Kanta-alueen uutisia

"Hölmöläisten hommaa!" – lakkautetun kunnan valtuustosali kelpaa enää korttiringin kokoontumispaikaksi

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 27 - 20:46
Mistä on kyse?
  • Palveluiden keskittäminen käy usein reuna-alueiden kustannuksella
  • Tämä on todettu muun muassa entisessä Ylikiimingin ja Yli-Iin kunnassa, jotka kuuluvat nykyisin Ouluun
  • Asukkaidensa mukaan esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut ovat romahtaneet riittämättömälle tasolle

Ylikiimingin entisessä kunnanvaltuuston kokoussalissa kaikuu puheensorina. Eläkeliiton paikallisosaston porukka pelaa korttia. Kättennostoäänestyksessä jokainen tuomitsee epäonnistuneeksi suurkuntaliitoksen myötä tehdyt palvelujen keskittämiset ja toimitilojen tyhjennykset.

Maaliskuisena arkipäivänä Ylikiimingin kunnanvirastossa ei tehdä oikeita töitä, ei ole tehty enää vuosikausiin. Paitsi asukastuvan lounasravintolassa, jossa edelleen valmistetaan ruokaa. Hallintopalvelut siirrettiin Ouluun suurkuntaliitoksessa vuonna 2013.

Myös Yli-Iissä tilanne on sama. Kuntalaiset toivovat edes entisen kirjastotalon säilyvän yhteiskäytössä.

Yli-Iissä ja Ylikiimingissä entiset, usean lääkärin terveyskeskukset ovat nykyisin puolityhjiä. Ne ovat enää hyvinvointipisteitä, joiden palveluja asukkaat pitävät täysin riittämättöminä.

Puoli päivää töistä pois    

Perheenäiti Sari Ek Ylikiimingistä ei liioin usko keskittämisen etuihin. Hän muistelee aikaa, jolloin opettaja saattoi viedä lapsen koulusta läheiseen sijaitsevaan terveyskeskukseen, kun hoidon tarvetta tuli. Nyt välimatkat ovat kymmeniä kilometrejä.

Sari Ek ja Ville Hiltunen eivät usko, että muutos on tuonut säästöjä.Marko Siekkinen / Yle

– Tämä on ihan järjetöntä. Asiakkaiden vaivaa tai matkakustannuksia ei ole ajateltu yhtään. Eikä työnantajia, kun työntekijä joutuu olemaan pois töistä, Sari Ek tuskailee.

Hänen lapsensa lääkäri- ja hampaiden oikomishoito siirtyi työntekijöineen Ylikiimingistä Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja elämä muuttui hankalaksi.

Tämä on ihan järjetöntä. Sari Ek

Aiemmin lapsi käveli omin jaloin hammaslääkäriin. Nykyisin 140 kilometrin kuljetusurakka vie kolmisen tuntia, kun äiti lähtee Oulusta, hakee lapsen Ylikiimingin koulusta, vie Kiimingin hyvinvointikeskukseen ja takaisin.

– Monet täältä käyvät töissä Oulussa. Mutta nykyisin ylikiiminkiläiset ovat huonossa asemassa työmarkkinoilla. Kuka enää palkkaa töihin perheellisen, joka poistuu aina puoleksi päiväksi töistä viemään lasta lääkäriin, Sari Ek toteaa.

Laitakaupungin valot himmenivät

Liitosalueiden kuntalaisilla on suru puserossa palvelujen katoamisesta. Ylikiimingin terveyskeskuksen entinen talonmies Ville Hiltunen muistaa terveyskeskuksen suuruuden ajat hyvin. Nykyistä tilannetta hän kommentoisi voimakkaasti, mutta saa vaivoin hillityä itsensä.

– Vaimoni meinasi tukehtua ampiaisen pistoon. Onneksi ehdimme tänne terveyskeskukseen. Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa, Ville Hiltunen purkautuu.

Ville Heikkinen olisi voinut korjata pienen putkivuodon, mutta hän ei saanut sitä tehdä.Marko Siekkinen / Yle

Hiltusen työsuhde kuntaan säilyi suurkuntaliitoksessa viiden vuoden irtisanomissuojan ansiosta, mutta tehtävät ulkoistettiin Oulun kaupungin otettua vastuun kiinteistönhoidosta. Mies kertoo, että keskittämisen myötä tullut byrokratia kieltoineen meinasi viedä hänet työuupumukseen.

Keskikesällä hän olisi kuollut, sillä täällä ovet ovat kiinni kuusi viikkoa. Ville Heikkinen

– Tuli pieni putkivuoto, jonka olisin ennen korjannut itse puolessa tunnissa. Enää en saanut sitä tehdä. Huoltoyhtiön tilauksesta tänne kurvasi viisi autoa. Ja vielä eristemies myöhemmin, Hiltunen päivittelee.

– En todellakaan usko säästöihin hetkeäkään. Tämä on hölmöläisten hommaa!

Kiinteistöt kehityskohteina  

Uudella Oululla on parhaillaan lähes 80 vanhaa kiinteistöä niin kutsuttuina kehityskohteina. Purkupäätös on tehty kymmenestä. Paristakymmenestä jo puretusta talosta tunnetuimpia ovat Haukiputaan entinen kunnanvirasto ja Kuusisaaren tanssipaviljonki.

Myynnissä on parhaillaan parikymmentä kohdetta. Osa myyntiin tulevista kohteista vaatii asemakaavanmuutoksia käydäkseen kaupaksi. Oulun Tilakeskuksen johtajan Jouko Leskisen mukaan tarpeeton kiinteistömassa on kaikkiaan iso ongelma.

Vanhojen terveyskeskusten ohella uutta käyttöä etsitään muun muassa entisille kunnantaloille ja monille kouluille.

– Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä suhteessa palveluverkkoon ja kantokykyyn, Leskinen vahvistaa.

– Haasteellisiakin kohteita on. Kastellin koulu on mahdollinen purkukohde ja Oulunsuun koulu suojelukohde, Jouko Leskinen mainitsee.

Parikymmentä kauppaa syntynyt

Oulu on jo saanut kaupaksi parikymmentä hyvin erilaista kiinteistöään. Parin viime vuoden aikana kaupat on tehty esimerkiksi Taidekoulusta, Oulunsalon paloasemasta, Intiön vesitornista ja keskustan terveyskeskuksena toimineesta Sammakkotalosta.

Osa terveyskeskuksista on nykyisin vajaakäytössä.Marko Siekkinen / Yle

Uusi Oulu on jo pitkällä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiivistämisessä. Valmisteilla oleva kansallinen sote-uudistus tuonee vastaavan kiinteistöjen kehittämistarpeen kaikkialle maahan - muutaman karenssivuoden jälkeen.

Meillä on tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä. Jouko Leskinen

– Valtakunnallisesti asia on epäselvä. On arvioitu, että käytöstä tulee jäämään pois todella iso määrä kiinteistöjä. Pienelle kunnalle ainoan terveysaseman lakkauttaminen voi olla katastrofaalista.

– Oulussa sote-verkkoa on perattu jo usean vuoden ajan. Useimmat nykyisistä tiloista todennäköisesti jatkavat maakunnan palveluksessa, Jouko Leskinen toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jussi-palkittu Jarkko Lahti: "Se puhuttelee, kun intohimolla tehty työ palkitaan"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 27 - 20:35
Mistä on kyse?
  • Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut Hymyilevä mies voitti kahdeksan Jussi-palkintoa. Jusseja jaetaan kaikkiaan 15
  • Elokuva sai Cannesissa festivaalin kakkossarjan Un Certain Regard pääpalkinnon
  • Hymyilevä mies on saanut useita muitakin palkintoja. Se muun muassa valittiin vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi esikoisohjaukseksi European Film Awards -kilpailussa vuonna 2016 ja se voitti Zürichin elokuvajuhlilla Golden Eye -pääpalkinnon. Elokuva oli myös Suomen virallinen ehdokas parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin saajaksi

Voi sanoa, että Jarkko Lahti onnistui ensimmäisessä elokuvaroolissaan aika hyvin. Mies sai heti ensiroolistaan Jussi-palkinnon. Oma tunnustus ja koko elokuvan saama kahdeksan Jussin rypäs tuntuivat jopa epätodelliselta.

– On tämä iso juttu. Eihän se kuulu perustodellisuuteen moisen pystin vastaanotto, hymähtää Lahti, jolle juhlien jälkeisenä arkiaamuna satelee haastattelupyyntöjä.

Elokuvatiimi ei kuitenkaan tavoitellut palkintoja tai rahaa, vaan työskenteli tinkimättä hyvässä yhteistyössä, toteaa Lahti.

– Perusratkaisut olivat varmaan onnistuneita. Niiden eteen tehtiin töitä sydämellä. Se puhuttelee, kun intohimolla tehty työ palkitaan.

Joku voisi ajatella, että kun ensimmäisestä elokuvaroolista tulee Jussi-patsas, seuraavien töiden rima olisi mahdottoman korkealla. Lahti pitää ajatusta vieraana.

On tämä iso juttu. Eihän se kuulu perustodellisuuteen moisen pystin vastaanotto Jarkko Lahti

– Tämä ei ole mitään pituushyppyä, jossa treenataan aina vain enemmän. Parhaassa tapauksessa voi ajatella niin, että enää ei tarvitse todistella itselleen mitään, vaan nyt voi työskennellä suhteellisen rennolla asenteella, naurahtaa Lahti.

Oona Airola kiitämällä gaalaan

Parhaan naissivuosan Jussi-patsaalla palkittu Oona Airola oli myös hyvin otettu tunnustuksesta. Hän ei ehtinyt jännittää palkintojenjakotilaisuutta, sillä hän kiisi paikalle suoraan Helsingin kaupunginteatterin näyttämöltä, jossa Tenorit liemessä -esitys oli siltä päivältä päättynyt.

Jarkko Lahti ja Oona Airola Cannesin elokuvajuhlilla viime toukokuussa.AOP

Airola miettii, että hän ei ehkä sitten odottanut tulevansa palkituksi, koska puhe oli jäänyt paljolti harjoittelematta.

Onneksi Jussilla näyttää olevan hyvä ryhti ja elämänasenne, niin kyllä se siellä pärjää. Oona Airola

– Kiidin näytöksestä paikan päälle juuri ennen kuin palkinto jaettiin. Sönkötinkin sitten puheessa ihan jotain vain.

Airolan aikataulu täyttyy nykyisin näytöksistä ja remontista. Näyttelijä on ostanut yksiön, jota nyt remontoi. Sinne remontin keskellä myös Jussi-patsas on jäänyt.

– Yksiöön pitäisi saada ensin vaatekaappi ja sänky. Mitään vitriiniä ei oikein mahdu. Onneksi Jussilla näyttää olevan hyvä ryhti ja elämänasenne, niin kyllä se siellä pärjää, naurahtaa Airola.

"Viihteen iso merkkipaalu"

Jarkko Lahti ja Oona Airola ovat syntyisin Kokkolasta. Heidän syntymäkaupungissaan iloitaan Hymyilevän miehen suosiosta.

Paikkakunnalla julkaistavan Keskipohjanmaa-lehden elokuvakriitikko ja Jussi-valinnoista vastaavan Filmiauran jäsen Hannu Björkbacka hehkuttaa, että elokuvan saamat kahdeksan palkintoa ovat yksi suomalaisen viihteen ylittämättömistä merkkipaaluista.

– Kaikkiaan suomalainen elokuva on saanut vuosien varrella vain muutaman palkinnon Cannesista, mutta Hymyilevä mies sai sellaisen. Se on aivan verratonta. Lisäksi siellä tuli tunnettuutta ja elokuvan ympärillä kävi kova pöhinä, iloitsee Björkbacka.

Elokuvateattereissa Hymyilevää miestä kävi katsomassa noin 50 000 katsojaa kotimaassa. Ulkomaisissa teattereissa kiertue on parhaillaan meneillään.

Filmialaa vuosikausia tarkasti seurannut kriitikko on huomannut, että kansainvälisen menestyksen myötä suomalaisella elokuva-alalla alkaa nyt olla itsetuntoa ja rentoutta. Rahaakin täkäläisessä filmiteollisuudessa pyörii aiempaa enemmän.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Osaaminen, yhteistyö ja rohkeus" – nämä suomalaisen teollisuuden piirteet tunnustetaan ympäri maailman

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 27 - 14:28
Mistä on kyse?
  • Suomessa on esimerkiksi puu-, biomassa-, peli- ja tietoliikennealalla maailmanluokan osaamista
  • Teknologia- ja teollisuusjätit ovat huomanneet tämän osaamisen – esimerkiksi kotimaista 5G-kehitystyötä seurataan silmä kovana muun muassa Nokialla, Ericssonilla ja Huaweilla
  • Suomalainen osaaminen lipuu myös uusille aloille, tästä esimerkkinä meriteknologiaan keskittyvä Norsepower Oy

Espoolaisen Koneen hissit ovat alallaan edelläkävijöitä ja lahtelainen Kemppi tuottaa huippua hitsausratkaisuissa. Espoolainen Neste on ykkönen biodieseleissä maailmalla ja vieremäläisen Ponssen älykkäät metsäkoneet edustavat huippua.

Helsinkiläinen Supercell ja espoolainen Rovio ovat pelialalla käsitteitä. Myös Nokian mahtipäivien jäljiltä Suomessa on paljon maailmanluokan osaamista josta on hyvä ponnistaa uuteen.

Alueita, joilla Suomi on eturintamassa, ovat ICT-osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi energiaratkaisuissa ja terveydenhuollossa, peliala, biomassan jalostus erilaisiksi tuotteiksi sekä suomalainen kovan luokan insinööriosaaminen meri-, kone- ja laiteteollisuudessa.

– Läpimurrot eivät synny tyhjästä, vaan niiden taustalla on pitkällä aikajänteellä luotu vahva suomalainen osaamispohja, sanoo Tekesin Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Suomalaisilla on ainutlaatuista osaamista

Hänen mukaansa Suomessa on ainutlaatuinen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyökulttuuri ja siten hyvä ympäristö uusille verkostoille ja ekosysteemeille. On jotenkin loogista että pienen maan menestyminen ei oikein muuhun kuin koulutukseen ja osaamiseen voi perustuakaan.

– Suomen toimintaympäristön ovat monet globaalit toimijat, viimeisimpänä IBM ja Rolls-Royce, todenneet olevan erityinen. Täällä yhdistyy maailmanluokan osaaminen, yhteistyön perinne ja rohkeus lähteä tekemään asioita uudella tavalla, pohtii Lahti-Nuuttila.

Jokaisen tahon, joka on todella kiinnostunut 5G-verkon kehittämisestä, tulisi olla kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Lauri Oksanen

IBM tekee tutkimusyhteistyötä suomalaisen terveyden- ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa ja Suomessa on ennestäänkin Raumalla ja Kokkolassa toimiva Rolls-Royce on ilmoittanut avaavansa Turkuun robottilaivoja kehittävän tutkimuskeskuksen. Merkittävämmäksi vaikuttimeksi ratkaisulleen yhtiö on kertonut Suomen vahvan ICT-osaamisen ja meriklusterin.

Oulussa on maailman edistyksellisin 5G–verkko

Suomessa on erittäin vahva tietoliikenneratkaisujen ympärille muodostunut innovaatioekosysteemi ja sen keihäänkärkenä on maailman edistyksellisin avoin 5G-testiverkko, 5G Test Network Finland jossa on yli 60 toimijaa – mukaan lukien maailman kolme suurinta verkkovalmistajaa Nokia, Ericsson ja Huawei.

– Jokaisen tahon, joka on todella kiinnostunut 5G-verkon kehittämisestä, tulisi olla kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Meillä on ainutlaatuinen tutkimuskonsortio, luonnehtii verkkotutkimusjohtaja Lauri Oksanen Nokiasta. Noin sadantuhannen työntekijän yritys työllistää Suomessa nykyisellään noin 6 000 ihmistä. Heistä yli kolmasosa, noin 2 300, on Oulussa.

Tutkimusyhteistyötä tekevän Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija.Risto Degerman / Yle

Tutkimusyhteistyötä tekevän Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija. Tulevaisuuden teknologioilla voidaan saavuttaa ääretöntä tiedonsiirtokapasiteettia ja merkittävästi kasvavaa energiatehokkuutta.

Nokian VTT:lle ja Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikölle toimittamat Suomen ensimmäiset 5G-teknologiaan perustuvat radiolaitteet mahdollistavat esimerkiksi itseohjautuvat autot ja laitteiden reaaliaikaisen etäohjauksen.

Oulussa on ainutlaatuinen toimintaympäristö ja pitkät perinteet teollisuuden ja yliopiston välisessä yhteistyössä alkaen ensimmäisestä 3G-kehitysalustasta, sanoo akatemiaprofessori Matti Latva-aho CWC-tutkimusyksiköstä.

Avoin 5G-testiverkko kattaa jo koko Linnanmaan kampuksen Oulussa. Se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden testata tulevaisuuden tietoliikennetarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

– Tämän ekosysteemin fokuksessa on digitaalinen ja verkottunut tulevaisuuden yhteiskunta, linjaa Lahti-Nuuttila.

Puu muovin korvaajana voi olla suuri tarina

Uutta on tulossa biomateriaaleissa ja -kemikaaleissa kuten puukuidusta tekstiilejä ja muovin korvikkeita tai ainesosia lääkkeisiin.

– Esimerkiksi Paptic Oy valmistaa puupohjaisia kasseja muovikassin korvaajaksi. Muovikassejahan päätyy maailman meriin, mikä on iso ongelma, kertoo Lahti-Nuuttila.

Papticin uusi patentoitu teknologia mahdollistaa uuden mullistavan puukuitutuotteen valmistuksen, jolla on muovinkaltaisia ominaisuuksia. Sillä voi korvata esimerkiksi muovikalvoa pusseissa ja pakkausissa.

Olemme käytännön esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta. Tuomas Mustonen

Yrityksen käyttämä uusi teknologia perustuu VTT:llä tehtyyn pitkäjänteiseen kuitutuotteiden ja -prosessien tutkimustyöhön.

– Olemme käytännön esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta, puupohjaisesta biotaloudesta. Pelkästään Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovipussia, sanoo Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen.

Muovista ja muovipusseista tuli lyhyessä ajassa yksi ikävimpiä ja konkreettisimpia planeettamme ympäristön ja eliöiden tuhoamisen muotoja Monissa maissa, osavaltioissa ja kaupungeissa muovipussit on jo kielletty.

Moottoripurjeet, kelluvat rakennukset ja autonomiset laivat

Helsinkiläinen meriteknologiayritys Norsepower Oy on onnistunut viemään roottoripurjeteknologiaa maailmassa pisimmälle. Ensimmäiset kaupat tehtiin Bore-varustamon kanssa. Nyt roottoripurjeet on tilattu Viking Grace alukselle ja vuonna 2018 entistä suuremman kokoluokan, noin 30 metriä korkeita purjeita pilotoidaan Maerskin tankkerissa.

Roottoripurje on korkea automaattisesti toimiva sylinteri joka muuntaa tuulen aluksen työntövoimaksi vähän samaan tapaan kuin lentokoneen siipien yläpinnan ja alapinnan väliseen paine-eroon perustuva nostovoima.

Helsinkiläinen meriteknologiayritys Norsepower Oy on onnistunut viemään roottoripurjeteknologiaa maailmassa pisimmälle. Kuvakaapaus Norsepower Oy:n -esittelyvideosta.Yle / Norsepower Oy esittelyvideo

Tekes on tukenut Norsepowerin tuotekehitystä ja yrityspilotteja alusta saakka lainoin ja avustuksin. Vuonna 2012 perustettu yritys onkin onnistunut saamaan neljän ja puolen toimintavuotensa aikana selkeän etumatkan kilpailijoihin.

– Meriteollisuus on uudessa nosteessa ja uutena esimerkkinä sillä sektorilla esimerkiksi turkulainen Admares Oy:n kelluvat rakennukset sekä kehitteillä olevat autonomiset laivat. Porvoolaisen Lamorin öljyntorjuntaratkaisut ja helsinkiläisen Eniramin ohjelmistotuotteet säästämään polttoainekustannuksia merikuljetuksissa ovat myös edelläkävijöitä, listaa Lahti-Nuuttila.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Koulun terkkarin tavoittaa snäppäämällä, osoittautui menestykseksi – "Minut on otettu hyvin vastaan nuorten kanavassa"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 27 - 13:31

Merikosken koululla Oulussa tänä talvena käyttöön otettu terveydenhoitajan Snapchat on ollut suosittu.

Terveydenhoitajaan on pikaviestipalvelulla otettu yhteyttä aktiivisesti. Snapchat-kavereita terveydenhoitajalla on jo yli 60.

Snapilla nuoret voivat lähettää viestin terveydenhoitajalle joko omalla nimellään tai halutessaan anonyymisti. Hoitaja vastaa nuorille työpäivänsä aikana.

Jotkut asiat ovat selvinneet pelkästään chattailemalla, mutta osa nuorista on kutsuttu tapaamaan hoitajaa kasvotusten. Useimmat yhteydenotot ovat olleet arkisia ja nuoret ovat kyselleet vaikkapa omaa lääkäriaikaansa. Myös joitakin arkaluontoisia asioita on voitu käsitellä Snapissa.

– Snapchat on ollut hyvä keino päästä mukaan osaksi nuorisokulttuuria. Koen että minut on otettu hyvin vastaan nuorten kanavassa, kertoo terveydenhoitaja Sanna Kämäräinen.

Käyttöön myös muille hoitajille

Snapchat otettiin alun alkaen käyttöön Merikosken koulussa osana opiskelijoiden Tietohack-tapahtumaan osallistumista.

Snap care -projekti toteutettiin talvella 2016‒2017.

Snapchat jäi Merikosken koulun terveydenhoitajalle kuitenkin pysyväksi yhteydenpitovälineeksi. Snapia suunnitellaan otettavaksi käyttöön myös muille terveydenhoitajille Oulussa.

Snapchat on varsinkin nuorten suosima pikaviestipalvelu, jossa käyttäjä voi jakaa kuvia, videota, emoji-kuvia, piirroksia ja viestejä.

Snapchatin idea on se, että kuvat ja videot eivät tallennu galleriaksi palveluun, vaan ne häviävät palvelusta katsomisen jälkeen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sähkö loihtii perinnesoittimesta esiin uudenlaisen tunnelman

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 27 - 10:45

Sähköistetyllä perinnesoittimella saadaan monenlaiseen musiikkiin luotua jopa mytologinen elämysmaailma. Näin sanoo Musiikin edistämissäätiön johtaja, musiikintutkija Hannu Saha, joka on itse myös muusikko ja tutkinut esimerkiksi kanteleen historiaa akustisesta aina uusimpaan sähköversioon saakka.

Melkein kaikista perinnesoittimista on tullut ajan saatossa sähköiset versiot.

– Niitä tullaan tekemään lisääkin, jos uusia akustisia soittimia keksitään. Syy on äänentoistollinen. Kun kantele haluttiin enemmän mukaan yhtyeisiin, joissa oli sähköistettyjä soittimia, kanteleenkin piti muuttua.

Salamakannel eli Kimmo Känsälä, Arto Järvelä, Hannu Saha ja Antti Kettunen. Yhtyettä kuullaan kesällä 2017 Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Hannu Sahan kokoelmat

Hannu Sahan mukaan sekä akustisille, että sähkösoittimille on edelleen omat tarpeensa.

– Sähkökitaralla ja akustisella kitaralla on erilaiset ääni-ihanteet, ja sama on kanteleella. Akustinen kantele on hieno kansansoitin tai taidemusiikin soitin. Sähköinen on luotu erityisesti populaarimusiikkia varten. Aikoinaan kokeilin itse ensimmäisenä kansanmusiikin ja rockin fuusiota Salamakannel-yhtyeessä jo 1980-luvulla ja sitä varten kanteleestakin piti olla sähköinen versio.

Soitin vakinaistanut paikkansa

Hannu Saha kiittelee, että kanteleen soittajista on kehittynyt huikeita taitureita, jotka soittavat nimenomaan sähkökanteleita.

– Ida Elina on aivan järisyttävän huikea taiteilija, jonka koko ilmaisun lähtökohtana on sähkökantele. Toisena voisin mainita Lauri Schreckin, joka ihastutti televisiossa taituruudellaan. Senni Eskelinen taas on soittanut jo pitkään progemusaa.

Jopa hevimusiikissa sähkökantele on entistä enemmän mukana.

– Monet heviyhtyeet ovat lainanneet musiikkiinsa muinaissuomalaista, kalevalaista, myyttistä maailmaa. Siksi on luonnollista, että sähkökantele on mukana. Kantele on mukana maailman musiikeissa moninaisemmin kuin koskaan ja se on todella hienoa, iloitsee Hannu Saha.

Äänivahvistuksella pitkä historia kansansoittimissa

Sähkökanteleella on esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Perhonjokilaaksossa kymmenien vuosien historia. Alueella onkin pitkät soitinrakentamisen perinteet.

– Tilasimme Kaustisella Kansanmusiikki-instituutin kanssa legendaariselta rakentajamestari Jussi Ala-Kuhalta ensimmäisen virallisen sähkökanteleen 1982. Samoihin aikoihin alkoi sähkökannelta soittaa Juhonpojissa mestaripelimanni Tapani Peltoniemi. Halsualta Amerikkaan muuttanut Vilho Saari senior hankki ensimmäisen vahvistuksen kanteleeseen jo 1940-luvulla.

Soitinrakentaja ja -suunnittelija Jussi Ala-Kuhan rakentama 29-kielinen sähkökannel, jonka materiaaleina ovat puu ja teräs. Lauri Oino/Kansanmusiikki-instituutin arkisto

Erilaisten haitareiden sähköversioita hyödyntävät muun muassa Kimmo Pohjonen ja Antti Paalanen.

– Kimmo ja Antti ovat alun perin taitavia pelimanneja ja kansanmuusikkoja. Nykyään heidän ilmaisussaan ovat keskeistä sähköiset soittimet ja efektien maailma. Syntyy musiikkia, jota ei ennen ole ollut olemassa. Sitä ei olisi akustisella soittimella voinut luoda, summaa Hannu Saha.

Lue myös KP24:n juttu Ala-Kuhan sähkökanteleesta

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun maailma kolhi ja vei läheisiä, Outi Airola osti suruunsa ranskalaisen keittiön

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 26 - 18:45

Sahakadulla keltainen puutalo kylpee auringonpaisteessa. Pihalla on leikkilaiva, teatterikatsomo, kahvila ja kolme koiraa. Laiturilta voi purjehtia vaikka maailman ääriin. Kokkolalaisen Outi Airolan koti on kuin suoraan Astrid Lindgrenin kirjoista.

– Puhuimme tyttöjen kanssa lukiossa siitä, mitä meistä tulee isona. Yksi halusi rikkaan miehen ja kotiapulaisen, joka kiillottaa hopeita esiliina päällä ja komean talon hienolta paikalta. Hän sai sen. Toinen arveli jäävänsä vapaaksi taiteilijaksi ja viettävänsä boheemia elämää. Näin hän myös teki. Minä halusin ison talon meren rannalta, paljon lapsia ja eläimiä. Näin minulle kävi, kertoo Outi Airola.

Onnestaan hän on kuitenkin joutunut maksamaan kovan hinnan.

Keskikoulusta "herrojen" tielle

Outi Airola on tehnyt pitkän uran lehti- ja televisiotoimittajana. Monelle saattavat olla tuttuja kokkolalaistoimittajan pehmeä-ääniset raportit MTV:n kanavalla milloin mistäkin päin Suomea.

Outi Airolan työhistoria on kuitenkin tätäkin värikkäämpi. Hän on työskennellyt torimyyjänä, siivoojana, hyttiemäntänä ja norjalaisilla kalatehtailla fileeraajana. Hän on hoitanut mummoja Tukholmassa ja toiminut Mallorcan turistisaarella diskon sisäänheittäjänä sekä ensitanssijana.

– Olen aina arvostanut kaikenlaista työtä. Tuntuu, että identiteetti on rakentunut siihen, että pitää tehdä työtä, vaikkei se aina ole rahankaan puolesta ollut tarpeen. Ostelin sisaruksillekin kalliita farkkuja, meillä oli hyvät nahkatakit, kamerat ja kaiken maailman mankat.

Arvomaailma oli sellainen, että työläisen kuuluu mennä työläiseksi tehtaaseen ja pysyä porukassa ja vastustaa maailmaa yhdessä omista lähtökohdista. Outi Airola

Työläiskaupunginosassa, Kokkolan Ykspihlajassa, lukioon meno ei ollut tavoiteltavaa, saati sitten yliopisto. Outi lähti kuitenkin kouluun.

– En muista, että kukaan olisi hurrannut, sillä Ykspihlajassa ei arvostettu koulutusta. Se ei ollut mikään juttu. Juttu oli se, että mennään heti satamaan ja tehtaisiin töihin. Hommataan perheet ja talot ja autot. Piti olla nimenomaan kirjahylly ja sinne niitä koriste-esineitä. Ja piti päästä ulkomaan reissuille. Aika konservatiiviset arvot olivat vallalla.

Petra Haavisto / Yle

Jos halusi lukioon, piti itse hankkia rahat ja maksaa koulutus.

– Arvomaailma oli sellainen, että työläisen kuuluu mennä työläiseksi tehtaaseen ja pysyä porukassa ja vastustaa maailmaa yhdessä omista lähtökohdista. Joka menee lukioon, valitsee herraksi ryhtymisen ja lähtee väärään maailmaan ja porukkaan.

Lukiosta Outin tie vei yliopistoon opiskelemaan roomalaista kirjallisuutta. Hän löysi Turusta miehen, sai tyttären ja sattuma heitti nuoren perheen takaisin Kokkolaan.

Toimittajaksi Outi Airola ryhtyi yli 30-vuotiaana, kun Kansan ääni -lehti haki aluetoimittajaa. Ammatti vei heti mukanaan. Lehteä seurasivat radio ja televisio.

Surutyönä keittiökauppaan

Parin vuoden päästä 60 vuotta täyttävä Outi on viiden lapsen äiti. Kun nuorin lapsista syntyi parikymmentä vuotta sitten, aviomies sairastui. Tästä alkoivat vaikeat elämänvaiheet.

– Muistan aina puhua valokuvasta, joka otettiin kauniina kesäpäivänä tässä rannassa. Kolme tärkeätä miestä istuu samalla penkillä ja katselee merelle: isä, läheinen ystävä ja tyttären kihlattu. Aivan huikean onnellinen heinäkuinen päivä. Vuoden päästä he kaikki olivat kuolleet.

Kaksi miehistä kuoli keuhkosyöpään ja tyttären kihlattu tapaturmaisesti kahden viikon kuluttua siitä, kun heille oli syntynyt esikoistytär. Outin tytär oli tuolloin vajaa 18-vuotias ja Outin mies sairaalahoidossa.

– Kun kävin tyhjentämässä nuoren parin asuntoa, joka oli täynnä vaaleanpunaisia vauvakortteja ja kukkia, puin toisen kerran elämässäni nyrkkiä Jumalalle. Ajattelin, että ei voi olla mitään tarkoitusta riistää isää kaksiviikkoiselta vauvalta. Sitä en ehkä ole vieläkään hyväksynyt.

Muistan, että kävelin kerran tuohon hyytävään veteen ja ajattelin, että olisiko helpompi vain kävellä tästä, jatkaa matkaa. Outi Airola

Kaaoksen keskellä Outi teki omanlaistaan surutyötä: hän ostaa täräytti hetken mielijohteesta ranskalaisen keittiön.

– Tytär oli surun murtama. Minulla oli hänen lapsensa kaukalossa ja niin lähdin vauvan kanssa keittiökauppaan. Keksin, että laitetaan keittiö siihen huoneeseen, missä tytär ja hänen kihlattunsa olivat meillä asuneet ja missä kuolema oli käynyt.

Nyt käytännöllinen ratkaisu naurattaa.

– Se on todella typerä ranskalainen keittiö. Erittäin epäkäytännöllinen. Se ei sopinut siihen huoneeseen ja hella piippaa jatkuvasti. Se on piipannut kohta 16 vuotta. Se hälyttää, jos kärpänen lentää yli tai jos aurinko osuu siihen. Mutta olen kiintynyt siihen.

Kuolemien jälkeisistä vuosista Outi ei muista paljoakaan. Oli 9-henkinen perhe ja sairautta ja kuolemaa yllin kyllin. Päivä kerrallaan mentiin eteenpäin.

Suru saavutti vasta myöhemmin

Suru vävypojan kuolemasta tuli vasta muutaman vuoden kuluttua.

– Muistan, että kävelin kerran tuohon hyytävään veteen ja ajattelin, että olisiko helpompi vain kävellä tästä, jatkaa matkaa. Mutta tietysti sitten palasin. Joskus vaikeudet tulevat niin suuriksi, että tulee seinä vastaan ja ymmärtää, että jotakin on tehtävä ja haettava apua.

– Uskon, että monelle tällaiselle suoriutujalle on vaikea pyytää apua. Minullekin oli. Mutta huomasin, että kun uskaltaa pyytää apua, sitä myös saa. Tuli monenlaisia auttavia käsiä ja meidänkin perhe selvisi niiden avulla vaikeuksista.

Vaikeat ajat myös opettivat.

Meitä oli suurin piirtein perhe ja huone. Outi Airola

– Isän ja ystävän keuhkosyövän yhteydessä ehdittiin käydä elämää läpi. Selvisi, mikä elämässä ei ole tärkeää, kuten asuntolaina tai rahavaikeudet.

Isän elämä ja kuolema rohkaisivat Outia muuttamaan myös omaa elämäänsä.

– Isä oli tyytyväinen elämäänsä. Hän oli kova touhuamaan kaikenlaista. Osasi iloita ja nauttia elämästä. Kuolinvuoteella hänellä oli kuitenkin yksi murhe. Hän muisti, että oli kerran sanonut rumasti kesätöissä olevalle siivoojatytölle. Soitin naiselle ja hän muisti isän vain tosi kivana tyyppinä. Jäin miettimään, että on aika hyvä tilanne, jos tällaisten asioiden kanssa lähdetään täältä pois.

Lapset oman onnensa nojassa

Outi Airola syntyi Kalajoen Rautiossa. Perhe muutti monen muun perheen tavoin työn perässä Kokkolaan Outokummun ja Kemiran tehtaiden valmistuttua 1960-luvun alussa. Outi asui sataman kupeessa ihmisiä täynnä olevassa talossa.

Lapsuudessa tutuiksi tulivat kaikenlaiset ihmiset ja elämänkohtalot, kova työnteko ja yhteisöllisyys.

– Meitä oli suurin piirtein perhe ja huone. Oli kaikenlaista viinanmyyjää ja korteista ennustajaa, oli ilotyttöjä, merimiehiä, komennusmiehiä. Ihmiset tulivat maaseudulta, joskus oli patjakäärö kainalossa, joskus ei mitään. Oli automaatio, että ovet avattiin ja kortteerimiehet otettiin sisään. Ei siinä paljon vuokrista puhuttu.

Elämä Ykspihlajassa oli värikästä. Oli tehtaat, satama ja saha. Rakennettiin parempaa elämää, tehtiin paljon töitä, juotiin ja juhlittiin.

– Monessa perheessä tehtiin kolmea työtä. Äitikin oli päivätöissä siivoojana tehtailla, illat hän siivosi varastoa ja teki vielä keikkaa tarjoilijana. Minäkin hoidin usein äidin iltasiivouksen pimeällä varastolla.

Minua ei hyväksytty esiintyjäksi koulun kevätjuhliin, koska olin työväen urheiluseurasta. Outi Airola

Lapset olivat monesti oman onnensa nojassa, kun aikuiset hankkivat toimeentuloa. Myös lapset kävivät töissä. Outi kertoo joutuneensa eräässä työpaikassaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Painajainen alkoi 7-vuotiaana ja päättyi vasta hyväksikäyttäjän kuolemaan.

– Iso kivi vierähti sydämeltä, kun soitin mielenterveystoimistoon ja sain apua. Tajusin, ettei laiha, pieni 7-vuotias voi päättää, mitä aikuiset hänen kanssaan tekevät. Totta kai hän on altavastaaja. Samalla katosi syyllisyys.

Solidaarisuutta ja jengitappeluja

Tuohon aikaan Kokkolassa Outin asuinpaikka, Ykspihlaja, oli hyvin omalaatuinen. Toisaalta eläväinen ja tiivis yhteisö, toisaalta poliittinen työväen kaupunginosa, jossa oli myös levottomuutta ja väkivaltaa.

Kaupunginosan työväentalo on aina näytellyt Outin elämässä suurta roolia. Hän koki talon merkitsevän turvallisia aikuisia ja nuorisotyötä. Siitä on saanut voimia myös myöhemmin.

– Siellä oli meininkiä joka ilta. Itse voimistelin ja koska vanhempani olivat maaseudulta ja uskonnollisista perheistä, olin sekä pioneereissa että pyhäkoulussa. Oli hauskaa kun laulettiin sekä kirkossa että työväentalolla. Itselleni jäi siitä ajasta solidaarisuuden maailmankuva, Outi Airola kertoo.

Keskikoulussa kaupunginosan vasemmistolaisuus asettui uuteen valoon.

Petra Haavisto / Yle

– Minua ei hyväksytty esiintyjäksi koulun kevätjuhliin, koska olin työväen urheiluseurasta. Harmitti, sillä olin aika hyvä voimistelija. Jouduin myös monesti jälki-istuntoon tupakan poltosta, vaikka en koskaan polttanut. Meitä pihlajalaisia vähän katsottiin kieroon, että olemme sellaisia resuteeneja ja mölyapinoita, työläispenskoja.

Kommunismin lisäksi Ykspihlaja tunnettiin rikoksista ja sosiaalisista ongelmista. Aluetta pidettiin pelottavana ja monia nuoria kiellettiin menemästä satamakaupunginosaan. Maine ei ollut kokonaan tuulesta tempaistu. Ykspihlajassa vaikutti tuolloin hyvin väkivaltainen Pihlajan jengi, jonka kuskiksi Outi usein joutui.

Se oli erinomainen haave! Se, että se on toteutunut, on aivan ihanaa! Outi Airola

Aika on tuonut perspektiiviä nuoruuden vaikeisiin tapahtumiin. Outi purkaa kokemuksiaan taiteen avulla.

– Olen myöhemmin huomannut, että on tärkeää käsitellä näitä huonoja juttuja, joissa olemme olleet mukana aikanaan. Sen takia meiltä tulee tästä ensi kesänä teatteriesitys.

Vihdoin seesteisyys

Tänään Outi Airolalla on monta rautaa tulessa. Uusin on valinta kaupunkilehti Kokkola-lehden päätoimittajaksi.

Puuhanaisella on työn lisäksi kalenteri täynnä muuta toimintaa. Oman asuinalueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja järjestää palkittua kulttuuriviikkoa, pitää kotipihallaan kesäteatteria ja kesäkahvilaa. Hän on kirjoittanut kirjoja ja näytelmiä, ohjannut niitä, harrastanut musiikkia ja ollut perustamassa työttömiä auttavaa osuuskuntaa ja vieraillut Cannesin elokuvajuhlilla.

Tekeminen tuo mielekkyyttä elämään. Yllättäen avioerokin antoi voimaa.

– Rupesin ehkä elämään omaa elämääni ja toteuttamaan niitä haaveita, mitä itselläni oli.

Outi Airola täyttää tänä vuonna 58 vuotta ja kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa. On rakkautta, läheisyyttä, perspektiiviä ja itsetuntoa. Voi pirauttaa puheluja vaikka kuinka suurille herroille ja kertoa mielipiteensä.

Suuri merkitys on myös Ykspihlajan yhteisöllä, joka on ollut mukana toteuttamassa haaveita ja ideoita.

– Eihän ihmisen elämä suinkaan mene huonommaksi iän mukana. Eikä nuoruus ole aina ihanaa. Minusta nuoruus oli kamalaa. Olen muistuttanut omille lapsilleni ja lapsenlapselleni, että elämässä ei ole tärkeätä miettiä, mitä työtä rupeaa tekemään. Työtä voi vaihtaa ja sitä on maailma täynnä. Tärkeätä on miettiä, mitä haluaa ja millaisen elämän haluaa.

Talo meren rannalla. Paljon lapsia ja eläimiä.

– Se oli erinomainen haave! Se, että se on toteutunut, on aivan ihanaa!

Merinäköala Outi Airolan kotipihalta.Petra Haavisto / Yle
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Moottorikelkkailija kuoli Kuusamossa

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 25 - 16:42

Moottorikelkkailija kuoli lauantaiaamuna onnettomuudessa Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Poliisin mukaan moottorikelkkaa kuljettanut mies kuoli, kun hän törmäsi kelkallaan puuhun.

Mies löydettiin aamukymmenen aikaan, kun ohikulkija näki kelkan. Mies todettiin onnettomuuspaikalla kuolleeksi.

Poliisin mukaan kelkka suistui tieltä puuta päin mutkassa. Kelkka ajautui ensin ojaan, minkä jälkeen se törmäsi puuhun.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Puuta ja insinööritaitoa riittää, mutta myyntitykkejä ei ole juuri nimeksikkään – "Koulutuksesta lähdettävä liikkeelle"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 24 - 13:21

Yksi puhelinsoitto innovaatiorahoituskeskus Tekesiin asemoi Suomen elinkeinoelämän maailmankartalle.

– Suomi on pieni maa, jolla on niukat resurssit eikä täällä tehdä juuri mitään mitä ei tehtäisi muuallakin, kiteyttää startup-yrityksistä vastaava johtaja Jukka Häyrynen Tekesistä.

Kyse on enemmänkin kilpailussa pärjäämisestä. Siinä kisassa valttia ovat oikeiden markkinoiden löytäminen ja nopeus.

– Meillä on insinöörejä, puutavaraa, vähän mineraaleja ja jonkin verran kansainvälistä tuoteosaamista. Varsinkin selluloosan eteenpäin prosessoinnissa ja mobiiliteknologian hyödyntämisessä muilla toimialoilla Suomessa ollaan edelläkävijöitä, jatkaa Häyrynen.

Suomi on pieni maa, jolla on niukat resurssit. Jukka Häyrynen

Kovan luokan insinööriosaamista Suomessa on myös kone- ja laiteteollisuudessa sekä meriteollisuudessa. Kansainvälistä liikeosaamista on nyt enemmän kuin aikaisemmin, kiitos Nokian. Silti se on edelleenkin Suomen teollisen tuotannon pullonkaula.

Myyntitykki saa paikan

Terveysteknologiayritys Lojerin tuotantojohtaja Jukka Suni näkee Suomen tuotannollisen toiminnan pahimpana esteenä edelleen myynti- ja markkinointiosaamisen puutteen. Suomalaiset eivät hänen mukaansa ole läheskään niin kansainvälisiä kuin pohjoismaiset naapurit.

– Vaikka tuotteet ovat vähintään yhtä hyviä kuin kilpailijoilla, myynnissä me olemme valitettavasti perässä. Ei ymmärretä, ettei asiakas ensimmäisellä käynnillä osta mitään, vaan paikan päällä pitää olla pitkään, tiivistää Suni.

– Hyviä vientimyyjiä ei tule tyhjästä, vaan pitää lähteä liikkeelle koulutuksesta. Pitää olla kansainvälistymiseen tähtääviä linjoja ja mahdollisuuksia saada sieltä kokemusta. Sitä kautta se lähtee. Sitten täytyy vain rohkeasti lähteä maailmalle asiakkaiden luo. Eivät asiakkaat tule tänne, sanoo Suni.

Hyviä vientimyyjiä ei tule tyhjästä. Jukka Suni

Tekesin pk-yrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas on samoilla linjoilla.

– Myyntiosaamisessa meillä on kehitettävää. Ollaan edelleen liikaa omissa ympyröissä kiinni. Puuttuu asiakasymmärrys, ratkaisujen kehittäminen asiakkaan tarpeisiin, sanoo Kangas.

Hän näkee Suomen vahvuuksina myös aika lailla tyhjästä parissakymmenessä vuodessa nostetun pelialan, laivanrakennuksen, Uudenkaupungin autotehtaan ja Vaasan seudun energiaklusterin.

Nokian perikunta jatkaa

Yksi monista Suomen Nokia-johdannaisista on Muhoksen Nokiantiellä sijaitseva Hydnum.

Yritys oli historiansa alkuhämärissä 1970-luvulla yksi Nokian kumidivisioonan kumituotetehtaista. Niitä oli siihen aikaan pitkin maata. Muhoksella tehtiin kumipuskureita laitureihin ja laivoihin, säiliöiden ja telojen pinnoituksia sekä kaapelisarjoja.

– Hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan tulivat myös hyötyajoneuvojen kumimatot, joiden tekemiseen Hydnum tänä päivänä keskittyy, kertoo toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.

Kumi onkin polyuretaania

Aika monen raskaan koneen kuljettajan jalan alla on muhoslainen matto. Yrityksen asiakkaita ovat sellaiset isot nimet kuin Scania, WV, Ponsse ja Valtra. Ruotsalainen kuorma-autovalmistaja Scania on ylivoimaisesti suurin asiakas.

Hydnumin toimitusjohtaja Erkki Mäkäräinen.Yle / Timo Nykyri

– Täältä lähti viime vuonna maailmalle runsaat 400 000 mattoa. Joka päivä keskimäärin yksi rekallinen ja parhaimpina päivinä jopa 2–3 rekkalastillista, sanoo Mäkäräinen.

Hyötyajoneuvon ohjaamoon menee helposti puolenkymmentä mattoa. Kooltaan ne ovat lähes neliön kokoisia ja painavat seitsemisen kiloa. Oikeasti ne eivät enää ole kumia vaan polyuretaania.

– Tällainen matto on paitsi hyvännäköinen kurankerääjä, myös tärkeä äänen- ja lämmöneristin. Sen rakenne on kerroksittainen, avaa Mäkäräinen.

Töitä on vuosiksi

Toimitusjohtaja vähän itsekin ihmettelee miten on mahdollista valmistaa Muhoksella teollisesti tällaista vientituotetta, jonka voisi tilata Kiinasta tai Itä-Euroopasta.

– Maton valmistamiseen sisältyy tietysti paljon ammattitaitoa. Myös rahtikustannuksen osuus on merkittävä, koska tilaa vievää raskasta tavaraa ei kannata Kiinasta asti tuoda, arvio Mäkäräinen.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on näkynyt Hydnumissakin, mutta viimeisen neljän vuoden aikana yritys on kasvanut ja ainakin sen lähitulevaisuus näyttää hyvältä.

– Töitä on varmuudella tiedossa 5–7 vuotta, arvioi Mäkäräinen.

Katse tulevaisuudessa

Polttoaineiden vaihtuessa ja teknologian kehittyessä haasteita voi toki tulla, mutta niihin pyritään vastaamaan.

– Siinä vaiheessa, kun kuljettaja sieltä ohjaamosta häipyy, niin tarvitaanko enää mattojakaan. Toki sinne saattaa vielä sellaiset 15–20 vuotta mennä, pohtii Mäkäräinen.

Muhoslainen Hydnum valmisti viime vuonna 400 000 kumimattoa. Suurin asiakas on ruotsalainen kuorma-autovalmistaja Scania.Yle / Timo Nykyri

Matto-osaamisella on yrityksessä mietitty uusia käyttökohteita. Yksi mahdollisuus olisivat kuntosalit.

– Polyuretaani on laajakirjoinen materiaali, ja kuntosaleille voitaisiin näillä meidän koneilla hyvin tehdä mattoja, sanoo Mäkäräinen.

Nokiantiellä Muhoksessa sijaitseva Hydnum on yksityisessä omistuksessa.

– Koska omistajalla on lukkarinrakkautta paikkakuntaan, toiminta tuskin minnekään lähtee niin kauan kun se on kannattavaa.

Terveysteknologia on hyvä vientituote

Samanlainen omistuspohja on Sastamalassa ja Kempeleessä muun muassa leikkauspöytiä ja potilassänkyjä valmistavalla Lojerilla. Sekään ei ole pääomasijoittajien armoilla.

Yhtiön Kempeleen tehdas keskittyy sairaala- ja hoitokalusteiden valmistukseen. Sastamalassa panostetaan leikkauspöytiin sekä wellness- ja fysioterapiatuotteisiin.

Yhtiön liikevaihto on 25 miljoonaa euroa ja noin 60 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

Pohjois-Eurooppa vetää

– Markkinat ovat ennen kaikkea Pohjois-Euroopassa, Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä. Aasiaan menee runsaat 10 prosenttia. Meidän alamme tuotteita ei ole järkevää kuljettaa kovin kauas, kertoo Suni.

Kilpailu on kovaa. Varsinkin itäisestä Euroopasta tulee halpaa tavaraa. Lojer tekee itse sen missä on hyvä. Muu ostetaan ulkopuolelta. Suni suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen luottavaisesti.

– Meidän vahvuutemme on, että me olemme lähellä asiakkaita ja voimme reagoida nopeasti.

Hankintalaki jarruna?

Suomalaisen Työn Liiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuntapäättäjät haluaisivat suosia julkisissa hankinnoissa kotimaisia ja paikallisia tuotteita huomattavasti nykyistä enemmän.

Hankintalaki ei kuitenkaan salli kotimaisen tuotteen suosimista pelkän kotimaisuuden vuoksi. Suomalaisen tuotteen on usein vaikea menestyä, jos katsotaan pelkkää hankintahintaa. Elinkaarikustannuksiin lasketaan myös taloudellinen käyttöikä, käyttökustannukset, huoltokustannukset ja varaosien hinta.

– Kun otetaan tarkasteluun pidempi ajanjakso, suomalainen tuote on yleensä elinkaarikustannuksiltaan edullisin. Esimerkiksi Lojerin tuotteet kestävät 15–20 vuotta, niihin saa ammattitaitoisen huollon ja varaosat suoraan valmistajalta, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.

Muutakin kuin pelkkä tuote

Julkisen puolen ostajaorganisaatiot ovat Lojerin onneksi oppineet kiinnittämään huomiota muihinkin asioihin kuin pelkkään hintaan. Ne osaavat jo laittaa tarjouskilpailuihin muitakin kriteerejä.

Kempeleessä valmistetaan muun muassa Modux-hoitososänkyjä. Säädettävän sängyn alakorkeus on vain 27 cm. Modux on saatavana 4-osaisella makuutasolla, jossa on sähkötoiminen korkeuden, selkäosan, polvitaipeen- ja jalkaosansäätö. Kuvan sänky on menossa Saksaan.Timo Sipola / Yle

Yksi tapa kilpailla menestyksekkäästi halpatuotteiden kanssa on tuotteiden elinkaareen liittyvien kokonaispakettien markkinointi.

– Asiakkaiden ydinosaamisaluetta ei ole sairaalakalusteiden huolto. Me voimme olla siinä heidän apunaan ja järjestää niin, että asiakkaalla on toimiva sänky oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Suomalaisilla on osaamista

Koneen hissit ovat alallaan edelläkävijöitä ja Kemppi tuottaa huippua hitsausratkaisuissa. Neste on ykkönen biodieseleissä maailmalla ja Ponssen älykkäät metsäkoneet edustavat huippua. Supercell ja Rovio ovat pelialalla käsitteitä.

– Läpimurrot eivät synny tyhjästä, vaan niiden taustalla on pitkällä aikajänteellä luotu vahva suomalainen osaamispohja, sanoo Tekesin Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kohutun siilotalourakan esitutkinta loppusuoralla – rakennuttajaa epäillään vakavista talousrikoksista

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 24 - 11:14

Julkisuudessa tiiviisti seurattu Oulun Toppilansalmen siilotalourakka on johtamassa syyteharkintaan. Oulun poliisin talousrikosyksikön johtaja Kari Pakanen kertoo, että jutun esitutkinta on loppusuoralla.

Pakasen mukaan siilotalot Toppilansalmeen rakentanutta ja rakennuttanutta Kalevala Rakennusta epäillään törkeästä petoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Esitutkinnan alussa asiaa tutkittiin lähinnä törkeänä kirjanpitorikoksena, ja törkeä petos on tullut rikosnimikkeeksi tutkinnan edetessä.

Poliisi alkoi tutkia tapausta kahden tutkintapyynnön seurauksena.

Siilotalohankkeesta koitui rahoittajille miljoonatappiot. Siilotalojen asukkaille tilanne on aiheuttanut jonkin verran päänvaivaa.

Toppilansalmen siilotalojen rakennusurakkaa seurattiin julkisuudessa maanlaajuisesti vuonna 2012. Silloin asuntojen tieltä hävitettyjä vanhoja viljasiiloja jouduttiin räjäyttämään useita kertoja, ennen kuin ne saatiin kaadettua.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Laserjätit vapisevat suomalaishaastajan edessä – "Olemme voittamattomia"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 24 - 09:58
Mistä on kyse?
  • Laseria ja optisia mittausmenetelmiä on käytetty jo vuosikymmenten ajan tarkkuutta vaativissa laitteissa
  • Mittausteknologiat kehittyvät ja nyt tutut teknologiat ovat saaneet haastajan LCI-tekniikasta
  • Oululaisen FocalSpecin kehittämässä LCI-tekniikassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle

Ennen kuin mittaamme pintaa pintaa syvemmältä, niin mennään ajassa kymmenen vuotta taaksepäin ja oululaisen FocalSpec-yrityksen syntyvaiheisiin.

VTT:n Oulun yksikössä etsittiin ratkaisuja 3D-mittauksen ongelmiin. Lisäksi teollisuudesta oli tullut täsmätoiveita paremmista mittausmenetelmistä.

– Siinä oli kaksi isoa motivaattoria, kun Metso ja Outokumpu halusivat parempia mittaustekniikoita, tuumaa toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

Ratkaisu löytyi uudenlaisesta valon värien erottelusta, jota yritys lähti tuotteistamaan vuonna 2009.

Kolme kaverusta ja valo

FocalSpecin perustivat nykyinen toimitusjohtaja Sauli Törmälä ja tekninen johtaja Karri Niemelä. Uuden tekniikan keksinyt Heimo Keränen tuli mukaan hieman myöhemmin.

Monen tuoreen kasvurityksen takaa löytyy Nokia-yhteys, mutta FocalSpec syntyi pk-yrittäjien ja tutkijoiden osaamisesta.

– Olen pitkän linjan yrittäjä ja ollut koko ikäni instumentti- ja mittauslaitteiden kehittäjä eri yrityksissä, kertoo toimitusjohtaja Törmälä.

Pystymme keräämään aallonpituuksista nopeaa ja tarkkaa tietoa uudella tavalla. Heimo Keränen

Yrityskokemusten ja -kauppojen jälkeen Törmälä tunnetaan myös bisnesenkelinä, joka auttaa muitakin kasvuyrityksiä menestykseen.

VTT:llä työskennelleet Keränen ja Niemelä keksivät ja kehittivät mullistavan, valon aallonpituuksiin perustuvan tekniikan. Sitä ennen kansainvälinen yritysmaailmakin ehti tulla tutuksi, kertoo Heimo Keränen.

– 90-luvulla tuli käytyä Saksassa kauppaamassa optisia mittauslaitteita sikäläiselle autoteollisuudelle, nykyinen liiketoiminnan kehitysjohtaja Keränen naurahtaa.

Kokeneista yrittäjistä ja tutkijoista huokuu varmuus, rauhallisuus ja tyytyväisyys uuden kynnyksellä.

Mittamarkkinoiden mullistus

Oululaisyritys on vienyt optisen mittausteknologian uudelle tasolle ja tarkkuuteen.

– Pystymme mittaamaan läpinäkyvän pinnan karheuden ja paksuuden millin tuhannesosien tarkkuudella ja muodostamaan siitä selkeän kolmiulotteisen kuvan, kertoo toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

Oululaisteknologia helpottaa kännykän rungon ja lasipinnan suunnittelua ja tutkimista.Yle / Paulus Markkula

Oululaisoptiikka soveltuu kuluttajaelektroniikan ja mobiililaitteiden valmistusvaiheen laaduntarkkailuun. Markkinat käyvät kuumana FocalSpecin tekniikkaan.

– Olemme onnistuneet kehittämään sinne killer-applikaation. Siellä me olemme...voittamattomia, Törmälä saa muotoiltua kommenttinsa loppuun.

– Meillä on kymmenkunta hanketta käynnissä johtavien kännykkävalmistajien kanssa, ja osa projekteista on viety jo tuotantoon, Törmälä myhäilee.

Uskottavuus isoin pullonkaula

Yritys operoi viime vuonna alle kahden miljoonan euron liikevaihdolla. Tänä vuonna ennakoidaan noin neljän miljoonan vauhtia ja tulevinakin vuosina odotetaan kaksinkertaista kasvua vuosittain.

Kilpailijamme ovat miljardiliikevaihdon yrityksiä. Sauli Törmälä

– Suurin pullonkaula on uskottavuus. Meillä on vielä valtava kokoero isoihin asiakkaisiin, jotka saattavat epäillä kykyämme vastata heidän kysyntäänsä.

Toimitusjohtaja Törmälän mukaan juuri varmistunut 3,5 miljoonan euron rahoitus auttaa kasvattamaan yhtiön tuotantoa ja samalla uskottavuutta.

Toinen uskottavuustekijä liittyy uuteen ja vielä hieman tuntemattomaan teknologiaan laserlaitteiden hallitsemilla markkinoilla.

– Kilpailijamme ovat miljardiliikevaihdon yrityksiä, joilla on massiiviset resurssit toimia. Moni asiakas on kuitenkin lähestynyt suoraan meitä todettuaan, että laser ei toimi heidän tuotannossaan.

Valon värit ja aallonpituudet

Yritys on valjastanut valon värit ja aallonpituudet aivan uudella tavalla mitattavaan muotoon, kertoo FocalSpecin Heimo Keränen.

– Spektriä on käytetty pitkään jo esimerkiksi kemian ja fysiikan tutkimuksessa, mutta me pystymme keräämään aallonpituuksista nopeaa ja tarkkaa tietoa uudessa käyttötarkoituksessa.

Kännykät ohenevat koko ajan, joten komponenteille on tilaa yhä vähemmän. Sauli Törmälä

LCI-teknologiassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle. Menetelmä soveltuu myös monikerroksisten läpinäkyvien pintojen tutkimiseen.

– Pystymme mittaamaan kohteesta jokaiselle värille yli 2 000 etäisyyspistettä, joiden perusteella pystymme muodostamaan poikkeuksellisen tarkan kuvan esimerkiksi pinnan karheudesta tai saumoista, toimitusjohtaja Törmälä tiivistää menetelmän perusperiaatteen.

Optinen mittaus kiinnostaa

Laser on ylivoimaisesti käytetyin mittausmenetelmä eri teollisuuden aloilla, mutta se ei sovellu kaikille pinnoille tai materiaaleille, kertoo toimitusjohtaja Sauli Törmälä.

LCI-teknologiassa näkyvä valo jaetaan eri väreihin, jotka suunnataan kohteessa eri korkeudelle. Menetelmä soveltuu myös monikerroksisten läpinäkyvien pintojen tutkimiseen.Yle / Paulus Markkula

– Yhä useampi kännykkävalmistaja on tulossa markkinoille uudenlaisilla kaarevilla ja läpinäkyvillä lasipinnoilla, joiden mittauksiin tuomme aivan uudenlaisen mahdollisuuden.

Tarkkuutta tarvitaan myös kännyköiden tiedonsiirron rakentamisessa.

– Kännykät ohenevat koko ajan, joten komponenteille ja piirilevyille on yhä vähemmän tilaa ja ne on saatava kohdilleen yhä tarkemmin.

Meitä seurataan hyvin tarkasti, mutta onneksi meillä on vahvat patentit. Sauli Törmälä

Yrityksen sovelluksia käytetään kännykkäteollisuuden lisäksi muun muassa kaapeliteollisuudessa. Seuraava kaupallistettava kohde saattaa olla lääketeollisuuden steriilipakkausten tiiviysmittaukset.

Kiinnostusta on myös auto- ja lasiteollisuudessa, jossa autolasin laminoinnissa muovikalvon karheudella on tärkeä merkitys ilman kulun kannalta.

Teollinen vakoilu ja kopiointi mietityttää

Oululaisteknologian esimerkkejä ja mahdollisuuksia kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että koska joku muu tarjoaa samanlaisia laitteita ja teknologiaa.

Toimitusjohtaja Sauli Törmäläkin tiedostaa teollisuusvakoilun tai ainakin kopioinnin riskit. Varsinkin kun suurin osa markkinoista ja valmiista laitteista on tällä hetkellä Kiinassa.

– Meitä seurataan hyvin tarkkaan, mutta onneksi meillä on vahvat patentit ja valmistus Suomessa ja täällä Oulun seudulla.

Törmälän mukaan valmistuksen pitäminen lähellä on oiva suoja kopioita vastaan.

– Lisäksi tuotteita pitää kehittää jatkuvasti, jotta pysyy askeleen edellä kilpailijoita ja mahdollisia kopion tekijöitä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulli säilytti 50 kiloa rubidiumia 20 vuotta varastossa – loppusijoituspaikka löytyi viimein

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 23 - 10:05

Tullin haltuun 20 vuotta sitten jääneelle rubidium-alkalimetallille on viimeinkin löytynyt loppusijoituspaikka.

Vaaralliseksi aineeksi luokiteltua rubidiumia säilytettiin tähän asti Tullin varastossa Oulussa, koska sen hävittäminen Suomessa oli hankalaa, eikä loppusijoituspaikkaakaan tahtonut löytyä.

Ainetta säilytettiin puulaatikoiden sisällä olevissa metallisäiliöissä.

Tulli kertoo tiedotteessa, että 50 kilon metallierä on siirretty maaliskuussa saksalaiseen Marburgin yliopistoon Aalto-yliopiston avustuksella.

Tullin mukaan metallierä oli vuonna 1997 matkalla entisen Neuvostoliiton alueelta Saksaan, mutta sen lähettäjää tai saksalaista vastaanottajaa ei koskaan tavoitettu. Tästä syystä erä palautui Suomeen.

Tullin mukaan rubidium ei ole myrkyllistä tai radioaktiivista. Se on reaktiivinen ja esimerkiksi veden kanssa reagoidessaan se muodostaa vetyä. Rubidiumia esiintyy pieninä määriä luonnossa esimerkiksi merivedessä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vanhoilla asuinalueilla naapurin romut vyöryvät pihoille – "Valitettavasti niistä tulee sellaisia intiaanikyliä"

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 22 - 20:12

Varjostava puu, luvaton raja-aita, tontille valuvat vedet ja pihan epäsiisteys autonromuineen ovat asioita, joista aiheutuu herkästi eripuraa naapurien välille. Näistä myös valitetaan eniten kuntiin, kertoo Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Yksi yleisimmistä naapurien tekemistä valituksen aiheista koskee pihalla olevien autojen määrää ja kuntoa. Vaikka niiden enimmäislukumäärää ei ole säädöksissä rajattu, ei omalle pihalle voi säilöä mitä kulkuneuvoa tahansa.

– Autoja voi olla omalla pihalla kohtuullinen määrä ja niiden on oltava ajokuntoisia. Tolppien nokassa pidettävää autonromua pihalla ei saa säilyttää, Seppälä sanoo.

Toisen romu voi olla toisen aarre. Pekka Seppälä

Ajopelin määrittäminen romuksi ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista.

– Harrastuksia on monenlaisia, joten toisen romu voi olla toisen aarre. Aika moni myös ajelee jonkun satasen autolla.

Autotallissa ei voi olla korjaamo

Ihan kaikenalainen harrastustoiminta ei ole mahdollista tiiviisti rakennetulla omakotialueella. Esimerkiksi omassa autotallissa ei saa tehdä tai säilyttää mitä tahansa.

– Talli ei voi olla korjaamo, jossa esimerkiksi hitsataan tai säilytetään isoja polttoainemääriä, Seppälä kertoo.

Myöskään isojen merikelpoisten veneiden säilyttäminen omakotitalon pihalla ei ole sallittua.

– Kohtuukokoisen veneen voi säilyttää, muttei sellaista, jonka korkeus nousee, kolmeen tai neljään metriin.

Liikuteltava sauna tarvitsee luvan

Peräkärryä tai asuntovaunua voi säilyttää pihallaan, mikäli se sinne mahtuu. Omassa pihassa sijaitsevassa asuntovaunussa ei kuitenkaan saa asua pysyvästi, Seppälä muistuttaa.

Talli ei voi olla korjaamo. Pekka Seppälä

Sama sääntö koskee myös peräkärryn päälle rakennettua saunaa. Sitä voi säilyttää omalla pihalla, mikäli se on tarkoitettu esimerkiksi vuokrauskäyttöön. Jos saunaa myös lämmitetään pihalla, siihen tarvitaan lupa.

– Ei riitä, että saunaa siirtelee omalla pihallaan paikasta toiseen. Jos saunoo väärässä paikassa, se voi pahimmassa tapauksessa polttaa myös naapurin talon.

Intiaanireservaatteja takapihoilla

Ajoneuvojen lisäksi naapureita hiertävät myös ylimääräiset ja usein luvatta tehdyt rakennelmat, kuten erilaiset varastot ja grillikatokset. Myös pihojen leviämiseen kunnan tontille ja viheralueille joudutaan välillä puuttumaan, Seppälä sanoo.

– Esimerkiksi puupinoja tehdään helposti oman tontin ulkopuolelle. Samoin veneitä säilytetään muuallakin kuin omalla pihalla, eikä se tietenkään ole oikein.

Esimerkiksi Oulussa uusia omakotirakentajia velvoitetaan rakentamaan takapihalleen aita, jotta piha tavaroineen pysyy omalla tontilla.

Vanhemmilla asuinalueilla on enemmän epäsiistejä pihoja kuin uusilla. Juha-Petri Koponen / Yle

Oulussa on kokemusta siitä, että vanhemmilla asuinalueilla tavaran kertyminen ja pihojen epäsiisteys on yleisempää kuin uusilla alueilla. Myös luvattomia rakennuksia löytyy paljon.

– Kun alueet vanhenevat, niin valitettavasti niistä tulee sellaisia intiaanikyliä, takapihalla on kota ja grillikota ja kaikenlaisia pieniä varastoja ja sieltä ihmisestä kuoriutuu sellainen pieni hemuli, Seppälä naurahtaa.

Koristelu sallittu

Oman pihansa koristelu sen sijaan on sallittua, vaikka se naapuria ärsyttäisikin.

– Pölykapselikoristeluista voidaan toki käydä keskustelua, mutta harvoin niihin tarvitsee puuttua. Voihan kukkakoristelukin olla jonkun mielestä ruma.

Kaava-aluiden ulkopuolella haja-asutusalueella säädökset eivät ole yhtä tiukkoja. Rakentamista määritellään esimerkiksi kaavoituksella ja kunnan rakennusjärjestyksellä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päähän ampumisesta vakavat vammat – alaikäisen murhan yrityksestä pitkä tuomio

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 22 - 15:28

Oulun käräjäoikeus on tuominnut keskiviikkona oululaiselle 22-vuotiaan miehelle murhan yrityksestä 7 vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta. Oikeus määräsi, että mies on pidettävä edelleen vangittuna. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan uhrille erilaisia korvauksia yhteensä 50 000 euroa.

Mies kutsui 17-vuotiaan oululaisen nuorukaisen vuoden 2016 lokakuun lopulla autoon, jolla hänet kuljetettiin Kiimingin Koitelinkoskelle. Mies pyysi nuorukaisen mukaansa parkkipaikan sivuun, jossa hän ampui uhria kaksi kertaa päähän. Mies poistui autolla paikalta teon jälkeen.

Uhri pääsi hoitoon vasta noin kuuden tunnin kuluttua ampumisesta, kun sivullinen oli löytänyt hänet. Uhrille koitui ampumisesta vakavat vammat.

Mies kiisti oikeudessa syytteen murhan yrityksestä, samoin ampumisen. Teossa käytetty ase on jäänyt kadoksiin.

Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaalle miehelle 50 päivää ehdollista vankeutta pelastustoimen laiminlyönnistä ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hänet tuomittiin valvontaan vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

Mies kiisti syytteet. Hänen mukaansa tilanne Koitelinkoskella oli ollut uhkaava ja pelottava. Hän olisi halunnut hälyttää apua, mutta murhan yrityksestä tuomittu mies oli hänen mukaansa kieltänyt sen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Asutuksen tuntumassa oleva lemuava kompostointikenttä närästää Sipilän kotikunnassa

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 22 - 14:42
Mistä on kyse?
  • Lupaa haetaan jätevesilietteen, biokaasulaitoksen mädätteen ja hevosenlannan kompostointiin.
  • Hajupäästöjä syntyy auman perustamisesta, käännöistä sekä jälkikypsytykseen siirrosta.
  • Suunniteltulta kompostointikentältä on matkaa 1,6 km lähimpään taloon, nykyistä kenttää lähimmät talot ovat 400 metrin päässä.
  • Kenttä tulee sijaitsemaan lentomelualueella, mikä estää asutuksen leviämisen uuden kentän läheisyyteen.
  • Hajupäästöä aiheuttavaa kompostien kääntelyä ja siirtoa tehdään vain tuulen ollessa asutukselta poispäin.

Kempeleeseen kaavaillaan kompostointikenttää asuinalueen tuntumaan. Pääministeri Sipilän kotikunnassa hanketta vastustetaan pontevasti.

Asukkaiden edustaja Minna Mursu on puuhannut nettiadressin, jonka on allekirjoittanut 467 henkilöä.

VRJ Pohjois-Suomi hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa jätevesilietteen, biokaasulaitoksen mädätteen ja hevosenlannan kompostointiin Kempeleen Niittyrantaan.

Hannu Roikola ja Minna Mursu suunnitellun kompostointikentän edessä.Juha Hintsala / Yle

Allekirjoittajien mielestä VRJ:n tulisi hakea laitokselleen paikkaa, joka sijaitsee reilusti kauempana lähimmästä asutusalueesta.

– Meidän mielestämme siirto uuteen paikkaan ei ratkaise ongelmaa. Uskomme, että jos alue laajennetaan tuonne viereiselle tontille, hajuhaitta ei siinä vaiheessa koske enää pelkästään Niittyrantaa, vaan myös Oulunsalon, Tupoksen ja Leton asukkaita.

Perinteistä paskan hajua on ilmassa ympäri vuoden joka viikko. Minna Mursu Vastustus ihmetyttää

Kempeleessä toimiva Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy huolehtii alueen jätevedenkäsittelystä. Toimitusjohtaja Hannu Roikolan mukaan toiminta nykyisellä paikalla alkoi vuonna 1998. Jätevesilietteen kompostointi on ulkoistettu VRJ Pohjois-Suomelle, joka vastaa lietteen tuotteistamisesta mullaksi.

– En ymmärrä, miksi hanketta vastustetaan. Nykyinen kompostointilaitos on 400 metrin päässä lähimmästä asutuksesta, ja haluamme siirtää toiminnan kilometrin kauemmaksi lentomelualueelle. Ilmatieteenlaitoksen tekemän tuulimallinnuksen mukaan tämä on paras ratkaisu hajuongelmaan.

En ymmärrä miksi hanketta vastustetaan. Hannu Roikola

Uudistuksen myötä alueellinen rekkaliikenne kasvaa, mutta liikenteen kokonaismäärä Oulun alueella pienenee uuden laitoksen oman multatuotteistamisen vuoksi. Roikala ei näe uuden kompostointikentän tulossa muita ongelmia kuin rekkaliikenteen kasvun Niittyrannantiellä.

– Nykyisellä paikalla kompostoinnin on tarkoitus loppua uuden kompostointikentän valmistumisen myötä. Lisääntyvä liikenne on ainut negatiivinen asia, mutta siihen haetaan parhaillaan ratkaisua Kempeleen kunnan kanssa.

Auma ei ole vaihtoehto  

Niittyrannan asukkaat kokevat, että lietteen aumakompostoinnin jatkaminen ei ole enää paras vaihtoehto kompostoinnille.

– Palautteen mukaan perinteistä paskan hajua on ilmassa ympäri vuoden joka viikko. Aumakompostointi toimi vielä 1990-luvulla, mutta tänä päivänä jätteenkäsittelyä pitäisi suunnitella uudemmalla tekniikalla, kertoo Mursu.

Tänä päivänä jätteenkäsittelyä pitäisi suunnitella uudemmalla tekniikalla. Minna Mursu

Huolena on myös uuden kompostointikentän myötä kasvava rekkaliikenne.

– Siitä lähialueen asukkaat eivät ole tykänneet. Täällä liikkuu paljon pieniä koululaisia ja nykyinen Niittyrannantie on tosi huonossa kunnossa rekkaliikennettä ajatellen, Mursu tietää.

Lisäaikaa adressille  

Yleisötilaisuus VRJ Pohjois-Suomi Oy:n ympäristölupahakemuksesta järjestetään keskiviikkona 22.3. klo 18.00-19.30 Kempeleen kunnantalon valtuustosalissa.

– Meille on myönnetty lisäaikaa maaliskuun 30. päivään asti täydentää hakemustamme asioilla, jotka tulevat esiin Kempeleen kunnan keskustelutilaisuudessa, sanoo Minna Mursu.

Niittyrantaan suunnitteilla olevaa kompostointikenttää vastustava adressi luovutetaan Oulun seudun ympäristötoimelle torstaina 23.3.2017.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Selvitys: Ainakin nämä tiet ja raiteet pitää kunnostaa

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 22 - 11:00

Laajahko selvitys ottaa konkreettisesti kantaa, mitkä tie- ja ratahankkeet pitäisi Suomen talouden kannalta saada ensi sijassa toteutetuiksi. Raportin takana on laaja joukko elinkeinoelämää sekä viranomaistahoja ja ammattiliittoja. Mukana laatimisessa ovat olleet esimerkiksi Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, Rakennusteollisuus, SAK ja STTK.

Suomen kilpailukyky kehittyisi paremmalla liikenneinfralla, kuuluu raportin viesti. Se listaa nämä rataosuudet ja tieverkon pätkät, jotka paremmin toimivina poistaisivat "talouden tulppia".

Helsinki–Oulu-rata

Kaupunkiseutujen välinen henkilöliikenne kasvaa väestön keskittymisen takia.

Suurempi kapasiteetti Helsinki–Oulu-radalle olisi raportin mukaan perusteltu. Osuus on Suomen vahvimpia henkilö- ja tavaraliikenteen yhteysvälejä. Myös liikkumisen sujuvoittaminen Tampereelta Seinäjoen ja Vaasan suuntaan laajentaisi työssäkäyntialuetta. Tampereelta etelään olisi tarve kolmannelle raiteelle, kun taas Tampere–Seinäjoki-väliltä puuttuu 130 kilometriä kaksiraiteista rataa.

Suurnopeusjuna lyhentäisi matka-ajan Helsingistä Tampereelle yhteen tuntiin, Kokkolaan 2,5 tuntiin ja Ouluun 3,5 tuntiin.

Helsinki-Turku-rata

Suurnopeusjuna Helsingistä Turkuun lyhentäisi matkustamisen tunnin mittaiseksi. Se tekisi kahden rannikkokaupungin välille yhtenäisen työssäkäyntialueen, joka houkuttelisi yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista.

Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen

Vaikka jatkuvasti puhutaankin talouden vahvasta trendistä, jossa valmistavaa teollisuutta korvautuu Suomessa palveluilla, teollisuutta tarvitaan silti. Tieverkon rooli korostuu teollisuuden käytössä.

Pohjoisempi nelostie palvelee teollisuuden kuljetuksia, esimerkiksi elintarvikkeiden rahtaamista kasvukeskuksiin. Jos yhteysväli ei ole kunnossa, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä.

Valtatie 3, 19-tie ja 9-tie

Elintarviketeollisuuden tarpeet keskittyvät muutamille tieosuuksille, erityisesti edellä mainitulle. Isommat, 76-tonniset rekat vaativat parempaa tieinfraa jatkossa kun ne ovat yleistymässä. Kalusto tarvitsee tietyn kantavuuden esimerkiksi silloilta. Raskaampaa kalustoa varten raportti penää korvamerkittyä tieverkkoa, samaan tapaan kuin nyt erikoiskuljetuksilla.

Tampere–Jyväskylä-rata

Raportin mukaan Tampere–Jyväskylän rataosuus pitäisi tehdä kaksiraiteisena koko matkalta. Jyväskylää luonnehditaan merkittäväksi osaamiskeskittymäksi, jolla on kansainvälisiäkin yhteystarpeita. Äänekoskelle nousevan sellutehtaan tavarakuljetukset tulisivat käyttämään tätä rataosuutta.

Savon rata

Nopeustason nostaminen edistäisi Itä-Suomen saavutettavuutta. Käytössä on tällä haavaa yksiraiteinen rata.

Karjalan rata

Nopeuden soisi nousevan myös tällä nykyisin yksiraiteisella osuudella, raportissa kirjoitetaan. Varsinaisesti raportti ei nosta karjalaista Suomea kilpailukykyisten kaupunkiseutujen joukkoon.

– Julkisen vallan ja yritysten toimenpiteillä voidaan saada aikaan merkittävää kehitystä myös alueilla, joille trendiin perustuva ennuste ei lupaa valoisaa tulevaisuutta, raportissa sanotaan.

Sekä lentokentät

Lentoliikenteen volyymit ovat jääneet jälkeen muista pohjoismaista, raportti valittelee. Se ei kuitenkaan mainitse nimeltä tai nosta esiin yksittäisiä lentoasemia, joita kehittäisi. Alueellisiin lentokenttiin ei ole viime vuosina suuremmin satsattu, vaan esimerkiksi ulkomaisten lentoyhtiöiden kiinnostus ja reitit ovat vähentyneet.

Kun työvoima, koulutus ja muut yhteiskunnan olosuhteet ovat Suomessa kansainvälisesti houkuttelevalla tasolla, saavutettavuus ei saisi jäädä ratkaisevaksi esteeksi ulkomaisten yritysten ja muiden rahavirtojen saapumiselle. Esimerkiksi Järvi-Suomen matkailu on pahasti perässä Uudenmaan ja Lapin ulkomaan turismia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kruunupyystä ison saaliin vieneet nahkavarkaat jäivät kiinni Helsingin Länsisatamassa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 22 - 08:09

Poliisi sai kiinni pohjalaiselta Kruunupyyn turkistarhalta ketunnahkoja varastaneet kaksi liettualaismiestä Helsingin Länsisatamassa tammikuussa. Miehet olivat viemässä nahkoja pois maasta.

Miehet varastivat useita satoja ketunnahkoja kruunupyyläiseltä nahoittamolta joulun alla. Saaliin arvo on noin 30 000 euroa. Nahat on palautettu takaisin omistajilleen.

Poliisi epäilee, että miehet kuuluvat ulkomaalaiseen rikollisliigaan. Ilmeisesti sama liiga yritti murtautua turkistarhoille myös Kaustisella ja Alavieskassa joulukuun lopulla, arvelee poliisi. Epäiltyyn törkeään varkauteen ja kahteen epäiltyyn törkeän varkauden yrityksiin liittyy poliisin arvion mukaan myös muita ulkomaalaisia tekijöitä.

Liettualaismiehet on vangittu ja he odottavat nyt oikeudenkäyntiä. Asia etenee syyteharkintaan Pohjanmaan käräjäoikeudessa tällä viikolla.

Esitutkinta muiden epäiltyjen osuudesta vielä jatkuu. He oleskelevat ulkomailla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat täyttää 50 vuotta – juhlaa vietetään pitojen merkeissä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 21 - 18:04

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään ensi kesänä jo 50. kerran. Festivaalien juhlavuoden ja Suomen 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi viikon teemana on "Pidot".

Festivaalivieraat voivat heinäkuussa osallistua esimerkiksi lastenkutsuille, eri maakuntien juhlakattauksiin, karhunpeijaisiin ja kruunuhäihin, jossa pariskuntia vihitään festivaaliareenalla.

– Kruunuhääperinnettä esitellään kolmena päivänä: kaksi päivää valmistellaan häitä ja sitten lauantaina vietetään ihan oikeita häitä. Perinnettä on modattu modernimpaan suuntaan ja parien kanssa keskustellaan yhdessä, mitä napataan vanhasta perinteestä mukaan, ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki kertoo.

Alueelle pystytetään myös kokonaan uusi teltta, joka palvelee teeman mukaan kestikievarina.

Pelimannit vahvasti mukana

Kaustisen juhlat ponnistaa pelimanniperinteestä. Myös tänä vuonna he ovat vahvassa roolissa.

– Pelimanneja odotetaan taas tuhansittain paikalle. He luovat vahvasti Kaustisen tunnelman, Anne-Mari Hakamäki sanoo.

Paikallisuus näkyy vahvasti myös esiintyjäkaartissa. Juhlilla esiintyy moni kaustislaistaustainen ryhmä, kuten Folkkarit, Prusikoukku ja Tötterssön, Ville Ojanen ja Kameleontti, Ville Kangas Plastic fiddle band, Snekka sekä Frigg.

Juhlavuoden kunniaksi festivaalit täyttää yleisön toiveita. Henkiin elvytetään perinteiset Siltatanssit Penttilänsillalla meijerin pihassa. Lisäksi järjestetään toivekonsertti, joka perustuu tänä vuonna 50 vuotta täyttäneiden toiveisiin.

Esiintyjiä maailmalta ja läheltä

Kansanmusiikkijuhlilla on lähes 30 eri lavaa ja mittavat määrät esiintyjiä. Vuoden yhtye on saamelaista perinnettä uudistava Gájanas, joka yhdistää sähköisiä bändisoittimia joikaamiseen.

Kansanmusiikin uusimpia tuulia esittelevät tämän vuoden Etno-Emman voittaja, lauluyhtye Tuuletar, karjalaiselektroninen Suistamon Sähkö ja netin keskustelupalstoilta sanoituksensa hakeva Kalevauva.fi.

Viikolla nähdään myös muun muassa Erin, Samuli Edelmann, Paula Koivuniemi ja Paleface Laitakaupungin orkesterin kanssa. Kymmenen vuotta sitten menehtynyt Kirka saa juhlaviikolla erityistä huomiota tribuuttikonsertilla, jossa solisteina nähdään Aija Puurtinen, Pekko Käppi, Anssi Salminen ja Kisu Jernström.

Juhlaviikon aikana Kaustisella esiintyy runsaasti kansainvälistä väriä, esimerkiksi maailmanmainetta niittänyt mustalaismusiikin esittäjä, romanialainen Taraf de Haidouks. Lisäksi kansanmusiikkijuhlilla tanssitaan, ja lapset on perinteisesti huomioitu omalla ohjelmistollaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Neljä miestä teki polttopulloiskun turvapaikanhakijoiden asuntolaan – syyttäjä vaatii ehdollisia vankeusrangaistuksia

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 21 - 14:08

Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa käsitellään tiistaina Raudaskylän Kristilliseen Opistoon lokakuun lopulla vuonna 2015 tehtyä polttopulloiskua.

Syyttäjä vaatii neljälle 1980-luvulla syntyneelle keskipohjalaiselle miehelle lyhyehköjä ehdollisia vankeusrangaistuksia tuhotyön yrityksestä.

Miehet olivat valmistaneet kolme polttopulloa, ajaneet Raudaskylän Kristilliselle Opistolle, sytyttäneet pullot ja heittäneet ne kohti opiston seinää.

Opistolla oli tapahtuma-aikaan majoittuneena 14 alaikäistä turvapaikahakijaa.

Syyttäjä vaatii lisäksi, että rangaistusta mitattaessa koventamisperusteena on otettava huomioon rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta.

Teosta ei aiheutunut palo- eikä henkilövahinkoja, sillä polttoaine ei syttynyt tuleen. Miehet olivat tekohetkellä humalassa. He myönsivät tapahtumat esitutkinnassa, mutta kiistivät vahingoittamistarkoituksen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pouttu käyttää jatkossakin brasilialaista lihaa – broilerista ja kalkkunasta hyviä kokemuksia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Maaliskuu 21 - 13:12

Kannuslainen lihanjalostaja Pouttu käyttää jatkossakin brasilialaista lihaa viime päivien kohusta huolimatta. Viime viikolla selvisi, että brasilialaistuottajien epäillään myyneen maailmalle mätää lihaa.

Pouttu on käyttänyt brasilialaista lihaa jo toistakymmentä vuotta. Yritys ostaa maasta broileria ja kalkkunaa lähinnä kypsien leikkeleiden valmistamiseen. Toimitusjohtaja Heikki Laitala kertoo, ettei Brasiliasta tuodun lihan kanssa ole ollut ongelmia.

– Meillä on lihan toimittajien kanssa pitkä historia ja yhteistyö on toiminut. Käytännössä toiminta jatkuu ennallaan, mutta totta kai seuraamme tilannetta.

Ulkomailta Poutulle tuleva liha tutkitaan vielä erikseen yrityksen omissa tiloissa.

– Kaikista saapuvista lihaeristä on tietenkin dokumentit ja tutkimustulokset, jotka on tehty alkuperämaassa. Sen lisäksi tutkimme vielä jokaisen meille saapuvan erän erikseen itse kokonaisbakteerien, salmonellan ja e. colin varalta. Varmistamme sillä tavalla, että kaikki meille saapuva liha on turvallista ja laadukasta.

Tuontilihalle löytyy ostajansa

Brasilialaisen lihan ongelmat saivat MTK:n ärähtämään tuontilihan käytön lopettamisen puolesta. Kampanjoinnit suomalaisen lihan puolesta eivät juurikaan Poutun toiminnassa näy, vaan tuontilihalle löytyy ostajia.

– Tuontilihasta valmistetut tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia. Tuontilihatuotteen ovat usein valinneet sellaiset kuluttajat, jotka korostavat hyvää hinta–laatu-suhdetta, toimitusjohtaja Heikki Laitala sanoo.

Pouttu käyttää tuontilihaa kahdesta syystä. Tuontituotteen hinta on yleensä kotimaista pienempi. Lisäksi suomalaista raaka-ainetta ei ole toimitusjohtaja Heikki Laitalan mukaan saatavilla riittävästi.

– Varsinkin suomalaisen sianlihan markkinat ovat harvojen toimijoiden käsissä. Esimerkiksi sesonkiin ei välttämättä saada raaka-ainetta riittävästi, kun kaikilla muillakin on samaan aikaan pääsiäinen, juhannus tai joulu. Tuontiraaka-aineella voidaan varmistaa, että tuotteet saadaan asiakkaille.

Poutun tuotannosta suomalaista lihaa on 60–70 prosenttia. Ulkomailta lihaa hankitaan Brasilian lisäksi Euroopasta, lähinnä Saksasta ja Tanskasta.

Muista pohjalaisista lihataloista Atria ja Snellman puolestaan käyttävät ainoastaan suomalaista lihaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Harvinainen vaaliliitto yrittää nujertaa pikkukunnassa keskustan herruuden

YLE: Perämeri - 2017, Maaliskuu 21 - 07:50

Suomen Keskusta on pysynyt vallankahvassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Alavieskassa kuntavaaleista toiseen. Viimeksi keskusta sai täpärästi määräenemmistön 21-paikkaiseen kunnanvaltuustoon.

Tunnemme kaikki toisemme ja kaikki ajamme Alavieskan etua. Simo Kähtävä

Harvinaislaatuiseen vaaliliittoon kuuluvat kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kokoomus. Vastaavaa on Alavieskassa nähty eri yhdistelminä useissa vaaleissa. Viime kerralla se sai yhteensä seitsemän paikkaa ja yrittää uudelleen samaa huhtikuussa.

Kristillisdemokraatteja pitkään valtuustossa edustanut Simo Kähtävä ei tänä keväänä asettunut enää ehdolle. Hän arvioi, että vaaliliitot ovat todellakin hyödyllisiä, sillä Alavieskan oppositiopuolueet tuskin olisivat pärjänneet omilla, erillisillä listoilla.

Kuntavaalikonkari Simo Kähtävä (kd.) ei enää asetu ehdolle.Wasim Khuzami / Yle

– Yksi tai kaksi olisi päässyt läpi. Olisi jopa voinut käydä, että ei yhtään, Simo Kähtävä laskeskelee.

Kähtävä vahvistaa nauraen, että erikoinen vaaliliitto on todellakin epäpyhä allianssi, sillä yhteisestä vaaliliitosta saattaa valtuustoon päästä yhtä lailla vasemmistolainen kuin oikeistolainenkin, ehkä vain yhden äänen erolla.

– Se ei ole ongelma, tunnemme kaikki toisemme ja kaikki ajamme Alavieskan etua. Haluamme saada äänemme kuuluviin keskustan valtaapitäville.

Kepun ylivaltaa vastaan  

Monet kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ovat keskustapuolueen hallitsemia.

Erikoisen vaaliliiton muodostuminen herättää myös yliopistomiehen mielenkiinnon. Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen ei ole lähemmin paneutunut Alavieskan tilanteeseen, mutta arvelee taustalta löytyvän halua etsiä vaihtoehtoa.

Meillä on halu antaa tällainen vaihtoehto keskustalle Simo Kähtävä

– Jos pitkään samat henkilöt pitävät valtaa, voi tuntua, että asiat eivät etene, Erkki Karvonen veikkaa.

– Ilmeisesti keskusta on määrännyt asioista pitkään, Karvonen päättelee.

Simo Kähtävä viittaa samaan suuntaan, vaikka korostaakin hyvää keskusteluyhteyttä valtaapitäviin.

– Meillä on halu antaa tällainen vaihtoehto keskustalle. Ja minusta on hyvä, että päättäjissä on pieniäkin ryhmiä, Kähtävä muotoilee.

Isoja muutoksia luvassa

Alavieskan valtuustossa puhaltavat tänä vuonna isot muutosten tuulet, sillä monet pitkään vallankahvasta kiinni pitäneet eivät enää pyri kunnanvaltuustoon. Simo Kähtävä perustelee luopumista perhesyillä, kuten monet muutkin.

Google / Yle Uutisgrafiikka

Ehdokkaita on tänä vuonna ollut tavallistakin vaikeampaa löytää. Oppositio-allianssin vaalinäkymiä heikentää Simo Kähtävän mukaan ehdokkaiden pieni kokonaismäärä.

– Keskustalla on enemmän ehdokkaita kuin vaaliliitolla. Ehdokkaiden lukumäärä vaikuttaa äänimäärään, Kähtävä muistuttaa.

Keskustallakin haasteita

Keskustan Alavieskan paikallisyhdistyksen vetäjä Marja Isokääntä on hämmästelee hänkin, kuinka iso työ on ollut löytää ehdokkaita kuntavaaleihin. Valtuustoryhmässä tapahtuu paljon luopumisia. Tilalle on kuitenkin saatu hyvin etenkin naisehdokkaita, Isokääntä kertoo.

Marja Isokääntä (kesk.) vastasi työläästä ehdokashankinnasta Alavieskassa.Wasim Khuzami / Yle

– Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajatkin lopettavat. Kummallakaan ei ole syynä Alavieskan talous tai ongelmat valtuustossa. Emme yleensä edes äänestele valtuustossa. Pakolaisten vastaanotosta äänesteltiin, että heitä ei oteta, Marja Isokääntä muistelee.

Kunnanhallituksessakin istuva Isokääntä arvioi, että kunnan talous on korjaantumaan päin isojen koulu- ja palvelutaloinvestointien jälkeen. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla on mennyt taloudellisesti paremmin ja Vieskan liikelaitoksen purkaminen on vahvistanut kunnan kassaa.

Emme yleensä edes äänestele valtuustossa. Marja Isokääntä

Oppositio-allianssin kanssa valtuustotyöskentely on toiminut hyvin, Isokääntä arvioi. Vaalitulosta hän ei kuitenkaan lähde ennakoimaan.

– Toivotaan, että ollaan edelleen ykkösiä. Vihreät on uutena puolueena aina arvoitus, Marja Isokääntä sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä