Kanta-alueen uutisia

Turha työ suivaannutti rakennustarkastajan: "Sapettaa, että jotkut rakentavat luvatta ja asioiden setvimiseen menee vuosia"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 4 tuntia 26 min sitten

Kokkolalaismies rakensi huvilatontilleen Kokkolan Morsiussaareen luvattomia tiloja jopa 140 neliön edestä viime vuosikymmenen lopulla. Kaupunki on kiistellyt miehen kanssa luvattomista neliöistä jo liki kymmenen vuoden ajan. Joulukuussa korkein hallinto-oikeus päätti, ettei mies saa valituslupaa kiistassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että mies joutunee suuren uhkasakon nojalla purkamaan lisäneliöt. Tai sitten ei. Mies saattaa selvitä vuosia jatkuneesta ja useita valitus- ja uhkasakkoprosesseja sisältäneestä kiistasta ilman purkutoimia. Takaportin antanee asemakaavan muutos. Miehen huvila sekä omin päin tehdyt mökin, saunan ja autotallin laajennukset sijaitsevat huvila-alueella, joka muuttunee pian asuinalueeksi. Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden asemakaavan mökkialueelle joulukuussa, ja kaava saanee lainvoiman aivan lähiaikoina. Tällöin mies voi hakea rakennuslupaa muutoksille. Hän joutuu kuitenkin maksamaan 20 000 euroa Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksellä, koska ei ole noudattanut kaupungin purkukehotusta. "Mieluiten en olisi hoitanut asiaa" Pitkä prosessi ja siihen kulutettu aika turhauttavat Kokkolan johtavaa rakennustarkastajaa Rolf Fredlundia. – Mieluiten en olisi kuluttanut aikaani koko asiaan, siinä olisi säästynyt monta tuntia, kommentoi rakennustarkastaja. Fredlundin mielestä on arveluttavaa, että kaikki kaupunkilaiset maksavat siitä, että ihmiset rakentavat luvatta ja asioita setvitään eri oikeusportaissa monta vuotta. Meidän tehtävä ei ole sakottaa, vaan katsoa, että kaikilla on samat oikeudet rakentaa. Kokkolan johtava rakennustarkastaja Rolf Fredlund – Meidän tehtävä ei ole sakottaa, vaan katsoa, että kaikilla on samat oikeudet rakentaa, sanoo Fredlund. Kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 20 000 euron sakon lisäksi asettanut miehelle suuren uhkasakon. Miehelle on langetettu nyt 60 000 euron uhkasakko ja 10 000 euron kuukausittainen sakko. Tämä esitys viedään lautakuntaan lähiaikoina ja rakennustarkastaja aikoo esittää, että summat tulevat miehen maksettavaksi, ellei rakennelmia ole purettu siihen mennessä. – Tämä prosessi loppuu vasta, kun mies on purkanut luvattomat lisäneliöt ja palauttanut rakennukset alkuperäiseen muotoon. Tai jos hän hakee ja saa rakennusluvan muutoksille, Fredlund toteaa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Turvapaikanhakijan epäillään sytyttäneen palon huoneessaan – viidelle lieviä vammoja Pudasjärvellä

YLE: Perämeri - 10 tuntia 55 min sitten

Pudasjärvellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa syttyi tulipalo torstaina aamupäivällä. Pelastuslaitos sai hälytyksen Oulun vastaanottokeskuksen Pudasjärven yksikköön Törröntielle kello 9.39. Turvapaikanhakijan epäillään sytyttäneen tulipalon huoneessaan. – Alkutilanne oli se, että yksi vastaanottokeskuksen asukas oli teljennyt itsensä huoneeseensa ja sytyttänyt poliisin arvion mukaan tahallaan irtaimistoa palamaan. Henkilökunta yritti saada häntä pois, mutta se ei onnistunut, Kuusamon poliisin rikoskomisario Risto Määttä kertoo. Yle Kun pelastuslaitos saapui paikalle, niin se sai oven auki ja asukas saatiin ulos. – Poliisi ja terveydenhuoltohenkilökunta ottivat hänet hoiviinsa. Lisäksi kolme muuta henkilöä vietiin Pudasjärven terveyskeskukseen arvioitavaksi. Ilmeisesti ei mitään vakavia vammoja ei ole aiheutunut, Määttä kertoo. Palo ei ehtinyt levitä muihin tiloihin – Henkilökunta oli suorittanut huoneeseen alkusammutusta. Se rajoitti paloa, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo. Timonen kertoo, että henkilökunta oli ohjannut noin 50 vastaanottokeskuksen asukasta sisäisellä evakuoinnilla aulatilaan. – Palo ei levinnyt syttyneestä huoneesta oikeastaan mihinkään. Palo aiheutti ainoastaan savuvahinkoja, ja vähäisiä määriä sammutusvettä levisi käytäviin ja viereisiin huoneisiin. Palopaikalle hälytettiin toistakymmentä pelastuslaitoksen yksikköä ja yksi poliisin yksikkö. Juttua täydennetty komisario Risto Määtän kommenteilla 18.1.2018 klo 12:04 ja päivystävän palomestarin Hannu Timosen kommenteilla kello 12.20.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomen Rolls Royce suurennuslasin alle – Konserni aikoo myydä ison osan merenkulun toiminnoistaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 18:51

Teollisuuskonserni Rolls Royce harkitsee kaupallisen merenkulun toimintojensa myymistä osana yhtiön toimintojen strategista uudelleen arviointia, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Lehden mukaan konserni on myymässä kaupallisen merenkulun toimintojaan, jos sopivia ostajaehdokkaita löytyy. Toimitusjohtaja Warren East sanoo konsernin tiedotteessa, että yhtiö haluaa keskittyä enemmän huipputeknologian kehittämiseen. Taustalla ovat vuosia jatkuneet uudelleenjärjestelyt ja säästökuurit, jotka eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Osana uutta strategiaa yhtiön ydintoimintojen määrää vähennettäisiin nykyisestä viidestä kolmeen ja kaupallisen merenkulun yksikön myynti olisi osa ydintoimintoihin keskittymistä. Meriliikenteessä yhtiö keskittyisi merivoimien kalustoon sekä ydinsukellusveneiden potkuri- ja ohjausjärjestelmiin, joista tulisi osa laajempaa puolustusteollisuuteen keskittyvää yksikköä. Suomessa satoja työntekijöitä Rolls Royce Marinella on Suomessa kolme toimipistettä: Raumalla valmistetaan laivojen potkuri- ja ohjausjärjestelmiä, Kokkolassa valmistetaan jettejä ja Turussa on suunnittelu- ja kehityskeskus. Suomessa henkilöstöä on noin 500-600. Konsernin tiedotuksen mukaan Suomen yksiköiden toimintoja arvioidaan ennen konsernijohdon strategisia päätöksiä. Vielä ei kerrota, mitkä mahdolliset vaikutukset Suomeen voisivat olla. Suomen Rolls Royce Marine ei kommentoi asiaa. Merenkulun toiminnoista Suomessa ja Norjassa on viimeisen kolmen vuoden aikana vähennetty lähes 2 000 työpaikkaa ja tehtaiden määrää on vähennetty 27:stä 15:een. Yksityiskohtia strategisista päätöksistä kerrotaan yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä maaliskuun alussa ja myöhemmin tänä vuonna. Kaupallisen ja puolustuksellisen merenkulun yksiköt tekivät viime vuonna tappiota yli 30 miljoonaa euroa. Tappioista suurin osa aiheutui kauppamerenkulun puolelta, joka kärsii öljyn- ja kaasumarkkinoiden laskusuhdanteesta. Financial Timesin artikkelin voi lukea täältä. Juttu on maksumuurin takana.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Lähes 200 lukiolaista joutuu evakkoon Kokkolassa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 18:28

Kokkolan ruotsinkielisen yläkoulun ja lukion tilat vaativat pikaista korjausta sisäilmaongelmien takia. Lähes kaksisataa lukiolaista joutuu hiihtoloman jälkeen evakkoon muutaman kilometrin päähän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokselle Terveystielle. Siihen saakka oppilaat siirretään opiskelemaan koulun terveisiin tiloihin. Sisäilmatutkimuksissa selvisi, että koulun 1960-luvulla rakennetun päärakennuksen kellaritilojen lattioissa on laajoja kosteusvaurioista. Kellarissa sijaitsevat muun muassa koulun keittiö, ruokasali ja kaksi luokkatilaa. Nämä tilat menevät käyttökieltoon pian, ja oppilaat ruokailevat jatkossa ehkä liikuntasalissa. – Yksi vaihtoehto on ruokailla luokissa, jos liikuntasalin käyttö menee liian vaikeaksi. Nämä asiat ratkaistaan mahdollisimman pian, kommentoi kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujala. Kosteusvaurioita löytyy myös parista muusta luokasta 1980-luvulla rakennetun laajennusosan käytävällä. Myös näistä tiloista oppilaat siirretään heti muualle. Tarkempi korjausaikataulu on vielä auki. – Tiloissa pitää tehdä lisätutkimuksia. Tämän vuoden budjetista otetaan rahaa korjauksiin. Hintalappu selviää myöhemmin, sanoo Kujala. Koulun tilat on peruskorjattava viimeistään parin vuoden kuluttua, sisäilmatyöryhmän raportissa arvioidaan. Kokkola uskoo, että tilat on järkevämpää korjata kuin rakentaa kokonaan uusi koulu. Kokkolan ruotsinkielisessä yläkoulussa opiskelee reilut 260 koululaista.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ääriuskonnolliset vanhemmat kieltävät seksuaalikasvatuksen lapsiltaan – kirjallinen kysymys asiasta opetusministerille

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 17 - 17:36

Joidenkin vanhempien into kieltää yläkoulun seksuaalikasvatus nuorilta on johtanut kirjalliseen kysymykseen opetusministerille. Yle uutisoi viime viikolla, kuinka vahvasti uskonnolliset vanhemmat ovat halunneet kieltää valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kuuluvan seksuaalikasvatuksen lapsiltaan. Esimerkiksi Lahdessa Mukkulan ja Nastolan kouluissa on seksuaaliasioiden käsittely jätetty joidenkin nuorten osalta väliin heidän vanhempiensa vaatimuksesta. Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen kysyy ministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.), mitä hallitus aikoo tehdä asian ratkaisemiseksi. Sarkkisen mielestä jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada seksuaalikasvatusta, joka parantaa väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. – Terveystiedon tunnilla saadaan oikeaa tietoa ja opitaan tekemään valintoja, jotka parantavat elämänlaatua tukemalla ja suojelemalla seksuaalista kehitystä. Tiedot, taidot ja positiiviset arvot kehittävät osaltaan yhteiskuntaa myötätuntoiseen ja oikeudenmukaiseen suuntaan, toteaa Sarkkinen tiedotteessaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Jos äänestyspaikka ja -osoite eivät täsmää, mihin mennä äänestämään?

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 11:45

Kokkolassa presidentinvaalien äänestyspaikkojen osoitetiedoissa on epäselvyyttä. Öjassa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikaksi on nimetty Öjan päiväkoti, mutta osoite ohjaa äänestäjät vanhan päiväkodin tiloihin Skählintielle. Kokkolan keskusvaalilautakunnan sihteeri Ben Weizmann ei pidä tietojen ristiriitaisuutta ongelmana, sillä Öjassa äänestyspaikka on ollut pitkään sama. Päiväkoti on toiminut nykyisessä osoitteessa vuodesta 2004, ja sen jälkeen on käyty kahdet vaalit. – Ainahan väärinkäsityksen mahdollisuus on olemassa, mutta tämä (Skählintie 4) on vanha äänestyspaikka. Siellä on aina äänestetty Öjan äänestysalueella. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että se ainakaan suuremmassa määrin aiheuttaisi epäselvyyttä. Weizmann muistuttaa, että katuosoite kertoo aina oikean äänestyspaikan. – Maistraatin lähettämissä äänestysoikeuslipukkeissa kannattaa aina seurata osoitetta. Rakennuksilla voi olla eri nimiä, ja ihmiset voivat ymmärtää nimet väärin, eli osoite on aina se, mikä ratkaisee. Vaalipiirilautakunnalla tiukempi linja Vaasan vaalipiirilautakunnan sihteeri Pasi Saarenheimo ei niele Ben Weizmannin selitystä sellaisenaan. Hänen mukaansa äänestyspaikan ja -osoitteen pitää aina täsmätä. – Äänestäjien pitää tietää yksiselitteisesti, minne menevät äänestämään. Öjan tapauksessa väärinymmärryksen mahdollisuus on. Voihan olla, että vanhat öjalaiset tietävät, missä äänestää, mutta aina voi olla uusia asukkaita, joilla ei ole samaa tietoa, Saarenheimo selventää. Saarenheimon tietoon ei ole tullut koskaan aikaisemmin vastaavanlaisia ristiriitaisuuksia äänestyspaikan ja -osoitteen välillä. Hän neuvoo Kokkolaa tiedottamaan kuntalaisia asiasta. Kokkolan keskusvaalilautakunnan sihteerin Ben Weizmannin mukaan kaupunki ei ole ajatellut erikseen tiedottaa asukkaita. – Kyllä meillä se käsitys on edelleen, että öjalaiset tietävät, missä heidän tulee äänestää eli sillä samalla paikalla, missä he ovat aina äänestäneet. – Hyvä, että tämä tulee esiin nyt näin tiedostusvälineiden kautta. Ehkä nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa voisi tähdentää, että äänestyspaikka on se osoitteen osoittama paikka. Silloin vältytään varmasti väärinkäsityksiltä, Weizmann sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oululainen Lauri Holappa tutkii pian Aurinkoa Nasassa – "Mitä paremmin ymmärrämme sen toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin"

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 17 - 11:13
Mistä on kyse?
  • Aurinkoa tutkitaan aina vain hanakammin muun muassa aurinkomyrskyjen ennustamisen vuoksi.L
  • Voimakas aurinkomyrsky voi aiheuttaa vakavaa aineellista tuhoa esimerkiksi tietoliikenne- ja sähköverkkoon.
  • Oululainen tutkija Lauri Holappa tuo oman panoksensa tähän tutkimukseen - hän liittyy Nasan alaiseen työryhmään, joka muun muassa tutkii Auringon koronan massapurkauksia.
  • Holapan mukaan Auringon ymmärtäminen on tärkeää, sillä sen toiminta koskee meitä kaikkia, tavalla tai toisella.
Pöydällä lojuvalle paperille on piirretty pallo. Sen pinnalta nousee viiva, jonka kummatkin päät palaavat pallon pinnalle muodostaen silmukan. Viereiset viivat eivät kuitenkaan muodosta silmukoita, vaan niiden päät jatkavat matkaansa kaukaisuuteen. – Pitkälle avaruuteen saakka, oululainen astrofysiikan tutkija Lauri Holappa, 30, selventää. Astrofysiikan tutkija Lauri Holapan piirtämässä havainnekuvassa koronan aukkoja edustavat viivat, jotka ulottuvat Auringon pinnasta avaruuteen. Koronan aukoista ryöpsähtää avaruuteen nopeita aurinkotuulia, joiden nopeus voi olla jopa 800 kilometriä sekunnissa.Marko Pinola / Yle Pian Yhdysvaltain itärannikolla Nasassa puolen vuoden ajan Aurinkoa tutkivan Holapan luonnostelema pallo on Aurinko. Viivat ovat Auringon magneettikentän kenttäviivoja. Auenneita kenttiä kutsutaan koronan aukoiksi. Nämä aukot ovat osa tarinaa, joka johti Holapan väitöstutkimuksessaan seuraavaan tulokseen: Auringon magneettikentän rakenne on ollut vuosituhannen alussa poikkeuksellinen (Oulun yliopisto )/2017). Tulos yllätti tutkijan, sillä se toisin sanoen osoitti Auringon olevan jälleen luultua oikukkaampi. Auringon magneettikenttä oikkuili Toisin kuin Auringon viime aikoina hiljentynyt aktiivisuus antoi olettaa, se olikin luultua toimeliaampi: se puhalsi koronan aukoista säännölliseen tahtiin nopeita aurinkotuulia ulkoavaruuteen. Koronan aukko, aurinkotuuli ja aurinkomyrsky pähkinänkuoressa
  • Koronan aukot ovat Auringon uloimmassa kaasukehässä syntyviä magneettikenttiä, jotka sinkoavat avaruuteen nopeita aurinkotuulia.
  • Nopea aurinkotuuli on pääasiassa protoneista ja elektroneista koostuva hiukkasvirtaus, joka nopeimmillaan etenee 800 kilometriä sekunnissa.
  • Reagoidessaan Maan magneettikentän kanssa aurinkotuuli näyttäytyy voimakkaana revontulena.
  • Aurinkomyrsky on monin verroin aurinkotuulta rajumpi luonnonilmiö, joita voi esiintyä Auringon ollessa hyvin aktiivinen.
  • Voimakkaan aurinkomyrskyn arvioidaan aiheuttavat vakavia ongelmia sähkö- ja tietoliikenneverkolle, jos se osuu Maahan.
Maassa Auringon hiljentynyt aktiivisuus näkyy käytännössä vähempinä ongelmina esimerkiksi sähkö- ja tietoliikenneverkossa. Aurinkotuulet puolestaan näyttäytyvät Maassa muun muassa voimakkaina revontulina. Koronan aukoissa ei sinänsä ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Niitä esiintyy Auringon napa-alueilla ja toisinaan ne lipsahtavat päiväntasaajan korkeudelle. 2000-luvun alussa koronan aukkojen rakenne oli kuitenkin poikkeuksellinen. Auringon päiväntasaajalle ilmestyi aukkoja, jotka eivät olleet yhteydessä napa-alueiden vastaaviin. Mitä paremmin ymmärrämme Auringon toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin. Lauri Holappa – Tätä poikkeuksellista leveysastejakaumaa ei ole esiintynyt kertaakaan viimeisen sadan vuoden aikana, Holappa kertoo. Syytä magneettikentän oikkuilulle ei tiedetä. Se voi kuitenkin Holapan mukaan johtua juuri Auringon aktiivisuuden viimeaikaisesta heikkenemisestä. – Auringon aktiivisuus on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin heikkoa. Viimeinen yhtä heikko jakso sattui yli 100 vuotta sitten. Auringon aktiivisuuden tiedetään vaihtelevan karkeasti arvioiden 11 vuoden jaksoissa. Aktiivisuuden ollessa korkeimmillaan Auringon pinnalla on runsaasti auringonpilkkuja. Tällöin esiintyy enemmän myös auringonpurkauksia, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä sähkö- ja tietoliikenneverkkoon. Myös jaksojen voimakkuuksissa on eroja. Aurinko koskettaa meitä kaikkia Kun nyt tiedämme Auringon magneettisuuden oikkuilleen, herää kysymys: mitä sitten? Maallikolle Aurinko näyttää edelleen siltä muuttumattomalta valopallolta, joka nousee idästä laskien länteen. Aurinkon pitkän aikavälin mittaussarjat ovat Holapan mukaan aarreaitta aurinkotutkijalle. Hänen mukaansa Sodankylän geofysiikan observatorio on ainutlaatuinen tutkimuslaitos tässä suhteessa, sillä se on mitannut Auringon magneettisuuden vaikutuksia jo vuodesta 1914 saakka.Marko Pinola / Yle Holappa muistuttaa Auringossa kuitenkin tapahtuvan asioita, joiden ymmärtäminen on tärkeää. Hänen mukaansa Aurinko koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. – Näin tietoyhteiskunnan aikana Aurinko aiheuttaa myös todellisia riskejä esimerkiksi sähköverkolle. Mitä paremmin ymmärrämme Auringon toimintaa, sitä paremmin voimme varautua riskeihin. Yksi etenkin mediassa tiuhaan puitu riski on vakavan aurinkomyrskyn purkautuminen. Kuuluisaa vuoden 1859 aurinkomyrskyä vastaavan hiukkaspurkauksen osuminen Maapallolle voisi arvioiden mukaan aiheuttaa satojen miljardien eurojen tuhot sähköverkkoon pelkästään Yhdysvalloissa. Nasalle hommiin Hintalapun laskeminen aurinkomyrskyn mahdollisesti aiheuttamille aineellisille tuhoille on suosittu tapa etenkin amerikkalaisessa aurinkotutkimuskulttuurissa, Holappa muistuttaa. Se on hänen mukaansa helppo, joskin kärkäs tapa yleistajuistaa vaikeasti ymmärrettävän luonnonilmiön vaikutusta Maapallolla. NASA:n Solar Probe Plus kiertää aurinkoa lähempänä kuin yksikään aiempi luotain.Johns Hopkins University/ NASA Auringon aiheuttamat riskit ovat ylipäätään suuren kiinnostuksen kohteena Yhdysvaltain avaruushallinto Nasassa. Kiinnostusta lisäsi huomattavasti vuoden 2012 täpärästi vältetyn aurinkomyrskyn myötä (Nasa). – Kyseinen aurinkomyrsky ravisutti Nasan tutkijoita ja poliittisia päättäjiä niin, että nyt avaruusjärjestö panostaakin suuresti Auringon tutkimiseen, pian itsekin Yhdysvaltoihin lähtevä Holappa kertoo. Mies siirtyy Nasan alaisuudessa toimivaan tutkimusryhmään analysoimaan erityisesti koronan massapurkausten aiheuttamien, Maassa ilmenevien magneettisten häiriöiden jakautumista Maan eri leveyspiireille. Riskien tiedostaminen luo kysyntää myös Auringon aktiivisuuden mittausten kehittämiseen. Nasan on tarkoitus laukaista heinäkuussa 2018 matkaan Parker Solar Probe -luotain, joka menee lähemmäs Aurinkoa kuin yksikään aikaisemmin lähetetty luotain, tähtitieteellisessä mittakaavassa mitättömän seitsemän miljoonan kilometrin päähän Auringosta (Nasa). Lue lisää: Professori toteaa aurinkomyrskystä: Aurinko heräsi pitkästä aikaa ja ilmoitti: Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja" Vakava aurinkomyrsky iski Suomeen yöllä
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Marja-Liisa Uusitalolla on ehdokkaan numero jo liitutaululla – tyypillinen ennakkoäänestäjä iskee heti ensimmäisenä päivänä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 17 - 08:40

– Siitä on kyllä niin kauan, etten kyllä todellakaan muista! Että milloin olisin käynyt äänestämässä niin, että siellä olisi rivissä istuttu, pohtii lestijärveläinen Marja-Liisa Uusitalo. Uusitalo äänestää kyllä, se on varmaa. Mutta ennakkoon, kuten todella moni muukin keskipohjalaisen Lestijärven kunnan asukkaista. Kun esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa koko maassa äänioikeutetuista ennakkoon äänesti runsaat 32 prosenttia, Lestijärven luku oli yli 55 prosenttia. Tosin vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta puhuu mieluummin siitä, kuinka suuri osa annetuista äänistä annetaan ennakkoon. Osuus on nykyään 40–45 prosentin välillä, vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 45,7 prosenttia. Ennakkoäänestyksen suosio onkin kasvanut äänestyskäyttäytymistä analysoivan Muutosvaalit 2011 -tutkimuksen mukaan viime vuosina selvästi. Iäkkäiden lisäksi sitä suosivat opiskelijat. Myös Lestijärvellä oltaneen taas reippaasti liikkeellä, sillä kuntalaiset haluavat myös pitää kiinni vilkkaan ennakkoäänestyskunnan maineesta. Kätevää ja varmaa Ennakkoäänestystä on toistaiseksi lähinnä sivuttu tutkimuksessa, ja Sami Borg soisi sitä tutkittavan enemmänkin. Ennakkoäänestäjän profiili on silti melko selkeä: tämä on todennäköisimmin maalla asuva, ikääntynyt, puolueuskollinen ja varma valinnastaan. Hän haluaa myös varmistaa äänestämisensä mahdollisen esteen varalta tai homma hoituu kätevästi muiden liikkumisten ohessa. Syyt äänestää ennakkoon menevät usein päällekkäin. Jarkko Heikkinen / Yle Myös tutkija Sami Borg nostaa käytännöllisyyden esiin: se painaa pitkien etäisyyksien maaseutumaisissa kunnissa, mutta yhtä lailla kätevää on päästä suuressa kaupungissa äänestämään marketissa kauppareissulla. Eläkeläisistä valtaosa äänestää ennakkoon Ikäryhmäkohtaiset erot ovat kasvaneet todella suuriksi: eläkeikäisistä suuri enemmistö äänestää ennakkoon, kuntavaaleissa näin teki peräti kaksi kolmasosaa. – Toki on yhä myös periaatteellisia vaalipäivän äänestäjiä, joille perinteisiin kuuluu äänestäminen ja sen päälle vaalikahvit, muistuttaa Borg. Tutkija Sami Borg ei pidä todennäköisenä, että ennakkoäänestys nykyisestään enää suuresti lisääntyy. Näissä presidentinvaaleissa kannatusmittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että ennakkoon äänensä antavien osuus voi noustakin. – Ylipäänsä on niin, että kun ei ole varmaa, tuleeko kakkoskierrosta lainkaan, se rohkaisee äänestämään ykköskierroksella. Yleensä ykkös- ja kakkoskierroksen välillä on ollut merkittävä ero äänestysaktiivisuudessa, Borg muistuttaa. Kare Lehtonen/Yle Marja-Liisa Uusitalo istuu hyvin ennakkoäänestäjän profiiliin. Hänelle on aina ollut varhaisessa vaiheessa selvää, kenelle ääni missäkin vaalissa menee. – Olen sen verran politikoinut aikanaan, että puolue ja henkilö ovat aina hyvin tiedossa. Tällä kertaa hänellä on ehdokkaansa numero lahjaksi saadulle riffelitaululle liidulla kirjoitettuna muistuttamassa siitä, että ennakkoäänestys alkaa. – Olen lapsenlapsen ihmettelyyn sanonut, että siinä on mummun numero! Kaikki eivät kaipaa vaalipäivän tunnelmaa Marja-Liisa Uusitalo on paikalla Lestijärven kunnanvirastolla äänestämässä keskiviikkona, ensimmäisenä mahdollisena päivänä, mutta ei ihan heti aamulla yhdeksältä. – Varmaan siellä kunnanviraston väki äänestää ensimmäiseksi. En ihan varvasta pane oven väliin. Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä. Marja-Liisa Uusitalo Uusitalo ei kaipaa varsinaisen vaalipäivän tunnelmaa, lähes päinvastoin. Äänestäminen on sitäpaitsi niin tärkeää, ettei sen onnistumista voi riskeerata. Nainen ei ymmärrä niitä, jotka eivät äänestä. – En todellakaan! Meillä on tämä äänioikeus! Monessa maassa vielä soditaankin sen tai naisten oikeuksien takia. Uusitalon luonnolle kävisi, jos lähipiirissä nukuttaisiin. Onneksi niin ei ole. – Kyllä minä olen niin paljon aktivisti, että koettaisin puhua järkeä, jos kuulisin, että joku ei äänestä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 16 - 21:59

Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamien toiminta saattaa pysähtyä noin kahden viikon kuluttua, jos Suomen Merimiesunionin ja Auto- ja kuljetustyöntekijäliiton uhkaama lakko alkaa. Liitot kertovat aloittavansa torninosturikuljettajia ja satamavalvojia koskevan lakon 29. tammikuuta työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi noin 25-40. Kiistassa on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n mukaan kyse siitä, että SMU ja AKT haluavat saada tuolle ryhmälle oman työehtosopimuksen. Nyt kaikissa satamissa sovelletaan AVAINTA ry:n työehtosopimusta. AVAINTA pitää tilannetta työehtosopimusshoppailuna. Tilanteen selvittäminen on jo aloitettu. – Nyt on käytännössä kysymys työntekijäpuolen shoppailusta eli siitä, että keskimäärin noin 50 000–70 000 euroa vuosiansioita saaneille henkilöille pyritään saamaan vielä jotain lisää. Tämä tapahtuisi Avaintyönantajien ja sen sopijapuolten sopimusjärjestelmä sivuuttaen, kertoo AVAINTA ry:n toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Työtaistelu sulkemassa viisi satamaa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 16 - 21:59

Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamien toiminta saattaa pysähtyä noin kahden viikon kuluttua, jos Suomen Merimiesunionin ja Auto- ja kuljetustyöntekijäliiton uhkaama lakko alkaa. Liitot kertovat aloittavansa torninosturikuljettajia ja satamavalvojia koskevan lakon 29. tammikuuta työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Työnantajien mukaan lakkoon osallistuvia työntekijöitä olisi noin 25-40. Kiistassa on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n mukaan kyse siitä, että SMU ja AKT haluavat saada tuolle ryhmälle oman työehtosopimuksen. Nyt kaikissa satamissa sovelletaan AVAINTA ry:n työehtosopimusta. AVAINTA pitää tilannetta työehtosopimusshoppailuna. Tilanteen selvittäminen on jo aloitettu. – Nyt on käytännössä kysymys työntekijäpuolen shoppailusta eli siitä, että keskimäärin noin 50 000–70 000 euroa vuosiansioita saaneille henkilöille pyritään saamaan vielä jotain lisää. Tämä tapahtuisi Avaintyönantajien ja sen sopijapuolten sopimusjärjestelmä sivuuttaen, kertoo AVAINTA ry:n toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteessa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Keliber haluaa aloittaa litiumin louhimisen Keski-Pohjanmaalla vuonna 2020 – "Useampi pankki on näyttänyt vihreää valoa"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 16 - 17:41

Keski-Pohjanmaalle Euroopan suurinta litiumkaivosta suunnitteleva kaivosyhtiö Keliber suunnittelee, että litiumia louhittaisiin Kaustiselta jo kahden vuoden kuluttua. Keliber aikoo rakentaa rikastamon Kaustiselle, mistä alkaisi ensimmäisenä myös litiumin louhiminen. Kokkolan suurteollisuusalueelle yhtiö on päättänyt rakentaa litiumkemiantehtaansa. "Rahoitusneuvottelut etenevät hyvin" Edessä on vielä muutamia mutkia. Rahoitusneuvottelut ja lupaprosessi ovat kesken, eikä kannattavuuslaskelmaa ole vielä saatu valmiiksi. Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg kuitenkin vakuuttaa, että rahoitusneuvottelut etenevät hyvin. – Meillä on sekä kotimaisia että ulkomaisia tahoja, joiden kanssa neuvottelemme. Useampi pankki, tärkeimpänä Euroopan investointipankki, on näyttänyt periaatteessa vihreää valoa, mutta neuvottelut lähtevät rullaamaan kunnolla, kun saamme kannattavuustarkastelun valmiiksi. Keliberin koelouhoksen tutkimustunneli Syväjärvellä.Kalle Niskala / Yle Kannattavuuslaskelman pitäisi valmistua keväällä. Keliber tarvitsee koko toiminnan käynnistämiseen yli 200 miljoonaa euroa. Toiminnan tarvitsemat luvat yhtiö aikoo laittaa hakuun tämän vuoden alkupuolella. Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg arvioi, että yhtiö pääsee rakentamaan rikastamoa, tehdasta ja kaivoksia ensi vuonna. Koko toiminta työllistäisi suoraan noin 140 henkilöä. Suurin osa heistä työskentelisi Kaustisen rikastamolla ja kaivoksella. Keliber kertoi tiistaina, että se päätyi rakentamaan litiumkemiantehtaansa Kaustisen sijaan Kokkolaan. Kaustiselle tehdasta on puuhattu vuosikausia. Kunnantalolla päätös kuitenkin ymmärretään, sanoo Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia. – Kokkolassa on nimenomaan kemiantehtaan tarpeisiin liittyviä palveluita valmiina. Kaustiselle ne olisi pitänyt rakentaa tyhjästä. Keliberistä merkittävä työllistäjä Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia näkee, että tehtaan sijoittumisessa Kokkolaan voi olla Kaustiselle jopa etua. – Ainakin se, että kemiantehtaan tarvitsemia rankkojakin aineita ei tarvitse käsitellä Kaustisella eikä kuljettaa tänne. Kaustisella Keliberin rikastamosta ja kaivostoiminnasta odotetaan merkittävää, uutta työllistäjää. Jos yhtiö tuo kuntaan hieman alle 100 työntekijää, vaikuttaa se väistämättä myös palvelualan työpaikkoihin. – Tietenkin tämä on kunnalle ja koko alueelle todella iso asia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kemikaalivuoto Nuottasaaren tehdasalueella Oulussa

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 16 - 14:37

Oulun Nuottasaaren tehdasalueella on tapahtunut natriumkloraattiliuosvuoto Akzo Nobelin tehtaalla. Natriumkloraattisäiliöstä pääsi vuotamaan kennosaliin natriumkloraattia, josta aine valui tehtaan viemärijärjestelmään. Pelastulaitoksen mukaan tehtaan sisätiloissa ollut vuoto on saatu lakkaamaan, eikä se ole aiheuttanut henkilövahinkoja eikä siitä ole haittaa ympäristölle. Pelastuslaitos, tehdaspalokunta ja tuotantolaitoksen väki aloitti vuotavan aineen laimennuksen säiliöihin, sillä aine voidaan käyttää uudelleen. Juttua päivitetty 16.1.2018 klo 14.39

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin syntyi kaksi uutta häpeäleimaa – päivähoito-oikeuden rajaaminen jakoi perheet eri kasteihin

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 16 - 13:49
Mistä on kyse?
  • Laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lapsen varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa, jos huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä.
  • Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungeista tiukka rajaus on voimassa Oulussa, Kuopiossa ja Porissa. Vantaalla ja Lahdessa on päätetty poistaa rajoitus elokuusta lähtien.
  • Erityisesti pienet kunnat ovat rajanneet päivähoito-oikeutta, sillä kaksi kolmesta Suomen kunnista on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta.
Nelivuotiaan Ria Kaiston ja hänen työttömän äitinsä Raisan kotikaupunki Oulu on päättänyt käyttää hyväksi hallituksen antamaa mahdollisuutta rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Subjektiivisen perhepäivähoito-oikeuden rajaamisessa on kysymys siitä, että nykyinen laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lapsen varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä. Ria on yksi noin 750 oululaislapsesta, joita linjaus koskee. Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan rajauksen kohteeksi joutuneissa perheissä asiaan suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Kaiston perheelle asia on melko uusi. – Onhan se erikoista, jos lapsi ei saa tarvitsemaansa varhaiskasvatusta sen takia, että hänen vanhempansa eivät ole työelämässä, Rian äiti Raisa Kaisto toteaa. Ensimmäinen häpeäleima: laiska työtön Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen vaikutuksista ei ole helppoa puhua. Tätä juttua varten Oulussa käytiin läpi päivähoitolapsiperheiden kenttää tiuhalla kammalla. Vanhempia, joiden lasten oikeutta päivähoitopaikkaan oli rajoitettu, kyllä löytyi, mutta julkisuuden valokeilaan oli vaikea saada ketään. Laiskan työttömän stigman saamista pelätään, vaikka päivähoito-oikeuden rajaaminen oikeasti haittaisi perheen elämää. Rialla on kotoa vajaan kilometrin kävely päiväkotiin, jossa hän hoidossa 20 tuntia viikossa.Timo Nykyri / Yle Raisa Kaisto kuitenkin otti vastuun kohtalotovereidensa puolesta ja suostui haastateltavaksi. Kaisto kokee suurimmaksi ongelmaksi oman perheensä kohdalla valinnanvapauden menetyksen. – Perheen aikataulu on saneltu, eli emme pysty valitsemaan hoitoaikaa, Kaisto sanoo. Rian päiväkodin johtaja Susanna Haapsamo ei säästele sanojaan arvostellessaan oululaispoliitikkojen säästötoimenpidettä lapsen kannalta huonoksi. – Ei kahdenkymmenen tunnin aikana pysty antamaan sitä samaa tukea, ohjausta ja niitä uusia oppimisen elämyksiä kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Kaavamaiset vaihtoehdot Oulussa rajauksen kohteeksi joutuneella perheellä on valittavana kaksi päivähoitovaihtoehtoa: lapsi on hoidossa joko alku- tai loppuviikon. Keskiviikkoisin tarjolla on vain puolipäivähoito, koska se on vaihtopäivä. – Tähän kaipaisin enemmän joustoa. Vaikeuksia tulee, jos on esimerkiksi työnhakuun liittyviä menoja juuri silloin, kun lapsi ei ole hoidossa. – Kaksikymmentä tuntia viikossa sinänsä riittäisi meille juuri nyt, mutta milloin Ria on hoidossa, se meidän pitäisi saada valita itse, Kaisto jatkaa. Raisa Kaisto luovuttaa aamusella tyttärensä Rian päiväkodin henkilökunnan huomaan. Tuttuun paikkaan on hyvä tulla.Timo Sipola / Yle Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä toteaa, että kaupungin kannalta alku- tai loppuviikon vaihtoehtomallissa kyse on tehokkuudesta ja mahdollisimman tarkasta resurssien käytöstä. Penttilä kertoo myös, että valinnanvapauden menetys on myös ainoa vanhempien kritiikki, joka on yltänyt Oulun sivistys- ja kulttuuritoimen keskushallintoon saakka. Äärimmäisissä tilanteissa siitä voidaan hänen mukaansa joustaa. – Lähipäiväkodeista voi ehkä olla mahdollista joustaa, jos tulee ihan välttämätön paikka, Penttilä sanoo. Tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat tyytymättömiä Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 12/2017) tiedetään, että muissakin rajauksen kohteeksi joutuneissa perheissä asiaan suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Tutkimuksen mukaan vanhemmat kokevat muun muassa, että heidän lastensa tasavertaisuus ja hyvinvointi ovat heikentyneet, ja että rajaamisella on ollut myös negatiivisia vaikutuksia lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Myös toimenpiteen kohteeksi joutuneiden perheiden aikuisille on koitunut harmia. Kielteisiä aikuisvaikutuksia ovat tutkimuksen mukaan heikentyneet mahdollisuudet työnhakuun, opiskeluun tai työssä käymiseen, perheiden tasavertaisuuden heikentymisen suhteessa muihin perheisiin ja yhteistyön heikentyminen päiväkodin tai perhepäiväkodin kanssa. Suurissa kaupungeissa rajoitus ei ole innostanut Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta Suomen kunnista on käyttänyt hyväkseen hallituksen antamaa mahdollisuutta rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta lapsilta joiden vanhempi ei ole työssä. Erityisesti pienet kunnat ovat tehneet näin. Mitä enemmän väkeä kunnassa asuu, sitä vähemmän on ollut halukkuutta käyttää rajausmahdollisuutta. Sampolan päiväkodin Joukahaiset ovat aamupuurolla. Ria Kaisto on päiväkodissa maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkona puolet päivästä.Timo Sipola / Yle Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungeista tällainen rajauspäätös on voimassa koko tälle vuodelle vain Oulussa, Kuopiossa ja Porissa. Vantaalla ja Lahdessa on päätetty poistaa subjektiivisen päivähoidon rajoitus elokuusta lähtien, kun uusi toimintavuosi alkaa. Jyväskylässä on mahdollista saada 30 tuntia päivähoitoa viikossa ilman sosiaalisiakin perusteita, jos perhe pystyy muuten perustelemaan tarpeen ja neuvotteluja rajoituksen poistamisesta käydään. Myös rajauksen piirissä olevassa Kuopiossa hallinnon sisällä on keskusteltu lapsen oikeuksien kannalta laajemman varhaiskasvatuksen tarpeesta. Kyllä siellä hiekkalaatikoilla keskustellaan. Susanna Haapsamo Jos subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta luovuttaisiin Oulussa, kaikki 750 lasta eivät Penttilän mukaan siirtyisi kokopäiväiseen hoitoon, vaikka rajoitus poistettaisiin. Hän arvioi että noin 400 lapsen kohdalla näin voisi käydäkin. Se tarkoittaisi käyttötalousmenoissa noin 1,6 miljoonan euron kasvua. Paitsi vuotuisia kustannuksia tämä vaatisi Penttilän mukaan myös investointeja. – Ainakin yksi 150 lapsen päiväkoti jouduttaisin rakentamaan. Yksi päiväkoti maksaa 4-5 miljoonaa euroa, sanoo Penttilä. Sitä Penttilä ei osaa sanoa, miksi Oulussa on päädytty niin erilaiseen ratkaisuun kuin useimmissa muissa suurimmissa kaupungeissa. Toinen häpeäleima: ongelmaperheen lapsi Rajauksen kohteeksi joutuneen lapsen kohdalla voidaan kuitenkin anoa laajennettua päivähoito-oikeutta ja tällaisen on Oulussa 367 lasta saanutkin. Siinäkin piilee ongelma. Ria Kaisto on neljä ja puoli -vuotias. Hän viihtyy päiväkodissa.Timo Nykyri / Yle Perusteena voivat olla esimerkiksi lapsen tuen tarve, lastensuojelu ja perheolosuhteet. Pyyntö laajemmasta oikeudesta tulee lastensuojelusta, neuvolasta, varhaiskasvatuksen erityisopettajalta tai muulta asiantuntijalta. Päätöksen tekee kunnan varhaiskasvatusjohtaja. Tästä seuraa se, että lapsi jolla ei ole subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta kuitenkin on päiväkodissa koko päivän, leimautuu helposti ongelmaperheen lapseksi. Tätä mieltä on myös Rian päiväkodin johtaja Haapasamo. – Kyllä siellä hiekkalaatikoilla keskustellaan, että vaikka äiti tai isi on kotona syystä tai toisesta, niin kuinka te saattekin enemmän kuin sen kaksikymmentä tuntia. Että kyllä ääritapauksissa tämä voi olla leimaavaa ja asettaa perheet eriarvoiseen asemaan, Susanna Haapsamo sanoo.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan ammuskelu jäämässä mysteeriksi? – "Tapaus on erikoinen Suomen mittakaavassakin"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 16 - 11:40

Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa uudenvuodenaattona tapahtunut ampuminen saattaa jäädä mysteeriksi, sillä poliisi ei ole vieläkään edennyt tapauksen tutkinnassa. Poliisi on kuullut pariakymmentä ihmistä sekä uhria, mutta ratkaisevaa vihjettä tekijästä tai motiivista ei ole saatu. Ketään ei ole myöskään kiinniotettuna rikoksesta epäiltynä. Tapaus sattui Kokkolassa Piispantiellä uudenvuodenaaton iltana puoli yhdentoista jälkeen, kun joku ampui omakotitalon ikkunan läpi ja haavoitti nuorta miestä päähän. Uhri on jo päässyt sairaalasta ja on tällä hetkellä kuntoutuksessa. Tutkinnanjohtaja Anders Åfors arvioi tapauksen erikoiseksi, sillä mitään tietoa riidasta tai erimielisyyksistä ei ole tullut esiin. Syy vakavaan tekoon on täysin hämärän peitossa, myöskään tekninen tutkinta ei ole tuonut läpimurtoa. – Jutun ratkaiseminen on todella haastavaa, ellei mahdotonta. Tapaus on kyllä erikoinen Suomen mittakaavassakin. Yleensä tällaisiin vakaviin rikoksiin liittyy alkoholia ja kärhämää. Nyt voidaan vain arvailla, onko kyseessä pelottelu tai päähänpisto, arvioi tutkinnanjohtaja Åfors. Tutkimuksissa mikään ei viittaa kuitenkaan siihen, että teko olisi häiriintyneen henkilön hetken mielijohde. Vihjeitä ampumistapauksesta on tullut niukasti. Lähinaapureilta poliisi on saanut joitain havaintoja illan aikana alueella liikkuneista ajoneuvoista, mutta tonteilla liikkuneista, tuntemattomista ihmisistä ei ole tullut vihjeitä. Poliisi pyytää edelleen vihjeitä tapauksesta numeroon 0295 440 513.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Keliber rakentaa litiumtehtaansa Kokkolaan – valmiin teollisuusalueen hyödyt veivät voiton Kaustiselta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 16 - 09:59

Kaivosyhtiö Keliber aikoo sijoittaa litiumkemiantehtaansa Kokkolan suurteollisuusalueelle. Yhtiön louhokset ja rikastamo rakennetaan Kaustiselle noin 50 kilometrin päähän. Alun perin myös litiumkemiantehtaan piti tulla Kaustisen rikastamon yhteyteen, mutta Kokkolan suurteollisuusalue nousi vaihtoehdoksi syksyllä. – Päätimme laajan ja huolellisen tarkastelun perusteella sijoittaa litiumkemiantehtaan Kokkolaan KIP:n alueelle. Päätökseen vaikuttivat erityisesti KIP:n valmis infrastruktuuri, useiden tarveaineiden ja palveluiden saatavuus sekä ympäristönäkökulmasta alueella jo olemassa olevat vedenpuhdistus- ja jätteenkäsittelyratkaisut. Lisäksi kemiantehtaan sijainti Kokkolassa tarjoaa meille tulevaisuudessa enemmän joustavuutta erilaisissa markkinatilanteissa. Näemme myös, että tällä päätöksellä on myönteinen vaikutus litiumtuotantomme rahoitusneuvotteluihin ja rahoitusratkaisun toteutumiseen, toteaa toimitusjohtaja Pertti Lamberg yhtiön tiedotteessa. KIP:n suurteollisuusalueella on valmis teollinen infrastruktuuri. Samoin monet Keliberin tarvitsemat tarveaineet ja palvelut ovat alueella saatavissa. Alueella on myös valmiit vedenpuhdistus- ja jätteenkäsittelyratkaisut. Tehdas sijoittuu suurteollisuusalueelle Kemirantien ja junaradan väliselle alueelle Kokkolan Voiman ja polttoainevarastojen väliin. YVA-ohjelman mukaan tehdas työllistää 50 työntekijää. Tehtaan rakentamisen arvioidaan maksavan noin 115 miljoonaa euroa, mikä on puolet Keliberin kokonaisinvestoinneista. Keliber suunnittelee aloittavansa kaivostoiminnan ensi vuonna, yhtiön rahoitusneuvottelut ovat vielä kesken. Ympäristövaikutukset arvioidaan pieniksi tai keskisuuriksi YVA-ohjelman mukaan alustavasti litiumtehtaan vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon arvioidaan pieniksi–keskisuuriksi. Merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon ei hankkeesta arvioida aiheutuvan. Kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutusten osalta YVA:ssa tarkastellaan erityisesti tehdasaluetta ja sen ympäristöä sekä pöly- ja muiden ilmapäästöjen vaikutuksia erityisesti Santahaan metsäalueen suuntaan. Ajoneuvoliikenteelle tehtaan vaikutukset olisivat alustavan arvion mukaan keskisuuret. Malmi aiotaan käsitellä hallissa, joten pölypäästöt arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niiden mallintamista nähdä tarpeellisena. Prosessissa muodostuva jätevesi käsitellään joko jätevedenpuhdistamolla tai haihduttamalla. Keliber järjestää YVA-ohjelman yleisötilaisuuteen tiistaina 16.1. 2018 kello 17.30–20 Ykspihlajan toimitalolla. Arviointiohjelmaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaatekaapistasi voi löytyä yllättävä ympäristön saastuttaja – tekniset kerrastot ja fleece pahimpia mikromuovin lähteitä

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 16 - 08:23
Mistä on kyse?
  • Mikromuovien eli alle viiden millimetrin kokoisten muovihiukkasten vaikutuksia luontoon ja ihmisiin on alettu tutkimaan viime vuosina.
  • Mikromuovia irtoaa muun muassa tekstiileistä, autonrenkaista ja erilaisista pinnoitteista. Myös joissain kosmetiikkatuotteissa on lisättyä mikromuovia.
  • Mikromuoveja päätyy ihmisen elimistöön ruoan, hengitysilman ja tekstiilien kautta.
Mereen joutunut muoviroska aiheuttaa vuosittain suuren määrän merilintujen- ja nisäkkäiden kuolemia sekä vahinkoja kalastukselle, merenkululle ja turismille. Hieman tuntemattomampi muovin aiheuttama ongelma on mikromuovit eli alle viiden millimetrin kokoiset muovihiutaleet. Mikromuoveja irtoaa esimerkiksi isommista muovikappaleista sekä autonrenkaista ja tekstiileistä. Tutkimustietoa mikromuovin vaikutuksista luontoon ja ihmisiin on vielä melko vähän, mutta Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo mikromuovien olevan potentiaalinen riski, johon tulee suhtautua täydellä vakavuudella. – On olemassa jopa kymmeniä miljoonia tonneja materiaalia, jonka olemassaolo on vasta ymmärretty. Tekokuituiset vaatteet ovat Harlinin mukaan yksi suurimmista mikromuovin lähteistä. Tekniset urheiluvaatteet ja fleece ovat tässä suhteessa huonoimmat materiaalit. Mikromuovia irtoaa eniten fleece, Gore-Tex ja softsell materiaaleista.Emma Hinkula / Yle Vaatteista irtoaa mikromuovia käytössä ja pesun yhteydessä, josta se ajautuu viemäriverkoston kautta vesistöihin. Mikromuovia irtoaa kaikista materiaaleista, mutta esimerkiksi luonnonkuidut hajoavat luonnossa. – Jos materiaali on biohajoamaton eli öljypohjainen tekokuitu, voi se säilyä hyvinkin pitkään luonnossa ja kerätä itseensä kaikennäköisiä kemikaaleja. Harlinin mukaan isoin uhkakuva onkin se, että ihmiseen tai eläimeen joutuvat mikromuovit ovat keränneet itseensä myrkyllisiä aineita, jotka vapautuvat kantajansa elimistöön. Mikromuoveja päätyy ihmisen elimistöön Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Hannu Kiviranta kertoo, että tämän hetkisen käsityksen mukaan mikromuoveista ei ole suurta haittaa ihmisen terveydelle. – Mikromuoveja on kuitenkin tutkittu vasta hyvin vähän. Toivottavasti niistä saadaan lähivuosien aikana lisää selvityksiä. Pelkällä olankohautuksella mikromuoveja ei kuitenkaan voi Kivirannan mukaan ohittaa, koska muovi on materiaali, joka säilyy luonnossa hyvin kauan. – Jos jokin asia säilyy luonnossa pitkään, tulee siitä ennen pitkää ongelma jollakin tasolla. Mikromuoviongelmaa voitaisiin helpottaa huomattavasti, jos ne korvattaisiin luonnonkuiduilla. Ali Harlin Nyt ongelma näyttäytyy eritoten merissä ja muissa vesistöissä, joissa mikromuovit joutuvat esimerkiksi pieneliöihin, kaloihin ja vesilintuihin. – Kokemukset ovat osoittaneet, että ekologiset ongelmat liikkuvat pikkuhiljaa ravintoketjussa ylöspäin ja jossain vaiheessa niistä voi tulla ongelma myös ihmisen terveydelle. Mikromuoveja päätyy ihmisen elimistöön ruoan, hengitysilman ja tekstiilien kautta. Mikromuoveja irtoaa vaatteista VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kolmannes mikromuovien aiheuttamasta problematiikasta häviäisi, jos luonnossa hajoamattomien tekokuitujen käyttö lopetettaisiin. – Kolme tärkeintä asiaa, mistä mikromuovia syntyy ovat tekstiilit, erilaiset pinnoitteet ja autonrenkaat. Harlin kertoo, että kaikista tekstiileistä 65 prosenttia on tehty biohajoamattomista tekokuiduista, kuten polyesteristä ja nylonista. – Mikromuoviongelmaa voitaisiin helpottaa huomattavasti, jos ne korvattaisiin luonnonkuiduilla. Tai selluloosasta ja polymaitohaposta tehdyillä tekokuiduilla, jotka ovat kaikki biohajoavia. – Biohajoavien tekokuitujen määrä tekstiileissä on tällä hetkellä todella pieni, noin 4-5 prosenttia koko tekokuituisten tekstiilien markkinoista. Jos mikromuovia olisi todella paljon, vaikuttaisi se eliöiden ravinnonottoon. Outi Setälä Se johtuu Harlinin mielestä siitä, että polyesterin tuotanto on halpaa ja se on materiaalina hyvä. Polyesteri kuivuu nopeasti, ei veny käytössä ja sitä on helppo huoltaa. – Se on jossain määrin kuluttajavalintakysymys, mutta etenkin brändien pitäisi nähdä biohajoavissa materiaaleissa markkinapotentiaali. Tekokuiduista valmistettujen tuotteiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomen tekstiili ja muoti ry:n vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäen mukaan suuri kysyntä johtuu siitä, että tekokuitumateriaalien ominaisuuksia pystytään muokkaamaan ihmisten toiveiden mukaan. – Eli voidaan valmistaa esimerkiksi vettä hylkiviä ulkoiluasuja, teknisiä ulkoiluvaatteita ja sellaisia työvaatteita, joita käytetään vaativissa olosuhteissa. Pinnoitetut polyesterikankaat, kuten softshell ja Gore-Tex ovat materiaaleja, joista Mäen mukaan irtoaa eniten mikromuoveja. – Yhtä lailla mikrokuituja irtoaa pesussa myös tekokuituisista fleecetuotteista, teknisistä urheiluvaatteista ja tekokuituneuleista. Mikromuovin irtoamista tekstiileistä voi ehkäistä harventamalla tekokuituisten vaatteiden pesuväliä.Libor Vrska / AOP Myös kuluttajat ovat Oulun XXL:n tekstiilivastaava Annika Kotaniemen mukaan alkaneet kyselemään muovista ulkoilu- ja urheiluvaatteiden materiaaleissa. – Kun kysyn asiakkaalta vaikka, että minkälaista ulkoiluvaatetta hän on etsimässä, on vastaus usein, ettei ainakaan mitään muovista. Puhutaan siitä, ettei haluta muovia iholle. Kotaniemi kertookin, että biohajoavien ja luonnonkuituisten materiaalien lisääntyminen urheilu- ja ulkoiluvaatteissa on lisääntynyt. Valaista löydetty haitallisia aineita Mikromuovien määrää meressä on tutkinut Suomessa Suomen Ympäristökeskus (SYKE). SYKE:n erikoistutkija Outi Setälä kertoo, että tutkimuksien mukaan esimerkiksi Itämeren pintavedessä ei vaikuta olevan kovinkaan suuria määriä mikromuovia. – Mutta sitä emme tiedä, miten paljon sitä on Itämeren pohjassa tai kellumassa vesipatsaan sisällä. Puhumattakaan muusta ympäristöstä maalla. Kuluttajat ovat tajunneet, että he saattavat käyttää muoveja esimerkiksi puhdistautumiseen. Outi Setälä Tutkimustietoa mikromuovista on Setälän mukaan niin vähän, ettei hän osaa edes sanoa, mikä on sellainen määrä mikromuovia, josta voisi olla ympäristölle haittaa. – Jos mikromuovia olisi todella paljon, vaikuttaisi se eliöiden ravinnonottoon. Muovi kuljettaa mukanaan haitallisia aineita ja jos ravinnon joukossa on paljon muovihiukkasia, saattaa niitä kertyä eliöihin. Valtamerissä on Setälän mukaan tutkittu muun muassa valaita, jotka käyttävät ravinnokseen suuria määriä planktonia ja suodattavat kymmeniä tuhansia litroja vettä yhdellä suun avauksella. – Valaisiin kertyy sitten isojakin muovihiukkasiakin ja niistä on pystytty mittaamaan haitallisia aineita, jotka voi liittyä siihen muovin määrään, mille ne altistuvat. Muovia myös kosmetiikassa Mikromuoviongelmaan on herätty Setälän mukaan merten tutkimusten yhteydessä. Nyt niitä tutkitaan useissa maissa isolla volyymillä. Kuluttajien tietoisuuteen mikromuovi on tullut esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden sisältämien muovien kautta (Anna). – Kuluttajat ovat tajunneet, että he saattavat käyttää muoveja esimerkiksi puhdistautumiseen. Se tuntuu aika absurdilta. Se on kuitenkin vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat alkaneet miettimään, mitä kaikkea haittaa muovista voi olla. Mikromuoveja on esimerkiksi joissain kuorintavoiteissa ja hammastahnoissa.AOP Kuluttajien tulisi Setälän mielestä kiinnittää huomiota omiin kulutustottumuksiinsa ja jätteiden käsittelyyn, jotta mikromuoveja ei pääsisi vesistöihin ja luontoon. – Aina ei kannata mennä sieltä, missä aita on matalin ja elämä on helpointa. Me olemme niin tottuneet Suomessa siihen, että meistä pidetään huolta ja jos oma roska jonnekin putoaa, niin joku sen sieltä noukkii. Myös VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin peräänkuuluttaa kuluttajan toiminnan merkitystä mikromuoviongelman ehkäisyssä. Tekstiileistä puhuessa kannattaa kuluttajan Harlinin mielestä valita luonnonkuitua aina, kun se vain on mahdollista. Vaatteiden asianmukainen huolto ja pitkä pesuväli ehkäisevät muovien irtoamista vaatteista. Harlinin mielestä vaatteiden ostovaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota vaatteiden laatuun. – Kolme pääsääntöä mikromuovien ehkäisyyn ovat: valitse biohajoavia materiaaleja, huolla tekstiilisi oikein ja kun hylkäät jotain muovimateriaalia, niin laita se oikeaan roskikseen, Harlin summaa. Lue myös: Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee tilalle Asiantuntija vuoden turhakkeeksi valitusta fleecekankaasta: Kaikilla tekstiileillä on omat ympäristöä kuormittavat ominaisuutensa Suomalaisesta metsästä biohajoavia tuotteita: Sellusta voi valmistaa vaikka kenkiä tai polkupyörän Asiantuntija: Käynnissä valtava liikehdintä kohti mikromuovien kieltoa
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Seitsemän ihmistä loukkaantui risteyskolarissa Oulussa, yhden vammat vakavia

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 15 - 20:30

Oulussa yhteensä seitsemän ihmistä on loukkaantunut kolmen henkilöauton risteyskolarissa. Yksi uhreista sai vakavia vammoja, ilmoittaa pelastuslaitos. Autoissa olleista viisi on lapsia. Vakavasti loukkaantunut on aikuinen, kertoi päivystävä palomestari STT:lle. Turma sattui Ylikiimingintien ja Koitelinkoskentien risteyksessä noin kello 17.15. Tapahtumapaikalla poliisille selvisi, että Koitelinkoskentieltä oli ajanut henkilöauto Ylikiimingintielle väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkin eli kärkikolmion takaa ja törmännyt Ylikiimingintietä ajaneeseen henkilöautoon. Tapahtumapaikalle oli tullut samaan aikaan Ylikiimingintietä pitkin myös kolmas henkilöauto. Koitelinkoskentieltä tullut auto kolaroi myös sen kanssa. Poliisi tutkii onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Päihteillä ei ollut osuutta tapahtumiin. Ylikiimingintie saatiin avattua uudelleen liikenteelle onnettomuuspaikalla noin kello 18.30. Korjattu otsikko: Onnettomuudessa loukkaantui seitsemän ihmistä. Aiemmassa otsikossa oli yhdeksän ihmistä. Lisätty poliisin antamia tietoja tapahtuneesta 16.1.2018 klo 08.04.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yllättävä päivähoitoruuhka tulee Kokkolalle kalliiksi – töihin palaava autoton äiti haluaisi hoitopaikan läheltä, muttei välttämättä saa sitä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 15 - 20:10

Sanja Antti-Roiko on palailemassa työelämään muutaman perhevapaavuoden jälkeen. Kampaamoalan yrittäjä aloitti vuoden alusta osa-aikaisesti työssään. Huhtikuussa töiden pitäisi sujua jo kokopäiväisesti, joten silloin tarvittaisiin lapsille hoitopaikka. Neljävuotiaalle Luukakselle ja kohta kolmevuotiaalle Venlalle on haettu jo marraskuussa päivähoitopaikkaa Kokkolan kaupungilta. Olo onkin luottavainen sen suhteen, että hyvissä ajoin tehty hakemus tuottaa tulosta. Uutiset Kokkolassa räjähtäneestä päivähoidon tarpeen yllättävästä kasvusta pistävät äidin kuitenkin mietteliääksi. – No kyllä se vähän mietityttää, että kuinka kauas meidät laitetaan. Minulla ei ole autoa näin alkuun käytössä, niin miten me sitten kuskataan lapset ja millä tavalla? Jos toiselle puolelle kaupunkia pitää lähteä viemään, niin kyllä se vähän niitä aamuja hankaloittaa. Pahimmillaan miljoonakulut kaupungille Kokkolan kaupungin päivähoitoon haki syksyn aikana liki 200 uutta lasta. Määrä yllätti kaupungin täysin, sillä edellisvuonna kasvu oli vain kymmenen ja aiemminkin enimmillään noin 50 paikkaa. Kaupunki onkin etsinyt kuumeisesti lisää tiloja, joihin hoitopaikkoja voisi perustaa. Lapsiryhmiä on kasvatettu ja henkilökuntaa rekrytoitu lisää. No kyllä se vähän mietityttää, että kuinka kauas meidät laitetaan. Sanja Antti-Roiko Työllisyysnäkymien paraneminen näyttää kaupungille näin nurjan puolensa, sillä päivähoitopaikkojen äkillinen perustaminen tulee Kokkolalle kalliiksi. Talousjohtaja Jari Saarisen arvio kustannuksista vaihtelee 750 000 ja kahden miljoonan euron välillä. Venla ja Luukas pelaavat äidin kanssa uutta Ryhmä Hau -teemaista Kimbleä. Luukas jaksaa jo keskittyä, mutta pikkusisko tuntuu keksivän aina uusia sääntöjä pelin edetessä.Kalle Niskala / Yle Lopullinen kustannus tarkentuu kevään mittaan. Rivin alle jäävä summa pienenee tai kasvaa sen mukaan, joudutaanko lapsille rakentamaan kokonaan uusia tiloja vai löytyvätkö hoitopaikat jo olemassa olevista rakennuksista. Samoin lisäväen palkkaaminen maksaa. Jos sijoitus ei miellytä, siirtohakemus vireille Varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso kertoo, että nykyisessä päivähoitotilanteessa perheille ei voida taata hoitopaikkaa lapselle juuri sieltä, mistä sitä on toivottu. – Me yritämme toteuttaa perheiden toiveita, emmekä tietenkään tahallaan tee kiusaa, mutta joihinkin hoitopaikkoihin on isot jonot. Onneksi Kokkola on sen verran pieni kaupunki, etteivät välimatkat ole yhtä pitkiä kuin Turussa tai Helsingissä. Toisaalta isoissa kaupungeissa pääsee helposti paikasta toiseen vaikkapa busseilla tai metroilla, kun taas Kokkolassa linja-autoreittejä on vähän. Sanja Antti-Roikon vaihtoehdot päiväkotimatkalle ovat lastenvaunut tai pyöräkärryt. Siksi hoitopaikkahakemukseen on ruksattu ne läheisimmät: Hakalahden tai Tervanpolttajan päiväkodit. Me yritämme toteuttaa perheiden toiveita, emmekä tietenkään tahallaan tee kiusaa, mutta joihinkin hoitopaikkoihin on isot jonot. varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso Varhaiskasvatustoimenjohtaja neuvoo, että perheen kannattaa ottaa tarjottu hoitopaikka vastaan, oli se missä päin kaupunkia tahansa. Jos sijainti ei miellytä, voi laittaa siirtohakemuksen vetämään. Arvioiden mukaan alkukevään hoitoruuhka helpottaa kesäksi, kun viisivuotiaat ilmoittautuvat esiopetukseen. Hanna-tädin hyvässä hoivassa Sanja Antti-Roikon osa-aikaista töihin menoa on helpottanut oma sisko, Hanna Tynkkynen, joka on hoitanut Venlaa ja Luukasta oman yksivuotiaan Bella-tyttönsä ohella. Siskokset asuvat samassa rakennuksessa ja Hanna-täti on lapsille kuin toinen äiti. – Hanna on ammattilainen! Jos johonkin voi luottaa, niin Hannaan. Se on melkein näille meidän lapsille kuin kolmas vanhempi. Kyllähän sitä töihin mennessä aluksi muutama kyynel tuli lirautettua. Kun tietää, ettei lasten hoidosta tarvitse huolehtia ollenkaan, se on helppoa itselle. Vuoden ikäinen Bella saa seuraa Sanja Antti-Roikon kahdesta lapsesta, kun Bellan äiti Hanna Tynkkynen (kuvassa) hoitaa Luukasta ja Venlaa.Kalle Niskala / Yle Hanna-sisko hoitaa oman yksivuotiaansa ohella Venlaa ja Luukasta parikymmentä tuntia viikossa Kelalta saadun yksityisen hoidon tuen turvin. Päivät kolmen alle kouluikäisen kanssa ovat vilkkaita, joten Hannan jaksamisen rajaksi on laskettu kolme kuukautta. Sen jälkeen hoitopaikan toivotaan löytyvän kaupungilta. Tiedän, ettei lasten hoidosta tarvitse huolehtia ollenkaan, niin se on helppoa itselle. Sanja Antti-Roiko Sanja Antti-Roiko ei voi muuta kuin toivoa, että päivähoitopaikka löytyy mahdollisimman läheltä. Entä jos ei löydy ja työhönmenoa pitäisi sen takia lykätä? – Molemmat lapset ovat huhtikuussa jo yli kolmevuotiaita. Enhän minä silloin enää kotonaolosta mitään (rahallisesti) hyödy. En halua kyllä jättää töitä sikseen, mutta en ole vielä ajatellut niin pitkälle. Ei kai siinä muu auta kuin luottaa tulevaisuuteen. Kahvikupillinen omassa rauhassa! Kun äiti lähtee takaisin työhön monien lasten kanssa kotona vietettyjen vuosien jälkeen, muutos on iso. Sen huomaa äiti, ja sen huomaavat lapset. Siksi Sanja Antti-Roiko aloitti vuoden alusta työssään osa-aikaisesti. – Olen ollut periaatteessa reippaat neljä vuotta kotona, vaikka välillä kävin pienen hypyn työelämässä, kun Luukas oli alta vuoden. Lapset ovat jo tottuneet, että äiti käy omissa harrastuksissa. Nyt töihin menon jälkeen pienin kiipeää joskus yöllä sänkyyn, mutta muuten on mennyt hyvin. Kyllähän lapset tietysti kyselevät, että kuka hoitaa ja milloin äiti menee töihin. Työhön palaaminen on tuonut elämään myös asioita, joita kotona ollessa ei edes muistanut. – Saa istua rauhassa alas ja juoda vaikka kupin kahvia. Onhan se aika erikoista vaihtelua, mutta hyvältä se tuntuu! Oli jo aikakin mennä töihin! . Sanja, Venla ja Luukas tutustuvat Kimbleen. Hanna-äidin sylissä rimpuileva vuoden ikäinen Bella kyllästyi peliin, kun nappuloita ei saanutkaan syödä.Kalle Niskala / Yle Päivähoidon ruuhkia hoidetaan Suomessa monella tavoin. Esimerkiksi Lahdessa pyritään välttämään päiväkoti-investointeja ohjaamalla perheitä palvelusetelien avulla yksityisen hoidon piiriin. Etelä-Suomen Sanomien mukaan kaupungin tavoitteena on, että kolmasosa päiväkoti-ikäisistä lapsista hoidettaisiin jatkossa yksityisellä puolella, mistä tulisi miljoonasäästöt.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkola ja valtio vääntävät yhä tiukasti satamaväylän ruoppauksen hinnasta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2018, Tammikuu 15 - 12:40

Kokkolan satamaväylän ruoppaamisesta käydään edelleen tiukkoja neuvotteluja valtion ja kaupungin kesken. Liikenneviraston projektipäällikön Seppo Paukkerin mukaan valtion talousarvioon on kirjattu, että Kokkolan kaupungin osuus valtion väylän ruoppaamisesta on enintään 10 miljoonaa euroa noin 45 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Valtio on varannut tälle vuodelle väylän syventämiseen 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Kokkolan on kustannettava itse muun muassa satama-altaan ruoppaus ja läjitysaltaiden rakentaminen, mihin kuluu 13–17 miljoonaa euroa. Enimmillään kaupungilta ja sen kokonaan omistamalta Kokkolan Satamalta voi siis kulua töihin jopa 27 miljoonaa euroa. Vielä toissa vuonna kaupunki oli kieltäytynyt maksamasta mitään valtion väyläosuuden ruoppamisesta. Tiukat neuvottelut on joka tapauksessa meneillään, muutenhan asia olisi jo sovittu Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting Sopimuksen kustannusten jaosta toivotaan syntyvän talvella, jotta työt saadaan käyntiin ensi kesänä. – En halua tässä vaiheessa kommentoida neuvottelujen sisältöä. Tiukat neuvottelut on joka tapauksessa meneillään, muutenhan asia olisi jo sovittu, muotoilee Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting. – Uskon sopimuksen syntyvän alkuvuoden aikana. Molemmilla osapuolilla on kuitenkin voimakas yhteinen näkemys väylän syventämisen tarpeellisuudesta, kertoo puolestaan Liikenneviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri. Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Bjarne Kallis (kok.) arvioi syksyllä, että kaupungin osuus jäisi korkeintaan muutamaan miljoonaan. Väylä ruopataan metrillä niin, että sen kulkusyvyydeksi tulee 14 metriä, Liikennevirasto on jo aloittanut töiden suunnittelun. – Olisi hyvä, että saisimme valittua urakoitsijan pian, koska ensi vuonna Ruotsissa alkaa isoja ruoppauskohteita. Sen jälkeen kalustoa on vähemmän saatavilla, kertoo Paukkeri.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Päiväkotien ryhmäkoot eivät pysy sovituissa raameissa – tutkija on huolissaan lasten turvallisuudesta

YLE: Perämeri - 2018, Tammikuu 15 - 10:53
Mistä on kyse?
  • Päiväkotien ryhmäkoko kasvoi uuden varhaiskasvatuslain myötä.
  • Tutkija on huolissaan lasten suuresta määrästä ryhmissä.
  • Ministeri Sanni Grahn-Laasonen jakaa huolen päiväkotiryhmien koosta.
  • Varhaiskasvatuslain muutosta tulisi tutkijan mukaan jatkaa.
Päiväkotien kasvaneet ryhmäkoot huolestuttavat lasten vanhempia ja työntekijöitä. Oulun yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa on selvitetty vuosina 2015 ja 2016 varhaiskasvatuslakiin tehtyjä muutoksia. Lakimuutoksen tavoitteena oli saattaa varhaiskasvatukseen merkittäviä sisällöllisiä uudistuksia ja toisaalta saavuttaa kustannussäästöjä. Oulun yliopiston yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Maija Puroilan mukaan joulukuussa 2017 julkaistun kyselyn tulokset olivat osin odotettuja. Monitahoarviointiin vastasi 212 kunnan varhaiskasvatusjohtajaa, 115 yksityisten päiväkotien johtajaa, liki 2000 varhaiskasvatuksen työntekijää ja yli 4000 lasten vanhempaa. – Kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. On pedagogisia parannuksia, mutta toisaalta subjektiivisen päivähoidon säästötoimien takia myös koetaan, että tuli heikennyksiä. Varsinkin lasten vanhemmat ja työntekijät ovat huolissaan lakimuutoksesta, kertoo Puroila. Työntekijällä oli 15 lasta yksin valvottavanaan. Silloin mielestäni puhutaan jo turvallisuusriskistä. Anna-Maija Puroila Arviointi tehtiin heti varhaiskasvatuslain tultua voimaan. Tuoreen lakimuutoksen takia esimerkiksi varhaiskasvatuslain taloudellisia vaikutuksia ehdittiin vain arvioida. Oulun yliopiston yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Maija Puroila jakaa huolen päiväkotiryhmien kasvusta. – Toki kunnissa ennakoitiin ja tehtiin laskelmia talousarvioiden puitteissa, mutta monet korostivat, että kyseessä on arvio kustannussäästöistä, kertoo Puroila. Päiväkotiryhmät liian suuria Suurimmaksi huoleksi kyselytutkimuksessa nousi päiväkotien lapsiryhmien kokojen kasvu. Vuonna 2015 säädettiin päiväkoteihin enimmäisryhmäkoko, ja seuraavana vuonna lasten suhdeluvun nosto 1:7:stä 1:8:aan merkitsi käytännössä mahdollisuutta kasvattaa ryhmäkokoja. Jo aiemmin oli ollut mahdollista poiketa suhdeluvusta lyhytaikaisesti ja tilapäisesti. – Ryhmäkoon kasvu näyttäytyi tämä kyselyn mukaan erittäin huolestuttavalta, kertoo Anna-Maija Puroila. Laadun keskeisin tekijä on osaava henkilöstö. Sanni Grahn-Laasonen Kyselyssä päiväkotien työntekijät kertoivat, että suhdeluku ylittyi päivittäin työntekijöiden työvuorojen takia. Käytännössä suhdeluku toteutui päiväkodissa vain silloin, kun kaikki työntekijät olivat töissä. – Suhdeluvun ylittämistä tapahtuu aamuisin ja iltapäivisin. Pahin esimerkki tutkimuksessa oli se, jossa työntekijällä oli 15 lasta yksin valvottavanaan. Silloin mielestäni puhutaan jo turvallisuusriskistä, kertoo Puroila. Ministeri jakaa huolen henkilöstön määrästä Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan kasvaneiden ryhmäkokojen vaikutuksista. Ministeri kertoo näkemyksistään sähköpostivastauksessaan. – Pidän tärkeänä, että kunnissa ymmärrys varhaiskasvatuksen merkityksestä kasvaa. Monissa viesteissä, joita ministeriöön saamme, suurena ongelmana pidetään sitä, että ryhmien muodostamisessa ja henkilöstömitoituksessa sääntelyä noudatetaan heikosti. Tämä johtaa sekaviin tilanteisiin ja henkilöstön väsymiseen. Näin ei saa olla, kirjoittaa ministeri Grahn-Laasonen. Ministeri painottaa henkilöstön merkitystä varhaiskasvatuksessa. – Tutkimusten mukaan laadun keskeisin tekijä on osaava henkilöstö. Hallitus on panostanut kehyskaudella 28 miljoonaa euroa henkilöstörakenteen kehittämiseen. Tuolla rahalla saadaan muun muassa tuhat uutta yliopistokoulutettua lastentarhanopettajaa. Puute kasvatustieteellisen koulutuksen saaneista opettajista on moniammatillisen yhteistyön toteutumisen este, kertoo Grahn-Laasonen. Lakiuudistusta tulee jatkaa Oulun yliopiston yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Maija Puroila toivoo, että varhaiskasvatuslakia kehitetään edelleen. Muutoksiin hän perää pitkäjänteisyyttä. – Suosittelemme, että lainsäädännön uudistamista tulee jatkaa. Nyt ollaan mielestäni uudistuksessa vasta alkutaipaleella. Varhaiskasvatuksen lakiuudistusta on kaivattu jo vuosikymmeniä. – Varhaiskasvatuspolitiikkaa tulisi heittää pitkäjänteisesti kehittämisohjelman avulla. Tämä kaipaa resursseja, rahaa ja henkilöitä tekemään kehitystyötä. Yksi muutos tulisi tehdä heti. Päiväkotiryhmien koko tulisi Puroilan mukaan pienentyä. – Siihen kaipaan ripeää muutosta. Päiväkotiryhmien liian suuri lasten määrä näyttäytyi tutkimuksessa erittäin huolestuttavana, päättää Puroila. Lisätty 15.1 klo 10.12 tutkimuksen julkaisun ajankohta 18.12.2017.
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä