuksenvarainen. Ryhmäneuvottelut helpottavat uuden valtuuston järjestäytymiskokousta kesäkuun alussa, jossa paikkajako lopullisesti syntyy. Neuvottelut tai niiden lopputulos eivät sinällään pohjaudu kuntalakiin.

Jukka Kolmonen uskoo neuvottelujen etenevän jatkossa paremmassa hengessä.

– Tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen 18.5. mennessä.

Lokka vastustaa sovittua toimintamallia

Valtuustopaikan kevään kuntavaaleissa saanut Junes Lokka kiistää käyttäneensä ryhmäneuvotteluissa sopimatonta kieltä.

– Töykeää käytöstä ryhmäneuvotteluissa esiintyi pikemminkin meitä kohtaan.

Lokan mielestä luottamusmiespaikat tulisi päättää äänimäärien perusteella, eikä soveltamalla niin kutsuttua d'Hondtin menetelmää.

Lokka arvioi, että äänimäärien pohjalta tehtävä luottamuspaikkojen jako olisi tuonut paremman lopputuloksen pienpuolueille ja hänen edustamalleen yhteislistalle.

Kiistoista uutisoi ensimmäisenä Kaleva.fi.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ilmavoimilla suuri harjoitus: taivaalla voi pamahtaa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 24 - 13:37

Ilmavoimat aloitti maanantaina koko viikon kestävän taktiikkaharjoituksen. Hävittäjät voivat lentää matalalla sekä ylittää äänen nopeuden, mikä kuuluu maassa pamauksena.

Harjoituksessa käytetään myös omasuojaheitteitä eli soihtuja, jotka näkyvät kirkkaina valoilmiöinä. Lennot ajoittuvat päivisin kello 9 - 20.30 välille.

Harjoitukseen osallistuu 22 Hornet-monitoimihävittäjää, kuusi Hawk-suihkuharjoituskonetta, yksi CASA-kuljetuskone, yksi NH90-kuljetushelikopteri sekä ilmatorjuntayksiköitä.

Harjoituksessa ovat mukana Rovaniemen, Oulunsalon, Kuusamon, Rissalan ja Pirkkalan tukikohdat. Lapissa lennetään Rovaniemen, Kemijärven ja Sallan alueella. Harjoitus kestää perjantaihin 28. huhtikuuta saakka.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Paloittelusurmasta epäilty nainen vapaaksi – esitutkintaan lisäaikaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 24 - 12:57

Pietarsaaren helmikuisesta paloittelumurhasta vangittu nainen on vapautettu. Pohjanmaan käräjäoikeus päästi vapaaksi osalliseksi epäillyn 45-vuotiaan pietarsaarelaisnaisen maaliskuun lopussa. Vapauttamista esitti poliisi.

Samasta rikoksesta epäilty 42-vuotias pietarsaarelainen mies pysyy vangittuna.

Paloittelusurma paljastui helmikuussa, kun noin 50-vuotias mies surmattiin paikkakunnalla. Ruumis yritettiin hävittää paloittelemalla, mutta poliisi löysi ruumiin osia roskalaatikosta ja lähimaastosta.

Poliisi on pyytänyt esitutkintaan lisäaikaa elokuun loppuun saakka. Syytteet nostetaan aikaisintaan elokuussa.

Asiasta kertoivat ensimmäisinä sanomalehdet Pohjalainen ja Ilkka verkkosivuillaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

RKP:n Anna-Maja Henriksson halukas jatkamaan puheenjohtajana

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 24 - 12:28

RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson on halukas jatkamaan puolueen puheenjohtajana. Hän kertoi maanantaina tiedotteessa asettuvansa ehdolle jatkokaudeksi.

Henriksson on ollut puolueen puheenjohtajana vuoden. Hän sanoo olevansa erittäin motivoitunut jatkamaan puolueen johdossa.

RKP valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessa kesäkuussa. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittanut haastavansa Henrikssonia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sokerin karttelu näkyy vesien myynnissä: Finn Spring voi tuplata tuotantonsa lähivuosina

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 24 - 06:53

Finn Springin Lestijärven tehtaalla virvoitusjuomapullot ja -tölkit täyttyvät nyt yhtä aikaa kahdella linjastolla. Juomatehdas käy yötä päivää tauotta kovimman sesongin, kesäkauden, alla.

Finn Spring

Tuotantolaitokset Suomessa Toholammilla ja Lestijärvellä

Toholammilla pullotetaan lähdevettä, Lestijärvellä valmistetaan muita lähdevesipohjalaisia virvoitusjuomia

Työntekijöiden määrä vaihtelee kaudesta riippuen 70-120 välillä

Kesäsesongiksi yritys palkkaa kausityöntekijöitä

Tuotannon lisäämisen on mahdollistanut tehtaan hiljattain valmistunut noin miljoonan euron investointi, jolla hankittiin muun muassa uusi täyttökone. Se voi täyttää yhtä aikaa sekä pulloja että tölkkejä.

– Olihan se meille erittäin tärkeä investointi. Ennen piti valita, tuotammeko tölkkiä vai pulloa, nyt voidaan tehdä molempia, iloitsee tuotantojohtaja Juha-Jaakko Niemelä.

– Karkeastihan voi sanoa, että tämän tehtaan tuotanto voi kaksinkertaistua lähitulevaisuudessa, hän jatkaa.

Investointien takana vähäkaloristen juomien kysynnän kasvu

Finn Spring on investoinut viimeisten neljän vuoden aikana yli neljä miljoonaa euroa tuotantolaitoksiinsa Toholammilla ja Lestijärvellä. Se kertoo siitä, että tilauksia ja kysyntää vesipohjaisille juomille on.

– Kyllä markkina nyt vetää. Viime vuosi oli ylivoimaisesti meidän paras vuosi ja tälle vuodelle odotetaan myös kasvua.

Toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala (vas.) ja tuotantopäällikkö Juha-Jaakko Niemelä uskovat, että Lestijärvellä tuotanto voi kaksinkertaistua.Kalle Niskala / Yle

Etenkin kivennäis- ja vitamiinivesien menekki on kasvussa. Panimoliiton myyntitilastojen mukaan esimerkiksi kivennäisveden kotimaan myynti kasvoi viime vuonna 8,2 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan perinteisten sokerilimsojen myynti on pudonnut vuosi vuodelta.

Tämä trendi on avannut mahdollisuuksia keskipohjalaiselle vesipohjaisia juomia valmistavalle tehtaalle.

– Sokeri ehkä on sellainen, jota monet nykyään välttelevät, ja sitä kautta se kasvattaa tällaisten vähän energiaa sisältävien juomien myyntiä, toimitusjohtaja Hannu Ali-Haapala sanoo.

Tällä hetkellä Finn Springin juomista vain muutama prosentti menee vientiin, muun muassa Kiinaan, Venäjälle ja Saksaan, mutta yrityksen tavoitteena on lisätä vientiä.

– Vienti on vaikea laji. Vesi on halpa tuote, sen yksikköhinta on edullinen, ja sopivia maahantuojia on aika vaikea löytää, koska maailmalla ei ole tuotteista pulaa. Kilpailu on kovaa, ja sen takia täältä pohjolan perukoilta onkin vaikea päästä maailman markkinoille, Ali-Haapala toteaa.

Kotimaassa hyvä vire: rekrytointeja ja laajennuksia

Finn Spring on palkannut Lestijärven tehtaalleen tuotannon lisäyksen myötä toistakymmentä uutta työntekijää. Tällä hetkellä tehdas pullottaa ja tölkittää juomia ympäri vuorokauden.

– Tämä oli se tavoite ja siihen on nyt päästy. Saimme rekrytoitua henkilökuntaa, mutta toki se vaatii perehdytystä ja koulutusta, koska markkinoilla ei ole valmiina osaajia, joita voisi tähän ottaa. Onneksi olemme sellaisilla paikkakunnilla, että työvoimaa löytyy, Juha-Jaakko Niemelä sanoo.

Seuraavaksi Lestijärvellä tulevat kuitenkin seinät vastaan: varastotilaa on liian vähän ja siksi yritys suunnittelee laajennusta vielä tälle vuodelle.

– Varastotilan puute on myös pullonkaula tuotannolle eli nyt, kun tuotantolinjat on saatu yhtä aikaa käyttöön, pitäisi tuplata varastotila, Niemelä toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kilpailu- ja kuluttajavirasto antoi ensimmäisen päätöksensä julkisista hankinnoista – haaviin jäi Soite Keski-Pohjanmaalta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 21 - 16:15

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) antoi perjantaina ensimmäisen päätöksensä julkisten hankintojen valvonnassa. Virasto on valvonut julkisia hankintoja vuoden alusta, jolloin hankintalaki tuli voimaan.

Ensimmäisenä KKV joutui puuttumaan Keski-Pohjanmaan sote-yhtymä Soiten toimiin. Päätöksen mukaan Soite suosi yhtä yritystä, kun se teki tarjouspyynnön vanhusten etälääkäripalvelusta viime tammikuussa.

Suosimisen takia vain yhdellä palveluntuottajalla oli mahdollisuus voittaa kilpailutus ja käytännössä hinnoitella palvelunsa haluamallaan tavalla. Hankintapäätöstä ei kuitenkaan ehditty vielä tehdä.

KKV:n päätöksestä ei tule seuraamuksia, vaan kyse on vain ohjaavasta valvonnasta.

– Soiten harkintaan jää, miten he katsovat, että päätös vaikuttaa heidän toimintaansa, KKV:n erikoistutkija Keijo Ranta sanoo.

Soite käsittelee KKV:n päätöstä kokouksessaan ensi tiistaina. Toimitusjohtaja esittää hallitukselle, että kyseinen hankinta keskeytetään ja Soite laatii uuden tarjouspyynnön.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yllättävää arjen fysiikkaa: tiesitkö miten katuun tallautuneet purkat "räjäytetään" asfaltista?

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 21 - 15:35

Pinttynyt purkka saa kylmää kyytiä, kun kuivajääpuhallin rummuttaa nahkeaa likaa irti katukivetyksestä oululaismyymälän edustalla.

Vuosia katukivellä köllötelleen purkan on antauduttava lähes 80 pakkasasteen kuivajään ja paineen edessä.

– Tärkeä osa puhdistusta on myös kuivajään höyrystyminen, jolloin jään tilavuus 300-kertaistuu, kertoo Dry Ice Finlandin aluepäällikkö Mikko Pietikäinen.

Kuivajääpuhdistus keksittiin Yhdysvalloissa noin 30 vuotta sitten, ja Suomessa se on yleistynyt viime vuosina.

Oulussa alkaa purkkaurakka

Ihan heti ei tule ajatelleeksi, että purkkapuhdistukset tarjoavat työtä alan erikoisyrityksille, jotka kilpailevat isoimpien kaupunkien suurimmista kohteista.

Tämä ei ole pelkästään oululaisten purkanpurijoiden tapa. Kai Mäenpää

Nyt yritysten katseet ovat kääntyneet Ouluun, jossa kaupunki valmistelee isoa kävelykeskustan purkka-puhdistusta.

– Elämisen jäljet näkyvät Rotuaarilla, ja etsimme parasta menetelmää katulaattojen ja purkkatahrojen puhdistamiseen, toteaa kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

Oulussa on kokeiltu jo kuumaa painevettä, joka ei kuitenkaan soveltunut katulaattojen saumoille. Jäljellä olevia vaihtoehtoja ovat muun muassa kuivajää-, sooda- ja vaahtopuhdistus.

Töitä tullaan tekemään neljän korttelin alueella, yhteensä tuhansien neliöiden alalla. Urakan hinta nousee kymmeniin tuhansiin euroihin.

Tahroissa toistuu ihmisten välinpitämättömyys

Oulun Rotuaarin pinta on paikka paikoin lohdutonta katsottavaa. Pienellä alalla voi olla satoja purkan jämiä.

Etsimme parasta menetelmää purkkatahrojen puhdistamiseen. Kai Mäenpää

Ongelma on tuttu myös muilla suomalaistoreilla, kertoo kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

– Puhdistuksia on jouduttu tekemään muuallakin, eli tämä ei ole pelkästään oululaisten purkanpurijoiden tapa, Mäenpää naurahtaa.

Katuihin pinttyneet purkkatahrat voidaan poistaa esimerkiksi kuivajääpuhalluksella.Yle

Kunnossapitopäälliköllä olisi ongelmaan yksinkertainen ratkaisu.

– Eihän tätä pitäisi joutua edes miettimään. Roskat ja purkat kuuluvat roskiksiin, mutta tässäkin asiassa näkyy ihmisten välinpitämättömyys, arvioi Oulun kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Voisiko loppuun jauhetut purukumit kierrättää uusiokäyttöön? Ei kannata, vastaa asiantuntija

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 21 - 13:12
Mistä on kyse?
  • Maahan heitetyt purkat paljastuvat etenkin keväisin sulavan lumen alta
  • Purkkaa on maassa joskus kohahduttavan paljon, joten herää kysymys, riittäisikö siitä kierrätettäväksi saakka?
  • Asiantuntijan mukaan ei – purkan materiaalivirta on niin pieni, että sen kierrättämisessä ei ole taloudellisesti järkeä

Jään ja lumen alta paljastuvat maat ja kadun pinnat ovat lupauksia raikkaasta keväästä ja lähestyvästä kesästä.

Erään leukaperissämme jauhetun elintarvikkeen soisi kuitenkin liuenneen lumen sulamisen yhteydessä pois maisemaa pilaamasta: purukumit ovat valitettavan tuttu näky etenkin katukivetyksillä ja asfalttipinnoilla.

Sen lisäksi että purukumit ovat iljettävä näky, ovat ne myös jätteenä ongelmallisia, vaikkakaan eivät suoranaisesti ongelmajätettä.

– On se ongelmallista jätettä, kun sen väärässä paikassa. Jos se on oikeassa paikassa eli tavallisessa roskiksessa, ei siitä ole haittaa myöhemmissä vaiheissa, Oulun Jätehuollon erityisasiantuntija Mari Juntunen toteaa.

Paperin sisään ja roskiin

Purkka ei monestakaan syystä sovi katukivetyksen koristeeksi. Yksi suurimmista syistä on se, että kestävän rakenteensa vuoksi purkan maatuminen kestää vuosia.

Maku, kiinteys ja veteen liukenemattomuus ovat tärkeitä ominaisuuksia purukumille.Julia Sieppi / Yle

– Saattaa mennä viisikin vuotta, ennen kuin purkka maatuu. Sen vuoksi olisi hyvä, ettei niitä sinne maahan heitettäisi, vaan että purkka pistettäisiin paperin sisään ja sitten poltettavien jätteiden joukkoon, Fazerin tuotekehitysjohtaja Tiina Karppinen muistuttaa.

Karppisen mukaan purkan kiinteys ja veteen liukenemattomuus ovat purukumin käyttötavan kannalta etu.

– Purkat ovat enimmäkseen hiilivetypohjaisesta polymeerista tehtyä purukumimassaa. Hyvän maun lisäksi purukumissa pitää olla riittävän kiinteä rakenne, sopiva venyvyys ja se ei saa tarttua hampaisiin. Jos purukumi liukenisi helposti veteen, se sulaisi suussa ja olisi näin karkin kaltaista.

Roskasta tuhkaksi

Kuinka kauan purukumi sitten jatkaa maallista taivaltaan silloin, kun se maahan heittämisen sijaan lajitellaan oikeaoppisesti sekajätteisiin? Mari Juntusen mukaan loppu tulee hyvinkin pian.

– Oulussa purkka menee jäteauton kyydissä Laanilan ekovoimalaitokselle, jossa se sitten muun sekajätteen joukossa palaa muutamaksi hituseksi tuhkaa, that's it.

Purkasta ja muusta sekajätteestä syntynyt tuhka seulotaan mahdollisen metallin ja muun palamattoman ja kierrätettävän aineen varalta.

Purkka on sekajätettä. Muuta sille ei oikeastaan voi tehdä. Mari Juntunen

– Itse asiassa tuhkaa joudutaan käsittelemään raskaastikin, sillä se on ei purkan, vaan muiden aineiden takia sellaista, että sitä ei mihin tahansa voida laittaa, hän paljastaa.

Vaikka purkka on palaessaan suhteellisen harmitonta, on siitä turha etsiä kierrätettävää edes silloinkaan, kun se on vielä ehjässä muodossaan.

– Koska materiaalivirta on suhteellisen pieni, ei purukumin erilliskeräilyssä ja jonkin muotoisessa kierrätyksessä ole mielestäni potentiaalia. Purkka on sekajätettä. Muuta sille ei oikeastaan voi tehdä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Polven nivelrikko vaanii pitkiä miehiä – laihdutus ja liikunta auttavat oireisiin

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 21 - 09:48

Nivelrikko ei ole itsenäinen tai vain ikääntymisestä johtuva sairaus, vaan useiden erilaisten tautiprosessien lopputulos. Lääketieteen lisensiaatti Maiju Wellingin väitöstutkimuksen mukaan keskimääräistä suurempi pituus lisää polvinivelrikon riskiä. Löytö vahvistaa käsitystä biomekaanisten tekijöiden tärkeydestä nivelrikon synnyssä.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin nivelrikon esiintyvyyttä ja riskitekijöitä kolmessa suomalaisaineistossa. Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneillä henkilöillä minkä tahansa nivelen nivelrikon esiintyvyys oli 46 vuoden iässä miehillä 6,3 prosenttia ja naisilla 4,7 prosenttia. Erityisesti kaikkein pisimmät saivat keskimääräistä useammin polvinivelrikkodiagnoosin. Yhteys oli voimakkaampi miehillä, mutta näkyi myös naisilla.

Liikunta ja laihdutus avuksi

Nivelrikon tunnettuja biomekaanisia altistajia ovat muun muassa erilaiset vammat, ylipaino, nivelten virheasennot, työn tai urheilun aiheuttama kuormitus. Myös perintötekijöillä on merkittävä vaikutus. Väitöstutkimuksessa löydettiin Terveys 2000 –aineistosta useita polvinivelrikolle altistavia geenejä.

Polvinivelrikkoon ei ole parantavaa hoitoa. Potilaita kannustetaan harrastamaan sopivaa liikuntaa. Ylipainoisilla potilailla laihduttaminen helpottaa oireita. Kipulääkkeitä käytetään tarvittaessa ja pitkälle edenneessä taudissa tekonivelkirurgiaa.

Maiju Wellingin kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Nivelrikon moninainen tausta” tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 21.4.2017.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

15-vuotias traktorikuski kääntää katseita kaupungin keskustassa – "Välillä näytetään peukkua"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 21 - 09:30

Ensilumen tulosta asti tämä nuorukainen on kääntänyt katseita Lappeenrannan keskustassa. 15-vuotias Einari Laihanen köröttelee punaisella Zetorillaan päivittäin kouluun. Nyt on kotimatka alkamassa, ja hän starttaa traktorin moottorin.

– Välillä tien päällä näytetään peukkua. Välillä ihmiset katsovat ihmeissään, koska ei tämä ole jokapäiväinen näky, Laihanen saa sanottua samaan aikaan, kun joukko mopoilevia kavereita ajaa tööttäillen ohi.

Heinäkuussa mopo- ja traktorikortin saanut Laihanen oli itsekin syksyllä mopomiehiä, mutta pakkaset ajoivat hänet Zetorin hyttiin.

Mikko Savolainen/Yle Sanomistakin tullut - turhaan

Lappeenrannan Kimpisen koulua käyvä Laihanen on parkkeerannut traktorinsa kadun varteen. Se ei ole ollut kaikkien mieleen.

– Joku oli tehnyt poliisille valituksen, kun se on leveämpi kuin autot, nuorukainen kertoo ja lisää, ettei valitukseen ollut aihetta.

Sitä paitsi Zetorin 6211-malli ei ole paljoa henkilöautoa leveämpi.

– Onhan se outoa, kun autot on noin pieniä ja sitten 15-vuotias saa ajaa isolla traktorilla, Laihanen pohtii, mutta tietää itse olevansa kyllin taitava liikenteeseen.

Kotimatkaan kuluu puoli tuntia

Laihanen ei ole törmännyt Lappeenrannassa muihin traktorilla huristaviin yläkoululaisiin. Ammattikoulun puolella niitä toisinaan näkee. Juuri päättyneessä yhteishaussa nuorimies haki opiskelemaan metsäalaa.

Hän on koko ikänsä ollut tekemisissä moottorilla kulkevien laitteiden kanssa. Laihasten perheellä traktori on lumien kolaamista ja pienen pellon kääntämistä varten.

Koulumatkaa kotiin Kasukkalaan tulee noin 15 kilometriä. Sen kun taittaa kaasu pohjassa eli 32 kilometrin tuntinopeudella, kotona on puolessa tunnissa.

Mikko Savolainen/Yle Traktorikortin saa 15-vuotiaana

Suomessa joka vuosi noin 5 000 15-vuotiasta saa traktori- tai liikennetraktorikortin, selviää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastosta. Kaikkiaan alaikäisiä ajoluvallisia on tällä hetkellä noin 16 000. Määrä on loivassa laskussa.

Eniten traktorikortin omaavia 15-vuotiaita on pohjoisen kaupungeissa. Vuoden alussa Oulussa kortti oli 185 nuorella ja Rovaniemellä 105 nuorella. Kuopiossa luku oli 80, Kouvolassa 72 ja Kokkolassa 68. Einari Laihasen kotikaupungissa Lappeenrannassa vastaava luku 46.

Suurimmissa kaupungeissa 15-vuotiaita traktorikortin suorittajia on vuosittain 20–50. Helsingissä heitä on 32. Harvalla kaupunkilaisella kuitenkaan on traktoria, jota kuljettaa.

Saadakseen traktorikortin ei vaadita ajotunteja. Traktorikortin saa läpäisemällä teoriakokeen. Jos haluaa liikennetraktorikortin, niin silloin tulee suorittaa myös käsittelykoe. Liikennetraktorikortilla saa ajaa 60 kilometriä tunnissa, traktorikortilla 40 kilometriä tunnissa.

Traktori- ja liikennetraktorikortti
  • 15-vuotias voi saada T- ja LT-luokan ajokortin
  • T-kortilla saa ajaa traktoria, jonka enimmäisnopeus on 40 km/h
  • LT-luokan traktorilla sallittu enimmäisnopeus on 60 km/h
  • molemmilla ajokorteilla voi ajaa myös moottorikelkkaa
  • traktorit, joiden nopeus ylittää 60 km/h, vaativat auton ajokortin

Lähde: Trafi

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teräsyhtiö SSAB kääntyi voitolliseksi

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 21 - 09:23

Teräsyhtiö SSAB:n tulos on taas noussut plussalle. Liikevoitto rahoituserien jälkeen oli 46,7 miljoonaa euroa tammi–maaliskuussa. Vuotta aiemmin vastaavaan aikaan se oli 36,2 miljoonaa euroa tappiollinen.

SSAB:n mukaan tulosta paransivat muun muassa toimitusten kasvu ja hintojen nousu. Euroopan alueella tuotannon taso oli yhtiön mukaan korkea ja vakaa.

Ruotsalaiskonserni on Pohjoismaissa alansa johtaja. Se osti suomalaiskilpailijansa Rautaruukin 2014. SSAB:lla on Suomessa kaksi tehdasta, Raahessa ja Hämeenlinnassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lahoavat hampaat uhkaavat jo yleisterveyttä Suomessa – "Ei tapahdu muissa Pohjoismaissa"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 21 - 06:42

Suomalaisten hampaiden terveys heikkenee. Syynä ongelmiin on hammashoidon kalleus potilaille, sanoo Oulun yliopiston hammaslääketieteen professori Kyösti Oikarinen.

Oikarisen mukaan Suomessa kansalaisten hampaiden kunto on hyvin polarisoitunut: osalla hampaat ovat erinomaisessa kunnossa, mutta osalla tilanne on suorastaan hälyttävä.

Syynä kaksijakoiseen tilanteeseen on se, että julkinen hammashoito ei pysty hoitamaan kaikkia suomalaisia. Koska yksityisellä puolella hoidon hinta on selvästi kalliimpi, kaikki eivät Kyösti Oikarisen mukaan siksi pysty hakeutumaan hoitoon.

Huonot hampaat uhkaavat jo yleisterveyttä

Tilanne on hammaslääketieteen professorin mukaan suorastaan uhkaava, sillä suun ja hampaiden terveydellä on suora vaikutus myös yleiseen hyvinvointiin ja muihinkin sairauksiin. Tämä näkyy erityisesti ikääntyvässä väestössä.

– Näissä ryhmissä huono hammasterveys uhkaa myös yleistä terveyttä kun hammashoitoa ei joko saa tai sitä ei ole varaa hankkia.

Elintavoissa ei ole Oikarisen mielestä ollut näkyvissä sellaisia muutoksia tai eroja muihin maihin, että ne selittäisivät Suomen huolestuttavan tilanteen.

Hammaslääkärissä käynti ole enää sitä samaa, jota aikaisemmin pelättiin. Kyösti Oikarinen

– Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Tätä ei tapahdu Ruotsissa eikä muissa Pohjoismaissa.

– Kyllä se on enemmän saatavuudesta kiinni, eikä se ole kiinni edes siitä, että ihmiset pelkäisivät hammaslääkäriä, sillä ei hammaslääkärissä käynti ole enää sitä samaa, jota aikaisemmin pelättiin.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hammasterveys uhkasi jäädä lapsipuolen asemaan. Viime aikoina siihen on kuitenkin kiinnitetty huomiota.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Uskontojen uhrien tuki laajentaa vertaistukea uusille paikkakunnille

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 20 - 18:52

Uskontojen uhrien tuki aloittaa vertaistapaamiset Kokkolassa perjantaina. Seuraavaksi toimintaa viritellään Rovaniemelle. Lahdessa ryhmä on ollut koolla muutaman kerran.

Tapaamisten lisäksi vertaistukea annetaan muun muassa puhelimessa ja Facebook-ryhmissä. Tukiryhmät ovat kuitenkin lisääntyneet ja osallistujien määrä kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 tapaamisissa oli noin 800 kävijää.

Suomessa toimii tuhatkunta uskonnollista yhteisöä, joista suurin osa on pieniä. Yhteydenottoja Uskontojen uhrien tuki ry (UUT) saa eniten muutamasta suuresta yhteisöstä: luterilaisesta kirkosta, sen herätysliikkeestä vanhoillislestadiolaisuudesta, helluntailaisuudesta ja muista vapaista karismaattisista suuntauksista sekä Jehovan todistajista. Kokoonsa nähden paljon yhteydenottoja aiheuttaa myös mormonismi.

Vertaustukea on kaivattu kymmenistä erilaisista yhteisöistä, myös esimerkiksi itämaistaustaisista. Helsingissä on parin vuoden ajan ollut omia tapaamisia islamista irtautuneille.

Uskonnollisia yhteisöjä ei voi jakaa hyviin ja pahoihin, vaan kaikissa niissä voi esiintyä ongelmia. Lisäksi niissä on hyviäkin puolia. Toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry

Toiminnanjohtaja Joni Valkila muistuttaa, että lisäksi on ihmisiä, jotka kipuilevat asian kanssa yksin.

– Kaikki eivät uskallakaan ottaa yhteyttä. Joissain yhteisöissä me edustamme paholaista ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea.

Valkila muistuttaa, ettei UUT edistä uskonnottomuutta tai mitään muutakaan maailmankatsomusta, vaan haluaa auttaa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet ongelmia yhteisöissä.

– Uskonnollisia yhteisöjä ei voi jakaa hyviin ja pahoihin, vaan kaikissa niissä voi esiintyä ongelmia. Lisäksi niissä on hyviäkin puolia, sanoo Valkila.

Vaikka eniten kontakteja synnyttävät vanhat yhteisöt, myös uudemmat nousevat esiin Uskontojen uhrien tuen toiminnassa. Esimerkiksi Kokkolan seudulla nopeasti kasvanut Uskon sana -yhteisö on Valkilan mukaan herättänyt hieman huolestumista, mutta on vain yksi monista ryhmistä. Kokkolan vertaistukiryhmään UUT odottaa kävijöitä monista taustoista.

Joissain yhteisöissä me edustamme paholaista ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea. Toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry

Uskonnollisissa yhteisöissä on usein johtaja tai johtajia, joilla voi olla paljon valtaa jäseniin, kuvaa Uskontojen uhrien tuen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Sellainen tilanne taas voi johtaa missä tahansa yhteisössä ongelmiin, kuten vallan väärinkäyttöön.

Uskonnollisissa ympyröissä asiaan liittyy vielä erityispiirre: yhteisön väitetään olevan ainoa oikea tie, jonka sääntöjen rikkominen johtaa rangaistukseen tässä elämässä tai kuoleman jälkeen. Tämä ajatus antaa yhteisöille paljon valtaa ihmisiin, kuvaa Valkila. Jos ihminen kuitenkin itse tai pakotettuna irtautuu, kokemus voi olla hyvin rankka, johtaa sosiaalisten siteiden katkeamiseen ja maailmankuvan ja identiteetin menettämiseen.

– Tällainen yksin jääminen voi olla rankkaa ihmiselle: riskitekijä mielenterveydelle ja johtaa terveysongelmiin, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan, sanoo Valkila.

UUT haluaa antaa vertaistuen kautta perspektiiviä ja ymmärrystä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet samanlaisia asioita.

– Voi myös todeta, ettei oma yhteisö ollutkaan niin ainutlaatuinen, vaan moni muukin väittää olevansa ainoa oikea.

Toiminta on laajentunut viiden viime vuoden aikana. Usein ryhmien synty on kiinni vapaaehtoisten vetäjien saamisesta. Tapaamisten aluksi luetaan säännöt, joihin kuuluu luottamuksellisuus: ryhmässä puhuttuja asioiden ei toivota leviävän, jotta ihmiset uskaltautuvat paikalle.

Kokkolassa perjantaina aloittava ryhmä täyttää suuren aukon UUT:n kartalla. Alueella toimii useita uskonnollisia yhteisöjä, joiden keskuudessa UUT arvioi olevan myös ongelmia. Valkila uskookin tarvetta toiminnalle olevan.

– Nähtäväksi jää missä määrin ihmiset osallistuvat. Pienemmillä paikkakunnilla ihmiset eivät niin helposti uskalla tulla tapahtumiin, joissa voi tulla tuttuja vastaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maastopalokausi alkanut – koko Etelä-Suomessa ruohikkopalovaara

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 20 - 18:41

Ilmatieteen laitoksen varoituskartassa koko Etelä-Suomi on keltaisenaan varoituksista. Ruohikkopalovaroitus on annettu Ahvenanamaalle, Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan.

Varoitus perustuu erityiseen ruohikkopaloindeksiin, jonka meteorologit laskevat maan pinnan kosteudesta noin 3 cm:n syvyydeltä. Tiedot kosteudesta he saavat sääasemilta ja varoitus voidaan antaa puuttomille ja lumettomille alueille, joilla ruohikko ei ole täysin viheriöitynyt.

Ilman varoituksiakin maastopalojen huomaa tulleen. Se käy ilmi pelastustoimen hälytysilmoituksista: parin viime vuorokauden aikana maastopalohälytyksiä on ollut lähes 30.

Palokunnat työllistyneet

Kärynneet maastoalat eivät ole olleet suuria, mutta palokuntaa niissä on aina tarvittu. Alat vaihtelevat sadasta neliöstä 10 hehtaariin.

Paloissa on palanut maaston lisäksi muutama käytöstä poistettu autonraato ja joitakin aitoja. Muutaman kerran on jouduttu suojelemaan lähistön rakennuksia ja kerran on alkusammutuksen tehnyt siviili jouduttu savualtistuksen takia toimittamaan sairaalahoitoon. Nämä tapahtumat siis vain parin vuorokauden ajalta.

Palojen syinä ovat yleisimmin olleet maaplänttein kulotukset ja risujen ja roskien polttaminen. Palolaitokset kehottavatkin kaikessa tulenteossa nyt erityiseen tarkkaavaisuuteen.

Palopaikat vaihtelevat suuresti. Ne ulottuvat Salosta Kiteelle ja Kouvolasta Raaseporiin. Luonnollisesti ne noudattavat myös lumirajaa, joka kulkee tällä hetkellä Kokkolasta Jyväskylään ja sieltä suoraan itään Ilomantsiin.

Tilastot: huhtikuu rauhallinen

Tilastot kertovat, että viime kuu oli jo vilkasta maastopalokautta. Tuolloin niitä oli 40, kun vuotta aiemmin oli vain 21 paloa. Tässä kuussa maastopaloja on ollut kuitenkin maltillisesti viime vuoteen verrattuna.

Viime vuoden huhtikuussa pelastustoimen tilastot rekisteröivät 251 maastopaloa. Keskimäärin jokaisena päivänä kärysi noin 8,4 paloa. Jos tahti olisi sama, tähän mennessä paloja olisi pitänyt olla noin 167.

Reaaliaikaisten tilastojen mukaan paloja on ollut tässä kuussa 131. Ja jos sama tahti jatkuu taasen, koko kuun saldo olisi silloin noin 196 paloa. Se olisi 55 maastopaloa vähemmän kuin viime vuonna.

Ruohikkopalovaroitukset lisäksi väistynevät lännestä lähestyvän saderintaman myötä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä