Kanta-alueen uutisia

Some ei korvaa suoraa kontaktia pankkihenkilöön – Osa nuoristakin haluaa asioida pankissa kasvotusten: "Siitähän tulee aikuisuuden tunne"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 20 - 20:21
Mistä on kyse?
  • Pankit lisäävät palveluitaan verkossa, ja sosiaalisessa mediassa annetaan talousneuvontaa.
  • Somessa yritetään tavoittaa erityisesti nuoria asiakkaita.
  • Esimerkiksi Nordealla on oma tiiminsä etenkin nuorten suosimassa Snapchatissa.
  • Varsinaiset raha-asiat hoidetaan aina kuitenkin tunnistautumisen kautta, ei some-alustoilla.
  • Kuitenkin nuoret haluavat tutkimustenkin mukaan myös kasvokkain tapahtuvaa pankkiasiointia.

– Pankkien pitäisi ottaa asiakkaisiin henkilökohtaisesti yhteyttä sähköpostitse tai ihan kirjeitse ja tarjota verkkoneuvottelua tai sitten pitää olla aikaa tulla pankkikonttoriin asioimaan, lataa oululainen 18-vuotias lukiolainen Mikael Lumme.

Lumme kertoo saaneensa sosiaalisen median kautta pankeilta vinkkejä, miten sijoittaa ja kuinka avata tilejä. Pankit ovat panostaneet mobiilipalveluihin ja sosiaalisessa mediassa tarjottavaan talousneuvontaan. Silti osa nuorista kuulostaa kaipaavan henkilökohtaista, kasvotusten tapahtuvaa pankkipalvelua. Tämän vahvistaa myös Finassialan kesäkuussa julkaistu raportti, jonka mukaan 17-24 -vuotiaista suurin osa haluaa asioida pankkien konttoreissa.

Mikael Lumme suhtautuu tiettyihin pankkiasioihin perinteisesti. Päivi Annala / Yle

– Sijoitusasiat täytyy hoitaa konttorissa, sillä keskusteltavaa ja kysyttävää on paljon. Snapchat-tililtä voi lähettää viestiä ja kysyä jotain jokapäiväisiin asioihin liittyvää, sanoo pian 18 vuotta täyttävä oululainen Joona Minkkinen.

Hänen mukaansa sitä kautta saa nopeasti vastauksen eikä tarvitse soittaa maksulliseen numeroon.

Somesta talousosaamista

Joona Minkkinen kertoo havainneensa, että pankit ovat lisänneet mainostamista varsinkin Instagramissa ja palveluissa, joita nuoret käyttävät.

Esimerkiksi Nordea perusti Ouluun Snapchat-tiimin, jonka tarkoituksena on tavoitella etenkin nuoria. Nordean asiakaspalveluvarajohtaja Turkka Suo luonnehtii Snapchatia taloustiedon levittämisen kanavaksi.

– Miten he omanikäisilleen kertoisivat pankkipalveluista ja talousasioista, talouteen liittyvistä asioista sillä tavalla, että se oikeasti kiinnostaa nuoria? Tällä tavalla nuorten talousosaaminen kasvaisi.

Snapissä voidaan jakaa päivänpolttavia asioita. Turkka Suo

Myös Finanssiala katsoo pankkien some-toiminnan olevan talousosaamisen lisäämistä.

– Pankit haluavat tänä päivänä antaa vinkkejä nuorten ihmisten talouteen. Sosiaalisen median kanavat ovat oivallisia, koska erityisesti nuoret aikuiset ovat somessa, muotoilee Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.

Somessa ei jaeta raha-asioita

Jokaisen takaraivoon on iskostettu, miten huolehditaan pankkitunnusten ja salasanojen tietoturvasta. Henkilökohtainen palvelu tapahtuu aina tunnistettuna. Somessa pankkien toiminta on enemmän auttamista ja neuvontaa. Turkka Suon mukaan Snapissä voidaan jakaa päivänpolttavia asioita.

– Jos asiakas on Twitterissä kiinnostunut asuntolainasta, me ehdotamme yksityisviestinä laittamaan puhelinnumeron yhteydenottoa varten, Turkka Suo kertoo.

Pankeissa halutaan asioida edelleen myös kasvotusten pankkityöntekijöiden kanssa.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttulan mukaan Suomessa toimivien pankkien some-tileistä näkyy selvästi, että kyseessä on virallinen tili tai virallinen sivusto. Ylläpitäjän pystyy tarkistamaan.

– Somessa ei hoideta pankkiasioita samalla tavalla kuin esimerkiksi puhelimessa tai konttorissa. Tiliasiat hoidetaan aina tunnistautumisen kautta.

Sen lisäksi, että varmistaa url-osoitteesta olevansa oikeiden pankkihenkilöiden kanssa asioimassa, kannattaa miettiä, mitä kirjoittelee.

– Jotkut nuoret saattavat kertoa liikaa omista ja vanhempien tuloista, miettii lukiolainen Joona Minkkinen.

Konttoreja kaivataan

Raha ei ole helppo puheenaihe, joten sijoitusvinkeistä tai asuntosäästämisestä ei välttämättä kaveriporukoissa puhella.

– Ne, jotka käyvät töissä, saattavat puhua palkoista, mutta muuten rahakeskustelu on aika vaitonaista nuorten kesken, sanoo Mikael Lumme.

Sijoitusasiat täytyy hoitaa konttorissa. Joona Minkkinen

Pankkien some-palveluista Lumme kertoo etsivänsä tietoa asuntosäästötileistä, jotta ensimmäinen oma asunto olisi jonakin päivänä mahdollinen.
Tiettyjen asioiden kanssa hän sanoo olevansa perinteinen ja tykkäävänsä hoitaa ne neuvottelemalla joko sijoitusneuvojan tai oman pankkiasiantuntijan kanssa.

– Siitähän tulee aikuisuuden tunne, kun pääsee pankkiin asioimaan, Mikael Lumme kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Huono keli iski Lapin lentoliikenteeseen – Norwegianin lentokone jäi Ouluun

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 20 - 18:21

Lentoyhtiö Norwegian joutui perumaan lennon D8125 Rovaniemeltä Helsinkiin maanantaina iltapäivällä, kun kone ei päässyt laskeutumaan Rovaniemen lentokentälle huonon kelin vuoksi. Rovaniemen sijaan kone laskeutui Ouluun.

Pohjoiseen suunnanneet matkustajat siirrettiin Oulusta Rovaniemelle bussilla.

Lentoyhtiö Finnairin lentokoneen on määrä laskeutua Rovaniemelle iltapäivällä, vaikkakin hieman myöhässä. Kello 17.40 aikataulun mukaan saapuva kone laskeutuu ennakkotietojen mukaan arviolta klo 17.52.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tänä vuonna jo 800 ilmoitusta valepoliiseista – vanhalta oululaisnaiselta vietiin lähes 170 000 euroa

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 20 - 16:17

Oulun poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan alkukesästä ilmi tulleesta valepoliisiasiasta. Asia on siirtynyt syyteharkintaan.

Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan rikoskokonaisuus käsittää kymmenen rikosilmoitusta. Niihin sisältyy niin sanotun päärikoskokonaisuuden lisäksi petoksen yrityksiä, törkeitä rahanpesurikoksia, matkustuskiellon rikkomisia sekä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen. Rikosnimikkeitä on kaikkiaan yli kaksikymmentä, ja rikoksista epäiltyinä on yhdeksän henkilöä.

– Epäillyt tekijät ovat pääosin noin 20-40-vuotiaita miehiä, jotka ovat kotoisin lähinnä Etelä-Suomesta, Markus Kiiskinen kertoo.

Kiiskisen mukaan jutussa viisi henkilöä on epäiltyinä törkeistä rikoksista ja neljä rahanpesurikoksista.

– Teoissa on huijattu rahaa, jota on siirretty niin sanotuille bulvaaneille.

Iäkkäältä huijattiin huomattava summa

Yksi osa rikosvyyhtiä on tapaus, jossa iäkkäältä oululaiselta naiselta huijattiin 168 000 euroa rahaa.

– Tämä tapaus tuli ilmi toukokuussa. Osa rahoista on saatu esitutkinnassa takaisin, mutta rikosvahinko on miltei 100 000 euroa, Markus Kiiskinen kertoo.

Kiiskisen mukaan tämän rikoksen rikosnimikkeet ovat törkeä petos, törkeä maksuvälinepetoa ja virkavallan anastus.

Esitutkinnan aikana Oulun poliisilla on ollut viisi henkilöä vangittuna ja lisäksi muutamia henkilöitä pidätettyinä.

Kaikki eivät tule poliisin tietoon

Koko Suomessa on tänä vuonna kirjattu rikosilmoitus jo yli 800 valepoliisitapauksesta, eivätkä kaikki tapaukset ole tulleet poliisin tietoon. Oulun poliisilaitoksen alueella ilmoituksia on kirjattu lähes sata. Tyypilliset rikosnimikkeet ovat virkavallan anastus, petos, törkeä petos tai petoksen yritys.

Poliisi korostaa edelleen, ettei poliisi tiedustele koskaan ihmisten verkkopankkitunnuksia siitäkään huolimatta, että tiedustelujen ympärille kehitelty valepoliisin tarina kuulostaisi hyvinkin uskottavalta. Verkkopankkitunnuksia ei saa antaa kenenkään muun haltuun. Poliisin mukaan on suotavaa, että iäkkäiden ihmisten omaiset myös muistuttaisivat tästä läheisiään.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Hovioikeus: Kuolleen poliisin tietojen katsomista voi pitää tilannekuvan päivittämisenä

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 20 - 13:13

Rovaniemen hovioikeus on hylännyt neljän virkamiehen syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut viidelle Oulun poliisilaitoksen poliisille sakkoja.

Oulun poliisilaitoksen työntekijät olivat tutkineet liikenneonnettomuudessa kuolleen eläköityneen poliisin tietoja.

Hovioikeuden mukaan kolmella poliisilla oli ollut oikeus katsoa tietoja, koska heidän työtehtäviinsä kuului tilannekuvan päivittäminen. Poliiseja oli koulutuksessa ja töissä kehotettu olemaan laaja-alaisesti tietoisia oman alueen tapahtumista ja käyttämään myös tietojärjestelmiä. Tarkkaa ohjeistusta tilannekuvan päivittämisestä ei ollut kuitenkaan annettu.

Yksi vastaaja taas oli katsonut lesken osoite- ja henkilötietoja surunvalittelun toimittamiseksi. Oikeus katsoi, että kyse ei ollut työ- tai virkatehtävään liittyvästä tietojen käsittelystä säännöksissä mainitulla tavalla, mutta kyse ei kuitenkaan ollut tahallisesta tai kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomasta toiminnasta.

Tietoja oli käyty katsomassa vuoden 2014 alkupuolella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kun eksästä tulee perheen painajainen: "Osa hakee apua vasta, kun on viittä vaille kuristettu"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 20 - 08:30

Lapsi joutuu usein osaksi entisten puolisoiden välisiä eroriitoja.

– Kyse on tapaamisoikeudesta, tai lasta käytetään välikappaleena kiusantekemiseen tai väkivallalla uhkailuun, kertoo Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja ja entinen poliisi Veijo Moilanen.

Moilanen on mukana Varjo-hankkeessa, joka on viiden vuoden ajan yrittänyt ehkäistä entisten puolisoiden vainoamista eli esimerkiksi toistuvaa väkivaltaa, seuraamista ja uhkailua.

Porvoossa tapahtunut 3-vuotiaan lapsen surma nosti keskusteluun, onko viranomaisilla mahdollisuutta ehkäistä ennalta huoltajuuskiistoihin tai muihin puolisoiden välisiin riitoihin liittyvää väkivaltaa ja perhesurmia. Samanlaista keskustelua käytiin Helsingissä vuonna 2012 tehdyn 8-vuotiaan tytön surman jälkeen.

Viranomainen sanoi naiselle, että rakkaudesta se hevonenkin potkii. Jaana Kinnunen

Vuonna 2012 aloittanut Varjo-hanke on tuonut esiin viranomaisten kyvyttömyyden auttaa vainoamistilanteissa. Hankkeen alku viisi vuotta sitten paljasti karmean totuuden. Viranomaiset eivät tienneet, että entisistä puolisoista toinen voisi edes vainota toista.

– Viranomainen sanoi naiselle, että rakkaudesta se hevonenkin potkii, muistelee Varjo-hankkeen hankevastaava Jaana Kinnunen.

Vainoamisen syy ei ole lapsessa. Yleensä vainoamisen motiivi on kosto tai halu saada puoliso takaisin.

Vainoamisesta on tullut laitonta

Varjo-hankkeen tarkoitus on ollut selvityksin ja tutkimuksin kartoittaa miehen tai naisen ex-puolisoonsa kohdistamaa vainon yleisyyttä ja syitä. Tavoitteena on ollut etsiä myös keinoja vainoamisen ennaltaehkäisemiseksi.

Tutkittu uhreja, vainoajia, viranomaisia ja tehty satukirja

Varjo-hankkeen tarkoitus on eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy.

Varjo-hanke aloitettiin vuonna 2012.

Hanke on keskittynyt vainon kartoittamiseen ja tutkimiseen. Tutkimuksen kohteina ovat olleet uhrit, tekijät ja viranomaiset.

Hankkeeseen kuuluvaa tutkimusta on tehty eniten Lapin ja Jyväskylän yliopistoissa. Lisäksi aiheeseen liittyviä pro gradu -töitä on tehty Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi on tehty satukirja vainoa kohdanneille lapsille.

Hanketta on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys, joka on nykyään osa Veikkausta.

Hanke loppuu vuonna 2017, mutta hanke on hakenut rahaa jatkoa varten. Jatkossa hanke keskittyisi enemmän Mikkelin ja Oulun seuduille.

Lähteet: Varjo-hanke ja Veikkaus.

Vielä viisi vuotta sitten entisen puolison vainoamista ei tunnettu laissa. Eduskunta hyväksyi vainoamisen kieltävän lain vuonna 2013. Lakialoitteen asiasta teki SDP:n silloinen kansanedustaja Pauliina Viitamies Mikkelistä. Laki tuli voimaan vuonna 2014.

Vainoamista on tutkittu viiden vuoden aikana paljon. Viranomaisilla on nyt aiempaa parempi kyky huomioida ja tunnistaa vainoamiseen liittyviä asioita. Kinnunen ei silti osaa sanoa, onko vainoaminen toimenpiteiden vuoksi vähentynyt.

Vainoaminen ei ole kiusantekoa

Vainoa ei pidä sekoittaa aviokriisiin eikä kiusantekoon.

– Vainoaminen on aina toistuvaa, muistuttaa Varjo-hankkeen Kinnunen.

Vainoamista on esimerkiksi toistuvat, ei-toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, uhkailu ja väkivalta, seuraaminen, tarkkailu sekä tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö.

Viranomaisten väliintulo ja lähestymiskielto auttavat osassa tapauksista. Kaikissa tapauksissa lähestymiskielto ei auta.

Vainoaminen voi alkaa uudestaan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kumppani saa uuden puolison. Jaana Kinnunen

Mikkelissä osana Varjo-hanketta vakavimpien vainoamistapausten uhrit ovat voineet saada apua myös vartiointiliikkeeltä.

– Vakavimmat tapaukset ovat sellaisia, että kyseessä on ollut viittä vaille henkirikos eli melkein kuristettu, mutta jollakin tavalla uhri on päässyt karkuun tilanteesta. Sen jälkeen hän on hakenut apua ammatti-ihmisiltä, Moilanen sanoo.

Vartiointiliikkeen lisäksi uhrin tukena ovat ainakin sosiaalitoimi, poliisi sekä Varjo-hankkeen työntekijät.

Vainoamista on esimerkiksi toistuva seuraaminen, tarkkailu ja pelottelu.Teemu Saintula / Yle

Moilasen mukaan hän on ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana vajaan kymmenen tapauksen selvittelyssä.

Tutkimusten mukaan noin 13–24 prosenttia eron kokevista naisista ja 4–7 prosenttia eron kokevista miehistä joutuu entisen puolisonsa vainoamisen kohteeksi.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan vainoaminen kestää keskimäärin kaksi vuotta.

– Vainoaminen voi loppua ja alkaa uudestaan, ja on voinut kestää vuosia. Vainoaminen voi alkaa uudestaan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kumppani saa uuden puolison, Kinnunen toteaa.

Osa uhreista alistuu vainoajan painostukseen

Kun väkivallan uhka on eron jälkeen ilmeinen, Vartiointikeskuksen Moilanen haastattelee uhria. Sen jälkeen Moilanen ja uhri miettivät yhdessä turvajärjestelmää.

Sellaisia voivat olla vaikkapa hälytysjärjestelmä, oven taakse laitettava metallilevy tai ikkunoiden suojaaminen. Moilasen mukaan kerrostalon viides kerros on helpompi suojattava kuin rivitalo tai omakotitalo.

Mitä järjestelmiä pystytään rakentamaan, on kyse resursseista ja rahasta. Veijo Moilanen

Kinnunen huomauttaa, että köyhällä ei ole varaa hälytysjärjestelmiin. Maksajaa ei välttämättä löydy, koska palvelujärjestelmässä ei ole selkeää linjausta kustannusten maksajasta.

– Jokainen tapaus on omansa. Mitä järjestelmiä pystytään rakentamaan, on kyse resursseista ja rahasta, Moilanen toteaa.

Turvattomin hetki turvakodin jälkeen

Turvattomin hetki perheväkivallan jälkeen on paluu turvakodista kotiin. Turvakotijärjestelmä suojaa puolisonsa väkivaltaa paennutta miestä tai naista, mutta turvakodista paluun jälkeinen aika voi olla jälleen turvatonta. Kinnusen mukaan tätä asiaa pitäisi miettiä ja käytäntöjä parantaa.

Lisäksi uhrin kanssa mietitään yhdessä esimerkiksi liikkumista ja sosiaalisen median käyttöä. Uhrin pitäisi sitoutua tiukasti laadittuun suunnitelmaan.

Kun kerran väkivaltaan tarttuu, yleensä se myöskin jatkuu. Veijo Moilanen

Osa uhreista ei siihen pysty. Jos kerran vastaa vainoajan yhteydenottoon, vainoaja vainoaa kovemmin. Vainoajia Moilanen ei ole yrittänyt tavata. Hänen mielestään siitä ei ole hyötyä.

Ennen turva-alan firman toimitusjohtajan paikkaa Moilanen toimi aikoinaan kymmenen vuotta poliisina ja sen jälkeen 20 vuotta tutkijana vakuutusyhtiössä.

Ystävät ja sukulaisetkin kohteina

Vainoaminen voi tapahtua missä vain. Sekä miehet että naiset häiritsevät ex-kumppaniaan digitaalisin viestintävälinein ja sosiaalisessa mediassa. Vainoajat voivat olla väkivaltaisia ja jopa surmata entisen kumppaninsa ja yhteiset lapset. Naiset ovat miehiä harvemmin fyysisesti väkivaltaisia entistä puolisoaan kohtaan.

Vartiointiliikkeen toimitusjohtajan Veijo Moilasen mukaan väkivalta uhria kohtaan tapahtuu yleensä tämän kotona. Lapset sen sijaan siepataan yleensä vaikkapa koulusta tai kotimatkalla koulusta kotiin.

Mikkelin vartiointikeskuksen toimitusjohtaja Veijo Moilanen sanoo, että hän pääsisi tähän asuntoon sisään ikkunan rikkomalla noin 15 sekunnissa. Sälekaihtimet onneksi hieman hidastaisivat tunkeutujaa.Teemu Saintula / Yle

Vainoaminen voi ulottua entisen puolison ystäviin ja sukulaisiin. Heiltä voidaan urkkia myös tietoja ex-puolisosta. Tuttuus auttaa vainoajaa, koska ex-puolisot yleensä tuntevat hyvin toistensa sosiaaliset suhteet.

Keskimääräistä vainoamistapausta ei Varjo-hankkeen Kinnusen mukaan voi kuitenkaan määritellä.

Hankkeen pääpaikat Mikkelissä ja Oulussa

Varjo-hankkeen takana on kaksi yhdistystä, Mikkelissä ja Oulussa.

Varjo-hankkeen vetäjän Jaana Kinnusen mukaan Mikkelissä aiheeseen kiinnitti alun perin paljon huomiota Sirkku Mehtola, joka toimii mikkeliläisen Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnanjohtajana. Oulussa toimintaa on vetänyt Ensi- ja turvakoti ry.

Varjo-hankkeen rahoitus loppuu vuonna 2017. Hankkeelle haetaan jatkoa. Jatkohanke keskittyisi Mikkelin ja Oulun seuduille.

Vainoaminen päättyy monesti yhteen palaamiseen

Monessa tapauksessa vainoaminen päättyy viranomaisten väliintulon jälkeen ja osapuolet jatkavat elämää tahoillaan, mutta huonompiakin loppuja on.

Veijo Moilasen kohdalle osuneissa tapauksissa vainoaminen päättyy usein, kun uhkaaja löytää uuden tyttöystävän tai entiset puolisot palaavat yhteen.

Moilasen mielestä väkivaltaiseen suhteeseen ei pitäisi palata.

– Kun kerran väkivaltaan tarttuu, yleensä se myöskin jatkuu.

Moilanen keskustelee aina uhrin kanssa siitä, onko yhteen palaaminen vainoajansa kanssa järkevää.

– On hyvin, hyvin pieni mahdollisuus, että pari elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Määrä mitataan mieluummin promilleissa kuin prosenteissa.

Moilanen uskoo, että moni yhteen palanneiden puolisoiden tapaus tulee hänelle uudestaan vastaan.

– Olen aika varma siitä. Valitettavasti.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suosituimmat junavuorot nykyään täpötäynnä – VR joutuu palauttamaan eläköityneitä vaunuja liikenteeseen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 20 - 07:55

Ruuhka raiteilla on lisääntynyt: erityisesti perjantain ja sunnuntain suosituimmat vuorot täyttyvät äärimmilleen, eikä viime tipassa junaan pyrkiville löydy paikkoja etenkään Pendolinoista.

Eniten ruuhkaa on ollut Pohjanmaan radalla Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan. Pohjoiseen mentäessä paikkatilanne helpottaa Seinäjoen jälkeen. VR:n mukaan matkustajamäärät ovat kasvaneet esimerkiksi Seinäjoelle 10 prosenttia ja Vaasaan 15 prosenttia tammi–lokakuun välisenä aikana edellisvuodesta.

– Matkustajamäärät ovat olleet selvässä kasvussa tänä vuonna. Tämä johtuu lippujen hinnanalennuksista, ja nopeammat aikataulut ovat tuoneet meille lisää matkustajia. Nämä ovat johtaneet siihen, että useampi juna on ollut täydempi kuin aikaisemmin, sanoo kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Kasvua on ollut kaikilla rataosuuksilla, ja esimerkiksi Oulussakin matkustajamäärät ovat hyvässä nousussa. Myös Kokkolassa on ollut matkustajamäärissä kasvua, kuten suuressa osassa muistakin pääradan asemista.

Vanhat vaunut apuun

VR lisäsi viime kesänä junavuoroja Vaasasta Seinäjoelle ja Tampereelle. Lisää vaunuja tarvitaan pian, sillä uudet tilatut vaunut saadaan käyttöön vasta myöhemmin. Tilapäistä apua saadaan kun lokakuussa 2015 "eläkkeelle" siirretyt vanhemmat, yksikerroksiset intercity-vaunut otetaan helpottamaan ruuhkavuoroja.

– Saimme vielä syksylläkin lisää kapasiteettia, kun viimeisetkin, aikaisemmin tilatut ohjausvaunut saatiin liikkeelle. Matkustajamäärät ovat kasvaneet niin paljon, että olemme tilanneet 20 uutta kaksikerrosvaunua, jotka saamme käyttöön 2019.

Tutkimme jatkuvasti, että voimmeko muuttaa liikennerakennetta niin että suosituimmat vuorot ajetaan isommalla ic-kalustolla Juho Hannukainen

Pendolinojunat ovat omia junayksiköitä, eikä niihin voida liittää lisää vaunuja. Pendolinot liikkuvat maksimissaan kahtena liitettynä junayksikkönä. Ruuhka-aikoina kaikki Pendolinot ovat jo käytössä. Apua haetaankin nyt intercity-junista, joihin vaunuja voidaan liittää lisää kysynnän mukaan.

– Olemme päättäneet, että otamme keväällä käyttöön 18 liikenteestä poistettua yksikerroksista vaunua, jotka tulevat esimerkiksi yöjuniin. Näin saamme vapautettua uudempia kaksikerroksisia vaunuja nopeille vuoroille, jolloin voimme pitää maksiminopeudet. Vanhat vaunut pitää huoltaa ensin ja ne otetaan asteittain käyttöön maaliskuusta alkaen. Viimeiset vanhoista vaunuista tulevat syyskuussa, jatkaa Juho Hannukainen.

Petri Aaltonen / Yle

Pohdinnassa on, voidaanko vuoroja vaihtaa niin, että suosituimmat vuorot vaihdetaan isompiin ic-juniin.

– Tutkimme jatkuvasti, voimmeko muuttaa liikennerakennetta niin että suosituimmat vuorot ajetaan isommalla ic-kalustolla eikä pienemmillä Pendolinoilla. Yksi tällainen hetki voisi muutokselle olla ensi kesäkuussa kun aikatauluihin tehdään tarvittaessa muutoksia. Kyllä tämä suunnittelupöydällä on, mutta mitään varmaan en voi tässä vaiheessa luvata, sanoo Hannukainen.

Haamupaikkoja?

Konduktööri myy edelleen lippuja junassa. Rajattomasti ei täyteen junaan voi matkustajia ottaa. Joskus näyttää siltä, että varattaessa juna on viimeistä paikkaa myöten varattu, mutta vapaita paikkoja onkin vielä muutamia. Ovatko nämä haamupaikkoja?

– Joissakin junavuoroissa on osa paikoista kysynnän mukaan varattu kausilippulaisille, joilla ei ole mahdollisuutta paikan varaukseen. Esimerkiksi työmatka-ajan junissa osa paikoista on varattu juuri kausilippulaisille.

Vaikka osa junista on täynnä, niin Juho Hannukainen on tyytyväinen siihen, että kilpailu matkustajista jatkuu.

– Kilpailutilanne on päällä koko ajan bussi- ja lentoyhtiöiden kanssa. Hintakilpailu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Näyttää siltä, että emme ole huonossa tilanteessa kilpailun suhteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Mirjami ja Osmo vilkuilivat toisiaan jo lapsuuden pallopeleissä – nyt he ovat olleet naimisissa 60 vuotta

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 19 - 19:15

– Olin 10–12-vuotias, kun aloin katsoa kenestä tytöstä tykkään. Jo silloin Mirjami valikoitui, kertoo Osmo Olli.

– Jo pallopeleissä kylän lasten porukassa vilkuiltiin, ja kun mentiin alakouluun, tehtiin mennessä lumienkeleitä hankeen, muistelee Mirjami suhteen alkua.

– Salassahan tämä tapahtui jo 10-vuotiaana, ei siitä naapurin tytöt ja pojat tienneet mitään. Meille se oli hirveän jännää.

Mirjami ja Olli asuivat naapureina Lappajärvellä Tarvalan kylässä. Myöhemmin he kuulivat, että siellä olivat aiemminkin naapurit löytäneet toisensa.

Vintti kutsui

Sitten tuli rippikoulun jälkeinen aika. Silloin Osmon reitti kulki Mirjamin vinttikamariin.

– Kyllä se jännitti. Oli se kyllä se ensimmäinen yö kun tavattiin..

Osmon äänestä kuulee vieläkin, että hetki oli suuri.

– Se oli niin ihmeellistä, että ei tarvinnut seuraavana päivänä nukkuakaan, vaikka oli valvonut.

Mirjamin kotona tavattiin mennä kesällä vintille nukkumaan, kuten monissa taloissa oli tuohon aikaan tapana.

– Me puhuttiin niitä lapsuusasioita. Ei siellä koskettu toiseen ollenkaan. Kenellekään ei kerrottu, että me oli nyt tehty tällainen siirto, että oli oltu yhteinen yö vintillä.

– Äiti oli tietysti haistanut jo, että tässä oli naapurin poika kyseessä, eikä siitä tullut moitteita eikä mitään, muistelee Mirjami.

Osmon siskokin uteli Mirjamilta, tietääkö tämä, minne Osmo illtaisin lähtee kylään. Mirjami pisti kulkemiset naapurin tytön syyksi.

– Kun seurustelusta tuli julkista, niin vähän jännitti, että mitä ihmiset sanoo, kun olen lähtenyt tyttöä näin likeltä katsomaan, muistelee Osmo.

Perhe-elämää kohti

Mirjamin isä kuoli heti sodan jälkeen siellä saamiinsa vammoihin.

– Näin isäni kahdesti sodan aikana. Sain silloin istua polvella, ja isä tarjosi taskustaan Figarolia. Kyllä minä isää kaipasin. Varsinkin, kun oltiin naapurin lasten kanssa leikkimässä ja toiset huusivat: isä tuli, isä toi, isä tule korjaamaan. Silloin minä lähdin aina kotiin.

Isättömänä varttuminen vaikutti niin, että Mirjam kertoo kaivanneensa suhteeltakin turvallisuutta ja tukea. Sitä Osmo oli valmis antamaan.

– Kiinnyin häneen, ei tarvinnut lähteä muualle katsomaan. Se oli varmasti oikea ja tarkoitettu minulle, muistelee Osmo tuntemuksiaan.

Naimisiin parikunta meni, kun Mirjami oli 17- ja Osmo 18-vuotias. Pariskunta vihittiin Lappajärven kirkossa. Perheeseen syntyi kaksi lasta.

Lasten synnyttyä vastuu siirtyi enemmän Mirjamille.

– Olin enemmän apulainen ja opettelin olemaan tukena, kertoo Osmo rehellisesti.

– Sitä on vissiin jatkunut 60 vuotta! jatkaa Mirjami ilkikurisesti.

– Mutta pääasia, että se on jatkunut sovussa.

Kinat ja niiden purku

– On siinä välillä ollut muttia matkassa ja suuremmat sairastumiset tuovat omat pulmansa, myöntelee kaksikko.

Yksi kotoa saatu neuvo on jäänyt Mirjamin mieleen, ja sen mukaan on eletty.

– Äiti aina opetti, että riitaa tulee, mutta yön yli niitä ei jätetä, vaan illalla on sovittava. Ei kenenkään avioliitto mene niin, etteikö jotain suurempaa ja pienempää tule välillä vastaan.

– Eihän maalla siihen aikaan erottu. Kun menit naimisiin, ei siitä lähdetty enää mihinkään pomppimaan, vaan ajateltiin, että kuolema aikanaan erottaa. Koskaan ei ole tarvinnut eroa miettiä, Ollit kertovat.

Mistä sitten välillä kiikastaa?

– Jotain on jäänyt laittamatta paikalleen tai ei ole suorassa, tietää Osmo heti kertoa. Sitten yhdessä niitä laitetaan.

Seuraavaksi pariskunta miettii, onko tuollainen sitten riitaa vai komennusta. Lopputulos on, että se on pientä kopua!

– On vissiin oltu päiväkin puhumatta, mutta on sekin lopulta alkanut hymyilyttää, muistelee puolestaan Mirjami.

Osmo on perheen sovittelija ja sovun aloittaja. Mirjami myöntää, ettei tahtoisi aina antaa periksi kovin helposti, mutta vaikeat asiat hänkin katsoo järjellä läpi.

– Sitten kun minä alan oikein ärsyttää, niin Osmo lähtee pihalle. Hetken kuluttua se tulee takaisin ja sanoo iloisesti: Heippa! Siitä se taas rupeaa lutviutumaan.

– Jos itse huomaan, että nyt menee turhan kireäksi, olen vähän aikaa hiljaa, yritän sitten sovitella sanoin tai hyväillen. Kyllä se sitten aika äkkiä leppyy.

– Kaikkiin pikkuasioihin ei pidä toisessa puuttua, myöntelevät Ollit yhteistuumin. Meillä on helpotuksena se, että lapsena jo totuttiin niihin pikkuasioihin ja nythän toinen on niin tuttu, ettei voi edes valehdella, senkin näkee heti naamasta.

Osmo jäi aiemmin pois töistä, ja samalla jäivät sen vaiheen kotityöt hänen kontolleen. Mitään kyllästymistä toiseen ei tullut sittenkään, kun molemmat jäivät kotiin.

– Avioliitto on toisen palvelemista, sanovat molemmat yli 60 vuoden kokemuksella.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Suomalaisbändi haluaa maailman suurimmaksi – musiikkivaikuttaja: "Menestyjien apinointi on kuolemaantuomittua"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 19 - 14:44
Mistä on kyse?
  • Oululainen Blind Channel pyrkii saamaan musiikistaan työn itselleen.
  • Kansainväliseen menestykseen tähtääviltä artistilta vaaditaan kovaa työtä ja omaleimaisuutta.
  • Tällä hetkellä Suomesta viedään ulkomaille eniten tuottajia ja laulun tekijöitä.
  • Globalisaatio helpottaa artistien menestymistä. Suomessa musiikin vientitulot ovat viime vuosina kasvaneet.

Yleisö mylvii, perhoset pyörii vatsassa ja tuntuu, että tulee oksennus. Tämä kaikki helpottaa kuitenkin välittömästi ensimmäisen biisin ensimmäisten iskujen jälkeen. Loppukeikka onkin täyttä hurmosta. Satapäinen yleisö juhlii mukana laulaen meidän tekemiämme biisejä. - Ote on oululaisen Blind Channel -yhtyeen keikkapäiväkirjasta viime kesältä.

Blind Channelin jäsenet ovat 20–24-vuotiaita.Aleksi Kelloniemi

Blind Channelin miehet eivät sorru turhaan vaatimattomuuteen: he haluavat olla maailman isoin rockbändi. Bändi on tehnyt töitä sen eteen neljä vuotta ja hiljalleen tulosta on alkanut tulla.

Tuottajamme sanoi, että meidän musiikkimme on vähän niin kuin kokoomusrockia. Joonas Porko

Yhtye on keikkaillut kotimaan rajojen ulkopuolella ja ollut esimerkiksi soittamassa Tuska Open Air -festivalin jatkoklubilla.
Mutta mitä nousu todelliseen maailmanmaineeseen vaatii?

Menestyminen vaatii ainutlaatuisuutta

Sony Music Finlandin toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki on ollut yli 20 vuotta musiikkialalla. Sinä aikana hän on nähnyt monenlaisia menestystarinoita. Vaikka jokaisen bändin tarina on erilainen, yhdistää menestyneitä artisteja hänen mukaansa muutama ominaisuus.

– Uniikkius ja omaleimaisuus ovat ykkösasioita. Menestyjien apinointi on totaalisen kuolemaantuomittu juttu.

Blind Channelin uniikkius löytyy genrestä. Omien sanojensa mukaan he ovat luoneet uuden genren, violent popin.

– Se on modernia rokkia, aika kansainvälistä kamaa. Siellä on pop-elementtejä rock-pohjalla, johon on saatettu sekoittaa räppiä ja konemusiikkia, bändin kitaristi Joonas Porko kertoo.

– Tuottajamme sanoi, että meidän musiikkimme on vähän niin kuin kokoomusrockia.

Yhtye on esiintynyt niin satapäisille yleisöille kuin parille katsojallekin. Bändin mukaan keikan laatu tulee olla samanlainen yleisön määrästä riippumatta.Carolin Büttner

Oman genren luominen on antanut bändille vapauden tehdä periaatteessa minkälaista musiikkia vaan. Genren sisään menisi bändin toisen laulajan Niko Moilasen mukaan peruspopmusiikkia tai vaikka raskasta death metallia.

– Voimme vain todeta, että tämä on meidän itse keksimämme väkivaltapop ja tämä kuuluu tähän.

Musiikkibisneksessä kaikki etenee nopeasti. Esimerkiksi popmusiikissa se, mikä on nyt kuuminta hottia, on muutaman kuukauden päästä muuttunut joksikin toiseksi, Wemppa Koivumäki muistuttaa.

– Jos nyt lähtisi kopioimaan sitä, mikä on tällä hetkellä toimivaa, niin siinä vaiheessa kun oma tuotos on valmis, on auttamattomasti myöhässä.

Blind Channel
  • Blind Channel -yhtye on perustettu vuonna 2013
  • Yhtyeeseen kuuluu viisi jäsentä: Joonas Porko (kitara, taustalaulu), Niko Moilanen (laulu, sanoitus) Joel Hokka (kitara, laulu), Olli Matela (basso) ja Tommi Lalli (rummut).
  • Blind Channel on luonut omien sanojensa mukaan uuden genren, violent popin.
  • Yhtye on keikkailut Suomen lisäksi Baltian maissa, Saksassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.
  • Bändi on myös päässyt muutaman isomman yhtyeen, kuten kuten kanadalaisen Simple Planin lämppäriksi.

Pelkkä ainutlaatuisuus ei tietenkään avaa portteja menestykseen. Ennen kaikkea se vaatii Koivumäen mielestä kovaa ja pitkäjänteistä työtä.

– Ja siitä työstä on tärkeää myös tykätä ja siihen tulee olla valmis. Etenkin bändeillä työhön kuuluu vahvasti kiertäminen keikoilla.

Yksi tärkeimmistä asioista kansainvälisen menestymisen kannalta on Koivumäen mukaan hyvä tiimi. Perinteinen kombinaatio on levy-yhtiö, tuottaja, manageri ja kustantaja.

Ilman kunnollista tiimiä on menestyminen kansainvälisillä markkinoilla vaikeampaa. Hyvän tiimin löytäminenkään ei kuitenkaan ole aina helppoa.

– Yleensä se lähtee siitä, että löydät yhden ihmisen, esimerkiksi managerin, jonka avulla saa haettua muut tiimin jäsenet.

Rokkarin arki on kiireistä

Välimatka Oulusta Helsinkiin on pitkä, reilu 600 kilometriä, ja tällä apinalaumalla sinne ajaa noin 8 tuntia ja 30 minuuttia. Kuulostaa raskaalta, mutta tähän on totuttu ja Oulu-Helsinki väli on tullut tutuksi heittämättä ainakin kolmekymmentä kertaa. – Blind Channelin keikkapäiväkirja

Teemme joka päivä erilaisia ulkomusiikillisia juttuja, kuten keikkakoreografioiden treenaamista peilisalissa. Joonas Porko

Kiireisten rokkareiden elämässä on omat kiemuransa. Joonas Porko miettii, etteivät kaikki parisuhteet kestäisi sitä, että toinen on koko ajan joko keikkamatkoilla tai bänditreeneissä. Hänen omaan parisuhteeseensa se ei kuitenkaan ole vaikuttanut.

– Sitä etsii itselleen tyttökaverin, joka ymmärtää, että pitää olla paljon poissa, bändikaveri Niko Moilanen säestää.

Priorisointi on Moilasen mukaan myös tärkeää. Hän opiskelee neljättä vuotta yliopistossa ja kutsuu itseään korvaustehtävien kingiksi.

– Kun uusi kurssi alkaa, kävelen ensimmäisenä proffan luokse ja sanon, että joudun olemaan nämä kaksi viikkoa tuosta pois ja tuolta nuo kolme viikkoa, saisinko jotain korvaustehtäviä. Mutta kyllä opiskelut ovat kuitenkin rullanneet.

Kansainväliseen menestymiseen tarvitaan usein taustajoukkoja, kuten levy-yhtiö, tuottaja ja keikkamyyjä.Nea Ahtiainen

Blind Channelin orastavan menestyksen takana on itseensä uskominen, menestymisen nälkä ja kova työ.

– Teemme joka päivä erilaisia ulkomusiikillisia juttuja, kuten keikkakoreografioiden treenaamista peilisalissa. Olemme ylipäätään selvittäneet, miten tekemistä voi jokaisella osa-alueella parantaa. Ja totta kai tehty hyviä biisejä, Porko luettelee.

Moilanen kertoo, että he pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon asioita itse eivätkä pelkästään nojaa levy-yhtiöihin tai keikkamyyjiin.

– Me haluamme tehdä tätä työksemme. Ja se vaatii paljon, että tästä saa työn itselleen.

Tarinoita tarvitaan

Tällä hetkellä musiikkibisneksessä on pinnalla Wemppa Koivumäen mukaan enemmän sooloartisteja kuin bändejä. Koivumäki kertoo, että se on ennen kaikkea musiikkilajiin liittyvä asia.

– Rock on mennyt genrenä globaalisti sekä paikallisesti jonkin verran alaspäin. Kuunnelluimpien kappaleiden listoilla on tällä hetkellä enimmäkseen poppia, hip hoppia ja urbaania musiikkia.

Tietysti poikkeuksiakin on. Koivumäki nostaa esimerkiksi Haloo Helsingin, jolla menee tällä hetkellä kovempaa kuin koskaan. Myös vanhemmat bändit kuten esimerkiksi The Rasmus, Apocalyptica ja Nightwish keikkailevat Koivumäen mukaan edelleen aktiivisesti.

Koivumäki kertoo, että 15 vuotta sitten Suomen musiikkivienti oli vahvasti bändipainoitteista. Useat silloin perustetut bändit, kuten Apocalyptica keikkailevat edelleen aktiivisesti.Ricky Swift / AOP

Jos taitoa, uniikkiutta ja tahtoa työskennellä löytyy, on menestys mahdollinen. Oli kyseessä sitten yhtye tai sooloartisti. Koivumäki sanoo, että jokaisella menestyvällä artistilla tai bändillä on taustallaan myös jokin tarina.

– Tarina voi myös tulla vahvasti jonkin kappaleen kautta, mutta kyllä se sinne tarvitaan.

Lahjakkuus Suomessa on kasvanut ihan hirveästi. Wemppa Koivumäki

Koivumäki painottaa, että tarinan pitää olla aito. Hänen mukaansa tärkeää esimerkiksi somessa artistin on tärkeää esiintyä itsenään.

– Jos artistin somekanavissa on paljon jonkun muun tekemää sisältöä, niin useimmiten kuulijat ja fanit ymmärtävät sen, että tämä ei ole artistia itseään. Eli siellä on aika vaikeaa olla feikki, pitää olla hyvin pitkälti oma itsensä.

Globalisaatio helpottaa menestymistä

Tässä vaiheessa iltaa on vuorossa koko homman raskain osuus: kuusi tuntia pelkkää odottelua. Se tunne, kun jännität ja odottelet tekemättömänä monta tuntia putkeen, saa voimaan huonosti sekä fyysisesti että henkisesti. Jännityksen tunne on yksi hirveimpiä tunteita mitä tiedän. - Blind Channelin keikkapäiväkirja

Sosiaalinen media, Youtube ja erilaiset suoratoistopalvelut ovat muuttaneet musiikkibisnestä. Artistit ja bändit eivät välttämättä enää tarvitse levy-yhtiötä välikädeksi kappaleiden julkaisuun, vaan he voivat itse ladata ne suoraan Youtubeen.

Samalla kuulijakunta on periaatteessa maailmanlaajuinen. Suomalaisten tekemiä kappaleita voi kuunnella vaikka Etelä-Koreassa, jos sellainen sattuu vastaan tulemaan.

Koivumäki kertoo, että joka perjantai musiikin suoratoistopalveluissa julkaistaan keskimäärin 18 000 uutta kappaletta.AOP

Globaalius antaa Wemppa Koivumäen mukaan paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se luo haasteita.

– Keskimäärin joka ikinen perjantai erilaisiin digitaalisiin palveluihin ilmestyy noin 18 000 uutta kappaletta. Voi siis vain kuvitella, että minkälaisesta määrästä musiikkia puhutaan. Se, miten helmet sieltä löytyvät, vaatii entistä enemmän erilaisia markkinointi-innovaatioita.

Onhan se vaan parasta mitä voi tehdä. Joonas Porko

Globaaliuden vuoksi bändien menestyminen kansainvälisesti on Koivumäen mielestä nykyään huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

– Siihen vaikuttaa myös se, että lahjakkuus Suomessa on kasvanut ihan hirveästi. Meillä on myös huomattavasti parempi itsetunto tänä päivänä.

Viimeisten 15 vuoden aikana vientitulot musiikin saralla ovat olleet tasaisesti kasvussa. Viime vuonna Suomen musiikkiviennin arvo oli 45 miljoonaa euroa (Music Finland).

Se, mitä ulkomaille viedään, on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Artistien ja bändien sijaan Suomesta muihin maihin viedään Koivumäen mukaan eniten tuottajia ja lauluntekijöitä.

– Yksi isoimpia suomalaisia tuottajia on esimerkiksi Nico Stadi, jolla on studio Los Angelesissa. Hänellä oli edellisellä Justin bieberin albumilla kaksi kappaletta.

Muita Koivumäen mainitsemia menestyneitä tuottajia ja lauluntekijöitä ovat muun muassa MGI, joka on ollut Akonin ja 50 centin levyillä sekä Teemu Brunila, joka on tehnyt esimerkiksi Englannin markkinoille materiaalia.

Näyttämisen halu toimii innostajana

Blind Channelilla on taustallaan tiimi, heillä on kova tahto tehdä töitä sekä uniikkiutta. Vaikka yhtye on jo kerännyt menestystä jonkin verran, on iso läpimurto ja maailman isoimman rock-yhtyeen titteli vielä odottelussa.

Bändillä on kuitenkin riittää kärsivällisyyttä, vaikka unelma ei heti toteutuisikaan. Kuuluisuus ei ole tärkeintä, vaan palo tekemiseen kumpuaa intohimosta musiikkiin.

– Onhan se vaan parasta mitä voi tehdä. Soittaa isoja keikkoja ja sitä musiikkia mitä itse rakastaa ihmisille, jotka myös rakastavat sitä. Ehkä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan mulle se juttu, Porko kertoo.

Joonas Porkon mukaan resepti menestykseen on yksinkertainen: täytyy soittaa paremmin, tehdä parempia biisejä ja vetää parempia keikkoja.Carolin Büttner

Keikka-elämä on samaan aikaan ahdistavaa ja stressaava, mutta paras palkinto on onnistunut keikka. Se tunne ja hurmos, mikä esiintymisen jälkeen vallitsee takahuoneessa, on suorastaan käsinkosketeltavaa. Vaikka vaatteet ovat litimärät ja nestehukka valtaa kehon, fiilis on kaikin puolin iloinen sekä kiitollinen. Koko ryhmä on rehellisesti onnellinen ja se yhteinen onnistumisen, sekä yhtenäisyyden tunne on jotain aivan uskomatonta. – Blind Channelin keikkapäiväkirja

Yhtyeellä on myös suuri näyttämisen halu, joka näkyy Moilasen mukaan etenkin heidän kappaleissaan.

– Meillä on ollut kauhea uho alusta asti. Edelleen jatkamme sillä linjalla, nyt se pitää vain lunastaa jotenkin.

Blind Channelin vahvuus on sen jäsenissä. He toimivat yhtenä rintamana ja kaikilla on sama määränpää.

– Seisomme saman jutun takana ja puskemme ihan täysillä tätä juttua eteenpäin, Moilanen sanoo.

Korjaus 20.11.2017 klo 10.05: Joonas Porko on bändin kitaristi, ei laulaja, kuten jutussa aluksi kerrottiin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pitkään jatkunut vääntö Lapin sairaaloiden kesken johti lopulta yksityistämiseen – "Ei tämä minusta ole mikään kapina"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 17 - 20:21

Koko Suomen katse kääntyi tällä viikolla Perämeren pohjukkaan. Suurten teollisuuslaitosten ja Lapin kahden sataman kunnat tekivät jotain, mikä suututti valtakunnan tasolla poliitikkoja, ministeri Saarikkoa ja pääministeriä myöten.

Alueen kuntien valtuutetut äänestivät maanataina sote-yhteisyrityksen perustamisen puolesta. Yhteisyritysmallissa Meri-Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio perustavat yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Yhteisyritysratkaisulla Meri-Lapin kunnat haluavat turvata Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut, jotka uhkasivat siirtyä monilta osin yli 100 kilometrin päähän Rovaniemelle sote- ja maakuntauudistuksessa. Maakuntamallissa Kemin sairaalaa olisi riisuttu ankaralla kädellä.

Alueella on pelko, että maakuntamallissa Kemiin ja lähikuntiin jäisi vain terveyskeskustasoiset palvelut. Maakuntamallissa laajan päivystyksen sairaala olisi vain Rovaniemellä. Neuvottelut sairaaloiden työnjaosta eivät ole edenneet.

Viimeinenkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunta Tervola antoi suostumuksensa yhteisyrityksen peustamiselle torstaina. Sairaanhoitopiirin kuudesta jäsenkunnasta Ylitornio antoi suostumuksensa maanantaina.

Meri-Lapin päätöksestä on puhuttu Meri-Lapin tautina ja kapinana. Pääministeri Juha Sipilä kuvaili, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet laissa olevaa porsaanreikää.

Paikalliset sote-valmistelijat eivät odottaneet päätöksestä näin isoa ryöpytystä. Maakunnassa sote-valmisteluita on tehty jo pitkään ja myös Länsi-Pohjassa jo useita vuosia.

– Ei tämä minusta ole mikään kapina. Jos pystyy kiihkottomasti keskustelemaan siitä, mikä tämä malli on ja miten sitä voisi soveltaa muuallakin, niin päästäisiin eteenpäin koko Lapissa. On tullut palautetta ja myös kannustusta eri puolilta Suomea tästä tilanteessa, missä olemme, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Sonntag.

Sonntag sanoo, että päätös ei ole ollut helppo. Päättäjänä hän on halunnut ajatella alueen ihmisiä, ei niinkään hallintoa tai valtaa. Hän myös ihmettelee sitä, että keskustelu on kääntynyt ihmisten sijasta rahaan.

– Ihmisten työpaikat ja palvelut ja se, ettei meidän alueen elinvoimaa horjuteta, on ykkösasia, Sonntag sanoo.

Mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään. Tommi Lepojärvi

Lapin maakunnan tilanne ei ole ollut helppo tähänkään asti. Meri-Lapin kuntapäättäjien maanantainen päätös perustaa sote-yhteisyritys 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa sai aikaan melkoisesti reaktioita. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoi aiemmin Ylelle, että Meri-Lapin päätös on vahva tahdonilmaus Meri-Lapilta eriytymisestä.

Yllättyneisyyden määrä ihmetyttää

Suunnitelma on kuitenkin ollut tiedossa maakunnan sote-valmistelussa jo hyvän tovin. Asiaa on Länsi-Pohjan soten ohjausryhmän toimesta esitelty aktiivisesti ja se on huomioitu yhtenä vaihtoehtona.

Lapin liiton Sote-Savotan entinen projektinjohtaja ja Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tommi Lepojärvi tuo esille Facebook päivityksessään kansanedustajien välinpitämättömyyttä tilaisuuksissa, missä Lapin tilanteesta on avattu keskustelua.

– Muut asiantuntijat olivat erittäin kiinnostuneita vaihtamaan ajatuksia, mutta kansanedustajista monet selailivat vain tablettejaan. Ihmettelin heidän välinpitämättömyyttään, Lepojärvi kirjoittaa.

Lepojärvi ihmettelee yllättyneisyyden määrää yhteisyrityspäätöksessä. Sote-kentässä on hänen mukaansa Länsi-Pohjan kehittämän mallin kaltaisia sopimuksia nähty ennenkin. Kantaa ovat ottaneet kansanedustajat ja esittäneet huolensa, että osa veronmaksajien verorahoista menee sijoittajille.

Meri-Lapin yhteisyrityksen kotipaikaksi on merkitty Kemi ja se verotetaan Suomeen.

Länsi-Pohjan keskussairaalaa ollaan siirtämässä Mehiläisen ja kuntien perustamalle yhteisyritykselle.Minna Aula / Yle Maakunnan rahat valuisivat Ouluun ilman Kemin sairaalaa

Maakunnan rajoille tulee uusi merkitys maakunnan soten myötä. Naapurimaakunnista tulee kilpailijoita ja tämä näkyy varmasti varsinkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Oulu on Meri-Lapista katsoen yhtä lähellä tai kaukana kuin Rovaniemi, reilun sadan kilometrin päässä Kemi-Tornion alueelta. Sote-valmistelujen konsulttiyritys KPMG Oy:n laskemissa on arvioitu, että Länsi-Pohjan tulppausvaikutus Oulun suuntaan on suuri. Eli asiakkaat menisivät palveluiden puutteesta Ouluun huomattavasti todennäköisemmin kuin Rovaniemelle.

– Vaikutus on isompi kuin säästöt yhteen sairaalaan keskittämisestä Lapissa, sanoo Länsi-Pohjan sote-projektin johtaja Seija Parviainen.

Lepojärven mukaan yhteisyrityksestä voi olla maakunnalle taloudellista hyötyä.

– Ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksessä Kemissä olevan sairaalan tulppausvaikutuksen Oulun suuntaan on laskettu olevan 2–2,5 kertaa suuremmat kuin kaiken keskeisimmän erikoissairaanhoidon keskittämisen Rovaniemelle. Kemin sairaalan tulppausvaikutus on Lapin syrjäisten ja vähäväkisten seutujen etu, vaikka toisin väitetään. Maakunta ampuu omaan jalkaansa, kun ei tätä tosiasiaa halua tunnustaa, Lepojärvi kirjoittaa.

Minna Aula / Yle Lappi ei mahtunut sote-muottiin

Ylen politiikan toimittaja nostaa analyysissään esille Lapin maakunnan sisäisen eripuran. Esimerkiksi perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko yritti avata keskustelua Lappiin viime hetkillä, ennen valtuustojen päätöksiä. Se ei kuitenkaan onnistunut.

Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala on yksi 12 laajan päivystyksen sairaalasta. Kaikista pienin. Länsi-Pohjan sote-neuvottelijat moittivat Rovaniemen roolittomuutta viimeisimmissä keskusteluissa. On tulkittu, että neuvotteluhalua Länsi-Pohjan kanssa ei ole ollut, vaan keskittäminen Rovaniemelle on koettu itsestäänselväksi ja ainoaksi vaihtoehdoksi.

– Lapin sairaanhoitopiiri on vahvoilla. Sille on suotu se asema, että se on laajan päivystyksen yksikkö ja heidän ei tavallaan tarvitse tehdä mitään työnjaon edistämiseksi. Eivätkä he ole tehneetkään enää pitkiin aikoihin. He ovat ykskantaan ilmoittaneet, että mitään päällekkäisiä toimintoja ei saisi olla Kemissä, sanoo Länsi-Pohjan sote-ratkaisun poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja kemiläinen Ritva Sonntag.

Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista. Ritva Sonntag

Sonntag harmittelee sitä, että tilanne nähdään vastakkainasetteluna Lapissa.

– Tähän asti se asetelma on ollut, että muu Lappi on halunnut irti meidän suunnitelmista, Sonntag jatkaa.

Sote-yhteisyrityksen osakkaaksi siirtyy aikanaan maakunta. Paljon on puhuttu Mehiläisen kanssa 15 vuodeksi solmittavan sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen sanktiosta, joka on varsin suuri.

Sanktiolla halutaan estää sopimuksen purkaminen ja varmistaa palveluiden pysyminen Länsi-Pohjassa. Parviainen näkee sote-yhteisyrityksessä paljon mahdollisuuksia. Uhkakuvien sijaan voisi miettiä, miten palvelua voisi hyödyntää muuallakin.

– Uskomme vahvasti tämän toimintakonseptin mahdollisuuksiin. Voisimme olla alueella pilottina ja kehittää mallia, siitä voisi olla oppimista muillekin, Parviainen toteaa.

Perjantaina sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa tehtiin perjantaina hankintapäätös. Kokous kesti useita tunteja. Kilpailutuksen voitti Mehiläinen. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti asiasta äänin 3–2.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sisäilmaongelma pakotti lupaavat nuoret juoksijat ulkotreeniin Kokkolassa – nyt harjoittelu sujuu auton valoissa monttuja väistellen

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 17 - 20:20

Hengitys huuruaa alkutalven pikkupakkasessa, kun kokkolalaiset urheilijasiskokset Henriikka ja Matleena Parpala aloittelevat harjoitustaan. Auton valot valaisevat pimeää, lumetonta iltaa, ja valmentajaisä antaa lisävaloa taskulampulla.

Heikki Parpala teki syksyllä päätöksen, että harjoituksia vedetään ulkona mahdollisimman pitkään. Ulos treeni siirtyi jo keväällä.

Henriikka ja Matleena ovat aiemmin harjoitelleet Kokkolan urheilutalon maapohjahallissa. Sairastelu alkoi 3–4 vuotta sitten: näillä alkoi olla flunssaa, astmaoireita ja pääkipua – samoin valmentajalla. Nyt molemmilla tytöillä on astma. Heikki Parpala myöntää, ettei kukaan osaa nimetä yhtä syytä.

– Se tiedetään, että tytöt ovat paljon terveempiä nyt. On ollut paljon mukavampi, kun on saanut harjoitella terveiden urheilijoiden kanssa.

Seurat karsineet urheilutalon käyttöä

Parpalat eivät ole ainoita, jotka ovat joutuneet miettimään uusia keinoja urheilutalon sisäilmaongelmien vuoksi. Urheiluseuroista ainakin Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby IF käyttävät urheilutaloa mahdollisimman vähän, koska osa urheilijoista oireilee tiloissa erittäin voimakkaasti. Joidenkin oireet ovat niin pahat, etteivät he pysty olemaan tiloissa ollenkaan.

Kokkolan Veikot käyttää maapohjahallia enää kerran viikossa entisen kolmen sijaan. Myös GIF on vähentänyt sisätreenejä kolmesta kahteen kertaan viikossa. Silloinkin treeni aloitetaan ulkona, mutta vedot tehdään sisällä – ovet auki.

Seurat ovat pattitilanteessa, sillä kaupungilla ei ole antaa korvaavia tiloja.

Molemmista seuroista kerrotaan, että osa junnuista on lopettanut tai vaihtanut lajia, koska yleisurheilulle ei ole tällä hetkellä kaupungissa sopivia harjoittelutiloja.

Juha Kemppainen / Yle

Urheilutalon maapohjahallin ja yläsalin sisäilmasta on mitattu homeita ja sädesientä. Tiloja uhkaa vuoden vaihteessa käyttökielto, jos tarvittavia korjauksia ei ole tulossa. Muiden tilojen sisäilmatutkimukset valmistuvat marraskuun loppuun mennessä.

Pimeän riskit hirvittävät

Heikki Parpala alkoi pohtia tilannetta tarkemmin viime kauden jälkeen, kun Matleena ja Henriikka sairastelivat yhä enemmän. Hän mietti ensin, onko levon ja harjoituksen tasapaino kunnossa ja sujuuko koulu. Näissä asioissa ei tuntunut olevan ongelmia.

Muutosta lähdettiin hakemaan pala kerrallaan asioita muuttamalla, ja mukaan tuli lopulta myös eri tilojen kokeileminen. Ulkoharjoittelu on vähentänyt sairastelua.

Matleena ja Henriikka Parpala juoksevat pimeässä illassa.Juha Kemppainen / Yle

Siinä on kuitenkin omat riskinsä ja vaikeutensa: pimeässä treenataan muun muassa suunnistus- ja pyöränlamppujen avulla. Pohjiakin on testattu, mutta tasaisia ei ulkoa löydy.

– Kun juostaan lujaa, tulee monttuihin astumisia ja vammat pelottavat. Ne ovat täysin turhia ja niillä menetetään kallisarvoista harjoitusaikaa, sanoo Heikki Parpala.

Parin viikon päästä sää pakottaa taas sisäharjoituksiin. Se tarkoittaa ajamista Vaasaan tai Kuortaneelle eli yli 100 kilometrin päähän. Heikki Parpala laskee, että kun tytöt käyvät ensin 8-tuntisen koulupäivän, syövät, istuvat autossa, treenaavat ja matkaavat takaisin, kello on palatessa 00.30–01.

– Ennen pitkää kokonaisrasituksesta tulee liian suuri.

"Ei kuuta taivaalta, vaan juoksusuoraa terveessä ilmassa"

Heikki Parpala sanoo, että tytöt ovat iässä, jossa säännöllisellä harjoittelulla on suuri merkitys. Henriikka on nuorten maajoukkuevalmennettava pikamatkoilla ja ylitti viime kesänä kuusi metriä pituudessa. Matleena taas on pituushypyssä ikäluokkansa huippua, myös pikajuoksu on hänen vahva lajinsa.

Valmentajaisä pitääkin tilannetta epäreiluna. Kun tähtäin on Euroopan huipulla ja vielä kauempanakin, hyvät olosuhteet ovat tärkeät.

– Kyllähän sitä hyvinkin usein ajattelee, veronmaksajana muiden joukossa. Olen saanut itse kasvatuksen, jossa tärkeintä on kohdella kaikkia tasapuolisesti.

Parpala sanoo, etteivät yleisurheilijat toivo kuuta taivaalta, vaan konkreettisempaa: juoksusuoraa lämpimissä sisätiloissa ja terveellisessä hengitysilmassa omassa kaupungissa.

Hän muistuttaa, että pieniä liikkujia on kaupungissa satoja, ja Kokkolan kokoisessa paikassa pitäisi hänen mielestään olla kunnollinen sisäharjoituspaikka.

Valmentajaisä Heikki (kesk.) ja valmennettavat Henriikka (vas.) ja Matleena Parpala (oik.) tutkivat yhdessä harjoitteen sujumista.Juha Kemppainen / Yle

Henriikka Parpala sanoo, että ulkotreeni vaati aluksi totuttelemista, mutta tuntuu nyt jo mukavalta.

– On ihan eri ja hyvä treenata, kun pystyy tekemään ja saa hengitettyä.

Matleena Parpala sanoo, että tehoja saa irti nyt eri tavalla kuin urheilutalolla treenatessa. Tosin kylmä kangistaa juoksua, ja vedoissa pitää ottaa huomioon lämpötila: kovatehoisimpia vetoja ei voi tehdä ulkona.

Kilpailukautta kohti mentäessä olisi tärkeä päästä juoksemaan mahdollisimman paljon piikkareilla, ja se vaatii sisähallia eli käytännössä pitkää ajomatkaa. Se taas käy raskaaksi, sillä tytöt haluavat hoitaa myös koulun kunnialla.

Heilläkin on toiveensa yleisurheilijoiden puolesta: 80–100 metriä suoraa ja sen päässä pituushyppypaikka. Tällainen voisi tulla vaikka Kipparihalliin, ideoivat Parpalat.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Käräjäoikeuden mukaan veljeskaksikko järjesteli iranilaisperhettä laittomasti maahan – hylkäsi silti kaikki syytteet

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 17 - 18:30
Mistä on kyse?
  • Etelä-Karjalan käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet jutussa, jossa kolmen miehen epäiltiin yrittää tuoda iranilaisperhe laittomasti Suomeen
  • Oikeuden mukaan tarkoituksena on ollut järjestää perhe laittomasti Suomeen
  • Rikosta ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan ehtinyt tapahtua, sillä rajanylityksen tosiasiallista aloittamista ei voitu todistaa

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet jutussa, jossa kahta veljestä ja kolmatta miestä epäiltiin törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä.

Oikeuden tuomio on mielenkiintoinen, sillä se katsoi veljesten tarkoituksena olleen tuoda nelihenkinen perhe laittomasti Venäjältä Suomeen. Silti kaikki syytteet hylättiin.

Tapaus juontaa juurensa viime vuodenvaihteeseen, jolloin veljeskaksikko matkusti ensin Suomesta Viipuriin. Kertomansa mukaan veljekset olivat matkalla tapaamaan sisarensa Iranista kotoisin olevaa nelihenkistä perhettä.

Viipurista ryhmä matkasi yhdessä Pietariin. Tämän jälkeen ensimmäinen veljeksistä palasi Suomeen ja matkusti Kuusamon seudulle. Toinen veljeksistä puolestaan matkusti samaan aikaan perheen kanssa henkilöautolla Pietarista Kostamuksen alueelle rajan toiselle puolelle.

Suomessa ensimmäinen veljes ja kolmas mies olivat rajan läheisyydessä odottamassa perhettä. Venäjän puolella rajaviranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet toisen veljeksen johtamaa seuruetta rajavyöhykkeelle vievälle tielle.

Todisteita oli rutkasti, mutta ei riittävästi

Käräjäoikeudella oli rutkasti todistusaineistoa siitä, että kyseessä on ollut tarkoitus järjestää perhe laittomasti maahan. Toisella veljeksellä oli puhelimessa muun muassa runsaasti kuvakaappauksia rajaseudun kartoista. Lisäksi seurueet olivat vaihtaneet viestejä olinpaikoistaan.

Käräjäoikeuden mukaan ei myöskään ole uskottavaa, että veljekset olisivat sattumalta päätyneet samaan aikaan vastakkain eri puolille rajaa.

Oikeuden ratkaistavaksi tuli se, oliko kyse rangaistavasta laittoman maahantulon yrityksestä vai laittoman maahantulon valmistelusta, jota ei ole säädetty rangaistavaksi.

Käräjäoikeus päätyi jälkimmäisen kannalle, muun muassa siksi, että perhe ei koskaan ollut päässyt edes lähelle rajaa. Käräjäoikeuden mukaan todistusaineistoa ei ollut riittävästi siitä, että laittoman maahantulon yritys olisi tosiasiallisesti alkanut.

Syyttäjä vetosi jutussa aiempaan tapaukseen, joissa tuomioon riitti se, että henkilö oli astunut Moskovassa junaan, jonka määränpää oli Helsinki. Tuomio tuli, vaikka henkilö ei ollut päässyt lähelle rajaa.

Käräjäoikeuden mukaan tapauksia ei kuitenkaan voi verrata keskenään. Syynä on se, että junan määränpää on ennalta määrätty. Henkilöautolla liikkunut perhe puolestaan olisi itse voinut vaikuttaa määränpäähänsä.

Suomen rajaviranomaiset epäilivät, että tapaus liittyisi järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Käräjäoikeuden asiakirjoista tällainen yhteys ei käy ilmi.

Tuomio ei vielä ole lainvoimainen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nuorten päihdeongelmat huolettavat Jyväskylässä – "Vanhempainilloissa kysytään, voiko lasta päästää keskustaan illaksi"

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 17 - 17:40

Nuorten päihteidenkäyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat tulleet entistä näkyvämmiksi Jyväskylässä, selviää nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille teetetystä kyselystä.

Sen mukaan nuorten suhtautuminen kannabikseen on lieventynyt, lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö on lisääntynyt, ja huumeiden hankkiminen on aiempaa helpompaa. Ongelmia on eniten yli 15-vuotiailla, mutta myös sitä nuoremmilla.

Myös nuorten palvelut koetaan ammattilaisten joukossa pirstaleisiksi ja niihin pääsy hankalaksi.

Kyselyyn osallistui yli 160 nuorten kanssa työskentelevää vastaajaa.

Kovia huumausaineita on käytössä jopa alle 15-vuotiailla. Jouko Meriläinen

Vaikka suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, osalla ongelmat ovat ammattilaisten mukaan yhä vakavampia.

Nuorisotyöntekijöiden huolena kyselyssä oli muun muassa se, että aikuisten ongelmakäyttäjien avoin päihteiden käyttö keskustassa välittyy myös nuorille.

– Vanhempainilloissa kysytään siitä, voiko lasta päästää Jyväskylän keskustaan illaksi. Itse en tällä hetkellä sitä ehkä suosittelisi, sanoo Aseman Lapset ry:n hankesuunnittelija Milla Kakko.

Milla Kakko tapaa Jyväskylän kaduilla päivittäin erilaisia ihmisiä. Hän haluaisi yhä useamman päihde- ja nuorisotyön ammattilaisen jalkautuvan keskustaan.Tenho Tornberg / Yle

Myös ankkuripoliisina nuorten parissa työskentelevälle vanhemmalle konstaapelille Jouko Meriläiselle huolet ovat tuttuja.

– Poliisillekin on tullut ilmi se, että koviakin huumausaineita on käytössä jopa alle 15-vuotiailla nuorilla, Meriläinen sanoo.

– Niissä käyttäjäryhmä on sillä tavalla erilainen, että kyse on nuorista, joilla on omaa rahaa käytössä. Silloin ongelma ei heti näy vaikkapa näpistelynä.

Kriisikokous pohti ratkaisuja

Nuorisotyön ammattilaiset kokoontuivat perjantaina Jyväskylässä kriisipalaveriksi luonnehdittuun tapaamiseen pohtimaan ratkaisuja tilanteeseen.

– Allekirjoitan sen, että tällainen kriisikokous on paikallaan. Omaa asiakasryhmääni ovat 18–29-vuotiaat. Heidän kohdallaan puhutaan päihteistä, kannabiksesta ja "tutkareista", tutkimuskemikaaleista – eri aineista, joita yhdistellään ja kokeillaan, sanoo Jyväskylän kaupungin nuorten aikuisten palvelukeskus J-Napissa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Kimmo Jouhki.

Erilaiset huumekokeilut näkyvät nuorisotyön ammattilaisten arjessa. Kuvituskuva.Eveliina Matikainen / Yle

Isona ongelmana ammattilaiset näkevät nuorten palveluissa niiden pirstaleisuuden.

– Huoli on aika samanlaista eri paikoissa. Henkilöstöllä ei riitä resurssia käsitellä kaikkien asioita, eikä ole tietoa siitä, mihin palveluihin nuoria pitäisi ohjata, Milla Kakko summaa.

– Aika pitkään on jo nähty, että eri palvelut eivät toimi. Meillä on nuoria, jotka tippuvat systeemistä ulos ja sitten heidät tavataan kadulla.

Ongelmia pitäisi hoitaa rinnakkain, ei erikseen. Kimmo Jouhki

Samoilla linjoilla on myös Jouhki.

– Pitää olla yksi paikka, jossa nuori ovesta tullessaan saa palvelut, eikä häntä lähdetä pompottelemaan. Meillä pitäisi olla yksikkö, jossa hoidetaan 13–29-vuotiaat. Silloin meistä saisi lastensuojelukin apua, Jouhki sanoo.

Yhden luukun palveluja kaivataan

Yhtäältä ongelmia aiheuttaa palveluiden kokoamisessa myös lakiviidakko.

– Meillä on sosiaalihuoltolaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, Jouhki listaa.

– 60–70-prosenttia näistä nuorista on sekä päihde- että mielenterveysongelmaisia. Jo Käypä hoito suosituskin sanoo, että näitä ongelmia pitäisi hoitaa rinnakkain, ei erikseen.

Esimerkiksi Oulussa hyviä kokemuksia on saatu Byströmin talon mallista (Oulun kaupunki), jonne nuorten palveluita on koottu yhden katon alle.

Samansuuntaista voitaisiin pohtia Jyväskylässäkin, arvioi palvelupäällikkö Katariina Soanjärvi Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista.

– Nuorten maailmassa on tapahtunut paljon puhuttavia asioita. Ruohonjuuritason toimijat huomaavat nämä haasteet. Silti pitää muistaa, että suurimmalla osalla nuorista menee erittäin hyvin, Soanjärvi sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Sää kylmenee alkuviikosta – etelässäkin pakkasta

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 17 - 15:59

Viikonloppua vietetään osassa maassa sateisessa säässä. Ensi viikon alussa sää kylmenee.

Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan perjantaina on satanut viitisen senttiä lunta Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan alueella. Länsirannikolla puolestaan tuuli on yltänyt lähelle myrskylukemia.

Sateet heikkenevät yön aikana, kun matalapaine liikkuu itään. Hellisen mukaan uusia sateita saadaan lauantaina lisää, kun sadealue saapuu maan eteläosaan. Lämpötilat ovat etelässä lauantaina muutaman asteen plussan puolella ja pohjoisessa on puolestaan pakkasta.

– Etelän lisäksi Oulu-Rovaniemi-akselilla tulee lumisateita, mutta muualla maassa on poutaista ja jopa aurinkoista. Sää on oikeastaan aika kaksijakoinen, sanoo Hellinen.

Sateet voimistuvat sunnuntaina, ja etelässäkin on syytä varautua räntäsateisiin.

– Sunnuntaina etelässä ja keskiosassa maata tulee ajoittaista sadetta.

Lämpötilat ovat sunnuntaina eteläosassa nollan asteen tuntumassa ja pohjoisessa on pakkasta 10 asteen molemmin puolin.

Eteläänkin pakkasta

Ensi viikon alussa säässä tapahtuu muutos kylmempään suuntaan. Lämpötila on etelässäkin pakkasen puolella. Hellisen mukaan kylmempää säätä on luvassa ainakin keskiviikkoon asti.

– Etelässä lämpötila sahaa nollan asteen molemmin puolin maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona on 1–2 astetta pakkasta ja Lapissa 10–15. Pohjoisessa lämpötiloissa muutosta ei juuri ole.

Hellisen mukaan sää todennäköisesti lauhtuu uudestaan keskiviikon jälkeen, mutta kuinka paljon, sitä ei voi vielä varmaksi sanoa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Varikset häiriköivät hautausmaalla, kaatavat kukat ja syövät kynttilätkin

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 17 - 14:12
Mistä on kyse?
  • Varis osaa nokkia hautakynttilän rikki päästäkseen kiinni kynttilään.
  • Variksen syövät melkeinpä mitä vain, myös kynttilöiden steariinia.
  • Varis on viisas ja oppiva lintu.

Oulussa Intiön hautausmaalla palaneet hautakynttilät makaavat sikin sokin haudan edustalla. Kynttilöiden kaatajia eivät ole ohikulkijat, vaan hautausmaan vakioasukkaat varikset.

Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuotisjärvi tuntee hyvin hautausmaan siivekkäiden asukkien tavat. Linnut käyvät syömässä steariinia.

– Vuosikausia ne ovat tätä tehneet. Kun kynttilä ei enää pala, ne saapuvat paikalle. Taitaapa kynttilän steariini olla variksen suurta herkkua, sanoo Vuontisjärvi.

Varikset nokkivat hautakynttilöitä Oulun hautausmaalla. Pekka Loukkola / Yle

Vuontisjärven mukaan omaiset ovat olleet yhteydessä hautausmaan henkilökuntaan, kun he ovat ajatelleet, että kyseessä olisi ilkivalta. Toki ilkivaltaakin on, mutta monesti syyllinen löytyy eläinkunnasta.

– Kun on menty haudalle katsomaan tihutöitä, niin on löytynyt variksen, jäniksen tai rusakon jälkiä, kertoo Vuontisjärvi.

Steariini sulaa variksen vatsassa

Hautakynttilöitä syövät varikset ovat tuttu asia myös biologian professori Esa Hohtolalle, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja.

Hän kävelee usein hautausmaan ohi koiranulkoilutusreissuillaan. Samalla tulee seurattua lintujen käyttäytymistä.

Eräänä kesänä kesätyöntekijämme joutui variksen silmätikuksi. Tuomo Vuotisjärvi

Hohtola kertoo, että kynttilän sisältämä steariini on eläinperäistä rasvaa. Se sulaa variksen elimistössä – hitaasti, mutta sulaa kuitenkin. Steariinin rasva on kovaa rasvaa, ja variksella menee aikaa sulatella steariini pisaranmuotoon, jotta rasva etenisi linnun suolistossa.

– Varis on kaikkiruokainen. Kaikki eläinperäinen käy, raadoista linnunpoikasiin ja -muniin, nakkikopin roskapapereiden jätöksistä aina kaatopaikan jätteisiin asti, kertoo Hohtola.

Älykäs kiusantekijä

Varis on viisaan linnun maineessa.

– Kaupunkivaris osaa paljon asioita, kuten nokkia muovikynttilät auki tai kesäisin kaataa leikkokukat ja juoda vettä kukka-astiasta, Hohtola kertoo.

Varis kaivaa steariini esille nokkimalla kynttilän muovisuojan rikki.Pekka Loukkola / Yle

Oulun hautausmaalla asustavaan varisyhdyskuntaan kuuluu kymmeniä lintuja. Osa pesii hautausmaalla, osa liikkuu kaupungin alueella. Varis on erittäin reviiritietoinen, joten osansa ovat saaneet myös hautausmaan työntekijät varisten pesimisaikaan.

– Eräänä kesänä kesätyöntekijämme joutui variksen silmätikuksi. Se terrorisoi kesätyöntekijäämme koko pesintäajan. Mutta vain yhtä ja samaa työntekijää, kertoo Vuontisjärvi.

Varis on älykäs ja oppiva olento. Esa Hohtola

Pesivää lintua ei saa häiritä.

– Sitten työskennellään luonnon tasapainon kanssa, variksia varoen, naurahtaa Vuontisjärvi.

Viisas pääsee vähemmällä ponnisteluilla

Varisten käyttäytymisessä näkyy myös selvästi se, miten varis pärjää kaupungissa ja miten se on oppinut uusia tapoja säilyä hengissä. Variksen ruokavalioon käy melkeinpä mikä vaan syötäväksi tarjolla oleva aines.

Varis on nokkela eläin, jolle maistuu kaikki eläinperäinen, raadoista kaatopaikan jätteisiin asti.Jyki Lyytikkä / Yle

Lintu osaa kaivaa nokallaan ruoan helposti syötäväksi. Varikset kaatavat haudoille asetetut hautakynttilät, nokkivat muoviin reiän ja hakkaavat nokallaan steariinia.

– Varis on älykäs ja oppiva olento. Se tietää, mistä ruokaa saa ja miten ruoan hankkiminen onnistuu helpoimmin, kertoo Hohtola.

Kaupunkivaris osaa paljon asioita. Esa Hohtola

Biologin professori Esa Hohtola on myös joutunut variksen ahdistelemaksi variksenpoikasten läheisyydessä. Yleensä ihmistä varova varis muuttuu suojelevaksi pesimisaikaan.

– Koiranulkoilulenkillä alkoi päähäni pudota kuivia oksia. Asialla oli poikasiaan suojeleva varis. Sain vielä rääkyvät raakkumiset kaupan päälle, kertoo Hohtola.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tulipallo tarttui videolle sattumalta – kuvaaja käänsi kameran alkuillasta pohjoiseen revontulien toivossa

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 17 - 10:57

Lohtajalainen Johannes Karhula onnistui tallentamaan Keski-Pohjanmaalla videolle torstai-iltaisen valoilmiön, jota luultiin ensin lento-onnettomuudeksi. Avaruusfysiikan dosentti Jyrki Manninen arvioi sittemmin, että kyseessä on meteori tai mahdollisesti satelliitin osa .

Karhula sanoo vaatimattomasti, ettei hänellä ole onnistuneeseen taltiointiin suurestikaan osaa eikä arpaa.

– Omistan kameran, joka sen on kuvannut, Karhula tiivistää.

Ilmiön tarttuminen videolle on sekin sattumaa: Karhula käänsi kameraa alkuillasta pohjoiseen päin revontulien toivossa – sitä ennen kameran suunta oli itään. Kamera tallentaa kerralla noin 100 asteen aluetta, mutta se on käännettävissä 360 astetta.

Se näytti tavalliselta valopallolta, mutta en ole noin kirkasta ennen nähnyt Johannes Karhula

Kamera kuvaa maston nokassa jatkuvasti, ja Karhula tarkisti tallenteet illalla kaverinsa hoksautuksesta.

– En olisi osannut kuvitella, että siitä syntyy näin suuri mediamylläkkä. Se näytti tavalliselta valopallolta, mutta en ole noin kirkasta ennen nähnyt.

Karhula latasi pätkän videosta Youtubeen ja paikalliseen Lohtaja-ryhmään Facebookissa. Se lähti leviämään myös Iltalehden, Aamulehden ja Ylen kautta aina Englantiin asti. Perjantaiaamuun mennessä yhteydenottoja oli tullut kymmenkunta.

Aamulehdessä Karhula kertoo ajatelleensa ensin, että kyseessä oli Lohtajan harjoitusalueella syntynyt valoilmiö. Suunta ei kuitenkaan aivan täsmännyt.

Aiemmin Karhula on tallentanut muun muassa Lohtajan Vattajan ja Ohtakarin kauneutta ja revontulia.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaaratiedote Vaasan hätäkeskus

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 17 - 10:03

17.11.2017 kello 08.21.

Hätäkeskuspalvelut on palautettu onnistuneesti Vaasan hätäkeskukseen tänään klo 8:00 ja toiminnassa on palauduttu normaalitilaan. Tiedote koskee Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueita.

Faran över

17.11.2017 kl. 08.21.

Nödcentralstjänsterna har återkopplats till Vasa Nödcentral i dag kl 8:00 och verksamheten fortlöper som normalt. Meddelandet berör Södra Österbottens, Österbottens, Mellersta Österbottens och Mellersta Finlands områden.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Vaasan hätäkeskuksen puhelinvika on korjattu

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 16 - 16:47

Vaasan hätäkeskuksen puheluihin vaikuttanut tekninen vika on saatu korjattua. Poikkeusjärjestely eli puheluiden siirto Porin hätäkeskukseen pidetään kuitenkin edelleen voimassa, sillä järjestelmän toimivuus halutaan varmistaa huolella. Hätäpuhelut Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista ohjataan Poriin vielä tämän yön ajan. Puhelimet alkavat soida Vaasassa taas huomenna perjantaina aamupäivän aikana.

Hätäkeskuspäivystäjiä siirrettiin pian vian ilmettyä tekemään työvuoronsa Vaasan sijasta Porin hätäkeskuksessa. He työskentelevät siellä niin kauan kuin poikkeusjärjestely on voimassa. Hätänumero 112 toimii normaalisti.

Häiriö Vaasan hätäkeskuksessa johtui varmennetun sähkönsyöttöjärjestelmän pettämisestä. Järjestelmän sulakkeet paloivat täysin.

Häiriö aiheutti enimmillään noin tunnin katkoksen puheluissa 112-numeroon ennen kuin kaikki puhelut saatiin ohjattua Poriin. Katkoksen pituus vaihteli operaattorista riippuen.

Hätäkeskuslaitos on ilmoittanut selvittävänsä katkoksen aikana tapahtuneiden onnettomuuksien määrän ja katkoksen seuraukset lähipäivinä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Metsästysseura ei hyväksynyt Riistakeskuksen arviota, tilasi helikopterin todistaakseen hirvien suuren määrän alueellaan

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 16 - 12:58
Mistä on kyse?
  • Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura on valittanut hirvilupiensa määrästä.
  • Seuralle on myönnetty viime vuosina selvästi vähemmän lupia kuin mitä se on hakenut.
  • Suurempia lupamääriä haluttaisiin hirvien aiheuttamien metsävahinkojen takia.
  • Riistakeskus muistuttaa, että lupapäätökset perustuvat pitkän aikavälin seurantaan.
  • Hirvikannat ovat vaihdelleet rajusti vuosikymmenten saatossa.

Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran metsästysmajan pihalla odotellaan jo hirvenpyyntikauden päättymistä. Takana on kaksi jahtiviikonloppua, ja liki kaikki luvat on jo ammuttu täyteen.

Metsästysseurassa ollaankin jo vuosia oltu todella tyytymättömiä heille myönnettyjen lupien määriin.

Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästyseuran anotut ja myönnetyt hirviluvat vuosina 2009-2017.Yle Uutisgrafiikka

Seura on tehnyt valituksen Suomen riistakeskuksen seuralle myöntämistö hirviluvista vuosilta 2014–2016. Nyt seurassa halutaan katsoa valitusprosessi loppuun asti. Paraikaa odotellaan päätöstä, saako seura valittaa hirvilupapäätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran hirvilupien haku

Vuonna 2014 Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura haki 10 lupaa, mutta sai 4. Seura valitti päätöksestä riistanhoitoyhdistykselle, Riistakeskukselle ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Valitus hylättiin.

Vuonna 2015 seura haki 16 lupaa ja sai 4. Seura valitti Riistakeskukselle. Valitus hylättiin.

Seuraavana vuonna lupia tuli 7, kun seura haki 20:tä lupaa. Asiasta valitettiin Riistakeskukselle ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus hylättiin, mutta toive oikeusprosessista säilyy.

Tälle vuodelle seura haki hirvilupia 29, mutta sai 20. Valitusta ei tällä kertaa tehty, koska vuoden 2016 valitus on vielä kesken.

Valituslupa olisi hirvilupien osalta maamme ensimmäinen.

Hirvien määrästä iso näkemysero

Valitusten teko liittyy metsästysseuran ja Riistakeskuksen väliseen näkemyseroon hirvien alueellisesta määrästä. Metsästysseuraa ajaa valituksiin metsänomistajien taimikoiden kokemat hirvituhot.

Hirviä on alueella paljon, vakuuttaa seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.

– Meidän alueemme hirvitihentymä on suuri. Tarvitsemme lupia huomattavasti enemmän kuin Riistakeskus on myöntänyt. Maanomistajat ovat hermostuneet hirvivahinkoihin, kertoo Kehus.

Teuvo Karen on lopen kyllästynyt hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin.Pekka Loukkola / Yle

Metsänomistaja Teuvo Karenilla on hirvenmetsästysalueella taimistoa 13 hehtaaria. Hirvet ovat taimikoissa jatkuva riesa.

– Hirvi syö mäntyä ja kuusta. Pahimmillaan taimet kuolevat. Jäljen se jättää taimikkoon nappaamalla vaikkapa kuusenlatvan.

Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät. Harri Hepo-oja

Metsänomistajan laskelmien mukaan alueella on kolminkertainen määrä hirviä Luonnonvarakeskuksen arvioihin verrattuna.

Karen on kutsunut kaksi kertaa hirvivahinkojen tarkastajan mailleen. Näkemyserot vahinkojen määrästä ovat tuntuvat.

– Hirvivahinkoasiassa metsänomistaja jää maksumieheksi.

Arvio vastaan laskenta

Metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Kehus kertoo seuran kustantaneen helikopterivalvontalennon hirvien laskemiseksi, jotta niiden määrä ei jäisi pelkkien arvioiden varaan.

– Helikopterilennolla laskettiin hirvitilanne. Sen mukaan saatiin tulos, että hirviä on 12,9 tuhannella hehtaarilla, kun Luonnonvarakeskuksen eli Luken arvio on 2,3.

Antti Pylväs / Yle

Kuivaniemen rannikko Perämerellä on hirvien perinteistä talvilaidun- ja vasomisaluetta. Metsästäjät ovat panneet merkille, että hirvien vaeltaminen alueelta toiselle on vähentynyt.

– Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan. Siihen vaikuttavat leudot talvet. Kun ruokaa riittää, niin tännehän ne jäävät, kertoo Reijo Kehus.

Hirvikantoja seurataan vuosi vuodelta

Suomen riistakeskuksen riistapäällikön viransijainen Harri Hepo-oja tuntee Kuivaniemen tilanteen. Valitukset ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

– Aina silloin tällöin hirvilupien määrästä tulee valituksia. Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät, Hepo-oja kertoo.

Hirvikantoja seurataan usean vuoden suunnitelmalla ja vuosittaisilla laskennoilla.

Hirvilupien määrä vaihtelee vuosittain.Mika Moksu / Yle

Hepo-oja muistuttaa, että yksittäisen seuran alueella hirvilaskennan tulos ja Luken arviot voivat vaihdella paljonkin. Riistakeskuksessa painotetaan hirvitalousalueen kokonaistilannetta.

Hirvitalousalueet kattavat koko maan niin, että kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin hirven kesä- ja talvilaitumet.

– Jos seuran metsästysalue on koko hirvitalousalueella pieni, niin hetkellisesti hirvien määriin voidaan saada suuria eroja. Kuukauden päästä tilanne voi olla vastakkainen.

Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan. Reijo Kehus

Hirvikannat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa todella paljon. Vuonna 2004 Riistakeskuksen Oulun alueella myönnettiin luvat yli 20 000 hirven ampumiseen. Kannan ollessa pienimmillään 1990-luvulla lupia myönnettiin alle 2 000.

Kuivaniemellä uskotaan siihen, että korkein hallinto-oikeus antaa luvan valittaa hirvilupapäätöksestä. Seura hävisi juttunsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mutta se ei vähennä Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran halua jatkaa oikeusprosessia.

– Haluamme katsoa tämän asian loppuun asti, sanoo seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Paavo Turusen elämä oli päättyä hirvimetsällä – silti hän palaa sinne pyörätuolilla yhä uudelleen

YLE: Perämeri - 2017, Marraskuu 16 - 11:07
Mistä on kyse?
  • Paavo Turunen neliraajahalvaantui hirvimetsällä viisi vuotta sitten.
  • Hän putosi alas niskoilleen hirvitornista, jonka pohjalauta petti alta.
  • Turunen osallistuu vuosittain hirvijahtiin pyörätuolilla avustajansa kanssa.
  • Jahtiin osallistuminen onnistuu hoivakodin ja metsästysseuran yhteistyöllä.

Tyrnäväläinen Paavo Turunen istuu sängyllään oululaisessa hoivakodissa. Hänen eteensä on levitetty kuvia metsästysreissulta. Takana on yksi vuoden kohokohdista. Turunen on päässyt jälleen lempiharrastuksensa pariin hirvimetsälle ja muistelee asiaa selvästi mielissään lähihoitaja Pauliina Saarelan tulkkaamana.

Lähihoitaja Pauliina Saarela tulkkaa Paavon puhetta sujuvasti kolmen vuoden kokemuksella.Paulus Markkula / Yle

Turunen ei pysty puhumaan, mutta hän kommunikoi kirjainkaavion avulla. Sanat muodostuvat hitaasti, kirjain kerrallaan, kun hoitaja tulkitsee Turusen silmien liikkeitä. Tämä on tapa, jolla mies saa äänensä kuuluviin.

– Elämä päättyi ja pysäytti, mutta tähän on vain sopeuduttava, että en enää pysty puhumaan enkä liikkumaan. Mutta onneksi muisti ja järki ovat tallella, Turunen sanelee.

On mukavaa, kun on saanut osallistua hirvipeijaisiin. Paavo Turunen

Turusen elämä oli päättyä lähes päivälleen viisi vuotta sitten. Kokenut metsämies oli Tyrnävällä hirvimetsällä passissa hirvitornissa. Turunen oli istuutumassa reppujakkaralleen, kun hirvitornin pohja petti ja hän putosi maahan niskoilleen.

Turusen niskanikama murtui ja hän sai massiivisen aivoinfarktin. Miehestä tuli neliraajahalvaantunut ja puhekyvytön 67-vuotiaana. Tila on niin sanottu locked-in-syndrooma, LIS. Siinä ihmisen ajattelu, järki ja tunteet ovat ennallaan, mutta vartalo on halvaantunut eikä puhuminen tai nieleminen onnistu.

Locked-in-oireyhtymä
  • Laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila.
  • Raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet.
  • Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet.
  • Ajattelu, muisti ja tunteet ovat entisellään.
  • Taustalla usein aivoverenkierron häiriö tai traumat, tuumorit ja virusperäiset sairaudet.

Lähde: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1998

Hirvijahdissa pyörätuolilla

Pauliina Saarela työntää Turusen pyörätuolia lumisella tiellä varmoin ottein. Turunen ja Saarela ovat Oulujoen eräseuran Sanginsuun hirviporukan jahdissa jo tuttu näky. Kaksikko on käynyt vierailemassa hirvenmetsästyksessä kolmena vuotena peräkkäin.

– Metsälle jäi kova kaipuu ja olen erittäin tyytyväinen, että olen päässyt jo kolmena vuotena hirvijahtiin Oulussa, Turunen sanelee.

Lähes koko päivän kestävälle metsäreissulle täytyy pukeutua lämpimästi, sillä Turunen ei pysty liikkumaan.Ville Honkonen / Yle

Turunen ja Saarela viettävät jahdissa lähes koko päivän. Tuttu taksimies kuljettaa kaksikkoa aina sinne, missä tapahtuu. He pystyvät seuraamaan koirien ja miesten liikkeitä tabletilta. Vaikka saalista ei tullut, se ei harmita. Tärkeintä on päästä nauttimaan luonnosta ja tunnelmasta.

Hirvikaverit pitävät yhtä

Turuselle metsästyksellä on ollut tärkeä merkitys koko hänen elämänsä ajan. Mies sai ensimmäisen metsästyskoiransa 15-vuotiaana ja on kuulunut hirviporukoihin 50 vuotta.

Luonto oli mukana vahvasti myös työelämässä, sillä hän työskenteli Kainuun rajavartiostossa vartiopäällikkönä ja kouluttajana. Eläkkeelle jäämisen jälkeen metsästys on ollut miehelle kaikki kaikessa.

Tähän on vain sopeuduttava, että en enää pysty puhumaan enkä liikkumaan. Paavo Turunen

Jahtikuulumisia vaihdetaan myös silloin, kun Turusen metsästyskaverit vierailevat hänen luonaan noin kerran kuukaudessa. Seurakaverit myös löysivät hänet tajuttomana tornin juurelta ja hälyttivät apua. Turunen itse ei muista tapauksesta mitään.

Halvaantumiseen johtava metsästysonnettomuus harvinainen

Vakavaan loukkaantumiseen johtavat metsästysonnettomuudet ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Aseenkäyttöön liittyviä onnettomuuksia tapahtuu vuosittain parikymmentä.

Turunen pystyy seuraamaan metsästyksen kulkua tabletilta.Ville Honkonen / Yle

Muita onnettomuuksia, kuten loukkaantumiseen johtavia putoamisia ei tilastoida, kertoo Suomen metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Hän muistaa viiden vuoden aikana tapahtuneen yhden halvaantumiseen johtaneen onnettomuuden.

Myöskään hirvitornien kunto ei Simeniuksen mukaan ole suuri tai laaja ongelma. Niistä huolehtiminen kuuluu yleiseen turvallisuuteen. Metsästäjäliitosta on muistutettu seuroja käymään tornien kunto läpi vuosittain.

– Tornit lahoavat pikkuhiljaa eivätkä kestä. Silloin ne pitää joko korjata tai ottaa pois käytöstä, Simenius sanoo.

Peijaisista voi nauttia, vaikkei pysty syömään

Paavo Turusen hirvenmetsästyskausi päättyy tänä vuonna joulukuun puolella edessä oleviin hirvipeijaisiin, joihin hän on jälleen lähdössä mielellään.

Niissäkin tärkeintä on osallistuminen ja tunnelma, sillä vammautumisen vuoksi Turunen ei pysty enää syömään. Turusen omahoitaja Pauliina Saarela sen sijaan kertoo saaneensa peijaisista tuliaisina hirvenlihaa.

– On mukavaa, kun on saanut osallistua hirvipeijaisiin, Turunen sanelee.

Paavo Turunen on päässyt Oulujoen eräseuran hirvijahtiin yhdessa hoitajansa Pauliina Saarelan kanssa.Ville Honkonen / Yle

Hirvenmetsästys ei loppunut Turusen perheessä Paavon loukkaantumiseen. Perheen tytär on jatkanut isänsä harrastusta ja isä jakaakin tyttärelleen aktiivisesti neuvoja ja kokemuksiaan. Asia on Turuselle selvästi tärkeä, sillä hän liikuttuu siitä puhuttaessa.

Oman näköistä elämää myös hoitokodissa

Caritas Niemelän vastaava ohjaaja Sinikka Sirviö kertoo, että asukkaille pyritään järjestämään mieluisaa ohjelmaa, jotta he pystyisivät elämään oman näköistään elämää myös hoivakodissa. Turuselle hoivakodissa olo on tuonut myös uusia harrastuksia, kuten kulttuurin.

Asioita käydään jahtipäivien jälkeen paljonkin läpi. Sinikka Sirviö

Turusen osallistuminen hirvenmetsästykseen on saatu järjestettyä hoivakodin ja metsästysseuran yhteistyöllä. Metsästysreissun vaikutukset näkyvät Sirviön mukaan pitkään.

– Aluksihan se herkistää hirveän paljon ja asioita käydään jahtipäivien jälkeen paljonkin läpi ja katsotaan kuvia. Seuraava vaihe on, että aletaan odottaa seuraavaa syksyä, että josko se jahti jahtipäivä sieltä selkeytyisi ja päästäisiin jälleen mukaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäpuheluihin vastataan Porissa – 112 toimii normaalisti

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Marraskuu 16 - 10:34

Vaasan hätäkeskuksen poikkeustilanne jatkuu. Asiakkaiden kannalta tilanne on normalisoitu eilisen hätäpuheluliikenteeseen vaikuttaneen teknisen vian jälkeen ja päivystystoiminta hätäpuheluiden osalta toimii normaalisti.

Hätäkeskuksen päivystäjät tekevät kuitenkin työvuoronsa Porin hätäkeskuksesta.

– Yksi vuoro on ollut siellä yön töissä ja hätäpuhelut Vaasan yhteistoiminta-alueelta on käsitelty samojen päivystäjien toimesta, jotka olisivat olleeet töissä täälläkin, sanoo Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Kari Pastuhov.

– Sain aamulla raportin, että yö on mennyt ihan hyvin. [Poikkeustilanteen] ei pitäisi näkyä mitenkään avun tarvitsijoille.

Aamulla Vaasasta lähdettiin päivävuoroon Poriin ja yövuoron tehneet päivystäjät majoittuivat Poriin odottelemaan tietoa, tekevätkö seuraavan vuoronsa Porista vai Vaasasta.

– He saavat iltapäivällä tiedon, ovatko siellä ensi yön. Toiveena on, että tilanne palautuu normaaliksi mahdollisimman pian. Jos kaikki menee hyvin, toiminta on jo ensi yönä palautettu Vaasaan, mutta ei oteta riskiä.

Sähköjärjestelmää korjataan

Hätäpuhelupäivystyksen siirtäminen toiseen hätäkeskukseen tapahtui ennakkoon tehtyjen varasuunnitelmien mukaisesti. Vaasan päivystäjien siirtymisellä Porin hätäkeskukseen saatiin lisättyä yön ajan töissä ollutta päivystysmiehitystä.

– Olisi työvoiman haaskausta istuttaa päivystäjiä täällä tyhjän panttina, kun toimintaa ei voi pyörittää. Tietysti myös ruotsin kielen osaajia löytyy ylivoimaisesti eniten Vaasan hätäkeskuksesta eli saimme senkin puolen turvattua, Kari Pastuhov sanoo.

Kari Pastuhovin mukaan keskiviikkona iltapäivällä alkanutta vikaa on selvitelty yöllä ja korjaamistoimia aloiteltu. Vika liittynee sähköjärjestelmiin.

Tiedotetaan, kun korjattu

Vaasan hätäkeskuksen teknisestä viasta annettua hätätiedotetta ei ole vielä purettu. Vaasan hätäkeskus tiedottaa, kun vika on saatu korjattua ja hätäpuhelut ohjattu takaisin Vaasaan.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä