Kanta-alueen uutisia

Vaalipäivän järjestäjistä syntyi uupelo, koska ehdokkaita ei enää kelpuuteta vaalilautakuntiin

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 20 - 20:14

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina noin kolmen viikon kuluttua, mutta tiukentuneet kelpoisuusvaatimukset vaalilautakuntien jäsenille ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Oulun keskusvaalilautakunnassa. Kaikki puolueet eivät ole saaneet täytettyä heille jyvitettyä paikkoja.

Vaalilautakuntien luottamushenkilöt huolehtivat vaalipäivän äänestyksestä ja illan tuloslaskennasta.

Vaalilautakunnissa kävi kato

Äänestystapahtumista ja vaali-illan tuloslaskennasta Oulussa vastaaviin 55 vaalilautakuntaan on tällä kertaa ollut tavallista haastavampaa löytää luottamushenkilöitä, kertoo Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri, kaupunginlakimies Jukka Lampén.

Kun vaalilautakunnan miehitys on kahdeksan varsinaista ja kolme varajäsentä, Oulussa noin 600:sta vaalilautakuntien luottamusmiehestä uusia on yli 250.

– Näihin vaaleihin tiukennettiin vaalilautakuntien jäsenten kelpoisuusvaatimuksia. Vaaliehdokkaat eivät voi olla enää vaalilautakuntien jäseninä. Aiemmissa kuntavaaleissa ehdokkaita on ollut vaalilautakunnissa iso joukko, lähestulkoon puolet, Jukka Lampén sanoo.

Lampénin mukaan varsinkin vaalilautakuntien puheenjohtajina on aiemmissa vaaleissa toiminut kokeneita ehdokkaita. Nyt kaikki puolueet eivät saaneet omia vaalilautakuntien paikkojaan täyteen ja varajäseniksi on otettu muitakin kuin puolueiden jäseniä.

Äänestäjälle ei uudistuksia

Äänestäjän näkökulmasta kevään kunnallisvaalit menevät totuttuja latuja pitkin. Ennakkoäänestyspaikkoja on jokseenkin entiseen tapaan.

Myös varsinaisena vaalipäivänä äänestäminen tapahtuu vanhalla kaavalla eli oman äänestysalueen vaalihuoneistossa, henkilöllisyystodistusta vastaan.

Ennakkoänestys järjestetään kotimaan ennakkoäänestyspaikoilla 29.3. - 4.4. ja ulkomailla 29.3. - 1.4.2017. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017.

Mainostelineet katukuvaan tällä viikolla

Viralliset vaalimainokset ilmestyvät katukuvaan jo keskiviikkona ja perinteinen vaalikylä Oulun kävelykeskustassa Rotuaarilla luovutetaan puolueille perjantaina iltapäivällä, kertoo Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri, kaupunginlakimies Jukka Lampén.

Viimeistään lauantaista alkaen Rotuaarin Vaalikylässä kymmenen puoluetta tai valitsijayhdistystä esittelee kunnallisvaliteemojaan vaalipäivään, eli 9.4. saakka. Vaalikojut ovat samoja kuin edellisvaaleissa.

– Perinteiset vaalimainostelineet ilmestyvät katukuvaan keskiviikkona, Lampén lupaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Maalaistaksi käyttää asiakkaan samalla reissulla sairaalassa ja ruokaostoksilla – "Puhutut asiat jäävät tänne auton sisälle"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 20 - 15:15
Mistä on kyse?
  • Taksien sähhköiseen suorakorvausmenettelyyn siirryttiin Kela-kyyditysten yhteydessä kahdeksan vuotta sitten.
  • Kansaneläkelaitos halusi tehostaa viime vuosikymmenen lopulla kuljetuspalvelutuotantoaan niin, että tuolloin keskimäärin kymmenen prosentin vuosittainen kulujen kasvu saataisiin pysäytettyä.
  • Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla Kelan ja Taksiliiton yhteistyö on tuonut miljoonasäästöt Kelalle.

Kello on 10.21 perjantaina aamupäivällä. Taksiautoilija Aira Hiltula pysäyttää autonsa Pudasjärven Sarakylällä Pirkko Hanhisuannon portaiden eteen.

Taksi myöhästyy minuutin sovitusta ajasta. Matkantekoa hidasti yöllä satanut raskas lumi. Aura-autot eivät olleet vielä ehtineet pitäjän yhteen syrjäisimmistä nurkista.

– Ei pelota. Kyyti on turvallinen, sanoo Kela-kyydin tilannut Pirkko Hanhisuanto kuskin painaessa kaasua loskaisella Ouluntiellä hetkeä myöhemmin.

Taksi ohittaa hallitusti ajoa hidastavan rekka-auton.

Pirkko Hanhisuanto on matkalla Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Aira Hiltula on tuttu kuljettaja. Monet kerrat Aira ja Pirkko ovat ehtineet yhdessä istua autossa. Airalle kerta on jo viikon viides.

– Kyytejä on viikoittain. Joskus joka päivä, toisinaan pari kertaa viikossa, Hiltula laskee.

Aira Hiltula sanoo, että syrjäkylien taksiyrittäjille Kela-kyydit ovat elintärkeitä.

– Näissä maisemissa liikevaihdosta suurin osa tulee niistä tai kaupungin tilaamista kyydeistä.

Yhteistyöllä säästöjä

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirryttiin taksien sähköiseen suorakorvausmenettelyyn Kela-kyyditysten yhteydessä vuonna 2010. Kansaneläkelaitos halusi tehostaa viime vuosikymmenen lopulla kuljetuspalvelutuotantoaan niin, että tuolloin keskimäärin kymmenen prosentin vuosittainen kulujen kasvu saataisiin pysäytettyä.

Järjestelmä toimii tehokkaasti ja tuo säästöjä yhteiskunnalle. Matti Pohjola

Kela ja Suomen Taksiliitto allekirjoittivat syksyllä 2008 kehittämissopimukset taksimatkojen sähköisestä tiedonsiirrosta.

Kuusamolaisen Kuru-Taksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Pohjola kehuu taksien Kela-kuljetuksia vuolaasti.

– Järjestelmä toimii tehokkaasti ja tuo säästöjä yhteiskunnalle. Se myös elättää taksiyrittäjiä.

– Taksin ja Kelan sähköisen yhteistyön toteuduttua kustannusten nousu pysähtyi. Viimeisten neljän vuoden aikana ne eivät ole nousseet sairaanhoitopiirissä lainkaan, Matti Pohjola sanoo.

Joustava maksujärjestelmä

Säästöihin on vaikuttanut kuljetusten järjestelyjen ja rahansiirron digitalisointi. Kela-kuljetusten tilauskeskus toimii nyt yhdessä paikassa.

– Tieto kaikista kuljetustarpeista välittyy sinne. Keskus pystyy tehokkaasti yhdistelemään samaan suuntaan kuljetuksia tarvitsevia. Esimerkiksi Kuusamosta Oulun yliopistolliseen sairaalaan matkustavia saattaa olla Oulu-Kuusamo -välillä yhdessä taksissa useita, Pohjola toteaa.

Kela-kyytipäivä on ohi. Pirkko Hanhisuanto maksaa sähköisesti osuutensa matkasta.Ensio Karjalainen / Yle

Pohjola kertoo, että maksuissa on siirrytty hiljattain myös suorakorvauksiin. Asiakas saa kyydistä Kela-korvauspäätöksen jo takseissa. Aiemmin homma hoidettiin asiakkaan valtakirjalla: matka tehtiin, asiakas maksoi omavastuun, antoi taksiyrittäjälle valtakirjan, jolla autoilija haki Kelalta korvauksen osuutensa matkan hinnasta. Se tiesi paperityötä puolin ja toisin.

– Nyt maksatus toimii sähköisesti taksin yhteisen tilauskeskuksen kautta. Kuljettaja perii asiakkaalta autossa omavastuun, korvaushakemus lähtee sähköisesti taksin maksujärjestelmästä Kelalle. Parin kolmen viikon kuluttua autoilija saa tehdystä matkasta tilityksen, Pohjola selvittää.

Yhteiskuljetuksilla kilometrejä pois

Taksiliiton Kelalta ja liiton tietojärjestelmästä hankkimien tietojen mukaan yhteiskuljetusten myötä taksien ajamat matkat vähenivät viime vuonna sairaanhoitopiirissä 1,5 miljoonaa kilometriä.

– Kela säästi yhteiskuljetusten avulla 2,5 miljoonaa euroa, Pohjola tietää.

Kelan maksamissa korvaussummissa säästö oli Pohjolan mukaan 14 prosenttia. Se on suuri säästö, Pohjola sanoo.

– Kysynpä vaan, että millä muulla terveydenhoitoon liittyvällä alalla on säästöjä saatu aikaan yhtä tehokkaasti kuin meidän ja Kelan yhteistyössä viime vuosina, Pohjola kehaisee.

Matti Pohjola, Teppo Lehto ja Eija Siikaluoma tappavat aikaa Kuusamon taksiasemalla muun muassa korttia pelaamalla.Ensio Karjalainen / Yle

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin takseilla viime vuonna 240 000 henkilömatkaa sairaaloihin. Kela korvasi taksiyrittäjille kuljetuskustannuksia vuoden aikana sairaanhoitopiirin alueella 15 miljoonalla eurolla. Asiakkaiden kuljetuksista maksamat omavastuut olivat kolme miljoonaa euroa.

Yhteistyö on valttikortti

Ennen Kelan ja taksiyrittäjien tiivistynyttä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin 148 000 Kelan korvaamaa taksimatkaa vuonna 2007.

Matti Pohjola laskee, että Kela-kyydit ja kaupungin ostamat liikennöintipalvelut muodostavat Kuusamon taksiyrittäjien liikevaihdosta noin 35 prosenttia.

Aira Hiltula ehtii kotimatkalla piipahtaa ruokaostoksilla asiakkaansa Pirkko Hanhisuannon kanssa.Ensio Karjalainen / Yle

– Liikevaihto on keskimäärin 95 000 euroa per taksiauto, ja jos siitä otetaan kolmannes pois, käy liiketoiminta toivottomaksi. Jos Kela-kyytejä ei olisi, ei Kuusamossa olisi missään tapauksessa 39 taksia, Pohjola sanoo.

Pohjola arvelee, että tulevaisuudessa toimiva ja kustannustehokas järjestelmä Kelan ja taksiyrittäjien kesken on valttikortti, kun kuljetukset jossakin vaiheessa kilpailutetaan.

Kuusamossa tehtiin viime vuonna 8 370 henkilömatkaa niin sanotulla Kela-kyydillä. Kela-korvauksia kyydeistä sai 2 730 ihmistä.

Kuski on hyvä kuuntelija

Pirkko Hanhisuannon sairaalamatka kestää työpäivän verran. Asiakas nousee tyytyväisenä kotiportailleen illan suussa. Paluumatkalla piipahdettiin Kurenalan keskustassa ruokaostoksilla.

On paljon asiakkaita, jotka asuvat yksin. Heillä ei ole puhekaveria. Aira Hiltula

Päivän aikana kyydin ja kyyditettävän keskustelu ehti polveilla Sarakylän tapahtumista päivän politiikkaan. Pirkon kanssa on helppo puhua, puhelias kun on.

– Kyllä tässä eräänlaisena terapeuttinakin saa toimia. On paljon asiakkaita, jotka asuvat yksin. Heillä ei ole puhekaveria. Me taksin kuljettajat olemme neutraaleja kuuntelijoita. Ja puhutut asiat jäävät tänne auton sisälle, Aira Hiltula vakuuttaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Monté-ratsastus vaatii hevoselta päätä ja ratsastajalta reisiä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 19 - 18:10

Ranskasta lähtöisin oleva monté vaatii ratsukolta paljon. Vauhdikas ravilaji kisataan pitkälti samoilla säännöillä kuin kärryajo. 16 hevosen volttilähdössä ratsut ovat lähekkäin, mikä vaatii hevoselta melkoista ravivarmuutta ja rohkeutta.

– Monté-ohjastus ei ole aloittelijan hommaa. Pitää olla hyvä perusratsastustaito, vankka fysiikka, kunnon selkä- ja reisilihakset ja hyvä tasapaino, luettelee Suomen Monté-ohjastajat ry:n hallituksen jäsen Susanne Klemola.

Monté eli raviratsastus

Monté eli raviratsastus on syntynyt Ranskassa.

Raviohjastaja ratsastaa kilpailussa jockeyistunnassa.

Montéssa käytetään lyhyitä jalustimia. Ratsastaja tarvitsee vahvat jalkalihakset jaksaakseen pysyä kevyessä istunnassa.

Lähdöt ajetaan noudattamalla samoja ravikilpailusääntöjä kuin kärrylähdöissäkin.

Suomenhevoset/kylmäveriset ja lämminveriset kilpailevat omissa sarjoissaan. Myös poneille on monté-lähtöjä.

Lajin harrastaminen ohjastajana ravikilpailuissa montélähdössä edellyttää 16 vuoden ikää

Suomen ensimmäinen monté-lähtö ajettiin Vermossa vuonna 1979. Nykyään lajissa kilpailee satakunta ratsastajaa. Valtaosa naisia, toisin kuin lajin synnyinmaassa Ranskassa.

– Meidän ravimaailmassamme kärryohjastajista suurin osa on miehiä. Raviratsastusta kai pidetään enemmän tyttöjen hommana, vaikka välillä järjestetään miehille omia monté-lähtöjä, Klemola kertoo.

Vieras hevonen haaste lainaohjastajalle

Montéssa suomenhevoset/kylmäveriset ja lämminveriravurit kilpailevat omissa sarjoissaan kärrylähtöjen tapaan. Kauden päätapahtumat ovat SM-finaalit, jotka ajetaan vuosittain St Michel- ja Kuninkuusraveissa. Myös poneille on omia monté-lähtöjä.

Susanne Klemolan ensimmäinen kilpailu 2007 meni laukaksi. Pahin kilpailujännitys alkoi helpottaa vasta kymmenien starttien jälkeen. Nyt takana on yli 400 lähtöä ja taskussa sekä Suomen ennätys vuodelta 2009 että Pohjoismaiden mestaruuskisan hopea Ruotsista 2015.

Tämä ei ole halpa harrastus, eikä tätä rahan takia tehdäkään, vaan intohimosta lajiin. Susanne Klemola

Klemola on lainaohjastaja, joka kilpailee välillä tutuilla, välillä ventovierailla hevosilla.

– Siinä on omat haasteensa, kun lähtee radalle oudolla hevosella. Jos hevonen tulee kisaan kaukaa, on vain uskottava mitä valmentaja eläimestä sanoo. Usein myös kyselen muilta kuskeilta, jotka tuntevat hevosen. Läheltä tulevat hevoset testaan aina ennen kisaa, Klemola kertoo.

Isommat voittorahat houkuttelisivat lajin pariin

Suomessa ajetaan vuosittain toista sataa montelähtöä. Ohjastajien yhdistys toivoo kuitenkin lisää harrastajia ja kilpailuja. Yhdistys järjestää kursseja ja kiittää raviratoja, jotka järjestävät monté-lähtöjä.

Monté-ohjastaja Susanne Klemolalla on tällä kertaa kisakaverina Sirpa Kaskelan omistama 8-vuotias lämminverinen Kaizer.Kalle Niskala / Yle

– Raviradat pitäisi saada lajille myönteisimmiksi. Usein puhutaan, että montéssa tulee paljon lähdön uusintoja, mikä pitkittää ravien kulkua. Monté on kuitenkin vauhdikas ja näyttävä laji, ja ottaisimme mielellämme lähtöjä vastaan enemmänkin, Susanne Klemola sanoo.

Klemola myös uskoo, että isommat palkintosummat lisäisivät kilpailukiinnostusta.

– Ei Suomessa ohjastaja saa tällä elätettyä itseään. Varusteet maksavat paljon, palkintosummat eivät ole isoja, ohjastajalle korvataan bensakulut ja maksetaan jonkin verran ajopalkkaa. Tämä ei ole halpa harrastus, eikä tätä rahan takia tehdäkään, vaan intohimosta lajiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Asiantuntija karsastaa passiivitalointoilua – "Se ei ole kaikista helpoin talo hoidettavaksi"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 19 - 09:22
Passiivitalon kriteerit

Jotta talo voidaan luokitella passiivitaloksi, sen on täytettävä kolme tarkasti määriteltyä kriteeriä.

Kriteereissä on määritelty, paljonko talo kokonaisuudessaan saa käyttää energiaa ja kuinka paljon energiaa saa kulua yhden neliömetrin lämmitykseen. Sen lisäksi kriteereissä määritellään kuinka tiivis talon pitää olla.

Mihin talon energia kuluu?

Huoneiden lämmittämiseen käytettävän energian määrä vaihtelee talotyyppien mukaan.

Nykyisten rakennusmäärysten mukaisesti rakennetussa talossa huoneiden lämmitykseen kuluu noin 55 prosenttia talon kokonaisenergiasta. Matalaenergiatalossa osuus on pudotettu noin 50 prosenttiin ja passiivitalossa noin 40 prosenttiin.

Matalaenergiatalossa kokonaisenergiasta noin puolet kuluu lämmittämiseen ja kolmannes valaistukseen ja kodin laitteisin ja loput käyttöveden lämmittämiseen.

Lähde: energiatehokaskoti.fi

Muun muassa nettipalstoilla on käyty vuosien ajan vilkasta keskustelua siitä, miten talojen energiankulutusta pitäisi hillitä. Vähäenergisiä koetaloja esitellään ihmeiden tekijöinä, mutta rakennusalan ammattilainen muistuttaa pitämään silti pään kylmänä. Hyöty ja kustannukset kannattaa pitää tasapainossa.

– Kyllä me hyvin voimakkaasti varoitellaan siitä, että joka tekee passiivitalon, pitää osaamisen olla aivan huippua, kertoo Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Vuosikymmenen alusta lähtien Suomen rakennusmääräyksillä on kiristetty talojen energiantehokkuusvaatimuksia. Jo niidenkin perusteella talotekniikassa on esimerkiksi lämmitysratkaisuja kehitetty vähäenergiseen suuntaan. Eristyspaksuuksia on kasvatettu ja samalla on kehitetty myös uusia eristemateriaaleja.

On hyvä muistaa, että taloissa kuluu aina energiaa paljon muuhunkin kuin vain huoneiden lämmittämiseen.

Vähän energiaa kuluttavista taloista puhuttaessa käytetään useita eri termejä. Puhutaan passiivitaloista, matalaenergiataloista, nollaenergiataloista, ja jopa taloista, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.

Passiivitalo luottaa eristyksen voimaan

Saksalaista alkuperää olevan passiivitalon ideana on pienentää energian kulutusta tavallista paksummilla eristeillä, erittäin tiiviiksi rakennetulla talon ulkovaipalla sekä suurella varaavalla massalla, johon energia sitoutuu.

Ulkopuolelta ostettavaa energiaa vähennetään myös käyttämällä mahdollisimman paljon ilmaisiksi luokiteltavia lämmönlähteitä, kuten passiivista aurinkoenergiaa sekä ihmisten ja erilaisten laitteiden tuottamaa lämpöä.

Kyllä me hyvin voimakkaasti varoitellaan siitä, että joka tekee passiivitalon, pitää osaamisen olla aivan huippua Pekka Seppälä

Esimerkiksi Oulussa näiden passiivitalojen rakentamisesta ei kuitenkaan ole innostuttu. Oulun rakennusvalvonnan mukaan passiivitalojen rakentamisen riskit ovat vielä liian suuret ja virheiden sattuessa niissä voi esiintyä vaikeita kosteusongelmia. Passiivitalojen sijasta Oulussa rakentajia kehotetaankin suosimaan muita matalaenergiaratkaisuja.

Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä tietää mistä puhuu, sillä työhuoneen seinällä komeilee yksi niistä muutamasta kymmenestä saksalaisen Passivhaus Institutin suomalaisille asiantuntijoille myöntämästä tutkintotodistuksesta.

Pekka Seppälä muistuttaa, että toimiva passiivitalo vaatii äärimmäisen hyvää suunnittelua ja toteutusta. Talon ylläpitokin vaatii erityistä aktiivisuutta ja asennetta. Taloa pitää myös käytön aikana osata hoitaa juuri niin kuin talon suunnittelija on ajatellut.

– Se ei ole kaikista helpoin talo hoidettavaksi, muistuttaa Seppälä.

Passiivitalojen eritykseen kiinnitetään paljon huomiota ja seinien paksuus on selvästi tavanomaista suurempi.Matti Konttinen / Yle

Keskustelussa energiaa säästävistä asumisratkaisuista sekoittuvat yleensä eri termit ja passiivitaloiksi saatetaan kutsua myös taloja, joissa energian säästöt saadaan vaikkapa koneelliseen ilmanvaihtoon liitetyillä lämmön talteenottolaitteilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla. Tarkasti ottaen silloin ei kuitenkaan puhuta passiivisista ratkaisuista.

Hyvä lämmöneritys vaaditaan jo tavallisiltakin taloilta ja sitä vaaditaan jo nykyisissä rakentamismääräyksissäkin.

Ääriratkaisuja syytä välttää

Äärimmillään vietynä hyvätkin ratkaisut saattavat johtaa ojasta allikkoon. Pekka Seppälä kehottaakin keskittymään ratkaisuihin, joissa investoidaan nimenomaan sinne, mistä saadaan suurimmat hyödyt.

Ei seinien eristyksiin kannata yli-investoida, koska ne ovat yleensä aika kalliita investointeja Pekka Seppälä

– Usein sanotaan, että energiatalo on semmoinen, jossa on paksut seinät. Ei se näin ole. Ei seinien eristyksiin kannata yli-investoida, koska ne ovat yleensä aika kalliita investointeja, Seppälä sanoo.

Erityisen paksujen seinien rakenteisiin saattaa liittyä myös kosteusriskejä. Jos rakenteisiin pääsee kosteutta, voi luonnollinen kuivuminen olla hankalaa.

– Passiivitalon rakenne on muutenkin tavallista taloa haastavampi, koska siinä pitää talon ilmatiiveydessäkin onnistua tosi hyvin. Jos ilmatiiviys vuotaa, sinne vuotaa myös kosteutta. Silloin se pitäisi pystyä myös kuivaamaan ulos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 18 - 09:27

Terävä laukaus kajahtaa puiden siimeksessä.

Árpád Kovács korjaa puoliautomaattisen Kalashnikovinsa asentoa hieman oikealle, tarkentaa ja painaa liipaisinta. Sitten hän antaa oman hengityksensä lipua huulten välistä höyryävänä norona.

– Pidätän henkeä aina kun ammun. Vanha tapa.

Miehen otteet ovat varmoja, tottuneita. Ammukset osuvat lähelle keskipistettä.

– Nyt tulee Masse Majava näkemään, mitä on herran peleko ja viisauden alaku...

Kovács kerää harrastusvälineensä pois.

Majavajahtiin on aikaa vielä tovi. Pastorin sihti näyttäisi kuitenkin olevan kohdillaan.

Paulus Markkula / Yle Pakoon kiristyvää ilmapiirä

Ampumaradalta muutaman kilometrin päässä on Oulun seurakunnissa työskentelevän Kovácsin koti. Nyt siellä on koleaa.

Hailuodon saaressa sijaitseva talo on ollut hetken tyhjillään, kun mies on ollut kansainvälisen työn pastorin hommissaan mantereella Oulussa. Lämpö leviää kuitenkin nopeasti, kun vanha leivinuuni saa nielaista pari puuta.

Pienen keittiön ikkunasta avautuu luminen, pohjoispohjalainen metsämaisema.

Täältä on pitkä matka Balkanin niemimaalle.

Sieltä Kovács 90-luvun alussa pakeni Suomeen sisällissodassa olleen Jugoslavian kiristynyttä ilmapiiriä. Parikymppisen kapinasieluisen nuoren omat valinnat eivät helpottaneet valmiiksi tulehtunutta tilannetta.

– Perustimme kaverini kanssa unkarinkielisen oppositiosanomalehden. Se ei ollut hyvä idea – tai ehkä se olikin, en minä tiedä. Viranomaiset tekivät kuitenkin kaikkensa, ettemme pystyisi toimimaan. Häirintää, sensuurivaatimuksia, ratsioita. Joka päivä. Lopulta oli päästävä pois.

Paulus Markkula / Yle

Kovács käy tyrkkäämässä vielä pari puuta uunin pohjalle ja ravistelee tikut pois hoikista sormistaan.

Oli pientä vaille, ettei hän olisikaan tässä lämmittämässä taloaan. Miehen askeleet meinasivat nimittäin aluksi johtaa Etelä-Afrikkaan asti. Argentiinakin oli harkinnassa hetken, kunnes käsi jostakin syystä osoitti kohti Suomea.

Nuori mies lähti ilman perhettään – äitiä, isää ja sukulaisia. Mukana oli vain oma kaveri. Hyvä niin, hän napauttaa hieman yllättäen ja haroo hetken aikaa tukkaansa kiivain vedoin.

– Elämä Jugoslavian unkarilaisessa yhteisössä oli hirveän yhteisöllistä. Se ei ole ikinä ollut minun juttuni. Mulle oli täysin selvää, että jos lähden pois, lähden omille teille, hän avaa. Ja antaa sitten ymmärtää, että tämä asia on hänen osaltaan loppuunkäsitelty.

Puhelin soi. Kuinka sopivaa.

Jälleen yksi, joka varmaan uskoo, että kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen myönteisesti. Ei vaikuta. Árpád Kovács Paulus Markkula / Yle

Luurin toisessa päässä on turvapaikanhakija. Nämä yhteydenotot ohjautuvat Kovácsille, koska se kuuluu hänen työhönsä.

Hänen kasvoillaan häilähtää pieni kurtistus. Kovács lupaa lähettää "materiaalit" seuraavana tiistaina. Kun puhelu loppuu, mies huokaa.

Näitä on tullut viime aikoina paljon. Yhteydenottoja muslimeilta, jotka ovat kiinnostuneita kääntymään kristityiksi ja haluavat tutustua käytännön papereihin tarkemmin.

– Jälleen yksi, joka varmaan uskoo, että kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen myönteisesti. Ei vaikuta. Olen yrittänyt sanoa, mutta en tiedä uskovatko.

Árpád Kovácsin arvion mukaan ainakin parikymmentä turvapaikanhakijaa on jo kääntynyt Oulusssa kristityksi, ja yhteydenottoja asiasta on tullut hänelle kymmenkunta.

Asia turhauttaa häntä. Koko Suomen tämänhetkinen turvapaikkapolitiikka turhauttaa.

Henkinen koti punkkareiden parista

25 vuotta sitten Kovács, keesipäinen punkkari, päätyi turvapaikanhakijaksi Lahden vastaanottokeskukseen.

Hän kotoutui Suomeen nopeasti. Paikallisista ihmisistä tuli vaivattomasti ystäviä ja pian löytyi jalansija myös lahtelaisesta punkyhteisöstä. Se oli 90-luvun alussa varsin eloisa.

– Kuunneltiin musiikkia, käytiin keikoilla, soitettiin punkkia, laulettiin punkkia. Mä en oikeastaan silloin edes kokenut olevani turvapaikanhakija. Olin vain nuori, joka tuli yhden maan nuorisokulttuurista toiseen.

Kovács miettii hetken ja nostaa suupielen varovaiseen virnistykseen. Ajatus nuoresta Árpádista tuntuu huvittavan häntä hieman.

Punk häivähtää yhä hänen piirteissään; tummissa hiuksissa, pään sivujen sängissä, korvakorussa. Eikä sisäinen kapinahenkikään ole mihinkään kuihtunut, vaikka punklaulut ovat vaihtuneet pastorin hommiin. Itse asiassa ihan päinvastoin.

Kuin ajatusteni sinetiksi Kovács kaataa itselleen pienen päivänaukun kirkasta ja kiskaisee sen yhdellä hörpyllä.

Paulus Markkula / Yle Pään sisällä myllersi pitkään

Ei ole sattumaa, että Kovács päätyi lopulta turvapaikan saatuaan opiskelemaan Suomessa juuri teologiaa. Juuret siihen ovat syvällä. Hänen äitinsä puoleisen suvun miehet olivat toimineet pappeina kautta aikojen.

Nuori teologi joutui heti kättelyssä puntaroimaan perinpohjaisesti ajatuksiaan uskonnosta.

Hänen perhepiirissään uskonto oli ollut jotakin muuta kuin mihin hän Suomessa törmäsi. Viisastelevampaa, kepeämpää, agnostismiin nojaavampaa.

Agnostikko ajattelee, että Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa ei voida todistaa tai kieltää.

– Täällä sen sijaan puhuttiin tosissaan siitä, onko Jeesus syntynyt neitseestä. Voit kuvitella, miten se hämmensi nuorta teologia. Se sekoitti mun pään, enkä pitkään aikaan tiennyt mitä ajatella.

95-prosenttinen agnostikko, 5-prosenttinen ateisti

Vanhemmalla iällä Árpád Kovácsin omat tuntemukset uskonnosta ja Jumalasta ovat jäsentyneet. Silti on yhä asioita, jotka eivät mahdu hänen päähänsä.

– Yksi niistä on kirkon ja uskontojen kummallinen obsessio seksiin. Mitä se kenellekään kuuluu, ihmisten seksielämä? Tästä uskontojen normatiivisuudesta pitäisi jo päästä eroon, hän lataa.

Pastori kertoo pitävänsä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantuloa erinomaisena asiana.

– Se, että kirkko nyt kitisee tästä, ei kauaa kestä. Itse aion ilman muuta vihkiä sateenkaaripareja.

Kovács ei myöskään välitä miettiä esimerkiksi sitä, onko Jumala olemassa vai ei. Oikeastaan kysymys on hänelle melko yhdentekevä.

– Mulle usko on puhtaasti inspiraatiota, tunteita, tiettyjä mielentiloja. Se mitä sen takana on – tai ei ole – ei hirveästi kiinnosta. Pidän itseäni 95-prosenttisesti agnostikkona ja 5-prosenttisesti ateistina. Heikolla hetkellä tämä asetelma kääntyy toisin päin, hän veistää.

Pastori on pohtinut paljon esimerkiksi tunnustuskirjoja, jotka määrittelevät koko luterilaisen kirkon opin. Hänen mielestään tunnustuskirjat pohjautuvat varsin demonologiseen käsitykseen maailmasta ja niitä olisi hyvä jo arvioida ideologisesti uudelleen.

– Se onkin työn alla minulla ja yhdellä kollegalla. Syksyllä julkaisemme siitä jotakin.

Yksi niistä on kirkon ja uskontojen kummallinen obsessio seksiin. Mitä se kenellekään kuuluu, ihmisten seksielämä? Árpád Kovács Paperittomat avuntarpeessa

Vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin vaikutukset alkoivat näkyä Suomessa voimakkaasti. Maasta haki turvapaikkaa yhteensä yli 30 000 ihmistä. Määrä oli 890 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ilmapiiri oli levoton.

Árpád Kovácsin työn luonne kansainvälisen työn pastorina ei tämän seurauksena suuremmin mullistunut. Autettavia oli vain isompi joukko.

Tällä hetkellä valtaosa hänen työajastaan menee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sekä paperittomien ulkomaalaisten neuvomiseen ja tukemiseen.

Paperittomia Oulussa on pastorin laskelmien mukaan nyt kymmeniä ja määrä vaikuttaa olevan kasvussa. Kovács on ottanut julkisestikin vahvan kannan heidän auttamiseensa, eikä ole omien sanojensa mukaan kiinnostunut siitä, mitä esimerkiksi ministeritasolla asiasta on linjattu.

Oulussa paperittomille on tarjottu yösijaa kirkosta yhdestä yöstä kahteen kuukauteen.

– Jos ihminen on kadulla, hän on kadulla. Silloin häntä autetaan. Se on niin yksinkertaista.

Paulus Markkula / Yle Mennyt on mennyttä

Kovácsin vinkkelistä katsottuna Suomen nykytilanne näyttää huolestuttavalta. Hänen mielestään vallalla on ajattelu, että mahdollisimman moni turvapaikanhakija pitäisi vain saada maasta nopeasti pois.

Syytä siihen hän hakee koventuneesta poliittisesta paineesta.

– Ihmisiä pelotellaan, ettei meillä ole rahaa auttaa muita, vaikka olemme maailman mittakaavassa ihan törkeän rikkaita. Täällä olisi rahaa auttaa sekä suomalaisia avuntarvitsijoita että turvapaikanhakijoita, mutta diskurssi on tämä.

Kovacsin mukaan ihmisiin juurrutetaan mielikuvaa, että Suomessa ollaan jo kuilun partaalla.

– Emme ole. Emme taloudellisesti, emmekä muutenkaan.

Paulus Markkula / Yle

Jo tapahtuneiden asioiden vatvomisessa ei ole mitään järkeä. Näin Árpád Kovács ajattelee.

Hän ei esimerkiksi mielellään kävisi läpi sitä, kun yksi hänen tietämistään turvapaikanhakijoista palautettiin Irakiin ja pian tuli tieto, että hänet oli ammuttu kuoliaaksi.

Se saa hänet surulliseksi. Eikä muuta mitään. Kovács kertoo tekevänsä kaikkensa auttaakseen muita, mutta jos jotakin pahaa tapahtuu, asian ääreen ei passaa liiaksi pysähtyä. Muuten ei jaksa jatkaa.

– En mä osaa tulevaisuuttakaan ennustaa. Jos osaisin, ennustaisin itselleni oikeat lottonumerot. Kyllä mä sen verran mietin, että huhtikuussa lähdetään majavajahtiin ja kesäkuussa jonnekin ulkomaille. En minä muusta tiedä.

Majavajahtia varten aseet on pistetty kuntoon. Niiden putsaamiseen Kovács käytti vanhat papinpaitansa.

Árpád Kovács oli Radio Suomen Sunnuntaivieraana 19.3.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Poikansa hukuttaneelle äidille ei rangaistusta – katsotaan olleen tekohetkellä syyntakeeton

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 17 - 15:44

Viime syyskuussa 20-vuotiaan poikansa hukuttanut 55-vuotias nainen jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Tuomion antoi perjantaina Ylivieska-Raahen käräjäoikeus.

Syyttäjä katsoi vastaajan syyllistyneen harkittuun ja erityisen raa'alla ja julmalla tavalla tehtyyn murhaan.

Syyttäjä vaati, että nainen on tuomittava elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Syyttäjän mukaan nainen suunnitteli tekoa ennakkoon ja houkutteli pojan kävelylle jokirantaan.

Tuomiossaan käräjäoikeus kuitenkin katsoi vastaajasta tehdyn mielentilalausuntoon perustuen, että rikos tehtiin syyntakeettomana. Lausunnon mukaan äiti ei ole heikon mielenterveydellisen tilansa vuoksi ymmärtänyt tekonsa todellista luonnetta.

Äiti hukutti poikansa sunnuntaiaamupäivällä 25. syyskuuta Raahen Pattijoella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tutkija kaupunkisuunnittelusta: "On valtavan hienoa, että värit ovat nousset uudestaan esiin"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 16 - 19:50

Rakennusten väreihin vaikuttavat niin materiaalit, muodit kuin muukin kehitys.

Viime vuosikymmeninä kaupunkien värimaailma on ollut rakennushistoriatutkija, arkkitehti Kati Winterhalterin mukaan melko neutraali.

Ihan viimeaikaisimman kehityksen tuotetta ovat olleet räiskyvät yksityiskohdat aina neonvärisestä terassista kirkuvanpunaisiin ikkunasyvennyksiin.

Punamullasta se alkoi

Siihen aikaan, kun suomalaiset kaupungit olivat puukaupunkeja, rakennuskantaa hallitsi punamullan väri. Puu oli meillä luontainen rakennusmateriaali, ja vaikkapa Pariisissa se oli kellertävä hiekkakivi.

Punamultamaalaus rantautui meille Ruotsista. Suomessa punamultaa on valmistettu ainakin 1800-luvun alusta, ja maaseudulla punamullan valtakausi kesti 1800-luvun lopulle.

Punamultamaalilla maalattu puutalo Kokkolan Vanhassakaupungissa. Punamulta rantautui Suomeen Ruotsista.Raila Paavola / Yle

Herraskaisemmissa piireissä yleistyi öljymaalaus 1800-luvun alussa. Lyijyvalkoisen myötä tulivat vaaleat sävyt, erityisesti vaalean punaiset ja keltaiset, kertoo rakennushistoriatutkija, arkkitehti Kati Winterhalter. Rapatut rakennukset maalattiin noihin aikoihin kalkkimaaleilla, joiden sävyt olivat öljyvärisävyjä vaaleampia. Sinisiä ja vihreitä rakennuksia oli erittäin vähän ennen 1900-luvun alkua. Siniharmaata tehtiin kyllä kimröökistä eli hienojakoisesta hiilestä.

Winterhalter on aloittamassa tutkimusta Helsingin Senaatintorin värihistoriasta. Hänen mukaansa rakennusten värihistoriaa pidetään usein aika yhtenäisenä, mutta kun tutkitaan yksittäisiä rakennuksia, paljastuu jotain ihan muuta.

Viimeisen 30 vuoden aikana väreihin on vain kiinnitetty hirveän vähän huomiota. Kati Winterhalter Värit unohduksissa

– Viime vuosikymmeninä on käytetty paljon melko neutraaleja värejä, kertoo rakennushistoriatutkija Winterhalter.

Onko kenties ajateltu, että tiivis, korkea rakentaminen vaatii neutraalit värit?

– Tuo on tosi kaunis ajatus, mutta pahoin pelkään, että viimeisen 30 vuoden aikana väreihin on vain kiinnitetty hirveän vähän huomiota, kumoaa arkkitehti ajatuksen.

Kokkolan keskustassa sijaitsevaan Chydeniuksen puistoon avautuu näkymä hillitystä väriskaalasta.Raila Paavola / Yle

Winterhalterin mukaan on puhuttu muun muassa pinnoista, tilasta, heijastuksista – ei väristä. Yksi syy on ollut se, että väriopetus ei ole edes kuulunut arkkitehtien opetukseen. Nyt Aalto-yliopiston siipien alla väriammattilaisten käyttö opetuksessa entisten koulutusraja-aitojen yli on helpottunut.

– Se vaatii aika pitkän henkilökohtaisen polun, että tutustuu väreihin ja pystyy käyttämään niitä uskottavasti, luotettavasti ja tekemään levollisia rinnastuksia, toteaa Winterhalter.

Väriharmonia kadoksissa

Perinteisillä pigmenteillä ei kovin kirkkaita värejä pystynyt tekemään. Melko rauhallinen värimaailma jatkuukin 1950-luvulle saakka. 1960-luvulla tulivat uudet materiaalit ja melko rajaton väriskaala muovimateriaalien kautta. Tämän jälkeen julkisivuihin tuli voimakkaampia, muttei kovin puhtaita värejä.

Vajaan kymmenen vuoden ajan on arkkitehtuuriin ilmestynyt taas maalattua väriä, jopa neonvärejä. Tätä ilmiötä Winterhalter vieroksuu.

Tuntuu siltä, että värien harmoninen ajattelu aika lailla puuttuu. Kati Winterhalter

– Tuntuu siltä, että harmoninen väriajattelu aika lailla puuttuu. En pidä siitä, että käytetään hyvin kontrastisia huomiovärejä identiteettiä luovina pintoina. Se tekee vaan kaupunkikuvasta läikikkään ja rikkonaisen, analysoi rakennushistoriaa tutkiva Kati Winterhalter.

Helsingin Jätkäsaaressa Kati Winterhalter näkee osassa rakennuksista jopa huutavia värisävyjä. Tässä erityisesti vihreä erottuu ympäristöstään liiaksi.Kati Winterhalter

– Tällä hetkellä on olemassa toinenkin trendi. Siinä tehdään asuinalueelle määrätietoinen värikaava, joka tukee levollisen kaupunkitunnelman syntyä. Tästä löytyy esimerkki Helsingin Aurinkolahdelta, vinkkaa arkkitehti Kati Winterhalter.

Helsingin Jätkäsaaressa (kuvassa vihreäsävyinen kerrostalo) tummien tiilien verhoamia rakennuksia on maalattu runsailla ja kirkkailla väreillä. Winterhalterin mielestä osa väreistä puolustaa paikkaansa, mutta osassa rinnastuksista värit muuttuvat jopa huutaviksi.

– Oletettavasti on tavoiteltu iloisuutta ja leikkisyyttä. Mutta sävy on yksioikoisen tasavärinen, sen sijaan pinnan vaihtelu toisi eloisuutta. Esimerkiksi kalkkimaalissa on valovoimaa ja sillä maalattu pinta säilyttäisi esteettisen kiinnostavuuden pitempään.

Laajempia kaaria vaihtoehtona tiukkuudelle

– Jokainen aika luo omat värinsä. Etukäteen on aika vaarallista määritellä jonkun alueen sävyjä tarkasti. Arkkitehtoninen ilme muuttuu vuosikymmenestä toiseen, ja jos kaava on liian jäykkä, se on vanhentunut jo ennen kuin rakentaminen alkaa.

Pohjalaiseen Luodon kuntaan juuri valmistunut Equity-palvelukeskus on esimerkki nykyaikaisesta värisuunnittelusta. Kati Winterhalter pitää keltaista "laatikkoa" tumman tiilen kyljessä keventävänä. Hänestä keltaisen sävynolisi voinut valita hiukan lähemmäksi punaoranssin kappaleen sävyä, niin kokonaisuus olisi muodostunut ehjemmäksi. Värit ovat Winterhalterin mielestä selvästi kiinteä osa julkisivujen materiaalisuutta.Niina Koskela / Yle

– Mieluummin tulisi värejä ohjeistaa kuvailemalla väljemmin tunnelmia ja tavoitteita, esteettisiä isoja ideoita. Tämä edellyttää tietysti, että on suunnittelijoita, joilla on taju käyttää värejä, muistuttaa Winterhalter.

Välkkeestä levollisuuteen

Winterhalter pohtii, että nykyään digitaalisten ruutujen kautta havainnoimamme väri vaikuttaa väistämättä väriaistiimme, värien kokemiseen.

– Digitaalisten kuvien muokkaaminen todellisuutta hiukan karkkimaisemmaksi hitsaantuu mieleemme kuva kuvalta ja voisin arvata, että länsimaisen ihmisen väriaisti on muokkaantunut erilaiseksi kuin jossain digitaalisen viihteen ulottumattomissa olevan. Se, miten ne vaikuttavat värikokemuksiimme, vaatii vielä tutkimista. Niistä väistämättä rinnastuu se ylipirteä, ylipositiivinen mielikuva tähän maailmaan, jossa nyt eletään.

Winterhalterin mielestä valoilla ei kannata hämätä uskottavaa kuvaa ympäristöstämme, vaan kaupunkikuvan suunnittelussa tulisi pyrkiä levollisuuteen.

– Maailmassa on ihan tarpeeksi liikettä ja levottomuutta. Jos kaupunki itsessään tarjoaa tukevat ja levolliset pinnat, se varmaan edesauttaa ihmisen viihtymistä siellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuoret kaipaavat psykiatrista apuhengailupaikkaa – "Kyynisyys on lisääntynyt"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 16 - 18:28

Matala osallistumiskynnys, ei luotaantyöntäviä korulauseita, ruohonjuuritason toimintaa. Muun muassa näistä aineksista syntyy yhteisöllistä tekemistä, joka kiinnostaa oululaista nuorta ja nuorta aikuista.

Kyseinen resepti on otettu nyt toden teolla toteutukseen. EU-rahoitteinen, vuonna 2015 käyntiin polkaistu kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hanke on versonut Oulun kaupunkiin useita projekteja, joiden tarkoituksena on saada nuorten ääni aikaisempaa paremmin kuuluviin.

Hengailupaikat kiinnostavat

Eräs hankeen alaisuudessa toimiva projekti on Kahvila Kitkerä. Oulun keskustassa KulttuuriBingon tiloissa tukikohtaansa pitävä, aika ajoin keskustan eri kolkkiin jalkautuva kahvila on ohjaajiensa Johanna Jämsän ja Asko Pistemaan mukaan saanut nuorilta hyvän vastaanoton.

Johanna Jämsä kertoo, että nuorille suunnattu Kahvila Kitkerä on otettu vastaan hyvin.Wasim Khuzam / Yle

– En sitten tiedä johtuuko noista meidän kahvilipukkeista, mutta hyvin on kuitenkin tullut vastauksia, kun olemme jalkautuneet nuorten pariin ja esittäneet heille kysymyksiä, Jämsä kehuu.

Kahvila Kitkerä on piipahtanut usean kerran esimerkiksi kaupunginkirjastolla kera kysymyslomakkeiden. Nuoret ovat voineet vastata lomakkeiden avulla kysymyksiin, kuten mistä Oulussa pitäisi ihan oikeasti puhua, mikä Oulussa ahdistaa, mikä tekee hengailupaikasta sellaisen, että siellä viihtyy ja jaksaa olla?

Erityisesti jälkimmäisen kaltaisiin kysymyksiin ovat nuoret vastanneet innokkaasti.

– Erilaisia hengailupaikkoja kaivataan tosi paljon. Ne tuntuvat olevan tosi tärkeitä nuorille, tästä esimerkkinä Valkean Kesäkatu. Nuoret ovat siellä koska siellä näkee ihmisiä, se on paikka missä saa olla ja se on lämmin, Jämsä listaa.

Mielenterveysapua kaivataan

Kahvila Kitkerässä on hyvin nopeasti todettu, että nuorten ajatusten koonnilla on väliä. Kun toiminta pidetään helposti lähestyttävänä ja nuorten itsenäistä ajattelua kunnioittavana, syntyy hyvin konkreettisia parannusehdotuksia.

Asko Pistemaan mukaan anonyymit kyselylomakkeet ovat hyvä tapa lähestyä paikallisia nuoria.Wasim Khuzam / Yle

– Yksi erittäin mielenkiintoinen esimerkki mikä nousi esiin, oli ajatus psykiatrisesta apuhengailupaikasta. Matalan kynnyksen tilasta, jonne voisi mennä silloin, kun on vaikeaa. Kun nuoret saavat puhua anonyymisti, syntyy tällaisia uusia ideoita, joita ei ehkä kasvotusten ilmaantuisi, Pistemaa kertoo.

– Se voisi olla sellainen paikka minne mentäisiin jos on vaikka masennusta. Siellä aikuiset sitten antaisivat apua, Jämsä jatkaa.

Taistelua kyynisyyttä vastaan

Nuorten esittämä idea matalan kynnyksen mielenterveysavusta tulisi tarpeeseen Oulussa. Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hankkeen, jonka alainen Kahvila Kitkeräkin on, projektipäällikkö Jaakko Jokipii muistuttaa viime vuoden nuorisobarometrin tuloksien kertovan monella tapaa myös Oulun ilmapiiristä.

– Nuorten kyynisyys on lisääntynyt. Myös oman työllistymisen näkymät näyttävät entistä enemmän vaivaavan nuoria. On siis vähän luottamusta tulevaisuuteen.

Kyynisyys taittuu vuorovaikutuksella ja luottamuksen lisäämisellä, Jaakko Jokipii uskoo.Wasim Khuzam / Yle

Synkkyyttä pyritään kitkemään edellä mainitun hankkeen puitteissa erityisellä KAAOS-haasteella. Sanoista kansalaisaktiivisuus ja osallisuus nimensä saava haaste kannustaa paikallisia järjestöjä ja yhdistyksiä kehittämään ideoita, joilla 15–29 vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista osallistumista voitaisiin lisätä.

Jokipii uskoo, että juuri Oulun nuorisokulttuurissa ja 3. sektorissa on potentiaalia taittaa synkistelyt ilon ilmapiiriksi.

– Tarvitsemme vuorovaikutusta ja luottamusta ihmisten välille. Käytännössä niitä saadaan, kun vain aletaan tekemään asioita, jotka koetaan merkityksellisiksi.

Siitä, kuinka hanakasti paikallinen järjestö- ja yhdistyskenttä tarttuu haasteeseen, saadaan kesällä tietoa. Esitetyistä ideoista vähintään yksi toteutetaan 1.7. alkaen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen lyhimmässä kunnassa ollaan yksimielisiä ja keskustellaan paljon – "Eihän täällä ole oikeastaan kuin yksi Ii-puolue"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 16 - 10:12

Ikänsä Iissä asunut mies tulee vastaan kohta historiaan haipuvan Iin Valintatalon edessä. Hän katselee Iin työväentaloa ikuistavaa kuvaajaa ja kysyy että ollaanko sitä lintumiehiä vai mitä. Reijo Backmanilla on selkeä näkemys kunnan poliittisen kulttuurin muutoksesta.

– Täällä on ollut puolueet tukkanuottasilla hyvin paljon, mutta nykyvuosina se on jollakin lailla järkeistynyt. Nyt politiikassa on mukana ihmisiä jotka osaavat ajatella asioita ihmisten hyvinvoinnin kannalta, sanoo Backman.

Tai niin kuin melko tuore kunnanjohtaja Iijoen rannassa sijaitsevassa kunnantalossa viihtyisässä työhuoneessaan asian muotoilee.

– Eihän täällä ole oikeastaan kuin yksi Ii-puolue, naurahtaa pari vuotta kuntaa luotsannut Ari Alatossava.

Pieni Iin kunta Oulun pohjoispuolella on piristävä poikkeus kunnallispolitiikassa. Yksituumaisuus ja avoimuus päätöksenteossa ovat Iissä kuitenkin vasta uusi normaali. Vielä kymmenen vuotta sitten oli aivan toisin.

Iissä on ollut toisenlainenkin aika

Ii oli pitkään vasemmistoenemmistöinen ja erityisesti työväenliikkeen vasen laita on ollut vahvoilla. Varsinkin poliittisten voimasuhteiden muutosmyllerryksen aikana vuosituhannen vaihteen tienoilla puoluepolitiikkaa viljeltiin kunnassa melko kiivaasti.

- Nyt politiikassa on mukana ihmisiä jotka osaavat ajatella asioita ihmisten hyvinvoinnin kannalta, Reijo Backman kiittelee.Antti Pylväs / Yle

– Kun on kaksi rintamaa vastakkain, niin eihän siinä oikein ole sovulle pohjaa. Nyt on tullut lisää ryhmiä, muun muassa vihreät. Ehkä opitaan pikku hiljaa puhumaankin, ettei aina vain olla vastakkain, pohtii S-Marketin pihassa Iihin liittymistä puuhaavasta nykyisestä Oulun Jakkukylästä kotoisin oleva iiläinen Heimo Lalli.

Kuivaniemellä asiat päätettiin keskustan sisällä

Ii ja Kuivaniemi liittyivät yhteen vuonna 2007. Liitospaineet Ouluun yhdistivät noihin aikoihin iiläiset poliitikot. Oltiin yksimielisiä itsenäisenä kuntana säilymisestä ja päätettiin siirtyä kokonaan toisenlaiseen moodiin.

Kuivaniemeltä kotoisin oleva kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Riikka Ruonala kertoo että liitos oli kova paikka keskustan kunnallisjärjestössä asiat päättämään tottuneille eivätkä kaikki eivät ole unohtaneet vanhoja kuntarajoja vieläkään. Kyse on kuitenkin pienestä vähemmistöstä.

Joskus päätetään etukäteen, että ihan sama mikä päätös tulee, mutta tehdään se joka tapauksessa yksimielisesti. Riikka Ruonala

– Meillä on todella hyvä ja keskusteleva ilmapiiri kunnassa. Isot ratkaisut tehdään aina mahdollisimman yksimielisesti. Etenkin kunnanhallitus on tosi toimintakykyinen ja kaikissa isoissa linjoissa pystytään vetämään yhtä köyttä. Joskus päätetään etukäteen, että ihan sama mikä päätös tulee, mutta tehdään se joka tapauksessa yksimielisesti. Sitten keskustellaan niin kauan että se hyvä ratkaisu löytyy, kertoo Ruonala.

Keskusta yhdistää muita ryhmiä

Keskusta on nyky-Iin mahtipuolue. Sillä on lähes puolet valtuustopaikoista. Tämä on auttanut kaikkia muita ryhmiä asettumaan yhteisrintamaan. Valtuustoonkin valittiin viisi varapuheenjohtajaa että ryhmien edustajat pääsevät sitä kautta osallistumaan myös kunnanhallituksen kokouksiin.

- Ehkä opitaan pikku hiljaa puhumaankin, ettei aina vain olla vastakkain, Heimo Lalli pohtii.Antti Pylväs / Yle

– Onhan sitä vähän hymyiltykin, että meillä puolet valtuustosta istuu valtuustoa paljon useammin kokoontuvan kunnanhallituksen kokouksissa. Sen asian hyvä puoli on siinä että sehän auttaa asioiden etenemistä sitten valtuustossa, arvioi Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Pienetkin saavat äänensä kuuluviin

Politiikan teko on hämmästyttävän yksituumaista vaikka valtuustossa on edustettuna peräti kahdeksan ryhmää.

Nykyisin kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa äänestetään harvoin ja silloinkin yleensä pienistä asioista. Isoissa asioissa ollaan yksituumaisia. Paitsi silloin kuin pienempien pitää liittoutua keskenään ylivoimaisen suurta keskustaa vastaan.

Tällä selittyy se, että keskustavaltaisen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja tulee vasemmistoliiton listoilta.

Me nukuttiin Ruususen unta vielä silloin 1990-luvulla Ari Alatossava

– Onhan meillä ollut vaikeitakin hetkiä menneisyydessä. Äänesteltiin paljonkin. Siihen kinasteluun jotenkin kyllästyttiin ja ymmärrettiin että täytyy saada kaikki ryhmät kuulluksi. On luotu tietoisesti luottamuksen ilmapiiriä, kertoo sitoutumattomana vasemmistoliiton listoilla oleva Teijo Liedes.

Myös uudet virkamiehet kuten juuri esimerkiksi Alatossava ovat Liedeksen mukaan tuoneet uudenlaista poliittista kulttuuria tullessaan.

– Sekin on auttanut että meillä menee hyvin. Riitely olisi varmaan paljon helpompaa jos jouduttaisiin vain leikkaamaan, arvioi Liedes.

Moottoritie on tuonut lisää väkeä

Kun moottoritie tuli Iin Räinänperälle 1990-luvun puolessa välissä Iin saavutettavuus parani olennaisesti. Samalla poliittisten voimasuhteiden muutos vauhdittui kunnasta tuli kätevästi puolen tunnin matkan päässä Oulusta oleva idyllinen ja edullinen asuinpaikka nuorille lapsiperheille.

Väestönkasvu alkoi kuitenkin vasta viiveellä.

– Me nukuttiin Ruususen unta vielä silloin 1990-luvulla, sanoo Alatossava.

Kunnassa alkoi olla tontteja tarjolla vasta 2000-luvun alussa. Silloin alettiin kehittää uusia keskustan tuntumassa olevia asuinalueita Illinsaarta, Alarantaa ja Tikkasenharjua. Väestö alkoi kasvaa voimakkaasti ja koulut sekä päiväkodit olivat tupella.

Alijäämä vaihtui ylijäämäksi

Samalla alkoi myös taloudessa parempi aika.

Ii oli vahvasti alijäämäinen kunta viime vuosikymmen puoleen väliin saakka. Silloin tilanne muuttui ja nyt ylijäämää kertyy vuosittain kuutisen miljoonaa euroa. Investoinnit on kyetty viime vuosina rahoittamaan pääasiassa ylijäämällä. Velkamäärä ei asukasta kohden ole kasvanut.

Sitoutumattomana vasemmistoliiton listalla oleva Teijo Liedes kertoo, että Iissä on luotu määrätietoisesti luottamuksen ilmapiiriä kuntapolitiikassa.Teijo Liedes

– Kymmenen vuotta sitten Ii kuului Suomen kymmenen velkaisimman kunnan joukkoon asukasta kohden. Nyt ollaan siinä taulukossa keskivaiheilla, kertoo Alatossava.

Jatkossa Ii pyrkii rajoittamaan kasvun yhden prosentin tasolla vuosittain jotta palvelujen lisääminen pystytään ongelmitta hoitamaan. Juuri nyt rakentaminen on hiljaisempaa.

– Kun tämmönen kantaiiläinen kulkee tuossa kylällä niin valtaosa vastaantulijoista on sellaisia että ei niitä tunne. Mutta kyllä meillä integraatio on pääsääntöisesti onnistunut hyvin, pohtii Liedes.

Lyhytnimisen kunnan pitkä historia

Iillä on pitkä historia. Suomen lyhin kunnan nimi tulee muinaisaamen yötä merkitsevästä sanasta iddja. Ensimmäiset maininnat löytyvät vuodelta 1374. Oma pitäjänsä Iistä tuli 1445. Alun perin se olikin varsinainen suurpitäjä sillä siihen kuuluivat Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Kuivaniemi ja Simo.

Hyvinvointi on perustunut muun muassa tervaan, uittoon, loheen, lasiteollisuuteen ja puutavaran vientiin. Iihin perustettiin Suomen ensimmäinen höyrysaha vuonna 1859. Teollisen perinteen myötä työväenliike oli Iissä pitkään voimissaan.

Iin nykyisen menestyksen perussyy on Oulun läheisyys ja kuntaan asti ulottuva moottoritie ihan samalla tavalla kuin Oulun eteläpuolella Limingassa.

Kunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ja kolkuttelee 10 000 hengen rajaa.

Teollisen perinteen myötä työväenliike oli Iissä pitkään voimissaan.Antti Pylväs / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Syömishäiriöistä selvinnyt Anu: "Laihuutta ihailtiin, kaikki laihduttivat"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 15 - 19:43
Mistä on kyse?
  • Yleisimmästä ahmimishäiriöstä kärsii jossakin elämän vaiheessa arviolta 100 000 suomalaista.
  • Tutkija Marjukka Nurkkalan tuoreesta MOPO-projektiin liittyvästä aineistosta ilmenee, että Oulussa kutsuntaikäisistä miehistä joka kymmenes kärsii jostakin syömishäiriöstä.

Nuori oululainen perheenäiti Anu Saviharju ymmärsi vasta pitkän ajan kärsittyään, että paha olo johtui syömishäiriöstä. Pahimman yli päästyään hän on valmis kertomaan sairaudestaan.

Aluksi laihduttaminen tuntui normaalilta, kun kaikki laihduttavat ja joka paikka on täynnä laihuuden ihailua, Saviharju muitelee. Sairastumisesta puhuminen hävetti.

– Tuntui nololta ja ahdistavalta. Siitä oli hankala puhua kenellekään.

– Laihduttaminen ja syöminen hallitsivat elämää. Näen nyt, että sinulla on ongelma siinä vaiheessa, kun ruoka hallitsee sinua, etkä sinä ruokaa, Anu Saviharju pohtii.

Anu ei joutunut syömishäiriössä sairaalahoitoon. Häntä auttoi keskustelu ja varsinkin lähipiirin ymmärtäväinen tuki.

Nykyisin Anu Saviharju antaa läheistukea toisille Syömishäiriöliiton kautta. Silti hän ei uskalla väittää olevansa terve.

– Tästä ei ehkä koskaan parane täysin. Mutta pystyn elämään sen kanssa. Ja se riittää.

Häiriö jää usein toisen diagnoosin varjoon

Syömishäiriöissä suhde ravintoon, liikuntaan ja painonhallintaan vääristyy. Häiriön taustalla on psyykkistä pahoinvointia, joka ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja muutoksina sairastuneen fyysisessä tilassa.

– Täsmällistä tilastointia syömishäiriöistä ei ole tehty. Osittain ne jäävät jonkin toisen diagnoosin alle, kuten masennuksen, kertoo vt. toiminnanjohtaja Tanja Tiainen Syömishäiriöliitosta.

Syömishäiriöissä suhde ravintoon, liikuntaan ja painonhallintaan vääristyy.Comstock

Liiton laskelmien mukaan yleisimmästä ahmimishäiriöstä kärsii jossakin elämän vaiheessa arviolta 100 000 suomalaista. Laskelmien mukaan 27–47-vuotiaista 69 000 on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut psykiatrisen häiriön kriteerit täyttävän syömishäiriön.

Ahmintahäiriö näkyy entistä selvemmin

Syömishäiriölitton toiminnassa ahmintahäiriö näkyy hyvin vahvasti.

– Poikien ja miesten syömishäiriöt erottuvat yhä vahvemmin, Tanja Tiainen kertoo.

Ahmintahäiriö on vasta jokin vuosi sitten saanut oman Käypä hoito -luokituksen. Se tunnistetaan siksi helpommin.

Tanja Tiainen kuvailee, että ahmintahäiriössa potilaan pään isäinen maailma on hyvin samankaltainen, kuin kaikissa muissakin syömishäiriöissä. Ulospäin se näkyy niin, että laihdutuspyrkimyksiä on paljon, mutta ne päättyvät hallitsemattomaan ahmintaan.

– On ahdistusta, pelkoja ja masennusta. Päänsisäinen maailma on kaaosmaista ja mustaa. Erotuksena muihin syömishäiriöihin; siinä ei ole kompensaatiokeinoja eli pakkoliikuntaa, oksentamista tai muita kompensaatiokeinoja.

Kutsuntaikäisten syömishäiriöt yllättivät

Syömishäiriöliitossa kiitellään tuoretta oululaistutkimusta, jonka ansiosta ongelman laajuudesta miehillä ja pojilla tiedetään nyt enemmän.

Tutkija Marjukka Nurkkalan tuoreesta MOPO-projektiin liittyvästä aineistosta ilmenee, että Oulussa kutsuntaikäisistä miehistä joka kymmenes kärsii jostakin syömishäiriöstä.

Ylipainoisilla syömishäiriöoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin koko ikäluokassa. Yle

Ylipainoisilla syömishäiriöoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin koko ikäluokassa.

Tytöillä ongelman laajuus on jo aiemmin todettu yhtä laajaksi.

– On aika yllättävää, miten yleistä syömishäiriöoireilu yleensäkin on kutsuntaikäisillä miehillä. Kertooko tämä jotain siitä, miten nykypäivänä suhtaudutaan syömiseen ja painoon, Marjukka Nurkkala pohtii.

Nurkkala uskoo, että median välittämä pinnallinen mieskuva vaikuttaa syömishäiriöiden taustalla.

– Mutta ennen kaikkea siihen vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseva suhtautuminen ylipainoisuuteen. Ylipainoiset leimataan tietynlaisiksi ihmisiksi. Nuoret ovat aikuisia herkempiä muiden arvostelulle, Nurkkala sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yli 100 susien pihavierailua Kalajokilaaksossa: "Ehkä ihmiseen tottumista tai reviiri asutusalueella"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 15 - 09:08

Kalajoen, Ylivieskan ja Sievin alueella on kirjattu jopa toista sataa pihakäyntiä syksystä lähtien. Tiedot löytyvät Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmästä.

Tänä talvena poikkeusluvilla on kaadettu kaksi sutta, viimeisin Ylivieskan ja Sievin rajamailla viime viikonloppuna. Parin vuoden aikana susikaatoja poliisin päätöksellä ja poikkeusluvilla on tehty neljä. Luvat on saatu toistuvien pihavierailujen takia sekä susien tapettua lampaita ja lehmiä. Kaadetut eläimet ovat olleet terveitä.

Riistakeskuksesta arvioidaan, että näin runsas pihapiireissä vierailu on melko harvinaista.

– Vielä ennen viime viikonlopun susikaatoa eläimet vierailivat pihapiireissä lähes päivittäin. Toista sataa suden pihakäyntiä on poikkeuksellisen paljon, sanoo Suomen Riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkö Keijo Kapiainen.

Vielä ennen viime viikonlopun susikaatoa eläimet vierailivat pihapiireissä lähes päivittäin. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen

Yhtä yksittäistä syytä susien pelottomalle liikkumiselle ei ole. Ravinnon perässä liikkumista ei pitäisi olla.

– Ehkä susien reviiri on muodostunut asutulle seudulle. Silloin eläimet liikkuvat siellä, missä reviirikin menee. Samanlainen tilanne on myös tiheään asutulla seudulla Varsinais-Suomessa, sielläkin pihavierailujen määrä on kasvanut. Toisaalta yksi syy voi olla ihmiseen tottuminen, näköhavaintoja on ollut alueella niin paljon, kertoo riistapäällikkö Kapiainen.

Kalajokilaaksossa on paikoin melko tiheää asutusta, mutta myös erämaata, mikä on alun perin susia houkutellutkin seudulle.

Alueella ainakin yhdessä kunnassa on myös koululaisten kuljetuksia jouduttu järjestämään susien vuoksi. Tilanteen uskotaan nyt helpottavan.

– Susien liikkumista seuraan. Toivotaan tietenkin, että näillä kaadoilla olisi vaikutusta, riistapäällikkö toteaa.

Kalajokilaaksossa elää muutamia susilaumoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yli 100 susien pihavierailua Kalajokilaaksossa: "Ehkä ihmiseen tottumista tai reviiri asutusalueella"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 15 - 09:08

Kalajoen, Ylivieskan ja Sievin alueella on kirjattu jopa toista sataa pihakäyntiä syksystä lähtien. Tiedot löytyvät Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmästä.

Tänä talvena poikkeusluvilla on kaadettu kaksi sutta, viimeisin Ylivieskan ja Sievin rajamailla viime viikonloppuna. Parin vuoden aikana susikaatoja poliisin päätöksellä ja poikkeusluvilla on tehty neljä. Luvat on saatu toistuvien pihavierailujen takia sekä susien tapettua lampaita ja lehmiä. Kaadetut eläimet ovat olleet terveitä.

Riistakeskuksesta arvioidaan, että näin runsas pihapiireissä vierailu on melko harvinaista.

– Vielä ennen viime viikonlopun susikaatoa eläimet vierailivat pihapiireissä lähes päivittäin. Toista sataa suden pihakäyntiä on poikkeuksellisen paljon, sanoo Suomen Riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkö Keijo Kapiainen.

Vielä ennen viime viikonlopun susikaatoa eläimet vierailivat pihapiireissä lähes päivittäin. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen

Yhtä yksittäistä syytä susien pelottomalle liikkumiselle ei ole. Ravinnon perässä liikkumista ei pitäisi olla.

– Ehkä susien reviiri on muodostunut asutulle seudulle. Silloin eläimet liikkuvat siellä, missä reviirikin menee. Samanlainen tilanne on myös tiheään asutulla seudulla Varsinais-Suomessa, sielläkin pihavierailujen määrä on kasvanut. Toisaalta yksi syy voi olla ihmiseen tottuminen, näköhavaintoja on ollut alueella niin paljon, kertoo riistapäällikkö Kapiainen.

Kalajokilaaksossa on paikoin melko tiheää asutusta, mutta myös erämaata, mikä on alun perin susia houkutellutkin seudulle.

Alueella ainakin yhdessä kunnassa on myös koululaisten kuljetuksia jouduttu järjestämään susien vuoksi. Tilanteen uskotaan nyt helpottavan.

– Susien liikkumista seuraan. Toivotaan tietenkin, että näillä kaadoilla olisi vaikutusta, riistapäällikkö toteaa.

Kalajokilaaksossa elää muutamia susilaumoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hissitarkastaja saa turhia hätäsoittoja – Esa ja Seppo tarkastavat puolen Suomen hissit

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 15 - 09:02
Mistä on kyse?
  • Hissitarkastaja tekee lakisääteisiä tarkastuksia sekä tarvittaessa myös kuntoarvioita.
  • Suomessa työskentelee noin 30 hissitarkastajaa.
  • Pohjoisen alueen hissien tarkastuksista vastaavat Esa Siika-aho ja Seppo Vähäkuopus. Heidän toiminta-alueensa alkaa Utsjoelta ja päättyy Ylivieskaan.

Mitä epätodennäköisin skenaario, mutta kuvitellaan silti. Jos hissi jumittuu tai menee muuten rikki, miten toimit, jos jätetään paniikki laskuista pois? Painat hälytysnappia, mutta katseesi saattaa myös eksyä pieneen tarraan, jossa lukee päivämäärä ja allekirjoitus.

Tai entäpä, jos pudotat avaimesi tai jonkin muun tärkeän tavaran kuiluun? Todennäköisesti harkitset tarrassa olevan henkilön numeron etsimistä ja numeroon soittamista.

Ihan sattuman kautta olen ajautunut tähän. Esa Siika-aho

– Joskus ihmiset soittavat, että hissi on rikki tai avaimet pudonneet, niitä pitää sitten oikaista, että ei olla huoltoliike. Me teemme pääsääntöisesti lakisääteisiä tarkastuksia ja tarvittaessa myös kuntoarvioita, kertoo Inspectan tarkastusinsinööri Esa Siika-aho, jolle näitä puheluita toisinaan tulee.

Esa Siika-aho ja Seppo Vähäkuopus ovat ne miehet, joiden nimi löytyy hissien tarkastustarroista väliltä Utsjoki–Ylivieska. Kun miehet tarkastavat puolen Suomen hissit, ei ole ihmekään, että puhelin saattaa joskus soida väärän asian takia. Leikkisästi Esa Siika-aho aprikoikin, että kirjoittaako hän oman nimensä liian selvästi.

– Olen miettinyt, että pitäisi vaan sutata jotain, josta ei saa selvää, Siika-aho nauraa.

Hissipelkoisen ei kannata miettiä kuilua.Kone

Vaikka kaksikolla onkin tarkastettavanaan puolen Suomen hissit, ei miesten päivä kulu tien päällä. Vuodessa ajokilometrejä tulee vain 15 000–20 000, ja kuukaudessa reissussa ollaan noin puolentoista viikon verran. Muun ajan miehet työskentelevät Oulun toimistolla.

Koko Suomessa Inspectalla työskentelee vain noin 30 hissitarkastajaa. Hissejä maassa on noin 60 000.

Ei korjaaja vaan turvallisuustyöntekijä

Tarkastaja ei siis korjaa viallisia hissejä vaan tarkastaa niitä niin, että ne vastaavat turvallisuusmääräyksiä. Työ ei ole suurpiirteisen ja lyhytmuistisen hommaa, ihan jo siitä syystä, että lailla säädetyt määräykset on oltava hallussa, ja hissien kirjo on suuri.

– Hissejä on tehty hirveästi erilaisia. Esimerkiksi Oulussa on hissejä vielä sota-ajan hisseistä tähän päivään, joten niitä koskevat monenlaiset määräykset ajankohdasta riippuen, Siika-aho huomauttaa.

Kun hissit ovat teknistyneet, on niitä huomattavasti vaikeampi tarkastaa. Seppo Vähäkuopus

Työtä ei voikaan tehdä huolimattomasti.

– On tämä sellaista, että kyllä silmät saa pitää auki. On tarkkaa työtä, ja pitää muistaa määräyksiä, Siika-aho jatkaa.

Nykyaikaiset hissit vaativat tarkastajalta enemmän teknistä osaamista ja jatkuvaa tietojen päivittämistä.

– Kun hissit ovat teknistyneet, on niitä huomattavasti vaikeampi tarkastaa. Pitää tietää, mitä tekee, Seppo Vähäkuopus huomauttaa.

Käytännössä hissien teknistyminen tarkoittaa automatiikan, elektroniikan, etävalvonnan ja turvallisuuden lisääntymistä.

– Koriin on tullut ovet, ja pysähtymistarkkuus on millilleen kerroksessa. Vanhoilla hisseillähän ei sitä voi saada sähkömekaanisten jarrujen takia, Vähäkuopus antaa esimerkin parantuneesta turvallisuudesta.

Hissistä ei happi lopu, vaikka se sattuisi jumittumaan.Kimmo Hiltunen / Yle

Kummallakin miehistä on takana sen verran vuosia tarkastustyössä, että monet muuttuneet manuaalit ovat menneet heidän silmiensä läpi. Vähäkuopus on tarkastanut hissejä 18 vuoden ja Siika-aho 13 vuoden ajan.

Mutta millainen tie vie hissitarkastajaksi? Onko se lapsuuden haave?

– Ei se ole mikään lapsuuden haave, vaan ihan sattuman kautta olen ajautunut tähän, kertoo ennen tarkastustyötä 13 vuotta hissien kunnossapidossa työskennellyt Siika-aho.

Hyvä pohja tarkastajaksi on sähköinsinöörin koulutus, joka kummallakin miehistä on.

Hississä on yhtä turvallista kuin lentokoneessa

Palataan vielä tuohon alun skenaarioon. Mitä jos hissi jumittuu? Pärjääkö siinä pienessä tilassa? Mitä jos… Stop pohdinnalle! Hissitarkastajien mukaan mielikuva on täysin turha: hissien turvallisuus on verrattavissa lentomatkustamiseen.

– Ehkä ihmisiä voi ahdistaa pieni tila ja he pelkäävät, että happi loppuu tai hissi tipahtaa, mutta kaikki sellaiset asiat on otettu hissien suunnittelussa huomioon. Siellä kyllä pärjää, happi ei lopu, Siika-aho huomauttaa.

Hissipelko on hissitarkastajan mieleen hieman turha pelko.

– Itseä aina vähän ihmetyttää, miten ihmisiä voi pelottaa hissit, mutta kyllä ne näköjään joitakin pelottaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nyrkkeily vaihtui pontikkaan – Juho Kuosmasen elokuvassa pulputtaa nyt viinapannu

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 14 - 19:45

Vuonna 1907 ilmestynyttä Salaviinanpolttajat -mykkäfilmiä pidetään myös ensimmäisenä Venäjän keisarikunnan näytelmä-elokuvana. Kuosmasen versio kunnioittaa alkuperäistä asetelmaa, mutta ottaa reippaasti myös omia vapauksia. Elokuvan alkuperäiset esityskopiot ovat tuhoutuneet.

– Olemme yrittäneet löytää ja hyödyntää kaiken sen, mitä alkuperäisestä elokuvasta vielä tiedetään. Myös meidän versiossamme soppa syntyy samoista aineksista, kahdesta viinanpolttajasta, korttihuijarista, tappelusta ja poliiseista, kertoo Juho Kuosmanen.

Salaviinanpolttajien tehokas kolmikko: minipossu Iiro, ohjaaja Juho Kuosmanen ja kuvaaja J-P Passi.Kuokkasen Kuvaamo

Porsaskin löytyy alkuperäiskäsikirjoituksen mukaisesti. Nyt rooliin pääsi 10 kuukauden ikäinen minipossu Iiro Kokkolan Kälviältä.

– Porsas selvästi ymmärsi huumorin ja teki loistavan roolityön. Se päätti esimerkiksi ruveta tarpeilleen, kun kuvasimme kohtausta, missä viinanpolttaja Juha Hurme köpöttelee meren jäällä vilttiin kääritty porsas sylissään. Papanat vain putoilivat peiton uumenista, Kuosmanen nauraa.

Puhdasta komediaa

Helmikuussa kuvattu Salaviinanpolttajat saa ensi-iltansa jo huhtikuussa Tampereen Loud Silents –festivaalilla. Uusi versio vuoden 1907 mykkäfilmistä on festivaalin taiteellisen johtajan Otto Kylmälän idea Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi.

Elokuva on esikuvansa mukaisesti mustavalkoinen. Kuosmanen myös uskoo tuttuun tapaansa kotikontuihin ja luottotiimiin. Kuvaukset on tehty Kokkolassa, kuvaajana J-P Passi. Mukana on paikallisia näyttelijöitä, musiikista vastaa Ykspihlajan Kino-orkesteri. Livetehosteet loihtii foley-artisti ja äänisuunnttelija Heikki Kossi.

Kuosmasen edellinen elokuva, Cannesissakin palkittu Hymyilevä mies, sisälsi lämminhenkistä huumoria. Salaviinanpolttajista Kuosmanen puhuu puhtaana komediana.

Kameran takana elokuvaohjaaja Juho KuosmanenKuokkasen Kuvaamo

– Oli kiva päästä Kokkolan Ykspihlajan edustan jäälle pelleilemään. Tätä tehdessä nauratti paljon. Jos edes osa siitä välittyy lopputuloksessa, niin tämä on puhtaasti slapstick-osastoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Erätukku hakeutuu konkurssiin, kaikki myymälät suljettiin

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 14 - 15:16

Metsästäjien ja luonnossaliikkujien erikoiskauppa Erätukku Oy on hakeutunut konkurssiin. Yritys on jättänyt konkurssihakemuksen tiistaina Oulun käräjäoikeuteen.

Yritys päätti sulkea ovensa, kun se ei päässyt saneerausohjelman myötä asetettuihin tulostavoitteisiin.

Yhtiön toimitusjohtaja Markku Lampelan mukaan konkurssi oli ainoa vaihtoehto.

– Loppuvuoden ja talven ennakoitua huonompi myynnin kehitys ja sen seurauksena kumuloituneet rahoitushaasteet veivät liiketoiminnan jatkamisen edellytykset.

Erätukulla on verkkokaupan lisäksi 24 myymälää ympäri Suomea. Myymälät ja verkkokauppa ovat suljettuina tiistaina 14.3. klo 12 alkaen ja keskiviikkona 15.3., mutta myymälät pyritään avaamaan ja konkurssiloppuunmyynti aloittamaan torstaina klo 10.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kärppien kotikenttä kaipaa kallista korjausta – kaupungin kassa ei ehkä ehkä kestä laajennusta

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 14 - 14:46

Oulun kaupunki on selvittänyt viime vuodesta alkaen Raksilan jäähallin kuntoa ja peruskorjaustarvetta.

Tarkkaa tietoa tarvittavista töistä ja kustannuksista saadaan vielä kevään kuluessa, mutta jo ennakkotiedot kiristävät kaupungin kukkaroa ja uhkaavat esillä olleen laajennushankkeen tulevaisuutta

– Laajennusta selvitellään, mutta nyt näyttää siltä, että jo pelkkä peruskorjaus nousee merkittävään summaan.

Edessä on iso peruskorjaushanke, joka on väistämättä päätöksenteossa 2018. Matti Matinheikki

– Halli on sellaisessa kunnossa, että siellä joudutaan tekemään isompikin peruskorjaus, Matinheikki jatkaa.

Alustavat arviot yli 40-vuotiaan hallin remonttikustannuksista ovat olleet noin viiden miljoonan euron luokkaa.

Jäähallialueelle laaditaan uutta kaavaa

Jäähallin kuntoselvityksen lisäksi alueelle laaditaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi Raksilan kehittämisen nykyaikaiseksi urheilu- ja tapahtuma-areenaksi.

Jo pelkkä peruskorjaus nousee merkittävään summaan. Matti Matinheikki

Monitoimiareenan kaava-aloite on tullut Oulun Kärpiltä, joka toivoo kaupallisten ja toiminnallisten olosuhteiden kohentamista Liigan ja kansainvälisten sarjojen vaatimalle tasolle. Samalla myös muiden tapahtumien järjestäminen helpottuisi.

Nyt näyttää siltä, että uusi areena tai nykyisen laajennus saavat odottaa miljoonien eurojen peruskorjausurakkaa.

Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki arvioi, että isosta korjaushankkeesta päätetään ensi vuonna.

– Siellä on edessä iso peruskorjaushanke, joka on väistämättä päätöksenteossa 2018.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pojat-elokuvan kuuluisaksi tekemä kaupunginosa mullistuu – Suomen suurimmat rakennusyhtiöt kiinnostuneita

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 14 - 07:57

Paavo Rintalan romaanin pohjalta filmattua Pojat-elokuvaa kuvattiin Oulussa alkuvuonna 1962. Mikko Niskasen mustavalkoinen elokuva teki Oulun puu-Raksilan tunnetuksi koko Suomelle. Tänä päivänä hieman nuhjuinen Raksila odottaa maaliskuisessa räntäsateessa värikkäämpää tulevaisuutta.

1970-luvulta saakka tuttu marketalue saa uuden kaavan, joka mahdollistaa modernin ostoskeskittymän. Raksilan jäähallikaan ei olemuksellaan loista, ja hometta henkivä linja-autoasemakin odottaa puskutraktorin pusua.

Kolme keskeistä kohdetta sijaitsevat toistensa tuntumassa, ja alueelle on laadittu suuret ja näyttävät suunnitelmat.

Oulun linja-autoaseman tiloissa on havaittu kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia.Kati Jurkko / Yle Rakennusyhtiöt odottavat Raksilasta pitkää urakkaa

Valtakunnallisestikin tarkasteltuna Raksilassa on vireillä suuret kehityshankkeet. Suomen suurimmissa rakennusyhtiöissä seurataan tarkasti Raksilan suunnitelmien etenemistä.

– Hanke on verrattavissa Tampereen ja Helsingin suurhankkeisiin, ja luonnollisesti olemme kiinnostuneita Raksilan mahdollisuuksista, kertoo Lemminkäisen aluejohtaja Marko Palonen.

Hänen mukaansa Raksila tarjoaa toteutuessaan rakentajille pitkän urakan, joka kestää 10–15 vuotta.

Kiinnostusta alueeseen tuntuu olevan ihan riittävästi Matti Matinheikki

Myös NCC:ssä ollaan hereillä suurhankkeen tiimoilta, kertoo aluejohtaja Timo Eskola.

– Viimeistään alueen suunnitelmien valmistuttua olemme varautuneet tarjoamaan erilaisia ratkaisuja niiden toteuttamiseksi ja alueen rakentamisen käynnistämiseksi.

Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo, että rakennus- ja hotelliyhtiöiden kanssa on oltu tekemisissä Raksilaan liittyen.

– Siellä on ollut aktiivisia yhteydenottoja puolin ja toisin. Kiinnostusta alueeseen tuntuu olevan ihan riittävästi.

Jäähalli ja hotellikeskus vaativat isoja ratkaisuja

Oulun Kärppien tulevaisuuteen on jo vuosien ajan liitetty uusi, uljas jäähalli. Areenan yhteyteen on suunniteltu myös hotelli- ja kokouskeskusta.

Arkkitehti Vesa-Pekka Kiiskinen suunnitteli diplomityössään Raksilaan monitoimiareenan. Lumi-areena muodostaisi urheilun, viihteen ja kaupan keskuksen, jossa olisi myös hotelli.Vesa-Pekka Kiiskinen

Hotelliketjuissa on kiinnostusta Raksilaan, jos se lähtee rakentumaan suunnitellusti.

– Restel on luonnollisesti kiinnostunut potentiaalisista hankkeista, mutta toistaiseksi Raksila kuuluu vain normaaliin markkinaseurantaan. Tapahtuma-hotellikeskuksen konsepti sinällään on meille tuttu Helsingin messukeskuksesta, kertoo Restelin operatiivinen johtaja Jari Laine.

Tulossa on varsin iso ja kallis korjausurakka Matti Matinheikki

Yksin Kärpät ei areenakeskusta lähde rakentamaan, vaan siihen tarvitaan myös kaupunkia ja etenkin yksityistä rahaa.

Vanhakin halli syö vielä rahaa, sillä kaupunki selvittää omistamansa hallin peruskorjausta.

– Esiselvitysten perusteella tulossa on varsin iso ja kallis korjausurakka. Tarkemmat tiedot selviävät vielä kevään kuluessa, kertoo Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki.

Lisäksi hallialueelle laaditaan uutta kaavaa, jonka tavoitteena on nostaa hallin olosuhteet nykyaikaiselle tasolle, myös hotellitoimintojen mahdollisuutta mietitään.

Asunnot ja liikekeskukset muuttavat Raksilan ilmettä

Raksilaan suunnitellaan asuntoja yli 2 000 ihmiselle. Osa taloista sijoittuisi rautatieaseman tuntumaan ja osa uudelle marketalueelle.

Raksilassa on jo nyt kerrostaloja, mutta se tunnetaan puutaloistaan. Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikin mukaan suunnitelmissa pyritään ottamaan huomioon Raksilan tämän hetkinen ilme.

– Uudet suunnitelmat ovat herättäneet huolta Raksilan nykyisissä asukkaissa, minkä takia alueella pyritään pehmentämään erilaisten rakennuskantojen rajoja.

Nykyisen marketalueen vuokrasopimus päättyy parin vuoden kuluttua. Kaupungin toiveissa olisi uusi ja yhtä iso kaupan keskittymä kuin nykyäänkin.

– Kaava on aktiivinen ja sitä viedään eteenpäin, mutta vielä pitää rutistaa yhteinen näkemys kaupallisten toimijoiden kanssa, kertoo yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Perhekotisurma halutaan KKO:n käsittelyyn – nuorukainen katsoo syyllistyneensä vain tappoon

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 13 - 14:39

Muhoksen perhekotisurmasta tuomittu 19-vuotias nuori mies hakee valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.

Rovaniemen hovioikeus korotti perjantaina hänelle langetettua tuomiota. Hovioikeus tuomitsi nuorukaiselle muun muassa nuorena henkilönä tehdystä murhasta 12 vuotta vankeutta.

Nuorukaisen asianajajan mukaan tekoa tulee hänen kohdallaan pitää tappona, kuten Oulun käräjäoikeuden tuomiossa. Sen vuoksi Korkeimmalta oikeudelta haetaan valituslupaa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi nuorukaiselle 8 vuotta ja neljä kuukautta vankeutta muun muassa taposta.

Kaksi tekohetkellä 17-vuotiasta nuorukaista surmasivat Muhoksella olevan koulukodin ohjaajan heinäkuussa 2015. Käräjäoikeus tuomitsi toisen nuorukaisen murhasta, mutta hän ei valittanut tuomiostaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhden miehen kiuasyritys jakaa työtä ja rahaa muille – "Ei voi itse tehdä kaikkea"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 13 - 12:28
Mistä on kyse?
  • Mikroyritys työllistää 1-10 henkilöä
  • Suomessa on noin 350 000 mikroyritystä, joihin vuosina 2001-2015 syntyi yli 33 000 uutta työpaikkaa
  • Pohjois-Suomessa on käynnissä useita mikroyrityshankkeita

– Yrittäjä ei voi itse tehdä kaikkea, näin toteaa Vuolux-yhtiön toimitusjohtaja Juha Koski. Yhden miehen kiuas- ja saunatarvikeyritys luottaa verkostoitumiseen ja yhteistyökumppaneihin.

Juha Koski osti Vuoluxin vuonna 2009 ja on kehittänyt sitä määrätietoisesti oman näkemyksensä ja tavoitteen mukaisesti.

Yhtiön tuotteita ja markkinointia valmistaa ja työstää 5–10 yrityksen ydinjoukko. Vuolux ei ole lähtenyt kasaamaan itselleen raskasta tuotantoketjua, vaan rahaa ja työtä levitetään laajemmalle.

– Alusta asti strategiana on ollut ulkoistaminen, eli yhtiöni keskittyy tuotekehitykseen, myyntiin ja brändin rakentamiseen, Koski toteaa yritystoimintansa perusteista.

Elinehtona erottautuminen

Pieni yritys voi harvoin lähteä kilpailemaan hinnalla, joten sen pitää erottautua kilpailijoistaan.

– Omat tuotteet ja etenkin oma idea on kaikkein tärkeintä yrittäjälle. Se ohjaa sitten muuta toimintaa, kuten tuotantoa ja hinnoittelua, Koski kertoo.

Hänen mukaansa myös vientiin pätee samat ohjeet.

– Sinne ei voi lähteä myymään samaa kuin muutkin.

Ruotsissa, Norjassa ja Virossa mikroyritysten synty- ja vientivauhti ovat kasvaneet huomattavasti ripeämmin kuin meillä. Matti Muhos

Vuolux on löytänyt sauna- ja kiuastuotteilleen markkinoita muun muassa Ruotsista ja Saksasta.

– Vienti on hyvällä tasolla, mutta sen osuutta pystyy vielä kasvattamaan. Kotimaa on kuitenkin tärkein markkina, ja siellä on hyviä merkkejä olemassa, Koski arvioi.

Piilevää potentiaalia

Mikroyritykseksi katsotaan yhtiö, joka työllistää 1–10 henkilöä. Suomessa tämän kokoluokan yrityksiä on lähes 350 000.

Niihin syntyi vuosina 2001–2015 yli 33 000 uutta työpaikkaa, kun samaan aikaan isoimmista yrityksistä katosi lähes 46 000 työpaikkaa.

Omaan ideaan ja valittuun toimintamalliin pitää uskoa. Juha Koski

Naapurimaihin verrattuna mikroyrityksissä on iso kasvupotentiaali. Näin arvioi Oulun yliopiston kyseistä yrittäjyysmuotoa luotaavan MicroENTRE-yksikön tutkimusjohtaja Matti Muhos.

– Ruotsissa, Norjassa ja Virossa mikroyritysten synty- ja vientivauhti ovat kasvaneet huomattavasti ripeämmin kuin meillä.

Tutkimusjohtaja Muhos kertoo, että Suomen viennistä vain kolme prosenttia tuli mikroyrityksistä vuonna 2012. Ruotsissa vastaava luku oli 11, Virossa vielä korkeampi.

Sukkeluutta, sujuvuutta ja verkostoitumista  

Pohjois-Suomessa on käynnissä useita mikroyrityshankkeita, joiden tavoitteena on tukea yritysten toimintaa, kasvua ja vientiä. Hankkeiden vetovastuu on Oulun yliopiston mikroyrittäjyysyksikössä Nivalassa.

Mukana on yli 120 yrittäjää, joille tarjotaan verkostoitumisen lisäksi myös muita kasvun eväitä.

Perusajatus on saada tuote tai palvelu mahdollisimman nopeasti ja pienillä kustannuksilla oikean asiakkaan kokeiltavaksi ja kehitettäväksikin.

– Suomalainen tekee ja hautoo mielellään maailman parasta tuotetta vuosien ajan, ennen kuin sitä juuri muille esitetään, Muhos naurahtaa.

Vuoluxin toimitusjohtaja Juha Koski rohkaisee pienyrittäjiä selvittämään itselleen parhaan toimintamallin ja luottamaan siihen.

– Yhtä oikeaa tapaa toimia ei ole, mutta on tärkeää selvittää mitä kannattaa tehdä itse. Lisäksi omaan ideaan ja valittuun toimintamalliin pitää uskoa eikä lähteä poukkoilemaan mallista toiseen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Aviomies halusi iltatytön, toimittaja munia kansanedustajalta – puhelimen mokaileva tekstinsyöttö voi myös oppia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 13 - 10:15

Puhelimien ennakoiva tekstinsyöttö on kaikille älypuhelimien käyttäjille tuttu kieliteknologian sovellus, joka on tehty nopeuttamaan ja helpottamaan viestien kirjoittamista. Välttämättä se ei kuitenkaan aina toimi käyttäjän haluamalla tavalla.

Sovellus on jo muutamasta kirjaimesta tarjoamassa sanaa, jota luulee meidän tarkoittavan. Sovellukset vaihtavat mielestään virheellisen sanan toiseen tai/ja tarjoavat kirjoittajalle omia ehdotuksiaan.

Jaksa sinnitellä ennakoivan kanssa pari viikkoa. Siinä ajassa virheet alkavat vähentyä. Laitekouluttaja Antti Tuurala, Samsung

Jos väärät sanat pännivät, sovelluksen voi ottaa pois käytöstä, tai jaksaa jatkaa viestien kirjoittamista, jolloin järjestelmä oppii tunnistamaan käyttäjän sanoja.

– Nyrkkisääntö on: Jaksa sinnitellä ennakoivan kanssa pari viikkoa. Siinä ajassa virheet alkavat vähentyä. Jos viestittää hyvin värikkäällä kielellä, murteilla ja omilla lyhenteillä, puhelinta joutuu opettamaan kauemmin, kertoo tuotekouluttaja Antti Tuurala Samsungilta.

Algoritmeja ja kielimallia

Ennakoivat tekstinsyöttösovellukset perustuvat kielimalleihin. Jotta malli voisi toimia, sovellus tarvitsee jotakin mistä ennustaa. Sen pitää siis tietää riittävästi sanoja, sekä millä todennäköisyydellä sanat ja lauseet seuraavat toisiaan.

– Yleensä sovellus toimii niin, että on joku treenikorpus eli joku olemassa oleva kokoelma sanoja. Kokoelman perusteella algoritmit oppivat todennäköisyyksiä, kertoo kieliteknologian tohtoriopiskelija Jenna Kanerva Turun yliopistosta.

Varmasti kerätään myös käyttäjien yhteistä kieltä, siis sanoja, joita Suomessa käyttäjät yleisesti käyttävät. Toisaalta sama sovellus myös halutaan personoida käyttäjälle. Tohtoriopiskelija Jenna Kanerva, Turun yliopisto

Algoritmit ovat tietokoneprosesseja ja kaavoja, jotka oppivat päättelemään käyttäjän tarkoittamaa sanaa.

Suomen kielessä morfologia eli muoto-oppi tuo omat haasteensa.

– Sanasto on paljon laajempi kuin vaikkapa englannin kielessä, koska eri taivutusmuodoissa olevat sanat on oltava sanastossa mukana, Kanerva kertoo.

Yhteistä kieltä ja yksittäisen käyttäjän dataa

Naistoimittaja tarvitsi kiireesti kansanedustajalta kommenttia uutissähkettä varten. Hän laittoi viestin, missä pyysi soittamaan ja korosti tarvitsevansa vain paria minuuttia. Hämmentyneen oloinen mies soitti pian takaisin. Yleltä lähetetty parin munan pyyntö oli hieman outo…

Tohtoriopiskelija Jenna Kanervan mukaan ennakoivien tekstinsyöttösovellusten kielimallit oppivat uusia sanoja, jos ne ohjelmoidaan seuraamaan käyttäjän dataa.

– Varmasti kerätään myös käyttäjien yhteistä kieltä, siis sanoja, joita Suomessa käyttäjät yleisesti käyttävät. Toisaalta sama sovellus myös halutaan personoida käyttäjälle, sanoo Jenna Kanerva.

Minne kaikkialle henkilökohtainen datamme päätyy tallennettavaksi, mihin sitä on lupa käyttää ja tiedämmekö edes mihin annamme luvan käyttää sitä? Jenna Kanerva

Tuotekouluttaja Antti Tuuralan mukaan puhelimissa on yleensä valmiina jo tuhansia sanoja, ja puhelimeen mahtuu mieletön määrä myös omaa sanakirjaa.

Syrjäyttääkö sanelu kirjoittamisen?

Perinteinen tekstiviesti avasi aikoinaan matkapuhelimen käytölle aivan uuden ulottuvuuden. Nyt moni kirjoittaa puhelimellaan paljon enemmän kuin soittaa.

Monissa älypuhelimissa on jo tarjolla puheentunnistus-sovellus, joka nopeuttaa entisestään viestittelyä. Käyttäjä sanelee viestinsä ja puhelin muuttaa sen välittömästi tekstiksi.

Täydessä bussissa on helpompi näpytellä hiljaa viestejä kuin papattaa ne ääneen puhelimelle. Antti Tuurala

Tohtoriopiskelija Jenna Kanerva uskoo, että puhuttu viesti voi hyvinkin nopeana ja vaivattomana korvata kirjoitetun viestin. Laitekouluttaja Antti Tuurala on epäröivämmällä kannalla.

– Täydessä bussissa on helpompi näpytellä hiljaa viestejä kuin papattaa ne ääneen puhelimelle.

Molemmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että nykyiset sovellukset ovat vasta askel johonkin vielä paljon nopeampaan, helpompaan, laajempaan ja monipuolisempaan kieliteknologian käyttöön.

Jenna Kanervan mukaan kieliteknologiassa on menossa nopean kasvun vaihe, eikä välttämättä edes pystytä käsittämään mihin vielä ylletään.

–Teknologian kehitys ei ole pelottavaa. Tulevaisuus mietityttää lähinnä yksityisyyden suojan ja turvallisuuden kannalta. Minne kaikkialle henkilökohtainen datamme päätyy tallennettavaksi, mihin sitä on lupa käyttää ja tiedämmekö edes mihin annamme luvan käyttää sitä, Kanerva pohtii.

Entä miten kävi esimerkkimme miehen, joka viestitteli vaimolleen iltatytöstä. Töistä kotiin menoa kenties helpotti, kun mies tajusi ennakoivan tekstinsyötön tehneen tepposensa. Seuraava viesti nimittäin kuului: Pärkkele, ei siis iltatytön vaan iltatyön! Eläköön ennakoiva tekstinsyöttö! Enkä edes pidä lyhyistä iltatytöistä!

Juttua on korjattu: Haastateltavan arvio puhelimeen mahtuvien merkkien/sanojen määrästä tiivistetty.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä