Kanta-alueen uutisia

Lohille etsitään reittiä voimalaitosten ohi – Näin pikkusinteille pujautetaan lähetin vatsaan

YLE: Perämeri - 7 tuntia 19 min sitten
Kalanpoikasten vaikea reitti rakennetuissa joissaVoimalaitosten padot haittaavat kalojen kulkua. Suuri osa yläjuoksulle istutetuista kaloista välttelee meluisaa ja tärisevää reittiä voimalan turbiinien läpi.Risto Degerman / Yle

Rakennetuissa joissa varsinkin lohikalat ovat pääasiassa istutusten varassa. Kalankasvattamoissa varttuvat poikaset istutetaan yläjuoksulle, josta niiden pitäisii päästä alas merelle.

Iijoella tutkitaan, miten kalojen laskeutumista mereen voitaisiin helpottaa. Sitä varten tarvitaan tarkkaa tietoa siitä, miten istutetut poikaset joessa ja patojen tuntumassa liikkuvat.

Merivaelluksen jälkeen kalojen nousua kutupaikoillleen yritetään monin paikoin auttaa kalaportailla tai siirtoistutuksilla.

Iijokivarren keskijuoksulla toteutetaan tänä kesänä poikkeuksellista tutkimusta. Siinä selvitetään, miten jokeen istutettavat parikymmensenttiset lohenpoikaset, eli smoltit, käyttäytyvät saapuessaan yläjuoksulta voimalapadoille.

Periaatteessa vesivoimalat eivät estä kaloja pääsemästä alajuoksulle – ne pystyvät uimaan turbiinien läpi, eikä kuolleisuuskaan nouse suureksi.

– Mutta eivät ne kalat voimalan läpi mielellään ui, varsinkaan sen jälkeen, jos ovat jo yhden turbiinin läpi uineet, kertoo luonnonvarakeskuksen tutkija Riina Huusko, joka selvittää ryhmänsä kanssa Iijokivarressa kalojen liikkeitä.

Yläjuoksulle jääminenkään ole kalojen tulevaisuuden kannalta hyvä juttu. Siellä niitä vaanivat petokalat, mikä lisää istutuskalojen kuolleisuutta.

Lähetin ommellaan vatsaan

Tutkimusryhmä on jo kesän alussa asentanut Iijokeen seurantalaitteita, joiden avulla voidaan kartoittaa kalojen uintireittejä. Sitä varten kalat täytyy kuitenkin varustaa vajaan sentin mittaisilla lähettimillä.

Istutettavat kalat on tuotu kalanviljelylaitokselta joessa oleviin sumppuihin tottumaan uuteen ympäristöönsä.Risto Degerman / Yle

Lähettimien asennus tapahtuu tekemällä smoltin vatsaan pieni viilto, josta lähetin sujautetaan paikalleen. Haava ommellaan kiinni ja kala siirtyy heräämöön odottelemaan varsinaista siirtoa jokeen.

Haavat parantuvat yleensä muutamassa viikossa.

– Kalan ajatuksiahan ei tiedä, mutta kokeellisissa tutkimuksissa tämän kokoisilla lähettimillä ei ole havaittu eroja, että lähetin vaikuttaisi kalan kasvuun tai käyttäytymiseen, Riina Huusko kertoo.

Kasvatuskalojen tutkimusta

Istutettavat kalat on tuotu paikalla kalankasvattamosta ja ne vapautetaan jokeen voimalaitosten yläpuolisessa vesistössä.

Kalojen vatsaan ommelluista lähettimistä tulevat signaalit otetaan vastaan jokeen upotetuilla vastaanottimilla.Iijoen otva -hanke, Mirko Laakkonen

Huuskon tutkimuksissa selvitetäänkin nimenomaan sitä, miten kalankasvattamoista yläjuoksuille ja mahdollisten kutupaikkojen läheisyyteen istutettavat kalat pääsevät vaeltamaan merelle. Tutkimustiedon pohjalta voidaan miettiä keinoja alasvaelluksen helpottamiseksi.

Toinen juttu ovat kalojen nousuportaat, joissa yritetään helpottaa aikuisten kalojen paluuta yläjuoksun kutupaikoille.

– Rakennetuilla joilla vaeltamisen pitää toimia kumpaankin suuntaan. Muuten se ei oikein toimi, jos tavoitteena on saada kala lisääntymään yläosan kutualueilla.

Vaelluskalojen palauttamisyritys

Iijoen kalatutkimus liittyy laajempaan alueen kuntien, vesivoimayhtiön ja valtion yhteiseen otva-hankkeeseen, jolla pyritään usean vuoden aikana selvittämään muun muassa vaelluskalojen palauttamisen mahdollisuuksia.

Lähettimillä varustettujen kalojen liikkeista saadaan tarkka tuloste.Iijoen otva -hanke, Mirko Laakkonen
Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Juhannusjuhlijat pitivät pohjalaispoliisin kiireisenä: 500 lähtöön mahtui pahoinpitelyjä, rattijuoppoja ja varkauksia

YLE: Keski-Pohjanmaa - 7 tuntia 40 min sitten

Juhannusjuhlijat toivat poliisille jälleen kiireitä pohjalaismaakunnissa. Pohjanmaan poliisi sai selvitellä pahoinpitelyjä ja tappeluja, myös huumausainerikokset, rattijuopot ja asuntomurrot työllistivät. Tänä vuonna kuitenkin lauantain viileä sää hillitsi juhlijoita ja vähensi myös poliisin lähtöjä.

Kiireisintä poliisilla oli juhannusaattopäivästä lauantaiaamuun: silloin tehtäviä kirjattiin jopa vajaat 300 pohjalaismaakunnissa. Lauantaista sunnuntaihin hälytyksiä kertyi 200. Selvästi eniten tehtäviä oli Etelä-Pohjanmaalla, lähes yhtä paljon kuin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa yhteensä.

Vakavin rikosepäily on Vaasassa ilmoitettu raiskaus, jonka esitutkinta on vielä alkuvaiheessa.

Kalajoella poliisia soitettiin apuun yli sata kertaa

Myös Kalajoen Juhannus työllisti poliisia koko viikonlopun. Hätäkeskukseen tuli yli sata puhelua, joissa tarvittiin poliisi paikalle.

Viikonloppuna poliisin haaviin jäi rattijuoppoa, myös pahoinpitelyjä ja varkauksia kirjattiin useita. Poliisin tietoon tuli myös yksi ryöstö- sekä raiskausepäily. Kalajoen Juhannus keräsi Hiekkasärkille kolmen päivän aikana noin 15 000 juhlijaa.

Vesillä rauhallista – ei yhtään ruorijuoppoa

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkojen vesillä viileä sää hillitsi selvästi juhlintaa.

Kokkolan merivartioston mukaan vesillä liikenne sujui normaalin kesäviikonlopun tapaan. Esimerkiksi puhallusratsiassa ei jäänyt kiinni yhtään ruorijuoppoa, eikä meripelastustehtävää ollut.

Vartiosto partioi viikonloppuna Uudenkaarlepyyn ja Himangan välillä. Tarkastuksia merivartijat tekivät kolmeenkymmeneen veneeseen. Puutteita oli lähinnä pelastusliiveissä ja sammuttimissa. Huomautuksia jaettiin veneilijöille kymmenen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Niilas, 7, sai presidentiltä kirjeen: Kyllä hänelläkin on kavereita eikä diabetes olisi este presidentin työlle

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 25 - 09:20

7-vuotias Niilas haluaa presidentiksi. Ammatinvalinnan yksityiskohdista kokkolalaispojalla oli niin paljon kysymyksiä, että kaikkiin ei löytynyt vastausta äidiltä. Oli vain yksi vaihtoehto: kysyä presidentiltä itseltään.

Niilas lähettikin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle pinkan piirustuksia ja vinon pinon kysymyksiä – ja sai vastauksen.

Niilasta askarrutti muun muassa se, millaisia kouluja presidentin pitää käydä ja onko kätteleminen väsyttävää. Sekin huoletti, onko presidentillä vapaa-aikaa ja kavereita ja voiko presidentti syödä karkkia. Vastaus kaikkiin oli myönteinen:

Herkkujen syöntiä sivuaa myös Niilaksen huoli siitä, mahtaako diabetes olla este presidentiksi ryhtymiselle. Senkin Niilas halusi tietää, pelottaako presidenttiä.

Se on hyvä, sillä Niilaksella todettiin diabetes, kun hän oli yksivuotias. Perheessä on herätty kuuden vuoden ajan 2–3 tunnin välein mittaamaan verensokeria, mutta nyt alkaa helpottaa. Poika tunnistaa jo itsekin matalan verensokerin oireet. Sokeri ei myöskään enää laske öisin niin alas kuin pojan ollessa pienempi.

Hoitokin oli alussa haastavaa piikityksineen. Nyt apuna ovat kanyyli ihon alla olevan ja insuliinipumppu vyötäröllä:

– 25 lisää, huikkaa äiti laskelmat tehtyään tulevalle presidentille, joka on kadonnut aikuisten seurasta. Niilas hoitaa homman ja jatkaa touhujaan.

Diabetes vaatii vanhemmilta jatkuvaa laskemista. Niilaksella takana olevan ekaluokan mukaviin aineisiin kuului matematiikka. Tylsää sen sijaan kouluvuodessa oli paikallaan oleminen.

Kokkolasta tulisi pääkaupunki Niilas Keränen

Niilaksen saamassa kirjeessä kerrottiin myös, että presidentin työ on pääasiassa oikein mukavaa, vaikkakin kiireistä. Kätelläkin presidentti jaksaa, sillä hänestä on tärkeää tervehtiä jokaista vierasta henkilökohtaisesti.

Mitään erityiskouluja työhön mieliville ei ole. Sen sijaan Niilas sai kehotuksen käydä koulunsa hyvin ja olla aktiivinen. Erilaisiin asioihin kannattaa suhtautua innokkaasti, tulevaisuudesta kun ei koskaan tiedä.

Sari Vähäsarja / Yle

Miksi Niilas sitten haluaa presidentiksi?

– Että saisin määräillä.

Jos hän saisi määrätä, hänellä oli Pleikkari ja Minecraft. Niilaksella olisi myös omia sotilaita ja hän kulkisi sotalaivalla ja koneella. Edes muutto Helsinkiin ei olisi pakollinen, sillä presidentiksi haluava poika on keksinyt ratkaisun:

– Kokkolasta tulisi pääkaupunki.

Vapaa-ajallani tapaan myös ystäviäni, joita presidentilläkin on. Joskus saatan syödä myös vähän herkkuja. Presidentin kirje Niilakselle

Kirjeiden kirjoittaminen on Keräsen perheessä tuttua. Esimerkiksi ennen ulkomaanmatkoja kirjoitetaan aina kapteenille ja perämiehelle kirje, jonka mukaan laitetaan piirustuksia ja suklaata. Seuraava kirje on jo suunnitteilla: Finnairilta pitää kysyä, onko matkakoneen siivessä yksi vai kaksi moottoria.

– Niin hullua ideaa ei lapselta tule, etteikö äiti olisi mukana, sanoo Ulpu Keränen kirjeinnostuksesta.

Kirjeet kirjoitetaan aina käsin, samoin esimerkiksi tervehdykset opettajalle. Äiti Ulpu arvostaa käsin kirjoittamista.

Presidentiltä vastauksen saamiseen perheessä suhtauduttiin erilaisin odotuksin. Äiti toppuutteli toiveita vastauskirjeestä, mutta Niilas oli luottavainen. Niinpä ilmoitus kirjeen tulosta ei yllättänyt iltapäiväkerhosta haettua poikaa:

– Ai, nytkö se tuli? kysyi poika tyynesti, nauraa Ulpu.

Presidenttipari vieraili Kokkolassa kesäkuun alussa. Niilas ja hänen äitinsä olivat valmiina vastaanottamassa Tankarin saarelta saapuvaa pariskuntaa jo hyvissä ajoin, eväiden kanssa. Lähituntumaan he eivät päässeet, mutta saivat huikattua kiitoksen kirjeestä. Vastaukseksi Jenni Haukio huikkasi olkaa hyvän.

Syksyllä Niilas jatkaa koulunkäyntiä Mäntyniemi mielessään. Mutta jos nyt presidentin virka ei osuisikaan kohdalle, Niilaksella on takataskussa pari muutakin vaihtoehtoa. Hänestä voi tulla maitoauton kuljettaja. Eikä poliisin työkään ole poissuljettu. Eikä bussikuskin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Nämä kunnat saavat bonusta pakolaisten vastaanottamisesta – lisärahalla 2 000 uutta paikkaa

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 24 - 08:00

Liki kuusikymmentä kuntaa saa bonusta kuntapaikkojen lisäämisestä turvapaikan tai oleskeluluvan saaneille. Bonusrahoituksesta on tulossa kunnille yhteensä runsaan 1,6 miljoonan euron potti

Suurimman bonusrahan, 100 000 euroa, saa kuusi kaupunkia: Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Pori, Tampere ja Vaasa. Ne lisäsivät tai tekivät uuden päätöksen 150 paikasta.

Kaikiaan 51 kuntaa saa bonusrahaa 20 000 euroa. Niissä lisäpaikkojen määrä on 20.

Uusi päätös vähintään 200 kuntapaikasta tai kuntapaikkamäärän korotus kahteensataan olisi tuonut 175 000 euron bonuksen, mutta yksikään kunta ei yltänyt tähän.

Palautteen mukaan ilman lisäkannustinta näin suurta kuntapaikkapäätöstä ei ehkä olisi tehty. Katja Vänskä-Rajala

Viiden kunnan hakemukset ovat vielä työ- ja elinkeinoministeriössä käsiteltävänä. Niiden 20 000 euron bonusrahan kohtalosta päätetään myöhemmin kesällä.

Ministeriön Sylvia-hankkeen bonusrahoituksella varmistettiin noin 2 000 kuntapaikan lisäys. Bonusraha on lisätukea kunnille lakiin perustuvien korvausten päälle.

Kunnat päättivät bonukseen oikeuttavista paikoista viime vuoden ja kuluvan vuoden tammi-helmikuun aikana.

Raha on auttanut päätöksenteossa

Hankepäällikkö Katja Vänskä-Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että bonusrahalla on selvästi ollut vaikutusta halukkuuteen järjestää kuntapaikkoja.

Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Porin, Tampereen ja Vaasan kohdalla kyse oli suurista määristä.

– Saadun palautteen mukaan ilman lisäkannustinta näin suurta kuntapaikkapäätöstä ei ehkä olisi tehty.

Myös pienemmistä paikkamääristä päättäneistä kunnista on Vänskä-Rajalan mukaan kerrottu, että bonusrahalla on ollut merkitystä.

Mukaan tuli paljon uusia kuntia, jotka halusivat kantaa vastuuta pakolaisten vastaanotosta. Katja Vänskä-Rajala

– On erityisen ilahduttavaa, että vaikka monissa kunnissa vastaanottoa on vastustettukin, mukaan tuli paljon uusia kuntia, jotka halusivat kantaa vastuuta pakolaisten vastaanotosta. Monissa kunnissa vastaanottoa on päätetty jatkaa myös tänä vuonna.

Sylvia-hanketta rahoittaa EU:n turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto, ja sillä tuetaan kansainvälistä suojelua saavien palveluiden järjestämistä ja kotouttamista kunnissa. Kunta voi itse päättää, miten raha käytetään.

Ismo Pekkarinen / AOP Kuntapaikoista on yhä pulaa

Tavoitteena on saada tänä vuonna vastaanottokeskuksista siirtyville ja kiintiöpakolaisille 4 000 kuntapaikkaa. Tiedossa on nyt 3 600 paikkaa, joten tavoitteesta puuttuu 400 paikkaa.

Osa kunnista on tosin tehnyt avoimen sopimuksen, jolla kunta on sitoutunut järjestämään kotoutumispalvelut kuntaan muuttaville.

Avoimen sopimuksen ovat isoista kaupungeista tehneet Helsinki ja Vantaa. Suurin osa avoimen sopimuksen tehneistä kunnista on pieniä.

Kaakkois-Suomen ELY-alueella kaikilla kunnilla on avoin sopimus, mutta Satakunnan, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-alueella ei yhdelläkään.

Monissa kunnissa vastaanottoa on päätetty jatkaa myös tänä vuonna. Katja Vänskä-Rajala

Vastaanottopalveluja saaneista on siirtynyt kuntiin vuoden 2016 alusta lähtien noin 9 100 ihmistä. Viime vuonna heitä muutti kuntiin liki 6 000 ja tänä vuonna muuttajia on ollut lähes 3 100.

Vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa vajaat 1 100 myönteisen päätöksen saanutta. Ensimmäistä päätöstä turvapaikkahakemukseen odottaa vielä yli 3 800 henkilöä.

Suomen pakolaiskiintiö oli viime vuonna 750 henkilöä ja määrä on sama tänäkin vuonna.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

EU:n lääkeviraston uudelle kodille tiukat vaatimukset: Oulun ja Turun toiveet voivat kaatua lentoyhteyksiin

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 23 - 14:21

BRYSSEL EU-maiden johtajat päättivät myöhään torstai-iltana menetelmästä, jolla Lontoosta siirrettävien EU-virastojen uudet sijoituspaikat valitaan. Samalla sovittiin myös virastojen tulevien isäntäkaupunkien vaatimuksista.

Suurin osa EU:n jäsenmaista hakee itselleen lääkevirastoa tai pankkivirastoa. Suomi on kiinnostunut isännöimään lääkevirastoa. Suomalaiskaupungeista mielenkiintoa ovat osoittaneet ainakin Oulu ja Turku.

Lopullinen hakemus pitää jättää heinäkuun loppuun mennessä. Kukin maa voi tarjota hakuun vain yhtä kaupunkia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei halunnut ottaa eilen kantaa siihen, minkä kaupungin Suomi aikoo tarjota, sillä asian esittely kuuluu terveysministeri Pirkko Mattilalle (uv.).

– Kyllä Suomi ehtii hyvin mukaan, Sipilä sanoi.

Torstaina hyväksytyt kriteerit eivät lupaa hyvää Oulun ja Turun toiveille. Etenkin lentoyhteydet voivat koitua tekijäksi, joka rajaa käytännössä pois muut suomalaiskaupungit kuin Helsingin.

Vaatimusten mukaan hakijakaupunkeja vertaillaan sen mukaan, miten useasti niihin on lentoja kaikista EU-maista ja miten pitkiä lennot ovat. Myös matka lähimmältä kansainväliseltä lentokentältä virastolle tarjottuun sijoituspaikkaan otetaan huomioon.

Vuodessa 36 000 vierailijaa

Finavian mukaan Helsinki on ainoa EU-pääkaupunki, johon Oulusta on suoria lentoja. Turusta taas on lentoja Helsingin ohella vain Tukholmaan ja Riikaan.

Komission kokoamien vaatimusten mukaan lääkeviraston toiminta pitää kyetä säilyttämään vähintään nykyisellä tasollaan. Virastossa käy vuosittain 36 000 vierailijaa, joista 4 000 tulee EU:n ulkopuolelta. Hotelliöitä varattiin toissa vuonna 30 000.

Oulun lentoasema.Timo Nykyri / Yle

Lääkeviraston nykyisestä sijaintipaikasta on varsin hyvät yhteydet, sillä se sijaitsee Lontoon Canary Wharfilla, jonka lähistöllä sijaitsee Euroopan vilkkaimmin liikennöity Heathrow'n lentoasema. Sen kautta kulki viime vuonna 75 miljoonaa matkustajaa, kun esimerkiksi Oulun kentän kautta kulki 77 000 ja Turusta 226 000 matkustajaa ulkomaille.

Komission vaatimuksissa korostetaan myös viraston työntekijöiden lasten koulutusmahdollisuuksia. Lääkeviraston 890 työntekijällä oli viime vuonna 648 kouluikäistä lasta, joille pitäisi löytyä "monikielistä ja Eurooppa-suuntautunutta" opetusta.

Pisteäänestys ratkaisee voittajan

Eilen torstaina sovittiin myös menettelystä, jolla virastojen uudet sijoituspaikat valitaan. Komissio tekee ensin arvionsa hakijoista, sen jälkeen asiasta käydään poliittinen keskustelu ja lopulta marraskuussa äänestetään.

Äänestystä varten on kehitetty euroviisutyyppinen pisteytysjärjestelmä. Ensimmäisellä kierroksella jokainen jäsenmaa voi antaa kuusi pistettä, joista kolme parhaalle, kaksi toiseksi parhaalle ja yhden kolmanneksi parhaalle ehdokkaalle.

Jos mikään ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella kolmea pistettä vähintään 14 jäsenmaalta, järjestetään toinen kierros, jossa kukin maa äänestää yhtä ehdokasta. Jos tälläkään kierroksella ei synny enemmistöä, asia ratkaistaan kolmannessa äänestyksessä.

Suomen mahdollisuuksia heikentää kisassa sekin, että kriteerien mukaan virastojen jaossa pitäisi suosia unionin uudempia jäsenmaita ja varmistaa virastojen tasainen maantieteellinen jako. Helsingissä toimii jo nyt EU:n kemikaalivirasto.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Irlanninsetteri Bella saunoisi vaikka aamuun, jos saisi – "Kyllä siitä vaistoaa, että hyvää teki taas yksi saunareissu!"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 23 - 09:45

Kokkolan Öjassa Kultarannan villan rantasaunassa kiuas sihahtaa. Kasvoille hiipii kostea ja lempeä lämpö. Lauteilla istuvat tapansa mukaan Pekka Kuusansalo ja 4-vuotias irlanninsetteri Bella.

Intohimoinen saunoja, Pekka, on saanut Bellasta paitsi luottoystävän myös saunakaverin. Heidän yhteinen taipaleensa saunojina alkoi, kun Bella muutti perheeseen vuoden ikäisenä.

– Huhtikuussa meillä oli juuri mökkikausi alkanut. Bella oli heti mukana kaikessa, mitä puuhasteltiin. Ensimmäistä kertaa, kun ruvettiin saunaa lämmittämään, se oli lauteilla ennen kuin sinne itse ehdittiin, Pekka muistelee.

Sitten se vasta innostuu täpinään, kun ruvetaan bravuuria, tätä meijän spesiaalisaunamakkaraa, laittamaan. Pekka Kuusansalo, Bellan isäntä

Pekka silittää pitkillä vedoilla Bellan päätä. Hän kertoo, että saunarutiinit ovat aina samat. Bellalle riittää sana "sauna" – ja sitten jo mennään.

– Ensin haetaan yhdessä puita ja laitetaan tuli pesään. Sitten se vasta innostuu täpinään, kun ruvetaan laittamaan bravuuria, tätä meidän spesiaalisaunamakkaraa. Toki kohtuudella, ei me kuitenkaan kilotolkulla makkaraa syödä.

Kohtuus kaikessa

Parivaljakolle on kertynyt saunomiskertoja tänä vuonna yli kuusikymmentä. Pekka kertoo, että joskus Bellaa on suorastaan vaikea saada lauteilta pois. Saunomista harrastetaan kohtuudella, noin kymmenen minuuttia kerrallaan.

– Bella istua jököttäisi siellä vaikka aamuun asti, ja varsinkin silloin, kun vieraita käy. Se tykkää olla saunassa muitten mukana ja onkin varsinainen seurakoira – ja saunakoira, Pekka hymyilee.

Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa. sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta

Moni koira tykkää saunomisesta, samoin jotkut kissatkin. Ne hakevat saunasta rentoa oloa, ihan niin kuin ihmisetkin.

Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa tarkkailla koiraansa. sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta

Eläinlääkäreiden mukaan terve koira voi saunoa huoletta, kunhan omistaja tarkkailee, ettei lemmikki ala läähättää liian kiivaasti. Suurin riski on lämpöhalvaus, koska koirat eivät voi viilentää itseään hikoilemalla.

– Koirat ovat laumasieluja ja siksi haluavat usein olla siellä, missä ihminen. Koira ei välttämättä malta lähteä saunasta, jos isäntä jää sinne, ja siksi omistajan kannattaa olla tarkkana. Usein koirat pitävät lämmöstä. Lämpöhän on miellyttävä asia, sanoo sairaalaeläinlääkäri Anna-Mariam Kiviranta yliopistollisesta pieneläinsairaalasta.

– Koiran pitää halutessaan päästä heti pois saunasta jäähdyttämään itseään. Kuumassa saunassa ei kannata pitää paksuturkkista lemmikkiä ainakaan pitkään. Lisäksi jos koiralla on sydän- tai hengitystieongelmia, voi saunominen olla haitallista, etenkin lyhytkuonoisilla koirilla, muistuttaa pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio Evidensiasta.

Bella viihtyy 70 asteen leppoisissa löylyissä

Niin Pekka Kuusansalo kuin Bellakin viihtyvät parhaiten leudoissa löylyissä: saunassa saa olla korkeintaan 70 astetta lämmintä. Tavanomaiseen saunahetkeen kuuluu tietenkin löhöilyä, rapsuttelua, uimista ja se pitkään kiukaalla hautunut makkara.

Sauna rentouttaa, tulee hyvä olo ja varmasti mielikin on virkeämpi. Näin uskon. Saunalla on sellainen ulkoinen puhdistava vaikutus ja samalla sisäinen. Pekka Kuusansalo, Bellan isäntä

Niin, millainen motivaattori saunamakkara Bellalle sitten oikein on?

– Sehän on Bellalle varmasti yhtä tärkeä kuin minullekin. Kun se kiukaalla muhii ja löylyn lämmössä tirisee, niin siitä tulee semmoisia mukavia aromeja, jotka koiran nokkaan käyvät, Pekka arvelee.

Bellan pää lepää Pekan polvella raukeana saunan jälkeen.

– Ehkä se on samanlainen vaikutus kuin ihmisellä. Sauna rentouttaa, tulee hyvä olo ja varmasti mielikin on virkeämpi. Näin uskon. Saunalla on ulkoinen puhdistava vaikutus ja samalla sisäinen.

Pekka kääntyy Bellaan päin:

– Oliko ihanaa?

Bella nousee takajaloilleen ja työntää kuonollaan Pekkaa nenään.

– Kyllä siitä vaistoaa, että hyvää teki taas yksi saunareissu!

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

"Jätä pizza uuniin ja nukahda, niin näet tuonpuoleisen" – pelastuslaitos uskoo valistuksessa mustan huumorin voimaan

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 22 - 13:41

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos valistaa juhannuksen vaaroista poikkeuksellisen reipaskielisesti. Laitos jakoi Facebookissa ja Twitterissä päivityksen, jossa varoitti aiheuttamasta öistä ruokapaloa:

Tarkoituksena on havahduttaa ihmiset juhlapyhien riskeihin. Pelastuslaitos muistuttaa, että suurin yksittäinen tekijä onnettomuuksien, väkivallan ja tapaturmien taustalla on alkoholi.

Laitos lupaa, että heidän ohjeitaan seuraamalla voi ehkäistä yllä olevien ja muiden epämieluisten taikojen toteutumisen.

Vaikka päivityksissä liikutaan joskus huumorin tai sarkasmin riskirajoilla, ei ihmisten tai asiakkaiden arvostuksesta tingitä Palomestari Antti Kätevä

Palomestari Antti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta sanoo pohjaavansa päivitykset usein pinnalla oleviin trendeihin ja ideoihin. Hän on aistinut, että erityisesti tänä kesänä juhannustaiat ovat nousseet jonkinlaiseksi teemaksi.

Kätevä uskoo, että työkseen sosiaalista mediaa ylläpitäville kehittyy niin sanottu some-aisti, jonka avulla esimerkiksi kahvipöytäkeskustelun sutkautus muuttuu oivaksi ideaksi, kun sitä värittää hieman huumorilla tai vilkkaalla mielikuvituksella.

Viranomaiset ovat nykyään tiedottamisessaan tai valistuksessaan aiempaa rohkeampia. Kätevä arvioi sen johtuvan siitä, että media ja medianluku on muuttunut: jos sosiaalista mediaa haluaa käyttää työkaluna, viranomaisen on pakko toimia sen säännöillä.

Kätevä sanoo myös, että turvallisuuden markkinointi valistamatta on vaikeaa. Esimerkiksi tylsä muistutus palovaroittimen tarkastuksesta näkyy some-tilastoissa heikkona suorituksena, kun taas "Älä flambeeraa kotiasi" toimii paremmin.

– Sanoma pitää pukea huumoriin – vaikka mustaan. Vaikka päivityksissä liikutaan joskus huumorin tai sarkasmin riskirajoilla, ei ihmisten tai asiakkaiden arvostuksesta tingitä. Olenkin muutamaan kertaan joutunut perumaan suunnittelemani päivityksen aiheeseen liittyvän tapahtuneen onnettomuuden takia, sanoo Kätevä.

Pelastuslaitos on saanut päivityksistään pelkästään myönteistä palautetta, aina some- ja viestintäalan ammattilaisilta asti.

Rinna Härkönen / Yle

Muun muassa näistä asioista pelastuslaitos ohjeistaa sivuillaan:

Kokko vaatii maanomistajan luvan. Tulen sytyttäjän pitää varautua alkusammutukseen, ja hän on vastuussa mahdollisista vahingoista. Avotulta ei saa sytyttää, jos metsä- tai muun palon vaara on ilmeinen.

Turvallisin paikka kokolle on joko kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta. Kokon ympäristö pitää kastella, ja tuuli ottaa huomioon. Kokkoa on valvottava koko ajan, ja kännykkä pidettävä lähellä. Lopuksi palojätteet pitää sammuttaa vedellä, sillä tuhka voi pysyä kuumana jopa vuorokausia.

Vaikka saunominen kuuluu juhannukseen, sauna ei pidä lämmittää ympäri vuorokauden, ettei sauna ylikuumennu ja lämpötila rakenteissa nouse vaarallisen korkeaksi. Samoin takka tarvitsee lepoa.

Grillatessa pitää varmistaa, ettei grillin lähellä tai yläpuolella ole mitään syttyvää, eikä kuumaa grilliä saa jättää ilman valvontaa. Sammutuspeite pitää olla valmiina, eikä rasvapaloa saa sammuttaa vedellä. Sellainen pitää sammuttaa tukahduttamalla.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos kehottaa myös tarkistamaan, että palovaroittimet toimivat ja ensiaputarvikkeita löytyy.

Veneilemään lähdetään vain pelastusliivit päällä ja pää selvänä. Uimarin ei kannata yliarvioida uimataitoaan eikä autoilijan lähteä tien päälle kiireessä tai stressaantuneena, saati väsyneenä tai humalassa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Tuntuuko, että kaikilla festivaaleilla on samat esiintyjät? Katso kuuden suurimman suomalaisen festivaalin esiintyjälistat

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 22 - 06:15

Ruisrock, Provinssi, Ilosaarirock, Qstock, RMJ ja Himos – tässä kuusi suurta valtavirtafestivaalia, joilla esiintyy tänä kesänä suomalaisen populaarimusiikin kerma. Festarijulisteissa on paljon samoja nimiä. Selvitimme, ketkä ovat tämän kesän kovimmat festarikeikkailijat.

Koko data-aineisto löytyy tästä.

Yle Uutisgrafiikka / Niina Kalliainen Kotimaisella  musiikilla on kysyntää

Tältä vuodelta löytyy neljä artistia, jotka esiintyvät kaikilla kuudella festivaalilla: JVG, Ellinoora, Teflon Brothers sekä Haloo Helsinki.

Viiden kerran esiintyjiä taas ovat Sanni, Vesala, Kaija Koo, Popeda ja Jenni Vartiainen.

Ruisrockin promoottorin Mikko Niemelän mielestä etenkin tänä vuonna listat kertovat siitä, että festivaaleilla toteutuu kysynnän ja tarjonnan laki.

– Kotimaisella musiikilla menee tällä hetkellä todella hyvin, kysyntää on paljon ja yleisö haluaa näitä artisteja tulla katsomaan. Jos tarkastelee suosituinta musiikkia vaikkapa Spotifyssa, niin kyllä se Suomessa huomattavan kotimaispainotteista on.

Yle Uutisgrafiikka / Niina Kalliainen Ellinooran keikkatahti on huima

Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna tänä vuonna ahkerimpien festivaalikiertäjien joukkoon mahtuu useita eri-ikäisiä naisartisteja Kaija Koosta Sanniin – voidaan puhua jopa jonkinlaisesta ilmiöstä.

Yksi näistä nimistä on kovassa nosteessa oleva pop-laulaja Ellinoora. Hänen mielestään suomenkielisen musiikin tarjonta on laajempaa kuin koskaan, naisten näkyvyys taas ei ole sukupuolikysymys.

– Kyse on hyvistä biiseistä, hyvistä kokonaisuuksista ja hyvistä tarinoista. Ne puhuttelevat ihmisiä aina.

Kuuden suuren festivaalin lisäksi Ellinoora esiintyy tänä kesänä yli kolmessakymmenessä muussa tapahtumassa – tahti on siis huima.

EllinooraJussi Mankkinen / Yle

–Pelkästä festivaalisanasta tulee vatsanpohjaan sellainen kiva kutittava tunne! Festivaaleilla suomalainen on avoin kaikelle ja unohtaa melankolian – ainakin hetkeksi. On ihanaa nähdä, kuinka musiikki herättää ihmiset eloon ja he nauttivat elämästä ainakin pienen hetken ajan.

Kovaa keikkatahtia Ellinoora ei halua valitella.

– Totta kai se stressaa, mutta olen haaveillut tällaisesta elämästä pienestä tytöstä pitäen. Menen keikkojen jälkeen melkein heti nukkumaan – tämä on huomattavasti kurinalaisempaa elämää, mitä alunperin luulin. Toisaalta kun endorfiinit vapautuvat lavalla, ei sitä tunnetta saa mistään muualta.

Mutta millä periaatteella esimerkiksi Ruisrock on valinnut Ellinooran esiintyjäkaartiinsa? Promoottori Mikko Niemelän mukaan syynä ovat artistin noste ja viime kesän onnistunut keikka.

– Hänen kohdallaan yhdessä vuodessa on tapahtunut hyvin paljon asioita. On oikeus ja kohtuus, että Ellinoora voi tulla meille tänäkin kesänä. Ei siitä ole meille mitään haittaa että hän oli meillä viime vuonna. Päinvastoin, on hienoa seurata vierestä, kuinka artisti kehittyy.

Yle Uutisgrafiikka / Niina Kalliainen Pop ja tanssittava musiikki ovat suosituimpia

Kotimaisten artistien suosion kasvamisesta kertoo se, että viime vuonna kaikilla kuudella festivaalilla esiintyi vain yksi suomalaisartisti, JVG. Viidellä isolla festarilla olivat kuitenkin Antti Tuisku, Cheek, Vesala, Sanni ja Nikke Ankara.

Toissa vuonna useimpia festarikeikkoja tekivät rock-yhtyeet, kuten Mokoma, CMX, Apina ja Von Hertzen Brothers. Esimerkiksi tänä vuonna rock-yhtyeitä on vähemmän. Onko kyse trendistä?

– Ei rock kuolemaa ole tekemässä, mutta ehkä se kuitenkin on tällä hetkellä festivaaleilla hitusen pienemmässä roolissa. Ne kaikkein isoimmat erisnimet eivät välttämättä ole tällä hetkellä kovinkaan rock, mutta jos ohjelmistoja katsoo tarkemmin, kyllä se sähkökitara festivaaleilla edelleen soi, Mikko Niemelä toteaa.

Ylen tekemä juttu kertoo, että pidemmällä tähtäimellä rockin määrä festivaaleilla on kuitenkin vähentynyt.

Vuosikymmen sitten festaritilastoja hallitsi PMMP. Mikko Niemelän mukaan kyse on suhdanteista: tällä hetkellä valtavirtamusiikkia hallitsevat pop ja tanssittavampi musiikki, viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla aivan toisenlainen.

Mutta jos palataan alkuasetelmaan, mitä Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä vastaa henkilölle, jonka mielestä suurilla festivaaleilla on liikaa samoja esiintyjiä?

– Esitän vastakysymyksen, että aikooko tämä henkilö käydä kaikilla näillä festivaaleilla. Meidän kävijätutkimuksiemme mukaan hyvin harvat kiertävät kaikki tapahtumat. Loppujen lopuksi aika harva altistuu samoile bändeille, eli en näe tätä suurena ongelmana.

Sanni on festivaalien kysytyimpiä esiintyjiä.Marko Tuominiemi / AOP Näin dataa kerättiin

Laskimme mukaan artistit ja yhtyeet, jotka esiintyvät tänä vuonna Ruisrockissa, Ilosaarirockissa, Provinssissa, RMJ:ssä, Himoksella tai Qstockissa. Lisäksi laskettiin, kuinka monta kertaa artistit esiintyivät samoilla festivaaleilla vuonna 2016 ja 2015.

Esiintyjälistat kerättiin tapahtumien internetsivuilta ja niiden arkistoiduilta versioilta. Yhdessä esiintyneet artistit, duot tai kollektiivit erotettiin toisistaan ja laskettiin mukaan yksittäisinä artisteina, jos se oli mahdollista.

Vuosien 2017, 2016 ja 2015 koko data-aineisto löytyy tästä.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Teemulle tuli eteen pakkomuutto – osoittautui lottovoitoksi: "Täällä on monta hyvää kaveria ja oma keittiö"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 21 - 19:47

Teemulla on keittiöllä, wc:llä ja suihkulla varustettu huone, jonka voi sisustaa mieleisekseen omilla kalusteilla ja esineillä. Sellainen on myös kaikilla oululaisen palvelukoti Caritas Mainingin asukkailla. Yhteisissä oleskelutiloissa ruokaillaan ja vietetään aikaa.

19-vuotias Teemu on ehtinyt asua jo useissa palvelukodeissa ennen Maininkiin tuloaan. Hän on sisustanut huoneensa nuorekkaaseen tyyliin. Pöydällä on kaksi tietokonetta, jotka ovat kovassa käytössä.

Teemun huone on kuin kenen tahansa 19-vuotiaan nuoren.Juha Hintsala / Yle

– Tuo toinen on Apple, Teemu sanoo ylpeänä. Pelaan Simmsiä ja kaikkia Lego-pelejä, myös elokuvia katson paljon.

Teen silloin tällöin nuudeleita, vaikka täällä on joskus oikeinkin hyvää ruokaa. Teemu

Teemu on tykännyt asua sekä Tahkiksella, että Pateniemen uudessa palvelukodissa. Täällä asukas on oman huoneensa herra, sisään ei tulla ilman lupaa.

– Täällä on monta hyvää kaveria ja minulla on oma keittiö. Teen silloin tällöin nuudeleita, vaikka täällä on joskus oikeinkin hyvää ruokaa. Tahkiksella ruoka oli huonompaa.

Muutto on mahdollisuus  

Oulussa Tahkokankaalla eli Tahkiksella on asuttu laitosmaisuudesta huolimatta kohtuullisen pienissä ryhmissä, kertoo PPSHP:n kehitysvammahuollon tulosalueen sosiaalijohtaja Päivi Lauri.

Jotkut ovat asuneet laitoksessa monta kymmentä vuotta, heille se on ollut koti. Keväällä tapahtunut muutto uuteen kotiin aiheutti huolta muun muassa siitä, miten palvelut järjestetään uudessa paikassa.

Uusin tiloihin muutto on ollut huikea muutos, positiiviseen suuntaan on menty. Jani Ronkainen

Oulun Pateniemeen avattiin toukokuussa 2017 uusi kehitysvammaisten palvelukoti Caritas Maininki. Pääosa sen asukkaista ja henkilökunnasta siirtyi taloon PPSHP:n Tahkokankaan yksiköstä.

– Oulun Mainingin kohdalla asiakkaat ryhmäytettiin jo täällä Tahkokankaalla, myös tuleva henkilökunta työskenteli täällä. Asukkaille ja omaisille kerrottiin missä mennään ja kaikille järjestettiin muuttovalmennusta.

Mainingin käytävät on maalattu rauhoittavilla väreillä.

– Uusin tiloihin muutto on ollut huikea muutos, positiiviseen suuntaan on menty. Kun Tahkokankaalla asuttiin kuuden neliön asunnossa, niin nyt tilaa on kaksikymmentäkahdeksan neliötä, kertoo palvelukodin johtava ohjaaja Jani Ronkainen.

Aktiviteettejä ja vapaata liikkumista

Maininki tarjoaa tehostettua asumispalvelua haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille kodinomaisessa ympäristössä. Omakotitalossa on viisi neljän asunnon kotiryhmää eli yhteensä 20 asukaspaikkaa ja yhteisiä tiloja.

– Ympäristö on muuttunut ihan valtavasti, me olemme ihan normaalin asutusympäristön välittömässä läheisyydessä. Täällä asukkailla on myös vapaus kulkea, ihmiset voivat liikkua omien kykyjensä mukaan joko yksin tai ohjaajan kanssa, Ronkainen muistuttaa.

Täällä asukkailla on myös vapaus kulkea. Jani Ronkainen

Päivätoiminta on osa arkea ja aktiivista elämää. Asukkaat voivat osallistua liikuntaharrastuksiin, retkiin ja erilaisiin tapahtumiin joko itsenäisesti tai yhdessä henkilökunnan kanssa. Palvelut ovat palvelukotiasukkaiden hyödynnettävissä ympärivuorokautisesti.

Uusi palvelukoti sijaitsee tavallisessa asuinympäristössä, kertoo Jani Ronkainen.Juha Hintsala / Yle Entistä ei haikailla

Puolentoista kuukauden asumisen jälkeen kukaan ei ole ilmoittanut haluavansa palata takaisin vanhoihin tiloihin.

– Ensimmäisen kahden viikon aikana yksi asukkaista kysyi minulta joka ikinen päivä, että eihän tarvitse muuttaa takaisin. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, että täällä viihdytään.

Ronkainen kertoo, että talon suunnitellut arkkitehti kävi hiljattain tutustumassa valmiisiin tiloihin. Hän halusi kuulla, miten asukkaat ovat reagoineet niihin.

– On tärkeää, että asukkaat pystyvät hallitsemaan ympärillä olevan tilan. Vaikka talo on iso, niin tila on hyvin yksinkertainen. Kun vielä oman kotiryhmän asuintoverit ovat entuudestaan tuttuja, niin se helpottaa olemista. Ajatuksena on, että henkilökunta elää elämää asiakkaiden kanssa heidän kotonaan.

Asukkaan maalaus piristää käytävää.Juha Hintsala / Yle

Palvelukodista löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia muun muassa rauhoittavien värien ja pyöristettyjen nurkkien muodossa. Oleskelutilan kodikas takka oli yksi edellytys uuden palvelukodin toiminnalle.

– Tällainen vaatimus tuli kilpailutuksen myötä. Omakotitaloihin kuuluu takka, joten se löytyy myös täältä, sanoo Ronkainen.

Ronkainen muistuttaa, että kaikki vammaiset eivät halua välttämättä asua yksin. Ryhmäkodissa asuminen on sosiaalista, täällä asioita tehdään yhdessä omien tarpeiden mukaan.

– Jos ihminen mökkiytyy omaan huusholliin, niin kyllähän se on iso pala pois elämästä, kun ei olla muiden kanssa tekemisissä.

Oma koti normaaliympäristössä

Valtioneuvosto päätti vuonna 2012 kehitysvammaisten yksilöllisestä asumisesta ja palvelujen turvaamisesta. Päämääräksi asetettiin laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä.

Päätöksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tahkokankaalla järjestämää kehitysvammaisten laitosmuotoista pitkäaikaisasumista on ajettu vaiheittain alas. Kevään aikana viimeisetkin asukkaat ovat muuttaneet muualle palveluasumisen piiriin.

– Lähtökohtana on, että jokainen asuisi omassa asunnossaan normaalissa asuinympäristössä. Tähän tarvitaan hyvin erityyppisiä asumismuotoja. Palveluntarpeen ollessa hyvin suuri, ovat ryhmäkotityyppiset ratkaisut silloin paikallaan, sanoo sosiaalijohtaja Päivi Lauri.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Liikenneonnettomuustutkijan on pidettävä pää kylmänä: "Toistaiseksi ei ole jäänyt uniin vaivaamaan"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 21 - 19:15
Onnettomuustutkijalautakunnat

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntia on Suomessa 20, jäseniä niissä 300.

He ovat asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan ja tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Lautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.

Niiden tehtävä on selvittää onnettomuuteen johtaneet tekijät ja tehdä tarvittavat esitykset liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Lautakunnat eivät selvitä syyllisyys- tai korvauskysymyksiä.

Työtä koordinoi Onnettomuustietoinstituutti.

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti.

Veteliläinen Ville Pakkala on ollut mukana Keski-Pohjanmaan onnettomuustutkijalautakunnassa ajoneuvoteknisenä jäsenenä jo 12 vuotta. Ryhmä kutsutaan paikalle mahdollisimman nopeasti, kun onnettomuus sattuu.

– Aikoinaan Oulussa silloinen kollega vähän pelottelikin, että kannattaakohan tällaiseen hommaan lähteä, koska paikan päällä saattaa nähdä vaikka minkälaisia tilanteita.

Yleensä pääsyyllinen onnettomuuksiin löytyy ratin ja penkin välistä Ville Pakkala

Pakkala myöntää, että on nähnyt pahojakin tilanteita, ja niissä puhuminen auttaa. Pahinta on, kun onnettomuudessa on mukana lapsia tai nuoria. Se on henkisesti vielä tavallista raskaampaa.

– Tokihan, kun pyrit olemaan onnettomuuspaikalla ensimmäisenä, siellä voi nähdä ikäviäkin asioita. Onneksi toistaiseksi ei ole jäänyt uniin vaivaamaan. Tilanteessa auttaa muu henkilöstö, ja heidän kanssaan keskustellaan paljon yhdessä. Rankempaakin huumoria heitetään, se auttaa eteenpäin. Me pidämme keskusteluyhteyttä jatkuvasti yllä.

Liikenneonnettomuuksia tutkivaan joukkoon kuuluu lisäksi neljä muuta jäsentä: lääkäri, poliisi, käyttäytymisjäsen ja tiejäsen.

Tutkinta on tarkkaa työtä

Jokaista kolaria ei käydä läpi, vaan ainostaan ne, joissa tulee kuolonuhreja. Sen lisäksi tutkitaan tapaukset, joissa on ollut suuronnettomuuden riski, mutta ne otetaan käsittelyyn harkinnan mukaan.

Jokainen ryhmän jäsen keskittyy hänelle kuuluvaa tutkinnan osaan.

– Minun osuuteni on tutkia ajoneuvon tekninen kunto ja sen mahdolliset vaikutukset onnettomuuteen ja sen kulkuun. Kokkolan alueella on kaksi muutakin teknistä jäsentä, joiden kanssa jaetaan töitä.

Ville Pakkalan päätyö on autojen katsastaminen.Antti Kettumäki / Yle

Paikalla käydään läpi tarkasti monenlaisia teknisiä asioita. Selvitystyö kestää kokonaisuudessaan vuoden, ja loppuraportti toimitetaan Onnettomuustietoinstituuttiin.

– Renkaat, akselistot ja ohjauslaitteet ovat esimerkkejä, jotka saattavat vaikuttaa onnettomuuteen. Tutkinnan jälkeen kokoonnutaan porukalla ja jokainen kertoo osaltaan näkemyksensä tapahtuneesta. Lopuksi tehdään tutkintaseloste.

Pakkalan mukaan melko harvoin onnettomuuden syynä on isompi tekninen vika ajoneuvossa, vaikka niitäkin on joitakin ollut 12 vuoden aikana. Tapaukset tutkitaan siksi heti, että mahdolliset jäljet ovat tuoreeltaan havaittavissa.

– On niitäkin ollut, joissa olisi tapaturma voitu estää, jos ajoneuvo olisi ollut teknisesti hyvässä kunnossa. Mutta yleensä pääsyyllinen onnettomuuksiin löytyy ratin ja penkin välistä, toteaa Ville Pakkala.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Yhä useampi mansikka kasvaa harson alla: "Kun pakkanen vei melkein vuoden tulot, se pakotti varautumaan"

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 21 - 15:44

Mansikkapeltojen talvituhot ovat pakottaneet viljelijät lisäämään marjan kasvattamista harson alla. Syynä ovat viime vuosien vähälumiset talvet, jotka ovat aiheuttaneet paikoin massiivisia pakkastuhoja mansikantaimille.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kokkolalaisella Porkon mansikkatilalla peräti 70 prosenttia taimista tuhoutui toissatalvena. Viljelijä Juha Nikkinen ei halua sen toistuvan.

Yhden kerran voi kärsiä tuollaiset tuhot, mutta ei enää toista kertaa. mansikanviljelijä Juha Nikkinen

– Siitä opittiin sen verran, että tästä eteenpäin mansikka suojataan talveksi aina harsolla. Osa suojattiin jo viime syksynä, mutta tavoitteena on saada melkein koko pinta-ala harson alle. Tämä sen takia, ettei se toissa talven tuhot toteudu uudestaan. Yhden kerran voi kärsiä tuollaiset tuhot, mutta ei enää toista kertaa.

Tilalla laitettiin viime syksynä harson alle kolmisen hehtaaria mansikkaa.

Juha Kemppainen / Yle

Taimenien suojaaminen tietää viljelijälle lisätyötä.

– Harsoja on vekslattava edes takaisin ja niiden reunoille pitää ripotella painopusseja. Myös rikkakasvit ja tuholaiset viihtyvät lämpimässä harson alla, huomauttaa Nikkinen.

Lumi tietysti olisi parempi eriste, mutta sen puuttuessa harso on ehdoton. Juha Nikkinen

Jo alkukesällä Nikkinen poisti harsot mansikkamaalta, jotta mehiläiset pääsivät pölyttämään kukkia.

– Tänä kesänä harsoja olisi voinut pitää pidempäänkin, koska nyt lämpimien säiden jälkeen tuli uusi viileämpi jakso. Se hidastaa sadon kypsymistä, sanoo Nikkinen.

Harson alla on avomaata lämpimämpää. Lisäksi mansikkasato kypsyy jopa kaksi–kolme viikkoa aikaisemmin kuin avomaalla. Tärkeintä Nikkiselle on kuitenkin taimien suojaaminen pakkastuhoilta. Siinä harso on tehokas.

– Kyllä taimen pitäisi pysyä hengissä harson alla. On tietysti joitain poikkeuksia, että jopa harson alta taimet ovat kuolleet, mutta silloin täytyy olla tosi kovat pakkaset. Lumi tietysti olisi parempi eriste, mutta sen puuttuessa harso on ehdoton.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kehitysvamma ei tarkoita työkyvyttömyyttä - "Tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä"

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 21 - 06:37
Mistä on kyse?
  • Raahelainen pizzeria tarjosi kehitysvammaiselle Rami Laurilalle työpaikan.
  • Työpaikka on Laurilalle äärettömän tärkeä.
  • Kehitysvammaisten tukiliitto ry pyrkii edistämään kehitysvammaisten palkkatyöllistymistä.
  • Tukiliiton mukaan työnantajilla ei ole tietoa kehitysvammaisten työvoimapotentiaalista.

Rami Laurila kävelee kohti raahelaista pizzeriaa rivakoin askelin. Kello on vähän yli 11 aamupäivällä ja Ramin työpäivä on alkamassa.

– Menen vaihtamaan työvaatteet, Rami huikkaa ja katoaa keittiöön.

Lounasaika on juuri alkanut ja ravintolaan tulvii asiakkaita. Keittiössä Rami on jo työn touhussa. Hän nostelee leikkuulautoja astianpesukoneeseen, laittaa koneen käyntiin ja alkaa järjestelemään astioita.

Alto Mare pizzerian omistaja Timo Laukka toivoisi, että useammatkin yrittäjät palkkaisivat töihin kehitysvammaisia henkilöitä.Emma Hinkula / Yle

Pizzerian omistaja Timo Laukka kertoo, että Rami aloitti työt kaksi vuotta sitten. Sitä ennen Laukka oli jo päättänyt, että haluaisi ottaa kehitysvammaisen henkilön töihin.

– Useamman kerran asiaa tiedustelin kaupungin organisaatiolta, mutta heillä ei nähtävästi ollut sopivaa henkilöä, koska sitä ei koskaan löytynyt.

Ennen töihin tuloa Rami opiskeli Luovin ammattiopistossa. Sitä kautta löytyi myös työpaikka, kun Ramin ryhmä tuli vierailulle Laukan pizzeriaan.

– Kysyin siltä oppilasryhmän ohjaajalta, että olisiko mahdollista, että joku hänen oppilaistaan tulisi töihin. Ei mennyt kuin muutama päivä ja Rami tuli tutustumaan työpaikkaan. Hän mietti kesän yli, että ottaako työn. Syksyllä hän ilmoitti, että ottaa.

Rami kertoo, että hän oli etsinyt työpaikkaa jo pidemmän aikaa ilman tulosta. Töiden saaminen olikin hänelle iloinen yllätys.

– Ajattelin, että en minä Raahesta mistään töitä saa. Luulin, että pitää lähteä jonnekin isompaan kaupunkiin. En yhtään arvannut, että työ voisikin niin äkkiä löytyä. Oletin, että siihen menee ainakin 2-3 vuotta.

Työpaikan saaminen oli onnenpotku molemille, sekä Ramille että Timolle. Emma Hinkula / Yle

Timo Laukka toivoisi, että yrittäjät palkkaisivat rohkeammin kehitysvammaisia henkilöitä töihin.

– Tiedän, että kehitysvammaisille töitä on hyvin hankala saada ja niitä on harvassa. Tietenkin minä yrittäjänä toivoisin, että sellaiset ihmiset, joilla on mahdollisuus työllistää kehitysvammainen työntekijä, tekisivät sen. Koska se on meidän kaikkien ja koko yhteiskunnan etu.

Äidin huoli on aina läsnä

Ramin äiti, Riitta Laurila kertoo, että heidän koko perheelle on tärkeää, että Rami on saanut töitä.

– Rami on sellainen, että hän haluaisi aina jotakin värkkäillä, puuhommia ja muita askareita. Aiemmin Ramia turhautti, kun hänellä ei ollut mitään tekemistä. Nyt hän on täynnä energiaa ja lähtee aina innolla töihin.

Ramin kehitysvamma aiheutti hänelle lapsena useita leikkauksia ja sairaalassa oloa. Aikuisiällä oireet ovat helpottuneet. Emma Hinkula / Yle

Rami syntyi 35 vuotta sitten. Silloin ilmeni, että hänellä on synnynnäinen vamma, hydrokefalia.

– Se tarkoittaa sitä, että selkäydinneste ei kierrä oikealla tavalla. On pitänyt tehdä uusi reitti, mistä neste kulkee selkäydinkanavaan. Silloin kun Rami oli lapsi, hän kävi useissa leikkauksissa ja vähän väliä piti rampata sairaalassa, Riitta kertoo.

Ramin terveydelliset ongelmat aiheuttivat luonnollisesti Riitassa huolta. Myös kehitysvamma oli aluksi vaikeaa hyväksyä.

– Silloin kun Rami syntyi ajattelin, että mikä Ramin kohtalo on, miten me jaksamme ja miten meille on annettu tämmönen. Loppujen lopuksi Rami on ollut siunaukseksi meille. Hän on antanut meille niin paljon.

Ramilla on yhteensä kuusi sisarusta. Kaksi sisaruksista asuu Nurmijärvellä, muut lähistöllä. Riitta on onnellinen, että Ramilla on iso turvaverkko. Sisarusjoukko, joka auttaa ja on hänen tukenaan.

Väkisinkin tulee ajateltua, että mitä sitten tapahtuu, kun minusta aika jättää, enkä ole enää huolehtimassa Ramista. Riitta Laurila

Perheen tuesta huolimatta on Rami saanut kuulla vammastaan. Rami kävi ala-asteen lähikoulun erityisluokalla. Monesti hän palasi koulusta housunpolvet rikkinäisenä ja hiljaisena.

– Rami ei koskaan kannellut. Tiesin aina siitä, että koulussa oli tapahtunut jotain ikävää, kun hän oli todella hiljainen.

Äidin huoli lapsistaan on ikuinen. Sen tietää seitsemän lapsen äiti Riitta varsin hyvin. Rami asuu edelleen kotona ja huolta aiheuttaa Riitan mukaan etenkin Ramin tulevaisuus.

– Itse olen tähän asti huolehtinut kaikesta. Väkisinkin tulee ajateltua, että mitä sitten tapahtuu, kun minusta aika jättää, enkä ole enää huolehtimassa Ramista.

Riittaa pitää tärkeänä sitä, että kun he eivät voi enää itse huolehtia Ramista, hän voisi itse päättää missä asuu.

– Ja, että Rami pääsisi käymään samoissa paikoissa kuin nytkin. Sellaisissa jotka ovat hänelle todella tärkeitä.

Kehitysvammaisten työelämässä on parannettavaa

Kehitysvammaisten tukiliitto ry pyrkii edistämään kehitysvammaisten palkkatyöllistymistä. Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää kertoo, että usein kehitysvammaisille tarjotaan palkkatyön sijaan avotyötoimintaa.

– Kehitysvammaisen henkilön perustoimeentulo on useimmiten työkyvyttömyyseläke. Pääsääntöisesti avotyötoiminnassa ja työkeskuksissa maksetaan niin sanottua työosuusrahaa. Tästä työosuusrahasta puhutaan useasti virheellisesti useasti palkkana.

Rami on tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä. Timo Laukka

Vuorenpään mukaan lähtökohtaisesti se ei ole palkkaa, vaan toiminta-avustusta, jota maksetaan toimintaan osallistumisesta. Tämä toiminta-avustus maksetaan kunnista.

– Nykyään avotyötoiminta on toistaiseksi teetettävää työtä, jolla ei tavoitellakaan oikeaa työsuhdetta. Me haluamme kehittää sitä sellaiseksi, että tällainen avotyö olisi lähtökohtaisesti palkkatyötä tavoitteleva määräaikainen työharjoittelu.

Sellainen avotyötoiminta, jolla ei tavoitella jatkossa palkkatyötä on Vuorenpään mielestä asia, jota ei tämänhetkisillä työmarkkinoilla tulisi olla.

– Jos sillä ei tavoitella palkkatyötä, on se hyväksikäyttöä.

Laukan mukaan Rami hoitaa mallikkaasti kaikki hänelle määrätyt työtehtävät. Emma Hinkula / Yle

Kehitysvammainen henkilö tarvitsee tukea henkilökohtaisessa elämässään ja työelämässä. Työllistymisprosessissa apua voi saada työhönvalmentajalta. Vuorenpään mukaan työhönvalmentajia on kuitenkin Suomessa aivan liian vähän.

– Niitä ei ole läheskään niin kattavasti valtakunnan alueella ja niiden määrä on liian pieni. On ihan kansainvälisesti tutkittu, että tällainen työhönvalmentaja on tehokas ja hyvä työllistymisen tukikeino.

Vuorenpää kertoo, että työnantajilla ei myöskään ole tietoa kehitysvammaisten työvoimapotentiaalista tai niistä tukipalveluista, joita kehitysvammaisella työnhakijalla on saatavissa.

– Eli työhönvalmennuksen puute ja tiedon puute ovat oikeastaan kaksi isoa ongelmaa, kun puhutaan kehitysvammaisten työllistämisestä, Vuorenpää summaa.

"Tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä"

Rami työskentelee pizzeriassa osa-aikaisena ja hän saa siitä rahaa kunnalta. Sen lisäksi hän saa työkyvyttömyyseläkettä. Suomessa on olemassa euromääräiset rajat siihen, kuinka paljon työkyvyttömyyseläkkeellä oleva kehitysvammainen ihminen voi tehdä palkkatyönä.

Timo Laukka kertoo, ettei heillä tällä hetkellä ole tarjolla kokopäiväistä työtä Ramille. Hänen työpäivänsä on joka arkipäivä 11-13.

– Rami saa nyt palkkaa kuntayhtymän kautta niin paljon kuin hänelle pystyy maksamaan, niin ettei se vaikuta eläkkeeseen.

Rami on pidetty työpkavereiden ja asiakkaiden keskuudessa. Emma Hinkula / Yle

Ramin itsevarmuus työpaikalla on Laukan mukaan noussut huimasti viimeisen kahden vuoden aikana. Jännitys on kadonnut ja Rami tietää itsekin, että hän osaa tehdä hyvin kaikki työtehtävät.

– Rami on tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä.

– Pitää vaan ottaa huomioon ne rajoitukset, joita Ramilla on. Kaikkeen työhönhän hän ei pysty ja hän vaatii paljon ohjausta ja opastusta. Mutta sitten kun Rami oppii työtehtävänsä, niin hän kyllä klaaraa ne ihan niin kuin kuka tahansa muukin, Laukka kertoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näissä paikoissa peltipoliisi välähtää taatusti juhannusliikenteessä – poliisi paljasti pitkän listan varmoista kärypaikoista

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 21 - 06:00

Poliisi haluaa säästää autoilijoita ylimääräiseltä rahanmenolta juhannuspyhinä ja kohentaa samalla liikenneturvallisuutta. Poliisi on julkistanut osoitelistan 30:sta automaattisen nopeusvalvonnan tolppakamerasta, jotka varmasti ovat päällä juhannuksen aikaan ja jo sitä ennen. Julkikamerat ovat toiminnassa jo nyt ja niitä on siroiteltu tasaisesti koko Suomeen Rovaniemeä myöten.

– Julkistamisella pyritään ennaltaehkäisemään ylinopeuksia. Se on yksi konsti nopeusvalvonnan keinovalikoimasta, perustelee julkistamista poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Kaikkiaan tolppakameroita on juhannuksen menoliikenteen aikana käytössä noin 90, ja viikonlopun aikana määrä laskee hiukan. Valtaosan paikkaa ei siis paljasteta etukäteen.

Yle Uutisgrafiikka Alle prosentti ajaa ylinopeudella

Pastersteinin mukaan ajonopeudet ovat jatkaneet maltillistumistaan. Salamavalon välähdykseen oikeuttavalla ylinopeudella ajaa nyt alle prosentti liikennevirrasta eli harvempi kuin joka sadas kaasuttelee yli sallitun.

Ylinopeuksien huippu koettiin talvella 2015, minkä jälkeen on tultu tasaisesti alas.

– Ajonopeuksien siistiytymiseen on vaikuttanut rikesakkojen korotukset, rikesakon puuttumiskynnyksen lasku, valvonnan lisääntyminen, näkyvä tiedotus ja on ratin takanakin petrattu ajotapoja, Pasterstein listaa syitä.

Huomautuksia, rikesakkoja ja sakkoja on tänä vuonna määrätty ylinopeuksista noin 40 000 kappaleen kuukausivauhdilla eli keskimäärin 1 300 joka päivä. Rikesakon suuruus on 140-200 euroa. Sakkosumma taas lasketaan tulojen pohjalta.

Rattijuopumukset haasteena

Poliisi valvoo juhannusliikennettä muutenkin tehostetusti juhannuspyhien aikaan. Erityishaasteena ovat rattijuopumukset, ei niinkään ajonopeudet.

– Eihän menoliikenteessä ajeta kovempaa, koska on ruuhkaa. Mutta ohittelijoihin kiinnitämme huomiota ja poimimme vaarallisesti ohittelevat pois autoletkoista, koska tavoitteena on tasainen liikennevirta, Pasterstein sanoo.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Karpeista nousi talvella iso kohu Kokkolassa, nyt niiden ruokkimisesta tehdään yleisötapahtuma

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 20 - 18:40

Kokkolassa Pikiruukin karppilammen kalojen ruokinnasta tehdään yleisötapahtuma kesän aikana. Kaloille annetaan ruokaa elokuun puoliväliin aina määräpäivisin, jos sää sallii. Kovalla sateella ruokkiminen siirtyy.

Karpit oleilevat muuten enimmäkseen lammen pohjassa, katsojilta piilossa. Ruokinnan yhteydessä ne voivat tulla näkyville.

Kokkolan kaupunki toivoo julkisen ruokkimishetken vähentävän myös halua ruokkia karppeja omin päin. Veteen ja rannoille päätyvä ruoka houkuttelee nimittäin paikalle lokkeja ja haittaeläimiä. Karpit saattavat myös saada syötäväkseen niille sopimatonta ruokaa. Kaupunki ruokkii kaloja niille tarkoitetulla ruualla.

Karpit saavat lisäravintoa kesäkaudella tarpeen mukaan, yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Veden lämpö vaikuttaa ravinnon tarpeeseen: mitä viileämpää vesi on, sitä vähemmän kalat liikkuvat ja syövät.

Pikiruukin lammessa on kahdenlaisia karppeja: suomukarppeja ja peilikarppeja. Suomukarppien suomut ovat symmetriset, peilikarpilla taas suomut muodostavat kalan kylkiin erilaisia mosaiikkikuvioita.

Karppien kohtalosta nousi kohu viime talvena, kun Kokkolan kaupunki päätti lopettaa lammen hapettamisen turvallisuussyistä. Hapetin aiheutti jäähän sulapaikan, ja jäällä liikkui paljon lapsia, joiden turvallisuudesta heräsi huoli.

Kokkolan kaupunki sai asiassa runsaasti yhteydenottoja, ja Animalia teki tilanteesta jopa rikosilmoituksen. Palautevyöry sai kaupungin harkitsemaan uudestaan, ja joulukuussa päätettiin, että karpit saavat sittenkin hapetuslaitteen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Antimikrobiset kalusteet torjuvat sairaalainfektioita – 10 000 euron lahjoitus syöpälasten hyväksi

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 20 - 18:20

Oulun yliopistollinen sairaala sai merkittävän lahjoituksen, kun Isku Interior lahjoitti osasto 51:lle antimikrobisia kalusteita. Kyseessä on lasten hematologian ja onkologian osasto, jolla hoidetaan pääosin syöpäpotilaita.

Uudet kalusteet eliminoivat pinnalleen tulevia viruksia, bakteereita, homeita ja sieniä. Kyseessä on uusi keino torjua sairaalainfektioita, koska osa mikrobeista tarttuu ihmisiin erilaisten pintojen kautta.

– Olemme tosi kiitollisia ja ilahtuneita, varsinkin vanhempain keittiön uudesta pöydästä, tuoleista ja kaapeista, ne ovat tosi tärkeitä. Vanhemmat viettävät paljon aikaa keittiössä, tekevät siellä lapsille ruokaa ja he syövät myös yhdessä siellä. Tällainen antimikrobinen kaluste on hyvä lisä sairaalahygienian parantamiseksi, kertoo apulaisosastonhoitaja Lea Anttila.

Tuotteen tarkistus käynnissä, hyvä on.

Lasten hemalogisten ja onkologisten sairauksien hoito on keskitetty Pohjois-Suomessa OYS:iin. Syöpäsairaiden lasten hoitojaksot ovat pitkiä ja omaiset saattavat viettää osastolla jopa kuukausia.

– Huonekalut ovat tärkeitä viihtyvyyden ja vanhempain kannalta, ja myös lapset liikkuvat aulatiloissa. Nyt saadut huonekalut ovat tarpeelllisia, mutta käsihygienia ja yleinen siisteys ovat edelleen kaikkein oleellisinta, sanoo osaston ylilääkäri Merja Möttönen.

Uusi teknologia tekee tuotteesta antimikrobisen

Isku on merkittävä kotimainen sairaaloiden kalustaja. Uudet antimikrobiset tuotteet valmistetaan Lahdessa Mukkulan tehtaalla.

– Meillä ei ole erikseen antimikrobiseen mallistoon tehtyjä tuotteita, vaan joka ikinen kaluste meidän omalta tehtaalta voidaan päällystää antimikrobisilla materiaaleilla, sanoo Iskun tuotemarkkinointipäällikkö Anne Laitinen.

Antimikrobinen vaikutus ei heikkene, eikä se katoa kalusteen elinkaaren aikana. Anne Laitinen

Kalusteiden antimikrobinen toiminta perustuu luonnolliseen hopeaan. Lisäaineena toimiva hopeafosfaattilasi lisätään lakkaan, maaliin tai laminaattiin ja samalla saadaan aikaan kestävä antimikrobinen vaikutus.

– Antimikrobinen vaikutus ei heikkene, eikä se katoa kalusteen elinkaaren aikana, Laitinen tietää.

Tutkimusten mukaan 99 prosenttia kaikista mikrobeista kalusteen pinnalla kuolee tietyn ajan sisällä.

– Vielä ei ole sellaista mikrobia tullut vastaan, mitä se materiaali ei tappaisi, sanoo Laitinen.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Kekkos-patsas, joka ei kelvannut mihinkään – hajosi draamaattisesti, mutta nuorukainen pelasti nenän

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 20 - 12:03
Mistä on kyse?
  • Kansantaitelija Matias Keskisen betonista valmistettu ja presidentti Kekkosta kuvaava teos tuotiin Vuolijoelle vuonna 1984.
  • Vuolijoelle puuhattiin Kekkos-puistoa, jonne Keskisen valmistama patsas olisi sijoitettu, mutta puisto ei koskaan toteutunut.
  • Kekkos-patsas oli esillä Oulun Rotuaarilla -89, mutta se jouduttiin poistamaan ja patsas hajosi kuljetuksessa. Nyt siitä on jäljellä enää nenä oululaisella pihamaalla.
  • Keskinen kuoli vuonna 1997.

Suomen itsenäisyyden historiasta yli neljänneksen maa oli Urho Kekkosen johtama. Pitkäaikaisimmalle presidentillemme onkin pystytetty monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä ympäri maan – ja jopa Venäjälle ja Viroon.

Ensimmäinen Kekkos-patsas koki karun kohtalon Oulussa. Lokakuussa tulee täyteen 28 vuotta siitä kun kansantaiteilija Matias Keskisen kymmeniä tonneja painanut betoniluomus, muotokuva Kekkosen päästä, hajosi.

Soitto Ouluun kuitenkin kertoo, että jotakin on vielä jäljellä.

– Kekkos-patsaan nenälle kuuluu hyvää. Taiteilija Keskinen oli aikaansa edellä, originelli multitaiteilija, ja siksi olen säilyttänyt tämän Kekkosen nenän kaikki nämä vuodet, Matti Ollikainen sanoo.

Kekkos-patsaan nenä on kulkenut Ollikaisen matkassa jo 27 vuotta. Painoa nenällä on pari sataa kiloa ja se on ainoa jäänne Keskisen valmistamasta patsaasta. Monumentti hajosi siirrettäessä sitä pois Oulun Rotuaarilta, jossa se oli patsasnäyttelyssä syksyllä 1989. Patsas piti siirtää pois, sillä sen ei katsottu olevan sopivaa nähtävää, kun neuvostopresidentti Mihail Gorbatshov oli valtiovierailulla Suomessa ja Oulussa.

Pielavedeltä Vuolijoelle

Kansantaiteilija, valokuvaaja, elokuvantekijä ja kuvanveistäjä Matias Keskisen betonipatsaalla oli monivaiheinen historia. Sen valmistus aloitettiin vuonna 1978 Kekkosen synnyinkunnassa Pielavedellä, jossa se kuitenkin jäi ilman isäntää ja kiinnostusta.

1980-luvun alkupuolella Vuolijoen kunnanjohtaja Jorma Järvinen näki patsaasta tehdyn jutun lehdessä ja innostui siitä. Hän sai muutaman muunkin innostumaan, muun muassa silloisen huoltamoyrittäjä Aarne Määtän.

– Asiaa lähdettiin viemään eteenpäin. Ajattelimme perustaa Vuolijoelle Kekkos-puiston ja saada sillä tavalla lisää näkyvyyttä. Täällä sitä ei kuitenkaan ymmärretty sillä tavalla kuin kunnanjohtaja ajatteli, Määttä kertoo.

Kekkos-patsas katseli Vuolijoen maisemia 1980-luvulla.Aarne Määttä

Syy siihen, miksi Kekkosen patsasta ja puistoa puuhattiin juuri nykyisin Kajaaniin kuuluvalle Vuolijoelle, niveltyy vuoteen 1940. Tuolloin heinäkuun 27. päivänä Kekkoset ostivat Vuolijoella sijaitsevan Hinan tilan asuinpaikaksi 239 000 markalla (Doria).

Patsasasia eteni ja neuvotteluja käytiin kuvanveistäjä Keskisen kanssa. Lopulta siirron suhteen tuli kiire, koska patsas sijaitsi Pielavedellä pehmeän maan takana.

– Lions Club lähti mukaan ja saimme osarahoittajan, joten pääsimme asiassa eteenpäin. Suunnittelua jatkettiin ja patsas saatiin siirrettyä Vuolijoelle 1984, Määttä kertoo.

Suuri suru ja elämän alamäki

Patsas tuotiin Määtän huoltoaseman pihamaalle, jonka piti olla vain väliaikainen sijoituspaikka, sillä suunnitelmissa oli edelleen siirtää se suunniteltuun Kekkos-puistoon.

Toisin kuitenkin kävi, sillä juhannuksena kunnanjohtaja Jorma Järvinen hukkui Oulujärveen ja koko projekti jäi Aarne Määtän vastuulle.

– Tästä alkoi suuri suru ja elämän alamäki minulla, Matiaksella ja monella muulla, Määttä sanoo.

Aarne Määttä oli puuhaamassa 1980-luvulla Vuolijoelle Kekkos-puistoa.Arto Loukasmäki / Yle

Vastustus kehityshaketta kohtaan oli sen verran voimakasta, että projektista lopulta luovuttiin ja Kekkosen betoninen pää jäi Määtän tontille.

– Syynä negatiiviseen suhtautumiseen oli suomalainen kateus, joka täällä Kainuussa on hyvin juurtunut. Täytyisi ajatella hieman pidemmälle, jotta tästä sairaudesta päästäisiin eroon, näin oli ainakin ennen, Määttä sanoo.

Patsas sai kuitenkin jonkin verran julkisuutta mediassa, muun muassa Ylen Tänään Iltapäivällä -lähetyksessä Ari Rautio kävi ihmettelemässä Vuolijoen Kekkos-patsasta kesäkuussa 1989. Raution haastattelema Vuolijoen kunnanjohtaja Arto Laurikainen piti patsasta ihan hyvänä.

– Kaikki sen nähneet ovat tunnistaneet esikuvan heti ja se on niin mittava kooltaan, että se herättää huomiota. Se on karikatyyriluonteinen, mutta hyvin Kekkosen arvolle sopiva, Laurikainen kertoi Tänään Iltapäivällä -lähetyksessä.

Viimeinen matka

Vuoden 1989 syksyllä patsas lähti viimeiselle matkalle. Se siirrettiin Ouluun Rotuaarilla järjestettyyn näyttelyyn, jossa oli esillä myös muita Matias Keskisen teoksia, muun muassa seisova Kekkonen.

Vaikka näyttelyä oli jäljellä vielä kaksi viikkoa, päätti Oulun kaupunginvaltuusto lokakuussa 1989 siirtää patsaat pois, koska ne eivät olleet sopivaa nähtävää neuvostopresidentti Mihail Gorbatshovin vierailua seuraavalle kansainväliselle lehdistölle.

Kansantaiteilija Matias Keskinen uskoi Kekkos-patsaan kestävän kuljetuksen Vuolijoelle.Risto Rasila / Kaleva / JOKA / Museovirasto

Näin asia selitettiin, mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on.

– Mikähän meidän silloisella presidentillä oli, ettei hän kestänyt nähdä Kekkosen muotokuvaa Oulussa. Ne määrättiin kylmän viileästi poistettavaksi ja pakon edessä suostuimme siihen, sanoo Aarne Määttä.

Patsaiden siirtäminen aloitettiin jo aamuyöllä, vaikka Keskisen kanssa ajaksi oli sovittu kello 9 aamulla.

– Kun menimme Matiaksen kanssa paikalle, niin työt oli nostettu lavalle ja asiantuntemattomat henkilöt olivat toteuttamassa sitä. Ne nostettiin väärällä tavalla ja silloin pää vioittui lopullisesti, eikä se kestänyt kuljetusta, kertoo Määttä.

Kansantaiteilija Keskistä harmitti tietysti patsaiden siirto pois Rotuaarilta. Suurin harmin aihe ennen patsaskatastrofia oli kuitenkin se, että hän oli varautunut luovuttamaan neuvostopresidentille muistoksi noin 10 senttiä korkean pronssisen Kekkos-patsaan.

Tämä pienoispatsaan Matias Keskinen halusi luovuttaa presidentti Gorbatsoville.Arto Loukasmäki / Yle

Taiteilija oli siirron alkuvaiheessa vielä luottavainen siihen, että Kekkosen päätä esittävä patsas saadaan takaisin Vuolijoelle, jossa sen kärsimät viat olisi korjattu seuraavana kesänä. Olihan Kekkosen pää kestänyt kuljetukset Pielavedeltä Vuolijoelle ja sieltä Ouluun.

Toisin kuitenkin kävi. Ensin Kekkos-patsaalta putosi takaraivo ja tämän jälkeen se hajosi kokonaan pala palalta.

Patsasten siirtoa puitiin vielä oikeudessa, ja Keskiselle kävi yhtä huonosti kuin hänen patsaalleen. Se oli vakuutettu 300 000 markasta, mutta Keskinen ei saanut vakuutusrahoja.

Pelastusoperaatio nenä

Lopulta hajonnut patsas päätyi Oritkarin lumenkaatopaikalle, jossa se oli tarkoitus murskata tien pohjan maa-aineeksi. Tapahtuman kuvasi dokumenttia (YouTube) varten Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen videokuvaajalinja. Dokumentin teossa mukana oli myös Matti Ollikainen.

– Päätimme pelastaa jonkin osan siitä patsaasta. Päädyimme nenään, joka on selvästi tunnistettava, Ollikainen kertoo.

Kekkos-patsas rikkoutuneena Oritkarin lumenkaatopaikalla Oulussa.Eljas Sallmén / Kaleva / JOKA / Museovirasto

Pelastusoperaatio on melkoinen tarina, sillä yksi pojista kävi hakemassa lupaa kysymättä sotaveteraani-isältään auton, jonka takakonttiin nuoret miehet nostivat nenän. Aamulla isä huomasi autossa kuljetuksen jäljet ja betonilohkareita.

– Kerroimme mitä olimme tehneet ja sen, että kyseessä oli osa Kekkosen patsasta. Veteraani-isä veti lippaan ja sanoi, etteivät lommot mitään haittaa, kun on kyseessä tällainen tapaus, kertoo Ollikainen.

Kekkosen patsaan hajoamisessa on nähty symboliikkaa, sillä pari viikkoa myöhemmin murtui Berliinin muuri ja muutama vuosi sen jälkeen hajosi myös Neuvostoliitto.

Taiteilija kuoli, teokset elävät

Matias Keskinen kuoli Vuolijoella elokuussa 1997, mutta hänen teoksensa jäivät elämään. Vuolijokelainen Aarne Määttä on koonnut näyttelyn kansantaiteilijan tuotannosta.

– Keskinen oli monipuolinen persoona. Urheilija, näyttelijä, taiteilija sekä laulu- ja soittomies, jolle nyrkkeily oli sydäntä lähellä. Nyrkkeily näkyy täällä Vuolijoen näyttelyssä, jossa on Pertti Purhosesta tehty reliefi ja patsas Cassius Clayn päästä.

Näyttelyssä on esillä myös paljon Keskisen valmistamia pienoispatsaita Kekkosesta sekä erilaisia taideteoksia myös monista muista merkkihenkilöistä. Näyttely on avoinna vain tilauksesta.

Kekkosesta tehtyjä pienoispatsaita.Arto Loukasmäki / Yle

Kekkos-patsaan kohtaloa (Kaleva) muisteltiin vuonna 1997 mieskuoro Huutajien ja Oulun Musiikkivideofestivaalin suurella spektaakkelilla.

Kymmenen vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen järjestettiin poikkitaiteellinen trubaduuriesitys "Oulun urho", joka vei katsojat aikamatkalle 1980-luvulle, jolloin Keskinen ei saanut arvostusta. Taiteilijan elämää seurannut Matti Ollikainen sekä Kari Blomster halusivat esityksellä palauttaa Keskisen kunnian. Esitys näytettiin Oulun Musiikkivideofestivaaleilla.

Keskiseltä jäi kesken yksi teos: Kekkos-patsaan tyylinen patsas Jean Sibeliuksen päästä. Edellisestä kerrasta viisastuneena hän teki siitä kestävän ja pomminvarman.

– Jos oikeus olisi aikoinaan tapahtunut ja Matias Keskinen olisi saanut korvauksen, hän olisi saanut Sibeliuksen pään valmiiksi, eikä olisi kuollut kylmään, nälkään ja vitutukseen, toteaa Ollikainen.

Matias Keskisen omakuva.Arto Loukasmäki / Yle

Sibelius-monumentin ajatuksena oli, että pään sisälle olisi voinut mennä kuuntelemaan Sibeliuksen musiikkia.

– Veli Gränön tekemässä dokumentissa "Matias Keskisen kuviteltu elämä" se patsas vilahtaa. Veikkaan, että siinä olisi ollut nähtävyyttä, kuultavuutta, koettavuutta. Melkoinen vetonaula Suomelle, sanoo Ollikainen.

Lue lisää:

Elävä arkisto: Kekkos-patsaat

YouTube: Dokumentti kansantaiteilija Matias Keskisen veistosnäyttelyn purkamisesta Oulussa 25.10.1989

Korjattu 21.6.2017 klo 9:43 Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti, ei pitkäikäisin, kuten jutussa luki aikaisemmin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

2-vuotias poika sai pikkuveljiä – lakimuutos aiheutti ison sotkun: Perhe joutui antamaan kirjallisen selvityksen, mitä äiti tekee päivisin

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 20 - 11:34
Mistä on kyse?
  • Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan elokuussa 2016
  • Laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata päivähoidon 20 tuntiin viikossa niissä perheissä, joissa ainakin toinen vanhemmista on päivät kotona
  • Monet perheet, joihin on syntynyt kaksoset tai kolmoset, joutuvat taistelemaan saadakseen isommille lapsille kokopäivähoidon
  • Suomen Monikkoperheet ry:n mukaan pelkästään sen, että perheessä on kaksoset tai kolmoset, pitäisi olla peruste kokopäiväiselle hoidolle

KOUVOLA Omakotitalon ovikello soi. Oikaraisen perheen 3-vuotias Olli-poika tulee avaamaan oven. Sen jälkeen hän juoksee takaisin sisälle, ja isä Marko tulee tervehtimään tulijoita. Tervehtimään konttaavat myös perheen kaksospojat Aleksi ja Topias.

Isä esittelee pojat, mutta varmistaa ensin päässä olevasta syntymämerkistä, kummasta pojasta on kyse. Tavallisesti perheen äiti Heli on kotona hoitamassa kaksosia, mutta nyt hän on päässyt omille asioilleen, kun Markon sisko on auttamassa lastenhoidossa.

Olli ei ollut vielä ehtinyt täyttää kahta vuotta, kun nyt vuoden vanhat kaksospojat Aleksi ja Topias syntyivät. Perheelle uusi varhaiskasvatuslaki ja sen myötä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen kolahti kohdalle välittömästi sen tultua voimaan elokuussa 2016.

– Kaksosten syntymän jälkeen alustavasti Ollille myönnettiin tämä lakisääteinen minimi eli 20 tuntia viikossa päivähoitoa, kuvailee Marko Oikarainen.

Perheelle 20 tuntia oli liian vähän. Hoitoajan nostamisesta sopivalle tasolle tulikin melkoinen taistelu, joka jatkuu edelleen.

Jatkuvia selvityksiä

Ensin kaupungille oli toimitettava kirjallinen anomus siitä, miksi pidempää hoitoaikaa tarvitaan. Sillä Ollille myönnettiin päivähoitopaikka kello 15:een saakka, mikä oli isän työrytmin kannalta ongelmallista.

Jos ei tiedä, mitä äiti tekee kolme kuukautta vanhojen kaksosten kanssa, niin pidän sitä kyllä hyvin ihmeellisenä. Marko Oikarainen

Perheellä ei myöskään ole käytössä perinteistä tukiverkostoa. Markon vanhemmat asuvat Rovaniemellä, ja Helin iäkäs äiti asuu Lemillä. Helillä ei ole sisaruksia, ja Markon ainoa sisarus asuu Turussa.

– Oli tarkoitus, että minä vien Ollin päiväkotiin ja haen töistä päästyäni. Jotta saimme hoitoaikaa jatkettua kello 16:een saakka, piti antaa erillinen selvitys, että mitä äiti tekee iltapäivisin, koska ei pääse hakemaan vanhempaa lasta kotiin, selittää Marko Oikarainen.

– Jos ei tiedä, mitä äiti tekee kolme kuukautta vanhojen kaksosten kanssa, niin pidän sitä kyllä hyvin ihmeellisenä, Marko Oikarainen kummastelee.

Juha Korhonen / Yle

He kirjoittivat kaupungille, että jos äiti on hakemassa Ollia hoidosta kävellen, vauvat ovat vaunuissaan. Olli täytyy tulla hakemaan ja pukemaan sisältä, jolloin äiti joutuu kantamaan vaunukopat päiväkotiin sisälle, jos vauvat itkevät. Jos taas äiti hakee Ollin autolla, on molempien vauvojen turvakaukalot kannettava pysäköintipaikalta yksitellen sisälle päiväkotiin, jotta pääsee pukemaan ja hakemaan Ollin.

Perhe antoi selvityksen ja sai määräaikaisesti hoidon iltapäivään kello 16:een saakka. Joulukuussa oli tehtävä uusi hakemus keväälle. Jälleen erillisen keskustelun jälkeen laajempi hoitoaika myönnettiin, mutta vain määräaikaisena toukokuun loppuun.

Ei "hoitoautomaattia"

Kouvola on yksi niistä kaupungeista, jotka ottivat käyttöönsä päivähoito-oikeuden rajauksen. Kaupungilta kerrotaan, ettei pidempiin hoitoaikoihin ole olemassa mitään automaattia eikä kaksosten tai kolmosten syntyminen automaattisesti tarkoita kokopäiväistä hoitoaikaa.

– Perheet ovat erilaisia, ja läheisverkot ynnä muut ovat erilaisia. Meillä se keskustelu käydään vanhempien kanssa ja todennäköisesti tällainen laajennettu varhaiskasvatus myönnettäisiin, arvioi Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto.

Perheet ovat erilaisia ja läheisverkot ynnä muut ovat erilaisia. Helena Kuusisto

Päivähoito-oikeuden rajaus koskee Kouvolassa 300–400 lasta, joista noin kolmannekselle on haettu pidempää hoitoaikaa. Jos perhe kokee, että päivähoito helpottaa elämää tai se on hyödyllistä lapsen kehityksen ja kasvun kannalta, joustoa kaupungin mukaan yleensä myönnetään. Toisaalta päivähoidon sijaan tuki voi olla perheelle jotain muutakin, kuten lapsiperheiden kotipalvelua tai perhetyötä.

– Arvion päivähoidon tarpeesta tekevät vanhemmat, ja neuvottelu käydään päiväkodin johtajan kanssa. Siinä ei tarvita mitään lausuntoja, vaan se keskustellaan kunkin perheen tilanteen mukaan, sanoo varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto Kouvolan kaupungilta.

Säästöt kaukana tavoitteesta

Ennen varhaiskasvatuslain muutoksia kaikilla lapsilla on ollut oikeus kokoaikaiseen hoitoon, mutta nyt laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata oikeuden 20:een tuntiin viikossa niissä perheissä, joissa ainakin toinen vanhemmista on päivät kotona. Päivähoito-oikeuden rajaamisen taustalla on hallituksen säästötavoite.

Yhteensä säästöjä arvioitiin syntyvän noin 10 800 lapsen varhaiskasvatusoikeuden muutoksen myötä, jolloin vuosittaisetkokonaissäästöt olisivat noin 62 miljoonaa euroa. Kuntaliitto arvioi säästön maltillisemmin.

– Jos kaikki kunnat olisivat lähteneet toteuttamaan rajausta, olisi säästö voinut olla ehkä noin puolet hallituksen tavoitteesta eli noin 30 miljoonaa. Nyt säästöä kertyy ehkä noin 8 miljoonaa koko maassa. Ei tällä ole merkittäviä kustannusvaikutuksia, sanoo erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitosta.

– Säästöjä syntyy henkilöstökustannuksista, mutta suoraan ei voida osoittaa, että säästöt ovat syntyneet nimenomaan siitä, että päivähoito-oikeutta on rajattu, perustelee varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto Kouvolan kaupungilta.

Joustoa annetaan matalalla kynnyksellä

Kouvolan lisäksi esimerkiksi Jyväskylä, Lappeenranta, Vantaa, Lahti ja Oulu ottivat käyttöön päivähoidon oikeuden rajauksen. 77 kuntaa sen sijaan päätti jättää rajauksen käyttämättä. Näin tekivät esimerkiksi Tampere ja Espoo.

Todellisuudessa varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20:een tuntiin viikossa muuttui noin 5 500 lapsella koko maassa. Heistä noin 2 600:lle haettiin laajempaa hoitoaikaa.

– Kynnystä laajennetulle palvelulle on pidetty matalana, eikä laajoja perusteluja tarvita, kertoo erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitosta.

Ei tällä ole merkittäviä kustannusvaikutuksia. Jarkko Lahtinen

Kouvolassa päätös tehdään aina määräaikaisena, koska tarve muuttuu ja lapset kehittyvät. Monikkoperheen isä pitää perustelua huonona.

– Lapset kasvavat tämän puolen vuoden aikana ensin nollasta kuuteen kuukauteen, sitten kuudesta kuukaudesta vuoteen ja puoleentoista vuoteen. Siinä varmasti jokainen voi kuvitella, mitä tämä kasvaminen tuo tullessaan, että helpottaako se elämää. Minun kokemukseni mukaan vielä tässä vaiheessa se ei ole helpottanut, tokaisee Marko Oikarainen.

Määräaikaisuus tuntuu vanhemmista kuormittavalta, koska asia pyörii mielessä koko ajan.

– Asia on edessä taas syksyllä. Toivoisi, että joka kerta ei jouduttaisi tällaiseen vääntöön vaan asia olisi selvä. Meillä vanhempina on nyt tärkeintä keskittyä lastenhoitoon ja -kasvatukseen. Minun täytyy keskittyä työhön ja kokonaisuutena siihen, että me voimme hyvin ja meidän lapsemme voivat hyvin, sanoo Marko Oikarainen.

Monikkoperheet tarvitsevat kokopäiväistä hoitoa

Oikaraisten tapaus ei ole tavaton ja ainutkertainen niissä perheissä, joissa on kaksosia tai kolmosia.

– Vastaavista on ilmoitettu meille ympäri Suomea. On pyydetty apua ja neuvoa, kun täysipäiväistä hoitoa ei ole myönnetty tai joustoa on saatu vain vähän, kertoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

Yhdistyksen mielestä pelkästään sen, että perheessä on kaksoset tai kolmoset, pitäisi olla peruste kokopäiväiselle hoidolle. Verkkosivuilla on lausunto, jota perheet ovat voineet hyödyntää hakiessaan 20:ta tuntia pidempiä hoitoaikoja viikossa.

Vastaavista on ilmoitettu meille ympäri Suomea. On pyydetty apua ja neuvoa, kun täysipäiväistä hoitoa ei ole myönnetty. Ulla Kumpula

Monikkoperheessä kokoaikaisen hoidon tarpeet liittyvät siihen, että perheessä on monta samanikäistä, perushoitoa vaativaa vauvaa tai pikkulasta. Useamman kuin yhden lapsen saaminen kerralla kuluttaa perheen voimia, ja monikkovanhemmat kokevat itsensä stressaantuneiksi useammin kuin muut perheet. Kotona oleva vanhempi ei vauvojen tai kuljetusongelmien vuoksi pääse viemään tai noutamaan vanhempia sisaruksia päivähoidosta kesken päivän.

Oikaraiset eivät vielä tiedä, saako Olli kokoaikaisen hoitopaikan syksyllä.

– Alun perin kun saatiin Ollille ensimmäinen hoitopätkä sinne viime vuoden loppuun, niin siinä luki, että keväästä 20 tuntia viikko. Siitä käytiin uudet neuvottelut tälle keväälle. Jännityksellä odotan syksyä, että mikä päätös tulee olemaan, tuumaa Marko Oikarainen.

Kaksosten on tarkoitus aloittaa päivähoito vuodenvaihteessa, kun perheen äiti palaa töihin.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Viljelijä pitäisi kiinni glyfosaatista – ProAgria: Kiistellyn torjunta-aineen täyskielto olisi katastrofi

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 20 - 10:30

EU kielsi keväällä 13 glyfosaattivalmistetta, koska niissä olevan POEA-apuaineen epäillään aiheuttavan syöpää. Vielä on mahdollista, että muutkin glyfosaatit kielletään. Euroopan komissio käsittelee valmisteen hyväksyttävyyttä vielä tänä kesänä tai viimeistään syksyllä.

Glyfosaatin aiheuttamasta syöpäriskistä ei ole maailmalla yksimielisyyttä. Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in tutkimuslaitoksen mukaan syöpäriski on olemassa, kun taas Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n lausunnon mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää.

ProAgrian mukaan täyskielto olisi katastrofi viljelylle, sillä se heikentäisi satoa merkittävästi, sanoo kasvinsuojelun valtakunnallinen huippuosaaja Juha Sohlo. Osittainen kielto jätti markkinoille yhä käyttökelpoisia glyfosaatteja viljelykäyttöön. Lisäksi nyt kiellettyjen aineiden käytössä on vuoden siirtymäaika.

Sohlo sanoo, että kaikissa kasvinsuojeluaineissa on riskinsä, mutta aineet on tutkittu hyvin, ja oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Myös korvaavia aineita glyfosaatille on, mutta yhtä tehokasta valmistetta Sohlo ei tiedä.

Glyfosaatti tappaa kaiken vihreän. Sillä lopetetaan monesti säilörehunurmia ja juolavehnän vaivaamia kasvustoja. Sohlon mukaan kyse on merkittävästä perusaineesta maanviljelyssä:

– Sen varaan lasketaan aika paljon etenkin heinämäisten rikkakasvien torjunnassa. Satotasojen menetystä tulee varmasti, jos aine kielletään kokonaan, sanoo Sohlo.

Juolavehnää pellossa.Juha Kemppainen / Yle

Lohtajalainen Tapani Orjala viljelee ohraa, kauraa ja rypsiä. Hän on käyttänyt pelloillaan aina erilaisia glyfosaatteja rikkakasvien torjuntaan. Orjalalta löytyy useampia valmisteita, joukossa myös yksi niistä, joiden käyttö loppuuu siirtymäajan jälkeen. Se on ollut aineista tehokkain ja antanut enemmän pelivaraa olosuhteiden kanssa:

– Jos tehot laskevat, täytyy olla tarkempi siinä, että käsittelyaika on otollinen. Sitä kautta päästään riittävään tehoon, muuten se on turhaa hommaa, sanoo Orjala.

Kun aine tehoaa riittävästi, peltolohko selviää muutaman vuoden ilman vaikeita rikkakasveja.

Kuvassa näkyvää Roundup Maxia saa käyttää vielä 31.3.2018 saakka, mutta sitä ei voi enää ostaa.Juha Kemppainen / Yle

Jos glyfosaatti kiellettäisiin kokonaan, hyvän sadon saaminen hankaloituisi Orjalan mukaan selvästi. Vuorottelulla ja vaihtoehtoisilla menetelmilllä voi vaikuttaa rikkakasvien määrään, mutta vain vähän.

Eri kasvit kestävät rikkakasvustoa eri tavoin: pahiten kärsisi ohra. Kaura kestää paremmin, mutta sen laatu voi kärsiä. Muitakin vaikutuksia olisi: kuivausaika pitenee, jos sato on epäpuhdasta, ja se taas lisää kustannuksia.

Toki viljely ilman torjunta-aineita on mahdollista, kuten luomupellot osoittavat. Määrät vain jäävät pienemmiksi, uskoo Orjala.

Hän uskoo myös käsittelyn glyfosaateilla olevan turvallista, kun sen tekee oikein:

– Minäkin ymmärrän sen, etteivät kasvustoon ruiskuttaminen ja varsinkaan pakkotuleennuttaminen ole todellakaan eettisesti hyväksyttäviä keinoja, sanoo Orjala.

Glyfosaattien täyskielto olisi kova pala:

– Pahin pelkohan on, että ne kielletään kaikki. Jos ei aivan täysin korvaavaa tuotetta ole, niin kyllä sitten pitää olla huolissaan viimeistään, ja vähän jo nyt, pohtii Orjala.

Artikkelia korjattu 21.6. klo 9: Poistettu ja-sana WHO:n perästä kohdassa "Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in". IARC on siis WHO:n alainen laitos.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin ratatyöt katkovat junaliikennettä juhannuksena – suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä

YLE: Perämeri - 2017, Kesäkuu 20 - 07:05

Liikennevirasto tekee juhannuksen meno- ja paluuruuhkien välissä muun muassa vaativia ja aikaa vieviä ratatöitä, kuten sillankorjaus- ja rakennustöitä sekä vaihteiden vaihtoja. Pisimmillään junaliikenne on paikoin poikki 48 tuntia.

Ratatyömaita on erityisesti läntisessä Suomessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. VR:ltä kerrotaan, että juhannuksen ratakatkot perjantaista kello 12:ta sunnuntaihin kello 12:een vaikuttavat kaikkiin Tampereen kautta matkaa tekeviin.

– Suomen vilkkain matkustajaliikenteen rata menee Tampereen läpi, ja siinä tehdään matkoja aina Helsingistä Lappiin. Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen, toteaa VR:n suunnittelupäällikkö Juho Hannukainen.

Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen. Juho Hannukainen

Juhannuksen matkustajaliikenteeseen on järjestetty liuta korvaavia bussikuljetuksia. Reitistä riippuen matka-aika pitenee bussikyydissä puolesta tunnista useisiin tunteihin.

– Etukäteen on suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä. Niitä ajetaan noin 80 linja-autolla, Hannukainen kertoo.

Tavallisena kesälauantaina raiteilla kulkee noin 120 InterCity- ja Pendolino-vuoroa. Juhannuslauantaina ratatöiden takia niistä on peruttu noin puolet.

Töitä paiskitaan lisärahoituksella

VR:n Juho Hannukaisen mukaan juhannuksen meno- ja paluuruuhkien väliin osuvat 48 tuntia ovat yksi vuoden parhaista ajoista tehdä isoja ratatöitä. Matkustajia on hänen mukaansa silloin liikkeellä selvästi normaaliviikonloppua vähemmän.

– Paljon ratatöitä tehdään joka juhannus, mutta tänä vuonna katkoja on kyllä poikkeuksellisen monella reitillä, Hannukainen sanoo.

Ratatyöt painottuvat läntiseen Suomeen, mutta niillä on vaikutuksia liikenteeseen huomattavasti laajemmin.Yle / Lähde: Liikennevirasto

Liikennevirasto on saanut lisärahoitusta rataverkon korjausvelan kuromiseen, minkä vuoksi juhannuskatkoja on nyt tavallista enemmän.

– Katsoimme järkeväksi niputtaa erilaisia haastavia kohteita tehtäväksi samanaikaisesti, jotta matkustajille aiheutuva liikennehaitta olisi mahdollisimman pieni, kertoo Liikenneviraston ratatyökoordinaattori Juha Kröger.

Tavaraliikenteeseen kiertoreittejä ja dieselvetureita

Juhannuksen liikennekatkot vaikuttavat myös tavaraliikenteen juniin ja sitä kautta tuote- ja raaka-ainekuljetuksiin. Tavarajunia ajetaan korvaavilla kiertoreiteillä ja sähkövetureita korvataan dieselvetureilla. Myös junien kokoja ja aikatauluja joudutaan muuttamaan.

Katkot eivät aiheuta tavarakuljetuksille suuria ongelmia, kertoo VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen.

– Tyypillisesti juhannuksena ja muina juhlapyhinä on teollisuudessa erilaisia tuotantoseisokkeja ja siksi olemme itsekin olleet vaikuttamassa siihen, että ratatöitä tehtäisiin näinä hiljaisempina ajanjaksoina, toteaa Mähönen.

Laajoja katkoja myös juhannuksen jälkeen

Liikenneviraston laajat ja junaliikenteelle katkoja aiheuttavat ratatyöt eivät pääty juhannukseen. Juhannuksena alkaa osuudella Jämsä–Jyväskylä kuuden viikon liikennekatko, jonka aikana rataosan tunneleita korjataan.

Lempäälän kanavasillan korjaaminen on yksi juhannuksen työläin ratatyömaa.Jussi Mansikka / Yle

– Kyllähän nämä kaikki tähtäävät siihen, että varmistetaan häiriötön aikataulunmukainen junaliikenne, ja vältetään esimerkiksi nopeusrajoitusten asettamisia, Liikenneviraston Juha Kröger perustelee pitkiä liikennekatkoja vaativia töitä.

– Esimerkiksi alikulkusiltojen rakentamisessa saavutetaan merkittäviä turvallisuustason parantumisia myös tieliikenteessä, kun vilkkaasti liikennöityjä tasoristeyksiä saadaan pois, hän jatkaa.

Matkustajaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt on listattuna VR:n verkkosivuilla. Mahdollisen bussikuljetus on mainittu ennakkoon ostetuissa lipuissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia

Näin ratatyöt katkovat junaliikennettä juhannuksena – suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä

YLE: Keski-Pohjanmaa - 2017, Kesäkuu 20 - 07:05

Liikennevirasto tekee juhannuksen meno- ja paluuruuhkien välissä muun muassa vaativia ja aikaa vieviä ratatöitä, kuten sillankorjaus- ja rakennustöitä sekä vaihteiden vaihtoja. Pisimmillään junaliikenne on paikoin poikki 48 tuntia.

Ratatyömaita on erityisesti läntisessä Suomessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. VR:ltä kerrotaan, että juhannuksen ratakatkot perjantaista kello 12:ta sunnuntaihin kello 12:een vaikuttavat kaikkiin Tampereen kautta matkaa tekeviin.

– Suomen vilkkain matkustajaliikenteen rata menee Tampereen läpi, ja siinä tehdään matkoja aina Helsingistä Lappiin. Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen, toteaa VR:n suunnittelupäällikkö Juho Hannukainen.

Kun katko on Tampereen kohdalla, heijastusvaikutuksia tulee lähes läpi Suomen. Juho Hannukainen

Juhannuksen matkustajaliikenteeseen on järjestetty liuta korvaavia bussikuljetuksia. Reitistä riippuen matka-aika pitenee bussikyydissä puolesta tunnista useisiin tunteihin.

– Etukäteen on suunniteltu 366 korvaavaa bussilähtöä. Niitä ajetaan noin 80 linja-autolla, Hannukainen kertoo.

Tavallisena kesälauantaina raiteilla kulkee noin 120 InterCity- ja Pendolino-vuoroa. Juhannuslauantaina ratatöiden takia niistä on peruttu noin puolet.

Töitä paiskitaan lisärahoituksella

VR:n Juho Hannukaisen mukaan juhannuksen meno- ja paluuruuhkien väliin osuvat 48 tuntia ovat yksi vuoden parhaista ajoista tehdä isoja ratatöitä. Matkustajia on hänen mukaansa silloin liikkeellä selvästi normaaliviikonloppua vähemmän.

– Paljon ratatöitä tehdään joka juhannus, mutta tänä vuonna katkoja on kyllä poikkeuksellisen monella reitillä, Hannukainen sanoo.

Ratatyöt painottuvat läntiseen Suomeen, mutta niillä on vaikutuksia liikenteeseen huomattavasti laajemmin.Yle / Lähde: Liikennevirasto

Liikennevirasto on saanut lisärahoitusta rataverkon korjausvelan kuromiseen, minkä vuoksi juhannuskatkoja on nyt tavallista enemmän.

– Katsoimme järkeväksi niputtaa erilaisia haastavia kohteita tehtäväksi samanaikaisesti, jotta matkustajille aiheutuva liikennehaitta olisi mahdollisimman pieni, kertoo Liikenneviraston ratatyökoordinaattori Juha Kröger.

Tavaraliikenteeseen kiertoreittejä ja dieselvetureita

Juhannuksen liikennekatkot vaikuttavat myös tavaraliikenteen juniin ja sitä kautta tuote- ja raaka-ainekuljetuksiin. Tavarajunia ajetaan korvaavilla kiertoreiteillä ja sähkövetureita korvataan dieselvetureilla. Myös junien kokoja ja aikatauluja joudutaan muuttamaan.

Katkot eivät aiheuta tavarakuljetuksille suuria ongelmia, kertoo VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Nina Mähönen.

– Tyypillisesti juhannuksena ja muina juhlapyhinä on teollisuudessa erilaisia tuotantoseisokkeja ja siksi olemme itsekin olleet vaikuttamassa siihen, että ratatöitä tehtäisiin näinä hiljaisempina ajanjaksoina, toteaa Mähönen.

Laajoja katkoja myös juhannuksen jälkeen

Liikenneviraston laajat ja junaliikenteelle katkoja aiheuttavat ratatyöt eivät pääty juhannukseen. Juhannuksena alkaa osuudella Jämsä–Jyväskylä kuuden viikon liikennekatko, jonka aikana rataosan tunneleita korjataan.

Lempäälän kanavasillan korjaaminen on yksi juhannuksen työläin ratatyömaa.Jussi Mansikka / Yle

– Kyllähän nämä kaikki tähtäävät siihen, että varmistetaan häiriötön aikataulunmukainen junaliikenne, ja vältetään esimerkiksi nopeusrajoitusten asettamisia, Liikenneviraston Juha Kröger perustelee pitkiä liikennekatkoja vaativia töitä.

– Esimerkiksi alikulkusiltojen rakentamisessa saavutetaan merkittäviä turvallisuustason parantumisia myös tieliikenteessä, kun vilkkaasti liikennöityjä tasoristeyksiä saadaan pois, hän jatkaa.

Matkustajaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt on listattuna VR:n verkkosivuilla. Mahdollisen bussikuljetus on mainittu ennakkoon ostetuissa lipuissa.

Kategoriat: Kanta-alueen uutisia
Julkaise syötteitä