Kanta-alueen uutisia

Siniset perusti paikallisyhdistyksen Seinäjoelle – Pohjanmaalle syntyy lähikuukausina useita yhdistyksiä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 26 - 15:14

Pohjanmaan Siniset on saanut alueelleen uuden paikallisyhdistyksen. Seinäjoen Sinisten perustava kokous pidettiin torstaina. Seinäjoen Sinisten puheenjohtajaksi valittiin Juhani Kaukosalo ja varapuheenjohtajaksi Esa Nurmela. Yhdistyksen sihteerinä toimii Anneli Manninen. Pohjanmaan Sinisten alueella on tähän mennessä toiminut vain vuodenvaihteessa perustettu Alajärven Sinisten paikallisyhdistys. Piirijärjestön puheenjohtaja Reijo Hongiston mukaan lähikuukausina pohjalaismaakuntiin syntyy useita uusia yhdistyksiä. – Paikallisyhdistyksiä ollaan perustamassa Vimpeliin, Kokkolaan, Laihialle sekä Kauhavan ja Härmänmaan alueelle, Reijo Hongisto luettelee. Paikallisyhdistykset vakauttavat uutta puoluetta Reijo Hongiston mukaan paikallisyhdistysten perustaminen on tärkeää, että uusi puolue saa vakautettua toimintansa puolueena. Paikallisyhdistykset ovat tärkeitä Siniselle Tulevaisuudelle myös esimerkiksi lähestyvien maakuntavaalien vuoksi. – Aivan jokaiselle paikkakunnalle ei ole tarkoituksenmukaista perustaa omaa yhdistystä, mutta jokaisella alueella pitäisi toimia oma yhdistys, Reijo Hongisto jatkaa. Sinisillä on koko maassa 13 piirijärjestöä ja vasta vajaa parikymmentä paikallisyhdistystä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Rajua kritiikkiä katastrofipäivästä saaneet tieurakoitsijat puolustautuvat: "Mikään suolamäärä ei sulata jäätä hetkessä"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 26 - 14:00

Keski-Pohjanmaalla teitä hoitavat urakoitsijat eivät täysin niele ammattikuljettajien ja yleisön kritiikkiä kehnosta tienhoidosta. Kymmeniä ojaanajoja pohjalaisteillä aiheuttanut keli oli Kokkolan ja Perhonjokilaakson tieurakoitsijoiden mukaan niin vaikea. – Vaikka aurattiin, niin satoi lisää lunta, sitten räntää ja päälle vielä vettä. Täyden katastrofin aiheutti pakkanen. Valtatie kolmellatoista satoi esimerkiksi Kaustisella torstaiaamuna vettä, mutta tienpinnassa oli useampi aste pakkasta. Mikään suolamäärä ei olisi saanut jäätynyttä pintaa hetkessä sulamaan, kommentoi Destian Kokkolan alueurakoiden työmaapäällikkö Jarmo Malmi. Perhonjokilaakson teitä hoitava Tapio Pahkakangas on samoilla linjoilla: kaikki mahdollinen tehtiin, myös ylimääräisiä autoja hälytettiin valtatie kolmelletoista koko suolaus- ja hiekoituskaluston avuksi. Vaikka aurattiin, niin satoi lisää lunta, sitten räntää ja päälle vielä vettä. Täyden katastrofin aiheutti pakkanen. Destian Kokkolan alueurakoitsija Jarmo Malmi – Suolaa ei säästelty, kertoo torstain urakasta Tapio Pahkakangas. Valtatie 13 on öisin melko hiljainen, vaikka liikenteestä olisi juuri suolaamisen kannalta hyötyäkin. – Kun jäinen tie suolataan, niin juuri liikenne rikkoo jään ja vielä levittääkin suolaa eteenpäin, kertoo työmaapäällikkö Jarmo Malmi. Poikkeuksellisen liukailla pohjalaisteillä sattui torstaina nelisenkymmentä liikenneonnettomuutta. Valtaosa oli rekkojen tai bussien ulosajoja. Eniten liukasteltiin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, Kurikassa, Perhossa ja Kaustisella. Ojaan suistumisia sattui myös Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Poliisin mukaan rekat päätyivät ojaan enemmän sivu- kuin pääteillä. – Sivuteillä vesisade pyyki hiekat sivuun melkein tunnissa. Siinä ei auttanut kuin hakea uusi lasti ja tehdä uusi kierros, kertoo Malmi. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut vakavasti torstain pääkallokeleillä. Artikkelia korjattu klo 14.40: poistettu arvio tielle levitetyn suolan määrästä. Lue lisää:Viisi rekkaa suistui tieltä Kaustisella – rekkakuski Antti Friman: "Ei siinä mitään voinut"Busseja ojassa, rekat jumissa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Valio palaa kaupan kylmäaltaille – vaniljajäätelö vaihtuu kokeiluhaluisten vaihtoehdoiksi

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 26 - 10:54

Valio palaa jäätelökauppaan erikoisjäätelöillä. Valio pyrkii vakuuttamaan kokeilunhaluiset herkkusuut ensi kuun alusta kauppaan tulevilla kuudella erikoisjäätelöllä, joiden tuotanto alkaa Valion Oulun meijerissä. Valio itse puhuu herkuttelujäätelöistä, kuten mustikka-ruis- ja salmiakki-chili - jäätelö. Yhtiö ennakoi muun muassa kahvin ja salmiakin myyvän myös laktoosittomassa kermajäätelössä. Valio vetäytyi kokonaan jäätelökansan huulilta myymällä Turengin meijerin monikansalliselle Nestlélle neljätoista vuotta sitten. Nyt tuotanto käynnistetään pohjoissuomalaisten maitotilojen maidolla ja Valion Suonenjoen hillotehtaalla kehitettyjen kastikkeiden turvin. Yhtiön kategoriajohtaja Jussi Matssonin mukaan suomalaisilla on edelleenkin Valion jäätelöistä vahva mielikuva. – Saamme jatkuvasti toiveita jäätelöihin liittyen. Nyt vastaamme niihin. Kokeilevien makuyhdistelmien lisäksi Valion tuotteet myydään Valion jäätelöfabriikki -tuotemerkillä. Jäätelö lisänä Venäjä-viennissä Valiolla on jo heti alussa tavoite viedä jäätelöitä toiselle jäätelökansalle, venäläisille. Yhtiö vie samat tuotteet kevään aikana kokeeksi ainakin Moskovaan ja Pietariin. Jäätelöt täydentävät osittain pakotepolitiikasta kärsinyttä yhtiötä. Jäätelöt eivät ole pakotelistalla, joten niistä tulee lisä muun muassa mehujen rinnalle. Valio myy tuotemerkillään Venäjällä myös esimerkiksi paikallisesti valmistettuja juustoja ja maitoa. Oulun meijerissä on viimeksi valmistettu jäätelöä 80-luvun alussa. Meijerille on rakennettu uudet tuotantotilat jäätelöä varten. Asiasta uutisoi ensin Maaseudun Tulevaisuus.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Osaatko väistää erikoiskuljetusta? Vähintään väärällä kaistalla ajavan varoitusauton pitäisi herättää

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 26 - 07:45

Erikoiskuljetuksia liikkuu Suomen teillä karkeasti arvioiden satojatuhansia vuodessa. Todennäköisesti siis valtaosa autoilijoista jossain vaiheessa kohtaa liikenteessä ylileveän, -pitkän tai -korkean kuljetuksen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietoon tulee kuitenkin vain harvoin autoilijan ja erikoiskuljetuksen kohtaamisista aiheutuneita vaaratilanteita. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että valtaosa autoilijoista tietää, miten toimia erikoiskuljetuksen kanssa. Eivät kuitenkaan kaikki: – Tietysti myös ylilyöntejä tapahtuu. Kyse on yleensä monen tekijän summasta: mukana saattaa olla väärinymmärrystä ja huonoa havainnointia. On myös tilanteita, että ihmisillä on kiire ja silloin on joskus vaikea ymmärtää hitaasti liikkuvia kuljetuksia. Vuonna 2017 valmistuneen Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen näkyi teillä erityisen suurina kuljetuksina.Simo Pitkänen / Yle Mikä sitten on autoilijoiden tyypillisin virhe erikoiskuljetuksen kohtaamisessa? – Se, että pysähtymiskehotusta ei noudateta. Kun liikenteenohjaaja on pysäyttämässä liikennettä, eikä pysähtymismerkkiä noudateta, ollaan hyvin äkkiä vaaratilanteessa. Tilanne on äärimmäisen hankala, jos auto vain jatkaa matkaansa, iso yhdistelmä tulee vastaan, eikä tilaa olekaan vastaantulijalle, Västilä sanoo. Liikenteessä erikoiskuljetuksen ohittaminen on sallittua, kunhan noudattaa yleistä liikenneturvallisuutta. Pysähtymismerkkiä voidaan näyttää varoitusauton ikkunasta Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, jos vähintään yksi tiellä yleisesti sallituista mitoista ylittyy. Esimerkiksi kuorma-autolle ja puoliperävaunulle sallittu korkeus on 4,40 metriä, leveys 4 metriä ja pituus 40 metriä. Suurten kuljetusten ajaminen on tarkkaan säädeltyä. Kun erikoiskuljetus on riittävän suuri, matkantekoon tarvitaan yksi tai useampi varoitusauto ja joissain tapauksissa myös liikenteenohjaajia tien varteen. Välillä kuulee kokemuksia, että liikenteenohjausta ei haluta noudattaa. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä Erilaiset käytännöt saattavat hämmentää autoilijoita. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että perusasiat ovat yksinkertaisia: – Erikoiskuljetus kohdataan tietysti varovaisuutta noudattaen. Kun kuljetuksen havaitsee, pitäisi pyrkiä siihen, että kuljetukselle tehdään tilaa muita liikenteenkäyttäjiä vaarantamatta. Jos paikalla on liikenteenohjaaja, hänen ohjeitaan on noudatettava. Välillä kuulee kokemuksia, että liikenteenohjausta ei haluta noudattaa. Isto Janhunen / Yle Useimmiten erikoiskuljetuksesta varoittaa ensimmäisenä kuljetuksen edellä ajava varoitusauto, joka kertoo vilkkuvaloilla ja varoituskyltillä, onko vastaan tulossa leveä, korkea vai poikkeuksellisen pitkä kuljetus. Joskus kuljetus on niin leveä, ettei muu liikenne yksinkertaisesti mahdu kulkemaan tiellä samaan aikaan. – Silloin vastaan tuleville autoille näytetään pysähtymismerkkiä tai punaista valaisinta. Pysähtymismerkki voidaan näyttää myös varoitusauton ikkunasta. Silloin on pysähdyttävä sopivaan paikkaan, esimerkiksi linja-autopysäkille, Västilä neuvoo. Saako varoitusauto ajaa vastaantulevan kaistalla? Mille tahansa tielle suuret kuljetukset eivät mahdu. Valtatien leveys on yleisimmin noin 9 metriä, mutta kapeampiakin on. Niin kutsutut leveäkaistatiet ovat noin 13-metrisiä, mutta niitä on harvassa. Teille mahtuminen voikin olla joskus vaikeaa. Kuljetuksissa 12–13 metriä rupeaa olemaan aikalailla maksimi. Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä – Liikenteenohjaajalla on tieto, mahtuuko muu liikenne kulkemaan vastakkain erikoiskuljetuksen kanssa, ja jos ei mahdu, muu liikenne pysäytetään, sanoo Mikko Västilä Trafista. Enimmäkseen erikoiskuljetukset ovat kuitenkin alle 7 metrin levyisiä. Ville Välimäki / Yle Joskus erikoiskuljetusta edeltävä varoitusauto ajaa osittain vastaantulevan liikenteen kaistalla. Västilä vakuuttaa, että käytäntö on oikea. – Silloin varoitetaan muita tiellä liikkujia siitä, kuinka leveä kuljetus on tulossa vastaan. Joskus joudutaan liikkumaan myös sääntöjen vastaisesti, mutta totta kai turvallisuutta on noudatettava. Liikenteenohjaaja ei voi ajella summittaisesti vastaantulevien kaistalla, vaan hän käyttää sitä vain pakon edessä. Haasteena yli 10 metriä leveät kuljetukset Erikoiskuljetusten koot ovat viime vuosina kasvaneet, koska yhä useammin tilattu tavara halutaan mahdollisimman valmiina. Se tarkoittaa vaikkapa kokonaisten omakotitalojen kuljettamista tien päällä. Myös tuulivoimaloiden osat ovat kookkaita. – Silloin puhutaan helposti jo yli 10 metriä korkeista ja leveistä kuljetuksista. Ne alkavat tuottaa aika paljon hankaluuksia tienpäällä, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä. Liikenteenohjaaja ei voi ajella summittaisesti vastaantulevien kaistalla, vaan hän käyttää sitä vain pakon edessä. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä Kuljetuksille ei ole kuitenkaan lupaa hakiessa varsinaisia maksimirajoja. Ennemmin sitä ohjaa käytäntö. – Tienpäällä fyysiset esteet alkavat tuottaa rajoituksia. Moni on sanonut, että kuljetuksissa 12–13 metriä rupeaa olemaan aikalailla maksimi. Suuret rakennushankkeet näkyvät tienpäällä Erikoiskuljetusluvat myöntää keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus. Viime vuonna lupia oli noin 10 000. Määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta: – Yhdellä luvalla voi viedä useamman kuljetuskerran, jos on tarvetta. Monet ovat arvailleet, että todelliset kuljetusmäärät liikkuvat sadoissa tuhansissa, sanoo lupapäällikkö Petteri Pietilä. Suuret rakennushankkeet lisäävät erikoiskuljetuksia aina hetkellisesti joillekin tieosuuksille. Näin on käynyt muun muassa useiden tuulivoimatyömaiden sekä Äänekosken biotuotetehtaan kohdalla. Heikki Rönty / Yle – Rakentaminen on vahvistunut viime vuosina, ja se näkyy tienpäällä hyvin paljon elementtien kuljetuksina ja nosturikoneiden siirtoina. Suuria kuljetuksia on liikenteessä päivittäin. Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä muistuttaa, että autoilijalle on helpointa tietenkin vältellä erikoiskuljetuksia. – Jos etukäteen on tiedossa, että jollain tieosuudella liikkuu erikoiskuljetus, kannattaa miettiä, voiko omaa liikkumistaan siirtää toiseen ajankohtaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Satamalakot mahdollisia vasta helmikuussa – työministeri siirsi lakkoja kahdella viikolla

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 25 - 21:36

Työministeri Jari Lindström (sin.) on päättänyt siirtää maanantaina uhanneita satamalakkoja kahdella viikolla. Sovittelija Jukka Ahtela teki esityksen lakkojen siirosta ministerille. Ahtelan mukaan lakot vahingoittaisivat huomattavasti yleistä etua. – Ne kohdistuisivat välittömästi ulkomaankaupan kannalta olennaisen tärkeiden satamien toimintoihin, vaikeuttaisivat tuntuvasti vientiä ja tuontia sekä aiheuttaisivat merkittävää haittaa ulkopuolisille yrityksille, niiden työntekijöille ja muille kansalaisille kuten matkustajille, jotka eivät ole millään tavalla riidan osapuolia, sanoo Ahtela. Viiden sataman nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevat työnseisaukset voidaan toteuttaa vasta 12. helmikuuta, mikäli työriitaa ei sitä ennen saada ratkaistua. Lakonuhan piirissä on Turun, Naantalin, Rauman, Kokkolan ja Oulun satamissa työskenteleviä nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Työriitojen sovittelua jatketaan sovittelijan johdolla. Seuraavat tapaamiset ovat myöhemmin tällä viikolla. Lue myös: Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Satamalakot mahdollisia vasta helmikuussa – työministeri siirsi lakkoja kahdella viikolla

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 25 - 21:36

Työministeri Jari Lindström (sin.) on päättänyt siirtää maanantaina uhanneita satamalakkoja kahdella viikolla. Sovittelija Jukka Ahtela teki esityksen lakkojen siirosta ministerille. Ahtelan mukaan lakot vahingoittaisivat huomattavasti yleistä etua. – Ne kohdistuisivat välittömästi ulkomaankaupan kannalta olennaisen tärkeiden satamien toimintoihin, vaikeuttaisivat tuntuvasti vientiä ja tuontia sekä aiheuttaisivat merkittävää haittaa ulkopuolisille yrityksille, niiden työntekijöille ja muille kansalaisille kuten matkustajille, jotka eivät ole millään tavalla riidan osapuolia, sanoo Ahtela. Viiden sataman nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevat työnseisaukset voidaan toteuttaa vasta 12. helmikuuta, mikäli työriitaa ei sitä ennen saada ratkaistua. Lakonuhan piirissä on Turun, Naantalin, Rauman, Kokkolan ja Oulun satamissa työskenteleviä nosturinkuljettajia ja satamavalvojia. Työriitojen sovittelua jatketaan sovittelijan johdolla. Seuraavat tapaamiset ovat myöhemmin tällä viikolla. Lue myös: Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Liukkaudentorjunta epäonnistui täysin, vaikka keli oli tiedossa – ELY vastaa pohjalaisten tiekritiikkiin

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 25 - 16:51

Torstain keliä on kuvattu pohjalaisteillä monin eri sanoin. Eikä ihme, isot ja varsinkin pienet tiet ovat olleet liukkaita ja onnettomuuksia on sattunut. Erityisesti raskas liikenne on ollut ongelmissa ja sekä rekat että linja-autot ovat seisseet pysäkeillä odottamassa liukkaudentorjuntaa. Myös tieltäsuistumisia on ollut ja koulukyydit ovat myöhästyneet tai niitä on jopa jouduttu perumaan. Moni on kysynyt, miksi liukkaudentorjunta myöhästyi, vaikka sääennusteet ennakoivat huonoa keliä tälle päivälle jo monta päivää sitten. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen johtaja Anders Östergård vastaa kritiikkiin: – Kaikki kalusto, joka on sidottu urakoihin, on liikkeellä. Pitkä kierros ja vaikea keli Östergårdin mukaan liukkaudentorjunta aloitettiin heti, kun lumisateesta selvittiin keskiviikkona. Talvinen vesisade on kuitenkin tienpitäjän kannalta erityisen vaikea. – Se kierros, jonka auto tekee liukkaudentorjunnassa, on aika pitkä. Jos sataa, alkupätkälle laitettu hiekka tai suola valuu [tieltä] pois ja kun tierunko on jäässä, sade jäätyy tiehen kiinni paksuksi kerrokseksi, Östergård sanoo. Hän toteaa, että lenkin pituuden vuoksi saattaa mennä pari-kolmekin tuntia ennen kuin liukkaudentorjunta palaa samalle paikalle uudelleen. – Pitäisi olla useampi auto ja lyhyempiä kierroksia. Kantatie 66 Lapuan ja Kuortaneen välillä Etelä-Pohjanmaalla kuvattuna 25.1.18 noin kello 10.Antti Kettumäki/Yle Urakoihin vaikea puuttua ilman rahaa Östergård toteaa, että liukkaudentorjunta kuuluu viisivuotisiksi sovittuihin urakoihin. Niiden sisällä on vaikea mennä tekemään muutoksia. – Jos pitää muuttaa kesken kauden, se vaatii rahaa ja sitä ei ole. Lisäksi urakoiden perusteena ovat "talviset" talvet. – Ne on mitoitettu vähän eri tyyppisiin talviin, jolloin on pakkasta monta kuukautta. Ei tälläisiin, että sahataan nollan molemmin puolin ja on useita plusasteita tammikuussa, Östergård sanoo. Östergård ymmärtää tienkäyttäjien kritiikin ja tietää, että jos kalustoa joudutaan korjaamaan, se on kallista. Hän muistuttaa, että vastuu tiestön kunnosta on ELY-keskuksella, mutta määräänsä enempään silläkään ei ole mahdollisuuksia. – Tämä on jo kolmas tällainen talvi. Nyt on herätty Liikennevirastossa tähän, että pitää saada jonkunlaista muutosta. Lyhyempiä lenkkejä ja enemmän autoja. Lue lisää: Busseja jumissa, rekat ojassa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä Viisi rekkaa suistui tieltä Kaustisella – rekkakuski Antti Friman: "Ei siinä mitään voinut" Talvinen vesisade tekee tiestä hetkessä luistinradan – "Monet tienkäyttäjät eivät selvästikään ymmärrä sen vaarallisuutta"

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun lentoasema oli vaikeuksissa aamulla: vesisade liukastutti kiitoradan, kaksi konetta jouduttiin käännyttämään

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 25 - 13:16

Oulun seudulla satanut vesisade sotki Oulun lentoaseman liikennettä hetken aikaa torstai-aamuna klo 8 aikaan. Kiitorata jäätyi sateen vuoksi niin pahoin, että kaksi Helsingistä saapunutta aamukonetta jouduttiin käännyttämään takaisin. Myös yksi Helsinkiin lähtöä odottanut kone myöhästyi lähes kahdella tunnilla. Kiitorata saatiin kuitenkin kemikaalein sulatettua klo 10 mennessä, ja lentoaseman liikenne normalisoitui. Lentoaseman päällikkö Liisa Sallisen mukaan aamun tilanne on erittäin harvinainen. – Tämä talvi on ollut hyvin haastava, koska lämpötila on vaihdellut nopeasti nollan molemmin puolin, hän lisää.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tiesitkö, että kalsareiden kirjavat kuosit on alun perin tarkoitettu naisten leninkeihin – näin rakas vaatekappaleemme on kehittynyt vuosien saatossa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 25 - 11:47

Musta verkkokuosi paljastaa sensuellisti ihoa. Mieleen tulevat vääjäämättä varsin eroottiseksi vaatekappaleeksi mielletyt verkkosukkahousut. Kyseessä on kuitenkin huipputekninen, ihon kuivana pitävä polypropeenikerrasto, jota esittelee perinteisen aluskerrastojen valmistajan Finnsvalan yrittäjä Onerva Aakko. – Tuote on kotimaisen kalsarikehityksen huipentuma. Verkkokuosi voi olla raavaan miehen yllä melko eksoottinen näky, mutta on sitä osattu ennenkin. Kotimainen miesten kalsarimuoti on elänyt vahvasti omaa elämäänsä. Finnsvalan verkkokalsarit näyttävät ihoa.Paulus Markkula / Yle Tällä hetkellä tuotteet ovat pitkälti yksivärisiä ja hillittyjä. Aina näin ei ole ollut. Monen miehen vaatekaapista löytyy edelleen kuosien kirjoa ja värien ilottelua kalsareiden muodossa. Kuosilliset kalsarit ovat varsin suomalainen ilmiö. Suomalaiset villiintyivät kuoseista Eläkkeellä oleva teollisuusneuvos Pertti Lahervuori on Nanso Groupin entinen toimitusjohtaja ja työskennellyt vaatetusteollisuuden parissa 1970-luvulta lähtien. Lahervuoren työhistoriasta löytyvät myös tunnetut kotimaiset brändit, kuten Black Horse ja Finnwear. Hän kertoo painokuosien ilmestyneen housuihin painotekniikan kehittyessä. Kankaat painettiin lämpöpainopaperilla ja aluksi kuosit ostettiin Keski-Euroopasta. – Kuviot olivat tarkoitettuja naisten leninkeihin, mutta Suomessa ne päätyivät miesten kalsareihin, Lahervuori muistelee. Finnsvalan tehtaalta löytyy kalsarimalleja monelta vuosikymmeltä.Paulus Markkula / Yle Kalsareissa alettiin suosia myös niin sanottuja rojalti-kuoseja. Iholle päätyivät Aku Ankat, Batmanit ja Jurassic Parkit. – Kuvioihin haettiin kaikkea uutta, mikä ajassa liikkui. Lahervuoren mukaan rohkeat ja hassut kuosit kävivät hyvin kaupaksi, vaikka niitä myös kritisoitiin. Kalsarit olivat suomalaisen miehen tapa irrotella. Petri Sipilä Myös Finnsvalan tehtaalla on tallessa muistoja vuosikymmenien takaa. Onerva Aakko kaivaa kaapista esille vaatepakkauksen toisensa jälkeen. Moni niistä on avaamaton. – Tässä olisi maksamakkaran väriset froteekalsarit, ehkä 80-luvulta ja vyötärö nousee kainaloihin asti, Aakko esittelee löydöksiään. Onerva Aakko on Finnsvalan uusi yrittäjä.Paulus Markkula / Yle Joukossa on myös tänä päivänä hurjalta näyttäviä kuoseja ja väriyhdistelmiä. Kuosillisten kalsareiden kultakausi loppui kymmenkunta vuotta sitten, kun materiaalit alkoivat kehittyä. Polyesteripintaa ei enää haluttu ja tilalle tulivat joustoneulokset ja lycra. Nykyisin värimaailma on pääosin yksiväristä ja hillittyä. Huumori vaihtui seksikkyyteen Tutkija ja taitelija Petri Sipilä tutustui miesten kalsarimuotiin perusteellisesti reilu vuosikymmen sitten kootessaan kalsareista näyttelyä Tennispalatsiin. Sipilän mukaan miesten kalsareissa näkyi erityisesti huumori. – Kalsarit olivat suomalaisen miehen tapa irrotella. Huumorin jälkeen miestenkin kalsareita on alettu myydä seksikkyydellä ja miehen vartaloa on alettu erotisoida samalla tavalla kuin naisten vartaloita. Esimerkiksi monet jalkapallotähdet poseeraavat vaatemerkkien keulakuvina. Sipilän mukaan Suomessa miehet eivät kuitenkaan keikaroi alusvaatteillaan. Sitä ei pidetä miehekkäänä. Esimerkiksi pitsiä sisältävät alusvaatteet ja sukkahousut ovat jääneet marginaaliin. – Harva kehtaa näyttäytyä pukuhuoneessa vaikkapa sukkahousuissa tai pitsiä sisältävissä alushousuissa. Sellaisiakin miehille on yritetty markkinoida. Myös miesten lyhyissä alushousuissa vyötärö nousi kainaloihin.Paulus Markkula / Yle Sipilä ei myöskään usko miesten kalsareista tulevan samanlaista tuotetta kuin naisten legginsseistä, joita käytetään housujen tapaan päällysvaatteina. Toki miehilläkin on urheilutrikoita, mutta niitä käytetään vain urheillessa. Finnsvalallakin on huomattu, että suomalainen mies ei kaipaa vaatteiltaan erotiikkaa. Verkosta valmistetun alusasun myyminen miehille on vienyt aikaa. –Monesti olen messuilla saanut kuulla miehiltä, että miksi tuote ei ole sinun ylläsi, Aakko kertoo. Jokapäiväisestä lämmikkeestä aktiivivaatteeksi Moni mies vetää kalsarit jalkaan kalenterin mukaan. Yhä enemmän on kuitenkin niitäkin, joiden pukeutumiseen pitkä aluskerrasto ei sovi. Esimerkiksi nuorten miesten housumuoti samanlaista kuin nuorilla naisilla, tiukkaa ja ihoa paljastavaa. Siihen eivät pitkät kalsarit käy. Onerva Aakko arvelee pitkien kalsarien muuttuvan vähitellen jokapäiväisestä vaatekappaleesta erikoisolosuhteiden pukimeksi. Kaupungilla liikkuessa kalsareita ei enää välttämättä käytetä, mutta ne vedetään jalkaan esimerkiksi laskettelemista tai hiihtoa varten. Juha-Petri Koponen / Yle Kalsareiden tuotekehityksessä on tultu pitkä matka vuosikymmenien aikana. Miesten kalsarien malli on muuttunut vain vähän, mutta materiaalit sitäkin enemmän. Puuvillasta on siirrytty kehittyneisiin keinokuituihin ja hienoon villaan. Aakko ei usko kalsareiden kehityksen tulleen vielä tiensä päähän. Materiaalit kehittyvät koko ajan ja Finnsvalallekin on tarjottu mahdollisuutta osallistua elektroniikan yhdistämiseen alusvaatetukseen. Korjaus: Korjattu haastateltavan nimi Sirviöstä Sipiläksi 25.1. klo 11:17.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Busseja ojassa, rekat jumissa – Pohjanmaan poliisi varoittaa erittäin liukkaista teistä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 25 - 11:36

Pohjanmaan poliisi varoittaa tielläliikkujia erityisen liukkaasta kelistä, joka on aiheuttanut ulosajoja ja liikenteen ruuhkautumista. Poliisi lähetti tiedotusvälineille kelistä tiedotteen aamulla. – Keli on haastava. Laitettiin tiedote, koska etenkin Keski-Pohjanmaan suunnalta kenttäjohtaja ilmoitti, että rekkoja on enemmänkin jumissa tien poskessa, eikä lähde liikkeelle. Se aiheuttaa ruuhkaa ja liikenteen puuroutumista, sanoo rikoskomisario Sakari Palomäki Pohjanmaan poliisilaitokselta. Kello kymmenen aikaan aamupäivällä poliisilla oli seitsemän eri tehtävää, joissa oli mukana raskasta liikennettä. Poliisi päivitti tietoa puolen päivän aikaan, jolloin raskaan liikenteen onnettomuuksia oli raportoitu 16. Pohjanmaan poliisin mukaan onnettomuuksia on sattunut Kaustisella (5 kpl), Seinäjoella (2 kpl), Alajärvellä (2kpl), Alavudella (2 kpl), Kruunupyyssä, Pietarsaaressa ja Vimpelissä. Rekkaliikenne on ollut paikoin jopa pysähdyksissä. Poliisin mukaan onnettomuuspaikoilla tehdään raivaustöitä, mutta liikenne voi silti olla täysin jumissa tai liikenteen käytössä vain toinen kaista. Varovaisuuteen on syytä. – Rekkoja on pääteillä, tai kakkosluokan teillä tai tienposkessa. Joudutaan ohittelemaan autolla ja se aiheuttaa ruuhkaa. Palomäki arvelee, että tielläliikkujat huomioivat teiden liukkauden. Etenkin sivutiet ovat erittäin liukkaita, mutta liukkautta on myös päätiestöllä. – Kannattaa suhtautua sillä tavalla, että ei kannata hätäillä, Palomäki sanoo. Bussi ojassa Jeppovägenillä Pensalassa torstaiaamuna.Minna Ruotsala Useita busseja ojassa Liukas keli on aiheuttanut vaikeuksia myös bussiliikenteelle. Useita busseja on suistunut ojaan aamun ja päivän liikenteessä, muun muassa Vöyrillä, Mustasaaressa, Alavudella ja Ylistarossa. Esimerkiksi Mustasaaressa luisui aamulla linja-auto ojaan liukkaalla tiellä. Bussin kyydissä oli parikymmentä matkustajaa. Kukaan ei loukkaantunut. – Se luisui ihan tuulesta vaan, sanoo toimitusjohtaja Patric Wiik Wiik & Strömiltä. Hänen mukaansa bussilla ei ollut edes kova nopeus, vaan tie yksinkertaisesti liukas. Samantyyppinen bussin tieltäsuistuminen tapahtui Wiikin mukaan Sundomissa toissapäivänä. Edellisistä on jo seitsemän vuotta. – Nyt aamupäivällä ei vieläkään ole tullut [tielle] hiekkaa eikä muutakaan lanausta. Ei täällä periaatteessa pysty kävelemäänkään, sanoo noin kello 10 tavoitettu Wiik. Hiekka ei ole sen kalliimpaa, tuleeko se ajoissa vai myöhässä. Patrik Wiik Wiikin mukaan bussiliikenteessä on ollut viivästyksiä Vaasan ja Mustasaaren alueella tänään 15-30 minuuttia. Katse kääntyy tienpidon puoleen; ennusteet ovat luvanneet liukkautta tälle päivälle koko viikon. – Tuulet ja pääkallokelit - niille ei voi hyväkään kuski mitään. Tien kunnossapidon pitäisi olla paljon aiemmin liikkeellä. Hiekka ei ole sen kalliimpaa, tuleeko se ajoissa vai myöhässä. Kantatie 66 Lapuan ja Kuortaneen välillä Etelä-Pohjanmaalla kuvattuna 25.1.18 noin kello 10.Antti Kettumäki/Yle Bussit odottelivat hiekka-autoja pysäkillä Etelä-Pohjanmaalla liikennöivän Härmän liikenteen toimitusjohtaja Sami Heinimäki kuvailee torstaiaamua yhdeksi työhistoriansa pahimmista. Yhtiön liikenteestä 75-80 prosenttia on pystytty hoitamaan, mutta helppoa se ei ole ollut. – Lähes kaikki valtion tiet on olleet hoitamatta siihen aikaan, kun autojen on pitänyt lähteä liikkeelle. Osa autoista on odottanut pysäkillä, että hiekka-auto tulisi ja uskaltaisivat jatkaa, Heinimäki kertoo. Nyt alkaa olla pääosin hiekoitettua, mutta liikenteen kannalta se on 2-3 tuntia myöhässä siitä, kun koulu- ja työmatkaliikenne alkaa. Sami Heinimäki Heinimäen mukaan kuljettajat on ohjeistettu niin, että reitti tai tieosuus jätetään ajamatta, mikäli se ei ole liikenneturvallinen. Pahinta raskaan liikenteen kannalta on märkä peilijää. – Viimeisimmän tiedon mukaan tilanne alkaa pikkuhiljaa normalisoitua, mutta aamu oli haastava. Nyt alkaa olla pääosin hiekoitettua, mutta liikenteen kannalta se on 2-3 tuntia myöhässä siitä, kun koulu- ja työmatkaliikenne alkaa, Heinimäki sanoo. Liukkaus ei tullut yllätyksenä, sitä on ennustettu jo viime viikosta lähtien ja yhtiössä siihen oli varauduttu muun muassa kuljettajia ohjeistamalla. Myös Heinimäeltä lähtee terveiset teiden kunnossapidon suuntaan. – Olemme käyneet rakentavaa vuoropuhelua ELY-keskuksen kanssa. Avaimet ovat nyt Liikennevirastolla. Sen pitäisi laittaa [asia] kuntoon. Tulee vähän sellainen kuva, että tämä asia ei ole Liikenneviraston hallinnassa. Se ei ole vain Etelä-Pohjanmaan tai Pohjanmaan ongelma, vaan valtakunnallinen, Heinimäki pohtii.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

”Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään” – mikä neuvoksi, jos vuokra-asunto osoittautuu homepesäksi?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 25 - 08:03

Kokkolalainen Mari Kaikkonen löysi kahden pienen tyttärensä kanssa mukavan ja riittävän tilavan vuokra-asunnon. Koti kuitenkin osoittautui painajaiseksi, joka sairastutti koko perheen. – Vanhempi tytär sai outoja kuumepiikkejä. Kuume saattoi nousta 40 asteeseen illalla, mutta aamulla ei ollut enää mitään. Me kaikki olimme väsyneitä, nuhaisia ja yskäisiä. Kärsimme jatkuvasta lämpöilystä ja uni- ja hengitysvaikeuksista. Nuoremmalla todettiin astma. Itselläni oli myös rytmihäiriöitä ja ihottumaa, Kaikkonen kertoo. Edellisessä asunnossa perhe oli sairastanut korkeintaan kausiflunssan tai pari. Epäilyt asunnon ongelmista vahvistuivat, kun omat ja lasten oireet olivat samankaltaisia kuin Marin veljellä, joka myös sairastui homeisesta vuokra-asunnosta. Terveystarkastaja auttaa jos huoli tyssää vuokranantajaan Vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön, Vuokralaiset VKL ry:n, toiminnanjohtaja Anne Viita kehottaa ottamaan yhteyttä vuokranantajaan tai huoltoyhtiöön, jos epäilee sisäilmaongelmaa. – Oma nenä tottuu, mutta jos vieraat alkavat huomautella asunnon oudosta hajusta, tai alkaa jatkuva sairastelukierre, ei kannata aikailla. Viita neuvoo vuokralaista selvittämään vuokranantajalta tai hänen edustajaltaan, milloin ilmastointikanavat on puhdistettu ja milloin on nuohottu, koska myös näiden laiminlyönti voi heijastua sisäilmaan. – Jos vuokranantaja on haluton uskomaan vuokralaisen epäilyjä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kunnalliseen terveystarkastajaan. Hänen käyntinsä on maksuton, mutta jonot voivat olla pitkät, Viita sanoo. Homeitiöiden saastuttamat lelutkin jäivät vuokra-asuntoon Myös Mari Kaikkonen joutui kääntymään terveystarkastajan puoleen. – Vuokraisäntä ja isännöitsijä eivät tehneet mitään, mutta kaupungin terveysvalvonnassa oltiin todella avuliaita, ja vyyhti lähti purkautumaan, Kaikkonen kiittelee. Terveystarkastajan tekemät mittaukset ja tutkimukset kertoivat karua kieltään: sädesientä ja homeperäisiä itiöitä. Selvisi myös, että asunnossa oli ollut pari vuotta aikaisemmin vesivahinko. Mari Kaikkosen vuokra-asunto sairastutti koko perheen.Kalle Niskala / Yle Mari Kaikkonen muutti perheensä kanssa välittömästi evakkoasuntoon. – Raskainta oli kertoa tytöille, että kaikki lelut ja tavarat oli jätettävä, koska koti oli sairastunut ja sairastuttanut tavaratkin. Homeet piiloon maalaamalla Toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan moni vuokranantaja hoitaa korjaukset kiitettävästi, mutta mukaan mahtuu myös heitä, jotka "maalaavat homeet piiloon". Esimerkiksi kokkolalainen Eemi ei olisi voinut edes kuvitella, että upean vuokrakämpän uutuutta hohtavien pintojen alla muhii suuri ongelma. – Asunto oli todella viimeisen päälle laitettu ja sen vuokra oli 850 euroa kuussa. En olisi ikinä uskonut, että siellä oli hometta. Pian muuton jälkeen alkoi terveyskeskuksessa ravaaminen. Eemi kärsi jatkuvista flunssista ja tukkoisuudesta, mutta ei osannut yhdistää sairasteluaan asuntonsa sisäilmaan. Totuus rävähti yllättäen silmille, kun edellisen asukkaan tilaama terveystarkastaja ehti viimein tutkimaan kämppää. – Home-epäily tuli meille ihan puskista. Samalla selvisi, että asunnossa oli jo aikaisemminkin tehty vesivahingon takia mittauksia ja löydetty jonkinlaista ongelmaa. Vuokraaja ei tästä maininnut sanaakaan, ja edellisen asukkaan lähdettyä asuntoon oli uusittu vain pinnat, Eemi kertoo. Sisäilmaongelmat olivat mittavat. Eemin oli kaverinsa kanssa muutettava heti pois, koska terveystarkastaja totesi kämpän asumiskelvottomaksi. Vuokralaisten sisäilmahuolet ovat viime vuosina olleet jatkuvassa kasvussa, kertoo toiminnanjohtaja Anne ViitaJere Valkonen / Yle Vuokralaisten edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mukaan pelkkä sisäilmaongelman toteaminen ei velvoita asunnon omistajaa korjaustoimiin. – Viranomaiskehotus onkin sitten jo järeämpi vastus. Esimerkiksi terveystarkastajan antama kehotus pakottaa vuokranantajan toimenpiteisiin. Viidan kokemuksen mukaan monia vuokrakiinteistöjä omistavat firmat tarttuvat yleensä korjauksiin rivakammin, koska niillä on tietoa ja taitoa. – Vuokranantajista noin puolet ovat yksityisiä, joilla on yksi tai pari vuokra-asuntoa. Osa on iäkkäitä, eivätkä he välttämättä tiedä mikä kuuluu heille ja mikä taloyhtiölle, joten senkin takia asian eteenpäin vienti voi ontua. Sitten on aina myös heitä, jotka eivät välitä tai jotka yrittävät saada ongelmat vuokralaisen syyksi. Vuosittain mennään käräjille asti, Viita kertoo. Irti homekämpästä Jos vuokralainen epäilee sisäilmaongelmaa, eikä vuokranantaja useista pyynnöistä huolimatta lähde asiaa selvittämään, kannattaa vuokralaisten valtakunnallisen edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Anne Viidan mielestä ajatella terveyttään ja lähteä asunnosta. Hän neuvoo vuokralaista myös turvaamaan selustansa eli hankkimaan mustaa valkoisella, jos vuokrasopimuksen purkamisesta joutuu riitelemään. – Epäily sisäilmaongelmasta ei saa olla vain "vuokralaisen nenässä", vaan riidan sattuessa pitää pystyä näyttämään ongelma toteen. Silloin tarvitaan paperilla esimerkiksi terveystarkastajan käynnillään huomaamat asiat. Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta hankkia asukkaalle remontin ajaksi asuntoa. Se olisi kohtuuton vaatimus, koska moni vuokraa vain yhtä asuntoa. Jos kyseessä on esimerkiksi pieni, yhdessä huoneessa oleva paikallinen vesivahinko, vuokralaiselle on annettava Anne Viidan mukaan alennusta, koska hänellä ei ole koko asunto käytettävissään remontin aikana. – Kotivakuutuksen on hyvä olla riittävän laaja. Siitä voi saada apua, jos esimerkiksi joutuu pienen korjauksen takia yöpymään pari, kolme yötä hotellimajoituksessa. Ylireagointia ja oikeaa huolta Toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo, että oikean huolen lisäksi vuokralaiset myös välillä ylireagoivat. Edunvalvontajärjestön neuvontapuhelimessa on huomattu, että puhelin soi tiuhaan tahtiin, jos mediassa on juttua uusien talojen rakennusvirheistä. – Soittokynnys on matala myös, jos naapurilla on ollut pieni vesivahinko. Vaikka ongelma olisi jo korjattu asianmukaisesti ja mittauksilla todettu, että kaikki on kunnossa, meille saatetaan silti soittaa ja olla hädissään, että mitä naapurin vesivahinko-ongelma voi vielä tehdä meidän asunnollemme. Homekämpän tietämättään vuokrannut Mari Kaikkonen sanoo viisastuneensa asunnon etsimisisessä. – Yrittäisin tutkia asunnon taustoja paremmin. Kyselisin, että onko ollut vesivahinkoja, ehkä ottaisin edellisiin asukkaisiin yhteyttä ja kyselisin heidän tuntemuksiaan. Haistelisin myös ja katselisin tarkemmin, kun menisin asuntoa ensimmäistä kertaa katsomaan, sanoo Kaikkonen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähköyhtiöt keräävät asiakkaiden henkilötunnuksia suurta tietokantaa varten – mitä kuluttaja siitä hyötyy?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 24 - 19:30
Mikä on datahub?

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä.Siihen tallennetaan tiedot koko maan 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta.Yksityisasiakkaat tunnistetaan henkilötunnuksen avulla, yritykset y-tunnuksen.Tietoja käyttävät noin 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä.Järjestelmän käyttöönotto vaatii vielä lakimuutoksen, joka sallii Fingridin ylläpitää henkilörekisteriä. Kaikki sähköyhtiöt tallentavat tulevaisuudessa asiakas-, sopimus- ja mittaustietonsa yhteiseen tietovarastoon eli datahubiin. Siksi yhtiöistä suurin osa on jo alkanut tarkistaa asiakkaiden tietoja esimerkiksi kirjeitse. Asiakkaiden on annettava myös täydellinen henkilötunnus. Esimerkiksi Kokkolan Energia tarkistaa joitakin tuhansia asiakastietoja, työ on aloitettu viime vuonna. Kirjeitä lähetetään muutaman sadan erissä. Tarkistaminen on herättänyt kummasteluakin, sanoo liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta: – Henkilötunnus on sen verran herkkä tieto, että sen pyytäminen herättää kysymyksiä. Siitä on soiteltu jonkin verran, mutta kaikki on saatu hyvässä hengessä hoidettua. Asiakkaiden yhteystietoja päivitetään normaalin asioinnin yhteydessä ja tarvittaessa kirjeitse, kertoo liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta.Raila Paavola / Yle Mitä kuluttaja sitten hyötyy yhteisestä tietovarastosta? Yksi käytännön hyöty näkyy silloin, kun asiakas vaihtaa sähköntoimittajaa. Jatkossa tieto muutoksesta kulkee välittömästi, nyt siinä voi vielä kulua pisimmillään päiviä, koska tieto on hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä. Keskitetty järjestelmä lisää Fingridin mukaan kuluttajan mahdollisuuksia osallistua itse aktiivisesti kehittyvien sähkömarkkinoiden toimintaan. Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas Fingridistä ottaa esimerkin: kuluttajalla on sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa varaaja lämmitetään sähköllä ja sähköä kuluu tyypillisesti eniten silloin kun se on kalleinta. Jos kuluttaja valtuuttaa palveluntarjoajan seuraamaan datahubissa kulutusta tuntitasolla asti, se voi ohjata varaajan toimimaan silloin kun sähkö on halpaa. Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas, Fingrid Puukangas muistuttaa, että energiamarkkinat ovat suuressa murroksessa esimerkiksi älykkään sähköverkon edessä. Toisaalta Fingridin on jatkossa aiempaa haastavampaa ylläpitää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa uusiutuvan tuotannon kuten tuulivoiman ja muun pientuotannon lisäännyttyä. Kalle Niskala / Yle Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta ottaa myös esiin kysyntäjouston: asiakas voi lisätä tai vähentää kulutusta sopivina aikoina tiettyä hintaa vastaan, kun tieto on standardoidusti yhdessä paikassa. Kuluttaja voi tulevaisuudessa hyötyä kootusta tiedosta tulevaisuudessa myös niissä tapauksissa, että koti on vaikkapa Kokkolassa ja mökki Muoniossa. Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja, Kokkolan Energia – Voisi kuvitella uusia sovelluksia ja palveluita: että yhdessä mobiilisovelluksessa voisi nähdä molempien paikkojen kulutustiedot yhdestä paikasta, pohtii Haapoja. "Tietojen antaminen ei ole riski" Ajantasaiset tiedot kerätään kaikilta asiakkailta, joilla on voimassa oleva sähkösopimus. Yksilöivinä tunnuksina ovat jatkossa yritysasiakkailla y-tunnukset ja yksityisillä henkilötunnukset. Jos sopimusosapuolena on monen osakkaan kuolinpesä, tarvitaan yhden henkilötunnus. Jos molemmat aviopuolisot haluavat säilyä osapuolina, molempien henkilötunnukset kirjataan, muuten riittää toinen. – Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa, summaa Haapoja. Marjut Puukangas Fingridiltä vakuuttaa, ettei tietojen kerääminen rekisteriin ole kuluttajalle riski. Fingrid – Alkumetreiltä saakka on pidetty kirkkaana mielessä, että tiedot ovat asiakkaan tietoja. Niitä voivat hakea vain niihin sopimuksen tai määräaikaisen valtuutuksen perusteella siihen oikeutetut datahubin rekisteröidyt osapuolet. Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana, sanoo Puukangas. Aikataulu on venynyt suunnitellusta Kantaverkkoyhtiö Fingrid sai vuonna 2013 sähkömarkkinalain uudistuessa vastuun alan tiedonvaihdon kehittämisestä. Yhtiö selvitti erilaisia tapoja hoitaa asia ja päätyi suosittelemaan keskitettyä ratkaisua. Datahubin käynnistelytyötä on siis tehty joitakin vuosia, ja yhä ainakin osa sähköyhtiöistä luulee keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän olevan käytössä jo ensi vuonna. Tuosta aikataulusta on kuitenkin jouduttu tinkimään, sillä asiaa koskeva lainsäädäntö on vielä kesken ja järjestelmätoimittaja saadaan valittua tänä keväänä tai kesänä. Työ- ja elinkeinoministeriön pitää siis ensin muuttaa sähkömarkkinalakia niin, että Fingrid saa oikeuden pitää henkilörekisteriä ja sähkömarkkinaosapuolet velvoitetaan osallistumaan tietojen ylläpitoon siinä. Yhtiöille järjestelmän hyötyjä on esimerkiksi tiedon tasainen laatu. Nykyään kaikilla on omat tietojärjestelmänsä, joissa ylläpidetään sellaista tietoa, mitä itse tarvitaan ja sellaisessa muodossa kuin on totuttu. Kokkolan Energian liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja uskoo, että muutos tuo pitkällä tähtäimellä säästöä sähköyhtiöiden tietojärjestelmäkustannuksiin, kun kaikki tieto keskitetään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomessa päästään nauttimaan olympiahuumasta "paikan päällä" – 5G-yhteys vie katsojan virtuaalisesti 7000 kilometrin päähän

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 24 - 15:24
Mistä on kyse?
  • Oululainen 5G-joukkue lähtee Etelä-Koreaan asentamaan ainutlaatuista testiverkkoa.
  • Helmikuun 20. päivänä avattava verkko mahdollistaa oululaisille virtuaalinäkymän Gaengungin olympiapuistoon.
  • Korealaiset vuorostaan voivat säädellä Kastellin monitoimitaloon asennettavaa revontuli-valoteosta.
  • Kokeilun suurin anti on juuri etäohjaus, jonka 5G mahdollistaa.
Talviolympialaisten hiihtofinaalit ovat alkamaisillaan, mutta et ole katsomassa sitä – ainakaan fyysisesti. Seuraat kisan nimittäin virtuaalilasit päässäsi kotisohvaltasi. Kuulet ja näet maalisuoran jännittävät hetket lähes viiveettä, aivan aitiopaikalta. Vastaavankaltaisilla mahdollisuuksilla on leikitelty virtuaalitodellisuuden esiinmarssin myötä tiuhaan. Nyt esimerkin tilanteen voidaan ensimmäistä kertaa sanoa olevan teknisesti mahdollista, Oulun yliopiston 5G-testiverkon ohjelmistopäällikkö Olli Liinamaa vakuuttaa. Hän on mukana EU:n, Korean ja muun muassa Oulun yliopiston yhteisessä projektissa, jossa oululaiset voivat nähdä 20. – 22.2. lähes reaaliajassa, mitä tapahtuu 7 000 kilometrin päässä Etelä-Koreassa talviolympialaisten aikaan. Erikoisuutena etäohjaus Kaiken keskiössä on Liinamaan tittelissäkin esiintyvä etuliite, 5G. Tämä niin kutsuttu viidennen sukupolven langaton teknologia mahdollistaa jopa satakertaiset tiedonsiirtonopeudet verrattuna 4G:hen. Eli siihen samaan verkkoon, joka mahdollistaa esimerkiksi Youtube-videoiden katsomisen kännykältä. Sen lisäksi, että 5G on aikaisempaa nopeampi, sen avulla taivutaan uskomattomalta kuulostavaan suoritukseen: ympäristöä voi muokata etäältä nappia painamalla. On erittäin todennäköistä, että esimerkiksi konsertti- ja urheilutapahtumat voidaan tarjota reaaliajassa kotisohville lähitulevaisuudessa. Olli Liinamaa Oulussa toteutus tapahtuu kaupunginkirjastolla sekä Kastellin monitoimitalolla, joista jälkimmäiseen asennetaan revontulia kuvaava valotaideteos. – Teoksen sisällä on kauko-ohjattavia antureita, joita säätämällä voi vaikuttaa revontulien sävyihin. Säädön voi tehdä etäältä kaupunginkirjastolta tai Etelä-Koreasta, Liinamaa kertoo. Oululaiset pääsevät vuorostaan nauttimaan virtuaalilasien läpi maisemista, jotka avautuvat Etelä-Korean Gaengungin olympiapuistosta sekä sen lähistössä ajavasta bussista. 5G täydessä valmiudessa jo Tokion kisoissa? Juuri etäohjaus on Liinamaan mukaan se virstanpylväs, joka nostaa käsillä olevan kokeilun merkittäväksi tapaukseksi 5G:n kehityshistoriassa. Olli Liinamaan mukaan 5G mahdollistaa jo lähitulevaisuudessa seuraavan: 360-kamera kuvaa keikkaa keskeltä bändiä, ja näet kaiken tämän reaaliajassa kotisohvaltasi virtuaalilasien kautta.Marko Pinola / Yle – Väittäisin, että tämä on maailman ensimmäinen yleisölle avoin mannertenvälinen verkko, jossa vastaavaa voidaan tehdä, Liinamaa kertoo. Vaikka näistä talviolympialaisista ei voi vielä nauttia virtuaalisesti aivan sieltä ladunvarrelta katsottuna, on pohjatyö tälle mahdollisuudelle Liinamaan mukaan nyt valmis. – On erittäin todennäköistä, että esimerkiksi konsertti- ja urheilutapahtumat voidaan tarjota reaaliajassa kotisohville lähitulevaisuudessa. 5G-uutisoinnissa toistuu usein vuosikymmen 2020. Uuden tiedonsiirtoteknologian uumoillaan olevan tuolloin käytössä laajemmin. Virtuaalitodellisuuden kautta koettua kisahuumaa saattaa olla luvassa jo kahden vuoden päästä Tokion kesäolympialaisissa, sillä Japanin suurin teleoperaattori on sitoutunut lähettämään urheilutapahtumat suorana myös virtuaalisesti (The Mainichi).
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pieni keskipohjalaiskunta veti huikean ennätyksen: Lestijärvellä yli 60 prosenttia äänesti ennakkoon

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 24 - 12:41
Mistä on kyse?
  • Presidentinvaaleissa ahkerimmin äänestettiin Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä (60,8), toiseksi vilkkaimmin Lapin Savukoskella (53) ja kolmanneksi Pohjanmaan Kaskisissa (50,9).
  • Koko Manner-Suomessa laiskimmin äänestettiin Pohjanmaalla Pedersöressä (14,6) sekä Korsnäsissä (14,6).
Keskipohjalainen Lestijärven kunta on selvä ykkönen presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä. Lestijärviset kävivät ensimmäisellä kierroksella vaaliuurnilla ennätysvilkkaasti: jopa 60,8 prosenttia antoi äänensä ennakkoon eli kunnan 625 äänioikeutetusta 380 oli liikkeelle ennakkoon. Tampereen yliopiston vaalitutkijan Sami Borgin mukaan Lestijärven luku voi olla presidentinvaalien ykköskierrosten ennätys. Täyttä varmuutta asiasta ei ole, koska kaikkien vaalien ennakkoäänestystilastoja ei ole kootusti missään. – Kakkoskierroksilla on nähty korkeampiakin lukuja, mutta presidentinvaalien ykköskierroksilta vuosilta 1994–2018 luku saattaa olla ennätys, arvioi Borg. Kokonaisäänestysinto voi nousta? Presidentinvaalien ennakkoäänestys ylsi koko maassa ennätykseen: yli puolitoista miljoonaa antoi äänensä. Lopullisen äänestysprosentin arvioimista vaalitutkija pitää vielä melko arpapelinä, mutta heittää silti arvauksen. – Melko hyvät mahdollisuudet on päästä yli viimekertaisen kotimaan äänestysprosenttien eli 72,8:n, Borg heittää. Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.Martti Kainulainen / Lehtikuva Tutkija pitää kuntavaalien alle 60:n jäävää äänestysprosenttia suhteettoman matalana verrattuna äänestysintoon presidentinvaaleissa. – Politiikan valtakunnallinen säihke taitaa kiinnostaa suurta osaa kansalaisista enemmän kuin oman kunnan asiat. Lestijärvi haluaa pitää kiinni maineestaan Noin 800 asukkaan Lestijärvi ylsi siis täysin omalle kymmenluvulleen, sillä toiseksi ahkerimmin äänestettiin Lapin Savukoskella. Siellä vaaliuurnilla kävi 53 prosenttia äänioikeutetuista. Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaalla Kaskisissa (50,9), Kankaanpäässä (50,7) ja Humppilassa (50,7). Laiskimmin Manner-Suomessa uurnille lähdettiin Pedersöressä (14,6) ja Korsnäsissä (14,6). Ikääntyneet, maalla asuvat ja kannastaan varmat äänestävät ennakkoon Ikäryhmittäin erot ovat selkeitä: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon. Toisaalta ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut kauttaaltaan, sillä käytännön syyt painavat muuallakin kuin pitkien etäisyyksien maaseudulla. Ennakkoon äänestäminen hoituu monesti myös kaupungeissa kätevästi muun asioinnin ohessa. Derrick Frilund / Yle Tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta arvioi ennen ennakkoäänestyksen alkua, että näissä vaaleissa ennakkoon äänestävien osuus voi noustakin. Hän ei silti pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys kaikkineen enää lisääntyy kovin suuresti. Presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Anni Tikka sai Ritvasta ystävän, jonka kanssa voi liikkua luonnossa ja puhua ihan kaikesta: "Sellaista ei tule tehtyä omanikäisten kanssa"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 24 - 12:29
Mistä on kyse?
  • Oulun seudun ammattiopiston opiskelijalla on mahdollisuus saada itselleen kannustajaksi vapaaehtoinen aikuinen kaveri.
  • K2K –kaveritoiminta tarjoaa opiskelijalle vapaaehtoisen luotettavan aikuisen kaverin tukemaan opintoja ja keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista.
  • Vapaaehtoiset ovat pääasiassa eläkkeelle siirtyneitä, joilla on pitkä kokemus opiskelijoiden kanssa toimimisesta tai kiinnostusta nuorten auttamiseen.
  • OSAO on ottanut mallin käyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa.
Oululainen Ritva Lehmus jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle opettajan työstä. Hän oli päättänyt lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan jo ennen eläkkeelle siirtymistään. Kuultuaan alkavasta kaveritoiminnasta, hän halusi heti mukaan. Lehmus tutustui Anni Tikkaan kaksi vuotta sitten. Aluksi he tapasivat nuorisokahvilassa vain muutaman kerran lukukauden aikana. Myöhemmin, kun Ritva oppi tuntemaan Annin harrastuksia, he suuntasivat yhteiset tapaamisensa luontoon. – Se on meidän molempien yhteinen harrastus ja siellä me myös viihdymme. Tänä vuonna artesaaniksi valmistuva Anni päätyi mukaan Oulun seudun ammattiopiston kaveritoimintaan koulukuraattorin suosituksesta. Aluksi yhteisiä tapaamisia Ritvan kanssa oli harvoin, mutta nykyään Anni ja Ritva tapaavat melkein kuukausittain. Annia kiinnostaa kovasti, miten häntä huomattavasti vanhemman Ritvan elämä on sujunut. Varsinkin miten tietyt elämänvalinnat ovat vaikuttaneet tulevaisuuteen. – Ritva on tosi rauhallinen ja hän on aina valmis keskustelemaan kaikesta, mistä haluan puhua. Olen saanut aivan uutta näkökulmaa tämän päivän nuorten elämästä. Ritva Lehmus Yksi selkeä kohderyhmä kaveritoiminnalle ovat nuoret, jotka ovat joutuneet vaihtamaan opiskelun vuoksi paikkakuntaa. Omat vanhemmat ja isovanhemmat ovat jääneet kotipaikkakunnalle ja nuoret kaipaavat aikuista keskustelukaveria mieltä askarruttavissa asioissa. – Monia nuoria pelottaa tehdä omia valintoja elämässä, kun ei tiedä miten asiat sujuvat. On ollut tosi mukava kuulla Ritvan valinnoista, ja että asiat menevät lopulta kuitenkin ihan hyvin. Anni ja Ritva tutustuivat opiskeljoiden K2K -kaveritoiminnan merkeissä kaksi vuotta sitten. Anni on ehtinyt oppia Ritvalta paljon uusia asioita. Ehkä kiinnostavinta on ollut kuitenkin se, miten erilaista elämä 1960-luvun Suomessa oli. – Ritva kertoo minulle omista asioistaan tosi avoimesti. Yhdessä teemme paljon sellaisia asioita, joita minun omanikäiset kaverini eivät tee. Liikumme esimerkiksi yhdessä luonnossa, sellaisia asioita ei tule tehtyä omanikäisten kaverien kanssa. Annin mielestä opiskelijan ei tarvitse olla yksinäinen tullakseen mukaan kaveritoimintaan. – Aikuisen kaverin kanssa oleminen avartaa omaa näkemystä, vaikka niitä oman ikäisiä kavereita olisi itsellä jo entuudestaan, Anni sanoo. Ei opettaja, vaan ystävä Ritva Lehmusta kiinnostaa artesaaniksi valmistuvan Annin opiskelupolku. Hän kuitenkin varoo ottamasta opettajan roolia yhteisissä tapaamisissa. – Keskustelemme kaikesta mitä ihmiselämässä tapahtuu. Olemme peilanneet, mitä Annin nuoruus on ja mitä minun nuoruuteni oli 1960-luvulla. Niistä asioista on keskusteltu aika paljon ja myös siitä, mitä nuoren elämässä ylipäätään tapahtuu. Ritva on saanut Annista hyvä ystävän.Juha Hintsala / Yle Kaveritoiminta on antanut Ritvalle valtavasti sisältöä eläkepäiviin. Hänestä on ollut kiinnostavaa kuulla Annin tarinoita ja keskustelut ovat olleet hyvin laaja-alaisia. – Olen saanut Annista luotettavan, hyvän ystävän. Samalla olen saanut aivan uutta näkökulmaa tämän päivän nuorten elämästä. Aikuisen kaverin kanssa oleminen avartaa omaa näkemystä. Anni Tikka Ritvalla on myös toinen opiskelijakaveri, joka on kotoisin erilaisesta kulttuurista. – Siinä tulee myös kulttuurinäkökulma mukaan. Pääsen tutustumaan vieraisiin kulttuureihin ja samalla myös ylläpitämään kielitaitoani. Suosittelen K2K -toimintaa kaikille senioreille, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan yhteistyöhön nuorten kanssa, summaa Ritva. Kaveritoiminta laajenee kokeilun jälkeen Euroopan unionin ESR -rahoituksella toteutettu kokeilu päättyi vuoden 2017 lopussa. Kaveritoiminta on nyt pysyvää ja sitä on tarkoitus laajentaa muihin kouluihin. – Tietyssä elämäntilanteessa opiskelijamme tarvitsevat luotettavaa aikuista tukemaan opintoja ja keskustelukaveria mieltä askarruttaviin asioihin, sanoo K2K- hankkeesta vastaava Oulun seudun ammattiopiston projektikoordinaattori Anna-Mari Saarela. Oulun seudun ammattiopiston yksiköissä on nykyään paljon maahanmuuttajaopiskelijoita. Heillä on selkeä tarve oppia suomenkieltä ja löytää suomalainen kaveri tutustuttamaan heidät uuteen kulttuuriin ja uusiin tapoihin. Anna-Mari Saarela on tyytyväinen kolmivuotisen kokeilun hyvästä palautteesta.Juha Hintsala / Yle – Toiminnassa on mukana 50 opiskelijaa. Puolet heistä on maahanmuuttajia ja puolet kantasuomalaisia. Opiskelijoissa ja vapaaehtoissa naisia ja miehiä on yhtä paljon. Kaveritoiminnassa on mukana tällä hetkellä noin 40 vapaaehtoista. He ovat pääasiassa Oulun seudun ammattiopistosta eläköityneitä opettajia tai heidän tuttavapiiristään löytyneitä ihmisiä. Myös monet asiasta kuulleet seniorit ja työelämässä mukana olevat ovat kiinnostuneita nuorten auttamisesta. Kokemukset myönteisiä Kaveritoiminta on vahvistanut opiskelijoiden itsetuntoa ja sosiaalisuutta. He ovat oppineet tunnistamaan ja nimeämään omia vahvuuksiaan. Usko tulevaisuuteen on kasvanut. Vapaaehtoiset ovat kokeneet sen arvokkaana, uutta sisältöä elämään tuovana kokemuksena. – Kaveritoiminta on antanut valtavasti sisältöä eläkeläispäiviin. Lisäksi yhteistyö muiden kaveritoiminnassa olevien senioreiden kanssa on mielenkiintoista. Suosittelen tätä kaikille senioreille, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan yhteistyöhön nuorten kanssa. K2K-toiminnassa tärkeintä on olla yhdessä ja tehdä opiskelijaa kiinnostavia asioita.Juha Hintsala / Yle Vapaaehtoisten toiminta ei korvaa opiskelijahuollon ammattilaisen työtä, vaan täydentää sitä. Toimintaa on arvioitu kolmivuotisen hankkeen aikana ja tulokset ovat olleet pääosin myönteisiä. – Aina on pystytty vastaamaan opiskelijan tarpeeseen, eikä vanhempaa vapaaehtoista kaveria ole tarvinnut odottaa. Osa kaverisuhteista ei edennyt alkua pidemmälle. Mutta mukaan mahtuu paljon pitkäkestoisia kaveruuksia, kertoo Anna-Mari Saarela.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoret hakevat yhä herkemmin apua ahdistukseen ja masennukseen – asiantuntija ehdottaa kouluihin psykiatrisia hoitajia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 23 - 11:40

Nuoret hakeutuvat mielenterveyshoitoon entistä herkemmin. Tämä näkyy koko maassa nuorille kirjoitettujen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kirjoitettujen lähetteiden määrän kasvuna. Joillakin paikkakunnilla kasvu on ollut jopa ennätysmäistä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla nuorten, eli 13–20-vuotiaiden, psykiatristen lähetteiden määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia edellisvuosiin verrattuna. Hoitoon hakeutuvat nuoret kärsivät pääasiassa ahdistuksesta ja masennuksesta, mutta myös pakko-oireista ja itsetuhoisuudesta, kuten viiltelystä. Miksi apua haetaan entistä enemmän? Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrän kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet, toteaa Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. – Määrällisesti ongelmia on kutakuinkin saman verran kuin ennen. 10–15 vuoden aikana ehkä tyttöjen masennusoireilu on vähän lisääntynyt. Marttusen mukaan lähetteiden määrässä on näkynyt kasvua jo reilun kymmenen vuoden ajan. Hän arvioi, että taustalla on kulttuurin muutos: nuoret hakeutuvat herkemmin hoitoon kuin aikaisemmin. – Tämä on myönteinen asia. Silloin, kun on hätä, haetaan apua, eikä siihen liity enää niin suurta kynnystä. Samaa mieltä on Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatriasta vastaava ylilääkäri Matti Kaivosoja. – Todennäköisesti onkin niin, että nykyään apua saavat sellaiset potilaat, jotka ennen jäivät hoitamatta, Kaivosoja sanoo. Yle / Orna Ben Lulu "Kouluterveydenhuoltokin tarvitsee psykiatrisia hoitajia" Nuoret ovat siis oppineet hakemaan apua, mutta ongelmia koituu siitä, että palveluja ei ole saatavilla riittävästi. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan psykiatriselle poliklinikalle on saatu lisää hoitajia, mutta psykiatriapula jarruttaa lääkäreiden palkkaamista. Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen näkisi mielellään enemmän mielenterveyspalveluita myös terveydenhuollon perustasolla, eli esimerkiksi terveyskeskuksissa ja kouluterveydenhoidossa. – Jos kouluissa olisi psykiatrisia erikoissairaanhoitajia, oireiluun pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhain. Sillloin ongelmia on helpompi hoitaa, ja esimerkiksi masennus ei ehkä kehittyisi vakavaksi masennukseksi. Tällöin potilas ei välttämättä päätyisi ollenkaan erikoissairaanhoitoon, Marttunen toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vankilasta tuli kylän ja koko Vaalan sydän, nyt sen kohtaloa on kärvistelty jo 10 vuotta – selviääkö pian, miten käy Pelson?

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 23 - 10:36
Mistä on kyse?
  • Esitys Pelson kohtalosta tulee todennäköisesti oikeusministerille näinä päivinä. Sen jälkeen se menee eduskunnan käsittelyyn keväällä.
  • Vankilalla on iso merkitys Vaalan kunnalle.
  • Vankila on suurin työnantaja Vaalan kunnassa. Työntekijöitä on noin 90.
  • Osa työntekijöistä kulkee muualta kuten Paltamosta, Kajaanista ja Kuusamosta.
Aamu on vielä pimeä ja hiljainen puoli kuuden aikaan Paltamossa, mutta Reijo Alakurtti on kodissaan jo täydessä vauhdissa. Mies pakkaa kassinsa valmiiksi aamupalan päätteeksi ja on valmis lähtemään kohti työpaikkaansa. – Tästä on tunnin ajomatka Pelson vankilaan ja illalla sitten sama kotiin. Minua ei matkan pituus haittaa, sillä olen sen verran aamuvirkku. Pelson vankila sijaitsee naapurimaakunnan puolella Vaalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Työssäkäynti toisessa maakunnassa ei Alakurttia haittaa, sitä hän ei ole tullut edes miettineeksi. – Oikeastaan minulle työpaikan sijainnilla ei ole väliä. Nyt sitä ehtii kotoa lähtiessään jo tunnin verran pohtia työtehtäviä. Vastaavasti illalla autossa miettii, mitä kaikkea sitä vielä ehtii kotona tehdä. Vankila on suljettu laitos (Rikosseuraamuslaitos), johon sijoitetaan vankeja pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen alueelta. Matkalaisia riittää Pelson vankila on Vaalan kunnan suurin yksittäinen työpaikka, työntekijöitä on noin 90. Osalla työntekijöistä työmatka on pidempi kuin Reijo Alakurtilla, jonka työpäivälle matkoineen kertyy mittaa 11 tuntia. Kauimmaiset työntekijät ovat Kuusamosta, Kajaanista ja Oulusta. Toki töissä on vaalalaisiakin, sanoo vs. kunnanjohtaja Ari Niskanen. – Ensin syntyi Pelson vankila ja sitten sen ympärille rakentui Pelson kylä. Kylälle on muuttanut vankilan työntekijöitä, kylä saa elinvoimaisuutensa vankilasta. Toki vankilan työntekijöitä asuu Vaalassa muuallakin kuin Pelsolla. Viimeiset 10 vuotta Pelson vankilan kohtalo on ollut oikeastaan koko ajan kysymysmerkki, mikä näkyy kylällä, murehtii Niskanen. – Kun tulevaisuus on epävarma, ihmisiä on alkanut myös muuttaa pois kylältä. Suuri työnantaja paitsi antaa elinvoimaa, nyt myös syö sitä. Kun tulevaisuus on epävarma, ihmisiä on alkanut myös muuttaa pois kylältä. Ari Niskanen Vankila ei ole pelkästään iso osa Pelson kylää vaan myös koko kuntaa. Yhdeksän prosenttia Vaalan alueella olevista työpaikoista on vankilan työpaikkoja ja joka kuudes Vaalassa työssä käyvistä on töissä vankilassa. Mutta vankilan merkitys Vaalalle näkyy muussakin kuin työpaikoissa. – Sieltä kertyvät verotulot ovat niin isoja, että mikäli vankila lakkautettaisiin, ei sen tuomia verotuloja saataisi mistään kokoon moneen vuoteen, Niskanen toteaa. Kalevan mukaan oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) Rikosseuraamuslaitoksen esitys siitä, mitä Pelsolle tapahtuu, tulee todennäköisesti tämän viikon alussa. Vaihtoehtoina ovat Pelson ja Oulun vankiloiden kunnostaminen tai uuden vankila rakentaminen Ouluun. Päätös Pelson vankilan kohtalosta tehdään tänä keväänä eduskunnassa. Olipa päätös mikä tahansa, se tarvitaan. – Sitten epävarmuus on ohi. Toisaalta vankila on Vaalalle elintärkeä työpaikkoineen ja kerrannaisvaikutuksineen. Jos vankila viedään, edessä olisi poismuuton lisääntyminen ja sitä kautta palveluiden uudelleen pohtiminen, Niskanen sanoo. Ohjaajalla riittää haastetta Reijo Alakurtti aloitti työt Pelsolla sahan työnjohtajana. Saha lakkautettiin vuonna 2008 ja Alakurtin työnkuva muutettiin ohjaajaksi. Samalla tehtäväkenttä laajeni, sillä ohjaajana Alakurtti on tekemisissä niin vankien ongelmien kuin tulevaisuudenrakentamisenkin kanssa. – Suunnilleen puolet on päihdetyötä ja toinen puoli sitten koevapauteen valmistelevaa työtä. Päihdetyössä on sekä ryhmä- että yksilötapaamisia vankien kanssa. – Perinteinen viina on saanut rinnalleen huumeet ja sekakäytön. Huumeongelma alkaa olla yhtä yleinen kuin alkoholiongelma. Vastapainoa päihdetyölle tulee koevapauksien järjestelystä. Alakurtti on yhteydessä työnantajiin, mikäli vangilla on työpaikka. Jos vangilla ei ole töitä, sitten yhteydenpitoa tehdään työvoimaviranomaisten kanssa. Pelson vankilan kohtalon on epäselvä, mutta Alakurtti ei pohdi kunnan kohtaloa vaan työpaikkaansa. – Tämä on ollut hyvä paikka tehdä oma työura. Sitä on kohta takana 30 vuotta. Eläkkeelle pääsisin heinäkuussa, mutta olen ajatellut jatkaa vielä pari vuotta.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Talven pakkasennätys rikkoutui Muoniossa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 23 - 06:07

Talven pakkasennätys on mennyt rikki Lapissa, Muoniossa. Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että pakkasennätys -34,6 astetta paukkui Muoniossa tiistain vastaisena yönä. Lukema mitattiin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla Muonion kirkonkylässä. Yön aikana pakkasennätyksiä on tehty monin paikoin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Ylivieskassa elohopea vajosi -29,7 asteeseen, ja Jyväskylässäkin pakkasta oli -22 astetta. Kuluvan talven edellinen pakkasennätys -33,5 kirjattiin 7. joulukuuta Inarissa, Väylän kylässä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylen aluetoiminta uudistuu – yhteisiä iltapäivälähetyksiä ja lisää toimittajia kentällä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 22 - 16:29
Mistä on kyse?
  • Ylen aluetoiminta uudistuu seuraavien kahden vuoden aikana.
  • Yle aloittaa maaliskuun alussa alueelliset radion iltapäivälähetykset Kaakkois-Suomessa ja Lounais-Suomessa.
  • Toimittajien ja kuvaajien määrä lisääntyy ihmisten parissa.
Ylen suomenkielinen aluetoiminta uudistuu merkittävästi kahden vuoden aikana. Uutta toimintatapaa pilotoidaan maalis-toukokuussa Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen toimituksissa. Yle siirtää toimittajia ja kuvaajia yhä enemmän kenttätyöhön eli ihmisten pariin. Uudistus koskee televisiota, radiota ja verkkoa. Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko kertoo, että tavoitteena on tarjota aiempaa vaikuttavampaa sisältöä. – Entistä liikkuvammat toimittajat tuottavat sekä maakunnallista että valtakunnallista sisältöä kattavasti kaikkialta Suomesta, sanoo Jyri Kataja-Rahko. Yhteiset iltapäivälähetykset alkavat Lounais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa aloitetaan maaliskuun alussa alueelliset iltapäivälähetykset radiossa. Yle Turku ja ja Yle Pori tekevät yhteisen lähetyksen. Samoin Yle Lappeenranta ja Yle Kotka tekevät yhteistä iltapäivälähetystä. Radion aamulähetykset ja aina puolelta kuultavat uutiset jatkavat maakunnallisina entiseen tapaan. – Alueellinen iltapäivä sisältää mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja puheenaiheet. Maakunnallisissa aamuissa keskitymme entistä enemmän täysin paikallisiin asioihin ja ilmiöihin, sanoo Kataja-Rahko. Uudesta toimintatavasta kerätään palautetta ja sen perusteella jatketaan aluetoiminnan kehittämistä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylen aluetoiminta uudistuu – yhteisiä iltapäivälähetyksiä ja lisää toimittajia kentällä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 22 - 16:29
Mistä on kyse?
  • Ylen aluetoiminta uudistuu seuraavien kahden vuoden aikana.
  • Yle aloittaa maaliskuun alussa alueelliset radion iltapäivälähetykset Kaakkois-Suomessa ja Lounais-Suomessa.
  • Toimittajien ja kuvaajien määrä lisääntyy ihmisten parissa.
Ylen suomenkielinen aluetoiminta uudistuu merkittävästi kahden vuoden aikana. Uutta toimintatapaa pilotoidaan maalis-toukokuussa Kaakkois-Suomen ja Lounais-Suomen toimituksissa. Yle siirtää toimittajia ja kuvaajia yhä enemmän kenttätyöhön eli ihmisten pariin. Uudistus koskee televisiota, radiota ja verkkoa. Ylen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko kertoo, että tavoitteena on tarjota aiempaa vaikuttavampaa sisältöä. – Entistä liikkuvammat toimittajat tuottavat sekä maakunnallista että valtakunnallista sisältöä kattavasti kaikkialta Suomesta, sanoo Jyri Kataja-Rahko. Yhteiset iltapäivälähetykset alkavat Lounais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa aloitetaan maaliskuun alussa alueelliset iltapäivälähetykset radiossa. Yle Turku ja ja Yle Pori tekevät yhteisen lähetyksen. Samoin Yle Lappeenranta ja Yle Kotka tekevät yhteistä iltapäivälähetystä. Radion aamulähetykset ja aina puolelta kuultavat uutiset jatkavat maakunnallisina entiseen tapaan. – Alueellinen iltapäivä sisältää mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja puheenaiheet. Maakunnallisissa aamuissa keskitymme entistä enemmän täysin paikallisiin asioihin ja ilmiöihin, sanoo Kataja-Rahko. Uudesta toimintatavasta kerätään palautetta ja sen perusteella jatketaan aluetoiminnan kehittämistä.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä