Kanta-alueen uutisia

Pienissä kunnissa alkoi syntyä sitä enemmän vauvoja, mitä suurempi summa siitä maksetaan – yhdestä lapsesta jopa 10 000 euron tienestit

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 8 - 18:44
Mistä on kyse?
  • Miehikkälä suunnittelee korottavansa vauvarahan 10 000 euroon.
  • Kuntaan halutaan houkutella lisää nuoria perheitä.
  • 10 000 euron vauvarahaa on maksanut myös keskipohjalainen Lestijärven kunta.
  • Lestijärvellä syntyvyys on viime vuosina noussut.

Kymenlaaksolainen Miehikkälä suunnittelee hulppeaa vauvarahaa perheille.

Ensi vuodesta lähtien kunnassa alettaisiin maksaa jokaiselle syntyvälle lapselle yhteensä 10 000 euron summaa, joka kertyisi lapsen kymmenen ensimmäisen elinvuoden ajan. Summa maksettaisiin tuhannen euron erissä sillä edellytyksellä, että lapsi ja vanhempi ovat kunkin vuoden alussa kunnassa kirjoilla.

Kaksi viime vuotta kunnan maksama vauvaraha on ollut 3 000 euroa. Sitä ennen vauvaraha oli Miehikkälässä 1 000 euroa.

– Silläkin on ollut jo vaikutusta. Alimmillaan syntyvyys oli kuusi lasta ja siitä on tultu jo ylöspäin. Jos summalla on jonkinlaista vaikutusta syntyvyyteen, niin kyllä se puoltaa paikkaansa, Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen sanoo.

Tällä hetkellä Miehikkälässä syntyy noin kymmenen lasta vuosittain. Kuntaan halutaan vauvarahan turvin houkutella lisää nuoria perheitä.

– Toivoisin, että vuosittain syntyisi 20–30 lasta. Se olisi ihan hyvä ikäluokka Miehikkälän kokoisessa kunnassa, kunnanjohtaja Arto Ylönen sanoo.

Itärajalla Kaakkois-Suomessa sijaitsevassa Miehikkälässä on noin 2 000 asukasta. Ikärakenne on vanhusvoittoinen.

Miehikkälällä on käytössä muitakin kannustimia nuorten houkuttelemiseksi kuntaan. Kunta maksaa myös 4 000 euron avustusta 18–39-vuotiaille ensiasunnon ostajalle.

Kunta haluaa myös viestiä perheille, että palvelut ovat muutoinkin kohdillaan. Kuntaan on hiljattain valmistunut uusi koulukeskus.

Lestijärvellä syntyvyys nousi

Miehikkälä nousee 10 000 vauvarahallaan keskipohjalaisen Lestijärven rinnalle. Lestijärvi on maksanut yhtä suurta vauvarahaa vuodesta 2012.

– Idea on Lestijärveltä. Siellä vauvarahalla on onnistuttu lisäämään syntyvyyttä, Ylönen tietää.

Lestijärvi on ollut maan suurin syntymän tukija maksaessaan 10 000 euron vauvarahaa.

Vuonna 2012 Lestijärvellä syntyi vain yksi lapsi, mutta seuraavana jo 14. Kolmena seuraavana vuonna lapsia syntyi yhteensä 28 eli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Kunta tulkitsikin vauvarahan pysäyttäneen väestökadon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maa järisi keväällä 2016 paljon rajummin kuin viime yönä, mutta ennätyslukemat jäivät ruotsalaisten nimiin

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 8 - 16:56
Mistä on kyse?
  • Oulun seutua ravisteli maanjäristys perjantaiaamuna heti puolen yön jälkeen
  • Maanjäristys oli yksi kovimmista 2000-luvulla
  • Perämeren alueella maanjäristykset selittyvät tyypillisesti jääkauden jälkeisellä maannousulla

Oulun eteläpuolella Lumijoella perjantaina aamuyöllä sattunut maanjäristys on osoittautunut yhdeksi voimakkaimmista Suomen mittaushistoriassa. Seismologi Hanna Silvennoinen Oulun yliopiston geofysiikan observatoriosta arvioi, että sen magnitudi oli 3,2. Voimakkuus tarkentunee vielä lähipäivinä eri lähteitä vertailemalla.

– Suomen mittakaavassa tämä on aika kova luku. Seitsemäntoista vuotta on kulunut siitä, kun viime kerran on kolme magnitudia ylittynyt Suomessa, Hanna Silvennoinen sanoo.

Monen tuoreessa muistissa on vielä Perämeren alla maaliskuussa 2016 sattunut maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 4,6. Se rekisteröitiin Ruotsiin, sillä järistyksen keskus sijaitsi meren alla Ruotsin aluevesillä, lähempänä Luulajaa kuin Raahea.

– Ruotsin puolella mitattu Perämeren maanjäristys olisi Suomen puolella ollut suurin koskaan rekisteröity.

Suomessa on 2000-luvulla kirjattu 44 maanjäristystä, jotka ovat olleet magnitudiltaan yli kahden.

Numeron nousu asteikolla moninkertaistaa energiamäärät

Silvennoinen muistuttaa, että magnitudiaseteikolla yhden numeron nousu aina kymmenkertaistaa maanjäristyksessa vapautuvan energiamäärän edelliseen lukuun verrattuna.

– Yhden numeron muutos tarkoittaa siten jo aika suurta muutosta järistyksen voimakkuudessa, Silvennoinen alleviivaa.

Tuorein maanjäristys ei aiheuttanut mainittavampia vahinkoja. Hanna Silvennoisen mukaan vahinkoihin vaikuttaa etenkin sen tarkka sijainti, esimerkiksi suoraan kaupungin alla vahinkoja syntyy helpommin kuin maaseudulla. Suoraan Oulun alapuolella esimerkiksi magnitudi viisi saattaisi jo aihauttaa vahinkoja.

2000-luvulla voimakkaimmat maanjäristykset on rekisteröity Perämeren ympäristössä. Esimerkiksi Koillismaalla magnitudiltaan kahden järistyksiä on havaittu vuosittain. Korkein mittaus on Kuusamosta vuodelta 2000, magnitudiltaan 3,5.

– Tärkein selittäjä maanjäristyksille tälllä alueella on jääkauden jälkeinen maan kohoaminen, joka lisää jännitteitä maaperään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Anne, 24, on vähävarainen, ja joulun onnistuminen on toisten hyvän tahdon varassa - "Mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 8 - 11:48
Mistä on kyse?
  • Joulun aikaan monet vähävaraiset perheet kaipaavat lahjoituksina esimerkiksi lahjoja ja jouluruokaa.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kempeleen paikallisyhdistys jakaa ruokaa joka päivä, myös jouluna.
  • Jouluapua voi tarjota esimerkiksi Hyvä Joulumieli -keräyksen tai MLL:n paikallisyhdistysten kautta.

Mikä tekee joulun? Useille siihen kuuluu ainakin hyvä ruoka ja lahjat. Paitsi silloin, kun ei ole rahaa. Silloin joulu tarkoittaa pahimmillaan stressiä, surua ja ahdinkoa.

Kempeleläinen 24-vuotias yksinhuoltajaäiti Anne kertoo, että joulu on heille arkipäivä muiden joukossa. Kun rahasta on tiukkaa, ei jouluun ole mahdollisuutta panostaa.

Anne hakee kerran viikossa ruokaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kempeleen paikallisyhdistyksen järjestämästä ruokajaosta. Sieltä hän sai esimerkiksi jouluksi parempaa lihaa.

Antti Heikkilä hakee kempeleläisten kauppiaiden lahjoittamaa ruokaa muutaman kerran viikossa ja jakaa ne vähävaraisille.Marko Siekkinen / Yle

Joululahjat hankitaan kirpputoreilta tai pyydetään lapsen isovanhemmilta ja kummeilta. Joulun tuntua haetaan vierailemalla.

– Käymme jouluisin lapsen isovanhemmilla, ja siellä joulu näkyy onneksi enemmän. Askartelemme myös itse joulukoristeita kotona, se on mukavaa puuhaa. Ja halpaa.

Halpuus on tärkeää. Etenkin jos elää kädestä suuhun, niin kuin Anne kertoo perheensä tällä hetkellä tekevän.

– Kaikki menee, mikä tulee, nainen toteaa.

70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Liisa Partio

Sossupummi ja laiskamato. Nämä ovat sanoja, joita Annen mukaan vähävaraisista kuulee käytettävän. Nainen toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kuka tahansa saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan toisen apua.

Tällaisten asenteiden vuoksi Anne haluaa esiintyä jutussa pelkällä etunimellään.

– Kyllä minä itse mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta. Fyysisen kuntoni vuoksi en tällä hetkellä voi olla palkkatyössä, mutta käyn kuntouttavassa työtoiminnassa. Toivon, että tilanteeni on tulevaisuudessa parempi.

Työssäkäyvien avuntarve kasvanut

Annen lisäksi noin 175 kempeleläistä perhettä saa päivittäin ruoka-apua MLL:n Kempeleen paikallisyhdistykseltä. Viimeisen kahden vuoden ajan paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät ovat jakaneet paikallisilta kaupoilta saatua ruokaa omista kodeistaan.

–Avunpyynnöt lisääntyvät huomattavasti etenkin näin joulun aikaan, MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi kertoo.

Liisa Lumijärvi kertoo, että MLL:n kautta voi lahjoittaa esimerkiksi joululahjoja ja jouluruokakasseja vähävaraisille perheille.Marko Siekkinen / Yle

Etenkin pienituloisten työssäkäyvien ja sairastumisen takia työkunnon menettäneiden osuus avuntarvitsijoissa on Lumijärven mukaan kasvanut.

– Myös niitä on yllättävän paljon, jotka ovat ostaneet esimerkiksi hometalon ja velkaa pitää maksaa kahdesta talosta.

Tällaisissa perheissä joulun valmisteluihin liittyy Lumijärven mukaan usein melko ikäväkin sävy. Kun kuukautta ennen joulua pitäisi yrittää miettiä, mistä lapsille lahjat tai saadaanko joulupöytään ruokaa.

Apua voi tarjota muulloinkin kuin jouluna

Suomessa 100 000 lasta elää tällä hetkellä vähävaraisissa perheissä, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio kertoo. Näille perheille taloudelliset ongelmat korostuvat etenkin jouluisin.

– Kun vuoden aikaan joudutaan tinkimään niin monesta asiasta, voi joulun laittokin olla sellaista, että joutuu miettimään onko rahaa esimerkiksi kinkkuun tai suklaaseen.

Hyvä Joulumieli -keräys (Hyvä Joulumieli) on auttanut vähävaraisia perheitä jouluisin viimeisen 20 vuoden aikana. Keräyksen ansiosta 30 000 perhettä saa tänä vuonna 70 euron arvoisen lahjakortin ruokakauppoihin.

– 70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Se on aika iso ja mukava yllätys, jolla voi hankkia joulupöytään jotain herkkujakin. Tai ainakin mennä ostoksille niin, ettei tarvitse jatkuvasti miettiä montako euroa ostoksista tulee yhteensä.

Lahjakorttien tuoma apua on ollut monelle perheelle suuri. Partion mukaan heidän saamansa palautteet ovat saaneet hänetkin herkistymään.

– Useiden ihmisten palaute on ollut sellainen, että te pelastitte jouluni. Moni lahjakortin saaja on myös kertonut, että heti kun oma talous vähän koheni, on hän siitä lähtien itse joka vuosi osallistunut keräykseen.

.

Esimerkiksi Joulupuu-keräyksen kautta voi antaa joululahjoja lapsille, jotka ovat huostaanotettuna, sijaisperheessä tai vähävaraisesta perheestä.Henrietta Hassinen / Yle

Liisa Lumijärvi kertoo, että monia ruoanjaossa käyminen hävettää. Sen vuoksi jotkut ihmisistä haluavat hakea ruokaa ilta-aikaan tai lähettävät esimerkiksi jonkun ystävänsä omasta puolestaan hakemaan ruokaa.

– Joillakin asenteet vähävaraisia kohtaan ovat huonoja, eivätkä ihmiset halua leimaantua. Kempele on myös pieni paikka, missä kaikki tietävät toisensa.

Perusdiakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin. Satu Saarinen

Ruokajaon merkitys on Annen mukaan äärettömän suuri hänen perheelleen. Ilman sitä ei montaakaan asiaa enää voisi ostaa uutena. Niin kuin ei ikävä kyllä tälläkään hetkellä.

– Olen etsinyt itselleni kirpputorilta lämpimämpää talvitakkia, mutta en ole sitä vielä löytänyt. Minulla ei ole varaa ostaa sitä uutena.

Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa automaattisesti myös lapsiin. Anne on kuitenkin sitä mieltä, että omalla asenteella on suurin merkitys.

– Jos sinulla on vähän rahaa, niin sitten elät sen mukaan. Mutta ikinä ei saa tinkiä siitä, että lapsella on ruokaa pöydässä. Vaatteet hankitaan kirpputorilta ja lahjaksi toivotaan isompia asioita, kuten ulkovaatteita ja tavaroita.

Henkistäkin tukea kaivataan

Myös seurakunnilta saa apua, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Seurakunnat järjestävät Oulun tuomikirkkoseurakunnan tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan vähävaraisten joulujuhlia ja ruokailuja.

– Taloudellista apua oman joulun laittamiseen on tietenkin mahdollista saada myös diakoniatyön kautta.

Seurakunnat järjestävät vuosittain jouluruokailuja vähävaraisille. Satu Saarinen kertoo, että Oulussa ne ovat olleet joka vuosi täynnä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Taloudellisen avun lisäksi moni kaipaa Saarisen mielestä myös henkistä tukea. Hänen mukaansa jouluna koetaan usein painetta viettää idyllistä perhekeskeistä juhlaa ja jos oma elämäntilanne ei ole kovin idyllinen, voi keskusteluavulle olla kovakin tarve.

Seurakuntien jouluruokailut ovat Saarelan mukaan aina täynnä. Tämän vuoden paikat ruokailuun ovat jo menneet. Saarela kertoo, että etenkin keskustan alueella avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut ja kohderyhmä muuttunut.

– Perusdiakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin.

Äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten sairastuminen, avioero tai velkaantuminen ovat Saarelan mukaan yleisimpiä taloudellisiin ongelmiin johtavia syitä, joita hän on kohdannut työnsä kautta.

– Jos ihminen kaipaa apua, kannattaa hänen ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Sieltä varmasti löytyy apua.

Joulu on lasten juhla

Kempeleen paikallisyhdistys auttaa perheitä ruoan saamisessa. Kuka tahansa voi auttaa vähävaraisia perheitä joulun aikaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä omaan MLL:n paikallisyhdistykseensä (MLL).

– Meiltä voi esimerkiksi kysyä, että minkä ikäiselle lapselle voi hankkia lahjan tai ostaa lahjan joka sopii monen ikäiselle. Myös ruokakassit ja lahjakortit ruokakauppaan ovat sellaisia, mitä me voimme jakaa eteenpäin.

Liisa Partio korostaa, että apua voi tarjota monella eri tavalla. Ja muulloinkin kun jouluna.

– Jos on esimerkiksi omien lasten kanssa lähdössä elokuviin, niin joskus voisi kysyä vähävaraisemmankin perheen lasta mukaan. Ja jos omassa perheessä jokin lelu, vaate tai urheiluväline jää tarpeettomaksi, on hyvä kysyä, että tarvittaisiinko näitä teillä.

– Ja ettei ainakaan suhtauduta ihmisen taloushankaluuksiin niin, että hän olisi jotenkin itse syypää siihen, koska näinhän se ei useinkaan ole

Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on. Anne

Joulu on Lumijärven mielestä etenkin lasten juhla. Hän sanoo, että perheet haluaisivat tietenkin laittaa lapsille joulua ja tarjota jotain ekstraa, vaikka siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Myös yksinhuoltajaäiti Anne on samaa mieltä.

– Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on.

Annelle tärkeintä joulussa on kuitenkin asiat, joita ei rahalla saa.

– Läheisyys, rauhallisuus, yhteinen tekeminen ja rakkaus.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maanjäristyksen pelästyttämä Pia Viitala: "Joka puolella kuului hirveä jytinä ja luulin, että talo rymähtää"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 8 - 11:22

Oululainen Pia Viitala oli juuri muuttanut perheensä kanssa uuteen kotitaloon, kun kaupungin eteläpuolella Lumijoella sattunut maanjäristys yllätti hänet pahanpäiväisesti.

Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin.

– Purin juuri viimeisiä muuttolaatikoita ja olin sitten menossa nukkumaan, kun joka puolelta kuului hirveä jytinä.

Astiat helisivät ja lamput heiluivat.

– Joka puolella kuului hirveä jytinä ja luulin, että talo rymähtää.

Pia kertoo pelänneensä, että vastarakennettu omakotitalo romahtaa.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tässä ollutkaan hyvin tehty näitä perustuksia, Pia nauroi perjantaiaamuna.

Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei tässä ollutkaan hyvin tehty näitä perustuksia. Pia Viitala

Talo pysyi kuitenkin kasassa. Viitala meni tämän jälkeen katsomaan ikkunasta ulos, näkyisikö jyrinän aiheuttajaa, esimerkiksi talon ohitse kulkenutta isoa rekkaa.

Vakuutusehdot alkoivat mietityttää

Mitään renkaan jälkiä ei kuitenkaan näkynyt.

– Yöllä ryminän syy jäi epäselväksi.

Aamulla Piia Viitala kuuli, että kyseessä oli ollut maanjäristys.

Pelottiko?

– Ei, olin lähinnä ihmeissäni. Järistys kesti kuitenkin useamman sekunnin. Maanjäristys ei käynyt mielessäkään.

Pia Viitala luuli jytinää ensin ison rekan aiheuttamaksi.

Pia Viitala aikoo perjantaina ensi töikseen tarkistaa, mitä hänen ottamansa vakuutus sanoo luonnonkatastrofeista.

Lue lisää öisestä järistyksestä:

Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti"

Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen"

Elävä arkisto: Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 8 - 09:30

Seismologian instituutin mukaan Limingan ja Lumijoen alueella torstain ja perjantain välisenä yönä sattuneen maanjäristyksen voimakkuus oli 3.0. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen ensitietojen perusteella voimakkuus olisi ollut 3.5.

Joka tapauksessa vastaavia järistyksiä ei satu Suomessa läheskään joka vuosi: edellinen kolmosella alkava järistys oli syyskuussa 2000, tuolloin Kuusamossa.

– En käyttäisi sanaa poikkeuksellinen, mutta harvinaisia nämä ovat ehdottomasti, kuvailee seismologi Jari Kortström.

Korströmin mukaan Perämeri on seismologisesti aktiivista aluetta, joskin isot järistykset painottuvat tyypillisesti merelle ja Ruotsin puolelle. Suomessa toinen aktiivinen alue sijaitsee Kuusamon seudulla.

Vaikka tilastoista piirtyy kuva todennäköisyyksistä, on mahdotonta sanoa etukäteen, missä ja milloin järistyksiä sattuu. Sen pystyy toteamaan melko varmasti, ettei Suomessa ole odotettavissa vakavaa tuhoa aiheuttavaa järistystä.

– Viimeöistä suuremmat ovat mahdollisia. Jos magnitudi on neljän luokkaa, voi jo tapahtua lieviä vaurioita rakennuksille, sanoo Kortström.

Seismologian instituutti rekisteröi Suomessa vuosittain tyypillisesti muutamia kymmeniä maanjäristyksiä. Havainnoista voi ilmoittaa verkosta löytyvällä lomakkeella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Herätys: Lähi-idässä pelätään "raivon päivää", maa järisi Oulun seudulla, Yle selvitti elokuvien rahavirtoja

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 8 - 07:20
Palestiinalaisalueilla varaudutaan levottomuuksiin

Palestiinalaisten odotetaan jatkavan tänään mielensoituksia, joiden syynä on presidentti Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Palestiinalaisjärjestö Hamas on julistanut perjantain ”raivon päiväksi” ja kutsuu ihmisiä uuteen kansannousuun.

Mielenosoittajien ja Israelin turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa on loukkaantunut ainakin 31 palestiinalaista Länsirannalla ja Gazassa. Myöhään torstaina Israelin hävittäjät ja panssarivaunut iskivät kahteen kohteeseen Gazassa.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu tänään hätäkokoukseen keskustelemaan Trumpin päätöksestä.

Maanjäristys säikäytti Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoelta itään tapahtui yöllä maanjäristys. Se vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin puoli yhden aikaan. Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5, ja sen keskus sijaitsi noin 10 kilometrin syvyydessä. Pelastuslaitokselle tuli järistyksestä useita soittoja, mutta ei varsinaisia pelastustehtäviä.

Yle Uutisgrafiikka "Päätieverkkoa ja muita teitä ei voi laittaa vastakkain"

Nelostie on kuin Suomen selkäranka, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreesta selvityksestä. EK paneutui tieliikenneväylien merkitykseen. Perinteinen kaupunki–maaseutu-asettelu ei päde tieverkon suhteen, painottaa professori Jorma Mäntynen: Alempaa tieverkkoa ja päätieverkkoa ei voi laittaa vastakkain.

Miikka Miinala / Yle Kenelle elokuvien julkinen raha valuu?

Kotimainen elokuva rahoitetaan elokuvasäätiön tuella, mutta kuka korjaa potin? Yle Uutiset selvitti, ketkä elokuvaohjaajat ja -tuottajat ovat menestyneet julkisen rahan saajina kymmenen viime vuoden aikana. Mukaan on laskettu myös Yleisradion rahoitus. Yle ostaa elokuvien esitysoikeuksia.

Ismo Pekkarinen / AOP Viikonloppu on tuulinen ja sateinen

Sää on vuodenaikaan nähden lauhaa, kertoo Ylen meteorologi Elina Lopperi. Viikonloppuna sataa päivittäin, pohjoisessa lunta ja etelässä vettä. Lämpötila vaihtelee etelän muutamasta plusasteesta Lapin kymmeneen pakkasasteeseen. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 8 - 02:36

Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoella on tapahtunut maanjäristys.

Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5 ja sen keskus sijaitsi Liminganlahden rannan tuntumassa eli viisi kilometriä itään Lumijoelta, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Maanjäristyksen keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä.

Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin.

Alueen asukkaat ovat kertoneet kokemuksiaan yöllisestä maan vavahtelusta Twitterissä.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tuli tapahtuneen jälkeen useita soittoja asukkailta, mutta tehtäviä pelastuslaitokselle ei järistyksestä ainakaan toistaiseksi ole koitunut.

– Maa järisi selkeästi pari kertaa muutaman sekunnin välein, kertoo päivystävvä palomestari Marko Hottinen.

Pelastuslaitos sijaitsee Oulun keskustassa eli noin 20 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta.

– Olin työpisteeni ääressä ja tunsin, kuinka jalkojeni alla lattia tärähti voimakkaammin.

Katso tietoja Lumijoen maanjäristyksestä USGS:n sivuilta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kalevala-peitot hulmuavat pian Helsingissä – yhteinen ponnistus teki hammaslääkäristä virkkaajan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 7 - 20:15

Jaana Uusisalo ja Leena-Kaisa Hautakoski ovat yhtä hymyä. Tuhansien suomalaisten tavoin he ovat virkanneet syksyn Kalevala-peittoa. Helsingissä järjestetään lauantaina Kalevala-peittojen tuuletus, jossa tekijät ja peitot kohtaavat eduskuntatalon portailla.

– Hyvin meni. Ensinnäkin minusta tuli virkkaaja. Olen aina tehnyt käsitöitä, mutta virkkaaminen oli unohtunut parinkymmenen vuoden taakse. Nyt olen oppinut valtavasti uusia tekniikoita ja asioita. Ja sitten tämä yhteisöllisyys, se että somessa oli erilaisia ryhmiä ja yhdessä tehtiin, Jaana Uusisalo hehkuttaa.

– Mukavinta oli juuri se yhteisöllisyys. Netissä oli monenlaisia kaveriporukoita: outoja, tuttuja ja ystäviä, joiden kanssa sai päivittää kuulumisia, kertoa missä on menossa ja kysyä miten ratkaisit sen ja sen ongelman, Leena-Kaisa Hautakoski jatkaa.

Jaana Uusisalo vieraili Kalevala CALin facebook-sivulla useita kertoja viikossa hakemassa vinkkejä ja ihailemassa toisten töitä.

– Kyllä Suomessa on taitavia käsityöntekijöitä. Valmiista lankapaketeista on tehty upeita väriyhdistelmiä ja lisäksi on käytetty omaa luovuutta. Tuntui, että "ei, mä kuolen", kun näin toinen toistaan ihanampia peittoja. Niin hienoja Kalevala-peittoja ja miten niitä on kuvattu erilaisissa miljöissä. Oikein mietitty viimeiseen asti se lopputulos, Jaana Uusisalo hehkuttaa.

– Ne ovat sykähdyttäviä. Toisten käsitöiden katsominen ja seuraaminen netissä on loputon projekti. On mukava katsoa, kuinka taitavia ihmiset ovat oikeasti tekemään ja suunnittelemaan, Leena-Kaisa Hautakoski myötäilee.

Pohjan AkkaKalle Niskala / Yle

Leena-Kaisa Hautakoski aloitti Kalevala-peiton tekemisen elokuun lopussa, Jaana Uusisalo muutama viikko myöhemmin.

– Aluksi olin 4–5 palaa jäljessä, joten ajoin ensin aikataulun kiinni. Sen jälkeen olin koko ajan reaaliajassa. Siskon kanssa teimme paloja melkein yhtä matkaa. Kun illalla aloitti virkkaamisen, pala oli illan myöhäisinä tunteina valmis ja sunnuntaiaamu oli loistavaa aikaa virkata. Jaana Uusisalo kertoo.

Kahta peittoa virkannut Leena-Kaisa Hautakoski ahkeroi paloja kotona, junassa ja lentokoneessa.

– Oli mukavaa, kun oli mielekästä tekemistä myös matkalla. Kotona taas tuli katsottua kaikenlaisia sarjoja televisiosta.

Sotkan munat levisivät lentokoneeseen

Kalevala-peittoon kuuluu 24 erilaista palaa. Sen on suunnitellut Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi 19 suomalaista suunnittelijaa. Projektin aikana peitosta julkaistiin viikoittain kaksi ruutua, jolloin kaikki virkkasivat yhtäaikaa. Lisäksi oli bonuspaloja.

Jaana Uusisalon suosikit olivat Marjatta, Pohjan Akka ja Sotkan pesä.

– Tykkäsin myös Pohjolan väestä. Siinä oli marjateema. Väristä riippuen marjat voivat olla puolukoita, mustikoita tai lakkoja.

Leena-Kaisa Hautakoski piti Isosta tammesta ja Kanteleesta. Sen sijaan Sotkan pesä olisi voinut jäädä väliin.

– Tein sitä lentokoneessa. Välillä munat olivat pitkin lentokoneen lattiaa. Tuli tunne, että tätä ruutua en toiseen peittoon tee, vaan korvaan sen bonuspalalla.

Jaana Uusisaloa vaikeuksissa auttoivat videot.

– Joissakin paloissa oli haastetta niin, että sai purkaa muutaman kerran. Toisaalta virkkaaminen on neulomiseen verrattuna kätevää, kun ei tarvitse noukkia silmukoita takaisin vaan voi jatkaa siitä, mihin on purkanut, vaikka Jaana Uusisalo toteaa.

Leena-Kaisa Hautakosken toisesta peitosta puuttuu vielä 8 palaa.Kalle Niskala / Yle Väinämöinen vei aikaa

Leena-Kaisa Hautakosken mielestä suurin työ oli saada 24 palasta samankokoiset ja liittää ne yhteen.

– Suurimman ja pienimmän ruudun kokoero oli 2 senttiä. Ratkaisin ongelman ostamalla kaupasta eristelevy-Finnfoamia ja piirsin siihen ruudukon suurimman palan mukaisesti. Sen jälkeen pingotin palat kiinnittämällä ne eristelevyyn nuppineuloilla ja kostuttamalla ne.

Liitoksessa harmaita hiuksia aiheutti sylissä olevan peiton suuri koko.

– Väinämöinen-liitos on kaunis, mutta työläs. Reunaan tehdään seitsemän kierrosta. Kierrokset ovat aika pitkiä ja kaksi viimeistä on melkein pylväitä niin, että kyllä siinä sai aika kauan tikuttaa. Itse käytin sellaista tekniikkaa, että tein Kalevala-peittoa puoli metriä ja välissä aina muita käsitöitä ja sitten taas palasin. Näin pitkät kierrokset tulivat vähän niin kuin huomaamatta, Leena-Kaisa Hautakoski kertoo.

Leena-Kaisa käytti samaa eristelevyä myös valmiiseen peittoon.

– Ohjeen mukaan pitäisi kastella koko peitto ja sitten puristella kuivaksi. Iso, litimärkä peitto on kuitenkin haasteellinen talvisaikaan. Siinä kastuu helposti vähän laajemmastikin. Pingotin peiton levylle ja kastelin sen suihkuttamalla useamman pullollisen vettä. Sitten vain annoin kuivua, Hautakoski neuvoo.

Leena-Kaisa Hautakoski ja Jaana Uusisalo ovat lääketieteen käsityöläisiä.Petra Haavisto / Yle Lääketieteen käsityöläiset

Jaana Uusisalo ja Leena-Kaisa Hautakoski ovat ammatiltaan hammaslääkäreitä, lääketieteen käsityöläisiä. Sen lisäksi, että työ on käsityötä, työyhteisöllä on kerran kuukaudessa kokoontuva käsityökerho, jossa voi tehdä tai vain puhua käsitöistä.

– En tunne ainoatakaan kollegaa, joka ei jossain vaiheessa elämää olisi tehnyt käsitöitä. Ehkä meillä on tietty taipumus käsillä tekemiseen. Eikä se yhtään vähennä niska-hartiakuormitusta, että illalla vielä värkkää käsillään. Vastapainoksi olisi hyvä liikkua, käydä hieronnassa ja kiinnittää huomiota ergonomiaan, Jaana Uusisalo miettii.

– Projekti yhdistää. Kollegoiden lisäksi potilaiden kanssa on tullut juttua ja hyviä keskusteluita käsitöistä, Leena-Kaisa Hautakoski kertoo.

Vaikka tämän syksyn Kalevala-peittoprojekti alkaa olla lopuillaan, naisilla on jo uusia viritelmiä.

– Seuraavaksi virkkaan kummitytölle prinsessakruunun. Lisäksi huomasin, että yksi toinen yhteisövirkkausprojekti alkaa keväällä, Jaana Uusisalo kaavailee.

Myös uusi Kalevala-peitto on suunnitteilla. Tällä kertaa siitä tulee kolmivärinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mutaatio teki kokkolalaisesta kuusesta poikkeuksellisen – tiedätkö sinä, mistä erikoismuodosta on kyse?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 7 - 11:45

Kokkolassa on varjeltu pitkään poikkeuksellista kuusta. Puu on todennäköisesti geenimutaation ansiosta kasvanut erinäköiseksi kuin metsäkuuset yleensä. Puu on tavanomaista tuuheampi ja kasvaa vanhanaikaisen tikkunekun muodossa. Se näyttää siltä, kuin kuusta olisi leikattu koko sen kasvun ajan, mutta niin ei ole tehty.

Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä tietää, ettei erikoismuoto suinkaan ole ainutlaatuinen. Hän ei silti itse ole pitkän uransa aikana törmännyt vastaaviin.

Räinällä ei ole myöskään varmaa tietoa siitä, mikä kuusen erikoismuodoista on kyseessä. Puun ulkomuoto viittaisi kartiokuuseen ja oksiston kasvutapa taas pallolatva- eli tuulenpesäkuuselle tyypilliseen mutaatioon. Metsätalousinsinööri on kallistumassa tuulenpesäkuusen puoleen.

Joskus sama ilmiö näkyy männyissäkin: yksittäinen oksa tai puun latva voi olla erikoisen tuuhea, ikään kuin latvassa kasvaisi pallo. Räinän mukaan on kuitenkin harvinaista, että koko puu kasvaa tuon geenin mukaisesti.

Rekisterissä tietoja 1800 poikkeavasta metsäpuusta

Puun poikkeuksellisen tuuhea kasvu johtuu siis mutaatiosta. Kuusen erikoismuodot eroavat tavallisesta metsäkuusesta juuri kasvutavan tai vaikkapa neulasten värin perusteella. Joskus mutaatiot aiheuttavat myös hidaskasvuisuutta, ja sen takia erikoismuodot häviävät kilvassa normiyksilöille ja katoavat.

Suomessa kasvaa monien tuttujen lajien erikoismuotoja eli erikoisia kuusia, mäntyjä, koivuja ja leppiä. Ne kannattaa Luonnonvarakeskuksen mukaan jättää rauhaan ja ilmoittaa metsägeneettiseen rekisteriin. Siinä on nyt tietoja 1800 normaalista poikkeavasta metsäpuusta. Jos kyseessä on puu, jota ei ole kokoelmissa, siitä voidaan hakea oksia kasvullista monistamista varten, toteaa erikoistutkija Teijo Nikkanen Luonnonvarakeskuksesta.

Kuusi näyttää siltä, kuin sitä olisi leikattu kasvun aikana.Kalle Niskala / Yle

Metsäkuusen mutaatio on usein geneettisesti väistyvä ominaisuus. Sen takia suvullinen lisääminen eli lisääminen siemenestä on vaikeaa. Se onnistuu vain, kun erikoismuodon aiheuttavat perintötekijät ovat vallitsevia. Erikoismuodoista vain muutamassa siemenlisäystä voi edes yrittää, toteaa asiaa Metlan tilauksesta tutkinut opiskelija.

Kasvulliseen lisäämisen on monia tapoja; silmustus, pistokaslisäys, varttaminen, mikropistokaslisäys ja solukkolisäys. Näistä varttaminen on varmin, mutta vaatii eniten materiaalia ja käsityötä. Mikropistokaslisäys taas vaatii kallista laboratoriotyötä ja ammattitaitoa.

Erikoismuotoa haluttaisiin levittää hyville paikoille

Metsätalousinsinööri Ahti Räinä uskoo Kokkolan kuusen kasvaneen luontaisesta siemenestä.

– Emopuu voi olla ihan tavallisen näköinen, mutta geeni on sitten häiriintynyt. Puilla on sama juttu kuin ihmisilläkin: voi tulla jokin mutaatio, eikä kukaan tiedä, miksi se tuli juuri siihen yksilöön, vertaa Räinä.

Hän muistuttaa, että visakoivukin on vain tavalllinen rauduskoivu, ja visan muodostuminen on mutaatio. Kun visakoivusta otetaan siemen ja puuta monistetaan, 30–50 prosenttia jälkeläisistä sisältää visageenin, loput eivät. Mekaniikka on hämärän peitossa.

Kokkola on yrittänyt saada Luonnonvarakeskusta innostumaan solulisääntyjätaimien ottamisesta kuusesta. Oksien ja silmujen kautta lisäämällä puusta voisi saada kopioita. Luke ei ole vielä reagoinut toiveeseen.

Kaupunki haluaisi saada muutamia kymmeniä vastaavia puita, joilla voitaisiin kaunistaa kaupungin parhaita puistoja tai muita paikkoja, joita ei olla rakentamassa.

Harvinaista puuta on varjeltu Kokkolassa jo parikymmentä vuotta. Se on säästynyt kaatamiselta, kun poliisitaloa alettiin rakentaa ja säästetty pyörätietä linjattaessa. Joka vuosi puuta varotaan, kun kaupungintalon eteen etsitään juhlavaa joulukuusta. Tänä vuonna poikkeuskuusen edestä kaadettiin muita puita, jotta erikoismuodolle saatiin tilaa kasvaa. Räinä uskoo, ettei parempi näkyvyys ole puulle uhka.

– Kyllä aika härski pitäisi olla, että poliisitalon takapihalta kävisi kaatamassa 15-metrisen puun, nauraa Räinä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläinen vetäytyy toistaiseksi suunnitelmasta, jolla oululaisille tarjottaisiin lääkärikeskuksen palveluita julkisten palvelujen hinnalla

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 7 - 10:47

Lääkärikeskus Mehiläinen vaikuttaa toistaiseksi vetäytyvän suunnitelmasta, joilla se olisi tarjonnut Siikalatvan julkisia terveyspalveluita Oulussa sijaitsevassa lääkärikeskuksessaan.

– Emme ole nyt laajentamassa aukioloaikoja, kommentoi toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää Ylelle sähköpostitse.

Yle kysyi tarkentavana kysymyksenä, miksi näin on.

– Kuten jo totesimme aikaisemmin, kuulemme nyt eri tahoja tässä asiassa ja harkitsemme asiaa rauhassa, Järvenpää vastasi.

Järvenpää kertoi maanantaina Ylelle, että Mehiläinen on laajentamassa Oulun lääkärikeskuksen käyttömahdollisuutta niille, jotka käyttävät Siikalatvan julkisia terveyspalveluita. Tällöin vielä suunnitelma kuulosti melko varmalta, sillä Järvenpää muotoili asian "laajennamme vastaanottoaikoja nykyisestä paremman palvelun mahdollistamiseksi".

Jo tähänkin asti Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjät asiakkaat ovat saaneet käyttää Oulussa palveluita iltaisin ja viikonloppuisin, kun Siikalatvalla ei ole palveluita enää auki.

Siikalatvan kunta on ulkoistanut terveyspalvelunsa Mehiläiselle. Valinnanvapauden takia oululaiset olisivat kuitenkin voineet käyttää Siikalatvan terveyspalveluita myös Oulussa, jos he olisivat rekisteröityneet niiden käyttäjiksi. Lasku olisi mennyt Oululle.

Oulu ärähti

Tiistaina Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri totesivat, että Mehiläisen suunnitelma ei eroa Mehiläisen aiemmasta ideasta perustaa Siikalatvan terveysaseman etäpiste Ouluun.

Tätä suunnitelmaa sekä valtiovarain- että sosiaali- ja terveysministeriö pitivät lainvastaisena. Oulu totesi, että se ei aio maksaa Mehiläiselle, jos oululaiset käyttävät Mehiläisen palveluita julkisina terveyspalveluina. Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kuvasi Mehiläisen toimintaa "härskiksi".

Mehiläisestä kerrottiin, että etäpistesuunnitelmien julkistamisen jälkeen yli sata oululaista olisi halunnut siirtää julkisen terveydenhoitonsa Mehiläiselle, mutta Oulun kaupungille ilmoituksia oli tehty vain kolme.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Fennovoiman ydinvoimalaan laitetaan kiinni 500 miljoonaa euroa jo ennen lopullista rakentamislupaa

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 7 - 08:21
Mistä on kyse?
  • Fennovoima arvioi, että ensi vuoden jälkeen ydinvoimahankkeeseen on sidottu rahaa jo noin 500 miljoonaa euroa.
  • Osa kansanedustajista arvioi, että isot investoinnit ja rakennustyöt lisäävät painetta hyväksyä rakentamislupa.
  • Valtioneuvoston rakentamislupapäätöstä odotetaan vuonna 2019.
  • STUK valmistelee tarkastuskäyntejä Hanhikiven laitosalueelle.
  • Rakentamistahti kiihtyy Pyhäjoella ensi vuonna.

Fennovoima arvioi, että ydinvoimahankkeen kustannukset nousevat puoleen miljardiin euroon jo ennen ratkaisevaa rakentamislupakäsittelyä. Lopullista lupaa laitokselle odotetaan vuonna 2019.

Mutta entä jos rakentamislupaa ei tulekaan? Moni on kysymystä mielessään miettinyt, mutta Fennovoimassa ei jossitella.

– En ole miettinyt asiaa, tuumaa yhtiön rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen.

Mutta, entä jos?

– En lähde jossittelemaan, tulemme saamaan rakentamisluvan, Sipiläinen toteaa hymyillen.

Rosatomin voimalahanke keskeytettiin Bulgariassa

Aivan ainutkertainen tapahtuma hankkeen kaatuminen ei kuitenkaan olisi. Tästä on kokemusta venäläisjätti Rosatomilla (Reuters).

Aika tarkalleen vuosi sitten Rosatom ilmoitti saaneensa yli 600 miljoonan euron korvauksen Bulgarian valtion vuonna 2012 keskeyttämästä laitoshankkeesta.

Yhtiö oli ehtinyt jo rakentaa reaktorilaitteistoa, josta Bulgaria joutui maksamaan tuntuvan korvauksen venäläisyhtiölle.

Mitä syvemmälle siellä kuoppaa kaivetaan ja louhitaan sitä kiinnostuneempia olemme. Tapani Virolainen

Ydinvoimahankkeiden aikatauluksissa ja lupakäytännöissä on isoja maakohtaisia eroja, mutta usein valmistelevat rakennustyöt sallitaan ennen varsinaista laitoslupaa.

Fennovoima

– Töitä tehdään yleisten rakennus- ja ympäristölupien turvin, mutta ydinturvallisuusviranomainen tulee hankkeeseen mukaan eri vaiheissa, kertoo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosaston apulaisjohtaja Tapani Virolainen.

Esimerkiksi Sveitsillä oli tiukka lupakäytäntö jo ennen Fukushiman vuoden 2011 ydinonnettomuutta. Sveitsi linjasi, että valmistelevia töitä ei saa aloittaa ennen lopullista lupaa. Japanin onnettomuuden jälkeen Sveitsi päätti, että uutta ydinvoimaa ei enää rakenneta ja vanhastakin luovutaan vaiheittain.

STUK tiukentaa valmistelevien töiden valvontaa Pyhäjoella

Ydinturvaviranomainen STUK on seurannut tiiviisti töiden etenemistä Pyhäjoella, mutta varsinaisten valvontakäyntien vuoro on vasta ensi vuonna.

– Mitä syvemmälle siellä kuoppaa kaivetaan ja louhitaan, sitä kiinnostuneempia olemme, kertoo Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontayksikön apulaisjohtaja Tapani Virolainen.

Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen luottaa, että yhtiö saa rakentamisluvan Hanhikiven ydinvoimalalleen.Risto Ukkonen / Yle

Ensi vuoden iso urakka Hanhikiven laitosalueella on ydinvoimalan laitospaikan pohjatyöt, jotka etenevät lopulliseen perustamissyvyyteen.

Säteilyturvakeskuksen Virolaisen mukaan he ovat tässä vaiheessa eniten kiinnostuneita juuri kallioperästä, ja sen soveltuvuudesta valitulle perustamistavalle.

Kansanedustajat luottavat lupakäsittelyyn

Hanhikiven ydinvoimalahanke on viivästynyt useita vuosia aivan alkuperäisestä aikataulustaan.

Vuoden 2009 periaatepäätöshakemuksessa rakentamislupa oli alustavasti ajoitettu vuoteen 2013. Nyt lupaa odotetaan vuonna 2019.

Lopullisen päätöksen rakentamisluvasta tekee valtioneuvosto Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvion pohjalta.

En lähde jossittelemaan, tulemme saamaan rakentamisluvan. Jouni Sipiläinen

Ydinvoimala-alueen vankka ennakkorakentaminen on herättänyt kysymyksiä siitä, miten 500 miljoonan euron investoinnit tulevat vaikuttamaan lopulliseen lupakäsittelyyn.

Kysyimme asiaa Oulun vaalipiirin 18 kansanedustajalta, joista 7 vastasi kyselyyn. Kahden kansanedustajan mukaan isot investoinnit ja rakennustyöt lisäävät painetta hyväksyä rakentamislupa. Viiden vastaajan mukaan sillä ei ole mitään vaikutusta lopulliseen lupakäsittelyyn.

Rakentamistahti kiihtyy Pyhäjoella ensi vuonna

Ydinvoimalan laitosaluetta on Pyhäjoella rakennettu jo yli kahden vuoden ajan.

Hanhikivellä käy päivittäin töissä jo noin 200 ihmistä. Isot urakat jatkuvat ensi vuonna, kun voimalan maatyöt jatkuvat ja ydinvoimayhtiöiden toimisto- ja työtilojen rakentaminen alkaa.

Hanhikiven merialueella on tehty tänä vuonna isoja ruoppaustöitä.Risto Ukkonen / Yle

Fennovoiman lisäksi laitosalueelle omia kohteitaan rakennuttavat venäläiset laitostoimittaja Rosatom ja pääurakoitsija Titan-2.

Iso osa nyt rakennettavasta rakennuskannasta puretaan tai poistetaan myöhemmin.

Esimerkiksi Titan-2 rakennuttaa sosiaalitilat yli 2500 ihmiselle, 600 henkilön työmaaruokalan sekä kaksi teräsrakenteista työmaatoimistoa noin 400 henkilölle. Järeästä työtavasta huolimatta rakennukset on tarkoitus purkaa, kun työt on saatu valmiiksi.

Myös tuhannen rakennusmiehen majoitustilat rakennetaan alueelle siten, että ne voidaan myöhemmin poistaa alueelta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katso varusmiesten onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle – Finlandia-hymni kaikuu komeasti Oulangan kallioilla

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 7 - 00:18

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta juhlistaa satavuotiasta Suomea omalla musiikkivideolla. Finlandia-hymni kaikuu varusmiesten laulamana Oulangan kansallispuiston kallioilla, koskilla ja rannoilla.

Musiikkivideo on kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle ja sen monimuotoiselle luonnolle. Se on kuvattu viime kesänä ja siinä laulavat Jani Kaitosalmi, Riku Miettunen, Otso Koiso-Kanttila ja Reko Kälkäjä.

Video on kerännyt etenkin Facebookissa nopeasti näkyvyyttä. Musiikkivideon ovat tuottaneet media-alaan erikoistuneet varusmiehet yhdessä muutaman siviilihenkilön kanssa. Kaikki kvartetin laulajat ovat Ylioppilaskunnan laulajien jäseniä.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta on lähes sadan hengen joukko asevelvollisuuttaan suorittavia miehiä ja naisia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

100-vuotias Edvin Ilola valmistautuu Linnan juhliin, mutta ehti silti haastaa kuvaajan juoksukisaan – "Perässä pysyit paremmin, mutta rinnalla et!"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 20:46
Mistä on kyse?
  • Edvin Ilola on yksi kolmesta Linnan juhliin kutsutusta vähintään satavuotiaasta sotaveteraanista.
  • Ilola taisteli Talvisodassa, Jatkosodassa ja Lapin sodassa.
  • Tyttären mukaan isän pitkän iän salaisuus piilee stressittömässä elämässä.
  • 100-vuotias Ilola käy lenkillä päivittäin.

Jalat käyvät ja maisemat vaihtuvat, kun Edvin Ilola, 100, käy kipaisemassa lähikaupasta maitoa. Punaista totta kai. Rollaattori saa kyytiä lumessa, kun Ilola pistää juoksuksi.

– Et ole tainnut montaa tämmöistä ukkoa tavata!

Totta, en ole. Eikä varmasti ole moni muukaan.

Ilolan kädenpuristus on tiukka. Sotaveteraanin virne antaa osviittaa siitä, että mukana saattaa olla hieman ylimääräistä.

Edvin Ilola liikkuu edelleen aktiivisesti päivittäin.Timo Nykyri / Yle

Kahdeksan vuotta sitten Edvinin elämä koki kolauksen, kun Hilja-vaimo kuoli. Elämän jatkaminen yksin oli uutta, kun kukaan ei enää jaellut vieressä käskyjä.

– Äiti oli hyvin dominoiva. Isä ei saanut kertoa sotajuttuja meidän pojille tai laulaa. Isällä kesti kauan ymmärtää, että äidin kuoleman jälkeen hänellä oli vihdoin vapaus tehdä omia juttuja, tytär Marjaleena Mustikkaniemi kertoo.

Edvin toimi vielä 95-vuotiaanakin kehitysvammaisen poikansa Maurin omaishoitajana. Tuoreen lesken ei tarvinnut olla yksin, ja Mauri olikin hänen kiinnekohtansa arkeen. Pian Edvin jäi taas yksin, kun lapset alkoivat huolestua isän kunnosta ja Mauri muutti palvelukotiin. Edvin väitti viimeiseen saakka pystyvänsä huolehtimaan Downin syndroomaa sairastavasta pojastaan.

En tiedä mitä Linnan juhlista odottaa. Edvin Ilola

Ilolan tytär Marjaleena muutti Hiljan kuoleman jälkeen takaisin Reisjärvelle. Kylällä olivat ystävät, tutut ja totta kai myös rakas isä, josta oli nyt helpompi huolehtia. Ilola asuu edelleen yksin rivitaloasunnossaan ja hoitaa itse useat juoksevat asiat, kuten pankissa käynnit.

– Isä herää viiden aikaan aamulla ja keittää kahvit. Sen jälkeen hän lähtee aina muutaman kilometrin lenkille.

– Kotipalvelu tuo isälle ruoan. Hänellä on kyllä mikro, mutta paistinpannullahan tuo ruoan aina uudelleen lämmittää, tytär kertoo.

Edvin Ilolan mielestä ihmiset ovat tyytymättömiä, vaikka eivät tiedä huonoista ajoista.Timo Nykyri / Yle

Linnan juhlat on paljon nähneelle Ilolalle kuitenkin jotain uutta, sillä hän ei ole tottunut paistattelemaan valokeilassa. Kolmen sodan veteraani lähtee "isolle kirkolle” juhlistamaan ikätoveriaan, satavuotista Suomea. Samaa Suomea, jota hän oli ensin turvaamassa ja sen jälkeen uudelleen rakentamassa.

– En tiedä mitä Linnan juhlista odottaa, kun tuo kaikki on niin uutta. Aion kuitenkin kysyä, että onko meitä aseveljiä vielä jäljellä. Sen tiedän, että montaa meitä ei enää ole, Ilola sanoo.

Minulla ei ole mitään hätää, ei ole vilua eikä nälkää. Edvin Ilola

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa varten on hankittu sitä "vähän parempaa Seppälää" eli etiketin mukainen kravatti.

Tummassa puvussa komeilee pitkä rivi kunniamerkkejä. Ilola ei ole niistä moksiskaan, ylpeily ei kuulu miehen luonteeseen.

– Eikö näytäkin hullulta nuo merkit? Nuo sain siitä hyvästä, kun juoksin luoteja pakoon. Ihan hyvin pärjäsin ilman noitakin.

Vangin laulu

Edvin Ilolan mielenmaisemaa voisi luonnehtia tyypilliseksi suomalaiseksi. Mies on nöyrä ja vaatimaton eikä tee itsestään suurta numeroa.

– Älä minua teitittele! Eihän Jumalaakaan teititellä, Ilola tokaisee.

Edvin Ilola ei pröystäile kunniamerkeistään. Häntä ne lähinnä huvittavat.Timo Nykyri / Yle

Töitä, töitä, töitä. Niitä hän on tehnyt monen ihmisen edestä, koska jokainen penni oli aikoinaan tärkeä. Töistä ei paljon maksettu, mutta niillä oli mentävä.

Ilola kertoo vaikeista ajoista ja siitä, kuinka ihmiset joutuivat pula-aikana kerjäämään.

– Se oli ahdasta aikaa. Kiertokouluun kävelin pakkasella kolme kilometriä ilman kenkiä. Välillä oli pakko kiven päälle istahtaa hieromaan jalkoihin vähän lämpöä, Ilola muistelee.

Satavuotias on kokenut paljon ja onkin vähään tyytyväinen.

– Minä olen oikein tyytyväinen tässä nyt. Minulla ei ole mitään hätää, ei ole vilua eikä nälkää.

Isä ei ole huomisesta huolehtinut. Marjaleena Mustikkaniemi

Olohuoneen vitriinin päällä on paljon kuvia, vanhoja ja uusia. Television takana on taulu, jossa poseeraa Mannerheim. Yhdellä pöydällä on tuohitöitä, joiden teon Edvin aloitti jo rintamalla.

Yhtäkkiä, täysin puskista, Ilola pistää lauluksi. Satavuotias tulkitsee bravuurinsa, jonka tytär Marjaleena on ristinyt "Vangin lauluksi".

Tätä kappaletta ei Radio Suomen soittolistalta löydy, mutta laulusta välittyy vahva tunne, että se merkitsee miehelle paljon.

Maailman paras isä

Ilolan kertoessa tarinaansa muistot menevät väkisin sotajuttuihin. Hän muistaa hyvin pienetkin yksityiskohdat rintamalta. Vähän väliä Ilolan tarttuva nauru keskeyttää kuitenkin syvälliset sotamuistelot.

– Olen usein sanonut isälle, että onhan hän tehnyt paljon muutakin, kuin sotinut. Silti puhe menee aina niihin, tytär vieressä tokaisee.

Edvin Ilola kävi kiertokoulua ennen sotia. Siellä hän oppi lukemaan ja laskemaan.Timo Nykyri / Yle

Tyttären mukaan isän pitkän iän salaisuus saattaa piillä siinä, että hän ei ole asioista juurikaan stressannut.

– Isä ei ole huomisesta huolehtinut. Muistan, kun olin lapsena kipeänä ja äiti huolehti minusta, kun isä veteli jo sängyssä sikeitä.

– Hän on kuitenkin maailman paras isä. Sain ainoana tyttärenä isältä aikanaan erityiskohtelua.

Vuodet näkyvät isän ja tyttären välillä. He istuvat vierekkäin ja katsovat lempeästi toisiaan silmiin. Hymy muuttuu pian nauruksi kun kysyn, aikooko Ilola tanssittaa tytärtään Linnan juhlissa.

– Voisihan sitä vanha mies käydä pyörähtämässä, jos tarve sitä vaatii, Ilola naurahtaa.

– Isä on kuulemma ollut nuorempana hyvä tanssija, tytär säestää vierestä.

Perässä pysyit, mutta rinnalla et niinkään! Edvin Ilola

Ehdotan pientä happihyppelyä. Hyvä, että ehdin edes kissaa sanoa, kun Ilola on jo ulko-oven suulla pukemassa valmiina lähtemään ulos. Joudumme toppuuttelemaan miestä, sillä kuvaaja ei ehtinyt mukaan.

Ilola on jo avaamassa taitettavaa rollaattoriansa, sillä moottoritie on kuuma. Hän lähtee kuin hauki rannasta ja kiihdyttää liikkeelle. Kuvaaja jää reippaasti jälkeen.

– Perässä pysyit paremmin, mutta rinnalla et niinkään!

Edvin Ilolan Linnan juhlat -kutsusta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mehiläisen uusi suunnitelma on käytännössä sama kuin vanha, uskovat sekä Oulu että sairaanhoitopiiri - "Härskiä"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 18:25
Mistä on kyse?
  • Mehiläinen suunnittelee alkavansa tarjota Oulussa lääkärikeskuksen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita.
  • Valinnanvapauden takia kuka tahansa voi rekisteröityä Siikalatvan terveyspalvelujen käyttäjäksi.
  • Jo aiemmin Mehiläinen Oulussa on vastannut Siikalatvan päivystyksestä virka-ajan ulkopuolella.
  • Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö torppasivat jo Mehiläisen aiemman suunnitelman, joka oli perustaa Siikalatvan terveysaseman etäpiste Ouluun.
  • Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mukaan uusi suunnitelma ei poikkea edellisestä.
  • Mehiläinen pitää suunnitelmaansa lainmukaisena.

Mehiläisen uusi suunnitelma tarjota julkisia terveyspalveluja Oulussa ei vaikuta poikkeavan käytännössä vanhasta lainkaan, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

Kyse on siis edelleen siitä, että Mehiläinen aikoo tarjota lääkärikeskuksen palveluita Oulussa siten, että maksajaksi joutuisi vastentahtoisesti Oulun kaupunki.

Näin siis siitä huolimatta, että ministeriöt torppasivat jo Mehiläisen edellisen suunnitelman, jossa Ouluun olisi perustettu Siikalatvan terveysaseman etäpiste. Uudessa suunnitelmassa Mehiläinen ei enää perusta erillistä etäpistettä, vaan tarjoaa jo olemassa olevan lääkärikeskuksen palveluita julkisena terveydenhoitona niille, jotka ovat Siikalatvan julkisten terveyspalvelujen piirissä.

– Samasta asiasta on kyse, ainoastaan siikalatvalaisten rooli on toinen, sanoo Korpelainen.

Yritys pyrkii maksimoimaan potilaiden määrän ja laskutuksen. Juha Korpelainen

Myöskään Oulun kaupunki ei pidä suunnitelmia ratkaisevasti erilaisina.

– Eli sinänsä eilisen Oulun kannanoton jälkeen ei ole muuttunut mitään, vaan Siikalatvan kunta olisi edelleen järjestämässä palveluita Oulussa, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kommentoi.

Oulu pysyy linjassaan, jonka mukaan se ei aio maksaa Siikalatvan yksityisiä terveyspalveluita, joita tarjotaan Oulussa.

Oulu joutuisi maksumieheksi Mehiläisen palveluille, koska oululaiset voisivat valita käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita. Siikalatva taas on ulkoistanut palvelunsa Mehiläiselle. Se harkitsee jatkossa tarjoavansa ainakin yleislääkärin palveluja Siikalatvan kunnan ulkopuolella Oulun Mehiläisessä myös päiväaikaan. Aiemminkin Siikalatvan päivystys on ollut Oulussa Mehiläisessä.

Suunnitelmista ei tarkkaa tietoa

Juha Korpelaisen mukaan Mehiläinen ei ole avannut tarkkaan sitä, millaisia palveluita se aikoo Oulussa tarjota lääkärikeskuksesta niille, jotka ovat valinneet käyttävänsä Siikalatvan terveyspalveluita.

– Meillä on hyvin vähän tietoa, miten tämä muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta. Mehiläinen itse ei ole antanut juurikaan tietoa ulos.

Yle kysyi Mehiläiseltä, millaisia terveyspalveluita se mahdollisesti alkaa tarjota Oulussa Siikalatvan julkisina terveyspalveluina. Mehiläinen ei täsmentänyt asiaa. Sen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää on kuitenkin aiemmin korostanut Ylelle, että kyseessä on eri asia kuin aiemmin suunniteltu terveyskeskus, jossa olisi muun muassa hammashoito ja vuodeosastopalveluita.

Lainmukaisuudesta eri näkemyksiä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainen luonnehtii Mehiläisen toimintaa sanalla "härski".

– Yritys pyrkii maksimoimaan potilaiden määrän ja laskutuksen. Hyvin herkästi tämä johtaa turhiin hoitoihin, turhaan diagnostiikkaan ja kustannusten kasvuun.

Mehiläinen siis yrittää nyhtää irti Oulusta kaikki irti lähtevät rahat?

– Aivan ehdottomasti.

Samasta asiasta on kyse. Juha Korpelainen

Korpelaisen mukaan vastaava toiminta yleistyy ehdottomasti, elleivät ministeriöt pysty puuttumaan siihen. Muutkin terveyspalveluyritykset alkaisivat siis tarjota isoissa kaupungeissa yksityisiä terveyspalveluita virallisesti pikkukuntien nimissä - isojen kaupunkien laskuun.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ei ota kantaa, onko Mehiläisen uusi suunnitelma lainmukainen vai ei.

– Odotan, että Mehiläinen antaa perusteluja, koska tässähän ei ole varmasti sellaisia aikaisempia oikeuskäytäntöjä tai tulkintoja vielä olemassakaan. Tämä on uusi ja erikoinen tilanne.

– Pitää selvittää, onko juuri niin, että tätä kautta voidaan laajentaa tällä hetkellä palveluja, Mattila jatkaa.

Korpelainen tulkitsee, että suunnitelma tuskin on lainmukainen, koska se ei ole ratkaisevasti erilainen verrattuna jo torpattuun etäpistesuunnitelmaan.

Mehiläinen itse pitää suunnitelmaa ehdottomasti lainmukaisena.

Vaihtajien määrä epäselvä

Mehiläisen ja Oulun kaupungin versiot vaihtelevat siitä, kuinka moni on hakeutunut Siikalatvan terveyspalvelujen piiriin kuultuaan mahdollisuudesta Mehiläisen palveluihin julkisten palvelujen hinnalla.

Oulun kaupungin mukaan kolme ihmistä on ilmoittanut Oululle, että he vaihtavat terveyspalvelunsa Siikalatvan järjestettäviksi. Mehiläisen mukaan Siikalatvaan sen sijaan on ilmoittautunut sata oululaista. Terveysaseman vaihtamisesta pitää tehdä ilmoitus sekä uudelle että vanhalle hoitopaikalle.

Odotan, että Mehiläinen antaa perusteluja. Pirkko Mattila

Mehiläisen toimitusjohtaja muistuttaa sähköpostissaan, että mitään päätöksiä palveluiden laajentamisesta ei ole vielä tehty. Vielä eilen toimitusjohtaja kirjoitti: "Emme tule siis avaavaan Siikalatvan kunnan terveysasemaa Ouluun 7.12, mutta laajennamme kuitenkin vastaanottoaikoja nykyisestä paremman palvelun mahdollistamiseksi."

Tällä hän myöhemmin tarkensi tarkoittavansa sitä, että asiakkaiden toivomus on ollut, että Oulun Mehiläisessä voisi asioida myös päiväsaikaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maitokeskustelu somessa on tutkijan mukaan pienen porukan älämölöä – "Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 14:31
Mistä on kyse?
  • Maidon rasvapitoisuus jakaa mielipiteitä.
  • Tutkittu tieto maitorasvoista suosittelee rasvattomuutta.
  • Tutkimustieto ei professorin mukaan kuitenkaan välttämättä aina kelpaa ravintosuosituksia vastustaville.
  • Kuusamolaisen maitotilallisen mukaan tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää maitoa.

Maito on suomalaisten mielijuoma – tai kiistelyn aihe.

Maidon ravintoarvot on tieteellisesti todettu, mutta kiista maidon ympärillä syntyy aina, kun tulee uusia kulutussuosituksia. Sosiaalinen media on paikka, missä aallot lyövät kovimmin.

Suurista maidonjalostajista Valio on varovainen kommentoimaan maidon ympärillä käytävää keskustelua. Kun Valiolta pyydetään haastattelua, pyydetään kääntymään Maito ja Terveys ry:n puoleen. Yhdistys on vuonna 1958 perustettu kansanterveysjärjestö, maidon ja maitotuotteiden tutkitun ravitsemustiedon puolestapuhuja ja viestinnällinen etujärjestö.

Arlan Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoo puolestaan, että Arla ei halua olla valistajan roolissa ravinnon tai maidon suhteen, vaan jättää kuluttajalle valinnanvapauden kulutuksessaan. Kiskolan mukaan valtion ravitsemusneuvottelukunta luo raamit, joita maidonjalostajat sitten noudattavat.

Huoli maidon juomisesta

Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija ja yhdistyksen viestintäpäällikkö Katariina Lallukka huokaa, kun kysytään, miksi maito puhuttaa. Maidon ympärillä pyörii mitä kiihkeämpiä terveysväitteitä.

– Maito ja oikeastaan ruoka kokonaisuudessaan puhuttavat ihmisiä, mikä tietenkin on ymmärrettävää. Olemme huolissamme maidon juomisen vähenemistä ihan terveyssyistä, Lallukka kertoo.

Rasvattomasta maidosta saa mm. kalsiumia.AOP

Maitotuotteiden kulutus on laskenut 1950-luvun huippuvuosista (390,1 litraa/henkilö, v. 1956) kolmasosaan (122 litraa/henkilö, v. 2016).

– Kun julkisuuden henkilö kertoo lopettaneensa maidonjuonnin, niin siitä kirjoitetaan ja jaetaan netissä. Jostakin kuitenkin maidosta saatavat ravintoaineet pitäisi saada, muistuttaa Lallukka.

Lallukan mukaan ruokavaliot mietityttävät ja niitä peilataan oman terveyden kautta.

– Ei pelkästään maito, mutta myös juusto, jugurtti ja piimä ovat osa perinteistä suomalaista ruokavaliota. Näistä maitotuotteista on saatu kalsiumia ja nykyään tuotteisiin lisätään D-vitamiinia, muistuttaa Lallukka.

Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia. Ulla Käkilehto

Valion ravitsemus- ja elintarvikelainsäädäntöasiantuntija Teija Penttilä muistuttaa, että Valio perustaa viestintänsä maidon terveellisyydestä virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Kouluissa ja päiväkodeissa ravitsemussuositukset painottavat rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita, eikä pelkästään maidossa. Syynä on lasten lisääntynyt ylipaino.

– Taustalla on todella vankka tutkittu tieto, johon on käyty todella tarkkaan läpi tutkimusnäyttö. Suomalaiset ravitsemussuositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin, kertoo Penttilä.

Tutkittu tieto ei tunnu kelpaavan

Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholm on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Hän on saanut kokea maidon ympärillä kuohuvan rasvakeskustelun ammattinsa kautta.

– Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan. Älyttömin juttu jonka olen kuullut, on se, että rasvaton maito ei ole maitoa ollenkaan, vaan vettä ja sinistä väriainetta, puuskahtaa Fogelholm.

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää suorasanaisesti väitteet rasvattomien maitotuotteiden haitallisuudesta.Jani Saikko / Yle

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kokee maidon ympärillä käytävän keskustelun mustavalkoisena. Ääripäät korostuvat, koska halutaan vastustaa kaikkea sitä mitä ravintosuosituksissa esitetään.

– Tämä on pienen piirin äänekästä vastustusta ravitsemussuosituksia vastaan ja some on siihen oiva väline, jatkaa Fogelholm.

Tutkittua tietoa saa Fogelholmin mukaan yliopistoissa tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista. Yliopistotutkijoilla ei ole intressiä puoltaa tai kieltää maitotuotteita, vaan tukeutua tieteellisiin tutkimuksiin.

Pelkästään maitovalmisteiden rasvapitoisuuksien tutkiminen ei kuitenkaan riitä, vaan rasvakeskustelussa tulisi ottaa huomioon kaikki ruokavaliossa nautittu ravinto rasvoineen.

Maitorasva on kovaa rasvaa

Fogelholmin mukaan rasvan laadulla ruokavaliossa on merkitystä. Rasvat voidaan jakaa kahteen tyyppiin. On tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa ja tyydyttymätöntä eli pehmeää rasvaa.

– Jos ruokavaliossa kovat rasvat kuten maitorasva vaihdetaan pehmeään rasvaan, on se terveyden kannalta edullista.

Maidon rasvapitoisuus määritellään meijereissä.Jarmo Nuotio / Yle

Ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon kaikki ruokavalion rasva, ei pelkästään maitorasvan osuus. Osa maitotuotteiden vastustajista on sitä mieltä, että jalostetut rasvattomat tuotteet ovat haitallisia.

Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta. Mikael Fogelholm

– Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta, kertoo Fogelholm.

Professori Fogelhom muistuttaa, että meijereissä raakamaidosta poistetaan kaikki maitorasva tuotannon aluksi. Sen jälkeen aloitetaan jalostus, jonka jälkeen lisätään maitorasvaa tuotteeseen sen mukaan, halutaanko rasvatonta, ykkös-, kevyt- vai kulutusmaitoa.

– Tässä näkökulmassa itse asiassa kulutusmaito, "punainen" maito on se jalostetuin tuote, naurahtaa Fogelholm.

Maidontuottaja pyrkii parhaimpaan tulokseen

Vastikään Sotkamossa koululaisille päätettiin tarjota kevytmaitoa rasvattoman ohella, ja soppa oli valmis. Vuoden 2017 alusta maidon EU:n koulujakelutuki myönnettiin vain rasvattomalle maidolle, ei kevytmaidolle. Sotkamossa haluttiin tarjolle myös kevytmaitoa, koska koululaisten vanhemmilta oli tullut viestiä oppilaiden nälästä.

Kuusamossa Vuotungissa maitotilayrittäjä Ulla Käkilehto on seurannut maidon ympärillä käytävää rasvakeskustelua kummissaan.

– Koululaisille on tarjolla vain rasvaton maito tai vesi. Jos rasvaton maito ei maistu, niin kalsiumit jäävät saamatta. Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia, pohdiskelee Ulla Käkilehto.

Jari ja Ulla Käkilehdon maitotilalla on 26 lypsävää.Ensio Karjalainen / Yle

Olipa lopputuote mikä tahansa, maidontuottajan kannalta tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää ja turvallista tuotetta.

– Raakamaito, jota me tuotamme menee juustolaan. Ei sinnekään kelpaa mikä tahansa raakamaito. Itsekin saan raakamaidosta paremman hinnan, kun maidon bakteerit ja solut pysyvät alhaisella tasolla, Käkilehto toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Siikalatva ei ole mukana Mehiläisen uusissa suunnitelmissa – "Nyt pitää laittaa jäitä hattuun"

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 12:50

Siikalatvan kunta haluaa irtisanoutua lääkärikeskus Mehiläisen uusista jatkokehitelmistä, joilla yhtiö sittenkin tarjoaisi Siikalatvan kunnan ulkoistamia terveyspalveluja myös Oulussa.

Maanantai-iltana Siikalatvan kunnanhallitus peruutti aiemman päätöksensä, jossa oli tarkoitus avata Mehiläiselle ulkoistetun kunnan terveyskeskuksen palvelupiste Ouluun.

Päätöksen taustalla oli kohu, joka syntyi kun sekä Oulu että sosiaali-ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö tuomitsivat hankkeen.

Siikalatvan kunta ei ole nyt missään jatkoaihioissa aktiivinen toimija. Pauli Piilma

Kun suunnitelma Siikalatvan julkisesta terveyspalvelupisteestä Oulussa kariutui, Mehiläinen ilmoitti tarjoavansa sen palveluita julkisena terveydenhoitona myös Oulussa niille, jotka ovat rekisteröityneet käyttämään Siikalatvan terveyspalveluita.

Tämä suunnitelma yllätti myös siikalatvalaiset. Kunnanjohtaja Pauli Piilma toppuutteleekin Mehiläistä ja kertoo, että Siikalatva ei ole mukana näissä suunnitelmissa.

– Siikalatvan kunta ei ole nyt missään jatkoaihioissa aktiivinen toimija, Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma sanoo.

Ei tarkoitus avata sote -pakettia

Piilma korostaa, että kunnalla ei missään tapauksessa ole ollut tarkoitus lähteä aukomaan uusia uria terveydenhoidon järjestelyihin. Hänen mukaansa alkuperäinen tarkoitus Oulun suunnitelmien avullakin oli ainoastaan turvata kunnan pohjoisosissa asuville kuntalaisille hyvät terveyspalvelut.

Siikalatvan ja yksityisen palveluntuottajan välisessä sopimuksessa lähdettiin Piilman mukaan siitä, että palveluja tuotetaan nimenomaan kunnan omille asukkaille. Hänen mukaansa siikalatvalaisille olikin yllätys, mille raiteille koko asia sitten ohjattiin.

Piilma korostaa, ettei Siikalatva ole ollut hakemassa minkäänlaista ennakkotapausta tulevaa sosiaali- ja terveysuudistusta varten.

– Ei meillä ole halua eikä edes varaa hakea mitään ennakkoratkaisuja tämmöisessä asiassa. Haluamme vain turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvät terveyspalvelut, Pauli Piilma sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

”He olivat todella nuoria” – Kenraalimajuri ideoi kunniavartion, joka tuo sankarivainajien ikäiset tuhansille haudoille

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 11:45

Kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi organisoi Tampereen Kalevankankaan sankarihaudalle 100-vuotisjuhlan kunniavartiota itsenäisyyspäiväksi. Kysymys ei ole ihan pikkujutusta: jokaiselle haudalle saapuu sankarivainajan ikätoveri kunnioittamaan sodassa kuolleen muistoa.

– Todella kiitettävästi nuoriso on lähtenyt liikkeelle. Meillä on tarve 749 vartijalle Kalevankankaalla. Minulle tuli päälle 900 ilmoittautunutta. Eli yli 150:lle olen joutunut lähettämään vastauksen, että valitettavasti paikat menivät jo.

Yksi vartioitavista haudoista on talvisodassa 35-vuotiaana kaatuneen Paavo Matias Koivusen viimeinen leposija. Koivunen kuoli Yläkylässä 17.12.1939.

– Hänen tyttärenpojanpoikansa otti minuun yhteyttä, että onko mahdollista päästä isoisoisän haudalle kunniavartioon, koska mummu olisi tästä erittäin tyytyväinen. Tämä toteutuu.

Kalevankankaalla lähes jokaisen vainajan vartijaksi tuleva on juuri hänen kuolinhetkensä ikätoveri.

Mielestäni on tätä päivää antaa naisille mahdollisuus kunnioittaa veteraaneja. Naiset ovat niin voimakkaasti mukana Suomen puolustuksessa. Kalervo Sipi

Tampereelta liikkeelle lähtenyt ajatus on levinnyt valtakunnalliseksi ilmiöksi. Itsenäisyyden juhlapäivää vietetään uudella tavalla noin 30 paikkakunnalla. Tiedot hautausmaista ja kellonajoista löytyy mm. Suomi 100 -sivustolta.

Kalervo Sipi oli nähnyt valokuvan Lempäälästä, jossa toteutettiin vastaava seremonia noin kymmenen vuotta sitten. Ajatus jäi muhimaan, ja nyt juhlavuoden kunniaksi idea toteutetaan.

– Tunteet nousevat varmaan pintaan, kun tajuamme kuinka nuoria he olivat. Sodassa kaatuneista alle 30-vuotiaita oli 60 prosenttia ja siitä joukosta 19–24-vuotiaita oli 40 prosenttia.

– Se voi olla yllätys, jos käsitys sotamiehistä on perustunut Edwin Laineen 1950-luvulla ohjaamaan Tuntematon sotilas -elokuvaan.

Naisiakin mukana

Kunniavartioiden toteutustapa vaihtelee eri paikkakunnilla. Tampereen Kalevankankaalle tuleva, talvisodassa kuolleita kunnioittava, pukeutuu lumipukuun ja jatkosodan haudoille tuleva maastopukuun. Erikoisuutena on lisäksi neljä talvisodan tuntematonta kaatunutta, heidän kohdilleen saapuu henkilöt lumipuvussa huppu päässä.

Kunniavartioon osallistuminen kiinnosti myös naisia, joita Kalervo Sipi harkinnan jälkeen hyväksyi mukaan.

– Kalevankankaan sankarihautoihin ei ole haudattu yhtään naista, eli siinä mielessä olisi kaikkien pitänyt olla miehiä, mutta mielestäni on tätä päivää antaa naisille mahdollisuus kunnioittaa veteraaneja. Naiset ovat niin voimakkaasti mukana Suomen puolustuksessa, Kalervo Sipi perustelee.

Suomalaiset ovat isänmaallisia

Kalervo Sipi tiesi jo koulupoikana haluavansa sotilasuralle.

– Kodin perintöä innostus maanpuolustukseen varmaankin on, vaikka ei meillä suvussa ammattisotilaita ollut. Ukkini, eli taata oli vapaussodassa mukana Tampereen taisteluissa. Isäni kävi kaikki sodat, eli oli yli viisi vuotta eri tehtävissä kaikissa kolmessa sodassa. Hän oli erittäin aktiivinen reservin upseeri.

Kalervo Sipi kouluttautui ilmatorjuntaan. Ilmatorjuntauran jälkeen Sipi ylennettiin prikaatinkenraaliksi, kun hän siirtyi Tampereelle materiaalilaitoksen johtoon. Hän jäi reserviin Puolustuslaitoksen huoltopäällikön tehtävistä vuonna 2006.

– Nykyisin kalenterissani ovat tärkeällä sijalla kaksi asiaa: Vapaussodan perinneliitto ja toinen on Pajarin poikien perinneyhdistys, jonka puheenjohtajana toimin.

Suomessa voi Sipin mielestä olla iloinen maanpuolustushengestä.

Tunteet nousevat varmaan pintaan, kun tajuamme kuinka nuoria he olivat. Kalervo Sipi

– Se on kansainvälisestikin vertaillen hyvissä kantimissa. Taustana ovat meidän käymämme sodat. Talvisota oli yhdistävä voima ja jatkosodassakaan emme menettäneet itsenäisyyttämme. Suomalaiset ovat perusluonteeltaan isänmaallisia.

Kalevankankaalla itsenäisyyspäivänä kello 12 järjestettävään kunniavartioon kenraalimajuri pukeutuu paraatipukuun. Kalervo Sipi menee tekemään kunniaa pirkka-hämäläisten kenraalin, Aaro Pajarin muistomerkille. Ikä ei täsmää, mutta sotilasarvo on sama.

Illalla Sipi osallistuu presidentin vastaanotolle.

– Tänä vuonna itsenäisyyspäivä saa huikean kruunun. Tasavallan presidentti tutustui keväällä Pajarin poikien näyttelyyn museokeskus Vapriikissa. Yhtäkkiä Pajarin poikien perinneyhdistyksen puheenjohtajalle tipahti postiluukusta kutsu linnan juhliin.

Lue myös: 38-vuotias Pekka kunnioittaa samanikäisenä sodassa menehtyneen pappansa muistoa – "Se jää ikuisesti mieleen"

Korjattu 8.12. kello 9.58 Paavo Matias Koivusen ikä ja hautaa vartioineen henkilön sukulaisuussuhde vainajaan. Koivunen menehtyi 35-, ei 25-vuotiaana.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

”He olivat todella nuoria” – Kenraalimajuri ideoi kunniavartion, joka tuo sankarivainajien ikäiset tuhansille haudoille

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Joulukuu 5 - 11:45

Kenraalimajuri evp. Kalervo Sipi organisoi Tampereen Kalevankankaan sankarihaudalle 100-vuotisjuhlan kunniavartiota itsenäisyyspäiväksi. Kysymys ei ole ihan pikkujutusta: jokaiselle haudalle saapuu sankarivainajan ikätoveri kunnioittamaan sodassa kuolleen muistoa.

– Todella kiitettävästi nuoriso on lähtenyt liikkeelle. Meillä on tarve 749 vartijalle Kalevankankaalla. Minulle tuli päälle 900 ilmoittautunutta. Eli yli 150:lle olen joutunut lähettämään vastauksen, että valitettavasti paikat menivät jo.

Yksi vartioitavista haudoista on talvisodassa 35-vuotiaana kaatuneen Paavo Matias Koivusen viimeinen leposija. Koivunen kuoli Yläkylässä 17.12.1939.

– Hänen tyttärenpojanpoikansa otti minuun yhteyttä, että onko mahdollista päästä isoisoisän haudalle kunniavartioon, koska mummu olisi tästä erittäin tyytyväinen. Tämä toteutuu.

Kalevankankaalla lähes jokaisen vainajan vartijaksi tuleva on juuri hänen kuolinhetkensä ikätoveri.

Mielestäni on tätä päivää antaa naisille mahdollisuus kunnioittaa veteraaneja. Naiset ovat niin voimakkaasti mukana Suomen puolustuksessa. Kalervo Sipi

Tampereelta liikkeelle lähtenyt ajatus on levinnyt valtakunnalliseksi ilmiöksi. Itsenäisyyden juhlapäivää vietetään uudella tavalla noin 30 paikkakunnalla. Tiedot hautausmaista ja kellonajoista löytyy mm. Suomi 100 -sivustolta.

Kalervo Sipi oli nähnyt valokuvan Lempäälästä, jossa toteutettiin vastaava seremonia noin kymmenen vuotta sitten. Ajatus jäi muhimaan, ja nyt juhlavuoden kunniaksi idea toteutetaan.

– Tunteet nousevat varmaan pintaan, kun tajuamme kuinka nuoria he olivat. Sodassa kaatuneista alle 30-vuotiaita oli 60 prosenttia ja siitä joukosta 19–24-vuotiaita oli 40 prosenttia.

– Se voi olla yllätys, jos käsitys sotamiehistä on perustunut Edwin Laineen 1950-luvulla ohjaamaan Tuntematon sotilas -elokuvaan.

Naisiakin mukana

Kunniavartioiden toteutustapa vaihtelee eri paikkakunnilla. Tampereen Kalevankankaalle tuleva, talvisodassa kuolleita kunnioittava, pukeutuu lumipukuun ja jatkosodan haudoille tuleva maastopukuun. Erikoisuutena on lisäksi neljä talvisodan tuntematonta kaatunutta, heidän kohdilleen saapuu henkilöt lumipuvussa huppu päässä.

Kunniavartioon osallistuminen kiinnosti myös naisia, joita Kalervo Sipi harkinnan jälkeen hyväksyi mukaan.

– Kalevankankaan sankarihautoihin ei ole haudattu yhtään naista, eli siinä mielessä olisi kaikkien pitänyt olla miehiä, mutta mielestäni on tätä päivää antaa naisille mahdollisuus kunnioittaa veteraaneja. Naiset ovat niin voimakkaasti mukana Suomen puolustuksessa, Kalervo Sipi perustelee.

Suomalaiset ovat isänmaallisia

Kalervo Sipi tiesi jo koulupoikana haluavansa sotilasuralle.

– Kodin perintöä innostus maanpuolustukseen varmaankin on, vaikka ei meillä suvussa ammattisotilaita ollut. Ukkini, eli taata oli vapaussodassa mukana Tampereen taisteluissa. Isäni kävi kaikki sodat, eli oli yli viisi vuotta eri tehtävissä kaikissa kolmessa sodassa. Hän oli erittäin aktiivinen reservin upseeri.

Kalervo Sipi kouluttautui ilmatorjuntaan. Ilmatorjuntauran jälkeen Sipi ylennettiin prikaatinkenraaliksi, kun hän siirtyi Tampereelle materiaalilaitoksen johtoon. Hän jäi reserviin Puolustuslaitoksen huoltopäällikön tehtävistä vuonna 2006.

– Nykyisin kalenterissani ovat tärkeällä sijalla kaksi asiaa: Vapaussodan perinneliitto ja toinen on Pajarin poikien perinneyhdistys, jonka puheenjohtajana toimin.

Suomessa voi Sipin mielestä olla iloinen maanpuolustushengestä.

Tunteet nousevat varmaan pintaan, kun tajuamme kuinka nuoria he olivat. Kalervo Sipi

– Se on kansainvälisestikin vertaillen hyvissä kantimissa. Taustana ovat meidän käymämme sodat. Talvisota oli yhdistävä voima ja jatkosodassakaan emme menettäneet itsenäisyyttämme. Suomalaiset ovat perusluonteeltaan isänmaallisia.

Kalevankankaalla itsenäisyyspäivänä kello 12 järjestettävään kunniavartioon kenraalimajuri pukeutuu paraatipukuun. Kalervo Sipi menee tekemään kunniaa pirkka-hämäläisten kenraalin, Aaro Pajarin muistomerkille. Ikä ei täsmää, mutta sotilasarvo on sama.

Illalla Sipi osallistuu presidentin vastaanotolle.

– Tänä vuonna itsenäisyyspäivä saa huikean kruunun. Tasavallan presidentti tutustui keväällä Pajarin poikien näyttelyyn museokeskus Vapriikissa. Yhtäkkiä Pajarin poikien perinneyhdistyksen puheenjohtajalle tipahti postiluukusta kutsu linnan juhliin.

Lue myös: 38-vuotias Pekka kunnioittaa samanikäisenä sodassa menehtyneen pappansa muistoa – "Se jää ikuisesti mieleen"

Korjattu 8.12. kello 9.58 Paavo Matias Koivusen ikä ja hautaa vartioineen henkilön sukulaisuussuhde vainajaan. Koivunen menehtyi 35-, ei 25-vuotiaana.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Katja Oittinen Yle Kajaanin ja Yle Oulun päälliköksi

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 11:28

Vastaava tuottaja Katja Oittinen, 45, on työskennellyt lähes 17 vuotta Kajaanin toimituksessa eri tehtävissä.

Hän on toiminut koko syksyn ajan sekä Kajaanin että Oulun toimituksen vastaavana tuottajana. Sitä ennen hän on ollut Yle Kajaanin vastaava tuottaja keväästä 2015 lähtien.

Aluepäällikkö vastaa toimitustensa henkilöstöstä, taloudesta, strategian toteuttamisesta sekä journalismin ja toiminnan kehittämisestä.

Ylen Oulun ja Kajaanin toimitukset vastaavat alueensa uutis- ja ajankohtaistoiminnasta radioon, verkkoon ja televisioon. Toimitukset tuottavat alueellisia tv-uutisia ja Suomen kuunnelluimman radiokanavan Yle Radio Suomen lähetyksiä alueellaan arkipäivisin.

Yle Pohjois-Suomen edellinen päällikkö Aki Karjalainen siirtyi Yle Jyväskylän päälliköksi marraskuussa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oman kunnan terveyspalvelut eivät käy Ahti Hyvölälle – mieluummin tutun lääkärin pakeille, vaikka bensaa palaakin

YLE: Perämeri - 2017, Joulukuu 5 - 08:00
Mistä on kyse?
  • Kärsämäki ulkoisti terveyskeskuspalvelut Attendolle vuonna 2015. Sen jälkeen 46 kuntalaista siirsi palvelunsa naapurikuntiin.
  • Siirron syynä oli muun muassa tutun lääkärin siirtyminen toiseen terveyskeskukseen.
  • Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.
  • Keskimäärin 2–4 prosenttia suomalaista on vaihtanut terveysasemaa.

Potilaan ja lääkärin suhde voi kestää jopa vuosikymmeniä, ja usein tuttu hoitohenkilökunta tuo turvaa ja luottamusta potilaille.

Kun Kärsämäen sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut ulkoistettiin Attendolle, siirtyi 20 vuotta kunnassa toiminut lääkäri naapurikuntaan Haapajärvelle. Jotkut kuntalaisista siirsivät terveyspalvelunsa lääkärinsä mukana.

Ahti Hyvölä vaihtoi terveyskeskusasiakkuutensa Haapajärvelle heti Kärsämäen ulkoistamispäätöksen jälkeen. Sirkka Hyvölä kävi aluksi Attendolla, mutta vaihtoi myös tutun lääkärin perässä Haapajärvelle koska ei kokenut saavansa toivomaansa palvelua. Timo Nykyri / Yle

Kärsämäkinen Ahti Hyvölä on yksi heistä. Vaikka lääkärimatkoihin menee nykyään yhteensä 100 kilometriä, ei se Hyvölän mukaan haittaa, kun saa hyvää palvelua.

– Minulla on tuttu ja turvallinen lääkäri, mies toteaa.

Myös Ahti Hyvölän vaimo, Sirkka Hyvölä, vaihtoi palvelunsa Haapajärvelle. Hän oli ensin Attendon asiakkaana, mutta ei ollut omien sanojensa mukaan tyytyväinen palveluun.

Tutun lääkärin merkitys on Sirkan mukaan yksinkertainen.

– Eiköhän se ole se luottamus. Se on niin kuin kotiin pääsisi, kun on hyvä lääkäri ja hänelle voi kaikki vaivansa valittaa.

Palveluita vaihtavat nuoret

Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikkö Timo Sinervo kertoo, että viime vuoden kyselytutkimuksen mukaan väestöön suhteutettuna 2–4 prosenttia on vaihtanut terveysasemaa.

– Palveluiden vaihtajissa on eniten nuoria ja miehiä. Sen lisäksi pitkäaikaissairaat ja palveluita paljon käyttävät siirsivät terveyspalveluitaan enemmän kuin ne, jotka käyttävät palveluita vähän.

Minusta alkaa hiljalleen tuntua, että olemme saavuttamassa kuntalaisten luottamuksen. Sanna Mäki-Runsas

Vaikka vastustus terveyskeskuspalveluiden ulkoistamiseen oli Kärsämäellä melko suuri, ei se koko maan keskiarvoon suhteutettuna ole paljoa. Kärsämäellä 1,8 prosenttia kuntalaisista siirtyi toiseen terveyskeskukseen.

Vastustus kovaa alusta asti

Terveyskeskuspalveluiden ulkoistus tehtiin reilu kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen 46 kärsämäkistä on vaihtanut jonkin toisen terveyskeskuksen asiakkaiksi, useimmat heti päätöksen jälkeen.

Jo suunnitteluvaiheessa hanketta vastustettiin. Äänestystulos valtuustossa oli selkeä, 17 puolesta ja 4 vastaan. Mutta nimiä kerättiin adressiin 800 kappaletta.

Attendon vastuulääkäri Sanna Mäki-Runsas ymmärtää, että ulkoistukset aiheuttavat usein etenkin alussa epäluuloja ja luottamuksen syntyminen vie aikaa. Pikku hiljaa luottamus on kuitenkin alkanut syntymään.

– Se on vaatinut työtä. Minusta alkaa hiljalleen tuntua, että olemme saavuttamassa kuntalaisten luottamuksen. Sen huomaa esimerkiksi siinä, että saamme parempaa palautetta asiakastyytyväisyyden muodossa ja ihmiset puhuvat kunnassa meistä eri tavoin kuin aikaisemmin.

Sirkka Lautamäki kertoo olevansa tyytyväinen Attendon palveluihin Kärsämäellä. Samaa sanoo myös hänen omaishoitajanaan toimiva miehensä Risto Lautamäki.Timo Nykyri / Yle

Kärsämäeltä kotoisin oleva Sirkka Lautamäki kertoo olleensa aluksi uusia terveyskeskuspalveluja kohtaan epäluuloinen, mutta mielipiteet ovat parin vuoden aikana muuttuneet. Myös palvelut ovat hänen mielestään parantuneet.

– Esimerkiksi kotihoidon hoitajat keskustelevat keskenään enemmän, joten asiat tulevat hoidettua. Ettei se mene niin, että hoitaja sanoo, että minäpä hoidan ja ei hoida kuitenkaan, Lautamäki sanoo.

Attendon terveyskeskuspalvelut, eivät Mäki-Runsaan mukaan juurikaan eroa kunnallisesta hoidosta. Heillä on kuitenkin jonkin verran valtuuksia tehdä asioita toisin.

– Me voimme ostaa esimerkiksi erikoishoidonpalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta tietyissä tilanteissa. Eli kun kunnallisella puolella erikoissairaanhoitoa tarvitsevalle laitetaan lähete esimerkiksi Oulun keskussairaalaan, voi Attendo ostaa palvelun yksityiseltä.

– Tällä tavoin voimme lyhentää potilaan jonotusaikaa.

Pikkukunnat eivät houkuta lääkäreitä

Niin kuin Kärsämäenkin tapauksessa on huomattu, on potilaille tärkeää tuntea oma lääkärinsä. Mäki-Runsas on työskennellyt Kärsämäellä nyt parin vuoden ajan. Se ei kuitenkaan vielä yllä hänen edeltäjänsä työvuosiin.

– Se on ihan selvää, että kun oppii tuntemaan potilaat ja potilaat oppivat tuntemaan lääkärin, niin hoito helpottuu. Onneksi meillä on täällä hoitajia, jotka ovat olleet pitkään ja he tuntevat meidän kuntalaisemme.

Sanna Mäki-Runsas on työskennellyt kaksi vuotta Kärsämäen terveyskeskuksessa. Hän kertoo ilmapiirin muuttuneen Attendolle suopeammaksi ajan kuluessa.Timo Nykyri / Yle

Pikkukunnat eivät houkuttele lääkäreitä, ainakaan jäämään. Tähän Kärsämäelle toivotaan helpotusta, kun Attendo on saamassa opetusterveyskeskuksen statuksen. Se tarkoittaa sitä, että lääkäri voi erikoistua myös Attendolla Kärsämäellä työskennellessään.

– Jatkossa meillä on helpompi saada tänne nuori, pysyvä lääkäri. Kokeneemmat kollegat ovat yleensä jo asettuneet johonkin paikkaan eivätkä enää mielellään perheineen muuta, varsinkaan jos toiselle puoliskolle ei ole töitä.

Mäki-Runsas uskoo, että mahdollisuus houkuttelee nuoria lääkäreitä kuntaan työskentelemään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä