Kanta-alueen uutisia

Dan Wangin teeseremonia toimii porttina mittaamattomille Kiinan markkinoille – "Se on kuin saunakulttuuri täällä Suomessa"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 29 - 07:22

Teehuoneen pöydässä kiiltää jaden värinen teepannu, sen vieressä on erilaisia teekuppeja.

Värikkään sinisessä juhla-asussa odottava Dan Wang on valmistellut pöydän kiinalaista teeseremoniaa varten. Tarjolla on hyvin arvokasta, kaksikymmentä vuotta vanhaa puerh-teetä.

"Nǐ hǎo!", tervehdin häntä juuri opettelemallani lauseella, saan ystävällisen hymyn ja vastauksen. Sen sisältö jää hieman epäselväksi, mutta silti koen olevani enemmän kuin tervetullut.

– Kiinassa teeseremonia on hyvin suosittu tapa tutustua uusiin ystäviin ja liikekumppaneihin. Se on vähän niin kuin saunakulttuuri täällä Suomessa, sopimuksia solmitaan myös saunassa, Dan naurahtaa.

Tarjolla on teetä ja kuppeja oman valinnan mukaan.Juha Hintsala / Yle Pekingistä Pudasjärvelle

Kahdeksan vuotta sitten Dan Wang muutti aviomiehensä kanssa kuhisevasta metropolista Suomen Pudasjärvelle. Kiinan pääkaupungissa asuessaan pariskunta oli tutustunut suomalaisiin liikemiehiin ja siellä he auttoivat muun muassa pudasjärveläisen Profin Oy:n Pekingin toimiston perustamisessa.

Alku oli vaikeaa, mutta päätin, etten antaisi periksi. Dan Wang

Wangien käsitys pohjoisesta maasta ja sen asukkaista muodostui lähinnä suomalaisyritysten työntekijöiden kautta. Kun pariskunta päätti kahdeksan vuotta sitten muuttaa tuhansien järvien maahan, kaikki ei sujunutkaan aivan odotetulla tavalla.

– Kulttuurierot olivat yllättävän suuria, ihmiset olivat pidättyväisempiä kuin luulimme ja kielimuuri oli korkea. Kaipasimme myös aitoa kiinalaista ruokaa, sitä ei täältä saanut. Alku oli vaikeaa, mutta päätin, etten antaisi periksi, Dan sanoo.

Nyt Dan Wang asuu perheineen Oulussa ja hän ensimmäinen ulkomaalaistaustainen jäsen Oulun yrittäjien hallituksessa. Kauppahallin vilinässä mukana pyörii myös pariskunnan kolmevuotias, Oulussa syntynyt Lilja-tyttö.

– Täällä touhutessaan Lilja oppii suomen kieltä ja suomalaisia tapoja. Samalla me tutustumme uusiin ihmisiin, ja voimme vaihtaa ajatuksia, Dan kertoo.

Wangien perhe: Dan, Lilja ja DuJuha Hintsala / Yle Perinteiset elämäntavat kunniassa

Maittemme välisen kaupankäynnin lisäksi Dan haluaa edistää myös terveellisiä elämäntapoja. Hänen mukaansa Kiinassa ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota omaan terveyteensä kuin meillä. Perinteistä kiinalaista terveystietoa voidaan soveltaa moniin sairauksiin, ja ennen kaikkea niiden ennaltaehkäisyyn.

– Tuntuu, että kiinalaiset naiset pitävät terveydestään parempaa huolta kuin suomalaiset kanssasisarensa. Teemme paljon sen eteen, että voisimme välttää jo ennalta mahdolliset sairaudet. Terveellisellä, kasviksia sisältävällä ruokavaliolla on siihen suuri vaikutus.

Kiinalaiset naiset pitävät terveydestään parempaa huolta kuin suomalaiset kanssasisarensa. Dan Wang

Ohi kulkevat kauppahallin asiakkaat vilkaisevat teeseremoniaamme, sen myötä kiireinen länsimainen elämänrytmi pysähtyy ainakin hetkeksi. Kupissa höyryävän, kaksikymmentä vuotta vanhan puerh-teen maku paranee vanhetessaan. Vuosien kypsytys antaa sille oman täyteläisen, maanläheisen makunsa.

– Se on erittäin arvokasta ja sitä pitää maistaa kuin punaviiniä. Jokaisen suomalaisen yrittäjän tulisi hallita teeseremonia ja sen tuomat hyödyt Kiinan markkinoille suunnattaessa. Ihmisten on hyvä tutustua toisiinsa, Dan opastaa.

Shanghai on Kiinan suurin kaupunki, sen väkiluku ylittää 25 miljoonaa.Joonas Santala Kolme neuvoa Kiinaan aikovalle

Wangien hyvät kontaktit Kiinaan ovat säilyneet. Esimerkiksi Kiinan presidentin Suomen vierailun taustajoukoissa mukana oli Danin serkku. Toimivat suhteet ovat elintärkeitä, kun kauppaa tehdään. Muualla menestyminen ei takaa automaattisesti menestystä Kiinassa.

Dan Wang korostaa, että pärjätäkseen on syytä ottaa huomioon kolme asiaa.

– Ensinnäkin täytyy olla valmis ja toimiva suunnitelma. Lisäksi pitää löytää luotettava ja pätevä liikekumppani, joka ymmärtää Kiinan monimutkaisia markkinoita. Sosiaalisten verkostojen merkitys on erittäin tärkeä, se avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Se on sisu. Myös meillä kiinalaisilla on paljon sisua. Dan Wang

Hyvien suhteiden luomiseksi ja kaupankäyntiä edistääkseen Wangilla on konsulttiyhtiöt, Finland Center of International Exchange FCIE ja BID Consulting Group.

– Pienen tyttäreni vuoksi yritysten toiminta on ollut hiljaisempaa, mutta oman teehuoneemme kautta olemme tutustuneet paremmin suomalaisiin. Mieheni Du on parhaillaan suomen kielen kurssilla. Kuten kiinan kielessä, myös suomen kielessä on omat haasteensa, Dan sanoo englanniksi.

Dan (Danni) tarkistaa yrityksiensä tietoja.Juha Hintsala / Yle Sisu yhdistää suomalaisia ja kiinalaisia

Yksi suomalaisyritysten perusvirheistä on lähestyä kiinalaisia kumppaneitaan sähköpostitse. Pelkät sähköpostiviestit eivät tuo toivottua tulosta, tärkeät asiat kannattaa hoitaa aina kasvotusten.

Kiinalaisten ja suomalaisten ajattelutavoista löytyy isoja eroja. Vaikka erot tuntuvat suurilta, yhteisiä tekijöitäkin löytyy.

– Se on totta, se on sisu. Myös meillä kiinalaisilla on paljon sisua, Dan sanoo.

Vilkaisen kelloa, takana on muutaman tunnin rupattelu Dannin kanssa. Tunnen oppineeni jotain uutta ja tärkeää. Uusiin ihmisiin ja ja kulttuureihin kannattaa tutustua kasvotusten, ajan kanssa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Oulun klooritehtaalla vetyräjähdys – ei henkilövahinkoja

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 28 - 11:54
Yle Uutisgrafiikka

Tilanne Oulun Nuottasaaressa sijaitsevalla Akzo Nobel Finland Oy:n klooritehtaalla on ohi ja pelastuslaitoksen yksiköt ovat poistuneet paikalta.

Tehtaalla tapahtui perjantaina klo 12 maissa vetyräjähdys yhdessä reaktoritorneista. Räjähdyksen seurauksena tehdasalueelle valui niin kutsuttua prosessinestettä, josta vapautui alueelle klooria.

– Saimme ohjattua prosessinesteen säiliöihin ja altaaseen. Sen verran neste höyrysi, että joudumme laimentamaan sitä vedellä. Klooripitoisuuksia ei enää ole tehdasalueen ulkopuolella. Halliin, johon nestettä valui, puhdistus jää tehtaan vastuulle. He itse omilla välineillään neutralisoivat jäljelle jääneen nesteen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomestari Arssi Heiskanen kertoo ja jatkaa,

– Onnettomuuden syystä ei ole vielä tietoa. Tehtaan johto tutkii ja raportoi Tukesin kanssa mahdollisesta syystä myöhemmin.

Räjähdys ei aiheuttanut vaaraa tehdasalueen ulkopuolelle. Onnettomuudessa ei ole loukkaantunut ihmisiä.

Klo 15:49 lisätty palomestarin kommentit tapahtuneesta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kuuluuko valkosipuli juustoleipään? Perinneherkun salaisuus on oikea rakenne

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 28 - 11:34
Mistä on kyse?
  • Juustoleipä tai leipäjuusto on maidosta, juustojuoksuttimesta ja suolasta paistamalla valmistettu perinneruoka, jonka nimi on eri maakunnasta riippuen.
  • Sen valmistamisessa tärkeintä on saada aikaiseksi oikeanlainen massa ja olla tarkka paistamisen kanssa.
  • Ennen se oli juhlaherkku, jota vietiin esimerkkiksi varpajaiskahveille. Nykyään sitä saatetaan varioida arkipöytään esimerkiksi erilaisilla yrteillä tai valkosipulilla.

Pehmeää ja sopivan suolaista, kirpeät lakat maustavat ja värittävät makua. Kun sulkee silmänsä, voi tuntea avotulen lämmön ja palata vuosikymmenten taakse.

Tuli lämmitti juustoleivän paistajaa, paikkaa tulen ääressä sai vaihtaa vähän väliä. Varovainen piti olla myös itse paistoksen kanssa. Juustoleipää pyöriteltiin koko ajan puulautasen päällä. Niin siihen saatiin aikaan tasaisesti tummia pisteitä.

Liian kuumalla paistaessa juustoleipään tuli poltetun maku. Jos lämpötila oli liian matala, juustoleipää piti paistaa kauan ja heraa valui liikaa pois. Juustoleivästä tuli kuiva. Jo ensimmäinen puraisu kertoi, onnistuiko paistaminen.

– Narske kertoo, että se on liian kuiva, tietää juustoleipiä tänä päivänäkin tekevä sotkamolainen Mirja Kyllönen.

Massasta tehdään lautaselle paistoalustan kokoisia juustoleipiä ja annetaan tekeytyä vielä puoli tuntia. Sotkamolainen Mirja Kyllönen on tehnyt juustoleipiä parinkymmenen vuoden ajan.Kimmo Hiltunen / Yle

Kyllönen on eräs juustoleivän perinteistä tekotapaa vaaliva. Vaikka 1920-luvun maalaistaloista lähteneen perinneherkun arvostuksen voisi luulla hiipuneen vuosien saatossa, on sillä yhä paikkansa suomalaisessa ruokapöydässä.

– Voisi sanoa, että vuosi sitten heräsi leipäjuustonteko kursseilla. Siitä tehtiin myös vähän erilaisia variaatioita, lisättiin esimerkiksi yrttejä tai valkosipulia, kertoo Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntija Seija Varila.

– Sanoisin, että tekotaito on noussut uuteen kukoistukseen paitsi pienjuustoloiden ja lähiruokaa kohtaan nousseen kiinnostuksen ansiosta, mutta myös ihan kotikokkien tekemänä, pohtii puolestaan tutkija Tiina Kiiskinen hotelli- ja ravintolamuseosta.

Juustoleivät paistetaan perinteisesti avotulella. Leivinuunissa paistamisessa Mirja Kyllönen käyttää koivusta tehtyä paistoalustaa. Urat pitävät massan paikallaan paistettaessa. Kimmo Hiltunen / Yle

Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten juustoleipäkurssejakin vetävä ja juustoleipää myyntiin saakka tekevä Mirja Kyllönen on puolestaan huomannut ihan käytännön tasolla nuorten kiinnostuksen juustoleivän tekoon.

– Katsovat kiinnostuneena, että miten tehdään ja miten paljon maitoa menee. Nuorille on vähän yllätys, että maitoa menee niin paljon, 6–7 litraa kokonaiseen juustoleipään, Kyllönen kertoo.

Rakenne paljastaa aloittelijan

Kiinnostusta juustoleipään on, mutta ei välttämättä osaamista sen tekoon. Kyseessä on kuitenkin yksinkertainen perinneherkku, jonka teon jokainen oppii, kunhan opettelee muutaman niksin.

Ensimmäinen niksi liittyy oikeanlämpöiseen maitoon. Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi, 35–36-asteiseksi, lisätään suola ja juustojuoksutin ja annetaan seistä lämpimässä 30–45 minuuttia.

– Minä teen ihan oman karjan tilamaidosta. Tankkimaidostahan se otetaan, kun ei enää ole yksittäisiä lehmiä. Ennen juustoleipä tehtiin valkuaispitoisesta maidosta, Kyllönen kertoo.

– Luulen, että kaupan täysmaidostakin voi tehdä, en ole kyllä koskaan kokeillut, Kyllönen jatkaa.

Juustoleipä syntyy maidosta, juustojuoksuttimesta ja suolasta. Massan annetaan tekeytyä reilu puoli tuntia, minkä jälkeen aletaan erottaa heraa massasta. Kuvassa heraa irrottamassa Maa- ja kotitalousnaisten kurssilla Raija Kauppinen.Kimmo Hiltunen / Yle

Vaaditun ajan kuluttua aletaan erottaa heraa massasta.

– Sitten alan hämmentää massaa, rikkomaan sitä hiljalleen. Teen ristiä, ruudukoita päälle, niin että massa alkaa painua alemmas ja hera nousee pintaan, Kyllönen kertoo.

Massaa ja heraa nostellaan siivilään ja irrotellaan vähitellen. Kun massa on sopivan pehmeää, nostetaan sitä siivilän kanssa lautaselle paistolastan kokoisesti.

Apella on tapana vieläkin kysyä, että teetkö juustoleivän ja lähdetkö ristiäisiin. Mirja Kyllönen

Massan rakenne on se, josta tunnistaa aloittelijan. Rakenne on ratkaisevassa asemassa juustoleivän onnistumisessa.

– Massa ei saa olla liian kovaa eikä liian raejuustotyyppistä. Jos on liian rakeinen, juustosta tulee liian kova. Jos massa on liian pehmeää, viilintapaista, se valuu paistaessa uuniin, Kyllönen tietää.

Jos tuntuu, että massa ei pysy paistoalustalla, voi apuna käyttää suodatinpaperia. Kimmo Hiltunen / Yle

Massa saa valua lautasella vielä puoli tuntia, minkä jälkeen se paistetaan. Perinteisesti juustoleipä on tehty avotulella, mutta moni kotikokki paistaa sen nykyään tavallisessa uunissa grillivastuksilla. Kyllönen paistaa omansa leivinuunissa.

– Jotkut paistavat kaasutöhöllä, mutta eihän siitä samanlainen tule sillä keinoin tai grillivastuksilla. Olen joskus uunissa kokeillut tehdä, mutta ei siitä tule oikeanlainen, Kyllönen kertoo.

Tavallisen uunin ongelma juustoleipää tehdessä on Kyllösen mukaan liian matala lämpö. Tällöin juustoleipä ei pääse kunnolla paistumaan ja siitä tulee liian kuiva.

Avotulella paistaessa on oltava tarkka sen kanssa, että juustoleipään ei tule poltetun maku ja se saa tasaisesti päälle mustia paistopilkkuja.

Kumpi on ensin: leipä vai juusto?

Leipäjuuston tai juustoleivän historia vie erityisesti Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelle. Vaikka kyse on samasta tuotteesta, nimitetään sitä alueesta riippuen vähän eri tavalla. Perinteisesti Itä-Suomessa käytetään nimitystä juustoleipä ja Länsi-Suomessa leipäjuusto.

– Jos ihminen sanoo, että leipäjuusto, tietää heti henkilöstä, että hän on muualta kotoisin, ei ole kainuulainen, Mirja Kyllönen huomauttaa.

Juustoleipä vai leipäjuusto? Perinneherkku tunnetaan Kainuussa juustoleipänä ja sitä käytetään nimenomaan kahvileipänä. Kimmo Hiltunen / Yle

Juustoleipää on käytettä Kainuussa lähes leivän tapaan, mutta nimenomaan kahvileipänä. Siksipä sitä kutsutaankin juustoleiväksi, eikä leipäjuustoksi kuten monella muulla seudulla. Kainuussa saatetaan tästä syystä myös sanoa juustoleivän tekoa leipomiseksi.

– Puolestaan Keski-Pohjanmaalla Kaustisilla juustoleipää laitetaan pääruokaan perunan sijaan. Juustopaisti on perinneruoka, johon tulee vain lihaa, nautaa ja sikaa, ennen on laitettu lammastakin. Siinä on tavallaan perunan tilalla leipäjuusto. Ja sitä syödään lusikalla, Seija Varila kertoo.

Ei se aina ole onnistunut. Mirja Kyllönen

Juustopaistiin tulee juustoa saman lähes saman verran kuin lihaa ja kokonaisuus höystetään kermalla.

Ennen juustoleivän ja leipäjuuston on erottanut toisistaan rakenne. Juustoleipä on paistettu kokonaan läpi, mutta leipäjuusto on paistettu vain pinnalta niin, että sen sisusta on jäänyt pehmeäksi. Nykyään eroja rakenteessa on vähemmän.

Teetkö leipäjuuston ja lähetkö ristiäisiin?

Juustoleipä oli ennen juhlaruokaa ja sitä saatettiin antaa ammattimiesten palkaksi. Esimerkiksi taitavalle sepälle saattoi kertyä ”sepinjuustoja” viemiseksi kotiin. Sitä saatettiin viedä myös tuliaisiksi taloon, johon oli syntynyt lapsi ja jossa juotiin varpajaiskahvit.

– Apella on tapana vieläkin kysyä, että teetkö juustoleivän ja lähdetkö ristiäisiin, Kyllönen kertoo.

Ennen juustoleipä oli juhlaherkku, jota esimerkiksi vietiin tuliaisiksi taloon, johon oli syntynyt vauva. Juustoleipiä annettiin myös palkaksi ammattimiehille. Kimmo Hiltunen / Yle

Kyllönen tekeekin juustoleipää tänä päivänä paljon myyntiin erilaisiin juhliin.

Kyllöselle itselleen juustoleivän teko on tuttua parinkymmenen vuoden ajalta. Lapsuudessa äiti teki sitä kotona, ja anopin kautta juustoleivän tekotapa on myös tullut vuosien aikana tutuksi, mutta varsinainen tekotaito on tullut käytännön kautta.

– Opettelin tekemään alussa hyvällä ja huonolla menestyksellä. Ei se aina ole onnistunut. Sitten alkoi oppia miten tehdä, että siihen tulee oikeanlainen rakenne ja osasi oikeassa lämpötilassa paistaa.

Lue lisää

Juustoleipä vai leipäjuusto? Nimiriita riepoo perinneherkun ystäviä

Kainuulaiset makaavat superluksuksen päällä

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Opiskelijat mukana koulu-uhkaharjoituksessa – osalla tunteet olivat herkässä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 28 - 11:03

Kokkolan ammattiopiston hyvinvointikampuksella järjestettyyn varautumisharjoitukseen osallistuivat oppilaitoksen kanssa rajavartiosto, taktinen ensihoito ja poliisi. Aluksi suunnitteilla oli pienempi harjoitus, mutta isommasta ymmärrettiin saatavan isommat hyödytkin. Strategia ja taktiikat oli pohdittu yhdessä koulun henkilökunnan kanssa.

Poliisille metodi oli uusi: yleensä poliisi harjoittelee tyhjissä kouluissa, nyt paikalla oli 150 opiskelijaa, valtaosa lähihoitajaopiskelijoita.

– Se luo autenttisen tilanteen ja laittaa huomioimaan asioita harjoituksessa eri tavalla kuin että oppilaat kuviteltaisiin paikalle, sanoo ylikomisario Erkki Kerola Pohjanmaan poliisista.

Hän muistuttaa, että konseptia on kuitenkin muunneltava sen mukaan, minkä ikäisiä opiskelijoita oppilaitoksessa on.

Opiskelijoiden läsnäolo vaikutti myös harjoituksen suunnitteluun, turvallisuusnäkökulmien tarkkaan pohtimiseen ja harjoituksesta etukäteen kertomiseen. Oppilaille kerrottiin Wilman kautta ja tekstiviestitse, alaikäisten oppilaiden vanhemmat saivat asiasta myös tiedon ennakkoon.

Aivan kaikki eivät olleet viestiä lukeneet. Joidenkin tunnelataus oli niin vahva, että harjoituksen aikana nähtiin itkuakin. Opiskelijoille pidettiin harjoituksesta jälkipuinti.

Se luo autenttisen tilanteen ja laittaa huomioimaan asioita harjoituksessa eri tavalla kuin että oppilaat kuviteltaisiin paikalle. Ylikomisario Erkki Kerola

Harjoituksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen mitään yksityiskohtia. Kyseessä oli kuitenkin väkivaltaista käyttäytymistä sisältävä tilanne.

Kampuksen turvallisuusvastaava, toimialapäällikkö Tarja Kähäri-Wiik kuulutti harjoituksesta sen alkaessa keskusradion kautta ja kehotti kaikkia suojautumaan tilaan, jossa olivat. Sen jälkeen opettajat ottivat vastuun, eikä tilaan päästetty ketään – ei edes luennoimaan pyrkineitä turvallisuusalan opiskelijoita.

– Siitähän tässä on pitkälti kyse: että kun on hyvät ohjeet, niiden perusteella toimitaan ja niissä pysytään, sanoo ylikomisario Erkki Kerola.

Opiskelijoita oli harjoituksessa myös potilaan roolissa. He pitivät sitä erittäin hyödyllisenä ja kiinnittivät huomiota ensihoidon ripeyteen ja aitouteen harjoittelutilanteessa. Ensihoitopäällikkö Oscar Hagströmin mukaan harjoitus osoitti, että mitä nopeammin ja lähempänä hoito voidaan järjestää, sitä paremmat ovat tulokset.

Turvallisuusvastaava Tarja Kähäri-Wiik sanoo harjoituksen konkretisoineen tapahtumien kulkua:

– Tässä ymmärsi koko prosessin: miten tilanne etenee siihen saakka, että esimerkiksi haavoittunut saadaan hoitoon saakka. Se on valtavan hienoa työtä, mitä viranomaiset eteemme tekevät.

Poliisin varautumista uhkatilanteisiin on lisännyt viime syksynä paljastanut koulusurman suunnittelu Kokkolassa. Nuori nainen suunnitteli kymmenien oppilaiden surmaamista Kiviniityn koulussa. Aikeet kuitenkin paljastuivat ja nainen määrättiin pakkohoitoon.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Radikalisoituminen ei ole maahanmuuttajien yksinoikeus – suomalainenkin hyppii tarvittaessa seinille

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 27 - 20:18

– Kyllä suomalainenkin alkaa hyppiä seinille, jos joutuu olemaan neljän seinän sisällä riittävän pitkään. Radikalisoituminen ei ole verrannollinen kansallisuuteen tai uskontoon, sanoo raahelainen opettaja ja insinööri Lasse Mikkola.

Muun muassa maahan muuttaneita aikuisopiskelijoita vuosia opettanut Mikkola sanoo, että maahanmuuttajien, pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden kotouttamista pitää tehostaa. Näin ehkäistään Mikkolan mielestä helpolla tavalla maahan muuttaneiden keskuudessa mahdollisesti kytevää radikalisoitumista.

– Maahanmuuttajien asiat pitäisi käsitellä nykyistä paljon nopeammin. Siitä hyötyisi sekä muuttaja että Suomen yhteiskunta. Erityisen tärkeää maahan muuttaneiden keskuudessa on kielen oppiminen. Kielen he oppivat töissä tai koulutuksessa huomattavasti paremmin, kuin biljardipöydän äärellä keskenään.

– Jos ihmisellä on katto pään päällä ja ruokaa, silloin kaikki on hyvin.

Ei pakolaisongelmaa hoideta niin, että maahan tullaan, asetutaan johonkin ja sen jälkeen heidät unohdetaan sinne jonnekin. Lasse Mikkola

Perussuomalaisten listoilta varavaltuutetuksi Raahen kaupunginvaltuustoon yltänyt Mikkola muistuttaa, että suomalaisetkin ovat lähteneet takavuosina ulkomaille sankoin joukoin ilman kohdemaan kielitaitoa.

– Mutta olemme sopeutuneet vieraaseen yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta, Mikkola toteaa.

– Ei pakolaisongelmaa hoideta niin, että maahan tullaan, asetutaan johonkin ja sen jälkeen heidät unohdetaan sinne jonnekin, Mikkola puuskahtaa.

Lasse Mikkola on käynyt Syyrian Aleppossa useasti. Rauhanturvaajana Syyriassa työskennellyt raahelainen sanoo vierailleensa maisemassa, jota on viime kuukausina moukaroitu pommein maan tasalle.

Turvaa sotaa käyvistä maista hakevat Mikkola ottaa avosylin turvaan Suomeen.

– On päivänselvä asia, että jos on sotatila missä päin maailmaa tahansa, sodasta kärsiviä ihmisiä pitää auttaa. Auttaa pitää varsinkin puolustuskyvyttömiä naisia, lapsia ja vanhuksia. Auttaminen kuuluu inhimillisyyteen, Mikkola sanoo.

Lasse Mikkola osallistui Yle Oulun A-teemaklubin keskusteluun terrorismista tänään Valkean kesäkadulla.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pingviinin näköisellä ruokilla menee lujaa – Suomen pohjoisin yhdyskunta kärsii jo asuntopulasta

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 27 - 17:52

Taivaalla alkaa käydä vilske kun vene lähestyy Törön ruokkisaarta. Äänentasokin on melkoinen. Taivaalla on ruokkien lisäksi harmaalokkeja.

Myös yksittäisiä tukkakoskelon pesiä löytyy. Aikaisemmin saarella pesivät myös selkälokki ja räyskä, mutta ne ovat vaihtaneet maisemaa. Perämeren ruokkikanta on runsastumassa.

Lintu muistuttaa paljon pingviiniä, mutta osaa lentää.

Törön ruokit on viimeksi virallisesti laskettu vuonna 2014. Silloin Pohjois-Pohjanmaan ELY:n laskennassa niitä oli 179 paria. Kanta on edelleen kasvamaan päin.

Lintujen asuntopula

Suomen pohjoisin ruokkiyhdyskunta Krunnien saariston Törön saarella kärsii itse asiassa asuntopulasta. Normaalisti ruokki sijoittaa munansa piiloon suuren kiven alle mutta se ei Töröllä ole enää ollut mahdollista vuosiin.

Ruokit ovatkin leviämässä Töröstä myös laajemmalle.

Ruokkikanta väheni ankarien talvien, munankeruun ja metsästyksen takia 1900-luvulla. Nyt laji on pikkuhiljaa palaamassa takaisin. Sami Timonen

– Ruokithan pesivät mielellään suurten kivipulterien alla ja hyvinkin hankalissa paikoissa. Vielä 1990-luvun alussa kun olin täällä Unto Järvisen ja Erkki Reinilän kanssa, oli harvinaista että pesät ovat näkyvissä. Tässä pienellä alalla on kolme munapesää paljaan taivaan alla. Varmaan on käynyt niin että hyviä kivenkoloja ei tälle runsastuneella ruokkikannalle enää ole, pohtii oululainen eläkkeellä oleva lääkäri ja luontokuvaaja Elja Herva.

Haastava rengastettava

Sosiaalisen ruokin odotetaan leviävän myös entisille asuinsijoilleen Haukiputaan ja Simon saaristoon.

– Ruokkikanta väheni ankarien talvien, munankeruun ja metsästyksen takia 1900-luvulla. Nyt laji on pikkuhiljaa palaamassa takaisin sinne, missä se ennen vainoa oli vakiintunut elämään, arvioi tutkija Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ELY:sta.

Ruokki on haastava rengastettava, sillä linnut munivat eri aikoihin. Eri aikoihin kuoriutuvat poikaset lähtevät aika pian vanhempiensa kanssa muuttomatkalle uimalla.

Ammoniakin hajuinen pesimäluoto vaihtui toiseen muutama vuosi sitten, mutta jälkensä merimetso maisemaan jättää. Kyösti Juola

Yhden poikasen kesässä tekevien ruokkiparien menestys on ollut huikea.

– Näkyvissä oleva ruokin pesä on kuitenkin altis vaikkapa lähimmän naapurin harmaalokin ryöstelylle. Ehkä tämä osaltaan ohjaa sosiaalista lintua levittäytymään myös muualle, Herva miettii.

Perämeren pohjoisimpien ruokki-, riskilä- ja räyskäyhdyskuntien ohella Krunneilla on pohjoisen Perämeren ainoa merimetsoyhdyskunta.

Merimetson sillanpääasema

Ulkokrunnin pohjoispuolella sijaitsevan Pohjanleton karit ovat olleet merimetsojen valtakuntaa vuodesta 2000. Pohjanletto on merimetsojen sillanpääasema Perämerellä. Pohjanletossa harvinaisia lintuyhdyskuntia.

Saariston pohjoisin saari on Ulkrunnin pohjoispuolella sijaitseva Pohjanletto. Ensimmäiset pesinnät havaittiin 2000-luvun alkupuolella, ja kesällä 2009 luodolla pesi 240 paria. Sittemmin parien määrä on vaihdellut parinsadan molemmin puolin. Viimeisimmässä virallisessa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n tekemässä laskennassa pareja oli 110.

Merimetsojen miehittämän pohjoisimman Pohjanleton saaren karin olemus on aistit avaava.

– Ammoniakin hajuinen pesimäluoto vaihtui toiseen muutama vuosi sitten, mutta jälkensä merimetso maisemaan jättää, toteaa Krunnien suojelualueen nykyinen vartija Kyösti Juola.

Hän ei pistä pahakseen, vaikka merikotka onkin oppinut verottamaan myös merimetsokantaa.

Venytetty kuikka

Merimetso on esihistoriallisen näköinen otus metsässä elävän metson tapaan. Se muistuttaa kolmatta esihistoriallisen näköistä lintua kuikkaa. Sen on sanottukin olevan ikään kuin venytetty kuikka.

Aiemminkin merimetso on Suomessa pesinyt. Turun akatemian tutkielmissa 1700-luvulta merimetson mainitaan pesineen Suomen lounaissaaristossa. Jo myöhäiskivikautisilta asuinpaikoilta Suomesta on löydetty merimetson luujäännöksiä.

Tuntemieni kalastajien mukaan merimetsot eivät mitään suurta haittaa heille aiheuta. Elja Herva

Suuren merimetsokolonian haju on varsinkin tuulen alapuolella vaikuttava. Itse linnut ovat mainettaan ja ulkomuotoaan vaarattomampia. Tutkimusten mukaan merimetso ei mitenkään uhkaa kalakantoja, koska keskittyy pyytämään pientä kalastajille kelpaamatonta kalaa.

– Tuntemieni kalastajien mukaan merimetsot eivät mitään suurta haittaa heille aiheuta, toteaa Herva.

Esteettisten syiden, kuten hajun, ulosteiden ja helvetin esikartanosta karannutta muistuttavan ulkonäkönsä takia merimetsosta eivät kaikki kuitenkaan tykkää.

Merimetsot rantautuvat parinsadan vuoden tauon jälkeen Krunneille 2000-luvun alussa.Yle / Timo Sipola
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Lapsen suru on yhtä tärkeä kuin aikuisen" – Kuoleman käsitteleminen auttaa selviämään myöhemmistä vastoinkäymisistä

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 27 - 16:16
Mistä on kyse?
  • Lapsen kokema suru on tärkeä käsitellä, se voi auttaa häntä myöhemmin selviytymään vastoinkäymisistä
  • Lapsi ei välttämättä osaa kertoa surustaan sanoilla. Toiminnallisuus auttaa ilmaisemaan tunteita
  • Apua ja vertaistukea voi saada erilaisista sururyhmistä
  • Vertaistuki auttaa ymmärtämään, että on muitakin on samassa tilanteessa

Lapsen surun käsitteleminen kannattaa, sillä se auttaa häntä selviämään elämässään myöhemmin kohtaamistaan menetyksistä. Surun käsitteleminen voi myös nopeuttaa siitä toipumista. Näin uskoo vuosia lasten sururyhmiä vetänyt diakonissa Satu Similä Ylivieskan Seurakunnasta.

– Jos lasta auttaa asioiden läpikäymisessä, se luo pohjaa elämän matkalle myöhemminkin. Kun eteen tulee luopumisia ja menetyksiä, on kuitenkin yksi kokemus pohjalla.

Similän mukaan ensisijaisesti lapsen surussa voivat auttaa hänen läheisensä. Surusta ja kuolemasta puhuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian asian tapahtumisesta.

– Surusta kertominen on tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsi pitäisi ottaa surun ja asioiden käsittelyyn mukaan niin alusta kuin mahdollista. On tärkeää, että lapselle tulee tunne, että hän on turvassa ja elämä jatkuu.

Lapsen surulla on monet kasvot

Lapsen suru voi näyttäytyä monella tavalla. Osa vetäytyy syrjään, toiset ovat rauhattomia. Similän mukaan lapsi voi toimia hyvinkin normaalisti, eikä välttämättä reagoi muutokseen. Yhtäkkiä voi kuitenkin tulla pahanolontunne ja se purkautuu itkuna, suruna ja kiukkuna.

– Lapsen surua on monesti kuvattu, että se etenee hyppäyksittäin. Myös lapsen luonne ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten lapsi näyttää tunteitaan.

Monesti lapsi saattaa ajatella, että on yksin asian kanssa ja kellään muulla ei ole tällaista tilannetta. Satu Similä

Myös lapselle surusta yli pääseminen vie aikaa. Similän mukaan ensimmäiset pari vuotta ovat yleensä haasteellisimmat.

– Vie aikaa, että lapsi oppii ymmärtämään, että arki jatkuu entisellään, vaikka muutos on tapahtunut. Sekin vaikuttaa, että minkä verran sitä apua on saanut, että missä tahdissa niitä asioita pystyy käsittelemään.

Sururyhmästä saa vertaistukea

Yksi tapa käsitellä lapsen surua on osallistua erilaisiin sururyhmiin. Lasten sururyhmiä on järjestetty Suomessa vuosituhannen vaihteesta asti. Myös Ylivieskassa sururyhmä on toiminut jo vuosia. Similä uskoo, että ryhmiä alettiin perustaa, kun huomattiin, että myös lapset tarvitsevat apua surun käsittelemiseen.

Vuosien myötä on huomattu, että toiminnallisuus on lapsen tapa käsitellä surua. Satu Similä

– On alettu enemmän ymmärtää lapsen surua, että se on yhtä tärkeä kuin aikuisen surukin. Myös lapsi tarvitsee apua suruntunteiden käsittelemiseen ja siihen muutokseen, minkä läheisen ihmisen kuolema perheeseen tai ihmissuhteisiin aiheuttaa.

Sururyhmät tarjoavat lapsille keinoja sanottaa tunteitaan. Myös vertaistuen saaminen on havaittu tärkeäksi. Sillä on rohkaiseva vaikutus, että muillakin on samankaltaisia kokemuksia, Similä sanoo.

– Monesti lapsi saattaa ajatella, että on yksin asian kanssa ja kellään muulla ei ole tällaista tilannetta. Siinä mielessä ryhmä tarjoaa näkökulmaa siihen, että muillakin perheillä on samanlaisia kokemuksia ja lapsilla samanlaisia tunteita.

Asioita käsitellään lasten ehdoilla

Akuuttiin tilanteeseen sururyhmistä ei välttämättä ole apua, sillä silloin lapsi ei ehkä ole vielä valmis käsittelemään asioita ryhmissä. Similän mukaan hyvä aika osallistua ryhmään on puoli vuotta tai vuosi läheisen menettämisen jälkeen.

Lasten sururyhmissä asioita käsitellään lasten ehdoilla ja heille ominaisilla tavoilla.

Vanhemmilta on tullut myönteistä palautetta, että ryhmän vaikutus näkyy lapsen käyttäytymisessä. Koulussa ja kotona oleminen on rauhoittunut. Satu Similä

– Vuosien myötä on huomattu, että toiminnallisuus on lapsen tapa käsitellä surua. Kaikille asioille ei löydy sanoja, niitä on toiminnan kautta hyvä elää todeksi ja harjoitella taitoja. Siinä on piirtämistä ja maalaamista ja satujen lukemista, tarinoita, musiikkia, rentoutumista, tapoja mitkä lapsi hyväksyy.

Ylivieskassa sururyhmistä on saatu hyviä kokemuksia. Similän mukaan aluksi ujot ja arat lapset rohkaistuvat ajan mittaan ja kuolemasta pystytään avautumaan. Myös vanhemmat ovat nähneet toiminnan hyödyt.

– Vanhemmilta on tullut myönteistä palautetta, että ryhmän vaikutus näkyy lapsen käyttäytymisessä. Koulussa ja kotona oleminen on rauhoittunut.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Surkea ajokeli haittaa liikennettä Keski-Pohjanmaalla – rekka ja henkilöauto törmäsivät lumisohjoisella tiellä Kälviällä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 27 - 09:47

Täysperävaunullinen rekka ja henkilöauto törmäsivät valtatie 8:lla Kokkolan Kälviällä torstaina aamukahdeksan jälkeen. Henkilöauton kuljettaja irrotettiin ajoneuvosta. Hänet toimitettiin sairaalahoitoon. Rekan kuljettaja selvisi vammoitta.

Poliisin mukaan henkilöautossa oli alla moitteettomat talvirenkaat.

Onnettomuus tapahtui suoralla tieosuudella Kajaanintien risteyksestä noin kilometrin verran pohjoisen suuntaan. Tie oli suljettu liikenteeltä onnettomuuden takia noin kahden ja puolen tunnin ajan.

Ajokeli on poikkeuksellisten lumisateiden vuoksi erittäin huono koko Keski-Pohjanmaalla. Teille on kerääntynyt runsaasti lumisohjoa. Poliisin mukaan aamuliikenteessä on sattunut alueella useita ulosajoja.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsästäjien rauhoitusajatuksesta syntyi sukupuuton uhkaamien lintujen menestystarina – hanhet saivat luodoille ikioman puutarhan

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 27 - 09:43

Perämerellä parikymmentä kilometriä Iin edustalla sijaitsevasta Krunnien saariryhmästä on vuosikymmenien suojelun tuloksena tullut merihanhien turvakoti ja laajalle vaikuttava lintupankki.

.

– Suojelun tärkeimmät syyt, kuten merihanhi ja ruokki ovat monikymmenkertaistuneet. Uusia lajeja on muun muassa merimetso, josta ei tuntemieni kalastajien mukaan ole heille mitään suurta vihollista tullut, sanoo oululainen eläkkeellä oleva lääkäri ja luontokuvaaja Elja Herva.

Lähes koskematonta meriluontoa

Ennen sotia alueella metsästelleiden oululaisten napamiesten aloitteesta suojeltu keskikesän Ulkokrunni monine lintulajeineen ja erikoisine kasveineen on mieleenpainuva kokemus. Täällä taivas on avara, meri voimakkaasti läsnä eikä linnunäänistä tule loppua. Ollaan niin lähellä koskematonta meriluontoa kuin mahdollista.

Yritysjohtajien ja virkamiesten perustama säätiö rauhoitti Krunnien saariryhmän vuonna 1937. Alueen vartiointi alkoi seuraavana vuonna. Säätiö halusi metsästämilleen linnuille suojelualueen.

Sellainen siitä tulikin ja moninkertaisesti.

Asiaa hoitamaan perustettiin Maakrunni-säätiö. Firmat lahjoittivat rahaa, jolla säätiö aloitti iiläisten tilojen ulkopalstojen oston Krunneilta.

Imperiumin vastaisku

Saarilla käymään tottuneet iiläiset eivät hevillä ainutlaatuisessa saariluonnossa sijaitsevia maitaan myyneet suojeluun, vaan apuun tarvittiin valtio.

Hanhien puutarha sijaitsee lähellä vedenrajaa. Välillä vesi huuhtelee kasvustoa, välillä on kuivaa.Timo Sipola / Yle

– Se oli pitkä ja raskas prosessi. Suojelun vastustus oli pitkään voimakasta, kertoo luonnonsuojelualueen omistavan säätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 2005 - 2010 toiminut Tapio Erme.

Lopulta valtio pakkolunasti loput maat.

Pitkäksi venähtänyt asian käsittely huipentui KHO:n suojelulle myönteiseen päätökseen ja sitä seuranneeseen Oulun lääninhallituksen viralliseen rauhoituspäätökseen vuonna 1956.

Tämän jälkeen valtio lahjoitti kaikki saarilla sijainneet maansa säätiölle. Näin syntyi tiettävästi Suomen ensimmäinen laajempi yksityinen suojelualue.

Eniten hyötyivät lokkilinnut

– Rauhoituksesta ovat hyötyneet ennen kaikkea linnut. Merihanhet ja sorsalinnut ovat löytäneet hyvin rauhallisen suojelualueen. Eniten on hyötynyt herkin osa linnustoa eli ulkoluotojen lokkilinnut, arvioi Erme.

Nykyisin merkittävä osa Krunnien saariston maa- ja vesialueista kuuluu Perämeren saarten Natura 2000 -alueeseen.

Yleisön liikkuminen luonnonsuojelualueella on hyvin rajoitettua. Lintujen suojelun vuoksi kaikki rantautuminen on kiellettyä 15.7. saakka ja verkkokalastus lokakuuhun saakka. Verkkokalastuskielto on sivutuotteena säilyttänyt alueella merikutuisen harjuskannan, joka on muualta nailonverkkopyynnin myötä kadonnut.

Merihanhi rauhoitettiin ennen muuta Suomea

Vuonna 1947 merihanhi rauhoitettiin Suomessa kokonaan, mutta jo sitä ennen oli elpyminen alkanut Krunnien suojelualueen perustamisen jälkeen vuonna 1937.

Isonkivenletto oli ennen hanhien täkein sulkimissaari. Nyt siellä on hanhien puutarha.Timo Sipola / Yle

Kun suojelu alkoi, merihanhikanta oli kuihtumassa. Nykyään Krunnien pesivä kanta on 10 - 30 paria, mutta alueella sulkii vuosittain jopa 1 400 merihanhea. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että koko Suomen nykyinen pesivä kanta on 5 000 - 6 000 paria.

Iin Ulkokrunnit ja Hailuodon Isonmatalan karikot keräävät keskikesällä yhteensä yli 4 000 merihanhea sulkimaan kareille. Laji oli vielä 40-luvulla sukupuuton partaalla metsästyksen ja munien keruun takia.

Tutkimusta jo 1920-luvulla

Krunnit olivat vilkkaan luonnontieteellisen tutkimuksen kohteina jo 1920-luvulla, jolloin alueen linnustoa tutki oululaissyntyinen lintujen runsauslaskennan uranuurtaja Einari Merikallio.

Lintukannat olivat romahtaneet melko vähiin ennen rauhoitusta. Sen jälkeenkin vartiointi oli pitkään tehotonta. Varsinkin sota-aikana kaikki kelpasi syötäväksi.

Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon entinen yli-intendentti Risto A. Väisänen vertaili Einari Merikallion vuonna 1939 saamia laskentatuloksia omiinsa ja kirjoitti aiheesta perusteellisen artikkelin Suomen Luonto -lehden numeroon 4/1972.

Kantojen kasvu alkoi 1950-luvulla

Väisänen tarkasteli Krunnien kolmen parhaan lintusaaren, Törön, Raiskan ja Isonkivenleton merilinnuston pesiviä parimääriä ja havaitsi, että aluksi lintumäärät kasvoivat hitaasti. Kasvu sai merkittävästi lisävauhtia vasta vuoden 1952 jälkeen.

Väisäsen mukaan alue saavutti asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä lintukeitaista ennen kaikkea aluetta vuodesta 1953

Isonkivenletossa oli järviruovikko ennen kuin runsastunut merihanhipopulaatio söi sen pois, kertoo saarella ensimmäisen kerran vuonna 1970 kuvannut oululainen Elja Herva.Timo Sipola / Yle

kuukausikaupalla vuosittain vartioineen perämies Erkki Reinilän ansiosta. Hän toimi suojelualueen vartijana aina kuolemaansa asti vuoteen 2005. Reinilä oli myös säätiön hallituksen puheenjohtaja lähes kuolemaansa saakka.

Merihanhen turvasatama

Krunnien merkitys merihanhen vaikeimpien aikojen turvapaikkana oli aikoinaan Perämerellä suuri. Saarilla lintukuvauksen lähes 50 vuotta sitten aloittanut oululainen Elja Herva kertoo, että turvapaikoista käsin merihanhi on levinnyt myös laajemmin Perämeren rannikoille.

– Alkuvaiheessa tämä oli selvä turvapaikka merihanhelle ja se toi siemenen Liminganlahden ja Hailuodon pohjoispuolelle. Tästä se on levinnyt esimerkiksi rannikolle, jossa se taas nykyään pesii, kertoo ensimmäisen kerran vuonna 1970 Isonkivenletossa merihanhia kuvannut Herva.

Laji menestyy, vaikka se on haluttu saalis elokuussa kautensa aloittaville vesilinnun pyytäjille.

Merihanhi välttyy pääosin metsästykseltä, koska pesimättömät linnut lähtevät pian sulkasadon jälkeen etelään. Myös pesineet hanhet poikasineen starttaavat yleensä Perämereltä ennen pyyntikauden alkua.

Aikaiseen lähtöön lienee vaikuttanut myös ilmastonmuutos.

Hanhiparvien koko alkoi suurentua

Kun Herva aloitti kuvaamisen Krunneilla, sadan sulkivan merihanhen parvi oli suuri ilonaihe. Tultaessa 1990-luvulle parvet olivat jo monisatapäisiä.

– Sulkivien hanhien määrä on monikymmenkertaistunut 40 vuodessa, kuiskaa Herva, kun odottelemme kesäisenä yönä piilokojussa merellä näkemäämme hanhiparvea saapuvaksi Isonkivenlettoon.

Näissä karikoissa lasketaan heinäkuisin kerralla jopa 1 500 hanhea.

Linnut hakeutuvat turvalliseen paikkaan, koska ne eivät voi lentää sulkienvaihdon aikana. Tarkkaan ei tiedetä miten laajalta alueelta hanhet kokoontuvat sulkimaan Ulkokrunnin ja Hailuodon Isonmatalan-Ulkoriisin luodoille.

Perämerellä kesäisin pesivät ja elävät tuhannet merihanhet muokkaavat maisemaa paikoitellen voimakkaasti. Krunneilla kasvaakin nykyään hanhien puutarha.

Jäljellä on hanhien puutarha

Viisikymmenluvulta saakka vahvistuneen merihanhikannan jälki näkyy erinomaisen hyvin Ulkokrunnin saariryhmän Isonkivenletossa.

– 1970-luvulla, kun aloin kulkea täällä, tässä oli iso järviruovikkokasvusto. Se on syöty kokonaan pois. Samoin täältä on syöty melkein kaikki heinäkasvit, kertoo Herva.

Isonkivenletto oli jo 70-luvulla täynnä sulkivien hanhien jättämiä sulkia. Nyt jäljellä on hanhien puutarha.

– Tämä on hanhien hoitama puutarhasaari. Hanhet syövät järviruokojen versoja jo keväästä lähtien. Se on tehokas tapa vähentää ruokoa, jota myös ihminen nykyään jäljittelee niittämällä rytikenttiä.

Saarella kasvaa kauniina ryhminä muun muassa rantakukkaa, pitkälehtitädykettä eli rantatädykettä ja terttualpia.

– Ainutlaatuinen puutarha, sanoo Herva.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kisa suuren akkutehtaan sijoituspaikasta tiivistyy, Suomesta mukana enää kaksi paikkaa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 27 - 09:31

Ruotsalainen Northvolt jatkaa tarkempia keskusteluja ison akkutehtaan rakentamisesta Suomessa enää Vaasan ja Kotka–Hamina-seudun kanssa. Ruotsista mukana on kahdeksan paikkakuntaa. Aiemmin on ennakoitu, että tehdas nousee todennäköisimmin Ruotsiin.

Northvolt oli aiemmin yhteydessä myös Kokkolaan, ja kaupunki vastasi yhtiön lähettämään kyselyyn, jossa kartoitettiin alueen mahdollisuuksia tehdashankkeen toteuttamiseksi. Nyt Kokkola on kuitenkin tippunut listalta.

Akkutehtaan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2018, jolloin se valmistuisi vuonna 2020. Noin neljä miljardia euroa maksava tehdas työllistää jopa 3000 ihmistä.

Northvolt (aiemmin SGF Energy) on vasta alkutaipaleellaan. Sen muodostaa kuuden hengen johtoporras, joka myös omistaa yrityksen. Yhtiön keulakuva on Teslan entinen varajohtaja Peter Carlsson. Johtoportaalla on kokemusta muun muassa auto- ja akkuteollisuudesta, logistiikasta ja rahoituksesta.

Pitkä lista vaatimuksia

Yhtiö listaa tiedotteessaan vaatimuksia tehtaan sijoituspaikaksi. Paikalta vaaditaan muun muassa sopivaa maa-aluetta, energiantuotantoa ja toimivaa ympäristölupakäytäntöä. Logistiikan pitää olla kunnossa sekä rautateiden, sataman että kansainvälisen lentokentän osalta. Myös työvoiman saanti, teollinen perinne ja yliopiston läheisyys painavat vaakakupissa.

Northvolt kertoo palkkaavansa runsaasti väkeä Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Siksi tehtaan sijoituspaikan toivotaan olevan myös heille houkutteleva.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg sanoo, että kaupungin putoaminen listalta on tietysti pettymys, mutta työ jatkuu:

– Akkutehdas on litiumin arvoketjussa jäävuoren huippu, lopputuote. Sitä ennen on monta vaihetta, ja siellä työ jatkuu ihan suunnitelmien mukaan.

Syitä Kokkolan putoamiselle kisasta Sandberg ei ryhdy spekuloimaan. Kaupunki on valmis myös yhteistyöhön hankkeessa. Kokkolasta lahden toisella puolella oleva Skellefteå on yksi listalla oleva ruotsalaiskaupungeista, ja se on yksi mahdollinen yhteistyösuunta.

– Se on meidän kannaltamme todella mielenkiintoinen kuvio, sanoo Sandberg.

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo, että yhtiölle on lähetetty tarvittavat tiedot.

– Tiedämme myös, että meillä on erittäin hyvä tarjonta ja täytämme yhtiön kriteerit.

Vaasan mukana olo Northvoltin kaavailuissa kertoo, siitä että Vaasan seutu alkaa olla jo tunnettu alalla.

– Kun polkaisimme pystyyn Gigafactory-hankkeen, olimme ajassa. Meillä on täällä energiaklustereineen ja raaka-aineineen kokonaisuus, joka kiinnostaa näitä toimijoita, uskoo Häyry.

Lisätty kello 10.30 Kokkolan kehitysjohtajan kommentit.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan sadat yläkoululaiset joutuvat home-evakkoon eri puolille

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 27 - 08:08

Sadat yläkoululaiset opiskelevat loppukeväänsä useissa eri rakennuksissa Ylivieskassa. Sisäilmatyöryhmä päätti tiistaina, että yläkoulun A-rakennus laitetaan käyttökieltoon, koska siellä oleilu on terveysriski.

Korvaavien opetustilojen löytäminen on iso operaatio, myöntää yläkoulun rehtori Paula Hartikainen.

– Melkoinen urakka on edessä, heti vapun jälkeen uudet tilat on oltava käytössä. Koulun pihapiiristä löytyy vapaata tilaa ehkä puolelle oppilaista. Puolet eli kolmisen sataa oppilasta sijoitetaan jonnekin lähelle koulua.

Rehtorin mukaan yläkoulun C-talossa ja taito- ja taideaineiden rakennuksessa on vapaata tilaa sekä myös pihan parakeissa.

Lähialueen kouluista kartoitetaan Rahkolan koulun, lukion ja ammattikorkeakoulu Centrian tilat. Tilat pitäisi löytyä noin 50 minuutin kävelymatkan päästä, arvioi rehtori Hartikainen.

Loppuviikon oppilaat ovat kotiopetuksessa, jotta opettajilla on aikaa valmistella tulevaa. Keskiviikkona vain neljä oppilasta tuli aamusta kouluun. Hekin palasivat kotiin kuultuaan käyttökiellosta.

– Nyt suunnitellaan kiireellä loppukevät. Yhdeksäsluokkalaisten koulukäynti ei saa vaarantua, eikä tietysti kenenkään muunkaan. 9.-luokkalaisten tilanne on kuitenkin akuutein.

Ensi syksylle rehtori pitää ainoana järkevänä ratkaisuna parakkitiloja.

– Oppilaiden pitää päästä samaan pihapiiriin, jotta opetus pyörii saumattomasti. Sen asian kanssa alkaa olla kiire, sillä parakkitilojen saanti ja perustoiden rakennus kestää noin kolmisen kuukautta.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaa. Oppilaat ja henkilökunta ovat saaneet koululla muun muassa silmä-, iho- ja hengitysoireita.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ylivieskan sadat yläkoululaiset joutuvat home-evakkoon eri puolille

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 27 - 08:08

Sadat yläkoululaiset opiskelevat loppukeväänsä useissa eri rakennuksissa Ylivieskassa. Sisäilmatyöryhmä päätti tiistaina, että yläkoulun A-rakennus laitetaan käyttökieltoon, koska siellä oleilu on terveysriski.

Korvaavien opetustilojen löytäminen on iso operaatio, myöntää yläkoulun rehtori Paula Hartikainen.

– Melkoinen urakka on edessä, heti vapun jälkeen uudet tilat on oltava käytössä. Koulun pihapiiristä löytyy vapaata tilaa ehkä puolelle oppilaista. Puolet eli kolmisen sataa oppilasta sijoitetaan jonnekin lähelle koulua.

Rehtorin mukaan yläkoulun C-talossa ja taito- ja taideaineiden rakennuksessa on vapaata tilaa sekä myös pihan parakeissa.

Lähialueen kouluista kartoitetaan Rahkolan koulun, lukion ja ammattikorkeakoulu Centrian tilat. Tilat pitäisi löytyä noin 50 minuutin kävelymatkan päästä, arvioi rehtori Hartikainen.

Loppuviikon oppilaat ovat kotiopetuksessa, jotta opettajilla on aikaa valmistella tulevaa. Keskiviikkona vain neljä oppilasta tuli aamusta kouluun. Hekin palasivat kotiin kuultuaan käyttökiellosta.

– Nyt suunnitellaan kiireellä loppukevät. Yhdeksäsluokkalaisten koulukäynti ei saa vaarantua, eikä tietysti kenenkään muunkaan. 9.-luokkalaisten tilanne on kuitenkin akuutein.

Ensi syksylle rehtori pitää ainoana järkevänä ratkaisuna parakkitiloja.

– Oppilaiden pitää päästä samaan pihapiiriin, jotta opetus pyörii saumattomasti. Sen asian kanssa alkaa olla kiire, sillä parakkitilojen saanti ja perustoiden rakennus kestää noin kolmisen kuukautta.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaa. Oppilaat ja henkilökunta ovat saaneet koululla muun muassa silmä-, iho- ja hengitysoireita.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Luottamuspaikkojen jaossa auttaa Kokkolassa konkreettinen malli: paikalla on "hinta" ja puolueilla vaalituloksen paksuinen "lompakko"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 26 - 18:20

Kunnissa käy näinä aikoina kuhina, kun puolueet miettivät hallituksen ja erilaisten lautakuntien kokoonpanoja. Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin vaalien jälkeen yleisohjeen muun muassa siitä, kuinka luottamuspaikat jakautuvat määrällisesti vaalituloksen perusteella. Paikkojen tarkempi jyvittäminen puolueiden kesken on kuitenkin täysin sopimuksenvaraista.

Kuntaliitossa ei ole tehty selvitystä siitä, millaisilla keinoilla luottamuspaikat Suomen kunnissa jaetaan. Erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliiton demokratiatiimistä arvioi, että variaatioita on monenlaisia.

Kokkolassa käytössä on ollut jo monen valtuustokauden ajan oma malli, jossa jokainen tehtävä on pisteytetty eli sillä on hintalappu. Puolueilla taas on käytettävissään tietty määrä "varallisuutta". Sen määrä perustuu saatuihin valtuustopaikkoihin.

Neuvottelujen sihteerin, vihreiden valtuutetun Terho Taarnan mukaan malli on hyvä Kokkolan kaltaisessa kunnassa, jossa valtuustossa on kahdeksan puoluetta.

– On paljon pieniä kuntia, joissa voi olla 2–3 puoluetta eikä paikkojen jakaminen ole niin hankalaa. Kun jakajia on enemmän ja monesti aika samansuuruisia ryhmiä, neuvoteltavaa on enemmän. Tämä malli takaa sen, että oli neuvottelija minkälainen tahansa, kaikki saavat kohtuullisen oikeudenmukaisen osan, sanoo Taarna.

Tämä malli takaa sen, että oli neuvottelija minkälainen tahansa, kaikki saavat kohtuullisen oikeudenmukaisen osan Vihreiden valtuutettu Terho Taarna

Puolueella käytettävissä oleva varallisuus muodostuu vaalituloksesta eli valtuustopaikkojen määrästä. Toisaalta voimassa on sääntö, jonka mukaan jokainen puolue, jolla on vähintään neljä valtuutettua, saa vähintään yhden paikan kaupunginhallituksesta ja määrä kasvaa suhteessa. Tämä takaa sen, ettei suurinkaan puolue (Kokkolassa keskusta) voi ostaa pisteillään kaikkia hallituspaikkoja. Kokkolassa on 43-paikkainen valtuusto ja 11-paikkainen kaupunginhallitus.

Kokkolan mallissa kaikki puheenjohtajuudet ja hallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenyydet on pisteytetty. Mitä tavoitellumpi paikka, sitä korkeampi pistearvo. Vastaavat vähemmän arvostetut lautakuntapaikat vievät vähemmän pisteitä.

Esimerkiksi kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajuudet olivat Kokkolassa viime vaalien jälkeisessä jyvityksessä 14 pisteen arvoisia. Halvin paikka oli opetus- ja kasvatuslautakunnan lisäjäsenen kolmen pisteen arvoinen pesti.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet ja myös valtuuston varapuheenjohtajuudet maksavat luonnollisesti enemmän kuin rivijäsenen paikka. Lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa varapuheenjohtajuus maksaa vain pisteen enemmän kuin normijäsenen pesti.

Myös lautakuntien kesken on eroa painoarvossa, kertoo Taarna:

– Yhteen aikaan kaikki lautakunnat olivat suurinpiirtein samanarvoisia, mutta neljän vuoden takaisissa vaaleissa lautakuntien tehtävät muuttuivat vähän. Silloin kaupunkirakennelautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja opetus- ja kasvatuslautakunnan pisteytystä korotettiin. Katsottiin, että ne ovat hieman arvokkaampia. Rakennus- ja ympäristölautakunnassa, kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunnissa pisteet olivat pienempiä.

Jokainen puoluehan voi sitten pyrkiä tavoittelemaan niitä itselleen tärkeitä lautakuntapaikkoja. Vihreiden valtuutettu Terho Taarna

Taarna muistuttaa, että lautakuntien tehtävien painoarvosta on hyvä käydä keskustelu neuvotteluissa. Toiselle puolueelle tärkeät asiat voivat olla toiselle vähemmän tärkeitä.

– Emme varmaan koskaan pääse sellaiseen tilanteeseen, että kaikki ovat täysin yksimielisiä pistearvoista. Mutta jokainen puoluehan voi sitten pyrkiä tavoittelemaan niitä itselleen tärkeitä lautakuntapaikkoja, sanoo Taarna.

Pisteet ovat käytössä kahden desimaalin tarkkuudella, mutta aivan tasan pakettia ei saada. Neljän vuoden takainen taulukko kertoo, että osa puolueista on joutunut antamaan hieman periksi suhteessa valtuustopaikkoihin. Kaikkien erotus on kuitenkin pistearvoltaan pienempi kuin pienin käytössä oleva paikka.

Kun paikat on jaettu puolueiden kesken, aletaan miettiä nimiä. Sen jälkeen nähdään, miten esimerkiksi tasa-arvolain vaatimukset ovat toteutumassa.

Kokkolan pisteytysjärjestelmän kaltainen tapa on tiettävästi käytössä myös joissakin muissa kunnissa, mutta Kuntaliitossa sen yleisyydestä ei erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan ole tarkkaa tietoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kokkolan kaupungin johto vapautui rikosepäilyistä – häirinnästä ei näyttöä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 26 - 12:23

Pohjanmaan syyttäjävirasto on vapauttanut syyteharkinnassaan Kokkolan kaupungin, neljä sen korkeaa virkamiestä ja vuosina 2013–2015 istuneen kaupunginhallituksen jäsenet kaikista rikossyytteistä. Aluehallintoviraston jättämässä tutkintapyynnössä kaupunkia ja sen johtoa epäiltiin työturvallisuusrikoksesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Asia liittyy vuonna 2013 käytyihin yt-neuvotteluihin kun kaupunki yhdisti Työvoiman palvelukeskuksen sekä työllisyys- ja aktivointiyksikön toiminnot. Esitutkinnassa kaupungin epäiltiin kohdelleen epäasiallisesti yhtä työntekijäänsä niin, että se olisi aiheuttanut haittaa hänen terveydelleen.

Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintalan tekemän päätöksen mukaan syytteiden tueksi ei löytynyt riittävää näyttöä.

Esitutkinta pohjasi vuonna 2013 tehtyyn työsuojelutarkastukseen, jonka mukaan työntekijät olisivat kokeneet häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Tutkinnan valmistuttua AVI:n työsuojeluviranomaisen näkemys oli kuitenkin muuttunut erilaiseksi kuin se oli vuosina 2013 ja 2015 tehdyissä työsuojelutarkastuksissa. Syyttäjän mukaan asiassa ei ollut riittävästi näyttöä siitä, että työntekijä olisi jäänyt ilman esimiestä tai käytössä olleet työvälineet tai työpiste olisivat olleet puuttelliset.

Työntekijän epäasialliseksi kohteluksi nimittämä kohtelu ei siis syyttäjän mukaan ollut tosiasiassa sellaista, mitä työturvallisuuslain 28§:ssä tarkoitetaan.

Syyttäjä toteaa syyttämättäjättämispäätöksissä, että työntekijän tilanteen ratkaiseminen kesti liian kauan. Syyttäjälle jäi kuitenkin jossain määrin esitutkinnan perusteella epäselväksi, johtuiko työntekijän oireilu (kuormittuminen) työstä vai hänen haluttomuudestaan hyväksyä työnantajan toteuttama organisaatiomuutos.

Syyttäjä mielestä työnantaja tarttui riittävän nopeasti toimiin keventääkseen työntekijän kuormitusta tarjoten hänelle muun muassa uusia toimenkuvia. Hän kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta uusia työtehtäviä.

Otsikkoa muutettu kello 15.50: Kaupungin johdon ei voi sanoa vapautuneen rikossyytteistä, koska syytteitä ei koskaan nostettu. Johto siis vapautui rikosepäilyistä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ruotsiin työn perässä muuttanut Risto ymmärtää, miltä turvapaikanhakijoista tuntuu – "Emme koskaan olleet samanvertaisia"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 26 - 12:00
Mistä on kyse?
  • Risto Holappa asui ja työskenteli Ruotsissa lähes 50 vuotta
  • Holapan mukaan ulkomaalaisena asuminen vieraassa maassa ei ole helppoa ja sopeutuminen vie aikansa
  • Risto Holappa neuvoo pitämään yhteyttä maahanmuuttajiin, koska keskustelua auttaa vaikeuksien yli

Risto Holappa on kävelyllä Oulun torilla. Hän on pysähtynyt katsomaan turvapaikanhakijoiden rauhallista mielenilmausta. Turvapaikanhakijat osoittavat mieltään pakolaispolitiikkaa vastaan, he kritisoivat muun muassa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Holappa ei suinkaan ole ainoa, joka käy ihmettelemässä rapakkojen keskellä seisovaa turvapaikanhakijoiden telttaa, mutta ainoa, joka suostuu juttelemaan toimittajan kanssa. Esimerkiksi muuan eläkeläismies tokaisee teltan ohi kulkiessaan: ”Täälläkö ne parasiitit majailee!”

Vihaiselta vaikuttavan miehen mielestä maahanmuuttajat tulevat Suomeen elämään suomalaisten verorahoilla. Hän kertoo olleensa itse aikoinaan töissä Ruotsissa. Vanhempi herra ei kuitenkaan suostu tulemaan haastateltavaksi, varsinkaan omalla nimellä ja kuvalla.

Risto Holappa kertoo myös työskennelleensä Ruotsissa lähes viisikymmentä vuotta ja hän puhuu mielellään kokemuksistaan. Nyt Holappa on muuttanut takaisin kotikaupunkiinsa Ouluun viettämään eläkepäiviään.

– Kotona nimitän itseäni mamuksi, mies naurahtaa.

Ruotsiin muutti 70-luvun taitteessa vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaisia. Kuvassa maahanmuuttajien toimisto Tukholmassa 1979. ”Tiedän miltä se tuntuu”

Risto Holappa kertoo, että ulkomaalaisena asuminen vieraassa maassa ei ole välttämättä helppoa. Sopeutuminen uuden maan tapoihin vie aikansa ja aina alkuperäisväestökään ei kohtele uusia tulokkaita hyvin.

– Tiedän tasan tarkasti miltä se tuntuu. Aina sitä oli toisen luokan kansalainen, emme koskaan olleet samanvertaisia ruotsalaisten kanssa. Vain siinä suhteessa olen Ruotsin valtiolle kiitollinen, että he tarjosivat työtä.

Suomalainen on perusluonteeltaan niin rasisti kuin olla ja voi. Risto Holappa

Holappa työskenteli aluksi hitsarina ja myöhemmin hän kouluttautui elektroniikka-alalle piirikorttien valmistukseen, josta hän jäi myös eläkkeelle.

– Kaikki on ollut tappeluvoittoista, että omat edut on saanut ajettua läpi. Töissä kaikki hommat laitettiin siihen järjestykseen, että ruotsalaiset saivat helpot ja suomalaiset vaikeat työt. Sitten kun ruotsalaisen kanssa pääsi tutuksi ja ystäväksi, niin sitten he alkoivat hyväksyä. Mutta merkit piti itse ansaita rintaansa, ennen kuin hyväksyttiin.

”Maahan jäävät pitäisi ottaa avosylin vastaan”

Risto Holapan mielestä Ruotsissa on melko paljon rasismia. Hänelle tilanne ei ole yllätys, sillä hänen kokemuksensa mukaan useiden eri kulttuurien kohdatessa konflikteiltakaan ei voida välttyä. Pitkään kotimaasta pois ollut Holappa katsoo suomalaisia hieman ulkopuolisen silmin ja hän näkee puutteita useiden suomalaisten suhtautumisessa maahanmuuttajiin.

– Suomalainen on perusluonteeltaan niin rasisti kuin olla ja voi. Katsontakantaa pitäisi muuttaa. Pitäisi miettiä sitä, että jos itse joutuu lähtemään vieraaseen maahan, niin miten siellä otetaan vastaan. Jos otetaan samalla tavalla kuin täällä, niin kyllä on paha olla.

Holappa ei ole yksin havainnut Suomessa kytevää rasismia. Helsingissä järjestettiin valtava rasisminvastainen mielenosoitus syyskuussa 2016.Jarno Kuusinen / AOP ”Ei pidä tuomita noin vaan kaikkea”

Oulun torilla lähes kaksi kuukautta kestänyt turvapaikanhakijoiden mielenosoitus lakkaa Oulussa keskiviikkoiltana. Support Demo Oulun toimijoiden mukaan päätös mielenilmauksen lopettamiseksi syntyi kun Oulun kaupunki esitti uuden vaatimuksen, jonka mukaan teltta pitäisi siirtää torstai-iltaan mennessä. Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Holapalla on selkeä mielipide.

Holappa muutti Ruotsiin työn perässä, sikäli Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden lähtötilanne on erilainen kuin hänellä, mutta Holapalta heruu silti sympatiaa turvapaikanhakijoita kohtaan.

On keskusteltava vaikka tulkin välityksellä. Keskustelemalla pääsee probleemista erilleen. Risto Holappa

– Ei se ole ainakaan sillä mallilla kuin sen pitäisi olla, siitä olen sataprosenttisen varma. Ne jotka tulevat maahan, ne täytyy ottaa avosylin vastaan. Heille pitää järjestää koulutukset ja muut, että he pääsevät työelämään mukaan ja että he pystyvät olemaan kuten normaalit Suomen kansalaisetkin.

Risto Holappa neuvoo pitämään yhteyttä maahanmuuttajiin. Hän korostaa, että yhteisen kielen puuttuminen ei saa olla ongelma.

– On keskusteltava vaikka tulkin välityksellä. Keskustelemalla pääsee probleemista erilleen. On heilläkin sanansa sanottavana. Ei pidä tuomita noin vaan kaikkea. Hyvä rinnakkaiselo tuottaa aina tulosta.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kotouttamista höyläpenkin äärellä – Turvapaikanhakijat veistävät longboardeja ja unelmoivat työpaikoista

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 26 - 09:11
Mistä on kyse?
  • Työ on usein parasta kotouttamistoimintaa Suomesta turvaa ja oleskeluoikeutta hakevalle
  • Oulussa turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan muun muassa veistämällä mäkirullalautoja eli longboardeja
  • Longboardeja valmistavasta verstaasta suunnitellaan omilla jaloillaan seisovaa sosiaalista yritystä, joka auttaisi jatkossa myös muita syrjäytymisuhan alla olevia

Vuolle-opiston puutyöverstaalla Oulussa sahataan ja höylätään. Puu saa myös kiiltävän pinnan.

Opisto on aktivoinut turvapaikanhakijoita Euroopan sosiaalirahaston tuella. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, etteivät harrastetyöt ole vain ajankulua. Ihmiset on saatava töihin, joten puutyökerhosta ollaan saman tien kehittämässä uutta yritystä.

Ensimmäiseksi tuotteeksi tuli hieman sattuman kautta mäkirullalauta, jonka mallikappaleeksi otettiin puutyöohjaaja Arttu Tavian itselleen tekemä lauta. Sen pohjalta lähdetään nyt rakentamaan tuoteperhettä ja tarinaa sen ympärille, kertoo Arttu Tavia.

– Tässä rakennetaan tuotemerkkiä, jonka alle kehitellään muitakin tuotteita. Ajatuksena on samalla olla vähän esimerkkinä siitä, että tämmöistäkin toimintaa voi tehdä ja sitä kautta mahdollisesti lisätä työllisyyttä ja yhteiskuntaan hyvinvointia. Käytetään hyväksi ne käden taidot joita on olemassa.

Brändiä ja tuoteperhettä kehitetään siihen tahtiin, että yrityksen olisi tarkoitus olla valmis jo ensi kesänä. Laudan lisäksi tässä vaiheessa tuotantoon on otettu puiset korvakorut ja T-paitoja.

Kielteiset turvapaikkapäätökset tuntuvat

Aluksi innostuneita tekijöitä löytyi turvapaikanhakijoiden joukosta enemmän kuin tarpeeksi mutta kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tekijöiden määrä on selvästi huvennut.

Tosin kun brändi on valmis niin tavoitteena on sosiaalinen yritys, jolloin ei puhuta vain turvapaikanhakijoista, muistuttaa Vuolle-opistolla projektisuunnittelijana työskentelevä Minna Ylilehto.

– Tarkoitus on tehdä tästä sosiaalinen yritys, joka sitten työllistää yhteiskunnan rattaista tavalla tai toisella pudonneita henkilöitä. Alunperin hankkeessa olivat turvapaikanhakijat keskiössä mutta jatkossa on tarkoitus, että töitä pystyttäisiin tarjoamaan muillekin, muun muassa pitkäaikaistyöttömille.

Tähän mennessä työntekijät ovat olleet kaikki turvapaikanhakijoita ja osa on ollut puualan ammattilaisia, osa taas muuten töistä kiinnostuneita.

Toiveena alan työt

Arttu Tavian kanssa rullalautojen pinnoitustöitä tehnyt Saman Ahmed kertoo olevansa ammatiltaan puuseppä. Hänen mukaansa työ on helppoa, mutta mielenkiintoista. Hän toivoo, että yritys saisi tuulta alleen ja hän voisi jatkaa puutöitä Suomessa.

Samaa toivoo myös yhtä aikaa työmaalla oleva Samim, joka kuitenkaan ei ole alan ammattilainen. Nuori mies haluaa edelleen opiskella Suomessa, mutta työt suunnitellussa yrityksessä kiinnostavat häntäkin.

Tarkoitus on tehdä tästä sosiaalinen yritys, joka sitten työllistää yhteiskunnan rattaista tavalla tai toisella pudonneita henkilöitä. Minna Ylilehto

Tässä vaiheessa hän käy rakentamassa lautoja huvikseen, mutta toivoo, että tuotteiden kauppa saataisiin käyntiin.

Varsinaista markkinointia ei ole vielä aloitettu ja brändin ja tuoteperheen kehittelykin on vielä kesken. Tieto lautojen tekijöistä on kuitenkin levinnyt. Samoin kuvat tuotteista sosiaalisessa mediassa. Alustavia tilauksiakin on jo saatu.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sadat oppilaat kotiopetukseen koulun vakavien sisäilmaongelmien takia – "Tilat ovat merkittävä terveysriski"

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 26 - 08:36

Ylivieskassa sadat oppilaat ovat loppuviikon kotiopetuksessa Jokirannan yläkoululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia.

Asiasta päätettiin tiistaina, kun kaupungin sisäilmatyöryhmä sai käsiteltyä koululla tehdyt kuntotutkimukset.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon johtaja Meeri Rinta-Jouppi kertoo, että Jokirannan koulun A-rakennuksen rakenteista löytyi muun muassa merkittäviä mikrobilöydöksiä.

Tämä on vakava asia. Meeri Rinta-Jouppi

– Käytännössä kyse on niin sanotuista homelöydöksistä eli esimerkiksi sädesienistä. Tämä on vakava asia. Rakennuksessa oleskelu olisi sen verran merkittävä terveysriski, ettei siellä ole enää syytä jatkaa koulutyötä, Rinta-Jouppi sanoo.

Jokirannan koulun A-rakennuksessa opetuskäytössä on ollut yhteensä jopa 28 luokkaa.

Jokirannan koululla on noin 600 oppilaista.

Koululla on oireiltu jo pitkään

Koulun rehtori Paula Hartikainen kertoo, että oppilaiden vanhemmille on lähetetty pyyntö siitä, että lapset opiskelisivat tilanteen takia loppuviikon kotona. Oppilaat ovat saaneet Wilma-järjestelmän kautta materiaaleja, joiden avulla kotiopiskelun pitäisi onnistua.

– Emme halua oppilaita rakennukseen, jossa oleskelu aiheuttaa terveydelle haittaa, Hartikainen sanoo.

Hartikaisen mukaan korvaavia opetustiloja on alettu etsiä Ylivieskassa välittömästi, ja tavoitteena on, että ne saataisiin käyttöön heti vapun jälkeen.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaan. Oppilaat ja henkilökunta ovat esimerkiksi saaneet koululla silmä-, iho- ja hengitysoireita. Oppilaat järjestivät tilanteen takia vastikään myös päivän kestävän koululakon, sillä asiaan on haluttu ratkaisu.

Ylivieskassa järjestetään asiasta toukokuun 4. päivänä iso tiedotustilaisuus oppilaiden vanhemmille ja päättäjille. Tilaisuudessa Jokirannan koulun kuntotutkimuksen tuloksia aiotaan avata tarkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sadat oppilaat kotiopetukseen koulun vakavien sisäilmaongelmien takia – "Tilat ovat merkittävä terveysriski"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 26 - 08:36

Ylivieskassa sadat oppilaat ovat loppuviikon kotiopetuksessa Jokirannan yläkoululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia.

Asiasta päätettiin tiistaina, kun kaupungin sisäilmatyöryhmä sai käsiteltyä koululla tehdyt kuntotutkimukset.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon johtaja Meeri Rinta-Jouppi kertoo, että Jokirannan koulun A-rakennuksen rakenteista löytyi muun muassa merkittäviä mikrobilöydöksiä.

Tämä on vakava asia. Meeri Rinta-Jouppi

– Käytännössä kyse on niin sanotuista homelöydöksistä eli esimerkiksi sädesienistä. Tämä on vakava asia. Rakennuksessa oleskelu olisi sen verran merkittävä terveysriski, ettei siellä ole enää syytä jatkaa koulutyötä, Rinta-Jouppi sanoo.

Jokirannan koulun A-rakennuksessa opetuskäytössä on ollut yhteensä jopa 28 luokkaa.

Jokirannan koululla on noin 600 oppilaista.

Koululla on oireiltu jo pitkään

Koulun rehtori Paula Hartikainen kertoo, että oppilaiden vanhemmille on lähetetty pyyntö siitä, että lapset opiskelisivat tilanteen takia loppuviikon kotona. Oppilaat ovat saaneet Wilma-järjestelmän kautta materiaaleja, joiden avulla kotiopiskelun pitäisi onnistua.

– Emme halua oppilaita rakennukseen, jossa oleskelu aiheuttaa terveydelle haittaa, Hartikainen sanoo.

Hartikaisen mukaan korvaavia opetustiloja on alettu etsiä Ylivieskassa välittömästi, ja tavoitteena on, että ne saataisiin käyttöön heti vapun jälkeen.

Jokirannan koululla on kärsitty sisäilmaongelmista pidemmän aikaan. Oppilaat ja henkilökunta ovat esimerkiksi saaneet koululla silmä-, iho- ja hengitysoireita. Oppilaat järjestivät tilanteen takia vastikään myös päivän kestävän koululakon, sillä asiaan on haluttu ratkaisu.

Ylivieskassa järjestetään asiasta toukokuun 4. päivänä iso tiedotustilaisuus oppilaiden vanhemmille ja päättäjille. Tilaisuudessa Jokirannan koulun kuntotutkimuksen tuloksia aiotaan avata tarkemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ajokeli on keskiviikkona erittäin huono Itä-Suomessa

YLE: Perämeri - 2017, Huhtikuu 25 - 21:34

Lumisadealue liikkuu huomisen keskiviikon aikana maan itäosan yli pohjoiseen. Lumisade on Ilmatieteen laitoksen mukaan ajoittain sakeaa, ja kaiken lisäksi tuuli on navakkaa ja puuskaista.

Ajokeli on keskiviikkona huono suuressa osassa maata, kertoo Ilmatieteen laitos. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ajokeli on lumisateen takia jopa erittäin huono.

Huonosta ajokelistä varoitetaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, maan keskiosassa, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalassa. Ajokelivaroitus on voimassa myös Kuusamossa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata.

Lämpötilat ovat koko maassa huomenna varsin koleat, koko maassa elohopea kipuaa huomenna päivällä muutaman asteen nollan yläpuolelle. Yöllä etelässä ja lännessä lämpötila on nollan tienoilla, pohjoisessa on jopa 12 astetta pakkasta. Koleutta lisää pureva tuuli.

Kovan tuulen varoitus on annettu Perämeren pohjois- ja eteläosaan, Merenkurkkuun ja Selkämeren pohjoisosaan. Tuuli yltyy jopa 16 metriin sekunnissa ja voi olla vaarallinen huviveneille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Ajokeli on keskiviikkona erittäin huono Itä-Suomessa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Huhtikuu 25 - 21:34

Lumisadealue liikkuu huomisen keskiviikon aikana maan itäosan yli pohjoiseen. Lumisade on Ilmatieteen laitoksen mukaan ajoittain sakeaa, ja kaiken lisäksi tuuli on navakkaa ja puuskaista.

Ajokeli on keskiviikkona huono suuressa osassa maata, kertoo Ilmatieteen laitos. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ajokeli on lumisateen takia jopa erittäin huono.

Huonosta ajokelistä varoitetaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, maan keskiosassa, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalassa. Ajokelivaroitus on voimassa myös Kuusamossa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata.

Lämpötilat ovat koko maassa huomenna varsin koleat, koko maassa elohopea kipuaa huomenna päivällä muutaman asteen nollan yläpuolelle. Yöllä etelässä ja lännessä lämpötila on nollan tienoilla, pohjoisessa on jopa 12 astetta pakkasta. Koleutta lisää pureva tuuli.

Kovan tuulen varoitus on annettu Perämeren pohjois- ja eteläosaan, Merenkurkkuun ja Selkämeren pohjoisosaan. Tuuli yltyy jopa 16 metriin sekunnissa ja voi olla vaarallinen huviveneille.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä